Päiväkoti Lammastarhan esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Päiväkoti Lammastarhan esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma

2 SISÄLLYS 1. Päiväkodin toiminta-ajatus ja arvopohja 2. Kuvaus päiväkodista 3. Lammastarhan esiopetus 3.1 Lammastarhan esiopetuksen toteuttaminen ja painopistealueet 3.2 Oppimisen sisältöalueet 3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa 3.4 Esiopetuksen tukimuodot Tuen kolmiportaisuus Arviointi: lapsen kehitys, oppiminen, sekä toiminnan toteutuminen Oppilashuolto 3.5 Maahanmuuttajataustaisten esiopetus 4. Lammastarhan varhaiskasvatus LIITTEET Liite 1. Esiopetuksen osallistumisesta annettava todistus

3 Lukijalle Silmiesi edessä on päiväkoti Lammastarhan esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma, jonka tarkoituksena on johdattaa teidät päiväkotimme arjen saloihin. Esiopetussuunnitelman pohjana on käytetty esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010) asiakirjaa, joka asettaa yhteiset, valtakunnalliset, tavoitteet esiopetuksen järjestämiselle. Toisena keskeisenä lähteenä on käytetty Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelmaa (2010), joka ottaa valtakunnallisia perusteita tarkemmin huomioon Jyväskylän alueelliset ominaisuudet ja omat oppimisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman osuudessa on vastaavasti käytetty valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) sekä Jyväskylän Jyvävasua. Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentelyssä pyrimme ottamaan huomioon niin kasvatushenkilöstön, lasten kuin vanhempienkin näkökulman, jotta voisimme toimia mahdollisimman saumattomana yhteisönä lasten parhaaksi. Opetussuunnitelmatyö sekä esiopetuksen että varhaiskasvatussuunnitelman osalta on jatkuva prosessi, joka täydentyy jatkuvasti toiminnan kehittyessä ja suuntautuessa uusille urille. Esimerkiksi jokainen henkilökunnan jäsen ja uudelleen muodostettu ryhmä osaltaan vaikuttavat päiväkodin toimintakulttuuriin, mikä haastaa suunnitelmien päivittämiseen. Toisaalta koemme, että toiminnan taustalla olevat arvot ja käsitykset lapsista oppijoina eivät ole yhtä nopeasti muuttuvia ilmiöitä, mutta niiden tarkasteleminen säännöllisesti yhteisössä tekee toiminnan taustalla olevista arvoista tiedostetumpia, ja uskomme sen vaikuttavan myös toiminnan ja vuorovaikutuksen laatuun. Haluamme henkilökuntana Lammastarhassa kehittää ja ylläpitää varhaiskasvatuksen laatua. Keskinäiset palaverit koko yhteisön ja tiimin kanssa, henkilökohtainen työssä kehittyminen sekä vanhemmilta ja lapsilta saatu palaute ovat keskeisiä elementtejä kehittämistyössä. Myös kunta tekee laadunmittausta erilaisilla kyselyillä, joiden avulla pyrimme myös kehittämään toimintaa. Tämän esiopetussuunnitelman tarkoituksena on keskittyä niihin periaatteisiin ja toimintatapoihin, joita Lammastarhan esiopetuksessa noudatetaan. Tarkoituksena olisi muodostaa lukijalle mahdollisimman ehyt kuva siitä, miltä esiopetus Lammastarhassa näyttää, vaikkei toimintaa pääsisi paikan päältä tarkastelemaan. Toiminta-ajatus ja arvopohja johdattelee lukijan Lammastarhan toiminnan taustalla olevaan arvomaailmaan ja käsityksiin, jotka kuitenkin ovat läsnä jokaisessa päivässä ja hetkessä. Kuvaus päiväkodin tiloista ja ympäristöstä luo konkreettisen ulottuvuuden ja kurkistuksen Lammastarhan toimintaympäristöihin. Luvussa Lammastarhan esiopetus puolestaan kuvaillaan sitä, mitä esiopetuspäivinä oikeasti tapahtuu ja millaista suunnittelua, arviointia ja mahdollisia tukitoimia toiminnan taustalla sijaitsee yksittäisten lasten ja koko ryhmän parhaaksi. Esiopetussuunnitelma sisältää myös katsauksen siitä, miten lapsen oppimispolku saadaan mahdollisimman ehjäksi siirtymien avulla. Mukavaa ja toivottavasti antoisaa lukuhetkeä!

4 1. Päiväkodin toiminta-ajatus ja arvopohja Päiväkotimme kasvatus perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, joka tukee lapsen kasvua tasapainoiseen elämään suhteessa Jumalaan, lähimmäisiin ja lapseen itseensä. Päiväkotimme toimintaa ohjaa yleiset päivähoidolle annetut kasvatustavoitteet ja asiakirjat, joita ovat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005), esiopetussuunnitelman perusteet (2010) sekä vastaavat kuntakohtaisesti laaditut asiakirjat. Lammastarhan esiopetus on myös osa Jyväskylän kaupungin esiopetusta ja noudattaa Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelmaa (2010). Lammastarhassa elämme yksilöinä osana yhteisöä, jossa kaikki toimii levosta ja omista lähtökohdista käsin. Tekeminen ja oppiminen tapahtuu rauhassa, niin että kukin meistä oppii tärkeitä asioita itsestään, toisistaan, Jumalasta ja koko elämästä omassa aikataulussaan. Tässä ilmapiirissä jokainen on arvokas jäsen, jonka lahjat ja persoona nousee esiin koko lammastarhan iloksi ja hyödyksi. Erilaisuus niin kulttuuritaustoissa kuin luonteenpiirteissäkin on rikkaus, joka monipuolistaa yhteisöämme. Kilpailun ja jännittyneisyyden sijaan korostamme toiminnan tuomaa iloa ja rohkeutta. Tärkeää on, että suunnittelemme toimintaa tavoitteellisesti lasten lähtökohtia ajatellen ja lasta osallistaen. Lammastarhassa haluamme tukea lapsen kasvua tasapainoiseksi ja itseään arvostavaksi yksilöksi. Yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin tukea lapsen itsetunnon kehittymistä, koska sillä on koko elämään vaikuttava merkitys. Haluamme kohdata jokaisen lapsen ja perheen yksilöllisesti, ottaen monipuolisesti huomioon toiveet sekä tarpeet. Yksilöllisen kohtaamisen välineinä käytämme hoidon aloituksessa kotikäyntiä tai aloituskeskustelua, jolloin annamme perheelle mahdollisuuden kertoa lapsesta, toiveista ja tarpeista. Hoidon jatkuessa käymme säännöllisesti keskusteluita, joissa juttelemme lapsen kasvusta, kehityksestä, vahvuuksista ja mahdollisista kehityshaasteista. Lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä ovat päivittäiset haku- ja tuontitilanteet, jossa voidaan vaihtaa kuulumisia välittömästi. Haluamme olla joustavasti tavoitettavissa. Meidän kaikkien on tärkeää olla rakastettuja omana itsenämme ja auttaa toinen toisiamme. Terve itsetunto antaa parhaan pohjan oppimiselle. Myönteinen palaute, kannustus, aito läsnäolo ja pyrkimys kiireettömyyteen ovat lähtökohtia vuorovaikutukselle. Lapsia kannustetaan myös vuorovaikutukseen vertaisryhmässään. Opettelemme tuomaan asiat esille suoraan niin kuin ne ovat, syyttämättä, kuuntelemalla toisiamme ja sopimalla asiat, jotta yhteistyö voisi jatkua mutkattomasti. Tämä on ihmissuhdekasvatuksemme keskeinen osa päiväkodissamme. Tähän pyrimme myös suhteessa vanhempiin ja opetamme lapsia kunnioittamaan Jumalaa, vanhempiaan, opettajia ja toisiaan ja arvostamaan myös itseään.

5 Rakkaus hoitaa meitä mutta asettaa myös meille rajat. Rajat ovat rakkautta ja auttavat meitä kulkemaan eteenpäin elämässä niin, ettemme töni toisiamme. Me henkilökuntana olemme onnellisia siitä, että olemme saaneet arvokkaan tehtävän: Paimentytön ja -pojan osan ja haluamme täyttää sen niin, että lammastarhassa on suloinen lepo ja saamme välittää rakkaan Paimenemme opetuksia, hellää hoitoa ja rakkautta näihin karitsaisiin, jotka ovat meille uskottu.

6 Henkilökunnan ja vanhempien pohdintoja arvoista, joita haluamme arjessa toteuttaa Keskeisiä, kaikkea toimintaa ja jokaista kohtaamista ohjaavia arvojamme ovat: rakkaus lähimmäistä kohtaan kunnioitus rehellisyys aitous armollisuus tasavertaisuus, erilaisuuden hyväksyminen turvallisuus rohkaiseva ja positiivinen ilmapiiri johdonmukaisuus Lapsi on innokas, aito, avoin, aktiivinen ja ainutlaatuinen yksilö tekemisen ilo pois suorituskeskeisyydestä ja kilpailuhenkisyydestä Vanhempi on tärkeä kumppani ja lapsensa ensisijainen asiantuntija Työkaveri on tuki ja turva sekä korvaamaton kumppani, joka on varustettu omilla ainutlaatuisilla lahjoillaan, joita arvostan, enkä vertaa itseeni.

7

8 2. Kuvaus päiväkodista Päiväkoti Lammastarha sijaitsee Jyväskylän keskustan tuntumassa Tellervonkadulla. Päiväkotimme on jo ennen sotia rakennetun keltaisen kerrostalon alakerrassa, jossa se on ollut toiminnassa vuodesta 1989 lähtien. Vuoteen 2003 saakka päiväkoti kantoi nimeä Hyvän mielen päiväkoti, jonka jälkeen nimi vaihtui Päiväkoti Lammastarhaksi. Syksyllä 2011 Lammastarha muuttui yhdistyksestä osakeyhtiöksi. Aivan talon vieressä on mukavan tilava, aidattu Tellervonpuisto, joka on suunniteltu lasten ulkoilupaikaksi. Puiston vieressä on myös kenttä, joka soveltuu vapaampaan liikkumiseen ja leikkimiseen. Talvella kenttä jäädytetään luistinradaksi. Lammastarha on lähellä keskustaa ja keskellä kaupunkiympäristöä, toisaalta myös lähellä Tuomiojärven kaunista luontoa, jonne on mukava suunnata retkiä kaikkina vuodenaikoina. Pääsääntöisesti Lammastarhan toiminta keskittyy kolmeen ryhmään. Riippuen kunkin toimintavuoden lasten ikäjakaumasta, esiopetusikäiset toimivat joko omana ryhmänään tai yhdistettynä esiopetusikäisten ja nuorempien pikkueskareiden ryhmänä. Tämä ryhmä kantaa nimeä Päkäpäät, jonka fyysiset tilat sijaitsevat päiväkodin laajennusosioissa. Päkäpäillä on käytössä yksi suuri ryhmätila sekä eteinen ja wc. Tilassa on pöytiä ja tuoleja, joita tarvitaan silloin, kun kuunnellaan opettajaa tai tehdään tehtäviä paikallaan. Toisaalta kalusteetonta tilaa on myös leikkeihin ja puuhiin lattialla. Päkäpäillä on esillä leikki- ja rakenteluvälineitä, kirjoja, tyynyjä, pelejä, roolivaatteita sekä paperia ja kyniä ohjatun toiminnan ulkopuolelle jäävän ajan touhuja varten. Tilojen suunnittelussa on huomioitu, että pöydät ja tuolit sopivat isommille lapsille. Juhlaa arkeen tuovat katonrajassa kimmeltävät kristallivalaisimet, mikä kertoo siitä, että päiväkodin ollessa suljettuna, tilaa voidaan käyttää myös seinän takana sijaitsevan Miriam s-pitopalvelun juhlatilana. Oman tilansa lisäksi Päkäpäät voivat käyttää sopimuksen mukaan kahta pienryhmätilaa, jotka sijaitsevat Päkäpäiden ja Villavien ryhmätilojen välissä. Huoneiston keskiosassa tukikohtaansa pitää Villavien sisarusryhmä, jossa on 2-5-vuotiaita lapsia. Lasten ikäerojen vuoksi ja mahdollisimman yksilöllisen huomioimisen takaamiseksi toimintaa eriytetään säännöllisesti pienryhmiin, joissa lapset saavat kehitystasoaan vastaavaa toimintaa ja ikäistään leikkiseuraa. Toisinaan, erityisesti leikkipäivinä, pienryhmäjakojen sijasta lapset saavat itse valita mieluisan leikkiporukan, jolloin eri-ikäiset lapset saavat mahdollisuuden toimia yhdessä. Villavien tilat muodostuvat isosta ruokailu- ja leikkitilasta, kahdesta pienryhmähuoneesta, nukkumahuoneesta, eteisestä ja wc:stä. Päiväkodin toisessa päässä on kaikista pienimpien lasten, Karitsoiden ryhmätilat, jotka muodostuvat kahdesta ryhmähuoneesta, joissa toisessa huoneessa on sängyt päivälepoa varten ja toisessa vastaavasti leikkitilaa sekä tuolit ja pöydät ruokailua ja pöytätyöskentelyä varten. Tuolit ovat enimmäkseen syöttötuoleja ja lisäksi ryhmän isommille on käytössä pienet käsinojalliset puutuolit ja siihen sopiva matala pöytä. Tilojen järjestäminen ja erityisesti vapaan lattiatilan merkitys on suuri pienimpien kanssa, koska kävelyn harjoittelu ja leikki vaativat tilaa. Ryhmään on oma sisäänkäynti, eteinen ja wc.

9 3. Lammastarhan esiopetus 3.1 Lammastarhan esiopetuksen toteuttaminen ja painopistealueet Lammastarhan esiopetuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen esiopetusta ohjaavaan asiakirjaan (Esiopetussuunnitelman perusteet 2010) sekä paikalliseen Jyväskylän esiopetussuunnitelmaan (2010). Koska joinakin toimintavuosina ryhmässä on myös alle esikouluikäisiä lapsia, sovelletaan toiminnassa myös yleisiä varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) ja Lammastarhan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Sellaisina toimintavuosina, kun esiopetusta toteutetaan yhdistetyssä esiopetus- ja viisivuotiaiden ryhmässä, suunnittelee esiopettaja toiminnan kahden vuoden projektiksi, jotta viskari- ja eskarivuosi muodostaisivat selkeän jatkumon toistamatta liikaa toisiaan. Pääsääntöisesti kaikki yhdistetyssä ryhmässä olevat osallistuvat samoille toimintatuokioille. Viisivuotiaat käsittelevät esiopetuksen sisältöjä omalla tasollaan, kun vastaavasti esiopetusikäisiä kannustetaan enemmän eskaritehtävien pariin. Tällaisia tehtäviä ovat pääsääntöisesti kirjain- ja matematiikkatehtävät. Lammastarhan esiopetuksen toiminta pohjautuu eri osa-alueiden eheyttämiseen, jossa ajatuksena on yhdistää monipuolisesti eri sisällölliset osa-alueet tukemaan toisiaan. Toiminta tapahtuukin toiminnallisuutta korostavana projektityöskentelynä, jossa keskitytään tiettyihin sisältöalueisiin tiiviimmin kerrallaan. Kaikki varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman perusteiden orientaatiot ja sisältöalueet tulevat näin käsiteltyä tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi syksyisin Päkäpäät tekevät paljon retkiä läheiseen luontoon, jossa leikitään, pelataan liikuntaleikkejä, opetellaan ympäristö- ja luonnontietoa sekä matematiikkaa. Toisessa projektissa voidaan keskittyä esimerkiksi oman lehden tekemiseen, jossa hyödynnetään lasten kirjallisuutta, kielellisiä taitoja ja kädentaitoja, tai vierailla säännöllisesti vanhainkodissa, jolloin harjoitellaan vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja. Projektien teemat ja sisällöt vaihtuvat vuosittain riippuen kunkin ryhmän mielenkiinnonkohteista ja arjesta nousevista ideoista. Vastaavasti vuosittain tehtäviä projekteja ovat juhlat, jotka ovat piristysruiskeita arjen keskellä. Joulu- ja kevätjuhlat ovat toimintakausien kohokohtia, joita valmistellaan ajan kanssa ja yhdessä ideoiden. Juhlat koostuvat ohjelmanumeroista, jotka muodostavat ehyen kokonaisuuden yhdessä valitun teeman ympärille. Lapset osallistuvat ohjelman suunnitteluun, lavastukseen sekä tietenkin toteutukseen. Päkäpäiden toiminnassa keskeisintä on vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot, joiden tärkeimpänä harjoittelukenttänä ohjatun toiminnan ja muun arjen tilanteiden lisäksi ovat päivittäiset leikkitilanteet. Vertaissuhteet luovat iloa, haastavat yhteistyöhön ja empaattisuuteen päivittäin. Lapsen yksilölliset taidot ja erityispiirteet vastaavasti rikastavat vertaisryhmää ja toiset ryhmän lapset puolestaan opettelevat kannustamaan ja rohkaisemaan toisten yksilöllisiä ominaisuuksia ja taitoja. Myös vuorovaikutus opettajaan ja muuhun päiväkodin väkeen opettavat yhteisöllisyydentaitoja.

10 Sen lisäksi, että terveellinen, maukas ja eettisesti tuotettu ruoka yhdistettynä miellyttäviin ja iloa tuottaviin ruokailuhetkiin on yksi päiväkotimme painopistealueista itsessään, on päiväkodillemme ruokaa valmistavan Kanaemonkeittiö oy:n sijaitseminen samassa kiinteistössä päiväkodin kanssa mahdollisuus myös yhteistyön. Päkäpäät kokkailevat säännöllisesti Kanaemon eli Miriamin kanssa kaikenlaisia herkkuja, esimerkiksi pipareita päiväkodin myyjäisiin tai hampurilaisia koko päiväkodin väelle tarjoiltuna. Myyjäisten järjestäminen onkin tärkeä osa päiväkodin yrittäjyyskasvatusta, jonka tavoitteina on virittää luovuutta ja esteetiikkaa, auttaa ymmärtämään työn merkitystä yhteiskunnassamme, opettaa matematiikkaa (rahojen käsittely ja hinnoittelu) sekä tuottaa tekemisen iloa. Esiopetusvuoden aikana lapset kokoavat portfoliota, joka koostuu vihkosta ja laatikosta, joihin kootaan lasten kuvalliset tekeleet, matematiikan ja kielen kirjalliset harjoitukset sekä muuta materiaalia, jota toiminta synnyttää. Portfolio jää muistoksi lapselle esiopetusvuodesta. Päivittäiset toiminnot Päkäpäiden ryhmässä Toimintatuokioilla harjoitellaan monipuolisesti esiopetuksen sisältöalueita erilaisten työskentelytapojen avulla. Leikki kulkee esiopetuksessa tärkeänä osana jokaista päivää, ja se on lapselle ominaista toimintaa ja oppimista edistävä toimintatapa. Leikkiaikaa on sekä sisällä että ulkona ja sitä toteutetaan opettajan ohjaamana sekä vapaana, lasten omaehtoisena leikkinä. Sisällä leikinohjauksen välineenä käytetään jonkin verran leikkialuetoimintaa, joka kannustaa lapsia kiinnittymään leikkiin ja tukee lasten vuorovaikutusta ja itseohjautuvuutta. Ruokailu on tärkeä yhteinen hetki, jolloin leikki ja muu toiminta lakkaavat. Maukas ja houkuttelevannäköinen ruoka hyvässä seurassa tuottaa kylläisyyden lisäksi myös iloa ja uusia elämyksiä. Lapset saavat vuoroviikkoina toimia opettajan avustajina ruuan jaossa sekä muissa avustavissa tehtävissä. Vieressä sijaitseva Kanaemonkeittiö valmistaa maukasta ja terveellistä ruokaa, kotimaisista ja vähälisäaineisista raaka-aineista. Ruuanvalmistuksessa hyödynnetään jonkin verran lähellä tuotettuja raaka-aineita, täysjyvä- ja luomuviljoja. Päivälevolle jää osa esiopetuksessa olevista lapsista, jotka tarvitsevat varsinaisen esiopetusajan jälkeen päivähoitoa. Lepohetkessä lapset kuuntelevat tarinoita ja keräävät voimia iltapäivän touhuja varten.

11 3.2 Oppimisen sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Kieli ja vuorovaikutus on toiminnassa keskeisin sisältöalue, joka nivoutuu kaikkiin muihin osaalueisiin. Lapsen kielelliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet saavat harjoitusta jokapäiväisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä vertaisryhmässä sekä ryhmän aikuisten kanssa. Keskustelu, kuunteleminen sekä tunteiden ilmaisu ovat olennainen osa kaikkea toimintaa. Kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia valmiuksia harjoitellaan tarinoiden ja kertomusten kuuntelemisen, tuottamisen sekä draaman kautta. Lapsen lukemis- ja kirjoittamisvalmiuksia harjoitellaan äidinkielen tuokioilla, jossa kielen alkeet käsitellään lasten nimistä käsin eskariopettajan kehittelemällä lukukoneella. Tosi hauska ja yhteisöllinen oppimistilanne syntyi ihan yhtäkkiä, kun aloin leikkiä lasten kanssa Kylli-tätiä. Aloin kuvittamaan lasten kertomaa tarinaa isolle varaston nurkassa lojuneelle rullalliselle nahkaa yhdessä lasten kanssa. Piirsin tusseilla nahkalle hahmoja sitä mukaa, kun tarinaa tuli. -Ja sitähän tuli ja useampaan otteeseen! -Eskariope Syksyllä luimme lasten kanssa paljon Astrid Lindgrenin Marikkia. Kirjan pohjalta lapset innostuivat tekemään Marikin tavoin omia tekstejä, joiden pohjalta tehtiin isille lehdet isänpäivälahjaksi -Eskariope Matematiikka Esikoulun matematiikka on tutustumista numeroihin (lähinnä luvut 1-10) ja matemaattisiin käsitteisiin kuten luokittelu, järjestely ja vertailu erilaisten kuvioiden, muotojen ja ilmiöiden avulla. Kelloon tutustuminen kuuluu myös Lammastarhan esiopetukseen. Matematiikka kulkee mukana kaikessa oppimisessa ja jokaisessa sisältöalueessa. Muiden muassa liikunta, musiikki, leikki ja kädentaidot kannustavat lasta matemaattiseen ajatteluun ja toimintaan. Myös arjen tilanteet kannustavat lasta matematiikkaan, esimerkiksi silloin, kun mietitään ketä ryhmän lapsista on läsnä ja mikä viikonpäivä on kyseessä.

12 Ympäristö- ja luonnontieto Lammastarhan esikoulussa lasten ympäristösuhdetta vahvistetaan tutustumalla päiväkodin lähiympäristöön ulkoilemalla ja retkeilemällä. Talvisin hiihtoretket sekä muina vuodenaikoina kävelyretket tehdään läheisen Tuomiojärven maisemissa. Luonnossa pidetään oppimistuokioita eri sisältöaluista. Retkillä lapset saavat kokemuksia ja mahdollisuuden tutkia ympäristöään eri aisteja käyttäen: tunnustelemalla materiaaleja, katselemalla ympäristöä, haistamalla tuoksuja, kuuntelemalla ympäristön ääniä sekä maistamalla luonnon antimia. Luonnossa ja kaupunkiympäristössä opitaan liikkuen, leikkien, taiteillen ja tutkien. Liikunta Lapset liikkuvat luonnostaan, mikä näkyy lapselle ominaisena aktiivisuutena ja halukkuutena toiminnallisuuteen. Päivittäiset ulkoilutilanteet ovat tärkeä osa liikuntaa ja motoristen taitojen harjoittelua. Lapset kiipeilevät, juoksevat, tasapainottelevat ja pelaavat päivittäin ulkoillessa. Ohjatut liikuntatuokiot ovat osa esikoulun viikoittaisia toimintoja. Syksyisin ja loppukeväästä painopiste on retkeilyssä ja ulkoliikunnassa, jolloin pelataan, palloillaan ja leikitään liikuntaleikkejä välineiden (esim. leikkivarjo) kanssa ja ilman. Talvella käydään uimakoulussa, Jyväskylän voimistelijoiden järjestämässä Jane ja Tarzan jumpassa Monitoimihallilla, luistellaan sekä tehdään hiihtovaelluksia. Toisinaan pitkin toimintavuotta jumpataan ja rakennellaan temppuratoja päiväkodin sisälle. Taide ja kulttuuri Kuvallista ilmaisua ja kädentöitä toteutetaan monipuolisesti eri menetelmiä käyttäen. Maalaaminen, piirtäminen, muovailu, askartelu, huovuttaminen, paperin teko, esineiden tuunaaminen sekä koristelu ovat osa päiväkodin taidekasvatusta. Ilmaisua lapset harjoittelevat esiopetusryhmässä draaman ja näyttelemisen kautta. Musiikki on osana esiopetusta kuuntelemisen ja tuottamisen muodoissa, johon yhdistetään myös liikettä ja tanssia. Kirjasto-, museo- sekä teatteri- ja konserttivierailut ovat osa esikoulun kulttuurikasvatusta.

13 Etiikka ja katsomuskasvatus Kaiken toiminnan perustana ovat kristilliset arvot, joita opitaan ja harjoitellaan suhteessa Jumalaan, kanssaihmisiin ja itseensä. Toisten kunnioittaminen ja itsensä hyväksyminen mahdollistavat omien vahvuuksien löytämisen ja mahdollisuuden lahjojen käyttöön sekä tilan antamisen myös toisten vahvuuksille. Tärkeitä arvoja ja käytöstapoja harjoitellaan jatkuvasti arjen tilanteissa sekä tarinoiden myötä. Uskontokasvatus näkyy esikoulussa kristillisen painotuksen myötä. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että rukoilemme, laulamme toisinaan hengellisiä lastenlauluja sekä järjestämme tuokioita, joissa käsittelemme Raamatun kertomuksia ja kristillisiä arvoja. Tarkoituksena on pitää esillä kristillisyyttä myönteisenä asiana, eikä siis haastaa lapsia valitsemaan tiettyä katsomusta. Lapsen katsomus perustuu lain mukaan vanhempien uskonnollisiin valintoihin ja Lammastarhassa kunnioitamme sitä. Kristillisten arvojen esilläpito on keskeistä päiväkodin arjessa, mutta tärkeää on, että lapset saavat käsitellä kristillisiä arvoja omasta kokemusmaailmastaan nähden ja säilyttää vapauden omaan ajatteluun. 3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa toteutuu luontevasti päivittäisessä yhteistyössä Lammastarhan muiden lapsiryhmien kanssa. Pienen päiväkodin etuna on, että kaikki talon lapset ja aikuiset tulevat toimintavuoden aikana tutuksi luonnollisen kanssakäymisen kautta. Koko päiväkoti tekee yhteistyötä muun muassa juhlien järjestämisessä ja yhteisten ulkoilupäivien muodossa. Esiopetukseen tullessa lapselle laadittu varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy usein esiopettajalle, mikä on yksi väline hyvään jatkumoon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Esiopetusvuonna yhteistyötä tehdään myös perusopetuksen kanssa. Yhteistyö toteutuu esiopetuksessa siten, että opettaja tai erityisopettaja koulun puolelta vierailee keväällä esiopetusryhmässä tai on puhelimitse yhteydessä esiopettajaan. Tyypillistä on, että esiopetusryhmän lapset hajaantuvat eri kouluihin; joko perheen lähikouluun tai Jyväskylän kristilliseen kouluun. Muutoin perheet huolehtivat kouluunilmottautumisesta ja vierailevat kouluissa tutustumispäivinä. Esiopetusvuoden päätyttyä lapset saavat todistuksen esiopetukseen osallistumisesta (liite 1).

14 3.4 Esiopetuksen tukimuodot Tuen kolmiportaisuus Yleinen tuki Yleisellä tuella tarkoitetaan arjen tilanteissa tapahtuvaa tukea, jonka on nähty tukevan kaikkien lasten oppimista ja työskentelytaitoja. Yleisen tuen muotoja ovat suunnitelmalliset pedagogiset järjestelyt, kuten toiminnan eriyttäminen pienryhmiin, monipuolisten opetusmenetelmien käyttö sekä panostaminen hyvään vuorovaikutukseen. Lapsen yksilöllistä kehitystä ja oppimista seurataan ja arvioidaan jokaiselle lapselle laadittavan esiopetuksen oppimissuunnitelman avulla. Tehostettu tuki Mikäli lapsen kehityksessä, oppimisessa tai käyttäytymisessä ilmenee pulmia, joihin yleinen tuki ei riitä, kartoitetaan tehostetun tuen tarve yhteistyössä lasten vanhempien, esikoulunopettajan, erityislastentarhanopettajan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tehostettu tuki on luonteeltaan yleistä tukea pitkäjänteisempää ja monipuolisempaa. Moniammatillinen tiimi tekee pedagogisen arvion lapsen tuen tarpeista, minkä pohjalta lapselle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan säännöllisesti sekä oppimissuunnitelmaa päivitetään aktiivisesti. Pyrkimyksenä ovat mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä sopivien tukitoimien löytäminen, jotta lapsen myönteinen minäkuva ja oppimispolku ei katkea. Oppilashuolto huolehtii myös osaltaan lapsen myönteisestä kasvusta ja hyvinvoinnista. Erityinen tuki Mikäli lapsen erityisen tuen tarve on tehostettua tukea laajempi, esimerkiksi jonkin sairauden, vamman tai kasvuympäristön riskitekijän vuoksi, tarvitaan kirjallinen päätös erityisen tuen piiriin siirtämisestä. Erityisen tuen tarpeesta tehdään pedagoginen selvitys yhdessä esiopetuksen opettajan, erityisopettajan, lapsen vanhempien ja oppilashuollon yhteyshenkilön sekä lapsen tilanteen mukaan valittavien yhteistyötahojen kanssa. Erityistä tukea annetaan joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja tällöin kaikki esiopetuksen tukimuodot ovat käytössä. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan jatkuvasti yhteistyössä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa.

15 3.4.2 Arviointi: lapsen kehitys, oppiminen, sekä toiminnan toteutuminen Jokaiselle esiopetusta saavalle lapselle laaditaan yhdessä esiopettajan ja lapsen vanhempien kanssa henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma, mikä on tärkein apuväline lapsen kehityksen pitkäjänteisessä dokumentoinnissa ja seurannassa. Lapsen kehityksen ja oppimisen arviointi tapahtuu pääasiassa esiopetuspäivän aikana tehtyjen havaintojen kautta, joita toisinaan kirjataan Eskarin arki havainnointimateriaaliin. Esiopettaja käyttää myös muita valmiita hyväksi havaitsemiaan havainnointimateriaaleja tarpeen mukaan. Arjessa tehdyt havainnot ovat perusta lapsituntemukselle. Tehtyjen havaintojen ja kasvatuskeskusteluiden perusteella esiopettaja suunnittelee toimintaa ja muokkaa arjen tilanteita lasten yksilöllisyyden ja ryhmän tarpeet huomioiden Oppilashuolto Oppilashuolto on yhteisöllistä toimintaa, jota toteuttavat kaikki päiväkodissa työskentelevät. Yhteisöllisen oppilashuollon keskeisimpiä tavoitteita on edistää kokonaisvaltaisesti hoidon, kasvatuksen ja oppimisen onnistumista, johon liittyvät muun muassa terveys ja hyvinvointi, toimijoiden osallisuus sekä esiopetusympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys. Jokaisen toimijan tehtävänä on turvata suotuisa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Yhteisöllisestä oppilashuollosta voidaan erottaa myös yksilökohtainen oppilashuolto, jolla tarkoitetaan esiopetuksessa toimivia neuvolapalveluita, psykologi- ja kuraattoripalveluita sekä monialaisten toimijoiden yhteistyötä, joissa osallisena voi olla esimerkiksi lääkäri ja terapeutteja. Mikäli lapsella on tarvetta yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, kootaan monialainen asiantuntijaryhmä lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan tiiviissä yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Työskentely perustuu vanhempien kirjalliseen suostumukseen. Monialaisista tapaamisista kirjataan oppilashuoltokertomus, joka arkistoidaan ja säilytetään salassa pidettävänä aineistona. 3.5 Maahanmuuttajataustaisten esiopetus Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on mahdollisuus osallistua Lammastarhan esiopetukseen. Suomen kielen ja kulttuurin oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti esiopetusryhmän päivittäisessä toiminnassa, jossa esiopettaja ja vertaisryhmä tukevat maahanmuuttajalapsen kiinnittymistä suomalaiseen yhteisöön. Koska erilaisuus on rikkaus, voi muu ryhmä oppia maahanmuuttajalapselta paljon hänen kielestään ja kulttuuristaan, jota pidetään myös esillä. Tarvittaessa ja toimintavuosikohtaisesti maahanmuuttajalapselle järjestetään myös S2 suomi toisena kielenä opetusta, johon tukea saadaan erityislastentarhanopettajalta ja S2-materiaalista.

16 4. Lammastarhan varhaiskasvatus Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Jyväskylän omaan varhaiskasvatussuunnitelman Jyvävasuun. Villavat-ryhmän toiminta pohjautuu eri osa-alueiden eheyttämiseen, jossa ajatuksena on yhdistää monipuolisesti eri sisällölliset osa-alueet tukemaan toisiaan. Sisällöllisiin orientaatioihin perehdytään lapselle ominaisilla tavoilla toimia. Ryhmän toimintaa ohjaavat kuukausittain vaihtuvat teemat, joita käsitellään eri sisältöalueiden ja menetelmien avulla. Esimerkiksi syyskuun teemana ovat perinteet. Lasten kehitystä ja oppimista seurataan systemaattisen havainnoinnin avulla ja dokumentoidaan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhteistyössä tiimin ja lasten vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ohjaavat toiminnan suunnittelua, mikä mahdollistaa lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Lasten tuotoksia, tarinoita ja valokuvia kerätään kansioihin, jotka viedään säännöllisesti kotiin näytettäviksi ja tyhjennettäviksi. Mikäli lapsen kehityksessä, oppimisessa tai käyttäytymisessä ilmenee pulmia, kartoitetaan erityistuen tarve yhteistyössä lasten vanhempien, ryhmän henkilökunnan, erityislastentarhanopettajan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman varhainen puuttuminen ja sopivien tukitoimien löytäminen, jotta lapsen myönteinen minäkuva ja oppimispolku ei katkea. Kaiken toiminnan perustana ovat kristilliset arvot, joita opitaan ja harjoitellaan suhteessa Jumalaan, kanssaihmisiin ja itseensä. Toiminnan tärkeimmät tavoitteet ovat rohkaista lasta toteuttamaan itseään monipuolisesti sekä yksilönä että osana vertaisryhmää. Myös omien vahvuuksien löytäminen ja lahjojen käyttö ovat toiminnan keskiössä. Kannustava, kunnioittava, positiivinen sekä innostava ilmapiiri rohkaisee kokeilemaan sekä oppimaan uutta lapselle luontaisen kiinnostuksen kautta. Pienryhmätoiminta ja ryhmien muodostaminen Villavien ryhmässä lapset on jaettu pienryhmiin iän mukaan, jotta lapset saisivat ryhmissä ikä- ja kehitystason mukaista toimintaa. Tänä toimintakautena ryhmiä on kolme, joiden nimet ovat Helmet, Timantit ja Jalokivet. Kullakin ryhmällä on oma vastuuopettaja tai -hoitaja, joka suunnittelee ja toteuttaa omalle ryhmälle toimintaa. Olemme porrastaneet myös ulkoilua, jotta saamme Villavat ryhmän tilat parhaiten käyttöön. Ryhmien jaossa otamme pääasiassa huomioon lapsen iän, mutta myös kehitystason. Villavat ryhmän kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii parityöskentelynä toteutettava Karitsat ryhmä, joka on suunnattu 0 2-vuotiaille lapsille. Ryhmän toiminnassa korostuu turvallinen ja kiireetön perushoito. Syliä, läheisyyttä ja rakkaudenosoituksia ei säästellä. Karitsat ryhmässä toimintatuokiot nivoutuvat perushoitotilanteiden lomaan: laulellaan, lorutellaan, luetaan kirjoja sekä opetellaan yhteisiä pelisääntöjä niin leikissä kuin toisten huomioimisessa. Ryhmässä pitkämielisyys, lempeys sekä pienistä onnistumisista iloitseminen ovat avainasemassa.

17 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikki on lapselle ominaisin toimintamuoto, jossa lapsi harjoittelee ja käsittelee asioita, jotka koskettavat hänen elämäänsä. Leikki ei ole lapselle ainoastaan viihdettä vaan myös kehittymisen kannalta tärkeimpiä oppimistilanteita. Leikissä lapsi saa kokemuksia jokaiselta kehityksen osaalueelta: kieli, sosiaalinen kanssakäyminen, motoriikka, kognitiiviset valmiudet sekä luovuus pääsevät valloilleen ja saavat harjoitusta. Ryhmässä lapsilla on mahdollisuus päivittäin vapaisiin leikkitilanteisiin, joissa lapset saavat itse vaikuttaa toimintaansa toiveidensa mukaisesti. Ryhmässä järjestetään toisinaan myös ohjatumpia leikkitilanteita, joissa aikuinen on leikin alullepanija ja ohjaa tietoisesti leikkiä. Tutkiminen on lapsen tapa oppia ympäristöstään ja elämän lainalaisuuksista. Konkreettinen aistein kokeminen, kyseleminen ja ihmettely ovat lapsen tapoja hankkia tietoja ja taitoja, joiden ansiosta lapsi kokee elämyksiä ja oivalluksia, jotka tuovat myönteisiä kokemuksia lasten elämään sekä edistävät oppimista ja omatoimisuutta. Aikuisen tehtävänä on tukea lasten luontaista kiinnostusta antamalla aikaa ja tilaa tutkimiselle ja kysymyksille. Lapsen kielelliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet saavat harjoitusta jokapäiväisessä sosiaalisessa kanssakaymisessä vertaisryhmässä, ryhmän aikuisten kanssa sekä tuokioilla, joiden yhtenä tärkeänä menetelmänä kieli ja vuorovaikutus ovat. Keskustelu, kuunteleminen sekä tunteiden ilmaisu ovat olennainen osa kaikkea toimintaa. Kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia valmiuksia harjoitellaan tarinoiden ja kertomusten kuuntelemisen, tuottamisen sekä draaman kautta. Taiteellista kokemista ja ilmaisemista toteutetaan sekä vapaissa tilanteissa, jolloin lapsi saa itse päättää tekemisensä että toimintatuokioilla. Kuvallista ilmaisua ja kädentöitä tehdään monipuolisesti eri menetelmiä käyttäen, joista esimerkkejä ovat maalaaminen, piirtäminen, muovailu, askartelu, huovuttaminen, esineiden tuunaaminen sekä koristelu. Ilmaisua lapset harjoittelevat draaman ja näyttelemisen kautta, erityisesti silloin, kun valmistaudumme joulu- ja kevätjuhliin. Musiikki on osana toimintaa kuuntelemisen ja monipuolisen tuottamisen muodoissa laulaen ja soittaen, mihin yhdistetään myös liikettä ja tanssia. Lapset liikkuvat luonnostaan, mikä näkyy lapselle ominaisena aktiivisuutena ja halukkuutena toiminnallisuuteen. Päivittäiset ulkoilutilanteet ovat tärkeä osa liikuntaa ja motoristen taitojen harjoittelua. Lapset kiipeilevät, juoksevat, tasapainottelevat ja pelaavat päivittäin ulkoillessa. Ohjatut liikuntatuokiot ovat osa viikoittaisia toimintoja. Syksyisin painopiste on ulkoliikunnassa, jolloin pelataan, palloillaan ja leikitään liikuntaleikkejä välineiden (esim. leikkivarjo) kanssa ja ilman. Loppusyksystä esikoululaiset sekä Villavat ryhmät 4-5 -vuotiaat osallistuvat ohjattuihin Tarzan ja Jane temppuratatuokioihin, jotka pidetään Jyväskylän Monitoimihallilla. Kevätpuolella iän ja mahdollisuuksien mukaan luistellaan, hiihdetään, lasketaan pulkkamäkeä ja osallistutaan Aalto Alvarin uimakouluihin. Loppukeväästä tehdään retkiä jonkin verran lähiympäristöön.

18 OPPIMISEN ORIENTAATIOT Matematiikka Villavien ryhmässä matematiikka on läsnä arjessa ja jokaisessa oppimistilanteessa: aamupiirissä lasten lukumäärä lasketaan usein yhdessä sekä määrien vertailu, muotoihin tutustuminen sekä esineiden lajittelu tulee esille esimerkiksi leluja siivotessa. Erillisillä matematiikkatuokioilla perehdytään leikinomaisesti matemaattisiin ilmiöihin, kuten vertailuun, lajitteluun sekä määriin. Villavien matematiikan päätavoite on innostaa ja tutustuttaa lapsia matematiikan maailmaan myönteisten kokemusten ja lapsen oman aktiivisuuden kautta. Matematiikka kulkee mukana kaikessa oppimisessa ja jokaisessa sisältöalueessa. Muiden muassa liikunta, musiikki, kieli ja kädentaidot kannustavat lasta matemaattiseen ajatteluun ja toimintaan. Luonnontiede Villavissa lasten ympäristösuhdetta vahvistetaan tutustumalla päiväkodin lähiympäristöön ulkoilemalla ja retkeilemällä. Talvisin hiihtoretket sekä muina vuodenaikoina kävelyretket tehdään läheisen Tuomiojärven maisemissa. Retkillä lapset saavat kokemuksia ja mahdollisuuden tutkia ympäristöään eri aisteja käyttäen: tunnustelemalla materiaaleja, näkemällä värejä ja maisemia, haistamalla tuoksuja, kuuntelemalla ympäristön ääniä sekä maistamalla luonnon antimia. Luonnossa ja kaupunkiympäristössä opitaan liikkuen, leikkien, taiteillen ja tutkien. Historia ja yhteiskunnallisuus Villavissa historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio toteutuu juhlialla vuoden juhlia tutstumalla niiden perinteisiin ja viettotapoihin. Yhtenä kuukausiteemanamme ovat perinteet, joihin perehdymme monipuolisesti. Lapset kuulevat tarinoita, valmistavat ja maistelevat perinneleivonnaisia, tutustuvat entisaikaiseen elämään ja käytöstapoihin verraten kaikkea nykyisiin tapoihin. Estetiikka Lapsella on mahdollisuus kokea miellyttäviä aistimuksia ja tunteita esimerkiksi satujen, värien, musiikin sekä taiteellisten kokemusten ja ilmaisun avulla. Tavoitteenamme on, että lapset ovat itse aktiivisia ympäristönsä rakentajia, ja osaltaan vaikuttamassa ympäristönsä estetiikkaan. Etiikka Kaikessa toiminnassamme pyrimme kristilliseen etiikkaan, jossa toisen kunnioittaminen ja itsensä hyväksyminen ovat avainasemassa. Myös erilaisuuden kunnioittaminen sekä hyvät käytöstavat on tärkeitä opittavia taitoja. Käsittelemme tunteita monissa arjen tilanteissa sekä erillisissä tunnekasvatustuokioissa, jossa käytämme Askeleittain -tunnekasvatusmenetelmää.

19 Uskonto Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio näkyy päiväkodissamme kristillisen painotuksen myötä. Kristilliset arvot näkyvät kaikessa mitä teemme; ennen kaikkea suhtautumisessa toisiimme. Konkreettisesti painotus näkyy siinä, että rukoilemme, laulamme toisinaan hengellisiä lastenlauluja sekä järjestämme raamistuokioita, joissa käsittelemme Raamatun kertomuksia ja kristillisiä arvoja. Toimintoja, joita Lammastarhan Villavien ryhmässä tehdään tänä toimintavuonna: - Ryhmä tekee yhteistyötä läheisten vanhainkotien kanssa molemminpuolisin vierailuin. - Juhlat ovat piristysruiskeita arjen keskellä. Joulu- ja kevätjuhlat ovat toimintakausien kohokohtia, joita valmistellaan ajan kanssa ja yhdessä ideoiden. Juhlat koostuvat ohjelmanumeroista, jotka muodostavat ehyen kokonaisuuden yhdessä valitun teeman ympärille. Lapset osallistuvat ohjelman suunnitteluun, lavastukseen sekä tietenkin toteutukseen. Syksyisin Lammastarhassa on tapana pitää syyssiunaus, jolloin päiväkotipäivän aikana lapsille järjestetään juhlat.

20 Liite 1. ESIOPETUSTODISTUS Esioppilas syntynyt on suorittanut esiopetuksen Päiväkoti Lammastarhassa vuonna XXXX. on valmistautunut kouluun tekemällä erilaisia tehtäviä. Hän on oppinut sosiaalisia taitoja kuten; pitkäjänteisyyttä, sääntöjen noudattamista, vuoron odottamista, toisten kuuntelemista, toimimaan yhdessä. Toimintatuokioilla on opittu äidinkieltä, uskontoa, matematiikkaa, liikuntaa, ympäristöoppia, kädentaitoja ja musiikkia. on läpäissyt esiopetusvuoden ja siirrämme hänet ensimmäiselle luokalle. Marketta Hienonen, päiväkodin johtaja Jeesus, sinä itsekin olet ollut pieni, tule mukaan leikkeihin, suojaa koulutieni. Tule meidän luokkaamme. Ilo sisään kanna. Yhdessä me kasvamme, ystävyyttä anna. Tahdon auttaa toisia, Jeesus, riidat poista. Auta, ettei koulussa kukaan kiusaa toista. Pienikin on tärkeä. Pienikin voi tuoda ympärilleen lämpöä, hyvää mieltä luoda. Anna-Mari Kaskinen