KÄYTETTÄVYYSOHJENUORIEN MÄÄRITTÄMINEN TABLETTILEHDEN NAVIGAATIORATKAISULLE

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma Juhani Mykkänen KÄYTETTÄVYYSOHJENUORIEN MÄÄRITTÄMINEN TABLETTILEHDEN NAVIGAATIORATKAISULLE DIPLOMITYÖ Espoo 20. syyskuuta 2011 Valvoja: professori Pirkko Oittinen Ohjaaja: Petteri Putkiranta, DI

2 DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Juhani Mykkänen AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma Diplomityön nimi: Käytettävyysohjenuorien määrittäminen tablettilehden navigaatioratkaisulle Päivämäärä: Julkaisukieli: suomi Sivumäärä: Opetusyksikkö: mediatekniikka Opetusyksikön koodi: T-75 Työn valvoja: professori Pirkko Oittinen Tiivistelmä: Työn ohjaaja: Petteri Putkiranta, DI Tämä diplomityö pyrkii määrittämään käytettävyysohjenuoria sellaiselle tablettilehden navigaatioratkaisulle, joka käyttäjän on tarkoitus kokea helppokäyttöiseksi heti ensikäytössä. Käyttäjäkokemusta tutkitaan vuotiaiden nuorten media-aktiivien näkökulmasta. Tablettilehdellä tarkoitetaan multimedian toistoon kykenevällä kosketusnäytöllä varustetulla tablettitietokoneella selattavissa olevaa sähköistä sanoma- tai aikakauslehteä. Helppokäyttöisyys on määritelty käytettävyyden ISO-standardia mukaillen: helppokäyttöinen navigaatioratkaisu auttaa käyttäjää saavuttamaan tavoitteensa tarkasti ja tehokkaasti sekä saa käyttäjän tyytyväiseksi vuorovaikutukseen tablettilehden kanssa. Navigaatioratkaisulla viitataan kaikkiin niihin tablettilehden käyttöliittymän elementteihin, jotka vaikuttavat käyttäjän kokemukseen tämän lukiessa tai silmäillessä lehteä. Lukemista ja silmäilyä tapahtuu yksittäisten artikkelien, sivujen, osastojen ja koko lehden tasolla sisältäen erilaiset teksti-, kuva- ja muut elementit. Työssä luodaan ensin taustoittavan kirjallisuuskatsauksen perusteella yhdeksän hypoteesia sekä niin kutsuttu 3I-malli siitä, millaisia ominaisuuksia tablettilehden helppokäyttöiseen navigaatioratkaisuun liittyy. Katsauksessa perehdytään käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen sekä näiden arviointiin, erilaisissa informaatiotiloissa kuten verkkosivustoilla navigointiin, käyttäjien mentaalisiin malleihin ja paikantajuun sekä tablettien ja kosketuskäyttöliittymien tämänhetkiseen tutkimuksen tilaan. Empiirisiin kokeisiin soveltuviksi tutkimusmenetelmiksi valitaan käytettävyyden tutkimuksen piiristä heuristinen asiantuntijaläpikäynti, tablettilehtiä koekäyttävien henkilöiden avoimet haastattelut sekä tärkeimpänä ääneen ajattelevien koekäyttäjien havainnointi vahvistettuna vapaan läpikäynnin metodeilla. Mainituilla menetelmillä 18:sta käytettävyystestistä kerätyt tulokset luokitellaan ja taulukoidaan käyttäjä- ja lehtikohtaisesti sen mukaan, mihin navigaatioratkaisujen osa-alueisiin ne liittyvät. Luokiteltu ja koodattu aineisto analysoidaan, minkä pohjalta esitetään tablettilehtikohtaiset johtopäätökset testattujen sovellusten helppokäyttöisyydestä. Tämän analyysin pohjalta vastataan päätutkimuskysymykseen ja esitetään kuuteen alakategoriaan jaettu 21 ohjenuoran lista siitä, millaiset tekijät parantavat tablettilehden navigaatioratkaisun helppokäyttöisyyttä. Johtopäätökset vahvistavat kirjallisuuskatsauksen pohjalta tehdyt hypoteesit ja tuovat uusia havaintoja aiheesta. Päätuloksia ovat seuraavat: Käyttäjä oppii navigoimaan tablettilehteä nopeimmin, jos lehti hyödyntää käyttäjällä olemassa olevia mentaalisia malleja toisintamalla joko printistä tai verkosta tuttuja navigointikäytäntöjä. Käyttäjälle on tarjottava selvät graafiset ja tekstilliset vihjeet navigaation mahdollisuuksista, tai käyttäjä hämmentyy. Käyttäjän eksymistä lehteen voi ehkäistä tarjoamalla visuaalisia apuvälineitä paikantajun säilyttämiseksi. Sisällysluettelo on navigaatioratkaisun tärkein elementti. Käyttäjän on löydettävä se välittömästi, ja sisällysluettelon on tarjottava monipuoliset työkalut sekä lehdessä liikkumiseen että sen silmäilyyn. Käyttäjä ei välttämättä halua muunnella tekstin kokoa, mutta hän kaipaa lähes poikkeuksetta mahdollisuutta tarkkailla kuvia ja muita visuaalisia elementtejä suurentamalla. Käyttäjä tekee virhesiirtymiä, minkä vuoksi hänelle on tarjottava mahdollisuus palata jälkiään takaisin-painikkeella. Käyttäjille on vaihtelevien mieltymysten vuoksi tarjottava mahdollisuus lukea tablettilehteä sekä vaaka- että pystyrotaatiossa. Käyttäjät eivät näytä lukevan tablettilehtien ohjeita, minkä vuoksi luettavaksi tarkoitetut ohjeet on pakotettava käyttäjän nähtäville. Jatkotutkimuksen kohteiksi esitetään tablettilehtien käytettävyyden tutkimista muissa kohderyhmissä, pidemmillä käyttöajanjaksoilla sekä muiden kuin työssä tarkasteltujen tablettilehtien osalta. Asiasanat: tablettilehti, navigaatio, käytettävyys, käyttäjäkokemus, HCI. < Kimmo, just zoom

3 ABSTRACT OF A MASTER S THESIS Author: Juhani Mykkänen AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF SCIENCE Degree Programme of Information Networks Title: Defining usability guidelines for the navigation solution of a tablet paper Date: 20 Sep Language: Finnish Number of pages: Professorship: Media Technology Code: T-75 Supervisor: Prof. Pirkko Oittinen Abstract: Instructor: Petteri Putkiranta, M. Sc. This thesis aims to define usability guidelines for the navigation solution of such a tablet paper that is intended to be experienced as easy-to-use beginning from the first try. The user experience of such a paper is studied from the point of view of young media savvy users aged between 18 and 34. A tablet paper is defined as a eletronic paper that can be browsed with a tablet computer equipped with a touchscreen and capable of handling multimedia content. Easy-to-use is defined through the ISO standard for usability: the extent to which the tablet paper can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, effciency, and satisfaction. A navigation solution comprises all the UI elements that affect the user s experience while she reads or browses through the paper. This reading and browsing extends to individual articles, pages, sections and the whole of the paper including text, images and other content elements. A literature review forms the basis of nine hyphotheses and a so called 3I model of what kind of characteristics define an easy-to-use tablet navigation solution. The review focuses on usability, user experience, navigation of information spaces including websites, mental models of users, sense of location in an information space and the recent literature on tablet computers and touch UIs. Research methods for the empirical part include heuristic expert evaluation, user interviews and the method of thinking aloud reinforced with a method called the free form walkthrough. The material from the 18 usability tests is categorized and coded according to individual users, papers and the elements of each navigation solution. The material is then analyzed and reviewed against the original hypotheses. Based on this review 21 usability guidelines divided into six subcategories are formed. These guidelines confirm the earlier hypotheses and also contribute to the literature by giving new information about usability issues regarding tablet navigation. The main results are as follows: The user learns the navigation logic of a tablet paper the fastest if the paper relies on known navigational mental models from print and the web. In order not to confuse the user she needs clear visual affordances on the possibilities of the navigation solution. The user can be prevented from getting lost in the paper by providing clear visual hints of the location of the user. The UIs table of contents is the most important element of the navigation solution. The user needs to find the TOC right away and it has to offer versatile tools for both moving around the paper as browsing and glancing through it. The user does not necessarily need the chance to change text size, but he almost invariably wants to zoom into pictures and other visual elements. The user will make errors in navigation which is why a back button needs to be offered. The users also have differing preferences regarding the rotation of the tablet paper which means that the paper needs to function in both horizontal and vertical rotation of the device. The users don t seem to read the instructions for the paper which means that they have to be brought on the screen by force in order to be seen. For future research it is suggested to study tablet paper usability in different target groups, over longer time periods and regarding other papers than those studied here. Keywords: tablet paper, navigation, usability, user experience, HCI.

4 Alkusanat Juu, juu, tämä on vain yksi kouluharkka, mutta pidetään nyt vellovia kiitospuheita, kun mahdollisuus on. Kiitän työn valvojaa Pirkko Oittista, joka luki kärsivällisesti ja yksityiskohtaisesti kommentoiden useamman piiiiitkän version työstä läpi. Pirkko jaksoi yrittää kaivaa minusta akateemista puolta esiin ja piti kiinni siitä, että opinnäytetyön tulee vaikuttaa opinnäytetyöltä eikä sanomalehtitoimittajan hommista vaikutteita vetävän nuorukaisen tajunnanvirralta. Pirkon ansiosta en ole lopputulokseen vain ihan tyytyväinen vaan paikoin jopa vähän ylpeä. Toiseksi kiitän työn ohjaajaa Petteri Putkirantaa Helsingin Sanomilta. Petteri keksi taitavasti työn aihepiirin rajauksen ja jeesasi konkreettisen tutkimussuunnitelman muodostamisessa. Petterillä on myös ihailtava kyky ottaa 10 sekunnissa haltuun palaveri, jonka aihetta hän ei vielä 10 sekuntia aiemmin tiennyt. Suuret kiitokset myös Helsingin Sanomille siitä, että minut huolittiin taloon töihin. Ja tietysti Ville Blåfieldille kaikesta tuesta. Ylimääräiset ohjaukselliset kiitokseni osoitan Mika P. Niemiselle, joka antoi hyvää hyvyyttään ja omalla ajallaan (joskus sairasvuoteestakin käsin) useamman arvokkaan ohjeen, jotka auttoivat homman alkuun saamisessa. Käytettävyysavusta kiitän myös Liisa- Maija Keinästä: teet näitä hommia työksesi ilmeisen taitavasti. Anna Virkkuselle ja veljelleni Erkka Mykkäselle kiitokset vaikka mistä, mutta tässä yhteydessä erityisesti ratkaisevasta panoksesta keväisenä iltapäivänä Koffarissa. Rakkaalle äidilleni kiitokset vilpittömästä tsemppauksesta työn edistämiseen sekä puhelintuesta silloin, kun homma veti skidisti mustiin. Isää puolestaan kiitän ensimmäisen version kannustavasta läpikatselmuksesta ja erityisesti siitä, että sain kirjoittaa tätä hänen kyykkiessään pensselin kanssa maalaamassa kuistia, jonka olin itse pyhästi luvannut maalata. Opiskeluajan häpeilemättömästä ihanuudesta kiitokset infon poneille, joka on huikein ystäväporukka jota kukaan voi kuvitella saavansa koulusta (tai tietty mistään muualtakaan). Läpsyvät yläfemmat the tärkeille Kohtalon pojille Jaakolle, Karille ja Laurille sekä dipankirjoituskevään ja -kesän räikeistä rymyreissuista Henrille. Vahvaa voimaa. Kumarrus ainaisesta iloisuudesta Kimmolle (jonka osaavat löytävät tästä työstä) ja pojille. Sekä tietenkin kaikille käyttäjätesteihin osallistuneille. Ja sellaisille, jotka katkerasti tilittivät kun eivät testihenkilöiksi päässeet. Näitä jälkimmäisiä ihmisiä oli muuten tasan yksi, ja se on ihmiskunnan fiksuin, hauskin ja kaunein ihminen eli Salla Koivu, joka on myös tyttöystäväni (what a säkä!). Sallaa kiitän toivottavasti paremmin ihan muualla kuin tässä.

5 Sisällys ALKUSANAT IV 1 JOHDANTO Työn tavoite Käytetyt menetelmät Työn rakenne ja tutkimusprosessi 3 2 TYÖN TAUSTA Testattavien lehtien kehittäjä Lähtökohdat kehittäjän ensimmäisiin tablettilehtiin Kehittäjän päämäärä Tutkimukseen valittu kohderyhmä 5 3 KÄYTETTÄVYYS JA SEN ARVIOINTI Käytettävyys ja helppokäyttöiset järjestelmät Käyttäjäkokemus Käyttäjäkokemuksen kehitys ajassa ja ensivaikutelma Käytettävyyden arviointi Menetelmiä Tutkimukseen valitut menetelmät 18 4 NAVIGOINTI INFORMAATIOTILOISSA Informaatiotilat Reitin etsiminen ja ympäristön mallinnus Käyttäjän tukeminen Verkkosivustojen navigointi Navigaatioratkaisun rakenteen vaikutuksista Käyttäjän päämäärähakuisuus ja silmän liike Navigoitavan dokumentin genren ja mentaalisten mallien merkitys Paikantajun säilymisen merkitys 28 v

6 5 TABLETIT JA KOSKETUSKÄYTTÖLIITTYMÄT Tablettitietokoneista Tyypillinen käyttö Kosketuskäyttöliittymän käytettävyys Kosketuskäyttöliittymän heikkouksia ja vahvuuksia ipadin käytettävyyshaasteita Sähköiset lukulaitteet 35 6 SYNTEESI KIRJALLISUUSKATSAUKSESTA Hypoteesi helppokäyttöisen tablettinavigaation piirteistä I-malli Intuitive käyttöliittymältään intuitiivinen Illustrative visuaalisesti havainnollinen Impressive myönteisen ensivaikutelman antava 39 7 TESTIMATERIAALI Tablettilehtinavigoinnin termistöä Tablettilehden navigaatioratkaisu Navigointieleet Lehti I Sisällön rakenne ja teknisen toteutuksen tausta Navigaatioratkaisu Lehti II Sisällön rakenne ja teknisen toteutuksen tausta Navigaatioratkaisu Lehti III Sisällön rakenne ja teknisen toteutuksen tausta Navigaatioratkaisu Vertaileva yhteenveto navigaatioratkaisuista Yleinen malli tablettilehden navigaatioratkaisusta Tutkitut navigaatioratkaisut verrattuna toisiinsa Tutkitut navigaatioratkaisut verrattuna muihin tablettilehtiin Tablettinavigaatio verrattuna verkko- ja printtinavigaatioon Verkkonavigaatio Printtinavigaatio 79 vi

7 8 KOEASETELMA Käytetty prosessimalli Valitut käyttäjät Asiantuntijaläpikäynti Käytettävyystestit Pilottitesti Varsinainen testirupeama Testikäyttäjien hankkiminen Testauspaikka 88 9 AINEISTON ANALYYSIMENETELMÄT Sisällönanalyysi Aineiston kvantifiointi Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teorialähtöinen sisällönanalyysi Tulosten jäsentämiseen valittu työnkulku Esimerkki työnkulusta TULOKSET Lehti I Lehti II Lehti III Käyttäjien arvosanat testattujen tablettilehtien käytettävyydelle TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Navigaatioratkaisujen elementtikohtaiset johtopäätökset Sivun vaihto Artikkelin sisäinen ja artikkelien välinen navigointi Kainalojuttujen tunnistaminen Kuvat ja kuvagalleriat Linkit ja niiden seuraaminen Osastotason navigointi Käyttäjän paikantaju Takaisin-painike ja kanteen palaaminen Sisällysluettelo 117 vii

8 Ohjeet Näkymän ja tekstin koon muuttaminen Eri rotaatioissa navigointi Testattujen tablettilehtien keskinäinen vertailu Helppokäyttöinen navigaatioratkaisu Ohjenuorat Hypoteesien suhde empiirisiin tuloksiin TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA YLEISTETTÄVYYS Reliabiliteetti ja validiteetti laadullisessa tutkimuksessa Käytettävyystestauksen ongelmia Saavutettujen tulosten luotettavuus ja yleistettävyys Koeasetelman vahvuudet ja heikkoudet Haasteet tulosten tulkinnassa Jatkotutkimuksen kohteet YHTEENVETO 134 LÄHTEET 136 HAASTATTELUT 147 LIITTEET 148 Liite 1: Asiantuntijaläpikäynnin tulokset 148 Liite 2: Koeasetelman pilottitesti 154 Liite 3: Käytettävyystestien haastattelurungot 156 Liite 4: Vapaan läpikäynnin tehtävät 159 Liite 5: Käytettävyystesteissä kerätty aineisto 160 viii

9 1 Johdanto Sanoma- ja aikakauslehdet ympäri maailmaa pohtivat tämän tutkimuksen laatimisajankohtana vuonna 2011, mikä on juuri niille oikea tapa ilmestyä tablettitietokoneilla. Joillekin lehdille keskeisin kysymys on se, luodaanko omista mediasisällöistä ylipäänsä versiota tableteille. Toiset pohtivat yksityiskohtia: kuinka sisältö esitetään paperiversion suhteen erikokoisella näyttöpinta-alalla, mistä osasista tableteilla esitettävä sisältö paketoidaan ja paljonko kokonaisuudesta pyydetään kuluttajalta rahaa. Tämän vuoksi lehtiä kiinnostaa myös sähköisen lukulaitteen käyttäjäkokemus: kuinka voidaan luoda uusia sähköisiä sisältöjä, joita tablettilukijan on vaivatonta käyttää. Kun sanoma-, aikakaus- tai minkä muun tahansa lehden sisältö saatetaan tabletille käyttäjän saataville, käyttäjän on voitava navigoida tekstin ja kuvien, mahdollisesti myös videoiden sekä ääninäytteiden muodostaman kokonaisuuden sisällä. Näin hän voi lukea, katsella, ja kuunnella valitsemiaan lehden sisältöjä paitsi haluamallaan tavalla myös haluamassaan järjestyksessä. Tässä diplomityössä on tutkittu, millainen navigaatioratkaisu on käyttäjän kokemuksen kannalta helppokäyttöinen ja millainen taas ei. Helppokäyttöisyyttä käytetään työssä synonyyminä hyvälle käytettävyydelle, joka määritellään tarkemmin luvussa 3 Käytettävyys ja sen arviointi. Navigaatioratkaisulla viitataan tässä työssä siihen tablettilehden käyttöliittymän toteutukseen, jonka avulla käyttäjä navigoi tai joka auttaa tai ohjeistaa käyttäjää navigoimaan. Navigoinnissa käyttäjä silmäilee lehteä, luovii yksittäisen lehden numeron sisällä sivulta toiselle, siirtyy lehtijutusta toiseen ja liikkuu yksittäisen artikkelin tai lehden osaston sisällä tai tutkii näitä elementtejä haluamallaan tavalla. Navigaatioratkaisu sisältää siis kaikki ne käyttöliittymän elementit, joiden avulla edellä mainittuja siirtymiä lehden sisällä tehdään tai jotka laajemmin käsittäen auttavat tai ohjeistavat käyttäjää tekemään niitä. Navigaatioratkaisun osat määritellään tarkemmin luvussa Tablettilehden navigaatioratkaisu. 1.1 Työn tavoite Työn tavoite on edellä esitettyä mukaillen selvittää, millaisen tablettilehden navigaatioratkaisun käyttäjät kokevat heti ensikäytössä helppokäyttöisenä. Tähän mennessä on tutkittu kosketuskäyttöliittymien käytettävyyttä sekä jossain määrin erityisesti kirjojen lukemiseen tarkoitettujen elektronisille lukulaitteille sekä tablettitietokoneiden saatavien yksittäisten sovellusten käytettävyyttä sekä navigaatiota, mutta ei erityisesti tablettilehtisovellusten käytettävyyttä eikä varsinkaan niiden navigaatioratkaisujen hyviä ja huonoja puolia (ks. luku 5 Tabletit ja kosketuskäyttöliittymät ). Tutkimus siis paikkaa tätä aukkoa kirjallisuudessa. 1

10 Työn tarkempi sovellustavoite on määrittää niin kutsuttuja käytettävyysohjenuoria (usability guidelines) sellaisen tablettilehden navigaatioratkaisun suunnitteluun ja kehittämiseen, joka on tarkoitus kokea helppokäyttöiseksi heti ensikäytöstä lähtien. Ensikäyttö on osa sovellustavoitetta siksi, että käyttäjä saattaa sivuuttaa tablettilehden liian monimutkaisena, ellei se vaikuta helppokäyttöiseltä välittömästi. Sovellustavoite on näin ollen pidemmälle konkretisoitu osa tutkimustavoitetta ja lähestyy tutkimuksen aihetta käytännönläheisestä, tablettilehden suunnittelijan kannalta relevantista näkökulmasta. Esitetyn pohjalta työn päätutkimuskysymykseksi on valittu seuraava: Millainen tablettilehden navigaatioratkaisu on käyttäjän kannalta helppokäyttöinen? Tähän tutkimuskysymykseen liitetään seuraavat alakysymykset: Millaisella navigaatioratkaisulla voidaan tukea sitä, että käyttäjä saavuttaa tarkoin ja täydellisesti tavoitteensa? Millaisella navigaatioratkaisulla voidaan tukea sitä, että käyttäjä saavuttaa tavoitteensa mahdollisimman tehokkaasti? Millainen navigaatioratkaisu saa käyttäjän tyytyväiseksi tablettilehden käyttöön, vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tulokseen? Päätutkimuskysymyksen määreeseen helppokäyttöinen liittyvät alakysymykset on muotoiltu tarkasti noudattaen käytettävyyden ISO-standardia, joka on esitetty luvussa 3.1 Käytettävyys ja helppokäyttöiset järjestelmät, ja jota käytetään tässä työssä käytettävyyden määritelmänä. 1.2 Käytetyt menetelmät Työssä tutkitaan navigaatioratkaisuiltaan erilaisten tablettilehtien käyttäjäkokemuksia ja tablettilehtien käytettävyyttä. Siksi suositaan sellaisia käytettävyystutkimuksen menetelmiä, jotka soveltuvat nimenomaan uuden teknologian hyvien ja huonojen käytäntöjen monipuoliseen tunnistamiseen ja arviointiin. Kuten myöhemmin tullaan näyttämään, tällaisia menetelmiä ovat heuristinen asiantuntija-arvio, ääneen ajattelu, vapaa läpikäynti, sekä haastattelu. 2

11 1.3 Työn rakenne ja tutkimusprosessi Kuva 1 esittää kuvauksen tutkimusprosessista: Luku 7: Testattavien lehtien esittely Luku 8: Koeasetelman esittely Luku 9: Aineiston analysoinnin menetelmät vastaukset tutkimuskysymyksiin Luku 2: Tavoite ja tutkimuskysymykset Luvut 3 6: Kirjallisuuskatsaus Luvut 7 9: Koeasetelman muodostaminen Luku 10: Tulokset Luvut 11 12: Johtopäätökset ja ohjenuorat keskinäinen vertailu Luku 3: Käytettävyyden arviointi Luku 4: Navigointi informaatiotiloissa Luku 5: Tabletit ja kosketuskäyttöliittymät Kuva 1. Tutkimusprosessi Työssä tehdään ensin tutkimuskysymyksiin vastaamista tukeva kirjallisuuskatsaus liittyen työn tavoitteiden kannalta relevantteihin aihealueisiin kuten käytettävyyden arviointiin sopiviin tutkimusmenetelmiin, navigointiin erilaisissa informaatiotiloissa kuten verkkosivustoissa sekä tabletteihin ja kosketuskäyttöliittymiin ja näiden käytettävyyteen. Katsauksen pohjalta luodaan hypoteesit helppokäyttöisen tablettilehden navigaatioratkaisun ominaisuuksista. Tämän jälkeen esitellään tutkittavat tablettilehdet, muodostetaan tarkoitukseen soveltuva koeasetelma ja esitellään menetelmät, joilla tutkimustuloksia analysoidaan. Lopuksi tulokset koodataan ja luokitellaan mainittuja menetelmiä hyödyntäen, minkä jälkeen empiirisiä tuloksia ja kirjallisuuskatsauksen havaintoja verrataan toisiinsa. Vertailun ja tulosten tarkastelun pohjalta vastataan tutkimuskysymyksiin muodostamalla joukko käytettävyysohjenuoria. Muodostettuja ohjenuoria peilataan vielä kirjallisuuskatsauksessa muodostettuihin hypoteeseihin, minkä jälkeen pohditaan tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä sekä esitetään jatkotutkimuksen kohteita. 3

12 2 Työn tausta Kun muuta ei ole mainittu, tässä luvussa esitetyt taustatiedot pohjaavat Helsingin Sanomien tablettikehityksestä ja Nyt-liitteestä vastaavien haastatteluihin (Aalto 2011, Blåfield 2011). 2.1 Testattavien lehtien kehittäjä Tässä tutkimuksessa testattavat lehdet ovat Helsingin Sanomien kehittämiä tablettilehtiä. HS on Pohjoismaiden suurin sanomalehti, jonka levikki vuonna 2009 oli kappaletta 1 (Levikintarkastus 2011). Perjantaisin Helsingin Sanomien välissä ilmestyy tabloid-kokoinen Nyt-liite ja kuukauden ensimmäisenä lauantaina Kuukausiliite tai KL. Helsingin Sanomat alkoi julkaista uutisia verkossa ensimmäisen kerran vuonna 1996 nimellä Verkkoliite. Nykyään kunkin paperilehden päivittäiset sisällöt ilmestyvät sellaisinaan maksullisina verkossa sekä tekstiartikkeleina että lehden sähköisenä, PDFpohjaisena näköisversiona. Nyt-liitteellä ja Kuukausiliitteellä on omat internetsivustonsa, joiden sisällä julkaistaan ilmaiseksi osia lehtien artikkeleista. Maksua vastaan näistäkin lehdistä pääsee lukemaan täysimittaisia näköisversioita Lähtökohdat kehittäjän ensimmäisiin tablettilehtiin Helsingin Sanomat, Nyt-liite ja Kuukausiliite asennoituivat myönteisesti tablettilehden julkaisemisen mahdollisuuteen vuonna 2010, kun yhdysvaltalainen tietotekniikkalaitteita ja ohjelmistoja tuottava yritys Apple julkisti 10-tuuman kosketusnäytöllä varustetun ipad-nimisen tablettitietokoneen. Näistä lähtökohdista HS julkaisi vuoden 2010 lopussa ensimmäisen version päivälehtensä uutissisällöistä tabletille, tarkemmin ottaen edellä mainitulle Applen ipadille. Kyseessä oli automaattisesti lehden teksti- ja kuvasisällöistä XML-datan avulla koostettava, niin kutsuttu autotaitettu sähköinen lehti. Tällainen malli oli mahdollinen vahvasti uutissisältöihin keskittyvän päivittäin ilmestyvän sanomalehden osalta, sillä lukijat etsivät lehdestä nimenomaan nopeasti hetkessä usein viikon jokaisena päivänä kulutettavia uutissisältöjä. HS:n mielestä Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen kohdalla ulkoasu on kuitenkin päivittäin ilmestyvää sanomalehteä merkittävämmässä roolissa. Nytin ja Kuukausiliitteen paperilehtien aikakauslehtimäinen ulkoasu suurine kuvineen, huomattavan vaihtelevine typografisine ja muine visuaalisine ratkaisuineen sekä juttua lukijalle esittelevine tekstinostoineen on olennainen osa niin kutsuttujen feature-artikkelien lukukokemusta. Kaikki mainittu vaikuttaa myös tuotteen kaupalliseen vetovoimaan. Tämän vuoksi Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen kohdalla ei 1 Nyt-liitteen ja Kuukausiliitteen levikit ja lukijamäärät ovat olennaisilta osin samaa suuruusluokkaa. 4

13 ole toistaiseksi kehitetty niin kutsuttua autotaitettua versiota, vaan on pidetty järkevänä suunnitella jokaisen lehden ulkoasu erikseen sivu sivulta lukijaa varten, oli kyseessä sitten paperinen tai sähköinen julkaisu. 2.2 Kehittäjän päämäärä HS on päätynyt tuottamaan tableteille, tarkemmin määritellen Applen ipadille, räätälöityjä sähköisiä versioita sisällöistään. HS:n toimitus uskoo 2, että eräs lehden paperisen version lukukokemukseen keskeisesti vaikuttava tekijä on sen navigaatioratkaisun luonne: Sivuja on intuitiivista kääntää ja silmäillä. Yksittäiseltä aukeamalta näkee nopeasti, mitkä lehden artikkeleista toimitus on arvottanut tärkeiksi ja kiinnostaviksi, jolloin juttuun liittyy yleensä suuri otsikko, iso kuva ja paljon tekstiä. Vastaavasti lukija näkee, mitkä teksteistä ovat sitä vastoin nopealukuisia, mahdollisesti uutisarvoltaan vähemmän olennaisia tai muuten ytimekkäämpiä sisältöjä: otsikko, kuva tai osuus aukeaman pintaalasta on pienempi. Koko lehden mittakaavassa paperilehteä on suhteellisen nopeaa ja vaivatonta selailla sivulta toiselle tai vaikkapa kerralla lehden ensimmäiseltä sivulta sen viimeiselle sivulle. Kun lehteä aletaan julkaista tablettitietokoneilla, sen navigaatioratkaisu muuttuu paperisesta sähköiseksi. Lehti haluaa tuottaa lukijoilleen mahdollisimman onnistuneen käyttäjäkokemuksen useissa eri päätelaitteissa, mikä johtaa siihen, että tablettilehden käyttäjäkokemuksen olisi oltava ensimmäisestä yrityksestä lähtien mahdollisimman sujuva kaikilla HS:n tuoteperheen lehdillä. Tämä edellyttää johdantoluvussa kuvatun kaltaisesti, että tablettilehden navigaatioratkaisu on hyvä käytettävyydeltään. 2.3 Tutkimukseen valittu kohderyhmä Testattavien lehtien kehittäjä on jaotellut teettämiensä lukijatutkimusten perusteella oman lukijakuntansa segmentteihin. Näistä kohderyhmistä tablettilehtien kannalta keskeiseksi ja siten tämän tutkimuksen aineiston keruun kohderyhmäksi on valittu niin kutsuttu nuorten media-aktiivien segmentti. Nuorten media-aktiivien -kohderyhmää voidaan kuvata seuraavalla tavalla (HS-segmenttien kuvaukset 2010): Nuoret media-aktiivit ovat lapsettomia vuotiaita nuoria ja opiskelijoita, joilla on korkea tai vähintään ylemmän keskiasteen koulutus. He asuvat pääkaupunkiseudulla tai muissa suurissa kaupungeissa. 2 Muun muassa HS:n sisäiseen käyttöön tehtyjen käyttäjätutkimusten perusteella. 5

14 Ryhmästä noin 40 prosenttia on naisia ja 60 prosenttia miehiä. Media-aktiivit elävät monimuotoista elämää: viettävät aikaa viihteellisissä harrastuksissa, käyvät ystäviensä kanssa syömässä, elokuvissa, live-musiikkikeikoilla, klubeilla ja elokuvissa. Ryhmän jäsenet haluavat pysyä ajan hermolla ja hakea uutiset itse internetistä usein myös ulkomaisilta sivustoilta. Media-aktiivit ovat vähentäneet painetun lehden lukemista kaikista eniten HS:n eri kohderyhmistä. Viihde on tärkeässä roolissa arjesta irrottautumisessa. Ajankohtaisten teemojen seuraamisessa nuorille media-aktiiveille on erityisen tärkeää saada näkemyksiä ja erilaisia näkökulmia sekä helppous löytää pääuutiset. Heille on tärkeää myös mahdollisuus itse kommentoida sisältöjä ja vaikuttaa asioihin. Myös sisällön viihdyttävyys on tärkeää. Kohderyhmässä korostuvat seuraavat asennetrendit: normien rikkominen, maine ja rikkaus, hedonismi, kokoontuminen, vartalonmuokkaus, monet identiteetit, erottautuminen, sukupuoli-identiteetti, ostosterapia, muoti, haasteet. 6

15 3 Käytettävyys ja sen arviointi Tässä luvussa esitetään kirjallisuuteen viitaten, mistä käytettävyydessä ja käyttäjäkokemuksessa sekä jälkimmäisen ajallisessa kehittymisessä on kyse. Lisäksi valitaan käytettävyystestauksen menetelmien keskinäiseen vertailuun pohjaten tämän työn tavoitteiden täyttämiseen sopivat menetelmät. 3.1 Käytettävyys ja helppokäyttöiset järjestelmät Helppokäyttöisyydellä tarkoitetaan tässä työssä käytettävyydeltään hyvää. Käytettävyys puolestaan on käsitteenä hyvin tunnettu, mutta selvyyden vuoksi seuraavassa esitetään muutamia käytettävyyteen ja helppokäyttöiseen järjestelmiin liittyviä määritelmiä. Nielsenin (1993) mukaan käytettävyyteen liittyy viisi ulottuvuutta: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virhetiheys ja tyytyväisyyden tunne. Hackos ja Redish (1998) määrittelevät helppokäyttöisen käyttöliittymän seuraavasti: Se heijastelee käyttäjän kannalta tuttuja tai muuten miellyttäviä työnkulkuja (workflow). Se tukee käyttäjän tapaa oppia. Se on yhteensopiva käyttäjän toimintaympäristön kanssa. Se sisältää suunnitteluskeeman tai -metaforan joka on käyttäjälle jollain tapaa entuudestaan tuttu. Se on ulkoisilta puitteiltaan kautta linjan yhdenmukainen ja vaikuttaa visuaalisesti sekä helposti opittavalta että luotettavalta. Se käyttää kieltä ja kuvastoa joka on käyttäjälle tuttua ja helppoa oppia. Benyon et al. (2003) määrittelevät käytettävyyden monipuolisemmin. Heidän mukaansa mille tahansa helppokäyttöiselle järjestelmälle pätevät seuraavat piirteet: Järjestelmä on siten tehokas, että käyttäjä kykenee suorittamaan haluamansa tehtävät kohtuullisella määrällä vaivannäköä. Järjestelmä on siten vaikutusvoimainen, että se sisältää asiaankuuluvat toiminnot ja informaatiosisällöt organisoituna mielekkäällä tavalla. Järjestelmässä on helppoa oppia, kuinka asioita tehdään ja muistaa kuinka niitä tehdään myös jonkin ajan kuluttua. Järjestelmää on turvallista käyttää sille tyypillisissä käyttöympäristöissä. 7

16 Järjestelmä on siten hyödyllinen, että se tekee asioita joita ihmiset haluavat saada tehdyksi. Norman (1988) lähestyy käytettävyyttä keskittymällä ihmisen ja teknologian väliseen käyttöliittymään. Ihmisellä on tiettyjä päämääriä, jotka hänen on muunnettava käyttöliittymän ymmärtämiksi, sen eteenpäin välittämiksi toiminnoiksi. Tämän aikaansaamiseksi ihmisen on ylitettävä kaksi kuilua: Suorittamisen kuilu liittyy siihen, että päämäärät on muunnettava toiminnoiksi. Arvioinnin kuilu taas liittyy siihen, että on päätettävä olivatko ihmisen suorittamat toiminnot menestyksekkäitä liikuttamaan ihmistä kohti tämän määränpäätä. Nämä kaksi kuilua on ylitettävä sekä semanttisesti (ymmärtääkö käyttäjä mitä hänen on tehtävä ja mitä on tähän mennessä tapahtunut) ja fyysisesti (voiko ihminen fyysisesti tai muuten aistiensa avulla selvittää mitä tehdä ja mitä on tapahtunut tähän mennessä). Kuiluja voi havainnollistaa esimerkillä (Norman 1988): Interaktiivisia järjestelmiä kuten esimerkiksi tv:n kaukosäädintä käytettäessä ihmisen on pysähdyttävä ja pohdittava mitä nappia painaa, kun taas vasaraa käytettäessä ihmisen fokus on itse toiminnossa, ei teknologiassa. Tästä syystä vasara on helppokäyttöisempi tuote. Työn tekijä valitsee käytettävyyden määritelmäksi tässä työssä virallisen ISO standardin, joka määrittelee käytettävyyden seuraavalla tavalla: [Käytettävyys on] se vaikuttavuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä ympäristössä. Tuloksellisuudella tarkoitetaan miten tarkoin ja täydellisesti käyttäjä saavuttaa tavoitteensa. Tehokkuus tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista suhteutettuna käytettyihin resursseihin. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän tyytyväisyyttä laitteen tai järjestelmän käyttöön, tyytyväisyyttä vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tulokseen. (ISO 1998) Esimerkiksi vaikuttavuutta voidaan arvioida sen perusteella, paljonko käyttäjä tekee virheitä toteuttaessaan tietyllä järjestelmällä hänelle annettuja tehtäviä (Marshall et al. 2001). Esimerkki tehokkuuden mittaamisesta on tutkia kuinka kauan käyttäjä kuluttaa aikaa tutkiessaan mitäkin käyttöliittymän osaa tai kuinka kauan hän kokee käyttävänsä tähän aikaa (Burns 2000). Tyytyväisyyttä voidaan mitata vaikkapa avoimella haastatte- 8

17 lulla tai rakenteellisella kyselyllä siitä, miltä käyttäjästä tuntui käyttää järjestelmää (van Kuijk et al. 2007). 3.2 Käyttäjäkokemus Käyttäjäkokemus (user experience) on viime vuosina lisääntynyt kirjallisuudessa terminä, jota käytetään käytettävyyden ohella tutkittaessa ja kuvailtaessa käyttäjien subjektiivisia kokemuksia erityisesti silloin, kun halutaan korostaa käyttäjän kokemuksen kokonaisvaltaisuutta ja tuoda esille, mikä kaikki kokemukseen vaikuttaa (Forlizzi ja Battarbee 2004). Käyttäjäkokemuksesta on annettu kirjallisuudessa sekä ISO-standardissa mm. seuraavat määritelmät: Kaikki ne käyttäjän ja tuotteen vuorovaikutuksen osa-alueet, jotka muodostavat käyttäjän kokonaiskäsityksen tuotteesta. (UPA 2006) Seuraus käyttäjän sisäisestä tilasta (ennakkokäsitykset, odotukset, tarpeet, motivaatio, mieliala jne.), suunnittelun järjestelmän ominaispiirteistä (monimutkaisuus, tarkoitus, käytettävyys, toiminnallisuus jne.) ja asiayhteydestä (tai ympäristöstä), jossa vuorovaikutus tapahtuu (organisatorinen tai sosiaalinen ympäristö, toiminnon merkityksellisyys, käytön vapaaehtoisuus jne.). (Hassenzahl ja Tractinsky 2006) Henkilön havainnot ja vasteet, jotka ovat seurausta tuotteen, järjestelmän tai palvelun käytöstä ja/tai ennakoidusta käytöstä. (ISO 2011) Käyttäjäkokemus siis liittyy kokonaisuutena siihen, miten käyttäjä järjestelmän kokee ja sitä kautta kuinka hyvin hän sen hyväksyy. Siksi käyttäjäkokemus on tämän tutkimuksen kannalta olennainen käsite: jos käyttäjän käyttäjäkokemus tablettilehden kohdalla ei ole myönteinen, hän tuskin lehteä hyväksyy. Tablettilehden kehittäminen käyttäjän kannalta mahdollisimman hyväksyttävän tuotteen suuntaan on siis toinen tapa muotoilla se helppokäyttöisen tablettilehden kehittämisen tavoite, jonka saavuttamiseksi tämä tutkimus on tehty vaikkakin tutkimuskysymys tullaan myöhemmin muotoilemaan selkeyden vuoksi juuri käytettävyyden osalta. Käyttäjäkokemuksen tutkiminen työn pääkohteena olisi hankalaa, sillä sen tutkimisesta ei ole kirjallisuudessa suurta määrää yhdenmukaista tietoa. Toisaalta käyttäjäkokemus on huomattavan paljon käytettävyyttä henkilökohtaisempi ja siten haastavampi määre mitata tarkasti (Roto 2006). Käytettävyys ja käyttäjäkokemus eroavat toisistaan siinä (Blythe ja Wright 2003, Hassenzahl ja Tractinsky 2006), että jälkimmäiseen liittyvät vahvemmin käyttäjän tunteet. Siinä missä hyvä käytettävyys merkitsee ennen kaikkea epämukavuuden eliminointia, hyvä käyttäjäkokemus edellyttää käyttäjän ilahduttamista. Toisin sanoen hyvä käyttäjäko- 9

18 kemus edellyttää hyvää käytettävyyttä, mutta jälkimmäinen on vain osa ensimmäistä, ei riittävä ehto sen toteutumiselle. Roto tekee väitöskirjassaan (2006) erottelun myönteisen käyttäjäkokemuksen ja hyväksyttävän käyttäjäkokemuksen tavalla, jonka Kuva 2 osoittaa: Jos odotukset ylittyvät, käyttäjäkokemus on myönteinen ja tuote ilahduttaa käyttäjää. Jos odotukset ainoastaan täyttyvät, käyttäjäkokemus on neutraali, mutta tuote on yhä hyväksyttävä. Jos odotukset alittuvat, käyttäjäkokemus on kielteinen, ja tuote on pettymys. + Odotukset ylittyneet: ilahduttava, myönteinen käyttäjäkokemus 0 Odotukset täyttyneet: hyväksyttävä, neutraali käyttäjäkokemus Odotukset alittuneet: pettymys, kielteinen käyttäjäkokemus Kuva 2. Odotusten suhde käyttäjäkokemuksen laatuun ja käytettävän tuotteen hyväksyttävyyteen (muokattu, Roto 2006). Tässä työssä käytetään jatkossa käyttäjäkokemuksesta Hassenzahlin ja Tractinskyn (2006) määritelmää, jonka lisäksi esitetään vielä Kuva 3, jonka Roto on muodostanut määritelmän tueksi. Käyttäjän sisäinen tila Ennakkokäsitykset Odotukset Tarpeet Motivaatio Mielentila jne. Asiayhteys / ympäristö Organisaationallinen / sosiaalinen ympäristö Merkityksellisyys Vapaaehtoisuus jne. Järjestelmä Monimutkaisuus Tarkoitus Funktionaalisuus jne. Käyttäjäkokemus Kuva 3. Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat tekijät (suomennettu, Hassenzahl ja Tractinsky 2006, visualisointi Roto 2006). 10

19 Hiltunen et al. (2002) ovat esittäneet mallin siitä, millä tavoin odotukset vaikuttavat käyttäjäkokemukseen. Kuva 4 esittää tämän mallin. Odotukset ohjaavat ohjaavat Käsitykset Hyödyllisyys vaikuttaa Tiedonkeruu Käytettävyys Saatavuus Käyttäjäkokemus tuottaa Ulkomuoto muodostaa Tulkinta Kuva 4. Käyttäjäkokemuksen sykli (muokattu, Hiltunen et al. 2002). Kuten Kuva 4 näyttää, mallin mukaan odotukset ohjaavat tiedon keruuta järjestelmässä, mikä puolestaan tuottaa havainnot järjestelmän hyödyllisyydestä, käytettävyydestä, saatavuudesta ja ulkoasusta. Odotukset ja havainnot ohjaavat käyttäjän tulkintaa järjestelmästä, ja tulkinta puolestaan muodostaa käyttäjäkokemuksen, joka puolestaan vaikuttaa syklimäisesti edelleen tuleviin odotuksiin Käyttäjäkokemuksen kehitys ajassa ja ensivaikutelma Kuten edellä jo osittain esitettiin käyttäjäkokemus muuttuu ja kehittyy ajassa. Aihetta on tämän työn piiriä sivuten tutkinut muun muassa Väisänen (2011), joka tarkasteli sähköisen lukulaitteen käyttäjäkokemuksen ajallista kehittymistä ja totesi, että laitteen käytännöllisiä ominaisuuksia opittiin käyttämään viikon ajanjaksolla paremmin, kun taas käyttäjien laitteeseen liittämät tunnereaktiot eivät juuri muuttuneet. 11

20 Kuva 5 esittää Roton et al. (2011) laatiman kaavion käyttäjäkokemuksen eri vaiheista ajassa: Kuva 5. Käyttäjäkokemuksen luonne sekä käyttäjän sisäinen prosessi eri vaiheissa käyttäjäkokemusta (Roto et al. 2011). Roto et al. (2011) esittävät, että vaikka käyttäjäkokemuksen ydin sijoittuu varsinaisiin käytön hetkiin, ne eivät yksin kata koko käyttäjäkokemusta. Ihmisillä voi olla ennen tuotteen käyttöä epäsuoria kokemuksia tuotteen aihepiiristä, jotka perustuvat aiempaan kokemukseen vastaavanlaisesta teknologiasta, brändistä, markkinoinnista, nähdyistä mainoksista, esitelmistä tai demonstraatioista sekä muiden ihmisten mielipiteistä. Vastaavasti epäsuorat tekijät voivat vaikuttaa käyttäjäkokemukseen vielä käytön jälkeenkin joko kokemuksen henkisen läpikäynnin myötä tai esimerkiksi muilta ihmisiltä kuultujen mielipiteiden tai kehujen kautta. Yllä esitetyssä kuvassa hetkellinen (momentary) käyttäjäkokemus viittaa siis tuotteen varsinaiseen kokeiluun, episodinen (episodic) käyttäjäkokemus tuotteen käyttökokemuksen läpikäyntiin jälkikäteen, kumulatiivinen (cumulative) käyttäjäkokemus pidempien käyttöjaksojen luomaan kokonaiskäsitykseen tuotteesta sekä odotettu (anticipated) käyttäjäkokemus joko aikaan ennen ensimmäistä käyttökertaa tai mitä tahansa sitä seuraavaa käyttökertaa. Koska tässä työssä tutkitaan tablettilehtien ensikäyttöä, on syytä tarkastella käyttäjäkokemukseen vaikuttavia tekijöitä nimenomaan ensimmäisen käyttökerran osalta. Tähän liittyy ensivaikutelman (first impression) käsite. Ensivaikutelmien on osoitettu olevan merkityksellisiä monessa yhteydessä, esimerkiksi ihmisten luodessa käsityksiään toisten ihmisten luonteista (Anderson 1980), lääkärien tehdessä diagnoosejaan (Lindgaard ja Triggs 1990, Eddy 1999, Ralph 2004), tai käyttäjien arvioidessa verkkosivuston vetovoimaisuutta ja käytettävyyttä (Schenkman ja Jönsson 2000, Tractinsky et al. 2000), luotettavuutta (Karvonen 2000), käyttövarmuutta (Basso et al. 2001) ja monenlaisten eri hedonisten tekijöiden, kauneuden ja hyvyyden (Hassenzahl 2004) suhdetta. 12

21 Lindgaard ja Dudek (2002) tutkivat käyttäjäkokemusta verkkosivustolla, jota käyttäjät pitivät visuaalisesti äärimmäisen miellyttävänä ensivaikutelmansa perusteella. Sivusto sai käyttäjiltä yhtä hyvät arvosanat käytettävyydestä ennen ja jälkeen käytettävyyskokeen, vaikka kokeessa käyttäjät onnistuivat keskimäärin alle puolessa heillä teetetyistä tehtävistä. Tällaisiin havaintoihin liittyen on esitetty, että esteettisyys ja visuaalinen vetovoimaisuus huomataan ensin, ja käyttäjät saattavat arvottaa näiden piirteiden pohjalta jatkokokemustaan sivustosta (Jennings 2000, Tractinsky et al. 2000) sekä yleistä mieltymystään siihen (van der Heijden 2003). Ilmiötä, jossa ensivaikutelma asiasta vaikuttaa selvästi arvioon sen jatkossa havaittavista ominaisuuksista on kutsuttu myös haloefektiksi, ja esimerkiksi Nisbett ja Wilson (1977) ovat osoittaneet, että ihminen ei ole välttämättä lainkaan tietoinen tästä vaikutuksesta omaan arviointikykyynsä. Erittäin myönteisen ensivaikutelman tapauksessa käyttäjä saattaa myös vähätellä tuotteessa myöhemmin havaittavia puutteita (Campbell ja Pisterman 1996). Vastaavasti kielteisen ensivaikutelman tapauksessa käyttäjä ei välttämättä päädy missään vaiheessa olemaan tyytyväinen esimerkiksi tuotteen käytettävyyteen, vaikka jatkokäytössä voitaisiin osoittaa löytyvän vahvaa todistusaineistoa siitä, että tuotteen käytettävyys on itse asiassa hyvä. Ensivaikutelma myös syntyy erittäin nopeasti: Zajoncin (1980) mukaan joissain tapauksissa havaittavia kognitiivisia reaktiota nähdään jo 1 5 millisekunnissa. Lindgaard et al. (2006) tutkivat verkkosivuston luomaa ensivaikutelmaa ja esittivät, että käyttäjät reagoivat sivun ulkoasuun millisekunnissa. 3.3 Käytettävyyden arviointi Käytettävyystutkimuksessa erotetaan valmisteilla olevan keskeneräisen järjestelmän kehitykseen tähtäävä käytettävyyden testaus ja olemassa olevan järjestelmän käytettävyyden arviointi (ja jatkokehitys). Tässä työssä keskitytään jälkimmäiseen eli käytettävyyden arviointiin, koska tarkoituksena on arvioida olemassa olevien pitkälle kehitettyjen tablettilehtien navigaatioratkaisujen käytettävyyttä ja tehdä sen pohjalta johtopäätöksiä jatkokehitystä varten. Tähän tarkoitukseen käytetään kuitenkin menetelmiä, joita hyödynnetään myös käytettävyystestauksessa, joten termejä käytetään rinnakkain. Käytettävyyden arvioinnilla ja testauksella tarkoitetaan tässä työssä sen arvioimista ja kokeilemista, kuinka hyvin järjestelmä täyttää alaluvussa 3.1 Käytettävyys ja helppokäyttöiset järjestelmät mainitun käytettävyyden ISO-standardin. Seuraavassa esitellään ja vertaillaan yleisesti tunnettuja, mielekkäiksi havaittuja arviointimenetelmiä ja niihin liittyviä tutkimustuloksia. Tämän jälkeen esitetään koeasetelmaan keskinäisen vertailun perusteella parhaiten soveltuvat menetelmät. 13

22 3.3.1 Menetelmiä Heuristinen asiantuntijaläpikäynti Yleisesti toimivana pidetty ja sitä kautta tyypillisin asiantuntijatestauksen muoto on heuristinen asiantuntijaläpikäynti. Tämä tarkoittaa, että yksi tai useampi käytettävyyteen perehtynyt asiantuntija arvioi testattavaa järjestelmää olemassa olevaa hyvän käytettävyyden ominaisuuksia luettelevaa listaa vasten ja arvottaa löytämänsä ongelmat vakavuuden mukaan esimerkiksi asteikolla 1 3 (Benyon et al. 2005). Monia eri heuristiikkoja voidaan käyttää ja on menestyksekkäästi käytetty asiantuntijaläpikäynnissä (Folmer ja Bosch 2004), ja joidenkin tutkimusten mukaan hyvinkin erilaiset heuristiikkalistat voivat tuottaa yhtä käyttökelpoisia tuloksia käytettävyysarvioinnissa (Hvannberg et al. 2007). Esimerkiksi Hix ja Hartson (1993) sekä Schneiderman (1998) ovat esittäneet yleistyneitä, yleiskäyttöisiä listoja, kun taas jotkin heuristiikkalistat keskittyvät vahvasti pelkästään web-käyttöliittymiin. Tässä työssä käytetään listaa, jonka ovat alla olevassa muodossa esittäneet Benyon et al. (2004) ja joka mukailee Nielsenin (1994b) 249 käytettävyysongelman analysointiin pohjaavaa kymmenen kohdan listaa 3 : 1. Toimintojen näkyvyys 2. Toimintojen yhtenäisyys 3. Järjestelmän tuttuus 4. Toimintojen ilmeisyys 5. Hallinnan tunne 6. Järjestelmän antama palaute 7. Järjestelmän virhetilanteiden käsittely 8. Järjestelmän rajoitukset 9. Järjestelmän joustavuus 10. Ohjeiden ymmärrettävyys. Kirjallisuudessa on esitetty, että hinnan eli tutkimusresurssien sekä saavutetun laadun suhteelta optimaalinen määrä asiantuntija-arvioijia on noin viisi, kun taas yksi arvioija löytää määrällisesti keskimäärin noin 35 prosenttia järjestelmän käytettävyysongelmista 3 Työn tekijä on muokannut listan kieliasua. 14

23 (Nielsen 1993). Usein vain yksikin testaaja voi kuitenkin löytää lähes kaikki merkittävimmät käytettävyysongelmat (Benyon et al. 2005). Kognitiivinen läpikäynti Kognitiivisessa läpikäynnissä asiantuntija käy järjestelmän toiminnallisuuksia läpi yrittäen imitoida potentiaalisen käyttäjän ajatuksenkulkua (Nielsen 1993, Faulkner 2000). Asiantuntija siis teeskentelee henkisesti olevansa käyttäjä, mutta hänellä on samaan aikaan käytössään asiantuntijan näkökulma siihen, millaisia vaikeuksia tämä käyttäjä todennäköisesti tulee kohtaamaan. Asiantuntija listaa mahdollisia ongelmatilanteita ja niihin mahdollisia ratkaisuja. Kognitiivisesta läpikäynnistä on kehitetty erilaiseen tutkimuskäyttöön erilaisia versioita, joita esimerkiksi Mahatody et al. (2010) listaavat peräti 11 kappaletta mukaan lukien aktiviteettiläpikäynnin, Normanin kognitiivisen läpikäynnin, interaktioläpikäynnin sekä jaetun kognitiivisen läpikäynnin. Versioille tyypillistä on se, että niissä pyritään samastumaan käyttäjän toimiin (esim. Dix et al. 1993, Sweeney et al. 1993, Grislin ja Kolski 1996, Sears 1997). Kognitiivisella läpikäynnillä on tutkittu lukuisten erilaisten järjestelmien käytettävyysongelmia, tarkastellen esimerkiksi digikameran käyttöliittymiä (Kato ja Hori 2005), tietokoneen käyttöjärjestelmän käyttöliittymää (Jeffries et al. 1991) tai online-sanakirjan (Blackmon et al. 2002) ja virtuaalitodellisuuspelin (Huart et al. 2004) käytettävyyttä. Tyypillisesti tällainen käytettävyyshaasteiden paikallistamiseen keskittyvä kognitiivinen läpikäynti koostuu seuraavista askelista (Faulkner 2000): 1. Muotoillaan kuvaus käyttäjien kohderyhmästä. 2. Laaditaan kuvaus testattavasta järjestelmästä. 3. Listataan eri tehtävät joita halutaan testata. 4. Listataan toiminnot, jotka käyttäjän on tehtävä suorittaakseen kunkin edellisen kohdan tehtävistä. Tämän jälkeen asiantuntija käy kunkin tehtävän läpi ja listaa sekä luokittelee mahdolliset käytettävyysongelmat. Tämän vuoksi kognitiivisen läpikäynnin läpivienti vaatii näke- 15

24 mystä käyttäjän käytöksestä, kognitiivisista kyvyistä ja hänen todennäköisistä tavoistaan ja motiiveistaan operoida järjestelmää (Benyon et al. 2005, Faulkner 2000). Prototyyppitestaus Prototyyppitestaus on tuoreen kyselytutkimuksen (Hussain et al. 2009) mukaan tällä hetkellä kaikista käytetyin käytettävyystestauksen menetelmä HCI-tutkimuksessa (neljän yleisimmin käytetyn joukkoon mahtuvat sen lisäksi niin ikään tässä luvussa esiteltävät käyttäjien havainnointi sekä heuristiset asiantuntijaläpikäynnit). Prototyyppitestausta käytetään tyypillisesti varhaisessa vaiheessa järjestelmän kehitystä, jotta voitaisiin saada edullisesti näkemys käyttäjän tarpeista ja mieltymyksistä (Nielsen 1993). Kaikkia prototyyppitestauksen menetelmiä yhdistää se, että käyttäjä saa testattavakseen järjestelmästä version, joka ei vielä ole kehitysasteeltaan hyvin lähellä järjestelmän lopullista muotoa (Dumas ja Redish 1993). Useissa oppikirjatason teoksissa väitetään, että käyttäjät kommentoivat niin kutsuttujen paperiprototyyppien kohdalla herkemmin mahdollisia käytettävyysongelmia, sillä paperiprototyyppejä olisi oletettavasti helpompi arvostella kriittisesti niiden viimeistelemättömyyden vuoksi. Tämä väite ei ole kuitenkaan saanut tukea empiirisissä tutkimuksissa, joiden mukaan voi päinvastoin käydä niin että parannusehdotuksia saadaankin enemmän viimeisteltyä tuotetta testaamalla (Sefelin et al. 2003). Fokusryhmäkeskustelu Fokysryhmäkeskustelussa ryhmä esimerkiksi kuudesta kymmeneen henkeä eritaustaisia kohderyhmään kuuluvia ihmisiä keskustelee annetusta järjestelmästä (Nielsen 1997). Tarkoituksena on, että testaaja esittelee (yleensä varhaisen) prototyypin testattavasta järjestelmästä ja esittää sitten joitain ennalta laadittuja keskustelua ohjaavia kysymyksiä. Samalla hän kirjaa ylös ryhmän lausumia havaintoja ja mielipiteitä järjestelmästä. Fokusryhmäkeskustelulla saadaan kerralla paljon erilaisia ajatuksia järjestelmän käytettävyydestä, mutta menetelmä ei kerro miten käyttäjät käyttäisivät järjestelmää aidossa tilanteessa, ainoastaan heidän uskomuksistaan, asenteistaan ja mielihaluistaan (Dumas ja Redish 1993, Nielsen 1997). Tämän vuoksi fokusryhmiä hyödynnetään yleensä vain varhaisessa vaiheessa, kun järjestelmästä ei ole vielä kunnolla toimivaa prototyyppiä. Ääneen ajattelu ja käyttäjän havainnointi Eräs laajalti käytettävyyden arvioinnissa hyödynnetty menetelmä on ääneen ajattelu, jonka ovat ensimmäisten joukossa esittäneet Ericsson ja Simon (1984). Menetelmä on 16

25 tutkimuskentän käytetyimpiä (Boren ja Ramey 2000) ja sitä on sanottu mahdollisesti yksittäisistä käytettävyystutkimuksen menetelmistä arvokkaimmaksi (Nielsen 1993). Ääneen ajattelussa kohderyhmään kuuluva loppukäyttäjä käyttää järjestelmää ja pyrkii samaan aikaan kertomaan ääneen, mitä hän koettaa saavuttaa, mitä tekee tuon tavoitteen saavuttaakseen ja millaisia ajatuksia, odotuksia, ärtymyksiä ja mielihyvän tunteita käyttäjäkokemukseen liittyy (Ericsson ja Simon 1984). Testikäyttäjiä tarvitaan yleensä kolmesta viiteen kustakin kohderyhmästä, jotta saavutetut havainnot alkavat toistaa itseään ja olennaisimmat käytettävyyshavainnot saadaan näin tehtyä (ks. esim. Nielsen 1993 ja 1994a, Tognazinni 1993, Redmond-Pyle ja Moore 1995, Rosenbaum 2000, Hertzum ja Jacobsen 2003). Tarkoituksena on kartuttaa tietoa nimenomaan siitä, miten käyttäjä mahdollisimman realistisessa tilanteessa järjestelmää käyttää ja miten hän sen odottaa toimivan (Ericsson ja Simon 1984). Tällaisessa testitilanteessa päästään usein näkemään sellaisia ongelmakohtia käytettävyydessä, joita kokenutkaan asiantuntija ei ole tullut ennakkotesteissä ajatelleeksi. Rubinin (1994) mukaan ääneen ajattelun suurin vahvuus on, että tutkija kykenee kartoittamaan samaan aikaan sekä havaintoja että käyttäjän mielipiteitä. Kuitenkin yhtäältä on väitetty, että ääneen ajattelulla voi olla haitallisia vaikutuksia käyttäjän suoriutumiseen tehtävästä (Van den Haak et al. 2003, Krahmer ja Ummelen 2004). Toisaalta taas on esitetty, että ääneen selittäminen johtaa jopa tehtävistä paremmin selviytymiseen kuin käyttäjän itsekseen hiljaa eteneminen (Hertzum et al. 2009). Riihiahon (2000) mukaan ajatusten selittäminen ääneen hidastaa käyttäjän muuta toimintaa, joten käytettävyystesti ääneen ajattelun kanssa ei lähtökohtaisesti ole useinkaan paras menetelmä järjestelmän tehokkuuden mittaamiseen eli sen selvittämiseen, kuinka nopeasti käyttäjä konkreettisesti suoriutuu tehtävistään. Sen sijaan ääneen ajattelun avulla saadaan hyvin tietoa siitä, kokeeko käyttäjä suoriutuvansa järjestelmän käytöstä riittävän nopeasti, mikä voi usein olla huomattavasti olennaisempi seikka järjestelmän luonteesta riippuen. Ääneen ajattelu on siksi hyvä tapa arvioida myös opittavuutta, muistettavuutta ja virhetilanteiden määrää sekä käyttäjän yleistä tyytyväisyyttä. Vapaa läpikäynti Vapaa läpikäynti on Riihiahon (2000) esittämä täydentävä menetelmä ääneen ajatteluun. Siinäkään ei ole ennalta määriteltyjä testitehtäviä, joilla testi aloitettaisiin. Vapaaseen läpikäyntiin tarvitaan vähintään lähes täysin toimiva prototyyppi, joka testaajan on tunnettava itse läpikotaisin. Näin hän pystyy auttamaan käyttäjää kaikissa eri tilanteissa. 17

26 Testaaja listaa etukäteen kaikki toiminnot, joita hän haluaa järjestelmästä testata. Hän voi esimerkiksi luoda näistä toiminnoista taulukon, jossa on sarakkeet Käyttäjä löysi itse / sattumalta, Käytti oikein, Avustettiin. Ks. oheinen Kuva 6. Kuva 6. Esimerkki ohjaajan mahdollisesta tarkistuslistasta vapaassa läpikäynnissä (Riihiaho 2000). Vapaan läpikäynnin avulla voidaan varmistaa, että kaikki järjestelmän toiminnot tulevat käydyiksi läpi ja siten testatuiksi. Kun käyttäjä on itse tehnyt järjestelmällä kaiken haluamansa, testaaja voi ohjaavilla kysymyksillä tai tehtävillä suunnata käyttäjää toistaiseksi havaitsematta jääneiden ja siten vielä testaamattomien ominaisuuksien pariin. Tällöin myös näistä ominaisuuksista saadaan palautetta, ja järjestelmä tulee kokonaisvaltaisesti testatuksi kunkin käyttäjän kohdalla. (Riihiaho 2000) Seuraavassa luvussa vertaillaan lyhyesti esitettyjä menetelmiä ja perustellaan, mitkä niistä soveltuvat tässä työssä tehtävään tutkimukseen. 3.4 Tutkimukseen valitut menetelmät Edellä esitetyn perusteella Taulukko 1 esittää seuraavat johtopäätökset tähän tutkimukseen sopivista käytettävyystestauksen tutkimusmenetelmistä: 18

27 Taulukko 1. Yhteenveto koeasetelmaan valittavista käytettävyystestauksen menetelmistä. Menetelmä Hyödynnetäänkö? Perustelu (viitaten kirjallisuuteen) Heuristinen asiantuntijaläpikäynti Kognitiivinen läpikäynti Kyllä Menetelmän avulla saadaan sekä tietoa testattavien tablettilehtien käytettävyysongelmista että voidaan suunnata muuta testausta jo entuudestaan tunnistettujen ongelmien vakavuuden kartoittamiseksi. Lähtökohtaisesti tutkimuksen kannalta mahdollinen menetelmä, mutta riittää soveltaa osana heuristista läpikäyntiä. Lehdenkäyttötottumukset ovat niin erilaisia, että työn tekijän ei ole syytä yrittää formalisoida ja ennakoida käyttäjien ajatuksenkulkua erityisesti etukäteen, kun tarkoituksena on tehdä käytettävyystestausta myös käyttäjien itsensä kanssa. Prototyyppitestaus Ei Kaikista kolmesta testattavasta tablettilehdestä on saatavilla lähes täysin toiminnallinen versio, jonka avulla käyttäjiltä saadaan huomattavasti tarkempaa ja sitä kautta merkityksellisempää palautetta kuin pelkästä prototyypistä. Kyllä, osana heuristista asiantuntijaläpikäyntiä Fokusryhmäkeskustelu Ei Ei ole tarpeen suorittaa, sillä testattavista lehdistä on saatavilla toiminnalliset versiot, joiden avulla saadaan ensi käden tietoa käyttäjien toimista ei ainoastaan heidän ryhmässä suorittamaansa omaa spekulaatiota mieltymyksistä, odotuksista ja asenteista. Ääneen ajattelu Kyllä Valittava keskeiseksi testausmenetelmäksi, sillä sen avulla saadaan keskeistä ensi käden tietoa suoraan käyttäjiltä itseltään sekä suullisessa muodossa että työn tekijän tekemän havainnoinnin ja videoinnin perusteella. Tämä sopii yhteen myös sen kanssa, että tarkoituksena on tutkia käyttäjän kokemaa subjektiivista kokemusta, ei niinkään numeerisia mittareita siitä, kuinka tehokkaasti käyttäjä tablettilehden kanssa suoriutuu. Vapaa läpikäynti Kyllä, ääneen ajattelun lisänä Ääneen ajattelua on syytä vahvistaa vapaalla läpikäynnillä, jotta testattavien tablettilehtien navigaatioratkaisuiden kaikki toiminnallisuudet tulevat testattua. Näin varmistetaan, että johtopäätöksiä varten saadaan mahdollisimman kattava näkemys navigaatioratkaisun eri osien käytettävyyden hyvistä ja huonoista puolista. Kun valitaan käytettävyyden arvioinnissa tai käytettävyystestauksessa mitattavia asioita, olivat ne sitten numeerisia attribuutteja tai järjestelmän ominaisuuksia, on tärkeää varmistaa tehtyjen mittausten tarkoituksenmukaisuus (Benyon et al. 2004). Vaikka asia voitaisiin mitata, se ei tarkoita, että sitä pitäisi mitata. Olennaisempaa on lähestyä kysymystä testattavan järjestelmän käyttötarkoituksen ja -kontekstin kannalta. On myös olennaista pohtia tuloksina saatavan datan hyödyllisyyttä verrattuna sen hankkimisen vaatimiin resursseihin. Näillä perustein tutkimuksen yhteydessä ei ole tarkoitus tehdä käyttäjän varsinaisista toimista numeerisia mittauksia: tarkoitus on tutkia käyttäjien subjektiivista kokemusta, minkä kartoittamiseen riittää hyödyntää edellä esitettyjä menetelmiä. 4 4 Käyttäjiä pyydetään kuitenkin itse arvioimaan käyttäjäkokemustaan myös numeerisin arvosanoin, mihin palataan koeasetelma- sekä tulosluvuissa. 19

28 4 Navigointi informaatiotiloissa Tässä luvussa tarkastellaan tutkimustuloksiin pohjautuvia havaintoja siitä, kuinka ihmiset tyypillisesti navigoivat erilaisissa informaatiotiloissa. Erityistapauksena luvussa tarkastellaan ihmisten tapoja navigoida verkkosivustoja, sillä monet tablettilehdet muistuttavat navigaatioratkaisuiltaan (linkit, sivujen vieritys, erilaiset sisällysluettelot, omalla reitillä palaaminen) verkkosivustoja, ja niiden navigoinnista on tehty huomattavasti tabletteja enemmän tutkimusta. Tabletti- ja verkkonavigaation eroja ja samankaltaisuutta on tutkittu luvussa 7.7 Tablettinavigaatio verrattuna verkko- ja printtinavigaatioon. Tässä luvussa tarkastellaan myös niitä mentaalisia malleja (mental models), jotka vaikuttavat käyttäjän navigointikokemukseen erilaisissa ympäristöissä sekä navigoitavan dokumentin tyylilajin eli genren merkitystä käyttäjän odotuksiin. Lisäksi tarkastellaan paikantajun merkitystä navigoinnissa. 4.1 Informaatiotilat Informaatiotilalla tarkoitetaan mitä tahansa sellaista sisällön ja sen esitystavan yhdistelmää, jossa ihmiset voivat suunnitella, tarkkailla ja kontrolloida toimintojaan (Benyon 2005). Internet on esimerkki tällaisesta informaatiotilasta, kuten on myös vaikkapa mikä tahansa tietokannan selausjärjestelmä. Fyysisistä tiloista sen sijaan ei yleensä puhuta informaatiotiloina, ja informaatiotilan käsitteeseen liitetäänkin joskus eteen sana digitaalinen ( digital information space, ks. esim. Vaughan ja Dillon 2005). Missä tahansa informaatiotilassa on yleensä vaikea löytää kaikkea haluttua informaatiota välittömästi, ja käytännössä on lähes mahdotonta luoda yhtä esitystapaa (näkymää), jonka kautta käyttäjä voisi kerralla päästä käsiksi kaikkeen haluamaansa informaatioon (Benyon 2005). Siksi käyttäjän on lähes aina voitava liikkua informaatiotilassa kaiken haluamansa informaation keräämiseksi. Tätä kutsutaan yleisesti navigoinniksi. Navigointia voi tapahtua joko fyysisessä tai virtuaalisessa tilassa. Fyysisessä tilassa navigointi edellyttää ihmiseltä kehoa joka navigoi, ja tuolloin voidaan hyödyntää monipuolisesti ihmisen erilaisia aisteja. Virtuaalisessa tilassa navigointiin taas liittyy keskeisesti mahdollisuus siirtyä paikasta toiseen ilman fyysisiä nopeuden rajoituksia. Navigointi voidaan tarkemmin jakaa kolmeen eri luokkaan (Benyon ja Höök 1997): 1. Objektien tunnistus, jonka tarkoituksena on ymmärtää ja luokitella ympäristössä olevia kappaleita. 2. Tutkiminen, jonka tarkoituksena on ottaa selvää paikallisesta ympäristöstä ja siitä, kuinka se suhtautuu muihin ympäristöihin. 20

29 3. Reitin etsiminen, jonka tarkoituksena on suunnistaa kohti haluttua määränpäätä. Objektien tunnistamisen ja tutkimisen erottaa toisistaan se, että ensimmäisen tarkoituksena on tunnistaa kategorioita ja kappaleiden ryhmittymiä, kun taas tutkiminen viittaa asioiden suhteisiin toisiinsa ja säännönmukaisuuksiin (Benyon 2006). Jos ihminen tarkkailee esimerkiksi tavallista fyysisen maailman pientä kaupunkia näkötornista, hän voi tutkia aluetta ja havaita satama-alueen tai kaupungin keskustan. Sen sijaan hän voi tunnistaa vaikkapa kirkontornin tai pilvenpiirtäjän, jotka ovat yksittäisiä mahdollisesti vain tälle kaupungille tunnusomaisia kappaleita Reitin etsiminen ja ympäristön mallinnus Ihminen ei muodosta päähänsä tutuistakaan kohteista täysin valmiita kognitiivisia karttoja joita hän hyödyntäisi navigoidessaan, vaan ihminen käyttää paikan päällä ollessaan apuna näkemiään asioita ja tekee niiden pohjalta päätöksiä siitä, minne kulloinkin kuuluu suunnistaa tai mitä missäkin sijaitsee (Tversky 1993, Norman 1999). Siksi on vieläkin epäselvää, kuinka paljon ihmisen liikkuessa fyysisessä tai virtuaalisessa informaatiotilassa hän hyödyntää olemassa olevia tietojaan ja kuinka paljon hän soveltaa paikan päällä aisteillaan havaitsemiaan asioita. Reitin etsiminen liittyy siihen, kuinka ihmiset löytävät kohteensa. Tähän liittyy neljä askelta (Downs ja Stea 1973, Passini 1984): 1. Suunnan ottaminen ympäristössä. 2. Oikean reitin valinta. 3. Reitillä pysymisen tarkkailu. 4. Perille pääsemisen vahvistaminen. Prosessissa ihmiset käyttävät apuna erilaisia apuvälineitä kuten visuaalisia maanmerkkejä, viittoja, karttoja tai oppaita. Koska tässä työssä tutkitaan ensikertalaisen käyttäjän navigointia hänelle entuudestaan tuntemattomassa tablettilehdessä, on syytä kiinnittää huomiota myös reitin löytämiseen täysin uudessa ympäristössä. Monet aiheeseen liittyvät tutkimukset ovat vuosikymmenien takaa, mutta niihin liittyvää suunnittelutietoa on hyödynnetty monipuolisesti yhä useammissa nykyaikaisissa HCI-, ohjelmisto- ja verkkosovelluksissa (Graham 2003). Ihminen muodostaa uudessa ympäristössä ensimmäisinä havaitsemistaan asioista ketjun (Kuipers 1982, Gärling et al. 1982). Hän havaitsee maanmerkkejä ja alkaa pitää kirjaa omasta sijainnistaan suhteessa näihin maanmerkkeihin. Kun maanmerkkejä ilmaantuu useampia, ihminen alkaa muodostaa niiden välille edellä mainittua niin kutsuttua kogni- 21

30 tiivista karttaa, jonka tarkkuus voi vaihdella suurestikin riippuen maanmerkkien välisistä keskinäisistä sijainneista. Tarkemmalla tutkimuksella ympäristöstä voidaan tunnistaa viisi keskeistä elementtiä (Lynch 1961): alueet, reunat, solmut, maanmerkit ja polut. Alueet ovat tunnistettavissa olevia ympäristön osia, joita rajaavat niiden reunat. Solmut ovat mitä tahansa pienempiä kohteita ympäristössä. Tärkeimmät solmut ovat maanmerkkejä. Polut yhdistävät solmuja. Mainitut käsitteet ovat kestäneet alan diskurssissa hyvin aikaa. Joskin myöhemmin on huomautettu, että eri ihmiset kokevat eri kohteet eri tavalla, ja esimerkiksi toisen ihmisen solmu voi olla toiselle maanmerkki. (Barthes 1986) Käyttäjän tukeminen Käyttäjän navigointia voidaan avustaa ja ohjata useilla keinoilla. Bentley et al. (1983) esittävät, että seuraavat tekijät tulisi huomioida minkä tahansa navigoitavan tilan suunnittelussa. Suluissa on esitetty työn tekijän näkemys siitä, mitä kyseinen ominaisuus voi tarkoittaa navigaatioratkaisun näkökulmasta. Läpäisevyys. Missä määrin tila määrää minne ihminen voi ja ei voi kulkea. (Missä määrin navigaatioratkaisu sallii siirtymät informaatiotilan eri osiin.) Monipuolisuus. Paljonko ihmisellä on vaihtoehtoja päästä paikasta toiseen. (Kuinka monipuoliset keinot navigaatioratkaisu sallii navigointiin.) Helppolukuisuus. Kuinka helppo ihmisen on ymmärtää tilan tarjoamat navigointimahdollisuudet. (Kuinka hyvin navigaatioratkaisu kommunikoi käyttäjälle funktionaalisuutensa.) Visuaalinen soveltuvuus. Ympäristön yksityiskohtainen ulkomuoto ja kuinka tämä viestii ihmiselle eri navigoinnin vaihtoehdot. (Miltä navigaatioratkaisun käyttöliittymä näyttää ja miten se kommunikoi käyttäjälle funktionaalisuutensa.) Aistittavuus. Ihmistä avustavien aistillisten kokemusten valikoima. (Käyttäjää navigaatiossa avustavien aistillisten vihjeiden valikoima.) Personointi. Ihmisen kyky räätälöidä ympäristöä omiin tarpeisiin sopivaksi. (Käyttäjän kyky räätälöidä navigaatioratkaisua omiin tarpeisiin sopivaksi.) Toinen näkökulma käyttäjän tukemiseen erilaisissa informaatiotiloissa ovat erilaiset viitat. Benyon (2006) esittää seuraavan luokittelun tällaisille viitoille: 22

31 Informaatioviitat antavat tietoja kappaleista ja toiminnoista ja auttavat siten kappaleiden tunnistamista ja luokittelua. Suuntaviitat antavat reittitietoa. Tämä tapahtuu usein siten, että yksi viitta antaa yleisen suunnan ja toinen tarkemman, paikallisemman suunnan. Varoitus- ja tyynnyttelyviitat antavat palautetta tai tietoa ihmisen tekemistä tai tälle mahdollisista toimista ympäristössä. Kartat antavat yleistä navigaatiotietoa ja voivat vaihdella yksityiskohtaisuudeltaan. Yleisluontoisen, koko tilan esittelevän kartan tueksi tarvitaan paikallisia karttoja, jotka näyttävät tarkemmin mitä on lähellä. Hyvät viitat ja kartat auttavat ihmisiä navigoinnissa, mutta silti on todettu, että ihmiset luottavat usein itseensä tai toisiin ihmisiin enemmän kuin ulkopuolisiin apuvälineisiin etsiessään reittiä fyysisessä ympäristössä tai informaatiotilassa. (Benyon 2006) 4.2 Verkkosivustojen navigointi Tässä alaluvussa tarkastellaan verkkosivustojen navigointiin liittyvää tutkimusta. Kuten myöhemmin alaluvussa 7.7 Tablettinavigaatio verrattuna verkko- ja printtinavigaatioon on esitetty, verkkosivustonavigoinnilla ja tablettinavigoinnilla on selviä yhtäläisyyksiä, mikä tekee verkkosivustonavigointiin perehtymisestä aiheellista Navigaatioratkaisun rakenteen vaikutuksista Kullakin verkkosivustolla on rakenne, jonka logiikan mukaisesti sivuston elementit ja niiden suhteet toisiinsa on navigaatioratkaisun osalta määritelty (Powell 2000). Toisin sanoen sivuston luoja määrittelee, mitä polkuja pitkin käyttäjä voi sivustolla navigoida ja mistä elementeistä on suora tai välillinen pääsy mihinkin muihin sivuston osioihin. Rakenteen vaikutuksesta sivuston navigoitavuuteen ei ole päästy konsensukseen (Fang ja Holsapple 2007), mutta aiheesta on esitetty erilaisia tutkimustuloksia. Rakenne voi olla hierarkkinen kuten Kuva 7 esittää. Tällöin kotisivulta edetään alaosioihin ja näiltä taas osioiden omille alasivuille. Rakenne voi olla myös verkostomainen, jolloin jokaisesta 23

32 sivuston osasta pääsee nopeasti sivuston muihin osiin (Kuva 7). Lisäksi rakenne voi olla näiden sekoitus. Kuva 7. Esimerkki osasta hierarkkisen ja verkostoituneen verkkosivuston navigaatiorakennetta. Harmaat viivat edustavat kuviossa hierarkkisen sivuston linkkejä, punaiset viivat edustavat niitä linkkejä, jotka verkottuneella sivustolla on hierarkkisen sivuston lisäksi. Hyvä navigoitavuus edellyttää, että sivuston elementit ilmaisevat tarkoituksensa selvästi ja käyttäytyvät ennustettavasti (Powell 2000). McDonald (1998) on esittänyt, että kun sivusto käsittelee käyttäjälle aihealueeltaan edes jossain määrin tuttua tietoa, hierarkkisen ja verkostoituneen navigaatiorakenteen yhdistelmä on paras vaihtoehto käyttäjän tehokkaan navigoinnin ja nopean sisältöjen löytämisen kannalta. Nielsenin ja Levyn (1994) mukaan sivuston rakenteen tulisi pyrkiä toimimaan ennaltaarvattavasti siten, että se vastaa käyttäjän ennakko-odotuksiin sivuston sisältämästä tiedosta tai sivuston käyttäjää varten tarjoamista palveluista. Erityisesti navigaatiorakenne tulisi suunnitella pitäen mielessä ne tyypillisimmät tehtävät ja tavoitteet, joita käyttäjät tulevat sivustolle suorittamaan. Korthauer (1994) on lisäksi esittänyt, että navigoinnin ongelmat eivät johdu koskaan pelkästään yksin navigaation rakenteesta, käyttäjän tehtävän tai tavoitteen tyypistä tai käyttäjän yksilöllisistä ominaispiirteistä, vaan muodostuvat näiden kolmen tekijän yhteisvaikutuksena. Lawlessin (1986) mukaan käyttäjien ominaispiirteiden osalta verkkonavigoinnin luonteeseen voi vaikuttaa esimerkiksi se, onko käyttäjä niin kutsuttu tiedon etsijä, ominaisuuksien kokeilija vai apaattinen hypertekstin kuluttaja. Palmerin (2002) mukaan sivuston navigaatiorakenne vaikuttaa suoraan navigoinnin nopeuteen ja Chenin sekä Wellsin (1999) mukaan käyttäjien asenteisiin. 24

33 4.2.2 Käyttäjän päämäärähakuisuus ja silmän liike Useiden tutkimusten (Nielsen 2000, Hurst 2004) keskeisiä johtopäätöksiä käyttäjien kanssa tehtyjen käytettävyystestien, havainnoinnin ja haastattelujen jälkeen ovat olleet, että ihmiset eivät käytä merkittävää osaa verkkosivustolla saatavilla olevista navigointityökaluista, erityisesti erilaisia ylätason navigaatiovalikkoja. Sen sijaan verkkosivustoilla liikkumista hallitsee selkeä päämääräkeskeinen eteneminen, jonka keskeisimmät elementit ovat ensinnäkin linkkien seuraaminen ja toiseksi takaisin-painikkeen painaminen. Esimerkiksi: Seitsemän vuoden ajan tutkimukseni ovat näyttäneet saman asian: käyttäjät katsovat suoraan sisältöä ja jättävät navigaatiota varten suunnitellut valikot huomioimatta tarkastellessaan uutta sivua. Käyttäjät ovat äärimmäisen päämääräkeskeisiä ja etsivät kerrallaan vain yhtä asiaa, joka heillä sillä hetkellä on mielessä. Jos tietty sivu ei vaikuta käyttäjän määränpään kannalta relevantilta, hän painaa armotta takaisin-painiketta. Käyttäjät eivät ymmärrä paikkaansa sivuston informaatioarkkitehtuurissa. (Nielsen 2000) Tutkiessani yhdeksän vuotta verkon käyttäjäkokemusta paljon on muuttunut mutta yksi samana pysynyt asia on se, kuinka käyttäjät navigoivat keskimääräisellä verkkosivustolla. Millä tahansa yksittäisellä verkkosivulla käyttäjillä on tietty määränpää mielessään, joka ajaa heidän käyttöään eteenpäin. Joko he klikkaavat linkkiä joka vie heidät lähemmäksi määränpäätään tai sitten he (jos eivät löydä sopivaa linkkiä) painavat takaisin-painiketta valitakseen toisen polun (Hurst 2004) Käyttäjät näyttäneet siis päätyneet hyvin matalan tason strategiaan navigoidessaan verkkosivuilla. Hurst (2004) tiivistää tähän pohjaten oman suosituksensa hyvästä verkkosivuston navigaatiosta näin: 1. Tunnista käyttäjän päämäärä kullakin sivulla. 2. Poista tai alikorosta (de-emphasize) mitä tahansa elementtejä tai sivun osia, jotka eivät auta käyttäjää saavuttamaan tuota päämäärää. 3. Korosta niitä elementtejä tai linkkejä, jotka auttavat käyttäjää saavuttamaan päämääränsä tai pääsemään lähemmäs sitä. Benway ja Lane (1998) ovat tutkineet niin kutsuttua bannerisokeutta tai sokeutta korostetuille elementeille. Mainitut käsitteet on peräisin heidän artikkelistaan, jonka mukaan etsiessään tiettyä informaatiota käyttäjät jättävät huomiotta lähes kaiken, mikä vaikuttaa hiukankin mainokselta tai tarkemmin ottaen millä tahansa tavalla selkeästi muusta sisällöstä poikkeavalta. Tutkijat muodostivat samoista sisällöistä lukuisia erilaisia verkkosi- 25

34 vustoja painottaen visuaalisesti kullakin sivustolla eri elementtejä. He päättelivät lopuksi seuraavaa (korostus työn tekijän): Mikä tahansa yksittäinen, toisista sivun elementeistä merkittävästi eroava elementti voi jäädä sellaisiltakin käyttäjiltä huomiotta, jotka etsivät nimenomaan tuossa elementissä esitettyä tietoa. Suunnittelijoiden ei pitäisi olettaa, että visuaalisesti huomiota herättäviä elementtejä pidetään tärkeämpinä; tällainen ero voi itse asiassa saada elementit vaikuttamaan vähemmän tärkeiltä. (Benway ja Lane 1998) Schröder (1998) puolestaan tutki silmän liikkeitä jäljittävällä laitteistolla ihmisten tapaa selata verkkosivustoja. Hän esitti seuraavat löydökset: Käyttäjät tutkivat tyypillisesti keskialueen ensin, sen jälkeen vasemman laidan ja sen jälkeen oikean laidan. Käyttäjät tutkivat laitoja ainoastaan etsiessään sellaista lisätietoa, joka ei löytynyt keskeltä. Käyttäjät muuttivat sivuston tutkimisen strategiaansa ainoastaan silloin, jos huomasivat sivuston ulkoasun muuttuneen ratkaisevasti edelliseltä käyttökerralta. Käyttäjien ei tarvinnut varsinaisesti kohdistaa katsettaan laidoille todetakseen, onko laidoilla oleva informaatio hyödyllistä sen sijaan he käyttivät ääreisnäköään. Nielsen (2002) tutki niin ikään 232 käyttäjän silmän liikkeitä tuhansilla eri verkkosivustoilla. Hänen havaintonsa mukaan käyttäjän silmänliikkeet kulkevat keskeisellä alueella (esimerkiksi edellä mainitulla sivuston keskiosan alueella) niin kutsuttua F-kuviota noudattaen: Käyttäjän silmät liikkuvat ensin vaakasuorassa sivun ylälaidan yli. Tämän jälkeen katse liikkuu hiukan alaspäin ja kulkee uudestaan vaakasuorassa vasemmalta oikealle mutta kuitenkin siten, että jälkimmäisellä kerralla liike on ensimmäistä kertaa lyhyempi. Tämän jälkeen katse alkaa liikkua tarkkailtavan alueen vasenta laitaa alaspäin, joidenkin käyttäjien kohdalla hitaasti ja toisten kohdalla hyvin nopeasti. Katseen liike muodostaa näin F-kuvion. Sinkkonen et al. (2009) tuovat esille samansuuntaisia havaintoja. Heidän mukaansa käyttäjän katse suuntautuu aluksi näyttöalueen vasempaan yläneljännekseen, jos mikään kohde ei vangitse katsetta, ja etsiytyy sen jälkeen sellaiseen kohtaan vasemmalla ylhäällä, josta käyttäjä olettaa ensimmäisen asian löytyvän. 26

35 Spool (2002) tarkkaili tutkimusryhmineen kahden suuren verkkokauppasivuston käyttäjien navigointikäyttäytymistä. Oletuksena oli aiemmin tässä luvussa mainittu käyttäjien päämäärähakuisuus. Tavoitteena oli selvittää, millä tavalla sivuston ylläpitäjä voi johdattaa käyttäjiä sellaisen sisällön pariin, jonka löytäminen ei ole heidän oletusarvoinen päämääränsä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kunkin käyttäjän kohdalla on usein löydettävissä niin kutsuttu viettelevä hetki (seducible moment), jonka aikana käyttäjä on valmis navigoimaan sivustolla sellaiseenkin sijaintiin, johon hän ei alun perin ollut menossa. Tällainen hetki koetti siinä vaiheessa, kun käyttäjä oli juuri saamassa tai saanut päätöksen sen tehtävän tai päämäärään, jonka suorittamiseksi tai saavuttamiseksi hän sivustolla liikkui. Tällaisia hetkiä olivat esimerkiksi hetket juuri ostotapahtuman jälkeen: kun käyttäjä oli löytänyt toivomansa ostokohteen ja maksanut sekä tilannut sen (toisin sanoen saavuttanut yhden päämääränsä), hän oli alttiimpi linkeille tai ilmoituksille, jotka johdattivat sivuston muihin osiin Navigoitavan dokumentin genren ja mentaalisten mallien merkitys Gygi (1991) esittää, että verkkosivustojen navigaatiorakenteita luotaessa ei usein hyödynnetä perinteisten, ei-sähköisten dokumenttien tarjoamia semanttisia ja fyysisiä apukeinoja siihen, kuinka tietosisältöjä voidaan navigoida ja paikantaju niiden sisällä säilyttää. Oren (1991) vetoaa sivustojen suunnittelijoihin ja esittää, että on oltava mahdollista hyödyntää paremmin käyttäjän olemassa olevia odotuksia ja aiempien käyttökokemusten tietoa uusia informaatiotiloja suunniteltaessa. Verkkosivustojen navigointiratkaisujen kehittämisessä onkin näiden näkemysten esittämisen jälkeen hyödynnetty muun muassa seuraavia elementtejä helpottamaan käyttäjän paikantajua sekä lisäämään navigointimahdollisuuksia ja siten navigoinnin tehokkuutta: opastetut kierrokset sivustolla, reitillä palaaminen takaisin-painikkeella, käytyjen sivujen historialistat, kirjanmerkit ja sivustokartat (Vora ja Helander 1997). Nämä näkemykset ja esimerkit voidaan yhdistää tietoon siitä, että tietyn genren eli lajityypin dokumentit (esimerkiksi tähän tutkimukseen liittyen sanoma- ja aikakauslehdet) sisältävät tuttuuteensa vuoksi valmiiksi keinoja vähentää käyttäjän kognitiivista taakkaa (Vaughan ja Dillon 2006). Ne helpottavat monimutkaisten tietomäärien käsittelyä hyödyntämällä käyttäjän entuudestaan tutun kokemuksen myötä muodostunutta mentaalista mallia (Johnson-Laird 1983). Mentaalinen malli auttaa hahmottamaan, missä kohden dokumenttia (esimerkiksi sanomalehteä) käyttäjä kulloinkin on, mistä mikin informaatio löytyy (esimerkiksi kotimaan uutiset), ja kuinka kyseiseen sijaintiin pääsee (selaamalla ensin kanteen, siellä esitetyn sivunumeron perusteella kotimaanosastolle ja tämän osaston sisällä etsittyihin uutisiin). 27

36 Spence (1999) on verrannut mentaalisten mallien ja sähköisten sisältöjen navigaation käsitteitä kuvailemalla jälkimmäistä sisäisen mentaalisen mallin luomiseksi ja tulkitsemiseksi. Norman (1988) puolestaan on kuvaillut mentaalista mallia järjestelmän toimintaperiaatteen sisältävien tietojen organisoimiseksi. Mentaaliset mallit voivat olla tarkkoja tai epätarkkoja, ja ne voivat muodostua spontaanisti tai harjoituksen myötä (Santhanam ja Sein 1994). Tarkat mentaaliset mallit auttavat käyttäjää suorittamaan tehtäviä tarkasti, väärät puolestaan voivat johtaa suorituskyvyn romahtamiseen. Marchionini ja Schneiderman (1988) esittävät, että tehokas verkkosivuston käyttö riippuu suoraan käyttäjän sivustosta kehittämän mentaalisen mallin laadusta. Ikään kuin yhteenvetona edellä esitetystä näyttäytyvät Vaughanin ja Dillonin tutkimuksen (2006) tulokset, joiden mukaan käyttäjän navigointia tietyssä informaatiotilassa voidaan helpottaa luomalla sellainen tila, joka peilaa mahdollisimman hyvin mahdollisimman monen käyttäjän mentaalisia malleja saman tyylisten eli samaan genreen kuuluvien informaatiotilojen navigoitavuudesta. Tutkijat loivat navigaatiorakenteeltaan sanomalehden osastohierarkiaa jäljittelevän verkkosivuston sekä sanomalehden hierarkiakäytäntöjä rikkovan verkkosivuston. He totesivat, että käyttäjät navigoivat kahdesta sivustosta huomattavasti nopeammin sekä vähemmillä virheillä sillä sivustolla, jonka sisältöjen sijainnit mukailivat paremmin käyttäjien ennakkokäsitystä uutislehtigenrestä sekä hyväksikäyttivät käyttäjien olemassa olevia mentaalisia malleja siitä, missä hierarkiassa osastot ja niiden sisäiset artikkelit sijaitsevat uutislehdessä suhteessa toisiinsa Paikantajun säilymisen merkitys Lynch ja Hortonin (2002) mukaan käyttäjät tarvitsevat missä tahansa organisoidussa sähköisen tiedon järjestelmässä käsityksen paikastaan tai he turhaantuvat tai eksyvät. Paperidokumenteissa tämä niin kutsuttu paikantaju on sekoitus graafisia ja toimituksellisia vinkkejä, jotka välittyvät dokumentin visuaalisen ulkomuodon, tekstin järjestelyn ja dokumentin fyysisen olemuksen myötä. Sähköiset dokumentit taas eivät tuota näitä fyysisisiä vihjeitä oletusarvoisesti. Kun näemme esimerkiksi verkkosivustolla linkin, emme tiedä välttämättä lainkaan, minne tuo linkki vie, kuinka paljon ja millaista informaatiota on linkin määränpäässä, ja kuinka linkitetty sivu suhtautuu sijainniltaan nykyiseen sivuun. Tämä on johtanut siihen, että verkkosivustonavigoinnissa tyypillinen käyttäjien kohtaama ongelma on paikantajun (location awareness) menetys (disorientation) eli taipumus kadottaa käsitys sijainnista verkkosivuston navigaatiohierarkian sisällä (Danielson 2003, Head et al. 2000, Wen 2003, Yu ja Roh 2002). Heikentynyt tai kadonnut paikantaju 28

37 puolestaan voi johtaa turhautumiseen, mielenkiinnon katoamiseen ja mitattavissa olevaan laskuun navigoinnin tehokkuudessa (McDonald ja Stevenson 1998). Tämän vuoksi on esitetty, että hyvät navigaatioratkaisut ovat sellaisia, jotka parantavat paikantajua ja auttavat säilyttämään sen (Head et al. 2000). Paikantajun merkitys korostuu myös silloin, kun käyttäjä liikkuu nopeasti sivuston osista toiseen joko etsiessään tiettyä tietoa ennalta tuntemattomasta sijainnista tai pelkästään selaillessaan (browsing) sivustoa. Näihin käyttötapauksiin sisältyy jopa 60 prosenttia tyypillisistä verkkosivuston käyttötapauksista (Pitkow et al. 1998). Vielä 1990-luvun lopulla riittävän navigaatiotuen puute oli 10 tyypillisimmän verkkosivuston puutteen joukossa (Nielsen 1996a, 1999b). Onkin esitetty (Lightfoot 1997), että käytettävän verkkosivuston on välttämätöntä sisältää sellainen navigaatioratkaisu, joka muistuttaa käyttäjää tämän paikasta eli siitä, missä kohden ja millä tasolla verkkosivustoa käyttäjä kulloinkin on (Spiller ja Lohse 1998). Paikantajun säilyttäminen ei paranna pelkästään käyttäjän navigoinnin tehokkuutta sivustolla vaan sallii myös paremman uppoutumisen (engagement) sivustolla vuorovaikuttamiseen (Jacques et al. 1995). Tämä puolestaan on tärkeä verkkosivuston suunnittelun tavoite, sillä se voi jopa rohkaista käyttäjää palaamaan uudestaan verkkosivuston sisältöjen pariin (Mayes 1992, Kim ja Moon 1998). Websterin ja Ahujan (2006) mukaan paikantajua voidaan parantaa niin kutsutulla globaalilla navigaatioratkaisulla. Tutkijat vertailivat yksinkertaista ja globaalia verkkosivuston navigaatioratkaisua, missä ensimmäinen tarkoitti ratkaisua, jossa kukin sivu sisältää ainoastaan linkkejä muille sivuston sivuille. Jälkimmäinen ratkaisu taas sisälsi mainittujen linkkien lisäksi jokaisella sivustolla sivukartan, sisällysluettelon ja sivustokohtaisen hakukoneen eli kattavat keinot hahmottaa jokaisessa tilanteessa sivuston koko sisältö. Tutkijat havaitsivat, että yksinkertaisen navigaatioratkaisun tapauksessa käyttäjät saattoivat suoriutua yksittäisistä navigointitehtävistä nopeammin, mutta globaalin ratkaisun tapauksessa paikantaju säilyi jatkuvasti huomattavasti paremmin. Paikantajua paransi myös sivuston hierarkiaa mallintavien navigaatiopolkujen esittäminen sekä eri navigointityökalujen pitäminen jatkuvasti käyttäjän näkyvillä. 29

38 5 Tabletit ja kosketuskäyttöliittymät Tähän lukuun on koottu tablettien sekä sähköisten lukulaitteiden käyttöön ja käytettävyyteen liittyvää tutkimusta tarkoituksena kartoittaa, mitä aihealueelta jo tiedetään. Luvussa esitettyjä tuloksia peilataan johtopäätösluvussa tämän tutkimuksen tuloksiin. 5.1 Tablettitietokoneista Tablettitietokoneella tarkoitetaan tässä työssä noin 7 10 tuuman värillisellä kosketusnäytöllä varustettua taulutietokonetta, joka kykenee teknisesti toistamaan näytöllään tekstiä, kuvia, videoita, pelejä ja muita vastaavia monimediallisia sisältöjä. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että tabletilla ei siis tämän työn puitteissa viitata esimerkiksi sellaisiin sähköisiin lukulaitteisiin, jotka on pääsääntöisesti tarkoitettu kirjojen tai muiden tekstikeskeisten dokumenttien kuluttamiseen ja jotka perustuvat niin sanottuihin sähköisen paperin teknologioihin. Myöhemmissä luvuissa esitetyt käytettävyystestit on tehty oheisessa kuvassa Kuva 8 esitetyllä Applen ipad-tabletilla. Kuva 8. Yhdysvaltalaisen tietotekniikkayhtiö Applen valmistama ipad-tabletti. Kuva on yhtiön julkaisemaa markkinointimateriaalia. 5.2 Tyypillinen käyttö Yhdysvaltalainen Nielsen-analytiikkayhtiö julkaisi lokakuussa 2010 raportin ipad-tablettien käytöstä (Nielsen 2010). Raportissa oli referoitu ihmisen verkkokyselyssä 30

39 antamat vastaukset kysymyksiin siitä, millä tavoin he käyttävät tabletteja, älypuhelimia ja kannettavia tietokoneita. Tulokset on painotettu vastaamaan yhdysvaltalaisen väestön ikä- ja sukupuolirakennetta sekä tiedossa olevaa tablettien laitekantaa. Tutkimuksessa on tehty sama rajaus kuin tässä työssä on yllä esitetty, eli tabletteihin ei ole laskettu mukaan kirjojen lukemiseen tarkoitettuja sähköisiä lukulaitteita. Yhdysvaltalainen Elastic Path Software Inc. -tutkimusyhtiö julkaisi puolestaan vuonna 2011 tutkimuksen (Elastic Path 2011), jossa kartoitettiin yli 18-vuotiaan amerikkalaisen tablettikäyttöä. Taulukko 2 esittää joitain tämän työn aiheen kannalta aiheellisia poimintoja. Taulukko 2. Tutkimustuloksia tablettitietokoneiden tyypillisestä käytöstä. Tablettien käyttäjistä 65 prosenttia on miehiä ja 35 prosenttia naisia. 63 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Tämä on monilta osin lähes sama ikä- ja sukupuolijakauma, kuin HS:n tämän tutkimuksen kohderyhmäksi toivomassa nuorten media-aktiivien joukossa. (Nielsen 2010) Tablettien käyttäjistä 54 prosenttia pitää tablettinsa pelkästään omassa käytössään. Toisin sanoen 46 prosenttia käyttäjistä antaa muidenkin käyttää tablettiaan. Esimerkiksi älypuhelimissa laitteensa jakavien osuus on selvästi pienempi, 34 prosenttia, mikä antaa ymmärtää, että tabletti on selvästi puhelinta useammin yhteisessä omistuksessa. Tämä on tablettilehtien navigaation osalta sikäli merkityksellistä, että navigaatiosta ei välttämättä tule suunnitella esimerkiksi äärimmäisen personoitua. Raportissa ei ollut analysoitu tämän kehityksen suuntaa eli sitä, pysyykö tilanne samanlaisena vai onko kyseessä tablettien elinkaaren alkuvaiheen käytäntö. (Nielsen 2010) Tabletin omistajista 44 prosenttia kuluttaa tabletillaan säännöllisesti uutissisältöjä ja 25 prosenttia aikakauslehtisisältöjä. (Nielsen 2010) Tabletin omistajista 44 prosenttia käyttää uutissisältöjen kuluttamiseen päivässä alle 15 minuuttia ja 31 prosenttia minuuttia. Aikakauslehtien osalta kolme tyypillisintä kulutussession kestoa ovat minuuttia (33 prosenttia), alle 15 minuuttia (30 prosenttia) sekä minuuttia (27 prosenttia). Toisin sanoen silloin kun aikakauslehtisisältöjen parissa vietetään aikaa, sitä vietetään selvästi enemmän kuin uutissisältöjen kanssa. (Nielsen 2010) Vastaajista 49 prosenttia oli sitä mieltä, että he kiinnittävät mainokseen todennäköisemmin huomiota, jos siihen on liitetty kiinnostava video. 46 prosenttia kertoi pitävänsä mainoksista, joihin liittyy interaktiivisia toimintoja. Vastaavasti 40 prosenttia kertoi todennäköisemmin klikkaavansa mainoksia, jotka ovat puhtaasti tekstipohjaisia. (Nielsen 2010) Kuusi prosenttia käytti säännöllisesti tablettitietokonetta selatakseen aikakauslehtiä. Lukema oli sama, kuusi prosenttia, myös aikakauslehtien kohdalla. (Elastic Path 2011) 46 prosenttia vastanneista piti erittäin tai melko todennäköisenä, että mahdollisuus kuluttaa tuttua lehteä useilla eri päätelaitteilla kuten tableteilla tai älypuhelimella lisäisi intoa ostaa lehden sähköisiä versioita. (Elastic Path 2011) 62 prosentin mielestä mieluisin vaihtoehto olisi maksaa tasaista kuukausimaksua pääsystä sähköiseen versioon, kun taas 45 prosenttia haluaisi maksaa yksitellen jokaisesta numerosta. (Elastic Path 2011) Sähköisen version ominaisuuksista lisäarvoltaan hyvin tärkeinä pidettiin eniten pääsyä mistä ja milloin tahansa (48 prosenttia) ja mahdollisuutta etsiä sisältöjä (45 prosenttia), kun taas esimerkiksi videoiden ja ääninäytteiden tapaista sisältöä ei pidetty niin tärkeänä (28 prosenttia), kuin ei myöskään artikkeleiden jakamis- tai pisteyttämismahdollisuutta (26 ja 18 prosenttia). (Elastic Path 2011) 5.3 Kosketuskäyttöliittymän käytettävyys Tähän työhön liittyvien lehtisisältöjen navigaatioratkaisujen mahdollisuuksien kannalta keskeistä on, että kosketusnäytöt tarjoavat monilta osin monipuolisemmat keinot sisällön selaamiseen ja kontrollointiin kuin fyysisten näppäimistöjen tai hiirten kaltai- 31

40 set kontrollointivälineet tai sisällöltään staattiset paperilehdet. Tämä johtuu siitä, että näytölle voidaan piirtää paitsi virtuaalisia versioita tyypillisistä näppäimistön kaltaisista kontrollointivälineistä myös mielivaltainen määrä erilaisia sisältökohtaisia käyttöliittymänäkymiä. Tämän ilmeisen edun lisäksi kosketuskäyttöliittymiin liittyen on tunnistettu kirjallisuudessa useita hyviä ja huonoja puolia. Näitä on esitelty seuraavassa alaluvussa Kosketuskäyttöliittymän heikkouksia ja vahvuuksia Ensimmäisiä kosketusnäyttöjen käytettävyystutkimuksia on ohjelmistoyhtiö SAPin 2000-luvun alussa ennen mobiililaitteiden kosketusnäyttöjen yleistymistä tekemä kartoitus, jossa tutkijat esittävät suorittamaansa kirjallisuuskatsaukseen sekä julkisten tilojen kosketusnäyttöjen parissa tekemiinsä tutkimuksiin pohjaavat havainnot kosketuskäyttöliittymien hyvistä ja huonoista puolista. Viime vuosina kosketuskäyttöliittymien käytettävyyttä ovat tutkineet muiden muassa Kane et al. (2008), Koskinen (2008), Lee et al. (2010) sekä Norman ja Nielsen (2010, 2011). Taulukko 3 ja Taulukko 4 esittävät mainittuja tutkimuksia yhdistelevän synteesin olennaisimmista kosketuskäyttöliittymissä tunnistetuista vahvuuksista ja heikkouksista. Taulukko 3. Kosketuskäyttöliittymien käytettävyyden vahvuuksia. Suora palaute: Valittavia objekteja voidaan osoittaa suoraan ja niiden sekä kursorina toimivan sormen nopeuden ja suunnan suhde pysyy helposti hahmotettavana. (SAP 2000) Intuitiivisuus: Näytöllä olevien objektien manipulointi muistuttaa erilaisten reaalimaailman objektien manipulointia, mikä voi lisätä käyttäjäkokemukseen merkittävää mielihyvää. Kosketusnäyttö soveltuu opittavuudeltaan myös erinomaisesti ympäristöön, jossa käyttäjä on aloittelija, kunhan keskeistä on informaation läpikäynti, ei niinkään sen syöttäminen järjestelmään. (Lee et al. 2010, SAP 2000, Norman ja Nielsen 2010) Nopeus: Kosketusnäyttöä on suhteessa nopeaa joskin vähemmän tarkkaa käyttää verraten samaan käyttöliittymään esimerkiksi tietokoneen hiiren kanssa. (SAP 2000) Fyysisen tilan säästö: Kosketusnäyttö säästää fyysistä tilaa, koska tarvetta erillisille fyysisille kontrollilaitteille ei ole. SAP (2000) 32

41 Taulukko 4. Kosketuskäyttöliittymien käytettävyyden heikkouksia. Huono tarkkuus: sormi on paksuhko osoitin pienten kohteiden klikkaamiseen. Numeronäppäimistöön verrattuna kosketusnäppäimistöllä tehdään enemmän virheitä ja epätarkkoja valintoja, ja valintojen syöttäminen on hitaampaa. (Lee et al. 2010, SAP 2000). Skaalautuvuus: kosketusnäytön käyttäjäkokemus riippuu ratkaisevasti näytön koosta, eivätkä suurella näytöllä toimivat eleet ole useinkaan siirrettävissä sellaisinaan pienelle näytölle ja päinvastoin. (Norman ja Nielsen 2010) Väsymys: käsi väsyy nopeasti varsinkin, jos näyttö on pystytasossa. (SAP 2000) Etäisyys laitteesta: käyttäjän on oltava aivan näytön vieressä. (SAP 2000) Eleiden muistettavuus. Eleillä käytettävien kosketuskäyttöliittymien vaatimat liikesarjat ovat käyttötilanteessa käyttäjän muistissa, ja käyttäjän voi olla vaikea muistaa tarvittavia eleitä. Hän voi myös kokea menettäneensä yhteyden käyttöliittymään jos hän ei ymmärrä tekemänsä eleen ja lopputuloksen välistä yhteyttä tai sitä, miksi on tehnyt virheen. (Norman ja Nielsen 2010) Lika: näyttö likaantuu sormenjäljistä, mikä voi huonontaa näkyvyyttä sekä näytön responsiivisuutta. (SAP 2000) Näkyvyys: käyttäjän käsi tai sormi voi peittää olennaisia osia näyttönäkymästä käytön aikana. (SAP 2000) Suora aktivointi: koskettavaa kohdetta ei yleensä voi korostaa ensin ja valita sitten. (SAP 2000). Fyysisen palautteen puute: käyttäjä ei saa kosketusnäytöstä fyysisten näppäinten tarjoamaa fyysistä palautetta siitä, milloin painiketta on painettu. Tätä voidaan kohentaa visuaalisilla tai äänellisillä palautetehosteilla sekä esimerkiksi sormeen kohdistuvalla värinäpalautteella. Äänipalautetta ei kuitenkaan kuule kaikissa käyttötilanteissa, ja käyttäjä ei aina kykene tarkkailemaan näyttöä jatkuvasti. Tällöin visuaalinen palaute kuten näppäimen graafinen painuminen alas jää saamatta. (Kane et al. 2008, Koskinen 2008) Kosketuskäyttöliittymien keskeisimmät hyvät puolet voidaan siis tiivistää kolmeen asiaan. Näitä ovat nopea opittavuus, kontrollien intuitiivisuus sekä tehdyistä toiminnoista saatu suora palaute. Huomattavaa on, että useat heikkouksista kuten käytön epätarkkuus, eleiden muistettavuus ja fyysisen palautteen puute näyttäisivät liittyvän asioihin, joihin käyttäjä voi vaikuttaa omalla oppimisellaan ja käyttötottumuksillaan. Mauney et al. (2010) keräsivät, luokittelivat ja analysoivat, millaisilla eleillä käyttäjät intuitiivisesti toimivat yrittäessään suorittaa 28:aa erilaista toimintoa (kohteiden valintaa, avaamista, zoomausta, vierittämistä ja niin edelleen). Tutkimukseen osallistui 340 ihmistä yhdeksästä eri maasta. 5 Yli puolet (Mauney et al. 2010) käyttäjien suorittamista eleistä oli pyyhkäisyjä ja yksittäisiä kosketuksia. Maiden välillä oli eroja, mutta suurin osa käyttäjistä pyrki toimimaan samanlaisilla eleillä kansallisuudesta riippumatta. Esimerkiksi paluu edelliselle sivulle selaimessa suoritettiin yli kolmasosassa tapauksia pyyhkäisemällä vasemmalta oikealle, lähes joka toinen käyttäjä pyrki vierittämään näkymää alaspäin pyyhkäisemällä alhaalta ylös ja kohteisiin zoomattiin kahta tai useampaa sormea nipistämällä noin 40 prosentissa tapauksista. 91 prosenttia kaikista eleistä luokiteltiin yrityksiksi manipuloida kohteita suoraan, kun taas loput eleistä olivat luonteeltaan puhtaan symbolisia. Tulokset 5 Kosketuskäyttöliittymän eleitä on luokiteltu myöhemmin tarkemmin alaluvussa 7.1 Tablettilehtinavigoinnin termistöä. 33

42 puhuvat sen puolesta, että ihmisillä on tiettyjä yhteisiä, lähestulkoon sisäsyntyisiksi luonnehdittavissa olevia tapoja lähestyä kosketuskäyttöliittymää ipadin käytettävyyshaasteita Norman ja Nielsen (2010) tekivät Applen ipad-tabletin ilmestyttyä käytettävyystestausta seitsemällä käyttäjällä, joilla kaikilla oli vähintään kolme kuukautta käyttökokemusta saman valmistajan kosketusnäytöllä ja toiminnoiltaan samantyylisellä käyttöjärjestelmällä varustetusta iphone-älypuhelimesta. Tutkijat kritisoivat voimakkaasti tuotteen elepohjaista käyttöliittymää esittäen seuraavat keskeisimpinä pitämänsä ongelmat: Useat keskeiset toiminnot ovat käyttäjiltä piilossa, eikä niitä ole mahdollista oppia muutoin kuin yrityksen ja erehdyksen kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpostiviestin poistaminen pyyhkäisemällä sitä vasemmalta oikealle tai tekstinsyötön peruminen tablettia ravistamalla. Näkymissä edelliseen tilaan siirtyminen on usein vaikeaa. Tähän on tarjolla useita keinoja (esimerkiksi pyyhkäisy vasemmalta oikealle), mutta useimmiten käyttäjälle ei tarjota selkeää aiempia tottumuksia palvelevaa nuolipainiketta, jota koskettamalla hän pääsisi edelliseen näkymään. Käyttöliittymissä esiintyy epäyhtenäisyyttä ja standardien puutetta. Esimerkiksi tietyt valintalaatikot voivat toimia eri sovelluksissa eri tavoin. Useat käyttöliittymäelementit ovat liian pieniä käyttäjien sormille ja käyttäjät joko koskettavat niistä ohi tai painavat vahingossa jotain, mitä eivät olleet tarkoittaneet painavansa. Lisäksi tutkijat pitivät joitakin edellä mainittuja kosketuskäyttöliittymien hyviä ja huonoja puolia myös ipadin ongelmina. Näitä olivat erityisesti epävarmuus tehtyjen eleiden ja niiden seurausten välillä sekä älypuhelinten pienemmille näytöille suunniteltujen käyttöliittymäratkaisujen suora käyttö tablettikoossa ilman kunnollista skaalautuvuuden pohdintaa. Tutkijat palasivat aiheeseen vuotta myöhemmin (Norman ja Nielsen 2011). He tutkivat 26 sovellusta ja kuutta verkkosivustoa 16 käyttäjällä, joilla oli vähintään kaksi kuukautta kokemusta tablettien käytöstä. Tutkijat esittivät seuraavat lisäykset aiempiin tuloksiinsa: Sovellukset ovat kehittyneet parempaan suuntaan, sillä niissä on useammin mahdollisuus palata aiempaan näkymään jonkinlaisella takaisin-painikkeella, hakutoiminto löytyy yhä useammasta sovelluksesta, ja yhä useammat linkiltä vaikuttavat otsikot tai muut elementit todella vievät niitä koskettavat käyttäjät uusien sisältöjen pariin. 34

43 Ongelmia oli edelleen samoissa aiheissa kuin aiemminkin, erityisesti tutkijoiden lue-kosketa-asymmetriaksi nimeämässä osa-alueessa: monet tekstilinkeiksi tarkoitetut sisällöt ovat riittävän suuria luettavaksi mutta liian pieniä koskettavaksi. Elementtejä oli yhä vaikea löytää tai tunnistaa käytettäväksi. Monet elementit myös tulivat kosketuiksi vahingossa joko niiden sijoittelun, koon tai väärän signaalin antavan ulkoasun vuoksi. Uusien tutkimustulosten mukana oli myös ensimmäisiä tablettilehtien navigointiin liittyviä tuloksia. Näitä oli erityisesti kaksi: käyttäjät kaipaavat takaisin-painiketta, ja sellainen tulisi sisällyttää sovellukseen. Toisaalta käyttäjälle ei pidä tutkijoiden mukaan tarjota liian montaa tapaa navigoida sovelluksessa. Kun tapoja (esimerkiksi erilaisia sisällysluetteloita) oli liian monta, käyttäjät hämmentyivät eivätkä osanneet päättää mitä käyttäisivät. Erilaiset navigointikäyttöelementit myös syövät toisiltaan tilaa kokonaiskäyttöliittymässä. Edellä mainittujen tulosten lisäksi lähimpää tämän työn aihepiiriä ovat mahdollisesti sivunneet Huang ja Wang (2011), jotka tutkivat ipadilla yhdysvaltalaisen Wired-lehden ipad-version käytettävyyttä hyödyntäen heuristista asiantuntijaläpikäyntiä. He tekivät seuraavat suositukset ja havainnot: Ohjesivu tai muut selkeät ohjeet olisi syytä tarjota käyttäjälle heti alussa. Navigointiin tarkoitetut painikkeet tulisi esittää selkeämmin, jotta tablettilehden käyttö olisi helpompaa ja tyydyttävämpää. Käyttäjän on pakko muistaa yleisimmät käytön eleet, jotta lehden selaus olisi miellyttävää. Mainokset ja artikkelit tulisi erottaa toisistaan, jotta käyttäjän on vaivatonta valita, mitä sisältöjä tämä haluaa tarkastella. 5.4 Sähköiset lukulaitteet Aiemmin mainitun Väisäsen (2011) diplomityön ohella esimerkiksi Heikkilä (2011) on tutkinut sähköisten kirjojen lukemiseen tarkoitettujen sähköisten lukulaitteiden käytettävyyttä. Tutkimuksessa teetettiin 18 käyttäjällä kattava määrä erilaisia käytettävyystestejä lähtien haastatteluista, päiväkirjojen pitämisestä ja oman lukulaitekäytön valokuvaamisesta. 6 Myös asiantuntijaläpikäyntejä ja heuristisia läpikäyntejä sekä joitain kvantitatiivisia menetelmiä käytettiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia käyttäjien tarpeita ja käy- 6 Kyseisillä menetelmillä saadaan tutkimustietoa pidemmän käytön ajalta verrattuna tämän tutkimuksen fokukseen, joka on uuden sovelluksen ensikäytössä. 35

44 tön motivaatiota ja arvioida tätä taustaa vasten erilaisia sähköisten lukulaitteiden sisältöjä ja sovelluksia. Testit tehtiin kahdeksalla eri lukulaitteella pääosin ennen Applen ipadin saapumista markkinoille (myös ipadia testattiin lopuksi), minkä vuoksi tuloksista ei voi vetää monilta osin suoria johtopäätöksiä tässä työssä tutkittavien uusimpien tablettien kohdalla. Vanhemmat lukulaitteet ovat usein mustavalkoisia, eikä niissä ole sormilla operoitavaa kosketuskäyttöliittymää, vaan laitetta operoidaan erilaisilla fyysisillä painikkeilla. Testituloksissa saatiin kvantitatiivista dataa erilaisten tehtävien suoritustehokkuudesta eri lukulaitteilla. Yleisellä tasolla lukulaitteiden tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin kannettavuutta, helppokäyttöisyyttä ja kohtuullista hintaa. Tämän tutkimuksen kannalta kiinnostavina navigaatioon liittyvinä löydöksinä mainittakoon, että käyttäjien mielestä helposti omaksuttava navigaatio oli hyvin tärkeä ominaisuus kaikilla lukulaitteilla: käyttäjän on koettava olevansa kontrollissa. Käyttäjä haluaa myös säilyttää paikantajunsa yhtä hyvin kuin paperista kirjaa lukiessaan, jossa vihjeitä saa muun muassa luettujen ja jäljellä olevien sivujen määrästä (kuten mm. Wilson ja Landoni (2002) ovat todenneet ja aiemmin luvussa Navigoitavan dokumentin genren ja mentaalisten mallien merkitys on esitetty). Myös hyperlinkkejä sisältävää sisällysluetteloa pidettiin hyödyllisenä ja tärkeänä ominaisuutena käytettävän navigaation kannalta. Kolmas olennainen havainto oli, että käyttäjät kaipaavat lukukokemukseltaan selailtavuutta ja mahdollisuutta silmäillä sisältöä ominaisuus, joka paperisissa kirjoissa ja lehdissä on, mutta joka on toistaiseksi ollut vaikea toteuttaa sähköisiin sisältöihin (Heikkilä 2011, Chong et al. 2009, Parker 2004). Heikkilä (2011) ehdottaa selailtavuuteen ratkaisua: yksi pyyhkäisy kääntäisi kirjaa yhden sivun, kaksi nopeaa pyyhkäisyä kaksi sivua ja niin edelleen. Kahdella sormella pyyhkäisy kuljettaisi seuraavaan kappaleeseen. 36

45 6 Synteesi kirjallisuuskatsauksesta Tässä luvussa on kirjallisuuskatsauksen havaintoja yhdistelemällä luotu hypoteettinen malli helppokäyttöisen tablettilehden navigaatioratkaisun ominaisuuksista. 6.1 Hypoteesi helppokäyttöisen tablettinavigaation piirteistä Taulukko 5 esittää työn tekijän hypoteesit siitä, mitä seikkoja tablettilehden hyvä käytettävyys vaatii ensimmäisen käyttökerran näkökulmasta. Työn empiirisessä osassa saatuja tuloksia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä verrataan myöhemmin näihin hypoteeseihin. Taulukko 5. Kirjallisuuskatsaukseen pohjaavat hypoteesit helppokäyttöisen tablettilehden navigaatioratkaisun piirteistä. Nro Hypoteesi Perustelu Lähteet perustelulle 1 Printistä ja verkosta tuttujen navigaatiokäytäntöjen hyödyntäminen nopeuttaa tablettilehden navigaation oppimista. 2 Mahdollisuus vaihtaa näkymää pyyhkäisemällä ja lähentää näkymää nipistämällä tarjoaa suurinta tyydytystä ja on nopeinta oppia. Epäintuitiivisia eleitä on syytä välttää. 3 Jokaisessa näkymässä on syytä olla tarjolla kohteiden suorat navigointikeinot käyttäjän senhetkisen tavoitteen toteuttamiseen, tai navigaatio häiriintyy. Käyttäjällä on tablettilehden ensi kerran avatessaan tietyt ennakko-odotukset. Hänellä on mentaalinen malli saman tai vähintään jonkin toisen lehden sisältöjen kuluttamisesta printtiversiossa, mahdollisesti myös verkkoversiossa. Käyttäjä olettaa tablettilehdestä löytyvän samoja sisältöjä mutta mahdollisesti erilaisella käyttöliittymällä. Koska kyseessä on kosketuskäyttöliittymä, käyttäjä olettaa voivansa selata sivuja lehden tapaan. Koska alusta on sähköinen, hän toisaalta myös olettaa voivansa seurata verkon tapaan linkkejä sisältöjen välillä. Mahdollisuus kohteiden suoraan manipulaatioon tarjoaa mielihyvää ihmiselle. Se on myös intuitiivista ja siten helposti ja nopeasti opittavaa. Epäintuitiivisten eleiden avulla voidaan tehdä teoriassa käytöstä tehokkaampaa, mutta niiden vaikutukset aiheuttavat käyttäjissä yllätyksiä ja turhautumista sekä luovat epävarmuutta tehtyjen eleiden ja niiden seurausten yhteyksistä. Tämä heikentää yleistä käyttäjäkokemusta. Navigoijat ovat päämääräkeskeisiä ja he pyrkivät ensisijaisesti seuraamaan linkkejä, kunnes löytävät mitä etsivät tai luovuttavat. Esim. Gygi 1991, Hassenzahl ja Tractinsky 2006, Marchionini ja Schneiderman 1988, Nielsen ja Levy 1994, Roto et al. 2011, Santhanam ja Sein 1994, Vaughan ja Dillon Lee et al. 2010, Mauney et al. 2010, Norman 1988, Norman ja Nielsen 2010 ja 2011, Roto et al. 2011, SAP Hurst 2004, Nielsen 2000, Spool

46 4 Kosketettavien kohteiden on syytä olla kosketettavan näköisiä. Niiden on myös syytä olla niin suuria, että käyttäjien on helppo osua niihin sormillaan. 5 Käyttäjän turhautumisen ja eksymisen minimoimiseksi on syytä tarjota visuaalisia vihjeitä siitä, mihin suuntaan lehdessä voi navigoida tai missä artikkeli jatkuu. 6 Käyttäjä tarvitsee kuvilla varustetun käyttöliittymätason sisällysluettelon, josta hän pääsee nopeasti lehden kaikkiin osiin, hahmottaa visuaalisesti sijaintinsa lehdessä ja jonka avulla hän voi silmäillä lehden koko sisältöä. 7 Esteettisesti vaikuttava, visuaalisesti miellyttävä käyttöliittymä tekee hyvän ensivaikutelman ja parantaa sitä myöten koko subjektiivista navigaatiokokemusta. 8 Navigaatioratkaisun on syytä sisältää ohjeet, ja ohjeiden on hyvä olla lisäksi helposti löydettävissä. 9 Navigaatioratkaisussa on hyvä tarjota takaisin-painike, jonka avulla käyttäjä voi palata jälkiään. Käyttäjän on tunnistettava ympäristössä olevat objektit, jotta hän osaa käyttää niitä. Visuaaliset vihjeet näkymän mahdollisuuksista ja informaatioviitat auttavat käyttäjän navigointia tablettilehdessä. Sormi ei ole kosketuspinta-alansa vuoksi instrumenttina erityisen tarkka, joten käyttäjillä on vaikeuksia osua pieniin kohteisiin. Hyvät viitat auttavat ihmistä navigoinnissa missä tahansa informaatiotilassa. Ihmisillä on tapa etsiä ympäristössä olevista elementeistä suuntavihjeitä. Käyttäjä haluaa selailla lehteä, etsiä sieltä tietoa, syventyä yksittäisiin artikkeleihin sekä vaihtaa sijaintiaan lehden sisällä nopeasti. Tämän vuoksi hänen on kyettävä sekä siirtymään lehden sisällä lineaarisesti (sivulta seuraavalle), hierarkkisesti (kannesta osastolle ja osastolta juttuun) sekä globaalisti (esim. keskeltä lehteä kanteen). Linkeillä varustettu käyttöliittymätason sisällysluettelo johon on taattu pääsy jokaisessa näkymässä tarjoaa hierarkkisen, verkostoituneen ja globaalin navigaation yhdistelmän, joka vastaa esitettyihin tarpeisiin. Kuvilla ja käyttäjän visuaalisella sijaintitiedolla varustettu sisällysluettelo myös auttaa paikantajun säilyttämisessä, mikä on äärimmäisen tärkeää tyydyttävän ja sujuvan käyttäjäkokemuksen kannalta. Sisällysluettelo toimii myös karttana, joka auttaa navigoinnissa, suunnan ottamisessa ja reitin etsimisessä. Esteettisyys ja visuaalinen vetovoima huomioidaan lehdessä välittömästi, ja käyttäjät arvottavat niiden perusteella koko jatkokokemustaan tablettilehden parissa. Erittäin myönteinen ensivaikutelma auttaa käyttäjää myös sivuuttamaan lehden navigointikäytännöissä mahdollisesti käytön edetessä ilmenevät puutteet. Ihmiset unohtavat kosketuskäyttöliittymän käytössä tarvittavia eleitä. Tämän vuoksi eleiden sisällöstä on ohjeistettava ja ohjeisiin on luonnollisesti päästävä käsiksi ilman monimutkaisten eleiden tai reittien muistamista. Tablettilehden käyttäjä tekee ajoittain virhekosketuksia tai -pyyhkäisyitä, joiden vaikutus on hyödyllistä voida kumota ratkaisuun kuuluvalla takaisin-painikkeella. Painike vähentää käyttäjän huolta virhepainalluksista ja tarjoaa keinon palata jälkiä. Benyon 2006, Bentley et al. 1996, Benyon ja Höök 1997, Huang ja Wang 2011, Lee et al. 2010, SAP Benyon 2006, Bentley et al. 1996, Downs ja Stea 1973, Passini Benyon 2006, Downs ja Stea 1973, Head et al. 2000, Heikkilä 2011, Lawless 1986, Lightfoot 1997, Lynch ja Horton 2002, McDonald ja Stevenson 1998, Nielsen 1994a, Palmer 2002, Passini 1984, Pitkow et al. 1998, Powell 2000, Spiller ja Lohse Esim. Campbell ja Pisterman 1996, Hassenzahl 2004, van der Heijden 2003, Jennings 2000, Schenkman ja Jönsson 2000, Tractinsky et al Huang ja Wang 2011, Nielsen ja Norman 2010, Bentley et al. 1983, Norman ja Nielsen 2010 ja 2011, Vora ja Helander

47 6.2 3I-malli Esitetyn taulukon kohdat 8 9 ovat suosituksia, jotka joko toteutetaan tai niitä ei toteuteta: tablettilehteen joko sisällytetään takaisin-painike ja ohjeet, tai niin ei tehdä. Sama koskee sitä, toteutetaanko lehteen ylipäänsä hypoteesissa 6 mainittu käyttöliittymätason sisällysluettelo, joka sallii monipuoliset siirtymämahdollisuudet. Jos nämä toiminnallisuudet oletetaan toteutetuiksi, taulukon keskeiset, suunnittelijoilta luovuutta ja kykyjä vaativat kohdat tiivistyvät työn tekijän mielestä kolmeen adjektiiviin: käytettävä tablettilehden navigaatioratkaisu on ensikäyttökerralla intuitiivinen (intuitive), visuaalisesti havainnollinen (illustrative) ja kokonaisuutena myönteisen ensivaikutelman aikaansaava (impressive). Adjektiivien englanninkielisistä muodoista saadaan mallille kolmen i-alkukirjaimen mukaisesti nimeksi 3I-malli ( 3I framework ) Intuitive käyttöliittymältään intuitiivinen Mallin ensimmäinen kohta eli intuitiivinen käyttöliittymä sisältää hypoteesit 1 3. Navigaatioratkaisu voi olla ensikäytöllä intuitiivinen vain, jos se hyödyntää käyttäjälle entuudestaan printistä ja verkosta tuttuja navigaatiokäytäntöjä ja niitä mentaalisia malleja, joita käyttäjällä entuudestaan näistä yhteyksistä on (hypoteesi 1). Kosketuskäyttöliittymässä intuitiivisuus vaatii sitäkin, että navigointieleet hyödyntävät näkymän kohteiden suoraa manipulointia kuten sivujen vaihtoja pyyhkäisemällä ja näkymän lähentämistä tai loitontamista nipistämällä (hypoteesi 2). Käyttäjä ei myöskään halua pohtia, millä keinoin hän kulloisenkin navigointitavoitteensa saavuttaa, vaan relevanttien mahdollisuuksien on oltava intuitiivisesti löydettävissä (hypoteesi 3) Illustrative visuaalisesti havainnollinen Mallin toinen kohta eli visuaalinen havainnollisuus käsittää hypoteesit 4 6. Käyttöliittymän interaktiivisten elementtien on havainnollisesti näytettävä siltä, että niitä voi koskea (hypoteesi 4). Käyttäjälle on tarjottava havainnollistavia visuaalisia vihjeitä ja suuntaviittoja siitä, mihin suuntaan hän voi kussakin näkymässä pyyhkäisemällä liikkua (hypoteesi 5). Lisäksi sisällysluettelon on visuaalisesti havainnollistettava käyttäjän kulloinenkin sijainti, lehden sisältämät sisällöt silmäiltävällä tasolla sekä mahdolliset reitit lehden eri sivuille ja osastoille (hypoteesi 6) Impressive myönteisen ensivaikutelman antava Mallin kolmas kohta eli myönteinen ensivaikutelma käsittää hypoteesin 7. Sen mukaan navigaatioratkaisun on luotava käyttäjässä hyvä ensivaikutelma ensi sekunneista lähtien, sillä ensivaikutelma muokkaa käyttäjäkokemuksen sävyä koko jatkon kannalta. Koska 39

48 tablettilehteä käytetään subjektiivisesti käyttäjän tiedontarpeen täyttämiseen ja mielihyvän lisäämiseen, on myönteinen subjektiivinen käyttäjäkokemus hyvän käytettävyyden kannalta olennaisempi tekijä kuin esimerkiksi objektiivisesti mitattu käytön tehokkuus. 40

49 7 Testimateriaali Tässä luvussa esitellään ne kolme tablettilehteä, joiden navigaatioratkaisun käytettävyyttä työssä tutkitaan. Kunkin lehden käyttöliittymä ja navigaatioratkaisu esitellään ensin yksittäin. Tämän jälkeen on esitetty yleinen navigaatioratkaisun malli sekä vertaileva taulukko, johon on koottu kunkin tablettilehden navigaation ominaispiirteet. Kun HS:n lehdet on esitelty, tarkastellaan luvussa vielä miten tutkittujen lehtien navigaatioratkaisut eroavat tai ovat yhteneväisiä muiden markkinoilla olevien tablettilehtien kanssa. Lisäksi on taulukon muodossa esitetty, miten navigaatioratkaisut suhtautuvat printti- ja verkkoskeemoihin. Kun muuta ei ole mainittu, luvussa esitetyt taustatiedot pohjaavat Helsingin Sanomien tablettikehityksestä ja Nyt-liitteestä vastaavien haastatteluihin (Aalto 2011, Blåfield 2011). Navigaatioratkaisujen kuvailut sekä Helsingin Sanomien että muiden tarkasteltujen tablettilehtien osalta perustuvat työn tekijän omaan tarkasteluun. 7.1 Tablettilehtinavigoinnin termistöä Jotta voidaan esitellä eri tutkittavien tablettilehtien navigaatioratkaisut, on määriteltävä, mitä tabletilehden navigaatioratkaisulla tarkoitetaan Tablettilehden navigaatioratkaisu Webster ja Ahuja (2006) määrittelevät verkkosivuston navigaatioratkaisun hyödyntäen aiemmin esitettyä mentaalisten mallien käsitettä: [Verkkosivuston navigaatioratkaisu on] järjestelmä, joka auttaa käyttäjää luomaan ja tulkitsemaan sellaista mentaalista mallia, joka puolestaan auttaa käyttäjää löytämään ja tutkimaan verkkosivuston informaatiota. Samaa määritelmää mukaillen voimme yleisellä tasolla määritellä tablettilehden navigaatioratkaisun järjestelmäksi, joka auttaa käyttäjää luomaan ja tulkitsemaan sellaista mentaalista mallia, joka puolestaan auttaa käyttäjää löytämään ja tutkimaan tablettilehden sisältöjä. Tämän lisäksi työn tekijä määrittelee seuraavat, konkreettisiin tablettilehden ominaisuuksiin viittaavat navigaatioratkaisun ja navigoinnin määritelmät: Tablettilehden navigaatioratkaisu on se osa tablettilehden käyttöliittymän toteutusta, jonka avulla käyttäjä navigoi tai joka auttaa tai ohjeistaa käyttäjää navigoimaan lehteä. Tablettilehden navigointi puolestaan käsittää ne toimet, jotka mahdollistavat lehden silmäilyn, siirtymisen yksittäisen lehden numeron sisällä sivulta toiselle, siirtymisen ar- 41

50 tikkelista toiseen sekä liikkumisen yksittäisen artikkelin tai lehden osaston sisällä sekä mainittujen elementtien tarkastelun käyttäjän valitsemalla tavalla. Tässä käyttäjän valitsema tapa viittaa siihen, että navigaatioratkaisuun luetaan kuuluvaksi myös se, voiko käyttäjä esimerkiksi lähentää tai loitontaa näkymää tai lukea lehteä eri rotaatioissa. Erikseen tuotakoon vielä esille käsite käyttöliittymätason sisällysluettelo. Tällä tarkoitetaan tablettilehden tapauksessa sellaista sisällysluetteloa, joka on osa navigaatioratkaisua, mutta ei kuulu printtilehden sisältöön vertautuviin lehden sivukohtaisiin näkymiin vaan on kiinteä osa käyttöliittymää ja tyypillisesti tuotavissa esille jokaisessa näkymässä sijainnista lehden sisällä riippumatta Navigointieleet Työn tekijä määrittelee kosketuskäyttöliittymien operoinnissa tarvittavat eleet ja toiminnot tässä tutkimuksessa seuraavasti: Kosketus: Käyttäjä koskettaa yhdellä sormella jotain kosketusnäytön osaa ja nostaa sormen näytöltä viipymättä. Koskettava kohde voi olla esimerkiksi lehden sisäinen linkki tai käyttöliittymän painike. Pyyhkäisy: Käyttäjä asettaa sormensa kosketusnäytön pinnalle ja pyyhkäisee sillä muutaman senttimetrin matkalta johonkin suuntaan nostaen sormen näytöltä eleen lopuksi. Tyypillisessä tablettilehdessä pyyhkäisyä käytetään esimerkiksi sivun vaihtamiseen. Jos käyttäjä on sivulla N ja asettaa sormensa näytölle pyyhkäisten sillä sitten oikealta vasemmalle, sivu N siirtyy vasemmalle pois näkyvistä ja sen korvaa oikealta puolelta näytölle siirtyvä sivu N+1. Pyyhkäisy suuntautuu tablettilehdissä tyypillisesti joko vasen oikeasuunnassa tai ylös alas-suunnassa. Liu utus: Liu utuksessa käyttäjä asettaa sormensa kosketusnäytölle ja liu uttaa sitä näytön pintaa pitkin kuitenkaan välttämättä nostamatta sitä heti. Liu utusta käytetään tyypillisesti esimerkiksi lehdessä olevan tekstikentän vierittämiseen ylös tai alas. Liu utus eroaa pyyhkäisystä siten, että se on hallitumpi ele, joka voi usein olla hyvinkin verkkainen, eikä sormea välttämättä nosteta eleen lopuksi vaan ele voi päättyä sormen pysähdykseen ja jatkua sitten uudella liu utuksella tai sormen nostamisella näytöltä. Nipistys: Nipistys (engl. pinch) tarkoittaa elettä, jossa käyttäjä asettaa kaksi sormeaan kosketusnäytölle ja liikuttaa niitä joko toisiaan kohti (nipistys sisään / pinch in) tai toisistaan poispäin (nipistys ulos / pinch out). Elettä käytetään tyypillisesti näkymän lähentämiseen (nipistys sisään) tai loitontamiseen (nipistys ulos). 42

51 Kaksoiskosketus: Kaksoiskosketus lähentää näkymää (sisään nipistyksen tavoin). Eleessä käyttäjä valitsee kohteen, jota hän koskettaa hyvin nopeasti samalla sormella samaan paikkaan kaksi kertaa peräkkäin nostaen sormen irti kosketusnäytöstä eleen päätteeksi. Kaksoiskosketus lähentää näkymää keskittäen kohtaan, jota käyttäjä on kaksoiskoskettanut. Joissain sovelluksissa uusi kaksoiskosketus lähentää näkymää entisestään, toisissa se loitontaa näkymän takaisin lähtötilaan. 7 Kahden sormen kaksoiskosketus: Kahden sormen kaksoiskosketuksessa käyttäjä kaksoiskoskettaa kahdella sormella yhtä aikaa jotain kosketusnäytön osaa. Ele johtaa useimmiten siihen, että käyttäjän näkymä loittonee (zoomaus ulos), mutta eleen aikaansaama vaikutus voi vaihdella sovelluksesta toiseen. Rotaation vaihto: Useat tabletit (myös Applen ipad) tunnistavat, pitääkö käyttäjä laitetta edessään tai kädessään pystyasennossa vai vaaka-asennossa. Käytämme näistä asennoista nimiä pystyrotaatio ja vaakarotaatio. Käyttäjä voi vaihtaa rotaatioiden välillä yksinkertaisesti kääntämällä laitetta. Laitteessa päällä oleva sovellus tyypillisesti vaihtaa näkymänsä sopimaan käyttäjän valitsemaan rotaatioon siten, että näkymä on aina niin sanotusti oikein päin sen näyttämän sisällön kuitenkin mahdollisesti muuttuessa tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjän valitsemaa näkymää. Seuraavaksi siirrytään tarkastelemaan tutkittujen tablettilehtien navigaatioratkaisuja. 7.2 Lehti I Kukin Helsingin Sanomien kolmesta tablettilehdestä on toteutettu teknisesti toisistaan eroavalle alustalle. Helsingin Sanomien on ollut päätettävä ne tekniset alustat, joiden avulla lehtiä on tarkoitus julkaista. Käytännössä lehdet on voinut toteuttaa joko jonkin valmiin ulkopuolisen tahon toteuttaman teknisen alustan avulla tai yhteistyökumppanin (esimerkiksi ohjelmistotalon) kanssa tehdyn alustan avulla. Nykyisessä tilanteessa HS on käyttänyt kaikissa kolmessa eri lehdessä jotain näistä kahdesta mallista: Helsingin Sanomat on toteutettu varta vasten räätälöitynä sovelluksena, Nyt-liite on toteutettu puoliksi räätälöidylle ja puoliksi valmiille alustalle, ja Kuukausiliite on toteutettu täysin valmiille alustalle. Osa valmiina saatavilla olevista tablettilehtien tuotantoon tarkoitetuista ohjelmistoista sisältää hyvinkin kiinteän navigaatioratkaisun. Toisin sanoen alusta määrää, kuinka lehden sisällä navigoidaan, esimerkiksi siirrytään sivulta toiselle tai millainen lehden käyttöliittymätason sisällysluettelo on. Osa ratkaisuista taas päinvastoin sallii navigaatioratkaisun 7 Näin on tyypillisesti silloin, jos näkymäkokoja on vain kaksi, joiden välillä kaksoiskosketus vaihtelee. 43

52 räätälöinnin yhteistyössä ohjelmistokehittäjän kanssa. Tämä tarkoittaa, että ohjelmiston tuottaneen yrityksen asiakas voi esittää vaatimuksia tietyn lehden tablettiversiota varten toteutettavasta navigaatiosta ja vaikuttaa näin siihen, kuinka lukija luovii heidän sisältöjensä sisällä Sisällön rakenne ja teknisen toteutuksen tausta Helsingin Sanomien tablettilehti on päivittäin ilmestyvä automaattisesti generoitava uutislehti. Se sisältää lähes kaikki samat sisällöt kuin päivittäin paperilla ilmestyvä Helsingin Sanomat poislukien printtiversion mainokset sekä erilaiset listaukset kuten tvtiedot, ilmoitussivut ja osakekurssilistat. Lehdessä esiintyvät ilmoitukset ovat erikseen tablettilehteen myytäviä, ja ne ilmaantuvat käyttäjän näkymään satunnaisten näkymänvaihtojen välein. Helsingin Sanomien tablettilehti on toteutettu yhteistyössä ulkopuolisen ohjelmistotoimittajan kanssa. Lehden tablettiversio on tästä syystä käyttöliittymältään kokonaisuudessaan yksilöllisesti räätälöity ja eroaa siten tekniseltä toteutukseltaan sekä monilta käyttöliittymänsä osilta muista markkinoilla olevista lehdistä. Lehti rakentuu paperiversion tapaan erilaisista osioista, jotka ilmestyvät päivästä toiseen samassa järjestyksessä: A-osan muodostavat uutisetusivu, kotimaan ja politiikan uutiset sekä kaupunkiuutiset. B-osan muodostavat ulkomaan uutiset, talous- ja urheilu-uutiset. C-osan muodostavat tyypillisesti kulttuuriuutiset sekä mielipidesivut, joskus myös Ihmiset-osio. D-osa on päivittäin vaihtuva teemaosio, jossa viikoittain esiintyviä teemakokonaisuuksia ovat muun muassa Elämä-, Ruoka-, Matka- ja Tiede-sivustot. Osiot A:sta D:hen (viikonloppuisin mukana saattaa olla myös E- ja F-osioita, joita ei ole sisällytetty tähän työhön, sillä ne eivät tuo navigaatiollisesti lisää sovellukseen) on värikoodattu kukin omalla sivun yläpalkin tunnusvärillään sekä paperi- että tablettilehdessä. Tablettiversion ulkoasu eroaa täysin printtiversiosta. Jokainen tablettilehti muodostuu ja julkaistaan koneellisesti automaattisesti, mikä edellyttää, että toimituksessa kunkin artikkelin niin kutsutut metatiedot on merkitty oikein. 8 Näiden tietojen ja eri artikkeleille annettujen osastokoodien sekä osastojen sisäisten prioriteettiarvojen pohjalta tablettilehti generoituu kerran vuorokaudessa digilehden tilaajien ja irtonumero-ostajien saataville. 8 Tämä tarkoittaa käytännössä, että toimituksessa tulee merkitä kunkin artikkelin yhteyteen mikä osa siitä on otsikkoa, mikä osa tekstiä, mikä tai mitkä kuvat artikkeliin kuuluvat, ja mitä muita artikkeleita aiheeseen liittyy. 44

53 7.2.2 Navigaatioratkaisu Helsingin Sanomien ilmestyneen lehden tablettiversion etusivu on esitetty kuvassa Kuva 9. 9 Kuva 9. Helsingin Sanomien tablettilehden etusivu. Helsingin Sanomien navigaatiologiikka on seuraava: Käyttäjä liikkuu lehdessä vaihtamalla näkymää pyyhkäisemällä vasemmalle tai oikealle. Jos hän on uutisetusivulla tai minkä tahansa osaston etusivulla, pyyhkäisy vie toisen osaston etusivulle. Jos käyttäjä on jonkin osaston sisällä olevassa jutussa, pyyhkäisy kuljettaa tämän osaston sisällä olevien artikkelien välillä. Kuvissa Kuva 10 ja Kuva 11 on esitetty esimerkki osaston etusivusta josta pyyhkäisemällä siirrytään seuraavalle etusivulle sekä osaston sisälle kuuluvasta jutusta, 9 Sekä tämä että muut HS:n tablettilehtiä esittelevät kuvakaappaukset on tehty Applen ipad-laitteella kuitenkin siten, että kuvissa näkyy ainoastaan laitteen näytöllä näkyvä näkymä ilman itse laitteen fyysisiä reunuksia 45

54 josta voi siirtyä pyyhkäisemällä seuraavaan osaston sisäiseen juttuun tai osaston viimeisen jutun tapauksessa seuraavan osaston ensimmäiseen juttuun. Kuva 10. HS:n kulttuuriosaston etusivu. 46

55 Kuva 11. Kulttuuriosaston sisältämä kulttuuriosaston etusivun pääjuttu osaston sisäisessä jutunlukunäkymässä. Oikeassa laidassa on linkki jutun oheis- eli niin kutsuttuun kainalojuttuun. Kuvan ylälaidassa näkyvä pallurarivi kertoo, monennessako jutussa osaston sisällä käyttäjä on (kuvassa ensimmäisessä). Pyyhkäisyä voi hyödyntää myös ylös alas-suunnassa. Jos käyttäjä on osaston sisällä olevassa artikkelissa, hän voi alaspäin pyyhkäisemällä siirtyä osaston etusivulle. Juttujen sisällä ylös-alas-liu uttaminen tai -pyyhkäisy artikkelitekstin kohdalla vierittää jutun tekstiä vastaavaan suuntaan. Pyyhkäisyn lisäksi toinen tyypillinen tapa navigoida lehden sisällä paikasta toiseen on koskettaa jotain linkiksi määriteltyä lehden elementtiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi osastojen etusivuilla sijaitsevat otsikot osaston sisäisiin juttuihin tai vastaavasti juttujen sisäiset kuvat tai niiden yhteydessä esitetyt samaan aiheeseen liittyvät artikkelilinkit. Muita kosketettavissa olevia linkkejä ovat esimerkiksi kunkin osaston ylälaidassa oleva värillinen osaston nimen sisältävä palkki, jota koskettamalla pääsee osaston etusivulle, sekä HS:n logo vasemmassa ylänurkassa, jota koskettamalla pääsee lehden pääetusivulle. Kolmas keskeinen tapa navigoida lehden sisällä on sisällysluettelo, joka aukeaa käyttäjän eteen tämän koskettaessa lehden oikeassa alanurkassa sijaitsevaa niin kutsuttua hiirenkorvakuvaketta (nähtävissä edellisen kuvan oikeassa alanurkassa), joka symboloi raolleen 47

56 käännettyjä sivunkulmia. Sisällysluettelon kautta käyttäjä voi siirtyä pyyhkäisemällä nopeasti lehden eri osastojen välillä, lukea lehden käyttöä opettavat ohjeet tai siirtyä lehtiarkistoon, jossa sijaitsevat kaikki ladattavissa olevat tai jo ladatut lehden numerot. 10 Sisällysluettelo myös näyttää tummennettuna käyttäjän sen hetkisen osaston, jotta tämä hahmottaisi paremmin sijaintinsa lehdessä. Lehteä voi lukea sekä tabletin vaaka- että pystyrotaatiossa. Keskeisin ero on, että vaakarotaatiossa näkymän sivuille ilmestyvät tummennetut osat luettavana olevan sivun edellisestä ja seuraavasta näkymästä. Kuvassa Kuva 12 on esitetty lehden sisällysluettelo vaakarotaationäkymässä ja kuvassa Kuva 13 lehden ohjeet. Kuva 12. Helsingin Sanomien sisällysluettelo vaakarotaatiossa. Taustalla oikealla ja vasemmalla näkyvät nykyistä edeltävä ja seuraava osaston etusivu tummennettuina. 10 Lehtiarkiston toiminnallisuus on rajattu ulos tämän työn tutkimuksen piiristä keskeisen journalististen sisältöjen navigaation ulkopuolisena osana. 48

57 Kuva 13. Helsingin Sanomien tablettilehden ohjesivu. Juttujen sisäisiä kuvagallerioita voi selata klikkaamalla mitä tahansa kuvaa, jolloin galleria aukeaa erilliseen mustataustaiseen ikkunaansa. Sama pätee artikkeliin liittyviin oheisjuttuihin. Jos juttuun liittyy useampia kuvia, niiden välillä voi liikkua pyyhkäisemällä tai nuolikuvakkeita koskemalla. Kuvassa Kuva 14 on esitetty näkymä kuvagalleriasta. Kuva 14. Näkymä lehden kuvagalleriasta. 49

58 Helsingin Sanomien tablettilehdessä kuvanäkymää voi niin ikään lähentää ja loitontaa nipistämällä sisään tai ulos. Artikkelien tekstiosioita ei voi lähentää tai loitontaa, mutta tekstin kokoa voi muuttaa liukusäätimen avulla, kuten Kuva 15 esittää. Kuva 15. Tekstin kokoa muuttava AA -painike ja siihen liittyvä liukusäädin. 7.3 Lehti II Sisällön rakenne ja teknisen toteutuksen tausta Nyt-liite koostuu sekä printti- että tablettiversioina samoista sisällöllisistä osioista. Lehti alkaa kannesta, jota seuraa lehden tarjontaa esittelevä sisällysluettelo. Tätä seuraa niin kutsuttu Kuka Nyt -aukeama, joka sisältää tunnetun julkisuuden henkilön haastattelun sekä humoristisia havaintoja ajankohtaisista aiheista. Kuka Nyt -aukeamaa seuraavat lehden niin kutsutut pääjutut. Nämä ovat yleensä kahden neljän sivun mittaisia lehden pisimpiä artikkeleita, joista toinen on tyypillisesti nostettu esiin lehden kannessa. Pääjuttuja seuraa niin kutsuttu Mitä Nyt -osio, joka sisältää mm. elokuva-, levy- ja ravintola-arviot sekä pieniä poimintajuttuja esimerkiksi kaupunkikulttuurista. Mitä Nytiä seuraa Kuka seuraavaksi -osio, jossa esitellään lukijoita mahdollisesti kiinnostava heille toistaiseksi tuntematon kasvo, minkä jälkeen varsinaisen runkolehden päättää kolumnin ja sarjakuvat sisältävä Loppu Nyt -osio. Tämän lisäksi Nyt-liitteen välissä ilmestyy Tv- Nyt-niminen tv-opas viikon tv-ohjelmatarjontaan. Tv-Nyt on sijoitettu tablettilehdessä suoraan Nyt-liitteen perään siten, että sen kansi seuraa Nyt-liitteen viimeistä sivua. 50

59 Nyt-liitteen tablettilehti eroaa Helsingin Sanomien tablettilehdestä monilta osin. Siinä missä Helsingin Sanomien sisältö generoidaan automaattisesti, Nyt-liitteen tablettilehden pohjana käytetään identtistä näköisversiota printtilehdelle jo kertaalleen toteutetusta ulkoasusta, mikä johtaa siihen, että käyttäjä näkee ulkoasultaan printtiversion kanssa samalta näyttävän, ainoastaan fyysiseltä kooltaan pienemmän lehden. Nyt-liite on toteutettu niin ikään yhteistyössä ulkopuolisen ohjelmistotuottajan kanssa. Lehti lähetetään toimituksen graafikoiden koostamina PDF-tiedostoina ohjelmistotuottajalle, jonka ohjelmisto muuttaa sivut JPG-kuviksi. 11 Ohjelmisto koostaa varsinaisen tablettilehden näistä kuvista sekä generoi erillisen metatiedoston sisältämän informaation perusteella lehdelle sisällysluettelon sivunumeroineen ja muine tietoineen. Tämän jälkeen lehti julkaistaan internetissä digilehden tilaajien ja irtonumero-ostajien saataville Navigaatioratkaisu Kuvassa Kuva 16 on esitetty Nyt-liitteen tablettilehden kansi. Kansi on muuten identtinen printtilehden kannen kanssa, mutta sen alalaidassa esille nostettujen otsikoiden ym- 11 Tabletti kykenee prosessoimaan JPG-bittikarttakuvia sujuvammin kuin vektorimuotoista tekstiä sisältäviä PDFtiedostoja. 51

60 pärillä on hehkuva reunus, joka indikoi lukijalle kyseessä olevan kosketettavissa olevan, kyseiseen juttuun johtavan linkin. Kuva 16. Nyt-liitteen tablettilehden kansi. Lehden sisältöjen navigointi on käyttäjälle niin ikään Helsingin Sanomia enemmän printtilehden selaamista muistuttava kokemus. Nyt-liite etenee lineaarisesti vasemmalta oikealle. Pystyrotaatiossa kukin sivu muodostaa kokonaisen näytön näkymän. Vaakaro- 52

61 taatiossa tämän näkymän muodostaa yksittäinen aukeama. Kuva 17 havainnollistaa tätä eroa. Kuva 17. Nyt-liitteen sivu 5 pystyrotaatiossa sekä saman sivun sisältävä sivujen 5 6 aukeama vaakarotaatiossa. Sivulta tai aukeamalta toiselle siirrytään pyyhkäisemällä. Tällä tavoin navigoiden käyttäjä voi silmäillä lehteä ja lukea sitä otsikkotasolla sekä havainnoida kuvia. Jos käyttäjä haluaa keskittyä lukemaan jonkin tietyn artikkelin tai tutkia lähemmin jotain lehden sisältämää kuvaa, hän voi lähentää näkymää joko kaksoiskosketuksella tai nipistämällä sisään. Loitonnettaessa käyttäjän on joko kaksoiskosketettava tai nipistettävä ulos. 12 Lehden koekäytössä oleva sovellus sisältää kosketettavissa olevia linkkejä ainoastaan kahdessa paikassa. Ensimmäinen paikoista on jo yllä mainittu kansi. Toinen linkkejä sisältävä paikka on lehden navigoinnissa keskeisenä apuna toimiva sisällysluettelo. Se aukeaa näkymän oikeasta alanurkasta vihreää Sisällys-painiketta koskettamalla. Sisällysluettelon sisällä liikutaan pyyhkäisemällä, ja haluttu kohdesivu tai -osasto ( kansi, sisällys, 12 Kahden sormen kaksoiskosketus ei toimi sovelluksessa. 53

62 Kuka Nyt, pääjutut jne.) valitaan koskettamalla. Osastot on listattu sivujen pienoiskuvakkeiden alla, kuten Kuva 18 kertoo. Kuva 18. Nyt-liitteen sisällysluettelo. Sisällys-painikkeen takaa aukeaa myös näkymän ylälaitaan palkki, jonka kautta käyttäjä pääsee käsiksi lehden ohjesivuun. Ohjesivun sisältö vaakarotaatiossa on esitetty kuvassa Kuva 19. Kuva 19. Nyt-liitteen tablettilehden ohjesivu vaakarotaatiossa. 54

63 Nyt-liitteeseen on suunniteltu mahdollisesti toteutettavaksi erilaisia rikastettuja mediasisältöjä kuten internetiin johtavia aiheeseen liittyviä linkkejä juttujen perään, kuvagallerioita, arvosteltujen elokuvien mainosvideoita (ns. trailereita) ja mahdollisia ääninäytteitä levyistä. Näitä sisältöjä ei ollut kuitenkaan vielä toteutettu tämän työn empiiristä tutkimusosiota tehtäessä, joten niitä ei ole myöskään kuvailtu tässä sen tarkemmin tai testattu varsinaisissa käytettävyystesteissä. 7.4 Lehti III Sisällön rakenne ja teknisen toteutuksen tausta Kuukausiliite koostuu sekä printti- että tablettiversioissaan kolmesta osiosta, nimiltään aluksi, keskellä ja lopuksi. Aluksi-osio sisältää lyhyitä artikkeleita, joissa otetaan ironisesti tai omaperäisen näkökulman kautta kantaa johonkin ajankohtaiseen tai muuten kiinnostavaan asiaan, ilmiöön tai ihmiseen. Osio sisältää myös vakiojuttutyypit alasti poseeraavasta julkisuuden henkilöstä sekä kahdesta tunnetusta, keskenään sukua olevasta ihmisestä kuvailemassa toisiaan. Keskellä-osio sisältää laajoja, pisimmillään toistakymmentä sivua pitkiä artikkeleita, jotka käsittelevät mitä tahansa politiikasta urheiluun ja teatteriohjaajista keltaisen lehdistön julkkiksiin. Yhdistävänä tekijänä on pyrkimys laadukkaaseen journalismiin ja jutun journalistista sisältöä tukevaan huippuluokan visuaaliseen toteutukseen. Lopuksi-osiossa on tietyillä vakiintuneilla paikoilla aluksi-osion lyhyisiin ja keskelläosion pitkiin artikkeleihin verraten keskimittaisia kirjoituksia muun muassa ruoasta, tyylistä, taiteesta ja julkisuuden henkilöistä, joka ei ole ollut pitkään aikaan esillä mediassa. Kuukausiliitteen testattava versio on toteutettu yhdysvaltalaisen Adobe-yhtiön Publishing Suite -ohjelmistolla, jota käytetään yhdessä Adobe InDesign -taitto-ohjelman kanssa. Toisin kuin Nyt-liitteen kohdalla, Kuukausiliite on taitettu (toisin sanoen ulkoasu on suunniteltu) kokonaan uudestaan tablettitietokoneelle. Artikkelit on taitettu InDesign-ohjelmalla siten, että aiemmin 240 mm * 300 mm -koossa ilmestyneet sivut on suunniteltu ja jaettu pienempiin, resoluutioltaan 1024 * 768 pikselin sivuihin, joita tabletti esittää 1:1-koossa, sillä sen natiiviresoluutio on sama * 768 pikseliä. Sivuja ei näin ollen voi loitontaa tai lähentää, vaan ne näkyvät näytöllä vain ja ainoastaan siinä muodossa, kuin tablettilehden ulkoasusta vastaava graafikko on päättänyt. Käytännössä paperilehdessä vaikkapa yhden sivun vaatinut tekstin ja kuvan pari voi edellyttää tablettiversiossa kahdesta neljään näkymää, joiden välillä lukijan on siirryttävä käydäkseen läpi saman artikkelin, jonka hän voisi paperilehdessä hahmottaa yhdellä silmäyksellä. 55

64 Kun lehden sisältö on taitettu InDesignilla uudenkokoisiin, aiempaa pienempiin sivuihin, näistä sivuista koostetaan Adoben tuottamalla apuohjelmalla oma, laitteelle ladattava PNG-kuvista koostuva pakettinsa, jota voidaan jaella myös Internetissä lehden tilaajille ja irtonumero-ostajille. Ennen paketin koostamista ohjelman avulla voi syöttää artikkeleihin liittyvää metadataa, jota lehden tablettiversio voi näyttää esimerkiksi lehden sisällysluettelon yhteydessä Navigaatioratkaisu Kuukausiliitteen kansinäkymä on esitetty kuvassa Kuva 20. Kuva 20. Kuukausiliitteen tablettilehden kansinäkymä marraskuussa Kuukausiliitteen tablettilehden navigaatioratkaisu on seuraava: Lehti lähtee liikkeelle kannesta, jossa on yksi tai useampi nostettu otsikko lehden sisällöistä. Testattavassa versiossa ei ole kannessa linkkejä lehden sisälle sen koommin kuin linkkejä ei ole testausvaiheessa missään muuallakaan lehdessä käyttöliittymän osaksi rakennettuja erillisiä sisällysluetteloita lukuun ottamatta. Lehteä selataan hyvin samantyylisesti kuin aiemmassa luvussa kuvattua Nyt-liitettä: sivulta toiselle edetään pyyhkäisemällä, ja navigoida voi niin ikään sisällysluetteloiden 56

65 avulla. Lehden navigaatiorakenteessa on kuitenkin kolme selkeää eroa Nyt-liitteeseen verrattuna. Näkymää ei voi lähentää tai loitontaa, sillä lehden kokonaistiedostokoon pitämiseksi pienenä PNG-kuvista on laitteella vain juuri sen kokoinen versio, että kuva näyttää tarkalta tabletin natiiviresoluutiolla. Näkymän lähentäminen saisi kuvan ja tekstin näyttämään suttuiselta (niin sanotusti pikselöityneeltä), joten toimintoa ei ole toteutettu lainkaan. Toinen navigaatioon liittyvä keskeinen ero on, että lehdessä ei liikuta ainoastaan vasemmalta oikealle vaan myös ylhäältä alas. Tarkemmin ottaen vasemmalta oikealle pyyhkäisemällä liikuttaessa käyttäjä liikkuu suoraan artikkelista toiseen. Jos hän sen sijaan haluaa liikkua artikkelin sisällä, tämä tapahtuu pyyhkäisemällä ylös alas-suunnassa. Käytännössä lehden keskellä- ja lopuksi-osioissa olevat artikkelit ovat kaikki sellaisia, että käyttäjän on selattava artikkelia näkymä kerrallaan ylhäältä alaspäin, jos hän haluaa käydä sen kokonaisuudessaan läpi. Lehden aluksi-osiossa puolestaan artikkelit ovat niin lyhyitä, että niitä on testatussa versiossa taitettu allekkain ikään kuin ne olisivat saman artikkelin sivuja. Tämä käytäntö voi kuitenkin hyvin muuttua, sillä jos keskellä- ja lopuksi-osioiden kanssa halutaan noudattaa samaa logiikkaa, tulisi aluksi-osiossakin vaakasuunnassa pyyhkäisemisen liikuttaa artikkelien välillä, olivat ne kuinka lyhyitä tahansa. 57

66 Kuva 21 ja Kuva 22 havainnollistavat siirtymää artikkelista toiseen ja tämän jälkeen artikkelin sisällä. Kuva 21. Siirtymä edeltävästä artikkelista jälkimmäiseen vasen oikea-suunnassa. Sormen liikkeen suunta kaappauksessa on oikealta vasemmalle. 58

67 Kuva 22. Siirtymä Kuukausiliitteen tablettilehden artikkelin sisällä ylös alas-suunnassa. Kolmas keskeinen piirre Kuukausiliitteen navigaatiossa on mahdollisuus navigoida lehden sisällä kahden erilaisen sisällysluettelon sekä näiden lisänä toimivan näkymän alalaitaan sijoittuvan vierityspalkin avulla. 59

68 Kun lehden sivua koskettaa mistä tahansa, avautuu näkymän sisälle alalaitaan vierityspalkki ja ylälaitaan tässä kuvakepalkiksi nimettävä palkki, kuten Kuva 23 havainnollistaa. Kuva 23. Näkymän alalaidan vierityspalkki ja ylälaidan kuvakepalkki vaakarotaatiossa. Kuvakepalkin talokuvakkeesta pääsee lehtiarkistoon (jonka toiminnallisuutta ei ole tässä työssä käsitelty, sillä arkisto on lehden ulkopuolinen elementti). Palkin nuolikuvakkeesta käyttäjä pääsee seuraamaan jälkiään taaksepäin samaan tapaan kuin verkkoselaimessa: sovellus muistaa käyttäjän kulkeman reitin kokonaisuudessaan aina kannesta lähtien, mikä mahdollistaa paluun näkymä kerrallaan taaksepäin aina lehtisovelluksen avaamiseen saakka. 60

69 Palkista aukeavat myös aiemmin mainitut kaksi eri sisällysluetteloa, jotka nimetään tässä vaakasisällysluetteloksi (Kuva 24) ja pystysisällysluetteloksi (Kuva 25). Kuva 24. Vaakasisällysluettelo näkymän vasemmassa laidassa. Sisällysluettelo näyttää autiolta, sillä testiversio lehdestä ei sisältänyt artikkelien metatietoja, joiden kuuluisi näkyä kaikkien artikkeleiden yhteydessä (kuvassa vain kansijutun kohdalla). Kuva 25. Pystysisällysluettelo. Myös pystysisällysluettelon ylälaidassa olisi tilaa metatiedoille, joita lehden testattuun versioon ei ollut syötetty. 61

70 Kuten Kuva 24 kertoo, ja kuvatekstissä on selitetty, lehden koeversioon ei ole syötetty kaikkea artikkeleihin liittyvää metadataa, joka helpottaisi käyttäjän navigointia jossain määrin. Tästä huolimatta versiota haluttiin testata, ja kuten alaluvusta 8.4 Käytettävyystestit käy ilmi, käyttäjille selostettiin tämä puute testisessiossa. Vaakasisällysluettelo toimii yksinkertaisena lehden artikkelien indeksointina. Mitä tahansa sen artikkelilinkkiä koskettamalla käyttäjä pääsee suoraan kyseiseen artikkeliin. Pystysisällysluettelo toimii muuten samoin, mutta visuaalisesti se sisältää enemmän informaatiota. Pystysisällysluettelo kertoo käyttäjälle tämän senhetkisen sijainnin, ja sen pystysuuntaisten palkkien korkeus kertoo niin ikään sen, minkä mittaisia kutkin vaakasuunnassa toisiaan seuraavat itsenäiset artikkelit ovat ja miltä artikkelien ulkoasua ylimalkaisesti ottaen näyttää. Alalaidan vierityspalkki puolestaan sallii nopean sijainnin vaihtamisen liu uttamalla palkin harmaata painiketta haluttuun sijaintiin. Vierityspalkki näyttää tällöin myös yläpuolellaan pienoiskuvan kohdesivusta. Navigaatioratkaisusta mainittakoon, että sovellus muistaa kussakin artikkelissa kohdan, jossa käyttäjä on sitä tarkastelemassa. Jos siis käyttäjä siirtyy artikkelin N kolmannelta sivulta artikkelin N+1 ensimmäiselle sivulle ja palaa sen jälkeen artikkeliin N, hän ei siirry artikkelin N ensimmäiselle sivulle vaan palaa kolmannelle sivulle, jossa oli artikkelia lukemassa siirtyessään pois. Lisäksi todettakoon, että Kuukausiliite ei sisällä minkäänlaista ohjesivua. Vaakarotaatiosta mainittakoon, että laite näyttää lähes samat tekstisisällöt kuin pystyrotaatiossakin, mutta ne ovat graafikon uudelleen taittamia siten, että elementtien asettelu ja kuvien rajaus muuttuu pystystä vaakaan ja teksti voi katketa sivulta toiselle siirryttäessä hiukan 62

71 eri kohdasta eri rotaatioissa. Keskeisesti tablettilehti näyttää kuitenkin samat sisällöt molemmissa rotaatioissa. Kuva 26 havainnollistaa tätä. Kuva 26. Kuukausiliitteen sama sivu vaaka- ja pystyrotaatiossa. Seuraavassa alaluvussa on esitetty taulukon muodossa vertaileva yhteenveto kolmen eri tablettilehden navigaatioratkaisuista. 63

72 7.5 Vertaileva yhteenveto navigaatioratkaisuista Seuraavassa on esitetty ensin yleinen malli tablettilehden navigaatioratkaisusta ja vertailtu sitten tutkittujen tablettilehtien navigaatioratkaisuja toisiinsa Yleinen malli tablettilehden navigaatioratkaisusta Kuva 27 esittää edellä tehtyyn tarkasteluun perustuvan mallinnuksen siitä, millaisten elementtien välillä tablettilehdessä tyypillisesti navigoidaan. Kansi Sivut Rotaatio: V / P / V&P Zoomaus: K / E Tekstin koon vaihto: K / E Kuvat galleriana: K / E Takaisin-painike: K / E Ohjeet: K / E Sisällysluettelo Osasto 1 Osasto 2 Käyttöliittymän sisällysluettelo(t) Artikkeli 1.1 Artikkeli 1.2 Artikkeli 1.3 Tekstisisältö Kuvasisältö Kainalojuttu Tekstisisältö Kuvasisältö Kuva 27. Tyypillinen tablettilehden navigaatiorakenne. Kuva selittyy seuraavasti: Tyypillinen tablettilehti jakautuu elementteihin, joiden sisällä ja välillä käyttäjä voi navigoida. Näitä siirtymämahdollisuuksia on kuvassa mallinnettu 64

73 nuolilla. Ylimmällä tasolla lehti jakautuu kanteen ja muihin sivuihin. Muut sivut koostuvat lehden eri osastoista sekä joissain tapauksissa (esim. Nyt-liite) lehden sisäisestä sisällysluettelosta, jota ei tule sekoittaa sovelluksen käyttöliittymään kuuluvaan erilliseen sisällysluetteloon. Käyttäjä voi navigoida lehden sisäisestä sisällysluettelosta tyypillisesti yksittäisiin juttuihin paitsi selaamalla pyyhkäisemällä myös linkkien kautta koskettamalla. Kukin osasto jakautuu juttuihin, joiden välillä ja sisällä käyttäjä voi navigoida pyyhkäisemällä. Kukin juttu jakautuu tekstiin, kuviin 13 ja mahdollisiin kainalojuttuihin, joiden välillä ja sisällä käyttäjä voi navigoida pyyhkäisemällä, vierittämällä tai linkkejä koskettamalla. Kainalojuttu puolestaan jakautuu tekstiin ja kuviin, joiden välillä ja sisällä käyttäjä voi navigoida. Koko lehden tasolla siirtymiä voi tyypillisesti tehdä käyttöliittymään kuuluvan erillisen sisällysluettelon avulla (erotuksena lehden sisäisestä sisällysluettelosta) linkkejä koskettamalla. Tätä sisällysluetteloa ja sen kautta pääsyä lehden eri osiin havainnollistetaan kuvassa harmaalla alueella, joka kattaa koko muun navigaatiohierarkian. Navigaatiorakenteen ulkopuoliset, navigaatiokokemukseen silti vaikuttavat tekijät on listattu erillisessä laatikossa kuvan oikeassa ylänurkassa. Näitä ovat mahdollisuus navigoida vaaka-, pysty- tai molemmissa rotaatioissa laitetta kääntämällä, mahdollisuus lähentää ja loitontaa näkymää kaksoiskosketuksella sekä muuttaa tekstin kokoa liukusäätimellä, tarkastella kuvia galleriana pyyhkäisemällä, palata navigoidulla reitillä takaisin erillistä painiketta koskemalla sekä tarkastella erillistä ohjenäkymää linkkiä koskemalla Tutkitut navigaatioratkaisut verrattuna toisiinsa Kaikki mainittujen kolmen tablettilehden navigointiin liittyvät toiminnot on esitetty lukijan tueksi vielä vertailevissa taulukoissa Taulukko 6 Taulukko 9. Taulukot on koostettu edellä esitetyn yleisen mallin elementtejä täydentäen siten, että kaikkien julkaisujen kaikki navigointiin liittyvät käyttöliittymätoiminnallisuudet ja siirtymämahdollisuudet tulevat käsiteltyä. Eri lehdet on koodattu taulukossa eri värikoodein, joita noudatetaan myös jatkossa: HS on punainen, Nyt-liite vihreä ja Kuukausiliite oranssi. Taulukko etenee ylhäältä alas hierarkkisesti. Ensin lähdetään liikkeelle yleisen mallin tavoin peruselementeistä eli sivusta (sisältäen kannen). Tämän jälkeen käsitellään sivun sisäisiä elementtejä eli yksittäisiä artikkeleita, kainalojuttuja ja kuvia. Linkkejä on tarkasteltu erikseen. Seuraavaksi vuorossa on osasto, joka sisältää tyypillisesti useita sivuja ja artikkeleita. 13 Mahdollisesti myös videoihin, ääninäytteisiin tai muihin monimediasisältöihin, joita kuvat tässä myös edustavat. 65

74 Lopuksi siirrytään navigaatioratkaisuun liittyviin käyttäjäkokemuksellisiin elementteihin. Käyttäjän paikantajun osalta on tarkasteltu oman sijainnin määrittämisen keinoja, edelliseen näkymään palaamista sekä erikoistapauksena siirtymistä lehden kanteen, koska osa julkaisuista sisältää tähän tarkoitukseen erityisiä navigaatiomahdollisuuksia. Sisällysluetteloita on tarkasteltu erikseen, samoin ohjeiden löytämistä kuin myös näkymän loitontamista ja lähentämistä (zoomaaminen). Erillisiksi kokonaisuuksiksi on nostettu myös lehden navigointi eri rotaatioissa sekä tekstin koon muuttaminen, joka on sellaisenaan ainoastaan Helsingin Sanomien tablettilehden ominaisuus Taulukko 6. Vertaileva yhteenveto Helsingin Sanomien, Nyt-liitteen sekä Kuukausiliitteen tablettilehtien navigaatioratkaisuista sivun, yksittäisen lehtijutun sekä kuvien katselun osalta. LEHTI Helsingin Sanomat Nyt-liite Kuukausiliite SIVU Sivun vaihto ARTIKKELI Artikkelin sisällä liikkuminen Siirtyminen artikkelista toiseen Kainalojuttujen lukeminen KUVA Kuvan katselu Kuvagallerian selaus Sivut eivät vastaa printtilehden sivuja, vaan ne ovat joko osaston etusivuja tai yksittäisiä juttuja Ei varsinaista sivunvaihtoa, jutut yhdellä sivulla. Näkymän vaihto pyyhkäisemällä. Juttu aina kokonaisena yhdessä näkymässä siten, ettei vaakasuunnassa tarvitse siirtyä. Pyyhkäisemällä tai vierittämällä pystysuunnassa. Pyyhkäisemällä näkymästä toiseen, sisällysluettelon tai linkkien kautta. Aukeavat linkistä erilliseen ikkunaan, jossa pyyhkäisemällä ylös-alassuunnassa. Artikkelien ohessa pieninä, suurennusmahdollisuus. Artikkelissa voi klikata kuvan tarkasteltavaksi suurempana versiona. Aukeaa erilliseen ikkunaan, jossa pyyhkäisemällä vaakasuunnassa. Sivut vastaavat printtilehden sivuja. Pyyhkäisemällä näkymästä toiseen. Juttu osana aukeaman printtilehdestä tuttua taittoa, voi jatkua sivulta tai aukeamalta toiselle. Pyyhkäisemällä sivun sisällä / sivulta toiselle 100 prosentin zoomaustasolla. Siirtämällä näkymää pyyhkäisemällä aukeaman sisällä tai sivulta toiselle. Myös sisällysluettelon kautta. Ei eroa muista jutuista. Osana näköislehden taittoa, suurentaminen zoomaamalla osana muuta lehteä. Mahdollisuus zoomata osana juttua. Ei ole. Jutut jakaantuvat sivuihin, jotka eivät vastaa printtilehden sivuja. Pyyhkäisemällä näkymästä toiseen tai alalaidan vierityspalkin nuolipainikkeilla. Lehti koostuu vaakasuunnassa vaihtuvista artikkeleista, jotka jakaantuvat pystysuunnassa selattaviin sivuihin. Pyyhkäisemällä pystysuunnassa. Pyyhkäisemällä vaakasuunnassa tai sisällysluettelon kautta. Ei eroa muista jutuista. Osana muuta taittoa, ei suurennusmahdollisuutta. Vain osana juttua. Ei ole. 66

75 Taulukko 7. Vertaileva yhteenveto tutkittujen tablettilehtien navigaatioratkaisuista linkkien sekä osastojen navigoinnin osalta. LEHTI Helsingin Sanomat Nyt-liite Kuukausiliite LINKKI OSASTO Osaston vaihto Osaston sisällä liikkuminen Osaston alkuun meneminen Artikkeli-, kuva- ja kainalojuttulinkit etusivuilla, artikkelikohtaisissa näkymissä ja sisällysluettelossa. Lehti jakautuu osastoihin: Kotimaa, kaupunki, urheilu, sarjakuvat jne. Pyyhkäisemällä tai sisällysluettelon kautta selaamalla ja koskettamalla. Pyyhkäisemällä vaakasuunnassa osaston sisällä olevassa artikkelissa tai osaston etusivun linkkien kautta. Sisällysluettelon kautta tai osaston kuvaketta yläpalkissa klikkaamalla tai minkä tahansa jutun kohdalla sivua liu uttamalla alaspäin. Ei mahdollista selaamalla osaston sisäisessä näkymässä. Korostettu hehkuvin reunoin, kannessa ja sisällysluettelossa, johtavat mainituille sivunumeroille. Sisällysluettelo sisältää linkkejä. Lehti jakautuu osastoihin: Kansi, Kuka Nyt, Pääjutut, Mitä Nyt, Loppu Nyt, TV- Nyt. Sisällysluettelon alalaidassa olevasta navigointipalkista tai sisällysluettelosta pyyhkäisemällä ja koskettamalla tai sivuja selaten pyyhkäisemällä. Vaihtamalla sivua pyyhkäisemällä tai käyttämällä sisällysluetteloa. Sisällysluettelon kautta tai selaamalla. Vain sisällysluettelossa. Lehti jakautuu kolmeen osastoon: Aluksi, keskellä, lopuksi. Sisällysluettelon kautta selaamalla ja koskettamalla tai sivuittain selaamalla. Pyyhkäisemällä oikealta vasemmalle jutusta toiseen tai ylhäältä alas jutun sisällä. Myös sisällysluetteloiden kautta. Sisällysluetteloiden kautta tai selaamalla. Taulukko 8. Vertaileva yhteenveto tutkittujen tablettilehtien navigaatioratkaisuista käyttäjän oman sijainnin selvittämismahdollisuuksien sekä sisällysluettelon osalta. LEHTI Helsingin Sanomat Nyt-liite Kuukausiliite SIJAINTI Oman sijainnin selvittäminen Edelliseen näkymään palaaminen Sisällysluettelo kertoo senhetkisen osaston. Sijaintia ei mahdollisuutta havaita tarkasti koko lehden mittakaavassa. Osaston sisällä ylälaidan pallurarivistä, jossa korostettu yhtä mones pallurakuvio, kuin monennessako osaston jutuista käyttäjä on. Ei suoraa takaisin-painiketta. Paluu muistinvaraisesti navigoimalla. Sisällysluettelosta aukeamakohtaisesti. Ei mahdollisuutta selvittää sijaintia koko lehden mittakaavassa. Ei suoraa takaisinpainiketta. Paluu muistinvaraisesti navigoimalla. Sisällysluettelosta juttukohtaisesti. Näyttöä koskettamalla alalaitaan ilmestyy vierityspalkki, josta näkee karkean sijainnin koko lehden tasolla. Takaisin-painike näkymän vasemmassa ylänurkassa näytön kosketuksen jälkeen. 67

76 Kanteen siirtyminen Selaamalla, sisällysluettelon kautta tai omasta kuvakkeestaan vasemmasta yläreunasta. Selaamalla tai sisällysluettelon kautta. SISÄLLYSLUETTELO Osastokohtainen näkymä. Aukeamakohtainen näkymä. Sisällysluettelon avaaminen Sisällysluettelon selaaminen Koskettamalla oikean alanurkan hiirenkorvakuvaketta. Pyyhkäisemällä osastokohtaista näkymää vaakasuunnassa. Koskettamalla oikean alanurkan Sisältöpainiketta. Pyyhkäisemällä aukeamakohtaista näkymää sekä osastottain sisällysluettelon alapuolisen palkin avulla. Selaamalla, alalaidan vierityspalkin tai sisällysluettelon kautta. Artikkelikohtainen näkymä molemmissa sisällysluetteloissa. Pienoiskuvakkeet alalaidan vierityspalkissa. Näyttöä koskemalla jonka jälkeen oikean ylänurkan kuvaketta koskemalla (pystysisällysluettelo) tai vasemman ylänurkan kuvaketta koskemalla (vaakasisällysluettelo). Pyyhkäisemällä pystysisällysluetteloa vaakasuunnassa tai vaakasisällysluetteloa pystysuunnassa. Taulukko 9. Vertaileva yhteenveto tutkittujen tablettilehtien navigaatioratkaisuista lehtien ohjenäkymien, näkymän lähennys- ja loitonnusmahdollisuuksien (zoomaaminen), lehden eri rotaatioiden sekä tekstin koon muuttamisen osalta. LEHTI Helsingin Sanomat Nyt-liite Kuukausiliite OHJEET Ks. Kuva 13. Ks. Kuva 19. Ei ohjeita. Ohjeiden avaaminen Ensin oikean alanurkan hiirenkorva-painikkeen kosketus, sitten Ohjeet - painikkeen kosketus. Ensin Sisältö -painikkeen kosketus, sitten ylälaidasta Ohjeet -painikkeen kosketus ZOOMAAMINEN Ei mahdollista. Kaksoiskosketuksella tai nipistämällä missä tahansa sisään ja ulos ROTAATIO TEKSTIN KOKO Pystyrotaatiossa juttukohtainen / osaston etusivukohtainen näymä. Vaakarotaatiossa sama näkymä, mutta laidoilta pilkottaa tummennettuna joko seuraava osasto tai osaston sisällä seuraava juttu. Voi muuttaa omasta kuvakkeestaan. Vaakarotaatiossa 100 prosentin zoomaustasolla näkymänä aukeama, pystyrotaatiossa yksittäinen sivu. Ei mahdollista muuttaa muuten kuin zoomaamalla. - Ei mahdollista. Sisällöllisesti sama näkymä kummassakin rotaatiossa. Elementtien suhde toisiinsa kuitenkin riippuu rotaatiosta. Ei mahdollista muuttaa. 68

77 7.6 Tutkitut navigaatioratkaisut verrattuna muihin tablettilehtiin Tässä alaluvussa verrataan tutkittuja tablettilehtien navigaatioratkaisuja muihin olemassa oleviin tablettinavigaatioratkaisuihin. Tämä on tarpeen, jotta voidaan arvioida, missä määrin tutkittavista lehdistä tehtävien havaintojen voidaan yleistää koskevan muita tablettilehteä. Kun lähdettä ei ole mainittu, on taustatietoja erilaisista julkaisualustoista saatu Helsingin Sanomien digipalveluista vastaavalta taholta (Aalto 2011). Tämän lisäksi taustatietojen lähteenä ovat työn tekijän Helsingin Sanomien palveluksessa tekemät esikartoitukset, joissa hän tutustui kymmeniin tablettilehtiin tarkoituksena perehtyä erilaisiin käyttöliittymäratkaisuihin ja julkaisualustojen tarjoajien palveluihin. Taustaoletus on, että HS:stä, Nyt-liitteestä ja Kuukausiliitteestä tehtävät käytettävyyshavainnot voidaan yleistää koskemaan sellaisia lehtiä, joiden navigaatioratkaisut muistuttavat merkittävästi tutkittuja lehtiä. Tutkimustulosten yleistettävyyden kannalta olennainen kysymys on tällöin se, kuinka paljon tutkittuja lehtiä muistuttavia lehtiä on. Asiaa voidaan tarkastella julkaisualustakohtaisesti. Syy tälle on se, että kaikki tietyllä teknisellä alustalla julkaistut lehdet sisältävät automaattisesti suuren joukon samoja tai hyvin lähellä toisiaan olevia navigointikäytäntöjä. Tällaisia ovat erityisesti siirtymät sivulta toisella ja näkymästä toiseen, käyttöliittymätason sisällysluettelo, takaisin-painike, kanteen siirtyminen sekä näkymän lähentäminen ja loitontaminen. HS:n ja Nyt-liitteen osalta navigaatioratkaisut on toteutettu kokonaan tai osittain räätälöitynä, joten yhtäläisyyksiä on peilattava muihin tablettilehtiin konkreettisesti vertailemalla HS:ää ja Nytiä eri julkaisualustoilla julkaistuihin lehtiin. Kuukausiliitteen tapauksessa alustana on sen sijaan käytetty julkaisualustana yleisesti käytössä olevaa Adobe Digital Publishing Suitea (ADPS). Näin ollen Kuukausiliitteestä tehdyt käytettävyyshavainnot ovat monilta osin relevantteja muiden ADPS:n alustalle tehtyjen lehtien osalta. ADPS-alustalle oli syksyllä 2011 toteutettu 640 erilaista tablettilehteä yksittäisistä numeroista päivittäin ilmestyviin lehtiin. Joukossa on kansainvälisesti tunnettuja, arvostettuja julkaisuja kuten Wired, The New Yorker, Maxim, Men s Health, Empire, Reader s Digest, Golf Digest, Vogue ja Dagens Nyheter (Adobe 2011). Yleistettävyyden kannalta on huomioitava myös muut suuren markkinaosuuden alustat. Adoben ohella toinen merkittävä sanoma- ja aikakauslehtien julkaisualusta on Woodwing. Woodwingin alustalle on toteutettu 299 eri julkaisua (Woodwing 2011). Joukossa tunnetuimpia ovat muun muassa Sunday Times, Newsweek, Fortune, People, Sports Illustrated, Time, Wallpaper, Project, South China Morning Post, Brasil 247, Eesti Pä- 69

78 evaleht sekä suomalaisista Tekniikan Maailma, Suomen Kuvalehti, Tietokone, Suosikki, Gloria ja Anna. Muita maailmanlaajuisesti toimivia, kymmenestä satoihin julkaisuihin tarjoavia digitaalisia julkaisijoita ovat ainakin Texterity, jonka lehtiä ovat esimerkiksi Stanford Magazine, Advertising Age, Cycle News, sekä Zinio, jonka lehtiä ovat muiden muassa National Geographic, New Scientist, Climbing (Texterity 2011, Zinio 2011). 14 Suomessa puolestaan toimii alusta nimeltä Lehtiluukku, joka tarjoaa sanoma- ja aikakauslehtikustantajille mahdollisuuden julkaista vähäisellä panostuksella lehdestään PDF-pohjaisia näköisversioita. Lehtiluukun listoilla on 146 julkaisua, muiden muassa Voima, Ylioppilaslehti, Poker Magazine, Vantaan Sanomat ja Pelaaja (Lehtiluukku 2011). Hopeinen Norsu puolestaan on Nyt-liitteen suomalainen yhteistyökumppani, joka tarjoaa alustaansa myös joillekin muille suomalaisille lehdille, esimerkiksi Ilta-Sanomille. Tässä työssä ei ole resursseja kartoittaa kaikkia markkinoilla olevia yli tuhatta tablettilehteä eikä edes kaikkia digitaalista julkaisualustaa tarjoavia tahoja. Näin ollen on otettava tarkasteluun yksi tai useampi lehti kultakin mainitulta julkaisualustalta ja eksrtapoloitava havainnot tältä pohjalta. Niinpä seuraaviin taulukoihin on valikoitu työn tekijän mielestä tyydyttävä edustus eri palveluntarjoajien alustoille tehtyjä tablettilehtiä siten, että joukossa on päivittäin, viikkoittain ja kuukausittain ilmestyviä lehtiä sekä sanomalehtiä ja aikakauslehtiä. Taulukko 10 esittää nämä vertailtavaksi valitut kuuden teknisen julkaisualustan 11 lehteä: Taulukko 10. Navigaatioratkaisuiltaan vertaillut tablettilehdet. Lehti Alusta Ilmestymistiheys Tyyppi Testattu numero Climbing Zinio Kuukausi Aikakauslehti 4/2011 Dagens Nyheter Adobe DPS Päivä Sanomalehti Ilta-Sanomat Hopeinen Norsu Päivä Sanomalehti New Yorker Adobe DPS Viikko Aikakauslehti Pelaaja Lehtiluukku Kuukausi Aikakauslehti 3/2010 South China Morning Post Woodwing Päivä Sanomalehti Stanford Magazine Texterity Kuukausi Aikakauslehti 7-8/2011 Sunday Times Woodwing Päivä Sanomalehti Suosikki Woodwing Kuukausi Aikakauslehti 9/2010 Vantaan Sanomat Lehtiluukku Päivä Sanomalehti Wired Adobe DPS Kuukausi Aikakauslehti 14 Muutamia julkaisuja tarjoavat myös ainakin BlueToad ja NXTBooks, mutta näitä ei tarkastella tässä työssä tarjonnan pienen määrän vuoksi. 70

79 Seuraavassa Taulukko 11 esittää tarkemman työn tekijän suorittaman tarkastelun siitä, miten valitut lehdet vertautuvat tässä työssä tutkittuihin tablettilehtiin. Taulukossa mainitut kuvat on esitetty taulukon jälkeen. Taulukko 11. Tarkastellut lehdet verrattuna tutkimuksen kohteina olleisiin lehtiin. Lehti Muistuttaa: Yhtäläisyydet Erot Climbing Nyt-liite Toteutus vastaa navigaatiologiikaltaan Nyt-liitettä lähes kaikilta osin. Sivut ovat näköissivuja, näkymää voi lähentää ja loitontaa ja sisällysluettelo aukeaa näkymän alalaitaan. Lehti toimii molemmissa rotaatioissa. Kuvia ei voi selata erikseen. Dagens Nyheter Ilta- Sanomat Kuukausiliite Nyt-liite Käyttöliittymän tasolla (sisällysluettelot, takaisin-painike, alavierityspalkki), identtinen toteutus KL:n kanssa, koska sama tekninen alusta. Täysin identtinen toteutus, koska sama tekninen alusta. New Yorker Kuukausiliite Käyttöliittymän tasolla (sisällysluettelot, takaisin-painike, alavierityspalkki), identtinen toteutus KL:n kanssa, koska sama tekninen alusta. Pelaaja Nyt-liite Toteutus vastaa navigaatiologiikaltaan monilta osin Nyt-liitettä. Sivut ovat näköissivuja, näkymää voi lähentää ja loitontaa. Lehti toimii molemmissa rotaatioissa. Kuvia ei voi selata erikseen. South China Morning Post Stanford Magazine HS ja Kuukausiliite Nyt-liite Lehden navigaatio rakentuu HS:n tavoin linkkien seuraamiselle sekä alalaidan osastottaiselle sisällysluettelolle. Lehti tarjoaa KL:n ja tavoin takaisin-painikkeen sekä KL:n ja HS:n tavoin suoran linkin etusivulle. Artikkelin sisällä liikutaan Kuukausiliitteen tapaan näkymittäin. Toteutus vastaa navigaatiologiikaltaan monilta osin Nyt-liitettä. Sivut ovat näköissivuja, näkymää voi lähentää ja loitontaa. Lehti toimii molemmissa rotaatioissa, ja siinä on käyttöliittymätason sisällysluettelo. Kuvia ei voi selata erikseen. Sivua ja aukeamaa voi vaihtaa pyyhkäisemällä myös näkymän ollessa lähennettynä. Julkaisu ei sisällä ohjeita. Sisällysluettelo ei sisällä osastoja (Kuva 28). Ohjeet tarjottu käyttäjälle heti alussa omana sivunaan. Tarjottu myös lehden sisäinen sisällysluettelo. Navigointi artikkelin sisällä toteutettu vierityspalkilla sen sijaan, että näkymä vaihtuisi ruuduittain. Ei vaakarotaation mahdollisuutta. Linkit toimivat. Ohjeet ovat Ilta-Sanomien omat. Ohjeet tarjottu käyttäjälle heti alussa omana sivunaan. Tarjottu myös lehden sisäinen sisällysluettelo. Navigointi artikkelin sisällä toteutettu vierityspalkilla sen sijaan, että näkymä vaihtuisi ruuduittain. Linkit toimivat. Vaakarotaatio ei esitä aukeamaa vaan yhden sivun. Lehti ei sisällä käyttöliittymätason sisällysluetteloa lainkaan. Sisältää Kuukausiliitteen tyylisen alalaidan vierityspalkin. Kuvia ei voi selata omana gallerianaan. Näkymän ylälaitaa koskettamalla saa esille linkitetyn pikavalikon lehden osastoista (Kuva 29). Näkymää ei voi myöskään lähentää eikä tekstin kokoa muuttaa. KL:stä poiketen käyttöliittymäpainikkeet ovat koko ajan näkyvillä. Ohjeita ei ole lainkaan. Sisällysluettelo ei havainnollista artikkelien todellista mittaa. Näkymää voi vaihtaa sen ollessa lähennettynä, jos tätä yrittää niin sanotusti väkisin kolme kertaa. Sisällysluettelo ei aukea lehden näkymän päälle vaan omaksi ikkunakseen, jossa sisältö on jaettu artikkeleittain (Kuva 30). Osastonavigaatiota ei ole, ei myöskään ohjeita. Lehti sisältää tekstihakutoiminnon. 71

80 Sunday Times Suosikki Vantaan Sanomat HS ja Kuukausiliite Kuukausiliite ja Nyt-liite Nyt-liite Lehden navigaatio rakentuu HS:n tavoin linkkien seuraamiselle sekä alalaidan osastottaiselle sisällysluettelolle. Lehti tarjoaa KL:n ja tavoin takaisin-painikkeen sekä KL:n ja HS:n tavoin suoran linkin etusivulle. HS:n uutisetusivua mukaileva sisällyssivu, josta linkkejä lehden kaikkiin osiin. Artikkelin sisällä liikutaan välillä Kuukausiliitteen tapaan näkymittäin, välillä HS:n tapaan vierityspalkin avulla. Lehden navigaatio hyvin samantyylinen Kuukausiliitteen kanssa. Artikkeleita selataan näkymittäin, näkymää ei voi lähentää eikä kuvia katsoa erikseen. Sisällysluettelo vastaa Nyt-liitettä monilta osin ryyditettynä KL:n alavierityspalkilla (Kuva 31). Toteutus vastaa navigaatiologiikaltaan monilta osin Nyt-liitettä. Sivut ovat näköissivuja, näkymää voi lähentää ja loitontaa. Lehti toimii molemmissa rotaatioissa. Kuvia ei voi selata erikseen. Wired Kuukausiliite Käyttöliittymän tasolla (sisällysluettelot, takaisin-painike, alavierityspalkki), identtinen toteutus KL:n kanssa, koska sama tekninen alusta. Toimii molemmissa rotaatioissa. Kuvia ei voi selata omana gallerianaan. Näkymää ei voi myöskään lähentää eikä tekstin kokoa muuttaa. KL:stä poiketen käyttöliittymäpainikkeet ovat koko ajan näkyvillä. Ohjeita ei ole lainkaan. Sisällysluettelo ei havainnollista artikkelien todellista mittaa. Lehti toimii molemmissa rotaatioissa mutta sitä voi lukea vain vaakarotaatiossa (pystyrotaatio esittää kuvia ilman tekstiä). Lehdessä on ohjeet heti alussa. Ei sisällä Kuukausiliitteen tapaista pysty- tai vaakasisällysluetteloa. Sisältää lehden oman sisällysluettelosivun linkkeineen. Vaakarotaatio ei esitä aukeamaa vaan yhden sivun. Lehti ei sisällä käyttöliittymätason sisällysluetteloa lainkaan. Sisältää Kuukausiliitteen tyylisen alalaidan vierityspalkin (Kuva 32). Tarjottu myös lehden sisäinen sisällysluettelo. Navigointi artikkelin sisällä toteutettu välillä vierityspalkilla sen sijaan, että näkymä vaihtuisi aina ruuduittain. Linkit toimivat. 72

81 Seuraavassa Kuva 28 Kuva 32 havainnollistavat joitain taulukossa esitettyjä havaintoja. Kuva 28. Climbing-lehden aukeama vaakarotaatiossa sekä alalaidan sisällysluettelo. Kuva 29. South China Morning Postin etusivu sekä ylälaitaa koskettamalla esiin tuleva pikalinkkivalikko lehden eri osastoille. 73