KERAVAN TERVEYSKESKUKSEN PITKÄAIKAIS- JA KUNTOUTTAVAN HOIDON OSASTON PEREHDYTYSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERAVAN TERVEYSKESKUKSEN PITKÄAIKAIS- JA KUNTOUTTAVAN HOIDON OSASTON PEREHDYTYSOHJELMA"

Transkriptio

1 KERAVAN TERVEYSKESKUKSEN PITKÄAIKAIS- JA KUNTOUTTAVAN HOIDON OSASTON PEREHDYTYSOHJELMA Arja Hannula Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hannula, Arja: Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osaston perehdytysohjelma. Helsinki kevät 2004, 50s. 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Tämä opinnäytetyönä laadittu perehdytysohjelma ja -kansio ovat osa Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osaston laatuprojektia. Perehdytysohjelma ja kansio on suunnattu osaston uusille työntekijöille ja pitkäaikaisille sijaisille. Perehdytysohjelman tarkoitus on helpottaa heidän sopeutumistaan uuteen työhön, sekä ennalta ehkäistä työtapaturmia ja työstä aiheutuvaa henkistä rasitusta. Lisäksi sen tehtävänä on tukea osaston henkilökunnan perehdyttämistyötä, sekä osaston hoitotyön laatua. Laaditun perehdytysohjelman sisältö ja toteutus prosessi perustuvat perehdyttämisen teoreettisiin lähtökohtiin ja Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osaston toimintaan. Opinnäytetyössä kuvataan myös Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osaston toimintaa, sekä kuntouttavaa pitkäaikaishoitoa yleisesti perehdytysohjelman perustana. Lisäksi tarkastellaan perehdyttämistä osana hoitotyön laatua sekä määritellään perehdyttämisen teoreettisia lähtökohtia. Asiasanat: perehdyttäminen, uusi työntekijä, perehdytysohjelma, kuntouttava pitkäaikaishoito, laatutyö.

3 ABSTRACT Hannula, Arja: Worker Orientation in Health Care Centers: an orientation program and handbook. Spring 2004, Language: Finnish. 50 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diagonal Social Welfare, Health Care and Education. This thesis is based on the creation of an orientation program and handbook for a health care center s long-term and rehabilitation-care unit quality improvement project in Kerava, Finland. The orientation program and handbook are planned for new workers and long-term substitutes. The meaning of this program is to help their adaptation to new jobs, the prevention of accidents and becoming overburdened. In addition, it has to support the training work of the personnel and the medical care quality of the unit. The contents and process of the orientation program are based on a theoretical point of view. They are also connected to Kerava s health care center s longterm and rehabilitation care unit (KHCCW) operations. The thesis describes long-term rehabilitation care in general, the operations of KHCCW and the orientation program. It also looks at orientation as a part of medical care quality and defines the theoretical point of view within orientation. Keywords: training, orientation, new worker, training program, rehabilitation, long- term care, quality work SISÄLLYS

4 1. JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET KERAVAN TERVEYSKESKUKSEN PITKÄAIKAIS- JA KUNTOUTTAVAN HOIDON OSASTO Kuntouttava pitkäaikaishoito käsitteenä Kuntouttava hoitotyö Keravan terveyskeskuksen pitkäaikaisja kuntouttavan hoidon osastolla PEREHDYTTÄMISEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Perehdyttäminen laatutyön osa-alueena Perehdyttämiseen liittyvät lait ja vastuut Perehdytysprosessi Perehdytyksen tarve ja tavoitteet Perehdytyksen toteuttaminen Perehdytyksen arviointi Oppiminen perehdytysprosessin ydinilmiönä PEREHDYTYSOHJELMAN LAATIMINEN KERAVAN TERVEYSKES- KUKSEN PITKÄAIKAIS- JA KUNTOUTTAVAN HOIDON OSASTOLLE Perehdytysohjelman tavoitteet ja lähtökohdat Perehdytysohjelman prosessi Perehdytysohjelman sisällön valinta Perehdytysohjelman työstäminen Perehdytysohjelman arviointi JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Produktion työstämisen pohdinta Eettinen pohdinta...39 LÄHTEET...41

5 LIITTEET...45 Liite 1. Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osaston perehdytysohjelma...45 Liite 2. Perehdytysohjelman ja perehdytyskansion arviointikaavake...50

6 1 JOHDANTO Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee noin työntekijää, heistä 80 % työskentelee terveydenhuollon, sosiaali- ja sivistystoimen tehtävissä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntien terveydenhuollon työntekijöiden vaihtuvuus tulee kasvamaan ns. suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Eläkkeelle lähtijöitä arvioidaan olevan noin henkilöä. (Hilden 2002, 7.) Hyvin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä on kuitenkin perusedellytys tuotantoelämän tehokkaalle toiminnalle. Suuresta työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta tulee tulevaisuudessakin tarjota potilaille laadukasta hoitoa. Hoidon hyvän laadun takaa osaava, työhönsä hyvin perehdytetty, motivoitunut ja hyvin voiva henkilöstö. (Hilden 2002, 7). Tieteenalojen nopea kehittyminen ja tiedon vanheneminen asettavat myös uudenlaisia haasteita tietolähteiden ja tiedonhankintatapojen käytölle. Perehdytys on yksi hoitotyössä toimivien työntekijöiden asiantuntemusta kehittävä ja ylläpitävä tukimuoto. (Voutilainen 1994, 85. ) Perehdyttämistä tarvitaan, olipa kyseessä koulutettu tai kouluttamaton työntekijä, uusi tulokas, pitkään työelämästä pois ollut työntekijä tai ylennyksen saanut viranhaltija. Hoitokulttuuri ja työtavat eroavat osastoilla suuresti toisistaan, joten pitkääkin työelämässä ollut hoitaja joutuu työpaikkaa vaihtaessaan energiaa vievään sopeutumisprosessiin. Opinnäytetyöni tavoitteena on vastata hoitotyöstä nouseviin perehdyttämiseen liittyviin kehittämistarpeisiin ja kehittää näin käytännön hoitotyötä. Tämä opinnäytetyö on osa Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osaston laatuprojektia ja sen tarkoitus on kehittää osaston hoitotyötä. Produktiona toteutetun opinnäytetyö tuloksena valmistuu osastolle uusi perehdytysohjelma perehdytyskansioineen.

7 6 Uuden perehdytysohjelman työstäminen Keravan terveyskeskuksen pitkäaikaisja kuntouttavan hoidon osastolle lähti tekijän käytännön kokemuksista kyseisen osaston virkaa tekevänä hoitajana sekä osaston tarpeesta kehittää perehdytystoimintaansa. Yksi tärkeimmistä vaikuttajista on ollut osaston henkilökunnan suuri vaihtuvuus, joka toi perehdytysohjelman uusimisen ajankohtaiseksi. Opinnäytetyössäni syvennyn käsittelemään perehdytysohjelman työstämisen lisäksi Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osaston toimintaa ja kuntouttavaa pitkäaikaishoitoa yleisemmin. Lisäksi tarkastelen, mitä on perehdyttäminen osana laatutyötä sekä perehdyttämisen teoreettisia lähtökohtia. 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tuloksena työstetyn perehdytysohjelman (liite 1) avulla on tarkoitus kehittää perehdytystoimintaa Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osastolla, jonka henkilökunnan vaihtuvuus on ollut runsasta viimeisen kahden vuoden aikana ja tulee edelleen olemaan 5 hoitajan jäädessä eläkkeelle seuraavan vuoden kuluessa. Jokaisella eläkkeellä lähtijällä on ollut vahva rooli osaston toiminnassa, ennen kaikkea tiimityöskentelyn ja laatutyön kehittämisessä, sekä oman vastuualueensa hoitamisessa. Tämän osaamisen ja tiedon siirtämisessä uusille työntekijöille on perehdyttämisellä suuri merkitys. Perehdyttämisellä on myös merkitystä uuden työntekijän työhön sitoutumiseen, osaston arvojen ja toiminnan sisäistämiseen. Perehdyttämisessä peilautuu koko työyhteisön luonne. Tavoitteena oli tuottaa uusi perehdyttämisohjelma pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osastolle, sekä siihen liittyvä perehdytyskansio, koska osaston nykyinen perehdytysohjelma on vanhentunut ja puutteellinen. Perehdytysohjelma suunniteltiin helpottamaan uusien työntekijöiden ja sijaisten sopeutumista uuteen työhön sekä ennalta ehkäisemään työtapaturmia ja työstä aiheutuvaa henkistä ra-

8 7 situsta. Lisäksi se tukee osaston henkilökunnan perehdyttämistyötä, sekä osaston hoitotyön laatua. Perehdytysohjelman sisällöstä on pyritty tekemään mahdollisimman kattava kokonaisuus, joka käsittää organisaatio-, toimipaikka- ja toimipisteperehdyttämisen. Perehdytysohjelman päivittämisen ja jatkuvan arvioinnin helpottamiseksi se on myös levykkeellä, josta tulevaisuudessa on tarkoitus tehdä intranetversio. Intranetversion työstäminen tulee ajankohtaiseksi, kun osaston ATK- järjestelmä on kokonaisuudessaan valmis ja osaston henkilökunta on saanut riittävän koulutuksen sen käyttämiseen sekä kun sijaiset saavat järjestelmän käyttöoikeuden. 3 KERAVAN TERVEYSKESKUKSEN PITKÄAIKAIS- JA KUNTOUTTAVAN HOIDON OSASTO 3.1 Pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osasto toimintaympäristönä Keravan terveyskeskus on keravalaisen perusterveydenhuollon palvelujen ja pitkäaikaishoidon tuottaja. Sen toiminnan tarkoituksena on edistää keravalaisten terveyttä ja toimintakykyä, pyrkiä estämään heidän sairastumistaan, hoitaa sairauksia perusterveydenhuollon tasolla ja ohjata erikoissairaanhoidon palvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä. (Keravan sosiaali- ja terveysvirasto 2002, 14.) Keravan terveyskeskuksen vuodeosasto 1 on 43-paikkainen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osasto, joka on painottunut kuntouttavaan hoitotyöhön. Potilaat siirtyvät osastolle pääosin lyhytaikaishoidon osastolta jatkohoitoon. Keskimääräinen hoitoaika osastolla on 211,7 päivää. (Keravan Vanhusneuvosto 2002, 44.) Osaston tavoitteena on kuntouttavan hoitotyön keinoin kohottaa ja ylläpitää osaston pitkäaikaispotilaiden elämänlaatua. Tavoitteeseen pääsemisen tueksi

9 8 on tehty ja tehdään edelleen laatukriteerejä, joihin koko osaston henkilökunta on sitoutunut. Osastolla toimitaan neljässä eri tiimissä. Jokaisessa tiimissä työskentelee 1 sairaanhoitaja, 4 perus- tai lähihoitajaa sekä hoitoapulainen. Tiimin jäsenet ovat kaikki vastuussa tiiminsä toimivuudesta ja potilaittensa saamasta hoidosta. Päävastuuhenkilö tiimissä on sairaanhoitaja. Lisäksi tiimit tekevät päivittäin läheistä yhteistyötä potilaiden omaisten, muiden tiimien, osastosihteerin, osaston kuntohoitajan, lääkärin, palveluohjaajan, talon muiden yksiköiden, vapaaehtoistyöntekijöiden ja Keravan seurakunnan työntekijöiden kanssa. Koko osaston kuntouttavan hoitotyön laadun varmistamisen päävastuu on osastonhoitajalla. 3.2 Kuntouttava hoitotyö käsitteenä Kuntoutus on potilaan toimintakyvyn ja selviytymisen harjoittamista ja parantamista, jotta potilas sairaudestaan huolimatta voisi saavuttaa mahdollisimman suuren itsenäisyyden ja omatoimisuuden. (Tilvis & Sourander 1993, 373.) Lähes kaiken hoitotyön tulisi lähteä kuntouttavasta työotteesta eli siitä, että tuetaan hoitotyön keinoin potilaan omatoimisuutta. (Routasalo 1998,171). Kuntouttava hoito tarkoittaa hoitolaitoksissa noudatettavaa potilaan aktivoimiseen tähtäävää laaja-alaista hoitotapaa, jossa korostetaan henkilön inhimillistä ja yksilöllistä jäljellä olevaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Kuntouttava työote on tämän nykyaikaisen, kuntouttavan hoidon ilmenemismuoto käytännön hoitotilanteissa ja se kuvastaa hoitohenkilökunnan asenteita että asennoitumista potilaita kohtaan. Kokonaisvaltaisen kuntouttavan hoidon ja kuntouttavan työotteen avulla voi jokainen hoitohenkilökuntaan kuuluva olennaisesti parantaa potilaan elämänlaatua. (Heimonen & Voutilainen 1998, 16.) Kuntoutuksen tavoitteet tulee asettaa potilaskohtaisesti, tilanteen mukaan ja niiden pitää olla realistisia. Joissakin tapauksissa on mahdollista palauttaa toimintakyky samalle tasolle kuin se on ollut ennen potilaan sairastumista. Toisinaan tavoitteena on omatoimisuuden saavuttaminen tietyn rajoituksin. Tavoit-

10 9 teet voivat olla vaatimattomiakin, mutta potilaalle hyvinkin tärkeitä ja merkityksellisiä. (Tilvis & Sourander 1993, 373.) Kuntoutukseen osallistuvat kaikki potilasta hoitavat työntekijät. Kuntoutusta tapahtuu koko hoidon ajan. Kuntoutus on ryhmätyötä jolloin jokaisen ryhmän jäsenen on oltava hyvin selvillä potilaan tilanteesta ja kuntoutustavoitteista, sekä potilaan asenteesta kuntoutukseen. (Tilvis & Sourander 1993, 374.) 3.3 Kuntouttava hoitotyö Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osastolla Keravan terveyskeskuksen pitkäaikais- ja kuntouttavan hoidon osaston toiminta-ajatuksen mukaa osaston hoidon tavoitteena on potilaiden elämänlaadun ylläpitäminen ja parantaminen, sekä hyvä saattohoito. Tavoitteeseen päästään kuntouttavan hoitotyön keinoin, jossa rohkaistaan potilaita omien voimavarojen käyttämiseen. Yhteistyö omaisten kanssa on tärkeä osa potilaiden hoitotyötä. Henkilökunta työskentelee tiimeissä, jotka mahdollistavat potilaiden hoidon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen. Tiimi on ryhmä ihmisiä, jotka itsejohtoisesti, yhteisvastuullisesti, tiiviissä yhteistyössä suorittavat tiettyä työkokonaisuutta ja tiimin jäsenten erilaisuutta hyödyntäen pyrkivät yhteisiin arvopäämääriin ja yhteisiin tavoitteisiin yhteisten pelisääntöjen puitteissa. ( Pritchard & Pritchard 1999,18.) Osaston jokaiselle potilaalle tehdään hoitosuunnitelma heidän tullessaan osastolle. Hoitosuunnitelman tekevät osaston lääkäri ja potilaan oman tiimin hoitajat, sekä osaston kuntohoitaja yhteistyössä potilaan ja hänen omaistensa kanssa. Hoitosuunnitelmien lähtökohtana ovat potilaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat; tämän hetkinen kunto, sairaudet, taustatiedot, eletty elämä sekä potilaan tämänhetkiset toiveet, mikäli hän pystyy niitä esittämään. Hoitosuunnitelma voidaan tehdä myös hoitoneuvottelun yhteydessä, jossa lisäksi ovat paikalla kaikki potilaan hoitoon osallistuvat ammattihenkilöt sekä omaiset. Hoitosuunnitelmat

11 10 tehdään realistisiksi ja niitä tarkistetaan ja arvioidaan päivittäin, sekä muutetaan tarpeen mukaan. Ryhmän ensimmäisenä tehtävänä on potilaan tilanteen ja kuntouttavan hoitotyön tarpeen arviointi. Potilaan toiminnallisen kyvyn ja kaikkien toimintakykyä rajoittavien seikkojen arviointi on ensiarvoisen tärkeää. Realististen tavoitteiden asettaminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä. Tähän liittyy läheisesti potilaan terveydentilan ennusteen arvio sekä arvio siitä, paljonko potilasta voidaan rasittaa ja kuinka potilas pystyy yhteistoimintaan kuntouttavassa hoitotyössä. (Tilvis & Sourander 1993, 373.) Kuntouttava pitkäaikaishoito osastolla perustuu osaston henkilökunnan tekemään laatutyökäsikirjaan kuntouttavasta hoitotyöstä. Se käsittää potilaiden fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja hengellisten tarpeiden huomioimista, sekä lääkinnällisen kuntoutuksen. Hoitotyössä mitään näistä osa-alueista ei eroteta toisistaan, vaan ne liittyvät päivittäiseen potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen, joskin tilanteista riippuen joku osa-alueista nousee voimakkaammin esille. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä hoitajat saavat aina tarvitessaan tukea ja opastusta osaston kuntohoitajalta. Hoito- ja avustamistilanteissa käytetään aina hyödyksi potilaan omia olemassa olevia fyysisiä voimavaroja, potilaan puolesta ei tehdä asioita joita hän pystyy itse tekemään. Hoitajat tukevat, opastavat, kannustavat sekä motivoivat potilasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti päivittäisissä tilanteissa, kuten ruokailussa ja peseytymisessä. Mikäli potilas ei itse kykene minkäänlaiseen toimintaan, niin hoitotilanteissa pyritään liikeratojen ja lihasten liikkuvuudesta pitämään huolta liikuttamalla ja hieromalla raajoja, sekä kiinnittämään erityistä huomiota hänen asentohoitoonsa. Osastolla on myös erilaisia apuvälineitä, joilla voidaan helpottaa potilaan selviytymistä itsenäisesti tai hoitajien avustamana. Lisäksi osastolla on pieni kuntosali potilaita varten. Hoitajien tehtävänä on huomioida mahdolliset potilaan psyykkiset ongelmat ja yhdessä potilaan, omaisten ja tarvittaessa lääkärin kanssa löytää niihin ratkaisut. Parhaaksi hoidoksi ongelmiin on osastolla havaittu niiden ennalta ehkäisy.

12 11 Osastolla onkin kiinnitetty erityistä huomiota potilaiden kanssa keskustelemiseen päivittäisten hoitojen yhteydessä, sekä yhteistyöhön omaisten kanssa. Potilaat voivat tuoda omia tavaroitaan osastolle rajoitetusti ja he voivat halutessaan käyttää omia vaatteitaan. Vapaaehtoistyöntekijöillä on suuri rooli osastomme potilaiden psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäjinä. He käyvät joka päivä osastolla, ulkoiluttavat potilaita, lukevat lehtiä, avustavat ruokailussa sekä järjestävät erilaisia juhlia ja retkiä. Osastolle on myös ostettu ohjattua viriketoimintaa yhden kerran viikossa kansalaisopistolta. Lisäksi osaston kodinomaisella sisustamisella pyrimme vaikuttamaan myös potilaittemme viihtyvyyteen ja mielialaan. Osaston potilaiden sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitoon osallistuvat kaikki hänen hoitoonsa osallistuvat ammattihenkilöt, omaiset ja ystävät, vapaaehtoistyöntekijät, seurakunnantyöntekijät, osaston toiset potilaat sekä opiskelijat. Tavoitteena on saada potilaamme tuntemaan olonsa turvalliseksi, sekä tuntemaan kuuluvansa johonkin yhteisöön. Keinoina ovat esimerkiksi läheisten ihmisten vierailut ja mahdolliset kotilomat, sekä osastolla järjestettävät yhteiset tapahtumat. Osastolla järjestetään 1-2 kertaa vuodessa omaistenilta, jossa omaiset, potilaat, potilaan hoitoon osallistuva henkilökunta sekä vapaaehtoistyöntekijät tapaavat toisiaan ja keskustelevat monista esille tulevista asioista, sekä kehittävät näin yhdessä osaston toimintaa. Hoitotyössä huomioidaan potilaiden hengellinen vakaumus, jota kaikki hoitoon osallistuvat kunnioittavat. Keskustelut potilaan kanssa ja hänen kuuntelemisensa, sekä läsnäolo ovat osa päivittäistä hoitotyötä. Osastolla järjestetään hartaus- ja ehtoollistilaisuuksia säännöllisesti, sekä myös aina kun potilas tai hänen omaisensa toivovat. Yhteistyö seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa on viikoittaista. Hoitotyö sisältää myös potilaiden omaisten tukemisen vaikeissa tilanteissa, kuten saattohoidossa ja kuoleman kohtaamisessa. Tämän työn tueksi osastollemme onkin saatu käyttöön kahden Helsingin Diakonia- ammattikorkeakoulun sairaanhoito-opiskelijan opinnäytetyönä tekemä saattohoito-opas.

13 12 4 PEREHDYTTÄMISEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 4.1 Oppiminen perehdytysprosessissa Perehdyttäminen perustuu mielekkääseen oppimiseen, joka johtaa voimien lisääntymiseen ja on usein ulkoa oppimisen vastakohta. Mielekkäässä oppimisessa ymmärretään opitun asian merkitys ja merkitys antaa voimia oppimiseen (Novak 2002, 29). Mielekäs oppiminen on perusta ajattelun, tunteiden ja toiminnan rakentavalle eheytymiselle, joka tapahtuu oppiessa ja uutta tietoa luotaessa, Novak kutsuu tätä nimellä inhimillinen konstruktivismi. Konstruktivismi on termi, joka sopii kuvaamaan sitä, miten ihminen oppii tietonsa, ja myös sitä, miten hän konstruoi uutta tietoa. (Novak 2002, ) Konstruktivistisen oppimisen edellytykset ovat: 1. Merkityksellisempi aikaisempi tieto; ts. oppijan täytyy tietää jotain, joka liittyy uuteen opittavaan informaatioon, jollain merkityksellisellä tavalla. 2. Mielekäs materiaali; ts. opittavan tiedon tulee olla merkityksellistä muuhun tietoon nähden, ja sen täytyy sisältää tärkeitä käsitteitä ja propositioita. 3. Oppijan täytyy itse päättää oppia mielekkäästi; ts. oppijan täytyy tietoisesti ja tarkoituksellisesti päättää, että hän liittää uuden tiedon hänelle ennestään olevaan merkitykselliseen tietoon. (Novak 2002, 29.) Tieto on toimintaa, aina tietoa jostakin ja tieto käsittää aina merkityksen. Tiedon konstruointi merkitsee siis kykyä tulkita annettuja ja saatua tietoa aikaisemmin opitun sekä kokemusten ja odotusten pohjalta. Yksilö ikään kuin sulattaa reflektion avulla uudet oppimiskokemukset aikaisempiin merkitysperspektiiveihinsä, jolloin uusi tulkinta alkaa ohjata myöhempää ymmärtämistä. (Ojanen 2000, 42.) Yksilön konstruktioon vaikuttavat paitsi vastaanotettu tieto, ennen kaikkea oppijan aikaisemmat kokemukset, hänen mielikuvansa ja ennakko- olettamuksensa asiasta sekä laajemmin: käsitys maailmasta sekä yksilön tieto omasta ajattelusta, muistista ja jne. Ne ovat aina osana laadukasta oppimista. Niitä hallitessaan

14 13 yksilö pystyy tutkimaan, reflektoimaan ja myös kontrolloimaan toimintaansa. (Ojanen 2000, 24.) 4.2 Perehdytys käsitteenä Suomessa sairaalaorganisaation henkilöstökoulutuksen piiriin perehdyttäminen on kuulunut jo 1950-luvun alkupuolelta lähtien. Hyrkäs (1992) ja Ala-Fossi & Heininen (2003) pro gradu -tutkielmissaan toteavat, että perehdyttämisen yleisyydestä ja pitkästä perinteestä huolimatta on varsinkin sairaaloiden hoitohenkilökunnan henkilöstökoulutusta tutkittu hyvin vähän. Ala-Fossi, Heinilä (2003) toteavat myös, ettei sijaisuuksia tekevien hoitajien perehdytystä ole aiemmin tutkittu. Perehdyttämistä on tutkittu lähinnä luvun alkupuolella, jolloin tutkimukset ovat olleet luonteeltaan deskriptiivisiä ja tilannetta kartoittavia. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan tiedetään, että perehdyttämisellä on tärkeä merkitys osastojen hoitotyön muotoutumisen ja kehittämisen kannalta. (Hyrkäs 1992, 5,30.) Suomen kielen perussanakirjan (1992) mukaan perehdyttäminen on toimenpide, jolla edistetään uuden työntekijän sopeutumista työyksikköön ja työn hallintaan. Perehdyttäminen on perustietojen antamista henkilöstölle työorganisaatiosta ja sen tavoitteista ja työympäristöstä (Vartiainen, Teikari & Pulkkis 1993, 41.) Perehdyttämisellä tarkoitetaan tutustumista johonkin. Ideana on päästä perille jostakin ja tottua johonkin asiaan, tilanteeseen, olosuhteisiin tai yksityiskohtiin. (Räsänen 1994, 17.) Hoitotyöhön perehdyttäminen eroaa tuotantoelämän ammatteihin perehdyttämisestä sen erityislaatuisen kohteen, ihmisen olemuksen takia. Hoitajan perehdyttämisessä keskeistä on eettisten näkökulmien painottaminen unohtamatta oppimisen lainalaisuuksia tai perehdytysprosessiin muilla aloilla yleisesti hyväksi koettuja ja sovellettavia perehdytykseen liittyviä asioita. Berner (1999, 97.) kuvaa perehdyttämisen ammattiuralla etenemisen ensimmäisellä tasolla. Hoitaja määritellään terveydenhuollon koulutuksen hankkineeksi ammattihenkilöksi. Hoitajan rooli vaihtelee ja muuttuu jatkuvasti hoitotilanteen ja ammattipä-

15 14 tevyyden mukaan. Ammattihoitaja on käytännön työssään sisäistänyt toimintavalmiuden, ja toteuttaa työssään arvojaan, hankkimaansa hoitotietoa ja tästä johdettuja hoitomenetelmiä yhteistyössä asiakkaan ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa (Janhonen ym. 1992, 179,184). Hoitaja on käytännön hoitotyön asiantuntija. Hoitotyön määrittely on sidoksissa yhteiskunnalliseen kehitykseen ja terveydenhuollon toimintaan. Se on määritelty toiminnaksi, vuorovaikutustapahtumaksi hoitotyön suorittajan ja asiakkaan välillä. Matikan (1992, 16) mukaan hoitotyöllä tarkoitetaan eri hoitoammatteihin muodollisesti koulutettujen hoitajien suorittamaa asiakkaan käytännön hoitamista. Käytännön hoitaminen toteutetaan hoitotaitojen avulla, joita ovat kädentaidot, kommunikaatiotaidot, ohjaustaidot, myötäelämisen taito, havainnointitaito ja taito tehdä päätöksiä. Hoitajan ja hoidettavan välinen inhimillinen vuorovaikutus on ammatillista hoitamista. Asiakkaan kannalta määriteltynä hoitotyö on asiakkaan tarpeisiin perustuvaa toimintaa ja hänen kannaltaan hoitotyölle on ominainen ihmiskeskeisyys ja humanistinen aspekti. (Janhonen ym. 1992, 44,45,72.) Hoitotyön tehtävänä yhteiskunnassa on myötävaikuttaa sellaisen asiantilan syntymiseen, että yksilöt, perheet ja ryhmät erilaisissa elin- ja työympäristöissä voivat itse vaikuttaa omaan fyysiseen, henkiseen, ja sosiaaliseen potentiaaliinsa. Tämä merkitsee terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä terveyden menetyksen ennalta ehkäisemiseen liittyvän hoitotyön kehittämistä ja toteuttamista. Hoitotyön piiriin kuuluvat sairauden hoito ja kuntoutus sekä terveyteen, sairauteen, vammaisuuteen ja kuolemaan vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ihmiselämässä. (Pelkonen & Perälä 1993, ) Eskola ja Paloposken (2001) mukaan sairaanhoitajan halu kehittää itseään hoitotyöntekijänä edesauttaa ammatillisen osaamisen kehittymistä kohti professionaalisuutta. Koulutuksen ja opetuksen ja perehdytyksen järjestämistä suunniteltaessa myös tämä tulisi ottaa huomioon, lähinnä miten tätä kehittymishalukkuutta voitaisiin tukea (Eskola & Paloposki 2001, 106 ).

16 15 Perehdyttäminen määritellään useimmiten toimenpiteiksi, joilla edistetään uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön sekä työn hallintaan. Se on perustietojen antamista henkilöstölle työorganisaatiosta ja sen tavoitteista sekä työympäristöstä. (Elovainio 1992, 8.) Perehdytyksessä korostuvat työn eettisten sääntöjen kunnioittaminen, sitoutumisen ja osallisuuden, työnäkemyksen syventäminen sekä oppimisen ja työnteon alikuormituksen ja liikakuormituksen tasapainottaminen. Perehdyttäminen suuntaa aina tulevaisuuteen. Keskeistä siinä on jatkuva arviointi.(räsänen 1994, 48. ) Perehdyttäminen voidaan nähdä perehtyjän valmentamisena, joka on jatkuvaa hienotunteista ohjaamista, kun halutaan kehittää yksilöllisiä taitoja ja edistää yksilöllisiä suorituksia. Perehdyttämisessä otetaan huomioon työntekijöiden erilaiset taustat, rohkaistaan ottamaan enemmän vastuuta ja tekemään työ entistä paremmin. Perehdyttämisen keskeisimpänä tavoitteena on työhön ja organisaatioon liittyvien arvojen ja uskomusten välittäminen todellisten esimerkkien avulla. (Räsänen 1994, 47. ) Uuden työntekijän perehdyttämistä voidaan pitää osana sosiaalistumisprosessia, jossa hoitotyön kulttuuria siirretään välittömässä vuorovaikutussuhteessa. Hoitotyönjohtajan tulee selkeästi tiedostaa perehdyttämisen avainasema ja kiinnittää entistä enemmän huomioita sen laadukkuuteen, sillä perehtyminen on pikemminkin työhön, ammattiin ja organisaatioon kasvamista (Jalas, Kangas, Karpov, Kohopää, Koponen & Långstedt 1992,100.) 4.3 Perehdyttäminen laatutyön osa-alueena Laatu merkitsee parhaitten saavutettavissa olevien hoitotulosten varmistamista potilaille, hoidon haitallisten sivuvaikutusten välttämistä, potilaiden ja heidän omaistensa tarpeiden huomioon ottamista sekä hoitotoimenpiteiden kirjaamista tavalla, jonka kustannus-hyötysuhde on hyvä. (Vuori 1993, 22.) Stakesin 1995 asettaman hoitotyön asiantuntijaryhmä aloitti hoitotyön strategian suunnittelun, jossa laadun kehittäminen nähdään liittyvän kaikkeen toimintaan.

17 16 Sen edellytyksiä ovat tutkiva ja kriittinen asennoituminen itseään ja omaa toimintaa kohtaan. Laadunhallinta perustuu oman alan käytännön asiantuntemukseen, tutkimustiedon asianmukaiseen käyttöön sekä järjestelmälliseen laatutyöhön. Laadun ja tuloksellisuuden osoittamiseksi tulee hyödyntää erilaisia menetelmiä ja mittareita. Keskeisiä laadunhallinnan periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, kaikkien osallistuminen, prosessilähtöisyys, systemaattisuus ja toiminnan jatkuva parantaminen. (Perälä 1997, ) Idänpää-Heikkilä (2000) mainitsee perehdytysohjelman laadunhallinnan tukena olevana menettelynä. Laadunhallinnan tavoitteena on potilastyytyväisyys ja hyvä hoitotulos oikeaan hintaan. (Idänpää-Heikkilä 2000, 13.) Työhön perehdyttäminen on avain laadulliseen, turvalliseen ja hallittuun toimintaan. Tärkeä tapa vaalia terveyspalvelujen laatua on taata työntekijöille korkeatasoinen koulutus ja luottaa siihen, että työntekijöiden oma ammatillinen osaaminen, vastuuntunto ja ammattikunnia ohjaavat heidät tavoittelemaan parasta mahdollista laatua (Kokko ym. 1995, 200). Perehdyttämisessä on keskeistä siirtää työyksikön laatuajattelua perehtyjälle. Harjun (1998, 66) tutkielman mukaan palvelun laatu toteutuu henkilökunnan asenteiden, suhtautumisen, hoidon luotettavuuden, yksilöllisyyden ja turvallisuuden osilta hyvin, mutta henkilökunnan lähestyttävyyden ja hoidon saavutettavuuden sekä potilaan tiedon saannin kannalta heikommin. Tämän tiedon valossa on syytä perehdytyksessä korostaa erityisesti tiettyjä laadullisen hoitopalvelujen osa-alueita. Kokko ym. (1995, 200) mainitsevat hyvän laadun tuntomerkeiksi: 1. palvelujen tulokset ovat hyviä ja vastaavat asetettuja tavoitteita 2. palvelujen ja hoitojärjestelmien rakenne vastaa väestön tarpeita 3. palveluyksikköjen voimavaroja käytetään tarkoituksen mukaisesti ja tehokkaasti 4. palvelujen tuottajat ovat ammattitaitoisia ja motivoituneita, henkilöstöä on riittävästi 5. palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä.

18 Perehdyttämiseen liittyvät lait ja vastuu Kokonaan uudistettu työturvallisuuslaki (738/2002) tuli voimaan ja se korvaa vanhan lain vuodelta Työturvallisuuslaki on yksi työelämän keskeisistä laeista, joka kattaa lähes kaikki työnteon muodot. Laki on sovellettavissa sekä yksityisellä että julkiselle sektorille suurilla ja pienillä työpaikoilla. Uudessa työturvallisuuslaissa säännöksiä on selkeytetty ja yksinkertaistettu. Samalla laki on saatettu vastaamaan jatkuvasti muuttuvia työoloja. Lisäksi säännökset on pyritty laatimaan siten, että työturvallisuutta säätelevän EU:n yleislainsäädännön vaatimukset tulevat täytetyiksi. (Pietiläinen 2003, 8.) Perehdyttämistä koskevaa normistoa löytyy työturvallisuuslain 14 pykälän ensimmäisestä momentista. Se velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että työntekijä perehdytetään: 1) Riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työ- ja tuotanto menetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista. 2) Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran vähentämiseksi. 3) Työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta. 4) Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa. (Pietiläinen 2003, 32.) Lain yleisperusteluissa todetaan, että opetuksella ja ohjauksella on välitön yhteys työn ja työpaikan luonteeseen ja myös niihin vaaroihin ja haittoihin, joita työpaikalla todetaan olevan. Ne vaikuttavat olennaisesti opetuksen ja ohjauksen tarpeeseen. Työntekijä on erityisesti perehdytettävä työpaikan olosuhteisiin ja oikeisiin työmenetelmiin. Erityisen tärkeää tämä on uusille työntekijöille ja muutostilanteissa. Opetusta ja ohjausta annettaessa tulee ottaa huomioon työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Tavoitteena on, että työn-

19 18 tekijä osaa tehdä työnsä oikein ja oikeilla työtavoilla ja hänen tulee olla turvallisen työskentelyn edellyttämällä tasolla. Työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta on tarvittaessa täydennettävä, jos siinä ilmenee puutteita sekä yleensä aina muutostilanteissa. (Pietiläinen 2003, 32.) Tapaturmia ja onnettomuuksia sattuu yleensä eniten uutta tehtävää aloittelevalle. Perehdyttämällä uusi tulokas valmennetaan tehtäviin tehtäväkohtaisella työnopastuksella näin voidaan tuoda myös esille työpisteen vaaralliset kohteet ja saadaan turvallisuusriskit vähenemään. (Kangas 2000, Lepistö 1992.) Osana perehdyttämistä kuuluu tutustuttaa työntekijä työnsuojeluun liittyviin asioihin. Työturvallisuuslaki 738/ velvoittaa, että työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten työsuojelun toimintaohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. (Pietiläinen 2003, 22.) Työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellinen toiminta kuuluu työterveyshuollon tehtäviin (työterveyshuoltolaki 1383/2001, 1 ja 12 ). Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla (työterveyshuoltolaki 3 ) tarkoitetaan yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla terveyshuolto osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työja toimintakykyä. (Pietiläinen 2003, 25.) Raskaana olevan työntekijän aikaisemman työn tekeminen saattaa estyä tilapäisesti tai pysyvästi. Tällöin työntekijälle tulee osoittaa muuta työtä työnantajan palveluksessa, jos se on mahdollista. Sairasvakuutuslain (364/1963( 23 ja sairasvakuutusasetuksen (473/1963) 11 a määrittelevät silloin raskaana olevan työntekijän oikeuden erityisäitiysrahaan (Pietiläinen 2003, 29.)

20 19 Laki potilaanasemasta ja oikeuksista (785/1992) 4 luku 3 määrittelee potilaalla olevan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. (Ranta 2000, ) Laki (785/1992) 4 luku, 12 ja 13 koskevat potilasasiakirjoihin liittyvien tietojen kirjaamista ja tietojen salassapitoa. Luku 5, 14 sisältää määräykset toimenpiteistä salassapitovelvollisuuden rikkomisesta, josta vähäisenä ei voi pitää mainintaa kuuden kuukauden vankeusajasta (Ranta 2000, 184.) Perehdyttämisellä voidaan luontevasti siirtää tietoa työpaikan tavoista ja potilaan kohteluun sekä kirjaamiseen liittyvistä periaatteista. Näin voidaan mahdollistaa lain toteutuminen hoitoyksikössä. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että jokainen tietää, mitä hänen on työssään tehtävä ja millä tavalla käytettävä kykyjään ja osaamistaan. Perehdyttämisen, koulutuksen ja ohjauksen avulla huolehditaan siitä, että työntekijät tietävät toimintavelvollisuutensa myös suhteessa toisiinsa niin, että keskinäinen toiminta edistää yhteistyötä. Jokaisen nykyaikaisen, menestyvän organisaation johtamistoimintojen mielenkiinnon kohteena on yhteistyön sujuminen, henkilöstön sisäiset suhteet ja suhteet ulospäin sekä miten nämä parhaimmalla tavalla palvelevat työn tavoitteita. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003, 14.) Keskeistä hoitotyössä on vastuu. Lakiin perustuvan vastuun lisäksi hoitajat kantavat työssään myös moraalista vastuuta. Laillinen vastuu asiakkaalle ja yhteiskunnalle määritellään potilasvahinkolaissa sekä terveydenhuoltolainsäädännössä ja moraalinen vastuu asiakkaasta perustuu ammattietiikkaan, kuten myös vastuu ammatista ja hoitajan vastuu itselleen. (Janhonen ym. 1992, 183. )

21 20 Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICL:n eettiset ohjeet määrittelevät sairaanhoitajalle neljä perusvastuualuetta: - edistää terveyttä - ehkäistä sairautta - ylläpitää terveyttä - lievittää kärsimystä. Näin toimiessaan hoitajan odotetaan antavan terveydenhoitopalveluja yksilöille, perheille ja yhteisöille. (Fry 1994, 91. ) Suomen sairaanhoitajaliiton 1996 hyväksymissä sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa mainitaan, että sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja kärsimyksen lievittäminen. Tekemästään hoitotyöstä sairaanhoitaja vastaa henkilökohtaisesti ja hänen tulee tukea toisia hoitajia työssä jaksamisessa ja ammatillisessa kehittymisessä. Samassa hoitoyhteisössä työskentelevät sairaanhoitajat vastaavat yhdessä siitä, että hoitotyön laatu on mahdollisimman hyvä ja että sitä parannetaan jatkuvasti. Yhteiskunnallisella tasolla hoitajien tulee osallistua elämän laatua ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun niin kansallisesti kuin kansanvälisestikin. Ennen kaikkea hoitajan tulee vastata oman alansa asiantuntijuudesta, huolehtia ammatin sisällön syventämisestä, koulutuksen kehittämisestä sekä tieteellisyyden edistämisestä. (Fry 1994, ) 4.5 Perehdytysprosessi Perehdyttäminen on prosessi, jota ohjaa perehdytystarve, tavoitteet, toteutus ja arviointi. Perehdytysprosessin sisältö määräytyy organisaation, työyksikön ja työtehtävien perusteella (Voutilainen 1994, 87.) Perehdyttämisen tarve syntyy monesta syystä, joista eräs keskeinen on muutos. Muutoksia on aina ollut ja tulee olemaan. Nykyisin muutokset ovat yhä nopeampia ja monimutkaisempia ja niihin sopeutumiseen on vähemmän aikaa kuin aikaisemmin. Eniten muutoksia on tapahtunut tiedon määrän kasvussa ja teknologian kehittymisessä (Kangas 2000, 24). Muutokseen sopeutuminen kuluttaa ihmisen voimavaroja, mutta oppimisprosessina tuottaa uutta tietoa.

22 Perehdytyksen tarve ja tavoitteet Työyhteisössä jo työntekijän tai esimiehen vaihtuminen on muutos, kuten myös asiakaskunnan muuttuminen. Myös työmenetelmien, työvälineiden ja laitteiden käyttöönotto on muutos, joka edellyttää uuden oppimista ja opettelua. (Kangas 2000, ) Mitä enemmän muutos koskettaa ihmistä itseään sitä enemmän se tuo epävarmuutta ja turvattomuutta. Mitä enemmän pelkäämme muutoksen aiheuttamia seurauksia, sitä kiivaammin suojelemme itseämme. Virheiden pelko ja epävarmuus ilmenevät usein varovaisena käyttäytymisenä ja passiivisena suhtautumisena. ( Kangas ) Tullessaan uuteen työpaikkaan työntekijä on täynnä työhön, työtovereihin ja työnjohtajaan liittyviä odotuksia. Hyvin hoidetulla perehdyttämisellä saadaan vähennettyä henkilöstön poissaoloja ja vaihtuvuutta sekä pyritään luomaan hyvä yhteistyö uuden henkilön, työtovereiden ja esimiehen välille. Jos tulokas kokee itsensä toisen työskentelyä haittaavaksi häiriötekijäksi, hän voi päätyä vaihtamaan työpaikkaa. ( Berglundin 1986, 111. ) Perehdyttämisessä peilautuu työyhteisön luonne. Tapa, jolla uuteen työntekijään suhtaudutaan heijastaa pitkälti työpaikan ihmissuhteita. Vaikka uusi työntekijä otettaisiinkin ilolla vastaan, saattaa hän jäädä alkumuodollisuuksien jälkeen melko yksin ja jopa työtovereille esittelemättä. Lisäksi hänen voidaan kokea estävän muiden urakehitystä ja sekoittavan epävirallisia sosiaalisia kuvioita. ( Vartia 1992, ). Eräs perehdyttämisen tehtävä on mahdollistaa tulokkaan myönteinen asennoituminen työyhteisöä kohtaan sekä hyvän yhteishengen syntyminen uuden työntekijän ja työyhteisön välille (Voutilainen 1994, 86.) Lisäksi perehdyttäjän avustuksella hankittu kokemus tukee uuden työntekijän luottamusta omiin johtamiskykyihinsä, parantaa työtyytyväisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi oppiminen toimimaan muiden kanssa ja sovittamaan oman toimintansa on keskeistä moraaliselle toiminnalle. (Benner ym. 1999, 97.)

23 22 Perehdytyksessä oppiminen tehostuu ja oppiaika lyhenee, jolloin työntekijä pystyy mahdollisimman pian itsenäiseen työskentelyyn. Epävarmuuden poistuessa virheet vähenevät, laatu paranee. Mitä vähemmän virheitä sitä enemmän kustannussäästöjä. Berglundin (1986, 111) mukaan suuri henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa sairaalalle tuotantotappiota sekä lisää kustannuksia (Kangas 2000). Perehdyttämisen tavoitteet määräytyvät käytännössä ensisijaisesti työyhteisön ja organisaation välittömistä tarpeista. Perehdyttämisellä on useita tavoitteita. Sen avulla pyritään: - luomaan uudelle työntekijälle myönteinen asennoituminen työyhteisöön - helpottamaan uusiin työtehtäviin paneutumista - luomaan hyvä yhteistyö uuden työntekijän ja hänen esimiehensä ja työtovereittensa välille - lyhentämään oppimisaikaa poistamaan epävarmuutta vähentämään virheitä ja muita harmeja, joita voi aiheutua, kun työympäristöä ja tehtäviä ei tunneta. (Vartia 1992, 9.) Työhön perehdyttäminen auttaa työntekijää pääsemään helpommin kiinni omaan työhönsä, näkemään itsensä osana työyhteisönsä ja koko organisaation toimintaa ja asettamaa oman työnsä ja itsensä paikalleen työyhteisössään. tiimissään ja koko yrityksessä. (Vartia 1992, 9.) Uuden jäsenen liittyminen tiimiin riippuu monista asioista. Asianmukaisella perehdytyksellä tiimin henkilökunta voi kuitenkin varmistaa, että hän sopeutuu hyvin ja että hänellä on selkeä kuva tiimin tavoitteista ja työn pohjana olevista asenteista ja arvoista. Pelisääntöjen varsinkin epävirallisten oppiminen on helpompaa, jos ne ovat selkeät ja yhteisesti sovittu, niin etteivät viestit ole ristiriitaisia. Mitä suurempi osa niistä on kirjallisena, sitä parempi. Se edellyttää kuitenkin, että säännöt ja ohjeet ovat selkeät ja että ne todella tarkoittavat tiimin menettelytapoja, eivätkä vain vastuun siirtämistä (Pritchard & Pritchard 1999, )

24 23 Hyvän työhön perehdyttämisen merkityksellisyyttä ei voi yliarvioida. Kunnollisella perehdyttämisellä on ensiarvoisen tärkeä merkitys oppimisen, työmotivaation, työssä viihtymisen ja hyvinvoinnin sekä työyhteisöön sopeutumisen kannalta. Hyvä työhön perehdyttäminen on aina sekä perehtyjän että koko työyhteisön etu. (Vartia 1992, 8.) Perehdytyksen toteutuminen Virallinen perehdyttäminen on perehdytysohjelman mukaista työtä, organisaatioon ja sen tehtäviin sekä työyhteisöön ja työsuojeluun perehdyttämistä. Epävirallista perehdyttämistä voi olla tulokkaan sopeutuminen työyhteisön kirjoittamattomiin normeihin ja sääntöihin eli siihen miten työyhteisössä käyttäydytään, mitä saa tehdä ja mitä ei. Epävirallinen organisaatio tarkoittaa usein erilaisia ystävysten ryhmiä ja "kahviporukoita". Tällaiset ryhmät pyrkivät tyydyttämään niitä jäsentensä tarpeita, joita virallinen organisaatio ei ota huomioon. Vasta saatuaan tietoa epävirallisesta organisaatiosta, tulokkaasta voi tulla organisaation jäsen. Sosiaalistumisprosessi tapahtuu siitä huolimatta, onko sitä virallisesti järjestetty vai ei. Vartia (1992) mainitsee Feldmanin tutkimuksen, jonka mukaan uudella työntekijällä kestää kolme kuukautta, ennen kuin hän tuntee olevansa täysin hyväksytty työtovereidensa parissa. Työn tekemisen kannalta olennaista epävirallista tietoa annetaan vasta, kun työtoverit tuntevat voivansa luottaa uuteen työntekijään. (Vartia 1992, ) Niin virallisen kuin epävirallisenkin perehdytyksen merkitystä ei tule aliarvioida työmotivaation osatekijöinä. Perehdyttäminen on työntekijän informointia. Arkikielessä informaatiolla tarkoitetaan tiedonantoa, tiedotusta tai neuvoa (Aikio 1993, 286.) Sairaala on monien muutosten tapahtumapaikka ja informaation avulla on koko henkilökunta mahdollista pitää tietoisena omia tehtäviä ja koko sairaalaa koskevista uudistuksista ja muutoksista. (Berglund 1986, 119). Voutilainen (1994) mainitsee perehdytysjakson pituudeksi noin 4 6 viikkoa, jona aikana perehdyttäjän pyrkii työskentelemään perehtyjän kanssa samoissa työvuoroissa. Mikäli tämä ei ole mahdollista on perehdyttäminen selkeästi dele-

25 24 goitava jollekin toiselle henkilölle. Bennerin ym. (1999, 98) mukaan on myös todettu, että kanssakäyminen useamman kuin yhden kollegan kanssa vaikuttanee myönteisesti hoitotyössä kehittymiseen. Perehtyjä ja perehdyttäjä myös kokoontuvat säännöllisesti arvioimaan edistymistä ja kirjaavat tapahtumista. (Voutilainen 1994, 91.) Keskeinen rooli perehdyttämisessä on perehdyttäjällä, sillä hänen vastuullaan on perehtyjän ammatillisen kasvun tukeminen. Voutilainen (1994) mainitsee perehdyttäjällä useita rooleja. Opettajan rooli näkyy perehdyttäjän tehtävänä osoittaa perehdytettävälle ne tahot, joista perehtyjä voi hankkia tarvitsemaansa tietoa. Perehdyttäjän kuuluu myös toimia perehtyjän ohjaajana tilanteissa, joissa perehdytettävä voi oppia uusia taitoja. Valmentajana toimiminen edellyttää vastavuoroista avoimuutta ja luottamusta. Valmentaja ohjaa perehdytettävää löytämään eri toimintamalleja ja antaa palautetta perehdytettävän vahvuuksista ja heikkouksista. (Voutilainen 1994, 90.) Keskeisesti perehdyttämiseen ja perehdytyksen sisältöön vaikuttavat perehdyttäjät (Hyrkäs 1992, 56). Perehdyttäjän rooli on vaativa, vaihtuva ja se edellyttää sitoutumista työyhteisön arvoihin ja tavoitteisiin, sillä perehdyttäminen on tärkeä henkilöstöhallinnollinen toimenpide eikä mielivaltaista ja vapaaehtoista toimintaa. Lisäksi työnantajaa velvoittavat lait ja säädökset. (Voutilainen 1994, 90.) Mikäli perehtyjän toiminta joutuu arvostelun kohteeksi, tulee esiin perehdytettävän asianajajan rooli. Tällöin hänen tulee pystyä asettumaan perehtyjän asemaan ja löytää selityksiä sille, miksi perehtyjä toimii arvostelua herättävällä tavalla ja tarvittaessa auttaa perehtyjää uuden toimintamallin löytämisessä. (Voutilainen 1994, 90.) Sponsorin roolissa korostuu suojelun ja tuen antaminen, mutta lisäksi perehtyjä voi suositella perehtyjää erilaisiin tehtäviin tämän kykyjen ja mielenkiinnon mukaan. Sekä tiedottaa työyhteisön jäseniä perehtyjän edistymisestä. Itsenäiseen päätöksentekoon ja toimintaa perehdyttäjä ohjaa perehtyjää rohkaisijan roolissa. Mahdollistajana hän puolestaan on jatkuvasti valppaana havaitsemaan niitä tilanteita, joissa perehtyjä voisi oppia uutta. (Voutilainen 1994, 90.)

26 25 Hyvän perehdyttäjän ominaisuuksia ovat: - vahvasti työyhteisön arvoihin ja tavoitteisiin sitoutunut - ammattitaitoinen - johtamistaitoinen: kyky priorisoida, tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata päätöksenteon seuraamuksista - arviointikykyinen - vuorovaikutustaitoinen ja osallistuva - pystyy kompromisseihin ja ratkaisemaan ristiriitoja - opettamiskykyinen ja haluinen - arvostaa itseään, luottaa kykyihinsä, positiivinen (Voutilainen 1994, 91). Perehdytettäessä aloittelijaa tehtäväkohtaisesti on hänelle annettava lupa olla riippuvainen pätevien ja asiantuntevien sairaanhoitajien käytännön kokemuksesta ja rikkoa sääntöjä heidän huolellisessa valvonnassaan. Kokemuksellista tietoa voidaan parhaiten jakaa tässä ja nyt, suhteessa tiettyyn potilaaseen liittyviin valintatilanteisiin ja oppijan ollessa syvällisesti mukana. Keskeistä on myös antaa aloittelijoiden käsitellä uudestaan tilanteita, jotka eivät sujuneet erityisen hyvin sekä osoittaa selkeästi ne henkilöt, joiden puoleen voi pulmatilanteissa kääntyä. (Benner ym. 1999, 99.) Ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus kehittyvät vaiheittain kokemuksen myötä (Benner 1994, 21). Eskola & Paloposken (2001, 20) mukaan työkokemuksella on merkittävä osuus ammatillisen osaamisen kehittymisessä ja heidän mielestään työkokemuksella on yhteys kaikkien muiden paitsi teoreettisen, eettisen ja laillisen osaamisen kehittämiseen. Työnjohdon keskeisenä tehtävänä on antaa konkreettinen työnopastus sekä perehdyttää työntekijät työskentelemään turvallisesti. Työnopetuksen ja perehdyttämisen on oltava järjestelmällistä. Työnjohdon on laadittava opastusohjeet sekä selvitettävä työntekijöiden vastuut, kuten esim. noudattaa ohjeita ja määräyksiä. (Hietala, Kaivanto & Kuikko 2000, 32.) Lähimmän esimiehen ja työtovereiden antaman perehdytyksen lisäksi monilla työpaikoilla on tapana järjestää muutamista tunneista pariin päivään kestäviä

27 26 tulokaskursseja. Näissä eri alojen asiantuntijat esittelevät organisaation toimintaa. Kurssilla puheenvuoroja voivat käyttää esimerkiksi: - yrityksen johdon edustaja - henkilöstöpäällikkö - pääluottamusmies - työsuojeluvaltuutettu - työterveyslääkäri tai työterveyshuollon edustaja. (Lepistö 1992, 33) Perehdytyksen arviointi Arvioinnilla tarkoitetaan jonkin asian tai esineen suuruuden, laadun ja arvon määrittämistä, jonkin ominaisuuden arvon arvioimista tai merkityksen määrittämistä huolellisesti arvioimalla tai tutkimalla. Arvioinnissa tarvitaan arviointikriteerit arviointikohteelle. Kriteerien avulla kuvataan yksityiskohtaisesti mitä pidetään tavoiteltavana toimintana hoitotyössä. (Perälä 1995, 19.) Perehdyttäminen kuuluu kehittymiseen ja kehittämistyöhön. Arviointia ohjaa kehittymistä tarvittavaan suuntaan ja tukee ammatillista kasvua. Arviointi ei ole arvostelua vaan palautteen saamista ja perehdytettäessä se saadaan yleensä palautekeskustelun avulla. Perehdytysvaiheessa oleva sairaanhoitaja tarvitsee ulkopuolista palautetta hahmottaakseen ammattitaitonsa kehittämiseen tarvittavia piirteitä hoitotyössä. Vertaisarviointi on eräs palautteen saamisen muoto. Se on työssä tapahtuvaa oppimista ja vertaistuen antamista, sekä keino edistää että tukea sairaanhoitajan ammattitaidon kehittymistä vertaisten välisenä työkumppanuutena ja yhteistyökumppanuutena (Vuorinen 1998, 105). Perehdytysvaiheessa vertaisarvioinnin ongelmaksi saattaa muodostua sopivan vertaisen puuttuminen. Vertaisarviointi tarkoittaa työntekijän toiminnan johdonmukaista arviointia, joka perustuu ennalta asetettuihin selkeisiin, pätevyyttä kuvaaviin arviointikriteereihin. Kriteerien tulee olla kaikkien työyhteisössä työskentelevien tiedossa. Tavallisesti vertaisarviointi on koulutukseltaan ja kyvyiltään samanlaisessa asemassa olevien kollegoiden vertaisten tekemää arviointia. (Voutilainen 1994, 138.)

28 27 Vertaisarviointi on hoitotyön arviointimenetelmänä varteenotettava vaihtoehto, sillä siihen voidaan haluttaessa liittää myös potilasnäkökulma. Vertaisarvioinnin käyttöönotto työyhteisössä edellyttää kuitenkin arviointikulttuurin muutosta (Vuorinen 1998, 105). Perehdytyksen arvioinnin perustat ovat selkeät tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi ei voi olla mielivaltaista subjektiiviseen kokemukseen perustuvaa, vaan sille tulee luoda selkeät arviointikriteerit. (Voutilainen 1994, 92.) Arvioinnilla selvitetään, mitä perehdytystoiminnalla on saatu aikaa ja sen tulee vastata kysymyksiin: 1) Mitkä ovat perehdyttämisen vaikutukset? työn tuloksiin ja laatuun henkilöstön työmotivaatioon ja kehittämiseen työtapaturmiin ja poissaoloihin 2) Mitä pitää tehdä toiminnan kehittämiseksi? Arviointikeskustelujen, kyselyjen sekä lähtö- ja muiden haastattelujen avulla saadaan myös selville, miten perehdyttäminen on hoidettu, miten onnistuneena sitä pidetään ja miten siihen todellisuudessa suhtaudutaan. (Lepistö 1992, 57.) Tämän päivän hoitotyössä näyttää ilmeiseltä, että perehdyttämiseen tulee panostaa nykyistä enemmän ja arviointia toteutettaessa tulee kiinnittää huomiota seikkoihin, joista perehdyttämistä on kritisoitu: 1) Perehdyttämiseen sisältyy paljon irrallista yksittäistietoa, jota työntekijä ei pysty ymmärtämään kokonaisuutena 2) Työntekijä jää alkumuodollisuuksien jälkeen yksin selviämään arkipäivän ongelmista 3) Perehdyttämiseen ei käytetä riittävästi aikaa. Perehdyttämisohjelman läpikäyminen johtaa usein työntekijän kohdalla tiedon tulvaan, jota on vaikea jäsentää mielekkääksi kokonaisuudeksi. (Voutilainen ym. 1994, 87.)

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta

Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Selvitys sairaanhoitajien, työoloista, tyotyöhyvinvoinnista ja alan vetovoimaisuudesta Tutkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet Yhteenveto ja johtopäätökset Otosrakenne / taustatiedot Onnistuneen työnteon

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA

Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 1 Kivijärven kunta HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Henkilöstöpolitiikka on osa kunnan toimintapolitiikkaan. Se täydentää muuta henkilöstöhallinnon säännöstöä. Tavoitteiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot