KATSASTAJAN KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 1 KATSASTAJAN KÄSIKIRJA 0. Etulehti 1. Sisällysluettelo 1 2. Käsikirjan tarkoitus, sisällön kuvaus ja käyttöohje 2.1 Käsikirjan tarkoitus Sisällön kuvaus Käyttöohje ja lyhenteet 5 3. Määritelmät 3.1 Ajoneuvomääritelmät Lisämäärittelyt Muut määrittelyt Katsastuslajit ja katsastajat Katsastusohjeet, sallitut mitat ja massat 4.1 Invataksi Pelastusauto Sairasauto Eläinlääkintäauto Matkailuauto Ruumisauto Huoltoauto Auton alustalle rakennettu työkone Museoajoneuvot Sallitut mitat ja massat Kytkentämääräykset Tunnistaminen 5.1 Valmistenumero ja valmistajan kilpi Rekisterimerkinnät Asiapaperit Rekisterikilpi Jarrut 6.1 Käyttöjarru Seisontajarru Muu jarru Valot ja varusteet 7.1 Heijastimet Etu-, taka-, jarru- ja suuntavalot Rekisterikilven valot Tunnusvalot Lähi- ja kaukovalot Muut valot Varoituskolmio Turvavyö Ajopiirturi a Nopeudenrajoitin Muut laitteet ja varusteet Pakokaasupäästöt 126

2 2 8. Alusta ja ohjaus 8.1 Taka-akselisto Pakoputkisto ja melunvaimennus Jousitus ja iskunvaimennus Alusta Renkaat ja vanteet Roiskesuojat ja läpät Etuakselisto Ohjauslaitteet Kori ( ovet, saranat, istuimet, päällirak., etu- ja sivutörmäysturvall. ) Vetolaitteet Koeajo 9.1 Hallintalaitteet Peilit Korin sisustus ( mm. sisäturvall. ) Tuulilasi Tuulilasin laitteet Muut ikkunat Merkinantolaitteet Voimansiirto Ohjattavuus Lukkolaite Liitteet 10.1 Poikkeaminen määräyksistä 226

3 3 AJONEUVOMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULOTAULUKOT Ajoneuvomääräysten voimaantulotaulukot on tarkoitettu ohjeeksi maahantuonti-, rekisteröinti- ja muutoskatsastuksia suorittaville katsastusmiehille. Opas antaa hyödyllistä tietoa myös informaation antajille ja alalle aikoville. Ajoneuvomääräysten voimaantulotaulukot on tarkoitettu käytettäväksi rinnan muun tuki-informaation kanssa. Mikäli tässä materiaalissa esiintyy poikkeavuuksia säädöksiin ja ohjeisiin tai AKEn ohjetyöryhmässä tehtyihin kannanottoihin, sovelletaan näissä tapauksissa aiemmin annettuja määräyksiä ja ohjeita. Ajoneuvomääräysten voimaantulotaulukot uudistuvat jatkuvasti sitä mukaa kun määräykset muuttuvat. Sisältöön liittyvät toiveet ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. Rakenteet ja varusteet sekä niihin liittyvät määräykset, ohjeet ja voimaantulot on käsitelty samassa järjestyksessä kuin ne esiintyvät nykyisin yleisesti käytössä olevassa tarkastuskortissa. Järjestys on tuttu, joka puolestaan nopeuttaa ja helpottaa käsikirjan käyttöä manuaalisena sekä rinnan tietokoneen kanssa.

4 4 Sisällön kuvaus Osassa 1, " Sisällys ' on yksityiskohtainen sisällysluettelo Osassa 2, " Tarkoitus, sisällön kuvaus ja käyttöohje" kerrotaan lyhyesti kirjan tarkoitus ja kirjan sisältö sekä opastetaan kirjan käytössä. Osassa 3, " Määritelmät " on katsastukseen liittyvät tärkeimmät määritelmät ja niihin liittyvät käsitteet viitteineen. Osassa 4, " Katsastusohjeet, sallitut mitat ja massat" on kirjoitettuna erikoisimpien ajoneuvojen yksityiskohtaisemmat katsastusohjeet. Osassa 5, "Tunnistaminen" on ohjeet ja määräykset ajoneuvon tunnistamiseksi ja yksilöimiseksi. Osassa 6, "Jarrut" käsitellään jarruja koskevat määräykset sekä jarrujen hyväksyttävyyden toteamiseksi laaditut ohjeet. Osassa 7, "Valot ja varusteet" käsitellään päästöjä, valoja, heijastimia ja muita ajoneuvoon kiinteästi tai lisävarusteena kuuluvia varusteita ja laitteita. Osassa 8, "Alusta ja ohjaus" käsitellään alustaa ja siihen liittyviä varusteita ja laitteita. Osassa 9, "Koeajo" käsitellään ajamiseen, ajoneuvon hallintaan ja koriin kiinteästi liittyviä varusteita ja laitteita. Osassa 10, "Liitteet" säilytetään tarpeellisiksi katsottuja liitteitä, kuten standardit ja autoverolain sovellutukset.

5 5 Käsikirjan käyttö Tässä osassa kerrotaan ensin tärkeimpiä perusasioita käsikirjasta ja sen käytöstä. Sen jälkeen esimerkkien ja selityksien avulla kuvataan käsikirjan käyttö. Lopussa kerrotaan käytettyjen lyhenteiden merkitys. Perusasiat Määräykset nimikkeittäin ja ajoneuvoluokittain kerrotaan voimaantulopäivämäärien määräämässä järjestyksessä, vanhimmasta uusimpaan. Nimikkeet puolestaan esitetään tarkastuskortin mukaisessa järjestyksessä. Myöhemmässä vaiheessa muuttuneet määräykset ja ohjeet päivitetään tietokoneelle keskitetysti. Seuraavien asioiden tunteminen ja muistaminen hyödyttää käsikirjan käyttöä. - suoritettuihin rakenne- ym. muutoksiin sovelletaan katsastushetkellä voimassaolevia määräyksiä ellei LMp (799/98) auton rakenteen muuttamisesta tai LMp (332/92) moottoripyörän ja mopon rakenteen muuttamisesta muuta edellytä. - vanhan aiemmin hyväksytyn varusteen tai laitteen saa korvata uusien määräysten mukaisilla. - luetaan voimaantulojen asiasisältö kokonaisuutena, koska yleensä vain muuttunut tieto merkitty voimaantulopäivän kohdalle. - määräysten tarkkaa sisältöä ei yleensä ole merkitty, ainoastaan pääkohdat pl. määräykset, joiden asiasisältö on lyhyt ja selkeä tai vaikeasti haettavissa.

6 6 - merkinnät (UUSI TYYPPI) tai ( TYYPPI ) viittaavat vain tyyppihyväksyntää koskeviin määräyksiin ( vain osassa tapauksista ja uusimmat määräysmuutokset ) - joissakin kohdin on muuttunutta määräysosaa korostettu alleviivauksin, jolloin muu osa vaatimuksesta on yleensä pysynyt samana kuin mitä se oli ennen ko. päivämäärää. - varmistettava, että lukeminen tapahtuu oikeaa ajoneuvoluokkaa koskevalta sivulta ja samalla huomioitava mm. tyyppikatsastusja käyttöönottoajankohta, tullivalvonnasta luovutuspäivä jne. Esimerkit Esimerkki 1. Muuttotavarana maahantuodun henkilöauton melun sallittu arvo on selvitettävä. Auto on otettu käyttöön vuonna todetaan ohjeista, että ns. muuttoautoihin melun osalta sovelletaan ajoneuvon ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana voimassa olleita määräyksiä. - siirrytään kohtaan "D2 pakoputkisto" jolloin todetaan, että vuoden 1984 aikana ei ole mitään autoja koskevia merkintöjä. On siis mentävä aikaisempien päivämäärien suuntaan, jolloin todetaan, että ensimmäinen autoa koskeva merkintä on kohdalla, josta luettavissa suoraan, että ko. autoa koskeva meluraja on 82 db. Esimerkki 2. Tuleeko vuonna 1958 käyttöön otetussa kaksipyöräisessä moottoripyörässä olla jarruvalo? Avataan tietokoneelta Katsastajan Käsikirja ja siirrytään kohtaan "jarruvalo" ko. ajoneuvoluokan sivulle, josta todetaan, että

7 7 - ensimmäinen maininta pakollisesta jarruvalosta on kohdalla, mutta se koskee sivuvaunullista ja kolmipyöräistä moottoripyörää. - seuraava moottoripyörän jarruvaloa koskeva muutos on kohdalla, mutta vaatimus koskee ko. päivämäärän jälkeen käyttöön otettuja moottoripyöriä. Voidaan vastata, että vuonna 1958 käyttöön otetussa kaksipyöräisessä moottoripyörässä ei jarruvalo ole pakollinen. Aina ei vastaus löydy suoraan käsikirjan sivulta, vaan viitteen avulla haetaan esimerkiksi LM päätös paineilmajarruista, jota selaamalla saadaan vastaus esille. Vaihtoehtoisesti voidaan viitteen avulla hakea tietoa asetuksista ym. tietolähteistä.

8 8 Käytettyjä lyhenteitä AAK = asetus ajoneuvojen katsastuksesta AKA = ajokorttiasetus AKTA = asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä AKE = ajoneuvohallintokeskus ANA = ajoneuvoasetus ANH = ajoneuvohallinto ARA = ajoneuvojen rekisteröintiasetus ARK = autorekisterikeskus ARVA = asetus ajoneuvojen rakenteista ja varusteista AvL = autoverolaki EY = Euroopan yhteisö FMVSS = Amerikan Yhdysvaltojen liittovaltion turvall.standardi KTM = kauppa- ja teollisuusministeriö KYM = kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö LaRp = linja-auton rakennepäätös L(V)M = liikenne(ja viestintä)ministeriö LMp = liikenneministeriön päätös LTJ = liikennetietojärjestelmä Mtk = moottorityökone Mp = moottoripyörä TLA = tieliikenneasetus TLL = tieliikennelaki Tpp = täytäntöönpanopäätös Tr = traktori TSH = työsuojeluhallitus TVL = tie- ja vesilaitos VAK = vaarallisten aineiden kuljetus VN = valtioneuvosto + tarkoittaa muutettuna (esim. ARVA 101, 1256/ /94 tarkoittaa asetuksen perusversion pykälää 101 vuodelta 1992 muutettuna vuonna 1994 annetulla asetuksella nro 773) * tarkoittaa että muutoksia perusversioon on useita eikä kaikkia niitä ole erikseen mainittu (esim. 70/157/ETY * 92/97/ETY tarkoittaa direktiivin perusversiota 70/157/ETY muutettuna direktiiveillä 73/350/ETY, 81/334/ETY, 84/372/ETY, 89/491/ETY, 96/20/EY, 1999/101/EY, 77/212/ETY, 84/424/ETY ja 92/97/ETY)

9 9 NIMIKE: 3.1. AJONEUVOMÄÄRITELMÄT AJONEUVOLUOKAT Moottoriajoneuvoja ovat - auto M - ja N - luokat - moottoripyörä L3 - ja L4 - luokka - mopo L1 ja L2 -luokka sekä - näihin ryhmiin kuulumattomat L - luokkien ajoneuvot. ARVA 2, 1256/92, 290/98 1. Autolla M - ja N - luokat tarkoitetaan - henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka erikoistehtävään rakennettua moottoriajoneuvoa, jossa - on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 30 km/h. Autoksi ei kuitenkaan katsota nelipyöräistä ajoneuvoa, joka luetaan L-luokkaan kuuluvaksi 2. Henkilöauto M1 - luokka on - on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa - kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle. 3. Linja-auto, M2 - ja M3 - luokka, - on henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle - M2 - luokan auton kokonaismassa on enintään 5 tonnia, - pienoislinja-auto on M2 - tai M3 - luokan auto, jossa kuljettajan lisäksi tilaa enintään 22 matkustajalle. - nivellinja-auto on linja-auto, jossa on kaksi tai useampia pysyvästi toisiinsa nivellettyjä jäykkiä osia ja jossa matkustajat voivat liikkua vapaasti nivelletyistä osista toisiin nivelosan kautta. - kaksikerroksisella linja-autolla tarkoitetaan linja-autoa, jossa matkustajille tarkoitetut tilat on järjestetty ainakin yhdessä osassa kahteen päällekkäin olevaan tasoon ja jonka ylemmässä kerroksessa ei ole varattu tilaa seisoville matkustajille. Oppaalle voi olla oma, tarvittaessa kokoon kääntyvä istuin, jossa tulee olla vähintään kahden pisteen turvavyö ja teksti: " Ei matkustajille". Oppaan istuin lasketaan mukaan henkilölukuun.

10 10 NIMIKE: 3.1. AJONEUVOMÄÄRITELMÄT AJONEUVOLUOKAT Pakettiauto, N1 - luokka, 5. Kuorma-auto on - on tavaran kuljetukseen tarkoitettu auto, jonka kokonaismassa on enintään 3.5 tonnia. - tavarankuljetukseen tarkoitettu auto - kokonaismassa suurempi kuin 3.5 tonnia ja kuuluu - N2 - luokkaan, jos kokonaismassa enintään 12 tonnia ja - N3 - luokkaan jos kokonaismassa on suurempi kuin 12 tonnia. 6. Ajoneuvoja luokiteltaessa rinnastetaan erikoistarkoituksiin rakennettujen ajoneuvojen varusteet, kuten nosturi, betonipumppu ja huoltovälineet tavaraan ARVA 3, 1256/92 7. Moottoripyörä ja L5 - luokan ajoneuvot (uudet luokat????) - moottoripyörällä, L3 - ja L4 - luokka, tarkoitetaan - kaksipyöräistä (L3 luokka) tai sivuvaunullista (L4 - luokka) moottoriajoneuvoa - moottori yli 50 cm3 polttomoottori tai - rakenteellinen nopeus suurempi kuin 45 km/h käyttövoimasta riippumatta. - L5 - luokan ajoneuvoksi luetaan - kolmipyöräinen ajoneuvo, pyörät pituussuuntaisen keskiakselin suhteen symmetrisesti ja jonka - moottori yli 50 cm3 polttomoottori - tai rakenteellinen nopeus suurempi kuin 45 km/h käyttövoimasta riippumatta. - myös nelipyöräinen tieliikenteeseen tarkoitettu ajoneuvo, jonka ottomoottorin tilavuus on yli 50 cm3 tai muun kuin ottomoottorin teho yli 4 kw taikka rakenteellinen nopeus suurempi kuin 45 km/h. Kuormittamaton massa enintään 400 kg tai tavarankuljetukseen tarkoitettuna enintään 550 kg. Moottorin teho ei ylitä 15 kw.arva 4, 1256/92, 290/98

11 11 NIMIKE: 3.1. AJONEUVOMÄÄRITELMÄT AJONEUVOLUOKAT Mopo ja L2 - luokan ajoneuvot (uudet luokat????) - mopolla, L1 - luokka, tarkoitetaan kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa, jonka - moottori enintään 50 cm3 polttomoottori ja jonka - suurin rakenteellinen nopeus 45 km/h tai myös - muulla voimanlähteellä kuin polttomoottorilla varustettu kaksipyöräinen moottoriajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on 45 km/h. - L2 - luokkaan luetaan kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka - moottori enintään 50 cm3 polttomoottori, jonka - rakenteellinen nopeus enintään 45 km/h. Luokkaan luetaan - muulla voimanlähteellä kuin polttomoottorilla varustettu kolmipyöräinen ajoneuvo, suurin rakenteellinen nopeus 45 km/h Pienitehoinen mopo on kaksipyöräinen polkimin varustettu mopo, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 25 km/h ja moottorin teho 1 kw. Mopo ei ole enintään 250 W:n sähkömoottorilla varustettu polkupyörä, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta nopeuden saavuttaessa 25 km/h. Kevyt nelipyörä -kuormittamaton massa enintään 350 kg -rakenteellinen nopeus enintään 45 km/h -ottomoottorin tilavuus enintään 50 cm3 -muun moottorin teho enintään 4 kw ARVA 5, 1256/92, 290/98 9. Traktori, -T - luokka on moottorikäyttöinen ja - teloin tai pyörin varustettu ja tarkoitettu - vetämään, työntämään, käyttämään tai kuljettamaan maa- ja metsätaloudessa käytettäviä työvälineitä tai vetämään taikka työntämään maa- ja metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja - liikennetraktori on - tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. - myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen suuremmalla kuin kytkentämassaltaan enintään 10 tonnin perävaunulla varustettuna - rakenteellinen nopeus, katso ARVA 6. ARVA 6, 1256/ /99

12 12 NIMIKE: 3.1. AJONEUVOMÄÄRITELMÄT AJONEUVOLUOKAT Moottorityökone on - työkoneeksi rakennettu tai varustettava moottorikäyttöinen ajoneuvo, rakenteellinen nopeus enintään 40 km/h. - tienpitoon rakennettu muu moottorikäyttöinen ajoneuvo kuin auto, vaikka rakenteellinen nopeus ylittääkin 40 km/h. - perävaunujen ja kuljetusalustojen siirtoon tarkoitettu vetotrukki, rakenteellinen nopeus enintään 50 km/h, ellei ajoneuvoa ole pidettävä kuorma-autona tai liikennetraktorina. ARVA 7, 1256/ Maastoajoneuvo on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään tarkoitettu jäällä, lumessa tai vajottavassa maastossa taikka maahan tukeutuen kulkemaan rakennettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, kuten moottorireki tai ilmatyynyalus. ARVA 8, 1256/ Perävaunulla, O1 - O4 - luokka, tarkoitetaan henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin rakennettua hinattavaa ajoneuvoa. Reki on jalaksin varustettu perävaunu, ARVA Puoliperävaunu on moottoriajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitettu ajoneuvo, joka on suunniteltu kytkettäväksi puoliperävaunun vetoautoon tai apuvaunuun. Puoliperävaunu aiheuttaa huomattavan kohtisuoran kuormituksen vetoautoon tai apuvaunuun. ARVA 9, 1256/ / Varsinainen perävaunu (vetoaisaperävaunu) on perävaunu, jossa on - vähintään kaksi akselia ja jonka - etuakselistoa ohjaava vetolaite on nivelöity pystysuunnassa liikkuvaksi perävaunuun nähden eikä välitä merkittäviä pystysuuntaisia voimia vetävään ajoneuvoon, ARVA 9, 1256/ / Keskiakseliperävaunu on perävaunu, jonka - akselisto perävaunun painopisteessä tai lähellä sitä ja - josta vain vähäinen voima kohdistuu vetävään ajoneuvoon - vetolaite ei ole nivelöity pystysuunnassa liikkuvaksi perävaunuun nähden. Myös puoliperävaunun vetopöydällä varustettu apuvaunu (dolly) on keskiakseliperävaunu ARVA 9, 1256/92, 671/ Traktoriperävaunu on traktoriin kytkettäväksi tarkoitettu keskiakseliperävaunu, jossa vetävään ajoneuvoon kohdistuva massa on enintään kg.

13 13 NIMIKE: 3.1. AJONEUVOMÄÄRITELMÄT AJONEUVOLUOKAT Perävaunuluokat - O1 - luokka; jonka kokonaismassa enintään 0.75 tonnia. ( kevyt perävaunu) - O2 - luokka; jonka kokonaismassa suurempi kuin 0.75 tonnia, mutta enintään 3.5 tonnia. - O3 - luokka; jonka kokonaismassa suurempi kuin 3.5 tonnia, mutta enintään 10 tonnia. - O4 - luokka; jonka kokonaismassa suurempi kuin 10 tonnia. ARVA 9, 1256/ /97

14 14 NIMIKE: 3.2. LISÄMÄÄRITTELYT RAKENTEELLISET VAATIMUKSET Maastoautot - M1G - ja N1G - luokka - vähintään yksi etu - ja yksi taka-akseli on vetävä - M1-luokan auto ja kokonaismassaltaan enintään kahden tonnin N1- luokan auto. - voimansiirto - ja vetojärjestelmä, laskennallinen mäennousukyky, lähestymis -, jättö - ja ylityskulmat ja maavarat määritetty. ARVA 12, 1256/ /93 - N1G -, M2G -, M3G - JA N2G - luokka - kokonaismassaltaan yli kahden tonnin N1 - luokan auto sekä kokonaismassaltaan enintään 12 tonnin M2 -, M3, - ja N2 - luokan auto - voi olla telavetoinen tai jokapyörävetoinen - voimansiirto - ja vetojärjestelmät sekä laskennallinen mäennousukyky määritetty. ARVA 12, 1256/92 - M3G - ja N3G - luokka - telavetoinen tai jokapyörävetoinen N3 - tai kokonaismassaltaan yli 12 tonnin M3 - luokan auto - veto - ja voimansiirtojärjestelmät, laskennallinen mäennousukyky, lähestymis -, jättö -ja ylityskulmat ja maavarat määritetty. ARVA 12, 1256/92 2. Auton alustalle rakennettu työkone on - N2 - tai N3 - luokan ajoneuvo, joka varustettu - erityisillä välineillä työn tekoa varten, ja jota - ei ole tarkoitettu muun tavaran kuin työssä tarpeellisten työvälineiden ja tarvikkeiden kuljettamiseen, ARVA 20, 1256/ 92 - AKEn ohje 242/204/2000

15 15 NIMIKE: 3.2. LISÄMÄÄRITTELYT RAKENTEELLISET VAATIMUKSET Museoajoneuvo on 4. Kaksikäyttöauto on - valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka - valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta ja - on alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entisöity asianmukaisesti. ARVA 21, 1256/92 N1-luokan ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi istuinpaikat enintään kuudelle henkilölle. Kaksikäyttöauton suurimmasta sallitusta kokonaismassasta auton tavarakuorman massa on suurempi kuin 68 kg:n massaisiksi katsottujen matkustajapaikkojen (ilman kuljettajaa) yhteen laskettu massa. ARVA 21 b, 703/98 5. Eräät moottoripyöräluokat - kevytmoottoripyörä on enintään 125 cm3 polttomoottorilla varustettu kaksipyöräinen moottoripyörä. - invalidimoottoripyörä on vammaisen käyttöön tarkoitettu ja rakennettu kolmipyöräinen moottoripyörä. ARVA 22, 1256/92 Invataksin, pelastus -, sairas -, eläinlääkintä -, matkailu -, ruumis - ja huoltoauton määritelmät käsitellään kutakin autoa koskevissa katsastusohjeissa.

16 16 NIMIKE: 3.3. MUUT MÄÄRITTELYT MASSAT, AKSELISTOT JNE Massat - kokonaismassa on - ajoneuvon valmistajan sallima suurin kuormatun ajoneuvon massa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn - sen akselin tai akseliston välityksellä tiehen kohdistuva massa kuormatun perävaunun ollessa kiinnitettynä vetävään ajoneuvoon. ( puoliperävaunu ja keskiakseliperävaunu ) - alustan valmistajan ilmoittama arvo, silloin kun alustan valmistaja on rajoittanut kokonaismassan edellä tarkoitettua pienemmäksi. ARVA 25, 671/97 - omamassa on - ajoneuvon massa täydessä ajokunnossa kuljettaja, kaikki tavanomaiset varusteet, vararengas, työkalut, ja voiteluaineet sekä jäähdytysneste ja 90 % polttoaineesta sekä kuljettaja mukaan luettuina. Matkailuauton omamassaan luetaan 90 % juomavesi- ja kaasusäiliöiden sisällöstä. Huom! Matkailuauton omamassan määrittelyä sovelletaan edellä sanotulla tavalla vain lähtien tyyppikatsastettaviin tai uutta ajoneuvomallia oleviin matkailuautoihin tai jotka otetaan käyttöön tai sen jälkeen. Huom! Asetuksen 25 a :n matkailuauton omamassan määrittelyä koskeva muutos koskee ajoneuvoa, joka tyyppikatsastetaan direktiivissä 92/21/ETY tarkoitettuun uuteen tyyppiin kuuluvana tai tyyppihyväksytään tai sen jälkeen. Huom! L-luokan ajoneuvossa kuljettajan massaa ei lueta omaan massaan ARVA 25, 1256/ / / /97 - kuormittamaton massa on - ajoneuvon omamassa vähennettynä polttoaineen ja sellaisten lisävarusteiden massalla, joita säädökset tai ajoneuvon normaali käyttö eivät välttämättä edellytä. ( koskee L - luokan ajoneuvoa ) ARVA 25, 1256/ /94 - akselille tai telille kohdistuva massa on - valmistajan sallima suurin massa, joka ajoneuvon kokonaismassasta jonkin akselin tai telin välityksellä kohdistuu tiehen.

17 17 Huom! tielle sallitut arvot. AKTA 20, 1257/ /97 katso myös ohje A2 rekisterimerkinnät kohta kuljettajan massa on 75 kg, jollei direktiivissä toisin määrätä, ARVA 25d, 1256/ /2000

18 18 NIMIKE: 3.3. MUUT MÄÄRITTELYT MASSAT, AKSELISTOT JNE Teli sekä kaksois - ja kolmoisakselisto - määritelmät kerrottu ohjeen kohdassa A2/ 2.5 rekisterimerkinnät 3. Ilmajousitusta vastaava jousitus ARVA 26 b 671/97 Akselin tai akseliryhmän jousitusjärjestelmä, joka on direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevan kohdan mukainen 4. Vähäpäästöinen auto täyttää ARVA 46 :ssä asetetut vaatimukset ARVA 27, 1256/ / Ympäristöluokkaan I kuuluva N2 -, N3 -, M2 - ja M3 - luokan auto, jonka pakokaasu- ja hiukkaspäästöt eivät ylitä ARVA mom. ja jonka äänen voimakkuus ei ylitä mom. raja-arvoja, ARVA 27, 1256/ / / Hyväksymis - ja varmentamisjärjestelmät - EY -, e - ja E - hyväksyminen, EY - direktiivi, E - sääntö, FMVSS - standardi ja muut em. liittyvät muutokset, katso ARVA 30, 1256/ / / / / Tyyppihyväksyntä - on menettely jolla osoitetaan auto- tai perävaunutyypin täyttävän 70/156/ETY ja L-luokkaan kuuluvan ajoneuvotyypin 92/61/ETY (2002/24/EY, joka kumoaa 92/61/ETY, astuu voimaan ) vaatimukset. Tyyppihyväksynnän suorittaa AKE. AAK 4 ja 14, 1702/ /95 8. Vaatimustenmukaisuustodistus - on ajoneuvon valmistajan antama asiakirja, joka osoittaa todistuksen tarkoittaman ajoneuvon vastaavan edellä tarkoitetulla tavalla hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä. AAK 4, 1702/ / Ajoneuvovalmistajan edustaja - tarkoitetaan sellaista ajoneuvojen kauppaa tai maahantuontia harjoittavaa Suomessa kaupparekisteriin merkittyä yritystä, joka valmistajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella saa käyttöönsä ajoneuvon rakenteeseen ja varusteisiin liittyvät hyväksymisen ehtona olevat ajoneuvon tekn. tiedot, AAK 5, 1702/ /98.

19 19 NIMIKE: 3.4. KATSASTUSLAJIT JA KATSASTAJAT SÄÄNNÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ Katsastuslajit Tyyppikatsastus - suoritetaan uuden ajoneuvomallin luokittelua varten ja sen toteamiseksi, onko ajoneuvomalli rakenteeltaan, varusteiltaan, mitoiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan säännösten ja määräysten mukainen. AAK 3, 1702/92 - tyyppikatsastus ei ole pakollinen ellei ajoneuvoa haluta rekisteröidä ennakkoilmoitusmenettelyä käyttäen - tyyppikatsastusmääräykset AAK 7-13 Rekisteröintikatsastus -suoritetaan yksittäisen ajoneuvon luokittelua varten - todetaan ajoneuvosta rekisteriin merkittävät tiedot sekä tarkastetaan, onko ajoneuvo kunnoltaan turvallinen sekä mitoiltaan ja varusteiltaan säännösten ja määräysten mukainen, AAK 3, 1702/92 - rekisteröintikatsastusmääräykset ja - velvollisuus AAK 23-25

20 20 NIMIKE: 3.4. KATSASTUSLAJIT JA KATSASTAJAT SÄÄNNÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ Muutoskatsastus - on ajoneuvosta rekisteriin merkittyjen tietojen muuttamiseksi tai täydentämiseksi erikseen suoritettava katsastus, AAK 3 - muutoskatsastus on suoritettava, jos - ajoneuvon luokka muutetaan - ajoneuvon akselisto- tai korirakennetta tai ulkomittoja on muutettu - henkilöpaikkalukua on muutettu - kuorma-auto varustetaan vetokytkimellä tai -pöydällä tai sellainen poistetaan taikka vetolaitteen sijoitus tai tyyppi on muutettu - massoja halutaan muuttaa - perävaunu varustettaan vetokytkimellä toisen perävaunun vetämistä varten - vaihdetaan alkuperäisestä poikkeava moottori - varusteita tai laitteita täydennetty ei kuitenkaan jos kuorma- tai pakettiauton tai N - luokan ajoneuvon tavaratila varustetaan tavarankuljetuksen vaatimalla suojavuorauksella, lämpöeristeellä tai hyllyköllä - ajoneuvoa ryhdytään käyttämään kuljettajanopetukseen - vuonna 1960 tai myöhemmin käyttöön otetun ajoneuvon osista 25 % tai enemmän on vaihdettu ensirekisteröinnin jälkeen ja vaihdettaessa muita kuin kulutusosia tämän % luvun jo ylityttyä - yksityiskäytössä ollutta henkilöautoa ryhdytään käyttämään luvanvaraisessa liikenteessä - traktoria ryhdytään käyttämään liikennetraktorina - N- tai O-luokan ajoneuvo varustetaan eläinten kuljetusta varten - ajoneuvoa ryhdytään käyttämään tiettyjen vaarallisten aineiden kuljetukseen - ajoneuvon verovapauden edellytykset eivät ole voimassa - muutoskatsastusmääräykset ja - velvollisuus. AAK /92 ja Huom! LMp auton rakenteen muuttamisesta 779/98

21 21 NIMIKE: 3.4. KATSASTUSLAJIT JA KATSASTAJAT SÄÄNNÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ Kytkentäkatsastus - suoritetaan vetävän ja hinattavan ajoneuvon kytkennän hyväksymiseksi, AAK 3 - kytkentäkatsastusmääräykset ja - velvollisuus AAK suoritetaan, jos yhdistelmän ajoneuvojen mekaaniset kytkentälaitteet, sähköjohtojen kytkentä ja paineilmajarrulla varustetussa ajoneuvossa paineilmajarrujohtojen liittimien mitoitus ja sijoitus eivät täytä 94/20/EY tai E 55 ( ARVA 30 2 ja 3 mom 1256/92 ) tai ministeriön määräysten tai voimassa olevan ISO -taikka SFS - standardin vaatimuksia. AAK 26, 1702/ /95

22 22 NIMIKE: 4.1 INVATAKSI KATSASTUSOHJE... 1 INVATAKSI on pyörätuolia käyttävien vammaisten ja muiden liikuntarajoitteisten kuljetukseen rakennettu ja varustettu M1- luokan auto, jota käytetään luvanvaraisessa henkilöliikenteessä. Invataksissa tulee olla pyörätuolia varten nostin. Matalalattiaisessa invataksissa hyväksytään myöskin leveyssuunnassa yhtenäinen kulkuluiska, jonka kaltevuus on enintään 8%. Tämä määräys koskee invatakseja, jotka otettu käyttöön tai sen jälkeen. Aikaisemmin käyttöönotetuissa hyväksytään edelleen pyörätuolia varten riittävän loivat kulkusillat. Invataksissa tulee pyörätuolipaikkoja olla vähintään kaksi, joita kumpaakin varten tulee olla tilaa vähintään 0,7m x 1,1m. Pyörätuolipaikan tilassa saa olla vaihtoehtoista käyttöä varten helposti sivuun käännettävät istuimet, jotka eivät oleellisesti saa vähentää pyörätuoleille varattua tilaa. Pyörätuolit ja niissä matkustavat on voitava kiinnittää luotettavasti ajoneuvoon ( lattiakiinnikkeet ja turvavyöt ). Liikuntavammaisten kuljetukseen varatun tilan ja siihen johtavan kulkuaukon korkeuden tulee olla vähintään 1,45 metriä. Kulkuaukon leveyden tulee olla vähintään 0,8 metriä. Kulku autoon tulee järjestää helpoksi. Invataksin tunnuksena tulee auton katolla tai auton edessä ja takana olla keltapohjainen kilpi, jossa on mustalla TLA 182/82 merkin n:o 683 mukainen vammaisen tunnus ja teksti TAKSI tai TAXI. ARVA 13, 1256/ /94. AKEn ohje 2627/204/99

23 23 NIMIKE: 4.2 PELASTUSAUTO KATSASTUSOHJE... 1 PELASTUSAUTO on palo- ja pelastustoimen käyttöön erityisesti rakennettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva auto. Pelastusauto on myös muu auto, joka on kunnan tai valtion pelastusviranomaisen, valtion pelastushallinnon oppilaitoksen, Ilmailulaitoksen tai Valtionrautateiden hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan palo- ja pelastustoimen tehtäviin. Pelastusautoksi katsotaan myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle. Pelastusauto merkitään kunnan vaakunalla tai palokunnan nimellä taikka auton omistavan valtion viraston tai laitoksen tunnuksella. Pelastusautossa tulee olla kiinteät hälytyslaitteet ja sen tulee rakenteeltaan ja varusteiltaan olla sisäasiainministeriön määräysten mukainen. ARVA 14, 1256/92 AKE on tulkinnut, että pelastusautossa ei vaadita alleajosuojaa ARVA 44 2 mom. g- kohdan perusteella. Huom. On erotettava toisistaan käsitteet omistaa ja hallita. Käsite hallita tulee kyseeseen mm. vakinaisten palokuntien ja ns. sopimuspalokuntien välisissä sammutussopimuksissa, jotka selvitettävä tarkasti silloin, kun muun kuin vakinaisen palokunnan toimesta auto halutaan merkittävän rekisteriin pelastusautona.

24 24 NIMIKE: 4.3 SAIRASAUTO KATSASTUSOHJE... 1 SAIRASAUTO on asianomaisen terveyskeskuksen sairaankuljetukseen hyväksymä, sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu ja sitä varten erityisvarusteltu mitoiltaan ja varusteiltaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamat vaatimukset täyttävä M-luokan auto. ARVA 15, 1256/92. Lääkintöhallituksen ohjeet sairaankuljetusajoneuvon mitoista ja varustuksesta ( Dno 2624/02/74 ) ovat ohjeellisina edelleen voimassa. Autoa, jonka potilasosaston sisäiset mitat eivät täytä ohjeessa mainittuja vähimmäismittavaatimuksia, ei tule hyväksyä sairasautoksi. Otteita em. ohjeesta: Potilasosaston sisäisten mittojen tulee olla vähintään seuraavat - pituus 2450 mm - leveys 1300 mm - korkeus 1450 mm Hoitohenkilöstön tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi kuljetuksen aikana suositellaan seuraavia mittoja - pituus 2800 mm - leveys 1600 mm - korkeus 1600 mm Potilaan hoitajaa varten on potilasosastossa oltava istuin varsinaisen paaritelineen siinä päässä, johon potilaan pääpuoli tulee. Istuin voi olla niin sanottu läppäistuin. Saattajaa varten on potilasosastossa oltava selkänojallinen istuin, joka voi olla taitettava. Potilasosaston on oltava helposti siivottava ja tarvittaessa tehokkaasti lämmitettävä. Paarimittojen on oltava seuraavat - paarien pohjan pituus selkänojan ollessa laskettuna alas mm - paarien pohjan leveys mm - paarien korkeus aisojen yläreunasta mitattuna mm - paarien selkänojan pituus vähintään mm - paarien pituus selkänojan ollessa laskettuna alas mm Sairasautossa tulee olla varapaarit, joiksi voidaan hyväksyä ns. istuinpaarit. Paarien ja paaritelineen lujuudelle ja käytettävyydelle on asetettu vaatimuksia ko. ohjeessa. Sairasauto on varustettava hälytysajoneuvon tunnuksilla Rekisteröintikatsastuksessa tarkastetaan, että ajoneuvo täyttää ainakin edellä mainitut vaatimukset. Vaihtoehtoisia paaripaikkamääriä hyväksytään tarvittaessa ja rakenteen sen mahdollistaessa. Sairasauto voidaan rekisteröintikatsastaa myös ilman irtainta hoitovarustusta, joita varten on jäätävä riittävästi kuormitusvaraa.

25 25 NIMIKE: 4.4 ELÄINLÄÄKINTÄAUTO KATSASTUSOHJE... 1 ELÄINLÄÄKINTÄAUTO on eläinlääkintätointa harjoittavan eläinlääkärin omistuksessa oleva M1- tai N1-luokan autosta rakennettu ja varustettu, eläinlääkintätyössä käytettäväksi tarkoitettu N1-luokan auto, jossa on tilaa matkustajille vain kuljettajan vieressä olevilla istuimilla. Ohjaamo-osan takana olevan korin osan sisäkorkeus mitattuna 0,8 metrin levyisellä ja 1,4 metrin pituisella alueella on vähintään 0,5 metriä. Tässä tilassa tulee olla eläinlääkintätyötä varten kiinteästi asennettu koneellisella jäähdytyslaitteella varustettu säilytystila sekä kiinteät kaapit, laatikostot, ja muut tarpeelliset rakenteet. ARVA 16, 1256/92. Omistaa käsitettä tulkitaan siten, että auton on oltava joko ko. eläinlääkärin tointa harjoittavan henkilön omistama tai, että se on hänellä omistukseen johtavassa hallinnassa. Vuokra-autoa ei millään muotoa saa hyväksyä eläinlääkintäautoksi.

26 26 NIMIKE: 4.5 MATKAILUAUTO KATSASTUSOHJE... 1 VEROVAPAA MATKAILUAUTO Autoverolaissa (1482/1994) tarkoitettu verovapaa matkailuauto on matkailutarkoitukseen rakennettu ja varustettu liikenneasioista vastaavan ministeriön antamat määräykset täyttävä M1-luokan auto. Verovapaan matkailuauton sisäkorkeuden tulee olla vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40% asunto-osan pituudesta. ARVA 17, 1256/ /98 Otteita LiikMp matkailuautoista ja -koreista : - istumapaikkoja ajon aikana käytettäväksi enintään kulj asunto-osan pituuden tulee olla vähintään puolet auton kokonaispituudesta, tällöin ohjaamon päällä mahdollisesti olevaa vuodetilaa ei lueta asunto-osan pituuteen - vähintään yhdestä oviaukosta tulee olla vähintään 1,6m x 0,4 m vapaa kulkutila asunto-osan sisään. Kulkutilojen leveyden tulee muutoinkin olla vähintään 0,4 metriä - ohjaamon ja asunto-osan välillä tulee olla näköyhteys ja vähintään 1,2 m korkea ja 0,4 m leveä kulkuyhteys ohjaamosta siihen tilaan, jossa on ajon aikana käytettäväksi hyväksyttyjä istuimia - matkailuautossa tulee olla vähintään seuraavat kiinteät varusteet: istuimia, vuodepaikkoja, kaappeja, liesi, pesuallas, työtaso, jääkaappi, pöytä, lämmityslaite - vuodepaikkoja tulee olla vähintään kahdelle aikuiselle. Toisaalta niitä tulee olla vähintään puolet auton sallitusta matkustajamäärästä tarvittaessa pyöristettynä lähimpään suurempaan kokonaislukuun, kuitenkin enintään sallitulle matkustajamäärälle. Aikuisten vuodepaikoista ainakin yhden tulee olla kiinteä. Istumapaikat saavat olla muutettavissa vuoteiksi, pelkällä selkänojan alaslaskemisella aikaansaatua vuodetta ei kuitenkaan hyväksytä. - ilmanvaihdon tulee täyttää std. SFS 3681 mainitut vaatimukset - lämmityslaitteen tulee olla riippumaton auton moottorin toiminnasta ja auton käyttöpaikasta - rekisteröintikatsastuksessa ( tai muutos- ) tulee esittää selvitys riittävästä lämmöneristyksestä ja lämmityslaitteen tehosta - mikäli autoon on asennettu nestekaasua käyttäviä varusteita, rekisteröintikatsastuksessa ( tai muutos- ) tulee esittää hyväksytyn kaasuasennusliikkeen antama tarkastustodistus

27 27 NIMIKE: 4.5 MATKAILUAUTO KATSASTUSOHJE mikäli autoon on asennettu vahvavirtaverkkoon liitettävä sähköjärjestelmä, rekisteröintikatsastuksessa ( tai muutos- ) tulee esittää sähköurakointioikeudet omaavan sähköurakoitsijan antama ajoneuvon sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuspöytäkirja tai ajoneuvon sähkölaitteissa on oltava CE-merkintä ja sen lisäksi on oltava erillinen valmistajan vakuutus siitä, että ajoneuvo täyttää pienjännitedirektiivin turvallisuusvaatimukset. AKEn ohje 2438/204/99 matkailuajoneuvojen nestekaasu- ja sähkölaitteiden vaatimuksista. VEROLLINEN MATKAILUAUTO 1. Matkailuauto on erityiskäyttöön tarkoitettu M1-luokan ajoneuvo, jossa on vähintään seuraavilla varusteilla varustetut majoitustilat: a) istuimia ja pöytä; b) makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista; c) keittomahdollisuus; ja d) säilytystiloja. 2. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen varusteiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan. Pöytä voi kuitenkin olla helposti poistettavissa. ARVA /98; asetusmuutos, jossa verollinen matkailuauto määritellään on tullut voimaan ja koskee vain niitä ajoneuvoja, jotka on otettu käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen AKEn ohje 978/204/2000

28 28 NIMIKE: 4.6 RUUMISAUTO KATSASTUSOHJE... 1 Ruumisauto on kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten. Autoverolaissa tarkoitettu verovapaa ruumisauto on hautaustointa harjoittavan omistuksessa oleva ruumiiden kuljetukseen tarkoitettu, väriltään musta, valkoinen tai hopeanharmaa M1-luokan auto, jossa on kiinteällä vetolavalla varustettu kori. - ohjaamon ja arkkutilan välillä tulee olla kiinteä väliseinä. - arkkutilan pituus 0,4 metrin korkeudelta vetolavasta mitattuna on vähintään 2,1 m. - arkkutilassa saa olla istumapaikka vain yhdelle henkilölle ARVA /98

29 29 NIMIKE: 4.7 HUOLTOAUTO KATSASTUSOHJE... 1 HUOLTOAUTO on ajoneuvojen ja koneiden huoltoon sekä korjausmiehistön kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu N-luokan auto, jossa on tilaa enintään kahdelle henkilölle kuljettajan vieressä. Huoltoauto on myös valtion, valtion liikelaitoksen, sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu-, ja vesilaitoksen tai kunnan omistama tien, kadun, radan ja ratakaluston tai sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu-, ja vesilaitosten verkon ja laitteiden tai puolustusvoimien sotavarustuksen huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu M1-luokan auto, jossa on istuimet kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle. ARVA 19, 1256/92. HUOMAA AUTOVERO ja OMISTUSSUHTEEN VAIKUTUS.

30 30 NIMIKE: 4.8 AUTON ALUSTALLE RAKENNETTU TYÖKONE KATSASTUSOHJE... 1 AUTON ALUSTALLE RAKENNETTU TYÖKONE on N2- tai N3-luokan ajoneuvo, joka on varustettu erityisillä välineillä työn tekoa varten ja jota ei ole tarkoitettu muun tavaran kuin työssä tarpeellisten työvälineiden ja tarvikkeiden kuljettamiseen. ARVA 20, 1256/92 AKEn ohje 242/204/2000 Esimerkkejä auton alustalle rakennetuista työkoneista: - nosturiauto - tiehöyläauto - aurausauto - kuorimakoneauto - huuhteluauto - betonipumppuauto Ajoneuvoon saadaan hyväksyä vain sen kokoinen kuormatila, joka on tarpeen työssä tarvittavien varusteiden kuljetukseen, esim. nostoliinat ja -koukut, kauhat, kourat, huuhteluputket ja -vesi jne. Auraus- ja tiehöyläautoon tulee tarvittaessa kiinnittää lujasti riittävä määrä esim. betonipainoja. Normaalia kuormalavaa ei tule hyväksyä. " Auton alustalle rakennettu työkone " - nimike syötetään LTJ:n kooditetuista erikoisehdoista ajoneuvon rekisteritietoihin. Auton alustalle rakennettuun työkoneeseen saa kytkeä hinattavan laitteen, joka liittyy olennaisesti vetoajoneuvon työtehtävään, esim. kuorimakoneautoon saa kytkeä hinattavan laitteen, joka käsittää puutavaran tai kuoren hihnakuljettimen. Auton alustalle rakennettu työkone on vapaa varsinaisesta ajoneuvoverosta ja lisäverosta. L moottoriajoneuvoverosta 6 ja 17, 522/94 ja 872/82.

31 31 NIMIKE: 4.9 MUSEOAJONEUVOT KATSASTUSOHJE... 1 MUSEOAJONEUVO on valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti. ARVA 21, 1256/92. Katsastuksessa ajoneuvosta tulee esittää em. valtakunnallisen museoajoneuvojärjestön antama museoajoneuvotodistus. Katsastustoimipaikat ratkaisevat itse, onko museoajoneuvotodistuksen antaja ARVA:n 21 tarkoittama valtakunnallinen ja rekisteröity museoajoneuvojärjestö. Edellyttäen, että seuran säännöissä ei ole toiminnalle ja/tai jäsenille asetettuja paikkakuntaan liittyviä ehtoja, ko. seura voidaan pitää valtakunnallisena siitä huolimatta, että seuralla ei ole toimintaa kaikissa maamme kunnissa. Valtakunnallisia museoajoneuvojärjestöjä ovat mm. - Suomen Autohistoriallinen Seura- Finlands Automobilhistoriska Sällskap ry - Suomen Automobiili Historiallinen Klubi ry - Autohistoriallinen Seura ry - Veteraanimoottoripyöräklubi ry Museoajoneuvoksi katsastaminen - ajoneuvo esitettävä katsastukseen 6 kk:n kuluessa ma-todistuksen myöntämispäivästä lukien - katsastuksessa esitettävä em. todistus ja todistus ma-vakuutuksen ottamisesta - tarkastetaan ajoneuvo ja mikäli se todetaan ma-todistusta vastaavaksi ja muutenkin kunnoltaan ja varusteiltaan määräykset täyttäväksi, tehdään rekisteritietoihin kooditettua erikoisehtoa N3495 käyttäen merkintä Museoajoneuvotodistus (antaja, todistuksen numero ja antopäivä) " - todistuksen kohtaan rek.n:o merkitään ajoneuvolle annettu rek. tunnus. - alkuperäinen todistus annetaan ajoneuvon omistajalle - kopio todistuksesta lähetetään arkistoitavaksi osoitteella Suomen Automobiili- Historiallinen Klubi ry, pl 422, Helsinki. - museoajoneuvoa ei saa rekisteröidä luvanvaraiseen liikenteeseen.

32 32 NIMIKE: 4.9 MUSEOAJONEUVOT KATSASTUSOHJE... 2 Museoajoneuvotodistuksen mukanapitovelvollisuus - ma-todistus tai sen enintään 6 kk ikäinen oikeaksi todistettu jäljennös on pidettävä mukana ajoneuvoa liikenteessä käytettäessä. - ma-todistus on esitettävä viranomaiselle ja myös katsastajalle rekisteriotteen kanssa. Määräaikaistarkastus - museoauto on esitettävä em. museoajoneuvojärjestön tarkastajalle uusintatarkastettavaksi viimeistään 15 vuoden kuluttua todistuksen myöntämis- tai uudistamispäivästä. - mikäli kyseessä on museoajoneuvo, jota ei tarvitse vuosikatsastaa, uusintatarkastus on suoritettava 8 vuoden välein. Omistajanvaihdoksen merkitseminen - omistajanvaihdoksen jälkeen ma-todistukseen merkittävä uuden omistajan tiedot - katsastaja muuttaa tiedot viimeistään seuraavan vuosikatsastuksen yhteydessä. - myös museoajoneuvotarkastajat saavat muuttaa tietoja - milloin kyseessä on ajoneuvo, jota ei tarvitse vuosikatsastaa, ajoneuvo on esitettävä museoajoneuvotarkastajalle 6 kk:n kuluessa omistajanvaihdoksesta. - ajoneuvorekisteriin on luonnollisesti tehtävä ARA 11, 1703/92 edellyttämä ilmoitus Museoajoneuvomerkinnän peruuntuminen - ma-merkintä peruuntuu mikäli uusintatarkastusta ei suoriteta em. aikarajojen puitteissa. - ma-merkintä peruuntuu, mikäli todetaan ettei ajoneuvo enää täytä ma-järjestön asettamia vaatimuksia - katsastaja poistaa merkinnän + ilmoitus AKE:lle. - ma-järjestö voi myös pyytää AKE:ta poistamaan merkinnän rekisteristä, mikäli muu merkittävä syy poistoon ilmenee.

33 33 NIMIKE: 4.9 MUSEOAJONEUVOT KATSASTUSOHJE... 3 Puukaasutinauton ( häkä- ) katsastus - tarkastetaan, että kaasunkehitin kaikkine laitteineen ja varusteineen on rakennettu ja asennettu niistä annettujen määräysten mukaisesti. - tarkastetaan, että ajoneuvon kokonais- ja omamassan erotus jää riittäväksi, henkilölukua ( ha ) vähennettävä tarvittaessa, pakettiautoon jäätävä " kantavuutta " vähintään 525 kg. - päästömääräykset otettava huomioon tietyissä uusimmissa autoissa Kaasunkehittimien rakennetta, varusteita ja niiden asennusta koskevia määräyksiä ja ohjeita antavat mielellään ainakin veteraanikuorma-autoharrastajat.

34 34 NIMIKE: 4.10 SALLITUT MITAT JA MASSAT MENETTELYOHJE... 1 Auton pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja - linja-auto, M2- ja M3-luokka, 14,5 m - linja-auto nivelrakenteisena 18,0 m - muu auto 12,0 m Perävaunun pituus ilman kytkinlaitteita ei saa ylittää seuraavia arvoja - puoliperävaunu ja yli 22,0 m yhdistelmän varsinainen pv - vetotapin pystyakselista tai etuakselin kääntöpisteestä perävaunun perään 12,0 m - vetotapin pystyakselista tai etuakselin kääntöpisteestä vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan mitattuna 2,04 m - muu perävaunu ja hinattava laite 12,5 m AKTA 24, 670/97 Ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja - kuorma-auton (N2- tai N3-luokka) ja puolipv:n yhdistelmä sekä muu, kuin seuraavissa kohdissa mainittu yhdistelmä 16,5 m - auton ja keskiakselipv:n yhdistelmä 18,75 m josta mitasta kuormatilan ulkopituuksien summa enint. 15,65 m ja etäisyys vetoauton kuormatilan etupäästä pv: kuormatilan takapäähän 16,40 m - kuorma-auton ja kaksi- tai useampiakselisen varsinaisen perävaunun sekä kuorma-auton, apuvaunun ja puoliperävaunun samoin kuin kuorma-auton, puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseli- tai varsinaisen perävaunun yhdistelmä 25,25 m - josta mitasta kuormatilojen ulkopituuksien summa 21,42 m Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,2 m ja leveys 2,6 m. Yli 22 m yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn perävaunun leveys kuitenkin 2,55 m ( ). Henkilöauton leveys 2,50 m ( ). AKTA 25, 670/97 Kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun leveys saa ylittää vetoauton leveyden Muun kuin O1- ja O2-luokan varsinaisen perävaunun leveys saa ylittää 15 cm vetoauton leveyden. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 m. AKTA 25, 670/97

35 35 NIMIKE: 4,10 SALLITUT MITAT JA MASSAT MENETTELYOHJE Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen - auton ja puoliperävaunun tai varsinaisen tahi keskiakseliperävaunun yhdistelmä, jonka pituus on enintään 18,75 m - vetoauton uloimman etukulman kääntöympyrän säde 12,5 m - pv:n sisemmän reunan kääntöympyrän säde vähint. 5,3 m Jos jompikumpi yhdistelmän ajoneuvoista on otettu käyttöön ennen , hyväksytään kotimaan liikenteessä 5,3 m sijasta 5,0 m. Auton ja varsinaisen perävaunun enintään 22,00 metrin pituisen yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,00 metrin säteistä kaarta pitkin. Auton ja yhden tai kahden perävaunun yli 22,00 metriä pitkän yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 2,00 metrin säteistä kaarta pitkin. Tällaisessa yhdistelmässä käytettävässä puoliperävaunussa tai varsinaisessa perävaunussa etäisyys vetotapista tai etuakseliston kääntöpisteestä taka-akseliin tai taka-akseliston ohjautumattomien akselien keskiviivaan saa olla enintään 8,15 metriä. Jos perävaunun kaikki taka-akselit ovat ohjaavia tai osa akseleista on ohjautuvia, saa akseliväli olla tässä momentissa säädetyn kääntyvyysehdon puitteissa pitempi. Jos yhdessä tai useammassa ohjaamattomassa tai ohjautumattomassa teliakselissa on akselinnostolaite, otetaan se huomioon kääntyvyyttä mitattaessa. Kääntyvyysehdon tulee täyttyä myös siinä telin asennossa, joka kääntymisen kannalta on epäedullisin. Yhdistelmämassat Auton ja puolipv:n yhdistelmä 48 t Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 44 t Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä tai auton, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdistelmä tahi auton, puoliperävaunun ja keskiakseli- tai varsinaisen perävaunun yhdistelmä: 4-akselisena 5-akselisena 6-akselisena 36 t 44 t 53 t vähintään 7-akselisena 60 t Akselina ei huomioida akselimassaltaan alle 5 tonnin akselia. AKTA 23,. 670/97

36 36 NIMIKE: 4,10 SALLITUT MITAT JA MASSAT MENETTELYOHJE Siltasääntö: Auton ja siihen kytketyn pv:n muodostaman ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 270 kg jokaiselta 10 cm:ltä, jolla yhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 m. Siltasääntöä ei sovelleta yhdistelmään, jonka kokonaismassa on enintään 44 tonnia. Yhdistelmässä, jonka kokonaismassa > 40 tonnia, auton takimmaisen ja kokonaismassaltaan > 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,0 metriä. AKTA mom, 1257/92. Neli- tai viisiakselisen auton kokonaismassa ei saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 270 kg, kun kyseessä on neliakselinen auto, ja 350 kg, kun kyseessä on viisiakselinen auto, jokaiselta 0,10 metriltä, jonka äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 m. AKTA 21, 670/97 Ääriakselien välin mittaamisessa tarkkuus 1 cm ja painojen merkinnässä 50 kg. Pyöristys tehdään matemaattisesti. Ajoneuvojen suurimmat sallitut massat löytyvät täydellisinä AKTA / /97

37 37 NIMIKE: 4.11 KYTKENTÄMÄÄRÄYKSET MENETTELYOHJE... 1 Hinattavan ajoneuvon kytkentä autoon ( hinattavia ajoneuvoja ovat perävaunut ja hinattavat laitteet ). - henkilö- ja paketti- sekä erikoisautoon saa kytkeä O1- tai O2-luokan keskiakseliperävaunun ja sitä vastaavan hinattavan laitteen - linja-autoon saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai 2- akselisen varsinaisen perävaunun AKTA / /97 Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista: Kuorma-autoon saa kytkeä - ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuva suurin teknisesti sallittu hinattava massa - jos hinattava ajoneuvo on jarruton - 0,75 tonnia - puolet vetoauton omasta massasta - enintään valmistajan sallima - jos hinattava ajoneuvo on varustettu jarruin - auton valmistajan sallima - vetoauton kokonaismassan suuruinen - jos vetoauto on maastohenkilöauto, M1G- lk - auton valmistajan sallima - 1,5 kertaa auton kokonaismassan suuruinen, enintään kuitenkin 3,5 tonnia AKTA 32 a 1257/ /99 - kytkentämassaltaan enintään 0,75 tonnin jarruttoman pv:n ja jarruttoman hinattavan laitteen, jonka kytkentämassa on enintään puolet vetävän auton kokonaismassasta. - jarruin varustetun perävaunun, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetoauton kokonaismassan suuruinen. - moduulimittaisessa yhdistelmässä (yli 22 m) 2,5 kertaa vetoauton kokonaismassan suuruinen. AKTA 32 a 1257/ /99 L-luokan ajoneuvoon ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä 1-akselisen perävaunun, jonka - kokonaismassa on enintään valmistajan sallima - kytkentämassa on enintään puolet vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta - suurin leveys on enintään 1,25 m. AKTA 34, 291/98

38 38 NIMIKE: 4.11 KYTKENTÄMÄÄRÄYKSET MENETTELYOHJE... 2 Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään - 2 kertaa traktorin omanmassan suuruinen - 2,6 kertaa traktorin oman massan suuruinen, jos - vetokoukkuun kohdistuu pystykuormitus, jonka suuruus on vähintään 15% hinattavan ajoneuvon kytkentämassasta, tai - traktorissa on jarrujärjestelmä, jota käyttäen pelkällä traktorilla suurimmilla valmistajan sallimilla lisäpainoilla ( enint. 1/3 traktorin omasta massasta ) varustettuna saavutetaan vähintään 3,5 m/sek hidastuvuus. - 3 kertaa traktorin omanmassan suuruinen, jos pv:ssa on traktorin käyttöjarrupolkimesta säätyvät jarrut. Traktorin omamassaa määriteltäessä saa aina huomioida valmistajan sallimat lisäpainot, enintään 1/3 omasta, rekisteriin merkitystä, massasta. Muuhun kuin liikennetraktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään, em. rajoitukset huomioiden, 10 tonnia. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta moottoriajoneuvoverol 17a mukaisissa kuljetuksissa. Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa kytkeä kytkentämassaltaan pienemmän perävaunun tai maatalouteen käytettävän hinattavan ajoneuvon. Ajoneuvojen yhteenlaskettu kytkentämassa ei saa ylittää em. raja-arvoja. ARVA 35, 1257/92+531/1993 Kuormaa kantavaan, runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa. ARVA 35, 1257/92 Moottorityökoneeseen saa kytkeä sen poltto- ja voiteluaineiden sekä työhön liittyvien varusteiden ja tarvikkeiden kuljetukseen käytettävän hinattavan ajoneuvon, matkailupv:n tai vastaavan hinattavan laitteen, joiden - kytkentämassa saa olla enintään mtk:n oman massan suuruinen Vetotrukkiin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään - 1,5 kertaa trukin omamassa, johon saa huomioida siihen kytketyn puoli pv:n vetopöydälle kohdistuvan massan. Maastoajoneuvoon kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään 1,5 kertaa vetävän ajoneuvon oman massan suuruinen. ARVA 36, 1257/ /93