Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 1 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma Jalasjärvi 2000 Vaasan tiepiiri Jalasjärven kunta

2 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 3 Jalasjärven Liikenneturvallisuussuunnitelma Vaasan tiepiiri Jalasjärven kunta Jalasjärvi 2000

3 4 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma Kartat: Jalasjärven osoitekartta ja yleiskaava Jalasjärven kunta Tielaitos Vaasan tiepiiri PL Vaasa Puh. vaihde Jalasjärven kunta PL Jalasjärvi Puh. vaihde (06)

4 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 5 TIIVISTELMÄ Suunnitelman tarkoituksena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä liikenneturvallisuustyön aktivoiminen Jalasjärvellä. Jalasjärvellä tapahtuu vuosittain keskimäärin 61 onnettomuutta. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on noin 2, loukkaantumiseen johtaneita on noin 10 ja omaisuusvahinkoon johtaneita on noin 50 kpl/vuosi. Jalasjärvellä on tapahtunut paljon onnettomuuksia valtateillä 3 ja 19. Pahimmat liittymät ovat VT 3 ja VT 19 liittymä sekä VT 3 ja Kauhajoelle menevän tien(mt 672) liittymä. Jalasjärven keskustan vaarallisimmat väylät ovat Keskustie ja Jalastie. Suunnitelman aikana asetettiin seuraavat liikenneturvallisuustavoitteet: vähentää henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 6-7:ään vuoteen 2005 mennessä lisätä turvavälineiden käyttöä lisätä vastuuta liikenneturvallisuustyössä (kaikki hallintokunnat ja sidosryhmät) luoda toimiva liikenneturvallisuustyön ohjaus- ja seurantajärjestelmä tehostaa ennaltaehkäisevää työtä (esim. kaavoituksessa) Liikenneturvallisuuden parantamiskeinoina ovat maankäytön suunnittelu, tie- ja liikenneverkon kehittäminen, rakenteelliset toimenpiteet, liikennevalvonnan ja kunnossapidon tehostaminen liikennekasvatuksen kehittäminen sekä ajoneuvotekniset parannukset. Maankäytön ja toimintojen suunnittelussa päätetään eri toimintojen sijoittuminen ja ratkaistaan hyvin pitkälle liikenneturvallisuuden lähtökohdat kunnassa. Liikennejärjestelyjen parantamisen vaikutus on verrattain rajallista ja varojen vähäisyydestä johtuen pitkäjänteistä toimintaa. Tehokkaita turvallisuuden parantamiskeinoja ovat olleet nopeuksien alentaminen ja turvavyön käytön lisääminen. Siksi myös muiden kuin teknisen toimen osuus liikenneturvallisuustyössä on ratkaiseva. Eri hallintokuntien ja sidosryhmien edustajille järjestettiin kaksi seminaaritilaisuutta, joissa mm. kehiteltiin organisaatiota ja etsittiin keinoja työn tehostamiseksi. Jalasjärvelle perustettiin työryhmä, joka asettaa toiminnalliset tavoitteet ja periaatteet kunnan liikenneturvallisuustyölle sekä koordinoi ja seuraa työn etenemistä hallintokunnissa ja sidosryhmissä. Ryhmä muodostuu eri hallintokuntien, tiepiirin, Liikenneturvan ja poliisin edustajista. Toimenpideohjelmassa on esitetty pääasiallisesti edullisia ja nopeasti toteutettavissa olevia liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä parantavia toimenpiteitä. Toteuttamisohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 15.5 Mmk.

5 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 7 ALKUSANAT Vaasan tiepiiri ja Jalasjärven kunta ovat laatineet vuosien aikana liikenneturvallisuussuunnitelman Jalasjärvelle. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelma sekä liikenneturvallisuuden koulutus- ja tiedotustyön kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelmaa varten selvitettiin liikenneturvallisuuden kannalta vaaralliset kohteet alueella sekä laadittiin liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelma. Suunnitelmassa on keskitytty seuraavien vuosien aikana toteutettavien liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrittämiseen. Toimenpideohjelman toteuttamisella voidaan parantaa liikenneympäristöä sekä vähentää liikenneonnettomuuksien määrää ja lieventää niiden vakavuusastetta. Liikenneturvallisuustyötä on kehitetty yhteistyössä Liikenneturvan, eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa seminaaritilaisuuksissa ja hallintokuntakohtaisissa neuvotteluissa. Suunnitelmaa koskevat päätökset ja ratkaisut on tehnyt työryhmä, jonka toimintaan ovat osallistuneet: Osmo Metsä-Ketelä, pj Martti Väyrynen Sulo Kuopusjärvi Anni Härkönen Markku Järvelä Kjell Lind Lauri Katila Jaakko Ventelä Jalasjärven kunta Jalasjärven kunta Jalasjärven kunta Jalasjärven kunta Vaasan tiepiiri Vaasan tiepiiri Liikenneturva Seinäjoen poliisilaitos Liikenneturvallisuussuunnitelman on laatinut Vaasan tiepiirin ja Jalasjärven kunnan toimeksiannosta Tampereen Viatek Oy, jossa työstä ovat vastanneet DI Markku Toiviaisen johdolla DI Christel Kautiala, DI Jouni Mutanen ja ins. Janne Koskinen.

6 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 9 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät Liikenneverkko ja liikennemäärät Suunnitelman tavoitteet LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Nykyinen liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuustyö kuntatasolla Kunnan ulkopuolisten tahojen liikenneturvallisuustyö Liikenneonnettomuudet Kyselyt ja haastattelut Nopeusmittaus Pysäköintitutkimus LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 22 4 EDELLINEN SUUNNITELMA 23 5LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Lähtökohdat Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Työn organisointi Eri hallintokuntien ja sidosryhmien tehtävät Maankäytön suunnittelu Liikenneverkon kehittäminen Liikenneverkon jäsentely ja erottelu Liikenteen rauhoittaminen Liikennejärjestelyjen kehittämistoimenpiteet Liikenteen ohjaustoimenpiteet Kunnossapitotoimenpiteet Liikennevalvonta TOIMENPIDEOHJELMA Ohjelman laadintaperusteet Toteuttamisohjelman kustannukset Toimenpiteiden vaikutukset JATKOTOIMENPITEET Liikenneturvallisuustyö Seurantajärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelyjen toteutus... 36

7 10 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO KUVA- JA TAULUKKOLUETTELO Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä Kuva 2. Jalasjärven kunnan päätieverkko ja liikennemäärät Kuva 3. Turvaistuin Kuva 4. Lapsen koulutien opettelua Kuva 5. Liikenneonnettomuuksien kehitys Kuva 6. Liikenneonnettomuuksien luokkajakauma Kuva 7. Vuosittain kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain Kuva 8. Onnettomuuksien uhrien ikäjakauma Kuva 9. Turvavälineiden käyttö ala- ja yläasteella Kuva 10. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kehitys ja vähentämistavoite Kuva 11. Liikenneturvallisuustyön organisaatio kunnissa Kuva 12. Polkupyörän hallintaa voi kehittää Kuva 13. Liikennekasvatuksen voi liittää osaksi nuorisotyötä Kuva 14. Vanhempien esimerkki on tärkeä Kuva 15. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäysnopeuden mukaan Kuva 16. Suunniteltu kiertoliittymä Rajalantien ja Koskitien liittymään Kuva 17. Jalastien ja Puskantien korotettu liittymä sekä korotettu suojatie Jalastien yli Kuva 18. Näkemäalueen mitoitus liittymässä Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Nopeusmittausten yhteenveto Onnettomuuksien vähenemä edellisen suunnitelman jälkeen Koulujen eri sijoitusvaihtoehtojen vaikutus Toimenpideohjelman kustannusten jakautuminen toteuttajan mukaan eri jaksoihin

8 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 11 LÄHTÖKOHDAT 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa neljä tekijää; liikennejärjestelyt, liikenneväline, ihminen liikkujana ja liikennettä ohjaavat normit. Tässä suunnitelmassa keskitytään kolmeen ensiksi mainittuun tekijään. Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on onnettomuusriskin pienentäminen ja onnettomuuksien vähentäminen. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu Tielaitoksen sekä kunnan teknisen ja kaavoitustoimen toimialaan. Poliisi ja katsastustoimi voivat vaikuttaa liikennevälineen turvallisuuteen ajoneuvojen kuntoa tarkastamalla ja tarkkailemalla. Ihmisen liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin voivat kunnassa parhaiten vaikuttaa koulu-, sosiaali-, terveys-, vapaa-ajan toimet ja poliisi kasvatus- ja tiedotustoiminnallaan. Myös poliisin ja Liikenneturvan työskentely vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Lisäksi eri yhdistyksillä ja järjestöillä on omat mahdollisuutensa vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen liikenteessä. Hyvin organisoitu työ vaikuttaa liikenneturvallisuuden eri tekijöihin. Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä 1.2 Liikenneverkko ja liikennemäärät Jalasjärven päätieverkon muodostavat valtatiet 3 (Helsinki Vaasa) ja 19 (Jalasjärvi Uusikaarlepyy) sekä seututiet 273 (Kankaanpää Jalasjärvi) ja 672 (Kauhajoki Alavus). Yhdysteistä tärkeimmät ovat 6920 (Jalasjärvi Kalakoski) ja 6921 (Koskue Ala-Valli). Valtatiet 3 ja 19 välittävät pääsääntöisesti pitkänmatkan liikennettä etelästä pohjoiseen, mutta lisäksi niillä on myös kunnan osakeskusten välistä liikennettä. Seututie 672 on tärkeä väylä Keski-Suomesta Kaskisten satamaan. Yhdystie 6920 toimii Jalasjärven keskustan kohdalla pääväylänä.

9 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LÄHTÖKOHDAT Liikenteellisesti vilkkain on valtatie 3, jossa liikennemäärä vaihtelee 2150 ja 6950 ajon/vrk välillä (kvl 1999). Valtatie 19 liikennemäärä vaihtelee 3850 ja 4270 ajon/ vrk välillä (kvl 1999). Kolmanneksi vilkkain tie on yhdystie Sen liikennemäärä Jalastien kohdalla on n ajon/vrk (kvl 1999). Yt Yt Luopajärvi Vt 19 St Vt Taivalmaa Jokipii 620 St Keskusta Hirvijärvi 2000 Yt Ala-Valli Yt Yt Keskikylä 4940 Yt St Yt Yli-Valli Koskue 4390 Ilvesjoki Kuva 2. Jalasjärven kunnan päätieverkko ja liikennemäärät 1.3 Suunnitelman tavoitteet Liikenneturvallisuussuunnittelun aikana on käyty läpi edellinen suunnitelma ja tutkittu toimenpiteiden vaikutuksia ja turvallisuudessa tapahtuneita muutoksia. Työhön sisältyy myös Jalasjärven kaavojen auditointi, jossa keskitytään uuden ala-asteen sijoittamisvaihtoehtoihin. Toimenpidesuunnittelussa pääpaino on keskustaajaman ja Jokipiin toimenpiteissä. Lisäksi merkittävänä osana työtä oli arvioida nykyisiä liikenneturvallisuustoimenpitetä eri hallintokunnissa sekä aktivoida alueellinen yhteistyö eri hallintokuntien ja sidosryhmien välillä.

10 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 13 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2. LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.1 Nykyinen liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuustyö kuntatasolla Kaavoitus ja tekninen toimi Maankäytön suunnittelussa otetaan kantaa toimintojen sijoitteluun, mikä luo kehykset liikenneympäristön tekniselle suunnittelulle. Tällöin otetaan kantaa myös liikenneturvallisuuteen ympäristön osalta. Tosin aina ei ole helppoa yhdistää liikenneturvallisuuteen eri osapuolten toiveita ja tarpeita. Tekninen toimi parantaa liikenneympäristöä ottamalla liikenneturvallisuuden huomioon suunnittelussa. Toimenpide-ehdotukset koskevat jo rakennettujen väylien parantamista tai kokonaan uusien väylien rakentamista. Talvella aurauksen ja liukkauden torjunnan taso pyritään pitämään hyvinä. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty liikenneturvallisuustyötä lasten ja iäkkäiden parissa normaalin toiminnan yhteydessä. Päivähoidossa liikenneturvallisuus on esillä päivittäin liikkumisen yhteydessä. Lisäksi poliisi on vieraillut päiväkodeissa. Neuvoloissa on jaettu liikenneturvallisuusesitteitä ja opastettu vanhempia lasten turvallisesta liikkumisesta. Koulu- ja vapaa-aikatoimi Ala-asteella liikenneturvallisuus on kirjattu opetussuunnitelmaan. Koulussa on tehostettu pyöräilykypärän käyttöä. Kouluaikana tehdyillä matkoilla tulee jokaisen käyttää kypärää. Lisäksi on pyritty jakamaan saattoliikenne keskustan ala-asteella eri puolille koulua sen mukaan missä asuu. Yläasteella on järjestetty vuosittain teemapäivä liikenneturvallisuuden parissa. Muuten päivittäistä liikenneturvallisuustyötä haittaa opettajien ajan puute. Kuva 3. Turvaistuin tulisi sijoittaa autossa takapenkille, jolloin se takaa parhaiten lapsen turvallisuuden autossa Kuva 4. Lapsen koulutien opettelua

11 14 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Nuorten parissa liikenneturvallisuus on otettu esille, kun siihen on ollut tarvetta esim. vakavan onnettomuuden jälkeen. Ongelmana on ollut tiedon perille meno, etenkin yläasteikäisten parissa Kunnan ulkopuolisten tahojen liikenneturvallisuustyö Muita sidosryhmiä, jotka vaikuttavat liikenneturvallisuustyöhön ovat Liikenneministeriö, Lääninhallitus, Tielaitos, Liikenneturva, poliisi, vakuutusyhtiöt, katsastus, kiinteistön omistajat, riistanhoitopiirit sekä erilaiset järjestöt. Liikenneministeriö Ministeriötasolla asetetaan valtakunnalliset tavoitteet ja luodaan suuntaviivat liikenneturvallisuustyölle. Lääninhallitus Valtioneuvoston tekemän liikenneturvallisuuden parantamista koskeneen periaatepäätöksen mukaan lääninhallitusten tehtävänä on vastata alueidensa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista. Lääneissä tehtävää hoitaa läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunta. Alueellisissa palveluyksiköissä toimivat liikenneturvallisuustyön yhteistyöryhmät. Ryhmän tehtävänä on mm. kuntien liikenneturvallisuustyön tukemiseksi tarvittavan yhteydenpidon ja ohjauksen järjestäminen. Tielaitos Liikenneturvallisuus pitäisi näkyä kaikessa Tielaitoksen toiminnassa: suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja hoidossa. Tielaitos tekee liikenneturvallisuussuunnitelmia ja liikenneturvallisuus on mukana myös tiepiirin muissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Tiepiirin nykyinen liikenneturvallisuustyö painottuu suunnitelmien tarkastukseen, liikenneturvallisuusaloitteiden käsittelyyn ja maankäytön suunnittelua koskeviin neuvotteluihin ja kaavalausuntoihin sekä muuhun asiantuntijatyöhön. Tielaitos tarkastaa tie- ja rakennussuunnitelmat, työnaikaiset järjestelyt ja tieverkkoa sivuavat asiat. Aloitteiden perusteella suunnitellaan parantamistoimenpiteitä. Liikenneturvallisuusaloitteiden ongelmina ovat niiden runsaus ja rajoitetut resurssit aloitteiden käsittelyyn ja toteutukseen. Tielaitoksen Tienkäyttäjän linja palvelupuhelin (puh ) antaa tietoa tiestöstä ja kelistä. Liikenneturvallisuustyötä tehdään mm tienkäyttäjien, kuntien, poliisin, maakuntien liittojen, Liikenneturvan ja tiedostusvälineiden kanssa. Liikenneturva Liikenneturvan tehtävänä on vaikuttaa ihmisen liikennekäyttäytymiseen. Sen työkaluja ovat kampanjat, ajankohtainen tiedotus, eri ikäryhmien liikennekasvatuksen tukeminen, erilaisten ajoneuvojen kuljettajien jatkokoulutus sekä tutkitun tiedon hankkiminen työn tueksi. Liikenneturva virittää turvallisuusajattelua, jotta ihmiset ja heidän käyttäytymisensä otetaan huomioon kaikessa liikennettä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kuntia Liikenneturva palvelee tarjoamalla koulutusta, asiantuntija-apua ja materiaalia ihmisten liikennekäyttäytymistä koskevissa kysymyksissä. Tiedotus- ja koulutusapua Liikenneturva voi tarjota erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen aloille. Teknistä tointa Liikenneturva voi parhaiten palvella tiedotusyhteistyöllä.

12 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 15 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Lähes kuudenkymmenen jäsenjärjestönsä kautta Liikenneturva on julkisoikeudellinen vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö. Liikenneturva on alan ainoa organisaatio, jonka päätehtävänä on liikenneturvallisuustyö. Se saa rahoituksensa liikennevakuutusmaksuun sisältyvästä liikenneturvallisuusmaksusta, jonka myöntää Sosiaali- ja terveysministeriö- Liikenneturva toimii Liikenneministeriön valvonnassa. Liikenneturva toimii läheisessä yhteistyössä alan viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Poliisi Poliisin liikenneturvallisuustyö koostuu liikennevalvonnasta, liikennerikostutkinnasta, tiedottamisesta, päiväkodeissa, kouluissa ja vanhusten parissa tehtävästä liikennekasvatuksesta. Ongelmana poliisi kokee päihteiden ja huumeiden käytön lisääntymisen sekä piittaamattomuuden liikenteessä. Yhteistyötä poliisi tekee mm. kuntien (koulut, päiväkodit, tekninen toimi, seurakunta), Tielaitoksen, Liikenneturvan ja katsastustoimen kanssa. Autokoulut Autokoulut tekevät liikenneturvallisuustyötä opettaessaan uusille kuljettajille turvallista ajotapaa ja oikeita liikenneasenteita. Autokoulut ja Suomen Autokoululiitto järjestävät myös jatkokursseja, esimerkiksi liukkaan kelin ajon ja ennakoivan ajon kursseja. Mopo-ikäisille on järjestetty mopokouluja. Yhteistyötä tehdään poliisin, Liikenneturvan ja katsastuksen kanssa. Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöiden kautta korvataan liikenteessä tapahtuneet vahingot. Viime vuosien aikana korvaussummat ovat kasvaneet ja vakuutusyhtiöt ovat osallistuneet liikenneturvallisuustyöhön mm. järjestämällä erilaisia kilpailuja. Vakuutusyhtiöllä on törmäyskelkkoja, joiden avulla autoilijoita voidaan informoida turvavyön tarpeesta. Vakavien liikenneonnettomuuksien jälkeen tutkijalautakunnat, joissa on lääkärin, katsastuksen, Tielaitoksen ja poliisin edustajat arvioivat onnettomuuden syitä ja etsivät keinoja vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Katsastus ja kuljettajatutkinto Autokatsastuskonttorit tekevät liikenneturvallisuustyötä valvomalla ajoneuvojen kuntoa vuosikatsastusten yhteydessä. Kuljettajatutkintojen yhteydessä pyritään muokkaamaan asenteita yhteistyötä tehdään poliisin ja autokoulujen kanssa. Kiinteistönomistajat Kiinteistönomistajat vaikuttavat liikenneturvallisuuteen aurauksen ja hiekoituksen sekä omien alueidensa liikennejärjestelyjen kautta. 2.2 Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuusmäärä ja sen kehitys Jalasjärven onnettomuusanalyysin lähtötietoina on käytetty poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia. Poliisin tietoon tulee kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, noin puolet loukkaantumiseen johtaneista liikenneonnettomuuksista sekä noin % kaikista muista liikenneonnettomuuksista.

13 16 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Yleisten teiden onnettomuuksia on tutkittu Tielaitoksen onnettomuusrekisteritietojen pohjalta v ja katujen sekä muiden alueiden onnettomuuksia Poliisilta saatujen RIKI-tietojen perusteella. Näitä onnettomuustietoja saatiin vain neljältä vuodelta ( ). Yleisillä teillä tapahtui vuosina poliisin tilaston mukaan liikenneonnettomuuksia yhteensä 264 kappaletta eli keskimäärin 53 kpl vuodessa. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut yhteensä 8 kappaletta ja loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia yhteensä 51. Kaduilla ja muilla alueilla tapahtui vuosina poliisin tilaston mukaan onnettomuuksia yhteensä 32 kappaletta eli keskimäärin 8 kpl vuodessa. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ollut yhtään, loukkaantumiseen johtaneita 6 kpl ja omaisuusvahinkoon johtaneita yhteensä 26 kpl. Jalasjärven alueen liikenneonnettomuuksista noin 87 % tapahtui Tielaitoksen hoitamilla yleisillä teillä, johon kuuluu myös Keskustie. Henkilövahinkoon (kuolemaan ja loukkaantumiseen) johtaneista onnettomuuksista noin 89 % tapahtui yleisillä teillä. 60 onn./kpl OMAISUUSVAH. JOHT. LOUKKAANTUMISEEN JOHT. KUOLEMAAN JOHT Kuva 5. Liikenneonnettomuuksien kehitys Jalasjärven yleisillä teillä

14 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 17 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Onnettomuusluokka (yleiset tiet) Yleisimmät onnettomuusluokat Jalasjärvellä vuosina ovat olleet yksittäisonnettomuudet (noin 30% kaikista onnettomuuksista) ja kääntymisonnettomuudet (noin 11% kaikista onnettomuuksista). Henkilövahinko- onnettomuuksista noin 32% oli yksittäisonnettomuuksia, 25% oli kevyen liikenteen (jalankulku, polkupyörä ja mopo) onnettomuuksia ja 15% kohtaamisonnettomuuksia. 35 % yksittäisonnettomuus kääntymisonnettomuus risteämisonnettomuus kohtaamisonnettomuus hirvionnettomuus muu eläinonnettomuus peräänajo-onnettomuus ohitusonnettomuus mopedionnettomuus polkupyöräonnettomuus jalankulkijaonnettomuus muu onnettomuus peuraonnettomuus Kuva 6. Liikenneonnettomuuksien luokkajakauma vuosina Kuolemaanjohtaneista onnettomuuksista yleisempiä ovat olleet kohtaamisonnettomuudet (37,5%), jalankulkuonnettomuudet (37,5%) ja yksittäisonnettomuudet (25%). Vertailu muihin kuntiin Jalasjärvellä onnettomuuksissa kuolee ja loukkaantuu vähän enemmän ihmisiä kuin koko maan kunnissa keskimäärin. Kevyen liikenteen onnettomuuksien uhreja on vähemmän kuin muissa suunnilleen samankokoisissa kunnissa Pohjanmaalla ja kaikissa kunnissa.

15 18 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Uhria/1000 asukasta/vuosi 3,5 3 2,5 2 Kauhava Jalasjärvi Ilmajoki Kurikka Kauhajoki Alavus Ähtäri Koko maa 1,5 1 0,5 0 jalankulkijat polkupyöräilijät mopoilijat moott.pyöräilijät henkilöautossa kaikki Kuva 7. Vuosittain kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain v (lähde: Tilastokeskus) Onnettomuusriskiryhmät Onnettomuuksia Jalasjärvellä tapahtuu eniten vuotiaille. Tässä ikäryhmässä onnettomuuksista iso osa on kuitenkin pelkkiin aineellisiin vahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Toinen selvä riskiryhmä on iäkkäät. Heille sattuu lukumääräisesti vähän onnettomuuksia, mutta tapahtuneet onnettomuudet johtavat useammin henkilövahinkoihin. 16 Uhria (kpl) Ei heva Loukkaantuneet Kuolleet Ikä Kuva 8. Onnettomuuksien uhrien ikäjakauma

16 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 19 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mk ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa markkaa. Onnettomuuksien yhteiskunnalliset kustannukset ovat siten noin 15 miljoonaa markkaa vuosittain. Kunnan osuus näistä kustannuksista on 15-20% eli 3 miljoonaa markkaa vuosittain. Onnettomuuspaikat (liite 1-3) Jalasjärvellä on tapahtunut paljon onnettomuuksia valtateillä 3 ja 19. Pahimmat liittymät ovat Vt 3 ja Vt 19 liittymä sekä Vt 3 ja Kauhajoelle menevän tien(st 672) liittymä. Jalasjärven keskustan vaarallisimmat väylät ovat Keskustie ja Jalastie. 2.3 Kyselyt ja haastattelut Kyselyjen merkitys Kyselyjen ja haastattelujen merkitys on kaksijakoinen. Toisaalta pyrittiin selvittämään mahdollisia ongelmakohteita, joissa on parannettavaa. Toisaalta pyrittiin aktivoimaan ihmisiä liikenneturvallisuustyöhön. Saatu palaute vaihtelee vastaajan iän, aseman ja liikkumistavan mukaan. Lapsilla on erilaiset ongelmat kuin autoilijoilla. Ammattiautoilijalla on erilaiset näkemykset vaarallisista paikoista kuin tavallisella autoilijalla. Kyselyissä ja haastatteluissa esiin tulleet ongelmapaikat on siirretty paikkatietojärjestelmään. Näin ongelmallisiksi koettuja kohteita voidaan verrata onnettomuuspaikkoihin. Tällöin saadaan selville myös ne kohteet, joissa ei ole vielä tapahtunut onnettomuutta, mutta paikka koetaan ongelmalliseksi ja vaaralliseksi. Kyselyn suuntaaminen Kysely tehtiin ala- ja yläasteen oppilaille. Ala-asteella vastaajina olivat 6. luokan oppilaat, eräissä kouluissa myös 5. luokan oppilaat sekä yläasteelta 8. luokan oppilaat. Kyselyssä tiedusteltiin myös oppilaiden vanhempien mielipidettä lastensa koulumatkojen turvallisuudesta. Koululaiskysely (liite 4-5) Kouluikäiset lapset ovat riskiryhmä liikenteessä. Kyselyssä kartoitettiin ongelmakohteita ja parannusehdotuksia niihin. Lisäksi kysyttiin pyöräilykypärän pyörän valojen sekä heijastimen käyttöä. Kyselyyn osallistui 9 ala-asteen luokkaa ja 7 yläasteen luokkaa. Oppilaiden mielestä pahimpia ongelmia ovat kevyen liikenteen väylien ja valaistuksen puute Keskustasta esiin nousi Keskustien ja Jalastien ylitys- ja näkemäongelmat. Lisäksi ajoneuvojen korkeat nopeudet keskustassa koettiin ongelmaksi.

17 20 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Turvavälineiden käyttö vaihteli vastaajan iän mukaan. Yläasteella liikenneturvavälineitä käytetään vähemmän kuin ala-asteella. 120 % 100 ala- aste yläaste käyttää heijastinta ei käytä heijastinta käyttää kypärää ei käytä kypärää käyttää valoja ei käytä valoja Kuva 9. Turvavälineiden käyttö ala- ja yläasteella 2.4 Nopeusmittaus Nopeusmittaus tehtiin kuudessa eri pisteessä. Jokaisessa pisteessä mitattiin kummankin ajosuunnan liikenne. Mittausajankohtana tien pinta oli pistettä 1 lukuun ottamatta lumipolanteinen ja liukas. Olosuhteilla saattoi olla ajonopeuksia alentava vaikutus. Nopeuksia mitattiin seuraavissa pisteissä: 1. Keskustie apteekin kohdalla klo Keskustie koulun kohdalla klo Jalastie välillä Puskantie Mäntylammintie klo Jalastie Haverintieltä pohjoiseen klo Lauhamäentie välillä Haverintie Kulmantie klo Puskantie välillä Sivupellontie Varusentie klo

18 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 21 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Taulukko 1. Nopeusmittausten yhteenveto Piste 1 Piste 2 Piste 3 Keskus- Keskustas- keskustas- Keskus- Mäntylammin Puskantaan päin ta poispäin ta poispäin taan päin tielle päin tielle päin Keskinopeus km/h 40,7 39,6 40,4 42,7 39,5 39,6 Maksimi km/h Minimi km/h Keskihajonta km/h 5,7 6,3 6,1 6,4 8 8,4 Ylinopeus % Piste 4 Piste 5 Piste 6 Keskus- Keskustas- Kulman- Haverin- Varusen- Sivupellontaan päin ta poispäin tielle päin tielle päin tielle päin tielle päin Keskinopeus km/h 41, ,2 42,7 36,6 36,5 Maksimi km/h Minimi km/h Keskihajonta km/h 4,9 4,9 5,3 5,7 4,8 4,7 Ylinopeus % Jokaisen mittauspisteen kohdalla nopeusrajoitus on 50 km/h. Keskinopeudet jäivät jokaisessa mittauspisteessä alle sallitun nopeuden. Keskinopeus noudattaa hyvin toimenpidesuunnitelmassa esitettyä aluenopeusrajoitusta 40 km/h. Esitetyn aluenopeusrajoituksen vaikutus keskinopeuteen jää pieneksi. Ylinopeudet jäivät odotettua alhaisemmiksi. Kolmessa mittauspisteessä ei ajettu ylinopeutta olleenkaan. Suurin ylinopeus mitattiin pisteessä kaksi keskustaan päin, jossa myös ylinopeutta ajavien osuus oli suurin. Eräs syy tähän on, että kuljettajat eivät ole kokeneet tarvetta laskea nopeutta tultaessa Ala-Vallin suunnasta keskustaan päin, vaikka mittauspiste oli ala-asteen kohdalla. Tämä puoltaa hyvin korotettujen suojateiden rakentamista erityisesti aluenopeusrajoituksen alkukohdille. 2.5 Pysäköintitutkimus (liite 6) Jalasjärvellä tehtiin huhtikuussa pysäköintitutkimus. Pysäköintitutkimuksessa laskettiin keskustan alueella olevien pysäköintialueiden (9 kpl) käyttöastetta. Tutkimus tehtiin tiistaina, perjantaina ja lauantaina, ja viitenä eri kellonaikana, klo 9.00, 11.00, 13.00, ja Perjantaina tutkimus tehtiin klo 9.30 ja lauantaina klo laskenta jätettiin pois. Tutkittavina olevilla pysäköintipaikoilla ainoastaan Valtion virastotalon (tiistai klo 11.00), Roopen (lauantai klo 13.00) ja Sparin (perjantai klo 9.00 ja 11.00) pysäköintialueilla päästiin liki 90 % täyttöasteeseen. Muuten parhaimmillaankin täyttöaste nousi 70 %:iin. Laskentatuloksista päätellen pysäköintipaikoilla on vapaata kapasiteettia jäljellä. Pysäköintialueiden ahtauteen tai sen tunteeseen vaikuttaa pysäköintialueiden huonot liikennejärjestelyt ja pysäköintipaikkojen merkinnät. Merkintöjen puutteen vuoksi pysäköidään helposti turhan väljästi. Liikennejärjestelyjä parantamalla saadaan pysäköintialueiden liikenne joustavammaksi ja sujuvammaksi. Pysäköintipaikat tulisi merkitä kunnolla sekä rajata reunakivin ja istutuksin.

19 22 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 3. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Valtioneuvosto on tehnyt vuonna 1993 periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Suomessa. Valtioneuvosto asetti tavoitteeksi, että liikennekuolemien määrä on puolitettava vuoden 1989 tasosta 1990-luvun loppuun mennessä. Samalla loukkaantumis- ja onnettomuusriskiä on alennettava. Valtioneuvosto on kesällä 1997 täsmentänyt tavoitteita ja asetti tavoitteeksi vuodelle 2005 turvallisuuden jatkuvan parantamisen siten, että vakavimmat henkilövahingot vähenevät yhtä nopeasti kuin luvulla ja että Suomessa lähennytään Ruotsin ja Norjan turvallisuustasoa. Liikennekuolemien vuotuinen määrä olisi vuonna 2005 alle 250. Jalasjärven liikenneturvallisuustyön tavoitteeksi asetettiin valtion tavoitteiden pohjalta seuraavasti: vähentää henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 6-7:ään vuoteen 2005 mennessä lisätä turvavälineiden käyttöä lisätä vastuuta liikenneturvallisuustyössä (kaikki hallintokunnat ja sidosryhmät) luoda toimiva liikenneturvallisuustyön ohjaus- ja seurantajärjestelmä tehostaa ennaltaehkäisevää työtä (esim. kaavoituksessa) Liikenneturvallisuustyö painopistealueet ovat tavoitteiden perusteella: ajonopeuksien alentaminen keskustassa ja asuntoalueilla kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen liikennesääntöjen parempi noudattaminen 30 henkilövahinkoon joht. onn. (kpl/v) Onn.kehitys v onn. keskiarvo Tavoite vuosi Kuva 10. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kehitys ja vähentämistavoite Jalasjärvellä

20 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 23 EDELLINEN SUUNNITELMA 4. EDELLINEN SUUNNITELMA Edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma Jalasjärvellä tehtiin Siinä analysoitiin onnettomuuksia vuosilta Verrattaessa toteutettujen hankkeiden vaikutusta onnettomuusmääriin, , huomataan hankkeiden vähentäneen huomattavasti henkilövahinkoon johtaneita (heva) onnettomuuksia. Onnettomuudet ovat vähentyneet seuraavasti: Taulukko 2. Onnettomuuksien vähenemä edellisen suunnitelman jälkeen Keskusta: Rantatie - Keskustie välillä vt3 - Talantie Kaikki (kpl) Hevat (kpl) 38 7 Kevyen liikenteen hevat (kpl) 24 5 Muut VT VT Kaikki Kuolemaan johtaneet 11 8 Loukkaantumiseen johtaneet

21 24 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 5. LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 5.1 Lähtökohdat Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin toimenpitein, tehostamalla koulutusta, valistusta, tiedotusta ja liikenteen valvontaa sekä ajoneuvoteknisillä parannuksilla. Liikennejärjestelyjä voidaan parantaa verkollisilla tai yksittäisiin ongelmakohtiin kohdistettavilla toimenpiteillä. Toimenpiteet voivat kohdistua laajaan alueeseen, useisiin samanlaisia toimenpiteitä vaativiin kohteisiin samanaikaisesti, yksittäiseen tiejaksoon, tienkohtaan tai liittymään. Liikenneverkon toimenpiteillä selkeytetään liikennejärjestelyjä sekä ohjataan eri toimintojen välisiä liikennevirtoja. Yksittäisillä toimenpiteillä parannetaan kohteen liikenteelliset olosuhteet turvallisiksi, miellyttäviksi ja johdonmukaisiksi. Virhetoimintojen syntyminen estetään mitoittamalla liikenneväylät ja liittymät ympäristöön sopiviksi ja sitä kuvaaviksi. Yksittäiset kohteet tulisi parannettaessa liittää aina laajempaan liikennejärjestelyyn, jotta tienkäyttäjä hahmottaa liikenneympäristönsä ja valitsee oikean käyttäytymistavan vallitsevan liikennetilanteen mukaisesti. 5.2 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Työn organisointi Liikennejärjestelyiden parantamisen rinnalla liikennekoulutus, valistus ja tiedotus ovat tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä. Kohteena ovat tienkäyttäjät, suunnittelijat ja päättäjät. Liikennekasvatuksen ja -tiedotuksen kehittämisellä luodaan Jalasjärvelle jatkuva liikenneturvallisuustyön suunnittelu- ja seurantajärjestelmä. Liikenneturvallisuustyötä kehitetään perustetussa liikenneturvallisuusryhmässä. Ryhmä muodostuu eri hallintokuntien, tiepiirin, Liikenneturvan ja poliisin edustajista. Ryhmä asettaa toiminnalliset tavoitteet ja määrittelee painopistealueet liikenneturvallisuustyölle sekä koordinoi ja seuraa työn etenemistä hallintokunnissa ja sidosryhmissä. Ryhmän yhdyshenkilöt kutsuvat liikenneturvallisuusryhmän koolle ja vastaavat toiminnan raportoinnista ja tiedottamisesta.

22 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 25 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Kuva 11. Liikenneturvallisuustyön organisaatio kunnissa Varsinainen työ tehdään hallintokunnissa. Tätä varten hallintokunnittain on muodostettu pienryhmiä. Nämä ryhmät ovat käyneet läpi nykyiset toimintatavat ja tehneet uudet liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat. Vuosittain suunnitelmat tulee päivittää yhteisten painopistealuiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa pyritään siihen, ettei liikenneturvallisuustyö vaatisi erillisiä raha- tai henkilöresursseja, vaan se olisi osa hallintokunnan toimintaa. Tavoitteiden saavuttamisessa korostuu yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa ja hallintokuntien kesken Eri hallintokuntien ja sidosryhmien tehtävät Tekninen toimi ja kaavoitus Kaavoitustoimi voi yhdyskuntarakenteen suunnittelussa vaikuttaa hyvin merkittävästi turvallisen liikenneympäristön muodostumiseen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa liikenneturvallisuusnäkökohdat otetaan tarkasteluun mukaan, sitä parempaan lopputulokseen voidaan päästä. Tässä suhteessa toimintojen sijoittelulla ja oikealla mitoituksella on tärkeä merkitys. Turvallisuustyön kustannukset ovat myös tässä vaiheessa hyvin vähäiset verrattuna siihen, että syntyneitä ongelmia joudutaan korjaamaan esimerkiksi rakentamalla alikulkukäytäviä tai muuttamalla tieympäristön luonnetta hidastein, istutuksin ja muin rakentein. Tekninen toimi voi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen jo suunnitteluvaiheessa kartoittamalla eri käyttäjäryhmien tarpeet. Rakentamisvaiheessa huolehditaan tiedottamisesta ja työmaiden työnaikaisesta turvallisuudesta. Tekninen toimi huolehtii myös liikenneturvallisuusmateriaalin saatavilla olosta ja ajan tasalla pitämisestä. Lapsille liikenne asiaa tehdään tutuksi liikennepuiston avulla, jossa tullaan järjestämään erilaisia teemoja. Lisäksi osaston kaikille liikenneturvallisuuteen vaikuttaville annetaan mahdollisuus osallistua liikenneturvallisuuskoulutukseen ainakin kerran vuodessa. Koulutoimi Liikennekasvatusta kannatta konkretisoida havainnollisen ja monipuolisen toiminnan avulla. Koulumatkakartoitus on hyvä esimerkki osallistuvasta työstä.

23 26 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Siinä kartoitetaan koulumatkan turvattomat ja ongelmalliset paikat. Nämä epäkohdat on saatettava kunnan liikennesuunnittelusta vastaavan tietoon. Turvavälineiden käyttöä pyritään lisäämään asennekasvatuksen, erilaisten tempausten ja demonstraatioiden avulla. Toimintaa tehostetaan asennemuokkauksella sekä lisäämällä henkilökunnan tietoutta liikenneturvallisuusasioista. Täsmävalistusta annetaan eri ikäisille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Esimerkiksi vanhempainilloissa liikenneturvallisuudesta voidaan keskustella ja pohtia epäkohdista. Ala- asteella keskitytään esim. turvalliseen liikkumiseen lähiympäristössä, taitoajon harjoitteluun ja turvavälineiden käytön lisäämiseen. Yläasteella annetaan lisätietoa liikennekäyttäytymisestä mm. pyritään järjestämään mopokursseja, joilla osaltaan pyritään vähentämään nuorten liikennetapaturmapiikkiä. Tietojen ja taitojen lisäksi on syytä käsitellä liikenteeseen liittyvien tunteiden analysointia, käsittelyä ja hallintaa. Lukiossa ja ammattioppilaitoksissa valmistellaan oppilaita autolla ajamiseen esimerkiksi yhteistyössä autokoulujen kanssa. Jatkuvaa toimintaa ovat poliisin antamat oppitunnit. Kuva 12. Polkupyörän hallintaa voi kehittää Vapaa-aikatoimi Vapaa-ajantoimen tavoitteena on lisätä nuorison liikenneturvallisuustietoutta. Liikenneturvallisuutta voidaan edistää keskusteluiden, pelien, mopon / polkupyörän taitoajokisan avulla. Keskusteluja voidaan käydä esimerkiksi nuoria koskettaneiden onnettomuuksien yhteydessä. Perheille järjestetään mahdollisuus osallistua pimeän liikkumisen reittiajoon, jonka yhteydessä järjestetään myös heijastinkampanja. Kuva 13. Liikennekasvatuksen voi liittää osaksi nuorisotyötä

24 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 27 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi on tärkeässä asemassa kunnan asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa, sillä sen palvelut ulottuvat vauvasta vaariin. Sosiaalitoimella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kuntalaisten liikenneturvallisuuteen. Henkilökuntaa koulutetaan ja motivoidaan liikenneturvallisuustyöhön. Päiväkotien vanhempainilloissa käsitellään asiaa. Samalla tuodaan esille vanhempien merkitys esikuvana liikenteessä. Lasten liikennekasvatus on esillä päivittäin normaalin liikkumisen yhteydessä. Lisäksi poliisi vierailee päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitajien kuukausikokoontumisen yhteydessä perhepäivähoitajille annetaan koulutusta ja jaetaan liikenneturvallisuusmateriaalia. Eri päivähoitoyksiköissä järjestetään lisäksi teemapäiviä esimerkiksi kouluun lähteville lapsille. Vanhushuollossa pyritään liikennevalistuksen ja turvavälineiden käytön lisäämiseen. Liikenneturvallisuusvälineistä järjestetään näyttely samalla annetaan tietoa niiden käytöstä. Kuva 14. Vanhempien esimerkki on tärkeä 5.3 Maankäytön suunnittelu Maankäytön suunnittelussa aluevarauksilla ja toimintojen sijoittamisella luodaan tarpeet liikenneverkolle ja vaikutetaan siten liikenneturvallisuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa määritellään seudun päätieverkko, yleiskaavassa kaupungin tie- ja katuverkko sekä kevyen liikenteen väylät ja rakennus-kaavassa tilavaraukset liikennejärjestelyjen yksityiskohdille. Eriasteinen kaavoitus ja liikennesuunnittelu tulee tehdä samanaikaisesti. Moottoriajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteäminen päivittäisillä matkoilla tulee ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon. Paljon liikennettä synnyttävien toimintojen, kuten koulujen ja päiväkotien sekä työpaikka-alueiden ja palveluiden huolellisella sijoittamisella saadaan aikaan edellytykset turvallisille liikennejärjestelyille. Pienten lasten, iäkkäiden ja vammaisten ehdoilla suunniteltu ympäristö tarjoaa turvalliset liikkumismahdollisuudet kaikille väestöryhmille.

25 28 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan aikana Jalasjärvellä on vireillä yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta erittäin merkittävä ala-asteen sijoitusratkaisu. Työn aikana tarkasteltiin ala-asteen eri sijoittamisvaihtoehtoja liikenneturvallisuuden kannalta. 0-vaihtoehdossa koulu säilyy nykyisellä paikalla. 1- eli koulukeskusvaihtoehdossa ala-aste sijoitetaan nykyisen yläasteen ja lukion viereen valtatien 3 länsipuolelle. 2-vaihtoehdossa koulu sijoitetaan Kiuaskalliolle ja 3-vaihtoehdossa Jalastien varteen, Haverintien liittymän eteläpuolelle. Valtaosa ala-asteen oppilaista asuu Puskanmäen tai Lauhamäen alueella. Myös tuleva asumisen laajenemissuunta on kaavassa samojen asuntoalueiden läheisyydessä. Siksi koulun sijoittaminen Kiuaskalliolle tai Jalastien varteen ovat turvallisimmat koulun sijoitusvaihtoehdot. Silloin suurin osa oppilaista voi kulkea koulumatkansa ylittämättä vilkkaita väyliä (VT 3, Keskustie ja Jalastie). Koulumatkan pituus on näissä vaihtoehdoissa myös lyhyempi, joka edistää koululaisten omaehtoista kulkemista. Näin voidaan välttää turhaa ajoneuvoliikennettä koulun ympäristössä, kun vanhempien saattoliikenne vähenee. Samoin matka liikuntatunneille Kiuaskalliolle on lyhyempi ja turvallisempi (taulukko 3). Koulun rakentamiskustannukset ovat Koulukeskusvaihtoehdossa edullisemmat kuin muissa vaihtoehdoissa mutta toisaalta tarvitaan enemmän investointeja liikennejärjestelyihin (mm. uusi kevyen liikenteen väylä ja siihen liittyvä silta Jalasjoen yli). Koulukeskusvaihtoehdossa syntyy käyttökustannuksissa säästöjä mk vuosittain (mm. henkilökunnan vähentäminen ja ruuan kuljetussäästöt). Tässä vaihtoehdossa ajokustannukset (aika- ajoneuvo- ja onnettomuuskustannukset) nousevat noin mk:aa ja kunnossapitokustannukset noin mk:aa vuosittain. Taulukko 3. Koulujen eri sijoitusvaihtoehtojen vaikutus (vihreä lisää, keltainen ennallaan ja punainen heikentää) Liikenne matkan pituus 1,3 km 2 km 1,3 km 1,1 km (koti-koulu) matkan pituus 1,9 km 2,0 km 0 1 km liikuntatunneille (koulu-kiuaskallio) saattoliikenne nykyinen lisääntyy vähenee vähenee huomattavasti Turvallisuus liikenneonnetto- nykyinen lisään- vähenee vähenee muudet tyy 10% koettu turvatto- nykyinen lisääntyy vähenee vähenee muus (kiusaaminen, huomattapimeys) vasti

26 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 29 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 5.4 Liikenneverkon kehittäminen Liikenneverkon jäsentely ja erottelu Jalasjärvellä on jo ennenkin jäsennelty katuverkkoa(esim. kavennukset, saarekkeet) ja sitä kehitetään edelleen. Tavoitteena on keskustan ja asuntoalueiden toimintojen turvaaminen. Samalla luodaan jokaiselle kulkumuodolle omat väylänsä turvalliseen liikkumiseen. Turvallinen ja sujuva liikenne keskustoissa on myös liike-elämän etu, ja siten katu- ja tieverkon kehittäminen pyrkii myös elävän keskustan säilyttämiseen Liikenteen rauhoittaminen Ajonopeuksien vaikutus liikenneturvallisuuteen taajamissa Tutkimukset sekä ulko- että kotimaasta ovat osoittaneet ajonopeuksien alentamisen lieventävän onnettomuuksien seurauksia. Nopeusrajoituksen alentamista tukevat fyysiset liikennejärjestelyt ovat usein välttämättömiä erityisesti käytettäessä alle 40 km/h rajoituksia. Liikenneympäristön tulee olla sellainen, että alhainen nopeus tuntuu tienkäyttäjästä mielekkäältä ja silloin sitä on helppo noudattaa. Alueellisella nopeusrajoituksella ja sitä tukevilla toimenpiteillä voidaan vähentää ainakin 20 % taajamien sisäisistä henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista. Autoilijan mahdollisuudet välttää onnettomuus yllättävässä tilanteessa on sitä paremmat mitä alhaisempi nopeus on, koska nopeuden noustessa näkökenttä kapenee sekä reaktioaikana kuljettu matka ja jarrutusmatka pitenevät. Jalasjärvellä tapahtuu paljon vakavia kevyen liikenteen onnettomuuksia. Korkeat nopeudet lisäävät onnettomuusriskiä ja pahentavat erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien seurauksia. Törmäysnopeuden muutos 60 km/h:sta 40 km/h:iin pienentää jalankulkijan kuoleman todennäköisyyttä 70 %:sta noin 15 %:iin (kuva 14). 100% Keskusta- ja asuntoalueilla 40 km/h nopeusrajoitus yhdistettynä rakenteellisiin toimenpiteisiin vähentää onnettomuuksia ja lieventää erityisesti kevyen liikenteen onnettomuuksien vakavuutta. Samalla viihtyisyys paranee ja meluhaitat vähenevät. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vuodelta 1997 suositellaan keskusta- ja asuntoalueilla otettavaksi käyttöön alle 50 km/h nopeusrajoituksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% km/h Kuva 15. Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäysnopeuden mukaan (Lähde: Eero Pasasen tutkimukset)

27 30 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Nopeustasojen porrastus Nopeusrajoitusporrastuksella tuetaan tie- ja katuverkon jäsennöintiä. Rajoituksen tulee olla oikeassa suhteessa maankäyttöön ja liikenneympäristöön. Liikenneympäristön tulee tukea nopeusrajoitusta, jolloin autoilija valitsee oikean nopeuden. Asunto- ja keskusta-alueilla käytetään km/h alueellista rajoitusta. Alueita yhdistävillä väylillä käytetään yleisesti 50 km/h (taajaman yleisrajoitus), samoin teollisuusalueilla. Korkealuokkaisilla väylillä käytetään km/h rajoituksia, jos kevytliikenne on erotettu ajoneuvoliikenteestä. Ohikulkuteillä käytetään km/h riippuen tien standardista. Eritystoimintojen (esim. koulujen ja päiväkotien) kohdilla suositaan 30 km/h-nopeusrajoitusta. Asuntoalueilla tulee olla pienipiirteinen, viihtyisä ja turvallisuutta edistävä liikenneympäristö, jossa toimitaan kevytliikenteen ehdoilla. Liikenneympäristön kehittämisessä on pyrittävä kullekin alueelle soveltuvien ja alueen ominaispiirteitä korostavien ratkaisujen käyttöön, jottei eri asuntoalueista tule liian toistensa näköisiä. Alueen suunnittelussa huomioonotettavia asioita: uusien alueiden kaavoituksessa otettava huomioon, että alueilla ei saisi olla yli 100 metrin pituisia suoria sivusiirtymät ja ajoratakavennukset korotetut suojatiet ja liittymät betonikivettyinä tai asfaltin ja betonikiven yhdistelmiä pieniä kiertoliittymiä, joiden yli raskaat ajoneuvot voivat tarvittaessa ajaa erillisiä töyssyjä vain poikkeustapauksissa asuntoalueiden reunoilla portit (merkit, päällystemaalaus, pollari, kivetty poikkirata tms) ympäristön kaunistaminen pintamateriaaleilla, valaistuksella, istutuksilla vaaralliset näkemäesteet pois liittymistä Keskusta-alueilla tulee kiinnittää huomiota kevyen liikenteen ehdoilla tapahtuvaan liikkumiseen korkealaatuisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Nopeusrajoitus saa olla korkeitaan 40 km/h. Keskusta-alueen liikennejärjestelyssä ominaista: yhtenäinen kevyen liikenteen verkko ja polkupyöräpysäköinnin järjestämi nen kevyen liikenteen ylityskohtien korostaminen ja lyhentäminen (esim. eri laisilla pintamateriaaleilla, saarekkeilla ja ajoradan kavennuksilla) korotetut suojatiet ja liittymät (vain poikkeustapauksissa linja-autoreiteillä ja kehäväylillä, esim koulun kohdalla) keskustan reunoille portit (merkit, päällystemaalaus, pollari, laatat, keskeisille sisääntulokohdilla rakenteellinen portti) korkeatasoiset pintamateriaalit, kalusteet, valaistus ja istutukset vaaralliset näkemäesteet poistettava Alueita yhdistävät väylät palvelevat pääasiassa ajoneuvoliikennettä. Sopiva nopeusrajoitus on usein 50 km/h. Kevytliikenne tulee olla omilla väylillään ja kevyen liikenteen ylitykset turvallisia. Suojatiesaarekkeet, joiden kohdilla on selvä sivusiirtymä on suositeltavaa. Kiertoliittymät sopivat liittymiin useimmilla väylillä. Kevyen liikenteen ylityskohdissa tai palvelukohteiden kohdalla käytetään erilaisia pintamateriaaleja, valaistusta ja istutuksia. Liikenneympäristöä kehittämällä pyritään saamaan ylinopeudet kuriin ja helpotetaan meluongelmia.

28 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma 31 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Korkealuokkaisilla väylillä kevytliikenne on omilla väylillään ja risteäminen eritasossa. Nopeusrajoitus on km/h. Liittymät toteutetaan kanavoituina tai mahdollisesti valo-ohjattuina. Riittävästä näkemästä huolehditaan. Ohikulkuteillä järjestetään kevytliikenne omille väylilleen ja risteämiset eritasossa, jos liikkujia on. Ajoneuvoliikenteen ratkaisut ovat korkealuokkaista ja nopeusrajoitus km/h. Optiseen ohjaukseen, ramppien muotoiluun ja viitoitukseen kiinnitetään huomiota. Tieympäristöä pehmennetään mm. leveämmillä leikkauksilla, loivemmilla luiskilla, myötäävillä pylväillä ja suojatuilla esteillä. Liittymät ovat joko eritasoliittymiä tai ne kanavoidaan. Näkemät ovat riittäviä. Alueiden rauhoittaminen Liikenteen rauhoittamisella tarkoitetaan turhan ajoneuvoliikenteen vähentämistä siirtämällä liikenne korkealuokkaisemmille väylille ja parantamalla kevyen liikenteen olosuhteita sekä viihtyisyyttä. Liikenteen rauhoittamista tehdään asunto-, asiointi- tai liikekeskustoissa ja sen avulla voidaan tukea alueen kehitystä asumisen ja lähipalvelujen osalta. Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan suosituksen mukaan taajamissa nopeudet alennetaan 50:stä korkeintaan 40:een km/h. Pelkät kiellot ja rajoitukset eivät aina riitä nopeuksien alentamiseksi ilman katutilan rakenteellisia muutoksia. Läpikulkuliikenteen nopeuksien hillitsemiseksi tai esimerkiksi koulujen kohdalla rakenteelliset muutokset (töyssyt, sivusiirtymät, korotetut liittymät jne.) ovat yleensä tarpeen. Asuntoalueilla, joissa liikkuu pääasiassa oman alueen asukkaita ja merkittävää läpikulkuliikennettä ei ole, nopeuksien alentaminen tulisi saada aikaiseksi tiedotuksen ja asukkaiden asennemuokkauksen avulla. 5.5 Liikennejärjestelyjen kehittämistoimenpiteet Kiertoliittymät alentavat ajoneuvojen nopeutta ja konfliktipisteiden lukumäärä on alhaisempi kuin muissa liittymissä. Kiertoliittymän avulla ajoneuvo-onnettomuudet vähenevät eri tutkimusten mukaisesti 30-85% ja seuraukset lieventyvät. Kevytliikenteen järjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja on huolehdittava siitä, että liittymän muotoilu mahdollistaa ajoneuvon kuljettajan ja pyöräilijän katsekontaktin. Kiertoliittymät soveltuvat keskustan ulkopuolelle asuntoalueille tai alueiden ja keskustan välisille väylille, joissa nopeudet tahtovat nousta. Jalasjärvellä ehdotetaan rakennettavaksi kaksi kiertoliittymää, Rajalantien ja Oikotien liittymään sekä Rajalantien ja Keskustien liittymään. Kuva 16. Suunniteltu kiertoliittymä Rajalantien ja Koskitien liittymään

29 32 Jalasjärven liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Suojatiesaarekkeita tai korotettuja suojateitä rakentamalla voidaan parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta vilkkaimmissa tien ylityskohdissa taajamissa ja kaupunkien keskustoissa. Nykyisten suojateiden havaittavuutta voidaan parantaa siirtämällä liikennemerkkejä lähemmäksi ajorataa, varustamalla saareke suojatiemerkeillä sekä liikennemerkkien varret tehostamismerkinnöillä. Kuva 17. Jalastien ja Puskantien korotettu liittymä sekä korotettu suojatie Jalastien yli. Korotukset voidaan toteuttaa korotettujen liittymien ja suojateiden tai töyssyjen avulla. Nopeusrajoituksen pitää olla alle 50 km/h korotuksen kohdalla. Jos rajoitus on korkeintaan 30 km/h korotuksista ei tarvitse erikseen varoittaa autoilijoita. Keskustien suojatiet välillä Rajalantie Salmelantie ja Jalastien suojatiet välillä Haverintie Hautiaisentie ehdotetaan muutettavaksi korotetuiksi suojateiksi. Lisäksi Jalastien ja Puskantien liittymä ehdotetaan muutettavaksi korotetuksi liittymäksi. Pyöräilyliikenteen erottelu parantaa liikenneturvallisuutta. Rakentamalla korotettuja tai mieluummin erillisiä kevyen liikenteen väyliä kevyen liikenteen turvallisuus paranee. Jalasjärvellä ehdotetaan rakennettavaksi uudet kevyen liikenteen väylät Kirkkotieltä Koskitielle, Kisatieltä Oikotielle, Puskantien loppuosalle Lauhamäentielle Rantatieltä Haverintielle sekä VT 19:sta välille VT 3 - Luopajärvi. Kahden ensimmäisen väylän rakentamiseen liittyy myös sillan rakentaminen Jalasjoen yli. Koulun saattoliikenteeseen tulee kiinnittää huomiota, ja jokaisen koulun kohdalla tulisi laatia saattoliikenteen liikennejärjestelysuunnitelma. Koululaiset kokevat liikenteen usein vaaralliseksi koulujen läheisyydessä. Koulun saattoliikenne ehdotetaan uudelleen järjestettäväksi siten, että vanhemmat ajavat koulun pihaan Koulutieltä ja jättävät koululaiset kyydistä pois merkatuilla paikoilla ja poistuvat koulun portista Keskustielle.

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

ohjausryhmän 2. kokous Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma

ohjausryhmän 2. kokous Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma ohjausryhmän 2. kokous Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Edellisen kokouksen jälkeiset tapahtumat nettisivuja päivitetty www.tampere.ramboll.fi/harmanmaa_litu/ lähtötietojen keräys onnettomuusanalyysi

Lisätiedot

Tervon liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tervon liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tervon liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin Suunnitelman pohjalta eri tahot voivat toteuttaa jatkuvaa suunnitelmallista

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina

Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina Liikenne Hämeenlinnassa vuosina 2013-2017 Liikenne Hämeenlinnassa v. 2013-2017 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan * * * Loukkaantumiseen johtaneet (kpl) Vuosina 2013-2017 40 % kaikista

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina

Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa vuosina 2012-2016 Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa v. 2012-2016 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 39 % kaikista onnettomuuksista tapahtui

Lisätiedot

Vesannon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018

Vesannon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma Suunnitelman pohjalta eri tahot

Lisätiedot

Keiteleen liikenneturvallisuussuunnitelma 2018

Keiteleen liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 kunta liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kunta Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma Suunnitelman pohjalta

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Pielaveden liikenneturvallisuussuunnitelma 2018

Pielaveden liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 kunta liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kunta Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma Suunnitelman pohjalta

Lisätiedot

Isojoen onnettomuusyhteenveto Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Isojoen onnettomuusyhteenveto Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Isojoen onnettomuusyhteenveto 0-06 Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma.9.07 Onnettomuusaineisto Onnettomuustarkastelu käsittää vuodet 0-06 Aineisto perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA

KAUNIAISTEN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA LIIKENNETURVALLISUUSRAPORTTI 2017 Tieliikenneonnettomuudet koko maassa ja valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2016 tapahtui Suomessa kaikkiaan 4 709 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta

Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Julkaistu helmikuussa Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet

Julkaistu helmikuussa Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet Julkaistu helmikuussa 2017 Jyväskylän onnettomuusraportti 2016 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet 2 Sisällys Yhteenveto... 3 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2005-2016...

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Teuvan onnettomuusyhteenveto Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Teuvan onnettomuusyhteenveto Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Teuvan onnettomuusyhteenveto 0-06 Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 5.8.07 Onnettomuusaineisto Onnettomuustarkastelu käsittää vuodet 0-06 Aineisto perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SEITSEMÄN VAARALLISINTA RISTEYSTÄ. - Onnettomuusanalyysi ja toimenpide-esitykset

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SEITSEMÄN VAARALLISINTA RISTEYSTÄ. - Onnettomuusanalyysi ja toimenpide-esitykset LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SEITSEMÄN VAARALLISINTA RISTEYSTÄ - Onnettomuusanalyysi ja toimenpide-esitykset Alexandru Simut Lappeenrannan kaupunki Kadut ja ympäristö 17.12.2014 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.3

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Pyhäntä

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Pyhäntä Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus 018 Pyhäntä Pyhäntä kuuluu Oulun eteläiseen liikenneturvallisuustoimija-alueeseen, jossa on yhteensä 17 kuntaa. Liikenneturvallisuustoimija on kuntien ja ELY-keskuksen

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

Kurikan onnettomuusyhteenveto Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Kurikan onnettomuusyhteenveto Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Kurikan onnettomuusyhteenveto 0-06 Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 6..07 Onnettomuusaineisto Onnettomuustarkastelu käsittää vuodet 0-06 Aineisto perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin

Lisätiedot

Kunnan liikenneonnettomuustilanne v : KUNTA ILOMANTSI

Kunnan liikenneonnettomuustilanne v : KUNTA ILOMANTSI Kunnan liikenneonnettomuustilanne v. 3-7: KUNTA ILOMANTSI.3.8 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa poliisiin tietoon tulleiden ja vakuutusyhtiöille ilmoitettujen

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut

Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 5/2019 HUOM! Hangossa tilastopohja on hyvin pieni, joten analyysit/tulkinnat ovat rajallisia. Tiivistelmä Onnettomuuskehitys yleisesti Hangon

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Kunnan liikenneonnettomuustilanne v : KUNTA YPÄJÄ

Kunnan liikenneonnettomuustilanne v : KUNTA YPÄJÄ LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa poliisiin tietoon tulleiden ja vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Liikenneonnettomuustietokantaa

Lisätiedot

Kunnan liikenneonnettomuustilanne v : KUNTA LAHTI

Kunnan liikenneonnettomuustilanne v : KUNTA LAHTI 1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa poliisiin tietoon tulleiden ja vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Liikenneonnettomuustietokantaa

Lisätiedot

Kunnan liikenneonnettomuustilanne v : MAAKUNTA Kanta-Häme

Kunnan liikenneonnettomuustilanne v : MAAKUNTA Kanta-Häme 1 LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TILASTOINTI Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa poliisiin tietoon tulleiden ja vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Liikenneonnettomuustietokantaa

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Julkaistu helmikuussa Jyväskylän onnettomuusraportti 2017 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet

Julkaistu helmikuussa Jyväskylän onnettomuusraportti 2017 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet Julkaistu helmikuussa 2017 Jyväskylän onnettomuusraportti 2017 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet 2 Sisällys Yhteenveto... 3 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2005-2017...

Lisätiedot

12.1 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat

12.1 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 12 Naantali 12.1 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 12.1.1 Liikenneturvallisuustilanne Onnettomuusmäärät Vuosina 2001-2010 Naantalissa tapahtui yhteensä 873 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut

Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 29.5.2018 HUOM! Pukkilassa tilastopohja on hyvin pieni, joten analyyseja pitää tulkita hyvin varoen. Yhteenveto Pukkilan kunnan alueella

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Oulainen

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Oulainen Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus 2018 Oulainen Oulainen kuuluu Oulun eteläiseen liikenneturvallisuustoimija-alueeseen, jossa on yhteensä 17 kuntaa. Liikenneturvallisuustoimija on kuntien ja ELY-keskuksen

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Ylivieska

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Ylivieska Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus 2018 Ylivieska Ylivieska kuuluu Oulun eteläiseen liikenneturvallisuustoimija-alueeseen, jossa on yhteensä 17 kuntaa. Liikenneturvallisuustoimija on kuntien ja

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Myrskylän liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut

Myrskylän liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut Myrskylän liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 29.5.2018 HUOM! Myrskylässä tilastopohja on hyvin pieni, joten analyyseja pitää tulkita varoen. Yhteenveto Myrskylän kunnan alueella tapahtuu

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000 Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000

Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000 Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000 1 Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000 Vaasa 2000 Vaasan tiepiiri Vaasan Kaupunki 3 Vaasan liikenneturvallisuussuunnitelma 2000 Tielaitos Vaasan tiepiiri Vaasan kaupunki Vaasa 2000 4 Kartat: Vaasan

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMISPERIAATTEET

LIIKENTEEN RAUHOITTAMISPERIAATTEET 1 Tämän ohjeen tarkoituksena on määritellä Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien alueelle yhtenäiset toimintatavat liikenteen rauhoittamiseksi ja rauhoittamista koskevien

Lisätiedot

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski

Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen Satu Tuomikoski satu.tuomikoski@liikenneturva.fi 2 Lasten liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla 3 NOLLAVISIO Ihminen tekee liikenteessä

Lisätiedot

Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä

Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 1 02070 Espoon kaupunki / Kirjaamo Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä Esitys: Latokaski-seura ry on saanut Latokasken

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Taustatiedot 700 600 N 6, M 32% Vastaajien määrä kunnittain Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä

Lisätiedot

Liikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018

Liikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018 Liikenneturvallisuusraportti 2019 Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018 www.kauniainen.fi www.grankulla.fi Liikenneturvallisuus Suomessa Suomen liikenneturvallisuusvision, ns. nollavision, mukaan liikennejärjestelmä

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Lapinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut

Lapinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut Lapinjärven liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 29.5.2018 Yhteenveto Lapinjärven kunnan alueella tapahtuu vuosittain keskimäärin seitsemän henkilövahinkoon johtavaa ja kymmenen omaisuusvahinkoon

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Lappeenrannan onnettomuusyhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lappeenrannan onnettomuusyhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Lappeenrannan onnettomuusyhteenveto 2012-2016 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 13.9.2017 Onnettomuusaineisto Onnettomuustarkastelu käsittää vuodet 2012-2016 Aineisto perustuu poliisin

Lisätiedot

PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita

PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Taustaa: Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita 6.5.2019 Kysymys lapsiystävälliselle Kittilälle. Esitys Sodankyläntien

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyön suunnitelma

Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?

Lisätiedot

Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä

Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä Kuolemanriski tavanomaisessa liikenteessä Marko Kelkka Uudenmaan ELY-keskus LINTU-seminaari 2.2.2011 Helsinki Lähtökohdat Liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai

Lisätiedot

Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat

Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat 7.2.2018 Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkastelut Yhteenveto onnettomuustarkasteluista Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella tapahtuu vuosittain

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Alavieska

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Alavieska Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus 2018 Alavieska Alavieska kuuluu Oulun eteläiseen liikenneturvallisuustoimija-alueeseen, jossa on yhteensä 17 kuntaa. Liikenneturvallisuustoimija on kuntien ja

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Jyväskylän liikenneonnettomuusraportti

Jyväskylän liikenneonnettomuusraportti Julkaistu maaliskuussa 2019 Jyväskylän liikenneonnettomuusraportti 2018 Jyväskylän kaupunki Liikenne- ja viheralueet 2 Sisällys Yhteenveto... 3 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 ONNETTOMUUSANALYYSIT. Joroinen

Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma 2018 ONNETTOMUUSANALYYSIT. Joroinen Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma 218 ONNETTOMUUSANALYYSIT Joroinen Onnettomuusanalyysit Kaikki onnettomuudet 212-216 Keski-Savossa % Yksittäisonnettomuudet ja muut onnettomuudet 42% HEVA 21%

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Hirvensalmi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

KEMPELEEN JA LUMIJOEN LIIKEN- NETURVALLLISSUUNNITELMA TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERIAATTEET

KEMPELEEN JA LUMIJOEN LIIKEN- NETURVALLLISSUUNNITELMA TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERIAATTEET KEMPELEEN JA LUMIJOEN LIIKEN- NETURVALLLISSUUNNITELMA TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERIAATTEET 13.6.2013 LIIKENNETURVALLISUUSVISIO Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Joensuun kaupunki Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Joensuun kaupunki Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus s Joensuun kaupunki Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma Joensuussa käynnistettiin huhtikuussa koko kaupunkia koskevan liikenneturvallisuussuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi NYKYTILA Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Keski-Karjalan kunnat Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi sijaitsevat Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Nivala

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Nivala Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus 2018 Nivala Nivala kuuluu Oulun eteläiseen liikenneturvallisuustoimija-alueeseen, jossa on yhteensä 17 kuntaa. Liikenneturvallisuustoimija on kuntien ja ELY-keskuksen

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Pyhäjärvi

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Pyhäjärvi Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus 2018 Pyhäjärvi Pyhäjärvi kuuluu Oulun eteläiseen liikenneturvallisuustoimija-alueeseen, jossa on yhteensä 17 kuntaa. Liikenneturvallisuustoimija on kuntien ja

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Siikalatva

Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus Siikalatva Liikenneturvallisuustoimijan vuosikertomus 2018 Siikalatva Siikalatva kuuluu Oulun eteläiseen liikenneturvallisuustoimija-alueeseen, jossa on yhteensä 17 kuntaa. Liikenneturvallisuustoimija on kuntien

Lisätiedot

Asukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Asukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn yhteenveto Teuva Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

Kankaanpään liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kankaanpään liikenneturvallisuussuunnitelma Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenneturvallisuussuunnitelma Työssä laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma Suunnitelman pohjalta eri tahot

Lisätiedot

Luumäen onnettomuusyhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Luumäen onnettomuusyhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Luumäen onnettomuusyhteenveto 2012-2016 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Onnettomuusaineisto Onnettomuustarkastelu käsittää vuodet 2012-2016 Aineisto perustuu poliisin tietoon

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma. Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma Kaakkois-Suomen ELY-keskus Työn tausta Valtakunnallisessa Tieliikenteen liikenneturvallisuussuunnitelmassa korostetaan alueellisen liikenneturvallisuustyön

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI <PVM>

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI <PVM> LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Liikkenneturvallisuustyön organisointi 1. Liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen organisointi 2. Liikenneturvallisuustyön valtakunnalliset toimijatahot 3.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

1 LIIKENNEKASVATUS-, VALISTUS- JA TIEDOTUSTYÖN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA

1 LIIKENNEKASVATUS-, VALISTUS- JA TIEDOTUSTYÖN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA 1 LIIKENNEKASVATUS-, VALISTUS- JA TIEDOTUSTYÖN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA 1.1 Johdanto Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehostamalla koulutusta, valistusta ja tiedotusta. Ihmisen asenteisiin ja käyttäytymiseen

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Kouvolan liikenneturvallisuussuunnitelma VISIO, TAVOITTEET, PAINOPISTEALUEET JA MITTARIT

Kouvolan liikenneturvallisuussuunnitelma VISIO, TAVOITTEET, PAINOPISTEALUEET JA MITTARIT Kouvolan liikenneturvallisuussuunnitelma 2017 VISIO, TAVOITTEET, PAINOPISTEALUEET JA MITTARIT VISIO TURVALLISESTA LIIKKUMISESTA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET TOIMENPITEET VISIO PAINOPISTE- ALUEET Kenenkään ei

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot