Päiväkoti Lammastarhan esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päiväkoti Lammastarhan esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Päiväkoti Lammastarhan esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma

2 SISÄLLYS 1. Päiväkodin toiminta-ajatus ja arvopohja 2. Kuvaus päiväkodista 3. Lammastarhan esiopetus 3.1 Lammastarhan esiopetuksen toteuttaminen ja painopistealueet 3.2 Oppimisen sisältöalueet 3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa 3.4 Esiopetuksen tukimuodot Tuen kolmiportaisuus Arviointi: lapsen kehitys, oppiminen, sekä toiminnan toteutuminen Oppilashuolto 3.5 Maahanmuuttajataustaisten esiopetus 4. Lammastarhan varhaiskasvatus LIITTEET Liite 1. Esiopetuksen osallistumisesta annettava todistus

3 Lukijalle Silmiesi edessä on päiväkoti Lammastarhan esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma, jonka tarkoituksena on johdattaa teidät päiväkotimme arjen saloihin. Esiopetussuunnitelman pohjana on käytetty esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010) asiakirjaa, joka asettaa yhteiset, valtakunnalliset, tavoitteet esiopetuksen järjestämiselle. Toisena keskeisenä lähteenä on käytetty Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelmaa (2010), joka ottaa valtakunnallisia perusteita tarkemmin huomioon Jyväskylän alueelliset ominaisuudet ja omat oppimisen painopisteet. Varhaiskasvatussuunnitelman osuudessa on vastaavasti käytetty valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) sekä Jyväskylän Jyvävasua. Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmatyöskentelyssä pyrimme ottamaan huomioon niin kasvatushenkilöstön, lasten kuin vanhempienkin näkökulman, jotta voisimme toimia mahdollisimman saumattomana yhteisönä lasten parhaaksi. Opetussuunnitelmatyö sekä esiopetuksen että varhaiskasvatussuunnitelman osalta on jatkuva prosessi, joka täydentyy jatkuvasti toiminnan kehittyessä ja suuntautuessa uusille urille. Esimerkiksi jokainen henkilökunnan jäsen ja uudelleen muodostettu ryhmä osaltaan vaikuttavat päiväkodin toimintakulttuuriin, mikä haastaa suunnitelmien päivittämiseen. Toisaalta koemme, että toiminnan taustalla olevat arvot ja käsitykset lapsista oppijoina eivät ole yhtä nopeasti muuttuvia ilmiöitä, mutta niiden tarkasteleminen säännöllisesti yhteisössä tekee toiminnan taustalla olevista arvoista tiedostetumpia, ja uskomme sen vaikuttavan myös toiminnan ja vuorovaikutuksen laatuun. Haluamme henkilökuntana Lammastarhassa kehittää ja ylläpitää varhaiskasvatuksen laatua. Keskinäiset palaverit koko yhteisön ja tiimin kanssa, henkilökohtainen työssä kehittyminen sekä vanhemmilta ja lapsilta saatu palaute ovat keskeisiä elementtejä kehittämistyössä. Myös kunta tekee laadunmittausta erilaisilla kyselyillä, joiden avulla pyrimme myös kehittämään toimintaa. Tämän esiopetussuunnitelman tarkoituksena on keskittyä niihin periaatteisiin ja toimintatapoihin, joita Lammastarhan esiopetuksessa noudatetaan. Tarkoituksena olisi muodostaa lukijalle mahdollisimman ehyt kuva siitä, miltä esiopetus Lammastarhassa näyttää, vaikkei toimintaa pääsisi paikan päältä tarkastelemaan. Toiminta-ajatus ja arvopohja johdattelee lukijan Lammastarhan toiminnan taustalla olevaan arvomaailmaan ja käsityksiin, jotka kuitenkin ovat läsnä jokaisessa päivässä ja hetkessä. Kuvaus päiväkodin tiloista ja ympäristöstä luo konkreettisen ulottuvuuden ja kurkistuksen Lammastarhan toimintaympäristöihin. Luvussa Lammastarhan esiopetus puolestaan kuvaillaan sitä, mitä esiopetuspäivinä oikeasti tapahtuu ja millaista suunnittelua, arviointia ja mahdollisia tukitoimia toiminnan taustalla sijaitsee yksittäisten lasten ja koko ryhmän parhaaksi. Esiopetussuunnitelma sisältää myös katsauksen siitä, miten lapsen oppimispolku saadaan mahdollisimman ehjäksi siirtymien avulla. Mukavaa ja toivottavasti antoisaa lukuhetkeä!

4 1. Päiväkodin toiminta-ajatus ja arvopohja Päiväkotimme kasvatus perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, joka tukee lapsen kasvua tasapainoiseen elämään suhteessa Jumalaan, lähimmäisiin ja lapseen itseensä. Päiväkotimme toimintaa ohjaa yleiset päivähoidolle annetut kasvatustavoitteet ja asiakirjat, joita ovat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005), esiopetussuunnitelman perusteet (2010) sekä vastaavat kuntakohtaisesti laaditut asiakirjat. Lammastarhan esiopetus on myös osa Jyväskylän kaupungin esiopetusta ja noudattaa Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelmaa (2010). Lammastarhassa elämme yksilöinä osana yhteisöä, jossa kaikki toimii levosta ja omista lähtökohdista käsin. Tekeminen ja oppiminen tapahtuu rauhassa, niin että kukin meistä oppii tärkeitä asioita itsestään, toisistaan, Jumalasta ja koko elämästä omassa aikataulussaan. Tässä ilmapiirissä jokainen on arvokas jäsen, jonka lahjat ja persoona nousee esiin koko lammastarhan iloksi ja hyödyksi. Erilaisuus niin kulttuuritaustoissa kuin luonteenpiirteissäkin on rikkaus, joka monipuolistaa yhteisöämme. Kilpailun ja jännittyneisyyden sijaan korostamme toiminnan tuomaa iloa ja rohkeutta. Tärkeää on, että suunnittelemme toimintaa tavoitteellisesti lasten lähtökohtia ajatellen ja lasta osallistaen. Lammastarhassa haluamme tukea lapsen kasvua tasapainoiseksi ja itseään arvostavaksi yksilöksi. Yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin tukea lapsen itsetunnon kehittymistä, koska sillä on koko elämään vaikuttava merkitys. Haluamme kohdata jokaisen lapsen ja perheen yksilöllisesti, ottaen monipuolisesti huomioon toiveet sekä tarpeet. Yksilöllisen kohtaamisen välineinä käytämme hoidon aloituksessa kotikäyntiä tai aloituskeskustelua, jolloin annamme perheelle mahdollisuuden kertoa lapsesta, toiveista ja tarpeista. Hoidon jatkuessa käymme säännöllisesti keskusteluita, joissa juttelemme lapsen kasvusta, kehityksestä, vahvuuksista ja mahdollisista kehityshaasteista. Lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen kannalta tärkeitä ovat päivittäiset haku- ja tuontitilanteet, jossa voidaan vaihtaa kuulumisia välittömästi. Haluamme olla joustavasti tavoitettavissa. Meidän kaikkien on tärkeää olla rakastettuja omana itsenämme ja auttaa toinen toisiamme. Terve itsetunto antaa parhaan pohjan oppimiselle. Myönteinen palaute, kannustus, aito läsnäolo ja pyrkimys kiireettömyyteen ovat lähtökohtia vuorovaikutukselle. Lapsia kannustetaan myös vuorovaikutukseen vertaisryhmässään. Opettelemme tuomaan asiat esille suoraan niin kuin ne ovat, syyttämättä, kuuntelemalla toisiamme ja sopimalla asiat, jotta yhteistyö voisi jatkua mutkattomasti. Tämä on ihmissuhdekasvatuksemme keskeinen osa päiväkodissamme. Tähän pyrimme myös suhteessa vanhempiin ja opetamme lapsia kunnioittamaan Jumalaa, vanhempiaan, opettajia ja toisiaan ja arvostamaan myös itseään.

5 Rakkaus hoitaa meitä mutta asettaa myös meille rajat. Rajat ovat rakkautta ja auttavat meitä kulkemaan eteenpäin elämässä niin, ettemme töni toisiamme. Me henkilökuntana olemme onnellisia siitä, että olemme saaneet arvokkaan tehtävän: Paimentytön ja -pojan osan ja haluamme täyttää sen niin, että lammastarhassa on suloinen lepo ja saamme välittää rakkaan Paimenemme opetuksia, hellää hoitoa ja rakkautta näihin karitsaisiin, jotka ovat meille uskottu.

6 Henkilökunnan ja vanhempien pohdintoja arvoista, joita haluamme arjessa toteuttaa Keskeisiä, kaikkea toimintaa ja jokaista kohtaamista ohjaavia arvojamme ovat: rakkaus lähimmäistä kohtaan kunnioitus rehellisyys aitous armollisuus tasavertaisuus, erilaisuuden hyväksyminen turvallisuus rohkaiseva ja positiivinen ilmapiiri johdonmukaisuus Lapsi on innokas, aito, avoin, aktiivinen ja ainutlaatuinen yksilö tekemisen ilo pois suorituskeskeisyydestä ja kilpailuhenkisyydestä Vanhempi on tärkeä kumppani ja lapsensa ensisijainen asiantuntija Työkaveri on tuki ja turva sekä korvaamaton kumppani, joka on varustettu omilla ainutlaatuisilla lahjoillaan, joita arvostan, enkä vertaa itseeni.

7

8 2. Kuvaus päiväkodista Päiväkoti Lammastarha sijaitsee Jyväskylän keskustan tuntumassa Tellervonkadulla. Päiväkotimme on jo ennen sotia rakennetun keltaisen kerrostalon alakerrassa, jossa se on ollut toiminnassa vuodesta 1989 lähtien. Vuoteen 2003 saakka päiväkoti kantoi nimeä Hyvän mielen päiväkoti, jonka jälkeen nimi vaihtui Päiväkoti Lammastarhaksi. Syksyllä 2011 Lammastarha muuttui yhdistyksestä osakeyhtiöksi. Aivan talon vieressä on mukavan tilava, aidattu Tellervonpuisto, joka on suunniteltu lasten ulkoilupaikaksi. Puiston vieressä on myös kenttä, joka soveltuu vapaampaan liikkumiseen ja leikkimiseen. Talvella kenttä jäädytetään luistinradaksi. Lammastarha on lähellä keskustaa ja keskellä kaupunkiympäristöä, toisaalta myös lähellä Tuomiojärven kaunista luontoa, jonne on mukava suunnata retkiä kaikkina vuodenaikoina. Pääsääntöisesti Lammastarhan toiminta keskittyy kolmeen ryhmään. Riippuen kunkin toimintavuoden lasten ikäjakaumasta, esiopetusikäiset toimivat joko omana ryhmänään tai yhdistettynä esiopetusikäisten ja nuorempien pikkueskareiden ryhmänä. Tämä ryhmä kantaa nimeä Päkäpäät, jonka fyysiset tilat sijaitsevat päiväkodin laajennusosioissa. Päkäpäillä on käytössä yksi suuri ryhmätila sekä eteinen ja wc. Tilassa on pöytiä ja tuoleja, joita tarvitaan silloin, kun kuunnellaan opettajaa tai tehdään tehtäviä paikallaan. Toisaalta kalusteetonta tilaa on myös leikkeihin ja puuhiin lattialla. Päkäpäillä on esillä leikki- ja rakenteluvälineitä, kirjoja, tyynyjä, pelejä, roolivaatteita sekä paperia ja kyniä ohjatun toiminnan ulkopuolelle jäävän ajan touhuja varten. Tilojen suunnittelussa on huomioitu, että pöydät ja tuolit sopivat isommille lapsille. Juhlaa arkeen tuovat katonrajassa kimmeltävät kristallivalaisimet, mikä kertoo siitä, että päiväkodin ollessa suljettuna, tilaa voidaan käyttää myös seinän takana sijaitsevan Miriam s-pitopalvelun juhlatilana. Oman tilansa lisäksi Päkäpäät voivat käyttää sopimuksen mukaan kahta pienryhmätilaa, jotka sijaitsevat Päkäpäiden ja Villavien ryhmätilojen välissä. Huoneiston keskiosassa tukikohtaansa pitää Villavien sisarusryhmä, jossa on 2-5-vuotiaita lapsia. Lasten ikäerojen vuoksi ja mahdollisimman yksilöllisen huomioimisen takaamiseksi toimintaa eriytetään säännöllisesti pienryhmiin, joissa lapset saavat kehitystasoaan vastaavaa toimintaa ja ikäistään leikkiseuraa. Toisinaan, erityisesti leikkipäivinä, pienryhmäjakojen sijasta lapset saavat itse valita mieluisan leikkiporukan, jolloin eri-ikäiset lapset saavat mahdollisuuden toimia yhdessä. Villavien tilat muodostuvat isosta ruokailu- ja leikkitilasta, kahdesta pienryhmähuoneesta, nukkumahuoneesta, eteisestä ja wc:stä. Päiväkodin toisessa päässä on kaikista pienimpien lasten, Karitsoiden ryhmätilat, jotka muodostuvat kahdesta ryhmähuoneesta, joissa toisessa huoneessa on sängyt päivälepoa varten ja toisessa vastaavasti leikkitilaa sekä tuolit ja pöydät ruokailua ja pöytätyöskentelyä varten. Tuolit ovat enimmäkseen syöttötuoleja ja lisäksi ryhmän isommille on käytössä pienet käsinojalliset puutuolit ja siihen sopiva matala pöytä. Tilojen järjestäminen ja erityisesti vapaan lattiatilan merkitys on suuri pienimpien kanssa, koska kävelyn harjoittelu ja leikki vaativat tilaa. Ryhmään on oma sisäänkäynti, eteinen ja wc.

9 3. Lammastarhan esiopetus 3.1 Lammastarhan esiopetuksen toteuttaminen ja painopistealueet Lammastarhan esiopetuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen esiopetusta ohjaavaan asiakirjaan (Esiopetussuunnitelman perusteet 2010) sekä paikalliseen Jyväskylän esiopetussuunnitelmaan (2010). Koska joinakin toimintavuosina ryhmässä on myös alle esikouluikäisiä lapsia, sovelletaan toiminnassa myös yleisiä varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2005) ja Lammastarhan varhaiskasvatussuunnitelmaa. Sellaisina toimintavuosina, kun esiopetusta toteutetaan yhdistetyssä esiopetus- ja viisivuotiaiden ryhmässä, suunnittelee esiopettaja toiminnan kahden vuoden projektiksi, jotta viskari- ja eskarivuosi muodostaisivat selkeän jatkumon toistamatta liikaa toisiaan. Pääsääntöisesti kaikki yhdistetyssä ryhmässä olevat osallistuvat samoille toimintatuokioille. Viisivuotiaat käsittelevät esiopetuksen sisältöjä omalla tasollaan, kun vastaavasti esiopetusikäisiä kannustetaan enemmän eskaritehtävien pariin. Tällaisia tehtäviä ovat pääsääntöisesti kirjain- ja matematiikkatehtävät. Lammastarhan esiopetuksen toiminta pohjautuu eri osa-alueiden eheyttämiseen, jossa ajatuksena on yhdistää monipuolisesti eri sisällölliset osa-alueet tukemaan toisiaan. Toiminta tapahtuukin toiminnallisuutta korostavana projektityöskentelynä, jossa keskitytään tiettyihin sisältöalueisiin tiiviimmin kerrallaan. Kaikki varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman perusteiden orientaatiot ja sisältöalueet tulevat näin käsiteltyä tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi syksyisin Päkäpäät tekevät paljon retkiä läheiseen luontoon, jossa leikitään, pelataan liikuntaleikkejä, opetellaan ympäristö- ja luonnontietoa sekä matematiikkaa. Toisessa projektissa voidaan keskittyä esimerkiksi oman lehden tekemiseen, jossa hyödynnetään lasten kirjallisuutta, kielellisiä taitoja ja kädentaitoja, tai vierailla säännöllisesti vanhainkodissa, jolloin harjoitellaan vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja. Projektien teemat ja sisällöt vaihtuvat vuosittain riippuen kunkin ryhmän mielenkiinnonkohteista ja arjesta nousevista ideoista. Vastaavasti vuosittain tehtäviä projekteja ovat juhlat, jotka ovat piristysruiskeita arjen keskellä. Joulu- ja kevätjuhlat ovat toimintakausien kohokohtia, joita valmistellaan ajan kanssa ja yhdessä ideoiden. Juhlat koostuvat ohjelmanumeroista, jotka muodostavat ehyen kokonaisuuden yhdessä valitun teeman ympärille. Lapset osallistuvat ohjelman suunnitteluun, lavastukseen sekä tietenkin toteutukseen. Päkäpäiden toiminnassa keskeisintä on vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot, joiden tärkeimpänä harjoittelukenttänä ohjatun toiminnan ja muun arjen tilanteiden lisäksi ovat päivittäiset leikkitilanteet. Vertaissuhteet luovat iloa, haastavat yhteistyöhön ja empaattisuuteen päivittäin. Lapsen yksilölliset taidot ja erityispiirteet vastaavasti rikastavat vertaisryhmää ja toiset ryhmän lapset puolestaan opettelevat kannustamaan ja rohkaisemaan toisten yksilöllisiä ominaisuuksia ja taitoja. Myös vuorovaikutus opettajaan ja muuhun päiväkodin väkeen opettavat yhteisöllisyydentaitoja.

10 Sen lisäksi, että terveellinen, maukas ja eettisesti tuotettu ruoka yhdistettynä miellyttäviin ja iloa tuottaviin ruokailuhetkiin on yksi päiväkotimme painopistealueista itsessään, on päiväkodillemme ruokaa valmistavan Kanaemonkeittiö oy:n sijaitseminen samassa kiinteistössä päiväkodin kanssa mahdollisuus myös yhteistyön. Päkäpäät kokkailevat säännöllisesti Kanaemon eli Miriamin kanssa kaikenlaisia herkkuja, esimerkiksi pipareita päiväkodin myyjäisiin tai hampurilaisia koko päiväkodin väelle tarjoiltuna. Myyjäisten järjestäminen onkin tärkeä osa päiväkodin yrittäjyyskasvatusta, jonka tavoitteina on virittää luovuutta ja esteetiikkaa, auttaa ymmärtämään työn merkitystä yhteiskunnassamme, opettaa matematiikkaa (rahojen käsittely ja hinnoittelu) sekä tuottaa tekemisen iloa. Esiopetusvuoden aikana lapset kokoavat portfoliota, joka koostuu vihkosta ja laatikosta, joihin kootaan lasten kuvalliset tekeleet, matematiikan ja kielen kirjalliset harjoitukset sekä muuta materiaalia, jota toiminta synnyttää. Portfolio jää muistoksi lapselle esiopetusvuodesta. Päivittäiset toiminnot Päkäpäiden ryhmässä Toimintatuokioilla harjoitellaan monipuolisesti esiopetuksen sisältöalueita erilaisten työskentelytapojen avulla. Leikki kulkee esiopetuksessa tärkeänä osana jokaista päivää, ja se on lapselle ominaista toimintaa ja oppimista edistävä toimintatapa. Leikkiaikaa on sekä sisällä että ulkona ja sitä toteutetaan opettajan ohjaamana sekä vapaana, lasten omaehtoisena leikkinä. Sisällä leikinohjauksen välineenä käytetään jonkin verran leikkialuetoimintaa, joka kannustaa lapsia kiinnittymään leikkiin ja tukee lasten vuorovaikutusta ja itseohjautuvuutta. Ruokailu on tärkeä yhteinen hetki, jolloin leikki ja muu toiminta lakkaavat. Maukas ja houkuttelevannäköinen ruoka hyvässä seurassa tuottaa kylläisyyden lisäksi myös iloa ja uusia elämyksiä. Lapset saavat vuoroviikkoina toimia opettajan avustajina ruuan jaossa sekä muissa avustavissa tehtävissä. Vieressä sijaitseva Kanaemonkeittiö valmistaa maukasta ja terveellistä ruokaa, kotimaisista ja vähälisäaineisista raaka-aineista. Ruuanvalmistuksessa hyödynnetään jonkin verran lähellä tuotettuja raaka-aineita, täysjyvä- ja luomuviljoja. Päivälevolle jää osa esiopetuksessa olevista lapsista, jotka tarvitsevat varsinaisen esiopetusajan jälkeen päivähoitoa. Lepohetkessä lapset kuuntelevat tarinoita ja keräävät voimia iltapäivän touhuja varten.

11 3.2 Oppimisen sisältöalueet Kieli ja vuorovaikutus Kieli ja vuorovaikutus on toiminnassa keskeisin sisältöalue, joka nivoutuu kaikkiin muihin osaalueisiin. Lapsen kielelliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet saavat harjoitusta jokapäiväisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä vertaisryhmässä sekä ryhmän aikuisten kanssa. Keskustelu, kuunteleminen sekä tunteiden ilmaisu ovat olennainen osa kaikkea toimintaa. Kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia valmiuksia harjoitellaan tarinoiden ja kertomusten kuuntelemisen, tuottamisen sekä draaman kautta. Lapsen lukemis- ja kirjoittamisvalmiuksia harjoitellaan äidinkielen tuokioilla, jossa kielen alkeet käsitellään lasten nimistä käsin eskariopettajan kehittelemällä lukukoneella. Tosi hauska ja yhteisöllinen oppimistilanne syntyi ihan yhtäkkiä, kun aloin leikkiä lasten kanssa Kylli-tätiä. Aloin kuvittamaan lasten kertomaa tarinaa isolle varaston nurkassa lojuneelle rullalliselle nahkaa yhdessä lasten kanssa. Piirsin tusseilla nahkalle hahmoja sitä mukaa, kun tarinaa tuli. -Ja sitähän tuli ja useampaan otteeseen! -Eskariope Syksyllä luimme lasten kanssa paljon Astrid Lindgrenin Marikkia. Kirjan pohjalta lapset innostuivat tekemään Marikin tavoin omia tekstejä, joiden pohjalta tehtiin isille lehdet isänpäivälahjaksi -Eskariope Matematiikka Esikoulun matematiikka on tutustumista numeroihin (lähinnä luvut 1-10) ja matemaattisiin käsitteisiin kuten luokittelu, järjestely ja vertailu erilaisten kuvioiden, muotojen ja ilmiöiden avulla. Kelloon tutustuminen kuuluu myös Lammastarhan esiopetukseen. Matematiikka kulkee mukana kaikessa oppimisessa ja jokaisessa sisältöalueessa. Muiden muassa liikunta, musiikki, leikki ja kädentaidot kannustavat lasta matemaattiseen ajatteluun ja toimintaan. Myös arjen tilanteet kannustavat lasta matematiikkaan, esimerkiksi silloin, kun mietitään ketä ryhmän lapsista on läsnä ja mikä viikonpäivä on kyseessä.

12 Ympäristö- ja luonnontieto Lammastarhan esikoulussa lasten ympäristösuhdetta vahvistetaan tutustumalla päiväkodin lähiympäristöön ulkoilemalla ja retkeilemällä. Talvisin hiihtoretket sekä muina vuodenaikoina kävelyretket tehdään läheisen Tuomiojärven maisemissa. Luonnossa pidetään oppimistuokioita eri sisältöaluista. Retkillä lapset saavat kokemuksia ja mahdollisuuden tutkia ympäristöään eri aisteja käyttäen: tunnustelemalla materiaaleja, katselemalla ympäristöä, haistamalla tuoksuja, kuuntelemalla ympäristön ääniä sekä maistamalla luonnon antimia. Luonnossa ja kaupunkiympäristössä opitaan liikkuen, leikkien, taiteillen ja tutkien. Liikunta Lapset liikkuvat luonnostaan, mikä näkyy lapselle ominaisena aktiivisuutena ja halukkuutena toiminnallisuuteen. Päivittäiset ulkoilutilanteet ovat tärkeä osa liikuntaa ja motoristen taitojen harjoittelua. Lapset kiipeilevät, juoksevat, tasapainottelevat ja pelaavat päivittäin ulkoillessa. Ohjatut liikuntatuokiot ovat osa esikoulun viikoittaisia toimintoja. Syksyisin ja loppukeväästä painopiste on retkeilyssä ja ulkoliikunnassa, jolloin pelataan, palloillaan ja leikitään liikuntaleikkejä välineiden (esim. leikkivarjo) kanssa ja ilman. Talvella käydään uimakoulussa, Jyväskylän voimistelijoiden järjestämässä Jane ja Tarzan jumpassa Monitoimihallilla, luistellaan sekä tehdään hiihtovaelluksia. Toisinaan pitkin toimintavuotta jumpataan ja rakennellaan temppuratoja päiväkodin sisälle. Taide ja kulttuuri Kuvallista ilmaisua ja kädentöitä toteutetaan monipuolisesti eri menetelmiä käyttäen. Maalaaminen, piirtäminen, muovailu, askartelu, huovuttaminen, paperin teko, esineiden tuunaaminen sekä koristelu ovat osa päiväkodin taidekasvatusta. Ilmaisua lapset harjoittelevat esiopetusryhmässä draaman ja näyttelemisen kautta. Musiikki on osana esiopetusta kuuntelemisen ja tuottamisen muodoissa, johon yhdistetään myös liikettä ja tanssia. Kirjasto-, museo- sekä teatteri- ja konserttivierailut ovat osa esikoulun kulttuurikasvatusta.

13 Etiikka ja katsomuskasvatus Kaiken toiminnan perustana ovat kristilliset arvot, joita opitaan ja harjoitellaan suhteessa Jumalaan, kanssaihmisiin ja itseensä. Toisten kunnioittaminen ja itsensä hyväksyminen mahdollistavat omien vahvuuksien löytämisen ja mahdollisuuden lahjojen käyttöön sekä tilan antamisen myös toisten vahvuuksille. Tärkeitä arvoja ja käytöstapoja harjoitellaan jatkuvasti arjen tilanteissa sekä tarinoiden myötä. Uskontokasvatus näkyy esikoulussa kristillisen painotuksen myötä. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että rukoilemme, laulamme toisinaan hengellisiä lastenlauluja sekä järjestämme tuokioita, joissa käsittelemme Raamatun kertomuksia ja kristillisiä arvoja. Tarkoituksena on pitää esillä kristillisyyttä myönteisenä asiana, eikä siis haastaa lapsia valitsemaan tiettyä katsomusta. Lapsen katsomus perustuu lain mukaan vanhempien uskonnollisiin valintoihin ja Lammastarhassa kunnioitamme sitä. Kristillisten arvojen esilläpito on keskeistä päiväkodin arjessa, mutta tärkeää on, että lapset saavat käsitellä kristillisiä arvoja omasta kokemusmaailmastaan nähden ja säilyttää vapauden omaan ajatteluun. 3.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa toteutuu luontevasti päivittäisessä yhteistyössä Lammastarhan muiden lapsiryhmien kanssa. Pienen päiväkodin etuna on, että kaikki talon lapset ja aikuiset tulevat toimintavuoden aikana tutuksi luonnollisen kanssakäymisen kautta. Koko päiväkoti tekee yhteistyötä muun muassa juhlien järjestämisessä ja yhteisten ulkoilupäivien muodossa. Esiopetukseen tullessa lapselle laadittu varhaiskasvatussuunnitelma siirtyy usein esiopettajalle, mikä on yksi väline hyvään jatkumoon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Esiopetusvuonna yhteistyötä tehdään myös perusopetuksen kanssa. Yhteistyö toteutuu esiopetuksessa siten, että opettaja tai erityisopettaja koulun puolelta vierailee keväällä esiopetusryhmässä tai on puhelimitse yhteydessä esiopettajaan. Tyypillistä on, että esiopetusryhmän lapset hajaantuvat eri kouluihin; joko perheen lähikouluun tai Jyväskylän kristilliseen kouluun. Muutoin perheet huolehtivat kouluunilmottautumisesta ja vierailevat kouluissa tutustumispäivinä. Esiopetusvuoden päätyttyä lapset saavat todistuksen esiopetukseen osallistumisesta (liite 1).

14 3.4 Esiopetuksen tukimuodot Tuen kolmiportaisuus Yleinen tuki Yleisellä tuella tarkoitetaan arjen tilanteissa tapahtuvaa tukea, jonka on nähty tukevan kaikkien lasten oppimista ja työskentelytaitoja. Yleisen tuen muotoja ovat suunnitelmalliset pedagogiset järjestelyt, kuten toiminnan eriyttäminen pienryhmiin, monipuolisten opetusmenetelmien käyttö sekä panostaminen hyvään vuorovaikutukseen. Lapsen yksilöllistä kehitystä ja oppimista seurataan ja arvioidaan jokaiselle lapselle laadittavan esiopetuksen oppimissuunnitelman avulla. Tehostettu tuki Mikäli lapsen kehityksessä, oppimisessa tai käyttäytymisessä ilmenee pulmia, joihin yleinen tuki ei riitä, kartoitetaan tehostetun tuen tarve yhteistyössä lasten vanhempien, esikoulunopettajan, erityislastentarhanopettajan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tehostettu tuki on luonteeltaan yleistä tukea pitkäjänteisempää ja monipuolisempaa. Moniammatillinen tiimi tekee pedagogisen arvion lapsen tuen tarpeista, minkä pohjalta lapselle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan säännöllisesti sekä oppimissuunnitelmaa päivitetään aktiivisesti. Pyrkimyksenä ovat mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä sopivien tukitoimien löytäminen, jotta lapsen myönteinen minäkuva ja oppimispolku ei katkea. Oppilashuolto huolehtii myös osaltaan lapsen myönteisestä kasvusta ja hyvinvoinnista. Erityinen tuki Mikäli lapsen erityisen tuen tarve on tehostettua tukea laajempi, esimerkiksi jonkin sairauden, vamman tai kasvuympäristön riskitekijän vuoksi, tarvitaan kirjallinen päätös erityisen tuen piiriin siirtämisestä. Erityisen tuen tarpeesta tehdään pedagoginen selvitys yhdessä esiopetuksen opettajan, erityisopettajan, lapsen vanhempien ja oppilashuollon yhteyshenkilön sekä lapsen tilanteen mukaan valittavien yhteistyötahojen kanssa. Erityistä tukea annetaan joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja tällöin kaikki esiopetuksen tukimuodot ovat käytössä. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan jatkuvasti yhteistyössä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa.

15 3.4.2 Arviointi: lapsen kehitys, oppiminen, sekä toiminnan toteutuminen Jokaiselle esiopetusta saavalle lapselle laaditaan yhdessä esiopettajan ja lapsen vanhempien kanssa henkilökohtainen esiopetuksen oppimissuunnitelma, mikä on tärkein apuväline lapsen kehityksen pitkäjänteisessä dokumentoinnissa ja seurannassa. Lapsen kehityksen ja oppimisen arviointi tapahtuu pääasiassa esiopetuspäivän aikana tehtyjen havaintojen kautta, joita toisinaan kirjataan Eskarin arki havainnointimateriaaliin. Esiopettaja käyttää myös muita valmiita hyväksi havaitsemiaan havainnointimateriaaleja tarpeen mukaan. Arjessa tehdyt havainnot ovat perusta lapsituntemukselle. Tehtyjen havaintojen ja kasvatuskeskusteluiden perusteella esiopettaja suunnittelee toimintaa ja muokkaa arjen tilanteita lasten yksilöllisyyden ja ryhmän tarpeet huomioiden Oppilashuolto Oppilashuolto on yhteisöllistä toimintaa, jota toteuttavat kaikki päiväkodissa työskentelevät. Yhteisöllisen oppilashuollon keskeisimpiä tavoitteita on edistää kokonaisvaltaisesti hoidon, kasvatuksen ja oppimisen onnistumista, johon liittyvät muun muassa terveys ja hyvinvointi, toimijoiden osallisuus sekä esiopetusympäristön terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys. Jokaisen toimijan tehtävänä on turvata suotuisa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Yhteisöllisestä oppilashuollosta voidaan erottaa myös yksilökohtainen oppilashuolto, jolla tarkoitetaan esiopetuksessa toimivia neuvolapalveluita, psykologi- ja kuraattoripalveluita sekä monialaisten toimijoiden yhteistyötä, joissa osallisena voi olla esimerkiksi lääkäri ja terapeutteja. Mikäli lapsella on tarvetta yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, kootaan monialainen asiantuntijaryhmä lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan tiiviissä yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Työskentely perustuu vanhempien kirjalliseen suostumukseen. Monialaisista tapaamisista kirjataan oppilashuoltokertomus, joka arkistoidaan ja säilytetään salassa pidettävänä aineistona. 3.5 Maahanmuuttajataustaisten esiopetus Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on mahdollisuus osallistua Lammastarhan esiopetukseen. Suomen kielen ja kulttuurin oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti esiopetusryhmän päivittäisessä toiminnassa, jossa esiopettaja ja vertaisryhmä tukevat maahanmuuttajalapsen kiinnittymistä suomalaiseen yhteisöön. Koska erilaisuus on rikkaus, voi muu ryhmä oppia maahanmuuttajalapselta paljon hänen kielestään ja kulttuuristaan, jota pidetään myös esillä. Tarvittaessa ja toimintavuosikohtaisesti maahanmuuttajalapselle järjestetään myös S2 suomi toisena kielenä opetusta, johon tukea saadaan erityislastentarhanopettajalta ja S2-materiaalista.

16 4. Lammastarhan varhaiskasvatus Varhaiskasvatussuunnitelma perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Jyväskylän omaan varhaiskasvatussuunnitelman Jyvävasuun. Villavat-ryhmän toiminta pohjautuu eri osa-alueiden eheyttämiseen, jossa ajatuksena on yhdistää monipuolisesti eri sisällölliset osa-alueet tukemaan toisiaan. Sisällöllisiin orientaatioihin perehdytään lapselle ominaisilla tavoilla toimia. Ryhmän toimintaa ohjaavat kuukausittain vaihtuvat teemat, joita käsitellään eri sisältöalueiden ja menetelmien avulla. Esimerkiksi syyskuun teemana ovat perinteet. Lasten kehitystä ja oppimista seurataan systemaattisen havainnoinnin avulla ja dokumentoidaan lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhteistyössä tiimin ja lasten vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ohjaavat toiminnan suunnittelua, mikä mahdollistaa lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Lasten tuotoksia, tarinoita ja valokuvia kerätään kansioihin, jotka viedään säännöllisesti kotiin näytettäviksi ja tyhjennettäviksi. Mikäli lapsen kehityksessä, oppimisessa tai käyttäytymisessä ilmenee pulmia, kartoitetaan erityistuen tarve yhteistyössä lasten vanhempien, ryhmän henkilökunnan, erityislastentarhanopettajan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman varhainen puuttuminen ja sopivien tukitoimien löytäminen, jotta lapsen myönteinen minäkuva ja oppimispolku ei katkea. Kaiken toiminnan perustana ovat kristilliset arvot, joita opitaan ja harjoitellaan suhteessa Jumalaan, kanssaihmisiin ja itseensä. Toiminnan tärkeimmät tavoitteet ovat rohkaista lasta toteuttamaan itseään monipuolisesti sekä yksilönä että osana vertaisryhmää. Myös omien vahvuuksien löytäminen ja lahjojen käyttö ovat toiminnan keskiössä. Kannustava, kunnioittava, positiivinen sekä innostava ilmapiiri rohkaisee kokeilemaan sekä oppimaan uutta lapselle luontaisen kiinnostuksen kautta. Pienryhmätoiminta ja ryhmien muodostaminen Villavien ryhmässä lapset on jaettu pienryhmiin iän mukaan, jotta lapset saisivat ryhmissä ikä- ja kehitystason mukaista toimintaa. Tänä toimintakautena ryhmiä on kolme, joiden nimet ovat Helmet, Timantit ja Jalokivet. Kullakin ryhmällä on oma vastuuopettaja tai -hoitaja, joka suunnittelee ja toteuttaa omalle ryhmälle toimintaa. Olemme porrastaneet myös ulkoilua, jotta saamme Villavat ryhmän tilat parhaiten käyttöön. Ryhmien jaossa otamme pääasiassa huomioon lapsen iän, mutta myös kehitystason. Villavat ryhmän kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii parityöskentelynä toteutettava Karitsat ryhmä, joka on suunnattu 0 2-vuotiaille lapsille. Ryhmän toiminnassa korostuu turvallinen ja kiireetön perushoito. Syliä, läheisyyttä ja rakkaudenosoituksia ei säästellä. Karitsat ryhmässä toimintatuokiot nivoutuvat perushoitotilanteiden lomaan: laulellaan, lorutellaan, luetaan kirjoja sekä opetellaan yhteisiä pelisääntöjä niin leikissä kuin toisten huomioimisessa. Ryhmässä pitkämielisyys, lempeys sekä pienistä onnistumisista iloitseminen ovat avainasemassa.

17 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikki on lapselle ominaisin toimintamuoto, jossa lapsi harjoittelee ja käsittelee asioita, jotka koskettavat hänen elämäänsä. Leikki ei ole lapselle ainoastaan viihdettä vaan myös kehittymisen kannalta tärkeimpiä oppimistilanteita. Leikissä lapsi saa kokemuksia jokaiselta kehityksen osaalueelta: kieli, sosiaalinen kanssakäyminen, motoriikka, kognitiiviset valmiudet sekä luovuus pääsevät valloilleen ja saavat harjoitusta. Ryhmässä lapsilla on mahdollisuus päivittäin vapaisiin leikkitilanteisiin, joissa lapset saavat itse vaikuttaa toimintaansa toiveidensa mukaisesti. Ryhmässä järjestetään toisinaan myös ohjatumpia leikkitilanteita, joissa aikuinen on leikin alullepanija ja ohjaa tietoisesti leikkiä. Tutkiminen on lapsen tapa oppia ympäristöstään ja elämän lainalaisuuksista. Konkreettinen aistein kokeminen, kyseleminen ja ihmettely ovat lapsen tapoja hankkia tietoja ja taitoja, joiden ansiosta lapsi kokee elämyksiä ja oivalluksia, jotka tuovat myönteisiä kokemuksia lasten elämään sekä edistävät oppimista ja omatoimisuutta. Aikuisen tehtävänä on tukea lasten luontaista kiinnostusta antamalla aikaa ja tilaa tutkimiselle ja kysymyksille. Lapsen kielelliset ja vuorovaikutukselliset valmiudet saavat harjoitusta jokapäiväisessä sosiaalisessa kanssakaymisessä vertaisryhmässä, ryhmän aikuisten kanssa sekä tuokioilla, joiden yhtenä tärkeänä menetelmänä kieli ja vuorovaikutus ovat. Keskustelu, kuunteleminen sekä tunteiden ilmaisu ovat olennainen osa kaikkea toimintaa. Kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia valmiuksia harjoitellaan tarinoiden ja kertomusten kuuntelemisen, tuottamisen sekä draaman kautta. Taiteellista kokemista ja ilmaisemista toteutetaan sekä vapaissa tilanteissa, jolloin lapsi saa itse päättää tekemisensä että toimintatuokioilla. Kuvallista ilmaisua ja kädentöitä tehdään monipuolisesti eri menetelmiä käyttäen, joista esimerkkejä ovat maalaaminen, piirtäminen, muovailu, askartelu, huovuttaminen, esineiden tuunaaminen sekä koristelu. Ilmaisua lapset harjoittelevat draaman ja näyttelemisen kautta, erityisesti silloin, kun valmistaudumme joulu- ja kevätjuhliin. Musiikki on osana toimintaa kuuntelemisen ja monipuolisen tuottamisen muodoissa laulaen ja soittaen, mihin yhdistetään myös liikettä ja tanssia. Lapset liikkuvat luonnostaan, mikä näkyy lapselle ominaisena aktiivisuutena ja halukkuutena toiminnallisuuteen. Päivittäiset ulkoilutilanteet ovat tärkeä osa liikuntaa ja motoristen taitojen harjoittelua. Lapset kiipeilevät, juoksevat, tasapainottelevat ja pelaavat päivittäin ulkoillessa. Ohjatut liikuntatuokiot ovat osa viikoittaisia toimintoja. Syksyisin painopiste on ulkoliikunnassa, jolloin pelataan, palloillaan ja leikitään liikuntaleikkejä välineiden (esim. leikkivarjo) kanssa ja ilman. Loppusyksystä esikoululaiset sekä Villavat ryhmät 4-5 -vuotiaat osallistuvat ohjattuihin Tarzan ja Jane temppuratatuokioihin, jotka pidetään Jyväskylän Monitoimihallilla. Kevätpuolella iän ja mahdollisuuksien mukaan luistellaan, hiihdetään, lasketaan pulkkamäkeä ja osallistutaan Aalto Alvarin uimakouluihin. Loppukeväästä tehdään retkiä jonkin verran lähiympäristöön.

18 OPPIMISEN ORIENTAATIOT Matematiikka Villavien ryhmässä matematiikka on läsnä arjessa ja jokaisessa oppimistilanteessa: aamupiirissä lasten lukumäärä lasketaan usein yhdessä sekä määrien vertailu, muotoihin tutustuminen sekä esineiden lajittelu tulee esille esimerkiksi leluja siivotessa. Erillisillä matematiikkatuokioilla perehdytään leikinomaisesti matemaattisiin ilmiöihin, kuten vertailuun, lajitteluun sekä määriin. Villavien matematiikan päätavoite on innostaa ja tutustuttaa lapsia matematiikan maailmaan myönteisten kokemusten ja lapsen oman aktiivisuuden kautta. Matematiikka kulkee mukana kaikessa oppimisessa ja jokaisessa sisältöalueessa. Muiden muassa liikunta, musiikki, kieli ja kädentaidot kannustavat lasta matemaattiseen ajatteluun ja toimintaan. Luonnontiede Villavissa lasten ympäristösuhdetta vahvistetaan tutustumalla päiväkodin lähiympäristöön ulkoilemalla ja retkeilemällä. Talvisin hiihtoretket sekä muina vuodenaikoina kävelyretket tehdään läheisen Tuomiojärven maisemissa. Retkillä lapset saavat kokemuksia ja mahdollisuuden tutkia ympäristöään eri aisteja käyttäen: tunnustelemalla materiaaleja, näkemällä värejä ja maisemia, haistamalla tuoksuja, kuuntelemalla ympäristön ääniä sekä maistamalla luonnon antimia. Luonnossa ja kaupunkiympäristössä opitaan liikkuen, leikkien, taiteillen ja tutkien. Historia ja yhteiskunnallisuus Villavissa historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio toteutuu juhlialla vuoden juhlia tutstumalla niiden perinteisiin ja viettotapoihin. Yhtenä kuukausiteemanamme ovat perinteet, joihin perehdymme monipuolisesti. Lapset kuulevat tarinoita, valmistavat ja maistelevat perinneleivonnaisia, tutustuvat entisaikaiseen elämään ja käytöstapoihin verraten kaikkea nykyisiin tapoihin. Estetiikka Lapsella on mahdollisuus kokea miellyttäviä aistimuksia ja tunteita esimerkiksi satujen, värien, musiikin sekä taiteellisten kokemusten ja ilmaisun avulla. Tavoitteenamme on, että lapset ovat itse aktiivisia ympäristönsä rakentajia, ja osaltaan vaikuttamassa ympäristönsä estetiikkaan. Etiikka Kaikessa toiminnassamme pyrimme kristilliseen etiikkaan, jossa toisen kunnioittaminen ja itsensä hyväksyminen ovat avainasemassa. Myös erilaisuuden kunnioittaminen sekä hyvät käytöstavat on tärkeitä opittavia taitoja. Käsittelemme tunteita monissa arjen tilanteissa sekä erillisissä tunnekasvatustuokioissa, jossa käytämme Askeleittain -tunnekasvatusmenetelmää.

19 Uskonto Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio näkyy päiväkodissamme kristillisen painotuksen myötä. Kristilliset arvot näkyvät kaikessa mitä teemme; ennen kaikkea suhtautumisessa toisiimme. Konkreettisesti painotus näkyy siinä, että rukoilemme, laulamme toisinaan hengellisiä lastenlauluja sekä järjestämme raamistuokioita, joissa käsittelemme Raamatun kertomuksia ja kristillisiä arvoja. Toimintoja, joita Lammastarhan Villavien ryhmässä tehdään tänä toimintavuonna: - Ryhmä tekee yhteistyötä läheisten vanhainkotien kanssa molemminpuolisin vierailuin. - Juhlat ovat piristysruiskeita arjen keskellä. Joulu- ja kevätjuhlat ovat toimintakausien kohokohtia, joita valmistellaan ajan kanssa ja yhdessä ideoiden. Juhlat koostuvat ohjelmanumeroista, jotka muodostavat ehyen kokonaisuuden yhdessä valitun teeman ympärille. Lapset osallistuvat ohjelman suunnitteluun, lavastukseen sekä tietenkin toteutukseen. Syksyisin Lammastarhassa on tapana pitää syyssiunaus, jolloin päiväkotipäivän aikana lapsille järjestetään juhlat.

20 Liite 1. ESIOPETUSTODISTUS Esioppilas syntynyt on suorittanut esiopetuksen Päiväkoti Lammastarhassa vuonna XXXX. on valmistautunut kouluun tekemällä erilaisia tehtäviä. Hän on oppinut sosiaalisia taitoja kuten; pitkäjänteisyyttä, sääntöjen noudattamista, vuoron odottamista, toisten kuuntelemista, toimimaan yhdessä. Toimintatuokioilla on opittu äidinkieltä, uskontoa, matematiikkaa, liikuntaa, ympäristöoppia, kädentaitoja ja musiikkia. on läpäissyt esiopetusvuoden ja siirrämme hänet ensimmäiselle luokalle. Marketta Hienonen, päiväkodin johtaja Jeesus, sinä itsekin olet ollut pieni, tule mukaan leikkeihin, suojaa koulutieni. Tule meidän luokkaamme. Ilo sisään kanna. Yhdessä me kasvamme, ystävyyttä anna. Tahdon auttaa toisia, Jeesus, riidat poista. Auta, ettei koulussa kukaan kiusaa toista. Pienikin on tärkeä. Pienikin voi tuoda ympärilleen lämpöä, hyvää mieltä luoda. Anna-Mari Kaskinen

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka: LAPSEN TIEDOT Huoltajat täyttävät: Lapsen nimi Syntymäaika (pp.kk.vv) Kotiosoite Lapsen äidinkieli Allergiat, sairaudet, lääkitykset yms. Postiosoite Perheen muu kieli/kielet Erityisruokavaliot tai muut

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun

ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun ESIOPETUS YLÖJÄRVELLÄ Elämän eväitä matkalla kouluun Hyvät esiopetusikäisen lapsen vanhemmat! Tämä tiedote kertoo esiopetuksen järjestämisen yleisistä periaatteista Ylöjärvellä. Jokaisella esiopetusta

Lisätiedot

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SALORINTEEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 MEIDÄN PÄIVÄKOTI SALORINTEEN PÄIVÄKOTI sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Siivikkalan kaupunginosassa. Pihaa ympäröi luonnonmetsä ja lähellä on

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN

Lisätiedot

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma Ylitilantien päiväkodin Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2010-2011 1. YKSIKKÖ Ylitilantien päiväkoti Ylitilantie 5 01800 Klaukkala Puh. 040 317 4447 2. TOIMINTA-AIKA Ajalla 11.8. 2010-31.5.2011 Esiopetusta

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot