Kuopion ev.lut. seurakunnat

Transkriptio

1 1 Henkilöstökertomus 2012 Kuopion ev.lut. seurakunnat

2 2 Henkilöstökertomus 2012 Sisällysluettelo 1. Henkilöstökertomuksen taustaa 3 2. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet 3 3. Henkilöstön määrä 4 4. Organisaatio ja ammattiryhmät 5 5. Henkilöstön ikärakenne 8 6. Henkilöstön sukupuolijakauma 9 7. Palvelussuhteiden kesto Henkilöstön koulutustaso Henkilöstön työkyky Henkilöstökoulutus ja kehittämistoiminta sekä työnohjaus Yhteistoiminta ja työsuojelu Henkilökunnan muistaminen ja virkistystoiminta Investoinnit henkilöstöön Tiivistelmä ja arviointia 16 Kannen kuvassa palvelusvuosilahjan saajat vuonna 2012 vasemmalta alkaen: kanttori Seppo Kirkinen, pastori Lauri Paatero, rekisterisihteeri Irja Korhonen, nuorisotyönohjaaja Toivo Litmanen, perheneuvoja Tuula Makkonen, diakonissa Riitta Reima, kirkkoherra Matti Pentikäinen, kanttori Leila Savolainen ja seurakuntamestari Ari-Vesa Savolainen. sekä lahjan luovuttajat hallintojohtaja Timo Korhonen ja kirkkoherra Hannu Koskelainen. Luovutustilaisuus henkilökunnan joulujuhlassa Kallaveden kirkolla Kuva Hannu Korhonen.

3 3 1. Henkilöstökertomuksen taustaa Henkilöstökertomus on asiakirja, jonka laatiminen on seurakunnille ja seurakuntayhtymille vapaaehtoista. Henkilöstökertomukseen kootaan vuosittain henkilöstömääriä ja rakennetta sekä henkilöstön tilaa koskevia tietoja. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on, että luottamushenkilöt, johto ja henkilöstö saisivat sen avulla luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa päätöksenteon ja henkilöstön kehittämistyön pohjaksi. Tunnuslukujen perusteet on määritelty kirkkohallituksen ohjeen (sarja C 1999:3) mukaisesti, ja ne ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus vuodesta Sitä ennen laadittiin viisi henkilöstötilinpäätöstä. Tiedot kuvaavat henkilöstön tilaa pääosin vuoden 2012 lopussa, sulkeissa olevat luvut ovat vuodelta Kuopion seurakuntayhtymä muodostuu kuudesta seurakunnasta, jotka ovat - Kuopion Tuomiokirkkoseurakunta - Alavan seurakunta - Kallaveden seurakunta - Männistön seurakunta - Puijon seurakunta - Järvi-Kuopion seurakunta Seurakuntayhtymä hoitaa lakisääteiset ja sille perussäännön mukaan määritellyt tehtävät. Näihin kuuluvat hallinto ja talous, hautausmaat, jäsenrekisterin ylläpito, kiinteistöt, leirikeskukset, perheneuvonta, yhteinen lapsityö, sairaalasielunhoito, viestintä, yhteinen diakoniatyö sekä yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö. 2. Henkilöstöpolitiikan tavoitteet Vuonna 2009 hyväksyttiin henkilöstöpoliittinen ohjelma. Henkilöstöstrategiaa on pitkällä tähtäimellä laadittu strategiaprosessin yhteydessä 2006, mutta sitä on syytä tarkastella jatkuvasti. Varsinkin uusien seurakuntien liittyminen mukaan seurakuntayhtymään on asettanut strategialle uusia haasteita ja tavoitteita. Henkilöstöpoliittinen ohjelma johdetaan seurakunnan toiminta-ajatuksesta, joka on etsivän ja yhteyttä luovan seurakunnan malli. Henkilöstöpolitiikka sitoutuu seurakuntayhtymän strategiaprosessin arvoihin, jotka ovat avoimuus, luotettavuus, luovuus ja perustehtävän arvostaminen. Henkilöstöpolitiikka on käytännössä siitä huolehtimista, että henkilöstöresurssit kohdistuvat mahdollisimman hyvin ja oikeudenmukaisesti ja työntekijöillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tehdä työtä. Henkilöstöpolitiikan tavoitteita ovat henkilöstön ammatillisen pätevyyden sekä oman työyhteisönsä ja työnsä kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on kehittää johtamista ja luoda työyksiköihin ja koko yhtymään myönteinen ja kannustava työilmapiiri. Henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuudesta ja mahdollisuuksien mukaan myös uudelleensijoittelusta pyritään huolehtimaan. Turvallinen työympäristö ja laki- ja sopimusperusteisten velvoitteiden noudattaminen on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, samoin myös sukupuolten välisestä ja muusta tasa-arvosta huolehtiminen. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat hyvän työilmapiirin perusedellytyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia työyhteisöjä ja työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisina erilaisissa työsuhteeseen ja sopimuksiin liittyvissä asioissa.

4 4 Henkilöstöpolitiikan periaatteet on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa. Yhteisen kirkkoneuvoston alainen henkilöstöasiain johtokunta ohjaa, johtaa ja valvoo henkilöstöhallintoa. Henkilöstöhallinnon käytännön asioiden päävastuu on toimintayksiköiden esimiehillä, joiden tehtävänä on huolehtia työskentelyn tuloksellisuudesta ja työyhteisön toimivuudesta. Henkilöstöpäällikön tehtävänä on puolestaan seurakuntayhtymän henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja toteuttaminen. Tähän tehtävään liittyen henkilöstöpäällikkö toimii henkilöstöasiain johtokunnan esittelijänä ja sihteerinä. Henkilöstöpäällikkö vastaa myös seurakuntayhtymän palvelussuhdeasioista, palkkahallinnosta ja työaikaan liittyvistä asioista sekä esimiesten ja henkilöstön neuvonnasta palvelussuhdeasioista. Tämän lisäksi henkilöstöpäällikkö on mukana yhteistyötoimikunnassa ja toimii työsuojelupäällikkönä. 3. Henkilöstön määrä Kirkkohallituksen antamien ohjeiden mukaan henkilöstön määrää tarkastellaan vuoden lopun ( ) tilanteen mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikki seurakuntayhtymän palveluksessa silloin olleet, myös määräaikaiset, sijaiset, erilaisilla virkavapauksilla olevat sekä ne, joiden työsuhde kyseisenä päivänä on päättynyt. Seurakuntien henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti luvulla samaa tahtia Kuopion kaupungin väkiluvun myötä. Samaan aikaan rakennettiin paljon uusia seurakuntatiloja luvun puolivälissä henkilöstön määrä kuitenkin kääntyi lievään laskuun, mutta seurakuntaliitosten myötä työntekijämäärä on jälleen kasvanut. Vuonna 2007 valmistunut seurakuntayhtymän strategiaasiakirja edellyttää palvelusuhteiden vähentämistä noin kolmellakymmenellä viralla tai toimella vuoteen 2015 mennessä. Tähän tavoitteeseen pyritään luonnollisen poistuman kautta, toisin sanoen irtisanomisia pyritään välttämään. Uuden tarkastelun myötä tavoitetta on jouduttu kiristämään siten, että vuoteen 2022 mennessä olisi vähennystä tultava edellisen tavoitteen lisäksi saman verran eli yhteensä 60 palvelussuhdetta vähemmän kuin vuonna Kirkkoherra Jaana Marjanen, pastori Heikki Hyvärinen ja diakoni Riitta Murtorinne toimittamassa Päivärannan kirkon viimeistä messua Kuva Tuija Hyttinen.

5 5 Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymän henkilöstömäärä oli vuoden 2012 viimeisenä päivänä yhteensä 291 (edellisenä vuonna 295), josta vakinaisessa palvelussuhteessa oli 246 (243) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 45 (52). Henkilöstöstä 85 % toimi vakituisessa ja 15 % määräaikaisessa tehtävässä. Henkilöstöstä virkasuhteisia oli 211 eli 72 % ja työsopimussuhteisia 80 eli 28 %. Kesäkaudella hautausmaiden kausityöntekijöiden määrä oli 76 henkilöä. Kokoaikatyötä teki 253 (256) työntekijää eli 87 % ja osa-aikatyötä 38 (39) eli 13 % henkilöstöstä. Osa-aikatyötä tehtiin eniten yhteisessä lapsityössä (15 henkilöä) ja seurakuntatyössä (11). Kuluneen vuoden aikana on jatkettu palkkauksen harkinnanvaraisen osan käyttöönoton valmistelua yhdessä järjestöjen luottamusmiesten kanssa. Kuopio on ollut mukana Kirkon työmarkkinalaitoksen pilottiryhmässä, jossa on mietitty harkinnanvaraisen palkanosan kriteereitä ja käytännön toimia sen käyttöönottamisessa. Kuluneena vuonna järjestettiin kaikille esimiehille ja luottamusmiehille koulutusta harkinnanvaraisen palkanosan perusteista ja koetettiin luoda yhtenäistä ja tasapuolista näkemystä työsuorituksen arvioinnista. Yhtymässä on myös siirrytty yhtenäiseen kehityskeskustelumenettelyyn ja aikatauluun niiden käymisessä. 4. Organisaatio ja ammattiryhmät Tässä osiossa tarkastelussa ovat poikkeuksellisesti mukana vain ne työntekijät, jotka ovat työssä eivätkä virkavapaalla. Toisin sanoen kaksinkertaista kirjanpitoa sijaisten suhteen vältetään, jotta todellinen resurssien suuntaaminen eri työmuotoihin tulisi mahdollisimman hyvin esiin. Todellinen työssä olevien lukumäärä on 272 henkilöä. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän vakituinen henkilöstö jakaantuu tehtäväryhmiin seuraavasti: Henkilöstö tehtäväryhmittäin Kiinteistöjen henkilökunta; 41 Hautausmaiden henkilökunta; 14 Hallinto- ja toimistohenkilökunta; 56 Leirikeskushenkilökunta; 10 Seurakuntapapit; 36 Kirkkomuusikot; 17 Yhteinen sielunhoito; 13 Diakoniatyöntekijät ; 26 Nuorisotyöntekijät; 26 Lapsityö; 33

6 6 Valtaosa henkilöstöstä, yhteensä 151 henkilöä eli 56 % (57 %), työskenteli seurakuntatyössä. Lukuun on laskettu kaikki seurakuntien hengellisen työn tekijät sekä yhteisten työmuotojen henkilöstö. Hallinnossa puolestaan toimi 56 henkilöä eli 20 % (20 %). Lukuun on laskettu hallintoviraston, keskusrekisterin, viestinnän, tietohallinnon, kiinteistötoimen ja hautaustoimen hallintoväki sekä seurakuntien toimistosihteerit. Kiinteistö-, leirikeskus- ja kirkonpalvelutyössä toimi yhteensä 51 henkilöä eli 19 % (20 %) ja hauta- ja puistotoimessa 14 henkilöä eli 5 % (3 %). Henkilöstön tehtäväryhmittäinen prosenttijakauma: Seuraavassa taulukossa on esitetty ns hengellisen työn ammattiryhmät seurakunnittain sekä yhteisten työmuotojen osalta yhtenä kokonaisuutena. Teologeihin on laskettu myös ne, joiden virkaan ei varsinaisena pätevyysvaatimuksena kuulu teologian maisterin tutkinto. Osa-aikaisuus on merkitty desimaalilla ja tässä tarkastelussa ovat mukana vain vakinaiset palvelussuhteet. Suluissa on lisäksi mainittu, montako seurakuntalaista seurakunnassa on yhtä tietyn alan työntekijää kohti. ohjaajat Tuomiokirkkosrk 6 (2070) 2,5 (4969) 2 (6211) 3 (4140) Alava 5 (2724) 2 (6811) 4 (3405) 3 (4540) Kallavesi 9 (2747) 3,5 (7066) 8 (3091) 6,5 (3804) Männistö 4 (2456) 2 (4913) 2 (4913) 2,5 (3931) Puijo 5 (2274) 2 (5686) 3 (3791) 3 (3791) Järvi-Kuopio 7 (1886) 3,5 (3773) 4 (3301) 5 (2641) Diakoniatyöntekijät Seurakunnan väkiluku Hengellisen työn ammattiryhmät 2012/ virat ja toimet Seurakunta Papisto / teologit Kanttorit Nuoriso- ja lapsityönoh- /perheneuvojat jaajat, lasten- Seurakunnat 36 (2366) 16 (5323) 23 (3703) 23 (3703) yht Yhteiset työalat Lapsityö 33 Kaikki yht. 49 (1738) 16,5 5162) 58 (1468) 26 (3276) Kirkonpalveluskunta ja hautausmaan työntekijät taas jakaantuu seuraavasti (mukana ovat myös leirikeskusten vakinaiset työntekijät omassa sarakkeessaan):

7 7 Kirkonpalveluskunta, virka- ja työsuhteet Seurakunta Emännät ym keittiöhenkilökunta leirik. hoitajat Srkmestarit, vahti-mestarit, isännät, talonmiehet Tuomiokirkkosrk Alava 3 2 0,5 Kallavesi Männistö 1 1,5 1 Puijo 2 1,5 1 Järvi-Kuopio 2 6,5 Yhteensä 13 19,5 6,5 Leirikeskukset Hirvijärvi 3 1 Rytky 2 1,5 1 Poukama 1 1 Leirikeskuksissa 6 3,5 1 yhteensä Kiertävät / 3 3 /hautatoimi / muut Yhteensä kaikki ,5 3 ammatti- Muut ryhmät Siivoojat / siivooja-vahtimestarit Hauta- ja puistotoimi Erityisammattimiehet, Työnjohto haudankaivajat + hautausmaanhoitaja 12 2 Yhteensä 14 Hallinnon työntekijät jakaantuvat yksiköittäin seuraavasti Hallinto, työ- ja virkasuhteet Esimiesasemassa Työntekijät tai vast. olevat Hallintovirasto 2 12,2 Kiinteistötoimi 1 3 Hauta- ja puistotoimi 1 4,6 Keskusrekisteri 1 7 IT-aluekeskus 1 8 Seurakuntien 8,5 toimistosihteerit + yht. työmuodot Viestintä 1 2 Yhteensä 7 45,3 Seurakuntayhtymän yhteisiä työmuotoja ovat yhteinen lapsityö, yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö, sairaalasielunhoito, viestintä, perheasiain neuvottelukeskus sekä yhteinen diakonia. Lisäksi hautatoimi hoidetaan yhteisesti samoin kuin kiinteistötoimi ja leirikeskukset. Myös hallinto, talous, tietohallinto, viestintä ja seurakuntien jäsenrekisterin ylläpito ovat yhteisesti hoidettuja.

8 8 Yhteiset työmuodot ovat yleisesti ottaen suhteellisen pieniä yksiköitä. Suurin on lapsityö, joka hoitaa päivä-, iltapäivä- ja perhekerhotoimintaa. Lastenohjaajien määrä on ollut hienoisessa laskussa, mikä johtuu kerholaisten määrän vähenemisestä. Myös kiinteistötoimi on suuri työala. Kirkonpalveluskunta on enimmäkseen sijoitettuna paikallisseurakuntiin. Kirkonpalveluskuntaan kuuluvat seurakuntamestarit, emännät ja siivoojat. Kiinteistötoimen hallinnossa työskentelee kiinteistöpäällikkö, rakennusmestari, kiinteistösihteeri ja kiinteistöassistentti. Seurakunnissa työskentelevällä kiinteistöväellä on kaksi esimiestä, joiden kesken on työ jaettu siten, että molemmilla on kolme seurakuntaa hoidettavanaan. Hautausmailla oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan 14 vakinaista palvelussuhdetta. Hautatoimen hallinnossa työskentelevät puistopäällikkö, toimistonhoitaja ja neljä toimistosihteeriä, joita yksi on osa-aikainen. Työnjohtajia on kaksi sekä hautausmaanhoitaja ja seurakuntamestari siunauskappeleilla. Muuten henkilöstö koostuu erityisammattimiehistä, haudankaivajista ja siivoojasta. Kesätyössä hautausmailla oli yhteensä 76 henkilöä. Sairaalasielunhoidossa työskentelee neljä sairaalapappia, joista yksi on johtava. Yhteisessä nuoriso- ja oppilaitostyössä on kaksi oppilaitospappia, nuorisosihteeri, nuorisokanttori ja erityisnuorisotyöntekijä. Perheasiainkeskuksessa työskentelevät perheasiain keskuksen johtaja ja kolme osaaikaista perheneuvojaa sekä osa-aikainen vastaanottosihteeri. Viestintäyksikössä taas olivat viestintäpäällikkö, tiedottaja ja verkkotoimittaja, jonka tehtäviin kuuluu erityisesti internetin verkkosivujen kehittäminen ja verkkomaailmassa toimiminen. Diakoniakeskuksen väki taas koostuu diakoniajohtajasta, kolmesta diakoniatyöntekijästä sekä toimistosihteeristä ja osa-aikaisesta vaatevaraston hoitajasta. Hallintovirastossa on hallintojohtajan lisäksi 13 työntekijää erilaisissa hallinnon ja talouden tehtävissä. Keskusrekisterissä oli rekisterinjohtajan alaisuudessa kahdeksan työntekijää, joista yksi osaaikainen. Lisäksi jokaisessa seurakunnassa työskentelee toimistosihteeri. Tietohallinnossa on puolestaan tietohallintapäällikkö ja kahdeksan järjestelmäasiantuntijaa. Vuonna 2010 tietohallinto eriytyi omaksi Itä-Suomen it-aluekeskukseksi, Iitaksi. Iita palvelee koko Kuopion hiippakunnan aluetta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita myytiin myös lähiseurakunnille. 5. Henkilöstön ikärakenne Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 48 vuotta 10 kk ja 2 päivää. Vuotta aikaisemmin keski-ikä oli 48v 11 kk ja 7 päivää. Henkilöstön ikärakenne käy ilmi seuraavasta taulukosta.

9 9 Ikäjakauma alle Vakituista henkilöstöä oli eniten ikäryhmissä vuotiaat ja vuotiaat. Yli 50-vuotiaita oli 147 henkilöä eli 50,5 % koko henkilökunnasta. Yli 60-vuotiaita oli 36 henkilöä 12,9 % henkilökunnasta. Eniten nuoria työntekijöitä oli yhteisessä lapsityössä ja nuorisotyössä. Eläkkeelle tulee seuraavan 10 vuoden kuluessa siirtymään yli 80 työntekijää. Samalla ikärakenne painottuu yhä vahvemmin oikealle, eli keski-ikä tulee nousemaan, ellei uusia nuoria työntekijöitä rekrytoida eläkkeelle lähtevien sijalle. Henkilöstön ikääntyminen asettaa monenlaisia haasteita. Sekä fyysisestä että psyykkisestä työkyvystä on pidettävä erittäin hyvää huolta, jotta ihmiset jaksaisivat tehdä täysipainoisesti työtä eläkeikäänsä saakka. Tätä varten tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Pitkään palvellut henkilöstö on myös suuri rikkaus. Tietoa ja taitoa on karttunut varsin monista asioista. Tämän hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmille on myös haaste ja tehtävä, johon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Vaikka henkilöstöä ollaankin vähentämässä, on rekrytointiin kiinnitettävä erityistä huomiota. On tärkeätä saada poisjäävien tilalle ammattitaitoisia, motivoituneita ja oma-aloitteisia työntekijöitä, jotka ovat valmiita kehittymään ja kehittämään työtään. 6. Henkilöstön sukupuolijakauma Seurakuntayhtymän henkilöstörakenne on naisvaltainen. Kirjoilla olevasta henkilökunnasta naisia oli 200 eli 69 % ja miehiä 91 eli 31 %. Naiset ja miehet eivät jakaudu eri työntekijäryhmiin tasapuolisesti, vaan etenkin lapsityössä (97 %), diakoniatyössä (86 %) sekä hallinto- ja toimistotyössä (81 %) työskentelevät ovat naisia. Vuonna 2012 papistossa naisten osuus (56 %) ylitti miesten osuuden (44%). Tasa-arvosuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi taata naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työssä kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Rekrytoinnissa tulee valita tehtävään ansioitunein ja soveltuvin hakija. Henkilöstöpoliittinen tavoite on, että kaikissa seurakunnan tehtävissä olisi tasasuhtaisesti sekä naisia että miehiä, on vaikeasti saavutettavissa, kun samanaikaisesti kirkon tehtäviin kouluttavissa oppilaitoksissa tuleva rekrytointipohja eli opiskelijoiden selkeä enemmistö on naisia.

10 10 Ammattiryhmä Naisia v Miehiä v Naisia v Miehiä v Teologit 56 % 44 % 41 % 59 % Kanttorit 58 % 42 % 60 % 40 % Nuorisotyö 58 % 42 % 57 % 43 % Diakoniatyö 86 % 14 % 84 % 16 % Lapsityö 97 % 3 % Hallinto 81 % 19 % 77 % 23 % Kiinteistötyö 52 % 48 % 39 % 61 % 7. Palvelussuhteiden kesto Kuopion seurakuntayhtymä on luonteeltaan varsin staattinen työvoiman liikkuvuuden suhteen. Työsuhteet ovat pitkiä ja muualle hakeutuminen näyttää olevan vähäistä. Vaihtumista tapahtuu useimmiten sijaisuuksien kautta. Tehtäväkiertoa on harrastettu varsin maltillisesti, mutta se saattaisi olla pitkään samaa työtä tehneelle hyvä vaihtoehto saada uusia voimia ja näkymiä omaan työhön ja työyhteisöön. Samalla myös ammattitaito saisi mahdollisuuden kehittyä laajemmaksi. Opinto- ja vuorotteluvapaita on järjestetty halukkaille mahdollisuuksien mukaan. 8. Henkilöstön koulutustaso Kokonaiskirkon koulutustaso on yleisesti ottaen varsin korkea ja samoin on myös Kuopion seurakunnissa. Vähintään ammatillinen korkea-asteen tutkinto on yli puolella työntekijöistä. Ammatillisen keskiasteen tutkinto on taas neljänneksellä ja loput alle 20 % ovat joko ammattikoulun tai perusasteen koulun käyneitä. Nykyiset diakonian ja nuorisotyönohjaajan tutkinnot rinnastetaan ammatilliseen korkea-asteen tutkintoon (amk-tutkinnot). Ammatillista pätevöitymiskoulutusta on tuettu myöntämällä palkallista koulutusvapaata sekä korvaamalla koulutuskustannuksia. Suurimmalla osalla papistoa on suoritettuna pastoraalitutkinto, jonka suorittamista on tuettu ja siihen koetettu kannustaa niitä, joilta tutkinto vielä puuttuu. Myös erilaisia erikoistumiskoulutuksia on tuettu koulutusmäärärahoista. Henkilöstön koulutustaso Peruskoulu 6 % Ammattikoulu tms. 16 % Ammatill. Keskiaste 16 % AMK 25 % Korkeakoulu 28 %

11 11 9. Henkilöstön työkyky Kertomusvuonna myönnettiin sairauslomaa sairauden johdosta 3805 (4800) kalenteripäivää yhteensä 192 työntekijälle. Poissolotapauksia oli 535. Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 19,8 päivää poissaollutta työntekijää kohden. Sairauspoissaoloista kuudella henkilöllä (2 %)sairausloma kesti yli 60 kalenteripäivää. Suurin osa (61%) sairauspoissaoloista oli kestoltaan enintään kolme päivää. Seurakuntayhtymän työterveyshuollon palvelut ostetaan Kuopion Työterveys ry:ltä ja röntgenpalvelut Savon Ultramammat-tutkimusasemalta. Työterveyshuolto on pääasiassa yleislääkäritasoista. Työterveyshuolto tekee myös työpaikkakäyntejä, kun siihen on tarvetta. Vuonna 2012 tehtiin edelleen kuten edellisenäkin vuonna yhteistyötä työhyvinvoinnin, työilmapiirikysymysten ja sisäilmakysymysten parissa. Lisäksi yleensä kaikille yli neljän kuukauden palvelussuhteeseen tuleville tehdään työhöntulotarkastus. Kuopion Työterveys ry:n tilaston mukaan eniten sairauspoissaoloja eli 23 % aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksien sairauksista. Toiseksi eniten eli 22 % sairauspoissaoloja aiheutui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä ja kolmanneksi eniten eli 14 % kasvaimista johtuvista syistä. Vuonna 2012 toteutuneiden sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten tavoitteina on parantaa työkyvyn arviointiprosessia työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välisenä yhteistyönä sekä parantaa mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Lisäksi lakimuutosten tavoitteena on pidentää työuria tehostamalla toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työntekijän paluuta takaisin työhön sairauspoissaolon jälkeen. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun työntekijän poissaolo on jatkunut kuukauden (30 päivää) ajan tai työntekijällä on useita lyhyitä poissaoloja, jos sairauspoissaolo ei ole työterveyshuollon määräämä. Työtapaturmia (myös työmatkalla tapahtuneita) vuonna 2012 sattui 12 kappaletta (edellisvuonna 11) ja niistä johtuvia poissaoloja oli 226 (edellisenä vuonna 231) päivää. Näistä tapaturmista neljä voidaan luokitella vakavaksi eli yli 20 sairauslomapäivää aiheuttaneeksi. Useimmin tapaturmasta aiheutui vain muutama tai ei yhtään korvattavaa päivää. Varhaiskuntoutuksessa oli 10 henkilöä ja kuntoutuspäiviä näillä oli kaikkiaan 133. Kuntoutujat ovat olleet kuntoutusjaksoilla täydellä palkalla ja muutenkin varhaiskuntoutukseen hakeutumista on pyritty kannustamaan. Työkyvystä pidettiin huolta mm. tarjoamalla henkilöstölle edullisia uimahalli- ja kuntosalilippuja sekä omia jumpparyhmiä. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä tehtiin työpaikkakäyntejä, joilla kiinnitettiin huomiota mm. ergonomiaan ja henkiseen työhyvinvointiin. 10. Henkilöstökoulutus, kehittämistoiminta sekä työnohjaus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka seurakunta työnantajana järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja, parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä tai henkistä hyvinvointia. Henkilöstökoulutus perustuu vuosittain laadittavaan henkilöstön kehittämissunnitelmaan. Jokaisella työyksiköllä on henkilöstömäärän mukaan jyvitetty koulutusmääräraha ja lisäksi henkilöstöasiainjohtokunnalla ns. sitomaton määräraha, josta voidaan myöntää korvauksia sellaisiin koulutuksiin, joita joko ei ole voitu ennakoida kehittämissuunnitelmassa tai joiden hinta on esim. pienelle yksikölle niin suuri, että oma määräraha ei siihen riittäisi.

12 12 Vuoden 2012 talousarviossa henkilöstökoulutukseen oli varattu koulutusmäärärahaa, joka on n 1 % palkkasummasta ja josta käytettiin eli 57 %. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä n. 1130, eli n. 4 päivää / työntekijä. Uuden työntekijän perehdyttäminen työhön on kunkin yksikön vastuulla. Palvelussuhteen kannalta keskeinen tieto on koottu sisäiseen tiedotusvälineeseen Intraan. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu koulutukseen käytetyn rahan jakaantumista eri toimintayksiköille. Taulukossa sitomaton määräraha on jaettu niille yksiköille, joille se on kohdentunut. Kohdassa kiinteistötoimi ovat mukana myös leirikeskukset. Hautatoimi 6,3% Kiinteistötoimi 12,3 % Henkilöstökoulutus Hallinto 7% Seurakunnat 51,7 % Yhteiset työmuodot 22,7 % Henkilöstökoulutukseen on sisältynyt työyhteisökoulutusta, yksittäisiä koulutustapahtumia sekä ryhmätyönohjausta. Yksilötyönohjauksen kulut on kustannettu enimmäkseen seurakuntien toimintamäärärahoista. Yleensä työnohjauksen kulut ovat matkakuluja sekä työaikaa. Työyhteisökoulutus ja ryhmätyönohjaus ovat olleet tukemassa eri yksiköiden kehittämistoimintaa ja niiden on katsottu hyödyttävän sekä ammatillista osaamista että henkistä hyvinvointia. Vuonna 2010 Järvi-Kuopion seurakunnan syntyä helpottamaan aloitettiin myös varsin kattava työyhteisöprosessi, joka kesti vuoden 2012 loppuun. Sitä varten saatiin ulkopuolista rahoitusta ns. TYKES-rahoista. Järvi- Kuopion kehittämisprosessi jatkuu edelleen Nilsiän osalla. Työnohjaukseen hakeutumista on pyritty tukemaan. Ongelmana on usein ollut se, ettei kirkolla ole riittävästi omia työnohjaajia ja usein työnohjaukseen haluava on joutunut hiukan odottamaan pääsemistä työnohjaukseen. Kuopiossa on kyllä useita koulutuksen saaneita työnohjaajia, mutta toisinaan on ongelmana liian pienet piirit, ts. työnohjaaja ja ohjattava tuntevat jo entuudestaan toisensa ja ovat työtovereita, mikä ei ole ohjauksen kannalta hyvä asia.

13 13 Henkilöstöstrategiassa on yhtenä tavoitteena henkilöstön oman hengellisen elämän vaaliminen. Vuonna 2012 perustettiin seurakuntayhtymään hengellisen ohjauksen, hengellisen matkakumppanuuden ja retriittitoiminnan työryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida Kuopiossa järjestettävää retriittitoimintaa, suunnitella hengellisen ohjauksen ja matkakumppanuuden koulutusta sekä edistää työntekijöiden mahdollisuutta hengellisyyden hoitamiseen. 11. Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää suunnitelmallisesti työturvallisuutta, terveyttä ja työssä jaksamista sekä turvata henkilöstön tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet omaa työtään, työsuhdeturvaansa ja työympäristöään koskevien päätösten valmistelussa ja toteutuksessa. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä edustuksellista yhteistoimintaa edustaa yhteistyötoimikunta. Toimikuntaan kuuluu 12 jäsentä, joista 4 työsuojeluvaltuutettua, 5 muuta työntekijöiden edustajaa, työsuojelupäällikkö ja 2 muuta työnantajan edustajaa. Puheenjohtajana toimii vuorovuosin työnantajan ja työntekijöiden edustaja. Vuonna 2012 puheenjohtajana oli työsuojelupäällikkö. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa. Vuonna 2012 saatiin päätökseen laaja haitta- ja vaaratekijöiden kartoitus koko yhtymän alueella. Työturvallisuuslaki velvoittaa selvittämään työpaikan haitta- ja vaaratekijät ja ryhtymään toimiin niiden vähentämiseksi tai poistamiseksi, mikäli se on mahdollista. Tämä arviointi tulee tehdä yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Selvitys on tehty toimintayksiköittäin siten, että jokainen työntekijä on voinut osallistua kartoituksen tekemiseen joko tiimin tai työryhmän jäsenenä. Jokainen toimintayksikkö on laatinut yhteenvedon, jossa on myös otettu kantaa toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi. Tämän kartoituksen pohjalta on laadittu seurakuntayhtymän työsuojelun toimintaohjelma vuosille Työsuojelun toimintaohjelma on käsitelty yhteistyötoimikunnassa ja hyväksytty henkilöstöasiain johtokunnassa. Työsuojelullisesti suurimpana kysymyksenä ovat olleet työtilojen sisäilmaongelmat, joita on koetettu ratkoa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Useimmiten on päädytty remonttiin ja väistötilojen järjestämiseen työntekijöille. Vuodesta 2010 alkaen on valittu vuoden seurakuntateko. Ehdotukset tulevat työyksiköiltä ja työntekijöiltä ja päätöksen saajasta tekee yhteistyötoimikunta. Vuoden 2012 seurakuntateoksi valittiin Martti Ahtisaaren koulun nuorten yökahvila. Toimintaideana yökahvilassa on, että toiminnan suunnittelevat ja toteuttavat vastuunuoret, jotka saavat koulutuksen tehtävään. Aikuiset työntekijät ovat lähinnä toiminnan mahdollistajia ja valvojia, tarvittaessa myös ohjaajia. Yökahvilatoiminta tavoittaa viikoittain eri nuorta. Toiminnalla tavoitetaan paljon nuoria ja se tarjoaa heille turvallista vapaa-ajan toimintaa. Seurakunnista ja työntekijöistä mukana ovat olleet Päivi Grönholm Alavan seurakunnasta, Eija Huuskonen ja Hanna Ikonen Kallaveden seurakunnasta sekä Paula Paavilainen yhtymän erityisnuorisotyöstä. Työtä tehdään yhdessä Kuopion kaupungin Petosen nuorisotalon (Pinari) nuorisotyöntekijöiden kanssa. Lisäksi yhteistyötoimikunta halusi muistaa kunniamaininnalla Kuopion Lyseon IB-lukiolaisten lähimmäispalvelukoulutusta. Koulutuksesta ja koordinoimisesta ovat vastanneet diakoniatyöntekijä Birgitta Oksman-Kettunen ja nuorisotyöstä vastaava pastori Satu Karjalainen.

14 14 Vuoden seurakuntateko 2012 palkinnon saajat Eija Huuskonen, Paula Paavilainen, Hanna Ikonen ja Päivi Grönholm. Kuva: Hannu Korhonen. Palkkausjärjestelmän uudistumisesta johtuen työnantaja ja työntekijäjärjestöjen luottamusmiehet kävivät useita neuvotteluja palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä. Harkinnanvaraisen palkanosan eli Havan käyttöönottoon valmistauduttiin kehittämällä arviointiin sovellettavia kriteereitä ja menetelmiä. Myös työntekijäkokoukset ja muut yhteiset foorumit käsittelivät vuoden mittaan yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvia asioita. Työntekijäkokouksia pidettiin kaikissa toimintayksiköissä. Sisäistä tiedotusta yhteistoimintaan liittyvistä asioista hoidettiin intranetin ja sähköpostin välityksellä sekä kirjallisilla tiedotteilla. 12. Henkilöstön muistaminen ja virkistystoiminta Seurakuntayhtymässä on jo usean vuoden ajan muistettu 20 vuotta palvelleita palvelusvuosilahjalla, joka on ollut joko kultainen solmio- tai rintaneula. Heitä oli kuluneena vuonna seitsemän henkilöä. Vuonna 2012 muistettiin edelleen myös 30 vuotta palvelleita, joita oli kaksi henkilöä sekä 40 vuotta palvelleita, joita oli yksi henkilö. Tarkoitus on myös tulevina vuosina muistaa pitkäaikaisia työntekijöitä. Lisäksi on muistettu 50- ja 60-vuotispäiviään viettäneitä kuten myös palvelussuhteensa päättäneitä.

15 15 Yhteistyötoimikunta on organisoinut henkilöstön virkistystoimintaa. Liikuntaa on tuettu maksamalla puolet liikuntapaikkojen pääsylippujen hinnasta. Näillä lipuilla on päässyt uimaan, keilaamaan ja kuntosalille. Lisäksi henkilökunnan käytössä on ollut Kalpan ja Kupsin kausiliput penkkiurheilua varten. Myös teatteri- tai elokuvalipun hankintaa on tuettu. Yhteinen virkistyspäivä vietettiin tällä kerralla Tahkolla iltapäivän mittaisena tapahtumana. Tapahtuman ohjelmasta ja koulutuksesta vastasi näyttelijä-ohjaaja Ismo Apell. Päivään osallistui 145 työntekijää. Työyhteisöt ovat lisäksi tehneet omia retkiään sekä virkistyksen että koulutuksen merkeissä. 13. Investoinnit henkilöstöön Kirkon ominaispiirteitä on suuri työvoimavaltaisuus. Verrattuna johonkin toiseen työnantajaan henkilöstökulut ovat prosentuaalisesti suuret. Henkilöstökustannukset nousivat 5,4 % vuoteen 2011 verrattuna. Strategian mukaisesti palkkamenot on pyrittävä pitämään kurissa. Strategia pyrkii noin miljoonan euron säästöihin henkilöstömenoissa. Tähän päästään ainoastaan, mikäli henkilöstöä saadaan vähennettyä enemmän kuin alkuperäisen 30 palvelussuhteen verran vuoteen 2015 mennessä. Tähän pyritään luonnollisen poistuman kautta. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna henkilöstökulut ovat olleet jatkuvassa nousussa. Niiden prosentuaalinen osuus tällä vuosituhannella yhtymän budjetissa on vaihdellut 55 ja 66 prosentin välillä. Vuonna 2012 henkilöstökulujen osuus tilinpäätöksessä oli 64,7%. Työterveydenhuollon kulut vuonna 2012 olivat euroa, johon saatiin Kelalta korvausta euroa. Työterveydenhuollon kulut nousivat n. 22 % vuodesta Työterveyshuollossa panostettiin työterveystarkastusten ja työpaikkakäyntien muodossa ennaltaehkäisevään toimintaan, joka on sekä työntekijän että työnantajan kannalta tärkeää. Työpaikkaruokailun kulut ovat nousseet palvelujen käytön ja hintojen nousun vuoksi. Ruokailupaikkoja on useita ja ne ovat korkeatasoisia. On pyritty siihen, että kaikkien työpaikkojen lähellä olisi ainakin yksi sopimusruokailupaikka. Koulutukseen varatusta määrärahasta jäi käyttämättä kolmannes, vaikka koulutussuunnitelmiin oli varattu yleensä koko työyksikölle jyvitetty osuus koulutusmäärärahasta kokonaisuudessaan. Tämä johtui ainakin osittain joidenkin koulutuksien peruuntumisesta. Seuraavassa taulukossa on henkilöstökustannusten vertailua vuosiin 2010 ja 2011 verrattuna. Henkilöstökustannukset: Euroa 2010 Euroa 2011 Euroa 2012 Muutos % Palkat ,2 Henkilöstökulut sivukuluineen ,4 Terveydenhoito ,9 Työpaikkaruokailu ,8 Virkistystoiminta ,8 Lahjat henkilökunnalle Matkakustannukset ,2 Henkilöstökoulutus ,2 Yhteensä ,3

16 Tiivistelmä ja arviointia Vuonna 2012 jatkettiin edelleen Järvi-Kuopiossa aloitettua pitkää työyhteisön kehittämisprosessia, jossa myös valmistauduttiin vuonna 2013 tapahtuvaan Nilsiän seurakuntaliitokseen. Lisäksi työhyvinvoinnin asioita on kehitetty työterveyshuollon kanssa. Työntekijöitä seurakuntayhtymässä on kirjoilla kaikkiaan 291 henkilöä. Strategian mukaisena tavoitteena on edelleen työsuhteiden vähentäminen kolmellakymmenellä vuoden 2005 tasoon nähden. Tähän pyritään luonnollisen poistuman kautta, joka on irtisanomisia pehmeämpi vaihtoehto kaikille osapuolille. Tällä hetkellä vähennystä on toteutunut 28 palvelussuhdetta, kun otetaan lukuun myös ne palvelussuhteet, joihin saadaan rahoitusta ulkopuolelta. Seurakuntayhtymän henkilöstö on ammattitaitoista ja suurimmalta osalta kokenutta väkeä. Pitkä työkokemus on suuri voimavara ja tuo mukanaan vakautta työn tekemiseen. Toisaalta innostuksen ja jaksamisen kannalta on pitkällä työuralla huolehdittava jatkuvasta kouluttautumisesta ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Seurakuntayhtymän henkilöstön ikäjakauman ja uudistumisen kannalta olisi myös hyvä saada nuoria työntekijöitä, jotka toisivat mukanaan uusia näkökulmia työhön ja työyhteisöihinkin. Koulutuksiin on kannustettu ja annettu mahdollisuuksia. Koulutuksessa on painotettu erityisesti ammatillista täydennyskoulutusta. Myös opinto- ja vuorotteluvapaisiin on järjestetty mahdollisuuksia. Työssä jaksamista ja työkykyä ylläpitävää toimintaa tuettiin henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. Työntekijöille tehtiin työterveyshuollossa määrävuositarkastukset, joissa pyrittiin seulomaan pitkäaikaissairauksien riskiryhmät. Kuntoutukseen hakeutumista on rohkaistu ja niiden hakemiseen opastettu. Kuntoutusajalta on pääsääntöisesti maksettu täysi palkka. Vuonna 2012 sairauspoissaolot vähenivät vuoteen 2011 verrattuna. Edellisenä vuonna oli muutamia pitkiä poissaoloja, joista kertyi yli 1000 sairauspäivää. Kuluneena vuonna vastaavanlaisia pitkiä sairauspoissaoloja ei ollut. Varsinaisen työntekijäjoukon lisäksi seurakuntayhtymässä on myös ollut jokseenkin kaikkien kirkollisten alojen sekä toimisto- ja tietohallinnon alojen opiskelijoita harjoittelijoina. Työkokeiluissa on ollut maahanmuuttajia ja pitkään työttömänä olleita. Hautausmailla puolestaan oli kymmeniä opiskelijoita ja koululaisia kesätöissä. Pätkätöissä ja sijaisuuksissa olleille on pyritty järjestämään jatkoa ilman työn katkeamista, mikäli se suinkin on vain ollut mahdollista.