Yhdyssana. Tietotekniikan iloja ja haittoja. Koulun tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdyssana. Tietotekniikan iloja ja haittoja. Koulun tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Koulun tiedotuslehti New Yorkin Suomi-koulu 83 Christopher Street New York mikoulu.com maaliskuu 2014 Tässä numerossa Uusien vanhempien esittely (englanniksi) Tietotekniikan merkitys opetuksessa 2 7 ipad ja opetus 11 Tietotekniikan haittoja Neuropsykologin näkemykset Koululaisten jutut 18 Äänenhuolto 20 Koululaisten tuotokset 22 Tietotekniikan iloja ja haittoja Suomi-koulun lehti ilmestyy nyt kolme kertaa lukukaudessa. Tässä erikoisnumerossa käsitellään tietotekniikan, pelien ja ipad-sovellusten merkitystä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Taulutietokoneiden merkitystä varhaiskasvatuksessa on alettu tutkia vasta ihan viimeisinä vuosina. Opettajien ja vanhempien tulisi tietää kriteerit miten valita sopiva peli tai sovellus lapselle. Psykologian tohtori Catherine Steir -Adair pohtii tietotekniikan vaikutusta nuoren kasvuun ja käyttäytymiseen. Neuropsykologi Auli Kälvi on puolestaan kirjoittanut jutun toisen kielen oppimisesta. Lisäksi hän antaa vinkkejä ipadilla pelattavista peleistä. Muista lehden jutuista mainittakoon uusille ja nykyisille vanhemmille suunnattu kysely vanhemmille sekä oppilaiden omat tekstit. Maritan luokan oppilaat tutustuivat lehden toimitusprosessiin ja kirjoittivat omat juttunsa lehteen. Koululaisryhmät pääsivät rakentamaan Legoilla koulun askarteluiltapäivässä tammikuussa. Oppilaat rakensivat parityöskentelynä tai isompana ryhmänä mehuasemaa, avoautoa, poliisiautoa, rekkaa, moottoripyörää ja koulua. He saivat tehtyä 11 erilaista Lego-rakennelmaa noin tunnin aikana. Lukemisen iloa toivottaen Marita Seppänen toimittaja

2 Uusien vanhempien esittäytyminen Suomi-koulun uusille vanhemmille lähetettiin kysely helmikuun alussa, jossa pyydettiin perheitä esittäytymään. Suuret kiitokset vastaajille! Perheiltä kysyttiin: A) Kuka perheenne lapsista on Suomi-koulussa? B) Mistä olette muttaneet ja kuinka kauan olette asuneet alueella? C) Miten pidätte yllä suomen kieltä? D) Millaista tietotekniikkaa kotona käytetään? E) Miten paljon lapsenne käyttää tietotekniikkaa kotona? Mikä on lapsenne suosikki -ohjelma? The Finnish School s newest parents were sent a survey in which parents had a chance to tell the school more about themselves. The questions were: (a) Which of your children are in the Finnish School of New York? (b) Where did you move from and how long have you been in the greater New York area? (c) How do you maintain your Finnish language skills here in the US? (d) What kinds of information technology are you using at home? Information technology refers to desktop computers, laptops or tablets (for example, Apple/ ipad, Microsoft/Surface). (e) How many hours per week do your children use information technology at home? (f) What are your children's favorite software or applications? sivu 2 Elena Valta ja Piergiorgio Vittori ovat muuttaneet Italiasta New Yorkiin kuusi vuotta sitten. Heidän poikansa Oscar (3 vuotta) on Sirkun leikkiryhmässä. Elena puhuu Oscarin kanssa ainoastaan suomea. Hän pitää yllä suomen kieltä aktiivisesti: Luemme monipuolisesti suomeksi, kuuntelemme ja laulamme suomenkielisiä lauluja, teemme Skype-puheluita Suomeen ja katselemme suomenkielisiä lastenohjelmia päivittäin. Lisäksi vietämme Suomessa 2-3 kk vuosittain ja isovanhemmat vierailevat meillä Yhdysvalloissa useamman viikon ajan joka vuosi. Meillä on alueella myös muutama suomenkielinen ystävä. Mrs. Elina Valta and Mr. Piergiorgio Vittori moved from Italy six years ago. Their son Oscar is 3 years old and is in Sirkku s group at the Finnish School. Elena speaks Finnish to Oscar and actively maintains the Finnish language at home: We read all kinds of Finnish books, listen and sing Finnish songs, talk with Finnish friends and relatives by Skype, and watch Finnish children s shows every day.

3 In addition, we spend 2 to 3 weeks in Finland every year and the grandparents visit the US by spending a few weeks with us. We also have a few Finnish friends here. Heillä on ipad, kannettava tietokone ja BlackBerry. Oscar ei käytä kannettavaa tie- tokonetta. Oscar katsoo TV-kaistan lastenohjelmia (Pikku Kakkonen) yhden tunnin verran viikossa ipadillä. He käyttävät ipadia 30 minuuttia/viikko Skypepuheluihin. Oscar puhuu mielellään Skypessa. He etsivät lastenlauluja internetistä. They are using an ipad, laptop and BlackBerry. Oscar does not use the laptop at home. He watches children s programming (Pikku Kakkonen) one hour per week through the TV-Kaista ipad app. They devote 30 minutes per week to speaking Finnish via Skype on the ipad, which Oscar truly enjoys. They also view videos of Finnish children s songs on the Internet. Kei Kikuhara ja Jussi Talvala ovat asuneet Santa Barbarassa Kaliforniassa ennen tuloaan New Yorkiin. He ovat olleet Brooklynissä kolme vuotta. Heidän tyttärensä Lilja (2,5 vuotta) on koulun muskarissa. Jussi-isä puhuu Liljalle ainoastaan suomea. He juttelevat isovanhempien kanssa Skypellä pari kertaa viikossa. Heillä on tietokoneita, taulutietokone ja kindle. Lilja käyttää ipadia tai Kindle Fireä noin 5 tuntia viikossa. Suosikki-ohjelma on lastenohjelma Daniel Tiger. Mrs. Kei Kikuhara and Mr. Jussi Talvala lived in Santa Barbara, California before moving to New York. For the past three years, they have lived in Brooklyn. Their daughter Lilja is two and half years old, and she is in Katri s group at the Finnish School. Lilja s father, Jussi, speaks Finnish to her. They speak a couple of times a week by Skype. They use computers, an ipad, and a Kindle. Lilja uses the ipad or Kindle Fire around 5 hours per week. Her children s favorite show is Daniel Tiger. sivu 3 Emilita Castejon ja Janne Virtanen muuttivat kahden lapsensa kanssa Meksikosta (Mexico City) kesällä 2012 New Jerseyyn (Basking Ridge). Vanhemmat puhuvat pääasiallisesti suomea kotona. Heidän toinen kielensä on espanja. He käyttävät kannettavaa ja ipadeja kotona.

4 Heidän tyttärensä Elsa (10 vuotta) on Jaanan koululaisryhmässä. Hän käyttää tie tokonetta/ipadia 1-2 tuntia päivässä läksyjen tekemiseen ja television-ohjelmien katseluun. Hänen suosikki-ohjelma on Austin ja Ally. Their daughter, Elsa, is 10 years old. She is in Jaana s group. Elsa uses a computer and an ipad 1 to 2 hours a day to do her homework and to watch television. Her favorite show is Austin and Ally. sivu 4 Camilla Cranville Hunt ja John Hunt ovat asuneet New Yorkissa koko ikänsä. Camillan äiti on suomalainen. Heillä on sukulaisia Suomessa ja Ruotsissa. Heidän tyttärensä Lila (4 vuotta) on leikkiryhmässä. He puhuvat kotona suomea mahdollisimman paljon sekä ovat yhteydessä isoäitiin. He katsovat joskus suomalaisia television-ohjelmia, lukevat kirjoja ja harjoittelevat lauluja. He käyttävät tietotekniikkaa monipuolisesti kotona, kuten kannettavaa ja älypuhelimia. Tieto- tekniikasta mainittakoon Lenovo, Microsoft, Nook, Samsung, Roku ja LeapPad. He ovat kuitenkin rajoittaneet tyttären tietotekniikan käyttöä. Lila pelaa erilaisia ohejlmia LeapPadissa keskimäärin 1-3 tuntia viikossa. Ohjelmista mainittakoon eläintenhoitoon liittyvät sovellukset, matematiikkapelit, palapelit ja digitaaliset satukirjat.

5 Mrs. Camilla Cranville Hunt and Mr. John Hunt have lived their whole life in New York. Camilla s mother is Finnish. They have relatives in Finland and Sweden. Their daughter Lila is 4 years old, and she is in Sirkku s group. They try to speak Finnish as much as possible at home and with Lila s grandmother. They sometimes watch Finnish television programs, read books, and practice songs. They use laptops and a couple of tablets (Lenovo, Microsoft, Nook, Samsung, Roku, and LeapPad) at home. She and her husband use smartphones. However, they limit their daughter s exposure to information technology. Lila has the LeapPad in which she playes approximately 1-3 hours per week. She uses different applications in the LeapPad, such as math games, puzzles and digital storybook. Currently, she plays a game on her LeapPad in which she can care for a pet. sivu 5

6 Muiden koulun vanhempien mielipiteitä tekniikasta Koulun vanhemmille lähetettiin myös kysely tietotekniikan käytöstä kotona. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Kysymykset olivat samoja, jotka oli esitetty uusille vanhemmille. Vastausten perusteella ipad on suosituin taulutietokone, jota lapset käyttävät kotona noin 1-3 tuntia viikossa. Muutamat oppilaat käyttivät ipadia noin 5-7 tuntia viikossa. Taulutietokonetta (ipad) käytettiin erilaisten sovellusten pelaamiseen tai koulutehtävien tekoon sekä kotona että koulussa. Seuraavassa on lista oppilaiden suosikki-ohjelmista. Jotkut vanhemmat myös rajoittivat lastensa internetin käyttöä ja sovellusten pelaamista. Suosikki-ohjelmia ovat -TV-kaista/Pikku Kakkonen ja sen pelit sekä lyhyet videot -Angry Birds go carts, steam trains, -Kids book clubs -Cinderalla Fairy Tale Dress Up and Storybook HD -Dress-Up Little Mermaid Lite -Princess Dress-Up: My Sicker Book -LetterSchool: Little Writer -The Tracing App for Kids -Motion Math: Zoom, -Word Wizard Talking Movable Alphabet & Spelling Test For Kids -My First Classical Music App HD -My Playhome -Suomalaiset pelit: Aakkospeli lapsille, Kultakutri ja kolme karhua, Muumi-kuinka sitten kävikään? -Minecraft ja YouTube-videot (Minecraft) -Ekapeli -Temple Run ja sen eri versiot -erilaiset kauneudenhoitoon liittyvät ohjelmat, interaktiiviset kirjat -ruonlaitto-ohjelmat. sivu 6

7 Milloin tekniikasta on hyötyä opetuksessa ja oppimisessa? Tietotekniikan merkityksestä opetuksessa on puhuttu jo 1990-luvulta lähtien. Tässä jutussa käsitellään viimeisimpiä kansainvälisiä tutkimustuloksia ja näkemyksiä tietotekniikan merkityksestä opetuksessa. Hakusanoina oliivat tietotekniikka, varhaiskasvatus ja toinen vieras kieli (second language learning). Tieteelliset julkaisut olivat Computers & Education, Procedia - Social and Behavioural Sciences, Technology supports for Second Language Learning, System, Journal of Early Childhood Literacy, Educational Media International, Australian Journal of Early Childhood, mediakasvatus kuntien varhaiskasvatuksessa (opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:10) sekä Uusi oppiminen-raportti. Ne lukijat, jotka haluavat saada syvällisempää tietoa tietotekniikan merkityksestä, niin kannattaa pyytää artikkeleita toimituksesta. Tulevaisuusvaliokunta julkaisi marraskuussa 2013 raportin nimeltä Uusi oppiminen. Raportissa käsitellään sitä millä tavoin suomalaista koulutusta kannattaisi kehittää eteenpäin. Raportissa suositeltiin uuden tekniikan hyödyntämistä koulussa. Työryhmän mukaan kouluissa opiskelee jo nyt diginatiivisukupolvi, mutta lasten ja nuorten digiosaamista ei hyödynnetä opetuksessa. Nopeasti vanhentuvien koulukirjojen rinnalle pitäisi tuoda sähköinen ja sosiaalinen media (ekirjat, Twitter, blogit, Skype, älypuhelimet ja Googlen) sekä hyödyntää oppimispelien kautta tapahtuvaa oppimista. Esimerkiksi digitaalinen tarinankerronta voi motivoida oppilaita oppimiseen, kun oppilaat saavat kertoa tarinaa äänin ja kuvin. Opettajien tulisi käyttää aktiivisemmin digitaalista tarinankerrontaa opetuksessaan oppilaiden kiinnostuksen herättämiseksi (Sancar-Tokman & Incikabi, 2013). Varhaiskasvatus ja tietotekniikka sivu 7 Monet vanhemmat ja kenties opettajatkin pohtivat milloin lapsen olisi hyvä oppia käyttämään tietotekniikkaa. Mitä pitäisi ajatella tietotekniikan merkityksestä varhaiskasvatuksessa (ikäkaudet 0 8)? Olen etsinyt viimeisen vuoden aikana aiheesta ilmestyneitä tieteellisiä artikkeleita. McLeanin (2013) kirjallisuuskatsauksessa on arvioitu tekniikan hyviä ja huonoja puolia varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa on käytetty leikkipedagogiikkaa oppimisessa eli lapset oppivat leikin avulla. Teknologian roolia yhdistetään leikkipedagogiikkaan niin, että aikuinen tukee lapsen teknologian käyttöä. Teknologian merkitys on vuorovaikutuksen ja lukutaidon oppimisessa. Esimerkiksi eräässä siteeratussa tutkimuksessa 3 4- vuotiaat tekivät animaatioita aikuisten tukemana. Lähde: McLean, K. (2013). Literacy and technology in the early years of education. Australasian Journal of Early Childhood 38(4),

8 Vanhempien pitää olla tarkkoina ohjelmistojen kanssa, koska lapsille on markkinoitu monenlaisia interaktiivisia pelejä. Lapsille on opetettava kriittistä lukutaitoa, neuvoa mitä pelejä voi pelata ja auttaa pelien ohjeiden ymmärtämisessä. Mohammandien (2013) kirjallisuuskatsauksen perusteella usein suurin huoli tietotekniikan merkityksestä varhaiskasvatuksessa liittyy sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehittymiseen. Tutkimukset antavat kuitenkin vahvistusta tietotekniikan käytölle varhaiskasvatuksessa. Tietotekniikan käyttö tukee kognitiivista kehitystä parantamalla, käsitteiden ymmärtämistä, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kielellisiä taitoja. Tietotekniikalla ei saa olla liian suurta osaa varhaiskasvatuksessa, vaan lasten pitää myös liikkua aktiivisesti. Tietotekniikan rooli opetuksessa on myös kirjattu peruskoulujen ja lukioiden kansalliseen opetussuunnitelmaan (Common Core standards, K-12). Tietotekniikan kursseja on jo ensimmäisenä kouluvuotena (Kindergarten). Tutkimuksen perusteella tietotekniikka ei tee lasta yksinäiseksi luokkahuoneessa, jos hän pelaa oppimispeliä yhdessä toisten lasten kanssa. Sitä vastoin lapsen vuorovaikutustaidot paranevat, kun he joutuvat vastavuoroisesti kysymään ja vastaamaan. Olennaista on, että oppilaat istuvat vierekkäin, kun he käyttävät tietokoneita. Varhaiskasvatuksen tutkimusten perusteella teknologian käyttö opetuksessa perustuu opettajan ammattitaitoon ja kykyyn ymmärtää tekniikan merkitys oppilaan oppimiselle. Opettajan merkitys on oppimisprosessin asiantuntijana, joka auttaa työskentelytaitojen oppimisessa ja neuvoo erilaisissa pulmatilanteissa. Varsinaisilla opetusohjelmilla on merkityksensä, kun niiden avulla tutustutaan asioihin, joita on muuten vaikea käsitellä tai ne antavat oppimiselle lisätukea. sivu 8 Opettajan rooli on tärkeä sosiaalisten taitojen ja lukutaidon kehittymisessä varhaiskasvatuksessa. Opettajan on oltava itse kiinnostunut tietotekniikasta, jotta voi motivoida lapset sen käyttöön ja vahvistaa lasten sitoutumisen oppimiseen tekniikan välityksellä. Varsinkin varhaiskasvatuksessa tietotekniikan voi yhdistää eri oppiaineisiin, jotka tukevat toisiaan, Tietotekniikalla voidaan vaikuttaa oppilaan kognitiiviseen kehitykseen (kognitio viittaa ajatteluun ja tietämiseen) matematiikassa, tieteissä ja kielissä. Esimerkiksi tietokoneen avulla voi parantaa matemaattisia taitoja, kun lapsi saa yhdistää sanoja, numeroita ja kuvia toisiinsa tai oppia ymmärtämään ilmiöiden välisiä eroja (isompi-pienempi). Tietotekniikka on parempi kuin television tai opettajan opetus silloin, kun lapsi saa itse työstää oppimaansa asiaa sovelluksen avulla.

9 Tietokoneiden avulla voidaan tukea oppilaan lukemaan oppimista, kirjainten tunnistusta ja kirjainten nimeämistä sekä kuvata asiaa piirtämällä. Myös heikommat lukijat hyötyvät tietotekniikasta, kun lukevat tai kirjoittavat yhdessä hyvän lukijan tai kirjoittajan kanssa. Kriteereitä hyville oppimissovelluksille Sovellus on lapsen ikään sopiva, lapsi pystyy kontrolloimaan sovellusta, lapsi ymmärtää pelin ohjeet, se tarjoaa sopivasti haasteita, pelin pelaaminen edellyttää lapselta itsenäisyyttä, se ei sisällä väkivaltaa, se keskitty oppimiseen, se tarjoaa todellisen elämän malleja ja siinä on selkeät tekniset elementit. Lähde: Mohammad, M. & Mohammad, H. (2012). Computer integration into the early childhood curriculum. Questia 133 (1), Kirjallisuuspeli aloitteleville lukijoille Digitaalisen lukukirjan merkitystä alakouluikäisille (5 7-vuotiaat) tutkittiin eräässä kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa verrattiin kolmea tilannetta, joista ensimmäisessä tilanteessa aikuinen luki kirjaa lapsille ja toisessa tilanteessa lapset lukivat kirjaa digitaalisen lukukirjan hahmon avulla (Microsoft s Xbox 360 video game console with a Kinect unit). Kolmannessa tilanteessa lapset lukivat digitaalisen lukukirja avulla, jossa oli mukana myös pelejä. Lukemista tutkittiin sanojen tunnistamisen ja tarinan sisällön ymmärtämisen avuilla. sivu 9 Tulosten mukaan lapset ymmärsivät tarinan sisällön kaikissa kolmessa tilanteessa. Digitaalinen lukukirja, jossa oli peli ja tilanne, jossa aikuinen luki kirjaa lapselle helpottivat sanaston oppimista kaikkein eniten. Johtopäätöksissä todettiin, että avoimien kysymyksien teko on tärkeää lukemisessa. Jos digitaalinen lukulaite esittää kysymyksiä samalla tavoin kuin mitä aikuisen tekee lukiessa kirjaa lapselle, niin lukulaite on eduksi lukemisessa. Pelkkä viihdyttäminen ja huomion herättäminen eivät edistä lukutaidon kehittymistä. Lapset tarvitsevat myös apua lukulaitteen käytössä. Tavallisesti uutta kirjaa pitäisi lukea 3-4 kertaa lapselle ennen kuin lapsi ymmärtää sisällön. Digitaalinen lukulaite helpotti sisällön ymmärtämistä ja sanaston hallintaa ensimmäisellä kerralla.

10 Lähde: Homer, B.D. ja muut (2014). Moved to learn: The effects of interactivity in a Kinect-based literacy game for beginning readers. Computers & Education 74, Tietotekniikan merkitys toisen kielen opiskelussa Neuropsykologi Kälvi painotti sosiaalisten suhteiden merkitystä toisen kielen oppimisessa. Toisen kielen sanoston oppimista voi edistää tietokone-ohjelmien avulla. Rosheny Mustafa ja hänen tutkimusryhmänsä (2012) tutki 15- vuotiaiden koululaisten toisen kielen sanaston oppimista CALL-nimisen tietokone-ohjelman avulla. Ohjelma on suunniteltu kielen opiskelua varten. Ohjelma on opiskelijakeskeinen ja perustuu oppijan yksilölliseen etenemiseen. Opiskelija opiskelee kieltä itsenäisesti materiaalin avulla. Materiaalina ovat kortit (flashcards), joiden avulla opiskelija opiskelee käsiteltävät sanat. Ohjelma toimii opetuksen tukena. Tutkimuksessa verrattiin perinteistä opetusta ja tietokone-ohjelman avulla tuettua opetusta. Opiskelijat opiskelivat sanat painetun tekstin avulla. Tietokone-ohjelman avulla tuetussa opetuksessa opiskelijat lukivat tekstit internetistä ja vastasivat kysymyksiin internetissä. sivu 10 Tulosten mukaan opiskelijat osasivat paremmin uudet sanat, kun he olivat käyttäneet tietokone-ohjelmaa oppimisen tukena verrattuna perinteisin menetelmin opiskelleisiin opiskelijoihin. Yhtenä syynä tähän oli se, että opiskelijat saivat nopean palautteen vastatessaan kysymyksiin internetissä. Palaute oikeasta tai väärästä vastauksesta tuli heti vastauksen jälkeen. Sitä vastoin perinteisessä opetuksessa vastaukset käytiin lävitse vasta, kun kaikki opiskelijat olivat vastanneet kysymyksiinsä. Tutkimuksessa todettiin myös, että opiskelijoiden on hyvä oppia käyttämään tekniikkaa opiskelussaan, koska tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään laajemmin yhteiskunnassa yhtenä vuorovaikutuksen muotona. Lähde: Rosheny Mustafa, H., Sain, N., Zainab Abdul Razak, N. (2012). Using Internet for Learning Vocabulary among Second Language Learners in A Suburban School. Procedia Social and Behavioural Sciences 66,

11 Ipad ja opetus IPadien ja muiden taulutietokoneiden vaikutuksia oppimiseen ei ole paljoa. Taulupedagogiikassa tutkitaan miten taulutietokoneiden kosketusnäyttö voisi tukea yksilöllistä ja ryhmässä tapahtuvaa oppimista eli miten opitaan kosketuksen kautta. Koskettamalla näyttöruutua oppilas etsii tietoa painamalla halutun artikkelin nimeä ja laajentamalla tekstiä omalla näyttöruudulla, jonka jälkeen hän siirtyy toiseen tehtävään. Kun oppilailla on taulutietokoneet, niin he voivat yhdessä selittää ilmiötä toisilleen ja jakaa ymmärrystään. Yhdessä kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittiin 5-vuotiaiden lasten ipadien käytön vaikutusta oppimiseen. Oppimisella tarkoitetaan lukemaan oppimista, numeroiden oppimista, ajattelua ja ongelmanratkaisua. Opettaja valitsi 45 sovellusta, jotka olivat joko maksullisia tai ilmaisia. Opettaja käytti seuraavia kriteereitä sovelluksien valinnassa -sovelluksen hyöty oppimisessa ja opettamisessa -palaute oppilailta -muiden käyttäjien palaute (online reviews) -arviointi (the ratings given to the app in App Store) -sovelluksen hinta. Sovellusten arvioinnissa ilmeni, että oppimiseen tarkoitetut sovellukset tarjoavat ohjausta ja rakennetta, jotka vaativat oppijaa keskittymään oppimistehtäviin. Esimerkiksi viihteelliselle sovellukselle on asetettu aikaraja, oppilas pystyy valitsemaan vaikeusasteen ja sovellus antaa palautteen tehtävän suorituksesta. sivu 11 Johtopäätösten mukaan sovelluksen muotoilu ja sisältö ovat tärkeitä tekijöitä, jotka sitouttavat ja tukevat oppimista. Tutkimuksessa tarkennettiin hyvien sovellusten kriteereitä -oppimistavoitteet on asetettu kielellä ja elementtien muotoilulla, että lapset ymmärtävät ne. -oppilaiden tulisi saavuttaa tavoitteet vaivattomasti. -ohjeet tulisi olla ymmärrettäviä. -palaute on muodollista ja toimintaa korjaavaa. -sovellus sisältää pelin, harjoituksen ja oppimistavoitteet. -oppimistavoitteet on sovitettu oppilaiden ikään.

12 Sovellusten tarkoituksena ei ole syrjäyttää opetusta. Ne on integroitu joustavasti luokkahuoneopetukseen, joita voi käyttää oppilaan oppimisen arvioimiseen. Tutkimus ei löytänyt sellaista negatiivista piirrettä sovelluksista, jotka vaikuttaisivat haitallisesti oppimiseen. Tämä johtuu siitä, että viihteeseen tarkoitettuja sovelluksia ei käytetty opetuksessa eikä niitä suositella käytettävän opetuksessa. Sovelluksien tekijöiden tulisi toimia yhdessä opettajien ja tutkijoiden kanssa. Lähde: Falloon, G. (2013). Young students using ipads: App design and content influences on their learning pathways. Computers & Education 68, Showbie on opettajille tarkoitettu ipad-sovellus, jonka voi ladata AppleStoresta. Sovellus on ilmainen. Matematiikkapeli 13-vuotiaille Eräässä oppimistutkimuksessa tutkittiin 13-vuotiaiden matematiikkapelin (Gem-Game) käyttöä luokassa. Peliä pelattiin tietokoneella. Pelin tarkoituksessa on vahvistaa opiskelijoiden matematiikan taitoja. Oppilaiden tuli vähentää ja lisätä kokonaislukuja. Peli vaikeutui ja nopeutui oppijan edetessä pelissä. Peliopetusta verrattiin perinteiseen luokkahuoneopetukseen. sivu 12 Tutkimuksessa saatiin selville, että pelin pelaajat nauttivat matematiikkapelistä, joka helpotti oppimista. Peli myös vaikutti oppilaiden asenteisiin myönteisesti. Peli sitoutti oppilaita oppimiseen. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mielestä peli vaikutti myönteisesti oppilaiden asenteisiin verrattuna perinteiseen luokka-huoneopetukseen. Pelin ottaminen mukaan opetukseen tukee oppimista. Lähde: Giannakos, M.N. (2013). Enjoy and learn with educational games: Examining factors affecting learning performance. Computers & Education 68,

13 Tietotekniikka vähentää luonnollista vuorovaikutusta Tietotekniikalla on myös negatiiviset puolet, jotka liittyvät lasten sosiaalisemotionaalisiin taitoihin ja henkiseen vahvuuteen sietää pettymyksiä. Sosiaalisemotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan vuorovaikutustaitoja ja kykyä tuntea empatiaa (tunnetaidot). Psykologian tohtori Catherine Steiner-Adair on kirjoittanut teoksen Protecting childhood and family relationships in the digital age (2013). Steiner-Adairin mielestä 5-10-vuotiaita tulee suojella liialliselta tietotekniikan käytöltä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsilla on ystäviä ja harrastuksia, eivätkä pelaa jatkuvasti erilaisia pelejä yksinään. Vanhempien pitäisi rajoittaa omaa tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttöään, jotta heillä on oikeasti aikaa lapsille ja aikaa keskustella lastensa kanssa kaikenlaisista asioista. Näin lapset oppivat perheen arvot ja he osaavat antaa merkitystä luonnolliselle sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Tietotekniikka vähentää luonnollisen vuorovaikutuksen muotoja. Esimerkiksi illalliskeskustelu vanhempien kanssa voi olla hankalaa, jos lapset ovat oppineet kommunikoimaan vain ipadilla tai matkapuhelimella. Lapsen tulisi osata keskustella ruokapöydässä. Esimerkiksi se mitä lapsi sanoo vastaan toiselle lapselle tai aikuiselle on vaikeaa, koska lapsi ei tiedä mitä sanoa. Lapset pelaavat ipadeja, mutta eivät juttele keskenään. He eivät opi vuorovaikutustapoja, jos he eivät tee jotain yhteistä projektia ipadilla. Steiner-Adair (2013) toteaa, että vanhempien tehtävä on valvoa lasten internetin käyttöä, asetettava säännöt internetin käytölle ja opetettava lapsia vastuulliseen internetin käyttöön. Koulun ohella vanhempien velvollisuus on neuvoa lapsia internetin hyvistä ja huonoista puolista, kuten sähköpostin, Facebookin tai matkapuhelimien tekstiviestien kautta tapahtuvasta kiusaamisesta. Matkapuhelimet ja sosiaalinen media aiheuttavat nopeasti riippuvuutta. Erityisesti yksinäiset ja masentuneet sekä lapset että nuoret hakevat apua ongelmiinsa netin kautta tai pelaavat peliä internetissä usein, jotta saavat lohtua ongelmiinsa. Näin ollen he oppivat vuorovaikutuksen tavat netistä. Liu, Shen ja Gao (2013) toteavat, että surffailu internetissä johtaa masennukseen ja internetriippuvuuteen. Mutta jos koululainen etsii kouluun ja elämään liittyvää tietoa internetistä, niin se tukee hänen hyvinvointiaan. Kykyä etsiä tietoa internetistä vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon. sivu 13 Vanhempien pitäisi puuttua lapsen yksinäisyyteen, koska lapsi tarvitsee ystäviä, joiden kanssa käsitellä tunteita. Kun vanhemmat kirjoittavat sähköpostiviestejä tai käyttävät kannettavaa omien työtehtävien hoitoon, niin he eivät huomaa lapsiaan. He eivät kysy lastensa kuulumisia. Lapset huomaavat helposti, jos aikuiset eivät halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Steiner-Adair ohjeistaakin vanhempia luomaan hyvät suhteet lapsiinsa, jotta he voivat jutella lasten kanssa vaikeista asioista, kuten kiusaamisesta. Vanhemman pitää pysyä rauhallisena, kun hän haluaa muuttaa lapsensa suhdetta tietotekniikkaan. Koulujen on yhdessä vanhempien kanssa opetettava koululaisia ottamaan vastuuta itsestä ja opetettava nettietiikkaa eli mikä on soveliasta sosiaalisessa mediassa ja internetissä.

14 Oppimiskeskus Hippokampus Suomi-koulun opettajat tapasivat neuropsykologi Auli Kälvin syyslukukauden alussa. Lehden toimituksella oli mahdollisuus kysyä neuropsykologin näkemystä toisen kielen oppimiseen. Neuropsykologi Auli Kälvi on Hippokampuksen toimitusjohtaja, jonka toimistot ovat Jyväskylässä ja Tampereella. Uudet toimistot avataan Helsinkiin ja Turkuun ensi syksynä. Hippokampus Kälvin mukaan Oppimiskeskus Hippo Oy tarjoaa New Yorkin Suomi-koulun perheille moniammatillista asiantuntija-apua lasten ja nuorten kehityksellisiin vaikeuksiin. Kuntoutuksessa on alettu painottaa monimuotoryhmäkuntoutusta, jossa kaksi eri alan ammattilaista (neuropsykologi ja puheterapeutti) ohjaa lasta samaan aikaan ryhmässä. Hippokampus on edelläkävijä monimuotoryhmäkuntoutuksessa. Nuorten kehitykselliset vaikeudet voivat liittyä yleisesti lapsen kehitykseen, käyttäytymiseen, oppimiseen tai ne voivat olla kapea-alaisempia pulmia kuten päänsärky, kohtausoireet, tic-oireet, uniongelmat, autismin kirjon häiriöt tai tarkkaavuus. Hippokampus tarjoaa New Yorkin koulun oppilaille kolmen kuukauden vastaanottotakuun eli perheillä on mahdollisuus tavata Suomessa toivomaansa lääkäriä tai terapeuttia kolmen kuukauden sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta. Oppimiskeskuksen terapeutteja on myös mahdollisuus tilata omaan kotikaupunkiin tekemään tutkimuksia tai koulutustehtäviin. Lisätietoa palveluista saa ottamalla sähköpostitse yhteyttä: Oppimiskeskus Hippokampuksen webbisivu:: sivu2.html sivu 14 Auli Kälvi on alla olevassa kuvassa keskellä yhdessä toisen yhteistyökumppaninsa kanssa. Teksti: Auli Kälvi Kuva: Valokuvaamo Luova

15 Miten oppiminen tapahtuu? Neurobiologisella tasolla oppiminen on kasautuvaa biokemiallista muutosta hermosolujen välisissä yhteyksissä eli synapseissa. Näköaivokuorella se saavuttaa huippunsa ensimmäisen elinvuoden lopussa, minkä jälkeen ylimääräiset synapsit, jotka eivät päädy osaksi toiminnallisia yhteyksiä, karsiutuvat vähitellen pois. Toisen ja kolmannen ikävuoden aikana puheen ja liikkumisen kehitys etenee huimaa vauhtia, sillä taapero oppii äidinkielensä perusrakenteet, juoksee, kiipeää ja liikkuu jo sujuvasti lähipiirissä sekä osaa kertoa muille ihmisille omia ajatuksia ja kokemuksia. Nämä virstanpylväät näkyvät myös aivokuorella. Synaptisten yhteyksien kasvu jatkuu kuuloaivokuorella ja aivojen otsalohkossa, joka vastaa päättelystä ja toimintojen itsesäätelystä. Kasvu saavuttaa huippunsa kolmanteen ikävuoteen, minkä jälkeen synapsien tiheyden kasvu kääntyy laskuun ja merkityksettömät yhteydet karsiutuvat pois. Aivoissa on keskimäärin 60 miljardia hermosolua, joista elämän aikana kuolee melkein puolet. Siitä huolimatta hermosoluihin signaaleja kuljettavat synapsit lisääntyvät ja aivot kypsyvät. Aivot ovat hämmästyttävä tietokone, joka paranee, vaikka puolet osista otetaan pois. Yksinkertaistettuna oppiminen on hermoyhteyksien karsiutumista. Toiminnalliset yhteydet jäävät hermoston käyttöön ja turhat yhteydet karsiutuvat pois. Vanhempien tehtävänä on tarjota lapselle mahdollisimman virikkeellinen elinympäristö, jotta mahdollisimman paljon yhteyksiä jää henkiin. Neuropsykologinen kuntoutus on yksi terapiamuoto, jota käytetään silloin, kun kaikki ei suju normaalisti. Teksti: Auli Kälvi sivu 15 Kielellinen lahjakkuus Liittyen kielelliseen lahjakkuuteen, niin kielellistä lahjakkuutta voidaan tukea antamalla monipuolisempia tehtäviä sekä abstraktia ajattelua (käsitteistöä) edellyttäviä tehtäviä. Esimerkiksi Ekapelin käyttöä voi suositella heti, kun lapsi kiinnostuu kielestä ja kirjaimista. Ekapeli on hyvä aloituspeli 5 6-vuotiaalle lapselle, jossa edetään lapsen kehityksen mukaan. Teksti: Auli Kälvi Lähde: Kujala, T., Krause, C.M:, Sajaniemi, N., Silvén, M., Jaakola, T. & Nyyssölä, K. (toim.) (2012). Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro - ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus. Muistiot 2012:1. Opetushallitus.

16 Miten usein lapsen pitäisi käyttää kieltä? Vanhempien tulisi puhua lasten kanssa mahdollisimman usein ja mahdollisimman erilaisissa tilanteissa. Tutkimukset osoittavat, että pelkkä kuuleminen ei riitä, vaan lapsen tulisi saada tilaisuuksia käyttää molempia kotikieliään. Näin ollen New Yorkissa asuvan kaksikielisen perheen, jossa puhutaan pääosin englannin kieltä, tulisi osallistua suomen kieltä puhuvien kerhojen toimintaan, mikäli perhe näkee suomen kielen säilymisen tavoiteltavana asiana. New Yorkin Suomikoulun erilaiset kerhot tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden. Elokuvien katsominen ja kirjojen lukeminen eivät korvaa aktiivista vuorovaikutusta ikätovereiden kanssa. Hetkittäiset arkikeskustelut suomen kielellä ovat riittämätön tuki vankan suomen kielen kehittymiselle, koska arkisanasto ja - käsitteistö ovat liian yksinkertaista rikkaan kielitaidon kehittymiselle. Teksti: Auli Kälvi Onko tyttöjen ja poikien välillä eroa kielten oppimisessa? Tyttöjen aivot eivät käsittele näkö- ja kuuloärsykkeitä samalla tavalla kuin poikien. Siksi sukupuolten välillä on eroja muun muassa kielen oppimisessa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tytöillä on hieman parempi kielenomaksumiskyky kuin pojilla. Riski saada kehityksellinen erityisvaikeus on merkitsevämpi suurempi pojilla kuin tytöillä. Erään tutkimuksen mukaan riski on pojilla kaksin - tai kolminkertainen tyttöihin verrattuna. Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivojen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa. Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevät kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan. Teksti: Auli Kälvi Lähde: Nyyssölä, K. (toim. 2012). Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus. Muistiot 2012:1. Opetushallitus. sivu 16

17 Ipad-ohjelmistoja Seuraavassa on esitetty lista erilaisista ipad-sovelluksista, joita Liisa Miettinen ja Outi Selin esittelivät puheterapeuteille järjestetyssä ipad-seminaarissa Riihimäen terveyskeskuksessa viime vuoden toukokuussa. Kuuntelu: Onnin farmi (Opi maatilan ääniä) (ilmainen, suomeksi) Auditiivinen erottelu: Sound Touch Lite - Baby Flash Cards (ilmainen, suomeksi) (oppimispeli) Ymmärtäminen: Toca store (kauppaleikin opetus, laskeminen) (maksullinen, suomeksi) (oppimspeli My Play Home - a digital doll house (maksullinen, suomeksi) (Best apps for kids of 2011) Sanavarasto: Lola löytöretkellä /HD (maksullinen, englanniksi) (yli 4-vuotiaille) Laskeminen: Counting 123 (ilmainen, englanniksi) (oppimispeli) Omat tarinat: Puppet pals HD Lite (animation luominen, äänitys, video, oma kuva). (maksullinen, englanniksi) isequences (maksullinen, englanniksi) (oppimispeli) My Story-Book maker for Kids (maksullinen, englanniksi) (oppimispeli) Notability (sovelluksen avulla voi tehdä muistiinpanoja) (maksullinen, englanniksi) Screen Chomp (videon luominen) (ilmainen, englanniksi) (oppimispeli) Family Touch Lite (perhealbumin teko) (ilmainen, englanniksi) (oppimispeli) sivu 17 Lukeminen ja kirjoittaminen: Aapinen (esikoululaisille suunnattu ohjelma kirjainten opetteluun) (ilmainen, suomeksi) (oppimispeli) Pelejä: Whopping diggers/trains (1-5-vuotiaille) (kaivureja koskevia videoita ja pelejä) (ilmainen, englanniksi) (suosittu sovellus) Musiikki: Virtuoso Piano Free 2 HD (ilmainen, englanniksi) Värit: Animals Free, Coloring (ilmainen, englanniksi) (pelejä) Lähde: Liisa Miettinen ja Outi Selin, Riihimäen seudun terveyskeskus / Auli Kälvi Kriteerit: maksullisuus, kieli, ja oppimispeli (-lehden toimittaja). Oppimispelillä tarkoitetaan sitä, että sovelluksessa on huomioitu kasvatuksellinen näkökulma. Sovelluksen tarkoituksena ei ole pelkästään viihdyttää käyttäjää.

18 Koululaisten kirjoittamat omat jutut Maritan ryhmän oppilaat (9 13-vuotiaat) tutkivat koulun lehden toimitusprosessia. He saivat itse valita aiheen, josta he kirjoittavat itsenäisesti lyhyen jutun lehteen. Suomen ketut Kettu on kaunis eläin. Se muistuttaa koiraa, mutta se on paljon taitavampi. Punakettu on hoikka ja voi olla 145 cm pitkä, 50 cm korkea ja painaa 10 kg. Kettukanta Suomessa on suuri. Kettu on villi ja ovela. Punaketut tunnistaa punaisesta turkista ja pitkästä, kapeasta kuonosta. Toinen Suomesta löytyvä kettulaji on täysin valkonen. Kettu voi sopeutua kylmään ja lämpimään ilmastoon. Napakettu on sopeutunut lumeen muuttamalla turkkinsa valkoiseksi. Ketut eivät ole vaarallisia ihmisille, ja jotkut pitävät niitä lemmikkeinä. Teksti ja piirros: Annina Hoffman Pähkinänsärkijä baletin historia Pähkinänsärkijä sai kantaesityksensä vuonna 1892 Venäjällä. Se perustui E.T.A. Hoffmannin tarinaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas. Baletissa käytettiin Tchaikovskin musiikkia. Ensin vain musiikki oli suosittua. Baletista tuli suosittu vasta 1960-luvun lopulla. Siinä on 2 näytöstä. Nykyisin Pähkinänsärkijä-balettia esitetään joulun aikaan. Pähkinänsärkijä on upea baletti. Teksti: Elina Hoffman sivu 18 Sports Many people in the world like sports. The three most popular sports are: (1) soccer, (2) basketball, and (3) cricket. I play soccer, which is a team sport. Through soccer I will learn how to play with others, make friends, and build trust. Sports can promote to exercise and are good for your health. However, some sports like American football can lead to injuries. Urheilu Monet ihmiset maailmassa pitävät urheilusta. Kolme suosituinta urheilulajia ovat jalkapallo, koripallo ja kriketti. Minä pelaan jalkapalloa, joka on joukkueurheilua. Jalkapallossa oppii pelaamaan toisten kanssa, löytää ystäviä ja oppii luottamaan toinen toisiimme. Urheilu voi auttaa kuntoilemaan ja on hyväksi terveydelle. Toiset urheilulajit, kuten amerikkalainen jalkapallo voi aiheuttaa vammoia. Teksti: Erik Huovilainen

19 Suomen nuorten harrastuksia Suomessa nuorilla on paljon harrastusmahdollisuuksia. Kysyin serkultani Maarenilta (16-vuotias) mitä hän ja hänen ystävänsä harrastavat Helsingissä. Maaren kertoi, että monilla on vain yksi harrastus. Maarenin harrastus on salibandyn pelaaminen. Joillain nuorilla ei ole harrastuksia ollenkaan. Esimerkiksi Maarenin koulukaverilla Oonalla ei ole yhtään harrastusta, mutta hän hoitaa kotona kotieläimiä. Harrastuksia ovat -instrumentin soitto -kuoro -musikkiteatteri -lentopallo -uiminen -hiihto -jääkiekko -mäkihyppy -tennis -karate -judo. Suomessa on monia urheiluhalleja, joissa voi harrastaa urheilua ympäri vuoden. Muuten Maaren viettää vapaa-aikaa ystävien kanssa. He käyvät ostoksilla, oleilemassa tai syömässä läheisessä ostoskeskuksessa tai Helsingin keskustassa. sivu 19 Teksti ja alla oleva mainos: Corin Linna-Hipp

20 Ideoita Seattlen koulutuksesta Seattlen-viikonloppu viime vuoden marraskuussa lähti käyntiin kaikin puolin stressittömästi. Suoran lennon saavuttua perille vastassa odotti suomalainen herrasmies Vesa, jonka kanssa matka Seattlen Suomi-koululle taittui maisemia ihmetellen ja maailmaa parantaen. Suomi-koululle päästyäni minut otettiin heti lennosta mukaan osallistumaan tunneille ja pääsin näin tutustumaan itse koululaisiinkin, joka oli pirteä herätys lentomatkan jälkeen. Avariin luokkatiloihin totuttelemiseen kului tovi. New Yorkiin tottuneena löysin itseni moneen otteeseen kummastelemasta, kuinka ympäristö tuntuu epätodellisen tilavalta ja kadut epäilyttävän puhtailta. Koulupäivän jälkeen oli hetki aikaa levähtää ennen varsinaista ohjelmanumeroa - Heidi Syrjäkarin ohjaamaa Äänenhuolto-oppituntia. Tilaisuus oli aivan toisenlainen kuin millaiseksi olin sen kuvitellut. Jostain syystä olin nähnyt mielessäni luentosali-tyyppisen huoneen, jossa kaikki istuvat selkä suorassa tehden muistiinpanoja. Todellisuus oli huomattavasti rennompi. Kokoonnuimme yhden Suomi-koulun opettajan Tuulevin ja hänen perheensä kotona Redmondissa. Osallistujia oli 11, joista kahdeksan Seattlesta, kaksi Vancouverista ja yksi New Yorkista. Istuuduimme teemukien kanssa olohuoneeseen ja aloimme tutustua äänenkäytön saloihin. Äänenkäyttö on asia, johon harvoin tulee uhrattua puolta ajatusta enempää. Tämän illan aikana opin keinoja, joilla tutustua ääneeni paremmin ja kuinka sitä tulee hoitaa. Itselleni parhaiten mieleen jäivät seuraavat opit eli huoltoa tarvitaan silloin, kun on väsynyt tai jos on nukkunut huonosti kuiskaus rasittaa ääntä tavallista puhetta enemmän. Äänenhuollon tärkeimmät elementit ovat - riittävä lepo ja uni - terveet elämäntavat - raitis ilma - veden juominen (ei jääveden!) - ennen vaativaa puhumista, vältä kahvia/coca-colaa/maitotuotteita/ roskaruokaa - vältä rykimistä, sillä se rikkoo äänihuulten limakalvoa. sivu 20 On hyvä muistaa, että ääntä voi lämmitellä. Lämmittelyharjoitusten ei tarvitse kestää 5-10 minuuttia kauempaa. Ne ovat helposti toteutettavissa seuraavilla tavoilla - haukottelu, venyttely, hyminä, ja hyräily - toistot: mimu-mamu-mimu-mamu/bingo-bango-bongo/rrrrr pärryyttelyä - harjoituksissa on tärkeää selän asento. Hyvä ryhti tekee ilmalle tilaa.

21 Äänikoulutuksen jälkeen lähdimme kaikki yhdessä illalliselle tilavaan ja puhtaaseen ravintolaan ennen seuraavan päivän koitosta, joka liittyi draaman opintoihin. Aamukymmenen koittaessa asetuimme villasukat jalassa alakerran takkahuoneeseen. Viimeisetkin unihiekanrippeet saatiin ravisteltua reippaalla yhteisleikillä. Kun oltiin leikitty, niin leikittiinkin vielä lisää. Tämä iltapäivä oli ennen kaikkea muistutus yhteishengen tärkeydestä ja oppitunti siitä, miten hyvä yhteishenki luodaan. Sivupöydällä meitä odotti iso kasa kaikenlaisia roolivaatteita, hattuja sekä asusteita. Tehtävämme oli keksiä roolihahmo ja valita asu. Hetkessä hahmolle muodostui oma tapansa kävellä, puhua ja käyttäytyä. Etsimme omille roolihahmoillemme parin. Me loimme kuvitteellisen tilanteen, jossa molemmat roolihahmot olivat jähmettyneinä asentoon ja muut saivat arvata, mitä kuvassa tapahtuu. Lounasaikaan nautimme itsepyydetystä lohesta valmistettua kalakeittoa ruisleivän kera ja vaihdoimme kokemuksia koulutusviikonlopun opeista. Kaikilla tuntui olevan rento fiilis ja oli hankala uskoa, että olin tavannut kyseiset ihmiset vasta edellisenä päivänä. Olimme mm. keksineet yhdessä kauhutarinan, uineet kaurapuurossa ja leijuneet höyhenen lailla. Olimme kaikki siis toisin sanoen auttamatta riisuneet vakavat naamiomme ja heittäytyneet hetken vietäviksi. Kiitos tästä kuuluu suurilta osin loistavalle ohjaajalle Heidille, joka oli meille kaikille oikea kehtaamisen malliesimerkki. sivu 21 Teksti ja kuva: Katri Inkiläinen

22 Koulun oppilaiden tuotoksia helmikuussa sivu 22 Sarin ryhmän oppilaat pohtivat mistä he pitävät ja esittivät mielipiteensä kuvina. Kuva: Sari Nordman

23 New Yorkin Suomi-koulu on perustettu vuonna Koulu tarjoaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta 3 14-vuotiaille oppilaille. Suomi-koulun toimintaa valvovat Opetushallitus ja Suomi-seura. Suomi-koulujen tuki ry koordinoi koulujen opetustyötä. Kuvia koulun joulumyyjäisistä. OTA YHTEYTTÄ, ANNA PALAUTETTA New Yorkin Suomi-koulu The Finnish School of New York 83 Christopher Street New York, NY Suomi-koulu Facebookissa Kaikissa asioissa voit ottaa yhteyttä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: Lehteen liittyvät jutut:

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Ms Talasniemi s Tips for Pad Apps Vinkkejä Padin Käyttöön Englannin Kielen Oppimisessa. Juupajoen koulukeskus/kirkonkylän koulu Miia Talasniemi

Ms Talasniemi s Tips for Pad Apps Vinkkejä Padin Käyttöön Englannin Kielen Oppimisessa. Juupajoen koulukeskus/kirkonkylän koulu Miia Talasniemi Ms Talasniemi s Tips for Pad Apps Vinkkejä Padin Käyttöön Englannin Kielen Oppimisessa Juupajoen koulukeskus/kirkonkylän koulu Miia Talasniemi Tässä sovellusvinkkejä padin käyttäjälle. Esitellyt sovellukset

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Contents. Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello. Numbers. Colours. 1. This is me. 2. Clothes. 3. Family. 4. Home. 5. Food. 6.

Contents. Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello. Numbers. Colours. 1. This is me. 2. Clothes. 3. Family. 4. Home. 5. Food. 6. Contents Kuinka monta jakson sanaa opit? Väritä tähdet. Hello Numbers Colours 1. This is me 2. Clothes 3. Family 4. Home 5. Food 6. I can 7. School 8. Hobbies 9. Animals 10. Moving around EXTRA Hello Piirrä

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Mobiilisovellukset puheen ja kielen kehityksen tukena. Puheterapeutti Anu Leinonen 9/2014

Mobiilisovellukset puheen ja kielen kehityksen tukena. Puheterapeutti Anu Leinonen 9/2014 Mobiilisovellukset puheen ja kielen kehityksen tukena Puheterapeutti Anu Leinonen 9/2014 Mobiililaitteen edut Helppoja käytännössä Kevyitä kuljettaa mukana ja käsitellä Helppokäyttöisiä Heti käyttövalmiita

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu Sanna Pensonen, suunnittelija Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettitietokoneiden käyttö koulussa vahvistaa lasten ongelmanratkaisutaitoja (Yle uutiset 6.8.14)

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

www.lukimat.fi ja Ekapeli

www.lukimat.fi ja Ekapeli www.lukimat.fi ja Ekapeli Lukemisen ja matematiikan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti Virtuaaliopetuksen päivät 2011 FT Juha Matti Latvala Niilo Mäki Instituutti LukiMat hanke Opetus ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tabletit opetuskäytössä - työpaja

Tabletit opetuskäytössä - työpaja Tabletit opetuskäytössä - työpaja Maakunnallinen lukioveso 27.10.2012 Markus Maunula, FM Centria ammattikorkeakoulu Mitä ovat tabletit? Tabletit opetuksessa Kolme ekosysteemia Sovellukset Sisältö ipad

Lisätiedot

UUTISKIRJE HUHTIKUU 2016

UUTISKIRJE HUHTIKUU 2016 UUTISKIRJE HUHTIKUU 2016 Laura Lindstedtin videoitu haastattelu Kuva: Heini Lehväslaiho Finlandia-voittaja Laura Lindstedtiä haastateltiin Prosak-kirjallisuusklubilla tammikuussa. Hakunilan kirjasto esittää

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Tietotekniikan harjoittelu vaikeasti kehitysvammaisen oppijan kanssa

Tietotekniikan harjoittelu vaikeasti kehitysvammaisen oppijan kanssa 1 Tietotekniikan harjoittelu vaikeasti kehitysvammaisen oppijan kanssa HOUKUTUSPELEJÄ ios käyttöjärjestelmälle 9/2015 Pelejä ennen Syy seuraus pelejä. Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus laitteeseen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Case Visit Helsinki Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Matkailutiedottaja Elisabeth Henrichs Helsingin matkailu sosiaalisessa mediassa

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Tablettitietokoneen ostossa huomioitavia seikkoja. Tuulikki Paturi 28.1.2016

Tablettitietokoneen ostossa huomioitavia seikkoja. Tuulikki Paturi 28.1.2016 Tablettitietokoneen ostossa huomioitavia seikkoja Tuulikki Paturi 28.1.2016 Henkilökohtaiset tietokonelaitteet Älypuhelin mukaan Tabletti Mukaan ja kotiin Läppäri kotiin 2 Mikä on tabletti? Yleiskäyttöinen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö 4.11.2014 Jorma Flinkman Wikipedia.fi 2 Mikä ihmeen tabletti? Taulutietokone (tai paneelitietokone tai tabletti engl. tablet personal computer eli tablet

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress. BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio MAOL syyskoulutuspäivät 5.10.2013 Ipadit opetuksessa ja johtamisessa Aki Puustinen FM (historia, yhteiskuntaoppi ja yrittäjyys) Muuramen lukion rehtori Tiimitehdas Oy toimitusjohtaja Y-love Yrittäjyyslukioverkoston

Lisätiedot

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi.

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Selvitä ilmoituksesta pyydetäänkö sinua ottamaan yhteyttä: soittamalla, lähettämällä hakemus tai täyttämällä lomake.

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com + Digitaalinen tarinankerronta Satu Nurmela www.satujatarina.com + "Digital Stories are short, personal, multimedia tales, told from the heart. Anyone can make them and publish them on screens anywhere.

Lisätiedot

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE Sisällysluettelo Sisällysluettelo Verkkopetoinfoa!... 3 Miten koulut voivat hyödyntää verkkopetoja... 4 Yhteydenotto... 5 Itäisen alueen verkkopedagogit...

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot