Kirkkovaltuusto

Transkriptio

1 Kirkkovaltuusto Paikka ja aika Seurakuntatalo Vihti, torstaina klo Läsnäolevat jäsenet Ali-Mattila Liisa Kivimäki Johanna Pulkkinen Rauno Aspila Pentti Korpela Raija Roms Timo Autelo Asko Kurunmäki Pentti Saario Anne Hacklin Seija Kuusisto Annikki Savinko Aimo Helminen Vilja Laitinen Tiina Sistonen Pertti Hägglund-Viljanen Pia Leikkaa Esa Säiläkivi Paavo Jalava Paula Litja Tuovi Vikgren Senja Jokela Hanna Nieminen Kristiina Välimäki Esa Kaarto Rakel Nieminen Pekka Väre Katriina Ketola Jukka Pietiläinen Timo Yli-Rosti Mikko Kiiski Hannu Pousar Päivi Poissaolevat jäsenet Mari Havukorven tilalla Annikki Kuusisto Ulla Kallion tilalla Aimo Savinko Eila Wilénin tilalla Katriina Väre Neuvonen Mirja-Liisa Muut läsnäolevat Valkeapää Pekka kirkkoherra Yliluoma Tapio talousjohtaja Laakso Marko vs. seurakuntapuutarhuri :t ja Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Esa Leikkaa ja Hanna Jokela Tarkistus suoritetaan Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Allekirjoitukset Puheenjohtaja Timo Roms Pykälät Pöytäkirjanpitäjä Tapio Yliluoma Pöytäkirjan tarkistajat Esa Leikkaa Hanna Jokela

2 Kirkkovaltuusto KV 48 asia n:o 1 KOKOUKSEN AVAUS Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Timo Roms avasi kokouksen. Anne Saario piti alkuhartauden, jossa hän puhui joulun lahjoista. Alkuhartauden päätteeksi veisattiin virsi 31 vanhoilla sanoilla En etsi valtaa loistoa. NIMENHUUTO: Suoritettiin nimenhuuto. Saapuvilla oli 29 varsinaista ja 3 varavaltuutettua, liite. KV 49 asia n:o 2 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kokouskutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta (KJ 8:5,2). Esityslista liitteineen on toimitettava valtuutetuille vähintään kolme päivää ennen kokousta (KV:n työjärjestys 8,2 ). Kokouskutsu asialuetteloineen ja esityslista on lähetetty Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet kirkkovaltuuston jäsenistä on saapuvilla (KL 7:4,1). Ehdotus: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 Kirkkovaltuusto KV 50 asia n:o 3 KAHDEN NTARKASTAJAN VALINTA Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 4,1 :n mukaan kirkkovaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Valtuusto voi erikseen päättää, että pöytäkirja tai sen osa tarkastetaan heti. Ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Esa Leikkaa ja Hanna Jokela. KV 51 asia n:o 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asiat otetaan esityslistalle puheenjohtajan määräämään järjestykseen ja käsitellään, jollei valtuusto toisin päätä, esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Asioiden käsittelyn pohjana on kirkkoneuvoston ehdotus (KV:n työjärjestys 9 ). Kirkkovaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä (KV:n työjärjestys 1,1 ). Ehdotus: Esityslista hyväksyttäneen kokouksen työjärjestykseksi. Muissa esille tulevissa asioissa käsitellään kiireellisenä asiana kirkkoneuvoston tekemä esitys määräaikaisen nuorisotyönohjaajan viran perustamisesta. Ensin käsitellään pykälät 56 ja 57 ja muut pykälät tämän jälkeen esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Kirkkovaltuusto KV 52 asia n:o 5 HANKINTOJEN JA MUIDEN ASIOIDEN PÄÄTÖSVALTARAJAT Kirkkoneuvosto Hankintojen päätösvaltarajat Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston on päätettävä, kuinka suuren hankinnan tai muun päätöksen yksittäinen viranhaltija tai hallintoelin voi tehdä. Päätösvaltarajoja tarvitaan kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston päätösten toimeenpanossa. Hankintojen taustalla on kirkkovaltuustossa hyväksytty talousarvio. Kirkkovaltuusto ottaa kantaa siihen hankitaanko joku kohde. Talousjohtaja valmistelee hankinnan ja tuo asian hankkeen suuruudesta (euromäärästä) riippuen kirkkovaltuuston tai kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi. Pienemmissä hankkeissa talousjohtaja tekee itse päätöksen ja alistaa päätöksen kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan kirkkoherralle ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajalle. Päätösvaltarajoja tarvitaan myös irtaimen omaisuuden myynnissä ja maksuvapautusten myöntämisessä. Seurakunta ei pääsääntöisesti myy irtainta omaisuutta. Kyse on lähinnä vanhentuneista koneista ja kalusteista. Taide ja sakraaliesineiden luovuttamisesta päättää kirkkoneuvosto. Maksuvapautukset koskevat tilanteita, jossa pyydetään maksuvapautusta esim. rippileirimaksusta työttömyyden ym. taloudellisten asioiden vuoksi. Maksuvapautuskysymyksissä talousjohtaja hyödyntää diakoniatyöntekijöiden asiantuntemusta. Kirkkoneuvosto antaa tarkemmat määräykset maksuvapautusten myöntämisen periaatteista. Esitys: Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto keskustelee hankintojen ja muiden asioiden päätösvaltarajoista. Päätös asiasta tehdään seuraavassa kokouksessa. Keskustelun pohjaksi esitetään seuraavia päätösvaltarajoja:

5 Kirkkovaltuusto KV 52 kirkkovaltuusto 1. myöntää kirkkoneuvostolle tavaroiden, palvelujen ja investointien hankintarajaksi 25 % käyttötalousosan menojen loppusummasta; 2. myöntää kirkkoneuvostolle rakennuspiirustusten hyväksymisoikeuden, jos kustannusarvio ei ylitä 6 % käyttötalousosan menojen loppusummasta; 3. valtuuttaa kirkkoneuvoston myymään tai lahjoittamaan irtainta omaisuutta, jos myyntihinta ei ylitä 10 % käyttötalousosan menojen loppusummasta; 4. valtuuttaa talousjohtajan myymään irtainta omaisuutta, jos omaisuuden arvo ei ylitä euroa; 5. antaa talousjohtajalle oikeuden myöntää maksuvapautuksen osittain tai kokonaan seurakunnan maksuista kirkkoneuvoston vahvistamien periaatteiden mukaan; kirkkoneuvosto 1. myöntää talousjohtajalle tavaroiden, palvelujen ja investointien hankintarajaksi euroa. 2. myöntää seurakuntapuutarhurille tavaroiden ja palvelujen hankintarajaksi euroa. Asian käsittely: Kirkkoneuvosto keskusteli hankintojen ja muiden asioiden päätösvaltarajoista. Keskustelujen jälkeen kirkkoneuvosto totesi, että asiassa voidaan tehdä myös päätös eikä asiaa ole tarvetta käsitellä seuraavassa kokouksessa. Kirkkoneuvosto esittää yksimielisesti kirkkovaltuustolle hankintojen ja muiden asioiden päätösvaltarajoiksi seuraavaa: kirkkovaltuusto 1. myöntää kirkkoneuvostolle tavaroiden, palvelujen ja investointien hankintarajaksi 10 % käyttötalousosan menojen loppusummasta; 2. myöntää kirkkoneuvostolle rakennuspiirustusten hyväksymisoikeuden, jos kustannusarvio ei ylitä 10 % käyttötalousosan menojen loppusummasta; 3. valtuuttaa kirkkoneuvoston myymään tai lahjoittamaan irtainta omaisuutta, jos myyntihinta ei ylitä 5 % käyttötalousosan menojen loppusummasta; 4. valtuuttaa talousjohtajan myymään irtainta omaisuutta, jos omaisuuden arvo ei ylitä euroa; 5. antaa talousjohtajalle oikeuden myöntää maksuvapautuksen osittain tai kokonaan seurakunnan maksuista kirkkoneuvoston vahvistamien periaatteiden mukaan;

6 Kirkkovaltuusto KV 52 Kirkkoneuvosto päätti myöntää talousjohtajalle tavaroiden, palvelujen ja investointien hankintarajaksi euroa. Kirkkoneuvosto päätti, että talousjohtajan maksuvapautusten myöntämisessä on selvitettävä esim. työalan johtavalta työntekijältä taustoja siitä onko hakijan taloudellinen tilanne sellainen kuin hakemuksessa kerrotaan. Kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkovaltuustolle irtaimen omaisuuden myymisen periaatteista seuraavaa: Irtaimen omaisuuden myymisessä talousjohtaja selvittää omaisuuden arvon asiantuntijoilta tai muulla luotettavalla tavalla. Taide- ja soitinesineiden mahdolliset myynnit tuodaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Seurakuntapuutarhurin hankintojen päätösvaltarajaa ei päätetty tässä yhteydessä. Seurakuntapuutarhurin päätösvaltarajat käsitellään myöhemmin yhdessä muiden johtavien viranhaltijoiden päätösvaltarajojen kanssa. KIRKKOVALTUUSTO Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

7 Kirkkovaltuusto KV 53 asia n:o 6 KIRKKOVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto vahvistaa kirkkojärjestyksen 8 luvun 8 :n nojalla itselleen työjärjestyksen. Työjärjestyksessä on tarkemmat määräykset kirkkovaltuuston työskentelystä sen lisäksi mitä kirkkolaissa säädetään ja sen nojalla kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä määrätään. Kirkkolaissa sekä erityisesti kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä on säännelty tarkemmin hallintoelinten koollekutsuminen, asioiden käsittelymenettely ja vaalien toimittaminen. Työjärjestyksessä ei siten ole syytä toistaa näitä perussäännöksinä noudatettavia säännöksiä. Kun työjärjestykseen otettavista täydentävistä määräyksistä pelkästään muodostuisi liian hajanainen, on työjärjestys laadittu siten, että varsinaisten työjärjestyksen omien määräysten kohdalle on otettu siinä käsiteltävää asiaa koskevat kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännökset. Näin työjärjestys muodostaa yhden kokonaisuuden kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja jäsenten tueksi ilman että normaalitapauksessa on tutkittava erikseen em. säädöksiä. Tällaista tarvetta saattaa ilmetä lähinnä silloin kun kirkkovaltuusto toimittaa suhteelliset vaalit. Käytännössä tällaiset vaalit valtuustotasolla ovat kuitenkin harvinaisia. Muutoksena on myös otettava huomioon, että suhteellisessa vaalissa voidaan äänestää ainoastaan ehdokaslistalla olevaa ehdokasta. Ehdotus: Talousjohtaja ehdottaa, että kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi liitteen mukaisen Vihdin seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen. Kirkkoneuvosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti ja esittää Vihdin seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi.

8 Kirkkovaltuusto KV 53 Kirkkovaltuusto Asian käsittely: Pertti Sistonen esitti, että tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan työjärjestyksessä olevat lakiviittaukset ja arvioidaan uudelleen pykälän 13 sisältö. Onko muutosehdotukset, ponnet, esityslistasta poikkeavat ehdotukset sekä aloitteet annettava pääsääntöisesti kirjallisesti vai vain puheenjohtajan erikseen vaatiessa? Pertti Sistonen ehdotti, että nykyinen käytäntö, jossa muutosehdotuksia ym. voitaisiin antaa pääsääntöisesti muutoin kuin kirjallisesti kokouksessa, jatkuisi. Pertti Sistonen ehdotti, että kirkkovaltuusto palauttaisi kirkkovaltuuston työjärjestyksen kirkkoneuvostolle uudelleen valmisteltavaksi. Pekka Nieminen kannatti Pertti Sistosen esitystä. Kirkkovaltuusto palautti yksimielisesti kirkkovaltuuston työjärjestyksen kirkkoneuvostolle uudelleen valmisteltavaksi. Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuuston työjärjestys on tarkistettu uudelleen. Talousjohtaja on keskustellut sekä Espoon että Lapuan hiippakunnan lakimiesasessorien kanssa siitä, pitääkö kirkkovaltuuston työjärjestys käsitellä uudelleen silloin kun joku kirkkolain, järjestyksen tai hallintolain kohta muuttuu. Kirkkovaltuuston työjärjestyksen alussa todetaan, että sen lisäksi mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään kirkkovaltuustosta, on sen toiminnassa noudatettava tämän työjärjestyksen määräyksiä. Kirkkovaltuuston työjärjestyksessä ei siis voida päättää sellaisista asioista, joista on jo säädetty lailla. Työjärjestyksessä olevat lakiviittaukset pykälien kohdalla ovat lähinnä puheenjohtajan apuna kokouksen johtamisessa sekä kirkkovaltuutettujen tietona siitä, mitä laissa on säädetty kirkkovaltuustosta. Kirkkovaltuuston työjärjestys voidaan hyväksyä vaikka lakiviittauksia ei olisikaan itse työjärjestyksessä. Kirkkovaltuuston työjärjestys on edelleen voimassa oleva, vaikka yksittäinen laki muuttuisi, jos lainmuutos on sellainen, että sen tosiasiallinen sisältö ei muutu aikaisempaan nähden. Mikäli lain sisältö muuttuu ja siitä aiheutuisi ristiriita kirkkovaltuuston työjärjestykseen, on silloin noudatettava lakia ja kirkkovaltuuston työjärjestys on toki tältä osin muutettava.

9 Kirkkovaltuusto KV 53 Tarkistettuun kirkkovaltuuston työjärjestykseen on muutettu kirkkovaltuuston kokouksessa huomatut vanhentuneet lakiviittaukset sekä esitetty 13 :ssä vaihtoehto B, jossa muutosehdotusten, ponsien ja aloitteiden antaminen voidaan tehdä kokouksessa pääsääntöisesti suullisesti ja vain puheenjohtajan erikseen vaatiessa kirjallisesti. Esitys: Talousjohtaja esittää kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi liitteen mukaisen kirkkovaltuuston työjärjestyksen. Kirkkovaltuuston työjärjestys annetaan kirkkovaltuuston vahvistettavaksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. KIRKKOVALTUUSTO Asian käsittely: Pertti Sistonen esitti, että kirkkovaltuuston työjärjestyksestä korjataan sivulla 10 olevan lakitekstin väärin kirjoitettu sana. Asetettava sana muutetaan sanaksi asetettu. (Jos virka tai luottamustoimi täytetään ehdollepanon perusteella, äänten mennessä vaalissa tasan valituksi tulee se, joka on asetettu ehdolle toisen edelle.) Kirkkovaltuusto hyväksyi korjausesityksen yksimielisesti. Pertti Sistonen esitti, että pykälän 14 kohdalla oleva lakitekstiviittaus äänestysmenettelystä poistetaan kokonaan. Lakitekstiviittauksessa on virheellisesti mainittu, että kirkkolain 7 luvun 4 pykälässä on myös neljäs momentti. Lisäksi Pertti Sistonen esitti, että lakitekstiviittauksen tilalle laitetaan kirkkolain 25 luvun 10a pykälä, jossa mainitaan miesten ja naisten osallistumisesta toimielimissä (40 % sääntö, tasa-arvo). Kirkkovaltuusto hyväksyi lakitekstiviittauksen momenttikorjauksen mutta kukaan ei kannattanut koko äänestysmenettelylakitekstiviittauksen poistamista ja korvaamista kirkkolain 25 luvun 10a pykälällä. Kirkkovaltuusto vahvisti kirkkovaltuuston työjärjestyksen yksimielisesti edellä mainituin korjauksin.

10 Kirkkovaltuusto KV 54 asia n:o 7 LISÄTALOUSARVIO VUODELLE 2013 Kirkkoneuvosto Talousarvion sitovuustaso Vihdin seurakunnan talousarvion sitovuustasoksi on määritelty talousarvion hyväksymisen yhteydessä nettoperiaate kustannuspaikoittain työalakatetasolla lukuunottamatta henkilöstömenoja. Esim. diakoniatyölle on vuoden 2013 talousarviossa vahvistettu tuloarvioksi henkilöstömenoihin palvelujen ostoihin vuokriin tarvikkeiden ostoihin avustuksiin muihin kuluihin toimintakuluja yhteensä toiminta/työalakate e e e 300 e e e e e e Talousarvion sitovuustason mukaan diakoniatyö voi esim. ylittää tarvikkeiden ostojen kokonaismäärän jos vastaava alitus löytyy esim. avustustililtä eli käytännössä jaettaisiin suunniteltua vähemmän avustuksia. Kun työalakate on e ja siitä otetaan pois henkilöstömenot e, voidaan diakoniatyön menoja käyttää harkinnan mukaan joustavasti euron sisällä. Jos tuloarvio pettäisi ja tuloja ei tulisi lainkaan, olisi toteutunut työalakate ilman henkilöstömenoja ( ), joka olisi kirkkovaltuuston vahvistamaa työalakatetta suurempi. Näin diakoniatyössä pitäisi vähentää menoja vuoden aikana e. Tai jos diakoniatyössä käytettäisiin esim. palvelujen ostoihin euroa, pitäisi diakoniatyön saada lisää tuloja e tai vähentää muita menoja e, jotta kirkkovaltuuston asettamaa työalakatetta ei ylitettäisi.

11 Kirkkovaltuusto KV 54 Talousarvion ylitykset Työmuodot ovat ylittäneet kirkkovaltuuston asettaman talousarvion useana vuonna. Syynä ovat olleet esim. ennalta arvaamattomat menot, joita ei ole otettu huomioon talousarvion laadinnan yhteydessä. Tällaisia ennalta arvaamattomia menoja tulee varsinkin kiinteistötoimeen. Esim. ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmän koneissa on osia, joista ei näy päällepäin hajoavatko ne vai säilyvätkö ehjinä tulevana vuonna. Yksi osa tai laite saattaa maksaa tuhansia euroja. Mikäli kaikkien kiinteistöjen jokaiseen koneeseen ja laitteeseen laitettaisiin varaus mahdollista uusimista varten, nousisi talousarvion loppusumma kymmenillä tuhansilla euroilla. Ylisuuret varaukset korjauskuluihin heikentäisivät vuosikatetta ja aiheuttaisivat siten talousarviossa paineita muiden menojen leikkaamiseen tai tulojen lisähankintaan. Menojen muut leikkaukset olisivat turhia, jos koneet säilyisivätkin ehjinä. Tämän vuoksi on nähty tarkoituksenmukaisempana varata talousarvioon pienempi määräraha korjauksiin ja hyväksyä tarvittaessa korjausmäärärahojen ylitykset. Toisena isona syynä talousarviomäärärahojen ylityksiin ovat olleet toimintaan nähden liian pienet määrärahat. Toimintasuunnitelmien taso on mitoitettu suuremmaksi kuin mitä talousarviossa on osoitettu varoja toimintaan. Esim. työterveyshuoltomenoihin on varattu vuoden 2013 talousarviossa euroa. Työterveyshuoltomenot olivat vuonna 2012 n euroa, vuonna 2011 n euroa ja v n euroa. Jotta talous ja toiminta olisi ollut tasapainossa jo talousarvion laadinnan yhteydessä olisi toimintasuunnitelmaan pitänyt laittaa tehtäväksi työterveyshuoltopalvelujen vähentäminen tai talousarvioon olisi pitänyt laittaa työterveyshuoltoon lisää varoja n e, = e, joka olisi ollut kolmen aikaisemman vuoden keskiarvo. Näin talousarvio olisi ollut lähtökohdiltaan realistisempi. Talousarviomuutosten hyväksyminen ja ajankohta Talousarvion määrärahojen ylitykset hyväksyy kirkkovaltuusto. Talousarvion muutokset on esitettävä kirkkovaltuustolle talousarviovuoden aikana. Käytännössä talousarviomuutokset on aikaisemmin esitetty kirkkovaltuustolle tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä seuraavana vuonna. Palvelujen ja tarvikkeiden ylitykset on katettu henkilöstömenojen tileiltä säästyneillä määrärahoilla.

12 Kirkkovaltuusto KV 54 Vuoden 2013 talousarvion ylitykset Talousarvion toteutumisesta on tehty arvio, jossa on huomioitu toteutuneet tulot ja menot tammi-syyskuulta 2013 sekä arvioitu lokajoulukuun 2013 tulevat tulot ja menot. Tämän lisätalousarvion mukaan käyttötalousosan sitovuustason mukaiset menot (palvelut, tarvikkeet, vuokrat, avustukset ja muut kulut) ylittyisivät yhteensä n euroa. Vastaavasti henkilöstömenoihin varatut määrärahat alittuisivat n euroa. Tehtäväalakohtaiset määrärahojen ylitykset ja alitukset ovat liitteenä. Pääsyy tehtäväalueiden menojen ylityksiin on toimintaan nähden liian pienet määrärahavaraukset. Toimintaa on järjestetty ja rakennuksia ylläpidetty vakiintuneen tavan ja toimintasuunnitelmien mukaan. Vuoden 2013 palvelujen, tarvikkeiden, vuokrien, avustusten ja muiden kulujen yhteismäärä on talousarviossa euroa. Toimintatuottojen yhteissumma on e, jolloin koko seurakunnan käyttötalousosan menojen ja tulojen sitovuustasona on euroa. Sitovuustason mukaisten menojen loppusumma on menoylitykset mukaan laskien n e. Ylityksen määrä on vuoden 2013 talousarvioon nähden n. 17 %. Ylitys ei tarkoita sitä, että menoja olisi käytetty vuonna 2013 poikkeuksellisen paljon, sillä vuonna 2012 käyttötalousosan sitovuustason mukaisten menojen loppusumma oli n e. Käytännössä vuoden 2013 työmuotojen menojen kokonaismäärä on vuoden 2012 tasolla. Toiminnan määrä on kasvanut vuodesta 2013 esim. rippikoulutyössä (Rippikoulun isosten määrä on kasvanut, jolloin mm. elintarvikemenot ovat lisääntyneet). Inflaatio on lisännyt menoja hintojen kohoamisen muodossa. Mikäli otettaisiin huomioon lisääntynyt toiminta ja inflaatio, olisi menoylitysten pitänyt olla vieläkin suurempia. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu siten, että talousarviomäärärahojen perusteena on ollut vuosien 2011, 2012 ja 2013 toteutuneet menot ja tulot. Näin talousarvion pitäisi olla toimintasuunnitelmiin nähden realistisempia.

13 Kirkkovaltuusto KV 54 Talousarvion liittyminen pankkitiliin Talousarvion määräraha ei tarkoita sitä, että työmuodolle varataan pankkitilille vastaava summa rahaa menojen katteeksi. Seurakunnan menojen maksu hoidetaan pankkitilien kautta mutta, jotta pankkitilillä on rahaa, pitää pankkitilille tulla verotuloja ja maksutuottoja. Talousarviossa arvioidaan kuinka paljon tuloja seurakunta todennäköisesti saa ja kuinka paljon menoja näillä tuloilla voidaan rahoittaa. Jos tuloja ei tulekaan niin paljon kuin on arvioitu, ei pankkitilillä ole rahaa menojen maksamiseen vaikka talousarviossa onkin menolle määräraha. Talousarvion määrärahatili on laskennallinen eikä pankkitilin kaltainen varaus. Jotta lisätalousarvio tai määrärahan siirto voidaan toteuttaa käytännössä, on varmistuttava onko seurakunnalla tarpeeksi kassavaroja laskujen maksuun. Vihdin seurakunnan vuoden 2013 talousarviossa oli odotettu, että verotuloja olisi kertynyt yhteensä euroa. Verotulokertymien ja loppuvuoden verotuloarvioiden perusteella verotuloja tulee n euroa eli euroa arvioitua vähemmän. Toiminnan vähentäminen olisi ollut hyvin vaikeaa näin suuressa mitassa. Vuoden 2013 talousarvion investointimenot alittuvat, koska leirikeskuksen rantasaunan rakentaminen siirtyy vuodelle Investointimenoihin oli varattu yht euroa ja toteuma tulee olemaan kassavirtaennusteen mukaan n euroa. Talousarviomäärärahat alittuvat siten n euroa. Jotta seurakunnan kassassa olisi rahaa, on investointimenoja karsittu ja siirretty tuleviin vuosiin. Näin vuoden 2013 heikommat verotulokertymät on otettu huomioon talouden tasapainottamisessa. Lisätalousarvion rahoittaminen Jotta lisätalousarviopäätös voidaan tehdä, tulee tietää laskennallisten talousarviotilien lisäksi seurakunnan todellinen rahaliikenne. Tämä rahaliikenne selviää kassavirtalaskelmasta. Kassavirta- eli rahoituslaskelmassa huomioidaan koko seurakunnan menot ja tulot. Vihdin seurakunnan kokonaismenojen ja tulojen erotus on lievästi miinuksella. Vuoden 2013 talousarvio oli laadittu siten, että toiminnan ja investointien toteuttaminen heikentäisi kassavaroja n euroa. Kassavirtaennusteen mukaan kassa heikkenee toteutuneiden toimintamenojen ja investointien mukaan v n euroa.

14 Kirkkovaltuusto KV 54 Kassavirtalaskelma Vihdin srk 2013 Ennuste budjetti 2013 B2013 Ero KASSAAN MAKSUT Maksut ym. toimintatuotot Verotulot Muut rahoitustuotot YHTEENSÄ KASSASTA MAKSUT Henkilöstömenot Palveluiden ostot Vuokrat Aineet ja tarvikkeet Avustukset Muut kulut Rahoituskulut YHTEENSÄ TOIMINNAN KASSAVIRTA INVESTOINNIT Investoinnit hyödykkeisiin Pysyvien vastaavien myyntitulot Rahoitusosuudet investoint. Investointien kassavirta TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA YHTEENSÄ Talousjohtajan esitys: Vihdin seurakunnan kassavarat olivat n e. Kirkkoneuvosto hyväksyy osaltaan vuoden 2013 lisätalousarvion liitteen mukaisesti ja antaa asian kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Kirkkovaltuusto KV 54 KIRKKOVALTUUSTO Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

16 Kirkkovaltuusto KV 55 asia n:o 8 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMAT VUOSILLE SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuuston tulee kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyä seurakunnalle talousarvio seuraavalle varainhoitovuodelle (KJ 15:3). Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan (KJ 15:2). Vihdin seurakunnan vuosien taloussuunnitelmien tavoitteena on, että seurakunnan vuonna 2012 alijäämäiseksi kääntynyt talous muuttuu hieman ylijäämäiseksi vuodesta 2014 alkaen. Talousarvioehdotus perustuu kirkkovaltuuston hyväksymään talouden tasapainotussuunnitelmaan, jossa vuosien tilikauden tulokseksi tavoiteltiin n euroa. Tilikausien tulos on taloussuunnitelmissa vuosina keskimäärin n euroa. Tilikauden ylijäämäiset tulokset on tarkoitus rahastoida tulevia investointeja varten. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma esitykset ovat liitteenä. Talousarviot ja toimintasuunnitelmat on laadittu talouden tasapainotussuunnitelmien asettamien rajojen puitteissa. Työmuotojen esitykset on otettu huomioon ja toimintamäärärahat mitoitettu mahdollisimman realistiselle tasolle. Investointisuunnitelmat vuosille perustuvat pääosin kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston aikaisempiin päätöksiin niistä investointihankkeista, joita olisi toteutettava esim. Riuttarannan rantasauna. Investointisuunnitelmat tarkentuvat vuosien 2015 ja 2016 osalta sen jälkeen kun kiinteistötoimen strategia on saatu valmiiksi. Kiinteistötoimen strategian tavoiteltu valmistumisaika on syksy Talousarvion ja suunnitelmien yksityiskohtaiset selvitykset ja perustelut käyvät ilmi talousarvioehdotuksesta ja -suunnitelmasta sekä toimintasuunnitelmasta. Nämä asiakirjat selityksineen ja laskelmineen antavat kokonaiskuvan seurakunnan talouden suuntaviivoista sekä mahdollisuuden perehtyä aina yksittäisen työmuodon suunnitelmiin ja määrärahaesityksiin talousarviovuodelle. Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut sekä toimintasuunnitelma on liitteenä.

17 Kirkkovaltuusto KV 55 Hautainhoitorahaston talousarvio on liitetty seurakunnan talousarvion yhteyteen omana kokonaisuutena. Esitys: Kirkkoherra esittää, että kirkkoneuvosto päättää hyväksyä talousarvioehdotuksen ja toimintasuunnitelman vuodelle 2014, toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille ja esittää ne kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. KIRKKOVALTUUSTO Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

18 Kirkkovaltuusto KV 56 asia n:o 9 HAUTOJEN KUULUTUKSET Kirkkoneuvosto / hautausmaan katselmus Vihdin seurakunnan hautausmailla on kartoitettu sellaisia hautoja, joiden hallinta-aika on päättynyt ja sellaisia hautoja, joiden haudanhoito on laiminlyöty. Kirkkolain 17 luvun 5 :ssä todetaan: Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella. Seurakunta voi sopia hautaoikeuden haltijan kanssa, että seurakunta ottaa korvauksesta määräajaksi vastuun haudan hoidosta. Seurakunta voi tehdä sopimuksia hautojen hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan. Jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty, kirkkoneuvosto voi velvoittaa hautaoikeuden haltijan kunnostamaan haudan vuoden määräajassa siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi. Jollei hän sitä tee, kirkkoneuvosto voi julistaa hautaoikeuden menetetyksi. Päätöksestä on tiedotettava 24 luvun 11 :n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Milloin hautaoikeuden haltijasta tai hänen olinpaikastaan ei saada tietoa, ilmoitus 3 momentissa tarkoitetusta tai hautaustoimilain 14 :n 3 momentissa tarkoitetusta tai muusta hautaa koskevasta päätöksestä tai ilmoituksesta on pantava tiedoksi haudalle. Päätöksestä tai ilmoituksesta on lisäksi kuulutettava paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Vs. seurakuntapuutarhuri on laatinut liitteen mukaisen listan haudoista, joiden hallinta-aika on päättynyt tai joiden hoito on olennaisesti laiminlyöty. Liitteen mukaisessa listassa on myös alustava toimenpideehdotus siitä mitä kuulutetuille ja hallinta-ajan päättyneille haudoille tehdään.

19 Kirkkovaltuusto KV 56 Vs. seurakuntapuutarhuri ehdottaa, että asiassa edetään seuraavasti: 1. Vaihe päättyneet hallinta-ajat, hoitamattomat haudat, Vaihe hautaustoimen esitys seurakunnalle palautuvista haudoista jatkotoimenpiteineen KN Päätös asiantuntijatyöryhmän perustamisesta. 3. Vaihe Asiantuntijatyöryhmä tarkastaa seurakunnalle palautuvat haudat ja vahvistaa niille tehtävät toimenpiteet Ehdotus asiantuntijatyöryhmien kokoonpanosta Vihdin hautausmaa ja Kirkonmäen hautausmaa Vihdin museon edustaja Seurakunnan luottamushenkilöiden edustaja Vihti-seuran edustaja Seurakunnan edustaja (seurakuntapuutarhuri) Vihtijärven hautausmaa Vihdin museon edustaja Seurakunnan luottamushenkilöiden edustaja Vihti-seuran edustaja Vihtijärven kyläyhdistyksen edustaja Seurakunnan edustaja (seurakuntapuutarhuri) KN Päätös seurakunnalle palautuvista haudoista ja jatkotoimenpiteistä. KV Päätös seurakunnan kustannuksella säilytettävistä haudoista.

20 Kirkkovaltuusto KV Vaihe Kuulutus seurakunnalle palautuvista haudoista o ilmoitetaan kirjallisena siinä tapauksessa, että haudan haltija yhteystietoineen on tiedossa o jos riittäviä yhteystietoja ei ole, kuulutuksesta ilmoitetaan haudalla o kaikki seurakunnalle palautuvat haudat ilmoitetaan paikallislehdessä - Omaisilla on mahdollisuus poistaa muistomerkit ja muut rakenteet seurakunnalle palautuvalta haudalta Jos kirkkovaltuusto on määrännyt muistomerkin säilytettäväksi, omaiset eivät voi poistaa muistomerkkiä hautausmaalta. 5. Vaihe seurakunnalle palautuneiden hautojen muistomerkit, muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät vastikkeetta seurakunnalle, jos omaiset eivät ole niitä annetussa määräajassa haudalta poistaneet (Hautaustoimilaki 5:14) - seurakunnalle palautuneiden hautojen purku - palautuneet haudat siirtyvät kirkkoneuvoston vahvistamaan käyttöön heti esitettyjen toimenpiteiden valmistuttua Kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti vs. seurakuntapuutarhurin esityksen seurakunnalle palautuvien hautojen kuulutusmenettelystä. Asiantuntijatyöryhmään nimettiin seurakunnan luottamushenkilöistä Vihdin ja Kirkonmäen hautausmaille Rauno Pulkkinen ja Vihtijärven hautausmaan osalle Pia Hägglund-Viljanen. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin seurakunnan luottamushenkilö ja sihteeriksi vs. seurakuntapuutarhuri. Merkittiin tiedoksi, että Vihti-seuran edustajana toimii Timo Roms.

21 Kirkkovaltuusto KV 56 Kirkkoneuvosto Asiantuntijatyöryhmä on tarkastanut seurakunnalle palautuvat haudat ja tehnyt esityksen niille tehtäville toimenpiteille. Asiantuntijatyöryhmien muistiot ovat liitteenä. Lista haudoista, joiden hallinta-aika on päättynyt tai joiden hoito on olennaisesti laiminlyöty, on liitteenä. Listassa on myös toimenpideehdotus siitä mitä kuulutetuille ja hallinta-ajan päättyneille haudoille tehdään. Seurakuntapuutarhuri kertoo kokouksessa tarkemmin hautojen kuulutuksista ja toimenpiteistä. Esitys: Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy liitteen mukaiset toimenpide-ehdotukset haudoille. Päätös siitä, mitkä haudat luokitellaan kulttuurihaudoiksi, annetaan kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi (KL 17:5). Haudat, joiden hautaoikeus julistetaan päättyneeksi, on mainittu liitteessä. Seurakunnalle palautuneiden hautojen omaisille annetaan kuulutusmenettelyn kautta mahdollisuus poistaa hautamuistomerkki ja muut rakenteet. Mikäli omaiset eivät poista muistomerkkiä tai muita rakenteita, siirtyvät ne seurakunnan omistukseen vastikkeetta kuulutusajan jälkeen. Tällöin muistomerkkien ja muiden hautarakenteiden suhteen toimitaan liitteen esityksen mukaan. Omaisilla on mahdollisuus poistaa muistomerkit ja muut rakenteet seurakunnalle palautuvalta haudalta ajalla Jos kirkkovaltuusto on määrännyt muistomerkin säilytettäväksi, omaiset eivät voi poistaa muistomerkkiä hautausmaalta. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Kirkkovaltuusto KIRKKOVALTUUSTO Asian käsittely: Yhteenvetolomake niistä palautuneista haudoista, jotka esitetään säilytettäviksi kulttuurihautoina (S/M) tai sellaisina hautoina, joiden hautamuistomerkit säilytetään haudan uuden luovutuksen yhteydessä (S/K) on liitteenä. S/M haudat tulevat seurakunnan varoilla hoidettaviksi. S/K haudat tulevat seurakunnan varoilla hoidettaviksi siihen asti kunnes haudat luovutetaan uudelleen käyttöön. S/K hautoja hoidetaan niin, että haudan hoidon yleiset vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Kirkkovaltuuston päätös koskee vain em. S/M tai S/K hautoja. Seurakunnalle kuulutusmenettelyn kautta palautuneet muut haudat annetaan kirkkovaltuustolle tiedoksi. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

23 Kirkkovaltuusto KV 57 asia n:o 10 HAUTOJEN HALLINTA-AIKA VIHDIN HAUTAUSMAAN OSASTOILLA Kirkkoneuvosto Vihdin hautausmaan osastoilta on luovutettu hautoja vuodesta 1993 alkaen. Luovutushetkellä hautojen koskemattomuusaika on ollut 20 vuotta ja hautojen hallinta-aika on ollut 25 vuotta vahvistettu Vihdin hautausmaan käyttösuunnitelma muutti osastojen koskemattomuusajan 40 vuoteen. Näin ollen hautojen hallinta-aika tulee päättymään ennen koskemattomuusajan täyttymistä. Uusia arkkuhautauksia osastoille tehtäessä haudan hallinta-ajaksi tulee hautaustoimen ohjesäännön (2013) velvoittamana sama aika, kuin haudan koskemattomuusaika on, eli 40 vuotta. Hautojen muuttunut koskemattomuusaika asettaa aiemmin osastoilta hautapaikan lunastaneet epätasa-arvoiseen asemaan koskemattomuusajan muutoksen jälkeen hautapaikan lunastaneisiin nähden. Käytännön esimerkki Alkuperäinen hallinta-aika Muutettu hallintaaika Hauta lunastettu 15 vuotta sitten 25 vuotta 40 vuotta Hautaan tulee uusi hautaus, jonka vuoksi hallinta-aikaa on jatkettava 30 vuotta 15 vuotta Kustannukset hallinta-ajan jatkamisesta Uusi hautapaikka maksaa 50. Esimerkin hinnoittelu vihtiläisen vainajan mukaan. Seurakuntapuutarhurin esitys: Omaisten yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi esitän osastoilta lunastettujen hautojen hallinta-aikojen muuttamista hautausmaan käyttösuunnitelman vaatiman koskemattomuusajan mittaisiksi ilman omaisilta perittäviä korvauksia. Käytännössä tämä tarkoittaa hallintaajan jatkamista 15 vuodella haudoilla, jotka on lunastettu ennen hautausmaan käyttösuunnitelman vahvistamista.

24 Kirkkovaltuusto KV 57 Esitys: Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy seurakuntapuutarhurin tekemän esityksen hautojen hallinta-aikojen muuttamisesta. Asia annetaan kirkkovaltuuston vahvistettavaksi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. KIRKKOVALTUUSTO Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

25 Kirkkovaltuusto KV 58 asia n:o 11 RIUTTARANNAN RANTASAUNAN RAKENNUSPIIRUSTUKSET Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto päätti pitämässään kokouksessa, että Riuttarannan vanha rantasauna puretaan käyttökelvottomana ja tilalle rakennettaisiin vanhan rantasaunan välittömään läheisyyteen uusi rantasauna. Vs. talousjohtaja kutsui rakennusprojektin suunnittelijaksi rakennusmestari Jorma Kirveskallion ja rakennussuunnittelijaksi arkkitehtitoimisto Marja-Terttu Mäen. Hanketta varten perustettiin rakennustoimikunta, johon kuuluvat: Rakennusmestari Jorma Kirveskallio, kirkkoherra Pekka Valkeapää, vs. talousjohtaja Outi Virtanen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Timo Roms, kappalainen Matti Helimäki ja erityisammattimies Christer Kairenius. Rakennustoimikunnan puheenjohtajana toimii Timo Roms ja sihteerinä toimikunnan kutsusta kiinteistönhoitaja Henry Hanhisuanto. Rakennustoimikunta on kokouksissaan ja tarkastellut rantasaunan piirustuksia ja kuullut välillä työntekijäkuntaa laadittujen piirustusten pohjalta. Rantasaunan piirustukset ja julkisivuluonnokset, liite, ovat rakennustoimikunnan mielestä nyt sellaiset, että uusi rantasauna palvelisi saunomis- ja hartaustilana hyvin seurakunnan rippikoulutyötä ja muuta toimintaa Riuttarannassa. Rakennustoimikunta pitää tärkeänä, että rantasauna rakennetaan ympärivuotista käyttöä varten. Rantasauna on ensiarvoisen tärkeä peseytymistila vanhan päärakennuksen rippikoululeireille, mutta se palvelisi ympärivuotisena rakennuksena kaikkea seurakunnan toimintaa Riuttarannassa. Nykyaikaisen rantasaunan ja takkahuoneen rakennusvaatimukset ovat korkeatasoiset. Kun rakennetaan tilat kahdelle 15 hengen ryhmälle yhteiseen saunomiseen, yksinomaan saunatilat ovat varsin mittavat. Kun tähän lisätään asianmukaiset saniteettitilat ja takkahuone rakennukselle tulee kokoa yli 200 m2.

26 Kirkkovaltuusto KV 58 Riuttarannan uuden rantasaunan rakentamista varten on saatu poikkeuslupa. Rantasaunasta on laadittu alustava kustannusarvio, liite. Kirkkolain 9 luvun 3 :n 1 kohta edellyttää, että leiri- ja kurssikeskuksen rakentamisesta on tehtävä määräenemmistöpäätös kirkkovaltuustossa. Rantasaunan rakentaminen ei ole varsinaisesti tämän lainkohdan piiriin kuuluva asia, mutta rantasaunan rakennuskustannusten suuruus vaatii sitä, että rakentamispäätöksen tekee kirkkovaltuusto semminkin, kun seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2012 oli alijäämäinen. Ehdotus: Kirkkoneuvosto kuulee vs. talousjohtajan esityksen rantasaunan rakentamisen taloudellisista edellytyksistä ja hankkeen suunnittelijaa Jorma Kirveskalliota sekä arkkitehti Marja-Terttu Mäkeä ja esittää, että kirkkovaltuusto päättää määräenemmistöllä, rakennetaanko Riuttarantaan uusi rantasauna. Kirkkoneuvosto näkee tärkeäksi, että Riuttarantaan rakennetaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuva rantasauna, joka täyttää rippikoulujen tarpeet ja toimii leirikeskuksen hartaustilana. Kirkkoneuvosto pitää edelleen tärkeänä kustannustehokasta ja laadukasta rakentamista. Riuttarannan uusi rantasauna palvelee talvikaudella muutakin kuin seurakunnallista toimintaa, joka tasaa käyttökustannuksia. Kirkkoneuvosto esittää lainan ottamista hankkeen toteuttamista varten. Rantasaunasta tulee tehdä kirkkovaltuustossa määräenemmistöpäätös. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto kuunteli arkkitehti Marja-Terttu Mäen ja rakennusmestari Jorma Kirveskallion esitykset Riuttarannan rantasaunan rakentamisesta. Valtuutettu Rauno Pulkkinen esitti, että suunnittelua jatketaan ja asia tuodaan vuoden 2014 talousarviokäsittelyyn. Rauno Pulkkisen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Jorma Kirveskallio ja Marja-Terttu Mäki poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

27 Kirkkovaltuusto KV 58 Kirkkoneuvosto Kirkkovaltuusto käsitteli Riuttarannan rantasaunan rakentamista viimeksi kokouksessa Kokouksen pohjaesityksenä oli kirkkoneuvoston ehdotus, että rantasauna rakennetaan. Rakennushanke esitettiin hoidettavaksi lainarahoituksella. Kirkkovaltuustossa päätettiin, että rantasaunan suunnittelua jatketaan ja asia tuodaan vuoden 2014 talousarviokäsittelyyn. Talousjohtaja on tutustunut rantasaunan kuntoon paikan päällä to Rantasauna on huonossa kunnossa. Saunaa ei kannata peruskorjata. Saunan kunto säilynee nykyisellä tasolla ja sitä voidaan käyttää pääsääntöisesti ensi kesänä kuten kesällä Takan käyttöä on harkittava paloturvallisuussyistä. Seurakunnan on kuitenkin tehtävä päätös siitä miten sauna- ja peseytymistilat järjestetään syksystä 2014 eteenpäin. Talousjohtaja keskustelee hankeen suunnittelijan Jorma Kirveskallion ja rakennustoimikunnan jäsenten kanssa hankkeen etenemisestä ti Palaverissa hahmotellaan suunnittelun, kilpailutuksen ja rakentamisen aikataulua sekä rakennushankkeen karsimista säästösyiden vuoksi kokoustilojen osalta. Rakennushankkeessa on todennäköisesti otettava ns. aikalisä. Talousjohtaja kertoo kokouksessa palaverin sisällöstä ja johtopäätöksistä. Ehdotus: Asian käsittely: Talousjohtaja ehdottaa, että kirkkoneuvosto keskustelee rakennushankkeesta taloustilanteen ja rakennustoimikunnan palaverin sisällön pohjalta. Talousjohtaja kertoi pidetyn palaverin sisällöstä. Jorma Kirveskallio kertoi palaverissa hankkeen suunnittelusta. Suunnitelmat ovat lähes valmiita ja rakennuslupahakemus kunnassa käsittelyssä. Kirkkoneuvosto päätti, että rantasaunan rakentaminen suunnitellaan uudelleen siltä pohjalta, että sauna tehdään kesäkäyttöön. Rantasaunan rakentamista pidetään tärkeänä mutta seurakunnan tiukan taloustilanteen takia rantasaunan tulevat kustannukset on saatava nykysuunnitelmia pienemmiksi. Kesäkäyttöinen rantasauna palvelee nykyisiä kohderyhmiä. Talvikäyttöisen rantasaunan markkinointi ja toiminnan lisääminen Riuttarannassa aiheuttaisi paineita seurakunnan henkilöstömenojen lisääntymiseen.

28 Kirkkovaltuusto KV 58 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto käsitteli talouden tasapainotusohjelman yhteydessä myös seurakunnan tulevia investointeja. Talouden tasapainottamiseksi talousjohtaja esittää 1) Investointien vähentämisen (Riuttarannan leirikeskuksen rantasaunan suunnittelun uudelleen siltä pohjalta, että rantasaunaan tehdään ensi vaiheessa vain sauna ja peseytymistilat. Tutkitaan myös onko sauna-pesutilat mahdollista tehdä olemassa olevaan ns. Vanhan osan tiloihin) Kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti talousjohtajan esityksen talouden tasapainottamisesta. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto hyväksyi talouden tasapainotusohjelman ja siihen liittyen investointien vähentämisen (mm. Riuttarannan rantasauna) kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti. Kirkkoneuvosto Riuttarannan rantasaunan suunnittelu on aloitettu uudelleen seurakunnan taloustilanteen vuoksi. Rantasaunan kokoa on pienennetty ja rakennuksesta on tehty ulkomuodollisesti selkeämpi (kulmia on vähennetty ja katto muutettu yhdeksi harjakatoksi). Muutoksilla on haettu kustannussäästöjä. Asiaa on käsitelty puheenjohtajiston kokouksissa ja Asiantuntijoina on ollut Jorma Kirveskallio, srk:n erityisammattimies Christer Kairenius sekä arkkitehti Marja-Terttu Mäki. Luonnospiirustuksista on saatu myös rakennustoimikunnan työntekijäedustajan kappalainen Matti Helimäen mielipide. Palavereissa on todettu, että pitkällä tähtäimellä on edullisempaa tehdä rantasaunasta heti talvikäyttöön soveltuva. Lämmitysmuotona maalämpö. Jälkikäteen tehdyt lämmitysjärjestelmien asennustyöt tulevat kalliimmiksi. Saunarakennus tulee palvelemaan hyvin rippikouluja ym. seurakunnan toimintoja.

29 Kirkkovaltuusto KV 58 Arkkitehti Marja-Terttu Mäki tekee uudet pohjapiirustukset. Piirustukset annetaan kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi kokouksessa. Mikäli kirkkoneuvosto hyväksyy uudet suunnitelmat, jatketaan suunnittelutyötä uusien piirustusten pohjalta. Kirkkoneuvoston päätöksen jälkeen pyydetään kustannusarvioita, haetaan tarvittavat luvat kunnan rakennusvalvonnalta sekä tehdään tarkemmat piirustukset. Asia tulee kirkkoneuvoston uuteen käsittelyyn marraskuussa ja annetaan lopulta kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa Kirkkoneuvoston kokoukseen on kutsuttu asiantuntijoina Jorma Kirveskallio ja arkkitehti Marja-Terttu Mäki. Esitys: Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto hyväkyy Riuttarannan rantasaunan luonnospiirustukset liite ja antaa asian jatkovalmisteluun. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti sillä muutoksella, että varastotilasta luovutaan. Salin koko n. 40 m 2. Wc-tiloja ja pukuhuoneita pienennetään. Pyydetään tarjoukset myös pakettitalovaihtoehdosta. Kirkkoneuvosto Arkkitehti Marja-Terttu Mäki on tehnyt uudet luonnospiirustukset kirkkoneuvoston päätösten pohjalta. Liitteenä olevat piirustukset on päivätty 16. ja sekä asemapiirustus Rantasaunan koko on n. 50 m 2 ja 23 % kevään 2013 suunnitelmia pienempi. Jorma Kirveskallio on laatinut rantasaunan kustannusarvion. Kustannusarvio on n euroa sisältäen suunnittelun ja toteutuksen. Esitys: Talousjohtaja esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy Riuttarannan rantasaunan rakennuspiirustukset liitteiden mukaan ja antaa rakennuspiirustukset kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkovaltuuston päätös tehdään määräenemmistösäädöksen mukaan KL 9:3. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti sillä muutoksella, että salin kokoa kasvatetaan 50 neliön suuruiseksi. Rakennus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman mukaan valmistaloratkaisuna. Arkkitehti viimeistelee piirustuksen ylläolevat asiat huomioiden.

30 Kirkkovaltuusto KV 58 KIRKKOVALTUUSTO Asian käsittely: Arkkitehti Marja-Terttu Mäki, on päivittänyt Riuttarannan leirikeskuksen rantasaunan piirustukset kirkkoneuvoston päätöksen mukaiseksi. Uudet piirustukset ovat liitteenä. Salin koon kasvattaminen lisäsi kustannuksia n e. Hankkeen kustannusarvio on edelleen n euroa. Vuoden 2014 talousarviossa rantasaunan kustannuksiin on esitetty euroa. Summassa on mukana valvonnan kustannuksia, kalustehankintoja ja pieni varaus yllättäviin kuluihin. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

31 Kirkkovaltuusto KV 59 asia n:o 12 VALTUUSTOALOITTEET 1. Esa Välimäki on jättänyt kaksi valtuustoaloitetta, liitteet. Valtuustoaloitteiden aiheina ovat shoppailupyhäkoulu viikonloppuisin ja varsinkin sesonkiaikoina (esimerkiksi joulu) sekä viidennen herätysliikkeen laulukirjan Viisikielinen hankinta seurakunnan käyttöön. 2. Pertti Sistonen esitti, että kirkkovaltuuston kokouskutsut julkaistaan jatkossa myös lehdissä. Lehdessä olisi maininta kokousajasta ja paikasta sekä nettiosoitteesta, missä kokouskutsu ja esityslista ovat luettavissa. Ehdotus: Valtuustoaloitteet merkitään tietoon saatetuiksi. Valtuustoaloitteet merkittiin tietoon saatetuiksi.

32 Kirkkovaltuusto KV 60 asia n:o 13 MÄÄRÄAIKAISEN NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRAN PERUSTAMINEN Kirkkoneuvosto Vihdin seurakunnan nuorisotyö elää tällä hetkellä voimakkaan nosteen aikaa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että nuorten illoissa käy paljon nuoria ja isoskoulutukseen osallistuu huomattava osa rippikoulunsa käyneistä ja työntekijät ovat hyvin työllistettyjä. Vallitsevassa tilanteessa seurakunnan on viisasta resurssoida työvoimaa varsinaiseen nuorisotyöhön, jossa toimii tällä hetkellä kaksi nuorisotyönohjaajaa, nuorisokappalainen ja rippikoulupappi. Nuorisotyönohjaajista toinen on johtavassa virassa ja hänen työajastaan menee osa hallinnollisiin tehtäviin. Nuorisotyössä toimivat papit tekevät paljon muuta papin työtä jumalanpalveluksineen ja toimituksineen, eivätkä he voi antaa kuin osan työajastaan nuorisotyöhön. Johtava nuorisotyönohjaaja Johanna Jutila on tehnyt kirkkoneuvostolle osoitetulla kirjelmällä laajemmin selkoa nuorisotyön tämän hetken työvoimatarpeista ja myös verrannut Vihdin seurakunnan nuorisotyönohjaajien määrää naapuriseurakuntiin, liite. Kirkkoneuvosto on hyväksynyt seurakunnan talouden vakauttamissuunnitelman, jossa todetaan, että seurakunnan viranhaltijoiden määrää ei jatkossa lisätä. Tämä on ollut kirkkovaltuustossa hyväksytyn henkilöstöstrategian mukainen päätös. Kun ja jos seurakuntaan päätetään ottaa määräaikainen nuorisotyönohjaaja, tämä merkitsee yhden määräaikaisen lastenohjaajan vähentämistä lapsi- ja perhetyöstä. Myös muihin työvoimajärjestelyihin on ryhdyttävä, jotta uuden viran palkkamenot saadaan katetuksi. Seurakunnan työvoimaresursseja kohdennetaan näin uudella tavalla. Näköpiirissä on nuorisotyön tarpeet huomioiden nuorisotyönohjaajan viran perustaminen tulevaisuudessa. Vuoden määräaikainen virka antaisi seurakunnalle riittävän pitkän harkinta-ajan mahdollisen pysyvän viran perustamiselle. Seurakunnan virat perustetaan KL 9:1 ja 3 mukaisesti kirkkovaltuustossa. Ehdotus: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se perustaa vuoden 2014 alusta vuoden ajaksi määräaikaisen nuorisotyönohjaajan viran varsinaiseen nuorisotyöhön. Kirkkoneuvosto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

33 Kirkkovaltuusto KV 60 KIRKKOVALTUUSTO Asian käsittely: Määräaikaisen nuorisotyönohjaajan viran perustaminen otettiin kokouksen käsittelyyn asian kiireellisyyden vuoksi. Tarve viralle on jo tammikuun 2014 alusta. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti. KV 61 asia n:o 14 MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT KIRKKOVALTUUSTON SYKSYN KOKOUSPALKKIOT Hanna Jokela esitti, että kirkkovaltuuston jäsenet luopuisivat vuoden 2013 syyskauden kahden kokouksen kokouspalkkioista ja ottaisivat luottamushenkilöinä tällä tavoin osaa seurakunnan talouden tasapainottamistoimiin. Kirkkovaltuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti.

34 Kirkkovaltuusto KV 62 asia n:o 15 ILMOITUSASIAT 1. Espoon hiippakunta täyttää 10 vuotta vuonna 2014, liitteinä piispa Tapio Luoman kutsu ja juhlaviikon ohjelma. 2. Kokoussuunnitelma kevät 2014, liite. 3. Kirkolliskokouspäätöksiä syksyltä 2013, liite. Ehdotus: Ilmoitusasiat merkitään tietoon saatetuiksi. Ilmoitusasiat merkittiin tietoon saatetuiksi. KV 63 asia n:o 16 VALITUSOSOITUS JA KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja antoi pykälän 63 mukaisen valitusosoituksen ja päätti kokouksen kello

35 Kirkkovaltuusto Vihdin seurakunta VALITUSOSOITUS Kirkkovaltuusto määrä Pöytäkirjan pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 48-51, 59, Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom :n mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 2. Muun lainsäädännön mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 3. Hankintaa koskevista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Telekopio: Sähköposti: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat)