IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PA- PINKANKAAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PA- PINKANKAAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS"

Transkriptio

1 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PA- PINKANKAAN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kaava-alueen sijainti ( MML/Logica 2012)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLEISTÄ SUUNNITTELUN TAUSTA JA TARKOITUS SUUNNITTELUN TARKKUUSTASO SUUNNITTELUORGANISAATIO 4 2. PERUSTIEDOT SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Rakennusjärjestys Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Kaupungin strategia Strategian toteuttamisohjelmat Päätökset ja suunnitelmat Muut selvitykset MAANOMISTUS VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT PALVELUT LIIKENNE 14 Ajoneuvoliikenne 14 Raideliikenne YHDYSKUNTATEKNIIKKA LUONTO JA MAISEMA KULTTUURIYMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET YLEISTAVOITE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN (MRL 1999/132 5 ) SUUNNITTELUTILANTEEN ASETTAMAT TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT YLEISPERUSTELU JA -KUVAUS VAIHTOEHDOT ALUEVARAUSTEN JA KAAVAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN Asuinalueet Palvelu- ja työpaikka-alueet Viherympäristö ja virkistysreitit Luonnonsuojelualueet ja -kohteet Kulttuuriarvot, rakennussuojelu- ja muinaismuistokohteet Maa- ja metsätalousalueet Erityisalueet Liikennealueet Kehittämismerkinnät Yhdyskuntatekninen huolto 39 5 KAAVAN VAIKUTUKSET YLEISTÄ VAIKUTUSTEN SELVITTÄMISESTÄ 40 1

3 5.5 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA -YMPÄRISTÖÖN OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET TYÖLLE ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 49 6 SUUNNITTELUVAIHEET KAAVALUONNOKSESTA EHDOTUKSEEN 51 7 JATKOTOIMENPITEET SUUNNITTELUSSA 52 8 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA 52 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 5 Kuva 2. Ote 1. vaiheen maakuntakaavasta 6 Kuva 3. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta 7 Kuva 4. Suunnittelualueen maanomistus 12 Kuva 5. Alueen palveluita 13 Kuva 6. Alueen vuorokausiliikennemäärät 2012 ja Kuva 7: Valo-ohjauksen tarve risteysalueella 16 Kuva 8: Pääväylätyypit 16 Kuva 9. Valtatie 6 Reijola Repokallio tiesuunnitelma 17 Kuva 10. Alueen paikallisliikenne 18 Kuva 11. Maaperän rakennettavuustiedot 21 Kuva 12. VT 6:n tieliikenteen ennustettu yömelu Taulukko 1: Suunnittelualueen väestö 13 Taulukko 2: Luontokohteet 19 Taulukko 3: Suunnittelualueen rakennuskanta 22 Liite 1: Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin Liite 3: Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin Liite 4: Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Oheisaineistot: 1. IKP osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2. IKP alueen arkeologinen inventointi 3. Joensuun kaupungin työpaikka-alueselvitys 4. Joensuun liikennemalli Metsäenergian käyttö tuplaantuu Joensuussa terminaaleilla tehoa logistiikkaketjuihin 6. Joensuun kauppapaikkaselvitys Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 2

4 3 1. JOHDANTO 1.1 YLEISTÄ Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen käynnistyi kaupunginhallituksen päätöksellä Yleiskaavaa varten on laadittu vuoden 2012 aikana luonto- ja maisemaselvitys sekä arkeologinen inventointi. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena Tämän jälkeen suunnitelma asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti osayleiskaavaehdotuksena. Viimeisenä vaiheena osayleiskaava saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennusalain (MRL, 132/1999) 42 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaava tulee korvaamaan suunnittelualueella voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n. Tässä selostuksessa käsitellään kaavaluonnoksen keskeisiä ratkaisuja perusteluineen. Selostus sisältää myös tarkastelun osayleiskaavan toteutuksen vaikutuksista. 1.2 SUUNNITTELUN TAUSTA JA TARKOITUS Suunnittelun lähtökohtina ovat olleet valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet, kaupungin ja teknisen toimen strategiat sekä voimassa olevat kaavat. Suunnittelua ohjaa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Suunnittelu sovitetaan yhteen Joensuun seudun yleiskaava 2020:n kanssa (Joensuun seudun seutuvaltuusto ). Siinä Iiksenvaaran alue on osoitettu kaupungin yhdyskuntarakenteen laajentumissuunnaksi, jonka toteutus ajoittuu ensisijaisesti vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Papinkankaan alueelle on osoitettu laaja teollisuus- ja varastoalue. Ketunpesien alue on seudun yleiskaavassa osoitettu kylämäisenä alueena. Osayleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna Kaavan laatiminen on kirjattu myös kaupungin vuosittain julkaisemaan seuraavan vuoden tehtäviä kuvaavaan kaavoituskatsaukseen. Suunnittelualueelle kohdistuneen pientalorakentamisen paineen hillitsemiseksi ja suunnittelutyön rauhoittamiseksi kaupunginhallitus päätti määrätä alueen MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon sekä asettaa MRL 128 :n mukaisen toimenpiderajoituksen (KH ). Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan tai kunnes kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Yksityiskohtainen rakentamisen ohjaus alueella tapahtuu pääsääntöisesti yleiskaavan jälkeen vaiheittain laadittavilla asemakaavoilla. Muilla kuin asemakaavoitettavilla alueilla rakentaminen edellyttää myönteistä suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan hakemista.

5 1.3 SUUNNITTELUN TARKKUUSTASO Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa osayleiskaavaan sisältyvä Papinkankaan alue on osoitettu uudeksi teollisuuspainotteiseksi alueeksi. Valmius teollisuusalueen käyttöönotolle tulee olla vuoden 2015 aikana. Tämä tarkoittaa, että alueen ensimmäisen asemakaavan tulee olla tällöin lainvoimainen. Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 : Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät SUUNNITTELUORGANISAATIO Osayleiskaava on laadittu mittakaavaan 1:7000. Kaavan pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Kaava-alueen ulkopuolella pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen rasterimuotoinen peruskartta. Kaavasuunnittelua on tehty kaupungin omana työnä. Käytännön työstä on vastannut kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu asiantuntija-apunaan muut hallintokunnat. 2. PERUSTIEDOT 2.1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen länsireuna sijaitsee 3 km Joensuun keskustasta Ilomantsin suuntaan. Se sijoittuu Ilomantsintien, valtatie 6:n, Iiksenjoen ja entisen Pyhäselän kunnan rajan rajaamalle alueelle. Alueen koko on noin 1700 hehtaaria ja alueella on noin 168 kiinteistöä ja 412 asukasta (väestötiedot 9/2013).

6 Suunnittelualue on jaettu osakokonaisuuksiin, joilla on maankäytössä ratkaistavia paikallisia kysymyksiä ja joihin tekstissä voidaan viitata: Iiksenvaaran alue on kylämäistä aluetta, jossa sijaitsee myös alakoulu. Alueen luoteisosassa sijaitsee myös Kontiosuon kaatopaikka, Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos, Lemminkäinen Oy:n asfalttiasema, Pielisen Betoni Oy:n elementtitehdas ja Itä-Suomen murskauskeskus. Ketunpesillä on haja-asutusta sekä maatalouspainotteista elinkeinotoimintaa. Papinkangas on lähes asumaton kangaspohjainen alue valtatie 6:n varressa SUUNNITTELUTILANNE kuva 1: Suunnittelualueen sijainti ja osa-aluejako Maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 ) Maakuntakaavan alueiden käyttöä koskevat periaatteet ja siinä osoitetut alueidenkäyttöratkaisut ovat siten kunnan kaavoituksen perustana. Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoituksessa. Pohjois- Karjalassa maakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntavaltuusto päätti 1. vaiheen maakuntakaavan hyväksymisestä Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan lukuun ottamatta muutamaa suunnittelualueen ulkopuo-

7 lista varausta. Voimassa ovat 1. ja 2. vaiheen maakuntakaavat. 3. vaiheen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. 1. vaiheen maakuntakaavassa suunnittelualue on esitetty maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen laajentumisnuolilla. Alueella oleva kaatopaikka-alue on osoitettu EJ- aluevarauksena ja Fortum Oyj:n voimalaitos ympäröivine työpaikka-alueineen TP- aluevarauksena. Alueen halki on osoitettu myös moottorikelkkayhteys. 2. vaiheen maakuntakaavassa kaavan alueelle on osoitettu Iiksensuon turpeenottoalue. 3. vaiheen maakuntakaavassa ei ole suunnittelualueelle osoitettu aluevarauksia. 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt. Siinä mm. tarkennetaan nyt suunnitteilla olevan alueen maankäytön ratkaisuja. Kaavatyöt sovitetaan sisällöltään toisiinsa. Maakuntakaavan 4. vaiheen luonnosta valmistellaan. 6 Kuva 2: Ote 1. vaiheen maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n laatiminen käynnistettiin keväällä Kyseessä on MRL:n 6. luvun tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava, joka on laadittu Joensuun seudun nykyisellään viiden kunnan eli Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien alueille. Kaavan hyväksymisestä päätti yhteinen toimielin, Joensuun seudun seutuvaltuusto (SV ). Ympäristöministeriö on

8 vahvistanut (YM2/5231/2008) Joensuun seudun seutuvaltuuston tekemän kaavan hyväksymispäätöksen. Kaava tuli voimaan Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne vuonna Yleiskaavan väestötavoite on asukasta vuonna Väestönlisäys vuoden 2007 lopun tilanteesta on siten noin 5000 asukasta. Väestötavoitteen ja ennakoidun asumisväljyyden kasvun perusteella on arvioitu, että seudulla rakennetaan vuosittain keskimäärin noin 600 uutta asuntoa. Uusista asunnoista noin 43 % tulee sijoittumaan pientaloihin, 35 % kerrostaloihin ja 22 % rivitaloihin. Yleiskaava sisältää reservialueita, joilla varaudutaan vuoden 2020 jälkeisiin tarpeisiin ja mahdollisiin muutoksiin kysynnässä sekä varmistetaan kuntien maapolitiikalle liikkumavaraa. 7 Kuva 3: Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta Asemakaavoitus Suunnittelualueella on asemakaavoitettua aluetta, joka rajautuu valtatie 6:n, Ilomantsintien ja Ilomantsin radan väliselle alueelle. Asemakaava-alueelle sijoittuvat mm. Kontiosuon jätekeskus ja Fortumin voimalaitos. Suunnittelualueesta on asemakaavoitettu noin 250 ha.

9 Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys tuli voimaan (KV ). Kaava-alue on kokonaisuudessaan maankäyttö- ja rakennuslain 16 tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Joensuun kaupunginhallitus on kaavan käynnistämispäätöksen yhteydessä määrännyt suunnittelualueelle rakennuskiellon (MRL 38 ) ja toimenpiderajoituksen (MRL 128 ). Rakennuskiellolla hillitään uusien rakennushankkeiden toteuttamista alueelle. Näin pystytään paremmin varmistamaan tarkoituksenmukaisten maankäyttöratkaisuiden toteutuminen. Toimenpiderajoituksella määrätään suunnittelualue maisematyölupamenettelyn piiriin. Tällä pystytään kontrolloimaan alueella tapahtuvia maisemanmuutoksia (mm. hakkuut) ja turvaamaan mm. tulevien virkistysalueiden hyvät toteutusmahdollisuudet. Kumpikaan rajoitus ei ole ehdoton. Tarkoituksenmukaiset ja kaavoitusta vaarantamattomat toimenpiteet voidaan sallia poikkeamismenettelyn tai maisematyölupamenettelyn kautta. Rakennuskielto takasi työrauhan kaavan laatimiselle, mutta lupamenettelyn kautta voidaan sallia joustavasti hankkeet, jotka ovat kiireellisiä ja joilla ei ole vaikutusta kaavan laatimiseen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta tai kunnes kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja alueellinen ELY-keskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella Kaupungin strategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille (KV ) Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.

10 Strategiaan sisältyy 16 päämäärää. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Palveluohjelmia lukuun ottamatta ohjelmat on hyväksytty vuoden 2013 aikana Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, jotta yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille : Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi

11 Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestökehityksen ja palvelutarpeiden ennakoimiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen Päätökset ja suunnitelmat Kaupunginhallitus päätti Iiksenvaaran - Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan laatimisesta. Kantakaupungin, Reijolan ja Hammaslahden aluieta koskevan oikeusvaikutuksettoman viherosayleiskaavan laatiminen on käynnissä (ns. viherkaava). Nämä osayleiskaavat sovitetaan sisällöltään toisiinsa. Ivontietä koskevan asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt syksyllä 2013 (kaava nro 1637) Muut selvitykset Joensuun seudun yleiskaavaa varten tehdyssä Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvityksessä on selvitetty rakennuskulttuurin näkökulmasta vähintään seudullisesti arvokkaiksi luokitellut rakennusryhmät ja rakennukset tai rakennelmat. (Lähde: Outi Suoranta: Joensuun seudun yleiskaava 2020, kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun kohteet. Joensuun kaupunki, kaavoitus ) Alueelta on inventoitu 33 kohdetta, jotka ovat joko rakennusryhmiä, rakennuksia tai rakennelmia. (Lähde: Rakennusinventointikanta, inventoijat Suvi Kallio (2005), Riikka Javanainen ja Jussi Viirret (2006).) Suunnittelualueelle laadittiin kesällä 2012 luonto ja maisemaselvitys. (Lähde: Iiksenvaaran luonto- ja maisemaselvitys; Joensuun kaupunki, kaavoitus, 2012.) Joensuun kaupungissa on tehty koko kantakaupungin kattava rakennettavuusselvitys vuonna 1984.

12 (Lähde: Havetec oy: Joensuun kaupungin maaperä- ja rakennettavuusselvitys, 1984) Ramboll Finland Oy on laatinut Pohjois Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta tiesuunnitelman valtatie 6 parantamiseksi välillä Reijola Repokallio. (Lähde: Pohjois Savon ELY-keskus: Valtatie 6 parantaminen välillä reijola repokallio, 2012) Kaava-alueelle on laadittu arkeologinen inventointi syksyllä (Lähde: Mikroliitti Oy: Joensuu Iiksenvaaran osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, 2012) Tekninen virasto teetti keväällä 2010 Geomatti Oy:llä tärinäselvityksen Ilomantsi-radan ja Vanhan valtatien risteämiskohdan ympäristössä. (Lähde: Geomatti Oy: Ilomantsi-radan tärinäselvitys, 2010) Joensuun kaupungin työpaikkarakentamisen kehitystä, tonttireserviä ja suunniteltuja uusia työpaikka-alueita on selvitetty Juha Pasman opinnäytetyössä vuonna (Lähde: Joensuun kaupunki; Joensuun kaupungin työpaikkaalueselvitys, Juha Pasma, kaavoitus, 2012.) Joensuun kaupungin liikennemalli on päivitetty vuoden 2013 keväällä. Liikennemallissa on tarkasteltu Joensuun tieverkkoa ja Joensuun seudun maankäyttöä vuosina 2012 ja Mallista on saatu vuosien 2012 ja 2030 ennustetut liikennemäärät. (Lähde: Ramboll Oy; Joensuun liikennemalli 2013, liikennemäärät 2012 ja 2030) Joensuun raakapuuterminaalin tarvetta on tarkasteltu vuoden 2012 alussa valmistuneessa raportissa. (Lähde: Metsäenergian käyttö tuplaantuu Joensuussa terminaaleilla tehoa logistiikkaketjuihin; VTT, Risto Impola, Matti Virkkunen, 2012.) Joensuun kauppapaikkaselvitys 2011 (Lähde: Joensuun kauppapaikkaselvitys 2011; FCG Finnish Consulting Group Oy, Strafica Oy, 2011.) Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois- Karjalassa (Lähde: Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa; FCG Finnish Consulting Group Oy, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, 2013.) 11

13 MAANOMISTUS Kaava-alue on suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Kaupungin nykyinen maanomistus alueella on sirpaleista. Papinkankaalla kaupunki omistaa merkittävästi maata ja maanhankinnan osalta tilanne näyttää hyvältä sillä yksityisessä omistuksessa olevat tilat ovat suuria ja maanomistajia on lukumäärällisesti vähän. Ketunpesille ei olla suuntaamassa maankäyttöä, joten maaomaisuuden kartuttamiselle tällä suunnalla ei ole tarvetta. Iiksenvaaran maaomistustilanne on kaupungin kannalta haasteellinen, sillä tilat ovat pieniä ja omistus on monissa käsissä. Kuva 4: Suunnittelualueen maanomistus (sinisellä omistus ja punaisella kaupungin vuokraamat alueet) 2.4 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Suunnittelualueella on kaiken kaikkiaan 150 asuntoa ja noin 412 asukasta. Alueella toimii kaksi suurempaa maatilakeskusta. Ne sijoittuvat Ketunpesien alueelle kaavan eteläosaan. Iiksenvaaran asemakaavoitetulla alueella sijaitsee Fortum Oy:n voimalaitos, jonka tontille ollaan rakentamassa myös pyrolyysilaitosta (puuraaka-aineen jalostaminen polttonesteeksi). Samalla alueella sijaitsee myös Kontiosuon jätekeskus, Lemminkäinen Oy:n asfalttiasema, Pielisen Betoni Oy:n elementtitehdas ja Itä-Suomen murskauskeskus. Ketunpesillä suunnittelualueen kaakkoisreunassa sijaitsee Iiksensuo, jossa on ollut turvetuotantoalue. Alue on siirtynyt uudelle omistajalle ja sitä ollaan muuttamassa maatalouskäyttöön.

14 13 Suunnittelualueen asukasmäärä Pienalue yht. 0-6 v. 7-12_v _v _v _v _v _v. Iiksenvaara Ketunpesät Taulukko 1: Suunnittelualueen väestö _v. 2.5 PALVELUT Suunnittelualueella sijaitsee Iiksenvaaran alakoulu, jonka oppilasmäärä on ollut n. 60 oppilasta. Koulussa on tilat kolmelle ryhmälle. Alueen oppilaiden yläkouluna toimii Pielisjoen koulu. Iiksenvaaran koulun yhteydessä on pallokenttä ja ulkoilureittiyhteys Repokallion suuntaan. Alueella ei sijaitse muita palveluita. Muut kunnalliset palvelut haetaan Karsikosta, Niinivaaralta ja keskustan alueelta. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Joensuun keskustan alueelle. Pielisjoen eteläpuoleisilla alueilla kaupan tarjonta on vielä yksittäisten myymälöiden varassa, mutta Ilomantsintien varteen on ollut suunnitteilla rakentaa Citymarket, joka tulee palvelemaan myös Iiksenvaaralla asuvia. Suunnittelualueen asukkaat hakevat suurimman osan päivittäistavarakaupan palveluista Niinivaaralta sekä Joensuun keskustan myymälöistä ja hypermarketeista. Myös erikoiskaupan palvelut haetaan Joensuun keskustasta ja Joensuun muilta kaupan alueilta. Päiväkoti Luistinrata Hiihtoladut Iiksenvaaran alakoulu ja luistinrata Hiihtoladut Bussireitti linja 9 Uimaranta Uimaranta Kuva 5: Alueen palveluita

15 LIIKENNE Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu lännessä Valtatie 6:een ja pohjoisessa Ilomantsintiehen (kantatie 74). Alueen halkaisee yhdystieluokkainen Iiksenvaarantie (mt 15696). Alueen teiden vuorokausiliikennemääriä on tarkasteltu ja ennustettu vuonna 2013 päivitetyn Joensuun liikennemallityön yhteydessä. Liikennemallin mukaan liikennemäärät kvl 2012 kvl 2030 ovat seuraavat: Valtatie Ilomantsintie (kantatie 74), Ivontien/Iiksenvaaran 6200/ /10900 risteys Iiksenvaarantie (mt 15696) Liikennemallin mukaan valtatie 6 nykyisen liikennemäärän, n ajoneuvoa vuorokaudessa, ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Suunnittelualueen pohjoisreunalla kulkevan Ilomantsintien (kantatie 74) liikennemäärien ennustetaan kasvavan Citymarketin ja Ivontien risteyksen kohdalla nykyisestä 6200 ajoneuvosta yli kaksinkertaiseksi (14700 ajoneuvoa) vuoteen 2030 mennessä. Iiksenvaaran risteyksen kohdalla kasvu olisi noin 4800 ajoneuvoa. Kasvussa ei näy Iiksenvaaran mahdollisen lisärakentamisen mukanaan tuoma liikennevaikutus. Suunnittelualueen halkaisee yhdystieluokkainen Iiksenvaarantie (mt 15696), jonka liikennemäärät ovat Iiksenvaaran alueella n. 800 ja Papinkankaan alueella n. 70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemalli ennustaa Iiksenvaaran alueelle noin20 % suuruista liikennemäärien kasvua. Papinkankaan alueella liikennemäärien kasvu sen sijaan on suuri teollisuusalueen toteutumisen johdosta. Vuonna 2030 liikennemäärien ennustetaan olevan luokkaa 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien kasvun vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat Karhunmäen eritasoliittymän lähialueelle. Iiksenvaarantien varrella kulkee kevyenliikenteen väylä Iiksenvaaran koululta Ilomantsintien risteykseen asti. Ilomantsintien pohjoispuolella kulkee myös kevyen liikenteen väylä. Ketunpesien alueella kiertää Ketunpesäntie-niminen yksityistie.

16 15 Kuva 6: Alueen vuorokausiliikennemäärät 2012 ja 2030 (Joensuun liikennemalli 2013). Seuraavaan on poimittu tiehallinnon pääväylien suunnittelua koskevien ohjeiden kuva 25 ja taulukko 7 (Pääväylät kaupunkialueilla, yleiset suunnitteluohjeet; TIEL , ). Ohjeiden perusteella Ilomantsintien (kantatie 74) ja Iiksenvaarantie (mt 15696) risteyksen kohdalla tulee harkittavaksi liikennevalo-ohjauksen tarve. Harkinnan tarve tulee vastaan pää- ja sivutien ennustetuilla liikennemäärillä ennen kaavan tavoitevuotta Iiksenvaarantien liikennemäärissä ei näy kaavan tavoitevuoden jälkeisen asemakaavoituksen mukanaan tuoma liikennesuoritteiden kasvu, joka on omiaan tukemaan risteysjärjestelyn muutostarpeita.

17 16 Kuva 7: Valo-ohjauksen tarve risteysalueilla Kuva 8: Pääväylätyypit Ilomantsintien (kantatie 74) ja Iiksenvaarantie (mt 15696) risteyksen vuoden 2030 ennustetun liikennemäärän toteutuessa mahdollinen eritasoliittymä- tai liikennevaloratkaisu olisi laadultaan tyydyttävä tiehallinnon pääväylien suunnittelua koskevien ohjeiden mukaan. Risteysalu-

18 een tarkastelussa tulee huomioida myös kaavan tavoitevuoden 2030 jälkeinen Iiksenvaaran alueen asemakaavoitus. Papinkankaan alueelle on valmistunut Karhunmäen eritasoliittymä muine liikenneratkaisuineen Valtatie 6 Reijola Repokallio tiesuunnitelman mukaisesti. Eritasoliittymän myötä Iiksenvaarantie on korvautunut uudella yhteydellä Papinkankaan kohdalla. Eritasoliittymä sujuvoittaa suunnittelualueen länsiosasta ja varsinkin Papinkankaalta ja Karhunmäestä kantakaupungin tai Reijolan suuntaan hakeutuvien liikkumista. Samassa yhteydessä toteutetaan ulkoilua ja moottorikelkkailua palveleva valtatien alitus nykyisen Kukkolantien kohdalle. 17 Kuva 9: Valtatie 6 Reijola Repokallio tiesuunnitelma.

19 18 Raideliikenne Kuva 10: Alueella kulkee paikallisliikenteen reitti numero 9. Kaava-alueen halkaisee Ilomantsinrata itä- länsisuunnassa. Radalla liikennöi tavanomaisesti aamupäivisin yksi tyhjä tavarajuna Ilomantsiin päin ja iltapäivällä puutavaralastissa oleva tavarajuna Joensuun suuntaan. Rautatien tasoristeykset sijaitsevat Iiksenvaaran- ja Ketunpesäntien kohdilla. 2.7 YHDYSKUNTATEKNIIKKA Ilomantsinradan liikennöintiin ja kehittämiseen liittyy uuden pistoraiteen mahdollinen toteuttaminen. Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitokselle Ilomantsinradalta suuntautuvasta pistoraiteesta on laadittu VTT:n tutkimusraportti: Metsäenergian käyttö tuplaantuu Joensuussa terminaaleilla tehoa logistiikkaketjuihin. Hankkeen tavoitteena oli selvittää edellytykset turvata polttoainehuolto Fortumin Joensuun laitoksella pyrolyysiöljyn valmistuksen alettua, jolloin metsäenergian määrä laitoksella kaksinkertaistuu tasolle 1000 GWh. Selvityksessä käsiteltiin terminaaleja, mahdollisia junakuljetuksia, laadunhallintaa ja biopolttoaineiden alueellista saatavuutta ja toimitusvarmuutta. Vesihuolto: Alueen kiinteistöt on pääosin liitetty kunnalliseen vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Vesihuoltoverkosto on toteutettu Iiksenvaara Ketunpesät vesiosuuskunnan toimesta. Alueelle toteutetun 15 km pituisen viemäriverkoston kapasiteetti on 300 kiinteistöä. Liittyjiä siihen on tällä hetkellä 119. Täten alueella tulevaisuudessa tapahtuva lisärakentaminen ei aiheuta välittömästi viemäriverkoston osalta saneeraustarvetta. Energiahuolto: Alueen läpi kulkee Fingrid Oy:n suurjännitelinja pohjois- eteläsuunnassa. Myös Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitokselle menee suur-

20 2.8 LUONTO JA MAISEMA jännitelinja. Lisäksi alueella kulkee Fortumin ja Pohjois-Karjalan sähkö Oy:n 20 kv sähköjohtolinjoja. Alueelle laadittiin luonto- ja maisemaselvitys kesällä Selvitys on kokonaisuudessaan kaavan oheisaineistossa. Luonto: Laaditussa luontoselvityksessä löytyi yksi luonnonsuojelulain ja kaksi vesilain mukaista luontotyyppiä sekä 12 metsälain mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä. Lisäksi rajattiin yksi muu huomionarvoinen luontotyyppi. Listaus näistä on seuraavassa taulukossa. 19 Taulukko 2: Luontokohteet Liito-oravaselvityksen mukaan Koivunurmen alueelta löytyi mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Linnustoselvityksen pohjalta alueella pesi kolme uhanalaista lajia: kivitasku, mehiläishaukka ja mustakurkku-uikku, joista kaksi viimeistä ovat myös EU:n lintudirektiivin lajeja. Mehiläishaukan pesää ei löytynyt, mutta reviiri oli selvitysalueella. Mustakurkku-uikkuja pesii Kontiosuon vesialtailla. Muita lintudirektiivin lajeja pesi viisi, silmälläpidettäviä lajeja kaksi ja Suomen vastuulajeja neljä. Kontiosuon alueella ruokailee säännöllisesti useita lajeja, mm. uhanalainen selkälokki ja silmälläpidettävä naurulokki. Selvityksessä alueelle rajattiin kaksi linnustollisesti monipuolista aluetta: 1. Ketunpesien peltoalueet ovat selvitysalueen ainoa laajempi peltoalue, jossa on runsaasti peltolintujen reviirejä: kolme kuovireviiriä, mehiläishaukkareviiri (osin), suopöllöreviiri, sarvipöllöreviiri ja tuulihaukkareviiri (osin), lisäksi töyhtöhyyppä ja pensastasku ovat runsaita sekä kottaraisella ja viitakerttusella on muutama reviiri. Eteläja keskiosien pelloilla on lintuja suosivat perinteiset avo-ojat, joiden

21 pensaikkoalueet tarjoavat linnuille runsaasti erilaisia pesimäpaikkoja ja piiloutumispaikkoja. Vain pieni osa pelloista on salaojitettu. 2. Kontiosuon jätekeskus on tärkeä lintujen levähdyspaikka. Uhanalaisen selkälokin kymmenet yksilöt käyvät ruokailemassa alueella muuttoaikoina. Valkoselkätikan talvireviiri sijoittuu jätekeskuksen ympärille. Mustakurkku-uikun reviireitä on jätekeskuksen altailla. Yölaulajakanta on jätekeskuksella erittäin runsas. Rajauksen länsireuna jatkuu Imatrantiehen saakka, koska kuusimetsä jatkuu Repokallion puolelle, missä on myös linnustollisesti tärkeä alue heti Imatrantien länsipuolella. Maisema: Alueen maisemarakenteessa on nähtävissä luode-kaakko suuntautuneisuus. Alue on pääosin melko alavaa ja pienpiirteistä. Keskiosassa kulkee kapea Iiksenvaaran selänne. Alue rajautuu lännessä Niinivaaran selänteeseen ja idässä Iiksenjokeen. Laaksoissa on laajoja suoalueita. Iiksenjoen laakso muodostaa alueen alavimman kohdan jääden alle 80 metriin meren pinnasta. Matalin kohta alueella on Iiksenjoki, joka on alle 77,5 mmp. Alueen laaksot sijaitsevat pääosin noin mmp. Selänteiden lakialueet sijaitsevat noin 90 metrin korkeudessa merenpinnasta. Korkein kohta alueella on Iiksenvaaran lakialueella 107,5 mmp. Suhteellinen korkeusero alueella on siten 30 metriä. Alueen asuinrakennukset sijaitsevat pääosin selänteiden ja laaksojen vaihettumisvyöhykkeellä sekä Iiksenvaaran laella. Pellot sijaitsevat laaksoissa. Alue on maisemankuvaltaan metsäistä ja sitä elävöittävät pienialaiset pellot ja niiden yli aukeavat näkymät. Pisimmät näkymät avautuvat peltojen yli Iiksenvaarantien ja Ketunpesientien risteyksestä sekä Kumpulan tilalta koilliseen, itään ja kaakkoon. Pelto-alueiden keskellä sijaitsevat metsäsaarekkeet ja lehtipuita sekä pensaita kasvavat ojat katkovat näkymälinjoja ja pirstovat avointa maisematilaa. Alueen metsät ovat pääsääntöisesti havumetsiä, joista suurin osa kasvaa kuusta. Siellä täällä kasvaa myös sekametsää. Alueen pienpiirteisyydestä ja pirstoutuneista peltoaukeista johtuen pitkiä näkymälinjoja ei pääse muodostumaan, eivätkä maisemarakenteesta erottuvat selänteet hahmotu maisemakuvassa. Ojiin kasvaneet lehtipuut ja pensaat sekä pusikoituvat pellot rikkovat maisematilaa. Paikoin peltoaukeiden maisemakuvasta muodostuu hieman jäsentymätön. Avoimien alueiden laidoilla olevat metsänreunat ovat maisemakuvan kannalta merkittäviä reunavyöhykkeitä ja niissä tapahtuvat muutokset näkyvät alueen maisemakuvassa. Erityisesti yleisesti käytetyiltä teiltä avautuvat näkymät ja reunavyöhykkeet ovat merkittäviä, sillä ne hahmottuvat alueella kulkijalle alueen maisemakuvasta ja tarjoavan vaihtelua tielläliikkujalle avautuvaan maisemakuvaan. 20

22 21 Alueen asutus sijaitsee selänteillä ja laaksojen kumpareilla. Maisemakuvaa elävöitävät perinteiset maatilat pihapiireineen, peltojen laidoilla sijaitsevat maatalouden talousrakennukset sekä pieni rintamamiestaloalue Iiksenvaarassa. Selvitysalueen pohjoisosassa, laaksossa sijaitsevat Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun voimalaitos ja Vt 6:n itäpuolella Puhas Oy:n Kontiosuon jätekeskus. Jätekeskus sijaitsee metsäisellä suoalueella, eikä siten näy alueen maisemakuvassa. Voimalaitosrakennus on nähtävissä alueen pohjoisosassa. Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisesti rata. Kuva 11: Maaperän rakennettavuustiedot 2.8 KULTTUURIYMPÄRISTÖ Alueella sijaitsee maakunnalle tyypillistä selänteille sijoittuvaa asutusta, kulttuuriympäristöjä sekä maisemakuvallisia arvoja. Osa vanhoista ja arvokkaista maatiloista on jäänyt uudemman rakennuskannan keskelle. Rakennuskannan kerroksellisuuden säilymisestä tulisi huolehtia, jotta alueen historialliset arvot säilyvät. Peltojen säilyminen viljelyssä ja avoimina auttaa alueen kulttuuriarvojen säilymistä. Rakennuskanta Alueen asutus on haja-asutustyyppistä ja rakennuskanta omakotitalovaltaista painottuen Iiksenvaaralle. Rakennuspaikat ovat muodostuneet pääosin Iiksenvaaran kyläsuunnitelman pohjalta.

23 22 Yhden asunnon talot 134 Talousrakennukset 109 Kahden asunnon talot 6 Rivitalot 2 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltoraken. 3 Muut huoltolaitosrakennukset 2 Muut maa-, metsä- ja kalatal.rak 5 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 1 Muut varastorakennukset 2 Navetat, sikalat, kanalat yms. 1 Peruskoulut, lukiot ja muut 1 Saunarakennukset 6 Teollisuus- ja pienteoll.talot 1 Tietoliikenteen rakennukset 1 Viljankuivaamot ja säilytysrak. 6 Voimalaitosrakennukset 10 Eläinsuojat, ravihevostallit 3 Yhdyskuntatekniikan rakennukset 5 Taulukko 3: Suunnittelualueen rakennuskanta Pääosa alueen rakennuskannasta on rakennettu vuoden 1970 jälkeen. Osa vanhemmasta rakennuskannasta ja pihapiireistä on ränsistynyt korjauskelvottomiksi asuinkäytön loputtua. Iiksenvaaran alueella sijaitsee kaksi seudullisesti merkittäviksi inventoitua rakennusta, sekä neljä paikallisesti arvokkaaksi arvotettua rakennusta pihapiireineen. Alueella sijaitsee lisäksi kolme mainitsemisen arvoista pihapiiriä, jotka on syytä huomioida alueen myöhemmässä suunnittelussa alueen rakennuskannan kerroksellisuuden säilyttämisen kannalta tärkeinä kohteina.

24 Seudullisesti merkittävät kohteet: 1. Kalliola: Vanha maatilakeskus Iiksenvaarantiellä. Asuinrakennus luvulta, pihapiirissä pitkä aittarivi vuodelta 1906, riihi ja lato luvun lopulta pihaan johtavan koivukujan molemmin puolin. Pihalla myös navetta 1950-luvulta sekä maakellari ja iäkäs pihlaja Iiksenvaaran koulu: Yksikerroksinen, harjakattoinen, pitkä kaksiosaisena polveileva tyyppikoulurakennus 1950-luvulta. Tyylillisesti rakennus rinnastuu Gävlenlinnaan Joensuun kaupungin III kaupunginosassa.

25 24 Paikallisesti arvokkaat kohteet: 1. Juholan pihapiiri: 1800-luvun puolella syntynyt maatilan pihapiiri. 2. Haralan pihapiiri rakennuksineen: 1900-luvun vaihteessa syntynyt maatilan pihapiiri.

26 3. Päivärinnan päärakennus: 1800-luvun puolella syntynyt maatilan pihapiiri, jossa jäljellä enää kunnostettu päärakennus Notkolan pihapiiri: 1900-luvun alussa syntynyt maatilan pihapiiri.

27 5. Kassimäen tilan sodan jälkeen vuonna 1947 valmistunut päärakennus pihapiireineen Peltomaan tilan sodan jälkeen vuonna 1946 valmistunut päärakennus pihapiireineen.

28 7. Tetrisuon tilan vuonna 1937 valmistunut päärakennus pihapiireineen. 27 Muinaismuistot 2.9 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueelle on laadittu syksyllä 2012 muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy:n toimesta. Alueelta inventoitiin viisi asuinpaikkaa. Kohde 301 Kontiosuo: asuinpaikka ajoittuu kivikaudelle. Kohde 302 Kukkolan talo: asuinpaikka ajoittuu 1800-luvulle. Kohde 303 Tetrisuo 1: asuinpaikka ajoittuu 1800-luvulle. Kohde 304 Tetrisuo 2: asuinpaikka ajoittuu 1800-luvulle. Kohde 305 Tetrisuo 3: asuinpaikka ajoittuu 1800-luvulle. Alueelta on tehty myös kaksi irtolöydöstä Iiksenjoen rannasta sekä Pitkälän tilan RN:o 6:183 mailta. Ratatärinä ja melu Ilomantsinradan tärinää on selvitetty vuonna Tärinäselvityksen tavoitteena oli selvittää rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutukset Petäikkölän, Karhunmäen ja Opotan alueille suunnitelluissa asuinrakennuksissa. Tämän selvitysten perusteella melulle ja tärinälle asetetut raja-arvot eivät tule ylittymään osayleiskaavassa osoitetuilla asutuilla paikoilla, koska etäisyydet radasta ovat selvitystä suurempia. Erillisen selvittämisen tarvetta alueella ei ole. Selvityksen johtopäätökset olivat seuraavat:

29 Yksikerroksisten rakennusten värähtelyluokkien C ja D rajan laskennallisesti arvioitu etäisyys radasta nykytilanteessa (akselipaino 20 tonnia ja nopeus 40 km/h) on noin 25 metriä ja tulevaisuuden ennustustilanteessa (akselipaino 22,5 tonnia ja nopeus 80 km/h) noin 40 metriä (kuva 7). Värähtelyluokkaa C suositellaan ohjearvoksi uusille rakennuksille. Kaksi- tai useampikerroksisten rakennusten värähtelyluokkien C ja D rajan laskennallisesti arvioitu etäisyys radasta nykytilanteessa (akselipaino 20 tonnia ja nopeus 40 km/h) on noin 30 metriä ja tulevaisuuden ennustustilanteessa (akselipaino 22,5 tonnia ja nopeus 80 km/h) noin 50 metriä. Värähtelyluokkaa C suositellaan ohjearvoksi uusille rakennuksille. Edellä esitettyihin laskennallisesti määritettyihin etäisyyksiin on rakennusten sijoittamisen yhteydessä suhtauduttava varovaisesti. Suositeltavaa on lisätä etäisyyksiin lisää varmuutta hienorakeisilla maapohjilla (savi,siltti) vähintään metriä. Mittausten perusteella rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa normaalikuntoisille rakennuksille ja rakenteille. Tieliikenteen melu: Ilomantsintien (kt 74) melutiedot perustuvat Pohjois-Savon ELYkeskuksen vuonna 2009 laskemiin teoreettisiin melualueisiin. Vuoden 2040 ennustettua 6768 ajoneuvon keskivuorokausiliikennettä vastaava 55 desibelin melualueenraja kulkee 100 metrin päässä tien keskilinjasta. Valtatie 6:n osalta on laskettu vuoden 2010 meluarvot ja vuoden 2030 ennusteliikennemäärän mukaiset meluarvot Reijola Repokallio tiesuunnitelman yhteydessä. Siinä on määräävässä asemassa yömelun 45 db raja. 28 Kuva 12: Vt 6:n tieliikenteen ennustettu yömelu 2030

30 29 Maaperän pilaantuneisuus: Alueella on ympäristöhallinnon MATTI- rekisterin mukaan kaksi kohdetta. Kontiosuon yhdyskuntajätteen kaatopaikalla on maankäyttörajoite. Toisessa kohteessa sijaitsee Korjaamo Kari Kettunen, joka on toimiva kohde, jonka osalta pilaantuneisuus tulisi selvittää, jolloin mahdolliset maankäyttörajoitteet selviäisivät. 3. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Seuraavissa kappaleissa on käsitelty suunnittelutyön tavoitteita. 3.1 YLEISTAVOITE Suunnittelutyöllä ratkaistaan uusien pientaloalueiden (Iiksenvaara) ja teollisuusalueiden (Papinkangas) yksityiskohtaisempi jäsentely. Samalla ratkaistaan kylämäisten alueiden kehittämisperiaatteet sekä voimalaitoksen alueen tulevaisuus, jolla on vaikutusta maantie-, rautatie- ja ulkoilureittiyhteyksiin. Iiksenvaaran ja Ketunpesien välisen tieliikenteen osalta tarkastellaan erityisesti tärkeintä tie- ja katuverkkoa sekä rautatien ylityskohtia. Alueille, joiden yhdyskuntarakenne on suunniteltu kaupunkimaiseksi, tullaan laatimaan osayleiskaavatyön valmistuttua asemakaavat. Muiden alueiden asemakaavoittamiseen varaudutaan yleiskaavan tavoitevuoden lähestyessä. Asemakaavoituksen käynnistäminen näille kylämäisille alueille ratkaistaan myöhemmin tehtävillä päätöksillä. 3.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita ja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Osayleiskaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten tavoitteiden keskeiset kokonaisuudet alueen paikallisia lähtökohtia soveltaen:

31 30 Toimiva ja eheytyvä yhdyskuntarakenne sekä elinympäristön laatu o aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia o olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen o palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa o joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen o riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille o kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina o yhtenäiset viheralueet o ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennaltaehkäisy o ilmastonmuutokseen varautuminen. Kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä virkistyskäyttö o kansallisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön säilyminen o arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen o luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen. Toimivat yhteysverkot o liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina o liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen o ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja - verkostojen kehittäminen o joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien parantaminen. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet o luontoselvityksen arvokkaat alueet huomioidaan o rakennettu kulttuuriperintö selvitetään ja otetaan huomioon. 3.3 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN (MRL 1999/132 5 ) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteita otetaan huomioon suunnittelualueen ominaisuuksiin soveltaen. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vam-

32 3.4 SUUNNITTELUTILANTEEN ASETTAMAT TAVOITTEET maisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, ( /1441); 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa asetetut tavoitteet: Yleiskaavassa noudatetaan maakuntakaavan tavoitteissa alueelle asetettuja kehittämistavoitteita. Maakuntakaavan yleistavoitteina mainitaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Tavoitteena on taajamatoimintojen alueiden osalta muodostaa Pohjois-Karjalaan tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö. Joensuun seudun kehittäminen merkitsee varautumista monipuolisiin asumisen, palveluiden, koulutuksen, tutkimustoiminnan, tuotannollisen toiminnan ja vapaa-ajantoimintojen sijoittamiseen. Asuin- ja vapaa-ajan ympäristön laadun merkitys alueellisena kilpailukykytekijänä kasvaa. Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset tarjota monipuolisesti sekä vakituisen että vapaa-ajan asumisen vaihtoehtoja niille, jotka kaipaavat luonnon tarjoamia henkisiä ja fyysisiä antimia tinkimättä monipuolisesta palveluvarustuksesta. Rakentamisen sijoittaminen aluerakenteeseen tulee kuitenkin tapahtua niin, ettei sillä heikennetä asuinympäristön vetovoimatekijöitä, monimuotoista luonnonympäristöä ja elinvoimaisten taajama- ja kyläkeskusten verkostoa. Väestörakenteen vanhetessa on tärkeää tukea ihmisten omatoimista selviytymistä suosimalla esteettömiä keskustaalueita ja eheyttävää täydennysrakentamista. Taajamarakenteita eheyttämällä voidaan parantaa taajamaympäristöjen viihtyisyyttä ja taloudellisuutta. Maakuntakaavan IV vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksessa ( ) ei esitetä vielä tavoitteita kaavatyölle, mutta 31

33 todetaan, että Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) kuuluu kaavalla ratkaistaviin kysymyksiin. Voimassa olevan yleiskaavan asettamat tavoitteet: Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan 2020 laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne vuonna Olemassa olevia taajamia täydentävää, palveluiden ja liikenneväylien lähelle sijoittuvaa suunnitelmallista rakentamista suositaan. Uutta rakentamista osoitetaan sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Ratkaisu tukee kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä arjen liikkumismuotona. Seudun yleiskaavassa Papinkankaalle on seudun työpaikkarakentamisen turvaamiseksi osoitettu teollisuusaluevaraukset. Iiksenvaaran alueelle on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi kaavan tavoitevuoden 2020 jälkeen. Ketunpesien alue on osoitettu kylämäiseksi alueeksi. Nyt laadittavan osayleiskaavan peruslähtökohdat on esitetty seudun yleiskaavassa vuoden 2020 tienoille asti OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 4.1 YLEISPERUSTELU JA -KUVAUS Osayleiskaavan suunnittelualue käsittää Iiksenvaaran, Ketunpesien ja Papinkankaan alueet. Se rajoittuu Valtatie 6:n, Ilomantsintien, Iiksenjoen ja entiseen Pyhäselän kunnan rajaan. Kaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna Papinkankaan alue on osoitettu teollisuuskäyttöön, Iiksenvaaran alue yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi ja Ketunpesien alue säilytetään maa- ja metsätalouspainotteisena alueena. Kaavassa turvataan Joensuun kaupungin teollisuus- ja varastotoimintaan osoitettujen alueiden tarjonta pitkälle tulevaisuuteen. Kaavassa osoitettujen aluevarausten mitoitusta on tarkasteltu Juha Pasman laatiman työpaikka-alueselvityksen yhteydessä. Selvityksen pohjalta pelkästään Papinkankaan työpaikka-aluevaraukset riittäisivät Joensuun nykykehityksen mukaisen työpaikkarakentamisen tarpeisiin ainakin 15 vuodeksi. Alueelle on osoitettu myös aluevaraukset paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan tarpeisiin. Iiksenvaaran osalta turvataan alueen säilyminen hajaasutustyyppisenä mahdollistaen tiiviimmän kaupunkirakenteen muodostamisen alueelle asemakaavatasoisen suunnittelun pohjalta kaavan tavoitevuoden lähestyessä.

34 VAIHTOEHDOT Ketunpesien alueella turvataan maatalouselinkeinon säilyminen. Kaava-alueen maankäytön lähtökohdat vuoteen 2020 asti on määritelty Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa. Papinkankaan alue on osoitettu seudun yleiskaavassa teollisuus ja varastoalueeksi, mikä on tarkoituksenmukaisin ratkaisu laadittavassa osayleiskaavassa varsinkin huomioiden kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen alueiden vähenemisen. Iiksenvaaran ja Ketunpesien alueiden osalta tulee kyseeseen onko tarpeen osoittaa alueita taajamarakentamiseen kaavan tavoitevuoteen mennessä vai ratkaistaanko alueen maankäytölliset ratkaisut ennen tavoitevuotta muilla keinoin. 4.3 ALUEVARAUSTEN JA KAAVAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MAANKÄYTTÖLUOKIT- TAIN Asuinalueet AO Erillispientalojen asuinalue Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden tai kahden perheen asuinrakennusten lisäksi tarvittavia talousrakennuksia. Rakennusoikeus on 400 k-m2. Rakennukset on liitettävä keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. AO/2 Erillispientalojen asuinalue Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden tai kahden perheen asuinrakennusten lisäksi tarvittavia talousrakennuksia. Rakennusoikeus on 400 k-m2. Rakennukset on liitettävä keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. AO/S Erillispientalojen asuinalue, jolla ympäristö säilytetään Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja talousrakennuksineen. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen rakennusten ja niitä ympäröivän piha-alueen muodostama rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on pyrittävä säilyttämään. Rakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten ja peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen. Tärkeää tarkemmassa suunnittelussa on myös kyseisten rakennusten ympäristöjen säilyttäminen riittävän väljinä. AO/S-merkinnällä on osoitettu seuraavat paikallisesti arvokkaat kohteet 1. Juhola 2. Harala, 3. Päivärinta, 4. Notkola, 5. Kassimäki, 6. Peltomaa, 7. Tetrisuo AP Pientalovaltainen asuntoalue Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillispientaloja. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia

35 palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Uudisrakentaminen alueella ratkaistaan asemakaavalla. 34 AM Maatilojen talouskeskusten alue Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta. Pääosa kaava-alueella sijaitsevista asuinrakennuspaikoista on osoitettu erillispientalojen asuinalueen merkinnällä. Samalla merkinnällä on osoitettu myös muutama uusi rakennuspaikka. Perusteena niiden osoittamiselle on, että ne on osoitettu alueelle aiemmin laaditussa kyläsuunnitelmassa, jonka mukaisesti rakentamisen lupakäytännössä on edetty. Lisäksi niiden toteuttamiseksi on ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi viemäri- tai sähköliittymän osalta. Olevien rakennuspaikkojen osalta kaavaa käytetään rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakennusoikeudet on kerrottu kaavassa. Lisärakentaminen ja uudisrakentaminen tulee sijoittaa lähtökohtaisesti olevaan pihapiiriin. Tästä voidaan perustellusta syystä rakennusluvan yhteydessä vähäisesti poiketa. Alueella sijaitsevat kaksi maatilakeskusta on osoitettu omalla merkinnällään maataloutta palvelevan tuotannollisen rakentamisen ja elinkeinon jatkumisen mahdollistamiseksi Palvelu- ja työpaikka-alueet KM-1 Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Karhunmäen eritasoliittymästä Iiksenvaaran suuntaan lähtevän tien pohjois- ja eteläpuolelle on osoitettu noin 8 hehtaarin alalle KM-1- aluevaraukset kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumisen mahdollistamiseksi liikenteelliseen risteyskohtaan. Merkintä mahdollistaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen, muttei päivittäistavarakaupan suuryksikköä. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue varataan yhteiskunnallisille palveluille kuten opetus- ja sosiaalitoiminnan palvelujen tiloille, kuitenkin pääasiallisesti koululle ja päiväkodille.

36 35 Iiksenvaaran koulun 1,7 hehtaarin kokoinen kiinteistö on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueena. T Teollisuus- ja varastoalue T-1 Teollisuus- ja varastoalue Alue on tarkoitettu ensisijaisesti raideyhteyteen tukeutuvan teollisuuden tarpeisiin. TP: Työpaikka-alue Alue varataan monipuolisille työpaikkatoiminnoille, kuten palveluille, hallinnolle ja sellaiselle teollisuustuotannolle, josta ei aiheudu ympäristöön merkittävää melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Osayleiskaavassa on osoitettu sekä nykyiset teollisuus- ja työpaikkaalueet että uusia työpaikkatoimintojen alueita erityisesti Papinkankaalle Karhunmäen eritasoliittymän kupeeseen Valtatie 6:n itäpuolelle. Papinkankaan teollisuus- ja varastoalueen laajuus on 117 hehtaaria. Myös Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen eteläpuolelle on osoitettu 30 hehtaarin teollisuusalue alueelle mahdollisesti toteutuvaa pistoraidetta hyödyntävän teollisuuden tarpeisiin. Karhunmäen eritasoliittymän eteläpuolelle on osoitettu 11 ja pohjoispuolelle 9,5 hehtaarin TP-aluevaraus yritysalueeksi pääosin pienyrityksille Viherympäristö ja virkistysreitit VL-1 Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue. Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n ja 43 :n nojalla määrätään, ettei alueen ympäristöä tai maisemaa oleellisesti muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman kaupungin myöntämää maisematyölupaa (MRL 128 ). Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Merkinnällä on soitettu kaksi luontoselvityksessä havaittua luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta kohdetta Papinkankaan työpaikka-alueen keskellä. Ulkoilureitit Kaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureittiyhteys Repokallion suunnasta Iiksenvaaran koululle pääosin olemassa olevan reitin sijaintiin. Tälle yhteydelle on osoitettu vaihtoehtoinen reitti Ilomantsinradan eteläpuolelle, mikäli mahdollinen pistoraide katkaisee nykyisen yhteyden. Ulkoilureittiyhteys on osoitettu jatkuvaksi koululta Iiksenvaaran länsireunalla sähköjohtolinjaa myötäillen ja itäreunalla Iiksenjoen varren peltojen reunavyöhykkeen kautta Multimäkeen. Ulkoilureittiyhteyden kulku Kissamäkeen on osoitettu Ilomantsintien ja Iiksenvaarantie risteyksen kohdalle osoitetun kevyenliikenteen alikulun kohdalle.

37 36 Moottorikelkkailureitit Kaavassa on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkayhteys Multimäen suunnasta Iiksenjokea myötäillen kaava-alueen eteläosaan. Yhteys jatkuu Mulonsalon suuntaan, josta se palaa myöhemmin Reijolan alueen osayleiskaavassa osoitetusti lännen suuntaan ja tässä kaavassa osoitettuun Valtatie 6:n alituskohtaan Luonnonsuojelualueet ja -kohteet SL Luonnonsuojelualue. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain (LSL 1996/1096) nojalla perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. Luontoselvityksessä rajattu luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltu luontotyyppi, tervaleppäkorpi, on osoitettu SL-merkinnällä. Luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Tällä katkoviivarajauksella on likimääräisesti osoitettu paikallisesti arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen luonnonvaroja vaaranneta tai heikennetä. Aluetta on hoidettava siten, että edistetään luonnon monimuotoisuuden ja erityispiirteiden säilymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n ja 43 :n nojalla määrätään, ettei alueen ympäristöä tai maisemaa oleellisesti muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman kaupungin myöntämää maisematyölupaa (MRL 128 ). Luontoselvityksessä rajatut luonnonsuojelualueet ja monimuotoiset luontokohteet on osoitettu kaavassa SL-, luo- tai MY-merkinnöillä Kulttuuriarvot, rakennussuojelu- ja muinaismuistokohteet SM Suojelu- ja muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. SR Rakennussuojelukohde Rakennusta tai rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL ) Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemuksien ratkaisemista. Korjausraken-

38 tamisessa ja muissa toimenpiteissä tulee säästää rakennuksen mittasuhteisiin, julkisivumateriaaleihin ja yksityiskohtiin perustuvat tunnuspiirteet. SR -merkinnällä osoitetut kohteet ovat maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita. Kaavassa tällä merkinnällä on osoitettu 1.1 Kalliola ja 1.2 Iiksenvaaran koulu. Kaava-alueen muut paikallisesti tai seudullisesti arvokkaat kohteet on osoitettu AO/S-merkinnällä, joka on tarkoituksenmukaisempi erillispientalojen ja niiden pihapiirien säilyttämiseksi Maa- ja metsätalousalueet M Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan vain maa- ja metsätaloutta palveleva, maaseudulle soveltuvan elinkeinoharjoittamisen kannalta tarpeellinen rakentaminen. Rakentaminen ja ympäristönhoito ovat sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva maaseudulle soveltuvan elinkeinoharjoittamisen kannalta tarpeellinen rakentaminen sekä hajaasutustyyppinen rakentaminen. Rakentaminen ja ympäristönhoito on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. MT Maatalousalue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamiseen. Alueella on sallittu vain maatalouteen liittyvä rakentaminen, joka tulee ensisijaisesti sijoittaa talouskeskuksen läheisyyteen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta. MA Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alueen arvot perustuvat viljeltyyn peltomaisemaan ja niillä oleviin tilakeskuksiin. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden säilyminen avoimina ja/tai viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Alueelle saa rakentaa vain maatalouteen liittyviä rakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rakentaminen on sijoitettava olemassa olevien rakennusten yhteyteen ja siten, ettei se haittaa maisemakuvaa. Alueiden avoimena säilyttämisen tukeminen ja mahdolliset ympäristönhoitotoimenpiteet ovat erityisesti näillä alueilla perusteltuja. MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 41 :n ja 43 :n perusteella määrätään, ettei alueen ympäristöä tai maisemaa oleellisesti muuttavaa toimenpidettä suorittaa ilman kaupungin myöntämää maisematyölupaa (MRL 128 ).

39 Erityisalueet EV Suojaviheralue Alueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja ja muita rakenteita ja istutuksia, jotka suojaavat viereisiä alueita liikenteen tai muun toiminnan aiheuttamilta haitoilta. Ilomantsintien ja Iiksenvaarantien risteysalueelle on osoitettu laajempi suojaviheralue risteysalueen myöhemmän kehittämisen turvaamiseksi. Melualue Valtatie 6:n ja Ilomantsintien 55 db melualueet on merkitty osayleiskaavan melualueen aluerajauksin (Pohjois-Savon ELY-keskus 2009). Uudisrakentamisessa tai uudestaan rakentamiseen verrattavassa korjausrakentamisessa tulee huolehtia siitä, etteivät valtioneuvoston antamat meluohjearvot ylity asuinrakennusten sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoalueilla. Aluetta asemakaavoitettaessa tulee varmistaa, että lähtötiedot melun osalta ovat riittävät ja melusuojauksesta tulee antaa tarkemmat määräykset Liikennealueet Raideyhteys Kaavassa on osoitettu nykyinen Ilomantsinrata ja Joensuun terminaaliselvityksen mukainen pistoraide Ilomantsinradalta Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen eteläpuolelle. Alikulku Ilomantsintien kohdalle on osoitettu yksi olemassa oleva ja yksi uusi alikulkuyhteys kevyen liikenteen, ulkoilun ja moottorikelkkailun tarpeita varten. Myös olemassa oleva valtatie 6:n alituskohta Kukkosentien kohdalla on osoitettu kaavassa. Silta Ilomantsinradan kohdalle on osoitettu tieliikenteen silta Ketunpesien ja Iiksenvaaran yhdistävän tien kohdalle. Tämän uuden tie- ja katujärjestelyn käyttöönotto radan ylityksineen mahdollistaa Iiksenvaarantien katkaisemisen nykyisen tasoristeyksen kohdalta Kehittämismerkinnät Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajentumisalue Alueen rakentamismahdollisuus selvitetään tarkemmin asemakaavalla. Alueelle on tarkoitus sijoittaa kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta huomioiden alueen nykyinen kylämäinen luonne.

40 Iiksenvaaran alueelle on osoitettu asemakaavalla ratkaistava yhdyskuntarakenteen laajentumisalue. Ratkaisulla turvataan alueen rakennuskannan säilyminen nykyisellään mahdollistaen myöhemmin asemakaavoituksen myötä tapahtuvan tiiviimmän yhdyskuntarakenteen muodostumisen. Ennen tämän alueen toteuttamista kantakaupungin itäpuolisen alueen rakentamisen pääpaino tulee olemaan Karhunmäessä ja Multimäessä. Täten alueen toteuttaminen ajoittuu aikaisintaan luvun loppupuolelle. Karkeasti arvioiden alueelle voidaan sijoittaa noin 400 pientalotonttia alueen ominaispiirteitä säilyttäen. Alueella on kuitenkin sallittu rakentaminen olemassa olevilla ja kaavassa erikseen osoitetuilla rakennuspaikoilla. Näille voidaan myöntää rakennusluvat suoraan tämän kaavan pohjalta noudattaen kaavan rakennuspaikkoja koskevia määräyksiä. Uusi tieyhteys Papinkankaan työpaikka-alueen sisäiset kokoojakadut sekä voimalaitoksen eteläpuoliselle teollisuusalueelle menevä katuyhteys on osoitettu kaavassa. Samaten Papinkankaalta Ketunpesien kautta Iiksenvaaralle tulevaisuudessa kulkeva uusi tieyhteys on osoitettu kaavassa. Tämän yhteyden toteuttamisen myötä poistuvat rautatien tasoristeykset ja toinen nykyisistä tieyhteyksistä. Viheryhteystarve Papinkankaan teollisuusalueen lävitse on osoitettu viheryhteystarve Karhunmäestä suuntautuvia hulevesiä ohjaavan avo-ojan kohdalle. Toinen yhteystarve on osoitettu valtatie 6:n Kukkosentien kohdan alikulusta Papinkankaan läpi. Alikulun kautta tulee kulkemaan moottorikelkkaja kevyenliikenteen yhteys Karhunmäen suuntaan Yhdyskuntatekninen huolto ET EN EJ Yhdyskuntateknisen huollon alue Energiahuollon alue Jätteenkäsittelyalue Osayleiskaavassa on osoitettu ET- ja EN -aluevarauksina yhdyskuntateknisen huollon ja sähkönjakelun tarvitsemat alueet. Kontiosuon jätekeskus on osoitettu jätteenkäsittelyalueena EJ-merkinnällä. Nämä aluevaraukset ovat alueella voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaisia lukuun ottamatta Ketunpesille osoitettua Ecosite Oy:n telemaston aluevarausta. Telemaston aluevarauksen osoittaminen on tarkoituksenmukaista, koska masto on jo luvitettu kyseiselle paikalle. EO Maa-ainesten ottoalue Maa-ainesten oton loputtua alue siistitään, muotoillaan ja sopeutetaan ympäristöönsä, ympäröivään maisemaan sopivaksi.

41 Merkinnällä on osoitettu alue Ketunpesiltä, jolle on myönnetty maaainesten otto- ja ympäristölupa kivi-ainesten ottoon. 110 kv Voimajohto. Voimajohtoa varten varatun alueen osan leveys on 46 m. Rakennusrajoitus 23 metriä johdon keskilinjasta. Voimajohdon johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman johdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia. Istutuksien korkeus on aina oltava rajoitettu koko kasvukauden aikana maksimissaan kahteen (2) metriin. Voimajohtoalueella tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee aina pyytää johtoyhtiöltä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla rakennelma, rakennus, tie tai katu, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi jo osoitettu kaavassa. 20 kv ilmajohto Ilmajohtoa varten varatun alueen osan leveys on 10 m. Rakennusrajoitus 5 metriä johdon keskilinjasta. Alueella kulkevat Fingrid Oy:n ja Pohjois-Karjalan sähkön ilmajohdot on osoitettu kaavassa. Voimajohtoalueella tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta vaadittavassa risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan tulee voimajohdon kannalta ottaa huomioon KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 YLEISTÄ VAIKUTUSTEN SELVITTÄMISESTÄ Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Kaavaa varten on maastossa tehty lisäselvityksiä. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin, niiden yhteydessä tehtyihin analyyseihin sekä asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin suorittamistapa on asiantuntija-arviointi. Arviointi on yhteistyötä, johon on osallistunut kaavoittajan lisäksi muiden hallintokuntien edustajia sekä viranomaistahoja. Arviointi on osa kaavasuunnitteluprosessia, jonka päämääränä on löytää eri tahoja tyydyttävä ja eri tavoitteista muodostuva yhteinen näkemys ja paras mahdollinen vaihtoehto alueen toteuttamiseksi. Osallisten kuulemisen yhteydessä on otettu huomioon myös asukkaiden ja maanomistajien antama palaute. Osallisten palautetta on saatu yleisötilaisuuksissa ja henkilökohtaisissa kaavoittajan tapaamistilaisuuksissa. MRL 9 Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskunta-

42 taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavan vaikutuksia selvitetään ja verrataan pääasiassa voimassa olevaan Joensuun seudun osayleiskaavaan 2020 ja sen maankäytön ratkaisuihin sekä rakentamiseen. Vaikutusarvio on tehty siten, että kaikki kaavassa osoitetut aluevaraukset tulevat toteutumaan. Erityisesti paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittumisen vaikutuksia on arvioitu tarkemmin kaavaselostuksen liitteenä olevassa vaikutusarviossa. 5.5 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN Alue- ja yhdyskuntarakenne Osayleiskaavassa osoitetut työpaikka-alueet tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. VT6 Reijola- Repokallio tieosuuden parantaminen valmistuu vuoden 2014 syksyllä. Hankkeen yhteydessä Karhunmäen kohdalle on jo rakennettu marraskuussa 2013 avattu eritasoliittymä, jonka myötä liikenteelliset olosuhteet ovat muuttuneet otolliseksi Papinkankaalle toteutettavan työpaikka-alueen käyttöönoton kannalta. Samassa yhteydessä on rakennettu valtatie 6:n alitse varaukset vesihuolto- ja sähköverkoston osalta kyseistä aluetta ajatellen. Kaavassa Karhunmäen eritasoliittymän yhteyteen osoitetut vähittäiskaupan, palveluluiden ja työpaikkojen aluevaraukset mahdollistavat kaupallisten palveluiden ja työpaikkojen sijoittumisen asumisen läheisyyteen, liikenteellisesti hyvin saavutettavalle alueelle. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle kuten 41

43 auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Eritasoliittymän ympärille osoitetut aluevaraukset mahdollistavat yritystoiminnan uusien investointien sijoittumisen Joensuun seudulle. Välittömästi eritasoliittymän länsipuolella on Karhunmäen asuntoalue, joka on yksi Joensuun kaupungin voimakkaimmin kasvavista pientalopainotteisista asuinalueista. Alueella sijoittuu noin 4000 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Kaupalle ja työpaikoille osoitetut aluevaraukset mahdollistavat Joensuun kaupungin alueella nykyisin lähestulkoon pelkästään Raatekangas-Papinkangas suunnalle sijoittuneen työpaikkojen ja tilaa vaativan kaupan sijainnin tasapainottumisen. Tämä voi parhaassa tapauksessa lyhentää työmatka ja palveluasioinnin liikennesuoritteita seudulla. Iiksenvaaran pientalovaltainen täydentävä rakentaminen tulee toteutuessaan tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttamisesta koituu kaupungille kustannuksia koko suunnitteluajanjakson ajan Papinkankaan alueella. Ne koostuvat maanhankinnasta, katu-, tie- ja vesihuoltoverkon rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista. Toisaalta tuloja muodostuu rakentamiseen luovutettavista tonteista ja lisääntyvän yritystoiminnan mukanaan tuomasta verokertymästä. Yhdyskuntataloudellisessa tarkastelussa on laskettu seuraavia kaupungin talouteen kohdistuvia vaikutuksia: Maanhankintakustannukset Rakentamis- ja kunnossapitokustannukset o katu- ja tieverkko (liityntä- ja sisäinen verkko) o vesihuoltoverkko (liityntä- ja sisäinen verkko) Papinkankaalle osoitettujen työpaikka-alueiden toteuttamiseksi maanhankintaan on varattava noin euroa. Alueen toteuttamisen alkuvaiheessa maanhankintaan tulee varata noin euroa, jolla turvataan asemakaavoitettavan kaupungin omistuksessa maavaranto todennäköisesti vuoden 2030 tienoille asti. Kaiken kaikkiaan Papinkankaalle osoitettujen työpaikka-alueiden toteuttamisen kunnallistekniset kustannukset koostuvat seuraavista osista: Kokoojakadut: 2200 m Teollisuuskadut: 4850 m Kevyenliikenteen väylät 1 puoliset: 3300 m Katuvalaistus 7050 m Vesi- ja jätevesiverkostoa 7050 m Kustannukset ovat noin 12 /m2 ja koko alueen osalta noin 17 m. 42

44 Liikenne Ilomantsintien kevyenliikenteen alikulun rakentaminen ajoittuu suunnittelukauden alkupuoliskolle, kuten myös ulkoilureittien toteuttaminen. Alikulun toteuttaminen on riippuvainen maantietä ylläpitävästä ELY-keskuksesta. Iiksenvaaran ja Ketunpesien osalta kustannukset ajoittuvat aikaisintaan vuoden 2030 tienoille, kun Iiksenvaaran aluetta aletaan rakentaa toteuttamalla myöhemmin laadittavaa asemakaavaa. Voimalaitoksen ympäristön teollisuusaluetta toteutetaan asemakaavoituksen kautta teollisuuden tarpeiden mukaan. Suurimmat kustannuksen alueella tulevat mahdollisen pistoraiteen toteuttamisesta. Näistä kustannuksista vastaavat pääsääntöisesti pistoraiteen hyödyntäjät. Luonnollisesti toimijat selvittävät pistoraiteen toteuttamisen kannattavuuden ja kustannukset ennen toteutusta. Joensuun biopolttoaineterminaalia koskevassa raportissa pistoraiteen ja terminaalin kustannuksiksi on arvioitu seuraavasti: - 2 kilometrin perusrata 2,4 milj. - mahdollinen lisäraide (650 m) 0,7 milj. - jatkoraide Fortumin tontille mm. pyrolyysiöljyn lastaamista varten (500 m) 0,55 milj vaihdetta (noin /kpl) - yhteensä vajaa 4 milj. - Lisäksi radan varteen rakennettavan asfaltoidun terminaalikentän kustannukset ovat arviolta 100 /m2 eli 1 milj. /hehtaari. Huomionarvoista on, että alueen rakentamisen kustannuksia nostaa arvioidusta huono maaperä. Myöskään pistoraiteen ja Ilomantsinradan sähköistämisen kustannuksia ei ole edellä mainitussa arviossa huomioitu. Kustannukset tulevat olemaan edellä mainittua arviota suuremmat. Papinkankaan alueelle toteutuva kauppa- ja työpaikka-alue tulee lisäämään liikennemääriä huomattavasti nykyisestä varsinkin paikallisesti Papinkankaan alueella. Liikenne ohjautuu ehdottomalta valtaosaltaan Valtatie 6:lle uuden eritasoliittymän kautta, eikä siten rasita muuta suunnittelualuetta. Valtatie 6:n nelikaistaistaminen eritasoliittymineen muutti Papinkankaan alueen liikenteellisestä näkökulmasta erinomaiseksi alueeksi. Iiksenvaaran ja Ketunpesien suunnalla keskeistä on uusi tielinjaus. Ilomantsinrata ylitetään tulevaisuudessa yhdestä kohdasta, korvaamalla nykyinen Iiksenvaarantien linjaus tällä uudella tiellä Ilomantsinradan eteläpuolella. Ketunpesien alueella liikennettä palvelee tulevaisuudessakin yksityistie. Iiksenvaarantie muuttuu alueen asemakaavoituksen edetessä pääkaduksi. Alueen liikenneturvallisuus parani Karhunmäen eritasoliittymän johdosta. Eritasoliittymä ansiosta Iiksenvaarantieltä Valtatie 6:lle on sujuva ja turvallinen liityntä. Papinkankaan asemakaavoitettaville alueille 43

45 toteutetaan turvalliset kevyenliikenteenväylät alueiden rakentuessa. Papinkankaalta Iiksenvaaran suuntaan rakennettu korvaava tieyhteys on aiempaan verrattuna turvallisempi jo profiilinsa ansiosta. Iiksenvaarantien osalta kaavassa huomioidaan kevyenliikenteen väylien vaatimat aluevaraukset, jotta ne on toteutettavissa myöhemmin alueelle tiiviimpää kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta muodostettaessa. Ilomantsintien ja Iiksenvaarantien risteysalueen liikenteelliset tarpeet riippuvat liikennemäärien kehityksestä. Kyse on maantiealueista, joista vastaa ELY-keskus. Kaava mahdollistaa vaihtoehtoisten risteysjärjestelyjen suunnittelun ja toteutuksen VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RA- KENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Maisema ja kaupunkikuva Osayleiskaavan alueella ei ole nykyisellään tiiviimpää kaupunkimaista asemakaavalla toteutettua aluetta. Papinkankaan lähes rakentamaton metsäinen alue muuttuu kaavan toteutuessa rakennetuksi ympäristöksi ja maisema muuttuu kaupunkimaiseksi työpaikka-alueeksi. Karhunmäen eritasoliittymän kupeeseen toteutettavalla, valtatie 6:lle näkyvällä kauppa- ja teollisuusalueella voidaan luoda houkutteleva ja kaupunkialueen aloittava sisääntulonäkymä Lappeenrannan suunnasta ja Venäjältä Joensuuhun saavuttaessa. Nämä valtatien 6 varren alueet ovat liikenteellisesti ja sijainniltaan luonnollisia alueita ottaa tehokkaaseen elinkeinotoimintaa palvelevaan rakentamiseen. Eritasoliittymien yhteydessä olevat palvelu- ja työpaikka-alueet ovat keskeisiä kasvavien ja kehittyvien kaupunkiseutujen maamerkkejä. Kaupunkikuvallisesti on tärkeää, että rakentamisen toteutus valtatien varressa on riittävän korkeatasoista. Tarkemmassa suunnittelussa alue tuleekin suunnitella huomioiden sen merkittävyys etelästä saapuvan liikenteen näkökulmasta. Iiksenvaaran nykyinen haja-asutustyyppinen alue muuttuu asemakaavoituksen pohjalta toteutettavan pientalopainotteisen rakentamisen myötä kaupunkimaiseksi ympäristöksi. Alueen pienipiirteisyyden johdosta alueen ominaispiirteitä on kuitenkin mahdollista säilyttää tarkemmassa suunnittelussa huolimatta toteutettavasta tiiviimmästä rakentamisesta. Ketunpesillä ja Iiksenvaaralla olevat maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on osoitettu kaavassa ja niitä koskevat maisemaa säilyttävät kaavamääräykset tukevat alueen maatalouselinkeinoa. Ketunpesien alueella maisema ei muutu kaavan myötä juurikaan. Alueen läpi tosin on osoitettu uusi tieyhteys, joka on sijoitettu peltoalueen reunaan maisemallisten vaikutusten vähentämiseksi. Osayleiskaavassa osoitettujen alueiden kaupunkikuvalliset periaatteet muotoutuvat asemakaavoituksen ja muun rakentamisen ohjeistuksen yhteydessä.

46 45 Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Nykytilanteessa puuttuvat riittävät keinot ohjata asuinrakentamisen sijoittumista alueelle. Rakentamisen sijoittuminen on sattumanvaraista riittävien ohjauskeinojen puuttuessa. Tästä aiheutuu ongelmia - mm. yhdyskuntarakenne hajoaa, maisema pirstoutuu, yhtenäiset rakentamattomat alueet vähenevät ja ekologinen verkosto sekä metsäalueiden jokamiehenoikeuteen perustuva virkistyskäyttö sekä metsästysmahdollisuudet heikkenevät. Osayleiskaavalla voidaan nykytilannetta paremmin ohjata rakentamisen sijoittumista ympäristöllisesti, maisemallisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti. Ohjauskeinoina ovat kaavamääräykset, suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä tehtävä mitoitustarkastelu sekä muodostettavien rakennuspaikkojen sijainnin ja koon ohjaaminen alueen yhdyskuntarakenteellisen ja maisemallisen sijainnin mukaan. Osayleiskaavassa on huomioitu arvokas rakennettu kulttuuriperintö. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset ja tiedossa olevat muinaismuistokohteet on osoitettu osayleiskaavassa kohdemerkinnöin tai aluevarauksina, ja niiden säilyminen on turvattu kaavamääräyksin. Alueelta arkeologisessa inventoinnissa löytynyt asuinpaikat on huomioitu kaavassa. 5.7 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Vaikutukset maa- ja kallioperään Kaavassa on osoitettu jo luvitetun toiminnan mukainen maaainestenottoalue Ketunpesille aivan kaava-alueen eteläreunaan. Maaainesten otolla on merkittävät paikalliset vaikutukset lähiympäristöönsä koko toiminta-ajalla. Viranomainen on arvioinut ympäristölupaa myöntäessään toiminnan aiheuttamat vaikutukset. Kaavassa on osoitettu vain nykyinen maankäyttö maa-ainestenottoalueen läheisyydessä. Maa-ainestenottoa koskevalla määräyksellä vaikutetaan ottotoiminnan päättymisen jälkeiseen alueen maisemointiin. Kauppa- ja työpaikkarakentamisen myötä Papinkankaalla maanpinnan muotoja muokataan. Muutamissa kohdin aluetta rinteitä tullaan louhimaan ja toisaalta maanrakentamisen myötä maanpinnan muodot tasoittuvat laajalta alueelta. Pistoraideyhteyden toteuttamiseksi joudutaan tekemään suuria maanvaihtotöitä ja perustustöitä sekä raiteen että terminaalialueen kantavuuden parantamiseksi. Alue on suota, jossa turpeen syvyys vaihtelee suuresti. Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kaavan toteuttamisesta ei täten ole vaara pohjavedelle. Kaavassa osoitettujen asemakaavoitettavien

47 alueiden toteuttaminen vaikuttaa pintavesiin. Papinkankaan alueen pintavedet on johdettu avo-ojia myöten Haapajokeen ja sitä kautta Pyhäselkään. Tällä alueella pintavesien juoksutusta tulee seurata ja toimia suunnitella erityisesti avo-ojien osalta. Papinkankaan alueen pintavedet kulkeutuvat luonnontilaista puroa pitkin, jonka ruoppaaminen tulee olemaan tarpeen hyvinkin pian. Iiksenvaaran alueella pintavedet ohjataan Iiksenjoen kautta Pielisjokeen. Alueen korkeuserojen ja nykyisten ojitusten johdosta pintavesien osalta ei ole nähtävissä suurempia ongelmakohtia tai suuria muutoksia uudisrakentamisen seurauksena. Alueen jätevesistä ei aiheudu uhkaa vesistölle. Asemakaavoitettavat alueet liitetään viemäriverkostoon. Myös kaava-alueen uusien rakennusten on edellytetty liittyvän kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia uusia toimintoja, joilla olisi suoraa vaikutusta alueen ilman laatuun tai ilmastoon. Alueella toimii sen sijaan jo nykyisellään Fortum Oyj:n voimalaitos, Lemminkäinen Oy:n asfalttiasema, Itä-suomen murskauskeskus ja Kontiosuon jätekeskus, joilla on vaikutusta ilmanlaatuun alueella. Näiden toiminnot ovat alueella olevan asemakaavan mukaisia. Niiden ympäristövaikutukset on arvioitu ja tullaan arvioimaan toiminnan luvituksen yhteydessä. Iiksenvaaran alueen asemakaavoituksen yhteydessä tulee huomioida häiriötä aiheuttavat toiminnot ja mahdolliset ympäristöluvat, jottei varsinkaan asumista sijoiteta melu- tai hajuhaitta-alueelle. Olevan toiminnan melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi Ilomantsintien varteen on jo toteutettu meluvalleja ja niitä on myös suunniteltu toteutettavaksi myöhemmin. Kontiosuon jätekeskuksen haju ja pölyhaittojen ehkäisemisen kannalta aluetta ympäröivän metsän säilyminen on oleellisessa asemassa. Jätteenkäsittelyn edellyttämässä ympäristöluvassa on kerrottu kuinka toiminnan aiheuttamia pöly- ja hajuhaittoja minimoidaan. Näitä ovat mm. toiminta-alueiden kastelu ja kerrallaan kompostoitavan alueen laajuuden minimointi. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Osayleiskaavan luonnonolosuhteet ja suojeluarvoja omaavat kohteet on esitetty perusteluineen kaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä. Selvitys on otettu maankäyttöratkaisussa siten huomioon, että luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueen on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Ne on lisäksi osoitettu kaavamerkinnöin, joita koskevat määräykset edesauttavat luontoarvojen säilymistä. Yleiskaavan toteuttaminen vähentää luonnon monimuotoisuutta alueilla, jotka otetaan tiiviiseen yhdyskuntarakentamiseen. Viheryhteyksien säilyminen on huomioitu osayleiskaavassa. Luonnonympäristön osalta oleellisin ero nykytilanteeseen on luontosuhteiltaan arvokkaita alueita koskevat kaavamääräykset, jotka on 46

48 otettava huomioon alueiden käyttöä ja rakentamista koskevassa lupakäytännössä VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA -YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset palveluihin Osayleiskaavassa osoitetut kauppa-, palvelu- ja työpaikka-alueet mahdollistavat suunnittelualueen ja laajemminkin joensuulaisten ja eritoten Karhunmäen laajan asuinalueen palvelutarjonnan parantumisen. Yhdessä Karsikon hypermarketin kanssa Papinkankaan kauppa- ja työpaikka-alueet parantavat päivittäistavarakaupan ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palvelutarjonnan alueellista tasapainoa Joensuussa ja vahvistavat erityisesti Joensuun eteläisten alueiden palvelutarjontaa ja vetovoimaa. Papinkankaan alue mahdollistaa uusien tilaa vaativan erikoistavaran kauppojen sijoittumisen Joensuuhun. Tähän soveltuvia vapaita tontteja ei ole Pielisjoen länsipuolella. Yritysvaikutukset Papinkankaan alueen myötä kaupungilla on tarjota tontteja kaupan ja yritystoiminnan tarpeisiin liikenteellisesti hyvässä sijainnissa. Tälle laajalle alueelle mahtuu laaja kirjo erilaisia toimijoita. Laaja keskitetty työpaikka-alue muodostaa kehittyessään kasautumisvaikutuksia, jonka myötä alueen houkuttelevuus lisääntyy. Tällä on vaikutuksia kaupungin vetovoimatekijöihin ja yritysten sijoittumishalukkuuteen paikkakunnalle. Yritystoiminnan tarpeisiin osoitetut tontit ja niiden riittävyys ovat keskeinen asia yritysten toimintaedellytysten kannalta. Työpaikkatontit mahdollistavat monipuolisen elinkeinorakenteen muodostumisen ja yritysten investointien myötä Joensuun ja koko Joensuun seudun työllisyys kasvaa. Kaavan yritysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan positiiviset. Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Kaavaratkaisu parantaa kaava-alueen ja laajemminkin joensuulaisten elinympäristön viihtyvyyttä läheisiä alueita toisiinsa liittävien viheralueiden ja ulkoilureittien ansiosta. Joensuun ulkoilu- ja muut virkistysmahdollisuudet paranevat, kun viheralueverkosto ja -reitistö täydentyvät Karsikosta etelään päin. Reitit tulevat muodostamaan osan seudullisen mittakaavan ulkoilureitistöjä, joiden tavoiteyhteydet on osoitettu Joensuun seudun yleiskaavassa. Kaavassa osoitettujen ulkoilu- ja moottorikelkkareittien toteutuminen parantaa ja selkiyttää kaupungin nykyistä virkistysreittiverkkoa. Myös reittien ylläpito helpottuu ja taloudellistuu, kun reitit ovat ylläpidettävissä lenkkimäisinä. Vaikutukset elinympäristön häiriötekijöihin

49 Osayleiskaavan suunnitteluratkaisuissa on otettu huomioon valtatien ja rautatien synnyttämät melu- ja tärinähäiriöt asuntoalueiden sijoittelulla ja suojaviheralueilla. Fortum Oy:n voimalaitoksen, Kontiosuon jätekeskuksen, Pielisen Betoni Oy:n, Lemminkäinen Oy:n asfalttiaseman ja Itä-Suomen murskauskeskuksen aiheuttamat ympäristöhäiriöt eivät kaavan myötä lisäänny vaan kyseessä on olevaa toimintaa, jonka luvituksen yhteydessä vaikutukset arvioidaan erikseen. Olevan toiminnan melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi Ilomantsintien varteen on jo toteutettu meluvalleja ja niitä on myös suunniteltu toteutettavaksi myöhemmin. Iiksenvaaran aluetta asemakaavoitettaessa huomioidaan Kontiosuon jätekeskuksen ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen toiminnan aiheuttamat häiriöt. Joensuun voimalaitoksen ja Kontiosuon lämpökeskuksen ympäristöluvan yhteydessä on arvioitu, että Joensuun voimalaitosalueelta normaalitoiminnasta aiheutuva jatkuva ympäristömelu on noin 200 metrin päässä lämpökeskuksesta ulkona päivällä enintään 55 db(laeq) ja yöllä enintään 50 db(laeq). Em. melutasojen ei arvioida vaikuttavan ihmisten terveyteen. Voimalaitoksen nykyinen tontti on pääosin tämän 200 metrin vyöhykkeen sisällä, eikä kaavalla ole osoitettu uudisrakentamista voimalaitoksen läheisyyteen. Voimalaitoksen eteläpuoleinen teollisuusalue ja sinne tuleva pistoraide sijaitsevat etäällä olevista asuinrakennuspaikoista, eikä kaavassa ole osoitettu läheisille alueille häiriöille altista maankäyttöä. Työpaikka- ja teollisuusvaraukset on osoitettu Karhunmäen eritasoliittymän kohdalle, jolloin raskaasta liikenteestä syntyvät haitat eivät kohdistu asuntoalueille. Uutta asutusta ei ole osoitettu viljelyksessä olevien peltojen ja MTalueiden läheisyyteen. Tällöin lannan levityksestä aiheutuvasta asuinviihtyvyyden heikkenemistä kärsiviä uusia talouksia ei alueelle synny. Maatalouden haitat otetaan huomioon Ketunpesillä mahdollisen hajarakentamisen luparatkaisujen yhteydessä OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET TYÖLLE ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavaratkaisu toteuttaa konkreettisimmin valtakunnallisia alueidenkäytön yleis- ja erityistavoitteita seuraavilta osin: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Osayleiskaava tukee Joensuun kaupungin yhdyskuntarakenteen tasapainoista kehittämistä. Kehittäminen perustuu alueen omiin vahvuuksiin ja olemassa olevaan rakenteeseen. Kauppa- ja työ-

50 49 paikka-alueen käyttöönotto eritasoliittymän yhteyteen luo toimivaa aluerakennetta. Uuden työpaikka-alueen toteuttaminen laajenevan Karhunmäen ja Reijolan asutuksen läheisyyteen antaa mahdollisuuden valita työ- ja asuinpaikka siten, että liikkumistarve vähenee. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava tukee kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön säilyttämistä. Rakennussuojelullisesti tai -historiallisesti arvokkaimmat kohteet sekä kulttuurimaisemaltaan arvokkaat kohteet ja alueet on huomioitu omilla säilyttävillä kaavamerkinnöillään sikäli kun se on ollut alueelle laaditun inventoinnin pohjalta tarpeen. Arvokkaimmat luonto- ja maisemakohteet on huomioitu luonnonsuojelualueina tai erillisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttävinä luo-alueina. Virkistyskäyttöön on osoitettu riittävät ja monimuotoiset viheralueet ja -reitit. Maakuntakaavan ja Joensuun seudun yleiskaava 2020 suunnittelutavoitteiden täyttyminen Osayleiskaava noudattaa suurelta osin maakuntakaavassa ja Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 osoitettuja maankäytön linjauksia. Nyt laadittavassa osayleiskaavassa on otettu maakuntakaavassa ja seudun yleiskaavassa osoitettuja yhdyskuntarakenteen laajentumisalueita käyttöön. Aluevarauksia on tarkennettu asuinalueiden ja viheralueiden osalta, kuten myös ulkoilureittien osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki on muuttunut sekä maakuntakaavan että Joensuun seudun yleiskaava 2020 hyväksymisen jälkeen vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevalta osin. Osayleiskaavassa on nyt osoitettu KM- merkinnällä alueita, jotka mahdollistavat paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittumisen Papinkankaalle OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Osayleiskaava hyväksytään MRL 42 ja 43 :ien mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteisuus edistää yleiskaavan tavoitteiden toteutumista ja ohjausvaikutusta, koska oikeusvaikutteisuudella yleiskaavaan saadaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain eri osallisia sitovia vaikutuksia. Vaikutus asemakaavoitukseen ja muuhun suunnitteluun Oikeusvaikutteinen yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Koska yleiskaava on asemakaavaa yleispiirteisempi, tarkoituksenmukainen joustavuus on mahdollista ja esimerkiksi yksityiskohtaisemman suunnittelun ja selvitysten perusteella

51 maankäyttö voi edelleen tarkentua asemakaavaa laadittaessa. Asemakaavan tulee kuitenkin tukea yleiskaavan tavoitteita. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa (MRL 32.3 ) muuten kuin yleiskaavan muuttamista ohjaavan vaikutuksensa osalta. 50 Vaikutus viranomaistoimintaan Kaupungin omien viranomaisten ohella muidenkin viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelun, järjestämisen ja toteuttamisen lisäksi on katsottava, ettei yleiskaavan toteutumista vaikeuteta myöskään viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, kuten erilaisten lupien käsittelyssä, tien suunnittelussa tai valtion rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä. Vaikutus rakentamiseen Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan rakentamista ja muita toimenpiteitä asemakaava-alueiden ulkopuolella. Yleiskaavamääräyksillä voidaan antaa ohjeita esim. rakennusten sijoittelusta ja tyylistä maisemanhoidon kannalta tai ohjata hajarakentamista olevan asutuksen yhteyteen tai teiden varteen. Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14.4 ). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan antaa rakentamiselle ehdottomia tai määräaikaisia rakennusrajoituksia. - Ehdollinen rakentamisrajoitus Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43.1 ). Vaikutus kunnan lunastamisoikeuteen Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen tai tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös sellaisia virkistys- ja suojelualueita, jotka liittyvät asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen (MRL 99.3 ). Vaikutus lunastamis- tai korvausvelvollisuuteen Jos maa yleiskaavan rakentamis- tai toimenpiderajoituksen (MRL 43.3 ) takia on yleiskaavassa osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan, kunta tai, jos alue on kaavassa tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tämä on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauksen (MRL 101 ). Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on

52 asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia. Maisematyöluvan epäämisestä johtuvasta korvausvelvollisuudesta on säädetty erikseen (MRL ). Lunastusmenettelyssä ja korvauksen määräämisessä noudatetaan pääsääntöisesti lunastuslakia (603/1977). ) SUUNNITTELUVAIHEET Alla esitetään kaavamuutoksen suunnittelun ja käsittelyn vaiheet ajallisessa järjestyksessä. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kohdat ovat tummennetulla. - Kaupunginhallitus päätti Iiksenvaaran Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan laatimisesta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnot. - OAS-vaiheen yleisötilaisuus pidettiin Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa käsiteltiin OAS:a, tehtyjä selvityksiä, suunnittelun lähtökohtia, OAS:sta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä. - Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnot. - Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin KAAVALUONNOKSESTA EHDOTUKSEEN Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet vastineineen ovat kaavaselostuksen liitteenä. Niiden perusteella kaavaan tehtiin seuraavat muutokset: Papinkankaan kaupan aluevarausta muutettiin muuttuneen lainsäädännön mukaiseksi vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisen mahdollistamiseksi. Teitä koskevat aluevarausmerkinnät muutettiin viivamerkinnöiksi. Teihin liitettiin tien luokkaa kuvaava merkintä. Muinaismuistoja koskevat aluevarausmerkinnät muutettiin kohdemerkinnöiksi. Kevyen liikenteen väylien merkinnät muutettiin vastaamaan olevaa tilannetta. Maa-ainestenottoalue osoitettiin kaavassa jo luvitettua toimintaa vastaavaksi. Seudullisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun kulttuurihistorian kohteet osoitettiin kartalla. Niitä koskevat kaavamääräykset turvaavat niiden säilymisen. Eritasoliittymän merkintä poistettiin kaavakartalta Ilomantsintien ja Iiksenvaarantien risteyksestä. Suojaviheraluetta laajennettiin eri risteysalueratkaisut mahdollistavaksi.

53 52 Ohjeellisia ulkoilu- ja moottorikelkkailureittiyhteyksiä täydennettiin ja sijaintia tarkennettiin. Ketunpesien alueelle osoitetun uuden tieyhteyden sijaintia tarkennettiin. Turpeenottoalue muutettiin nykytilanteen mukaisesti maa- ja metsätalousalueeksi. Fortumin voimalaitokselle osoitettiin pistoraide Ilomantsinradalta. Erityiskaatopaikan alue muutettiin suojaviheralueeksi 7 JATKOTOIMENPITEET SUUNNITTELUSSA Asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää Papinkankaan alueella välittömästi yleiskaavaluonnoksen valmistuttua. Tällä pyritään takaamaan Joensuun kaupungin työpaikkatonttivarannon tarjontaa. 8 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Osayleiskaavalla on ilmaistu alueen maankäytön tavoiteltava kokonaisratkaisu pitkälle aikavälille. Siinä osoitetut alueen kehittämisen päälinjat ovat ohjeistuksena kaupungin hankkeiden ohella valtion ja yksityisten hankkeiden hallitulle toteuttamiselle. Tällöin yksittäiset osahankkeet voidaan toteuttaa tulevaan kokonaisratkaisuun nojautuen. Yksityiskohtainen rakentaminen alueella ratkaistaan vaiheittain laadittavilla asemakaavoilla. 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavoitusta ja rakentamista ohjaavat osayleiskaavan merkinnät ja kaavamääräykset sekä Joensuun kaupungin rakennusjärjestys. 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Osayleiskaava toteutetaan sen laillistuttua kaupungin tarpeiden mukaan. Kauppa ja työpaikka-alueen toteutuminen ajoittunee vuosille Iiksenvaaran laajamittainen asemakaavoitus alkanee aikaisintaan 2020-luvun loppupuolella. Rakentamisessa tulee noudattaa edellä mainittuja rakentamista koskevia ohjeita ja määräyksiä. Toteuttamista valvoo rakennustarkastaja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.

54 53 Kaavan laatija: Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavakartat ja liitteet Kalle Sivén Kalle Sivén Kalle Sivén, Kaija Kinnunen

55 LIITE 1 Sivu 1/4 Tekninen virasto Kaavoitus täydennetty OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Likimääräinen suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue rajautuu Valtatie 6:n, Ilmantsintien, Iiksenjoen ja entisen Pyhäselän kunnan rajan väliselle alueelle. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Suunnittelutyöllä ratkaistaan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n pohjalta, erityisesti Iiksenvaaralla uusien pientaloalueiden ja Papinkankaalla teollisuusalueiden, yksityiskohtaisempi jäsentely. Samalla ratkaistaan kylämäisten alueiden kehittämisperiaatteet sekä voimalaitoksen alueen tulevaisuus, jolla on vaikutusta maantie-, rautatie- ja ulkoilureittiyhteyksiin. Yleiskaavassa huomioidaan myös Karhunmäen eritasoliittymän siirrosta ja pienestä valtatien linjauksen siirrosta aiheutuvat muutoksen maankäyttöön ja liikenneyhteyksiin. Keskeisille alueille laaditaan osayleiskaavatyön valmistuttua asemakaavat. Joensuun kaupungin tekninen virasto Puh. (013) Muuntamontie Joensuu Fax. (013)

56 LIITE 1 Sivu 2/4 2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet(vat): Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteet astuivat voimaan ( Maakuntakaava: Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheen. (http://www.pohjois-karjala.fi/resource.phx/maakuntaliitto/index.htx) Yleiskaavat: Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty Joensuun seudun seutuvaltuustossa (SV ). Ympäristöministeriö on vahvistanut (YM2/5231/2008) Joensuun seudun seutuvaltuuston tekemän kaavan hyväksymispäätöksen. Asemakaavat:: Fortum Oy:n voimalaitoksen ja Kontiosuon kaatopaikan alue on asemakaavoitettu. Muut suunnitelmat ja selvitykset - Valtatie 6 Reijola Repokangas, Tiesuunnitelma Luonto ja maisemaselvitys Arkeologinen inventointi 2012 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutukset luonnonympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, olevaan asutukseen, palveluihin, yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen. Vaikutusten arviointi tapahtuu kaavan laatijan ja kaupungin hallintokuntien yhteistyönä tukeutuen tehtyihin selvityksiin. Arvioinnit raportoidaan kaavaselostuksessa. OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: - Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset - Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Kontiolahden kunta - Liikennevirasto - Museovirasto - Teknisten verkkojen haltijat; Fortum, PKS, Fingrid - Itä - Suomen poliisilaitos - Pohjois- Karjalan pelastuslaitos - Itä- Suomen aluehallintovirasto - Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt - Joensuun seudun luonnonystävät ry - Joensuun seudun riistanhoitoyhdistys ry - Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry

57 LIITE 1 Sivu 3/4 3 AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavatyön arvioitu aikataulu Osayleiskaavatyö etenee vaiheittain ja työ kestää kaikkiaan noin 2 vuotta. Kaavatyön tavoitteellinen päävaiheiden valmistuminen ja hyväksymisen ajankohdat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä Kaavaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin torstaina Iiksenvaaran koululla, os. Ketunpesäntie Joensuu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Yleiskaavaluonnos pidetään nähtävillä keväällä Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Yleiskaavaehdotus pidetään nähtävillä alkuvuodesta Nähtävillä oloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee keväällä Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: Kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan teknisen viraston kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu, tai sähköpostitse otsikolla Mielipide/(Muistutus) Iiksenvaaran Ketupesien - Papinkankaan osayleiskaava osoitteeseen Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. YHTEYSTIEDOT Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelun toimesta, Muuntamontie 5, Joensuu. Yhteyshenkilöt: Joensuun kaupunki: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén puh sähköposti: Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö Puh. (013) Muuntamontie Joensuu Fax. (013)

58 LIITE 1 Sivu 4/4 4

59 LIITE 2 Sivu 1/11 Sivu 1 / 11 Kaupunkirakenneyksikkö Yhdyskuntasuunnittelu Kaavoitus I I K S E N V A A R A N K E T U N P E S I E N P A P I N K A N K A A N O S A Y L E I S K A A V A o s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n

60 LIITE 2 Sivu 2/11 Sivu 2 / 11 Sisällysluettelo 1. Itä-Suomen aluehallintovirasto Fingrid OY Fortum Power and Heat OY Liikuntatoimi Museovirasto Pohjois Karjalan ELY-keskus Pohjois Karjalan Maakuntaliitto Pohjois Karjalan Sähkö Pohjois Savon ELY-keskus Ympäristönsuojelu Kassimäki Eila Halonen Olavi Hirvonen Päivi ja Leo Koukku Keijo ja Hirvonen Silja Kuusipalo Liisa Orava Joni Parviainen Heikki ja Rautiainen Anne Tuulenmäki Mika Iiksenvaaran alueen maanomistajat (45 kpl)... 11

61 LIITE 2 Sivu 3/11 Sivu 3 / Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että vaikutusten arvioinnissa huomioidaan erityisesti sosiaaliset ja elinympäristöterveyteen liittyvät vaikutukset samoin kuin perinteinen maanviljelys ja eläinten pito sekä niiden vaikutus näiden toimintojen ympärille mahdollisesti suunniteltujen asuntoalueiden viihtyisyyteen (esim. hajuhaitat). Vastine: Lausunnossa esiin tuodut asiat huomioidaan vaikutusten arvioinnissa kaavatyön edetessä. 2. Fingrid OY Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. Kaavoituksen täytyy mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävien voimansiirtoyhteyksien ylläpito ja kehittäminen. Alueita ei saa suunnitella sellaiseksi että ne olisivat ristiriidassa Fingrid Oyj:n käyttöoikeuden supistuksen lunastuksen tai yleisten turvallisuusmääräysten kanssa. Voimajohtojohtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää sekä huoltaa sitä. Maanomistajan oikeuksia rajoitetaan siten, että maanomistaja ei ilman voimajohdon omistajan lupaa saa pystyttää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita rakennusrajoitusalueelle. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Vastine: Voimajohtoa varten varataan johtoalueen leveyttä vastaava alue, joko kaavakartalla tai kaavamääräyksin. 3. Fortum Power and Heat OY Joensuu toimintaan liittyen pyydetään huomioimaan alla mainitut seikat. Nykyiseen toimintaan liittyvät osa-alueet: - puuta ja turvetta käyttävä, lämpöä ja sähköä tuottava voimalaitos oheislaitteineen - lämpöä tuottava biokattila oheislaitteineen - sähköllä toimiva apukattila - polttoaineen varastokenttä, jolla suoritetaan myös haketusta ja murskausta - tuhkan ja pohjahiekan varastoalue - voimalaitostontin koko 34 ha - liikennettä polttoainerekkaa ja 50 muuta ajoneuvoa vuorokaudessa Tulevaisuuden suunnitelmat: - suunnitteilla (ympäristölupa kuulutettu) on puusta bioöljyä tuotava pyrolyysilaitos, joka valmistuu laitokseen liittyy polttoaineen varastokenttä ja uusi tieyhteys - puupolttoaineliikennettä edellä mainitun lisäksi n. 30 rekkaa vuorokaudessa - tuotetun öljyn kuljetusten myötä liikenne lisääntyy 5 rekkaa vuorokaudessa - yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on suunnitteilla polttoaineterminaali voimalaitoksen eteläpuolelle. - terminaalin toteutuessa mahdollinen rautatien sivuraide alueelle Vastine: Esiin tuodut seikat huomioidaan ja ratkaistaan kaavasuunnittelun yhteydessä ja vaikutusten arvioinnissa.

62 LIITE 2 Sivu 4/11 Sivu 4 / Liikuntatoimi Osayleiskaavassa tulee huomioida alueella sijaitsevien ulkoilureittien ja reittien välisten yhteyksien säilyminen sekä liikkujan että ylläpitäjän näkökulmista toimivina. Reitistön ylläpidon kannalta yhteys Karsikko - Kissamäki - Iiksenvaara - Repokallio - Reijola tulee säilyä. Tästä näkökulmasta myös Lappeenrannantien alikulkumahdollisuus reitillä Iiksenvaaralta Repokallioon on säilytettävä. Multimäen asemakaavan yhteydessä liikuntatoimi nosti esiin Kissamäen ja Iiksenvaaran välisen reittiyhteyden järjestämisen Ilomantsintien alikulun kautta. Tämä näkökulma on relevantti myös tämän osayleiskaavan kohdalla latu- sekä kelkkareittien katkeamattoman yhteyden turvaamiseksi. Vastine: Reittiyhteydet tullaan säilyttämään ja sijainteja tarkentamaan kaavatyön yhteydessä. 5. Museovirasto Osayleiskaavan suunnittelun pohjaksi tulee tehdä luonto- ja maisemaselvityksen lisäksi suunnittelualueen arkeologisen kulttuuriperinnön selvitys, arkeologinen inventointi. Joensuun alueella on tehty yleisluontoinen arkeologinen inventointi vuonna Tässä koko kunnan käsittäneessä inventoinnissa ei kuitenkaan ollut mahdollista paneutua yksittäisten alueiden tarkempaan inventointiin. Suunnittelualueella on maastonsa puolesta muinaisille ihmisille sopivia asumispaikkoja sekä varhaiseen pyyntiin, esim. pyyntikuoppapyyntiin sopivia alueita. Vasta arkeologisen inventoinnin jälkeen on mahdollista arvioida kaavan vaikutuksia kulttuuriympäristön vanhimpaan kerrostumaan eli arkeologiseen kulttuuriperintöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan vaikutuksia tullaan arvioimaan suhteessa maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön. Jotta vaikutuksia voidaan arvioida myös rakennetun ympäristön osalta, on tehtävän maisemaselvityksen yhteydessä syytä kuvailla riittävästi myös suunnittelualueen rakennuskannan piirteet. Museovirasto tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan osallisten joukkoon. Vastine: Kaavatyön edetessä kaavan selvityksiä täydennetään arkeologisella inventoinnilla. Museovirasto lisätään kaavan osallisiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 6. Pohjois Karjalan ELY-keskus Ilomantsintien eteläpuolella Valtatie 6:n itäpuolella, Iiksenvaaran 23. kaupunginosassa, on asemakaava-aluetta, toisin kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sanotaan. Vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on korjattu asemakaavatilanteen osalta. 7. Pohjois Karjalan Maakuntaliitto Aluetta koskevat valtioneuvoston vahvistama Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe ja ympäristöministeriön vahvistama maakuntakaavan 2. vaihe. Maakuntakaavoissa tulevat esille aluetta koskevat maakunnalliset ja seudulliset alueidenkäytön

63 LIITE 2 Sivu 5/11 Sivu 5 / 11 tavoitteet. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue sisältyy Joensuun kaupunkiseudun kehittämisalueeseen (kk-2) sekä kaupunki-maaseutu-vaihettumisalueeseen (kmk), joihin sisältyy erityiset suunnittelumääräykset yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa huomioon otettavista asioista. Alue on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntina. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja tarkkuustasolle, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta laadittavan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Vastine: Kaavatyössä huomioidaan maakuntakaavan kaupunkiseudun kehittämisalueen ja kaupunki-maaseutu-vaihettumisalueen suunnittelumääräykset. 8. Pohjois Karjalan Sähkö Liitekartassa näkyy alueella olevat 20 kv ilmajohdot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 10 metria (5 metria johdon molemmin puolin) Vastine: Ilmajohtoa varten varataan johtoalueen leveyttä vastaava alue, joko kaavakartalla tai kaavamääräyksin. 9. Pohjois Savon ELY-keskus Kaavan laadinnan yhteydessä tulee riittävässä määrin arvioida kaavan liikenteellisiä vaikutuksia myös henkilöautoriippuvuuden vähentämisen ja joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta. Kaavan laadinnan yhteydessä tulee esittää arvioita uusien ja täydennettävien alueiden liikennetuotoksista ja liikenteen suuntautumisesta, sekä niistä mahdollisesti aiheutuvista muutostarpeista liikenneverkkoon. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue muistuttaa, että Karsikon hypermarketin asemakaavoituksen yhteydessä on sovittu, että kaupunki ryhtyy selvittämään osayleiskaava-alueelle sijoittuvan Kontiosuontien uutta linjausta niin, että suoran ramppiliittymän toteuttaminen vt 6:lle on mahdollista. Tämä tulee huomioida myös osayleiskaavatyössä. Osayleiskaavan selvityksissä ja suunnitelmissa tulee huomioida Joensuun uusi liikenneturvallisuussuunnitelma, sekä syksyllä 2011 valmistunut selvitys yhdistettyjen kuljetusten edellytyksistä Pohjois-Karjalassa, jossa yhtenä mahdollisena sijaintipaikkana on tarkasteltu osayleiskaava-alueella sijaitsevaa Papinkangasta. Vastine: Kaavaratkaisun liikenteelliset vaikutuksen tullaan arvioimaan suunnittelun edetessä. Kontiosuon kaatopaikan ja voimalaitoksen uudet tielinjausmahdollisuudet huomioidaan suunnittelussa. Yhdistettyjen kuljetusten sijoittamisvaihtoehto Papinkankaalle on vahvasti esillä kaavan suunnittelussa. 10. Ympäristönsuojelu Alueelta on Repokallio - Reijola tiesuunnitelmaan liittyen tehty meluselvitys, joten sitä ei ole tarpeen uusia. Rataympäristöselvityksessä on tarkasteltu alueen haki kulkevan Ilomantsin radan raideliikennemelua. Raideliikenteen aiheuttaman tärinän osalta tarvittaisiin tarkempaa selvitystä

64 LIITE 2 Sivu 6/11 Sivu 6 / 11 niillä pehmeikköalueilla, joiden läpi Ilomantsin rata kulkee, jos alueille on suunnitteilla rakentamista. Luonnonympäristön kannalta tärkeimmät alueet ovat Iiksenjoen varsi, laajat yhtenäiset peltoalueet sekä suoalueet vaikkakin ne on ojitettu. Alueelta tulisi laatia yleispiirteinen luontoselvitys sekä tarkemmat selvitykset niiltä alueilta, joilla maankäyttö on tarkoitus muuttaa nykyisestä. Alueelle ulottuu myös Iiksensuon turvetuotantoalue. Turvetuotannon mahdolliset aluetarpeet tulisi selvittää samoin alueen mahdollinen jatkokäyttö turvetuotannon loputtua. Papinkankaan alueella voi olla myös tarpeita teollisuus- tai muulle toiminnalle, joka tukeutuisi raideliikenteeseen. Tämä tulisi selvittää kaavan laatimisen yhteydessä. Alueella on myös toimivia maatiloja, jotka käyttävät peltoalueita lannan levitykseen. Uusien asuinalueiden sijoittamisessa tulisi jättää riittävät suojaetäisyyden viljelyksessä oleviin peltoihin. Kontiosuon jätekeskus ja Fortumin Kontiosuon voimala ovat paikallisia ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja, joihin uusilla toiminnoilla tulisi olla riittävä suojaetäisyys. Alue on pysynyt osittain kylämäisenä. Kaavoituksessa olisi syytä miettiä tarkemmin rakentamisen ohjaamista niin että kylämäisyys voitaisiin osalla aluetta säilyttää. Vastine: Lausunto huomioitiin luontoselvityksen laadinnassa. Melu, tärinä, haju ym. häiriöt huomioidaan vaikutusten arvioinnissa ja suunnittelussa. 11. Kassimäki Eila Kassimäki-nimiseen tilaan (64.3) liittyen haluan mielipiteenä ilmaista että emme ole halukkaita myymään kaupungille tilaamme, vaan haluamme säilyttää sen tuleville sukupolville sukumme hallussa kokonaan. Lisäksi esitämme, että koulun ympäristöön ei laadita asemakaavaa vaan koko kylää alueineen tullaan kehittämään samanlaisena maaseutumaisena ympäristönä kuin se on aina tähän asti ollut. Lisäyksenä jo aiemmin antamaani mielipiteeseen perusteluna haluan esittää seuraavaa: Tilamme on asutettu sotien jälkeen. Tilan rakennukset, metsät ja pellot ovat sukumme rakentamia ja ylläpitämiä jo kahden sukupolven ajalta. Pihapiiri on tyypillinen maaseudun pihapiiri rakennuksineen. Ja maaseutumaisena koko liksenvaaran kylämaisema on aina korostetusti haluttu säilyttää jo vuosikymmenten ajan erilaisilla kaupungin järjestämillä toimilla, kuten määräyksillä rakennusten ja rakentamisen suhteen jne. Pihapiirin ympäristössä on metsänhoitosuunnitelman mukaisesti istutettua ja hoidettua metsää, kuusia, koivuja, lehtikuusia ja sekametsää, lisäksi on peltoalueita, jotka on säilytetty viljelykäytössä. Koko kokonaisuus on meille arvokas ympäristö ja lisäksi jo kaupungin aiemmin aina esittämän suuntauksen mukainen: liksenvaara on aina haluttu säilyttää maaseutumaisena. Sellaiseen ei sovi taajamatyyppinen asuttaminen. Joensuun kaupungista löytyy varmasti muualtakin tonttimaata tarvitseville kuin täältä josta sitä tietoisesti on pitkällä aikavälillä muunlaiseksi rakennettu. Vastine: Mielipide huomioidaan kaavaratkaisua harkittaessa. Iiksenvaaran alueen kaavaratkaisusta ja sen perusteluista tarkemmin kaavan selostusluonnoksessa kehittämismerkintää Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajentumisalue - koskevassa kappaleessa.

65 LIITE 2 Sivu 7/11 Sivu 7 / Halonen Olavi Tieliittymä liksenvaaran tieltä Ilomatsin tielle on vaarallinen ja ei kestä lisäliikennettä! Samoin Iiksenportin-tieltä pääsy Ilomantsin tielle on vaarallinen. Läheltä-pititilanteita on henkilökohtaisestikin sattunut ja liikenneonnettomuuksia olen nähnyt. Käsittääkseni liikenne lisääntyy Ilomantsin tiellä mm. uuden automarketin myötä Suunnitelkaa ja toteuttakaa eritasoristeys em. kohtiin. Vastine: Mielipide huomioidaan kaavatyön edetessä. Liikenteelliset kysymykset Ilomantsintien kohdalla tulevat ratkaistaviksi viimeistään Iiksenvaaran alueen asukasmäärän ja siitä aiheutuvan liikennemäärän lisääntymisen seurauksena. Kaavaluonnoksessa on osoitettu Ilomantsintien ja Iiksenvaarantien risteykseen eritasoliittymän merkintä. 13. Hirvonen Päivi ja Leo Ostimme tontin Iiksenvaarantien ja Haralantien kulmasta (n:o 93:32 Tuohikontti). Tontilla oli ostettaessa kyläsuunnitelma, jonka mukaan sille voi rakentaa enintään 400 m2. Kyläsuunnitelmassa määrättiin seuraavaa: "Uuden rakennuksen tulee sopeutua maatalousvaltaiseen kylämaisemaan. Iiksenvaaran rakennusperinteen mukaisesti, sallittu kerrosala on syytä jakaa eri rakennuksiin, sijoittaa huolto-, säilytys- ja varastotiloja omiin rakennuksiinsa ja ryhmitellä rakennukset siten, että ne muodostavat väljiä avopihoja. Rakennuksessa tulee olla harjakatto ja julkisivumateriaalina puu." Vuodesta 2003 lahtien olemme valmistelleet tonttia omakotitalon rakentamista varten. Olemme hankkineet tontille vesi- ja viemäriliittymän ja ajattaneet täytesoraa huomattavan määrän oletetun rakennuspaikan kohdalle. Pidämme kohtuuttomana jos tonttimme asetetaan ehdottomaan rakennuskieltoon. Viereiselle tontille 93:34 on myönnetty rakennuslupa ja siihen on rakennettu omakotitalo ulkorakennuksineen. Katsomme, että emme ole kansalaisina yhdenvertaisessa asemassa naapuritontin omistajan kanssa, mikäli rakennuslupamme ko. tontille tulee saamaan kielteisen päätöksen. Haluamme pikaisesti kaupungilta selkeän kannan ko. asiaan. Vastine: Kaavaratkaisussa pyritään ottamaan huomioon kyläsuunnitelmassa osoitetut rakennuspaikat, joiden toteuttamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. 14. Koukku Keijo ja Hirvonen Silja Huomautus koskee Iiksenvaaran - Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan suunnittelun ajaksi päätettyä toimenpidekieltoa. Kielto ulottuu myös Koukkulan tilan talousmetsiin. jotka ovat olleet ko. perikunnan tulonlähteenä. Metsiä on hoidettu aktiivisesti. Lähitulevaisuuden toimenpiteet alueella ovat seuraavat (ks. oheinen kartta): Palsta 1. N. 55-vuotias koivikko, minkä päätehakkuu ajoittuu vuosille Latvustossa on jo havaittavissa harsuuntumisen merkkejä eli puuston kasvu on hiipumassa. Palsta 2. N. 40-vuotias kuusikko, mikä on odottamassa päätehakkuuta eikä vaadi toimenpiteitä. Palsta 3. Yli 60-vuotias kuusikko, mikä on jo päätehakkuujäreydessä ja hakataan palsta l:n kanssa samanaikaisesti.

66 LIITE 2 Sivu 8/11 Sivu 8 / 11 Palsta 4. Yli 65-vuotias kuusikko, mikä saavuttaa päätehakkuujäreyden lähimmän 10 vuoden aikana. Osa tästä palstasta on jäämässä 6-tie levennyksen alle, jolloin tulee tehda päätös sen kohtalosta. Palsta 5. Yli 30-vuotias koivikko (sisältää pienen palan saman ikäistä kuusikkoa). Palstan toinen harvennus (päätehakkuuasentoon) ajoittuu vuosille Osa palstasta on jäämässä 6-tie levennyksen alle. Toimenpide on viisasta tehdä madollisen tien pohjan raivauksen yhteydessä. Palstat 6 ia 7. N. 10-vuotiasta taimikkoa, missä on noin puoliksi kuusta ja koivua. Ensimmäinen raivaus on suoritettu hiljattain. Toinen raivaus on tehtävä tällä vuosikymmenellä. Lainsäädäntö talousmetsien hoidosta edellyttää yllä olevat toimenpiteet toteutettavan. Käsityksemme mukaan yleiskaavan laatiminen ei voi estää tai rajoittaa elinkeinon harjoittamista. Totaali kieltohan tarkoittaa tätä. Toisaalta alueen on sijainniltaan sellainen, että metsätalouden harjoittamisen kielto on tarpeeton. Tällä huomautuksella ei haluta muutoin vaikuttaa kaavoitustoimintaan. Vastine: Toimenpiderajoitus ja rakennuskielto eivät kumpikaan ole ehdottomia. Tarkoituksenmukaiset ja kaavoitusta vaarantamattomat toimenpiteet voidaan sallia poikkeamismenettelyn tai maisematyölupamenettelyn kautta. 15. Kuusipalo Liisa Pyydän kaupunkia harkitsemaan vielä kerran, onko järkevää kaavoittaa uutta tiheän asutuksen aluetta keskelle Iiksenvaaran kylää, sen sijaan että tiheää asutusta jatkettaisiin jo rakennetuilta alueilta. Perusteluja lisäharkinnalle: - Iiksenvaaralle ovat asettuneet ne ihmiset, jotka arvostavat väljää kylämäistä asumista, eivätkä pahastu pidempiä asiointimatkoja. - Iiksenvaaralla ei ole valmiina mitään palveluita tiiviille asumiselle. Vesiosuuskunta on rakentanut nykyiset viemärit ja vesijohdot vain vähäistä kasvua ajatellen. Iiksenvaaran kyläkoulu on jo nykyisellään ahdas. Kauppaa ei ole. - Tiheämpää asutusta on uusilla Karhunmäen ja Kettuvaaran alueilla. Näitä voisi ehkä laajentaa edullisemmin, jos tiheää asutusta tarvitaan. Alueen maanomistajana pyytäisin, että tilani Liisanmaa poistettaisiin teollisuuden vara-alueen rajauksesta. Perusteluja: Liisanmaa sijaitsee teollisuuden vara-alueen reunalla, joten rajauksen muuttaminen on helppoa Liisanmaa sijaitsee Kukkolan tilan entisellä peltoalueella, ja siella on satoja vuosia viljelty paksu multakerros ravinteikkaan savimaan päällä. Savimaa on erittäin huonoa rakennusmaata, mutta loistavaa pelloksi. Liisanmaa on luomutarkastettua maatalousmaata, joten sen soisi pysyvän tuotantokäytössä mikäli alue kaavoitetaan maatalousmaaksi, sinne voisi perustaa omavaraisuuteen pyrkivän luomuyhteisön tai jakaa alueita siirtolapuutarhatonteiksi. Tällaisia ei Suomen luomualueilla vielä ole. Liisanmaan pinta-ala on 2 ha. Liisanmaalla on minulle suuri tunnearvo, koska se on osa perheemme entistä kotitilaa Kivelää 43 : 1, ja toivon perheeni voivan asua siellä tulevaisuudessa. Tohtorilantien nimikin tulee isäni ammatin mukaan. Teollisuuden käyttöön sopisi huomattavasti paremmin Tohtorilantien risteyksessä oleva metsäinen kangas, jolle rakentaminen on halpaa moreenipohjan vuoksi.

67 LIITE 2 Sivu 9/11 Sivu 9 / 11 Vastine: Mielipide huomioidaan kaavaratkaisua harkittaessa. Iiksenvaaran alueen kaavaratkaisusta ja sen perusteluista tarkemmin kaavan selostusluonnoksessa kehittämismerkintää Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajentumisalue - koskevassa kappaleessa. 16. Orava Joni Haluaisimme maanomistajina ja asukkaina esittää muutamia huomioita ja toiveita liksenvaara- Ketunpesät - alueelle laadittavaan osayleiskaavaehdotukseen liittyen. 1. Alueen maaseutumaisuus. Alueella on vielä melko hyvin säilynyt omintakeinen maaseutumainen luonne, mitä voidaan pitää selkeänä esteettisenä arvona. Alue on myös hitaasti kehittynyt, joka on luonut rakennuskannalle suhteellisen tasapainoisen ajallisen kerrostuneisuuden. Alueella on monipuolista toimivaa maataloutta, mm. hevostiloja, viljelyksiä ja karjatiloja. Toivomme, että maaseutumaisuus säilytetään alueella, jottei elinkeinoja eikä alueelle ominaisia kauneusarvoja menetettäisi. Keskisuurissakin kaupungeissa tulee olla eri tavoin rakentuneita asumisympäristöjä. liksenvaara-ketunpesät - aluetta asumistiheydeltään vastaavaa aluetta ei Joensuusta näin laajana löytyne. 2. Asemakaavoitus. liksenvaaran keskeiselle alueelle koulun ympäristöön on tulossa mahdollisesti asemakaava. Toivoisimme, että asemakaavaa harkittaisiin uudelleen seuraavista syistä: Suunniteltu alue on irrallinen kaupungin muuhun asemakaavoitettuun alueeseen nähden. Se myös tulee pysymään irrallisena, koska kantakaupungin ja alueen välissä sijaitsee Kontiosuo kaatopaikkoineen ja voimalaitoksineen. Tästä syystä asemakaavoitettu alue voi laajeta ainoastaan nauhamaisena. Tiheästi asuttu alue keskellä liksenvaaraa lisäisi liikennettä huomattavasti myös harvaan asutummilla alueilla. Nauhamainen tiheä asutus on liikenteellisesti ongelmallinen. Alue on tällä hetkellä hyvin pirstaloitunut. Tontit ovat keskeiselläkin alueella suuria, ja rakennukset tonteilla on sijoitettu hajalleen. Hajanainen ja tiheä rakentaminen ei sovi yhteen. Alueen rakennuskannan ajallinen kerrostuneisuus katoaisi asemakaavoituksen myötä. Uusi rakennuskanta dominoisi selvästi alueella. Alueen maaseutumaisuus ja maaseutuelinkeinot menetettäisiin asemakaavoituksen myötä lopullisesti. Tonttitarve Joensuussa voidaan täyttää helposti muillakin alueilla vuosikymmenien ajan. Kuntaliitos Liperin ja Kontiolahden kanssa on todennäköinen pitkällä aikavälillä, jolloin keskustaajaman kasvusuunta kääntyy kohti Lehmoa ja Ylämyllyä. Näihin suuntiin mm. liikenteen infrastruktuuri on huomattavasti parempi kuin liksenvaara- Ketunpesät -alueella. Lisäksi syntyvyyden lasku tulee suurella todennäköisyydellä vähentämään myös Joensuun väkilukua tulevina vuosikymmeninä ja siten uusien tonttien tarvetta. Monet alueen asukkaat ovat muuttaneet alueelle juuri sen hajanaisuuden ja rauhallisuuden vuoksi, ja alueen nykyisiä ominaispiirteitä pidetään suuressa arvossa. 3. Luontoarvot. Kaavoitettavalla alueella on paljon eri-ikäisiä metsiä ja monipuolisia luonto- ja kulttuuriympäristöjä, jotka toimivat muidenkin kuin alueen asukkaiden virkistysalueina. Alueella on myös poikkeuksellisen monipuolinen eläinkanta; liksenvaaralla on tiettävästi nähty ahmaa lukuun ottamatta kaikkia Suomen suurpetoja. Toivomme osayleiskaavan mahdollistavan alueen luontoarvojen säilymisen. Vastine: Mielipide huomioidaan kaavaratkaisua harkittaessa. Iiksenvaaran alueen kaavaratkaisusta ja sen perusteluista tarkemmin kaavan selostusluonnoksessa kehittämismerkintää Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajentumisalue - koskevassa kappaleessa. Alueelle on laadittu luontoselvitys, joka huomioidaan kaavaratkaisussa.

68 LIITE 2 Sivu 10/11 Sivu 10 / Parviainen Heikki ja Rautiainen Anne Asumme juuri koulun välittömässä läheisyydessä, joten suunniteltu kaavan muutos koskee meitä suurimassa määrin. Ostimme 2004 omakotitalon, jonka tontti on 1,6 hehtaaria osoitteessa Ketunpesäntie 10. Tuolloin Iiksenvaaralta ei luovutettukaan alle 1 hehtaarin tontteja mm. kyläsuunnitelmassa mainitun maalaismaiseen kylämaisemaan vedoten. Sen jälkeen liityimme jätevesiosuuskunnan verkostoon, jonka hinta oli 5500 euroa taloudelta. Lisäksi maksamme yksityisen tiehoitokunnan maksua vuosittain. Olemme sijoittaneet aika suuren summan rahaa väljään, maalaismaiseen ympäristöön. Nyt kaupunki kaavailee alueelle tiivistä omakotitaloaluetta, joka kauhistuttaa sekä meitä että muita kyläläisiä. Alla muutamia erityisesti meitä mietityttäviä asioita, joihin toivomme vastauksia tai vähintään mielipiteen kuulemista. 1) Olemme tehneet vuonna 2004 ostamamme tontin luonnontilaisen metsäalueen harventamisen metsätaloudellisesti järkevämmäksi (2009). Tavoitteena on puuston kasvaminen, ja myöhemmin polttopuun tekeminen omaan käyttöön osittain puulämmitteisessä omakotitalossa, koska haluamme panostaa uudistuvaan luonnonvaraan lämmityksessä. 2) Tonttimme rasitteena on rajalla menevä tie, jonka naapurimme teki 6 metrin levyisenä. Hän ei saanut rakennuslupaa tontille, joten tie on nyt käyttämättä kaavoituksen suunnittelun ajan. On kuitenkin eri asia, jos tietä käyttää yksi naapuri kun vastaavasti tiiviisti rakennetun omakotitalon sadat käyttäjät. 3) Kuulemistilaisuudessakin tuli esille se, että miksei asuinaluetta voida jo alussa suunnitella Ilomantsintien välittömään läheisyyteen vaan noin 3 km päässä tiestä. Iiksenvaaran alkupäästä koululle saakka on jo olemassa kevyenliikenteenväylä jota ei tarvitsisi rakentaa erikseen. 4) Tonttimme lähellä on Joensuun kaupungin maita. Kuinka tonttiimme suhtaudutaan kaavoituksen yhteydessä? Aikooko kaupunki ostaa lisämaita yksityisiltä tiiviin alueen saamiseksi? Koulun läheisyydessä nykyiset talot ovat sijoittuneet aika pirstaleisesti joten tiiviin kaavan saaminen on kohtalaisen haastavaa. 5) Tällä hetkellä Iiksenvaaran koulu on jo aika täynnä ja kolme luokkaa on yhdysluokkia. Kouluratkaisut ja tieasiat tulisi huomioida jo kaavoitusvaiheessa, ettei oppilaille tule kohtuuttomia koulumatkoja, ottaen huomioon Joensuun kaupungin koulutoimen ratkaisut mm. Niinivaaran kouluasioissa. 6) Toivoisimme, että kaavassa huomioitaisiin Iiksenvaaran olennainen luonne, historia ja se säilytettäisiin väljänä maalaismaisena alueena osayleiskaavassakin. Luulemme, että tänne talonsa tekevät ihmiset ovat valmiita maksamaan isommista tonteista jos vastineeksi saa väljää asumista ja ympäröivän luonnon. Vastine: Mielipide huomioidaan kaavaratkaisua harkittaessa. Iiksenvaaran alueen kaavaratkaisusta ja sen perusteluista tarkemmin kaavan selostusluonnoksessa kehittämismerkintää Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajentumisalue - koskevassa kappaleessa.

69 LIITE 2 Sivu 11/11 Sivu 11 / Tuulenmäki Mika Omistajalla, Mika Tuulenmäki on ko. tilalle hankittuna sähkö- ja vesijohtoliittymät, tarkoituksena talon rakentaminen. Koska Ketunpesien alue on alustavasti suunniteltu kylämäiseksi rakennusalueeksi, tilan omistaja Mika Tuulenmäki, suunnittelee tilan myyntiä ostajalle, joka rakentaisi tilalle asuintalon ja hevosten tallitilan. Asia pyydetään huomioimaan maankäytön suunnittelussa. Vastine: Rakentaminen kyseiselle tilalle ratkaistaan rakentamista koskevassa lupaprosessissa, jossa huomioidaan kulloinkin alueella voimassa olevat määräykset. 19. Iiksenvaaran alueen maanomistajat (45 kpl) Asukkaiden mukaan alue tulisi säilyttää kylämäisenä. Tonttikoot ovat olleet suuria ja rakentaminen väljää, jolla perusteella asukkaat ovat valinneet asuinalueekseen. Esitetään kysymys onko alueelle tarpeen laajentaa tiheämpää omakotialuetta. Vastine: Mielipide huomioidaan kaavaratkaisua harkittaessa. Kyläsuunnitelman mukaiset rakennuspaikat on huomioitu kaavaratkaisussa. Vesiosuuskunnan edustajalta saadun tiedon mukaan alueelle toteutetun viemäriverkoston kapasiteetti on 300 kiinteistöä. Liittyjiä siihen on tällä hetkellä 119. Täten alueella tulevaisuudessa tapahtuva lisärakentaminen ei aiheuta välittömästi viemäriverkoston osalta saneeraustarvetta. Iiksenvaaran alueen kaavaratkaisusta, mahdollisten muutosten ajoituksesta ja perusteluista tarkemmin kaavan selostusluonnoksessa kehittämismerkintää Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajentumisalue - koskevassa kappaleessa. Voimalaitoksen ympärille osoitettavat suoja-alueet ratkaistaan asemakaavassa. Osayleiskaavalla ei ole osoitettu uudisrakentamista voimalaitoksen läheisyyteen. Iiksenvaaran alueen maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on osoitettu peltomaisemat säilyttävällä merkinnällä.

70 LIITE 3 Sivu 1/ KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS I I K S E N V A A R A N K E T U N P E S I E N P A- P I N K A N K A A N O S A Y L E I S K A A V A l u o n n o s v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

71 LIITE 3 Sivu 2/23 1 Sisällysluettelo 1. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO FORTUM ESPOO DISTRIBUTION OY FORTUM POWER AND HEAT OY JOENSUUN VESI KONTIOLAHDEN KUNTA LIIKUNTATOIMI POHJOIS KARJALAN ELY-KESKUS POHJOIS KARJALAN MAAKUNTALIITTO POHJOIS KARJALAN SÄHKÖ POHJOIS SAVON ELY-KESKUS PUHAS OY TONTIT JA MAA-ALUEET YMPÄRISTÖNSUOJELU ALUEEN ASUKKAIDEN JA MAANOMISTAJIEN MIELIPIDE HUIKURI HANNU IKONEN RISTO ILPPOLA VIENO JOENSUUN LATU RY LAAMANEN TAPANI MANTSINEN JERE MUTANEN PASI NIITTYKUMMUN MAATILAYHTYMÄ ORAVA JONI JA JAHKONEN MIINA VARIS MATTI VENÄLÄINEN SOINI JA LIPPONEN KAIJA... 22

72 LIITE 3 Sivu 3/ ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Aluehallintovirastolla ei ole muutoin huomautettavaa kaavaluonnokseen, mutta olemassa olevan teollisuuden (Fortum Oy:n voimalaitos. Kontionsuon jäteasema, Lemminkäisen asfalttiasema, Pielisen Betoni Oy:n elementtitehdas ja Itä-Suomen murskauskeskus) mahdollisesti aiheuttamat ympäristöhäiriöt ja niiden vaikutusten, kuten pöly, melu ja hajuhaitat, arvioiminen on jäänyt varsin vähäiseksi. Vastine: Vaikutusten arviointia täydennetään lausunnossa esitetyiltä osin. Kyseessä on alueella olemassa olevaa, voimassa olevan asemakaavan sallimaa teollisuutta. Niiden teollisten toimintojen, jotka ovat edellyttäneet ympäristölupaa, ympäristövaikutukset on arvioitu laajemmin ympäristöluvituksen yhteydessä. 2. FORTUM ESPOO DISTRIBUTION OY Kaava-alueella sijaitsee sähkönjakeluverkostoa liitekarttojen mukaisesti. Uuden sähköverkon suunnittelua tehdään kaavoituksen edetessä ja täsmälliset paikat muuntamoiden osalta suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Olemassa oleva sähköverkko 110 kv:n voimajohtomme Niinivaara- Joensuun voimalaitos kulkee alueen luoteiskulmassa samalla johtoaukealla Fingrid Oyjn Niinivaara- Honkavaara 110 kvn voimajohdon kanssa (Johtoalue esitetty kuvassa 1). Ivontien lähellä voimajohtomme kääntyy itään kohti Fortum Power and Heatin voimalaitosta (johtoaukea esitetty kuvassa 2.). Esitämme, että 110 kv johtomme huomioitaisiin kaavassa vastaavalla merkinnällä kuin Fingridin 110 kvn voimajohto. 110 kvn voimajohdon johtoalueelle ei saa sijoittaa ilman johdon omistajan lupaa maanpäällisiä tai maanalaisia rakennuksia, rakennelmia. Istutuksien korkeus on aina oltava rajoitettu koko kasvukauden aikana maksimissaan kahteen (2) metriin. Voimajohtoalueella tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee aina pyytää FED:ltä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla rakennelma, rakennus, tie tai katu, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi jo osoitettu kaavassa. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan tulee voimajohdon kannalta ottaa huomioon. Vastine: Fortumin voimajohto merkitään samalla merkinnällä kuin Fingrid Oy:n. Kaavamääräykseen lisätään maininta risteämälausunnon tarpeesta. 3. FORTUM POWER AND HEAT OY Voimalaitoksen ympäristöluvasta käyvät ympäristövaikutukset tulee ottaa kaavaa laatiessa huomioon. Tällöin mm. asuntorakentamista laitoksen läheisyyteen ei tule kaavoittaa. Kaavaa muodostettaessa tulee myös huomioida mahdolliset toiminnan laajennus/uusintahankkeet. Tällaisia ovat mm voimantuotantokapasiteetin laajennukset, uusinnat ja mahdolliset polttoaineiden jatkojalostusinvestoinnit. Nämä tulee huomioida, ettei kaava estä näiden mahdollisten investointien toteuttamista. Pyydämme myös huomioimaan mahdollisuuden rautatieyhteyden rakentamiselle voimalaitosalueelle sekä mahdollisten termi-

73 LIITE 3 Sivu 4/23 3 naalitoimintojen sijoittamisen kaava-alueelle. Hankkeesta on tehty selvitys yhteistyössä Josek Oy:n kanssa. Vastine: Kaavassa ei osoiteta uutta asumista voimalaitoksen läheisyyteen. Kaavassa on osoitettu teollisuusalueen laajennus, joka mahdollistaa toiminnan laajentamisen. Pistoraideyhteys voimalaitosalueelle ja sen eteläpuoliselle teollisuusalueelle lisätään kaavaehdotukseen. Osoittamalla yhteyden kaavassa kaupunki ei sitoudu radan rakentamiskustannuksiin. 4. JOENSUUN VESI Alueella toimii Iiksenvaara - Ketunpesät vesiosuuskunta, joka huolehtii alueen vesihuollosta. Mikäli johtolinjoja joudutaan kaavoituksellisista syistä siirtämään, tulee siirtokustannukset sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Vastine: Osayleiskaavaratkaisu ei suoranaisesti aiheuta tarvetta johtolinjojen siirtoihin. Siirtotarpeet tulevat mahdollisesti vastaan yksittäisen rakennushankkeen yhteydessä tai alueelle myöhemmin laadittavien asemakaavojen niin vaatiessa. 5. KONTIOLAHDEN KUNTA Ei huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 6. LIIKUNTATOIMI Aiempaan lausuntoon viitaten ( ) liikuntapalvelujen näkökulmasta oleellista on säilyttää alueella sijaitsevat ulkoilureitit ja reittien väliset yhteydet (Karsikko - Kissamäki - liksenvaara - Repokallio - Reijola) sekä liikkujan että ylläpitäjän näkökulmista toimivina. Kaavaprosessin tässä vaiheessa erityisen tärkeätä onkin huolehtia kaavassa osoitetun ohjeellisen ulkoilureittiyhteyden (Repokallio-liksenvaaran koulu- liksenjoen varren pellot - Multimäki) toteutumisesta. Yhtä lailla tärkeätä on säilyttää ja edelleen kehittää alueen koulun läheisyyteen sijoittuvan kentän olosuhteita. Osayleiskaavan selostusluonnoksessa on huomioitu useat alueella sijaitsevat, kulttuuriperinnön säilymisen kannalta merkittävät kohteet (kuten kivikaudelta peräisin oleva asuinpaikka). Lisäksi selostuksessa todetaan, että alueella sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen vuoksi tiettyjen toimenpiteiden suorittamisessa tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Näiltä osin vapaa-aikakeskuksella ei ole lisättävää selostukseen. Kulttuuripalvelujen näkökulmasta suotavaa kuitenkin olisi, että rakentamisen yhteydessä huolehdittaisiin rakennuskannan kerroksellisuuden sekä tiettyjen arvokkaiden pihapiirien säilymisestä. Vastine: Reittiyhteydet tullaan säilyttämään ja sijainteja tarkentamaan kaavatyön edetessä. Ohjeellisten ulkoilureittien sijaintia kaavakartalla tarkistetaan siten, että ne kulkevat pääosin olevilla ajourilla ja peltojen laidoilla. Tämä mahdollistaa paremmin ympärivuotisessa käytössä olevan reitin toteuttamisen. Ulkoilureitin toteuttamiseksi tullaan, joko tekemään sopimukset maanomistajien kanssa tai laatimaan erillinen ulkoilureittitoimitus, jossa reitin sijainti lopulta määritellään. Oleellista on muodostaa nykyistä ulkoilureittiverkostoa täydentävä yhteys Karsikon ja Multimäen suunnasta Iiksenvaaran koulun kautta Repokalliolle. Iiksenvaaran länsireunalle osoitetaan ulkoilureittiyhteys myös voimalinjan koh-

74 LIITE 3 Sivu 5/23 4 dalle. Ulkoilureittiyhteyksien liittyminen Kissamäen suuntaan osoitetaan Ilomantsintien ja Iiksenvaaran tien kohdalle osoitetun kevyenliikenteen alikulun kohdalle. Kaavalla edesautetaan liikuntaolosuhteiden kehittämistä alueella. 7. POHJOIS KARJALAN ELY-KESKUS Kontiosuon kaatopaikalle tulee pohtia mahdollista uutta sijoituspaikkaa tulevaisuudessa, mikäli olemassa olevaan asumiseen liittyvä rakentaminen ja muut toiminnot lähestyvät kaatopaikkaa. Mikäli kaatopaikka halutaan säilyttää entisellä paikallaan, tulee miettiä sitä, ettei asemakaavoitettavia alueita osoiteta läheisyyteen. Nyt osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu kyseiselle kyläalueelle vain 3 uutta rakennuspaikkaa AO, joten liikenteen kannalta tilanne ei Iiksenvaarantien varressa lähiaikoina oleellisesti muutu. Olemassa olevia erillispientalojen rakennuspaikkoja AO on n. 75 kpl ja lähellä koulua 1 asuinpientaloalue AP, jolle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillispientaloja. Tämä tarkoittanee sitä, että vanhat liittymät maantielle pysyvät toistaiseksi ennallaan. Vastine: Kontiosuon kaatopaikan läheisyyteen ei osoiteta uutta asumista. Kaava edellyttää uusien rakennuspaikkojen hyödyntävän olemassa olevia maantieliittymiä. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta on hyvä asia, että tulevaisuuden suunnitelmissa on alueen tarkastelu asemakaavalla, jolloin toteutuvat rinnakkaistiejärjestelyt, suorat liittymät Iiksenvaarantielle vähenevät tai loppuvat ja kokonaisuutena liikenneturvallisuus paranee. Maisemallisesti arvokkaan peltoalueen MA osoittaminen kaavassa on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Alueiden avoimena säilyttämisen tukeminen ja mahdolliset ympäristönhuoltotoimenpiteet ovat erityisesti näillä alueilla perusteltuja. Alueella on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M sekä maatalousaluetta MT ja kaksi maa- ja metsätalousvaltaista aluetta MY, joilla on erityisiä ympäristöarvoja, yksi muinaismuistoalue SM, yksi julkisen palvelun ja hallinnon alue PY sekä Iiksenjoki W ja Ilomantsintien ja Vt 6:n varteen, Kontiosuon jätteenkäsittelyalueen ympärille, osoitetut suojaviheralueet EV. Rautatien pohjoispuolella, jäteaseman eteläpäädyssä, on suojelualue SL. Maantiealueet (LT) valtatie 6 ja Ilomantsintie sekä rautatieliikenteenalue LR kuuluvat Iiksenvaaran alueeseen. Ketunpesien alueen jättäminen kylämäiseksi lienee yleiskaavan kokonaisuuden kannalta järkevää. Alueelle on osoitettu kaksi maatilan talouskeskusta AM ja n. 50 erillispientalojen asuinaluetta AO sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY, jolla sijaitsee Iiksenvaaran koulu. Alueen kaakkoisosassa on osoitettu maa-ainesten ottoalue EO ja mahdollinen käyttömahdollisuus maa-ainesten ottamiseen SEL/EO lupaprosessien kautta. Myös tällä alueella maisemallisesti arvokkaan peltoalueen MA osoittaminen kaavassa on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Alueiden avoimena säilyttämisen tukeminen ja mahdolliset ympäristönhuoltotoimenpiteet ovat erityisesti näillä alueilla perusteltuja. Alueella on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M sekä maatalousaluetta MT ja -1 maa- ja metsätalousvaltainen alue MY, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M-1, joka varataan pääasiassa metsätalouden harjoittamiseen, 3 muinaismuistoaluetta SM, 1 yhdyskuntateknisen huollon alue ET sekä Iiksenjoki W. Aluevarausten osoittaminen kyseisellä tavalla vahvistaa Ketunpesien alueen jättämistä kylämäiseksi alueeksi.

75 LIITE 3 Sivu 6/23 5 Maisemallisesti arvokkaan peltoalueen (MA) yleiskaavamerkinnöissä ja määräyksissä on sanottu, että alueella on voimassa MRL 34.2 :n ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Kyseinen kohta pitää olla MRL 38.2 :n ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Vastine: MA- merkinnän määräyksestä poistetaan kyseinen viittaus lakiin ja toimenpiderajoitukseen. Toimenpiderajoitus ei ole tarpeen MA-alueella, koska kaavamääräys rajaa ilmankin alueen rakentamista ja turvaa alueen peltomaiseman säilymisen. Uusi tieyhteys Tulevaisuudessa Papinkankaalta Ketunpesien kautta Iiksenvaaralle johtava uusi tieyhteys on osoitettu kaavassa. Uuden tieyhteyden toteuttamisen yhteydessä poistetaan Papinkankaalta Iiksenvaaraan johtavan vasemmanpuoleisen vanhan tieyhteyden ohessa tasoristeys, joka on liikenneturvallisuuden vuoksi erinomainen asia. Kyseisen tien soveltuvuudesta juuri tähän paikkaan on esitetty myöhemmin mahdollista tarkistamista. Viheryhteystarve Papinkankaan teollisuusalueen lävitse on osoitettu viheryhteystarve Karhunmäestä suuntautuvia hulevesiä ohjaavan avo-ojan kohdalle. Toinen yhteystarve, jonka kautta tulee kulkemaan moottorikelkka- ja kevyenliikenteen yhteys Karhunmäen puolelle, on osoitettu valtatie 6:n alikulusta Papinkankaan läpi. Kumpikin viheryhteysyhteystarve on erityisen tärkeä. Maisemaselvitys ja sen huomioon ottaminen kaavaprosessissa Maisemaselvitys (Suomenkorpi 2012) on tehty vakiintuneen menetelmän mukaisesti. Selvitysraportissa on kuvattu selvitysalueen yleispiirteet, aineisto ja menetelmä. Maisemaosiossa on tarkasteltu selvitysalueen asemaa maisemamaakunnan osana, maisemarakennetta, ilmastoa, myös paikallis- ja pienilmastoa, maisemakuvaa ja maisema-arvoja. Myös seudullisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet on esitelty. Yhteenveto-osiossa on annettu suosituksia rakennetun kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottamisesta uudisrakentamisessa, rakentamisen sijoittamisesta ja ympäristön käsittelystä erilaisissa maastonkohdissa sekä avoimien peltoalueiden ja niiden reunavyöhykkeiden maiseman hoidosta. Maiseman ominaisuuksien analysointi ja yhteenveto on suppeahko ja osin melko yleispiirteinen. Suunnittelualueen ainoan vesistön Iiksenjoen laakso on mainittu maisemarakennetta käsittelevässä luvussa lyhyesti alavana alueena ja selvitysalueen itärajana. Vesielementin ja jokikäytävän merkitys maisemassa on jäänyt käsittelemättä. Liitekartassa "analyysi" on varsin hyvin esitetty rakentamista ja muutoksia sietävät alueet sekä toisaalta heikommin muutoksia sietävät alueet. Analyysi perustuu maiseman sietokyvyn arviointiin. Selvitys täyttää tyydyttävästi suunnittelutehtävän asettamat vaatimukset. Luontoselvitys ja sen huomioon ottaminen kaavaprosessissa Suunnitteluhankkeen yhteydessä on tehty luontoselvitys (Faunatica Oy 2012) vakiintuneiden menetelmien mukaisesti. Selvitys sisältää mm. luontoarvojen taustaselvityksen aikaisempien selvitys- ja havaintotietojen koontina, luontoarvojen perusselvityksen, jossa luontotyyppiselvitys ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoitus, linnustoselvityksen, liitooravaselvityksen. Selvityksen maastotyöt ovat alueellisesti ja ympäristötyypeittäin riittävän kattavat ja on tehty oikeina ajankohtina. Selvitys ja sen tuottama aineisto täyttävät hyvin suunnittelutehtävän asettamat vaatimukset. Iiksenvaaran, Kontiosuon ja Ketunpesi-

76 LIITE 3 Sivu 7/23 6 en luontokohteet on otettu huomioon luontoselvityksen mukaisesti ja osoitettu luonnoksessa MY- tai luo -alueina. Kontiosuon eteläreunan luonnonsuojelulain luontotyypin (tervaleppäkorpi) on osoitettu SL-alueena. Papinkankaan VL-1 kuviot ovat laajemmat kuin niihin sisältyvät luontoselvityksen esittämät lehtokorpi- ja lehtolaikkukuviot. Tämä menettely on hyvä ja VL-l:n aluevaraukset ja määräykset riittävät. Linnustollisesti arvokkaita alueita tai kohteita ei ole erikseen merkitty kaavaluonnokseen. Ne sisältyvät pääosin muihin aluevarauksiin, kuten Ketunpesien MA- ja MT- peltoalueet ja Kontiosuon jäteaseman alue EJ ja sen suojaviheralue EV. Arkeologinen inventointi Mikroliitti Oy on tehnyt suunnittelualueen arkeologisen inventoinnin. Sen tekemisessä on noudatettu vastaavissa inventoinneissa käytettävää menetelmää. Inventoinnin tuloksena on yksi uusi kivikautinen asuinpaikka (Kontiosuon itäpuolella) sekä neljä historiallisen ajan, todennäköisesti 1800-luvun asumuksen paikkaa (Kukkolan talon paikka ja Tetrisuo 1-3). Mainitut kohteet on osoitettu SM- merkinnällä kaavaluonnoksessa. Arkeologinen ja asutushistoriallinen kulttuuriperintö on alustavasti tarkastellen otettu riittävästi huomioon kaavaluonnoksessa. T-alueen varaus nykyisen Iiksenvaarantien kaakkoispuolella, Kivelän Koivunurmen kohdalla, tulee tarkistaa. Se kaventaa hyvälaatuista metsäympäristön ekologista yhteyttä. Alueella on myös uudehkoja taloja. Vastine: Teollisuusaluevaraus rajautuu voimajohtolinjaan. Voimajohtoalueen itäpuoli on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Pohjoiseteläsuuntainen ekologinen yhteys säilyy tällä alueella. Itä-länsisuuntaiset viheryhteydet on osoitettu kaavassa Papinkankaan alueen läpi kahdesta kohdasta. Kyseisen alueen pääkäyttötarkoitus on teollisuusalue. Alueen lopullinen käyttötarkoitus tullaan ratkaisemaan asemakaavallisessa suunnittelussa. Tällöin ratkaistaan yksityiskohtaisesti kuinka alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen käyttö sijoittuu alueella ja kuinka alueella nykyisellään oleva asuminen ja rakennuspaikat sopeutuvat tulevaan kaavaan. Nyt laadittava kaava ei muuta alueen kaavallista tilannetta nykyisestä. Alue on osoitettu myös voimassa olevassa Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa teollisuusalueeksi. Kaavaratkaisua ei ole tältä osin tarpeen muuttaa. Uusi tieyhteys Papinkankaalta Iiksenvaaralle on sijoitettu keskelle maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Näin toteutuessaan se pirstoisi maisemaselvityksessä arvokkaana pidetyn avoimen maisematilan. Teleliikennemaston aluevaraus (ET) on myös maiseman kannalta varsin herkässä paikassa ja vaatii viimeistään toteutusvaiheessa M-1 - määräyksen huomioon ottavaa, yhteen sovittava pohdintaa. Vastine: Uusi tieyhteys oli luonnoksessa osoitettu nykyisen peltojen keskellä menevän ajouran kohdalle. Tielinjaus siirretään kaavaehdotuksessa peltoalueen laidalle. Teleliikennemaston aluevaraus on osoitettu paikkaan, johon on jo myönnetty rakennuslupa maston rakentamiseen. Kyseinen paikka sijaitsee suurehkon metsäsaarekkeen etelälaidalla eikä ole keskeisemmillä avoimilla alueilla.

77 LIITE 3 Sivu 8/23 7 Rakennusperintö Osayleiskaavan kaavaselostusluonnoksessa todetaan, että rakennettu kulttuuriperintö selvitetään ja otetaan huomioon. Siinä todetaan myös, että rakennuskannan kerroksellisuuden säilymisestä tulisi huolehtia, jotta alueen historialliset arvot säilyvät. Näitä tavoitteita ei kuitenkaan ole siirretty millään tavalla kaavakartalle. Kaavaan ei ole merkitty yhtään rakennussuojelukohdetta. Kaavaselostuksessa todetaan Joensuun seudun yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn kulttuuriympäristöselvityksen mukaisesti, että kaava-alueella sijaitsee kaksi seudullisesti merkittävää rakennusperintökohdetta; Kalliola ja Iiksenvaaran koulu. Lisäksi alueella on kaksi paikallisesti merkittävää kohdetta; Juholan ja Herralan pihapiirit. Alueella on kuitenkin noin 30 inventoitua rakennusperintökohdetta, joiden arvotus tulee tarkistaa tässä kaavaprosessissa, koska joukossa lienee muitakin paikallisesti merkittäviä, suojelunarvoisia kohteita. Tällainen kohde on esimerkiksi Päivärinta, Iiksenvaarantie 30, joka todennäköisesti on arkkitehti Wiivi Lönnin veljelleen suunnittelema talo vuodelta ELY -keskuksen näkemyksen mukaan rakennetun kulttuuriperinnön historiallisten arvojen säilymistä ei voida turvata, ellei merkittäviä kohteita suojella kaavalla. Kaavaan onkin lisättävä suojelumerkinnät (sr) ainakin edellä mainituille seudullisesti ja paikallisesti merkittäville rakennusperintökohteille. Kaavaselostukseen on lisäksi sisällytettävä valokuvat ja lyhyet kuvaukset alueen rakennusperintökohteista. Vastine: Kaavaselostuksessa läpikäydyt rakennuskulttuurikohteet lisätään kaavakartalla tarvittavilla merkinnöillä. Päivärinnan tilan paikallisesti arvokas päärakennus lisätään sekä kaavaselostukseen että kartalle. Rakennetun kulttuuriperinnön säilymisen kannalta on oleellista turvata paikallisesti arvokkaiden kohteiden säilyminen Iiksenvaaran alueella, jonne kaavalla osoitetaan maankäytön muutoksia. Ketunpesien alueella on inventoitu paljon kohteita, joista ei ole tarpeen nostaa yhtään erityisen arvokkaaksi. Paikallisesti arvokkaiksi on arvioitu muutama maiseman ja alueen historian kannalta merkittävää rakennusta tai pihapiiriä. Rakennuskannan kerroksellisuus säilyy, myös kun alueella on riittävästi eri vuosikymmeninä rakennettua rakennuskantaa, vaikka osa korvautuisikin uudisrakentamisella. 8. POHJOIS KARJALAN MAAKUNTALIITTO Osayleiskaavan luonnos tukee maakuntakaavan tavoitteita kantakaupungin eteläosan kehittämiselle. Maakuntaliitolla ei ole erityistä huomautettavaa siitä. 9. POHJOIS KARJALAN SÄHKÖ Liitekartassa näkyy alueella olevat 20 kv ilmajohdot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) Vastine: Ilmajohtoa varten varataan johtoalueen leveyttä vastaava alue, joko kaavakartalla tai kaavamääräyksin.

78 LIITE 3 Sivu 9/ POHJOIS SAVON ELY-KESKUS Liikenteellisten vaikutusten arviointi Kaavaselostuksessa on arvioitu kaavan liikenteellisiä vaikutuksia niukasti. Vaikutusten arviointi tukeutuu pääosin Vt 6 Reijola - Repokallio -hankkeessa toteutettavaan Karhunmäen eritasoliittymään, joka toki on edellytys Papinkankaan alueen toteutumiselle ja liikenteen järjestämiselle. Liikennevastuualue kuitenkin toistaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausumaansa, eli kaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida kaavan liikenteellisiä vaikutuksia myös henkilöautoriippuvuuden vähentämisen ja joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta. Liikennevastuualue kiinnittää huomiota, että kantatien ja yhdystien eli Iiksenvaarantien liittymään on osoitettu eritasoliittymävaraus. Eritasoliittymävarausta ei kuitenkaan ole perusteltu kaavaselostuksessa. Liikennevastuualue ei hyväksy eritasoliittymän osoittamista ellei sen tarvetta ja toteuttamismahdollisuuksia tarkastella ja perustella osana kaavan liikenteellisten vaikutusten arviointia. ELY-keskuksen tietoon ei tässä vaiheessa ole tullut sellaisia tarpeita, jonka perusteella eritasoliittymän osoittaminen olisi tarpeellista. Joensuun liikenneturvallisuusselvityksessä on kohdalle todettu tarve kevyen liikenteen alikulkukäytävän toteuttamiselle, joka on syytä osoittaa kaavakartalla alikulkua osoittavalla kaavamerkinnällä. Vastine: Liikenteellisiä vaikutuksia täydennetään. Iiksenvaaran eritasoliittymän perustelut ja mahdollinen tarve tuodaan selvemmin esille kaavaselostuksessa. Vaikka tämän kaavan toteutuessa nähtävissä oleva liikennetarve ei edellyttäisi eritasoratkaisua, on siihen syytä varautua alueen myöhemmän kehityksen varalta vaikka lopulta osoittautuisikin, että selvitään kevyemmillä liittymäjärjestelyillä. Alikulkukäytävä lisätään kaavaehdotukseen. Merkintätekniikka Yleiskaavassa on osoitettu LT- aluevarausmerkinnällä valtatie 6, kantatie 74 ja osa Karhunmäen eritasoliittymään liittyvästä yhdystiestä Liikennevastuualue huomauttaa. että yleiskaavatasolla ei ole tapana, tai usein edes mahdollista määritellä tarvittavaa LTaluetta, vaan merkintätapana tulee käyttää viivamerkintää, joka palvelee paremmin yleispiirteistä kaavaa (Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarjan "Kaavamerkinnät" mukainen merkintä nro 94). Määrittelemällä LT-alue yleiskaavassa, voidaan tulevaisuudessa vaikeuttaa tiesuunnitelman hyväksymistä, koska maantielain mukaista tiesuunnitelmaa ei voida hyväksyä vastoin kaavaa. Vasta hyväksytty VT6 Reijola-Repokallio -tiesuunnitelma ei ole peruste LT- aluevarausmerkinnän käytölle. Valtatie 6 on myös mahdollista rajata pois osayleiskaava-alueesta, mutta mikäli se jätetään kaavaan. se tulee osoittaa kaavakartalla mustalla viivamerkinnällä. Viivamerkintä koskee myös kantatie 74:ää eli Ilomantsintietä. Viivamerkinnän yhteyteen tulee lisätä vt/kt (valtatie/kantatie) kirjainmerkintä. Yhdystie on pääosin osoitettu oikein viivamerkinnällä. Karhunmäen eritasoliittymästä itään lähtevä, LT-alueena osoitettu osuus tulee kuitenkin muuttaa viivamerkinnäksi. Selvyyden vuoksi maantie ja Ketunpesäntie niminen yksityistie tulee erottaa kaavakartalla toisistaan niin, että yhdystie osoitetaan mustalla viivamerkinnällä, johon liitetään yt/kk (yhdystie/kokoojakatu) kirjainmerkintä, ja yksityistie osoitetaan pääsytienä. Uusi, mt eli liksenvaarantien korvaava tieyhteys tulee osoittaa kaavassa kk-merkinnällä. Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että selvyyden vuoksi uudet ja olemassa olevat kevyen liikenteen väylät erotetaan toisistaan niin, että uudet kevyen liikenteen väylät osoitetaan punaruskealla värillä ja olemassa olevat mustalla. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -

79 LIITE 3 Sivu 10/23 9 vastuualueella ei tässä vaiheessa ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Liikennevastuualue esittää, että tarvittaessa voidaan pitää liikenneasioita koskeva työneuvottelu. Vastine: Valtatien osalta olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää LT- aluevarausta, joka huomioisi vastikään laaditun tiesuunnitelman mukaisen tiealueen. Viivamerkintä huomioi huonommin tien vaatiman alueen. Viivamerkintä johtaa siihen että kaavassa osoitetaan muu kuin tiealuetta osoittava aluevaraus tiekiinteistön alueelle. Tiet esitetään kuitenkin ELY-keskuksen näkemyksen mukaisesti viivamerkintänä. Merkintätekniikan avulla erotetaan myös uudet ja olevat tiet. 11.PUHAS OY Kaavaselostuksen taulukon 2 selitteessä puhutaan virheellisesti Pohjois-Karjalan jätehuolto Oy:stä. Myös kohdan Kontiosuon jäteasema tulee korjata jätekeskukseksi. Vastine: Toimijoiden nimet korjataan kaavaselostukseen. 12. TONTIT JA MAA-ALUEET Eritasoliittymän rajoittuen VT6 itäpuolelle tulisi olla laaja liiketonttivaraus. Alueelle on toimijoilla kiinnostus kaupallisesta toiminnasta. Vastine: Liiketonttivarauksen tarve ja laajuus otetaan huomioon kaavaehdotuksessa. 13. YMPÄRISTÖNSUOJELU Alueelta on tehty luontoselvitys. Selvitys kattaa suunnittelualueen ja se on kaavataso huomioiden riittävän tarkka. Pienialaisemmat kohteet on mahdollista tunnistaa kun alueelle laaditaan tarkempia suunnitelmia. Iiksensuon turvetuotantoalueesta on osa poistunut turvetuotannosta. Kyseinen alue on siirtynyt uudelle maanomistajalle, joka on ottamassa alueen maatalouskäyttöön. Kyseisen alueen kaavamerkintä tulisi saattaa ajan tasalle eli EO- merkintä tulisi korvata M- merkinnällä. Kontiosuon jätekeskuksen ja Lappeenrannantien välissä on alue joka on merkitty osaksi jätekeskuksen aluetta. Alueella on myös sekä suojelualue- että luo- merkinnät. Kyseinen alue tulisi merkitä loppuosaltaan V- alueeksi. On vaikea nähdä että alueelle sijoittuisi sellaisia toimintoja, jotka liittyisivät jätekeskukseen. Alue on jäänne vuoden 2002 erityiskaatopaikka hankkeesta, joka ei toteutunut. Lappeenrannan tien varteen on varattu riittävä melualue, eikä sille sijoitu asumista. Näiltä osin asia on huomioitu. Mahdolliselle raideliikenneyhteydelle tuleville teollisuusalueille ei ole osoitettu LR merkintää, mutta mahdollinen teollisuusraide tulisi huomioida T-alueiden kaavamääräyksissä. Alueella on edelleen maatiloja ja peltoalueet ovat käytössä. Lietelannan levittäminen ja peltotyöt voivat aiheuttaa haju- ja pölyhaittaa. Kaavassa tulisi huomioida se, ettei peltoalueiden välittömään läheisyyteen sallita rakennuspaikkoja. Kaavamerkintä M-1 sisältää mahdollisuuden hajarakentamiseen, jota olisi syytä ohjata.

80 LIITE 3 Sivu 11/23 10 Vastine: Tarkistetaan Iiksensuon turvetuotannon tilanne ja laitetaan kaavaehdotukseen tarkoituksenmukainen merkintä. Ns. erityiskaatopaikan alue muutetaan suojaviheralueeksi. Pistoraideyhteys osoitetaan kaavaehdotuksessa ja teollisuusaluevarauksen määräyksiin sisällytetään alueelle sijoittuvalle teollisuudelle edellytys raideyhteyden tarpeelle. Pöly- ja hajuhaittojen välttämiseksi asuinrakentamisen luvitukseksessa pääpaino tulee olemaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä tapahtuvalla ohjauksella. Hajarakentamisen ohjaaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. 14. ALUEEN ASUKKAIDEN JA MAANOMISTAJIEN MIELIPIDE Mielipiteellä 189 allekirjoittajaa. Asukkaat esittävät ensisijaisesti, että koko osayleiskaavaa koskeva alue toteutetaan asemakaavoittamattomana kylämäisenä alueena. Olemme edelleen sitä mieltä, että alue tulisi säilyttää kylämäisenä. Alueen vetovoimaisuus on perustunut tähän mennessä väljään asutukseen, jossa tonttikoot ovat olleet vähintään m2, usein jopa suurempia. Suuri tonttikoko ja väljä asutus ovat olleet asukkaille tärkeä peruste asuinaluetta valittaessa. Asemakaavoitettavaksi suunniteltu Iiksenvaaran ydinalue on hitaasti rakentunut omaleimainen haja-asutusalue. Alueella rakennukset tonttien sisällä ovat myös hajalleen sijoitettuja ja pihapiirit suuria, joten tonttien mahdollinen pilkkominen ja tonttikoon pienentäminen muuttaisivat ratkaisevasti alueen ominaispiirteitä. Kylällä on myös rikas historia, jota tulee vaalia. Vanhojen 1800-luvulla rakennettujen suojeltavien pihapiirien lisäksi alueella on paljon viime sotien jälkeen siirtolaisten asuttamaa ja rakentamaa ympäristöä, joka kuvastaa oleellisella tavalla Suomen lähihistoriaa. Myös näitä arvoja tulee kunnioittaa kaavoituksessa. Alueelle on laadittu kyläsuunnitelma, jonka hengessä aluetta on autettu. Asukkaat ovat aktiivisesti kehittäneet aluetta, ja alueen infrastruktuuri (vesijohto, viemäri ja tiet) on suunniteltu väljälle asumiselle. Aluetta ei ole aiemmin suunniteltu tiheäksi asuinalueeksi. Edelleen voimassa olevassa Joensuun Maaseutualueiden kehittämisohjelmassa Iiksenvaara mainitaan maaseutumaisena kehitettävänä alueena (sivu 19). Kehittämisen lähtökohtana mainitaan mm: "Ohjelmaa luonnehtii omaehtoinen, ruohonjuuritasolta lähtevä kehittämistoiminta, jossa käytetään hyväksi erilaisten kehittämisohjelmien tarjoamia voimavaroja." Käsittääksemme asemakaavoitusta ei voida nähdä ruohonjuuritasolta lähtevänä kehittämistoimintana. Ohessa linkki kyseiseen kehittämisohjelmaan: Vastine: Iiksenvaara on muodostunut vuosikymmenien aikana hajarakentamisen myötä kylämäinen alueeksi. Alueen rakentamista on ohjannut alueelle laadittu kyläsuunnitelma. Kyläsuunnitelma on mahdollistanut suunnitelmallisen hajarakentamisen alueelle, mutta samalla turvannut alueen myö-

81 LIITE 3 Sivu 12/23 11 hemmin tapahtuvan asemakaavoituksen edellytykset. Osayleiskaavan tarkoituksena on, että kyläsuunnitelmassa osoitetun rakentamisen jälkeen tapahtuvat maankäytön muutokset alueella tapahtuu asemakaavoituksen kautta. Yleiskaava on ohjeena aluetta asemakaavoitettaessa. Yleiskaavassa alueen asemakaavallisen suunnittelun tavoitteeksi on asetettu pyrkimys säilyttää alueen ominaispiirteitä. 1. Molemmin puolin Iiksenvaarantietä tehdyt pyörätievaraukset ovat ylimitoitettuja. Uusille alueille piirretyt molemminpuoliset pyörätiet eivät ole riittävä peruste rakentaa niitä Iiksenvaaran alueelle. Esimerkiksi Kettuvaaran- ja Noljakanteiden yksinkertaiset pyörätiet ovat tavoitekaavaankin nähden huomattavasti kuormitetumpia, eikä niillä silti esiinny ruuhkia tai muita ongelmia. Vastine: Kaavaehdotukseen merkitään olevat kevyenliikenteenreitit omalla mustalla kevyenliikenteen reittiä kuvaavalla merkinnällään. Uudet yhteydet erotetaan olemassa olevista punaisella merkinnällä. Osayleiskaavassa ei oteta tarkemmin kantaa, kummalla puolella tietä reitti tulevaisuudessa kulkee. Kevyenliikenteen reitteihin, kuten myös katuihin kohdistuvat mahdolliset muutokset tulevat tapahtumaan asemakaavoituksen yhteydessä. Liikenteelliset ratkaisut ja niihin esitetyt muutokset tarkastellaan täten asemakaavallisen suunnittelun yhteydessä. Alueen laajamittainen asemakaavoitus ajoittunee vasta kaavan tavoitevuoden tienoille. Yleiskaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan rakentamista ja maankäyttöä siten jotta jätetään suunnittelulle ja toteutukselle vaihtoehtoja. Kaavalla pyritään siihen, että alueella tapahtuva kehitys ja rakentaminen ovat sen suuntaisia, että edesautetaan toimivan ja tarkoituksenmukaisen kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen muodostumista alueelle. 2. Kaavaluonnoksessa Ilomantsintien ja Iiksenvaarantien risteykseen on suunniteltu eritasoliittymä. Risteyksen liikennejärjestelyt olisi joustavampaa toteuttaa kiertoliittymänä. Kiertoliittymä vie vähemmän tilaa, nopeudet ovat pienemmät ja se on myös halvempi ja on siten nopeamassa aikataulussa toteutettavissa. Erityisen tärkeänä pidämme kevyen liikenteen alikulkutunnelin pikaista rakentamista Ilomantsintien ali. Nykyisellään kaikki alueen yläkouluikäiset joutuvat ylittämään vilkkaan Ilomantsin tien ilman suojatietä. Alueella on 80 km/h rajoitus ja erittäin vilkas rekkaliikenne. Risteyksen ohiajoliikenne kasvaa entisestään Fortumin voimalaitoksen rekkaliikenteen lisääntyessä ja siirtyessä käyttämään uutta Ivontietä. Vastine: Ilomantsintien risteysjärjestelyjä koskevat neuvottelut käydään ELYkeskuksen kanssa aikanaan. Kaavassa jätetään tilaa risteysalueen vaihtoehtoisten risteysjärjestelyjen mahdollistamiseksi. Kaavaehdotukseen merkitään kevyen liikenteen alikulku Ilomantsintien ja Iiksenvaarantien risteysalueelle. 3. Ulkoilureittivaraus kaavaluonnoksessa kulkee peltoalueella Iiksenjoen suuntaisesti, se on ehkä tarkoitettu näin vain talvikäyttöön. Ulkoilureittivaraus tulisi suunnitella ympärivuotiseksi ja toteutettavaksi ympyräreittinä siten että idässä se noudattelisi Iiksenjoen rantapeltojen yläreunaa. Pellon yläreunassa on paikoin valmiina kesäisin käytössä oleva kulku-ura. Lännessä linjaus noudattelisi pääosin Fortumilta etelään lähtevää 20 kv:n voimalinjaa kuitenkin siten, ettei se ulottuisi pihapiirien välittömään läheisyyteen tai rikkoisi peltoaukeita.

82 LIITE 3 Sivu 13/23 12 Vastine: Ohjeellisen ulkoilureitin sijaintia kaavakartalla tarkistetaan siten, että se kulkee pääosin olevilla ajourilla ja pellon laidalla. Tämä mahdollistaa paremmin ympärivuotisessa käytössä olevan reitin toteuttamisen. Ulkoilureitin toteuttamiseksi tullaan joko tekemään sopimukset maanomistajien kanssa tai laatimaan erillinen ulkoilureittitoimitus, jossa reitin sijainti lopulta määritellään. Oleellista on muodostaa nykyistä ulkoilureittiverkostoa täydentävä yhteys Karsikon ja Multimäen suunnasta Iiksenvaaran koulun kautta Repokalliolle. Iiksenvaaran länsireunalle osoitetaan ulkoilureittiyhteys myös voimalinjan kohdalle. Ulkoilureittiyhteyksien liittyminen Kissamäen suuntaan osoitetaan Ilomantsintien ja Iiksenvaaran tien kohdalle osoitetun kevyenliikenteen alikulun kohdalle. 4. Alueen palveluiden kehittäminen on jätetty huomiotta osayleiskaavassa. Iiksenvaaran koulu on liian pieni suunnitellulle asukasmäärälle. Tässä tapauksessa oppilaat tulisi kuljettaa muihin kouluihin, joka on kallis ja oppilaiden kannalta huono ratkaisu. Luonnoksesta puuttuvat myös varaukset muille palveluille, kuten päiväkodille tai kaupallisille palveluille. Tältä osin osayleiskaavaluonnos on ristiriitainen. Vastine: Iiksenvaaran alueelle on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajentumisalue, jolla rakentaminen tapahtuu asemakaavoituksen kautta. Alueen asuinalueiden, palveluiden ja mm. virkistysalueiden jäsentely ratkaistaan myöhemmässä kaavallisen suunnittelun yhteydessä. Tässä vaiheessa yleiskaava ei mahdollista sellaista asukaslisäystä, joka edellyttäisi mielipiteessä mainittujen palvelujen perustamista alueelle. 5. Kaatopaikka, jota koko ajan kasvatetaan ylöspäin, ei ole mielekäs yhdistelmä viereen suunnitellulle tiheälle asuinalueelle. Siltäkin osin osayleiskaavaluonnos on kovin ristiriitainen. Vastine: Kaatopaikan korotuksella ei ole nähtävissä mitään konkreettista vaikutusta Iiksenvaaran tulevaan asemakaavoitukseen. Kaatopaikka sijaitsee usean sadan metrin päässä Iiksenvaaran asutuksesta. Kaatopaikan laki tullaan ympäristöluvan mukaisesti maisemoimaan täyttökorkeuden saavuttamisen jälkeen. Laki tulee näkymään kyllä toiminnan ajan maisemassa. Tähän voidaan vaikuttaa metsänhoidollisilla ratkaisuilla jättämällä asutuksen lähelle puustoa, joka estää tai vähentää suoria näkymiä kaatopaikka-alueelle. Tulevaisuudessa jätekeskuksen alueelle loppusijoitettavan jätteen määrä tulee vähenemään merkittävästi jätteen hyötykäyttövelvoitteen tiukentumisen vuoksi. Käytännössä tämä tulee Joensuun osalta tarkoittamaan polttokelpoisen jätteen kuljettamista todennäköisesti Varkauteen poltettavaksi ja muun jätteen kierrätyksen tehostamista. 6. Voimalaitoksen eteläpuolelle suunniteltu teollisuusalueen laajenemisalue tulee poistaa kaavasta. Se ulottuisi lähes nykyisenkin asutuksen takapihoille. Teollisuusalueilla tulee olla riittävät suojavyöhykkeet. Ylipäätänsä teollisuusalueiden tarve kaavassa on reilusti ylimitoitettu, etenkin Papinkankaan osalta. Mahdollinen kuntaliitos Kontiolahden kanssa ohjaa teollisuusrakentamisen jatkossa Lehmon suuntaan. Mikäli kuntaliitos varmistuu kaavan valmistelun aikana, tulee teollisuusaluevarauksia Papinkankaalla merkittävästi pienentää.

83 LIITE 3 Sivu 14/23 13 Vastine: Teollisuusalue ei ulotu yhdenkään rakennuspaikan takapihalle. Aluevarauksen ja asuinrakennuspaikkojen väliin jää yli 200 metriä metsää. Joensuun työpaikka-alueista on tehty vuonna 2012 Joensuun kaupungin kaavoituksessa selvitys Juha Pasman toimesta. Osayleiskaavassa osoitettujen työpaikkaalueiden tarve käy ilmi tästä selvityksestä kiistattomasti. Mahdollisten kuntaliitosten varaan ei ole vielä tässä yhteydessä syytä tuudittautua. Kuntaliitokset eivät poista työpaikka-alueiden tarvetta, koska myös naapurikunnat luovuttavat alueita työpaikkarakentamiseen. Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa on osoitetuttu riittävät alueet työpaikkarakentamiseen seudun kuntien alueelta. 7. Mahdollinen ratayhteys Ilomantsin radalta Fortumille tulee esittää kaavaehdotuksessa melu- ja tärinävaikutusselvityksineen. Vastine: Etäisyys melulle ja tärinälle alttiisiin kohteisiin ja oleviin asuinrakennuksiin on minimissäänkin 200 metriä. Kaupungin alueella aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella melulle ja tärinälle asetetut raja-arvot eivät tule ylittymään asutuilla paikoilla, koska etäisyys on näin suuri. Erillisen selvittämisen tarvetta ei ole. 8. Iiksenvaarantien tasoristeystä ei tule poistaa, vaikka toinen tasoristeys korvattaisiinkin sillalla. Tieyhteys oikaisee useilta Ketunpesien kiinteistöiltä Iiksenvaaran suuntaan lähes kaksi kilometriä, ja päinvastoin Iiksenvaaralta Papinkankaan suuntaan. Vastine: Toiselle rautatien tasoristeykselle ei ole tarvetta, kun radan ylitys toteutetaan. Uudet tielinjaukset ja tieyhteyksien katkaisut muuttavat liikennöintiä eivätkä ne aina lyhennä kaikkien autolla liikkuvien matkojen pituuksia kaikkiin suuntiin. Ratkaisut eivät poista liikenneyhteyttä Ketunpesien ja Iiksenvaaran väliltä, joten jokaiselle kiinteistölle ja peltolohkolle on jatkossakin tieyhteys. 9. Alueen maisema-arvot tulee paremmin huomioida osayleiskaavassa. Iiksenvaarantielle näkyvät peltoaukeat tulee merkitä kaavaan maisemallisesti arvokkaina alueina. Vastine: Peltoalueet on osoitettu maatalousalueeksi, jolla sallitaan vain ulkoiluun, virkistykseen ja maatalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä on riittävä alueen maiseman säilymiseksi. 10. Uusi tieyhteys Papinkankaan suunnasta Ketunpesäntielle on sijoitettu Mekilän tilan kohdalla vesijohdon runkolinjan päälle. Samassa kohdassa tielinjaus on sähkölinjalla. Tielinjaus tulisi siirtää tällä kohdalla riittävästi etelään runkovesijohto huomioiden. Vastine: Tieyhteyden toteuttaminen perustuu myöhemmin laadittavaan asemakaavaan tai katusuunnitelmaan. Tarkemmassa suunnitelmassa ratkaistaan kuinka tieyhteys sijoittuu mm. johtoihin nähden. Osayleiskaavassa osoitettu sijainti on yleispiirteinen.

84 LIITE 3 Sivu 15/ HUIKURI HANNU 1. Hajarakentamisoikeus 1980-luvulla liksenvaaran kyläsuunnitelmassa muodostettiin kaksi rakennuspaikkaa yhdistäen kahden eri tilan (Päivilä ja Pikku Päivilä) maa-alueita. Nyt uusi rakennuspaikka on esitetty vain toisen tilan omistajalle, vaikka molempien tilojen omistajat ovat osoittaneet maata tiloistaan kyläsuunnitelman mukaiseen rakentamiseen. Kaavoittaja on tulkinnut osaltamme hajarakennusoikeuden käytetyksi. Pyydän, että rakennuspaikat tulkittaisiin siten, että toinen näistä on Pikku Päivilän osuus ja toinen Päivilän tilan osuus hajarakennusoikeudesta. Perusteluna on, että ko. rakennuspaikat merkittiin osittain kummankin tilan alueelle. Näin ollen esitän, että tilani Pikku Päivilä alueelle osoitettaisiin yksi rakennuspaikka. Mielestäni mahdollinen rakennuspaikka olisi nykyisen ladon alueella, koska Joensuun Veden (liksenvaaran vesiosuuskunnan) vesi- ja viemäriputket kulkevat ko. kohdan lähellä. Vastine: Iiksenvaaran alueella tapahtuva lisärakentaminen tulee tapahtumaan asemakaavoituksen pohjalta. Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on todettu tarkoituksenmukaiseksi osoittaa alueelle laaditun kyläsuunnitelman mukaiset rakennuspaikat, koska alueen rakentaminen on luvitettu ja tapahtunut kyseisen suunnitelman pohjalta. Kyseisiin rakennuspaikkoihin kohdistui myös maanomistajien vahva uskomus rakentamisen mahdollisuuksista. Tällöin on tasapuolisinta mahdollistaa saman suunnitelman rakentamattomina pysyneiden paikkojen rakentamismahdollisuudet. Kyseiset paikat sijaitsevat siten, ettei niiden toteuttamisesta ole nähtävissä haittaa tulevan asemakaavan toteutukselle. Uusia kyläsuunnitelmasta poikkeavia rakennuspaikkoja ei osoiteta tässä yleiskaavassa. 2. Ulkoilureittivaraus liksenjoen puolella Ehdotus ulkoilureitiksi keskelle parasta peltoaluetta tuntuu oudolta alueen kaavamerkintään nähden, mikäli on kysymyksessä ko. ulkoilureitin ympärivuotinen käyttö. Tällöin liksenjoen puoleisten sarkojen viljely todennäköisesti tulisi mahdottomaksi. Toisin sanoen ko. varaus on ristiriidassa peltojen kaavamerkinnän kanssa. Käytännössä keväisin ja syksyisin maatalouskoneet joutuisivat ylittämään ulkoilureitin jokaisen saran kohdalla. Täten syntyisi vaara että traktorit särkisivät ko. reitin. On todennäköistä, että peltojen viljelyssä pitäminen joen puolella tulisi mahdottomaksi. Jos ko. reittiä ylläpidettäisiin vain talvisaikaan, niin siihen ei liene estettä. Vastine: Ohjeellisen ulkoilureitin sijaintia kaavakartalla tarkistetaan siten, että se kulkee pääosin olevilla ajourilla ja pellon laidalla. Tämä mahdollistaa paremmin ympärivuotisessa käytössä olevan reitin toteuttamisen. Ulkoilureitin toteuttamiseksi tullaan joko tekemään sopimukset maanomistajien kanssa tai laatimaan erillinen ulkoilureittitoimitus, jossa reitin sijainti lopulta määritellään. Oleellista on muodostaa nykyistä ulkoilureittiverkostoa täydentävä yhteys Karsikon/Multimäen suunnasta Iiksenvaaran koulun kautta Repokalliolle. 3. Asemakaavoitettavan alueen rajaus liksenvaaran lakialueella Pikku Paivilan osalta liksenjoen puolella. Esitän, että rajausta voitaisiin tarkistaa lähemmäksi metsän reunaa peltojen kohdalla. Perusteluna totean, että näin luotaisiin asuinkortteleihin avaruuden tuntua, kun laaja peltoalue näkyisi paremmin.

85 LIITE 3 Sivu 16/23 15 Vastine: Yhdyskuntarakenteen laajentumisalueen rajaus on yleispiirteinen ja se voidaan ulottaa myös peltoalueen reunaan. Tarkoituksena on kuitenkin asemakaavoituksen yhteydessä jättää peltoalueen ja asutuksen väliin hieman etäisyyttä mm. haju ja pölyhaittojen välttämiseksi. Asemakaavoitettavan alueen tarkempi rajaus määräytyy asemakaavoituksen yhteydessä. Peltoalueen näkyvyyteen voidaan vaikuttaa myös metsänhoidollisilla toimenpiteillä. 4. Metsätalouden harjoittaminen Osayleiskaavan vahvistamisen ei tulisi rajoittaa metsätalouden harjoittamiseen osoitettujen alueiden metsätalouskäyttöä, ts. toimenpidekielto tulisi kumota. Vastine: Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpiderajoitusta ei määrätä muuta kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille alueille. Laatimisen aikainen toimenpiderajoitus kumotaan muilta alueilta kaavan saatua lainvoiman. 5. Kontionsuon kaatopaikan jätepenkan korkeus Kaatopaikan jätepenkan jatkuva korotus tulee aiheuttamaan pohdinnan tulevaisuudessa, voidaanko liksenvaaraan osoitettu mahdollinen asemakaavoitus yleensäkin toteuttaa. Olisi suotavaa, että yleiskaavaselostuksessa otettaisiin ko. asiaan kantaa. Vastine: Kaatopaikan korotuksella ei ole nähtävissä mitään konkreettista vaikutusta Iiksenvaaran tulevaan asemakaavoitukseen. 16. IKONEN RISTO Paraikaa esillä olevassa kaavaluonnoksessa esitetään poistettavaksi Iiksenvaara- Kukkolatien ja Iiksenvaaran koulu - Ketunpesät yksityistien varrella olevat tasoristeykset. Edellinen (Kuusikkoahon tasoristeys) haluttaisiin sulkea kokonaan liikenteeltä ja jälkimmäisen tilalle (Ketunpesäntien tasoristeys) on ilmeisesti tarkoitus rakentaa ylikulkusilta. Koska Kuusikkoahon tasoristeys sijaitsee Iiksenvaaran ja Reijolan pääkulkuväylän varrella, yhteyden katkaiseminen pakottaisi avaamaan oikotien Koivulan tasalta Ketunpesäntielle. Kaavaluonnoksessa uusi tieväylä on sijoitettu kulkemaan Koivulasta Pitkälään ulottuvan peltoalueen halki. Kyseinen peltoalue on Iiksenvaara-Ketunpesät-Papinkangas -alueen yksi tärkeimmistä maisema-alueista, jonka keskellä kulkeva kärripolku on ulkoilijoiden ja luontoharrastajien ahkerassa käytössä. Iiksenvaara-Kukkolatien, rautatien ja Ketunpesäntien väliin jäävä yhtenäinen metsä- ja peltoalue muodostaa hienon kokonaisuuden, jossa virkistys- ja luontoarvot ovat sopusoinnussa perinteisen maatalouskäytön kanssa. Peltoaukean reunametsiin on sijoitettu runsaasti pesimäpönttöjä ja peltoaukean keskellä olevat kaksi metsätyppyä ovat monien lintulajien suosittuja pesimäpaikkoja. Talvisin peltoaukea tarjoaa esteettömän latuyhteyden Iiksenvaaran koulun ja Ketunpesien välille. (Ks. Liite) Kaavaan merkitty tielinjaus tuhoaisi peruuttamattomasti tuon ainutlaatuisen kohteen. Samalla se lisäisi liikennevirtaa Iiksenvaaran koulun ja Asikaisentien välillä. Jos ylikulkusilta valmistuu, tulee se varmasti nostamaan myös ajonopeuksia tiealueella, jota pitkin kaikki Ketunpesäntien varrella asuvat alakoululaiset käyttävät koulumatkoihinsa. Joensuu-Ilomantsi-rata on varsin huonokuntoinen, minkä tähden junien kulkunopeus on tavanomaista alhaisempi. Nykyisellään radalla kulkee muutama juna viikossa, joten mittavia radan perusparannuksia ei ole odotettavissa. Kuusikkoahon tasoristeyksessä näkyvyys

86 LIITE 3 Sivu 17/23 16 molempiin suuntiin on erinomainen. Ketunpesäntien tasoristeys toimii taas luontaisena hidastetöyssynä, jonka ansiosta ajoneuvojen nopeudet pysyvät maltillisina. Me allekirjoittaneet esitämme, että kaavaluonnoksesta poistetaan peltoaukean läpi piirretty tielinjaus. Koska kyse on erittäin vähäisessä käytössä olevasta radasta, Kuusikkoahon tasoristeystä ei tarvitse poistaa. Näin yhteys Iiksenvaaran ja 6-tien välillä säilyy ennallaan, jolloin uutta tielinjausta ei tarvita. Niin haluttaessa kaavaan voidaan tehdä varaus Ketunpesäntien ylikulkusillalle. Vastine: Ylikulkusilta poistaa rautatien ja tieyhteyden tasoristeyksen, joka parantaa liikenneturvallisuutta sen lisäksi että sillä on liikennevirtoja sujuvoittava vaikutus. Peltoaukean läpi on osoitettu tieyhteys, joka sijaitsee peltojen läpi kulkevan nykyisen ajouran kohdalla. Tieyhteyden vaikutukset maisemaan eivät ole dramaattisia. Tieyhteys voi olla myös maisemaa täydentävä ja siihen hyvin istuva ratkaisu, kuten nykyinen Ketunpesäntie, joka kulkee peltoaukeiden keskellä. 17. ILPPOLA VIENO Omistamani kiinteistö Katinkulma 42:3 osoite Tohtorilantie 1, on suunniteltu jäävän teollisuusalueeksi kaavoitettavan alueen sisään kuten myös asutetut naapurikiinteistöt Koivunurmi (osoite liksenvaarantie 65)ja Kivelä (osoite Tohtorilantie 4). Kiinteistölle on valmistunut omakotitalo v ja autotalli-varastorakennus v. 2002, Kivelässä on suoritettu viime vuosina merkittäviä peruskorjaus- ja lisärakennustöitä ja myös Koivunurmen rakennukset ovat hyväkuntoisia. Esitän, että teollisuusalueeksi suunnitellun alueen rajaa siirretään kiinteistöjemme kohdalla länteen niin että kiinteistömme jäävät teollisuusalueen itäpuolelle. Kysymys on muutamasta hehtaarista teollisuusaluetta kontra kolme hyväkuntoista asuttua kiinteistöä. Vastine: Alueen pääkäyttötarkoitus on teollisuusalue. Alueen lopullinen käyttötarkoitus ratkaistaan asemakaavallisessa suunnittelussa. Tällöin ratkaistaan yksityiskohtaisesti kuinka alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen käyttö sijoittuu alueella ja kuinka alueella nykyisellään oleva asuminen ja rakennuspaikat sopeutuvat tulevaan kaavaan. Asuminen ja teollinen toiminta eivät ole toisilleen sopivia naapureita. Lähtökohtana on kuitenkin, että asuttuja kiinteistöjä voitaisiin käyttää asumiseen niiden järkevän käyttöiän loppuun. 18. JOENSUUN LATU RY Joensuun Latu ry:n mielestä ohjeellinen ulkoilureitti Repokallion ulkoilualueelta Imatrantien (Vt 6) alikulun kautta liksenvaaran koululle ja edelleen Ilomantsintien alittaen Kissamäen ulkoilureitille on mainio ratkaisu. Väylästä muodostuu suurelle väestöpohjalle mielekäs rengasreitti. Vaikka merkinnät ovat osayleiskaavassa sijainniltaan ohjeellisia, yhdistyksemme esittää luonnoksen ulkoilureististöjen kulkuun seuraavat muutokset: 1. Esitämme, että ohjeellinen ulkoilureitti kulkisi liksenvaarantien pohjoispuolella liksenvaaran koululle asti ja koulun kohdalle merkittäisiin alikulku. Eritasoratkaisuun voitaisiin ohjata myös pohjoisen suunnasta tuleva kevyen liikenteen kulku. Näin ulkoilureitin ei tarvitse ylittää liksenvaarantietä. Ratkaisu lisää reitistön ja koululle kulkevan kevyen liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta.

87 LIITE 3 Sivu 18/ Esitämme myös, että ohjeellisen ulkoilureitin eteläisempi haara ylittäisi liksenjoen rautatien pohjoispuolitse Joensuun seudun yleiskaavan mukaisesti. Näin ulkoilureittiverkosto muodostaisi rengasreittiyhteydet Kulhoon ja Heinävaaralle. Liitteenä seuraavalla sivulla on Joensuun seudun yleiskaavasta ja nyt kyseessä olevasta luonnoksesta asemoitu karttaoteyhdistelmä, johon muutosesityksemme on luonnosteltu punaisin merkinnöin. Vastine: Ulkoilureitin alikulkua Iiksenvaarantien kohdalle ei osoiteta yleiskaavassa. Tarve ja mahdollinen toteuttaminen ratkaistaan myöhemmin alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Heinävaaraan suuntautuvan ulkoilureittiyhteyden sijainti siirretään Joensuun seudun yleiskaavan mukaisen sijaintiin. 19. LAAMANEN TAPANI Tila 16:26 Kangaspelto on ollut sukumme omistuksessa kauan. Papinkankaan ratapihasuunnitelman takia paikka oli pitkään rakennuskiellossa. Toivomme että ainakin osa tilasta tulisi kaavassa omakotialueeksi ja säästyisi lapsillemme ja lapsenlapsillemme rakennuspaikoiksi. Rakennuslupia emme ole hakeneet koska tilanne on ollut tiedossa 60- luvulta asti. Vastine: Alue on osoitettu nyt laadittavassa osayleiskaavassa teollisuusalueeksi, kuten myös alueella voimassa olevassa Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa. Uuden asuinrakentamisen osoittaminen teollisuusalueelle ei ole tarkoituksenmukaista. Asuminen ja teollinen toiminta eivät ole toisilleen sopivia naapureita. 20. MANTSINEN JERE Toivotaan kaavan mahdollistavan omakotirakentamisen tilalle Onnela. Vastine: Ketunpesien alueella tapahtuva mahdollinen hajarakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa. Harkinnassa noudatetaan emätilapohjaista maanomistajia tasapuolisesti kohtelevia mitoituksia ja periaatteita. 21. MUTANEN PASI Esitän eriävän mielipiteen viherkäytävän kaavoittamisesta Tohtorilantielle. Paitsi jos se ei estä käyttämästä Tohtorilantietä tontille (Tohtorilantie 2 ja 4), Liisa Kuusipalon tontille ja pellolle. Tilanne on tällä hetkellä päinvastainen. Meille tuleva tie olisi suljettavissa muulta liikenteeltä kuin asianosaisilta mutta meitä ei haittaa hevosten kulkeminen kotiimme menevällä tiellä. Esitän eriävän mielipiteen viherkäytävän kaavoittamisesta Tohtorilantielle JOS se estää tonteille pääsyn. Esitän eriävän mielipiteen Kukkola-liksenvaarantie tien katkaisuun ajoneuvoliikenteeltä. Tarvetta tielle on meillä kaikilla liksenvaarantien alussa asuvilla sekä peltoja viljelevillä maatalouksilla. Tien alitukseen tulee ajoneuvokaista joten haluamme käyttää kyseistä reittiä jatkossakin. Lisäksi asettaisin harkittavaksi Tohtorilantien ja liksenvaarantie 63 kiinteistöjen kaavoittamista teollisuusalueeksi. Kiinteistöt ovat pääsääntöisesti vanhaa rakennuskantaa ja niiden jättäminen teollisuusalueen ulkopuolelle ei pienentäisi teollisuusalueeksi kaavailtua aluetta merkittävästi. Myös alueella olevien asuinrakennusten arvonlasku on kohtuuton, joka aiheuttaa asukkaille taloudellisia tappioita, mikäli kaavaluonnosta ei muuteta. Vastine: Kyseisen alueen pääkäyttötarkoitus on teollisuusalue. Alueen lopullinen käyttötarkoitus tullaan ratkaisemaan asemakaavallisessa suunnittelussa.

88 LIITE 3 Sivu 19/23 18 Tällöin ratkaistaan yksityiskohtaisesti kuinka alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen käyttö sijoittuu alueella ja kuinka alueella nykyisellään oleva asuminen ja rakennuspaikat sopeutuvat tulevaan kaavaan. Nyt laadittava kaava ei muuta alueen kaavallista tilannetta nykyisestä. Alue on osoitettu myös voimassa olevassa Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa teollisuusalueeksi. Asuminen ja teollinen toiminta eivät ole toisilleen sopivia naapureita. Lähtökohtana on kuitenkin, että asuttuja kiinteistöjä voitaisiin käyttää asumiseen niiden järkevän käyttöiän loppuun. 22. NIITTYKUMMUN MAATILAYHTYMÄ Koskien otsikossa mainittua osayleiskaavaa, annamme oman mielipiteemme vuokratuilla ja viljelyksessämme olevia peltoja koskien. Tämä koskee peltolohkoja , sekä (RNot: , , ja ), jotka sijoittuvat pääasiassa liksenjoen ja Kydönkallion väliselle peltoalueelle. Osayleiskaavaan suunniteltu ulkoilureitti keskellä peltoaukeaa on varmasti hieno ajatus yksittäisen ulkoilijan kannalta, mutta viljellyllä pellolla ajatus on kaikkea muuta. Johtuen sarkaojista, joita savimaalla on oltava riittävän tiheään peltojen kosteustasapainon takia, peltosarat ovat nykyisille koneille jo riittävän pienet. Mikäli sarkoja pienennetään mitä eriskummallisimman muotoisiin lohkoihin ulkoilureitin tullessa peltoaukealle, vaikeutuvat työmenetelmät entisestään. Peltoviljelyn eri työt paitsi vaikeutuisivat, myös hidastuisivat ja tulisivat siten kustantamaan enemmän. Mikäli suunnitelman mukainen ulkoilureitti toteutuisi polkuna tms. joka katkaisisi peltosarat ja veisi näin ollen pellon pinta-alaa, työkustannuksien lisäksi tulonmenetystä aiheuttaisivat vähentyneet viljanmyyntitulot sekä pienemmät em. tiloille saatavat tuet. Mikäli kyseessä olisi vain talviaikaan käytettävä ulkoilureitti peltoaukealla, on sekin maalajista riippuen erittäin huono ajatus. Koska maalaji pelloilla on em. savea, painautunut lumi esim. hiihtoladun pohjalla pitäisi maan jäässä ja estäisi roudan sulamisen. Pahimmillaan routa sulaisi vasta toukokuun aikana tai jopa kesäkuun alkupuolella, jolloin viljely vaikeutuisi kohtuuttomasti. Uhkana on, että osa peltoalueesta on kylvökunnossa ja hiihtoladun tms. pohja on niin märkä, että työkoneilla ei pääse ko. alueen yli. Edellä mainituin seikoin vastustamme osayleiskaavassa suunniteltua ulkoilureittiä peltoaukeiden lävitse. Vastine: Ohjeellisen ulkoilureitin sijaintia kaavakartalla tarkistetaan siten, että se kulkee pääosin olevilla ajourilla ja pellon laidalla. Tämä mahdollistaa paremmin ympärivuotisessa käytössä olevan reitin toteuttamisen. Ulkoilureitin toteuttamiseksi tullaan tekemään sopimukset maanomistajien kanssa tai laatimaan erillinen ulkoilureittitoimitus, jossa reitin sijainti lopulta määritellään. Oleellista on muodostaa nykyistä ulkoilureittiverkostoa täydentävä yhteys Karsikon ja Multimäen suunnasta Iiksenvaaran koulun kautta Repokalliolle. 23. ORAVA JONI JA JAHKONEN MIINA Peltoalue liksenvaarantien varressa välillä Kassimäki-Ilomantsin rata muutettava maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Aktiivisessa viljelyskäytössä olevat peltoalueet muodostavat käytännössä ainoan suhteellisen yhtenäisen peltomaiseman nykyisen liksenvaarantien varressa liksenvaaran kaupunginosassa. Kyseinen maisema on säilynyt hyvin alkuperäisenä, eikä siinä esiinny merkittäviä poikkeamia 1950-luvun maisemasta. Aluetta halkova 20 kv:n sähkölinjakin on rakennettu jo 1950-luvulla, ja se istuu hyvin maisemaan. Maisema on käytännössä ainoa pelto-

89 LIITE 3 Sivu 20/23 19 maisema, jonka ohikulkija voi nähdä liksenvaaran puolella. Maiseman arvoa lisää myös alueen läpi kulkeva ulkoilureitti. Vastine: Peltoalue on osoitettu maatalousalueeksi, jolla sallitaan vain ulkoiluun, virkistykseen ja maatalouteen liittyvä rakentaminen. Merkintä on riittävä alueen maiseman säilymiseksi. Asemakaavoitettavan alueen pientalotonttien lukumäärä: Kaavaehdotuksessa on maininta, että liksenvaaralle myöhemmin asemakaavoitettavalle alueelle voidaan karkeasti arvioiden sijoittaa noin 400 pientalotonttia alueen ominaispiirteitä säilyttäen. Tämä on erittäin vahvassa ristiriidassa siihen nähden, että kaavaehdotuksessakin alue halutaan säilyttää kylämäisenä. Tällä hetkellä asemakaavoitettavaksi suunniteltavalla alueella on alle 100 asuinrakennusta. Rakennusmäärän viisinkertaistaminen ei mitenkään mahdollista alueen ominaispiirteiden ja kylämäisyyden säilyttämistä. Vastine: Suunnittelun tavoitteeksi on asetettu pyrkimys säilyttää alueen ominaispiirteitä. Tähän voidaan päästä tarkemmassa suunnittelussa mm. säilyttämällä alueen rakennuskannan kerroksellisuutta ja alueelle ominaisia maisemia. Asemakaavoituksen myötä nykyinen kyläalue muuttuu kaupunkimaiseksi alueeksi. Asemakaavoitus ei kuitenkaan ole lähiajan tavoite. Alueen laajamittainen asemakaavoitus ajoittunee aikaisintaan kaavan tavoitevuoden tienoille. Kassimäen tila: Kassimäen tila (64:3) on kaavaehdotuksessa lähes kokonaan merkitty asemakaavoitettavaksi alueeksi. Alue tulisi säilyttää nykyisellään, koska tila muodostaa nykyisellään hyvin säilyneen esteettisen maalaismaiseman, jossa rakennukset on suhteellisen hajallaan. Tilan rakennukset ovat edustavia esimerkkejä sodanjälkeisestä rakentamisesta. Vastine: Kassimäen tilan kuten koko asemakaavoitettavaksi osoitetun alueen tarkempi suunnittelu tapahtuu asemakaavoituksen yhteydessä. Tällöin ratkaistaan mm. tonttien, viheralueiden ja katujen sijainti, kuten myös se miltä osin ja missä laajuudessa olevat pihapiirit rakennuksineen on syytä säilyttää. Kassimäen tilan rakennettu pihapiiri huomioidaan osayleiskaavassa. Asemakaavoituksen myötä nykyinen kyläalue muuttuu kaupunkimaiseksi alueeksi. Asemakaavoitus ei kuitenkaan ole lähiajan tavoite. Alueen laajamittainen asemakaavoitus ajoittunee aikaisintaan kaavan tavoitevuoden tienoille. Tasoristeyksen poisto nykyiseltä Iiksenvaarantieltä: Kaavaehdotuksessa on esitetty uusi reitti liksenvaarantielle Ketunpesien alueella Ilomantsin radan eteläpuolella. Nykyinen Ketunpesäntien tasoristeys korvattaisiin sillalla ja nykyinen liksenvaarantien tasoristeys poistettaisiin ja tie katkaistaisiin. Uusi yhteys ja silta radan yli ovat ehdottoman hyviä linjauksia, mutta nykyistä tieyhteyttä ei tule katkaista, koska: - Iiksenvaarantien tasoristeyksen alueella tulee jatkossakin olemaan suhteellisen vähäinen liikenne. Vanhan linjauksen säilyminen ei lisäisi liikennettä, koska matka uuden linjauksen kautta liksenvaaran koulun kohdalla olevasta risteyksestä Papinkankaan suuntaan ei juuri kasva. - Tasoristeyksessä on hyvä näkemä molempiin suuntiin. - Junaliikenne radalla on jatkossakin hiljaista.

90 LIITE 3 Sivu 21/ Esimerkiksi liksenvaarantie 44:stä (13:5) matka valtatie 6:lle kasvaisi lähes 1,5 km tasoristeyksen poiston myötä. Myös radan eteläpuolella sijaitsevilta pientaloilta matka Ilomantsintien suuntaan kasvaisi merkittävästi. - Maatalous tarvitsee nykyistä reittiä myös jatkossa, koska alueella on paljon peltoja. - Tasoristeykseen voisi laittaa puolipuomit tai vähintään valo- ja äänivaroituslaitteet. VR Track Oy:ltä on vapautunut ja vapautuu tulevaisuudessa runsaasti käyttökelpoista kalustoa tasoristeysten poiston myötä em. vartioinnin järjestämiseksi. Vastine: Toiselle rautatien tasoristeykselle ei ole tarvetta, kun radan ylitys toteutetaan. Uudet tielinjaukset ja tieyhteyksien katkaisut muuttavat liikennöintiä eivätkä ne aina lyhennä kaikkien matkojen pituuksia kaikkiin suuntiin, mutta parantavat huomattavasti liikenneturvallisuutta. Ratkaisut eivät poista liikenneyhteyttä Ketunpesien ja Iiksenvaaran väliltä, joten jokaiselle kiinteistölle ja peltolohkolle on jatkossakin tieyhteys. Ulkoilureitin linjaus Ulkoilureitin linjaus on ilmeisesti merkitty väärin kaavaluonnokseen liksenvaarantie 44 kohdalla. Tieylitys muutettiin jo 2011 noin 200 m aiemmaksi liksenvaarantie 44 liittymän kohdalle. Nykyiselle reitille on raivattu myös metsään ura oikealle puolelle tietä koululta katsottuna. Vastine: Ulkoilureittien sijainti on ohjeellinen. Ne on osoitettu siihen sijaintiin, joka on tarkoituksenmukainen ulkoilureittikokonaisuuden kannalta. Sijoittelulla on pyritty siihen että reitit ovat yhtenäisiä ja esimerkiksi ajoväylien ylityksiä olisi mahdollisimman vähän. Kevyen liikenteen väylä liksenvaarantien kevyen liikenteen väylä on osittain merkitty väärälle puolelle liksenvaarantietä. Vastine: Kevyenliikenteen osalta merkitään nykyinen väylä omalla merkinnällään, siten kun se nykyisellään kulkee. Rakentamista koskevalla etäisyysmääräyksellä tiestä mahdollistetaan kevyenliikenteenväylän perustaminen asemakaavoituksen yhteydessä molemmille puolille Iiksenvaarantietä. Tarkoituksena on, että esimerkiksi rakentamisella ei estetä mahdollisuutta molemminpuolisten kevyen liikenteen väylien rakentamiseen tulevaisuudessa. Kahta kiinteistöä ei ole merkitty AO:ksi Ilomantsin radan eteläpuolella liksenvaarantien tasoristeyksen tuntumassa kahta asuinkiinteistöä (mm. Kuusikkoaho) ei ole merkitty erillispientalojen asuinalueeksi. Vastine: Kaksi rautatien varressa olevaa asuinrakennuspaikkaa sijaitsevat melulle ja tärinälle alttiilla alueella. Niitä ei osoiteta asuinrakennuspaikkoina kaavakartalle. Näille rakennuspaikoille tapahtuva rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua. Fortumin polttoaineterminaalin mahdollisen pistoraiteen linjaus Fortum oyj on esittänyt, että Iiksenvaaran voimalaitokselle rakennetaan mahdollisesti haararaide Joensuu-Ilomantsi rataosalta. Tätä ei kuitenkaan ole merkitty kaavaehdotuk-

91 LIITE 3 Sivu 22/23 21 seen. Mahdollinen ratalinjaus melu- ja tärinävaikutuksineen on liitettävä kaavaehdotukseen. Rata tulisi linjata pääosin Kontiosuon jäteaseman alueelle. Vastine: Etäisyys melulle ja tärinälle alttiisiin kohteisiin ja oleviin asuinrakennuksiin on minimissäänkin 200 metriä. Kaupungin alueella aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella melulle ja tärinälle asetetut raja-arvot eivät tule ylittymään asutuilla paikoilla, koska etäisyys on näin suuri. Erillisen selvittämisen tarvetta ei ole. 24. VARIS MATTI Iiksenvaaran osayleiskaavan karttaluonnoksessa on merkitty rakennettavaksi kevyen liikenteen reitti Iiksenvaarantien länsipuolelle alkaen tontin Kuusikko 1:3 1 kohdalta ja päättyen Ketunpesien tien alkuun. Olen sitä mieltä, että tämä reitti tulee poistaa suunnitelmasta. Perusteena seuraavaa: 1) Iiksenvaarantien itäpuolella oleva valmis kevyen liikenteen reitti riittää kooltaan hyvin myös kasvavaan tarpeeseen. Jos esimerkiksi verrataan Kettuvaaran tiestöä, niin sielläkin on vain maantien toisella puolella hyvin toimiva kevyen liikenteen reitti, vaikka liikenne reitillä on varmasti monikymmenkertainen myös tulevaan Iiksenvaaran liikenteeseen verrattuna ja Iiksenvaarankin kevyt liikenne kulkee pääasiassa sitä kautta. 2) Jos kuitenkin tämä länsipuolen reitti rakennettaisiin, niin tonttien Kuusikko 1:31 ja Mäntylä 1:33 kohdalle sitä ei voi rakentaa poistamatta tienvarressa olevaa noin satavuotista kuusiaitaa ja pilaamatta molempien tonttien piha-alueet. Tällä kuusiaidalla on kaksi merkitystä: a) Kuusiaita kuuluu olennaisesti Iiksenvaaran maisemakuvaan, jota suunnitelmankin mukaa pyritään vaalimaan. b) Kuusiaita toimii äänieristeenä tien autoliikenteelle. Tontin kohdalla on nimittäin töyssy, josta johtuen moottorijarrutukset ja kiihdytykset sekä kuorma- ja rekka-autojen paukkeet kuuluvat voimakkaina rakennusten sisälle. 3) Koska en tule hyväksymään, että minun kotipihani pilataan ja läpi rakennetaan, vieläpä turhaan, kevyen liikenteen reitti, niin kyseisten tonttien kohdalla se on katkaistava ja siirrettävä tien itäpuolelle. Vastine: Kaavaehdotukseen merkitään olevat kevyenliikenteenreitit omalla mustalla kevyenliikenteen reittiä kuvaavalla merkinnällään. Uudet yhteydet merkitään punaisella kevyenliikenteen reittiä kuvaavalla merkinnällä. Osayleiskaavassa ei oteta tarkemmin kantaa, kummalla puolella tietä reitti kulkee. Kevyenliikenteen reitteihin, kuten myös katuihin kohdistuvat mahdolliset muutokset tulevat tapahtumaan asemakaavoituksen pohjalta. Liikenteelliset ratkaisut ja niihin esitetyt muutokset tarkastellaan täten asemakaavallisen suunnittelun yhteydessä. Alueen asemakaavoitus ajoittunee kaavan tavoitevuoden tienoille. Yleiskaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan rakentamista ja maankäyttöä siten jotta jätetään suunnittelulle ja toteutukselle vaihtoehtoja. Kaavalla pyritään siihen, että alueella tapahtuva kehitys ja rakentaminen on sen suuntaista, joka edesauttaisi toimivan ja tarkoituksenmukaisen kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen muodostumisen alueelle.

92 LIITE 3 Sivu 23/ VENÄLÄINEN SOINI JA LIPPONEN KAIJA Kaavaluonnoksen mukaan Koivunurmen tila, r:no 42:4, pirstoutuu teollisuus- ja varastoalueeksi, maatalousalueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi siten, että noin puolet tilan pinta-alasta sisältäen tilan asuin- ja talousrakennukset jäävät teollisuus- ja varastoalueeksi kaavoitetulle alueelle. Emme halua myydä Koivunurmen tilaa Joensuun kaupungille kaavoitettavaksi teollisuusja varastoalueeksi. Haluamme, että tilan alueet kaavoitetaan kokonaisuudessaan Ketunpesien alueiden mukaisesti, harvaanasutuksi maa- ja metsätalousalueeksi. Koivunurmen tila on toisen sukupolven hallinnassa. Tilan päärakennus ja piharakennukset ovat hyvässä kunnossa. Rakennukset eivät edusta historiallisia arvoja, mutta tilan rakennuksia on kunnostettu ja pihapiiriä on rakennettu 20 vuoden ajan huolella ja ympäristöä kunnioittaen. Tilan päärakennus peruskorjattiin v Rakennukset muodostavat ulkorakennuksineen maalaismaisemaan soveltuvan miljöön ja mikäli perilliset haluavat rakentaa uuden asuinrakennuksen on rakennettu pihapiiri ulkorakennuksineen valmis, viihtyisä ja hyvin hoidettu. Tilan metsät ovat pääasiassa luonnontilaisia. Peltoa on metsitetty 90-luvulla n. 1 ha, osa pelloista on vuokrattu viljelytarkoitukseen luvulla päätehakkuun jälkeen metsää on istutettu n. 1 ha. Metsissä elävät ilvekset, ketut, mäyrät, peurat, jänikset ja oravat ihan pihapiirin tuntumassa. On kohtuutonta, että asuttu, hyväkuntoinen ja rauhallisella alueella sijaitseva tila aiotaan kaavoittaa teollisuusalueeksi ilmeisesti siksi, että alue on 'lähes asumaton'. (Kolme omakotitaloa jää teollisuusalueeksi kaavoitetulle alueelle). Alueelle halutaan kaavoittaa teollisuus- ja varastorakennuksia, jotka turmelevat ympäristön ja ympäröivät metsät. Teollisuus- ja varastorakennusten tontit ja pihat ovat parhaimmillaankin ympäristöä rumentavia; piha-alueet täynnä kaikenlaista konetta, tavaraa ja romua (vrt. P- kn Traktoriosa Oy Vt 6:n varressa, teollisuus- ja varastohallit Ilomantsintien varressa) sekä aiheuttavat toiminnasta johtuen myös liikennettä ja melua. Teollisuusalueeksi kaavoitettu alue voi aivan hyvin rajoittua liksenvaarantien luoteispuolelle, ja Tohtorilantien lounaispuolelle valtatie 6:n varteen ja jättäen Koivunurmen, Katinkulman ja Kivelän tilat maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi teollisuusalueeksi sopivampia alueita ovat Ilomantsintien alue sekä Reijola jo rakennettuine vesi- ja viemäriverkostoineen. Vastine: Kyseisen alueen pääkäyttötarkoitus on teollisuusalue. Alueen lopullinen käyttötarkoitus tullaan ratkaisemaan asemakaavallisessa suunnittelussa. Tällöin ratkaistaan yksityiskohtaisesti kuinka alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen käyttö sijoittuu alueella ja kuinka alueella nykyisellään oleva asuminen ja rakennuspaikat sopeutuvat tulevaan kaavaan. Katujen, tonttien kuten myös viheralueiden tarkempi jäsentely ratkeaa asemakaavoituksen yhteydessä. Nyt laadittava kaava ei muuta alueen kaavallista tilannetta nykyisestä. Alue on osoitettu myös voimassa olevassa Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa teollisuusalueeksi. Asuminen ja teollinen toiminta eivät ole toisilleen sopivia naapureita. Lähtökohtana on kuitenkin, että asuttuja kiinteistöjä voitaisiin käyttää asumiseen niiden järkevän käyttöiän loppuun.

93 LIITE 4 Sivu 1/25 Kaupunkirakenneyksikkö Kaavoitus PAPINKANKAAN VÄHITTÄISKAUPAN VAIKUTUSTEN ARVIO Papinkankaan sijainti ( MML/Logica 2012)

94 LIITE 4 Sivu 2/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. HANKKEEN KUVAUS... 2 SUUNNITTELUTILANNE... 4 Maakuntakaavoitus... 4 Yleiskaavoitus... 5 ALUEEN PALVELUT... 6 LIIKENNE KAUPAN SIJAINTIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET MITÄ ON PALJON TILAA VAATIVAN ERIKOISTAVARAN KAUPPA? TILAA VAATIVAN KAUPAN TARPEET JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPPAPAIKKASELVITYS VENÄJÄN JA EU:N VÄLISEN VIISUMIVAPAUDEN VAIKUTUKSET POHJOIS-KARJALASSA VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN VAIKUTUKSET LUONTOON VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KAUPUNKIKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

95 LIITE 4 Sivu 3/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus HANKKEEN KUVAUS Joensuun kaupunki on laatimassa Iiksenvaaran Papinkankaan Ketunpesien osayleiskaava. Kaavassa on tarkoitus osoittaa Papinkankaalle Karhunmäen eritasoliittymän kupeeseen alueita paljon tilaa vaativan erikoiskaupan ja työpaikkojen sijoittumisen mahdollistamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos kaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten osalta tuli voimaan Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Nykyisessä Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa ja Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä on osoitettu vain päivittäistavarakaupan suuryksiköiden varaukset. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan yksiköt sisältyvät pääosin työpaikka- (TP), palvelujen ja hallinnon (P) aluevarauksiin. Lakimuutoksen myötä myös paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa koskevat ratkaisut ja varaukset tehdään maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa. Kaavajärjestelmän mukaisesti merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavoissa. Kuntakaavoissa eli yleiskaavoissa ja asemakaavoissa osoitetaan vaikutuksiltaan paikalliset suuryksiköt. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee merkitä kaavoissa KM- merkinnällä. Tämän selvityksen tehtävänä on arvioida Papinkankaalle sijoittuvan paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan vaikutukset, huomioiden maankäyttöja rakennuslain 71 b :ssä yleiskaavalle asetetut vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. 2

96 LIITE 4 Sivu 4/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus kuva 1: Ote Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaavaehdotuksesta 3

97 LIITE 4 Sivu 5/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 ) Maakuntakaavan alueiden käyttöä koskevat periaatteet ja siinä osoitetut alueidenkäyttöratkaisut ovat siten kunnan kaavoituksen perustana. Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoituksessa. Pohjois-Karjalassa maakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntavaltuusto päätti 1. vaiheen maakuntakaavan hyväksymisestä Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan lukuun ottamatta muutamaa suunnittelualueen ulkopuolista varausta. Voimassa ovat 1. ja 2. vaiheen maakuntakaavat. 3. vaiheen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. 1. vaiheen maakuntakaavassa suunnittelualue on esitetty maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen laajentumisnuolilla. Alueella oleva kaatopaikka-alue on osoitettu EJ- aluevarauksena ja Fortum Oyj:n voimalaitos ympäröivine työpaikka-alueineen TP- aluevarauksena. Alueen halki on osoitettu myös moottorikelkkayhteys. 2. vaiheen maakuntakaavassa kaavan alueelle on osoitettu Iiksensuon turpeenottoalue. 4. vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt. Siinä mm. käsitellään seudullisia kaupan suuryksiköitä ja tarkennetaan nyt suunnitteilla olevan alueen maankäytön ratkaisuja. Kaavatyöt sovitetaan sisällöltään toisiinsa. 4

98 LIITE 4 Sivu 6/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus Yleiskaavoitus Kuva 2: Ote 1. vaiheen maakuntakaavasta Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n laatiminen käynnistettiin keväällä Kyseessä on MRL:n 6. luvun tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava, joka on laadittu Joensuun seudun nykyisellään viiden kunnan eli Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien alueille. Kaavan hyväksymisestä päätti yhteinen toimielin, Joensuun seudun seutuvaltuusto (SV ). Ympäristöministeriö on vahvistanut (YM2/5231/2008) Joensuun seudun seutuvaltuuston tekemän kaavan hyväksymispäätöksen. Kaava tuli voimaan Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne vuonna Yleiskaavan väestötavoite on asukasta vuonna Väestönlisäys vuoden 2007 lopun tilanteesta on siten noin 5000 asu- 5

99 LIITE 4 Sivu 7/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus kasta. Väestötavoitteen ja ennakoidun asumisväljyyden kasvun perusteella on arvioitu, että seudulla rakennetaan vuosittain keskimäärin noin 600 uutta asuntoa. Uusista asunnoista noin 43 % tulee sijoittumaan pientaloihin, 35 % kerrostaloihin ja 22 % rivitaloihin. Yleiskaava sisältää reservialueita, joilla varaudutaan vuoden 2020 jälkeisiin tarpeisiin ja mahdollisiin muutoksiin kysynnässä sekä varmistetaan kuntien maapolitiikalle liikkumavaraa. Kuva 3: Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta Alueen palvelut Karhunmäen ja Papinkankaan alueella ei sijaitse nykyisellään palveluita. Kunnalliset palvelut haetaan Karsikosta, Niinivaaralta ja keskustan alueelta. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Joensuun keskustan, Papinkankaan ja Raatekankaan alueille. Pielisjoen eteläpuoleisilla alueilla kaupan tarjonta on vielä yksittäisten myymälöiden varassa, mutta Ilomantsintien varteen on ollut suunnitteilla rakentaa Citymarket, joka tulee palvelemaan myös Iiksenvaaralla asuvia. Suunnittelualueen asukkaat hakevat suurimman osan päivittäistavarakaupan palveluista Niinivaaralta sekä Joensuun keskustan myymälöistä ja hypermarketeista. Myös erikoiskaupan palvelut haetaan Joensuun keskustasta ja Joensuun muilta kaupan alueilta. 6

100 LIITE 4 Sivu 8/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus Liikenne Suunnittelualue rajautuu lännessä Valtatie 6:een ja pohjoisessa Ilomantsintiehen (kantatie 74). Alueen halkaisee yhdystieluokkainen Iiksenvaarantie (mt 15696). Alueen teiden vuorokausiliikennemääriä on tarkasteltu ja ennustettu vuonna 2013 päivitetyn Joensuun liikennemallityön yhteydessä. Liikennemallin mukaan liikennemäärät kvl 2012 kvl 2030 ovat seuraavat: Valtatie Ilomantsintie (kantatie 74), Ivontien/Iiksenvaaran 6200/ /10900 risteys Iiksenvaarantie (mt 15696) Liikennemallin mukaan Valtatie 6 nykyisen liikennemäärän, n ajoneuvoa vuorokaudessa, ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Suunnittelualueen pohjoisreunalla kulkevan Ilomantsintien (kantatie 74) liikennemäärien ennustetaan kasvavan Citymarketin ja Ivontien risteyksen kohdalla nykyisestä 6200 ajoneuvosta yli kaksinkertaiseksi (14700 ajoneuvoa) vuoteen 2030 mennessä. Iiksenvaaran risteyksen kohdalla kasvu olisi noin 4800 ajoneuvoa. Kasvussa ei näy Iiksenvaaran mahdollisen lisärakentamisen mukanaan tuoma liikennevaikutus. Suunnittelualueen halkaisee yhdystieluokkainen Iiksenvaarantie (mt 15696), jonka liikennemäärät ovat Iiksenvaaran alueella n. 800 ja Papinkankaan alueella n. 70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemalli ennustaa Iiksenvaaran alueelle n. 20%:n suuruista liikennemäärien kasvua. Papinkankaan alueella liikennemäärien kasvu sen sijaan on suuri teollisuusalueen toteutumisen johdosta. Vuonna 2030 liikennemäärien ennustetaan olevan luokkaa 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien kasvun vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat Karhunmäen eritasoliittymän lähialueelle. Iiksenvaarantien varrella kulkee kevyenliikenteen väylä Iiksenvaaran koululta Ilomantsintien risteykseen asti. Ilomantsintien pohjoispuolella kulkee myös kevyenliikenteen väylä. Ketunpesien alueella kiertää Ketunpesäntieniminen yksityistie. Suunnittelualueen halkaisee Ilomantsin rata, jota liikennöi keskimäärin yksi juna vuorokaudessa. Rautatien tasoristeykset sijaitsevat Iiksenvaaran- ja Ketunpesäntien kohdilla. 7

101 LIITE 4 Sivu 9/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus Kuva 6: Alueen vuorokausiliikennemäärät 2012 ja 2030 (Joensuun liikennemalli 2013). 8

102 LIITE 4 Sivu 10/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus Kuva 6: Alueen vuorokausiliikennemäärät (ELY-keskus 2009). 9

103 LIITE 4 Sivu 11/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus Kuva 7: Valtatie 6 Reijola Repokallio tiesuunnitelma. Kuva 8: Alueella kulkee paikallisliikenteen reitti numero 9. 10

104 LIITE 4 Sivu 12/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus KAUPAN SIJAINTIA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 3.1 Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain muutos kaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten osalta tuli voimaan hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonnaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskustaalueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä on esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: 11

105 LIITE 4 Sivu 13/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoi- 12

106 LIITE 4 Sivu 14/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus tuspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus. 3.2 Mitä on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa? Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat voimaan tulleen lakiuudistuksen jälkeen myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, joka ei aikaisemmin kuulunut kaupan sijainnin ohjaukseen piiriin. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ei ole määritelty laissa. Hallituksen esityksen (HE 309/2010) perustelujen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret, paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet, ja joka edellyttää sijaintia hyvien liikenneyhteyksien varrella. Ympäristöministeriö on vuonna 2000 antanut suosituksen (ympäristöministeriö 2000) paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tulkinnasta. Suosituksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät ovat: Moottoriajoneuvojen kauppa Moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa Rengaskauppa Venekauppa Veneilytarvikkeiden kauppa Matkailuvaunujen kauppa Huonekalukauppa Sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus) Rautakauppa Rakennustarvikekauppa Maatalouskauppa Puutarha-alan kauppa Kodintekniikkakauppa Erikoiskaupan viimeaikaiset muutokset näkyvät paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tuotevalikoimien laajentumisena. Osa liikkeistä keskittyy vain oman toimialan tuotteisiin, mutta osassa liikkeistä on sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan että muiden erikoiskaupan toimialojen tuotteita. Tämän takia yksittäisen myymälän kohdalla rajan vetäminen siihen, onko kyseessä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälä, on hankalaa. Osa erikoiskaupan toimialoista hakeutuu usein keskusta-alueen reunoille ja ulkopuolelle. Nämä toimialat eivät aina kilpaile keskusta-alueelle sijoittuvan kaupan kanssa ja niiden sijoittuminen keskusta-alueelle voi toimin- 13

107 LIITE 4 Sivu 15/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus nan luonteen ja/tai suuren tilatarpeen vuoksi olla vaikeaa. Tällaisia toimialoja ovat erityisesti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialat. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen keskusta-alueen ulkopuolelle edellyttää, että vaikutusten arvioinnin perusteella sijoittumisella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin tai niiden kehittämiseen. 3. TILAA VAATIVAN KAUPAN TARPEET JOENSUUSSA 4.1 Joensuun kauppapaikkaselvitys 2011 Joensuun kauppapaikkaselvitys on laadittu Joensuun kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Työssä on päivitetty vuonna 2001 valmistunut Joensuun ydinkaupunkiseudun kauppapaikkaselvitys. Päivityksen yhteydessä tarkastelualue laajennettiin vastaamaan toteutuneiden kuntaliitosten muodostamaa aluetta. Työssä selvitettiin vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät, kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet sekä kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Seuraavassa on koottu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osalta keskeiset asiat Joensuun kauppapaikkaselvityksestä. Joensuun ydinkeskustan lisäksi merkittäviä kaupan sijaintialueita ovat Joensuussa Käpykankaan alue (veturina Prisma), Raatekankaan alue (Tokmanni ja tilaa vaativaa kauppaa) sekä Pilkko (veturina K-citymarket). Kaikki seudulliset kaupan alueet sijoittuvat Pielisjoen länsipuolelle. Joen itäpuoleisilla alueilla kaupan tarjonta on yksittäisten myymälöiden varassa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen esitettiin kauppapaikkaselvityksessä seuraavalla sivulla olevalla kuvalla 20 Joensuun seudulla ja kuvalla 21 Joensuun ydinkaupunkiseudulla. Paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa on sijoittunut Joensuussa pääosin Käpykankaan, Raatekankaan ja Siihtalan alueille. 14

108 LIITE 4 Sivu 16/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus

109 LIITE 4 Sivu 17/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus Kauppapaikkaselvityksessä on arvioitu liiketilan tarvetta vuoteen 2030 mennessä. Liiketilan laskennallinen lisätarve Joensuussa Ydinkaupunkiseudulta, tarkastelualueelta ja maakunnasta sekä maakunnan ulkopuolelta (loma-asukkaat ja matkailijat) Joensuuhun tuleva ostovoima lisää liiketilan tarvetta Joensuussa Joensuun oman väestön ostovoiman kasvun lisäksi. Vuonna 2009 ostovoiman siirtymä oli Joensuun päivittäistavarakaupassa +19 % ja erikoiskaupassa +90 % (tilaa vaativa erikoiskauppa +73 % ja muu erikoiskauppa +100 %). Päivittäistavarakaupassa on perusteltua pitää tavoitteena kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, jolloin liiketilan lisätarve syntyy pääosin oman väestön ostovoiman kasvun myötä. Mikäli päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä kuitenkin haluttaisiin säilyttää Joensuussa vuoden 2009 tasolla (+19 %), tarvittaisiin päivittäistavarakaupan liiketilaa vuoteen 2030 mennessä lisää yhteensä noin k-m2. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä Joensuuhun jatkuu merkittävänä, joten Joensuun liiketilan lisätarvelaskelmassa on syytä ottaa huomioon myös ostovoiman siirtymä. Mikäli Joensuun nykyinen erikoiskaupan ostovoiman siirtymä (+90 %) halutaan säilyttää, tarvitaan Joensuussa vuoteen 2030 mennessä erikoiskaupan liiketilan lisää yhteensä noin k-m2. Taulukko 21. Joensuun oman väestön ostovoimaan ja ostovoiman siirtymään perustuva laskennallinen liiketilatarve vuoteen 2030 mennessä. Taulukossa 21 esitetty Joensuun laskennallinen liiketilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Tehdyissä selvityksissä (mm. Pohjanmaan liitto 2010) on arvioitu, että päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin kaksi kolmasosaa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin puolet toteutuu uusien myymälöiden muodossa. Päivittäistavarakaupassa osuus on suurempi, koska toimialalla on laajentumistarvetta, vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat laajenevat, jolloin päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää liiketilaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Taulukossa 22 on esitetty uuden liiketilan vähimmäistarve, jossa on oletettu, että kaksi kolmasosaa päivittäistavarakaupan ja puolet erikoiskaupan ostovoiman kasvusta kohdistuu uusperustantaan. Lisäksi on oletettu, että Joensuun päi- 16

110 LIITE 4 Sivu 18/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus vittäistavarakaupan ja erikoiskaupan ostovoiman siirtymä säilyy vuoden 2009 tasolla. Edellä mainituilla lähtöoletuksilla arvioituna päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan uuden liiketilan vähimmäistarve vuosina on Joensuussa yhteensä noin k-m2. Vähimmäistarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k-m2, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin k-m2 ja muuhun erikoiskauppaan noin k-m2. Vähimmäistarvelaskelman mukaiseen liiketilaan tulisi kaavoituksella vähintään varautua, jotta Joensuun nykyinen palvelutaso ja kaupallinen vetovoima säilyisivät. Taulukon 22 laskelma antaa pohjan uuden liiketilan mitoitukselle. Laskelmalla ei kuitenkaan pystytä ennustamaan kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia. Ne voivat lisätä tai vähentää arvioitua liiketilatarvetta. Laskelmassa ei myöskään ole otettu huomioon liiketilapoistumaa, joka lisää jonkin verran liiketilantarvetta. Taulukossa 23 on esitetty vähimmäisliiketilatarpeen jakautuminen keskusta-alueiden ja muiden alueiden kesken. Keskusta-alueille voidaan arvioida kohdistuvan noin puolet päivittäistavarakaupan liiketilatarpeesta ja suurimman osan muun erikoiskaupan liiketilatarpeesta (muotikauppa, pienet erikoisliikkeet ym. keskustahakuinen erikoiskauppa).. Keskusta-alueiden ulkopuolelle kohdistuu suurin osa tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilatarpeesta. Jako keskustan ja keskustan ulkopuolisten alueiden liiketilantarpeesta on suuntaa-antava. Taulukko 23. Arvio vähimmäisliiketilatarpeen jakautumisesta keskustaalueiden ja muiden alueiden kesken. 17

111 LIITE 4 Sivu 19/25 Joensuun kaupunki Papinkankaan vähittäiskaupan vaikutusten arvio Kaavoitus Johtopäätöksiä paljon tilaa vaativan kaupan tilan tarpeista Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tilan vähimmäistarpeen on arvioitu olevan Joensuussa vuosina k-m2. Tästä noin k- m2 arvioidaan sijoittuvan keskusta-alueen ulkopuolelle. Vertailuna tilaa vaativan kaupan tilantarpeesta voidaan tarkastella Käpykankaalla olevaa rautakauppaa, joka sijaitsee m2 kokoisella tontilla. Tontille on rakennettu myymälä ja varastotiloja yhteensä k-m2. Samalla alueella olvien autokauppojen tilantarpeet ovat m2 ja m2 suuruisilla tonteilla 8834 k-m2 ja 7092 k-m2. Tästä voidaan päätellä tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumisen vaatimaksi pinta-alaksi keskusta-alueen ulkopuolella vähintään m Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa FCG Finnish Consulting Group Oy on laatinut Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton toimeksiannosta raportin, jossa on tarkasteltu EU:n ja Venäjän mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia Pohjois-Karjalassa. Paljon tilaa vaativan kaupan osalta selvityksessä esitetty Venäläisten mukanaan tuoma kaupan palvelutarpeen kasvu. Joensuun kauppapaikkaselvityksessä ei ole huomioitu tätä näkökulmaa kaupan tilantarvetta lisäävänä tekijänä. Kaupan palvelut Venäläiset tulevat tällä hetkellä Pohjois-Karjalaan useimmiten ostosmatkalle ja viisumivapauden myötä ostosmatkailun merkitys jatkaa kasvuaan. Kasvava venäläisten asiakkaiden määrä aikaansaa lisäkysyntää sekä päivittäistavarakaupan että erikoistavaran kaupan palveluille. Viisumivapauden toteutuminen lisää vähittäiskauppaan kohdistuvaa välitöntä matkailutuloa vuoden 2025 tilanteessa noin 80 milj.. Lisääntyvä kaupan palvelujen kysyntä aiheuttaa pitkällä aikavälillä selkeän tarpeen myös uusille liiketiloille Pohjois-Karjalassa. Todennäköisesti suurin 18

IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUSLUONNOS

IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUSLUONNOS Kaupunkirakenneyksikkö Kaavoitus 3.4.2013 IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUSLUONNOS Kaava-alueen sijainti ( MML/Logica 2012) Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI

Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI LIEKSAN KAUPUNKI MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIA RNO 58 KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (OSAKORTTELI 58) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 27.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.6.2015 2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

POLVIJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.4.2012 POLVIJÄRVI Salolan tilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-21-7 Salola Ranta-asemakaavaan

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA

SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 22.4.2013/LSa, VLe OAS 1 (10) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASARAKATU 23 JA 25 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:088 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOS VASARAKATU 23 JA 25 KAAVATUNNUS 15:088 KAAVAN PÄIVÄYS 28.10.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 31.12.2010 15:088

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot