ETEENPÄIN ELÄVÄN MIELI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETEENPÄIN ELÄVÄN MIELI"

Transkriptio

1 ETEENPÄIN ELÄVÄN MIELI Lieksan seurakunnan strategia vuoteen 2015

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ETEENPÄIN ELÄVÄN MIELI Lieksan seurakunnan strategia vuoteen Johdanto Missio (perustehtävä) Visio (tahdon ilmaisu seurakuntamme tulevaisuudesta) Arvot Toimintaympäristön analyysi (nelikenttäanalyysi), visio ja strategiset toimintalinjat Seurakunta Työalat Yleinen seurakuntatyö Kasvatus Diakonia Hautatoimi Kiinteistötoimi Toimisto Seuranta Päivitys Käsitteiden määrittelyä Liitteet

3 3 ETEENPÄIN ELÄVÄN MIELI Lieksan seurakunnan strategia vuoteen Johdanto Kirkon perustehtävä on julistaa evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Jumalan antamaa tehtävää kirkko ei voi muuttaa toiseksi, mutta sen on kehitettävä toimintaansa ja rakenteitaan voidakseen toteuttaa tehtäväänsä muuttuvassa ajassa ja muuttuvassa ympäristössä. Kirkon tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan Jumalan antama valtuutus ja hänen armonsa sekä kirkon tehtävään sitoutuneet erilaiset ihmiset. Seurakunnan elämän ja toiminnan keskiössä ovat seurakunnan jäsenet. Ajatus siitä, miten Lieksan seurakunnan tulisi toteuttaa tehtäväänsä, on kiteytynyt strategiaksi, mikä ulottuu vuoteen Strategia on saanut nimekseen ETEENPÄIN ELÄVÄN MIELI LIEKSAN SEURAKUNNAN STRATEGIA VUOTEEN Lähtökohtana on ajatus kirkosta, jonka olemukseen kuuluu jumalanpalvelukseen kokoontuva seurakunta, Jumalan kansa. Kaiken toiminnan lähtökohta on Jumalan Sana, rukous ja sakramentit, kaste ja ehtoollinen. Ne ovat ominta kirkon aluetta ja niistä kirkon tunnistaa kirkoksi. Lieksan seurakunnan strategia pohjautuu Kirkkohallituksen asettaman Kirkon strategia 2015 työryhmän mietintöön Meidän kirkko. Osallisuuden yhteisö. Perustehtävän määrittely (missio) sekä kirkon arvot ja niiden perustelut on otettu suoraan koko kirkon strategiasta. Lieksan seurakunnan kirkkoneuvosto asetti vuonna 2010 työryhmän laatimaan seurakunnan toiminnan strategian. Toiminnallisen strategian työryhmään ovat kuuluneet kirkkoherra Hannu Juntunen, talousjohtaja Kari Mustonen, kiinteistöpäällikkö Heikki Nevalainen, PNK:n johtaja, asiantuntijakoordinaattori Seppo Kuosmanen sekä sihteerinä Meeri Mikkonen. Ryhmään syyskuun alusta 2011 on kuulunut myös talouspäällikkö Pentti Tapanen. Työryhmä on pitänyt 9 kokousta. Seurakunnan työntekijöille on pidetty kaksi strategiaseminaaria, joissa toiminnallisten strategisten linjausten esivalmistelu on työstetty 3-5 hengen pienryhmissä. Miksi strategiaa tarvitaan? Sitä tarvitaan toiminnan ja talouden suunnittelun tueksi sekä ylipäätänsä pitkäjänteisemmän ajattelun toteuttamiseksi. Strategia on prosessi, johon sitoutuminen on haaste kaikille työntekijöille, luottamushenkilöille ja vastuunkantajille. Ensiarvoisen tärkeää on, että sen toteuttamista seurataan ja sitä päivitetään toimintaympäristön muuttuessa. 2. Missio (perustehtävä) Lieksan seurakunnan missio: Seurakunnan tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. ( Suomen ev.lut. kirkon strategia vuoteen 2015) 3. Visio (tahdon ilmaisu seurakuntamme tulevaisuudesta) Vuonna 2015 Lieksassa on luterilainen seurakuntayhteisö, jota ihmisten on helppo lähestyä ja jossa on lupa myös olla. Seurakunta tukee jäseniään elämänkaaren eri vaiheissa hengellisen perustehtävänsä kautta rohkaisten heitä samalla elämään arkea kristittyinä lähimmäistensä kanssa. Kyetäkseen kohtaamaan jäsenensä on seurakunnan oltava kuulolla myös yhteiskunnan kehityksestä.

4 4 4. Arvot Lieksan seurakunnan arvot: Pyhän kunnioitus - kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa - tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainoalaatuisuuden - näemme Jumalan kuvan ihmisessä ja ihmisen syntisyyden - tunnistamme pyhyyden kaipauksen muissa uskonnoissa Vastuullisuus - huolehdimme lähimmäisistämme - varjelemme luomakuntaa - käytämme kaikkia voimavaroja vastuullisesti - tavoittelemme kohtuullisuutta elämäntavoissa Oikeudenmukaisuus - taistelemme oikeudenmukaisuuden puolesta - puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia - ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi Totuudellisuus - puhumme rohkeasti Jumalasta - uskomme ja elämme niin kuin opetamme - pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä ( Suomen ev.lut. kirkon strategia vuoteen 2015)

5 5 5. Toimintaympäristön analyysi (nelikenttäanalyysi), visio ja strategiset toimintalinjat 5.1. Seurakunta Toimintaympäristön kuvausta nelikentän avulla Lieksan seurakunnasta Vahvuudet Lieksan seurakunnan yhtenä vahvuutena on sen pitkä historia. Seurakunta on vaikuttanut eri tavoin alueella vuodesta 1639 lähtien. Sille on muodostunut oma identiteetti, ja lisäksi se on toiminut emäseurakunnan asemassa. Kirkon omaisuus, hengellisen sanoman ainutlaatuisuus, on profiloinut seurakuntaa suhteessa muihin instituutioihin myös Lieksassa. Seurakunnalla on vakiintunut paikkansa yhteisössä. Seurakuntaan kuuluu edelleen n. 80% lieksalaisista ja sen imago on pysynyt hyvänä. Maalaisseurakunnan työntekijöiden työote on ollut perinteisesti ihmisläheistä, ja henkilökunta on kokenutta sekä ammattitaitoista. Yhteistyö seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa on toimivaa ja mutkatonta. Eri sidosryhmiin päin on pienellä paikkakunnalla helppoa luoda toimivat yhteydet. Hyväkuntoiset ja riittävät tilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Lieksan seurakunnan talous on ollut vakaa näihin aikoihin asti. Velkaa ei ole, ja metsäomaisuus on toiminut tarvittaessa menojen tasapainottajana. Heikkoudet Lieksa kuuluu muuttotappiosta kärsiviin paikkakuntiin. Väkiluku on voimakkaasti alentunut, ja kehitys jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Laaja pitäjä merkitsee pitkiä välimatkoja, mikä hankaloittaa työtä. Erityisenä vaikeutena on tavoittaa nuoria ja työikäisiä. Sijaisten saaminen ja vakinaisen työvoiman rekrytointi on haasteellista. Yhtenä syynä tähän on Lieksan syrjäinen sijainti Joensuusta katsottuna ja työntekijöiden perheenjäsenten heikot opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut vähäistä, ja sen seurauksena muodostuu helposti urautumista. Ei olla uskallettu luopua entisestä riittävässä määrin, minkä seurauksena työtä on liikaa ja väljyyttä uusille ideoille liian vähän. Varsinaiselle johtamistyölle on jäänyt liian vähän aikaa. Työilmapiirissä on lisäksi esiintynyt ongelmia. Viestintä niin sisäisesti kuin ulospäinkin on puutteellista. Pitkän tähtäimen strategia on puuttunut, ja perustehtävään paneutuminen kaipaa terävöittämistä. Heikkoutena on pidettävä myös liian suurta kiinteistömassaa. Se sitoo sekä henkilö- että talousresursseja. Talouspuolella on tulorahoitus epätasapainossa. Ilman mittavaa metsäomaisuutta ja sieltä saatavaa rahoitusta talousongelmat olisivat kestämättömät. Uhat Yksi vakava uhka Lieksan seurakunnan toiminnan kannalta on budjetin vääristyminen. Hengelliselle toiminnalle liikenee rahaa talousarviosta alle puolet. Seurakunnan suuri kiinteistömassa ja sen hoitaminen syö paljon varoja. Jos menoja ei saada kuriin, niin edessä on silloin huomattavia leikkauksia. Se puolestaan merkitsee uhkaa työpaikkoja ajatellen ja vaikuttaa työilmapiiriin. Yhtenä uhkana on nähtävä työntekijöihin liittyviä tekijöitä. Aiemmin seurakunnassa on tehty usein pitkiä työuria, mutta nykyinen kehitys johtaa nopean vaihtuvuuden myötä entistä helpommin kokemuksen ja ammattitaidon karkaamiseen. Työyhteisön kokoonpanon ollessa alituisessa muutoksessa on siitä seurauksena uupumista ja motivaation katoamista. Merkittävä tulevaisuuteen liittyvä asia on tietoisuus oman seurakunnan olemassaolosta. Kunta- ja seurakuntarakenteiden myllerryksissä ei Lieksan seurakunta ole entisaikojen tapaan itsestäänselvyys. Liitetäänkö Lieksaan joitakin alueita tai liittyykö Lieksa osaksi jotain suurempaa kuntaa/seurakuntaa? Tulevaisuus on avoimempi kuin ennen.

6 Uhkatekijänä on mainittava vielä väestön ikärakenteen yksipuolistuminen, mikä vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä työn painopisteiden suunnitteluun. Joitain virkoja ei tarvita nykyiseen tapaan, ja toisiin on satsattava entistä enemmän. Länsimaissa vallalla olevaan tyyliin myös Lieksassa on suuri uhkatekijä kirkosta eroaminen ja ihmisten maallistuminen(v erosi kirkosta 137 jäsentä). Miten pysyä mukana kehityksessä nahkaansa myymättä, siinä riittää haastetta. Mahdollisuudet Heikkouksista ja uhkista huolimatta Lieksan seurakunnalla on edelleen paljon mahdollisuuksia hoitaa kirkon perustehtävää paikallisesti ja toimia laadukkaasti seurakuntalaisia palvellen. Jo maantieteellinen sijainti turvaa sen, että seurakunnalla tulee olemaan tulevaisuudessakin laajahko itsemääräämisoikeus ja paikallinen yhteistyö pysyy toimivana verkostoitumisen kautta. Metsäomaisuus on merkittävässä roolissa seurakunnan talouden kannalta ja mahdollistaa toimintaa. Tutkimukset osoittavat lisäksi sen, että syrjäisemmillä seuduilla asuva väestö haluaa sitoutua keskimääräistä paremmin kirkon jäsenyyteen kuin rintamaiden asukkaat. Viestimien ja työntekijöiden teknisten valmiuksien kehittymisen myötä on mahdollista tehdä yhteistyötä moneen suuntaan, kuten rovastikunnallisesti ja Nurmeksen kanssa. Lisäksi kokonaiskirkon taholta tuotetaan jatkuvasti hyvää kehittämismateriaalia yksittäisten seurakuntien toiminnan suunnitteluavuksi (Sakasti-sivut, strategiat jne.). Seurakuntalaiset ovat valtava lisäresurssi seurakunnan toimintaa suunniteltaessa. Vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt ovat motivoituneita ja halukkaita sitoutumaan erilaisiin tehtäviin, jolloin työntekijä voisi ennemminkin toimia ohjaajana ja tukijana kuin kaiken itse tekevänä. Erityisesti viime aikoina on herätty keskustelemaan Pielisen Karjalan seurakuntien entistä tiiviimmästä yhteistyöstä. Kirkon strategisena linjauksena on pyrkimys muodostaa laajoja hallinnollisia kokonaisuuksia vaarantamatta kuitenkaan pienempiä hengellisiä yhteisöjä. Lieksan seurakunnassa puhaltavat lähivuosina väistämättä muutoksen tuulet eläkkeelle jäämisten myötä. Työntekijäjoukon uudistuessa paikkakunnalle jää varmuudella seurakuntayhteisö, jonka jäsenet haluavat sitoutua kirkkoon. Tällä hetkellä seurakunnalla on mahdollisuus olla itse päättämässä, millainen tuo yhteisö on rakenteeltaan. 6

7 7 Toimintaympäristön analyysi tiivistetysti VAHVUUDET Pitkä historia (v:sta 1639) oma identiteetti emäseurakunta Oman sanoman ainutlaatuisuus Maanläheinen ajattelu/työote Kokenut, ammattitaitoinen henkilökunta Hyvät, riittävät tilat Kirkkoon kuuluu n. 80 % kunnan väestöstä Monipuolinen toiminta Runsasta yhteistyötä ulospäin eri sidosryhmiin Metsäomaisuus Vakaa talous velaton Hyvä yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa Ei imago-ongelmia UHAT Väestön ikärakenne Maallistuminen ja kirkosta eroaminen (137 erosi 2010) Työntekijöiden uupuminen Kokemuksen/ammattitaidon karkaaminen Työntekijöiden motivaation katoaminen Kiinteistömassa Budjetin vääristyminen hengelliselle toiminnalle alle puolet. jos meno jatkuu entisellään.. Oma työpaikka miten käy? Oman seurakunnan olemassaolo HEIKKOUDET Väkiluvun voimakas aleneminen Työvoiman rekrytointi vaikeaa (sij.) Pitkät välimatkat hankaloittavat työtä Vaikeus tavoittaa nuoria ja työikäisiä Urautunut, individualistinen henkilöstö Työilmapiirin ongelmat Ei uskalleta luopua entisestä liikaa tehtäviä, ei väljyyttä uusille ideoille Varsinaiselle johtamistyölle liian vähän aikaa Perustehtävä hämärtynyt strategia puuttuu Liian iso kiinteistömassa Viestintä ei toimi sisäisesti/ulospäin Tulorahoitus epätasapainossa MAHDOLLISUUDET Laajahko itsemääräämisoikeus Eläköityminen uusia tuulia Viestinten kehittyminen Kirkossa tuotetaan hyvää kehittämismateriaalia avuksi seurakunnan kehittämiseen esim. Sakasti sivut, strategiat ym. Yhteistyön laajuus mm. kolmas sektori Seurakuntalaiset vapaaehtoiset Rovastikunnallinen yhteistyö Väestön halu sitoutua kirkon jäsenyyteen Metsätuotto osana taloudenpitoa Mahdollisuudet Nurmeksen seurakunnan kanssa VISIO kts 3. luku Strategiset toimintalinjat Lieksan seurakunnan toimintalinjat hahmottuvat kunkin työalan yhteydessä jäljempänä.

8 Työalat Yleinen seurakuntatyö Toimintaympäristön analyysi VAHVUUDET Kokenut työntekijäjoukko Ihmiset kokevat kirkolliset toimitukset tärkeiksi. Uudet työmuodot ja -tavat tavoittavat hyvin seurakuntalaisia Yhteistyö hengellisten ja muiden järjestöjen kanssa Laadukas musiikkityö Osaamista ja kokemusta on Valmiita rakenteita, mm. kasuaalitoimitukset, kuorot, piirit ym. UHAT Ikärakenne Hautaukset lisääntyvät virat vähenevät Virkojen puolittuminen: lähetys/diakonia, kiinteistö/nuorisotyö tms. Työalueen laajeneminen (naapuriseurakunta) Työn lisääntyessä työntekijät uupuvat Seurakuntalaisten sitoutuminen vähenee lähetyskannatus kirkkokyydit Pappien maallistuminen Kutsumus työhön heikkenee Tehtävänkuvien mahdollinen muuttuminen vaarana uupuminen, työn mielekkyys muutosvastarinta Sukupuolijakauma papiston piirissä Kutsumus vaikuttaa jaksamiseen HEIKKOUDET Työ yksipuolistuu paljon hautajaisia ja vanhuspainotteista työtä Työntekijöiden saatavuus heikkenee Turistien vihkiminen kesällä, samoin henkilökunnan lomat ja rippikoulut lisäävät työpaineita Urautuminen Matala palkka Rekrytointi palkkaus Kokemus urautuminen Sitoutuminen työilmapiirin kehittämiseen koko työyhteisön tilanne kartoitettu useaan kertaan tulosten analysointi olisi tärkeää MAHDOLLISUUDET Maallikkokoulutetut Yhteistyö: kaupunki, toinen seurakunta ym. Työntekijöiden kouluttautuminen Keskitytään ydintyöhön voimavarat säilyvät Juuri eläkkeelle jääneet seurakuntalaiset Työ ei lopu Yhdistelmävirat Kirkolla hyvä koulutusjärjestelmä Toimenkuvien uudelleen muotoileminen Seurakuntalaisten resurssien hyödyntäminen viranhaltija enemmän ohjaaja, valmentaja jaksaa paremmin Yhteistyö Nurmes-kortti Maakunnallinen kuvio VISIO Tavoitteena paikallisen hengellisen yhteisön turvaaminen seurakuntien rakennemuutoksista riippumatta. Kutsumustietoinen, hyvin koulutettu ja sitoutunut henkilöstö hoitamassa seurakunnan perustehtävää.

9 9 Strategiset toimintalinjat A Riittävä henkilöstö seurakunnan väkimäärään, painopisteisiin ja olosuhteisiin nähden talous huomioiden. Toimenkuvien tarkistaminen rekrytoinnin ja työilmapiirin selkiyttämiseksi B C Työvoimakustannusten vähentäminen - eläköityminen - yhteistyö - maallikkotyö - verkostoituminen - kiinteistöstrategia Hengellisen yhteisön painopisteet - kasuaalitoimitukset - sielunhoito - jp- ja muu hartauselämä - maallikkovastuun tehostaminen - yhteisöllisyys - lähetys, kansainvälinen työ - pohtimistyö: millainen hengellinen yhteisö on Lieksan seurakunta - uusien työtapojen miettiminen

10 Kasvatus Toimintaympäristön analyysi VAHVUUDET Ammattitaito Pitkäjänteinen työ (esim. rippikoululaisten tuntemus) Sähköiset viestintävälineet (esim. facebook) Ainutlaatuinen hengellinen sanoma Vaihtoehtoista toimintaa ja saa vain olla ei kilpailuhenkistä vrt. urheilu ei tarvitse suorittaa vrt. musiikkiopisto Slow life Pysyvyys työntekijäkunnassa tunnetaan paikallinen nuorten maailma Modernit työtavat Monipuolinen toiminta UHAT Lasten ja nuorten väheneminen Sitoutuminen kirkkoon vähenee Erilaisuuden sietäminen Työvoiman väheneminen (eläkkeet) Työn jatkuminen Nuorille liian paljon ohjelmatarjontaa (ajasta kilpaileminen) Ikärakenne Nuorten syrjäytyminen Pysyykö seurakunta kilpailussa mukana? HEIKKOUDET Sähköisten viestintävälineiden käyttö Syrjäinen sijainti Henkilökunnan muuttuvuus (päiväkerho) Puuttuu aikuisia vetäjiä ja aikuisen malli Nettinuoret Väärä asenne nuoriin (kaikki ei häiriköitä) Tavoitettavuus Nuorten ja lasten ongelmat lisääntyneet (levottomuus) Modernit työtavat edellyttäisivät koulutusta Työntekijöiden tavoitettavuus huono vai nuorten? Työntekijöiden ja nuorten maailman erilaisuus Nuorten ongelmat/erityisnuoret Maallikoita puuttuu MAHDOLLISUUDET Sähköiset viestintävälineet Voidaan tarjota monipuolista toimintaa Yhteistyö Toimintatilat Kaverit ovat tärkeitä nuorille Uusi tekniikka netti ym. Verkostot Erilaisia kokoontumistiloja riittävästi VISIO Kristillisen kasvatuksen antaminen ja sen tukeminen lasten, nuorten ja perheiden parissa perinteisiä ja moderneja työtapoja käyttäen. Työntekijät pysyvät ajan hermolla kouluttautumisen avulla. Näkyvä verkostoituminen rinnakkaistoimijoihin päin. Kansainvälisyyskasvatus monikulttuurisuus huomioiden. Rippikoulun ainutkertainen asema.

11 11 Strategiset toimintalinjat A B C D E Yhteistyö - kasvatustyöntekijöiden tiivis yhteistyö oman työalan sisällä - yhteistyö eri työalojen välillä (esim. diakoniatyö) - verkostoituminen kaupunki rovastikunta järjestöt Ihmisläheinen työote - syrjäytymisen ehkäiseminen - jalkautuminen ihmisten pariin Modernit työtavat - kotisivut ja linkit Jatkuvuus - rippikoulun jälkeiseen aikaan panostaminen ja seurakuntayhteyteen kannustaminen Kristillisen ihmiskäsityksen opettaminen kaikissa ikäluokissa

12 Diakonia Toimintaympäristön analyysi VAHVUUDET Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta, pitkä kokemus ja näkemys Taloudelliset toimintaedellytykset Henkilökohtaiset kohtaamiset Syvällinen työnäky Hyvät toimintatilat Hyvät pelit ja vehkeet Yhteiset aamuvastaanotot kaikki yhdessä koolla, tiimityön mahdollisuus Sosiaalinen tilaus työlle Arvostetaan riippumatta muusta suhtautumisesta kirkkoon Kirkkolaki turvaa diakoniatyön juridisesti UHAT Eläköityminen löytyykö työntekijöitä? Lisääntyvä vanhustyö Avustettavat lisääntyvät, ihmiset voivat yhä huonommin Talous Uupuminen ei voida vastata kaikkiin haasteisiin Kausiluonteisuus Liikaa kunnan sosiaalityön piirteitä rajoittaa perustyötä vaaditaan tietotaitoa sosiaalilainsäädännön puolelta Työn mielekäs rajaaminen HEIKKOUDET Seurakunnan laajuus, pitkät työmatkat Sooloilu, yksin puurtamista vie voimia Työn haasteet suuret mitoituksen ongelmat alueen laajuus Työilmapiiri työnäkyjen tulkinta koulutukset erilaisia lähiesimieskysymystä ei ole ratkaistu MAHDOLLISUUDET Kokemuksen myötä mahdollisuus vastata toimintaympäristön muutoksiin tulevaisuuden kannalta Yhteistyö Työ ei lopu, mahdollisuus parantaa työn laatua Kyky reagoida uusiin haasteisiin toimintavapaus sosiaalityöntekijöihin verrattuna suurempi Laaja yhteistyöverkosto olemassa VISIO Diakonian perusolemuksen turvaaminen kirkkolain määrittelemällä tavalla, erityisesti suurimmassa hädässä ja muun avun ulkopuolella oleville. Tämän turvaamiseksi määritellään riittävät työvoima- ja taloudelliset resurssit. Työn käytännön johtamiseen paneutuminen.

13 13 Strategiset toimintalinjat A Oman seurakunnan työ 1. Painopisteiden tarkistaminen - oleellinen/epäoleellinen työssä työn priorisointi jaksamisen tukena 2. Tiimin selkiyttäminen - esimiehen rooli pappi/diakoniatyöntekijä työalajohtaminen/päivittäiset kysymykset - työn mitoitus tasapuolisesti 3. Resurssit - erityisdiakonian tarve - Lieksan sosiaalisen rakenteen muutos - toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen, verkoistuminen - riittävä henkilöstö + koulutus tärkeitä B Muuttuneissa olosuhteissa toimiminen 1. Seurakuntarakenteen mahdollinen muutos 2. Yhteistyösopimus Nurmeksen kanssa Diakoniatyön ostopalvelut - perheneuvonta

14 Hautatoimi Toimintaympäristön analyysi VAHVUUDET Kohdataan ihmisiä Yhteistyö hautaustoimistojen kanssa Hyvät työolosuhteet Saa toteuttaa itseään Pitkät perinteet Hautaustoimi lain suojaama kuka muu voisi ottaa hoitaakseen? valtion intressissä tukea Seurakuntalaiset ja ei kirkkoon kuuluvat arvostavat Riittävät resurssit hoidetut hautausmaat UHAT Arvostus (työalan, kesätyöntekijät) Kantajat loppuvat Hautausajat ruuhkautuvat. Papin työ pelkkää hautausta mitä sen vaikutukset Papinvirkojen määrä suhteutettava mm. hautausten sujuvuuteen mikä sopiva odotusaika? Papin työn yksipuolistuminen jos hautaukset pääosassa? Loppuuko tila? varattava reserviä riittävästi hoitamattomien hautojen kuulutusmenettely oltava jatkuvaa Kausityöntekijöiden saatavuusongelma omaisilla kovat vaatimukset joskus onko yleishoitotasoa laskettava taloudellisten resurssien vähetessä? jatkuuko valtion tuki ja minkä suuruisena? onko aikataulutus omissa käsissä? HEIKKOUDET Pappien perehdyttäminen Työntekijät ovat aika yksin Useita hautausmaita kaukana toisistaan - työvoiman riittävyys Pappi/kanttori ei aina ehdi olla muistotilaisuudessa Paljon hautausmaita Työntekijät erillään info ei aina kulje Aikataulutusta syytä tarkistaa mitä odotetaan/mitä mahdollista antaa toimituskeskustelun tärkeys MAHDOLLISUUDET Työ ei lopu Työ on palvelutyötä Työn tuloilla voidaan osittain myös kattaa kuluja Maa ei lopu, useita hautausmaita Hautaustoimi on ikkuna seurakuntaan päin Ulkoistamisen pohtiminen Hautaustoimen ja kiinteistötoimen tehtävien nykyistä voimakkaampi jakaminen henkisen jaksamisen tukeminen Rakentava yhteistyö hautaustoimistojen ym. kanssa Pitopalvelun tulevaisuus oma vai ostopalvelu?

15 15 VISIO Seurakunta turvaa hautaustoimen jatkossakin kohdentamalla siihen riittävät resurssit. Tavoitteena on työntekijöiden jaksaminen mielekkään toimenkuvan ja toimivan yhteistyön kautta. Arvostuksen säilyttäminen hoitamalla sekä ulkoiset puitteet että siunaus- ja muistotilaisuudet seurakuntalaisia palvellen. Strategiset toimintalinjat A B C Organisaatiossa tapahtuvat muutokset - esimies-alaissuhteiden selkiyttäminen - toimenkuvien selkiyttäminen/monipuolistaminen - osa työstä seurakunnan toimiston puolella Yhteistyön selkiyttäminen - synkronointi hautaustoimistojen/seurakunnan välillä - pitopalvelu oma ulkoiset palvelut - kiviliikkeet Merkittävä imagovaikutus - laadulliseen työhön panostaminen alusta loppuun saakka - yhteispeli eri työntekijöiden välillä - mihin seurakunnan työntekijän työpanos mitoitetaan jaksaminen motivaatio kirkkoon kuulumattomien siunaaminen - kirkon ohjeistus valmisteilla

16 Kiinteistötoimi Toimintaympäristön analyysi VAHVUUDET HEIKKOUDET Joustavat, palvelevat ja ammattitaitoiset työntekijät Tiloja, joista koko kaupunki on ylpeä. Seurakuntatalo ja diakoniatoimisto toimivia ja viihtyisiä Kiinteistöt mahdollistavat erilaisten tilaisuuksien järjestämisen ( konsertit ym.) Yhteistyö sujuu Tilat, joista seurakunta voi olla ylpeä Joustavuutta, palvelualttiutta löytyy Mittavat metsävarat, oleellinen osa budjettia Oma ammattilainen metsäpuolella /suunnittelu, tilaaminen, valvonta (puunmyynnissä) Keskeiset toimitilat peruskorjattu hiljattain Ikääntyvä henkilöstö Kiinteistöjen paljous, ikä ja sijainti (pitkät matkat) Toimintojen ruuhkaantuminen Ei voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisi (esim. lumityöt, monta kiinteistöä yhtä aikaa huollettavana) Työn organisointi Huono yhteishenki Henkilöstöllä rajoitteita (terveys, erityisosaaminen) tehtävien hoidossa Liiallinen kiinteistömassa suhteessa väkiluvun kehitykseen syö varoja rohkeuden puutetta ollut luopua osasta kiinteistöjä henkilöstön määrä ja kiinteistöjen määrä ei ole linjassa tällä hetkellä Työnjohdolliset epäselvyydet esimies määrittää tehtävät sivulta tulevien pyyntöjen ongelma työntekijän omaa harkintavaltaa tulisi täsmentää UHAT Eläköityminen, saadaanko tilalle sitoutuneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä? Motivaation puute, yhteishenki Kenelle ja mille tiloja luovutetaan käyttöön? Kiinteistöjen rapistuminen Fyysiset rajoitteet ja sairastaminen tuovat uhkakuvia kiinteistöjen hoidolle Uskalletaanko vähentää kiinteistöjen määrää riittävästi? Riittävätkö rahat kiinteistöjen hoitoon? MAHDOLLISUUDET Nuoria harjoittelemaan ja oppimaan, tutustumaan työhön, osaavat myöhemmin hakeutua koulutukseen Työvälineiden ja teknisten laitteiden hallinta Vähäisessä käytössä oleville kiinteistöille yhteistyötä kaupungin kanssa, EU-tuki? Tonttien myynti Rekrytointiin panostaminen Toimintoja ulkoistetaan - erityisesti satunnaiset työt Kiinteistöjä myydään - kiinteistöstrategia

17 17 VISIO Lieksan seurakunnalla on riittävästi hyväkuntoisia, toimintaan ja väkilukuun suhteutettuja tiloja. Ylimääräisiä toimitiloja on karsittu. Tiloja hoitaa ammattitaitoinen, koulutettu ja riittävä henkilöstö. Osa työstä on ulkoistettu. Seurakunnan metsäomaisuutta hoidetaan hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaan. Metsätulot mahdollistavat osaltaan kiinteistöjen hoitokulut verotulojen täydennyksenä. Strategiset toimintalinjat A B C Seurakunnan kiinteistöstrategia - kiinteistöt määritelty hoitoluokkiin - osasta kiinteistöjä luovutaan suunnitellusti Keskiössä ovat seurakunnallisen toiminnan tarpeet - työn painopisteet - väestön kehitys - työtavat - etäisyydet Taloudelliset mahdollisuudet - ulkoistaminen/oma henkilöstö - talkootyö - metsätulot oma metsäsuunnitelma olemassa D Henkilöstö - mitoitus/henkilöstöstrategia - koulutus ajan tasalla - konsultointi

18 Toimisto Toimintaympäristön analyysi VAHVUUDET Pitkäaikainen ja osaava henkilöstö Riittävät toimintamahdollisuudet (tilat ja laitteet) Virastosta saavat tietoa työntekijät ja seurakuntalaiset Yhteistyö työalojen kanssa Ainut ryhmä, joka tietää kaikista asioista Tuttu henkilö tiedon antajana (taloustoimiston työ) Kärsivälliset kuuntelijat (Leelian lepotuoli) Toimistoa tarvitaan jatkossakin Palvelupiste Heta ulkoapäin Kirjuri Omille työntekijöille Asiakkaille (seurakuntalaisille) Sijaistamisen valmiudet varauksin Oma it ammattilainen UHAT Työn jatkuvuus kaikille Hiljainen tieto katoaa Pelko työpaikan säilymisestä - ulkoistaminen Palvelun paikallisuus katoaa Tuntemattomia tekijöitä (kirkon/kunnan) uhkana HEIKKOUDET Urautuminen Joskus sairastuessa työ kasaantuu Tiedon kulku Haavoittuvuus kiinnitettävä huomiota erityisosaamiseen, koulutustarve ennakoitava koulutussuunnitelman tärkeys MAHDOLLISUUDET Yhteistyö muiden seurakuntien kanssa Halu kehittyä omassa työssään koulutus ym. Palveluiden myynti Nurmekseen kuntatasolla Lieksa antaa jo palveluita uhkakuvat voivat muuttua mahdollisuuksiksi VISIO Lieksan seurakunnassa on jatkossakin palvelupiste, jossa on ammattitaitoinen, osaava ja koulutettu henkilökunta. Resurssit siinä on mitoitettu riittäviksi. Strategiset toimintalinjat A Toimisto itsenäisessä seurakunnassa omissa tiloissa - virastopalvelut - talous- ja kiinteistöpalvelut - hautaustoimen palvelut - palvelee seurakuntalaisia ja omia työntekijöitä saman katon alla - kuvastaa nykytilannetta Heta- ja Kirjuri hankkeiden vaikutus aiheuttaa tehtävänkuvien uudelleen tarkastelua koulutustarve - henkilöstö koulutustarve tehtävien uudelleen järjestelyn myötä laajempi osaamisalue hyötynä (esim. sijaisuuksien hoito)

19 19 henkilöstösuunnittelutoimikunnan työ henkilöstön kehittämissuunnitelma työn alla (kirkkoneuvoston toimeksianto) - mitoitus, a- / b vaihtoehdon mukaisesti B Toimisto muuttuneissa olosuhteissa 1. Yhteistoimintasopimukset - työnjako ja erikoistuminen 2. Seurakuntarakenne muuttuu - yksi suurempi seurakunta - seurakuntayhtymä

20 20 6. Seuranta 7. Päivitys Strategian seurantaa on mahdollista toteuttaa monin tavoin. Vuosittain käytävät kehityskeskustelut, työalapalaverit sekä työkausittain toteutettavat työyhteisön kehittämispäivät tarjoavat luontevia mahdollisuuksia peilata omaa, työalan ja koko työyhteisön tehtävää strategian linjauksista kävin. Strategiaan perustuva ajattelu on ulotettava myös luottamushenkilöiden suuntaan, ovathan he keskeisessä roolissa seurakunnan toiminnasta ja taloudesta päätettäessä. a. kehityskeskustelut b. työalapalaverit c. työyhteisön kehittämispäivät vuosittain Strategia päivitetään tarvittaessa toimintaympäristön muuttuessa ja kokonaisvaltainen päivitys tehdään vuoden 2015 aikana viideksi vuodeksi eteenpäin. 8. Käsitteiden määrittelyä Strategia on identiteetin pohdinnasta, oman paikan etsimisestä ja toiminnan suuntaamisesta muodostuva tavoitteellinen kokonaisuus. Siinä pyritään rationaalisen ajattelun avulla löytämään muutosten pyörteessä reitti, jota kulkemalla pystytään hoitamaan oma perustehtävä mahdollisimman hyvin, mutta samalla vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin. Omien arvojen ja tavoitteiden pysyminen keskeisellä sijalla on nähty erityisen merkittäväksi kirkollisten strategioiden luomisessa. Strategian perusteella laaditaan toimintasuunnitelmat ja kohdistetaan resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi. Missio, perustehtävä kertoo, miksi yhteisö on olemassa. Se on kirkon olemassaolon oikeutus ja identiteetin perusta. Perustehtävä on kirkolle annettu, eikä sitä voida muuttaa. Uusi aika voi kuitenkin etsiä uusia sanoja mission ilmaisemiseen. Visio on näkemys toivotusta tulevaisuudesta. Visio kuvaa lyhyesti, millainen yhteisö haluaa olla tulevaisuudessa, tietyssä paikassa ja tiettynä aikana. Meidän kirkko strategia maalaa kuvan siitä, millaisena Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuonna 2015 halutaan nähdä. Suuntaviivat (strategiset toimintalinjat) ovat joukko tietoisia, priorisoituja valintoja ja ne kertovat, miten visioon päästään. Suuntaviivat määrittelevät, miten kirkon omat vahvuudet ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet yhdistetään vision saavuttamiseksi. Suuntaviivojen avulla kirkko pystyy reagoimaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. 9. Liitteet 1. Henkilöstöstrategia ja johtamisjärjestelmä 2. Kiinteistöstrategia 3. Talouden tunnusluvut 4. Väestöennusteet

21 21 Lieksan seurakunnan henkilöstöstrategia Liite 1 Kirkkoneuvosto hyväksynyt xx.xx.2011 Voimaantulo xx.xx.201x 1. Johdanto Yleistä Seurakunnan henkilöstöasioita johtaa kirkkoneuvosto palkka-asiamiehen avustuksella. Henkilöstöasiat esittelee talouspäällikkö. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintaperiaatteita, joita seurakunta työnantajana noudattaa seurakunnan virka- ja työsuhteisten työntekijöiden palvelussuhdeasioissa. (Viite: KL 11:2, 2 ja 4 mom.) Tavoitteet Henkilöstöä koskevat päätökset perusteluineen tehdään johdonmukaisesti ja selkeästi. Henkilöstön kehittämiselle, johtamiselle ja organisoinnille luodaan selkeät linjat siten, että henkilöstö sitoutuu toimintasuunnitelmien mukaisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Turvataan henkilöstöresurssit niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Noudatetaan seurakunnan kokonaisstrategiaa ja sen toiminta-ajatuksen henkeä. Menetelmät Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain keväällä edellisen vuoden toimintakertomuksessa. Henkilöstöstrategia tarkistetaan kokonaisuudessaan kerran vaalikaudessa, jolloin otetaan huomioon tapahtuneet muutokset, ongelmat ja kehittämistarpeet. 2.Tehtävä Lieksan evankelis-luterilaisten seurakunnan tehtävä on kirkon tunnustuksen mukaisesti julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja sekä toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. (Viite: KL 1:2) Toteuttaakseen tehtäväänsä seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. (Viite: KL 4:1) Lieksan seurakunnan työntekijät toimivat yhdessä kristillisen sanoman ulottamiseksi kaikille lieksalaisille. Toimitaan kunnioittaen toisiaan ja arvostaen oikeudenmukaisuutta, totuudellisuutta ja suvaitsevaisuutta. 3.Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa noudatetaan kirkkolain 6. luvun ja kirkkojärjestyksen 6. luvun määräyksiä. Lisäksi noudatetaan Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin käytänteitä niiden virkojen osalta, jotka kuuluvat tuomiokapitulin toimivaltaan. Tavoite Henkilöstön määrä, rakenne ja laatu sovitetaan yhteen toiminnan vaatimusten ja taloudellisten resurssien kanssa, huomioon ottaen henkilökohtaiset taidot ja työkokemus. Ammattitaitoinen henkilöstö toteuttaa tavoitteellista ja suunnitelmallista nykyaikaan soveltuvaa kirkon työtä seurakunnan alueella asuvien parhaaksi. Henkilöstö on sitoutunutta, motivoitunutta, vastuuntuntoista ja kehityskykyistä. Menetelmät Henkilöstösuunnittelu on kiinteä osa toiminnan ja talouden suunnittelua, jota arvioidaan säännöllisesti.

22 22 Virka- ja työsuhteita tarkastellaan huomioiden alueelliset ja toiminnalliset tarpeet sekä niissä tapahtuneet muutokset. Lisäksi tehtäviä tarkastellaan tulevaisuuden näkymiä ennakoiden. Virka- tai työsuhteen vapautuessa johtokunnat tai ellei johtokuntaa ole talouspäällikkö antavat kirkkoneuvostolle selvityksen: - esitetäänkö virka- tai työsuhde täytettäväksi entisenlaisena vai onko tarvetta virka- tai työsuhteen tehtävänkuvauksen muuttamiseen, - muutetaanko vapautunut virka- tai työsuhde joksikin toiseksi virka- tai työsuhteeksi, - lakkautetaanko vapautunut virka- tai työsuhde. Suunnittelukauden (3 vuotta) aikana on huomioitava ennakoitavissa olevat henkilöstömuutokset, kuten eläkkeelle siirtymiset. Kirkkovaltuusto linjaa kerran vaalikaudessa seurakunnan virka- ja työsuhteiden rakenteen ja määrän kehityssuunnan. Seurakunnassa ovat käytössä erilaiset yhteiskunnan tarjoamat työaikaratkaisut, kuten osaaikaeläke ja vuorotteluvapaa. Liite: Henkilöstösuunnitelma vuoteen Rekrytointi Rekrytoinnilla tarkoitetaan aktiivista henkilöstön hankintaa. Rekrytoinnilla turvataan tarvittavan henkilöstön saaminen seurakunnan virkoihin/työsuhteisiin. Tavoite Seurakuntaan rekrytoidaan paras mahdollinen henkilöstö. Määräävänä kriteerinä on kelpoisuus ja soveltuvuus virka- tai työsuhteeseen. Arviointi toteutetaan hakupapereiden ja haastattelun perusteella. Tarvittaessa hankitaan täydentäviä tietoja. Valintaperusteina ovat ammattitaito, työkokemus, ihmissuhdetaidot ja valmius kehittää itseään. Esimiestehtäviin tulevien kohdalla painotetaan myös seurakunnan toiminnan kehittämistavoitteita. Virka- ja työsuhteet perustaa, muuttaa tai lakkauttaa kirkkovaltuusto. Virka- ja työsuhteet julistetaan avoimeksi ja haettaviksi sen jälkeen, kun kirkkoneuvoston alainen johtokunta ja kirkkoneuvosto ovat käsitelleet asian ja todenneet virka- tai työsuhteen täytön tarpeellisuuden tässä henkilöstrategiassa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Viran haettavaksi julistamisessa noudatetaan hyväksyttyä virkasääntöä ja sen 5. pykälää. Menetelmät - Virka- tai työsuhteen tarpeellisuuden arviointi ja tehtävänkuvauksen tarkistaminen - Selvitys resurssien kohdentamisesta muihin tehtäviin - Sisältyykö virka- tai työsuhde hyväksyttyyn kolmen vuoden suunnittelukauden henkilöstösuunnitelmaan - kirkkoneuvoston myönteinen päätös virka- tai työsuhteen täyttämiseksi - Ennen virka- tai työsuhteen auki julistamista määritellään valintakriteerit - Hakuilmoittelu - Haastattelu ja soveltuvuustestin käyttö tarvittaessa - Valinta, joka voidaan tehdä myös koeajalle sekä ilmoitus valinnasta hakijoille - Perehdyttäminen 5.Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan henkilön opastamista uusiin tehtäviin. Lisäksi perehdyttämiseen kuuluu työyhteisön kulttuurin ja käytäntöjen opastaminen, työturvallisuusasiat sekä huolehtiminen siitä, että henkilö saa kokonaiskäsityksen seurakunnan toiminnoista ja toimintojen sijainnista Lieksan kaupungin alueella.

23 23 Tavoitteet Uusi työntekijä sitoutuu työyhteisön tavoitteisiin. Hän omaksuu työtehtävissä tarvitsemansa valmiudet ja käytännön tiedot ja taidot. Lisäksi työntekijä kykenee käyttämään työyhteisön tiedotuskanavia ja omaksuu työyhteisön kulttuurin. Uusi työntekijä hahmottaa oman työtehtävänsä ja toimipaikkansa osana Lieksan seurakunnan toimintaa. Menetelmät Perehdyttämisessä noudatetaan voimassa olevaa ohjeistusta ja Lieksan seurakunnan perehdyttämissuunnitelmaa, mitkä ovat myös nähtävillä seurakunnan intranetissä. Esimies nimeää perehdyttämisestä vastaavan työntekijän. Esimies huolehtii siitä, että perehdyttäjä saa tarvittaessa koulutusta ja opastusta. Esimies, perehdyttäjä ja uusi työntekijä pitävät seurantapalaverin kolmen (3) kuukauden kuluttua virka- tai työsuhteen alkamisesta. Liite: Perehdyttämissuunnitelma 6.Johtaminen Johtamisessa huomioidaan, että seurakunta on julkisoikeudellinen yhteisö sekä hengellinen työettä asiantuntijayhteisö. Tavoite Esimiestyöhön sekä hallintoon liittyvä johtaminen on tavoitteellista ja oikeudenmukaista. Vuorovaikutus johdon ja henkilöstön välillä on luottamuksellista ja tiedottaminen avointa. Menetelmät Esimiehet vastaavat henkilöstöjohtamisesta. Henkilöstöhallinto tukee esimiestyötä sekä varmistaa laatutason ja yhdenmukaisuuden eri työaloilla. Toiminnan tavoitteet määritellään yhteisesti. Toteutunut johtamiskoulutus esitetään toimintakertomuksessa. Esimiehet huolehtivat siitä, että jokaisella seurakunnan viranhaltijalla ja tehtävällä on ajan tasalla oleva tehtävänkuvaus, jota tarkastellaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, joihin sisältyy myös esimiesarviointi. Rekrytoitaessa uusia johtajia ja esimiehiä painotetaan ammatillisen osaamisen ohella henkilöstöjohtamisen taitoja. Liite: Johtamisjärjestelmä 7.Henkilöstön kehittäminen Koulutus Henkilöstölle annetaan mahdollisuus työtehtävien ja itsensä ammatillisen kehittämisen kannalta tarpeelliseen koulutukseen. Työpaikkakoulutuksella varmistetaan työssä tarvittavat tiedot ja taidot. Ulkopuoliseen koulutukseen valittaessa otetaan huomioon seurakunnan tarpeet. Kehityskeskustelujen yhteydessä laadittavat kehittämissuunnitelmat määrittelevät henkilötasolla suunnitellun koulutuksen ja muun kehittämisen. Suunnitelma toimii perustana koulutusvalintoja tehtäessä. Noudatetaan voimassa olevaa koulutussuunnitelmaa. Kannustaminen ja palkitseminen Kannustaminen ja palkitseminen on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Palkkauspolitiikka on johdonmukaista. Tehtävien vaativuus otetaan huomioon. Seurakunnalla on voimassa oleva ohjeistus ja hyväksytyt perusteet tehtävien vaativuusryhmien määrittämiseen sekä harkinnanvaraisen palkanosan maksamiseen. Liite: Kirkon henkilöstön kehittämissopimus

24 24 8.Työhyvinvointi Tavoitteena on luoda hyvä henkinen työilmapiiri ja työolosuhteiltaan turvallinen työpaikka, jolla edistetään hyvää työvirettä ja työkykyä. Henkilöstön fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistetään tarjoamalla liikuntamahdollisuuksia. Työnantaja varaa talousarvioon vuosittain erikseen sovitun määrärahan virkistystoimintaan sekä työkyvyn ylläpitämistä varten. Käytännön järjestelyt hoitaa yhteistyötoimikunta. Henkilöstöpäivä järjestetään kerran vuodessa koko henkilökunnalle. Henkilöstöpäivän sisältö on osittain koulutuksellinen ja osittain virkistyspainotteinen. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kiinnitetään jatkuvasti huomiota työssä jaksamiseen ja henkiseen työsuojeluun. Työntekijöille on järjestetty yleislääkäritasoisina sairaanhoito sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Henkilökunnalla on mahdollisuus saada tarvittaessa työnohjausta ja kriisiapua. Työpaikkaruokailu on järjestetty asianmukaisesti. Seurakunnalla on ajan tasalla oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan työhyvinvoinnin ohjelma, jonka valmisteluun tulee osallistua työterveyshuollon, työntekijöiden ja työnantajan edustus. Henkilökunnan muistamisesta huolehditaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Liite: Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työsuojelun toimintaohjelma Ohje henkilökunnan muistamisesta 9.Yhteistoiminta Henkilöstön yhteistoiminnalla turvataan työntekijöiden kuuleminen sekä mahdollistetaan työntekijöiden vaikuttamismahdollisuus häntä itseään tai hänen työtään koskevissa asioissa ennen päätöksen tekoa. Työntekijöitä edustaville luottamushenkilöille ja yhteistyötoimikunnan jäsenille annetaan mahdollisuus tehtävän edellyttämään koulutukseen. Esimies huolehtii siitä, että työpaikkakokouksia järjestetään säännöllisesti ja niistä laaditaan muistio kaikille osallisille, myös poissaoleville. Liite: Yhteistoimintasopimukset 10.Organisaatiorakenne ja tiedonkulku Seurakunnalla on voimassa oleva organisaatiokaavio. Päätöksentekojärjestelmä selvitetään jokaiselle seurakunnan työntekijälle esimiesten toimesta. Tiedonkulun tukemiseksi pidetään seurakunnan kotisivuilla luettavina kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat. Kirkkoneuvoston alaisten johtokuntien pöytäkirjat ovat luettavina taloustoimistossa niiltä osin kuin ne ovat tietosuojasäännösten mukaan julkisia. Muiden johtokuntien ja työryhmien pöytäkirjat ja muistiot ovat nähtävillä ko. työmuotojen vastuuhenkilöillä. 11.Seuranta ja arviointi Työilmapiiritutkimukset Henkilöstötilinpäätös toimintakertomuksen yhteydessä Käsitelty henkilöstöstrategiatyöryhmässä Käsitelty isossa työneuvottelussa Käsitelty kirkkoneuvostossa xx.xx.2011 / xx Hyväksytty kirkkovaltuustossa xx.xx.2011 / xx

25 25 TALOUSARVIO 2012 JA SUUNNITELMA HENKILÖSTÖKULUT TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TTS Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henk.kulujen oikaisuerät Henkilöstökulut yhteensä Henkilötyövuoden hinta n n n n Henk.kulut / väkiluku n. 168 n. 163 n. 167 n. 162 Henk.kulut % toim.kuluista 65,5 % 62,8 % 65,7 % 63,1 % 64,4 % 75,9 % 62,2 % 73,1 % Henk.kulut % verotuloista 74,94 % 75,0 % 79,8 % 74,2 % TYÖNTEKIJÄT TEHTÄVITTÄIN VUONNA 2012 Seurakuntatyö Yleinen seurakuntatyö Lea El Bardi Kirkkoherra I kappalainen Virka avoin Virpi Komulainen II kappalainen Maritta Hartikainen Seurakuntapastori Camilla Sundell Seurakuntapastori saakka Tilapäinen työntekijä Kesäteologi 2-3 kuukauden ajan Musiikkityö Tiina Laiho Kanttori (B) hoitovapaalla Riitta Lehtimäki Kanttori (B), va/ma Virka avoin Musiikkityön tilapäinen työntekijä Kesäkanttori 1 x 2 kk Lapsityö Riitta Mälkönen Lapsityönohjaaja Riitta Könttä Lastenohjaaja, ts Tarja Könttä Lastenohjaaja, ts Arja Turunen Lastenohjaaja, ts Työvapaalla Nuorisotyö Mauri Leinonen Nuorisotyönohjaaja Esko Mälkönen Nuorisotyönohjaaja Teija Turunen Nuorisotyönohjaaja, Virka avoin va/ma/oa 50 % Lapsi- ja nuorisotyön tilapäiset työntekijät Isoset n. 30 kpl, pt Rippikoulu Diakoniatyö Sirpa Heiskanen Pauli Heiskanen Merja Nuutinen Diakonissa Diakoni Diakonissa Diakonissa Virka avoin

26 26 Lähetystyö ja kansanvälinen diakonia Teija Turunen Lähetyssihteeri, oa 50 % Hautaus- ja kiinteistötoimi Hautaustoimi Leo Sutinen Seurakuntapuutarhuri Seppo Kärki Haudankaivaja Palvelussuhde päättyy 2012 Hautaustoimen kausityöntekijät, ts Hautausmaanhoitaja 1 x 6 kk Kiinteistötyöntekijä 1 x 8 kk Hautausmaantyöntekijät 12 x 6 kk + 2 x 3 kk Nuoret kesätyöntekijät 18 x 3 vk Kiinteistötoimi ja metsätalous Heikki Nevalainen Metsäpäällikkö Kiinteistömestari Virka avoin Irja Hyttinen Emäntä Kari Karkkola Kiinteistötyöntekijä, ts Lea Lukkarinen Vahtimestari, ts/oa Kyllikki Meriläinen Vahtimestari, ts/oa Eila Niskanen Vahtimestari, ts Raimo Puustinen Seurakuntamestari Jouko Martikainen Kiinteistötyöntekijä, ts/oa, tarvittaessa töihin tuleva Tarmo Turunen Kiinteistötyöntekijä, ts Kiinteistötoimen kausityöntekijät Kirkon oppaat, ts, oa 55 % 2 x 2 kk Seurakunnan toimisto Kirkkoherranvirasto Seija Hermiö Toimistosihteeri Marja-Liisa Koukkunen Toimistosihteeri Taloustoimisto Pentti Tapanen Talouspäällikkö Salme Kärkkäinen Taloussihteeri Meeri Mikkonen Toimistosihteeri ts. = työsuhde oa. = osa-aikainen ma = määräaikainen pt = palkkiotoiminen

27 27 LIEKSAN SEURAKUNNAN HENKILÖSTÖ Virka-/tehtävänimike Virkoja/ Henkilöitä Kirkon tilasto 6/2009 Työsuhteita vakinaisia Koko henk. Vakin. HTV HTV/ *) 11/ henk. Seurakuntatyö Papisto 5 5 Kanttorit va Lapsityönohjaaja 1 1 Lastenohjaaja 3 3 Nuorisotyönohjaaja 3 2+0,5 va Diakoni/diakonissa 4 4 Lähetyssihteeri ½ ½ Seurakuntatyö yhteensä 18,5 16,5+1,5 va ,6 18 htv Hauta- ja kiinteistötoimi Kiinteistöpäällikkö 1 1 Emäntä 1 1 Puutarhuri 1 1 Hauta-/kiinteistö virat 3 2,5 Kiinteistö-työsuhteet 2 2 Hauta-/kiinteistö ts/oa 5 5 (10 28 t/vk; 2 htv) Hauta- ja kiinteistötoimi 13 12, ,9+7 1,0+0,7 9,5 htv Seurakunnan toimisto Talouspäällikkö 1 1 Toimisto-/tal.sihteeri 4 4 Seurakunnan toimisto ,5 5 htv Henkilöstö yhteensä 36,5 *) 35,5 *) ,9 3,8 *) ei kausityövoimaa 32,5 htv Koko kirkko 3,7 Kuopion hp 3,5

28 28 LIEKSAN SEURAKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 2011 Kirkkoherra Kirkkoherra vastaa koko seurakunnan yleisjohtamisesta ja hengellisestä johtamisesta sekä strategioista ja seurakunnan toiminnan kehittämisestä, edustaa seurakuntaa ja vastaa seurakunnan hengellisestä elämää ja toimintaa koskevista asioista sekä kirkkoherranviraston toiminnasta. Kirkkoherra toimii hengellistä työtä tekevien ja kirkkoherranviraston työntekijöiden esimiehenä. Kullakin seurakuntatyön työalalla on kirkkoherran apuna erikseen nimetty työalasta vastaava viranhaltija. Nuorisotyön lähiesimies ja lapsityönohjaaja vastaavat oman organisaationsa johtamisesta. Kirkkoherra toimii puheenjohtajana ja omaa työalaansa koskevien asioiden esittelijänä kirkkoneuvostossa. Kirkkoherralla on kirkkoneuvoston puheenjohtajana yleisvastuu seurakunnan hallinnosta ja toiminnasta. Seurakunnan I kappalainen toimii kirkkoherran varamiehenä. Talouspäällikkö Talouspäällikkö johtaa tukipalveluiden kokonaisuutta. Tukipalveluita ovat yleishallinto, taloushallinto, henkilöstöhallinto, kiinteistötoimi, hautaus- ja puistotoimi ja maankäyttö ja metsätalous. Talouspäällikkö toimii tukipalveluiden ja taloustoimiston työntekijöiden esimiehenä. Seurakuntapuutarhuri ja metsäpäällikkö vastaavat oman tukipalveluorganisaationsa johtamisesta. Talouspäällikkö toimii omaa työalaansa koskevien asioiden esittelijänä kirkkoneuvostossa. Seurakunnan (metsäpäällikkö) toimii talouspäällikön varamiehenä. Johtoryhmä Johtoryhmä asetetaan, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi. Johtoryhmän puheenjohtajana on kirkkoherra ja jäseninä talouspäällikkö, kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Johtoryhmä muodostaa johtavien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteisen keskustelufoorumin ja kokoontuu tarvittaessa keskustelemaan merkittävistä ajankohtaisista seurakunnan toimintaan, talouteen ja hallintoon liittyvistä asioista sekä pitkän aikavälin suunnitelmista ja tavoitteista. Johtoryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen myös kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston käsittelyn meneviä asioita. Kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita kuultavaksi. Viranhaltijoiden johtoryhmä Johtoryhmä asetetaan, jos sellainen katsotaan tarpeelliseksi. Johtoryhmän puheenjohtajana on kirkkoherra ja jäseninä erikseen nimettävät työalojen asiantuntijat/vastuulliset viranhaltijat. Johtoryhmä muodostaa työalojen

29 asiantuntijoiden yhteisen keskustelufoorumin. Ryhmä työskentelee seurakunnan toiminta-ajatuksen ja päämäärien mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä henkilöstön kanssa. Johtoryhmän tavoitteena on kehittää seurakunnan toimintaa ja luoda kokonaisnäkemys toiminnasta ja työn linjauksista. Johtoryhmän tehtävänä on avustaa kirkkoherraa hänelle kuuluvien tehtävien hoitamisessa sekä huolehtia työalojen toimintasuunnitelmien, yhteisten tapahtumien ja projektien toteutuksen yhteensovittamisesta ja lyhyen aikavälin (1 3 vuotta) suunnittelun koordinoimisesta. 29 Työpaikkakokoukset Työpaikkakokouksia järjestetään työaloittain säännöllisesti. Työpaikkakokouksen kutsuu koolle työalasta vastaava viranhaltija.

30 KIRKON HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSOPIMUS LUKU 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus on 5-9 :n osalta voimassa virka- ja työehtosopimuksena. Muilta osin sopimus on suositus, joka tulee seurakuntaa sitovaksi kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä. Soveltamisohje: Kirkon pääsopijaosapuolet suosittavat, että seurakunnat huolehtivat henkilöstönsä kehittämisestä tämän sopimuksen mukaisesti. Sopimuksen 5-9 :ssä määrätään seurakuntaa sitovasti taloudellisista etuuksista, joihin henkilöstö on oikeutettu. 2 mom. Mitä tässä sopimuksessa sanotaan seurakunnasta, koskee vastaavasti kirkkohallitusta, tuomiokapitulia ja seurakuntayhtymää. Niistä kaikista käytetään tässä sopimuksessa myös nimitystä työnantaja. 3 mom. Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa seurakunnan palveluksessa olevia viranhaltijoita ja työsopimussuhteisia työntekijöitä, joista molemmista käytetään tässä sopimuksessa nimitystä työntekijä. LUKU 2. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 2 Kehittämisen tarkoitus Henkilöstön jatkuvalla ja suunnitelmallisella kehittämisellä varmistetaan seurakunnan toiminnan ja kokonaiskirkon tarpeiden edellyttämä osaaminen, edistetään työntekijöiden työhyvinvointia, tuetaan uusien tehtävien omaksumista sekä muutoksen hallintaa. Kehittämisen tavoitteena on, että työntekijät ovat koko työuransa ajan työssään osaavia ja motivoituneita ja seurakunnan toiminta tuottavaa ja tuloksellista. 3 Kehittämisen keinot Henkilöstön kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa käytettävät keinot valitaan henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. Keinoja ovat esimerkiksi työhön perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, mentorointi, työnohjaus sekä oppimista ja urakehitystä tukevat menettelytavat, osallistumismahdollisuudet ja hankkeet. Soveltamisohje: Pykälässä on esimerkkejä henkilöstön kehittämisen keinoista. Kehittämiskeinoista muodostuva kokonaisuus voi olla erilainen eri seurakunnissa. Se voi olla erilainen samassakin seurakunnassa eri vuosina. Oppimista voidaan tukea muun muassa oppisopimus- ja opintovapaajärjestelyin. Myös seurakunta työnantajana voi olla niitä koskevissa järjestelyissä aktiivinen ja yhteistyössä työntekijän kanssa hyödyntää tällaisia valtiovallan ylläpitämiä tukijärjestelmiä 4 Kehittämisen suunnitelmallisuus 1 mom. Henkilöstön kehittämisen tulee olla suunnitelmallista, siihen tulee varautua taloudellisesti ja sen tulee kattaa koko henkilöstö. Kehittämistarpeet ja kehittämisen painopistealueet määritellään erikseen osana seurakunnan kolmivuotista toiminnan ja talouden suunnittelua. Talousarvioon sisällytetään henkilöstön kehittämissuunnitelma, josta varattavan määrärahan puitteissa riittävällä tarkkuudella käyvät ilmi käytettävät kehittämisen keinot sekä muu kehittämisen käytännön toteutus. Huom 1. Kehittämissuunnitelman yhteistoiminnallisesta käsittelystä ks. Kirkon yhteistoimintasopimus 3 2 mom. Huom 2. Kehittämistarpeiden ja kehittämisen painopistealueiden sekä kehittämissuunnitelman tiedoksi antamisesta tuomiokapitulille ks. hiippakunnan tuomiokapitulin antamat ohjeet. 2 mom. Henkilöstön näkemyksiä kehittämistarpeistaan ja käytettävistä kehittämisen keinoista kartoitetaan suunnittelukausittain esimiehen ja työntekijän tai työyksikön työntekijöiden kesken yhdessä keskustellen. Työpaikan kehittämistarpeita voidaan selvittää myös osaamiskartoituksen avulla. 3 mom. Kehittämissuunnitelman toteutusta arvioidaan toimintakertomuksessa tai sen osana julkaistavassa erillisessä henkilöstöraportissa. 30

31 Soveltamisohje: Kehittämissuunnitelman arviointi voi sisältää sekä numeerisia tunnuslukuja että sanallista selvitystä muun muassa siitä, mikä toteutui suunnitelman mukaisesti ja mikä ei. Arviointi luo pohjaa seuraavien vuosien suunnittelulle. LUKU 3. HENKILÖSTÖKOULUTUSTA KOSKEVAT TALOUDELLISET ETUUDET 5 Henkilöstökoulutus Työnantaja voi järjestää ja hankkia henkilöstölleen koulutusta, jolla pidetään yllä ja parannetaan työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Koulutustarpeita arvioidaan työntekijöiden virka- tai työtehtäviä ja seurakunnan toimintaa ohjaavia strategisia tavoitteita vasten sekä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet. Huom. Luottamusmieskoulutuksesta ks. Kirkon luottamusmiessopimus ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön koulutuksesta ks. Kirkon yhteistoimintasopimus. Soveltamisohje: Henkilöstökoulutuksella voi olla erityinen merkitys työntekijän ammatillisten valmiuksien ylläpitämisessä muuttuneissa olosuhteissa, jotka voivat johtua esim. pitkästä virka- tai työvapaasta tai siirtymisestä toiseen tehtävään samassa seurakunnassa. 6 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen, palkkaus ja korvaukset 1 mom. Silloin kun työnantaja pitää henkilöstökoulutukseen osallistumista työntekijän tehtävien hoidon kannalta välttämättömänä, työntekijä määrätään osallistumaan siihen. Tällaiseen henkilöstökoulutukseen osallistumisen ajalta työntekijä on oikeutettu saamaan varsinaisen palkkansa. Lisäksi hänelle korvataan aiheutuneet matkakustannukset kirkon yleisen virkaja työehtoehtosopimuksen mukaisesti sekä muutkin koulutuksesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Huom. Ks. Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus varsinainen palkka 12 ja matkakustannukset Pöytäkirjamerkintä 1: Työaikamääräysten piirissä olevalla työntekijälle suoritetaan koulutusaikakorvausta niiltä koulutustunneilta, jotka ylittävät työtuntijärjestelmään säännölliseksi työajaksi vahvistetun vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. Korvaus suoritetaan antamalla kutakin säännöllisen työajan ylittävää koulutustuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava palkallinen vapaa-aika. Sitä laskettaessa ei oteta huomioon matkustamista eikä koulutuspäivän tai päivien sisältämiä lepoaikoja. Korvattavien koulutustuntien yhteenlaskettu määrä tasoitetaan Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 204 :n mukaisesti lähimpään puoleen tuntiin. Työaikakorvauksia esim. lisätyö-, ylityö-, ilta- ja sunnuntaityökorvauksia ei välttämättömän henkilöstökoulutuksen ajalta suoriteta. Pöytäkirjamerkintä 2: Hengellisen työn viranhaltijalle ja seurakuntapapille suoritetaan koulutusaikakorvausta, kun tämän vapaapäivän saaminen estyy välttämättömään henkilöstökoulutukseen osallistumisen vuoksi. Menetetyn vapaapäivän tilalle annetaan silloin ensisijaisesti uusi vapaapäivä. Mahdollinen rahakorvaus lasketaan Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 173 :n 2 momentin mukaisesti. Soveltamisohje: Lähtökohtana on, ettei määräystä välttämättömään henkilöstökoulutukseen osallistumista varten anneta työntekijän vapaapäiväksi ja ettei työaikamääräysten piirissä olevan työntekijän säännöllistä vuorokautista tai viikoittaista työaikaa ylitetä koulutukseen osallistumisen vuoksi. Jos näin kuitenkin joudutaan menettelemään, työntekijälle suoritetaan pöytäkirjamerkintöjen mukaisesti koulutusaikakorvausta. 2 mom. Silloin kun työnantaja pitää työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista seurakunnan tai kokonaiskirkon henkilöstökoulutuksellisten tarpeiden 31

32 kannalta tarkoituksenmukaisena, työntekijälle myönnetään hakemuksesta virka- tai työvapaata tällaiseen henkilöstökoulutukseen osallistumista varten. Virka- tai työvapaan ajalta työntekijälle voidaan maksaa palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osaksi tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Erityisestä syystä 30 kalenteripäivän enimmäisaika voidaan ylittää. Lisäksi voidaan kohtuullisessa määrin korvata koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia. Pöytäkirjamerkintä: Kustannusten korvaamisesta sovittu koskee myös koulutusta, jonka työnantaja hyväksyy henkilöstökoulutukseksi ja johon työntekijä osallistuu vuosilomallaan tai muun palkallisen tai palkattoman työstä poissaolon aikana. Soveltamisohje: Työnantaja voi virka- tai työvapaata myöntämällä mahdollistaa työntekijän osallistumisen muuhunkin kuin tämän tehtävien hoidon kannalta välttämättömään henkilöstökoulutukseen. Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstökoulutukseksi määriteltävän koulutuksen on kuitenkin aina vastattava joko seurakunnan tai kokonaiskirkon henkilöstökoulutuksellisiin tarpeisiin tai molempiin. Työnantaja voi harkintansa mukaan päättää maksaa palkkaa henkilöstökoulutusta varten myönnettävän virka- tai työvapaan ajalta. Sille on momentissa asetettu enimmäismäärä, jonka ylittäminen on vain erityisestä syystä mahdollista. Virka- tai työvapaan palkallisuuden enimmäismäärässä otetaan huomioon kaikki saman kalenterivuoden aikana myönnetty 2 momentin mukaiseksi tulkittu henkilöstökoulutus, jonka ajalta on maksettu palkkaa. Erityinen syy voi olla kysymyksessä muun muassa silloin, kun kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet edellyttävät seurakunnalta henkilöstökoulutuksellista panostusta samanaikaisesti sen omien koulutuksellisten tarpeiden kanssa. Erityinen syy on päätöksessä perusteltava. Myös kustannuksia voidaan työnantajan harkinnan mukaan kohtuullisessa määrin korvata, jos ne liittyvät välittömästi koulutukseen. Korvattavaksi voivat muun muassa tulla matkakustannukset kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti sekä kurssi- ja osanottajamaksut ja seurakunnan omistukseen ja hallintaan jäävän kurssimateriaalin hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. 3 mom. Seurakunnan asianomainen viranomainen tekee pykälässä edellytetyt päätökset ennen työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista. Soveltamisohje: Talousarvioon sisältyvä henkilöstön kehittämissuunnitelma voi toimia momentissa tarkoitettuna päätöksenä, jos suunnitelma on riittävällä tarkkuudella laadittu. LUKU 4. ERÄITÄ MUITA KEHITTÄMISKEINOJA KOSKEVAT TALOUDELLISET ETUUDET 7 Perehdyttäminen Työnantajan on perehdytettävä työntekijä tämän säännönmukaisena työaikana työhön ja sen tekemisen ehtoihin, työpaikan työolosuhteisiin, työja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin. Perehdyttämisestä on huolehdittava erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista. Huom. Työturvallisuuslaissa ( /738) korostetaan jatkuvan perehdyttämisen merkitystä haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamisessa ja niiden ennaltaehkäisyssä. Soveltamisohje: Perehdyttämisestä huolehtiminen on tärkeää erilaisissa muutostilanteissa esim. aloitettaessa uudessa tehtävässä tai palattaessa vanhaan tehtävään pitkän virka- tai työvapaan jälkeen. Perehdyttämisen toteuttamista varten työpaikalla on hyvä olla perehdyttämisen tarkistuslista tai perehdyttämissuunnitelma. Perehdyttämistä voidaan tukea henkilöstökoulutuksellisin keinoin. 32

33 8 Työnohjaus ja mentorointi Jos työntekijä osallistuu työnantajan päätöksen perusteella työnohjaukseen tai mentorointiin, hänellä on oikeus saada tarpeellinen vapautus työstä työnohjauksen tai mentoroinnin ajaksi. Tältä ajalta työntekijä on oikeutettu saamaan varsinaisen palkkansa. Lisäksi hänelle korvataan aiheutuneet matkakustannukset kirkon yleisen virka- ja työehtoehtosopimuksen mukaisesti sekä muutkin työnohjauksesta tai mentoroinnista välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Huom. Ks. Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus varsinainen palkka 12 ja matkakustannukset Pöytäkirjamerkintä 1: Työnohjaus sopii kehittämiskeinoksi muun muassa, kun on tarve työstää omaa ammatillista identiteettiä ja työrooleja tai tutkia työn kuormittavuutta ja työn rajaamisen kysymyksiä. Mentorointi sopii kehittämiskeinoksi erityisesti kokemukseen perustuvan tiedon siirtämisessä työntekijältä toiselle. Pöytäkirjamerkintä 2: Edellä 6 :n 1 momentin pöytäkirjamerkinnöissä 1 ja 2 koulutusaikakorvauksesta sovittu koskee myös työnohjausta ja mentorointia. 9 Työkykyä ylläpitävä varhaiskuntoutus Jos työntekijälle on myönnetty hakemuksesta virka- tai työvapaata työkykyä ylläpitävää varhaiskuntoutusta varten, hänelle voidaan myönnetyn virka- tai työvapaan ajalta maksaa palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osaksi tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Edellytyksenä on, että kuntoutukseen on hakeuduttu Kelan (Kansaneläkelaitoksen) kautta tai että se on Kirkon keskusrahaston rahoittamaa. Kelan kuntoutusajalta mahdollisesti maksama kuntoutusraha kuuluu palkkaa vastaavalta osalta seurakunnalle siltä virka- tai työvapaaajalta, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa. Soveltamisohje: Pykälän työkykyä ylläpitävällä kuntoutuksella tarkoitetaan erilaisia varhaiskuntoutuksen muotoja esim, ASLAK - kursseja ja TYK-toimintaa. Sitä ei sovelleta työeläkelaitoksen järjestämää ammatillista kuntoutusta varten myönnettyyn virka- tai työvapaaseen. Silloin, kun työkykyä ylläpitävä kuntoutuskurssi tai yksilöllinen kuntoutusohjelma edellyttää työstä poissaoloa, työntekijälle voidaan myöntää virka- tai työvapaa. Kuntoutus voi tapahtua myös työntekijän ollessa vuosilomalla, lomautettuna tai muulla vapaa-ajalla. Palkallista työkykyä ylläpitävään varhaiskuntoutukseen myönnetty virka- tai työvapaa voi olla vain silloin, kun tällaiseen kuntoutukseen on hakeuduttu Kelan kautta tai kun kuntoutuskurssi on Kirkon keskusrahaston rahoittama. Kirkon keskusrahaston rahoittamia kuntoutuskursseja järjestetään Lapuan hiippakunnan Haapaniemen hiippakuntakartanossa Kuortaneella. Virka- tai työvapaan palkallisuuden enimmäismäärässä otetaan huomioon kaikki saman kalenterivuoden aikana työkykyä ylläpitävää kuntoutusta varten myönnetyt virka- ja työvapaat. Huomioon ei kuitenkaan oteta sairauden tai muun syyn vuoksi myönnettyjä virka- ja työvapaita. Virka- tai työvapaan palkallisuudesta päättää seurakunnan asiassa toimivaltainen viranomainen ennen työntekijän varhaiskuntoutukseen osallistumista. Muihin kuntoutusta varten myönnetystä virka- tai työvapaasta aiheutuviin kustannuksiin esim. matkakustannuksiin työnantaja ei osallistu. LUKU 5. ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 10 Voimassaolo 1 mom. Tämä sopimus tulee voimaan ja se on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden molemminpuolisin irtisanomisajoin siten, että se voidaan irtisanoa päättymään vain kalenterivuoden viimeisenä päivänä. Jos sopimus on irtisanottu kesäkuun 30 päivän jälkeen, se on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden. Yhden osapuolen toimittama irtisanominen 33

34 päättää sopimuksen kaikkiin allekirjoittaneisiin nähden. Sopimuksen voimassaolon ja työrauhan osalta on sikäli kuin on kysymys virka- ja työehtosopimusmääräyksistä muutoin voimassa, mitä Kirkon pääsopimuksessa on sovittu. 2 mom. Seurakunnassa sopimuksen suositusluontoiset osat tulevat voimaan kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä. 3 mom. Tällä sopimuksella kumotaan voimaan tullut kirkon henkilöstökoulutussopimus. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2010 KIRKON TYÖMARKKINALAITOS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY. KIRKON ALAN UNIONI R.Y. KIRKON ALOJEN AMMATTIJÄRJESTÖ SVTL RY. 34

35 35 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/2009 Kirkkoneuvosto PÖYTÄKIRJA PITKÄÄN PALVELUKSESSA OLLEIDEN VIRANHALTIJOIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN PALKITSEMINEN Työympäristötoimikunta : Kirkkovaltuusto on hyväksynyt työympäristötoimikunnan ehdotuksen henkilökunnan palkitsemisesta : Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan Lieksan seurakunnan tai sen edeltäjien palveluksesta 20 vuodesta 200,00 :n arvoinen lahja ja 30 vuodesta 300,00 :n arvoinen lahja. Sivutoimisille lahjan arvo on 50 % pienempi. Palvelusajan laskenta aloitetaan ajankohdasta, jolloin palkka on ylittänyt eläkkeeseen oikeuttavan rajatulon, jos palvelusuhteen alussa työmäärä on ollut hyvin vähäinen. Muutoin palvelussuhteen kesto lasketaan työhöntuloajasta. Kun järjestelmä otetaan käyttöön, niille tuolloin palveluksessa oleville, jotka ovat olleet palveluksessa 20 vuotta annetaan 200,00 :n arvoinen lahja ja 30 vuotta palveluksessa olleille 200, ,00 :n arvoiset lahjat. Järjestelmän käyttöön ottaminen maksaa vuonna 2009 n euroa. Henkilökuntalahja on esinelahja, joka annetaan palkkioksi yhtiön työntekijälle esim. merkkipäivän tai pitkäaikaisen palvelun vuoksi. (Verohallinnon elinkeinoverotuksen yhtenäistämisohje 2004). Lahjansaajan verotuksessa muut kuin tavanomaiset henkilökuntaetuutena annetut lahjat (TVL 69 ) ovat pääsääntöisesti palkkaa. TVL 69 :n mukaan veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi ei katsota tavanomaista ja kohtuullista merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahjaa, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena. Keskustelun jälkeen päädyttiin ehdottamaan, että tässä tarkoitettu palkitseminen järjestetään seuraavasti: 1. Laaditaan yksilöity luettelo tavaralahjoista ja niiden hankintapaikoista. Työntekijä saa valita esinelahjan laadittavasta luettelosta. 2. Annetaan maksusitoumus kylpylään. Maksusitoumus voidaan käyttää palkitsemisvuoden aikana työntekijän vapaa-aikana. 3. Jos kahdesta edellä esitetystä vaihtoehdosta ei löydy sopivaa, lahjan arvo maksetaan rahana. Lahjasta suoritetaan ennakonpidätys ja maksetaan sosiaalikustannukset, jotka vähennetään lahjan arvosta. 4. Määrävuosilahjat 20:n ja 30:n palvelusta ovat erillisiä lahjoja vaikka joillekin työntekijöille palvelua on ehtinyt kertyä 30 vuotta, kun järjestely otetaan käyttöön. Päätösehdotus: Päätös: Talousjohtaja: Kirkkoneuvosto hyväksyy työympäristötoimikunnan esityksen ja toimeenpanee kirkkovaltuuston päätöksen. Päätösehdotus hyväksyttiin

36 36 PEREHDYTTÄMISSUUNNITELMA Työyksikkö/-tehtävä / Työntekijä Työsuhteen alkamispäivä Lähiperehdyttäjä Esimies TYÖPAIKKAAN PEREHDYTTÄMINEN Päiväys/kuittaus Uuden työntekijän vastaanottaminen - organisaation esittely Perehdyttämissuunnitelman tarkistaminen tulokkaan kanssa Oman yksikön tehtävät ja tavoitteet sekä sen asema koko organisaatiossa Viranhoitomääräys/työsopimuksen teko - henkilötietolomake - työsopimus ja sen sisällön selvittäminen - verokortti - ammattijärjestöasiat Palvelussuhdeasioiden selvittäminen - virka- ja työehtosopimukset - työaika ja sen seuranta - palkka ja sen maksaminen - palvelulisät - lomat ja niiden määräytyminen - virkavapaus - poissaoloista ilmoittaminen - palvelussuhteen päättyminen (eläkeasiat ja irtisanoutumisajat) - luottamusmiehet Henkilöstöpalvelut - henkilökortti ja sen käyttö - työpaikkaruokailu - työterveyshuolto - liikuntapalvelut - harrastus ja virkistystoiminta Työsuojelu - työsuojeluhenkilöstö työsuojeluvaltuutettu työyhteisövaltuutettu - työturvallisuus laki paloturvallisuus suojavaatetus laiteturvallisuus suojavälineet ja vaatetus työn ergonomia - toiminta vaaratilanteessa poistumisohjeet ja tiet ensiapu

37 37 Työpisteen ja -välineiden esittely Lähimpien työtovereiden esittely Työympäristöön liittyvien asioiden esittely - kulkureitit - lukitukset - avaimet - posti - tarvikevarasto - faxit, kopiokoneet - autopaikat - tauko- ja sosiaalitilat - puhelin Yhteistoiminta ja työhyvinvointi - yhteyshenkilöt - työpaikkakokoukset - sisäinen tiedottaminen - yhteistoimintasopimukset - aloitteet - tyky-toiminta, tyhy-hankkeet, - työyhteisön kehittäminen - työympäristön epäkohdista ilmoittaminen - henkilöstön kehittäminen perehdyttäminen ja työnopastus työkierto koulutus itseopiskelu TYÖHÖN PEREHDYTTÄMINEN PEREHDYTTÄJÄ PÄIVÄYS Toimenkuva - tehtävien, vastuualueiden ja tavoitteiden tarkennus ja niiden vaikutus koko talon toimintaan Tietoturvallisuusasiat - käyttöoikeudet, salasanat - asiakirjojen säilytys, hävitys ja salassapito - intranet - sähköposti työtehtävä työtehtävä Palautekeskustelu..20 Mahdolliset jatkotoimenpiteet: Lieksassa..20 työntekijä työnantaja

38 38 Talouden tunnuslukuja ja kaavioita Henkilöstökulut ja verotulot

39 39 LIEKSAN SEURAKUNTA KIINTEISTÖSTRATEGIA Liite 2 Kiinteistötoimikunta Seurakunnan pitkän aikavälin kiinteistösuunnitelma on yksi osa seurakunnan toiminnan ja talouden yleissuunnitelmaa. Seurakunnan päätehtävä on kirkkolaissa tarkoitettu seurakuntatyö. Lisäksi seurakunnalle on annettu hautaustoimilaissa velvollisuus huolehtia hautaustoimesta Lieksan kaupungin alueella. Koska seurakunnan pitkän aikavälin toimintasuunnitelman laatiminen on vielä kesken, tässä kiinteistöstrategiassa tarkastellaan Lieksan seurakunnan toimitiloja seurakunnan talouden ja kiinteistötoimen sekä hautaustoimen näkökulmasta. Prioriteettiluokitusehdotus määräytyy sen mukaan kuinka tärkeäksi toimitila arvioidaan päätehtävien kannalta. Toimitilan käyttöasteella, toimitilan kunnolla ja odotettavissa olevilla vuosi- ja peruskorjauskustannuksilla sekä vuotuisilla ylläpitokustannuksilla on ollut vaikutusta määrittelyn tekemiseen. Jos seurakuntatyön toimintaperiaatteet tulevat valmistuvassa seurakuntatyön strategiassa poikkeamaan oleellisesti nykyisestä mallista, prioriteetti- ja hoitoluokitusta on muutettava. Vuonna 2008 käytettiin 2,4 miljoonan euron suuruisista toimintamenoista seurakuntatyöhön ja hautaustoimeen 58 % ja kiinteistötoimeen ja yleishallintoon 42 %. Taloudellisten resurssien kohdentamista pohdittaessa joudutaan selvittämään kuinka paljon resursseja osoitetaan toimintaan ja kuinka paljon toimitiloihin. Seurakunnan tulisi periaatteessa pystyä toimimaan jopa ilman omia toimitiloja. Riittävätkö kirkko ja siunauskappeli vastaisuudessa seurakunnan omiksi toimitiloiksi? Tähän suunnitelmaan on otettu mukaan lyhyet selvitykset myös hautausmaista, maa- ja metsätaloudesta. Prioriteettiluokitus: 1 seurakunnan toiminnan kannalta tärkeä kiinteistö, ei voi luopua 2 seurakunnan toiminnan kannalta vähemmän tärkeä kiinteistö, mutta vaikea löytää muuta käyttöä 3 seurakunnan toiminnan kannalta vähemmän tärkeä kiinteistö, mahdollista myydä 4 seurakunnan toiminta ei tarvitse kiinteistöä, myydään tai puretaan Hoitoluokka: 1 pidetään hyvässä kunnossa; suoritetaan vuosi- ja peruskorjauksia erillisen suunnitelman mukaisesti 2 pidetään käyttökunnossa; suoritetaan välttämättömiä ylläpito- ja huoltotoimenpiteitä sekä vuosikorjauksia erillisen suunnitelman mukaisesti 3 ylläpitotoimet minimoidaan ja kiinteistö säilytetään seurakunnan omistuksessa 4 kiinteistö puretaan Kylä Kiinteistö Prioriteettluokka Hoito- Erikoispiirteet Lieksa Kirkko ja kellotapuli 1 1 Pääkirkko, vanha kellotapuli Engelin piirtämä; arkkitehtuurisesti arvokas; kirkkopuisto ja hautausmaa; suojeltu kaavalla Seurakuntakeskus ja toimistotalo 1 1 Seurakunnan keskustoimitila, saneerattu 2003, koostuu useasta eriaikana rakennetusta osasta, entinen kirkkoherran asunto muutettu toimistotiloiksi Kerhotalo, Kalevankatu 3 4 Lapsi- ja nuorisokerhojen käytössä toistaiseksi. Tarve arvioidaan uudelleen v. 2013

40 40 Pankakoski Iso Pappila 3 2 Kirkkoherran asunto, arvokas miljöö museon vieressä maisemallisesti tärkeällä paikalla, arkkitehtuurista merkitystä vaikka tehty muutostöitä; miljöö suojeltu kaavalla; korjattavaa Pappilan renkitupa ja makasiini 3 2 Pappilan vanhaa rakennuskantaa, arvokas miljöö museon vieressä maisemallisesti tärkeällä paikalla, arkkitehtuurista merkitystä; suojeltu kaavalla; kunnostettu; voisivat luontevasti täydentää Pielisen Museon rakennuskantaa Pappilan rivitalo 4 4 Pappilan uudisrakennus 1950-luvulta, talossa pappilan lämpökeskus; peruskorjattava; selvitetään purkamista ja muiden rakennusten liittämistä kaukolämpöön Mähkön kappeli ja vainajien säilytystilat Mähkön hautausmaan huoltorakennus Mähkön hautausmaan taukotila + varasto Hautausmaan paarihuone Suvirannan leirikeskuksen sauna ja talousrakennus Pärnä, kesämökki Pärnä, kesämökki Pankakosken kirkko Pankakosken kirkon asunnot 1 1 Päähautausmaan kappeli 1 1 Tarvitaan hautausmaan huolto- ja hoitotöitä varten 1 1 Tarvitaan hautausmaan sos. tiloina ja varastona; peruskorjattava/sijoitettava uuteen paikkaan liikennejärjestelyjen tieltä 2 2 Vanhaa rakennuskantaa, säilytetään. 3 3 Saunarakennus on käyttökelvoton. Tontti kaavoitetaan ja säilytetään seurakunnan myöhempiä tarpeita varten 3 2 Vaatimaton kesäkäyttöön soveltuva pieni mökki, jota henkilökunta voi vuokrata. Tonttien sijoittelu ratkaistaan Pielisen eteläosan rantaosayleiskaavassa. 3 2 Perustuksiltaan vaurioitunut vaatimaton mökki jyrkällä kalliolla. Tonttien sijoittelu ratkaistaan Pielisen eteläosan rantaosayleiskaavassa. Tontin rakennusoikeus esitetään siirrettäväksi edellisen tontin kortteliin, jolloin tämä mökki voidaan säilyttää, mutta ei rakentaa uudisrakennusta luvulla rakennettu tiilirakenteinen kirkko/työkeskus. Nykyisin käyttö vähäistä. Vaikea myydä tai luovuttaa johonkin muuhun käyttöön. 2 2 Kirkon yhteydessä oleva asuinrakennus, jossa lämpökeskus, varastotilaa ja 3 asuinhuoneistoa. Asuinhuoneistoja remontoitu luvulla. Kaksi asunnoista pohjaratkaisuiltaan epäkäytännöllisiä. Yhdessä asuu seurakunnan osaaikainen vahtimestari. Muille asunnoille on vaikea saada

41 Hangasmaja + muut alueen rakennukset 41 vuokranmaksukykyisiä käyttäjiä. Yhtä asuntoa käytetään toistaiseksi vierashuoneistona. 2 2 Nuoriso- ja partiotoimintaan aikanaan rakennettu pieni sähköistetty hirsimökki, varustustaso vaatimaton, alueella myös liiteri, ulko-wc, keittokatos ja laavu, joka erinomainen nuotiopaikka. Aluetta olisi mahdollisuus kehittää huomattavastikin, jos työaloilla on esittää toiminnallisia tarpeita. Vieki Viekin kirkko 1 2 Historiallinen ja tyylilajissaan ainoa Suomessa. Käyttö vain kesäkautena. Sisätilojen maalipinnat alkaneet voimakkaasti rapistua. Viekin seurakuntatalo 1 2 Toimintaan nähden käynyt liian suureksi. Yläkerran asunnot hankalat vuokrata ja eivätkä sovellu varsinaisesti perinteiseen vuokraukseen (alun perin suunniteltu srk:n vahtimestarin työsuhdeasunnoksi). Jongunjoki Koli Hautausmaan kappeli ja vainajien säilytystila Hautausmaan huoltorakennus 1 2 Vuoden 2007 aikana tehty peruskorjaustoimenpiteitä. Ongelmana sokkelin mataluus, josta aiheutunut kosteusongelmia. 1 2 Toimii kaluston huolto- ja säilytystilana. Rakennuksessa myös henkilökunnan sos. tilat. Viekin rivitalo 4 2 Ei juurikaan tuottoa seurakunnalle, merkityksetön seurakunnan toiminnan kannalta, vie henkilöresursseja muulta toiminnalta. Putkisto on huonokuntoinen. Viekin kesäkoti 3 3 Viekijärven rannalla vaatimaton mökkirakennus + ulkosauna. Käyttö vähäistä, kyläläiset käyttävät uimarantaa. Käyttökustannukset merkityksettömät. Rajaseutukirkko, kellotapuli ja talousrakennus Hautausmaan kappeli Hautausmaan huoltorakennus Kolin kirkko ja kelloteline 3 2 Vanha asunnon, kokoustiloja ja kirkkosalin sisältävä rakennus. Suojeltu kaavalla. Käyttöaste vähäinen, suhteellisen suuret kulut, korjaustarpeita. Mietittävä myymismahdollisuuttakin. 1 2 Nurmijärven hautausmaan kappeli. Tarpeellinen, muutama hautaus vuodessa. 1 2 Toimii hautausmaan huolto- ja sosiaalisena tilana. Tarpeellinen, luvulla rakennettu. 1 1 Kirkon merkitys tullee kasvamaan Kolin matkailun kasvaessa. Kelloteline tulisi uusia paremmin kirkon rakennustyyliin sopivaksi. Kirkon talousrakennus 2 3 Varasto

42 Vuonislahti Hautausmaan kappeli Vainajien säilytykseen tarkoitettu maakellari Hautausmaan huoltorakennus Hautausmaan huoltorakennus Vähäinen käyttöaste 2 3 Vähäinen käyttöaste, ei kylmälaitteita 1 2 Uusi vuonna 2006 valmistunut huoltorakennus, 1 2 Tarpeellinen METSÄKIINTEISTÖT Metsätalous on merkittävä tulonlähde seurakunnalle suuren metsäpinta-alan vuoksi. Metsät ovat pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, joten harvennushakkuut ovat olleet viime vuosina ja pitkälti tulevaisuudessakin vallitseva hakkuutapa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana päästään jo suorittamaan toistakin harvennuskertaa metsissä, joka tietää kasvavia hakkuumahdollisuuksia ja hakkuukertymän muuttuessa yhä enemmän tukkipuun suuntaan myös kasvavia hakkuutuloja. Viime vuosina on satsattu paljon nuorten metsien hoitoon ja erityisesti 60- ja 70-luvulla ojitettujen soiden kunnostusojituksiin ja harvennuksiin. Näistä metsiköistä on luvassa paljon tuloja satsausten katteeksi. Metsätiloista ei kannata luopua, koska tarkasteltaessa pitkällä aikavälillä niiden tuotto on vakaa ja varmaa. Olisi syytä harkita jopa uusien metsätilojen hankkimista sopivista kohteista. Metsätiloja koskevat yksityiskohdat on esitetty seurakunnan metsäsuunnitelmassa. HAUTAUSMAAT Mähkön hautausmaa on seurakunnan aktiivikäytössä oleva päähautausmaa. Hautausmaahan kuuluu kolme palstaa, joista kaksi on Lamminkyläntien varressa. Hautaaminen on keskitetty Kirkkotarhantien varressa olevalle palstalle, jota tullaan laajentamaan. Lieksan kirkkopiha muodostaa yhden seurakunnan hautausmaista. Muita hautausmaita ovat Viekin, Nurmijärven, Vuonislahden ja Kolin hautausmaat. Mähkön ja Viekin hautausmailla on otettu kuulutusmenettelyllä vanhoja hautoja uuteen käyttöön, koska uusien alueiden perustaminen tulee kalliiksi eikä kyseisten hautausmaiden yhteydessä ole kovin paljon maa-aluetta, jotka soveltuvat ilman suuria perustamistöitä hautausmaaksi. Hautausmaita koskevat yksityiskohdat on esitetty hautausmaiden käyttösuunnitelmissa ja asemakaavoissa. LOMA-ASUNTOTONTIT Seurakunta kaavoitutti 1990-luvun alussa loma-asuntotonteiksi soveltuvia ranta-alueitaan lähinnä vanhojen Pappilan, Rauhalan ja Lukkarilan virkatalojen maille ja Turulan tilalle Viekiin. Kaava sai nimekseen Rauhala-Lukkarila ranta-asemakaava. Ranta-alueilla oli jo ennestään runsaasti vuokratontteja. Kaavoituksen myötä tonttien koot kasvoivat vähintään kaavamääräysten vaatimien minimikokojen suuruisiksi. Kaavoituksella saatiin lukuisia uusia loma-asuntotontteja. Tontteja myydään halukkaille. Osa tonteista on vuokrattu. Pielisen eteläosan rantaosayleiskaavoitus on valmistumassa. Suvirannan tontin ja Pärnänvaaran ranta-alueen kaavoitus sisältyvät tähän hankkeeseen. Suviranta säilytetään mahdollisia tulevia tarpeita varten ja kaavoitetaan leirikeskusta tai vastaavaa muuta käyttöä varten. Pärnänvaaran n. 700 metrin pituinen ranta-alueelle kaavoitetaan kuusi loma-asuntotonttia. Ratkaisuja tonttien mahdollisesta myymisestä tehdään vasta kaavoituksen valmistuttua. Kolin Hietarannan tilan ranta-asemakaavaa muutettiin vuonna Kaava sallii lomakylän/leirintäalueen rakentamisen alueelle. Kaavamuutos paransi vuokralaisen

43 mahdollisuuksia käyttää aluetta hyväkseen. Tämä seurakunnan entinen leirialue vuokrattiin jo vuonna 1968 matkailukäyttöön; sopimus päättyy Vuokratuotto on vaatimaton. Kolin kaavaratkaisut ja voimakas matkailurakentaminen vaikuttavat tämän alueen kehittymiseen positiivisesti tai negatiivisesti. Osa vuokralaisen omistamista rakennuksista tuhoutui tuhopoltossa elokuussa Leirintäaluetta ei kesän 2009 jälkeen ole avattu yleisölle. Koska seurakunnalla ei ole suunnitelmia ottaa aluetta omaan käyttöön, kiinteistö on lähinnä sijoitusomaisuutta, jolle tulisi saada kohtuullinen tuotto. OSAKEHUONEISTOT Urheilukatu 2, kerrostalokaksio 56 m2, vuokralla. Mahdollista myydä. Pielisentie 2-6 C, kerrostaloyksiö 33,5 m2, diakoniatyön hyväksi lahjoitettu asunto, joko vuokrataan tai myydään. 43 TARKASTUKSET JA SEURANTA SEKÄ TOIMENPITEET DOKUMENTOINTI Vähintään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä ja aina kun seurakunnan varsinainen strategia muuttuu Kirjallisena seurakunnan arkistossa Sähköisesti intranetissä lukumuodossa Internetissä soveltuvin osin

44 44 TALOUSARVIO 2012 JA SUUNNITELMA Liite 3 SEURAKUNTATALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Jäsenmäärä Veroprosentti % 1,50 % 1,50 % 1,50 % 1,50 % 1,5 % 1,5 % Kirkollisverotulo Osuus yhteisöv Verotulot yht Vuosikate Vuosikate/poistot % 137,00 105,93-22,0-26,9-29,7 37,7 Tulorahoitus ylijäämä tasapaino epätasap. epätasap. epätasap. heikko Investoinnit netto Lainat ) Lainat /jäsen 14, Rahojen muutos Tilikauden yli-/alij Edelliset yli-/alij ) lainat omilta rahastoilta Vuosikate = se osa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen tai lainojen lyhentämiseen. Tulorahoitus = on tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli varautumisen tuleviin investointitarpeisiin. Silloin tunnusluku (vuosikate poistoista %) on vähintään 100. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on miinusmerkkinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes seurakunnan toimintaan. Investoinnit, netto = paljonko seurakunta tarvitsee rahaa investointien rahoittamiseen sen jälkeen, kun investointimenoista on vähennetty investointeihin saadut rahoitusosuudet ja pysyvien vastaavien (esim. kiinteistöjen) myyntitulot.

45 45

46 46 Maa- ja metsä talouden tulot Verotulot Metsätulojen osuus % TP TP TP TP TP TP TP TP

47 47 Liite 4 HUOLTOSUHDE LIEKSA ,4 79,5 101,8 124,1 137,1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään.

48 ei töissä töissä

Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia

Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia 1 Lappeenrannan seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia 1. Johdanto 2. Tehtävä Yleistä Seurakuntayhtymän henkilöstöasioita johtaa yhteinen kirkkoneuvosto henkilöstöasiain johtokunnan avustuksella. Henkilöstöasiain

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51

Kn. 28.11.2011 142. Kv. 12.12.2011 51 Kn. 28.11.2011 142 Kv. 12.12.2011 51 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME Pudasjärven seurakunta elää monen muutoksen keskellä. Näiden muutosten huomioiminen ja niihin varautuminen on tärkeää. Tätä prosessia tukee myös

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä. Leo Glad 5.10.2011

Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä. Leo Glad 5.10.2011 Munkkiniemen seurakunnan johtamisjärjestelmä JÄSENISTÖN JA ASIAKKAIDEN TARPEET Palvelut PROJEKTIT Jäsenyyden vahvistaminen Hallinto ja talous Viestintä PERUSTEHTÄVÄ Julistus Kasvatus resurssit Diakonia

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

projektipäällikkö Terhi Jormakka

projektipäällikkö Terhi Jormakka projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET...

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET... Yhdessä Pyhässä ja arjessa Hollolan seurakunnan strategia 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 1. Kaksi kuntaa 1.1. Hollolan kunta 1.2. Hämeenkosken kunta 2. Hollolan seurakunta 2.1.

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

keskiviikkona 10.9.2014 klo 18

keskiviikkona 10.9.2014 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 10.9.2014 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon takkahuoneessa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta Tulevaisuussuunnitelma 2015 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kunnissa käynnissä olevat palvelurakenneuudistukset ovat taustana myös seurakuntien hallinnon ja rakenteiden laajamittaiseen muutokseen. Kuitenkin

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

LIEKSAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ 1/2012 1(5) ESITYSLUETTELO

LIEKSAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ 1/2012 1(5) ESITYSLUETTELO LIEKSAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ 1/2012 1(5) Kokousaika Tiistai 10.1.2012 klo 12.00 13.45 Kokouspaikka Läsnä Seurakunnan neuvotteluhuone Henkilöstön edustajat Seppo Kärki, työsuojeluvaltuutettu Virpi Komulainen,

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013

KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013 sivu 105. Kirkkovaltuuston 11.12.2013 toimeenpanopäätökset... 2 106. Kirkkoherranviraston toimistosihteerin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2010 2013

Henkilöstöstrategia 2010 2013 Henkilöstöstrategia 2010 2013 1 Henkilöstöstrategia avuksi johtamiseen Henkilöstöstrategia on väline Raision kaupungin henkilöstöpolitiikan kehittämiseen. Se toteuttaa osaltaan kaupungin strategiaa. Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa 12.1.2011 ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 MEILAHDEN SEURAKUNTA ORGANISAATIORAKENNE V. 2011 1. Johtamisjärjestelmän kuvaus ja seurakuntatyön perusrakenne 2. Organisaatiorakenne: tiimit, vastuuryhmät ja johtoryhmä 3. Tiimin, tiimivastaavan, vastuuryhmän

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSOPIMUS

KIRKON HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSOPIMUS KIRKON HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSOPIMUS LUKU 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus on 5-9 :n osalta voimassa virka- ja työehtosopimuksena. Muilta osin sopimus on suositus, joka tulee seurakuntaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 1

LAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 1 Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 21.1.2015 klo 17-18.20 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Huostila Mari,

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2012 Kirkkoneuvosto 4.9.2012. Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja, poistui 107 ajaksi. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 8/2012 Kirkkoneuvosto 4.9.2012. Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja, poistui 107 ajaksi. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 4.9.2012 klo 17.30 19.25 Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja, poistui 107 ajaksi Elo Veijo jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien.

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien. Yhdistymismallit 1. Seurakunta lakkautetaan ja liitetään toiseen seurakuntaan 2. Yhdistettävät seurakunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi seurakunta 3. Muodostetaan seurakuntayhtymä 4. (Kappeliseurakunnan

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kirkkovaltuuston pj Pulli Veikko x

Kirkkovaltuuston pj Pulli Veikko x HATTULAN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokous N:o 11-2015 Aika 09.12.2015 kello 18.00 19.30 Paikka Virastotalo Läsnä Puheenjohtaja Järvinen Virpi Varapuheenjohtaja Lilja Lasse J Jäsenet Ahonen Arto,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010 65 63 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 21.10.2010 63 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon kerhohuone. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Yhteistyötoimikunta 11.10.2011 9 Kunnanhallitus 8.11.2011 215 Kunnanvaltuusto 15.11.2011 47 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

AKIN JÄSENKYSELY 2015

AKIN JÄSENKYSELY 2015 AKIN JÄSENKYSELY 2015 28.4.2015 Tekijä OSIOT 1. Seurakuntarakenne 2. Diakonivirka 3. Työaika 4. Palkkaus 5. AKIn jäsenvakuutukset ja lakimiespalvelut 6. AKIn viestintä 2 3 Osio 1: Seurakuntarakenne MIELESTÄNI

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 16.06.2015 KUULUTUS

KIRKKONEUVOSTO 16.06.2015 KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvoston 16.6.2015 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 22.6.2016-23.7.2015 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa viraston

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö 2015 2018

Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö 2015 2018 Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö 2015 2018 Henkilöstöstrategiaryhmä 7.4.2015 Johtoryhmä 16.4.2015 Johtokunta 24.4.2015 Yhtymäkokous 24.6.2015 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöstrategia

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari Läsnäolon yhteisö Hallintovirkamiehet Voitto Huotari Seurakuntarakennetyöryhmä Tehtävänä on» seurata kuntarakenteen muutoksia ja niiden vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin» tehdä ehdotuksia seurakuntien

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toteuttaminen. Ehdotus 20.1.2009

Henkilöstöstrategian toteuttaminen. Ehdotus 20.1.2009 Henkilöstöstrategian toteuttaminen Ehdotus 20.1. 1. Rekrytointi ja työsuhdeturva Eläkkeellejääntien ja rekrytointitarpeen analyysi 10 vuoden tähtäyksellä. Rekrytointistrategia - uusien menetelmien kehittäminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015

DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015 DIAKONIAJOHTOKUNTA 05.02.2015 1/2015 Aika: Torstai 05.02.2015 klo 17.00-18.47 Tarjoilu klo 16.45 alkaen Paikka: Vanhankirkon sali, Kirkkotie 2 liite sivu 2 KOKOUKSEN AVAUS 1 2 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 Hyväksytty Kurikan kirkkovaltuuston kokouksessa 29.5.2012 2 JOHDANTO Jurvan ja Kurikan seurakuntaliitos toteutui 1.1.2009. Kaksi ensimmäistä vuotta kului liitoksesta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Pirkkalan seurakunta KIRKKONEUVOSTO. 16.4.2014 klo 17.30. Seurakunnan toimisto

Pirkkalan seurakunta KIRKKONEUVOSTO. 16.4.2014 klo 17.30. Seurakunnan toimisto KIRKKONEUVOSTO 16.4.2014 klo 17.30 Seurakunnan toimisto KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA 4 / 2014 Sivu 2 71 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkojärjestyksen mukaan n kokouksen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

1. MeidänSeurakunta Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015

1. MeidänSeurakunta Haapajärven seurakunnan strategia vuoteen 2015 MEIDÄNSEURAKUNTA Haapajärven strategia vuoteen 2015 Periaatteista käytäntöön 2 1. MeidänSeurakunta Haapajärven strategia vuoteen 2015 1.1. Strategiatyöskentely Haapajärven strategiatyöskentelyn ensimmäiset

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta

Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategia 2017 Pyhännän kunta Henkilöstöstrategiasta Tämä strategia on laadittu koko henkilöstötoiminnan perustaksi. Strategia ulottuu vuoteen 2017 saakka, kuten Pyhännän kuntastrategiakin. Tässä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 10/2013 03.12.2013

KIRKKONEUVOSTO KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 10/2013 03.12.2013 ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Aika 3.12.2013 klo 17.00 Kahvitarjoilu klo 16.30-17.00 Paikka Taloustoimiston kokoustila, Sontulantie 1, 37800 Toijala Päätöksentekijät Partanen Ensio, vs. kirkkoherra Ahlfors Sirpa

Lisätiedot