TAVOITTEENA KAINUULAINEN GLOKAALI BIOTALOUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOITTEENA KAINUULAINEN GLOKAALI BIOTALOUS"

Transkriptio

1 Kainuun biotalouden nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisen painopisteitä tarkasteltiin kahdessa asiantuntijatyöpajassa helmimaaliskuussa Biotalouden osaalueista tarkasteltiin bioenergiaa, biokaasua, biojalosteita, puutuoteteollisuutta ja luontoon perustuvia hyvinvointipalveluita. Työskentelyn tuloksia hyödynnettiin Kainuu-ohjelman biotalouden kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden laatimisessa. TAVOITTEENA KAINUULAINEN GLOKAALI BIOTALOUS Biotalouden asiantuntijatyöskentely helmi-maaliskuu 2014 Kainuun ennakointihanke

2 1. Tausta Biotalouden määritelmä... 3 Biotalous Kainuussa Kainuun biotalouden nykytila Kainuun biotalouden visio ja kehittämistavoitteet... 8 Megatrendit... 8 Tulevaisuuskuvat Kainuun glokaalin biotalouden visio vuoteen Biotalouden kehittämisen erityistavoitteet Toimenpiteet ja yhteistyö LÄHTEET LIITTEET

3 1. Tausta Kainuun biotalouden nykytilaa ja tulevaisuuden kehitta misen painopisteita tarkasteltiin kahdessa asiantuntijatyo pajassa helmi-maaliskuussa Tyo skentelyn tavoitteena oli tuottaa biotalouden kehitta mistavoitteita ja toimenpiteita Kainuun maakuntaohjelmaa varten. Lisa ksi osana Kainuun ennakointihanketta tyo skentelyssa pohdittiin kainuulaisen biotalouden kehitta misen kannalta olennaisia tulevaisuuden megatrendeja ja trendeja ja rakennettiin toivottavia osa-alueiden tulevaisuuskuvia vuoteen Ensimma isessa tyo pajassa Sitran johtava erityisasiantuntija Eeva Hellstro m piti puheenvuoron biotalouden ma a ritelma sta ja siirtymisesta kohti biotalousyhteiskuntaa. Biotalouden osa-alueista tyo skentelyssa ka siteltiin bioenergiaa, puutuoteteollisuutta, biokaasua ja biojalosteita. Tyo skentelyyn osallistui yhteensa eri 34 asiantuntijaa 17 organisaatiosta (liite 1). Tyo skentelyn tuloksia ta ydennettiin erillisella tapaamisella luontoon perustuvista hyvinvointipalveluista. Kiitos kaikille tyo skentelyyn osallistuneille! Kajaanissa Aluekehitysasiantuntija Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Projektipa a llikko Anu Huotari, Kainuun ennakointihanke 2

4 2. Biotalouden määritelmä Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström kertoi ensimmäisessä työpajassa biotalouden erilaisista määritelmistä ja siirtymisestä biotalousyhteiskuntaan. Hän korosti biotalouden toimialat ylittävää luonnetta ja etenkin palvelujen merkitystä biotaloudessa. Kainuun biotalouden määritelmää fokusoitiin maakunnan olemassa olevien resurssien ja alaan liittyvän osaamisen pohjalta. Kansainva lisella ja kansallisella tasolla biotaloutta la hestyta a n erilaisista na ko kulmista. Suomen biotalousstrategiassa korostetaan biotalouden kesta vyytta oletusarvona eli sita, etta la hto kohtaisesti kaikki biotalouteen liittyva toiminta on ympa risto n kannalta kesta va n kehityksen mukaista. Biotalous na hda a n omana toimialanaan tai klusterina, jolle on ominaista uusiutuvat biopohjaiset luonnonvarat, ympa risto a sa a sta va puhdas teknologia ja materiaalien tehokas kierra tys. Biotaloudessa on Eeva Hellstro min mukaan kysymys ensinna kin biologisten luonnonvarojen hoidosta ja käytöstä sekä niistä valmistettujen tuotteiden ja palvelujen tuotannosta. Toimialoittain tarkasteltuna Suomessa biotalous sisa lta a maatalouden ja elintarviketeollisuuden, metsa talouden, puutuoteteollisuuden, massa- ja paperiteollisuuden, rakentamisen, kemian- ja la a keteollisuuden, uusiutuvan energian, veden puhdistuksen ja jakelun seka biotalouden palvelut luontomatkailu, metsa stys ja kalastus. Hellstro m korosti etenkin palvelujen merkitysta biotaloudessa. Biotuotteisiin kytkettyjen palvelujen ja luonnonvarojen hoitoon ja ka ytto o n liittyvien palvelujen lisa ksi ekosysteemipalvelut, luonnon omat prosessit yhteytta misesta ravinteiden kiertoon ja ilmakeha n ja vesisto jen toimintaan, ovat olennainen osa biotaloutta. Biotalouteen liittyva a toimintaa on myo s muilla toimialoilla, kuten esimerkiksi teknologiateollisuudessa, maa- ja vesirakentamisessa, vaateteollisuudessa ja suunnittelu- ja asiantuntijapalveluissa. Biotaloudessa ei ole kyse pelka sta a n tietyista toimialoista vaan Hellstro min mukaan biotalouteen liittyy myo s kestävien ja resurssiviisaiden tuotantoprosessien soveltaminen ja kehittäminen. Keskeista on teollisten ja luonnon prosessien yhteen rakentaminen siten, etta tuotanto perustuu biologisten prosessien hyo dynta miseen tai ja ljittelyyn. Biotaloudessa pyrita a n kesta va a n ainekiertoon. Se edista a niin luonnonvarojen sa a stelia sta ka ytto a kuin hillitsee ilmastonmuutosta, mutta va henta a myo s tuontiriippuvuutta energiasta. Kesta va ainekierto tarjoaa myo s runsaasti mahdollisuuksia luoda uutta globaaleilla markkinoille suuntautuvaa liiketoimintaa. Biotaloudessa on kyse ennen kaikkea siirtymisesta fossiilitaloudesta uuteen taloudelliseen aikakauteen. Biotalouden voi na hda ratkaisuna globaaleihin haasteisiin va esto nkasvusta ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkenemiseen. Kesta va n kehityksen lisa ksi biotalouteen investoimalla pystyta a n rakentamaan uutta talouskasvua ja luomaan tyo paikkoja. Biotalous on glokaalia, silla siina paikallinen ainekierto, kuten ruoan ja energian tuotanto, yhdistyy globaalien markkinoiden tarpeisiin tuotettaviin tuotteisiin ja palvelukonsepteihin. Biotalous edellytta a kin siirtymista uudenlaiseen talousajatteluun, jossa huomio siirreta a n toimialoista, globaaleista markkinoista ja lisa arvoon perustuvista tuotteista ratkaisuihin, globaaleihin malleihin ja resurssiviisauteen. 3

5 Kansallisesti Suomella on paljon mahdollisuuksia metsa pohjaisessa biotaloudessa. Suomessa on runsas uusiutuva kotimainen resurssipohja, jota tukee kesta va n metsa talouden perinteet. Puuta on mahdollista hyo dynta a monimuotoisena raaka-aineena ja sen lisa ksi teknologiaosaamisen taso on hyva. Metsa teollisuuden rakennemuutos ajaa myo s osaltaan etsima a n uusia metsa a n perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouteen siirtymisen haasteena on paitsi biotalouden vaikeaselkoisuus, mutta Hellstro min mukaan etenkin aineettomien palveluiden kehitta minen suhteessa tuotteisiin, metsa talouteen ja ekosysteemeihin. Ta ma n vuoksi on ta rkea a, etta sektorikohtaisesta ajattelusta siirryta a n teollisiin symbiooseihin yli toimialarajojen ja integraatioon biotaloustoimijoiden kesken. Biotalous Kainuussa Kainuussa biotalouden kehitta miselle on loistavat edellytykset, silla maakunnassa on merkitta va t uusiutuvat luonnonvarat seka laajaa biotalouteen liittyva a osaamista. Luonnonvarojen aineellinen ja aineeton hyo dynta minen on kainuulaisen biotalouden perusta. Puu- ja metsa varojen aineellista hyo dynta mista seka metsien ka ytto a palvelujen tuotantoon on mahdollista lisa ta merkitta va sti maakunnassa. Keskeinen biotalouden resurssi Kainuussa on metsa biomassa, jota voidaan jalostaa niin bioenergiaksi kuin korkean lisa arvon biotuotteiksi polttoaineista, biomuoveista, nanoselluloosasta la a keaineisin ja puurakennuksiin. Toimialoittain tarkasteltuna kainuulaisen biotalouden ytimeen fokusoidaan maakunnan osaamisen ja resurssien pohjalta seuraavat toimialat: puuteollisuus, ruoantuotanto, elopera isten ja tteiden kierra tys ja hyo tyka ytto, biojalostus, metsa biomassan biojalosteet, bioenergia, green care ja luontomatkailu, ekosysteemipalvelut, bioteknologia seka biotalouden TKI-toiminta ja tutkimusympa risto t ja ekotehokkaat asuinalueet. Kainuulainen biotalous on paikallista tuotantoa paikallisiin tarpeisiin, kuten la hienergiaa ja tuotantoprosesseissa syntyvien sivutuotteiden ja ja tteiden hyo dynta mista toisten tuotantoprosessien raaka-aineena. Ta ma n rinnalla maakunnassa on yritys-, tutkimus-, kehitta mis- ja innovaatiotoimintaa, jonka varaan voi la htea vastaamaan myo s kasvavaan kansalliseen ja kansainva liseen biopohjaisten tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kysynta a n. Biotalouden varaan rakentuvan liiketoiminnan vahvistaminen ja kehitta minen on Kainuulle erinomainen mahdollisuus luoda lisa a tyo paikkoja ja tuloja maakuntaan, mutta samalla tukea niin Kainuun ympa risto ohjelmassa 2020 kuin ja Kainuun ilmastostrategiassa 2020 asetettujen ympa risto ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumista. 4

6 3. Kainuun biotalouden nykytila Kainuun biotalouden nykytilaa tarkasteltiin asiantuntijatyöskentelyssä eri osa-alueiden näkökulmista. Analyysin pohjana hyödynnettiin Suomen kansallisen biotalousstrategian valmistelussa laadittua SWOT-analyysia. Biokaasualan vahvuus Kainuussa on maakunnan runsaat raaka-ainevarat. Heikkoutena tulivat esille muutosvastarinta, epätarkoituksenmukainen tiukka sääntely ja vanhakantainen ajattelu, jotka hidastavat alan kehittämistä. Niin ikään Kainuun väestöpohja ei pysty tuottamaan riittävästi jätettä laajapohjaisen tuotannon raaka-aineeksi. Biokaasutuotannon logistiikka ja kuljetuskustannukset ovat haasteellisia: tämä koskee sekä lopputuotteen jakelua muualle Kainuusta sekä raaka-aineiden tuontia Kainuuseen. Biokaasualaa kehittämällä voidaan kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa ratkaista lukuisa määrä ongelmia ja Kainuulla on hyvä mahdollisuus tässä. Uhkana kuitenkin on, että kehittämistyötä hidastaa riittämätön rohkeus investoida alaan ja poliittisen päätöksenteon poukkoilevuus, joka haittaa pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Biovarannot, metsät, peltobiomassat, elintarvikeketjujen jätteet Vahva tutkimuskenttä Yritykset ja investoinnit 2 toimivaa biokaasulaitosta Ei ole riittävät massakertymät: jäte Raaka-aineen ja tuotteiden kuljetusongelmat Pienet resurssit rahoituspuolella Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta Taulukko 1. Poimintoja biokaasualan nykytilan analyysista Hanke- ja tutkimusrahoitus vähähiilisyys on ohjelmakauden teema Huipputeknologian kopioiminen Korkeat vastaanottomaksut syövät kannattavuutta Jäykkä ja estävä lainsäädäntö Biojalostealan vahvuuksia Kainuussa ovat paitsi maakunnan mittavat biovarannot, myös bioteknisen osaamisen hyvä taso. Osaaminen on kuitenkin tällä hetkellä kapea-alaista ja koulutusmahdollisuuksia ei ole runsaasti. Tämän lisäksi alan kehittymisen kannalta olennaisia veturiyrityksiä ei ole maakunnassa riittävästi. Osaamista on kuitenkin mahdollista laajentaa panostamalla muuntokoulutuksiin ja korkea-asteen koulutukseen. Pienessä maakunnassa ja toimijajoukossa olisi helppoa lähteä paikallisten vahvuuksien pohjalta ketterästi pilotoimaan uusia ratkaisuja tutkimus - ja kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinojen yhteistyönä. Kansainvälinen keskustelu biomassojen kestävyydestä saattaa kuitenkin haitata alan kehittämistä. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Biojalosteet kustannustehokkaasti vietävissä maakunnan ulkopuolelle Osaaminen kapea-alaista Veturiyrityksiä vähän Koulutusmahdollisuudet Lainsäädännön ja tukipolitiikan poukkoilevuus Rohkeuden puute Taulukko 2. Poimintoja biojalostealan nykytilan analyysista Verkostoituminen Olemassaoleva infra Muuntokoulutukset Yhteydet korkea-asteen koulutukseen 5 Kiistely biomassojen kestävyydestä (EU) Investointi päätökset muualle Väestön väheneminen

7 Bioenergia-alan suurin vahvuus Kainuussa on monipuolinen, laaja ja uusiutuva biovarantopohja. Myös osaamisen taso on maakunnassa hyvä. Alan heikkoutena on etenkin kysynnän vähäisyys ja korkea kustannustaso, mikä tekee investointien kannattavuudesta epävarmaa. Bioenergiaa on vaikeaa viedä maakunnan ulkopuolelle; tosin uusiutuvaa sähköä viedään Kainuusta muualle merkittävästi. Maakunnassa käytetään paljon bioenergiaa - primäärienergian kulutuksesta bioenergian osuus on 62 %. Liikenteen polttoaineissa biomateriaalien käyttöön on vaikeaa alueellisesti vaikuttaa, mutta lämmityksessä sen sijaan öljyn korvaaminen bioenergialla on mahdollistaa toteuttaa nopeastikin. Bioenergian tuotantoon liittyvää teknologiaa voidaan myös sujuvasti viedä maakunnan ulkopuolelle. Yksi alan kehittämisen haaste on se, että alan toimijoilta puuttuu riskinottokykyä, vaikka alalla on paljon kehittymismahdollisuuksia energiapolitiikan painopisteen siirtyessä tukemaan uusiutuvia energialähteitä. Toinen alan kehittymiseen liittyvä uhka on Kainuun jääminen lähtötelineisiin, mikäli alaa ei lähdetä riittävän nopeasti kehittämään, kilpailijat ehtivät vallata markkinat. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Monipuoliset, laajat ja jatkuvasti uusiutuvat biovarannot (metsät vesi, turvalliset ja jäljitettävät ravintoketjut) Vahva osaamispohja ja osaamisen taso Ammattitaitoinen yrittäjäkunta Olemassa oleva infrastruktuuri Kysyntää liian vähän Korkea kustannustaso Biotalousinvestointien epävarma kannattavuus Toimeenpanon hitaus (julkinen sektori) Kainuun sijainti Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta Taulukko 3. Poimintoja bioenergia-alan nykytilan analyysista Bioenergia-teknologian vienti Globaali resurssiniukkuus, vihreä kuluttajamuutos Biokapasiteetissa potentiaalia kasvattaa kestävää käyttöä Energiantuotannon kääntäminen biopainotteiseksi, Riippumattomuus tuontienergiasta Kiistely biomassojen kestävyydestä Ristiriitaiset sektoripolitiikat Kotimarkkinoiden pienuus Kilpailijat ovat nopeampia ja valtaavat markkinat ennen meitä Uudet ydinvoimalat Puutuotealan selkeä vahvuus yleisesti kestävän kehityksen tavoitteita ajatellen on, että puutuotteiden valmistaminen lähtökohtaisesti luo energiavarantoa. Puutuotteet ovat myös energiatehokkaita ja hiilineutraaleja. Kainuussa alan kehittämiseen on kertynyt osaamista ja verkostoja. Kuhmossa on tehty jo yli 20 vuotta puuteollisuuden ja erityisesti puurakentamisen kehittämistoimintaa. Alan tuotekehitystä ja koulutusta on Kainuussa, mutta puurakentamiseen erikoistuneiden osaajien saatavuudessa on parannettavaa. Puutuoteteollisuudella on paljon kasvun mahdollisuuksia, sillä globaali resurssiniukkuus ja kuluttajamuutos luovat puurakentamiselle ja uusille puupohjaisille tuotteille kansainvälistä kysyntää. Merkittävin uhka on, että markkinapotentiaalia ei onnistuta Kainuussa hyödyntämään, vaan kehityksessä jäädään kansallisesti ja kansainvälisesti jälkeen. 6

8 Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Kuhmon Woodpolis - laajat verkostot ja puuteollisuuden osaaminen Rakennusalaan liittyvä koulutus: Mittaustekniikka sekä pelit ja simulaattorit osaaminen, joita voidaan hyödyntää puuteollisuuden TKI - toiminnassa Tuotekehitys puuttuu Riittävän ison yrityskanta puuttuu Massiivipuuta ei hyödynnetä osana rakentamista Markkinointi- ja myyntiosaaminen Heikko kyky kaupallistaa innovaatioita Pk-yritysten pienet resurssit Taulukko 4. Poimintoja puutuotealan nykytilan analyysista Puutuoteteollisuuden laajentaminen talorakentamisesta Öljypohjaisten muovituotteiden korvaaminen biomassalla Uudet puutuotteet (ajoneuvoteollisuus, puukomposiitit jne.) Tutkimustoiminnan suuntaaminen uusiin käyttökohteisiin Vientimahdollisuudet, keveää, helppo viedä Kainuun väestömäärän pienuus Jäädään jälkeen kehityksessä Ei menestytä kilpailussa muiden kanssa Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen vahvuutena on Kainuun laaja ja monipuolinen luonnonympäristö, joka mahdollistaa luontoon perustuvien palvelujen kehittämisen. Luontoinfrastruktuuri on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Retkeilyreitistöt ja -rakenteet ovat kehittämistyön tuloksena kunnossa. Kainuussa on luontomatkailuyrittäjiä ja yhteistyö matkailualan yritysten kanssa toimii. Alan suurin haaste on, että olemassa olevat palvelut ovat näkymättömiä, eikä tietoisuutta luonnossa liikkumisen ja olemisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ole riittävästi. Kainuussa ei ole myöskään osattu hyödyntää muualla kehitettyjä toimintamalleja. Monia alan yrityksiä uhkaa toiminnan loppuminen jatkajien puuttumisen vuoksi. Yksi alan kehittämisen mahdollisuus on lähiluontokohteiden herättäminen uudelleen paikallisten asukkaiden virkistymis- ja luontomatkailukohteina. Kasvava tietoisuus luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista lisää palvelujen kysyntää tulevaisuudessa ja verkkomarkkinointiin liittyvää osaamista kehittämällä voidaan luoda kasvuedellytyksiä alan toimijoille. Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Laaja ja monipuolinen luonnonympäristö Luontoinfrastruktuurin hyvä taso (retkeilyreitistöt ja rakenteet, metsätiet) Luontoyrittäjiä löytyy, yhteistyö matkailualan yritysten kanssa toimii Olemassa olevien palvelujen näkymättömyys Tietoisuus luonnossa liikkumisen ja olemisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ei vielä laajaa Alan onnistumisista ja hyvistä käytännöistä ei jaeta tietoa Olemassa olevan infrastruktuurin, kohteiden ja alueiden hyödyntäminen Lähiluontokohteiden herättäminen uudelleen paikallisten asukkaiden virkistymis- sekä luontomatkailukohteina Kasvava tietoisuus luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista Palvelujen kansainvälinen markkinointi netin kautta nopeaa Jatkajien puute monissa alan yrityksissä 7

9 4. Kainuun biotalouden visio ja kehittämistavoitteet Megatrendit Kainuun biotalouden visiota vuoteen 2020 rakennettiin analysoimalla Kainuun biotalouden kehittymisen kannalta olennaisia megatrendejä ja trendejä. Megatrendit ovat kehityksen suuria globaaleja aaltoja ja linjoja, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaan. Trendit ovat jonkin ilmiön yleisiä kehityssuuntia. Trendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa toimintaympäristön kehittymiseen vaikuttavia muutosvoimia. Kainuun biotalouden kehittymisen kannalta olennaisia megatrendejä ovat luonnollisesti biotalouden globaalia kehitystä ajavat megatrendit resurssiniukkuudesta ja ilmastonmuutokseen. Fossiilisten polttoaineiden loppuminen, sääntelyn kiristyminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvu tukevat myös biotalouden mahdollisuuksia Kainuussa. Globaali väestökehitys ajaa paitsi resurssiniukkuuden megatrendiä, mutta toisaalta on biotalouden edellyttämän työvoiman kannalta maakunnalle myönteinen trendi. Paikallisuuden ja hajautettujen ratkaisujen korostuminen vähentää myös nykyhetkellä ongelmaksi koettua Kainuun etäisyyttä. Ilmastonmuutos, vesiensuojelu, resurssiniukkuus, liikkuvuus, muuttoliike, väestönkasvu, globaalius, ympäristönsäätely, talouden globalisaatio, siirtolaisuus, väestökehitys, ikääntyminen, mineraalit, metallit, energia, raaka-aineet, ruoka, elintaso, keskinäisriippuvuus, väliaikaisuus, muutos, kaupungistuminen, uusiutuva energia, teknologia, informaatio, ympäristötietoisuus, ympäristöongelmat, vesi, luonnonvarat, monimuotoisuus, paikallisuus kierrätys, raaka-aineet, jätteet, teollisuusmaat, kehittyvät maat, fossiiliset polttoaineet, biotuotteet, nanomateriaalit, öljyriippuvuudesta irtautuminen energiantuotanto, vähähiilisyys, luomuruoka, lähiruoka, avoimuus, reaaliaikaisuus, internet, elämyksellisyys, kulutustottumukset, yksilöllistyminen, ekologisuus, paperi, tuloerot, siirtolaisuus, kainuulaisten energialähteiden korostuminen Kainuun biotalouden kehittämisen kannalta olennaisista megatrendeistä rakennettiin niiden vaikutuksia tarkemmin analysoivia merkityspuita. Merkityspuita (liite 3) rakennettiin seuraavista trendeistä: ilmastonmuutos resurssiniukkuus fossiilisten polttoaineiden loppuminen globaali väestökehitys taloudellisen globalisaation syveneminen uusiutuvan energian osuus kasvaa kainuulaisten energialähteiden korostuminen uusiutuvien energialähteiden tehokkaampi hyödyntäminen paikallisuus ja hajautetut ratkaisut 8

10 Megatrendien vaikutusta Kainuun biotalouden tulevaisuuteen voi jäsentää edelleen PESTE-analyysin avulla, jossa ilmiön tulevaisuutta tarkastellaan poliittisesta, ekonomisesta, sosiaalisesta, teknologisesta ja ekologisesta näkökulmista arvojen lisäksi. Yleisesti voi todeta, että toimintaympäristö muuttuu megatrendien vaikutuksesta Kainuun biotalouden kehittämiselle pääosin edulliseen suuntaan. Poliittisesta näkökulmasta (P) fossiilisten polttoaineiden käyttämisen kustannuksia lisätään poliittisilla päätöksillä ja lainsäädännöllä. Tämä lisää uusiutuvan energian osuutta ja luo kysyntää kainuulaisille energialähteille. Taloudellisesta näkökulmasta (E) talouden globalisaation syveneminen lisää luonnollisesti Kainuun riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista. Sen myötä syntyy uusia markkinoita ja kysyntää kainuulaisille ratkaisuille, mutta toisaalta kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on entistä kovempaa ja talouden sykleihin sopeutuminen haastavaa. Resurssiniukkuus lisää veden, metsän, mineraalien ja metallien sekä elintarvikkeiden kysyntää. Kainuusta löytyy kaikkia näitä resursseja ja niihin liittyvää osaamista kehittämällä voidaan maakuntaan rakentaa merkittävästi uutta liiketoimintaa. Vesiosaamista voidaan kehittää niin puhdistuksen, mittaamisen, käytön kuin kierrätyksen osa-alueilla. Metsäosaamista maakunnassa jo on, mutta sitä pitää jalostaa uuteen muotoon. Kuhmon Woodpoliksessa on jo vahvaa osaamista puun eri käyttömuotojen ja kohteiden kehittämiseen. Kainuulaista metsäosaamista voidaan vahvistaa tehostamalla puun sivuvirtojen hyödyntämistä, lisäämällä biojalostamotoimintaa, tehostamalla metsänhoitoa ja kehittämällä luontoon perustuvia hyvinvointipalveluja. Mineraalien ja metallien hyödyntämisen osalta lupaprosessit ja ympäristölainsäädäntö estävät hyödyntämistä ja kasvattavat liiketoiminnan riskejä sen lisäksi, että mineraalien ja metallien kysyntä on hyvin suhdanneriippuvaista. Kysyntää on kuitenkin ympäristöteknologian kehittämiselle ja alan asiantuntijoille. Elintarvikkeiden osalta Kainuussa on raaka-aineita ja siten mahdollisuus kasvattaa tuotantoa. Etenkin high value tuotteiden kehittämiseen tulisi satsata. Tämä edellyttää sitä, että maakuntaan syntyy pk-yrityksiä, jotka erikoistuvat ja jalostavat erilaisia korkean lisäarvon tuotteita. Sosiaalisesta näkökulmasta (S) energiaomavaraisuuden kasvu fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyessä vaikuttaa alueen hyvinvointiin. Metsäenergian kysynnän kasvu lisää Kainuussa tuotetun vientimahdollisuuksia. Vientitulot parantavat maakunnan aluetaloutta ja siten alueen hyvinvointia. Tämä voi johtaa joko väestömäärän kasvuun tai työvoimapulaan, jos osaavaa työvoimaa ei riittävästi maakuntaan saada. Energiaomavaraisuus vahvistaa myös paikallisuutta etenkin hajautettujen ratkaisujen kautta. Pienempien tuotantoyksiköiden kasvu lisää liiketoiminnan ja yrittäjyyden mahdollisuuksia etenkin maaseutualueilla, mikä hillitsisi väestön keskittymistä. Teknologisesta näkökulmasta (T) uusiutuvan energian kysynnän kasvu kannustaa teknologiainvestointeihin, mikä parantaa alan kannattavuutta ja lisää TKI-panoksia. Lopputuloksena metsäenergian profiili nousee, biojalostamoihin investoidaan ja hankintalogistiikka paranee. Teknologian käytön kasvun myötä myös osaamisen taso nousee ja biopolttoaineille löytyy uusia käyttökohteita. Ympäristön näkökulmasta (E) etenkin ilmastonmuutoksella on vaikutuksia Kainuun biotalouteen raaka-aineresurssipohjaan. Puuta kasvaa enemmän ja nopeammin, mikä huonontaa puun laatua ja 9

11 vaikeuttaa metsänhoitoa. Metsänkorjuu vaikeutuu, koska maa ei enää jäädy ja tämä vaikeuttaa samalla raaka-aineen saantia. Tämä lisää erityistekniikan kysyntää. Ilmastonmuutos tuo uusia lajeja Kainuuseen jalostukseen, mutta samalla myös tuholaisten määrä voi kasvaa. Tulevaisuuskuvat Kullekin biotalouden osa-alueelle rakennettiin toivottava tulevaisuuskuva. Tulevaisuuskuva tai -skenaario on strategiatyön väline, jonka avulla voidaan kuvata polku nykytilasta kohti tulevaisuuden tavoitetta tai päämäärää. Tulevaisuuskuvassa kuvattiin lyhyesti osa-alueen tila vuonna 2020, sen toteutumista vauhdittavat ajurit, hidastavat tai estävät rajoitteet, kehitystä ohjaavat toimijat, asiakkaat ja markkinat, toimintaa ohjaavat arvot sekä osaaminen. Biojalosteet Kainuusta bio-osaamisen keskus Wood Network Kainuussa on biojalostamisen ja bio-osaamisen osaamiskeskittymä. Eri biotalouden osa-alueiden toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Kainuuseen on syntynyt henkinen biotalouden keskittymä, joka ei tarvitse toimiakseen fyysisiä rakennuksia. Maakunnassa on biojalostamisen center, jossa toimivat yhdessä eri biotalouden osa-alueet. Biomassa jalostetaan niin pitkälle kuin mahdollista. Asiakkaat ovat kansainvälisillä markkinoilla. Kainuuseen muuttaa osaavaa työvoimaa olemassa olevan työvoiman lisäksi. Logistiikka on yhteinen. Biotalouden toimijoita on riittävästi, jonka myötä syntyy tervettä kilpailua ja tehokkuutta. Biojalosteiden tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa etenkin mikäli puun ja lopputuotteiden hinta nousee, koska se parantaa toiminnan kannattavuutta. Tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta on oleellista, että maakunnassa on riittävästi paikallista pääomaa ja osaamista. Alan kehittymisen kannalta on oleellista, että liiketoiminta on tervettä ja kannattavaa. Tärkein tulevaisuuskuvan toteutumista hidastava tekijä on osaamisen puuttuminen maakunnassa. Mikäli nykyistä ympäristölainsäädäntöä ei uudisteta, hidastaa se myös myönteistä biojalosteiden osa-alueen kehitystä. Keskeisiä toimijoita ovat yritykset ja rahoittajat, myös Finpron ja Team Finlandin kaltaiset organisaatiot, jotka voisivat houkutella ulkomaisia investointeja, ovat tärkeitä. 10

12 Biokaasu Kestävä kaasutalous Hiili- ja öljytaloudesta on siirrytty kaasutalouteen.. Aurinkoenergian käyttö välillisesti on kasvanut. Biokaasualan asiakkaina ovat kaikki kuluttajat ja yritykset. Markkinat ovat hajautetussa sähköntuotannossa ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa. Toimintaa ohjaavat kestävän kehityksen ja eettisyyden arvojen lisäksi paikallisuuden, ympäristötietoisuuden ja turvallisuuden arvot. Osaaminen tulee sekä alueelta että sen ulkopuolelta. Pellepelottomia nousee omastakin maakunnasta, jotka lähtevät viemään biokaasualaa eteenpäin. Biokaasun osa-alueen toivottavan tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden niukkuus ja kallis hinta sekä tällä hetkellä vallitseva kestämätön kehitys. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja omakohtaiset valinnat vauhdittavat myös kaasutalouteen siirtymistä. Biokaasu on kasvava liiketoiminnan alue, joka on muodikas tällä hetkellä. Tulevaisuuskuvan toteutumista hidastaa pääomien puute ja verotus, mutta myös muutosvastarinta ja etenkin isojen energiayhtiöiden vastustus. Kehitystä ohjaavat toimijat ovat etenkin poliittiset päätöksentekijät ja lainsäädäntö. Tutkimuksella ja tuotekehityksellä on myös tärkeä rooli alan kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä. Yrittäjistä etenkin viljelijöillä on tärkeä rooli biokaasualan vauhdittamisessa jätteentuottajien lisäksi. Bioenergia Kainuun metsäenergiavolyymi on käytössä Bioenergian osa-alueen tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden hinnan nouseminen. Käytössä olevat tehokkaat poliittiset ohjauskeinot vauhdittavat myös tulevaisuuskuvan toteutumista. Mikäli biojalostamolle löytyy investoija, vie se kehitystä toivottavaan suuntaan Kainuussa. Korjuuteknologian ja logistiikan kehittyminen on oleellista. Yhteistä tahtotilaa metsäbiomassan jalostamiseksi sekä tietoisuutta metsäbiomassan tuotannon ja käytännön hyödyistä tarvitaan. Tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta keskeisiä toimijoita ovat valtiovalta, metsä- ja energiateollisuus sekä poliittiset päättäjät. 11

13 Puutuoteteollisuus Biotalouskylät pysyvän ja vapaa-ajan asumisen alueina ja vientituotteina Puurakentamiselle on paikallista kysyntää, paikallisia kohteita tehdään puusta. Kainuussa on luotu elinkeinojen välisiä suljettuja tuotteiden ja palveluiden tuotantoalueita (esim. matkailualueilla). Puutuotealan kehittämistyön tuloksia hyödyntämällä puutuotealasta on rakennettu Kainuun biotalouden kehittämisen airut. Maakunnassa on biotalouskyliä, jossa rakennukset on tehty puusta. Kylissä hyödynnetään paikallista bioenergiaa ja ollaan energiaomavaraisia, jätteiden hyötykäyttö ja lähiruoka ovat myös leimallisia biotalouskylille. Asumisen luoma kysyntä kohdistuu paikalliseen talouteen ja lähelle matkailukeskuksia, jolloin puurakentaminen toimii myös matkailun vetovoimatekijänä. Puurakentamisen konsepteja on kehitetty myös vientituotteiksi ja Kainuussa on puutalotehtaita. Kainuu on vahva vapaa-ajan puurakentamisen ja ekokylärakentamisen osaaja. Puutuoteteollisuuden osa-alueen tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa rohkeus Kainuussa lähteä rakentamaan maakunnasta puurakentamisen ja ekokylärakentamiseen osaajaa. Globaaleista ilmiöistä ympäristötietoisuus, hiilineutraalius ja vähähiilisyys vievät eteenpäin puutuoteteollisuuden kasvupotentiaalia. Myös luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen (green care) nousu vahvistaa alaa. Ekokylät ovat voimaantumisen alueita, joissa ihmiset voivat purkaa modernisaation aiheuttamaa stressikuormaa ja henkistä pahoinvointia. Vihreä talous ja biotalous voimistuvina trendeinä vauhdittavat myös puutuotetuotannon kansainvälistä vientiä. Skenaarion toteutumista hidastaa väestön vähyys ja tekijöiden, osaajien puute Kainuussa. Ala ei tällä hetkellä houkuttele opiskelijoita, joten alan houkuttelevuutta on parannettava. Kehitystä ohjaavat keskeiset toimijat ovat kunnat, jotka luovat kaavoitusratkaisuillaan mahdollisuuksia puutaloalueille ja rakentamiselle. Kuntien lisäksi myös yritykset, asiantuntijaorganisaatiot, oppilaitokset, rahoittajat sekä kansainvälisen viennin osaajat ovat tärkeitä toimijoita. Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut Hyvinvointia luonnosta Kainuun laajaa ja monipuolista luonnonympäristöä hyödynnetään monipuolisesti erilaisissa hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Luonnon ja luonnossa olemisen liikkumisen hyvinvointi- ja terveysvaikutukset on tunnistettu. Alan yritystoiminta on kannattavaa ja runsasta. Muualla kehitettyjä toimintamalleja on sovellettu onnistuneesti Kainuuseen. Lähiluontokohteet ovat paikallisten asukkaiden aktiivisessa virkistys- ja luontomatkailukäytössä. Kainuun luonnon ympärille rakentuvat hyvinvointipalvelut houkuttelevat kävijöitä muualta Suomesta aina ulkomaille. Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen tulevaisuuskuvan toteutumista ajaa lisääntyvä tietoisuus luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä tarve kehittää uusia metodeja hyvinvoinnin parantamiseen. Alan kehittymistä edistää myös tietoisuus siitä, että luonnon aineettomat arvot ja 12

14 niille rakentuvat palvelut edesauttavat luonnon järjestelmien palautumiskyvystä huolehtimista. Ilman sitä mitään luontoon ja luonnonvaroihin perustuvia elinkeinoja ei voi kestävästi kehittää. Tulevaisuuskuvan toteutumista hidastaa etenkin se, jos sukupolvenvaihdokset eivät onnistu ja yritystoiminnalle ei löydy jatkajia. Ala kaipaa myös markkinointiosaamisen vahvistamista. Keskeisiä toimijoita tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta ovat Metsähallituksen luontopalvelut ja yritykset sekä kunnat erityisesti kaavoituksen, toimintaympäristön ja yrittäjäyhteistyön kehittämisen näkökulmista. Kansalaisjärjestöjen yrittäjäyhdistysten ja green care toimijoiden lisäksi rahoittajat ja oppilaitokset ovat tärkeitä alan kehittämisessä. Kainuun glokaalin biotalouden visio vuoteen Hiili- ja öljytaloudesta on siirrytty biotalouteen. Kainuulaiset biotalouselinkeinot ovat kasvavia ja kannattavia. Kainuun metsäenergiavolyymi on käytössä. Kainuu on energiayliomavarainen, eli tuonnin ja viennin energiatase on reilusti positiivinen. Kainuussa tuotetaan biopolttoaineita liikenteeseen (bioetanoli ja liikennebiokaasu) ja jakeluverkko on kattava. Bioenergiaa ja siihen liittyvää teknologiaa viedään maakunnan ulkopuolelle. Turpeen tuotanto ja käyttö on samalla tasolla kuin 2010-luvulla. Biojalostamoille on löytynyt investoijia. Kainuu on biojalostamisen ja bio-osaamisen keskittymä, jossa on vahvaa biotalouden osa-alueiden osaamista, TKI -toimintaa sekä toimiva ja monipuolinen biotalouden tutkimus- ja kehittämisympäristö. Biotalouden koulutus- ja tutkimustoiminta on vahvaa kaikilla koulutusasteilla peruskouluissa, toisella asteella, ammattikorkeakouluissa, yliopistokeskuksessa ja aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Toimijat tekevät yhteistyötä ja Kainuussa toimii lukuisia biotalouden isoja yrityksiä. Puuta käsittelevien prosessien (biojalostamot ja sahat) sivuvirrat jalostetaan korkealuokkaisiksi vientituotteiksi. Biomassa jalostetaan niin pitkälle kuin mahdollista. Logistiikka on yhteinen ja tukee biotalouden tuotteiden korkeaa laatua ja kilpailukykyä. Biotalouden toimijoita on niin paljon, että syntyy kilpailua ja tehokkuutta. Resurssitehokkaalle puurakentamiselle on paikallista kysyntää, paikallisia kohteita tehdään puusta. On luotu elinkeinojen välisiä suljettuja tuotteiden ja palveluiden tuotantoalueita sekä biotalouskyliä, joissa rakennukset on tehty puusta ja joissa käytetään ekosähköä ja bioenergiaa. Kestävän kehityksen matkailualueet ja lähiruoka ovat kainuulaisia matkailuvaltteja. Kainuussa toimii useita puutalotehtaita, jotka rakentavat sekä paikallisille että vientiin. Myös puurakentamisen konsepteja viedään ulkomaille. Kaavaratkaisuilla ja julkisilla hankinnoilla on vauhditettu puurakentamista. Kainuulainen maatalous on vahva ja edelleen kehittyvä elinkeino, joka tuottaa lähiruokaa ja ruokaa vientiin maakunnan ulkopuolelle. Valtaosa Kainuun maatiloista on energian suhteen yliomavaraisia eli ne tuottavat bioenergiaa riittävästi tuotantoprosessiensa pyörittämiseen ja myyvät bioenergiaa lähialueen kotitalouksille, yrityksille ja sähköverkkoon. Maatilojen tuotannon sivuvirrat ovat merkittäviä biojalosteiden raaka-aineita. Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen, vihreän hoivan ja luontomatkailun kysyntä on kasvanut radikaalisti, kun yleinen tietoisuus luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on levinnyt. Kainuussa kysyntään on onnistuttu vastaamaan. Alalla toimii paljon yrityksiä ja uusia syntyy, mikä tukee merkittävästi maaseudun työllisyyttä. Useimmat 2010-luvulla toimintansa lopettaneet yrittäjät 1 Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu. Kainuu-ohjelma, lausuntokierros

15 ovat löytäneet jatkajan, joista lukuisat ovat tulleet myös Kainuun ulkopuolelta. Puhdas ja maukas kainuulainen vesi on vientituote. Biotalouden kehittämisen erityistavoitteet 2 Kainuulaisen biotalouden kehittämisessä biologisten luonnonvarojen hoidon ja käytön sekä luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotannon osalta puu- ja metsävarojen aineellista hyödyntämistä sekä metsien käyttöä palvelujen tuotantoon lisätään merkittävästi. Paikallisille markkinoille ja vientiin suuntautuvan paikallisen jalostustoiminnan kasvaessa Kainuun metsien vuosittaisia hakkuumääriä voidaan kasvattaa merkittävästi 2-3 miljoonaa kuutiota. Tämä lisää myös biojalostamoista ja sahoista tulevia puun sivuvirtoja, joiden jalostamista korkealuokkaisiksi tuotteiksi lisätään. Kainuun metsäenergiavolyymi on saatava kokonaisuudessaan käyttöön metsien uudistumiskyky huomioiden. Metsänhoidon osaamisesta huolehtimalla varmistetaan metsien hyvinvointi ja kasvu. Puurakentamisen kulttuuria ja kysyntää vahvistetaan lisäämällä julkisten hankintojen ja kaavaratkaisujen avulla puurakenteisten pien- ja kerrostalojen määrää. Kotimaisen kysynnän lisäksi myös puutuoteteollisuuden viennin kehittäminen on välttämätöntä. Tavoitteena on, että Kainuussa käynnistyy uusi sellutehdas ja biojalostamoita. Jätelain kiristyminen vuoden 2016 alussa estää esimerkiksi orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelyn. Muutosta hyödynnetään kehittämällä jätteistä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä liikennebiokaasun tuotantoa. Kestävien ja resurssiviisaiden tuotantoprosessien soveltamiseksi ja kehittämiseksi Kainuuseen luodaan biojalostamisen ja bio-osaamisen keskittymä. Alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä infrastruktuuria kehitetään niin, että biotalouden toimintaedellytykset maakunnassa turvataan. Maakunnan tutkimus- ja kehitystoimijat sekä alueen koulutusorganisaatiot ovat tärkeitä kumppaneita Kainuun biotalouden kehittämisessä. Esimerkiksi mittaustekniikan, puurakentamisen, peliteollisuuden ja hyvinvointialan osaaminen integroidaan biotalouden uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen. Alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on lisättävä merkittävästi ja tuettava uusien kasvuyritysten syntymistä. Yritystoiminnan kannattavuus on perusedellytys ja suurimpien biotalousyritysten toiminnan tulee pohjautua vientiin. Kokonaisuudessaan kainuulaisten biotalouden tuotteiden, teknologian, osaamisen ja palvelujen vientiä pitää lisätä radikaalisti. Markkinointi- ja vientiosaamista on vahvistettava, mutta toimijoilta edellytetään myös rohkeutta lähteä myymään kainuulaista osaamista maailmalle. Maakunnan ympäristö- ja ilmastopoliittisiin tavoitteisiin liittyen pyritään siihen, että Kainuu saavuttaa liikenteen polttoaineita lukuun ottamatta energiaomavaraisuuden. Biomateriaalit (biopolttoaineet ja biokaasu) pitää saada laajasti käyttöön myös liikenteen polttoaineissa ja niiden jakeluverkko kattavaksi. Eloperäisten jätteiden kierrätyksessä ja hyötykäytössä Kainuusta kehitetään edelläkävijämaakunta. 2 Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros

16 4. Toimenpiteet ja yhteistyö Tulevaisuuskuvien pohjalta laadittiin kullekin biotalouden osa-alueelle kehittämistoimenpiteitä, joista muodostettiin strategisia kehittämislinjauksia tulevalle maakuntaohjelmakaudelle a) Laaditaan vuoden 2014 aikana Kainuun liiton koordinoimana Kainuun biotalousstrategia, joka sisältää biotalouden toimijoiden, nykytilan ja kasvupotentiaalin kartoituksen, osa-alueiden kehittämisen tavoitteet ja visiot, toimintaympäristön kehittämisen sekä Kainuun biotalousinvestointi- ja rahoitussuunnitelman ja erityisesti suunnitelman Euroopan unionin rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisestä. b) Käynnistetään vuoden 2014 aikana Kainuun liiton koordinoima Kainuun biotalousfoorumi, jossa kehitetään biotalouden osa-alueita sekä niiden välistä yhteistyötä sekä seurataan ja tuetaan Kainuun biotalousstrategian toteutumista. c) Käynnistetään vuosien aikana luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen kehittämisen toimenpidekokonaisuus ja vahvistetaan alan toimijoiden yhteistyötä Kainuun liiton koordinoimana d) Materiaalivirtoja kehitetään niin, että yrityksen prosessissa syntynyt sivutuote olisi seuraavan yrityksen raaka-aine. Luodaan suljettuja kiertoja muodostavia biotalouden toimialojen välisiä liiketoimintaverkostoja, joissa toisten prosessien sivutuotteet ja jätteet ovat toisten tuotantoprosessien raaka-aineita. e) Käynnistetään kainuulaisia vapaa-ajan asutuksen ja pysyvän asutuksen biotalouskyliä, jotka perustuvat biotalouden tuotteille ja palveluille (puurakentaminen, bioenergia, lähiruoka, vihreä hoiva jne.) f) Biotalouden tuotteiden ja raaka-aineiden logistiikkaa (mm. metsätiet ja terminaalit) kehitetään sellaiseksi, että se pienentää sijaintihaittaa, alentaa kustannuksia sekä tukee alan tuotteiden kilpailukykyä ja korkeaa laatua. g) Julkisia hankintoja kehitetään ja hyödynnetään biotalouden vahvistamisessa (lähienergia, lähiruoka, puurakentaminen jne.) Tavoitteen on, että kaikki julkinen uudisrakentaminen tehdään puusta. Nämä kainuulaiset uudisrakennukset toimivat samalla puurakentamisen vientiä tukevina referenssikohteina. Biotalouden toimijoiden yhteistyötä Kainuussa jatketaan toteuttamalla selvitys biotalouden toimijakentästä, biotalouden aluetalousvaikutuksista ja raaka-aineresurssipohjasta. Selvitys valmistuu marraskuun 2014 loppuun mennessä. Selvitystä varten kootaan biotalouden eri osa-alueiden edustajista ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea selvitystyötä. Tarkoitus on, että ohjausryhmä muodostaa biotalouden yhteistyötä koordinoivan ryhmän rungon jatkossa. Biotalouden asiantuntijaryhmä toimii myös Kainuun biotalousstrategian laatimisesta vastaavana työryhmänä. Tavoitteena on, että osana biotalouden toimialafoorumitoimintaa biotalouden eri toimijat kokoontuisivat jatkossa 1-2 kertaa vuodessa käsittelemään alan erityisteemoja. 3 Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros

17 LÄHTEET Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia. https://www.tem.fi/files/39756/tem_biotal.pdf Biotalous.fi. Biotalouden nykytila-analyysi, työpajan tulokset, saatavilla osoitteesta (viitattu ) Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros Kainuun ympäristöohjelma Tarja Laatikainen. Kainuun liitto Saatavilla osoitteesta Kainuun ilmastostrategia Kainuun maakunta kuntayhtymä. 2011, B:26. Saatavilla osoitteesta LIITTEET LIITE 1. Osallistujaluettelo Arffman Mika Haataja Jyrki Heikkinen Esa Heikkinen Pekka Härkönen Kerttu Karjalainen Timo Karppinen Paula Kemppainen Seija Komulainen Jari Korhonen Anita Käsmä Jouko Laajala Pasi Lipponen Marko Loukasmäki Pasi Moilanen Pekka Mulari Eeva-Liisa Mäkinen Jussi Määttä Juha Nivakoski Markku Oikari Risto Peltola Matti Piirainen Eero Pyykkönen Juhani Aluekehityssäätiö Metsäkeskus Pro Agria MTT Sotkamo Metsähallitus Kajaanin yliopistokeskus Kainuun liitto Kainuun liitto Kainuun Etu Oy Annosol Oy Kajaanin yliopistokeskus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Measurepolis development Oy Kainuun ELY-keskus Metsäkeskus Kainuun ammattiopisto Measurepolis development Oy Kainuun ELY-keskus Kainuun Etu Oy CEMIS Metsäkeskus Ekokymppi Metsäkeskus 16

18 Rahko Heikki Rautiainen Merja Ritvanen Unto Räty Jarkko Tolonen Arto Torvinen Jarmo Turunen Tatu Valtanen Eila Virkkunen Elina Virtanen Vesa Österberg Petri Metsänhoitoyhdistys Measurepolis development Oy Kainuun ELY-keskus Kajaanin yliopistokeskus Metsähallitus Renforsin ranta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuhmon kaupunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT CEMIS-Oulu Measurepolis development Oy LIITE 2. Nykytilan analyysit BIOKAASU VAHVUUDET Biovarannot, metsät, peltobiomassat, elintarvikeketjujen jätteet Tutkimuskenttä on vahva Synergiaetu : mm. jätteiden käsittely, mutta kytköksiä myös muuhun energian tuotantoon Hyvä ympäristönsuojelun teknologian taso - tietämystä on, tietotaito ja verkoston kunnossa Osaaminen: tutkimukset, verkostot, yrittäjät, edelläkävijät, monipuolista osaamista biokaasun suhteen Hajautettu energian tuotanto Kierrätyksen hyödyntäminen, energiajätetuotanto Joustava koulutusjärjestelmä, tulevat nuoret, uudet näkökulmat Yhteinen tahtotila: Biokaasuala on järkevä toimiala Poliittinen tahtotila: Vahvasti biotalouden ja biokaasun puolella, Mm. liikennepolttoaineet ja muu energia Yritykset ja investoinnit 2 toimivaa biokaasulaitosta Esimerkin voima: innovaattorit ja propellipäät Hanke- ja tutkimusrahoitusmahdollisuudet: Vähähiilisyys on ohjelmakauden teema Biotalouden kärki: biokaasu MAHDOLLISUUDET Pystytään kierrättämään ravinteita ja hiiltä Raaka-aineet: jäte, peltobiomassa, nautakarjatiloja, vesiekosysteemit, rehevöitymisilmiö Lukuisa joukko ongelmia, jotka olisivat ratkaistavissa biokaasu avulla Huipputeknologian kopioiminen Hyödyntämätön potentiaali Esimerkkinä toimiminen, pilotit Yhteiskunnan pienellä panostuksella lisää biokaasulaitoksia esim. maatiloille 17 HEIKKOUDET Muutosvastarinta Pienet resurssit rahoituspuolella Vanhakantainen ajattelu: Näin on tehty aina ennenkin Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta Investointiympäristön houkuttelemattomuus (maatilat mutta myös maakunnan ulkopuoliset toimijat) Tietoisuuden puute suuren yleisön parissa Ympäristöriskit: räjähtävä kaasu Hajuhaitat, myös epätietoisuutta asiasta? Investoinnit kalliita Ylisääntely, ala ei etene, mm. Evira sääntelee, sähköverkko, tariffit Ei ole riittävät massakertymät: jäte Raaka-aineen ja tuotteiden kuljetusongelmat UHAT Korkeat maksut syövät kannattavuutta: Vastaanottomaksut Eettiset kysymykset: saako käyttää raaka-ainetta, joka kelpaisi esim. eläinten ravinnoksi -> onko pois ruoan tuotannosta Politiikan poukkoilu: esim. verotus? jäykkä ja estävä lainsäädäntö Riittämätön rohkeus investoinneissa Ulkopuoliset hyötyvät, jos ei ole paikallista käsittelylaitosta

19 Tulevan rahoituskauden mahdollisuudet: Vähähiilisyys Uudet työpaikat: logistiikka, lopputuotteiden levitys, liikennepolttoainekäyttö, autojen muuttaminen biokaasun käyttöön + huolto, Energia, hajautus tuo mahdollisuuksia ja huoltovarmuutta Nopeus, ketteryys, joustavuus etenkin koulutuksessa Omavaraisuus kaikilla tasoilla: kestävän kehityksen maakunta Vaikutukset kotitalouksille Pellot, metsät, suljettu ravinne- ja energiakierto Tuotanto voi olla hajautettua ja keskitettyä Biotaloutta koskevat säädökset hankintalainsäädännössä Tahtotilan ja yhteistyön puute (= myös mahdollisuus) Epäterve kilpailu myös tukipolitiikassa Rahan puute Ravintoketjuun voi kulkeutua jotain, mikä ei sinne kuulu. Pidetään ravintoketju puhtaana. BIOJALOSTEET VAHVUUDET Biovarannot Biotekninen osaaminen Elintarvikepuolen jalostus Ympäristövastuullisuus ja käytännöt Koulutuksen tarpeellisuuden tiedostaminen Infra, esim. UPM perinteet Insinöörikoulutuksen pitkät perinteet Biojalosteet kustannustehokkaasti vietävissä maakunnan ulkopuolelle (hyviä vientituotteita) HEIKKOUDET Osaaminen kapea-alaista Veturiyrityksiä vähän Koulutusmahdollisuudet Lainsäädännön ja tukipolitiikan poukkoilevuus Rohkeuden puute MAHDOLLISUUDET Verkostoituminen Olemassaoleva infra Muuntokoulutukset Yhteydet korkea-asteen koulutukseen Alan tiekartan laatiminen Globaali resurssiniukkuus Paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen Pienen koon ketteryys ja pilotointi Kehittämisrahojen hyödyntäminen Tutkimuksen ja elinkeinojen kohtaaminen Sivuvirtojen hyödyntäminen UHAT Kiistely biomassojen kestävyydestä (EU) Investointipäätökset muualle Asenteet Väestön väheneminen Riittämätön rohkeus tehdä päätöksiä BIOENERGIA VAHVUUDET Monipuoliset, laajat ja jatkuvasti uusiutuvat biovarannot (metsät vesi, turvalliset ja jäljitettävät ravintoketjut) Vahva osaamispohja ja osaamisen taso Ammattitaitoinen yrittäjäkunta Olemassa oleva infrastruktuuri 18 HEIKKOUDET Kysyntää liian vähän Korkea kustannustaso Biotalousinvestointien epävarma kannattavuus Toimeenpanon hitaus (julkinen sektori) Ei huomioida riittävästi aluetaloudellisia vaikutuksia Ei riskinottokykyä ja menestysnälkää Kainuun sijainti

20 Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta MAHDOLLISUUDET Globaali resurssiniukkuus, vihreä kuluttajamuutos Biokapasiteetissa potentiaalia kasvattaa kestävää käyttöä edelleen Paikallisten ja alueellisten vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntäminen Energiantuotannon kääntäminen biopainotteiseksi ja riippumattomuus tuontienergiasta (EU tavoitteet) Uusi energiaa tarvitseva teollisuus Osaamisen ja teknologian vienti Verkostot Bioenergia-teknologian vienti UHAT Kiistely biomassojen kestävyydestä Kapea-alainen ajattelu Ristiriitaiset sektoripolitiikat Politiikan poukkoilu Kotimarkkinoiden pienuus Kilpailijat ovat nopeampia ja valtaavat markkinat ennen meitä Uudet ydinvoimalat PUUTUOTETEOLLISUUS VAHVUUDET puutuoteteollisuus luo energiavarantoa energiatehokkuus teräkseen ja betoniin puutuotteiden hiilineutraalius puumateriaalien edut rakentamisessa (ilmanvaihto, akustiikka) toimiva puuketju tervaosaaminen Kuhmon Woodpolis - laajat verkostot ja puuteollisuuden osaaminen Rakennusalaan liittyvä koulutus: KAO ja Kajaanin AMK Mittaustekniikka sekä pelit ja simulaattorit osaaminen, joita voidaan hyödyntää puuteollisuuden t&k&i -toiminnassa MAHDOLLISUUDET Globaali resurssiniukkuus, ilmastonmuutos ja kuluttajamuutos kysyntää Puutuoteteollisuuden laajentaminen talorakentamisesta (esim. rakenteet, sillat, piharakentaminen) Öljypohjaisten muovituotteiden korvaaminen biomassalla Puurakentaminen trendikkyyys Uudet puutuotteet (ajoneuvoteollisuus, puukomposiitit, massiivipuista tuulimyllyjä, polkupyöriä, puiset silmälasisangat) Tutkimustoiminnan suuntaaminen uusiin käyttökohteisiin Isoihin volyymihankkeisiin mukaan pääseminen Vientimahdollisuudet, keveää, helppo viedä Huonekaluteollisuus, iso business maailmalla, design tuotteet Venäjän markkinat, maun ymmärtäminen HEIKKOUDET lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta tuotekehitys puuttuu puurakentamisen osaamisen taso ja koulutus riittävän ison yrityskannan puute sinnikkyyden puute, liiallinen vaatimattomuus puurakentamisen heikko imago massiivipuuta ei hyödynnetä osana rakentamista markkinointi- ja myyntiosaaminen vientiosaaminen maantieteellinen sijainti, kaukana myyntimarkkinoista korkea kustannustaso ja huono kannattavuus heikko kyky kaupallistaa innovaatioita menestyneitä yrityksiä ei ole riittävästi heikko kyky kaupallistaa innovaatioita pk-yritysten pienet resurssit kehittämistä siinä, että metsästä otetaan valikoivasti UHAT Kainuun väestömäärän pienuus Jäädään jälkeen kehityksessä Ei menestytä kilpailussa muiden kanssa 19

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Miksi biotaloutta on niin vaikea ymmärtää? 2 2 Biotalous vastaa kolmeen kysymykseen Biologisten luonnonvarojen hoito, käyttö ja jalostus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

- KASVAVA MAHDOLLISUUS - KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuus kohtaamispaikkana maaseutu -seminaari 29.-30.9.2010 Seinäjoella ja Ilmajoella Katariina Heikkilä Turun yliopisto,

Lisätiedot

Korkean arvonlisän biotaloustuotteet

Korkean arvonlisän biotaloustuotteet Korkean arvonlisän biotaloustuotteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa: ennakointityöpajan tulosten esittely Vesala 12.2.2015 Sivu 1 16.2.2015 Merja Lehtinen/Keski-Suomen ELY-keskus Biotalous on talouden seuraava aalto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot