Yhdyssana. Tietotekniikan iloja ja haittoja. Koulun tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdyssana. Tietotekniikan iloja ja haittoja. Koulun tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Koulun tiedotuslehti New Yorkin Suomi-koulu 83 Christopher Street New York mikoulu.com maaliskuu 2014 Tässä numerossa Uusien vanhempien esittely (englanniksi) Tietotekniikan merkitys opetuksessa 2 7 ipad ja opetus 11 Tietotekniikan haittoja Neuropsykologin näkemykset Koululaisten jutut 18 Äänenhuolto 20 Koululaisten tuotokset 22 Tietotekniikan iloja ja haittoja Suomi-koulun lehti ilmestyy nyt kolme kertaa lukukaudessa. Tässä erikoisnumerossa käsitellään tietotekniikan, pelien ja ipad-sovellusten merkitystä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Taulutietokoneiden merkitystä varhaiskasvatuksessa on alettu tutkia vasta ihan viimeisinä vuosina. Opettajien ja vanhempien tulisi tietää kriteerit miten valita sopiva peli tai sovellus lapselle. Psykologian tohtori Catherine Steir -Adair pohtii tietotekniikan vaikutusta nuoren kasvuun ja käyttäytymiseen. Neuropsykologi Auli Kälvi on puolestaan kirjoittanut jutun toisen kielen oppimisesta. Lisäksi hän antaa vinkkejä ipadilla pelattavista peleistä. Muista lehden jutuista mainittakoon uusille ja nykyisille vanhemmille suunnattu kysely vanhemmille sekä oppilaiden omat tekstit. Maritan luokan oppilaat tutustuivat lehden toimitusprosessiin ja kirjoittivat omat juttunsa lehteen. Koululaisryhmät pääsivät rakentamaan Legoilla koulun askarteluiltapäivässä tammikuussa. Oppilaat rakensivat parityöskentelynä tai isompana ryhmänä mehuasemaa, avoautoa, poliisiautoa, rekkaa, moottoripyörää ja koulua. He saivat tehtyä 11 erilaista Lego-rakennelmaa noin tunnin aikana. Lukemisen iloa toivottaen Marita Seppänen toimittaja

2 Uusien vanhempien esittäytyminen Suomi-koulun uusille vanhemmille lähetettiin kysely helmikuun alussa, jossa pyydettiin perheitä esittäytymään. Suuret kiitokset vastaajille! Perheiltä kysyttiin: A) Kuka perheenne lapsista on Suomi-koulussa? B) Mistä olette muttaneet ja kuinka kauan olette asuneet alueella? C) Miten pidätte yllä suomen kieltä? D) Millaista tietotekniikkaa kotona käytetään? E) Miten paljon lapsenne käyttää tietotekniikkaa kotona? Mikä on lapsenne suosikki -ohjelma? The Finnish School s newest parents were sent a survey in which parents had a chance to tell the school more about themselves. The questions were: (a) Which of your children are in the Finnish School of New York? (b) Where did you move from and how long have you been in the greater New York area? (c) How do you maintain your Finnish language skills here in the US? (d) What kinds of information technology are you using at home? Information technology refers to desktop computers, laptops or tablets (for example, Apple/ ipad, Microsoft/Surface). (e) How many hours per week do your children use information technology at home? (f) What are your children's favorite software or applications? sivu 2 Elena Valta ja Piergiorgio Vittori ovat muuttaneet Italiasta New Yorkiin kuusi vuotta sitten. Heidän poikansa Oscar (3 vuotta) on Sirkun leikkiryhmässä. Elena puhuu Oscarin kanssa ainoastaan suomea. Hän pitää yllä suomen kieltä aktiivisesti: Luemme monipuolisesti suomeksi, kuuntelemme ja laulamme suomenkielisiä lauluja, teemme Skype-puheluita Suomeen ja katselemme suomenkielisiä lastenohjelmia päivittäin. Lisäksi vietämme Suomessa 2-3 kk vuosittain ja isovanhemmat vierailevat meillä Yhdysvalloissa useamman viikon ajan joka vuosi. Meillä on alueella myös muutama suomenkielinen ystävä. Mrs. Elina Valta and Mr. Piergiorgio Vittori moved from Italy six years ago. Their son Oscar is 3 years old and is in Sirkku s group at the Finnish School. Elena speaks Finnish to Oscar and actively maintains the Finnish language at home: We read all kinds of Finnish books, listen and sing Finnish songs, talk with Finnish friends and relatives by Skype, and watch Finnish children s shows every day.

3 In addition, we spend 2 to 3 weeks in Finland every year and the grandparents visit the US by spending a few weeks with us. We also have a few Finnish friends here. Heillä on ipad, kannettava tietokone ja BlackBerry. Oscar ei käytä kannettavaa tie- tokonetta. Oscar katsoo TV-kaistan lastenohjelmia (Pikku Kakkonen) yhden tunnin verran viikossa ipadillä. He käyttävät ipadia 30 minuuttia/viikko Skypepuheluihin. Oscar puhuu mielellään Skypessa. He etsivät lastenlauluja internetistä. They are using an ipad, laptop and BlackBerry. Oscar does not use the laptop at home. He watches children s programming (Pikku Kakkonen) one hour per week through the TV-Kaista ipad app. They devote 30 minutes per week to speaking Finnish via Skype on the ipad, which Oscar truly enjoys. They also view videos of Finnish children s songs on the Internet. Kei Kikuhara ja Jussi Talvala ovat asuneet Santa Barbarassa Kaliforniassa ennen tuloaan New Yorkiin. He ovat olleet Brooklynissä kolme vuotta. Heidän tyttärensä Lilja (2,5 vuotta) on koulun muskarissa. Jussi-isä puhuu Liljalle ainoastaan suomea. He juttelevat isovanhempien kanssa Skypellä pari kertaa viikossa. Heillä on tietokoneita, taulutietokone ja kindle. Lilja käyttää ipadia tai Kindle Fireä noin 5 tuntia viikossa. Suosikki-ohjelma on lastenohjelma Daniel Tiger. Mrs. Kei Kikuhara and Mr. Jussi Talvala lived in Santa Barbara, California before moving to New York. For the past three years, they have lived in Brooklyn. Their daughter Lilja is two and half years old, and she is in Katri s group at the Finnish School. Lilja s father, Jussi, speaks Finnish to her. They speak a couple of times a week by Skype. They use computers, an ipad, and a Kindle. Lilja uses the ipad or Kindle Fire around 5 hours per week. Her children s favorite show is Daniel Tiger. sivu 3 Emilita Castejon ja Janne Virtanen muuttivat kahden lapsensa kanssa Meksikosta (Mexico City) kesällä 2012 New Jerseyyn (Basking Ridge). Vanhemmat puhuvat pääasiallisesti suomea kotona. Heidän toinen kielensä on espanja. He käyttävät kannettavaa ja ipadeja kotona.

4 Heidän tyttärensä Elsa (10 vuotta) on Jaanan koululaisryhmässä. Hän käyttää tie tokonetta/ipadia 1-2 tuntia päivässä läksyjen tekemiseen ja television-ohjelmien katseluun. Hänen suosikki-ohjelma on Austin ja Ally. Their daughter, Elsa, is 10 years old. She is in Jaana s group. Elsa uses a computer and an ipad 1 to 2 hours a day to do her homework and to watch television. Her favorite show is Austin and Ally. sivu 4 Camilla Cranville Hunt ja John Hunt ovat asuneet New Yorkissa koko ikänsä. Camillan äiti on suomalainen. Heillä on sukulaisia Suomessa ja Ruotsissa. Heidän tyttärensä Lila (4 vuotta) on leikkiryhmässä. He puhuvat kotona suomea mahdollisimman paljon sekä ovat yhteydessä isoäitiin. He katsovat joskus suomalaisia television-ohjelmia, lukevat kirjoja ja harjoittelevat lauluja. He käyttävät tietotekniikkaa monipuolisesti kotona, kuten kannettavaa ja älypuhelimia. Tieto- tekniikasta mainittakoon Lenovo, Microsoft, Nook, Samsung, Roku ja LeapPad. He ovat kuitenkin rajoittaneet tyttären tietotekniikan käyttöä. Lila pelaa erilaisia ohejlmia LeapPadissa keskimäärin 1-3 tuntia viikossa. Ohjelmista mainittakoon eläintenhoitoon liittyvät sovellukset, matematiikkapelit, palapelit ja digitaaliset satukirjat.

5 Mrs. Camilla Cranville Hunt and Mr. John Hunt have lived their whole life in New York. Camilla s mother is Finnish. They have relatives in Finland and Sweden. Their daughter Lila is 4 years old, and she is in Sirkku s group. They try to speak Finnish as much as possible at home and with Lila s grandmother. They sometimes watch Finnish television programs, read books, and practice songs. They use laptops and a couple of tablets (Lenovo, Microsoft, Nook, Samsung, Roku, and LeapPad) at home. She and her husband use smartphones. However, they limit their daughter s exposure to information technology. Lila has the LeapPad in which she playes approximately 1-3 hours per week. She uses different applications in the LeapPad, such as math games, puzzles and digital storybook. Currently, she plays a game on her LeapPad in which she can care for a pet. sivu 5

6 Muiden koulun vanhempien mielipiteitä tekniikasta Koulun vanhemmille lähetettiin myös kysely tietotekniikan käytöstä kotona. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Kysymykset olivat samoja, jotka oli esitetty uusille vanhemmille. Vastausten perusteella ipad on suosituin taulutietokone, jota lapset käyttävät kotona noin 1-3 tuntia viikossa. Muutamat oppilaat käyttivät ipadia noin 5-7 tuntia viikossa. Taulutietokonetta (ipad) käytettiin erilaisten sovellusten pelaamiseen tai koulutehtävien tekoon sekä kotona että koulussa. Seuraavassa on lista oppilaiden suosikki-ohjelmista. Jotkut vanhemmat myös rajoittivat lastensa internetin käyttöä ja sovellusten pelaamista. Suosikki-ohjelmia ovat -TV-kaista/Pikku Kakkonen ja sen pelit sekä lyhyet videot -Angry Birds go carts, steam trains, -Kids book clubs -Cinderalla Fairy Tale Dress Up and Storybook HD -Dress-Up Little Mermaid Lite -Princess Dress-Up: My Sicker Book -LetterSchool: Little Writer -The Tracing App for Kids -Motion Math: Zoom, -Word Wizard Talking Movable Alphabet & Spelling Test For Kids -My First Classical Music App HD -My Playhome -Suomalaiset pelit: Aakkospeli lapsille, Kultakutri ja kolme karhua, Muumi-kuinka sitten kävikään? -Minecraft ja YouTube-videot (Minecraft) -Ekapeli -Temple Run ja sen eri versiot -erilaiset kauneudenhoitoon liittyvät ohjelmat, interaktiiviset kirjat -ruonlaitto-ohjelmat. sivu 6

7 Milloin tekniikasta on hyötyä opetuksessa ja oppimisessa? Tietotekniikan merkityksestä opetuksessa on puhuttu jo 1990-luvulta lähtien. Tässä jutussa käsitellään viimeisimpiä kansainvälisiä tutkimustuloksia ja näkemyksiä tietotekniikan merkityksestä opetuksessa. Hakusanoina oliivat tietotekniikka, varhaiskasvatus ja toinen vieras kieli (second language learning). Tieteelliset julkaisut olivat Computers & Education, Procedia - Social and Behavioural Sciences, Technology supports for Second Language Learning, System, Journal of Early Childhood Literacy, Educational Media International, Australian Journal of Early Childhood, mediakasvatus kuntien varhaiskasvatuksessa (opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:10) sekä Uusi oppiminen-raportti. Ne lukijat, jotka haluavat saada syvällisempää tietoa tietotekniikan merkityksestä, niin kannattaa pyytää artikkeleita toimituksesta. Tulevaisuusvaliokunta julkaisi marraskuussa 2013 raportin nimeltä Uusi oppiminen. Raportissa käsitellään sitä millä tavoin suomalaista koulutusta kannattaisi kehittää eteenpäin. Raportissa suositeltiin uuden tekniikan hyödyntämistä koulussa. Työryhmän mukaan kouluissa opiskelee jo nyt diginatiivisukupolvi, mutta lasten ja nuorten digiosaamista ei hyödynnetä opetuksessa. Nopeasti vanhentuvien koulukirjojen rinnalle pitäisi tuoda sähköinen ja sosiaalinen media (ekirjat, Twitter, blogit, Skype, älypuhelimet ja Googlen) sekä hyödyntää oppimispelien kautta tapahtuvaa oppimista. Esimerkiksi digitaalinen tarinankerronta voi motivoida oppilaita oppimiseen, kun oppilaat saavat kertoa tarinaa äänin ja kuvin. Opettajien tulisi käyttää aktiivisemmin digitaalista tarinankerrontaa opetuksessaan oppilaiden kiinnostuksen herättämiseksi (Sancar-Tokman & Incikabi, 2013). Varhaiskasvatus ja tietotekniikka sivu 7 Monet vanhemmat ja kenties opettajatkin pohtivat milloin lapsen olisi hyvä oppia käyttämään tietotekniikkaa. Mitä pitäisi ajatella tietotekniikan merkityksestä varhaiskasvatuksessa (ikäkaudet 0 8)? Olen etsinyt viimeisen vuoden aikana aiheesta ilmestyneitä tieteellisiä artikkeleita. McLeanin (2013) kirjallisuuskatsauksessa on arvioitu tekniikan hyviä ja huonoja puolia varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa on käytetty leikkipedagogiikkaa oppimisessa eli lapset oppivat leikin avulla. Teknologian roolia yhdistetään leikkipedagogiikkaan niin, että aikuinen tukee lapsen teknologian käyttöä. Teknologian merkitys on vuorovaikutuksen ja lukutaidon oppimisessa. Esimerkiksi eräässä siteeratussa tutkimuksessa 3 4- vuotiaat tekivät animaatioita aikuisten tukemana. Lähde: McLean, K. (2013). Literacy and technology in the early years of education. Australasian Journal of Early Childhood 38(4),

8 Vanhempien pitää olla tarkkoina ohjelmistojen kanssa, koska lapsille on markkinoitu monenlaisia interaktiivisia pelejä. Lapsille on opetettava kriittistä lukutaitoa, neuvoa mitä pelejä voi pelata ja auttaa pelien ohjeiden ymmärtämisessä. Mohammandien (2013) kirjallisuuskatsauksen perusteella usein suurin huoli tietotekniikan merkityksestä varhaiskasvatuksessa liittyy sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehittymiseen. Tutkimukset antavat kuitenkin vahvistusta tietotekniikan käytölle varhaiskasvatuksessa. Tietotekniikan käyttö tukee kognitiivista kehitystä parantamalla, käsitteiden ymmärtämistä, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kielellisiä taitoja. Tietotekniikalla ei saa olla liian suurta osaa varhaiskasvatuksessa, vaan lasten pitää myös liikkua aktiivisesti. Tietotekniikan rooli opetuksessa on myös kirjattu peruskoulujen ja lukioiden kansalliseen opetussuunnitelmaan (Common Core standards, K-12). Tietotekniikan kursseja on jo ensimmäisenä kouluvuotena (Kindergarten). Tutkimuksen perusteella tietotekniikka ei tee lasta yksinäiseksi luokkahuoneessa, jos hän pelaa oppimispeliä yhdessä toisten lasten kanssa. Sitä vastoin lapsen vuorovaikutustaidot paranevat, kun he joutuvat vastavuoroisesti kysymään ja vastaamaan. Olennaista on, että oppilaat istuvat vierekkäin, kun he käyttävät tietokoneita. Varhaiskasvatuksen tutkimusten perusteella teknologian käyttö opetuksessa perustuu opettajan ammattitaitoon ja kykyyn ymmärtää tekniikan merkitys oppilaan oppimiselle. Opettajan merkitys on oppimisprosessin asiantuntijana, joka auttaa työskentelytaitojen oppimisessa ja neuvoo erilaisissa pulmatilanteissa. Varsinaisilla opetusohjelmilla on merkityksensä, kun niiden avulla tutustutaan asioihin, joita on muuten vaikea käsitellä tai ne antavat oppimiselle lisätukea. sivu 8 Opettajan rooli on tärkeä sosiaalisten taitojen ja lukutaidon kehittymisessä varhaiskasvatuksessa. Opettajan on oltava itse kiinnostunut tietotekniikasta, jotta voi motivoida lapset sen käyttöön ja vahvistaa lasten sitoutumisen oppimiseen tekniikan välityksellä. Varsinkin varhaiskasvatuksessa tietotekniikan voi yhdistää eri oppiaineisiin, jotka tukevat toisiaan, Tietotekniikalla voidaan vaikuttaa oppilaan kognitiiviseen kehitykseen (kognitio viittaa ajatteluun ja tietämiseen) matematiikassa, tieteissä ja kielissä. Esimerkiksi tietokoneen avulla voi parantaa matemaattisia taitoja, kun lapsi saa yhdistää sanoja, numeroita ja kuvia toisiinsa tai oppia ymmärtämään ilmiöiden välisiä eroja (isompi-pienempi). Tietotekniikka on parempi kuin television tai opettajan opetus silloin, kun lapsi saa itse työstää oppimaansa asiaa sovelluksen avulla.

9 Tietokoneiden avulla voidaan tukea oppilaan lukemaan oppimista, kirjainten tunnistusta ja kirjainten nimeämistä sekä kuvata asiaa piirtämällä. Myös heikommat lukijat hyötyvät tietotekniikasta, kun lukevat tai kirjoittavat yhdessä hyvän lukijan tai kirjoittajan kanssa. Kriteereitä hyville oppimissovelluksille Sovellus on lapsen ikään sopiva, lapsi pystyy kontrolloimaan sovellusta, lapsi ymmärtää pelin ohjeet, se tarjoaa sopivasti haasteita, pelin pelaaminen edellyttää lapselta itsenäisyyttä, se ei sisällä väkivaltaa, se keskitty oppimiseen, se tarjoaa todellisen elämän malleja ja siinä on selkeät tekniset elementit. Lähde: Mohammad, M. & Mohammad, H. (2012). Computer integration into the early childhood curriculum. Questia 133 (1), Kirjallisuuspeli aloitteleville lukijoille Digitaalisen lukukirjan merkitystä alakouluikäisille (5 7-vuotiaat) tutkittiin eräässä kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa verrattiin kolmea tilannetta, joista ensimmäisessä tilanteessa aikuinen luki kirjaa lapsille ja toisessa tilanteessa lapset lukivat kirjaa digitaalisen lukukirjan hahmon avulla (Microsoft s Xbox 360 video game console with a Kinect unit). Kolmannessa tilanteessa lapset lukivat digitaalisen lukukirja avulla, jossa oli mukana myös pelejä. Lukemista tutkittiin sanojen tunnistamisen ja tarinan sisällön ymmärtämisen avuilla. sivu 9 Tulosten mukaan lapset ymmärsivät tarinan sisällön kaikissa kolmessa tilanteessa. Digitaalinen lukukirja, jossa oli peli ja tilanne, jossa aikuinen luki kirjaa lapselle helpottivat sanaston oppimista kaikkein eniten. Johtopäätöksissä todettiin, että avoimien kysymyksien teko on tärkeää lukemisessa. Jos digitaalinen lukulaite esittää kysymyksiä samalla tavoin kuin mitä aikuisen tekee lukiessa kirjaa lapselle, niin lukulaite on eduksi lukemisessa. Pelkkä viihdyttäminen ja huomion herättäminen eivät edistä lukutaidon kehittymistä. Lapset tarvitsevat myös apua lukulaitteen käytössä. Tavallisesti uutta kirjaa pitäisi lukea 3-4 kertaa lapselle ennen kuin lapsi ymmärtää sisällön. Digitaalinen lukulaite helpotti sisällön ymmärtämistä ja sanaston hallintaa ensimmäisellä kerralla.

10 Lähde: Homer, B.D. ja muut (2014). Moved to learn: The effects of interactivity in a Kinect-based literacy game for beginning readers. Computers & Education 74, Tietotekniikan merkitys toisen kielen opiskelussa Neuropsykologi Kälvi painotti sosiaalisten suhteiden merkitystä toisen kielen oppimisessa. Toisen kielen sanoston oppimista voi edistää tietokone-ohjelmien avulla. Rosheny Mustafa ja hänen tutkimusryhmänsä (2012) tutki 15- vuotiaiden koululaisten toisen kielen sanaston oppimista CALL-nimisen tietokone-ohjelman avulla. Ohjelma on suunniteltu kielen opiskelua varten. Ohjelma on opiskelijakeskeinen ja perustuu oppijan yksilölliseen etenemiseen. Opiskelija opiskelee kieltä itsenäisesti materiaalin avulla. Materiaalina ovat kortit (flashcards), joiden avulla opiskelija opiskelee käsiteltävät sanat. Ohjelma toimii opetuksen tukena. Tutkimuksessa verrattiin perinteistä opetusta ja tietokone-ohjelman avulla tuettua opetusta. Opiskelijat opiskelivat sanat painetun tekstin avulla. Tietokone-ohjelman avulla tuetussa opetuksessa opiskelijat lukivat tekstit internetistä ja vastasivat kysymyksiin internetissä. sivu 10 Tulosten mukaan opiskelijat osasivat paremmin uudet sanat, kun he olivat käyttäneet tietokone-ohjelmaa oppimisen tukena verrattuna perinteisin menetelmin opiskelleisiin opiskelijoihin. Yhtenä syynä tähän oli se, että opiskelijat saivat nopean palautteen vastatessaan kysymyksiin internetissä. Palaute oikeasta tai väärästä vastauksesta tuli heti vastauksen jälkeen. Sitä vastoin perinteisessä opetuksessa vastaukset käytiin lävitse vasta, kun kaikki opiskelijat olivat vastanneet kysymyksiinsä. Tutkimuksessa todettiin myös, että opiskelijoiden on hyvä oppia käyttämään tekniikkaa opiskelussaan, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään laajemmin yhteiskunnassa yhtenä vuorovaikutuksen muotona. Lähde: Rosheny Mustafa, H., Sain, N., Zainab Abdul Razak, N. (2012). Using Internet for Learning Vocabulary among Second Language Learners in A Suburban School. Procedia Social and Behavioural Sciences 66,

11 Ipad ja opetus IPadien ja muiden taulutietokoneiden vaikutuksia oppimiseen ei ole paljoa. Taulupedagogiikassa tutkitaan miten taulutietokoneiden kosketusnäyttö voisi tukea yksilöllistä ja ryhmässä tapahtuvaa oppimista eli miten opitaan kosketuksen kautta. Koskettamalla näyttöruutua oppilas etsii tietoa painamalla halutun artikkelin nimeä ja laajentamalla tekstiä omalla näyttöruudulla, jonka jälkeen hän siirtyy toiseen tehtävään. Kun oppilailla on taulutietokoneet, niin he voivat yhdessä selittää ilmiötä toisilleen ja jakaa ymmärrystään. Yhdessä kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittiin 5-vuotiaiden lasten ipadien käytön vaikutusta oppimiseen. Oppimisella tarkoitetaan lukemaan oppimista, numeroiden oppimista, ajattelua ja ongelmanratkaisua. Opettaja valitsi 45 sovellusta, jotka olivat joko maksullisia tai ilmaisia. Opettaja käytti seuraavia kriteereitä sovelluksien valinnassa -sovelluksen hyöty oppimisessa ja opettamisessa -palaute oppilailta -muiden käyttäjien palaute (online reviews) -arviointi (the ratings given to the app in App Store) -sovelluksen hinta. Sovellusten arvioinnissa ilmeni, että oppimiseen tarkoitetut sovellukset tarjoavat ohjausta ja rakennetta, jotka vaativat oppijaa keskittymään oppimistehtäviin. Esimerkiksi viihteelliselle sovellukselle on asetettu aikaraja, oppilas pystyy valitsemaan vaikeusasteen ja sovellus antaa palautteen tehtävän suorituksesta. sivu 11 Johtopäätösten mukaan sovelluksen muotoilu ja sisältö ovat tärkeitä tekijöitä, jotka sitouttavat ja tukevat oppimista. Tutkimuksessa tarkennettiin hyvien sovellusten kriteereitä -oppimistavoitteet on asetettu kielellä ja elementtien muotoilulla, että lapset ymmärtävät ne. -oppilaiden tulisi saavuttaa tavoitteet vaivattomasti. -ohjeet tulisi olla ymmärrettäviä. -palaute on muodollista ja toimintaa korjaavaa. -sovellus sisältää pelin, harjoituksen ja oppimistavoitteet. -oppimistavoitteet on sovitettu oppilaiden ikään.

12 Sovellusten tarkoituksena ei ole syrjäyttää opetusta. Ne on integroitu joustavasti luokkahuoneopetukseen, joita voi käyttää oppilaan oppimisen arvioimiseen. Tutkimus ei löytänyt sellaista negatiivista piirrettä sovelluksista, jotka vaikuttaisivat haitallisesti oppimiseen. Tämä johtuu siitä, että viihteeseen tarkoitettuja sovelluksia ei käytetty opetuksessa eikä niitä suositella käytettävän opetuksessa. Sovelluksien tekijöiden tulisi toimia yhdessä opettajien ja tutkijoiden kanssa. Lähde: Falloon, G. (2013). Young students using ipads: App design and content influences on their learning pathways. Computers & Education 68, Showbie on opettajille tarkoitettu ipad-sovellus, jonka voi ladata AppleStoresta. Sovellus on ilmainen. Matematiikkapeli 13-vuotiaille Eräässä oppimistutkimuksessa tutkittiin 13-vuotiaiden matematiikkapelin (Gem-Game) käyttöä luokassa. Peliä pelattiin tietokoneella. Pelin tarkoituksessa on vahvistaa opiskelijoiden matematiikan taitoja. Oppilaiden tuli vähentää ja lisätä kokonaislukuja. Peli vaikeutui ja nopeutui oppijan edetessä pelissä. Peliopetusta verrattiin perinteiseen luokkahuoneopetukseen. sivu 12 Tutkimuksessa saatiin selville, että pelin pelaajat nauttivat matematiikkapelistä, joka helpotti oppimista. Peli myös vaikutti oppilaiden asenteisiin myönteisesti. Peli sitoutti oppilaita oppimiseen. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mielestä peli vaikutti myönteisesti oppilaiden asenteisiin verrattuna perinteiseen luokka-huoneopetukseen. Pelin ottaminen mukaan opetukseen tukee oppimista. Lähde: Giannakos, M.N. (2013). Enjoy and learn with educational games: Examining factors affecting learning performance. Computers & Education 68,

13 Tietotekniikka vähentää luonnollista vuorovaikutusta Tietotekniikalla on myös negatiiviset puolet, jotka liittyvät lasten sosiaalisemotionaalisiin taitoihin ja henkiseen vahvuuteen sietää pettymyksiä. Sosiaalisemotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan vuorovaikutustaitoja ja kykyä tuntea empatiaa (tunnetaidot). Psykologian tohtori Catherine Steiner-Adair on kirjoittanut teoksen Protecting childhood and family relationships in the digital age (2013). Steiner-Adairin mielestä 5-10-vuotiaita tulee suojella liialliselta tietotekniikan käytöltä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsilla on ystäviä ja harrastuksia, eivätkä pelaa jatkuvasti erilaisia pelejä yksinään. Vanhempien pitäisi rajoittaa omaa tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttöään, jotta heillä on oikeasti aikaa lapsille ja aikaa keskustella lastensa kanssa kaikenlaisista asioista. Näin lapset oppivat perheen arvot ja he osaavat antaa merkitystä luonnolliselle sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Tietotekniikka vähentää luonnollisen vuorovaikutuksen muotoja. Esimerkiksi illalliskeskustelu vanhempien kanssa voi olla hankalaa, jos lapset ovat oppineet kommunikoimaan vain ipadilla tai matkapuhelimella. Lapsen tulisi osata keskustella ruokapöydässä. Esimerkiksi se mitä lapsi sanoo vastaan toiselle lapselle tai aikuiselle on vaikeaa, koska lapsi ei tiedä mitä sanoa. Lapset pelaavat ipadeja, mutta eivät juttele keskenään. He eivät opi vuorovaikutustapoja, jos he eivät tee jotain yhteistä projektia ipadilla. Steiner-Adair (2013) toteaa, että vanhempien tehtävä on valvoa lasten internetin käyttöä, asetettava säännöt internetin käytölle ja opetettava lapsia vastuulliseen internetin käyttöön. Koulun ohella vanhempien velvollisuus on neuvoa lapsia internetin hyvistä ja huonoista puolista, kuten sähköpostin, Facebookin tai matkapuhelimien tekstiviestien kautta tapahtuvasta kiusaamisesta. Matkapuhelimet ja sosiaalinen media aiheuttavat nopeasti riippuvuutta. Erityisesti yksinäiset ja masentuneet sekä lapset että nuoret hakevat apua ongelmiinsa netin kautta tai pelaavat peliä internetissä usein, jotta saavat lohtua ongelmiinsa. Näin ollen he oppivat vuorovaikutuksen tavat netistä. Liu, Shen ja Gao (2013) toteavat, että surffailu internetissä johtaa masennukseen ja internetriippuvuuteen. Mutta jos koululainen etsii kouluun ja elämään liittyvää tietoa internetistä, niin se tukee hänen hyvinvointiaan. Kykyä etsiä tietoa internetistä vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon. sivu 13 Vanhempien pitäisi puuttua lapsen yksinäisyyteen, koska lapsi tarvitsee ystäviä, joiden kanssa käsitellä tunteita. Kun vanhemmat kirjoittavat sähköpostiviestejä tai käyttävät kannettavaa omien työtehtävien hoitoon, niin he eivät huomaa lapsiaan. He eivät kysy lastensa kuulumisia. Lapset huomaavat helposti, jos aikuiset eivät halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Steiner-Adair ohjeistaakin vanhempia luomaan hyvät suhteet lapsiinsa, jotta he voivat jutella lasten kanssa vaikeista asioista, kuten kiusaamisesta. Vanhemman pitää pysyä rauhallisena, kun hän haluaa muuttaa lapsensa suhdetta tietotekniikkaan. Koulujen on yhdessä vanhempien kanssa opetettava koululaisia ottamaan vastuuta itsestä ja opetettava nettietiikkaa eli mikä on soveliasta sosiaalisessa mediassa ja internetissä.

14 Oppimiskeskus Hippokampus Suomi-koulun opettajat tapasivat neuropsykologi Auli Kälvin syyslukukauden alussa. Lehden toimituksella oli mahdollisuus kysyä neuropsykologin näkemystä toisen kielen oppimiseen. Neuropsykologi Auli Kälvi on Hippokampuksen toimitusjohtaja, jonka toimistot ovat Jyväskylässä ja Tampereella. Uudet toimistot avataan Helsinkiin ja Turkuun ensi syksynä. Hippokampus Kälvin mukaan Oppimiskeskus Hippo Oy tarjoaa New Yorkin Suomi-koulun perheille moniammatillista asiantuntija-apua lasten ja nuorten kehityksellisiin vaikeuksiin. Kuntoutuksessa on alettu painottaa monimuotoryhmäkuntoutusta, jossa kaksi eri alan ammattilaista (neuropsykologi ja puheterapeutti) ohjaa lasta samaan aikaan ryhmässä. Hippokampus on edelläkävijä monimuotoryhmäkuntoutuksessa. Nuorten kehitykselliset vaikeudet voivat liittyä yleisesti lapsen kehitykseen, käyttäytymiseen, oppimiseen tai ne voivat olla kapea-alaisempia pulmia kuten päänsärky, kohtausoireet, tic-oireet, uniongelmat, autismin kirjon häiriöt tai tarkkaavuus. Hippokampus tarjoaa New Yorkin koulun oppilaille kolmen kuukauden vastaanottotakuun eli perheillä on mahdollisuus tavata Suomessa toivomaansa lääkäriä tai terapeuttia kolmen kuukauden sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta. Oppimiskeskuksen terapeutteja on myös mahdollisuus tilata omaan kotikaupunkiin tekemään tutkimuksia tai koulutustehtäviin. Lisätietoa palveluista saa ottamalla sähköpostitse yhteyttä: Oppimiskeskus Hippokampuksen webbisivu:: sivu2.html sivu 14 Auli Kälvi on alla olevassa kuvassa keskellä yhdessä toisen yhteistyökumppaninsa kanssa. Teksti: Auli Kälvi Kuva: Valokuvaamo Luova

15 Miten oppiminen tapahtuu? Neurobiologisella tasolla oppiminen on kasautuvaa biokemiallista muutosta hermosolujen välisissä yhteyksissä eli synapseissa. Näköaivokuorella se saavuttaa huippunsa ensimmäisen elinvuoden lopussa, minkä jälkeen ylimääräiset synapsit, jotka eivät päädy osaksi toiminnallisia yhteyksiä, karsiutuvat vähitellen pois. Toisen ja kolmannen ikävuoden aikana puheen ja liikkumisen kehitys etenee huimaa vauhtia, sillä taapero oppii äidinkielensä perusrakenteet, juoksee, kiipeää ja liikkuu jo sujuvasti lähipiirissä sekä osaa kertoa muille ihmisille omia ajatuksia ja kokemuksia. Nämä virstanpylväät näkyvät myös aivokuorella. Synaptisten yhteyksien kasvu jatkuu kuuloaivokuorella ja aivojen otsalohkossa, joka vastaa päättelystä ja toimintojen itsesäätelystä. Kasvu saavuttaa huippunsa kolmanteen ikävuoteen, minkä jälkeen synapsien tiheyden kasvu kääntyy laskuun ja merkityksettömät yhteydet karsiutuvat pois. Aivoissa on keskimäärin 60 miljardia hermosolua, joista elämän aikana kuolee melkein puolet. Siitä huolimatta hermosoluihin signaaleja kuljettavat synapsit lisääntyvät ja aivot kypsyvät. Aivot ovat hämmästyttävä tietokone, joka paranee, vaikka puolet osista otetaan pois. Yksinkertaistettuna oppiminen on hermoyhteyksien karsiutumista. Toiminnalliset yhteydet jäävät hermoston käyttöön ja turhat yhteydet karsiutuvat pois. Vanhempien tehtävänä on tarjota lapselle mahdollisimman virikkeellinen elinympäristö, jotta mahdollisimman paljon yhteyksiä jää henkiin. Neuropsykologinen kuntoutus on yksi terapiamuoto, jota käytetään silloin, kun kaikki ei suju normaalisti. Teksti: Auli Kälvi sivu 15 Kielellinen lahjakkuus Liittyen kielelliseen lahjakkuuteen, niin kielellistä lahjakkuutta voidaan tukea antamalla monipuolisempia tehtäviä sekä abstraktia ajattelua (käsitteistöä) edellyttäviä tehtäviä. Esimerkiksi Ekapelin käyttöä voi suositella heti, kun lapsi kiinnostuu kielestä ja kirjaimista. Ekapeli on hyvä aloituspeli 5 6-vuotiaalle lapselle, jossa edetään lapsen kehityksen mukaan. Teksti: Auli Kälvi Lähde: Kujala, T., Krause, C.M:, Sajaniemi, N., Silvén, M., Jaakola, T. & Nyyssölä, K. (toim.) (2012). Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro - ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus. Muistiot 2012:1. Opetushallitus.

16 Miten usein lapsen pitäisi käyttää kieltä? Vanhempien tulisi puhua lasten kanssa mahdollisimman usein ja mahdollisimman erilaisissa tilanteissa. Tutkimukset osoittavat, että pelkkä kuuleminen ei riitä, vaan lapsen tulisi saada tilaisuuksia käyttää molempia kotikieliään. Näin ollen New Yorkissa asuvan kaksikielisen perheen, jossa puhutaan pääosin englannin kieltä, tulisi osallistua suomen kieltä puhuvien kerhojen toimintaan, mikäli perhe näkee suomen kielen säilymisen tavoiteltavana asiana. New Yorkin Suomikoulun erilaiset kerhot tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden. Elokuvien katsominen ja kirjojen lukeminen eivät korvaa aktiivista vuorovaikutusta ikätovereiden kanssa. Hetkittäiset arkikeskustelut suomen kielellä ovat riittämätön tuki vankan suomen kielen kehittymiselle, koska arkisanasto ja - käsitteistö ovat liian yksinkertaista rikkaan kielitaidon kehittymiselle. Teksti: Auli Kälvi Onko tyttöjen ja poikien välillä eroa kielten oppimisessa? Tyttöjen aivot eivät käsittele näkö- ja kuuloärsykkeitä samalla tavalla kuin poikien. Siksi sukupuolten välillä on eroja muun muassa kielen oppimisessa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tytöillä on hieman parempi kielenomaksumiskyky kuin pojilla. Riski saada kehityksellinen erityisvaikeus on merkitsevämpi suurempi pojilla kuin tytöillä. Erään tutkimuksen mukaan riski on pojilla kaksin - tai kolminkertainen tyttöihin verrattuna. Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivojen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa. Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevät kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan. Teksti: Auli Kälvi Lähde: Nyyssölä, K. (toim. 2012). Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus. Muistiot 2012:1. Opetushallitus. sivu 16

17 Ipad-ohjelmistoja Seuraavassa on esitetty lista erilaisista ipad-sovelluksista, joita Liisa Miettinen ja Outi Selin esittelivät puheterapeuteille järjestetyssä ipad-seminaarissa Riihimäen terveyskeskuksessa viime vuoden toukokuussa. Kuuntelu: Onnin farmi (Opi maatilan ääniä) (ilmainen, suomeksi) Auditiivinen erottelu: Sound Touch Lite - Baby Flash Cards (ilmainen, suomeksi) (oppimispeli) Ymmärtäminen: Toca store (kauppaleikin opetus, laskeminen) (maksullinen, suomeksi) (oppimspeli My Play Home - a digital doll house (maksullinen, suomeksi) (Best apps for kids of 2011) Sanavarasto: Lola löytöretkellä /HD (maksullinen, englanniksi) (yli 4-vuotiaille) Laskeminen: Counting 123 (ilmainen, englanniksi) (oppimispeli) Omat tarinat: Puppet pals HD Lite (animation luominen, äänitys, video, oma kuva). (maksullinen, englanniksi) isequences (maksullinen, englanniksi) (oppimispeli) My Story-Book maker for Kids (maksullinen, englanniksi) (oppimispeli) Notability (sovelluksen avulla voi tehdä muistiinpanoja) (maksullinen, englanniksi) Screen Chomp (videon luominen) (ilmainen, englanniksi) (oppimispeli) Family Touch Lite (perhealbumin teko) (ilmainen, englanniksi) (oppimispeli) sivu 17 Lukeminen ja kirjoittaminen: Aapinen (esikoululaisille suunnattu ohjelma kirjainten opetteluun) (ilmainen, suomeksi) (oppimispeli) Pelejä: Whopping diggers/trains (1-5-vuotiaille) (kaivureja koskevia videoita ja pelejä) (ilmainen, englanniksi) (suosittu sovellus) Musiikki: Virtuoso Piano Free 2 HD (ilmainen, englanniksi) Värit: Animals Free, Coloring (ilmainen, englanniksi) (pelejä) Lähde: Liisa Miettinen ja Outi Selin, Riihimäen seudun terveyskeskus / Auli Kälvi Kriteerit: maksullisuus, kieli, ja oppimispeli (-lehden toimittaja). Oppimispelillä tarkoitetaan sitä, että sovelluksessa on huomioitu kasvatuksellinen näkökulma. Sovelluksen tarkoituksena ei ole pelkästään viihdyttää käyttäjää.

18 Koululaisten kirjoittamat omat jutut Maritan ryhmän oppilaat (9 13-vuotiaat) tutkivat koulun lehden toimitusprosessia. He saivat itse valita aiheen, josta he kirjoittavat itsenäisesti lyhyen jutun lehteen. Suomen ketut Kettu on kaunis eläin. Se muistuttaa koiraa, mutta se on paljon taitavampi. Punakettu on hoikka ja voi olla 145 cm pitkä, 50 cm korkea ja painaa 10 kg. Kettukanta Suomessa on suuri. Kettu on villi ja ovela. Punaketut tunnistaa punaisesta turkista ja pitkästä, kapeasta kuonosta. Toinen Suomesta löytyvä kettulaji on täysin valkonen. Kettu voi sopeutua kylmään ja lämpimään ilmastoon. Napakettu on sopeutunut lumeen muuttamalla turkkinsa valkoiseksi. Ketut eivät ole vaarallisia ihmisille, ja jotkut pitävät niitä lemmikkeinä. Teksti ja piirros: Annina Hoffman Pähkinänsärkijä baletin historia Pähkinänsärkijä sai kantaesityksensä vuonna 1892 Venäjällä. Se perustui E.T.A. Hoffmannin tarinaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas. Baletissa käytettiin Tchaikovskin musiikkia. Ensin vain musiikki oli suosittua. Baletista tuli suosittu vasta 1960-luvun lopulla. Siinä on 2 näytöstä. Nykyisin Pähkinänsärkijä-balettia esitetään joulun aikaan. Pähkinänsärkijä on upea baletti. Teksti: Elina Hoffman sivu 18 Sports Many people in the world like sports. The three most popular sports are: (1) soccer, (2) basketball, and (3) cricket. I play soccer, which is a team sport. Through soccer I will learn how to play with others, make friends, and build trust. Sports can promote to exercise and are good for your health. However, some sports like American football can lead to injuries. Urheilu Monet ihmiset maailmassa pitävät urheilusta. Kolme suosituinta urheilulajia ovat jalkapallo, koripallo ja kriketti. Minä pelaan jalkapalloa, joka on joukkueurheilua. Jalkapallossa oppii pelaamaan toisten kanssa, löytää ystäviä ja oppii luottamaan toinen toisiimme. Urheilu voi auttaa kuntoilemaan ja on hyväksi terveydelle. Toiset urheilulajit, kuten amerikkalainen jalkapallo voi aiheuttaa vammoia. Teksti: Erik Huovilainen

19 Suomen nuorten harrastuksia Suomessa nuorilla on paljon harrastusmahdollisuuksia. Kysyin serkultani Maarenilta (16-vuotias) mitä hän ja hänen ystävänsä harrastavat Helsingissä. Maaren kertoi, että monilla on vain yksi harrastus. Maarenin harrastus on salibandyn pelaaminen. Joillain nuorilla ei ole harrastuksia ollenkaan. Esimerkiksi Maarenin koulukaverilla Oonalla ei ole yhtään harrastusta, mutta hän hoitaa kotona kotieläimiä. Harrastuksia ovat -instrumentin soitto -kuoro -musikkiteatteri -lentopallo -uiminen -hiihto -jääkiekko -mäkihyppy -tennis -karate -judo. Suomessa on monia urheiluhalleja, joissa voi harrastaa urheilua ympäri vuoden. Muuten Maaren viettää vapaa-aikaa ystävien kanssa. He käyvät ostoksilla, oleilemassa tai syömässä läheisessä ostoskeskuksessa tai Helsingin keskustassa. sivu 19 Teksti ja alla oleva mainos: Corin Linna-Hipp

20 Ideoita Seattlen koulutuksesta Seattlen-viikonloppu viime vuoden marraskuussa lähti käyntiin kaikin puolin stressittömästi. Suoran lennon saavuttua perille vastassa odotti suomalainen herrasmies Vesa, jonka kanssa matka Seattlen Suomi-koululle taittui maisemia ihmetellen ja maailmaa parantaen. Suomi-koululle päästyäni minut otettiin heti lennosta mukaan osallistumaan tunneille ja pääsin näin tutustumaan itse koululaisiinkin, joka oli pirteä herätys lentomatkan jälkeen. Avariin luokkatiloihin totuttelemiseen kului tovi. New Yorkiin tottuneena löysin itseni moneen otteeseen kummastelemasta, kuinka ympäristö tuntuu epätodellisen tilavalta ja kadut epäilyttävän puhtailta. Koulupäivän jälkeen oli hetki aikaa levähtää ennen varsinaista ohjelmanumeroa - Heidi Syrjäkarin ohjaamaa Äänenhuolto-oppituntia. Tilaisuus oli aivan toisenlainen kuin millaiseksi olin sen kuvitellut. Jostain syystä olin nähnyt mielessäni luentosali-tyyppisen huoneen, jossa kaikki istuvat selkä suorassa tehden muistiinpanoja. Todellisuus oli huomattavasti rennompi. Kokoonnuimme yhden Suomi-koulun opettajan Tuulevin ja hänen perheensä kotona Redmondissa. Osallistujia oli 11, joista kahdeksan Seattlesta, kaksi Vancouverista ja yksi New Yorkista. Istuuduimme teemukien kanssa olohuoneeseen ja aloimme tutustua äänenkäytön saloihin. Äänenkäyttö on asia, johon harvoin tulee uhrattua puolta ajatusta enempää. Tämän illan aikana opin keinoja, joilla tutustua ääneeni paremmin ja kuinka sitä tulee hoitaa. Itselleni parhaiten mieleen jäivät seuraavat opit eli huoltoa tarvitaan silloin, kun on väsynyt tai jos on nukkunut huonosti kuiskaus rasittaa ääntä tavallista puhetta enemmän. Äänenhuollon tärkeimmät elementit ovat - riittävä lepo ja uni - terveet elämäntavat - raitis ilma - veden juominen (ei jääveden!) - ennen vaativaa puhumista, vältä kahvia/coca-colaa/maitotuotteita/ roskaruokaa - vältä rykimistä, sillä se rikkoo äänihuulten limakalvoa. sivu 20 On hyvä muistaa, että ääntä voi lämmitellä. Lämmittelyharjoitusten ei tarvitse kestää 5-10 minuuttia kauempaa. Ne ovat helposti toteutettavissa seuraavilla tavoilla - haukottelu, venyttely, hyminä, ja hyräily - toistot: mimu-mamu-mimu-mamu/bingo-bango-bongo/rrrrr pärryyttelyä - harjoituksissa on tärkeää selän asento. Hyvä ryhti tekee ilmalle tilaa.

21 Äänikoulutuksen jälkeen lähdimme kaikki yhdessä illalliselle tilavaan ja puhtaaseen ravintolaan ennen seuraavan päivän koitosta, joka liittyi draaman opintoihin. Aamukymmenen koittaessa asetuimme villasukat jalassa alakerran takkahuoneeseen. Viimeisetkin unihiekanrippeet saatiin ravisteltua reippaalla yhteisleikillä. Kun oltiin leikitty, niin leikittiinkin vielä lisää. Tämä iltapäivä oli ennen kaikkea muistutus yhteishengen tärkeydestä ja oppitunti siitä, miten hyvä yhteishenki luodaan. Sivupöydällä meitä odotti iso kasa kaikenlaisia roolivaatteita, hattuja sekä asusteita. Tehtävämme oli keksiä roolihahmo ja valita asu. Hetkessä hahmolle muodostui oma tapansa kävellä, puhua ja käyttäytyä. Etsimme omille roolihahmoillemme parin. Me loimme kuvitteellisen tilanteen, jossa molemmat roolihahmot olivat jähmettyneinä asentoon ja muut saivat arvata, mitä kuvassa tapahtuu. Lounasaikaan nautimme itsepyydetystä lohesta valmistettua kalakeittoa ruisleivän kera ja vaihdoimme kokemuksia koulutusviikonlopun opeista. Kaikilla tuntui olevan rento fiilis ja oli hankala uskoa, että olin tavannut kyseiset ihmiset vasta edellisenä päivänä. Olimme mm. keksineet yhdessä kauhutarinan, uineet kaurapuurossa ja leijuneet höyhenen lailla. Olimme kaikki siis toisin sanoen auttamatta riisuneet vakavat naamiomme ja heittäytyneet hetken vietäviksi. Kiitos tästä kuuluu suurilta osin loistavalle ohjaajalle Heidille, joka oli meille kaikille oikea kehtaamisen malliesimerkki. sivu 21 Teksti ja kuva: Katri Inkiläinen

22 Koulun oppilaiden tuotoksia helmikuussa sivu 22 Sarin ryhmän oppilaat pohtivat mistä he pitävät ja esittivät mielipiteensä kuvina. Kuva: Sari Nordman

23 New Yorkin Suomi-koulu on perustettu vuonna Koulu tarjoaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta 3 14-vuotiaille oppilaille. Suomi-koulun toimintaa valvovat Opetushallitus ja Suomi-seura. Suomi-koulujen tuki ry koordinoi koulujen opetustyötä. Kuvia koulun joulumyyjäisistä. OTA YHTEYTTÄ, ANNA PALAUTETTA New Yorkin Suomi-koulu The Finnish School of New York 83 Christopher Street New York, NY Suomi-koulu Facebookissa Kaikissa asioissa voit ottaa yhteyttä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: Lehteen liittyvät jutut:

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Valteri-koulu Tervaväylässä käytettäviä mobiilisovelluksia

Valteri-koulu Tervaväylässä käytettäviä mobiilisovelluksia 1 / 6 Valteri-koulu Tervaväylässä käytettäviä mobiilisovelluksia Koulussamme ipadien käyttö on vakiintunut monipuolistamaan opetustamme. Nämä sovellukset ovat olleet suosittuja Tervaväylässä. Osa niistä

Lisätiedot

Contents. Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello. Numbers. Colours. 1. This is me. 2. Clothes. 3. Family. 4. Home. 5. Food. 6.

Contents. Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello. Numbers. Colours. 1. This is me. 2. Clothes. 3. Family. 4. Home. 5. Food. 6. Contents Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello Numbers Colours 1. This is me 2. Clothes 3. Family 4. Home 5. Food 6. I can 7. School 8. Hobbies 9. Animals 10. Moving around EXTRA Hello Piirrä

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age. Lives in. Family. Pets. Hobbies.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age. Lives in. Family. Pets. Hobbies. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON Age Manor House pupil s name Lives in Family Pets Hobbies Favourite food Favourite films TV programmes Favourite

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

LASKE OMA VIRTUAALIPAINOINDEKSISI VWI

LASKE OMA VIRTUAALIPAINOINDEKSISI VWI LASKE OMA VIRTUAALIPAINOINDEKSISI VWI Jos sinulle on kysytty laite, liittymä, yhteisöjäsenyys tai kysyttyä toimintaa useilla tahoilla moninkertaista pistemäärä sen mukaisesti 1. Oma älypuhelin 3 p 2. Verkkoyhteisö,

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen

Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tulevaisuuden oppimisympäristöt TVT:n ja oppimisympäristöjen kehittäminen Teemu Leinonen Media Lab Helsinki, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto Teemu Leinonen Professori, Uuden median

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Case Visit Helsinki Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Matkailutiedottaja Elisabeth Henrichs Helsingin matkailu sosiaalisessa mediassa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

UUTISKIRJE HUHTIKUU 2016

UUTISKIRJE HUHTIKUU 2016 UUTISKIRJE HUHTIKUU 2016 Laura Lindstedtin videoitu haastattelu Kuva: Heini Lehväslaiho Finlandia-voittaja Laura Lindstedtiä haastateltiin Prosak-kirjallisuusklubilla tammikuussa. Hakunilan kirjasto esittää

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Tietotekniikan harjoittelu vaikeasti kehitysvammaisen oppijan kanssa

Tietotekniikan harjoittelu vaikeasti kehitysvammaisen oppijan kanssa 1 Tietotekniikan harjoittelu vaikeasti kehitysvammaisen oppijan kanssa HOUKUTUSPELEJÄ ios käyttöjärjestelmälle 9/2015 Pelejä ennen Syy seuraus pelejä. Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus laitteeseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Tuija Niemi Turun normaalikoulu Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen. läsnäolo fyysinen läsnäolo ei riitä, silmät ja korvat on oltava selässäkin reagointi

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Huhti-toukokuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Innokas-verkosto Kati Sormunen 1 Tämän oppitunnin tavoitteena On ottaa käyttöön Code.org sivusto, jossa oppilas voi harjoitella ohjelmointia koulussa ja kotona

Lisätiedot

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt:

LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: LET S GO! 6 KOEALUE 7-9 Nä hnyt: On jälleen tullut testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja 3A-TEHTÄVÄT.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa.

Verkoston päätyypit. Nykyään rihmastomainen puuhailu, ei keskusmaista, mielipidejohtajatyyppistä toimintaa. SOMETU-VERKOSTON JÄSENTEN ROOLEJA: Supermoodi Ryvästäjä Siiloittaja Verkottuja Seurattava Seuraaja Mittakaavaton verkosto 1-9-90-sääntö Verkosto Internetissä 2030 Verkoston päätyypit Nykyään rihmastomainen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1 TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva

Lisätiedot

ReSound-sovellukset - käyttöohje

ReSound-sovellukset - käyttöohje ReSound-sovellukset - käyttöohje Johdanto Onneksi olkoon ReSound-sovelluksen lataamisen johdosta. ReSoundsovellukset tuottavat parempia kuuntelemiselämyksiä ja auttavat hyödyntämään ReSound-kuulokojeita

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Virtuaalioppimisen päivät

Virtuaalioppimisen päivät Virtuaalioppimisen päivät RINNAKKAISET OHJELMAT KOULUASTEITTAIN C 1) Varhaiskasvatus ja esiopetus Esimerkeissä käytetyt sovellukset ja niiden käyttöideoita 7-8.12.2016 Marja Hokkanen, Netta Husu ja Seija

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%

LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3% www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot