Asukkaiden vai hallinnon visio mihin kaupunginosavisioita tarvitaan?

Transkriptio

1 Asukkaiden vai hallinnon visio mihin kaupunginosavisioita tarvitaan? Tieteiden talo Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka Pirjo Tulikukka, toiminnanjohtaja Helkan kotisivut: Kaupunginosat netissä:

2 Helsinginseutu 2050 seutuvisio tilaustyönä asiantuntijoilta Seudun tavoitellun muutoksen yhteinen muotoilu johon eri toimijat voivat sitoutua Jos visiotyöhön halutaan laajasti kaupunkilaiset, painotusta pitää muuttaa. Tällöin rakenteellisten ja toiminnallisten kysymysten rinnalle nousevat ihmisten identiteetit, elämäntavat ja kulttuuri Ohittaako metropolikansalaisuus paikallisen ja kansallisen identiteetin..? Uusi voimavara: seudun eri osien paikallisista piirteistä ponnistava omapohjainen toimijuus (Lähde: Helsinginseutu 2050 näkökulmia seutuvisioon, 2009, WSP/YTK/DEMOS HKI/NOW )

3 Vahvoja jatkoteemoja seudun visiotyöhön Laajan diversiteetin hallinta: moniarvoisuus voimavarana Läpikäyvät kestävän kehityksen periaatteet projekteissa, organisaatioissa, suunnittelussa Yhteistyö ja viestintä yli kunta- ja sektorirajojen Verkottunut joukkoliikenne Seudullinen maisemastrategia Lähipalveluiden renessanssi Terveysvaikutteinen kaupunki Commons 3. tilat kohtaamisen paikat Ympäristön ekotoimivuus Arjen joustava ajanhallinta (Ote Ilona Mansikan (WSP-konsultit) GHV 2050-jatkohankkeen esittelystä Helkan Visio-seminaarissa )

4 Seutuvision jatkoprosessi edellyttää: laajaa eri toimijoiden sitouttamista ja työnjakoa paikallistoimijoille mahdollisuuksia päästä mukaan prosessiin luomaan omia pitkän aikavälin visioitaan virallisten rinnalle motivoituneiden asiantuntijoiden mukaanottamista myös muilta aloilta (luonnonsuojelu, elinkeinoelämä) ideoiden rohkeaa pilotointia (+ seurantaa, analysointia) Kaiken tämän riittävää resursointia! Pelkkä kuntaorganisaatioiden visio mahdollistaa varsin rajallisen määrän näkökulmia (Lähde: Helsinginseutu 2050 näkökulmia seutuvisioon, 2009, WSP/YTK/DEMOS HKI/NOW )

5 POIMINTOJA RAPORTISTA (luku 2.9): Kaupunkisolut (kaupunginosillle enemmän päätösvaltaa koko seudun yhteisen hallinnon alla potentiaalia vaikuttaa positiivisesti monikulttuurisen yhteiskunnan kehittymiseen) Seutuyhteistyö avainasemassa suuri haaste Osaavat ja aktiiviset kansalaiset ovat seudun keskeinen uusintava voimavara taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Kehittyvää seutuhallintoa täydentämään tarvitaan myös paikallisisa kahtaamispintoja aktiiviselle ja eteenpäin katsovalle kansalaisten osallsitumiselle ja paikallisyhteisöjen kehittämiselle. (Lähde: Helsinginseutu 2050 näkökulmia seutuvisioon, 2009, WSP/YTK/DEMOS HKI/NOW )

6 Yleisiä huomioita prosessista Blokkiutuneisuutta seutuvision valmistelussa ( omien porukoiden kesken ) visioita tulisi miettiä eri kombinaatioissa (esim. nurmijärveläiset ja helsinkiläiset asukkaat yhdessä/ päättäjät & asukkaat yhdessä jne.) Jury koostui maankäytön suunnittelun virkamiehistä Kansalaisten kommentointi jäi torsoksi (vaali-intoilu..) Kaivataan kokonaisvaltaista alueiden käytön kehittämistä (ei vain maankäytön/liikenteen näkökulmaa) mukaan myös (elämän)laadulliset tekijät Mitä seutuvisio tarkoittaa paikallisesti? Kaupunginosakohtaisia, laajalla osallistumisella laadittuja visioita tarvitaan

7 Paikoilla ON väliä! Kansainvälinen vertailuaineisto niin taloudellisesti kuin elämänlaadultaan hyviksi arvioiduista kaupungeista osoittaa selvästi, että paikalla on väliä tietoyhteiskunta ei ole irti fyysisestä todellisuudesta, vaan päinvastoin monin eri tavoin siihen sidoksissa. Paikan merkitys näkyy monella tasolla; maantieteellisenä sijaintina globaalissa kontekstissa ( gateway, port ), seudullisena keskuksena historiallisine taustoineen sekä myös erilaisten kaupunginosien paikallisverkostona. Seudullista yhtenäisyyttä tarvitaan erityisesti globaaleilla markkinoilla, omaleimainen seutukeskus puolestaan takaa urbaanin sykkeen ja vahvat paikallisyhteisöt asukkaiden hyvinvoinnin. Näitä kaikkia on kehitettävä samaan aikaan. (Staffans 2008)

8 Alueellinen yhteistyö Helsingissä? Helsingissä esimerkiksi kaupunginosien nettisivujen verkostoa on rakennettu kansalaisjärjestön voimin (kaupungin taloudellisella tuella) - Verkoston yhteys kaupungin hallintokuntiin on kuitenkin edennyt hitaasti paikallisten yhteistyörakenteiden vähäisyyden vuoksi. Kaupunkien suuri haaste on tunnistaa yhteistyöverkoston erilaiset toimijat, määritellä oma roolinsa nykyistä laajemmin alueellisen yhteistyön katalysaattorina ja löytää myös tehokkaat toimintamallit ja työkalut tulosten aikaansaamiseksi. (Aija Staffans, 2008)

9 Kaupunginosavisiointia Helkan tulevassa EU-projektissa CADDIES-hanke (Creating Attractive and Dynamic Societies together with Inhabitants) (rahoitus Interreg-rahaston uudesta Central Baltic-ohjelmasta) Hankekumppanit Norrköping, Riika, Helka Yhteinen tavoite: miten saada asukkaat sitoutumaan naapurustojen/ kaupunginosien (kestävään) kehittämiseen Helkan hankeosuuden pääteemana: kaupunginosien visio- ja strategiatyö Muita pääteemoja: paikallinen kommunikaatio, osallistamisen menetelmät Muutama kohdealue Helsingistä, joilla testataan asukasryhmien /paikallistoimijoiden laajapohjaista visiointiprosessia sopivin menetelmin

10 Case Vancouver visiointia laajalla prosessilla jo 1992 kaupunginvaltuuston päätös visiotyön käynnistämisestä CityPlan koostettiin laajalla osallistumisella: yli henkeä osallistui aktiivisesti sen luomiseen! (tapahtumat, ideointi, kyselyt) 1995 kaupunginvaltuusto vahvisti koko kaupunginlaajuisen vision, CityPlan in kehys prioriteeteille, ohjelmille, toimille seuraavaksi 20 vuodeksi (liikenteestä taiteisiin, asumisesta kuntapalveluihin) City Plan haluttiin viedä kaupunginosatasolle toteutuskeinona mm. Community Visions Program (aloitusalueina muutospaineiset, haasteellisemmat kaupunginosat) Eteneminen: 1-2 vuoden jaksolla toteutettu aina 2 kaupunginosavisioprosessia, joissa yhteisön tarpeista ja toiveista koostetaan kaupunginosavisio (Community Vision) sen tulee nivoutua CityPlanin linjauksiin Linkkejä:

11 land area: 2821 square km c a n a d a / U S b o r d e r population: 2,126,000 (2003 estimate) the region

12 Vancouverin kaupunginosavisiot Ensimmäiset visiot 1997 (Dunbar & Kensington-Cedar Cottage), seuraavat 2 vuonna 2002, sitä seuraavat 2 vuonna 2004, jne. 2005, viimeisin käynnistetty 2006) Kaupunginosavisioinnin tuotos on asiakirja, joka koostuu tekstistä, piirroksista, kuvista ja kartoista siitä miten kaupunginosa pystyy tyydyttämään tulevat tarpeensa siinä identifioidaan ihmisten arvostamia ja haluamia asioita, mutta myös sellaisia, joissa on odotettavissa isoja muutoksia Kaupunginvaltuusto hyväksyy visiot virallisesti (samalla sitoutuen yhteistyöhön niiden toteuttamisesta) kaupunginosat, joissa visiot on jo koottu, työskentelevät yhdessä viranhaltijoiden kanssa visioiden toteuttamiseksi (mm. liikenteen, koulujen, paikallisen kommunikaation sekä yhteydenpidon osalta kaupungin hallintoon)

13

14

15 Vancouverin kaupunginosavisiotyö käytännössä: 3 kk:n valmisteluvaiheen jälkeen kaupungin resursoima n. 3:n hengen asiantuntijaryhmä koordinoi ja toteuttaa 15 kuukauden mittaisen visioprosessin, jossa on 4 vaihetta: 1) laaja ulostulo & kartoitus (kaupunginosan tarpeet, ideat, teemat, mahdollisuudet perusteemat CityPlani stä esitellään) 2) mietitään yhdessä kehityssuuntia ja luodaan visiovaihtoehtoja 3) laaja paikallinen äänestys halutuista vaihtoehdoista/ suunnista 4) kaupunginvaltuusto hyväksyy virallisesti lopullisen kaupunginosavision joka vaiheessa tarjotaan monenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia kaupunginosan kaikille asukkaille ja toimijoille (tapaamiset, työpajat, kaupunginosatapahtumat/ festarit, esitteet ja kyselyt)

16 Vancouverin visiot Visiotyö käytännössä - ROOLIT PROSESSISSA: - Asukas/ alueen toimija: tuo mukaan ideoita, teemoja, ratkaisuja, visioi vaihtoehtoja ja suuntia valitsee visioon tulevia elementtejä - CityPlan -henkilökunta: organisoi/ fasilitoi prosessin, toteuttaa kommunikaation ja laajan ulostulon kaupunginosassa, auttaa visioinnissa, dokumentoi, ja illustroi materiaalia, linjaa teemoja CityPlaniin eivät kuitenkaan valitse kaupunginosan puolesta! - Laajapohjainen paikallinen alueryhmä (CLG, Community Liaison Group): valvoo, arvioi, priorisoi, toimijan rooli jatkossa - Asiantuntijapaneeli (City Perspective Panel, CPP): pieni arvostettujen kansalaisten ryhmä joka arvioi kaupunginosavisiota suhteessa CityPlaniin (kuinka ne toteuttavat siinä viitoitettuja pääteemoja) - Kaupunginvaltuusto: hyväksyy resursoinnin, jolla visio-ohjelmia toteutetaan/ hyväksyy visiot ja aloitteet toimenpiteiden toteuttamiseksi

17