SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Viikari-koti Oy Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Ympärivuorokautinen lastensuojelun sijaishuolto Kunta Kunnan nimi Pori Sijaintikunta Pori Sijaintikunnan yhteystiedot Porin kaupunki, Perusturvakeskus Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Antinkatu 16 B, Pori Palvelujen tuottajan virallinen nimi Viikari-koti Oy Toimintayksikön nimi Viikari-koti Toimintayksikön postiosoite Säikäntie 24 Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Taija Brander Postiosoite Säikäntie 24 Postinumero Sähköposti Postitoimipaikka Pori Postitoimipaikka Pori Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Jatkuva vuosivakuutus / Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Viikari-kodin päämääränä on luoda lapsille ja nuorille hyvän elämän edellytykset vahvistamalla heidän itsetuntoaan ja rakentamalla sekä ylläpitämällä heidän sosiaalista verkostoaan pitkäjänteisellä työskentelyllä: välittämällä ja turvallisia rajoja rakentamalla avi21u1 1/18

2 Arvot ja toimintaperiaatteet Viikari-kodissa on tärkeää, että työntekijät toimivat lastensuojelulain hengen mukaisesti, noudattaen lakeja ja säädöksiä. On myös tärkeää, että lapset voivat tuntea, että heidän asioistaan ollaan aidosti kiinnostuneita. Viikari-kodin arvoissa on määritelty, että erilaisissa kasvatus-, hoito- ja opetustilanteissa tulee näkyä ihmisyyden kunnioittaminen. Lapsia on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, kuitenkin jokaisen yksilöllisyys huomioon ottaen. Lastensuojelutyössä kohdattavien vaikeiden ja tunteisiin vetoavien asioiden ymmärtämiseksi työntekijöiden on työskenneltävä avoimesti salassapitovelvollisuus huomioiden. (Laatukäsikirja) Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään siinä aina oleellisten asioiden muuttuessa ja tarkistetaan vähintään vuosittain sisäisen auditoinnin yhteydessä. Seuraava omavalvontasuunnitelman tarkistus tehdään viimeistään sisäisen auditoinnin yhteydessä syksyllä OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Johtaja Taija Brander, muutosten tarkistaminen ja hyväksyminen. Johdon katselmuksessa päätettyjen muutosten kirjaaminen. Muutoksista työyhteisölle tiedottaminen Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Kati Armia / vastaava ohjaaja, Töyssylä sekä Tarja Tuominen / vastaava ohjaaja, Tyynelä Ajantasaisuuden varmistaminen, tarkistaminen sisäisessä auditoinnissa sekä mahdollisten muutosten kirjaaminen ja hyväksyttäminen johtajalla. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) johtaja, vastaavat ohjaajat, hoito- ja kasvatustyön ohjaajat Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvontasuunnitelma on liitetty uusien työntekijöiden perehdyttämissuunnitelmaan. Oman perehtymisen jälkeen omavalvontasuunnitelmaa käydään läpi yhteisissä työyhteisökokouksissa / kehittämispäivissä aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asiakastyytyväisyyttä ja -tyytymättömyyttä seurataan ja mitataan Viikari-kodissa asiakkaille tehtävien sekä suullisten että kirjallisten kyselyiden avulla. Kirjallista asiakaspalautetta kerätään kaikilta asiakkaina olleilta. Johtaja vastaa ulkoisten asiakaskyselyjen toteuttamisesta. Asiakaskyselyt lähetetään sijoitettuina olleille lapsille, heidän vanhemmilleen ja sijoittaneen kunnan sosiaalityöntekijöille. Jälkihuoltotyön asiakaspalautekyselyt lähetetään jälkihuollon päättymisen jälkeen nuorelle ja hänen sosiaalityöntekijälleen. Jos nuoren vanhemmat ovat edelleen olleet asiakkaina, myös heille lähetetään asiakaspalautekysely. Kaikki asiakaspalautekyselyt lähetetään noin kolmen kuukauden kuluttua sijoituksen tai jälkihuollon päättymisestä. Suullista asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti asiakastyössä. Järjestelmällisesti sitä kerätään asiakassuunnitelmaneuvotteluissa pyytämällä sitä erikseen neuvottelun yhteydessä. Sijoitetuilla lapsilla ja heidän omaisillaan on päivittäin mahdollisuus suullisen palautteen antamiseen koko henkilökunnan toiminnasta. (Laatukäsikirja) avi21u1 2/18

3 Yhteisöllisessä "Nuorten kokouksessa", joka pidetään asuinyksiköittäin joka viikko, lapsilla on mahdollisuus yhteisen palautteen antamiseen. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Palautetut vastaukset syötetään ohjelmistoon, jonka tekemän yhteenvedon pohjalta tulokset analysoidaan. Yksittäisiä vastauksia käsittelee vain johtaja, joka tekee tilastollisia yhteenvetoja mittareiden arvoista. Sanalliset palautteet käsitellään ja analysoidaan erikseen. Asiakaspalautteista tehdään yhteenveto kalenterivuosittain. Kaikki suullisesti saadut asiakaspalautteet kirjataan Nappula-ohjelmistoon ja käsitellään koko henkilökunnan yhteisissä työyhteisöneuvotteluissa. (Laatukäsikirja) Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Asiakaskyselyiden yhteenveto käydään henkilökunnan kanssa läpi työyhteisökokouksessa. Asiakaskyselyjen avulla saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, onko asiakasvaatimukset ymmärretty ja täytetty. Kyselyiden tulosten avulla päätetään johdon katselmuksissa kehitystoimenpiteet sekä niiden resurssitarpeet. Yhteistyössä asiakkaan kanssa, huolellisen työn ja arviointien avulla on tarkoituksena tuottaa optimaalisen hyvää palvelua. Mutta mikäli palvelussa ilmenee puutteita, niiden syyt selvitetään viipymättä ja niiden toistuminen estetään. Virheiden toistuminen estetään raportoinnin ja tiedottamisen avulla. Koko henkilökunta on ilmoitusvelvollinen huomatuista virheistä tai puutteista. Esimiehet ovat vastuussa suullisen palautteen käsittelystä ja korjaamisen toteuttamisesta. Laiminlyöntiin tai työ- ja toimintaohjeiden noudattamatta jättämiseen puututaan välittömästi, siten että asiakkaalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai tilanne ei pääse toistumaan. (Laatukäsikirja) Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Varmistetaan asiakaspalautekyselyjen lähettäminen tarkentamalla toimintamalleja ja vastuita. Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään ja laajennetaan vuosien aikana. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Viikari-kotiin on laadittu kriisisuunnitelma väkivaltatilanteiden varalle. Kriisisuunnitelma käydään jokaisen työntekijän kanssa läpi ja mahdollisista riskitilanteista keskustellaan. Riskitilanteita pyritään myös ennakoimaan ja toimimaan siten, että väkivaltatilanteessa olisi mahdollisimman paljon ohjaajia paikalla sekä huolehtimaan siitä, että muut lapset ovat poissa tilanteesta. Väkivaltatilanteissa ja lapsen käyttäytyessä aggressiivisesti ohjaajat käyttävät tilanteen hallintaan Mapa-otteita. Koko henkilökunnalla on Mapa-koulutus. Henkilökunnan tulee toimia työ- ja turvallisuusohjeiden mukaisesti, käyttää mm. turvallisuusvälineitä ja tarvittavia suojaimia. Henkilökunnan tulee myös huolehtia niistä asianmukaisesti. Sattuneista vaaratilanteista, tapaturmista ja työoloissa tai välineissä olevista puutteista tulee ilmoittaa esimiehelle. Turvallisuus- ja toimintaohjeet -Työolojen seuranta avi21u1 3/18

4 Työolojen seuranta kuuluu koko Viikari-kodin henkilökunnalle, erityisesti yrityksen johdolle. Henkilökunnan on ilmoitettava havaitsemistaan vioista sekä turvallisuutta ja terveyttä uhkaavista vaaroista Viikari-kodin johdolle. Työsuojelupäällikkö antaa ilmoittajalle -tai asian koskiessa koko työyhteisöä kaikille- vastauksen siitä, mihin toimiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään tai aiotaan ryhtyä. -Väkivallan uhka Väkivaltaan voi varautua ennakoimalla ja tunnistamalla tilanteessa piilevät mahdolliset uhan ja vaaran merkit. Jos mahdollista, uhkaaviin tilanteisiin ei mennä yksin. On tärkeää kiinnittää huomiota nuoreen ja reagoida hänen olemukseensa ja käytökseensä. Uhkaavaksi käynyttä tilannetta pyritään rauhoittamaan työsuojelun toimintaohjelmassa mainituin keinoin. Henkilökunta on koulutettu väkivaltatilanteiden hallintaan. Öisin Viikari-kodissa käy vartija tarkistamassa yöohjaajan työturvallisuuden. Vartijoille voi tehdä hälytyksen kuitenkin minä vuorokauden aikana tahansa, mikäli tilanne sitä vaatii. Vartijoiden lisäksi paikalle voidaan hälyttää poliisit. Väkivallan uhka- ja väkivaltatilanteiden varalta on kirjattuna toimintaohjeet työsuojelun toimintaohjelmassa. Väkivallan uhkatilanteet ja väkivaltatilanteet kirjataan väkivallan seurantalomakkeelle ja ne viedään heti johdon tietoon. Mikäli työntekijä on joutunut väkivallan uhriksi, tilanne käydään läpi keskustelemalla ja hänellä on mahdollisuus saada yksilötyönohjausta. Tapauksista tehdään aina myös rikosilmoitukset. -Biologiset vaaratekijät Viikari-kodin vakituisilla työntekijöillä on mahdollisuus B-hepatiittitartuntaa ehkäisevän rokotuksen saamiseen työhöntulotarkastuksen yhteydessä. Henkilökunnan on suojauduttava suojakäsinein käsitellessään eritteitä, joissa on mahdollinen tartuntavaara. Haavoja sitoessa on myös käytettävä suojakäsineitä. Mahdollisten hepatiittia tai vastaavia tarttuvia sairauksia sairastavien Viikari-kodissa asuvien / vierailevien henkilöiden käyttämät saniteettitilat pestään klooripitoisella pesuaineella. Mikäli tartunta todetaan, annetaan asianomaisille yksityiskohtaiset toimintaohjeet sairauden leviämisen ehkäisemiseksi. -Työtapaturmien, ammattitautien ja vaaratilanteiden tulkinta Tapahtuneet työtapaturmat, ammattitaudit ja vaaratilanteet tutkitaan välittömästi. Tutkinnassa selvitetään niihin johtaneet syyt ja tarvittavat toimet uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tutkinta suoritetaan työsuojelupäällikön johdolla yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun ja henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa käytetään apuna asiantuntijoita. Vakavista työtapaturmista ilmoitetaan välittömästi poliisille sekä Porin työsuojelupiirille.(työsuojelun toimintaohjelma) avi21u1 4/18

5 Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Ohjaajat täyttävät väkivallan uhkatilanteista lomaketta, joita johtaja seuraa. Toistuviin ja vakaviin riskeihin tai vaaratilanteisiin puututaan välittömästi. Työturvallisuus on Viikari-kodin kokonaistoimintaa. Työsuojeluun panostaminen lisää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista, mikä vaikuttaa myös Viikari-kodissa tehtävään kasvatustyön laatuun. Työsuojeluvastuu Viikari-kodissa työsuojelu kuuluu jokaisen työhön. Viikari-kodin johtajalla on kokonaisvastuu työsuojelusta. Viikari-kodin johdolla ja henkilökunnalla on tehtävänä valvoa turvallisuutta ja annettujen ohjeiden noudattamista sekä selvittää vaara- ja häiriötilanteiden syyt ja toteuttaa tai esittää toteutettavaksi toimet niiden toistumisen estämiseksi. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojelutoiminnasta ja sen kehittämisestä, hankkii työsuojelua koskevat säännökset ja tiedottaa niistä. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Työturvallisuuden perustellut kustannukset hyväksytään harkinnan jälkeen. Mikäli työturvallisuuteen liittyvät investoinnit joudutaan hylkäämään tai siirtämään, pyritään ne järjestämään myöhempänä ajankohtana. Todelliset henkilökuntaa uhkaavat vaarat tai terveysriskit poistetaan kuitenkin välittömästi tilanteeseen sopivalla tavalla. (Työsuojelun toimintaohjelma) Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Työtapaturmien, ammattitautien ja vaaratilanteiden tulkinta Tapahtuneet työtapaturmat, ammattitaudit ja vaaratilanteet tutkitaan välittömästi. Tutkinnassa selvitetään niihin johtaneet syyt ja tarvittavat toimet uusiutumisen ehkäisemiseksi. Tutkinta suoritetaan työsuojelupäällikön johdolla yhteistyössä työsuojeluvaltuutetun ja henkilökunnan kanssa. Tarvittaessa käytetään apuna asiantuntijoita. Vakavista työtapaturmista ilmoitetaan välittömästi poliisille sekä Porin työsuojelupiirille. (Työsuojelun toimintaohjelma) Korjaavista toimenpiteistä ilmoitetaan koko henkilöstölle työyhteisöpalaverissa. Jos tehtävät korjaukset ovat kiireellisiä, niistä voidaan tiedottaa raportointijärjestelmän (Nappula) kautta tai suoraan henkilökohtaisesti. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Hoito- ja kasvatustyöhön osallistuva ammattihenkilöstö koostuu johtajasta sekä Töyssylän (vastaava ohjaaja ja 5 hoito- ja kasvatustyön ohjaajaa) että Tyynelän (vastaava ohjaaja ja 5 hoitoja kasvatustyön ohjaajaa). Hoito- ja kasvatushenkilökuntaa on suhteessa lapsiin 1/1. Henkilökunnan peruskoulutuksena sosiaali/terveysalan tai muu työhön soveltuva tutkinto. Hoitoja kasvatustyöhon osallistuvasta henkilöstöstä vähintään puolella on ammattikorkeakoulu- tai vastaava tutkinto. Henkilökunnasta vähintään 2/3 on sosiaalialan tutkinto. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajissa on sekä miehiä että naisia. Avustavaan henkilöstöön kuuluvat osa-aikaiset opettajat, toimistosihteeri sekä kiinteistönhoitaja. avi21u1 5/18

6 Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Henkilökunnan haku toteutetaan yleensä avoimena hakuna, jossa hakuilmoitukset julkaistaan Viikari-kodin internet-sivuilla, työvoimatoimiston MOL-sivustolla sekä useimmiten ainakin paikallisessa lehdessä. Vakinaista henkilökuntaa voidaan kuitenkin rekrytoida myös vakinaistamalla sopivia Viikari-kodissa työskennelleitä pitkäaikaisia sijaisia. Rekrytoinnissa tarkistetaan hakijan koulutus ja aiempi työkokemus. Hakijan soveltuvuus alalle varmistetaan haastattelemalla hakija sekä vakinaisiin työsuhteisiin että käytettäväksi lyhytaikaikaisissakin sijaisuuksissa. Lyhytaikaisia sijaisuuksia tekeviä voidaan myös rekrytoida heidän omasta yhteydenotostaan tai esim. alan opiskelijoita työharjoittelun aikana annetun näytön jälkeen. Alan loppuvaiheen opiskelijat voivat työskennellä lyhytaikaisissa sijasuuksissa valvotusti. Jokaiselta sekä vakinaiseksi valitulta että vähintään 3 kuukautta työskentelevältä vaaditaan nähtäväksi rikosrekisteriote ja lääkärin todistus terveydentilan sopivuudesta ko. työhön. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Hoito- ja kasvatustyön perehdytys toteutetaan perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Asuinyksiköiden vastaavat ohjaajat varaavat aikaa uuden työntekijän perhedytykselle työsuhteen alkuvaiheessa. Perehdytyksessä käydyt asiat kerrataan noin kuukauden kuluttua perehdytyksestä. Viikari-kodin toimintatavat on myös kirjallisesti kuvattuna perehdytyskansiossa sekä ohjaajien käytössä tallennettuna tietokoneelle "yhteiset"-kansioon. Kuvaukset, toimintaohjeet ja lomakkeet on luetteloitu ja numeroitu niiden käytön ja löytymisen helpottamiseksi. Perehdytyksessä käydään yksityiskohtaisesti läpi seuraavat aiheet: 1. Viikari-kodin toiminta ja asiakkaat 2. Viikari-kodin henkilöstö 3. Toimintatavat 4. Työajat ja työvuorot 5. Palkka-asiat 6. Tilat ja kulkureitit 7. Turvallisuusasiat 8. Työterveyshuolto 9. Oma työnkuva 10. Koulutus ja sisäinen tiedottaminen 11. Muut käytännön asiat 12. Työnopastus Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Käytössä Viikari-kodin koulutussuunnitelma. Ammatillista koulutustarvetta seurataan kehityskeskusteluissa vähintään kerran vuodessa. Ammatillista täydennyskoulutusta järjestetään koko henkilökunnalle säännöllisesti ensiaputaitojen ylläpitämisenä, pelastuskoulutuksena, lääkehuollon koulutuksena, itsepuolustuskoulutuksena sekä MAPA-koulutuksena. Henkilökunta ylläpitää koulutuksistaan koulutuskorttia, josta jokaisen lisä- ja taydennyskoulutus on todennettavissa. Kehityskeskustelu jokaisen vakituisen ja pitkäaikaisen sijaisen kanssa käydään vähintään vuosittain. Kehityskeskusteluissa seurataan ammatillista osaamista ja sen kehittymistä, työntekijän työssä jaksamista, hänen koulutustoiveitaan sekä vuosittain ajankohtaista teemaa. Sairauspoissaoloja seuraa työterveyshuolto (Porin lääkäritalon työterveys), josta otetaan johtoon tarvittaessa yhteyttä Vuosittaisessa sisäisessä auditoinnissa esille nousevat henkilöstöasiat käsitellään aina johdon katselmuksessa. Johdon päätökset tiedotetaan henkilökunnalle. avi21u1 6/18

7 Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma henkilöstön osaamiskartoitus tehdään 2015 alkukolmanneksen aikana. Kartoituksen ja kehityskeskustelujen jälkeen laaditaan koulutussuunnitelma 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Jokaisella lapsella on käytössään oma huone. Huoneet ovat lukittavia ja lapsella sekä henkilökunnalla on avain kunkin lapsen huoneeseen. Huoneet ovat kooltaan m2. Huoneiden vapauduttua Viikari-kodissa olevilla lapsilla on mahdollisuus perustellusta syystä vaihtaa huonetta niin halutessaan oman asuinyksikön sisällä. Lapsella on mahdollisuus kalustaa huone omilla tavaroillaan. Viikari-kodin puolesta huoneen kalustukseen kuuluvat vähintään vuode, työpöytä, vaatekaapit, mappihylly, naulakko, roska- ja pyykkikorit. Lapsen niin halutessa huoneessa voi olla myös lepotuoli tai isommissa huoneissa sohva. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Tyynelässä on 7 lapsen huonetta. Yhteisinä tiloina on oleskelutila aulassa, keittiö sekä suihku-wctilat tytöille ja pojille erikseen (3kpl). Keittiö on hyvin varusteltu ja laitteet ovat laitoskeittiöön sopivia. Tyynelän lasten käytössä oleva tietokone sijaitsee toisessa kerroksessa. Töyssylässä on 6 lapsen huonetta. Yhteisinä tiloina on olohuone ja kodinomainen keittiö. Tarvittaessa voidaan käyttää siirrettävää liettä. Varsinainen ruuan valmistus voi tapahtua myös Tyynelän keittiössä, mutta silloin se tarjoillaan Töyssylän keittiöön. Töyssylän lasten käytössä oleva tietokone sijaitsee aulatiloissa, omassa rauhallisessa nurkkauksessaan. Myös Töyssylässä on tytöille ja pojille omat suihku-wc-tilat (3kpl). Yksi suihku-wc-tiloista toimii inva-wc:nä. Molempien asuinyksiköiden yhteisessä käytössä ovat harrastetilat rakennuksen toisessa kerroksessa. Tällä hetkellä harrastetiloissa on biljardipöytä. Lasten harrastetiloja on myös pihassa olevassa erillisessä rakennuksessa: kuntosali ja bändikämppä. Pihassa olevalla jalkapallokentällä voidaan myös harrastaa ulkopelejä. Sauna sijaitsee ulkorakennuksessa ja on lasten käytössä aina heidän halutessaan saunoa. Neuvottelu- ja ryhmätilat ovat Viikari-kodin toisessa kerroksessa. Neuvottelu-/ryhmähuoneeseen mahtuu noin 15 henkilöä kerrallaan. Töyssylän ja Tyynelän pyykkihuoltotilat ovat yhteisiä ja sijaitsevat myös rakennuksen toisessa kerroksessa. Tyynelässä ja Töyssylässä on molemmissa omat henkilökunnan toimistonsa. Vastaavien ohjaajien ja johtajan toimistotilat ovat rakennuksen toisessa kerroksessa. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Lapset voivat viettää aikaansa yhdessä sekä Viikari-kodin pihapiirissä että sisätiloissa sijaitsevissa harrastetiloissa. Ohjatuttujen harrasteryhmien lisäksi ART-ryhmä, tyttöjen ryhmä sekä vanhempien vertaistukiryhmä käyttävät myös Viikari-kodin tiloja toiminnassaan. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Lapset siivoavat ohjaajan opastuksella omat huoneensa. Perussiivous tehdään viikoittain, yleissiisteydestä huolehditaan päivittäin. Toimistotilojen yleissiisteydestä huolehtivat henkilökunnasta niiden käyttäjät. Yleiset tilat siivoaa ohjaaja maanantaisin ja torstaisin. Tarkempi siivoussuunnitelma on keittiötä / kodinhoidollisia töitä kuvaavassa omavalvontasuunnitelmassa. avi21u1 7/18

8 Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Viikari-kodin ilmastointijärjestelmää huoltaa ja puhdistaa alan yritys. Työsuojeluhenkilöstön sekä kiinteistönhoitajan lisäksi jokaisella Viikari-kodin henkilökuntaan kuuluvalla on velvollisuus tarkkailla terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä poikkeamia, mm. sisäilman puhtaus, mahdollisten kosteusvaurioiden toteaminen. Henkilökunta tiedottaa epäilemistään poikkeamista johdolle välittömästi. Perustellut epäilyt tutkitaan työsuojelupiirin tai alan yksityisten yritysten kanssa yhteistyössä. Kiinteistönhoitaja huolehtii rakennuksen kunnosta joko korjaamalla itse tai käyttämällä tarvittaessa kunkin alan ammattiyritystä. Kiinteistönhoitaja huolehtii myös yhteistyöstä piharivin rakennuksen osalta Porin kaupungin kiinteistönhuollon kanssa. Terveydensuojeluviranomaisen kanssa tehdään yhteistyötä lähinnä tarvittaessa ohjausta tai opastusta. Keittiön ja siivoustyön omavalvontasuunnitelma lähetetään terveydensuojeluviranomaiselle muutosten yhteydessä ja aina pyydettäessä. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Viikari-kodissa ei ole terveydenhuollon laitteita. Terveydenhuollon tarvikkeita on ainoastaan lääkehoidossa tarvittavia apuvälineitä. Niiden käytöstä on tarkemmat ohjeet lääkehoitosuunnitelmassa. Vastuuhenkilön yhteystiedot Taija Brander, Säikäntie 24, Pori. Puh , . Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Toimitilojen osalta keskitytään asuinyksiköiden yleisen viihtyvyyden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä on vapautunut tiloja, joita hyödynnetään ryhmätoiminnan tiloja suunniteltaessa. Käytössä olevat laitteet ja tarvikkeet pidetään toimintakunnossa tai hankitaan uudet, jos niissä ilmenee vikoja ja ne ovat jatkuvassa käytössä / tarpeellisia toiminnassa. Toimitilojen / laitteiden ja välineiden kuntoa ja toimivuutta seuraa päivittäin henkilökunta, joka raportoi huomaamistaan puutteista tai epäkohdista joko kiinteistönhoitajalle tai johdolle. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Taija Brander, Säikäntie 24, Pori, , taija.brander@viikari-koti.fi Mika Aho, Säikäntie 24, Pori, , mika.aho@viikari-koti.fi Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Asiakasturvallisuus varmistetaan pääsääntöisesti henkilökunnan läsnäololla. Riskien minimoimiseksi teräaseet, lääkkeet ja vaaralliset pesuaineet säilytetään lukituissa tiloissa / kaapeissa. Sekä asiakkaiden että henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi Viikari-kodissa on avi21u1 8/18

9 palovaroitinjärjestelmä sekä vartiointisopimus vartiointialan yrityksen kanssa. Henkilökunta on saanut voimankäytön koulutusta ja sillä on käytössään myös paprikasumutteet hätätilanteita varten turvaamaan sekä henkilökuntaa että lapsia Henkilökunnalla on EA1-koulutus Lasten keskinäistä toimintaa seurataan päivittäisessä kasvatustyössä tiiviisti. Kiusaamiseen, uhkailuun tai väkivaltaan puututaan. Tällä pyritään välttämään esim. lasten keskinäisistä kahnauksista syntyvää turvattomuutta. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Sisäinen palovaroitinjärjestelmä kattaa koko Viikari-kodin rakennuksen. Järjestelmä antaa ilmoituksen, jos siinä on häiriö. Järjestelmän toiminta (myös vara-akkujen) kokeillaan kerran kuukaudessa, testaus kirjataan seurantavihkoon. Ohjaajilla on käytössään langaton hälytyspainike vartiointilialan yritykseen. Toiminta kokeillaan vähintään kerran kuukaudessa. Laite antaa ilmoituksen vartiointiliikkeeseen, jos akun teho heikkenee. Paprikasumuttimia liikutetaan viikoittain sekä varmistetaan niiden viimeinen käyttöaika. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Lapsilla ei ole käytössään turvalaitteita. Jokaisen lapsen huoneessa on palovaroitinjärjestelmään kuuluva savun tunnistin. Järjestelmä testataan säännöllisesti ja se antaa automaattisesti varoituksen, jos joku savutunnistimista ei toimi. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Asiakasturvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi arvioidaan turva-alan palveluja toimittavan vartiointiliikkeen toimintaa sekä tarvittaessa vaihdetaan käytettävää alan yritystä. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Esitietojen ja asiakassuunnitelman pohjalta suunnitellaan ja kirjataan lasta koskeva yksilöllinen suunnitelma yhden kahden kuukauden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkistetaan tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään puolivuosittain. Suunnitelmaan kirjataan hoito- ja kasvatustyön tavoitteet sekä -menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman laativat omaohjaaja ja vastaava ohjaaja. Lapsi osallistuu suunnitelman tekemiseen keskustelemalla omaohjaajan kanssa ja määrittelemällä omat tavoitteensa. Lisäksi laaditaan suunnitelma perhetyön toteuttamisesta. (laatukäsikirja) Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Sosiaalityöntekijän otettua yhteyttä Viikari-kotiin mahdollisesta uudesta sijoituksesta mietitään ensin puhelimitse lapsen sopivuutta vapaana olevalle paikalle. Päätöstä varmennetaan lapsen asiakirjoihin tutustumalla. Jos vaikuttaa siltä, että lapsen sijoitus Viikari-kotiin on perusteltua, sovitaan tutustumiskäynneistä. Jos lapsen sosiaalityöntekijä ei tunne henkilökohtaisesti Viikarin toimintatapoja ja tiloja, hänelle tarjotaan ensin mahdollisuutta tutustumiskäyntiin Viikarin sopivuuden varmistamiseksi. Sosiaalityöntekijän tutustumiskäynnin jälkeen sovitaan lapsen ja mahdollisesti hänen vanhempiensa kanssa tutustumiskäynnin ajankohta. Tutustumiskäynnille osallistuu Viikari-kodista johtaja sekä mahdollisuuksien mukaan lapselle suunniteltu omaohjaaja tai asuinyksikön vastaava ohjaaja. avi21u1 9/18

10 Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Asiakasta ja hänen perhettään informoivat pääasiassa sosiaalityöntekijät. Perheelle ja sosiaalityöntekijälle tarjotaan tarvittaessa tilaisuus/tilat sopimuksesta ym. asioista keskusteluun. Viikari-kodin ohjaajat selventävät asioita lapselle / perheelle, jos heille nousee jälkikäteen ko. asioista kysymyksiä. Jos Viikari-kodin henkilökunta ei kykene kysymyksiin vastaamaan, perhe ohjataan ottamaan yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Kaikilla lapsilla on käytössään oma lukittava huone. WC- ja peseytymistilat ovat erikseen tytöille ja pojille. Lasten koskemattomuus Viikari-kodissa pyritään takaamaan henkilökunnan läsnäololla. Kasvatustyöhön osallistuva henkilökunta tekee rajoitteita tai pakotteita vain lastensuojelulain mukaisesti ja sen henkeä kunnioittaen. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Lapsella on pääsääntöisesti itsellään hallussaan hänen oma henkilökohtainen omaisuutensa. Jos lapsen omaisuutta on tarvetta säilyttää Viikari-kodin henkilökunnan valvonnassa, hänen henkilökohtaisen omaisuuden suojelemisesta tehdään aina yksilöllinen sopimus. Mikäli vanhemmat /lapsi toivovat ja asia sovitaan, otetaan lapsen kotiavaimet, rahat ja arvoesineet ohjaajien säilytettäväksi, joko nuoren kansioon tai kassakaappiin. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Viikari-kodin hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on, että lapsen arki on turvallista ja lapsen ikätasoon sopivaa. Kasvatuksella pyritään siihen, ettei rajoitustoimenpiteitä tarvitse käyttää. Rajoitusten tarpeellisuus ja pituus harkitaan tarkkaan ja yksilöllisesti. Rajoitustoimenpiteen aikana ja sen jälkeen lapsen kanssa keskustellaan ja ohjataan toimimaan seuraavalla kerralla siten, ettei häntä tarvitsi rajoittaa pakotteilla ja rajoituksilla. Viikari-kodissa on laadunvalvontaan kuuluva mittaristo. Karkumatka-mittarin avulla tarkkaillaan lasten tekemiä karkumatkoja ja niihin pyritään mittaristosta saadun aineiston perusteella ehkäisemään. Lapsiin kohdistuneita rajoitteita ja pakotteita seurataan mittarilla. Seurannan tarkoituksena on vähentää tarvittavien rajoitteiden ja pakotteiden määrää. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Lapsen käyttäytyessä siten, että hän vaarantaa oman kasvunsa ja kehityksensä, kuten olemalla karkumatkalla, käyttämällä päihteitä, käyttäytymällä itsetuhoisesti tai olleessaan vaaraksi omalle kehitykselleen tai muille ihmisille. Viikari-kodissa rajoitustoimenpiteistä päättää kasvatushenkilöstöön kuuluva työntekijä hänelle määriteltyjen valtuuksien mukaisesti. Ohjeistus rajoitteiden ja pakotteiden päättämisestä ja ilmoittamisesta on kirjallisena. Tehdyt rajoituspäätökset kirjataan Nappulaan ja ohjaaja kuulee lasta aina ennen päätöksen kirjoittamista, mikäli se on mahdollista. Rajoituspäätöksiä seurataan lapsikohtaisesti ja niiden ehkäisemiseen pyritään vaikuttamaan kasvatuksella sekä asiakassuunnitelmien keskusteluissa. Rajoituspäätöksissä, joissa on kyse yhteydenpidosta, ohjaajat pyrkivät työskentelemään kyseisten henkilöiden kanssa ja etsimään tilanteeseen ratkaisua. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Mikäli lapsi tuo ilmi, että kokee tulleensa huonosti kohdelluksi, asia selvitetään heti. Selvitykseen osallistuu lapsi, kyseinen ohjaaja sekä johtaja / vastaava ohjaaja. Mikäli asia vaatii lisäselvitystä tai keskustelua sosiaalityöntekijän tai vanhempien kanssa, se järjestetään. Viikari-kodin arvoissa on määritelty miten hoito- ja kasvatustyönohjaajien ja muun avi21u1 10/18

11 henkilökunnan on kohdeltava lapsia ja vanhempia. Viikari-kodissa noudatetaan myös Lastensuojelulain keskeisiä periaatteita, 4. Lapsi voi kokemastaan epäkohdasta tehdä myös muistutuksen joko sosiaalityöntekijälleen tai Viikari-kodin johtajalle. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Mikäli lapsen lähtö Viikari-kodista on suunniteltu, sitä valmistellaan etukäteen. Lapsi käy läpi joko itsenäistymisohjelmaa tai kotiuttamisesta tehtyä suunnitelmaa. Lapsen vapauksia ja kotilomia lisätään sijoituksen loppuaikoina. Mikäli lapsi siirtyy toiseen laitokseen, tapahtuu se aina siirtoneuvottelun tukemana. Harvinaisissa äkillisissä siirroissa toiseen sijaishuoltopaikkaan tai terveydenhuollon yksikköön ollaan jälkikäteen yhteydessä uuten hoito-tai sijoituspaikaan ja annettu lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä tietoja. Viikari-kodin jälkihuoltoon jäädessä nuori tapaa jälkihuollonohjaajaa sopimuksesta riippuen 1-8 x kuukaudessa. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Lapsi voi tehdä muistutuksen Viikari-kodin johtajalle tai asioistaan vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Jari Mäkinen Liisankatu 18 B, 1. krs PORI Puh Gsm jari.makinen(@)satshp.fi Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Yhteistyössä asiakkaan kanssa, huolellisen työn ja arviointien avulla on tarkoituksena tuottaa optimaalisen hyvää palvelua. Mutta mikäli palvelussa ilmenee puutteita, niiden syyt selvitetään viipymättä ja niiden toistuminen estetään. Virheiden toistuminen estetään raportoinnin ja tiedottamisen avulla. Koko henkilökunta on ilmoitusvelvollinen huomatuista virheistä tai puutteista. Suullista asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti asiakastyössä. Järjestelmällisesti sitä kerätään asiakassuunnitelmaneuvotteluissa pyytämällä sitä erikseen neuvottelun yhteydessä. Kaikki suullisesti saadut asiakaspalautteet kirjataan Nappula-ohjelmistoon ja käsitellään koko henkilökunnan yhteisissä työyhteisöneuvotteluissa. Esimiehet ovat vastuussa asian käsittelystä ja korjaamisen toteuttamisesta. Laiminlyöntiin tai työ- ja toimintaohjeiden noudattamatta jättämiseen puututaan välittömästi, siten että asiakkaalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai tilanne ei pääse toistumaan. (laatukäsikirja) Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa ollaan tarvittaessa puhelinyhteydessä ja lapsen sijoitusta ja etenemistä suunnitellaan yhdessä. Lapsen omaohjaaja tekee kuukausittain yhteenvedon lapsen kuukauden aikaisista tapahtumisesta ja kehittymisestä. Yhteenveto lähetetään sosiaalityöntekijälle, annetaan lapselle itselleen sekä hänen huoltajilleen. Lapsen asiakassuunnitelmaneuvottelut järjestetään puolen vuoden välein ja useammin mikäli on avi21u1 11/18

12 tarvetta. Jotkut kunnat käyvät tarkistuskäynneillä Viikari-kodissa, jolloin käydään läpi mm. talon toimintatapoja. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Lapselle kerrotaan hänen oikeuksistaan sijoittamisen yhteydessä sekä aina tarvittaessa sijoituksen aikana. Lasta ja hänen perhettään avustetaan myös mahdollisten valitusten ja kanteluiden tekemisessä. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Viikari-kodissa muistutetaan jatkuvasti henkilökuntaa arvoista ja eettisestä työskentelystä. Asiat ovat kirjallisesti luettavissa Viikari-kodin perehdyttämisoppaassa. Viikari-kodissa otetaan käyttöön rajoitusten ja pakotteiden mittari, jonka avulla seurataan annettuja rajoituksia ja pyritään vaikuttamaan niiden tarpeeseen jatkossa. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Hoito- ja kasvatustyö on ohjaajien pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä erilaisten menetelmien avulla sekä ammatillista välittämistä ja turvallisten rajojen asettamista. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajina työskentelee moniammatillinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut henkilöstö. Tärkeimpänä työvälineenä hoito- ja kasvatussuunnitelma, johon on kirjattu tavoitteet sekä erilaiset hoito- ja kasvatustyön menetelmät. Hoidollisina menetelminä mm. kuvataide, ART, toiminnalliset ryhmät sekä perhetyö. Omaohjaajatyön tarkoituksena on tarjota lapselle turvallinen, ammatillinen tunnesuhde aikuiseen, joka vastaa lapsen käytännön kasvatustyön toteuttamisesta. Omaohjaaja vastaa kokonaisvaltaisesti lapsen huollosta ja kasvatuksesta työparinaan osaston vastaava ohjaaja. Työmenetelminä ovat mm. tavoitteelliset keskustelut sekä nk. omaohjaajaillat, jotka ovat yhdessä suunniteltuja ja toteutettuja, omaohjaajan ja lapsen keskinäistä suhdetta tukevaa toimintaa. Omaohjaaja huolehtii pitkäjänteisesti lapsen tarpeista, sekä siitä, että lapsi tulee kuulluksi ja saa tarvitsemansa huollon ja hoidon. Omaohjaaja laatii kuukausittain yhteenvedon lapsen tilanteesta. Omaohjaaja pitää säännöllisesti yhteyttä lapsen vanhempiin sekä toimii heidän tukenaan vanhemmuudessa ja kasvatuksessa. (laatukäsikirja) Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Kouluruokailu tulee lämpimänä Porin kaupungin keskusruokalasta ja se asetetaan tarjolle Viikarikodin Tyynelän keittiöön. Päivällisen valmistavat hoito- ja kasvatustyön ohjaajat ruokahuollosta vastaavan ohjaajan laatiman ruokalistan perusteella. Kaikilla ohjaajilla on hygieniapassi ja tarvittavat tiedot keittiössä työskentelyyn. Viikari-kodin ruokailuajat ovat: Arkisin: aamupala 7:00 - koulun alkuun, lounas 11:30-12:15, välipala 14:00-14:30, päivällinen 15:30-16:00, iltapala 20:00-21:00. Yöpaaston aika 10 tuntia. avi21u1 12/18

13 Viikonloppuisin: aamupala 7:00-10:30, lounas 13:00-14:00, tukeva välipala 17:00-18:00, iltapala 20:00-22:00. Yöpaaston aika 9 tuntia. Viikari-kodissa on tarjolla monipuolinen ruokavalio ja erityisruokavalioita noudatetaan tarkasti. Tarvittaessa lapsille laaditaan ruokapäiväkirjoja ja esim. syömishäiriöistä kärsivien ruokailua ja käyttäytymistä ruokailutilanteiden jälkeen seurataan. Jokaisen lapsen vireystasoa ja ruokailutottumuksia tarkkaillaan joka päivä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Taija Brander, , taija.brander@viikari-koti.fi Petri Muli, petri.muli@viikari-koti.fi Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Opetustyön tukeminen Viikari-kodin ohjaajat tukevat lasten koulunkäyntiä toimimalla tiiviissä yhteistyössä opettajien kanssa, seuraamalla opintojen edistymistä sekä motivoimalla ja käytännössä tukemalla, esimerkiksi läksyjen teossa. Viikarin opetusyksikössä koulua käyviä tuetaan erilaisilla menetelmillä esimerkiksi läksytarkkailulla, jolloin ohjaajat tarkistavat nuoren läksyjen teon opettajan suositteleman ajan. Viikarin opetusyksikkö / Lastun koulu Yksikön opetusmenetelmillä turvataan niiden oppivelvollisten lasten koulunkäynti, joilla on koulunkäyntiongelmia. Opetusyksikkö toimii Porin koulutoimen alaisuudessa, mutta sen toimitilat sijaitsevat Viikari-kodin pihapiirissä. Oppilaat on jaettu kahteen pienryhmään, joissa molemmissa työskentelee oma opettaja sekä tarvittaessa koulunkäyntiavustaja. Opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä Viikari-kodin henkilökunnan kanssa osallistumalla Viikari-kodin palavereihin sekä lapsia koskeviin neuvotteluihin. Lasten asioissa ollaan yhteydessä Viikari-kodin ohjaajiin päivittäin, opettajat osallistuvat raportointiin. Viikari-kodin ohjaajat osallistuvat opetusyksikön toimintaan tarvittaessa liikunta- ja musiikkitunneilla. Viikari-kodin ohjaaja opettaa koululaisille kotitaloutta. Leirikoulu Tarkoituksena on järjestää koulutyöskentelyä tukevaa ja motivoivaa toimintaa. Leirikouluissa keskitytään sosiaalisten taitojen, käden taitojen, liikunnallisten aktiviteettien ja ympäristökasvatuksen kehittämiseen. Leirikoulu toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Fyysiset puitteet järjestetään ostopalveluina. Viikari-koti osallistuu leirikoulujen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Teemapäivät Teemapäivien avulla pyritään lisäämään mielekkyyttä varsin teoriapitoisen koulunkäynnin sisältöön. Tekemisen ja kokemisen kautta oppiminen on todella tärkeässä roolissa. Mm. tutustumiskäynneillä oppilaat näkevät konkreettisesti, miten kyseisessä paikassa asiat / työt hoidetaan. Teemapäivien sisältö vaihtelee vuosittain. Viikari-koti osallistuu teemapäivien järjestämiseen ja toteuttamiseen. avi21u1 13/18

14 2. asteen koulutus ja Viikarin ulkopuolinen perusopetus Viikari-kodista toisen asteen koulutuksessa tai muualla peruskoulua käyvää lasta tuetaan pitämällä yhteyttä hänen kouluunsa ja seuraamalla hänen opintojensa edistymistä. Viikari-kodista ollaan yhteydessä suoraan lapsen opettajaan ja käydään vanhempainilloissa. Lasta tuetaan opintojen suorittamisessa ja mahdollisten oppimisongelmien selvittämisessä. a) Harrasteryhmät Lapsille järjestetään virikkeellistä toimintaa vapaa-ajalle. Ryhmätoiminta on jaettu 2 3 erityyppiseen toimintaan. Kunkin ryhmän vastuuohjaajat suunnittelevat toiminnan ja ohjaavat ryhmää vuorotellen kerran viikossa koulun lukuvuoden aikana. Ryhmät toimivat pääosin Viikarikodin tiloissa, mutta tekevät myös retkiä, tutustumiskäyntejä ja osallistuvat erilaisiin tapahtumiin. b) Harrastukset Jokaiselle lapselle pyritään löytämään vähintään yksi hänen itsensä valitsema harrastus. Tarkoituksena on ulottaa lapsen sosiaalista verkostoa Viikari-kodin ulkopuolelle, tarjota mielekästä toimintaa sekä harjoitella vastuun ottamista pitkäjänteisestä sitoutumisesta. c) Toimintapäivät Toimintapäivien tarkoituksena on tarjota lapsille elämyksiä, onnistumisen kokemuksia ja purkukanavia aktiivisuudelle, sekä lisätä yhteisöllisyyttä. Toimintapäivät ovat erityistä elämyspedagogiikkaa tavoittelevaa aktiviteettia. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat osallistuvat päivien suunnitteluun, käytännön järjestelyyn ja toiminnan ohjaamiseen. Palvelut ja fyysiset tilat voidaan myös hankkia ostopalveluna alan yrityksiltä. d) Toimintatorstait Ohjaajat järjestävät, pääasiassa Viikari-kodin sisä- tai ulkotiloissa, lapsille joka toinen viikko koulun lukuvuoden aikana yhteistä toimintaa, kuten leikkejä ja pelejä. Tarkoituksena on vastata lasten tarpeisiin ja tukea ohjaajiin liittymistä mukavan toiminnan puitteissa. Toimintatorstai voidaan järjestää myös toimintapäivänä. e) Leirit Lapsille tarjotaan virkistystä, annetaan mahdollisuuksia omien rajojen kokeilemiseen turvallisissa olosuhteissa sekä vastataan lasten elämyshakuisuuden tarpeisiin. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat leiritoiminnan tai leirit voidaan myös hankkia ostopalveluna alan yrityksiltä. (laatukäsikirja) THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: avi21u1 14/18

15 Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Viikari-kodissa on jokaisessa wc-tilassa sekä keittiöaltaiden läheisyydessä käsisaippuat. Ohjaajien käytössä on myös käsidesinfiointiaineet. Viikari-kodissa huolehditaan yleisestä siisteydestä ja hygieniasta. Jokaisella vakituisella ja pitkäaikaisella sijaisella on suoritettuna hyvgieniapassi. Yli neljän vuorokauden pitusten Pohjoismaiden ulkopuolelle suunnatun ulkomaanmatkan jälkeen on ohjaajan annettava salmonellanäyte. Epidemioiden tartunnoista Viikari-koti on saanut erilliset toimintaohjeet Porin Lääkäritalolta. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä - Uudet harrasteryhmät: omat liikuntaryhmät tytöille ja pojille. - Tyttöjen voimavarakeskeinen ryhmä 1Xvko - Harrasteryhmien valinnassa kuullaan nuorten toiveita 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Viikari-koti käyttää Porin terveyskeskuksen lääkäripalveluja tuloterveystarkastuksiin sekä sairastumistapausten lääkäritarpeisiin, laboratorio-, röntgen-, ehkäisyneuvola- sekä hammashoitopalveluihin. Henkilökunta seuraa päivittäin lasten terveydentilaa ja mm. mahdollisen lääkityksen vaikuttavuutta. Lastun koulun oppilaille tehdään peruskouluun kuuluvat terveystarkastukset, kuulon- ja näöntutkimukset sekä hammashoidot Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Terveyskeskuksen omalääkäriltä tilataan aika, lääkäri lähettää lapsen mahdollisiin lisätutkimuksiin. Viikari-koti huolehtii lapsen kuljetuksista niihin ja on tarvittaessa / lapsen pyynnöstä läsnä lääkärin vastaanotolla. Ohjaajat varmistavat lääkärissä käynnin jälkeen joko lapselta tai lääkäriltä, että lapsi on ymmärtänyt jatkotoimenpiteet oikein. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Terveyskeskuksen päivystys / ensiapu. Kiireellistä kuljetusta tarvittaessa soitetaan ambulanssi. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Psykiatrinen kiireellinen hoito tai sen arviointi aloitetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin Lasten psykiatrisella osastolla tai Harjavallan nuorisopsykiatrisella osastolla, joista lapsi siirretään mahdolliselle hoitojaksolle oman kotikuntansa sairaanhoitopiirin sairaalaan. Psykiatrian avohoito on lapsen saatavilla joko Silta L- ja N-työryhmistä (Satakunnan sairaanhoitopiirin ulkopuolelta sijoitetut lapset) ja VOR- vastaanottoryhmästä. Yksityisiä lääkäripalveluita käytetään tarvittaessa mm. psykiatriassa (esim. toiminnalliset terapiat) avi21u1 15/18

16 sekä gynekologiassa. Silta- työryhmien avulla psykiatrinen hoito ja kuntoutus on nopeasti saatavissa ja yhteistyö on tiivistä. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Lääkehoitosuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti niin että se on ajantasainen. Jokainen ohjaaja antaa läähehoidon näytön. Lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja huolehtii suunnitelman ajantasaisuudesta ja toteuttaa sekä valvoo suunnitelman toteuttamista. Lääkehoitosuunnitelmaan tutustutaan aina uuden ohjaajan perehdytyksessä. Suunnitelmaan tehdyt muutokset / korjaukset käydään läpi koko henkilökunnan kanssa työyhteisökokouksissa. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Taija Brander, Säikäntie 24, Pori, Potilasasiamiehen yhteystiedot Puh , tapaaminen ajanvarauksella. Pääterveysasema Maantiekatu 31 PL 33, Pori Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Varmistetaan, että jokainen ohjaaja, joka osallistuu lääkehoidon toteuttamiseen, on antanut hyväksyttävän näytön osaamisestaan 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Henkilöstöllä on käytössään työtä helpottavia ohjelmistoja. Kirjallinen raportointi nuorten asioista hoidetaan Nappula-ohjelmiston avulla. Nappula-ohjelmiston käyttöön on henkilöstöllä erilaiset valtuudet kunkin tarpeen mukaisesti määriteltynä. Ohjelmisto kirjaa käyttäjän järjestelmästä ulos määritellyn ajan kuluttua tietoturvasyistä. tietoliikenteen ja käyttövaltuuksien, turvaaminen, varmistaminen ja oheispalvelut verkon ja tietoliikenteen valvonta ja turvaaminen käyttövaltuudet luottamuksellisten tietojen käsittely, säilyttäminen, jakaminen, monistaminen Lasten asiakastiedot, jotta ovat kirjallisia dokumentteja, säilytetään hänen asuinyksikkönsä lukitussa toimistossa lukitussa kaapissa. Jokaisella lapsella on oma kansio hänen asiakirjojaan varten. Asiakirjoja käsittelevät vain henkilöt, joilla on siihen sijaishuollon onnistumiseksi riittävä syy. Salassapidettävien tietojen luovuttamiseen pyydetään aina asianomaisen asiakkaan lupa. Salassapitosäädöksiä noudatetaan lain mukaisesti. Henkilöstö kirjoittaa salassapitolupauksen työsopimuksen yhteydessä ja väliaikaiset Viikarissa työskentelevät henkilöt (esim. opiskelijat ja alan harjoittelijat) allekirjoittavat erillisen salassapitosopimuksen. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: avi21u1 16/18

17 Tietosuojavastaavan yhteystiedot Taija Brander, , Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Tietosuoja-asiat sisältyvät henkilöstön perehdyttämiseen, kohta 6. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Asiakkaan asiakirjat palautetaan sijoittaneeseen kuntaan arkistoitavaksi asiakassuhteen päätyttyä. Asiakirjat lähetetään postissa saantitodistuksella tai henkilökohtaisesti luovutettaessa asiakirjojen luovutuksesta pyydetään kuittaus. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asiakassuunnitelmaneuvotteluissa sovitaan lapsen, hänen vanhempiensa, sosiaalityöntekijöiden ja mahdollisesti koulun kanssa tiedonkulusta. Samalla sovitaan kenen kanssa toimitaan yhteistyössä ja kenelle tietoja voi luovuttaa. Kiireellisissä asioissa pyydetään erikseen lupa lapselta / hänen huoltajaltaan. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Asiakastiedot pyritään saamaan välittömästi arkistoitavaksi sijoittaneeseen kuntaan lapsen sijoituksen päätyttyä. Lapsen sijoitukseen liittyvät dokumentit arkistoidaan sijoituksen ajaksi myös Nappulajärjestelmään. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Viikari-koti ei käytä alihankkijoita palvelujen toteuttamiseen tällä hetkellä. avi21u1 17/18

18 Luettelo alihankkijoita Kehittämissuunnitelma 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontaan kuuluvia asioita seurataan asiakaspalautekyselyllä, arvioidaan laatujärjestelmän seurannan osana aina sisäisissä auditoinneissa sekä johdon katselmuksissa. Omavalvonnassa kuvatut asiat liittyvät Viikari-kodin päivittäiseen toimintaan, josta vastaa koko henkilökunta omalta osaltaan. Asuinyksiköiden vastaavat ohjaajat ovat vastuussa ohjaajien perehdyttämisestä sekä omavalvonnan toteutuksen seurannasta. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelman ajantasaisuudesta vastaavat Töyssylän ja Tyynelän vastaavat ohjaajat. He huolehtivat tarpeellisten muutosten kirjaamisesta sekä hyväksyttämisestä johtajalla. Omavalvontasuunnitelma päivitetään aina tarvittaessa, vähintään vuosittain sisäisen auditoinnin yhteydessä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Porissa Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) TO116 / versio4 Tark. KA, TT Hyv. TB Nimenselvennys Taija Brander avi21u1 18/18