PALUUMUUTTAJAN PÄIVÄKIRJASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALUUMUUTTAJAN PÄIVÄKIRJASTA"

Transkriptio

1 PALUUMUUTTAJAN PÄIVÄKIRJASTA Merkintöjä Suomen vuodelta Jutta Sund

2 Alkusanat Kolmentoista vuoden siirtolaisuuden jälkeen minuun iski pakkomielle asua vielä kerran Suomessa. Se oli kuin salakavala kuumetauti, joka tuli varoittamatta eikä ottanut parantuakseen. Välillä kuumeilin enemmän, välillä vähemmän, mutta en saanut sitä selätettyä. Sain sairauden mitä ilmeisimmin viimeisimmällä Suomen matkalla, sillä kun palasimme kotiin Sydneyhin aloin heti oireilla. Yleensä lähtömasennus jää arjen jalkoihin alle parissa viikossa, kun loma on ohi ja se tavallinen elämä taas alkaa suurella vaihteella. Mutta tällä kertaa suomalaisuuden jomotus ei ottanut laantuakseen. Kaipasin saunaa, lunta ja Fazerin Sinistä (tosin olisin ehkä ollut valmis vaihtamaan kaksi ensin mainittua siihen Fazerin Siniseen ). Ikävöin vanhempiani, jotka olivat nyt molemmat eläkkeellä, ja jotka eivät hekään enää tuosta yhtään nuorenisi. Halusin, että pojistani tulisi puoliksi suomalaisia (ja puoliksi espanjalaisia, mutta se nyt oli selvästi liian myöhäistä kun kerran olin hankkinut lapsukaiset australialaisen kanssa). Vaikka oli vaikeaa kuumeilla Suomen perään Sydneyn auringossa oman onnellisen ja erinomaisen kiireisen elämän keskellä, onnistuin mielestäni kiitettävästi näiden rajoitusten puitteissa. Vuoden kuluttua olin alitajuisesti jopa keksinyt lääkkeen kuumeeseeni. Se putkahti päivänvaloon erään aviollisen pikkukiistan aikana, jolloin hämmästytin sekä mieheni Eliotin että itseni tokaisemalla, että en halua mitään muuta kuin viettää vielä kerran kunnolla aikaa Suomessa. Grillasimme hiljaisuuden vallitessa kenguruvartaamme vielä toiseltakin puolelta ja aloimme sitten varovasti keskustella asiasta. Keskustelimme varovasti puolisen vuotta. Pohdimme rahatilannetta, töitä, poikien koulua, asumista, Sydneyn talon vuokrausta, auton myyntiä Australiassa ja ostoa Suomessa. Teimme tiedusteluja töissä ja saimme kumpikin periaatteellisen nyökkäyksen vuoden virkavapaaseen. Aloin tehdä varovaisia tiedusteluja Suomen suunnalla. Max taas täräytti 8- vuotiaan innokkuudella suunnitelman Australian isovanhemmille ennen kuin ehdimme mitenkään valmistella heitä. Muksu taisi tietää jo ennen meitä, että Suomen vuosi oli nyt jo toteutusvaiheessa, vaikka me vielä kuvittelimme suunnittelevamme sitä. (Tom, 6v, ei puolestaan halunnut kuullakaan koko matkasta: mikä Australian elämässä muka oli vikana?) Mutta yhtäkkiä kivi oli alkanut vieriä ja painatti kovempaa ja kovempaa vauhtia alas mäkeä. Australian ystävämme olivat innoissaan puolestamme: Uskomattoman hieno juttu! Loistava kokemus pojille! Olen aina halunnut tehdä jotain tuollaista! Suomen ystävien kommentit olivat nekin voimakkaita: Oletteko ihan hulluja!?!? Täällä on 25 astetta pakkasta!! Page 1 of 58

3 Järjestelyihin meni puoli vuotta. Vauhti koveni loppukuukausiksi niin hurjaksi, että olisimme joutuneet ottamaan vuoden virkavapaata jo pelkästään siitä toipuaksemme! Mutta lopulta työt olivat paketissa, sijaiset hankittu, talo vuokralla, tavarat säilössä, auto myyty, kissa hoidossa, koulu järjestetty, ja lentoliput ja passit kourassa. Astuimme koneeseen ja tilasimme isot alkoholipitoiset virvokkeet. Page 2 of 58

4 KESÄ Helsinki-Vantaa Helsinki-Vantaan lentokentällä on saapuessamme tavanomaisen hiljaista. Ihmisiä on vähän ja he puhuvat hillityllä äänellä. Matkustajat näyttävät jotenkin yhdenmukaisilta: täällä ei ole tietoakaan Sydneyn lentoaseman ihonvärien, kulttuurien ja kielien sekamelkasta. Jonoja ei ole. Matkalaukut tulevat alta aikayksikön. Vajaan 30 tunnin lentomatkasta huolimatta tunnen hymyn leviävän korviini asti. Tämä on minun Suomeni. Rauhallinen, vaatimaton, luotettava, kurinalainen, hieman väritön. Pinnalta. Edessä kaksitoista kuukautta aikaa sukeltaa pää edellä pinnan alle ja kuoria kerroksia. Luulenpa, että perheen miehiä odottaa jokunen yllätys. Lasin takana odottavat äiti ja isä. Ihana tulla kotiin. Mökkielämää Mökki. Sinne on päästävä heti kun kynnelle kykenee. Tai itse asiassa jo ennen sitä: olen vielä niin jet lagin raastama, että joudun pysähtymään matkalla tien sivuun nipistelemään itseäni, etten nukahtaisi rattiin (Eliotista ja pojista ei ole mitään apua: he kuorsaavat kaikessa rauhassa koko matkan). Lopulta saavumme kuitenkin vanhempieni mökin pihalle, ja vannon, että taivaalliset viulut alkavat saman tien soittaa päässäni. Suomalaisen voi ilmeisesti viedä pois mökistä - vaikka Australiaan asti - mutta se ei takaa, että mökki olisi saatu pois suomalaisesta. Seuraavien huolettomien ja aurinkoisten päivien aikana olo alkaa taas muuttua inhimilliseksi. Syömme, uimme, samoilemme metsässä, saunomme ja nukumme tolkuttomasti. Näiden puuhien välillä mietin rakkaudella mökkielämän käsitettä. Se on elämää suurempi. Mökki on nykysuomalaisen taivas maan päällä, kiireisen kaupunkilaisen viimeinen yhteys luontoon ja luonnonmukaiseen elämään. Mökkielämä sisältää yleensä järven, saunan ja tuvan, sekä nykyisin useimmiten perusmukavuudet (sähkö, juokseva vesi). Ylimääräinen luksus sen sijaan on perinteisen mökkifilosofian vastaista. Mahdollinen tv saa olla korkeintaan postimerkin kokoinen. Kesämökillä suomalainen palaa juurilleen lataamaan jaksamista arkielämän monimutkaisiin haasteisiin. Tosin mökkielämänkin haasteet ovat toki aivan perustavanlaatuisia: - Nälkä. Joko syötäis? Page 3 of 58

5 - Katiska taas tyhjä, perkele. Täytyy grillata makkaraa. - Kamala kun väsyttää, mitä jos mä panen ihan hetkeksi pitkäkseni Mutta näihin huoliin on olemassa konkreettinen ratkaisu ja se on meistä itse kunkin ulottuvilla. Niinpä stressaantuneen mielen täyttää taas rauha ja usko omiin kykyihin. Mihinkään ei ole kiire, kukaan ei hengitä niskaan, ja olemassaolo pelkistyy elämän peruskysymyksiin (siis seuraavaan ateriaan). Yhtiön tavoitteillakin voi mökillä muutaman kerran kesässä haistattaa pitkät. Mietin mikä kesämökistä tekee kesämökin, mikä sen paikan sydän oikein on. Mieleen tulee montakin asiaa: Järvimaisema. Sauna. Saunalaituri. Puinen pirttipöytä. Hiljaisuus. Luonnonläheisyys. Kaikki edellämainitut yhdessä. Mutta pisteenä iin päällä mökkielämällä on tarjota jotain mitä nykyaikaisista arkiasumuksista ei enää löydy: oleellinen mutta vähän arvostettu ulkohuussi. Puuseet on nimensä mukaisesti rakennettu puusta ja sijoitettu yleensä mökkitontin ylärinteeseen, jossa elämän hajujen ja niitä seuraavien kärpästen toivotaan pysyvän. Se tarkoittaa myös sitä, että ne ovat koko tontin hiljaisin paikka, jossa voi todella rauhoittua niin sanotusti perimmäisten kysymysten äärelle. Näkymät rinteestä ovat usein hienot: puita, sininen taivas, vilahdus järveä. Kaikkein parhaissa puuseissä on ikkunat, josta voi ihailla valtakuntaansa siinä valtaistuimella istuessaan. Ja silti muu maailma ikään kuin sulkeutuu ulkopuolelle. Lasten melskaus rannasta kuului kuin jostain kaukaa, ja kärpäset surisevat rauhoittavasti. Tai sade ropisee lohdullisesti huussin katolle. Elämän suuret oivallukset tulevat tällaisista hetkistä. Mutta ei mökkielämä toki pelkkää auvoa ole. Siinä on omat paineensa, tai jos ei ole, ne tehdään. Tikanheitossa saa koko ajan varmistella selustaansa, etteivät huonoina häviäjinä tunnetut nuorimmat perheenjäsenet pamauta kiukuspäissään tikkaa toisen heittäjän takaraivoon. Ristisanojen harvinaiset synonyymit (joista useimmille ei ikimaailmassa tule käyttöä tosielämässä, mutta kylläkin mahdollisesti taas seuraavassa sanaristikossa) jäävät vaivaamaan. Ja aamuisin paineet siirtyä sängystä aamiaispöytään järven kautta ovat lähes sietämättömät tosin aamu-uinnin tuskaa lieventää jonkin verran se, että käynnin voi aina noteerata huolettomasti muille pöytääntulijoille tyyliin: Vesi on muuten sitten aika kylmää tänä aamuna. Ja silti, kun on selvittänyt huussin suojissa elämän tarkoituksen, hakannut ihonsa (ja mahdollisesti laudenaapurin ihon) punaiseksi vihdalla ja antanut kaikessa rauhassa viileän, pehmeän järviveden hyväillä sanoinkuvaamattomia paikkoja, ja jos nyt vielä käy niin hyvin että lapsetkin ovat jo unten mailla, ja istuu siinä kuulaassa kesäillassa Page 4 of 58

6 saunajuomansa kanssa, siihen voisi jäädä tuijottelemaan tyynen järven yli vaikka ikuisesti. Tai ainakin kunnes hyttyset saapuvat. Aurinko armas Eliotin ensimmäinen kulttuurikriisi alkaa samantien. Aurinko helottaa kirkkaalta taivaalta, elohopea kipuaa parinkymmenen asteen paremmalle puolelle, ja suomalaiset nauttivat ihanasta kesästä. Mutta aussia viluttaa. Juodessamme iltapäiväkahveja ulkona, mies mutisee kalisevien hampaidensa välistä jotain hulluista suomalaisista, ja äityy muistelemaan ensimmäistä ja toistaiseksi ainoata vappuaan Suomessa: lämpöä 16 astetta, suomalaiset t-paidoissaan. Ja seuraavana päivänä vilustuneina sängynpohjalla. (Laitan mielessäni rastin oman nimeni kohdalle.) Itse muistan samantien ne opiskelijakeväät Hoasin asunnolla Helsingin Itäkeskuksessa, jolloin kiipesimme kämppäkavereiden kanssa bikineissä yläkerran ikkunasta ulos ikkunatasanteelle ottamaan aurinkoa. Lämpöä 17 astetta. En rupea tässä vaiheessa jakamaan tätä muistoa siipan kanssa. Sen sijaan käärin miesparan huopaan ja koitan rauhoitella häntä seuraavilla tosiseikoilla: - Lentokoneesta saatu flunssa nyt viluttaisi ketä tahansa keskikesällä, ehkä jopa suomalaista. - On totta, että 22 astetta on Sydneyssä talvilämpötila, mutta Pohjolan asukin on vaan revittävä huumorinsa siitä astetta varjossa on ainakin 24 astetta täydessä auringonpaisteessa. Ja suomalaiset istuvat aina täydessä auringonpaisteessa. Eliot ei osoita mitään rauhoittumisen merkkejä, vaan takertuu kohtaan numero 3. Suomalaisten auringonpalvonta sotii täysin nykyaustralialaista ihosyöpävalistusta vastaan. Eliotkin leikki kaikki lapsuutensa kesät suojaamattomana auringossa ja on nyt aikuisiällä joutunut poistattamaan pahanlaatuisia luomia niskastaan. Sama aurinko se täälläkin paistaa vaikkakin aika harvoin. Emme sittemmin koko kesänä huomaa kenenkään Suomessa ottavan ihosyövän mahdollisuutta mitenkään tosissaan, vaikka se on tilastojen mukaan yksi maan yleisimpiä syöpiä. Valoa ja lämpöä koko pitkän talven odottaneet suomalaiset imevät kirkkautta itseensä talvenkin varalle palvovat kasvot aina aurinkoon päin. Me taas vedämme ystävien kummastelevista katseista huolimatta voiteet iholle ja hatut päähän joka kerta kun menemme ulos (myös pojat ovat siihen Australiassa tottuneet, sillä siellä heitä ei päästetä koulussa edes välitunnilla ilman hattua). Mutta sen verran ainakin minä opin kesän aikana taas suomalaiseksi, että Page 5 of 58

7 hivuttaudun hiljalleen takaisin auringonpaisteeseen kavereiden seuraksi. Rasvattuna. Nyt jätän kuitenkin ilmatiiviisti auringon säteitä vastaan paketoidun siippani aurinkoiselle rantakalliolle sulamaan ja painelen sinihuulisen jälkikasvuni seuraksi järveen. Vesi on tavanomaisen virkistävää. Kesäsuomalaiset Seuraavat viikot kiertelemme Suomea ystävien luona. Kesä on kauneimmillaan, meitä syötetään ja juotetaan ylenpalttisesti, ja lomatunnelma on niin täydellinen, että on vaikea kuvitella arjen joskus vielä alkavan. Muistelemme näitä aikoja myöhemmin talvella, kun on lähestulkoon mahdotonta järjestää mitään sosiaalista kanssakäymistä kenenkään kanssa: on kuin suomalaiset katoaisivat pimeäksi vuodenajaksi maan alle kiireisiinsä, eivätkä ilmaannu esiin ennen kuin voikukat taas kukkivat. Mutta nyt meillä on vientiä ja nautimme hymyilevien kesäsuomalaisten vieraanvaraisuudesta. Löylyä lissää Kesämatkojemme aikana Eliot ei lakkaa ihmettelemästä sitä, miten jokaisessa suomalaisessa talossa (ja useimmissa kerrostaloasunnoissakin) on oma sauna. Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä. Missä tämäkin kansa olisi ilman saunaa! Vasta nyt, muualta palanneena, tajuan jotenkin konkreettisesti miten keskeinen merkitys saunalla on aina ollut suomalaisille, niistä esivanhempiemme ensimmäisistä maakuopista lähtien. Sauna piti lämpimänä ja lämmön takia se oli hygieeninen paikka. Siellä synnytettiin lapsia, hoidettiin sairaita, pestiin kuolleiden ruumiit. Siellä valmistettiin maltaita ja savustettiin lihaa. Siellä puhdistauduttiin, rentouduttiin ja ehkäistiin vilustumisia. Ei ihme, että saunaan liittyi kaikenlaisia uskomuksia ja rituaaleja. Saunalla katsottiin olevan erityinen, suorastaan yliluonnollinen puhdistava vaikutus, joka suojasi vastasyntyneitä pahoilta hengiltä ja toi juhlapäivien aattoina onnea tulevalle vuodelle. Saunassa ei saanut edes kiroilla, sillä sitä suojeli haltia, saunatonttu, joka ei ilmeisesti pitänyt huonosta kielenkäytöstä. Vaikka nykysuomalainen luultavasti kuvailisi saunaa lähinnä puhdistautumis- ja hemmottelutilana, se on meille selvästi enemmänkin. Page 6 of 58

8 Meistä useimmilla on esimerkiksi edelleen vakaa usko saunan uudistaviin ja parantaviin voimiin. Lääketiede ei sen kummemmin tätä uskoa tue, mutta mitäs se muka tietää: kyllä minä ainakin olen aina ehkäissyt vilustumisia ja hoitanut stressiä saunan lauteilla. Meillä kaikilla on myös omat rituaalimme saunomiselle: monet saunovat samaan aikaan joka viikko, jotkut saunovat kynttilänvalossa, useat käyvät välillä uimassa/avannossa/hangessa kierimässä, osa käyttää vihtaa tai vastaa, monet nauttivat jälkilämmössä saunakaljan. On sauna ainakin aivan oleellinen osa suomalaisuutta ja suomalaista elämänmenoa. Tajusin sen erityisen selvästi heti kun muutin Australiaan, josta saunakulttuuri puuttuu lähes kokonaan. Suomalaiset käyvät kuulemma saunassa keskimäärin 1,5 kertaa viikossa, mutta epäilen, että arvio voi olla alakanttiin. Mökillä ei ainakaan mene iltaakaan, ettemme lämmittäisi saunaa. Jo lapsuuteni lauantaimuistoihin kuuluu lauantaisauna ja sen jälkeinen puhdas ja lämmin olo, kun jaoimme lauantaikarkit ja kuuntelimme radiosta lauantain toivottuja tai saimme vähän isompia luvan valvoa ja katsoa tv:stä Charlien enkelit. Saunan hehkun viipyessä poskillani kuvittelin teiniunelmissani itsenikin kauniiksi Charlien enkeliksi. (Iän tuoman viisauden myötä epäilen, että ainoa yhtäläisyys laihan murkkuolemukseni ja Charlien enkeleiden välillä oli todennäköisesti saunan jäljiltä räjähtänyt hiuskuontaloni...) Kaikkien Australian vuosieni jälkeenkään, en koskaan tunne itseäni täysin puhtaaksi ellen pääse saunaan. Ottaen huomioon, että kävimme Suomessa viimeksi 3 vuotta sitten, olo on jo pitkään ollut luvalla sanoen nihkeä! Myös Eliot on vannonut jo vuosia saunan nimeen ja suunnittelee tasaisin väliajoin saunan rakentamista Sydneyn kotimme takapihalle. Maxille ja Tomille itse sauna ei ole erityisen jännittävä juttu, mutta saunasta uiminen kyllä. Pojat ravaavat vielä syksymmälläkin kylmässä järvessä niin tiuhaan tahtiin, ettemme saa Eliotin kanssa löylyjä nousemaan mihinkään ennen kuin ovi taas käy, ja kaksi kylmästä tärisevää alastonta nuorta miestä syöksyy kiljuen ja nauraen sisälle lämmittelemään. Ausseissa minulle vinoillaan jatkuvasti suomalaisten vapaamielisyydestä alastomuuden suhteen. Aussipsyykelle suomalaisen saunan aseksuaalisuus on nimittäin ilmeisen haasteellinen käsite. Se että perheet saunovat yhdessä (ainakin lasten teini-ikään asti) on heistä vähintäänkin outoa, mahdollisesti jopa epäterveellistä lasten kehitykselle. Se että mökkisaunasta pulahdetaan järveen ilman uikkareita, tai että opiskelu- tai työkaverit saattavat päätyä saunaan sekaporukalla, on jo perverssin puolella. (Jos siinä kohdassa erehtyy mainitsemaan, että siellä saunassa ilkosen alastomina istuessamme me myöskin hakkaamme itseämme ja/tai toisiamme koivun oksilla, kaikki on mennyttä.) Ja silti... olen huomaavinani kaikessa vinoilussa jotain vastahakoista ihailua siitä, että Page 7 of 58

9 meille skandinaaveille alastomuus on aika luonnollinen asia. Ja ajatelkaa nyt kaikkia niitä maailman ihmisiä, jotka eivät ole koskaan saaneet uida ilman rihmankiertämääkään. Mitä nekin elämän pienistä nautinnoista tietävät! Myöhemmin talvella käymme poikien kanssa jonkin kerran uimahallissa. Istun kerran uimahallin saunassa muutaman vanhemman ja elämää suuremman naisen kanssa, joista yksi heittää löylyä siihen tahtiin, että nahka on irrota olkapäistäni. Naiset eivät selvästikään tunne toisiaan ennalta, mutta löyly kirvoittaa lauteilta muutaman nautinnollisen kommentin, ja pian me neljä toisillemme vierasta, alastonta naista jo ylistämme kilpaa saunan käsitettä syvää yhteenkuuluvuutta tuntien. Lopulta löylynheittäjä sinetöi keskustelun nauraen: Ulkomaalaiset luulee varmaan, että me suomalaiset ollaan kaikki ihan hulluja. Me kaikki nauramme, ja naisen heittäessä uuden kauhallisen vettä kiukaalle minä jätän maannaiseni ja poistun saunasta hartiat rakkuloilla. Miten niin hulluja? Sitä paitsi, kuinka monta ulkomaalaista matkaajaa on osunut kohdalle, joka ei olisi ensimmäiseksi halunnut päästä kokeilemaan juuri suomalaista saunaa? Kulttuuritarjontaa Matkailun sivussa ihmettelen, enkä suinkaan ensimmäistä kertaa, näin pienen kansan käsittämätöntä kulttuuritarjontaa. Joka ainut kesäviikonloppu on täynnä musiikkijuhlia (kansanmusiikkia, oopperaa, kitarakonsertteja, jazzia, rockia), kesäteatteria, ulkoilmataidenäyttelyitä... Joka kunnalla tuntuu olevan oma festarinsa. Australiassa on n. 20 miljoonaa asukasta ja vain murto-osa niistä kulttuuritapahtumista, joita 5 miljoonaa suomalaista saa aikaiseksi yhdessä pirun lyhyessä kesässä. Sitä paitsi, vaikka kulttuuritarjonta huipentuu kesään, teattereissa, oopperassa, baletissa ja taidenäyttelyissä käydään Suomessa ympäri vuoden ja kotimaisia kirjoja julkaistaan reilu vuodessa. Suomalainen on harvinaisen tuottelias, siitä ei pääse mihinkään. On minulla vähän syvällisempi teoriakin: pienelle kansalle rikas kulttuuri on elinehto. Sen avulla vahvistetaan suomalaisuutta ja suomen kieltä. Niinpä valtio Suomessa tukee taiteita aivan erilailla kuin esimerkiksi Australiassa. Eikä siinä kaikki: taidehan on tunnetusti terapiaa. Ehkä me suomalaiset työstämme ilmaston karuutta, kovaa historiaamme, arjen iloja ja suruja luovuuden kautta sekä tuottajina että katselijoina/kuuntelijoina - aktiivisemmin kuin jotkut muut kansat, joilla taas saattaa olla muita keinoja. Sekään ei varmasti haittaa tahtia, että Page 8 of 58

10 Suomen karunkaunis luonto ja vuodenaikojen jatkuva vaihtelu tarjoavat meille ehtymättömän määrän inspiraation aiheita. Jossain tässä kohtaa, matkalla jossain päin Suomea, alan merkitä muistiin havaintojani Suomesta. Epäilen jo tässä vaiheessa, että tulen tarvitsemaan luovuusterapiaa sitten kun Suomen vuosi on ohi... Oma maa mansikka, mustikka ja muutama muukin marja Suomen kesäkansallisruoka on ehdottomasti mansikat ja jäätelö. Suomalaiset mansikat päihittävät aussiversion mennen tullen makeudessa, joten ahmimme niitä kuin viimeistä päivää. Mutta sitten kypsyvät mustikat ja vadelmat, ja kansa tulee aivan hulluksi: porukka kyykki kulumavaurioita uhmaten kaiket viikonloput pöheikössä ja poimii litratolkulla metsän ilmaisia antimia. Kun omaan pakastimeen ei enää mahdu, viedään seuraavat satsit sukulaisille. Tässä maassa ei hemmetti soikoon yhtään marjaa jätetä mättäälle! Pojat ovat ihmeissään, sillä australialaisessa metsässä ei juuri ole keräiltävää. Tomkin, joka ei suostu panemaan minkäänlaista marjaa suuhunsa, osallistuu innolla poimintaan, ja minä ummistan silmäni lapsityövoiman käytöltä. Puolukoista aussiperhe ei myöhemmin enää jaksa innostua, mutta sienimetsään Max lähtee innoissaan. Siellä isänsä puolestaan joutuu kokemaan suomalaisen kirouksen nimeltään hirvikärpänen. Mies hyppää kylmään järveen päästäkseen otuksista eroon, mutta kun ötökät vielä saunan jälkeenkin mönkivät hiuksissa, kylmä paniikki alkaa selvästi päästä niskan päälle. Kiusaus on valtava. Siis kertoa vakavalla naamalla hirvikärpästen ikävästä tavasta kaivautua isäntänsä aivopoimuihin munimaan munansa. Mutta reilun pelin hengessä on myönnettävä, että Eliot oli minun Australian alkuvuosinani suhteellisen armollinen myrkkyhämähäkkitarinoidensa kanssa. Onnistun paitsi voittamaan kiusauksen myös löytämään saunaneteisestä kamman. Istutan siipan mökin portaille ja vapautan hänet uusista tuttavuuksistaan. Suomessa eletään selvästi kesät talvet mitä suurimmassa määrin luonnon armoilla! Elokuu Elokuussa totean kauhukseni, että se on mahdollisesti lempikuukauteni Suomessa enkä ole ollut täällä elokuussa 15 vuoteen! Maisema kylpee kypsän viljan kullankeltaisessa hohteessa, järven vesi on lämmintä ja illat pimenevät aiemmin. Iltahämärässä täysikuu heijastuu järven pintaan Page 9 of 58

11 valtavana oranssina pallona. On lämmintä, tyyntä ja hiljaista. Kuin vanhasta muistista alan himoita rapuja ja viiniä. Mökkijääkaapista löytyy viimeksimainittua, kohotan lasia kuulle. Elokuisen illan lämpimässä hyväilyssä on mahdotonta olla miettimättä miten ihmeellinen maailmankolkka Suomi on. Sydneyläinen kesä on täynnä paahtavaa aurinkoa, ruskeiksi kuivuneita nurmikoita, ainaista sirkkojen siritystä, ja hiekkaa, suolaa ja hikeä iholla. Näin pohjoisessa taas lämpiminkin kesä on kuulas, aurinkoisimmassakin kesäpäivässä on aavistus haikeutta, tietoisuus siitä, miten lyhyt Pohjolan kesä on. Nyt elokuussa olemme jo lopun alussa. Sydneyssä kesän väritkin ovat toisenlaisia, kypsiä ja kaikenkokeneita. Suomessa olemme ajaneet kesämatkoillamme vihreääkin vihreämmän maiseman halki, ohittaneet ja pulahtaneet lukemattomiin syvänsinisiin järviin, kiitäneet kohti taivaansinistä horisonttia ja pehmeitä, valkoisia cumulus-pilviä. Maiseman raikkaus on melkein käsinkosketeltavaa. Ja pohjoista valoa kaipaan Australiassa välillä niin että sattuu. Sydneyssä säkkipimeä saapuu keskellä kesääkin iltayhdeksään mennessä. Eliot on joka Suomen matkalla yhtä ihmeissään pitkistä aurinkoisista kesäilloista, hämärästä joka ei ikinä onnistu täysin saavuttamaan pimeyttä ennen kuin jää taas aamuauringon jalkoihin. Poikien huoneeseen jouduimme laittamaan kesäkuukausiksi pimennysverhot, muuten nuoria miehiä ei saisi unten maille koko yönä. Minulle Pohjolan valo on taianomaista. Se muuttuu jatkuvasti, kuukaudesta ja vuorokaudenajasta toiseen. Valokuvaajaystäväni sanoi kerran, että tekee käytännössä kaiken luovan työnsä kesällä valon takia. Itse odotan yhtä suurella innolla talven valoa, ja sen puutetta. Valon jatkuva vaihtelu kuuluu erottamattomana osana tähän maahan. Valtava oranssi kuu heijastaa sillan syvänsiniseen vedenpintaan. Taivaanranta on astetta vaaleamman sininen. Juuri nyt en olisi mieluummin missään muualla kuin tässä. Lapsena Suomessa Myönnän, että siitä on hemmetin pitkä aika kun olin itse lapsi Suomessa, mutta on käsittämätöntä miten paljon olin unohtanut. Tai ehkä perspektiivi on vähän erilainen nyt kun katselen lapsuutta kahden australialaislapsen äitinä. Päällimmäiseksi vaikutelmaksi nousee se, että suomalaislapset aikuistuvat ja itsenäistyvät paljon aikaisemmin kuin australialaislapset. Sydneyssä on usein tuntunutkin, että lapsia paasataan ja suojellaan aivan ylen määrin, Page 10 of 58

12 eivätkä he pääse testaamaan kykyjensä rajoja ja ottamaan vastuuta omista pikku vastuualueistaan ainakaan ennen yläastetta. Mutta täällä taas olen yllättynyt siitä, miten paljon jo pieneltä ekaluokkalaiselta vaaditaan: moni joutuu suorittamaan aamutoimet itse, viettämään kotona yksin kolmekin tuntia ennen koulun alkua ja vielä järjestämään itsensä koululle ajoissa ja omin neuvoin. Ja sama iltapäivällä uudestaan. Kaiken taustalla taitaa olla perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia eroja: Ensinnäkin suurin osa pohjoismaisista äideistä käy ansiotyössä, kun taas Australiassa suuri osa naisista kantaa vieläkin kodinhengettären roolia. Nekin aussinaiset, jotka palaavat lasten synnyttyä töihin, hakeutuvat usein osa-aikatöihin, jotta voivat edelleen olla kotona lasten kanssa iltapäivisin ja koululomilla. Se, miten se vaikuttaa heidän uraansa, palkkatuloihinsa ja yleiseen tasa-arvoon, onkin sitten kokonaan eri juttu, mutta aussilapset viettävät kuitenkin enemmän aikaa aikuisen valvovan silmän alla kuin suomalaislapset. Toisekseen australialainen peruskoulun ala-asteen päivä on kaikilla samanmittainen eli klo Sen ympärille on kieltämättä helpompi suunnitella osa-aikatyö kuin suomalaiseen kouluviikkoon, jossa joka päivä on erilainen. Suomessa toimivat iltapäiväkerhot takaavat paikan vain ekaja tokaluokkalaisille, kun taas Australiassa kotiäitejä on niin paljon, että kerhoon mahtuvat yleensä jopa halukkaat kuudesluokkalaiset. Eli useimmat aussilapset eivät siis ainakaan ala-asteella käytännössä koskaan tule yksin tyhjään kotiin, kun taas suomalaisilla vanhemmilla ei usein ole muita vaihtoehtoja kuin antaa lapselle oma avain. Kolmanneksi australialaisessa kulttuurissa lapsia pidetään muutenkin enemmän pumpulissa kuin suomalaisia lapsia. Heidät viedään ja haetaan (yleensä autolla) koulusta, harrastuksista, kavereiden luota. Osittain vahtiminen liittyy mahdollisiin vaaroihin (liikenne, pedofilia), osittain amerikkalaistyyliseen autokulttuuriin: kun aikuiset eivät kävele tai pyöräile mihinkään, miksi sitä tekisivät lapsetkaan. Suomessa muistan jo omasta lapsuudestani, että kaikki liikkuivat pyörällä, ja kouluun ja useimpiin harrastuksiin paineltiin itse tai kavereiden kanssa. (Vain veljeni sai vanhemmiltamme autoavustusta lätkäkamppeidensa kanssa, ne kun painoivat enemmän kuin poika itse!) Tosin nykylapsia näytetään kuskaavan Suomessakin vähän enemmän kuin minun aikoinani: osittain kyseessä on varmaan kulttuurin muutos, sillä nykyvanhemmilla on enemmän halua ja ehkä myös mahdollisuuksia olla mukana lasten harrastuksissa, ja niinpä harrastustoiveet eivät välttämättä enää kaadu esim. etäisyyksiin. Ensimmäisen puoli vuotta tutkailen suomalaisia lapsia kuin olisin vierailulla toiselta planeetalta. He ovat omatoimisia, itsevarmoja, pikkuvanhoja, hoitavat itse omat puhelunsa (omilla kännyköillään), Page 11 of 58

13 hoitavat itse itsensä kouluun/harrastuksiin/kavereiden luokse ja taas takarajaan mennessä kotiin. Useimmat ovat loistavia tyyppejä. Mutta he luulevat myös olevansa tasaveroisia aikuisten kanssa, heille vanhemmat ovat kavereita pikemminkin kuin vanhempia, he saavat valvoa niin pitkään kuin lystäävät, eikä heille ylipäätäänkään aseteta kovin monia rajoja. Teini-ikäisinä osa onkin sitten jo aivan sietämättömiä, eikä välttämättä pelkästään omille vanhemmille. Yksi asia, joka kiinnittää erityisesti huomiotani Suomen vuotemme aikana on niiden lasten määrä, jotka käyvät psykoterapiassa. Haluamatta mitenkään yksinkertaistaa hyvinkin monitasoista asiaa en voi olla miettimättä, voivatko niin monet suomalaislapset pahoin, koska eivät ole vielä valmiita olemaan sellaisia pikkuaikuisia kuin heiltä odotetaan. Suomen vuotemme jälkimmäisellä puoliskolla alan jo katsella aussilapsuutta suomalaisesta näkökulmasta. Aussimuksut saavat osakseen suomalaisittain nähtynä melkein alentuvaa suhtautumista. Heihin taotaan kuria ja vanhempiensa kunnioittamista koko koulutaipaleen ajan, ja heidät pidetään kastissaan jopa arkkutehtuurilla: useimmissa aussiomakotitaloissa on esim. lasten melskahuone, jossa lelut pysyvät, ja hienompi olohuone, jonne lapsilla ei ole ollenkaan asiaa. Mutta toisaalta muksut saavat myös paljon enemmän kehuja ja avointa hellyyttä kuin Suomessa on tapana jakaa. Ja ehkä sekin pönkittää aussilasten omanarvontuntoa, että useimmat aussinaiset panevat lapsensa kaiken muun edelle, jättävät työnsä ja heittäytyvät perhehuoltoon täysin sydämin. Tosin omatoimisuutta kotona palveluja tarjoava äiti ei välttämättä edistä minkään vertaa. Pohdin tietysti vuoden kuluessa myös omien lastemme kasvatusta, arvoja, joita aussi-isä ja suomalaisäiti siihen yritelmään tuovat. Parhaassa tapauksessa pojista tulee terveellä itsetunnolla varustettuja peräänantamattomia uranuurtajia. Pahimmassa tapauksessa suuruudenhulluja mammanpoikia. Tarttis varmaan vähän tsempata tämän kasvatuspuolen kanssa... Koulutielle suomalaisittain Ja sitten koittaa arki: koulu alkaa. Vietän ensimmäisen kouluviikon tokaluokassa Tomin tukena. Vanhat muistot palaavat mieleen, niin kuin esim. pulpetit, tuo loistava ikivanha keksintö, joka kukaan ei ole vielä markkinoinut eteläiselle pallonpuoliskolle (Aussi-luokissa käytetään tuolinselkään ripustettavia kasseja tai nimellisiä laatikoita tavaroiden säilyttämiseen.) Joudun selittämään Tomille, miten pulpetti toimii... Moni muukin asia on vanhakantaiseen brittiläiseen koulujärjestelmään tottuneille pojille täysin outo. Että opettajaa saa kutsua etunimellä? Page 12 of 58

14 Ennenkuulumatonta. Ei pakollisia koulupukuja? Aina vaan paranee. Monta välituntia päivässä? Tää Suomi on oikeestaan aika sairaan makee paikka! Olen usein Australiassa ajatellut suomalaisen koulujärjestelmän merkitystä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvolle. Voisin kirjoittaa kokonaisen tulikivenkatkuisen kirjan aussien koulujärjestelmän jaosta julkisiin ja yksityisiin kouluihin, joista jälkimmäisiin kaikilla ei ole varaa, ja jotka näin aloittavat eriarvoisuuden oravanpyörän jo yläasteiästä mutta älkää huolestuko, tämä ei ole se kirja. Olemme kuitenkin keskustelleet Eliotin kanssa moneen otteeseen suomalaisen järjestelmän perusrakenteesta, jota hän ihailee yli kaiken: periaatteessa kaikille taataan ilmainen, korkeatasoinen peruskoulutus. Erityisen kiinnostunut Eliot on itse kouluopetuksesta. Siitä on viime vuosina käyty Australiassa jatkuvaa keskustelua, ja siinä keskustelussa on esiintynyt myös pieni, kaukainen Suomi, jonka koululaiset olivat ennen lähtöämme pärjänneet parhaiten kansainvälisissä vertailuissa. Miten suomalaiset koulut oikein tässä onnistuvat, ottaen huomioon, että suomalaislapset aloittavatkin koulun jälkijunassa 7-vuotiaina, siis 2 vuotta vanhempina kuin aussilapset? Tätä taustaa vasten Eliot on ymmärrettävästi koulun alettua hyvin hämmentynyt: australialainen ala-asteen koulupäivä on joka päivä 6 tunnin mittainen. Siihen mahtuu yksi aamutee- ja yksi lounastauko. Suomessa Tomin koulupäivät ovat keskimäärin 4 tunnin pituisia, Maxilla sentään on yksi 7 tunnin päivä. Miehen hämmästys muuttuu avoimeksi tyrmistykseksi kun hänelle selviää, että lisäksi muksut käyvät joka 45 minuutin välein välitunnilla: missä helkkarin välissä täkäläiset vekarat muka ehtivät opiskella itsensä tilastojen parhaiksi??? Ehdotan vienosti, että ehkäpä suomalaisten geeniperinne on vain kertakaikkiaan niin korkeaa luokkaa, ettei siihen tarvita alaluokilla 6 tunnin koulupäiviä, mutta siippa heittää minua tyynyllä. Tarjoan seuraavaksi selitykseksi ilmaista kouluruokailua: hyvinruokitut lapset oppivat tehokkaammin. Australiassa laitetaan koululaisille joka päivä omat eväät mukaan, ja ne syödään koulun pihalla, tai sateen sattuessa luokassa. Vaikka muistan edelleen kauhulla omat inhokkiruokani koulussa (maksapasteija, poronkäristys, yäk!), jaksan äitiyden tuoman viisauden voimin ylistää suomalaista kouluruokailua koko vuoden ajan. Onhan siinä tietysti omalaatuisetkin piirteensä, niin kuin esim. se, että (oletettavasti koulupäivien lyhyyden vuoksi) osa lapsista syö lounaansa jo kutakuinkin aamiaisaikaan. Ja tietysti joidenkin lasten kohdalla veronmaksajien rahat nyt kertakaikkiaan vaan menevät aivan hukkaan: mm. rakas ronkeli kuopuksemme elää koko kouluvuoden terveellisellä mutta rajoitetulla peruna-näkkileipä-dieetillä. Mutta periaatteessa pysyn silti kannassani: kouluruokailu on ehdottomasti yksi suomalaisen yhteiskunnan hienoimpia saavutuksia! Page 13 of 58

15 Mutta Eliotin huolet eivät suinkaan tähän lopu. Kun kotiläksyjäkin annetaan jotenkin miten sattuu, ei läheskään joka päivä. Niissä kansainvälisissä tilastoissa on pakko olla jotain vialla... Minä taas näen vuoden aikana suomalaisen koulukulttuurin merkityksen mm. lasten omatoimisuuden ja itsevarmuuden kasvattamisessa. Toisin kuin vielä nykyäänkin joissain luokissa Australissa, en huomaa suomalaisopettajien kertaakaan puhuvan oppilaille kuin pikkulapsille: opettajat ovat luokassa ohjaamassa ja auttamassa, eivät komentelemassa. Niinpä jotkut muksut tietysti sooloilevat ja kokeilevat rajojaan, mutta suurin osa viihtyy luokassa. Myös meidän pojat viihtyvät alku-ujoudesta päästyään suomalaisessa koulussa loistavasti. Varsinkin 9-vuotias Max nauttii siitä vapaudesta, joka suomalaiskoululaisilla on luokassa ja sen ulkopuolella. Erityisesti koulumatkojen pyöräily ilman aikuisia on huippujuttu, jollaisesta sydneyläiset ala-astelaiset voivat turvallisten pyöräteiden puutteessa vain haaveilla. Maxin huippuhetkiin kuuluu myös sellainen uusi tuttavuus kuin yökoulu (josta toipumiseen valvojaksi ilmoittautuneelta äidiltään menee mahdollisesti loppuelämä). Vapauden nurjempi puoli näkyy joskus luokan ulkopuolisissa tilanteissa, kuten koulumatkoilla. Monilla suomalaislapsilla on paljon valvomatonta aikaa, jolloin muksujen välillä tapahtuu asioita, joista vanhemmat eivät välttämättä edes kuule. Parhaissa tapauksissa lapset oppivat itse arvioimaan ja selvittämään tilanteita. Monilla ei kuitenkaan ole siihen vielä valmiuksia. Pahimmat tapaukset ovat pitkäkestoisia koulukiusaamisia kuulen vuoden aikana yllättävän monesta sellaisesta. Mekin koemme muutaman kiusaamisepisodin, joihin koulu onneksi asiasta kuultuaan tarttuu samantien. Olemme ehkä onnekkaita myös sen suhteen, että pojat puhuvat ainakin vielä meille aika avoimesti asioistaan. Yhtä jään kaipaamaan omilta kouluajoiltani: koululla järjestettäviä koulun ulkopuolisia aktiviteetteja, kuoroa, pianonsoittoa, näytelmäkerhoa. Kaikkeen ei ilmeisesti edes suomalainen hyvinvointiyhteiskunta enää repeä. Page 14 of 58

16 SYKSY Ei jaksa ilmoja pidellä Päivät lyhenevät, lämpötila putoaa, ruska saapuu lenkkipolkuni varrelle ja upeimmissa kohdissa juoksuaskel hidastuu joka kerta. Sisäharrastusryhmät täyttyvät alta aikayksikön, sillä alkusyksystä kaikki ovat täynnä energiaa, kuin uudistuneita kesän jälkeen. Hämeenlinnassa yliväsynyt karhu terrorisoi kaupungin asukkaita kunnes lopulta älyää painua pehkuihin. Posiolla häiriköi villisika. Kelit muuttuvat märemmiksi, linnut lentävät tiehensä, ja yhtäkkiä Suomessa on kovin hiljaista. Pihakuusemme oravat alkavat harmaantua talvea varten. Syksy on saapunut. Vapaapäivinäni ajan joskus äitini kanssa shoppailemaan. Autossa on lämmintä, ulkona on harmaata ja sataa kaatamalla, mihinkään ei ole kiire. Juomme kahvit ja syömme korvapuustit kahvilassa ja katselemme ikkunapöydästä miten tuuli ja sade pieksevät nyt jo alastomien puiden oksia. Päivittelemme kelejä. Tämäkin tuntuu niin omalta, niin suomalaiselta. Panen jälleen kerran merkille piirteen jota ihailen suomalaisissa. Aussit ovat ilmaston puolesta sen verran hemmoteltuja, ettei heitä saa pikkusateella tai tuulella talosta ulos heillä kun on varaa olla valikoivia. Suomessa hyväksytään kulloinkin vallitseva säätilanne (mitäs muutakaan teet!) ja otetaan kaiken lisäksi siitä vielä irti se mikä saadaan. Suomessa vaelletaan luonnonpuistossa tihkusateessa ja pysähdytään puun suojaan juomaan termospullosta kahvit. Suomalaisilla on varusteet säähän kuin säähän: sitten vain evästä mukaan ja menoks. Hyvä Suomi! Ei ole miestä, naista tai lasta vaatteisiin katsominen Säästäväisten vanhempien säästäväisenä lapsena en nähnyt mitään järkeä uusien syys- ja talvivaatteiden ostamisessa yhdeksi Suomen vuodeksi. Olimme tuoneet Sydneystä mukanamme sikäläisiä kesävaatteita (shortseja ja t-paitoja, uikkarit) ja talvivaatteita (pitkiä housuja ja pari collegea). Selviämme niillä hädin tuskin syyskuuhun. Syksy meneekin sitten siinä, että kerjään, lainaan, varastan ja (äärimmäisessä hädässä) ostan ulkovaatteita neljälle hengelle yhdeksi vuodeksi. Saalista kerääntyy niin tolkuttomasti, että menetän hetkeksi uskoni: ei näitä kaikkia voi tarvita. Olen luonnollisesti väärässä. Ei sen puoleen etteikö olisi mahdollista hankkia liikaakin varusteita. Jos uskoo mainosalan tiedotteisiin, pelkästä talvesta selviämiseen tarvitaan Page 15 of 58

17 vähintään 7 eri ulkovaatekertaa (ja sama määrä kenkiä). Eliot kuitenkin sinnittelee koko vuoden läpi kolmen ulkovaatteen avulla: nahkatakki, tuulipuku ja toppapuku. Lisää ja vähentää vain aluskerroksia tarpeen mukaan. Sen miehen ylläpito on halpaa. (Tosin sitä alkaa kevätpuolella vaivata kihti...) No, muksujen kanssa varustevaatimukset ovatkin sitten toista luokkaa. Ensinnäkin ne rontit kasvavat joka vuosi ulos edellisistä kamppeistaan (siis paitsi vaatteista, myös luistimista, suksista, monoista, jne. jne.). Ja masentava totuus on se, että mihin tahansa aikaan vuorokaudesta ja/tai vuodenajasta ainakin yksi vaatekerta on märkä ja saunassa kuivumassa. Kaikkea tarvitaan siis vähintään kaksin kappalein. Minä ja Eliot taas luovumme suosiolla tyylivaatimuksistamme, sillä lainatuissa 80-luvun ulkoiluvaatteissa tyylintavoittelu on kutakuinkin tuomittu epäonnistumaan. Lohduttaudumme sillä, ettei suomalaisessa syyspimeydessä kukaan kuitenkaan näe mitä meillä on päällämme! Olen myös unohtanut millainen suurprojekti uloslähtö Suomessa on. Suomalaistaivaalta tipahtelee useimmiten jotain (vettä, räntää, lunta, jokunen meteoriitti), ja varustelu on sen mukaista. Meidän lapsiparkamme jaksavat vielä lokakuussa marista ainaisesta pynttäytymisestä, mutta hiljenevät sitten. Kyllähän Siperia opettaa. Neljän hengen perheen neljän vuodenajan vaatteiden säilytys on sekin haaste, josta sydneyläinen keskiverto-perhe on autuaan tietämätön. Taas yhdet vaatteet pahvilaatikkoon ja hyllylle, ja toiset esille - erinäisten varaslähtöjen kautta, sillä syyspakkasten jälkeen tulee vääjäämättä taas lämpimämpi kausi, ja huhtikuussa aina takatalvi. Totean jo lokakuun alussa, että Suomessa voisin aivan sujuvasti viettää kaiken hereilläoloaikani vaatehuollon puolella. Toukokuussa muu perhe alkaa lopulta ihmetellä, että vieläkö se on siellä vaatehuoneessa... Suomalaisen vaatehuollon parissa tutustun kuitenkin loistavaan keksintöön, joka mullistaa elämämme: saappaankuivaimiin. Mötikät märkiin kenkiin vaan ja töpseli seinään. Kengät/saappaat kuivuvat muutamassa tunnissa, ja näen jo sieluni silmillä oivan markkinaraon myös Sydneyn puoli-trooppisiin sadekuuroihin eipä tarvitse enää kuivailla kenkiä uunissa. Hiljaa! Olet Suomessa. Suomalaisilla on aina ollut puhumattoman kansan maine. Hiljaa hyvä tulee, ja tosi mies ei puhu eikä pussaa. Mutta ei se ole kuin puoliksi totta. Selitän esimerkkien avulla. Page 16 of 58

18 Eliot ja minä liitymme sählyporukkaan syyskuussa. Olen ennalta tiedustellut mukaantulon mahdollisuutta sähköpostitse ja kännykällä, ja saanut ystävällisiä, tervetulleeksi toivottavia vastauksia. Mutta kun tulemme salille, kukaan ei noteeraa meitä mitenkään. Seisomme tumput suorina ja yritämme saada katsekontaktia jonkun kanssa, turhaan. Kuulen helppoon seurusteluun tottuneen aussimieheni alkavan hyperventiloida vieressäni ja uskon vakaasti, että hän kääntyy saman tien kannoillaan ja valitsee toisen lajin, mutta minä TODELLA haluan pelata sählyä. On siis toimittava nopeasti ja pelattava kovemmilla panoksilla. Valitsen uhrin ja hyökkään kimppuun. Kysyn mahtuuko mukaan. Uhri ei varsinaisesti kielläkään. Liitymme joukkoon, eri puolille. Irvistelen sekunnin murto-osan mielessäni suomalaisten jäykkyyttä, mutta sitten olen valmis peliin. Tilanteen laukeamisesta helpottunut siippani ei puolestaan osoita minkäänlaista kulttuurin tajua, vaan esittelee itsensä kädestä pitäen koko omalle joukkueelleen. Eikä siihen sitten muuta tarvitakaan. Pelin jälkeen siipan ympärillä seisoo kuuden miehen porukka, ja kaikki puhuvat innokkaasti ja sujuvasti englantia. Ei auta muu kuin liittyä joukkoon Mieheni kertoo myöhemmin myös mielellään aussikavereilleen tarinaa siitä illasta, jolloin joutui toisen urheilulajin tiimoilla odottelemaan salin ulkopuolella oven aukenemista. Kaksi kaveria odottelivat jo ovella hänen tullessaan paikalle, joten hän esitteli itsensä. Silloin miehet yhtäkkiä esittäytyivät myös toisilleen. Olivat (Eliotin mukaan) seisseet siinä minuuttia sanomatta sanaakaan toisilleen. Aussin psyykelle tämä on täysin käsittämätön ja erittäin huvittava tarina. Minä taas nauran sille täysin tietoisena siitä, että nauran samalla myös itselleni: kuinkakohan monta kertaa olen itse muinoin seissyt urheilusalin ulkopuolella sanomatta sanaakaan sille toiselle odottajalle? Kuka helkkari sitä nyt aina jaksaa! Myös kaduilla ja lenkkipoluilla mieheni moikkailee iloisesti vastaantulijoita. Ne, jotka eivät saa saman tien sydänkohtausta silkasta järkytyksestä, vastaavat usein jopa hymyn kera. Edellä esiteltyjen esimerkkienkin valossa uskaltaisin väittää, että me suomalaiset olemme ihan sosiaalista porukkaa, kunhan joku muu tekee aloitteen. Siinä mielessä Australia on oikeastaan ollut minulle harvinaisen terveellinen maa: joku muu aloittaa aina turhia kainostelematta keskustelun, sitten ei tarvitsekaan muuta kuin hypätä vain kyytiin. Itse asiassa menisin väitteissäni jopa niin pitkälle, että silloin kun kommunikaatiota ei käydä naamat vastakkain, suomalaiset ovat varsinaisia lörppöjä. Miettikääpä vain täpötäyttä bussia. Eivät matkustajat toki toisilleen puhu, sehän olisi epäsuomalaista, mutta joka ikisellä on (Nokian) kännykkä. Joten kun jostain päin bussia alkaa kuulua kaikille Page 17 of 58

19 suomalaisten korville tutunoloinen soittoääni, kaikki kumartuvat yhtä aikaa penkomaan kassejaan ja takintaskujaan. Muiden tunkiessa pettyneinä kännyköitään takaisin kasseihinsa, onnellinen jättipotin voittaja hieroo suolaa haavoihin puhumalla pitkään ja kuuluvalla äänellä serkun avio-ongelmista, isän eturauhasleikkauksesta, bisnes-diileistä tai jostain muusta, jota ei selvästikään ollut tarkoitettu muiden korville. Mutta ei hätää: pian Nokian soittoääni taas helähtää bussissa, ja joku toinen onnellinen saa puhelun. Henkilökohtaisesti kuulun sen sukupolven suomalaisiin, joiden aikana koulussa ei mitenkään panostettu puhe- tai esiintymistaitoihin. Niinpä löydän itseni usein sorvaamasta tekstiviestiä, vaikka saman asian hoitaminen suullisesti olisi ollut puolet nopeampaa. Rakastan myös sähköpostia: se tarjoaa jopa ujolle suomalaiselle mahdollisuuden pitkään ja korkealentoiseen monologiin. Henkilökohtaisesti uskon, että kirjoittaen voin hyvänä päivänä onnistua antamaan itsestäni peräti fiksun ja filmaattisen vaikutelman. Siksi olen jo kauan sitten lakannut pitämästä hulluna ihmisiä, jotka kertovat asiansa sähköpostitse työtoverille, joka istuu viereisessä toimistossa. On siis asiantuntemattomuutta kutsua suomalaisia puhumattomiksi tai epäsosiaalisiksi. Korkeastikoulutettu pohjoinen kansamme on vain löytänyt työvälineet sosiaalisuuteensa vasta viime vuosikymmeninä: he ovat nyt kehitettäneet huippuluokan teknologisia ratkaisuja, jotka tukevat kansanluonnettamme välttämällä nenäkkäin puhumisen pakkoa. Itse asiassa, me puhumattomat suomalaiset olemme toistaiseksi saaneet viestinnässä niin sanotusti viimeisen sanan: suuri osa suupalteista australialaisistakin käyttää nykyään Nokiaa kommunikointinsa välineenä. Sählinkiä Syksyn syventyessä palaan nostalgian huumassa erinäisten nuoruuteni harrastusten pariin: sulkapallon peluusta on niin kauan, että joudun kertaamaan säännöt netistä, ja modernin tanssin parissa löydän pitkästä aikaa jokusen kauan kadoksissa olleen lihaksen. Mutta suosikkilajikseni nousee aika pian vanha kunnon sähly. En ole pelannut sählyä sitten yliopistoaikojeni: se ei ole erityisen tunnettu laji Australiassa. Peliä tuntematon Eliot lähtee ennakkoluulottomasti seurakseni, ja nuoruusvuosieni tapaan pelaamme sekaporukassa. Se on meille molemmille ideaalia: minä joudun yrittämään täysillä miehiä vastaan, kun taas Eliotin ei tarvitse pelata veren maku suussa kun mukana on naisiakin. Ajamme myöhään maanantai-iltaisin 15 minuutin matkan kiemurtelevaa ja valaisematonta maalaistietä salille, ja ekakerrasta lähtien mikään mahti Page 18 of 58

20 maailmassa (musta jää mukaanluettuna) ei saa minua jättämään pelikertaa väliin. En ole aivan varma miksi rakastun sählyyn näin silmittömästi, vaikka jo ensimmäisen 10 minuutin jälkeen olen vuorenvarma, että tulen poistumaan salilta jalat edellä, paareilla. Keuhkojeni kapasiteetti on selvääkin selvemmin riittämätön pelin vauhtiin. Mutta eihän se tietysti ole mikään tekosyy, varsinkaan jos vastapuolella on oma aviomies... Peli koettelee kroppaani vuoden aikana monen monituisin tavoin: persaus krampissa, polvet ruvella, pallonmuotoisia mustelmia mitä oudoimmissa paikoissa ja molemmista isovarpaista kynnet irti. Mutta tämän lähemmäksi lätkän pelaamista en tule tässä elämässä enää pääsemään, ja lisäksi saan juosta sydämeni kyllyydestä raavaiden miesten perässä - sitä paitsi, teen maaleja, joista osan jopa vastapuolen maaliin! Mitäpä sitä muuta elämältä. Kun minä pelaan muistini sopukoista löytyneillä jääkiekon säännöillä ja jääpallon mailaotteella, Eliotilla ei ole vastaavaa aiempaa pelikokemusta johon peliään perustaa. Vanhana jalkapalloilijana hän kyllä lukee peliä hyvin ja on useimmiten juuri oikeassa paikassa juuri oikeaan aikaan. Mutta sitten pitäisi osua palloon, eikä golf-otteella valitettavasti synny oikein siistiä jälkeä sählykentillä... Mutta mitäs pienistä: eihän tätä peliä turhaan kutsuta sählyksi. Suomalaisella työmaalla Kun minulta kysytään vensimmäistä kertaa, miten työelämä Suomessa poikkeaa australialaisesta, joudun oikein miettimään asiaa. Suomalaisilla on aina ollut hyvien ja aikaansaavien työntekijöiden maine, ja muutama oma suomalainen työpaikkani vuosien varrella on vahvistanut tätä käsitystä. Ausseilla puolestaan on hyvinkin rentojen työläisten maine ja se taas on aivan aikansa elänyt käsitys. Itse asiassa tilastojen mukaan aussien keskimääräinen työviikko on pitempi kuin suomalaisten, tai eurooppalaisten ylipäätään. Työkultturissa on kuitenkin joitain eroja. Tyypilliseen suomalaiseen tapaan suomalainen työyhteisö on hyvin tuettu. Työpaikoilla tarjotaan halpaa työpaikkaruokailua, lounasseteleitä, liikuntaseteleitä, työterveydenhuoltoa. Ausseissa töihin tuodaan omat eväät ja lääkärissä käydään omaan laskuun ja omalla ajalla. Tasa-arvo näkyy suomalaisella työpaikalla tiettynä hierarkian puutteena. Suurimmassa osassa työpaikkoja pukeudutaan rennommin kuin Australiassa, ja pomoihin suhtaudutaan aika mutkattomasti. Tämän Page 19 of 58

21 vuoden aikana tykästyn myös henkilökunnan yhteiseen kahvitaukoon kerran päivässä (vaikka Suomessa se on luonnollisesti aika hiljainen tilaisuus). Ausseissa en ole vielä sellaista kokenut: kahvitauko tarkoittaa sitä viittä minuuttia, jolloin käyn ulkona ostamassa lähikuppilasta takeaway capuccinon ja tulen takaisin työpöydän ääreen juomaan sen... Ehkä selkein ero on kuitenkin se, että Australiassa naisia on työelämässä huomattavasti vähemmän kuin miehiä, kun taas Suomessa puntit ovat melkein tasan. Ja Australiassa melkein puolet työtätekevistä naisista on osa-aikatyössä, Suomessa vain parikymmentä prosenttia. Vaikka naiset kouluttautuvat Australiassa korkealle, lasten tultua heidän paikkansa näyttää kuitenkin olevan kotona ja miesten töissä. Tätä taustaa vasten on ehkä selitettävissä esim. se miksi australialaisista toimitusjohtajista hyvin harva on nainen. Mutta olen melkein tyrmistynyt kun tajuan, että niin on suomalaisistakin. Siskot, mitä oikein on tekeillä?? Mutta kun sitten seuraan vuoden ajan läheltä suomalaisten ystävättärieni uupumusta työn ja kodin paineessa, huomaan pari kertaa ajattelevani, että ehkä aussisisaremme ovat sittenkin oikeassa: ehkä elämässä todella on tärkeämpikin asioita kuin työ. Paitsi että perheellisen on yritettävä maassa kuin maassa. Pikkupakkanen Kestämme kärsivällisesti syysmyrskyt (siihen auttaa mm. se, että käy välillä syyslomalla Etelä-Espanjassa), ja kun lämpötila lopulta laskee yhtenä yönä alle nollan, poikien riemulla ei ole rajoja: kuralätäköt ovat jäätyneet ja joka ainoan jää on rikottava. Tällaista hupia ei Sydneyssä saa. Veljekset tappelevat siitä kuka saa raaputtaa jään auton tuulilasista. Pitemmän päälle lumeton pikkupakkanen alkaa kuitenkin käydä hermoille ja aiheuttaa lievää ahtaan paikan kammoa: ulkona on vaikea tehdä mitään, kaikki on jäässä ja on liukasta. Pojat parkkeeraavat muutamaksi kuukaudeksi tietokonepelien ääreen. Laitamme sentään lintulaudan pihalle. Ensilumi Mutta sitten, lokakuun viimeisenä sitä alkaa yhtäkkiä tulla, heti aamusta, valkoisia hiutaleita. Yhä sakenevassa määrin. Sinä aamuna pojat kävelevät mukisematta kouluun iso virne naamalla: lunta on sentään odotettu jo heinäkuusta lähtien! Page 20 of 58

22 Ja sitä senkun tulee. Puoleen päivään mennessä liikenne on radiotietojen mukaan jo ihan sekaisin. Joudun lähtemään autolla Helsinkiin lumimyrskyn keskellä, ja ajatus tuntuu huolestuttavalta - olen viimeksi ajanut arktisissa ajokeleissä 10 vuotta sitten. Talvirenkaat tuli sentään vaihdettua edellisenä päivänä. Onneksi ei jäänyt viime tippaan. Lunta tulee vaakasuoraan sivusuunnasta, joten näkyvyydessä on jonkin verran toivomisen varaa. Aurat eivät vielä ole ehtineet paikalle, ja tuntuu kuin umpihangessa ajaisi. Yritän epätoivoisesti pysyä edellisen auton urissa, vaikkei niillä tunnukaan olevan kovin paljoa yhteistä oikeanpuoleisen kaistan kanssa. Kiintopiste mikä kiintopiste. Lahden moottoritien liittymässä auto liukuu sen verran, että pudotan 30 kilometriin tunnissa ja puristan rystyset valkeina rattia. Se luo illuusion, että auto on hallinnassani. Puolessa välissä ramppia pilkkaava satasen nopeusrajoitus kirvoittaa minulta tuskaisen irvistyksen kun valmistaudun sulautumaan muuhun liikenteeseen. Sen on onnistuttava saumattomasti: olen melko varma, että jos joudun jarruttamaan, auto ja minä liu umme siististi ojaan. Mutta lopulta olen kuin olenkin letkassa, jonka turvavälit ovat venyneet kaksinkertaisiksi ja jossa kaikki köröttelevät km tunnissa. Kehä III mennessä minut ohittaa vain kolme autoa. Ja sitten, jossain Kehä III:n ja Kehä I:n välissä lumisade muuttuu vesisateeksi kuin leikaten. Maisema muuttuu siitä viivasta lähtien lumettomaksi, ja kuuntelen helpottuneena nastarenkaiden natinaa paljaalla asfaltilla. Hartiani rentoutuvat hitaasti. Parin tunnin kuluttua teen saman siirtymän vesisateesta lumen peittämään talvimaisemaan suurin piirtein Kehä III:n kohdalla. Matkaan kotia kohti ja lasken ojaan päätyneitä autoja. Katson viisaimmaksi olla kiirehtimättä. Kun lopulta liu un auton kanssa pihaan, minua tervehtii rapulle ilmestynyt pikku lumiukko, jolla on kurkkusilmät, porkkananenä ja päässä aussilippis. Jaahas, pojatkin ovat siis jo ehtineet kotiin. Lumisotaan me aussit päädymme jo samana iltana. Tämä saattaa hyvinkin olla Maxin ja Tomin tähänastisen elämän jännittävin päivä. Ja ihan varmasti Eliotin. Runsaan viikon kuluttua lumi on taas jo mennyttä. Page 21 of 58

23 Talviajoa Talviautoiluun liittyy erinäisiä puolia, jotka olen Australian vuosinani autuaasti unohtanut. Niin kuin nyt talvirenkaiden vaihto ja sen ajoitukseen liittyvä stressi: ehtiikö ennen ensilunta? Tuleeko Etelä- Suomessa ylipäätään lunta? Eliotista talvirenkaat ja talvirengaspakko ovat eksoottinen (?!) käsite. Mies luulee murjaisevansa hyvänkin vitsin naureskellessaan, että jonkun pitäisi keksiä talvirenkaat myös polkupyörille - kunnes hänelle kerrotaan, että no, itse asiassa... Ette ole tosissanne, mies sanoo aivan tyrmistyneenä. Senkin olin unohtanut, että talvella tienpäälle on turha kuvitella pääsevänsä tuosta vain. Auton käynnistys alkaa heti herätyskellon suloisen laulannan jälkeen, ja siihen menee lumitilanteesta riippuen puolesta tunnista tuntiin (kytke lohkolämmitin ajoneuvoon, kaiva kärry esille lumen alta, lapioi ajoväylä pihalta tielle). Lohkolämmitin on suomalaisautoilijan paras kaveri. Sen kun muistaa, vaivannäkö palkitaan ruhtinaallisesti lähdönhetkellä. Tuulilasi on todennäköisesti sulanut sen verran, ettei sen jäästä vapauttamiseen tarvitse käyttää paljoakaan lihasvoimaa. Talviolosuhteista toistaiseksi innostuneet aussilapset voi lähettää raapimaan auton takaikkunaa. Ja paras on vielä edessä: auton sisällä lämmitin on tehnyt tehtävänsä, eivätkä sormet jäädykään kiinni rattiin. Esilämmitetty moottori starttaa kuin unelma, ja istuimen alle kätketty lämmitin alkaa hyväillä perää. Rakastun syvästi lohkolämmittimeen. Suomalaisen autoilijan toiseksi paras kaveri on kännykkä. Opimme pian paikallisille tavoille ja tekstaamme joka matkan päätteeksi kaikille joita vähänkään kiinnostaa, että olemme saapuneet hengissä perille. Sovimme, että ruokakauppareissulta ei tarvitse tekstailla. Sovimme, että jos päätyy ojaan, tekstari ei riitä, pitää soittaa ja tehdä yksityiskohtainen selonteko. Jos ei kuulu mitään arvioituun saapumisaikaan mennessä, taaksejääneet panevat tunnin kuluttua poliisit haravoimaan alueen, josta viimeinen tekstari tuli. Mutta varsinaisessa ajamisessa lohkolämmitin ja kännykkä eivät valitettavasti auta, ja Australia on valmistellut meitä ala-arvoisesti mustan jään, sohjon, auraamattomien teiden ja sakean lumisateen varalle. Joka kerta kun liu un liittymissä, mieleeni muistuu se yksi talvi iäisyys sitten, jolloin olimme siskotytön kanssa tulossa kotiin jostain isän ja äidin autolla, molemmilla lompakossa suht tuore ajokortti. Minun muistoissani sisko ajaa, hänen muistoissaan epäilemättä minä. Oli miten oli, sivutielle kääntyessämme jatkoimme liukua suoraan ojaan asti. Samasta risteyksestä kääntyi vähän myöhemmin toinen auto, josta astui ulos jokunen raavas nuori mies, jotka nostivat auton hauisvoimin takaisin Page 22 of 58

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina EDELLINEN PÄIVÄ: pitää syödä hyvin, että jaksaa. KARKIT JA NAPOSTELTAVA OLISI SYYTÄ JÄTTÄÄ POIS. Hyvä tapa varsinkin ennen pääkisoja, on aloittaa

Lisätiedot

112-PÄIVÄ VINKIT JA OHJEET LASTENTARHANOPETTAJILLE

112-PÄIVÄ VINKIT JA OHJEET LASTENTARHANOPETTAJILLE 112-PÄIVÄ VINKIT JA OHJEET LASTENTARHANOPETTAJILLE 112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio arjen turvallisuuteen ja sen parantamiseen. 112-päivää vietetään

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot