FORSSAN SEUDUN PÖYTÄKIRJA 2/2008 SEUTUNEUVOSTO. Aika ja paikka kello Lounais-Hämeen Pirtti, Tammela

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN PÖYTÄKIRJA 2/2008 Aika ja paikka kello Lounais-Hämeen Pirtti, Tammela Osallistujat Päätöksentekijät Muut Läsnä Alanko Matti Järvinen Eino Kaunisto Harri Kirkkola Pentti Lintonen Minna Länsikylä Arto Mänki Marianne Määttä Jarmo Nurmi Eeva Ojansuu Ismo Setälä Matti Syrjälä Anja Tonteri Esko Vanne Hilkka Venho Tapani Vähä-Herttua Keijo Yrjölä Seppo Örn Marjaleena Läsnä Joenpalo Anita Lindvall Timo Sippola Kirsi Heinilä Antti Eskola Pentti Talikainen Tapio Tiira Erkki Pynnönen Jarmo Honka Juhani, klo Pietilä Matti Poissa Airo Sari Hätönen Rauha Kanerva Jyrki Koivula Petri Leppälahti Markku Malin Sinikka Penttilä Mika Vanhala Sinikka Poissa Kari Markku Kauppi Pentti Nissilä Minna Puro Markku 7 Aluehallinnon uudistamishankkeen ajankohtaiskatsaus Valtioneuvosto on asettanut aluehallinnon uudistamishankkeen. Tavoitteena on uudistaa aluehallinto vuoden 2010 alusta. Lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, työsuojelupiirien ja tiepiirien tehtävät ollaan kokoa-

2 2 massa kahteen uuteen viranomaiseen ja järjestellään uudelleen. Toisen viranomaisen työnimenä olisi elinkeino- liikenne- ja luonnonvarakeskus. Sen tehtävät organisoitaisiin kolmeen päävastuualueeseen: 1. elinkeino, työvoima ja osaaminen, 2. liikenne ja infrastruktuuri sekä 3. ympäristö ja luonnonvarat. Toisen viranomaisen työnimenä olisi aluehallintovirasto. Sen tehtävät organisoitaisiin viiteen päävastuualueeseen. Ns. elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia olisi enintään 15. Niistä yhdeksällä toiminta-alueella olisivat kaikki kolme tehtäväkokonaisuutta. Ns. aluehallintovirasto toimisi Manner-Suomessa kuudella toiminta-alueella. Kuuden päätoimipaikan lisäksi virastolla olisi enintään kolme sivutoimipaikkaa. Viranomaisen aluejakojen ja toimipaikkojen sekä tehtävien uudelleen järjestämisen avulla on tarkoitus vähentää nykyisistä toimipaikoista noin kolmannes. Viranomaisten organisointi edellyttää hankkeen tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Valtion aluehallinto uudistuu, ja kuntien aluekehitysvastuusta huolehtivien maakunnan liittojen yhteen sovittava ja kokoava rooli vahvistuu. Aluekehitystyön vaikuttavuutta ja kansanvaltaista ohjausta on mahdollista lisätä. Maakunnan liittojen yhteistoimintaa tulee järjestää strategisesti merkittävissä asioissa niin, etteivät maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueet ole asianomaisissa tehtävissä toimivan valtion viranomaisen aluejakoa pienempi. Maakuntien liitot velvoitetaan aluekehittämislaissa yhteistoimintaan maakuntaa laajemmalla alueella ylimaakunnallisissa strategisesti merkittävissä asioissa enintään noin yhdeksällä yhteistoiminta-alueella. Maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien yhteiset ylimaakunnalliset strategiset osat ovat keskushallinnon tulosohjauksen pohja. Maakunnan liittojen yhteistyöalueet muodostettaisiin maakunnan liittojen ja niiden jäsenkuntien ehdotusten pohjalta. Mikäli maakunnat eivät pääsisi yhteistoiminnan järjestämisessä keskenään ratkaisuun, yhteistyöalueet laadittaisiin valtioneuvoston johdolla. Valtioneuvoston tiedote sekä yksi esillä ollut elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksien aluejakoa koskenut ehdotus ovat liitteenä. Maakuntajohtaja Juhani Honka selostaa kokouksessa asiaa. Ehdotus: Seutuneuvosto merkitsee kokouksessa kuullun selostuksen tiedoksi. Käsittely: Maakuntajohtaja Juhani Honka selosti asiaa kokouksessa.

3 3 8 Forssan seudun vesihuollon yhtiömuotoisen toteuttamisen selvitystyö Forssan seudun kunnat ovat yksissä tuumin päättäneet selvittää mahdollisuudet seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamiseksi. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon tulee olla itsekannattavaa, vedenkuluttajien kokonaan kustantamaa liiketoimintaa, johon yhtiömuotoinen toiminta hyvin sopii. Vesihuollon ei tule rasittaa kuntien taloutta, vaan päinvastoin kunnille voidaan sallia kohtuullinen tuotto. Yhtiömuodossa kuntien omistussuhteet ovat selkeät, yhtiössä päätöksenteko on joustavaa ja nopeaa. Tämä auttaa kohtaamaan tulevat suuret vesihuollon haasteet mm. vedenhankinnan ja jätevesihuollon investoinnit. Selvitystyön seurantaa varten on perustettu laaja ohjausryhmä, jossa on mukana kuntien keskeisiä luottamushenkilöitä, kuntien teknistä johtoa sekä henkilöstön edustus. Ohjausryhmän samoin kuin sen alaisen työryhmän puheenjohtajana toimii Forssan kaupungin tekninen johtaja Antti Heinilä. Ohjausryhmä on kokoontunut kertaalleen tammikuun lopulla. Aluksi on selvitetty kuntien vesihuollon ominaisuuksia ja taloudellisia tunnuslukuja, taksoja ja niiden perusteita, lähivuosien investointiohjelmia sekä henkilökuntatietoja. Nyt ollaan laatimassa yhtenäisin periaattein arvioita kuntien vesihuolto-omaisuuden nykyarvosta. Omaisuuteen lasketaan mukaan vedenottamot, vesisäiliöt, pumppaamot jätevedenpuhdistamot sekä niin vesi- kuin jätevesi- ja hulevesiputkistot. Putkistojen osalta tehtävä on työläs, kun verkostojen kartta-aineisto on osin puutteellista eikä rakentamisajankohtia välttämättä ole tiedossa. Omaisuuden arvotustyön tekee konsulttina FCG Planeko Oy, jolla on runsaasti kokemusta vastaavista hankkeista muualla Suomessa. Tämän osion on määrä olla valmis toukokuun aikana, jonka jälkeen ohjausryhmä uudelleen käsittelee hanketta ja päättää seuraavaan vaiheeseen etenemisestä. Ohjausryhmän niin päättäessä seuraavaksi laaditaan ehdotukset yhtiöjärjestykseksi ja osakassopimukseksi sekä laaditaan muut tarvittavat asiakirjat mahdollisen yhtiön perustamista varten. Mikäli ohjausryhmän päätökset ovat hankkeelle edelleen myönteisiä, syksyn aikana ovat edessä neuvottelut henkilöstön kanssa ja osakaskuntien päätöksenteko valtuustotasolle asti. Selvitystyö saatetaan valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä; kunnat päättävät sen jälkeen mahdollisen vesihuoltoyhtiön perustamisesta ja yhtiön toiminnan aloittamisajankohdasta. Ohjausryhmän asiantuntija Pentti Eskola ja kaupungin tekninen johtaja Antti Heinilä selostavat asiaa kokouksessa. Ehdotus: Seutuneuvosto merkitsee kokouksessa kuullut selostukset tiedoksi. Käsittely: Pentti Eskola ja Antti Heinilä selostivat asiaa kokouksessa.

4 4 9 Sijaisvälitys- ja rekrytointipalvelujen toteutus Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla Seutukeskus Oy Häme, Forssan kaupunki ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä suunnittelevat perustavansa yhteistyössä osakeyhtiön hoitamaan niiden lukuun henkilöstön sijaisvälitystä ja rekrytointia. Muiden Forssan seudun kuntien on mahdollista tulla yhtiön osakkeenomistajiksi perustajaosakkaiden osakassopimuksessa sopimin tavoin. Seutukeskus Oy Häme teki osakeyhtiön perustamista koskeneen periaatepäätöksen kokouksessaan Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus käsittelee asiaa kokouksessaan ja Forssan kaupunginhallitus kokouksessaan Tavoitteena on, että perustettava Seuturekry Oy aloittaa varsinaisen toimintansa alkaen. Yhtiön tavoitteena on hoitaa omistajiensa lukuun Hämeenlinnan ja Forssan seutujen kunnallishallinnon sijaisvälitys- ja rekrytointipalvelut saada riittävä määrä osaavia ja luotettavia sijaisia välitettäväksi omistajiensa käyttöön tarjota omistajilleen laadukkaita ja kustannustehokkaita rekrytointi- ja sijaispalveluja. Yhtiön ei ole tarkoitus tavoitella voittoa. Yhtiö hankkii kaikki palvelun tuottamiseen tarvittavat tietojärjestelmät sekä henkilöresurssit ja tarjoaa omistajilleen kokonaispalvelua. Sijaiset ovat yleensä yhtiön henkilöstöä, ja yhtiö toimii vuokratyövoimaa välittävänä yksikkönä. Sijaisten lisäksi yhtiön henkilöstöä ovat viisi sijaisvälittäjää, toimistosihteeri ja yhtiön vastuuhenkilönä työskentelevä toimitusjohtaja. Yhtiö voi laajentaa toimintaansa ja ottaa uusia julkishallintoon kuuluvia osakkaita sekä tarjota niille vastaavia palveluja. Seuturekry Oy:n perustamisen keskeisimmät hyödyt ovat: sijaiset yhteisessä sijaiskannassa ja yhteisvälityksessä entistä parempi varautuminen tuleviin henkilöstötarpeisiin työyhteisö useine sijoittumisvaihtoehtoineen sijaisille houkuttelevampi vaihtoehto kuin yksittäinen toimintayksikkö yhtenäistää toimintatapoja ja käytäntöjä seuduilla ja sitä kautta lisää tuottavuutta kynnys ilmoittautua sijaiseksi madaltuu, koska yhden ilmoittautumisen kautta sijaiseksi useisiin työkohteisiin tietojärjestelmä- ja alihankintasopimuksien keskittäminen ja sitä kautta volyymietu tietojärjestelmien entistä parempi hyödyntäminen ja jatkokehityksen varmistaminen yhteinen kunnallisten työpaikkojen markkinointi koko prosessin tuottavuuden lisääminen ja erityisesti hallinnollisten tehtävien vähennys (sijaisen hankintaan käytetty työaika, työsopimukset ym.) työaikaa vapautuu varsinaiseen tekemiseen asiakasorganisaatioissa.

5 5 Asiassa yhdyshenkilönä toimii Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän talousjohtaja Tapio Talikainen. Hän selostaa asiaa kokouksessa. Ehdotus: Seutuneuvosto merkitsee sijaisvälitys- ja rekrytointipalvelujen toteutusta koskevan yhteistyöhankkeen tämänhetkisen tilanteen tiedoksi sekä pyytää seudun kuntia ottamaan periaatteellisesti kantaa Seuturekry Oy:n osakkaaksi ryhtymiseensä ja ilmoittamaan päätöksestään yhdyshenkilönä toimivalle Tapio Talikaiselle. Käsittely: Tapio Talikainen selosti asiaa kokouksessa. 10 Forssan seudun joukkoliikenteen kehittäminen Etelä-Suomen lääninhallitus järjesti alueen joukkoliikenteestä keskustelutilaisuuden Forssan seudun kuntien edustajille ja linja-autoyrittäjille. Linjaautoyrittäjät olivat tehneet tilaisuuden järjestämistä koskeneen aloitteen. Tilaisuudessa yrittäjät toivat esille huolensa Forssa seudun linja-autoliikenteen kannattamattomuudesta. Alueella kaivataan toimenpiteitä, sillä nykyisellään ei ole edellytyksiä liikennöidä kaikkia linja-autovuoroja. Tilaisuudessa sovittiin, että Kehittämiskeskus Oy pohtii ja vie eteenpäin kuntien yhteistä joukkoliikennesuunnittelua sekä valitsee tehokkaat kuntien yhteistyömuodot. Kehittämiskeskus Oy:n hallitus esitti, että Forssan seudun kunnat nimeävät kukin kaksi viranhaltijaa asiaa valmistelevaan ryhmään. Samalla hallitus nimesi valmisteluryhmän koordinoijaksi ja kokoon kutsujaksi Forssan kaupungin joukkoliikennesuunnittelijan Erkki Tiiran. Lisäksi hallitus toivoi, että selvitystyö tehdään nopeasti huhtikuun 2008 loppuun mennessä. Kunnat valitsivat työryhmään seuraavat jäsenet: Tammela: Mikko Malinen ja Ismo Ojansuu Jokioinen: Jorma Hacklin ja Eeva Sirkkilä Humppila: Tuija Pihlajamäki ja Marjatta Palojärvi Ypäjä: Auli Hossi ja Erkki Virolainen Forssa: Jarmo Pynnönen ja Erkki Tiira Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Erkki Tiira ja sihteeriksi Jarmo Pynnönen. Lääninhallitus voi myöntää seutuliikenneselvityksen tekemiseen tukea enintään 50 % kustannuksista. Samoin lääninhallitus voi myöntää seutulogistikon palkkaukseen 50 % avustusta kahden vuoden ajaksi. Työryhmä päätti kokouksessaan , että seutuliikenneselvityksen tekemiseen käytetään ulkopuolisen konsultin apua. Tarjous päätettiin pyytää seuraavilta yrityksiltä: A-Insinöörit Oy, Ramboll Finland Oy, Liidea Oy WSP Finland Oy. A-Insinöörit Oy ei tehnyt tarjousta. Kehittämiskeskus Oy:n kanssa sovittiin, että kaupunginhallitus tekee konsultin valintapäätöksen. Työryhmä esitti, että seutuliikenneselvityksen

6 6 tekijäksi valitaan Liidea Oy ja että suunnitelman tulee olla valmis mennessä. Kaupunginhallitus hyväksyi päiväys Liidea Oy:n tarjouksen ja oikeutti kaupunginjohtajan hyväksymään hankintasopimuksen muut ehdot sekä edellytti, että suunnitelma on valmis mennessä. Sopimus allekirjoitettiin Forssan kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Erkki Tiira selostaa asiaa kokouksessa. Ehdotus: Seutuneuvosto merkitsee yllä olevan selvityksen ja kokouksessa kuullun selostuksen tiedoksi. Käsittely: Erkki Tiira selosti asiaa kokouksessa. 11 Kehittämiskeskus Oy:n tehtävien, hallinnon ja toiminnan kehittäminen Kehittämiskeskus Oy:n hallitus asetti kokouksessaan kuntajohtajista koostuvan valmisteluryhmän valmistelemaan toimenpiteitä yhtiön tehtävien, hallinnon ja toiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta sekä odotuksista yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa. Lisäksi hallitus oikeutti valmisteluryhmän käyttämään ulkopuolista asiantuntijaa kehittämiskeskuksen budjetin sallimissa rajoissa. Valmisteluryhmälle annettiin tehtäväksi tuoda mahdolliset esitykset toimenpiteistä helmikuun 2008 hallituksen kokoukseen. Kuntajohtajat ovat kokoontuneet muutaman kerran asian tiimoilta ja valmistelleet annettua tehtävää. Ulkopuolisena asiantuntijana on käytetty kaupunkineuvos Pertti Katajaa, joka on toiminut pitkäaikaisesti Valkeakosken kaupungin kaupunginjohtajana ja Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Kehittämiskeskus Oy on valinnut Creamentors Oy:n selvitystyötä tekemään. Yhtiön nykytilaa ja toiminnan kehittämisessä esille otettavia seikkoja koskevat selvitykset ovat liitteenä. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Tapani Venho selvittää asiaa kokouksessa. Ehdotus: Seutuneuvosto merkitsee selvitykset tiedoksi. Käsittely: Tapani Venho selosti asiaa kokouksessa.

7 7 12 Seudullinen lukio-opetus Forssan yhteislyseo on perustettu vuonna Se on Suomen vanhin maaseutulukio. Lukiokoulutuksen järjestäjänä toimii nykyään Forssan kaupunki. Toiminta kuuluu kaupungin koulutuslautakunnan toimialaan. Yhteislyseossa on yhteensä n. 560 oppilasta. Heistä noin 520 on päivälukiossa. Aikuislukiossa on yhteensä n. 50 oppilasta. Lukio kuuluu Suomessa ns. suurten lukioiden joukkoon. Forssan yhteislyseo on Forssan seutukunnan ainoa lukio. Pääosa Forssan kaupungin sekä Humppilan, Jokioisten ja Tammelan kuntien lukiokoulutukseen haluavista nuorista hakeutuu yhteislyseoon. Myös pieni osa Ypäjän kunnan nuorista hakeutuu yhteislyseoon. Lukuvuonna päivälukion opiskelijoista oli 252 forssalaisia, 133 tammelalaisia, 92 jokioislaisia, 27 humppilalaisia ja 4 ypäjäläisiä. Seutukunnan ulkopuolella oli 13 opiskelijan kotipaikka. Ennen vuotta 2005 seutukunnan ikäluokista vuosittain hieman alle 50 % aloitti lukio-opinnot. Vuonna 2005 aloittaneita oli enää 47 % ikäluokasta. Tämän jälkeen osuus on edelleen pienentynyt. Lukukaudella Forssan seutukunnan 1992 syntyneestä ikäluokasta 43 % eli yhteensä 180 opiskelijaa aloitti lukio-opinnot. Forssan seudulla lukio-opinnot aloittavien osuus on reilusti valtakunnallista keskiarvoa pienempi. Kaupungin koulutuslautakunta rajasi yhteislyseossa syksyllä 2008 aloittavien oppilaiden enimmäismääräksi 170. Tämä oli 43 % seutukunnan vuonna 1992 syntyneestä ikäluokasta. Yhteislyseon toiminta on tehokasta. Lukion käyttömenot (netto) vuonna 2006 olivat euroa. Oppilasta kohti päivälukion menot olivat euroa. Valtakunnallisesti vertailtuna yhteislyseo toimii erittäin tehokkaasti. Lukion tuntikehys lukuvuonna oli 1,04. Kaupunki sai vuonna 2006 lukiokoulutukseen valtionosuutta euroa. Forssan yhteislyseo on hyvä lukio. Kurssitarjonta on varsin monipuolinen ja laaja. Oppimistulokset ovat erinomaiset, mitataan niitä sitten ylioppilastutkinnon arvosanojen, keskeyttämisten tai jatko-opintoihin pääsyn perusteella. Kaikki yhteislyseon opettajat täyttävät muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Yhteislyseon tilat eivät ole ajanmukaiset. Tilat on tarkoitus peruskorjata vuosina Kaupunki hakee siihen valtionosuutta. Kiristyvä kuntatalous on erityinen uhka seutukunnan lukiokoulutukselle. Lukion menojen määrän puristaminen lähelle valtionosuuden tasoa ei ole mahdollista ilman todella merkittäviä tarjonnan supistamisia ja laadun heikennyksiä. Laadukas lukiokoulutus on seutukunnan menestystekijä. Opiskelijoista 52 % tulee Forssan kaupungin ulkopuolelta. Ei ole yhdentekevää, millaiset jatko-opintovalmiu-

8 8 det yhteislyseon on mahdollista antaa seutukunnan nuorille. Lukion tulevaisuutta koskevat ratkaisut ovat mitä suurimmassa määrin seutukunnan kaikkien kuntien asia. Kaupunki asetti vuonna 2007 seutukunnan monipuolisen ja laadukkaan lukiokoulutuksen turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä selvittämään työryhmän. Siihen nimettiin Forssan kaupungin edustajien lisäksi Humppilan, Jokioisten ja Tammelan kuntien edustajia. Humppilan kunta nimesi edustajikseen Jari Keskitalon ja Ilpo Laakson, Jokioisten kunta Jyrki Kanervan ja Jari Sillanpään ja Tammelan kunta Ismo Ojansuun sekä Simo Pärssisen. Ypäjän kunta ei nimennyt edustajiaan työryhmään. Kaupunkia edustivat Risto Aaltonen ja Jarmo Pynnönen. Pynnönen toimi työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä kutsui sihteerikseen yhteislyseon rehtorin Simo Veistolan. Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Työryhmä piti laadukasta ja monipuolista lukiokoulutusta merkittävänä seudullisena vetovoimatekijänä. Työryhmä esitti yksimielisesti seudun kuntien harkittavaksi seudullisen lukio-opetuksen järjestämiseksi tehtävää raportin mukaista sopimusta. Sopimuksessa mainittujen kunta-alan yleisen kustannuslaskentasuosituksen mukaisten lukio-opetuksen kustannusten ja lukio-opetuksen valtionosuuksien kertymän erotus jaettaisiin sopimuskuntien kesken oppilasmäärien suhteessa. Kaupungin ja kuntien talousjohtajat ovat valmistelleet kunta-alan yleisen kustannuslaskentasuosituksen mukaisen arviolaskelman lukion vuoden 2008 kustannuksista. Laskelman mukaan kustannukset ylittävät valtionosuuden vuonna euroa oppilasta kohden. Arviolaskelmassa on laskettu kunkin kunnan osuus maksettavista lukiokustannuksista. Arviolaskelma lukion vuoden 2008 kustannuksista on liitteenä. Työryhmä ei nähnyt syitä erillisen kuntayhtymän perustamiselle. Työryhmä esitti, että sopimuskuntien valtuustot valitsisivat edustajansa jäseniksi Forssan kaupungin koulutuslautakuntaan. Kuntien valitsemat jäsenet osallistuisivat lukiota koskevien asioiden käsittelyyn täysivaltaisina jäseninä. Työryhmän raportti ja kuntien välinen lukiosopimus ovat liitteenä. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin puolesta liitteenä olevan sopimuksen sekä esitti Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnille sopimuksen hyväksymistä. Asian käsittely on kunnissa kesken. Forssan kaupungin sivistystoimenjohtaja Jarmo Pynnönen selostaa asiaa kokouksessa. Ehdotus: Seutuneuvosto merkitsee edellä olevan selvityksen ja kokouksessa kuullun selostuksen tiedoksi ja pyrkii löytämään jatkotoimenpiteistä yhteisen näkemyksen. Käsittely: Jarmo Pynnönen selosti asiaa kokouksessa

9 9 Humpilan, Jokioisten ja Tammelan kuntien edustajat ilmoittivat kuntien tekevän kaupungille lähiaikoina oman sopimusehdotuksensa. Kaupungin edustajat ilmoittivat kaupunginhallituksen ottavan kaupungin puolesta kantaa kuntien ehdotukseen. Päätös: Seutuneuvosto merkitsi asian käsittelytilanteen tiedoksi. 13 Forssan seudun huumeiden vastaisen työn rahastosta myönnetty avustus Matkun koulun opettaja ja kaksi Talsoilan koulun opettajaa on osallistunut Suomen Lions-Liitto ry:n Forssassa järjestämään Lions Quest -peruskoulutukseen. Lions Quest on maailman laajin lasten ja nuorten tervettä kasvua suojaava ja riskikäyttäytymistä ennalta ehkäisevä kasvatusohjelma, jonka avulla vahvistetaan itseluottamusta, sosiaalisia taitoja, päätöksentekoa, tunnetaitoja, kielteisen painostuksen vastustamiskykyä, arvopohjaa ja luottamusta omaan ajatteluun. Ohjelmaa toteutetaan normaalin koulutyön osana yleensä yksi oppitunti viikossa. Vuonna 2004 Forssassa järjestetyn tätä laajemman Lions Quest -koulutuksen kustannukset maksettiin Forssan seudun huumeiden vastaisen työn rahastosta. Rahaston sääntöjen mukaan Forssan seudun seutuneuvosto päättää rahaston varojen käytön periaatteista ja Forssan kaupunginhallitus avustuskohteista. Tämänkertainen koulutus oppimateriaaleineen maksoi yhteensä 779,43 euroa. Kaupunginhallitus myönsi Forssan seudun huumeiden vastaisen työn rahastosta Suomen Lions-Liitto ry:lle kolmen forssalaisen opettajan Lions Quest -perehdyttämiskoulutuksesta kertyneisiin kustannuksiin 779,43 euroa. Ehdotus: Seutuneuvosto merkitsee em. asian tiedoksi. Päätös: Seutuneuvosto merkitsi asian tiedoksi 14 Seutuneuvoston seuraava kokous Seutuneuvoston seuraava kokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi ensi elokuussa. Ehdotus: Seutuneuvosto päättää seuraavan kokouksensa ajankohdan. Päätös: Seutuneuvosto päätti, että seuraava kokous järjestetään seutuseminaarina torstaina klo alkaen. Pöytäkirjan allekirjoittaminen Vakuutamme pöytäkirjan kokouksen kulun mukaiseksi Forssassa MINNA LINTONEN Minna Lintonen puheenjohtaja MATTI PIETILÄ Matti Pietilä pöytäkirjanpitäjä