JYVÄSKYLÄN JÄTE- KULJETUSTEN URAKKA- ALUEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN JÄTE- KULJETUSTEN URAKKA- ALUEET"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä JYVÄSKYLÄN JÄTE- KULJETUSTEN URAKKA- ALUEET

2 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET Tarkastus Päivämäärä 03/06/2009 Laatija Joonas Hokkanen, Jouni Mutanen, Pekka Vähätörmä Tarkastaja Joonas Hokkanen Hyväksyjä Joonas Hokkanen Kuvaus Esitys Jyväskylän kaupungin jätekuljetusten urakkaalueiksi Viite projekti Jätekuljetusten urakka-alueiden suunnittelu Ramboll

3 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 3 SISÄLTÖ Yhteenveto 4 1. Johdanto 5 2. Työn tavoite ja sisältö 5 3. Kuljetusten kilpailutuksen käytäntöjä 6 4. Taksarakenne Taksavaihtoehdot Muualla käytettyjä taksoja Taksamallien eroja Taksavaihtoehtoja Jyväskylässä 8 5. Urakka-alueiden suunnittelu Nykytilanne Suunnittelun rajaukset Lähtötiedot Urakka-alueiden suunnittelu Reittien suunnittelu Tulokset Esitys urakka-alueista Urakat Kilpailutuksen vaiheistus Muuta kilpailutuksessa huomioon otettavaa 18 LIITTEET 1. Jätekuljetusten kilpailutus Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueilla 2. Jäteastioiden jakauma alueittain ja astiatyypeittäin 3. Astiatyhjennysten määrä alueittain 4. Alueella 3+ tehty laskenta kuiva- ja biojätteet erikseen kerättyinä tai samaan autoon kerättyinä.

4 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 4 YHTEENVETO Selvityksen tarkoituksena oli suunnitella optimaalisin urakka-aluejako aiempaa suuremman Jyväskylän jätekuljetuksia varten. Suunnittelutarpeen pohjana on Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös, jonka mukaan koko uuden Jyväskylän alueella otetaan käyttöön kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätekuljetusten kilpailuttamista varten suunniteltiin urakka-aluejako, joka mahdollistaa erikokoisten yritysten tarjota palvelujaan tulevissa kilpailutuksissa. Työn alussa koottiin jätekuljetusten kilpailutuksen käytäntöjä ja kokemuksia kolmen jätehuoltoyhtiön toiminta-alueelta urakka-alueiden muodostamisesta ja kuljetusten kilpailuttamisesta. Seuraavassa vaiheessa kerättiin koko Jyväskylän alueen jätekuljetuksista astiakohtaiset tiedot, jotka siirrettiin paikkatietopohjaiseen jätekuljetusten suunnitteluohjelmistoon. Alueen jätekuljetusyritysten kanssa käytiin vuoropuhelua suunnittelun perusteista ja suunnittelussa huomioon otettavista seikoista. Jätekuljetuksille suunniteltiin reitit koko Jyväskylän alueelle. Periaatteena oli suunnitella yksittäisten reittien kautta urakka-aluekokonaisuuksia siten, että reiteistä muodostuu yhden tai useamman auton työpanoksen sitovia kokonaisuuksia. Lopuksi työssä laadittiin esitys kilpailutettaviksi urakka-alueiksi. Yhteensä kuljetusurakka-alueita tuli kaupungin alueelle 6 kpl. Lisäksi omana urakkana ovat jatkossakin syväkeräyssäilöt sekä etulastaus- ja upposäiliöt koko kaupungin laajuisesti. Vaikka kuljetukset on suunniteltu reittikohtaisesti, käytetään kilpailutuksessa hinnoitteluperusteena astiatyyppikohtaista tyhjennyshintaa ( /tyhjennys), joka on helposti hallittava muuttuvassa toimintaympäristössä. Urakoitsija vastaa kaikesta kuiva- ja bio- sekä hyötyjätteen keräyksestä alueellaan. Tällä vältetään nykyisin urakoitsijalle kuuluvien tehtävien siirtyminen kaupungin hoidettavaksi ja jätehuollon asiakaspalvelun lisäresurssien tarve. Urakka-alueiden suunnittelun lisäksi työssä tuotettiin päätöksenteon pohjaksi tietoa erilaisten taksarakenteiden toimivuudesta. Vaihtoehtoina vertailtiin vyöhykepohjaisen ja tasataksamallin perusteita sekä esitettiin molempien mallien edut ja haitat. Tarkastelun perusteella työryhmän suositus on, että Jyväskylässä noudatettaisiin tasataksaa koko kaupungissa. Työn ohjausryhmänä on toiminut Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniikan henkilöistä muodostettu työryhmä, johon ovat kuuluneet apulaiskaupungininsinööri Kari Ström, katupäällikkö Tuula Smolander, jätehuoltosihteeri Sirpa Kovanen, jätehuollon suunnittelija Terttu Nyberg ja projektityöntekijä Senja Jaakkola. Alueella toimivia jätekuljetusyrittäjiä on kuultu kahdessa vaiheessa työn aikana. Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkönä dos. FT Joonas Hokkanen sekä asiantuntijoina DI Jouni Mutanen ja DI Pekka Vähätörmä.

5 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 5 1. JOHDANTO Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat vuoden 2009 alusta lähes asukkaan Jyväskylän kaupungin. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2008, että koko kaupungin alueella otetaan käyttöön kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätekuljetusten kilpailuttamista varten on suunniteltava urakka-aluejako, joka mahdollistaa erikokoisten yritysten osallistumisen tuleviin urakkakilpailuihin. Tällä hetkellä vanhan Jyväskylän kaupungin alueella on kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja aiempien Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueella sopimusperusteinen kuljetus. 2. TYÖN TAVOITE JA SISÄLTÖ Työn tavoitteena on selvittää, mikä on parhaiten soveltuva jätekuljetusten urakka-alueiden jako Jyväskylän kaupungin alueella. Tavoitteena on laatia esitys kilpailutuksen pohjana käytettävistä urakka-alueista siten, että - tarkastelussa on mukana koko uuden Jyväskylän alue ja kaikki kunnan vastuulla olevat jätejakeet astiakohtaisine tietoineen - esitetyt urakka-alueet perustuvat laskettuihin jätekuljetusreitteihin, joiden avulla on varmistettu urakoiden taloudellisuus ja toteutettavuus halutulla kalustomäärällä - urakka-alueet on muodostettu siten, että ne soveltuvat erikokoisille jätekuljetusyrityksille - urakka-alueiden muodostuksessa käydään vuoropuhelua jätekuljetusyrittäjien kanssa Lopputuloksena työssä on luotu esitys kilpailutuksessa käytettävien jätteenkuljetuksen urakkaalueiden rajoista sekä laskennalliset suoritteet kuhunkin urakkaan liittyen. Lisäksi työryhmä on tehnyt esityksen jätemaksujen hinnoittelumalliksi Jyväskylässä. Työ on jaettu kuuteen eri vaiheeseen: Tyhjennyspisteet Osoite, Koordinaatit, Astiatyyppi Tyhjennysväli, jne. 1. Perustietojen koonti -Tyhjennyspisteiden määritys ja paikannus laskentamalliin -Kartta-aineiston luonti reititystä varten - Mallin pohjatietojen perustaminen 2. Benchmarking -Miten muualla on muodostettu urakka-alueet kilpailutuksen pohjaksi 3. Suunnittelun sääntöjen ja rajoitteiden sopiminen -Periaatteet urakka-alueiden muodostukselle 4. Esimerkkilaskennan suorittaminen ja laskentamallin hyväksyttäminen 5. Urakka-alueiden suunnittelu, reittien laskenta ja taksarakennetarkastelut 6. Tulosten raportointi ja esittely Kuva 1 Suunnittelun työvaiheet.

6 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 6 3. KULJETUSTEN KILPAILUTUKSEN KÄYTÄNTÖJÄ Työn pohjaksi on vertailtu kilpailutuksen käytäntöjä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueilla. Liitteeseen 1 on koottu keskeiset ratkaisut kunkin jätehuoltoyhtiön osalta seuraavissa asiakokonaisuuksissa: 1) Onko kilpailutus tehty jätejakeittain vai onko samoihin urakoihin yhdistetty useita jätejakeita? 2) Millä periaatteilla urakka-alueiden koko on määritelty? 3) Mihin tarkkuuteen suunnittelussa on menty urakka-alueiden määrittelyssä ja millaisia dokumentteja tarjousasiakirjoissa on annettu? 4) Mitä hyviä/huonoja kokemuksia urakoiden määrityksessä on tullut vastaan? 5) Miten urakoiden kilpailutusta on porrastettu toiminta-alueella? 6) Millaisia vaikutuksia kilpailutuksella on ollut kustannuksiin ja jätekuljetusyritysten toimintaedellytyksiin? Yleisesti voidaan todeta, että näiden jätehuoltoyhtiöiden alueilla kilpailutus on toteutettu pääsääntöisesti jätejakeittain. Tämä on mahdollista, koska kaikki asiakaspalvelu ja laskutus on keskitetty jätehuoltoyhtiöön. Yleisesti urakka-alueet on määritelty mm. tilastoalueiden, postinumeroalueiden tai kiinteistörekisterin tietoja käyttäen. Itä-Uudenmaan alueella muodostui lähtökohdaksi pyrkimys muodostaa noin 14 tunnin päivittäisen ajon tuottavia alueita. Kuljetusten tarjouspyynnöissä ilmoitetaan urakka-alueen rajat ja laskennalliset vuosittaiset jätekertymät. Myös astioiden sijaintitiedot voidaan antaa tarjouslaskennan pohjaksi. Hinta kuljetukselle pyydetään astiatyypeittäin euroa/tyhjennys periaatteella. Jätekukon alueella on määritelty ns. perusnoutoalue, jonka ulkopuolisista tyhjennyksistä yritys saa lisähinnan. Jätehuoltoyhtiöt eivät tee reittisuunnittelua kilpailutuksen pohjaksi, vaan yrittäjät vastaavat reittien yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Yhtiöt kuitenkin hyväksyvät jätekuljetusyrittäjien laatimat reittisuunnitelmat ennen palvelun aloitusta. Jätehuoltoyhtiöt pyrkivät porrastamaan kilpailuttamista siten, että pyrkimyksenä on kilpailuttaa jotain joka vuosi. Sopimukset ovat pääsääntöisesti 3-5 -vuotisia, joiden lisäksi on optiokausi 1-2 vuotta. 4. TAKSARAKENNE 4.1 Taksavaihtoehdot Jätekuljetusten taksarakenne voidaan jakaa karkeasti kahteen taksatyyppiin, jotka ovat: Tasataksa = sama taksa koko toiminta-alueella Vyöhyketaksa = vyöhykkeittäin porrastettu, kuljetusetäisyyteen tai alueen asumistiheyteen sidottu taksarakenne Taksojen nimitykset kuvaavat hyvin niiden rakennetta ja eroavaisuuksia. Tasataksassa kaikilta asiakkailta peritään samansuuruinen astiakohtainen jätemaksu riippumatta kuljetusetäisyydestä. Toisin sanoen tasataksavaihtoehdossa lyhyen kuljetusetäisyyden ja taajaan asutun alueen asukkaat subventoivat pidemmän kuljetusetäisyyden ja harvaan asuttujen alueiden jätteenkeräyksen hintoja. Vyöhyketaksassa puolestaan perittävä asiakashinta pyrkii noudattelemaan keräämisestä aiheutuvia kustannuksia huomioimalla kuljetusmatkan/asukastiheyden.

7 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 7 Taksoja vertailtaessa ja vyöhyketaksojen kustannusvastaavuutta pohdittaessa on syytä ottaa huomioon, että kuljetuksen osuus asiakkaalta perittävästä tyhjennysmaksusta on esimerkiksi tavallisimmalla 240 litran astiatyypillä hieman vajaa puolet koko tyhjennysmaksusta ja isommilla astioilla luonnollisesti tätä pienempi. (Kuntaliitto: Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely 2008) 4.2 Muualla käytettyjä taksoja Pirkanmaan Jätehuollon toiminta-alueella on käytössä perustajakuntien alueella yhteinen tasataksa ja myöhemmin liittyneissä kunnissa kuntakohtaiset tasataksat. Käytännössä tämä toteutus on hyvin lähellä vyöhyketaksaa, koska alhaisempaa taksaa perivät perustajakunnat ovat tiheimmin asuttuja ja lähimpänä jätteenkäsittelykeskuksia. Myöhemmin mukaan liittyneissä kunnissa puolestaan asukastiheys on huomattavasti alhaisempi ja kuljetusmatkat pidempiä. Jätekukon toiminta-alueella on käytössä kuntakohtaiset tasataksat. Suurimmassa osassa kuntia taksa on sama. Lisäksi on määritelty ns. perusnoutoalue, jonka ulkopuolisista noudoista peritään kilometripohjainen lisämaksu (0,60 / alkava 500 m). Itä-Uudenmaan jätehuollon alueella käytössä on kuntakohtaiset tasataksat sekä ns. ekomaksu (20 /vuosi). Kunnat kattavat ekomaksulla yleensä ongelmajätehuollon, hyötyjätepisteiden ylläpidon ja neuvonnan kustannuksia. Ekomaksu oli Kuntaliiton vuoden 2008 jätehuoltokyselyn mukaan käytössä kaikkiaan 188 kunnassa ja se oli suuruudeltaan keskimäärin 30 /vuosi. Vyöhyketaksa on käytössä mm. Turun seudulla, missä alue on jaettu asukastiheyden perusteella kolmeen vyöhykkeeseen. Käytännössä vyöhykkeiden rajat noudattelevat kuntarajoja. Kunnan sisäinen vyöhyketaksa käytössä mm. Outokummussa: esim. 240 litran kuivajäteastian tyhjennys maksaa taajama-alueella 5,12 /tyhjennys ja haja-asutusalueilla 5,83 /tyhjennys (sis. alv.). 4.3 Taksamallien eroja Tasataksan vahvuus on helppous ja yksinkertaisuus kaikkien toimijoiden kannalta. Tiedottamisesta saadaan selkeää ja asiakkaiden on helppo omaksua järjestelmä, jossa yhden tyhjennyskerran hinta määräytyy pelkästään astian tilavuuden perusteella. Mahdollisimman yksinkertainen taksamalli sitoo vähiten laskutukseen, valvontaan ja neuvontaan tarvittavaa työaikaa. Myös urakoiden kilpailuttaminen helpottuu niin tilaajan kuin tarjoajan näkökulmasta, kun hintaelementtien määrä on minimoitu. Tasataksan pienimuotoisena heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei se lähtökohtaisesti pyri olemaan kustannusvastaava. Mallissa useimmat asiakkaat maksavat hieman todellista kustannusta enemmän mahdollistaakseen joillekin asiakkaille todellista kustannusta alhaisemman taksan. Vyöhyketaksassa puolestaan toteutuu aiheuttaja maksaa periaate. Koska kuljetuskustannukset ovat haja-asutusalueella kaupunkialuetta suuremmat, voidaan pitää perusteltuna myös hieman korkeampaa tyhjennyskerran hintaa. Matkan pituuteen (esim. x,x euroa/alkava 500 m) sidottujen lisämaksujen hallinnointi on työlästä ja ennen kaikkea se sitoo henkilökunnan työpanosta. Toisaalta haja-asutusalueen kalliimpien astioiden tyhjennysmaksujen on havaittu edistävän kimppa-keräyspisteiden muodostamista, mikä lisää keräysjärjestelmän tehokkuutta tuoden tätä kautta kustannussäästöjä. Erilaisten taksavyöhykkeiden rajat eivät välttämättä muodosta järkeviä kuljetusten urakkaaluerajoja, joten tarjouspyynnöistä tulee helposti sekavia, jos kuljetusyrityksen kuljetuksesta saama korvaus pyritään muodostamaan myös vyöhyketaksan periaatteen mukaisesti. Mitä monimutkaisemmin tarjoushinnat pyydetään, sitä vaikeampi urakoitsijoiden on laatia tarjouksiaan.

8 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET Taksavaihtoehtoja Jyväskylässä Uusi Jyväskylä muodostaa pinta-alaltaan laajan alueen, jossa kuitenkin suurin osa väestöstä on keskittynyt taajamiin. Etäisyydet eivät pisimmilläkään ole kovin suuria jätteenkäsittelyaseman keskeisen sijainnin ansiosta. Tällaisessa toimintaympäristössä kaikille asiakkaille samansuuruisen tasataksan vaihtoehtona voisi toimia taajamarajoihin perustuva vyöhyketaksa (vrt. Outokummun malli). Kuva 2 Taajama-alueet (siniset alueet) ja jäteastioiden sijoittuminen Jyväskylässä, taajama-alueiden määrittely konsultin laatima. Tarkempi tarkastelu jäteastioiden sijainnista ja määrästä ei kuitenkaan tue ajatusta vyöhyketaksan käyttöönottamisesta: Urakka-alueiden suunnittelun yhteydessä muodostui kuiva- ja biojätteistä kaikkiaan 135 keräysreittiä. Näistä reiteistä vain 8 % on sellaisia, joissa yli 50 % reittiin kuuluvista jäteastioista sijaitsee haja-asutusalueella. Kaikkiaan jäteastioista vain noin 11% sijaitsee kuvan taajamarajojen ulkopuolella. Jos näin pienen määrän vuoksi ryhdytään perimään kahta erilaista taksaa, aiheuttaa taksamallin hallinnointi merkittävät kustannukset suhteessa jätemaksun hinnoittelulla saatavaan tuottoon.

9 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 9 Hinnoittelun vaikutusta voidaan havainnollistaa pelkistetyllä esimerkillä: jos Jyväskylän astiamäärillä perittäisiin haja-asutusalueilla keskimäärin 4,20 /tyhjennys ja taajamissa 3,50 /tyhjennys, olisi sama jätemaksutuotto saatavissa tasataksamallissa kaikille samalla hinnalla 3,57 /tyhjennys. Tämän selvityksen työryhmä esittääkin em. syistä, että Jyväskylässä sovellettaisiin jätemaksuissa tasataksaa. 5. URAKKA-ALUEIDEN SUUNNITTELU 5.1 Nykytilanne Jyväskylän alueella on nykytilanteessa sekä sopimusperusteista että kunnan järjestämää jätehuoltoa. Kuljetukset on tällä hetkellä kilpailutettu vuoden 2008 kuntarajojen mukaisesti entisen Jyväskylän kaupungin alueella. Entisten Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueilla urakoitsijat ovat tehneet sopimukset suoraan kiinteistöjen omistajien kanssa (sopimusperusteinen malli). Valtuuston päätöksen mukaisesti koko kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätehuoltoon ja kaikkien alueiden kuljetukset kilpailutetaan. Kuva 3 Voimassa olevat jätekuljetusurakat Jyväskylässä. Entisen Jyväskylän kaupungin alue on nykyisin jaettu neljään jätteenkuljetusurakka-alueeseen (kuva 3). Näiltä alueilta sama urakoitsija kerää kaikki kuiva-, bio- ja hyötyjätteet. Lisäksi omana urakkana on kilpailutettu syväkeräyssäiliöiden (Molok) sekä uppo- ja etulastaussäiliöiden keräys koko kaupungin alueella, koska nämä vaativat erityistä kalustoa. Lassila & Tikanoja Oyj vastaa alueen 1 (ydinkeskusta) urakasta sekä syväkeräyssäiliöiden tyhjennyksestä koko kaupungin alueella, muut urakka-alueet sekä uppo- ja etulastaussäiliöiden tyhjennys ovat Sihvari Oy:n vastuulla.

10 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 10 Oleellista nykyisessä toimintamallissa on kaupungin ja yritysten kannalta se, että urakoitsija vastaa kaikkien jätteiden kuljetuksesta omalta alueeltaan, jolloin asiakkaiden palautteiden käsittely ja neuvonta sekä laskutus tapahtuvat ko. yrityksen toimesta. Urakoitsijat lähettävät jätelaskut asiakkaille ja asiakkaat maksavat ne kaupungin tilille. Laskutuksen perusteena on kunnan määrittämä jätetaksa, jossa asiakkaan maksama hinta määräytyy tyhjennysmäärän mukaan astiatyypin mukaisesti (esim. kuivajäte 240 l astia = 3,79 /tyhjennys, sis. alv). Kuljetusurakoitsija laskuttaa kuljetuksen osuuden kaupungilta toteutuneiden tyhjennysten mukaan. Jyväskylän kaupungilla jätehuollon tehtävistä vastaa yhdyskuntatekniikan vastuualue, jossa jätehuollon tehtäviä hoitaa täysipäiväisesti kolme henkilöä. Tehtäviin kuuluvat - Jätteenkuljetusten kilpailuttaminen - Jätteiden käsittelystä ja vastaanotosta sopiminen - Hyötyjätepalvelujen järjestäminen - Kotitalouksien ongelmajätepalvelujen järjestäminen - Jäteneuvonta ja tiedotus - Viranomaispalvelut Jyväskylässä kunnan vastuulle kuuluvat jätteet käsitellään Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksella. 5.2 Suunnittelun rajaukset Jyväskylän kaupungin ei ole tarkoitus palkata lisää henkilökuntaa hoitamaan nykyisin urakoitsijoiden vastuulla olevia tehtäviä. Asiakaspalvelu (neuvonta, reklamaatiot, laskutus jne.) on määritelty osaksi kuljetusurakoitsijoiden tuottamaa kokonaispalvelua ja näin on tarkoitus toimia myös jatkossa. Tästä syystä kuljetusten kilpailuttaminen jätejakeittain ei ole toiminnallisesti mahdollista, vaan on järkevää jatkaa hyväksi havaittua mallia, jossa urakan voittanut kuljetusyritys vastaa kaikista alueellaan kertyvän kuiva- ja biojätteen sekä hyötyjätteiden keräilystä ja kuljetuksesta. Erityiskalustoa vaativat syväkeräyssäiliöt sekä etulastaus- ja upposäiliöt kilpailutetaan edelleen omina koko kaupungin laajuisina urakoina. Tutkimusten mukaan asiakastyytyväisyys jätehuoltopalveluihin on Jyväskylässä hyvä. Tästäkään syystä ei ole tarvetta muuttaa nykyistä toimivaa käytäntöä. 5.3 Lähtötiedot Suunnittelun lähtötiedoksi kaupunki toimitti konsultille kaikista kunnan vastuulla olevista jätteistä astiakohtaiset tiedot. Aiempien Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden tiedot saatiin kaupungin jätehuoltorekisteristä. Jyväskylän maalaiskunnan tiedot kaupunki sai urakoitsijoilta. Tiedoissa oli jokaisesta astiasta seuraavat suunnittelussa tarvittavat tiedot: - Astiatyyppi - Astioiden lukumäärä - Jätelaji - Astian osoite - Kiinteistötunnus (ei mlk:n tiedoissa) - Tyhjennysväli Urakka-alueiden suunnittelu tehtiin käyttämällä kesäajan tyhjennysvälejä, jotka ovat jonkin verran tiheämmät kuin talviaikana. Astiat paikannettiin kaupungin kiinteistörekisterin avulla. Maalaiskunnan osalta paikannus tehtiin katuosoitteen perusteella. Kuvassa 4 on esitetty kunnan vastuulla olevien jäteastioiden määrä jätejakeittain. Yhteensä aineistossa oli lähes jäteastiaa. Liitteessä 2 on esitetty jäteastioiden jakauma alueittain ja astiatyypeittäin.

11 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 11 Reittien suunnittelussa on käytetty seuraavia astiatilavuuspainoja jätejakeittain: - Kuivajäte 90 kg/astiatilavuus-m 3 (240 l = 21,6 kg; 600 l = 54 kg) - Biojäte 190 kg/ast.til.m 3 (140 l = 26,6 kg; 240 l = 45,6 kg) Summa / KPL Summa / KPL JÄTEJAE ALUE biojäte keräyskartonki keräyslasi kuivajäte pienmetalli Kaikki yhteensä Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Kaikki yhteensä JÄTEJAE pienmetalli kuivajäte keräyslasi keräyskartonki biojäte Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti ALUE Kuva 4 Jäteastioiden lukumäärä Jyväskylässä (aluejakona kuntarajat 2008). Haja-asutusalueella yleisin tyhjennysväli kuivajäte- ja bioastioilla oli 14 päivää, keskustassa yleisin oli 7 päivää. Aineistossa oli 69 astiaa, joilla tyhjennysväli oli haja-asutusalueella muista poikkeavasti 7 päivää. Nämä muutettiin laskentaa varten 14 päivän tyhjennysvälille. Käytännössä näiden kiinteistöjen osalta tulee jatkossa neuvotella tyhjennysvälin muuttamisesta yhdenmukaiseksi muiden kanssa, jotta kuljetusyrittäjien reitit tulevat mahdollisimman tehokkaiksi ja tyhjänä ajoa vältetään. 5.4 Urakka-alueiden suunnittelu Tässä suunnitelmassa esitettyjen urakka-alueiden suunnittelun periaatteena on ollut: - Suunnittelu koskee vain kunnan järjestämisvastuulla olevia jätteitä. Yritysten tuottamat jätteet eivät kuulu urakoihin. - Vanhat kuntarajat eivät ole olleet merkittäviä, vaan suunnittelussa on pyritty kuljetusten kannalta toiminnallisiin ja taloudellisiin kokonaisuuksiin - Urakan koossa on pyritty, jos mahdollista, yhden tai kahden työvuoron päivittäiseen työsuoritteeseen, jolloin eri kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota urakkaa - Syväkeräyssäiliöt (Molok) koko kaupungin alueella pidetään kalustovaatimusten takia jatkossakin omana urakkana, samoin etulastaus- ja upposäiliöiden urakka - Urakoitsija vastaa jatkossakin omalla urakka-alueellaan sekä kuiva- bio- että kaikesta hyötyjätteiden keräyksestä, jotta nykyiset asiakasneuvontaa ym. koskevat velvoitteet voidaan säilyttää urakoitsijoilla, eikä kaupungin ole tarpeen lisätä henkilöresursseja kolmen täysipäiväisen jätehuollon henkilön lisäksi. Jos urakat toteutettaisiin jätejakeittain, olisi kaupungin pakko vahvistaa merkittävästi jätehuollon asiakaspalvelua, koska samassa kaupunginosassa voisi toimia useita eri yrittäjiä eri jätejakeiden kuljetuksissa. Tällöin jätehuollon laskutus ja asiakasneuvonta tulisi ottaa kokonaan kaupungin vastuulle samaan tapaan kuin kunnallisissa jätehuoltoyhtiöissä on tehty.

12 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 12 - Urakat pitää pystyä kilpailuttamaan vaiheittain. Tässä on otettava huomioon nykyisten urakoiden sopimusten kestot. Urakka-alueiden suunnittelussa muodostettiin kuiva- ja biojätteistä reittejä, joille laskettiin ajosuoritteet. Reittien muodostamisen periaatteita on kuvattu luvussa 5.5. Urakka-alue muodostettiin maantieteellisesti yhtenäiseltä alueelta ottamalla kuhunkin urakkaan sopiva määrä reittejä niin, että edellä esitetyt periaatteet toteutuivat mahdollisimman hyvin. 5.5 Reittien suunnittelu Reittien suunnittelu tehtiin Ramboll Finland Oy:n kehittämällä paikkatietopohjaisella jätekuljetusten suunnitteluohjelmistolla. Suunnittelussa käytettiin kesäajan tyhjennysvälejä. Reitit tehtiin koko alueelle kuiva- ja biojätteille. Mitoittavana autona käytettiin 11 tonnin kuormakokoa. Toinen reitin pituutta mitoittava tekijä oli aika, jossa pyrittiin enintään 7 tunnin työsuoritteeseen, joka mahdollistaa kuljettajien lakisääteiset tauot. Yleisesti reiteillä tuli kokonaispaino vastaan ennen aikarajaa. Vain joillakin haja-asutusalueen reiteillä rajoittavaksi tekijäksi tuli aika. Keskustan (nykyinen urakka-alue 1) kuiva- ja biojätteet ajetaan eri kuormissa, muilla alueilla jätteet ajetaan monilokeroautolla samoihin kuormiin. Liitteessä 3 on esitetty jäteastiat, jotka eivät sisältyneet reitteihin joko siksi, että ne ovat hyötyjätteitä tai siksi, että astiat tyhjennetään yksittäisinä tyhjennyksinä (esim. puristavat kontit). Hyötyjätteiden yleisin tyhjennysväli on esim. metallissa ja lasissa 8 viikkoa ja astiamäärät pieniä verrattuna bio- ja kuivajätteeseen. Lisäksi kun hyötyjätteet jakautuvat edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti useille eri urakka-alueille urakan sisälle, ei ollut tarvetta yksityiskohtaiseen reittisuunnitteluun hyötyjätteiden osalta. Liitteeseen 3 on koottu eri astiatyyppien määrä hyötyjätteiden osalta suunnittelussa käytetyllä aluejaolla. Urakka-alueiden muodostuksessa pyrittiin jättämään riittävästi aikaa myös hyötyjätteiden keräykseen. Haja-asutusalueella monilokeroauton käyttäminen on perusteltua, jotta päästään tarvittavaan tehokkuuteen kuljetuksissa. Tässä työssä tehtiin liitteessä 4 esitetty kokeilu, jossa yhdellä esimerkkialueelta kerättiin ensin bio- ja kuivajätteet omiin kuormiinsa. Seuraavaksi tehtiin samalla alueella reititys, jossa jätteet ajettiin monilokeroautoon eli kuiva- ja biojätteet samoihin kuormiin. Tyypillisesti monilokeroautolla ajettaessa 1/3 tilavuudesta on varattu biojätteelle ja 2/3 kuivajätteelle. Tehdyssä tarkastelussa kuorman kokonaiskoko rajoitettiin 11 tonniin, mutta yksittäisillä reiteillä ei rajoitettu edellä esitettyä tilavuusjakoa vaan oletuksena oli, että käytetään nykyaikaista tilavuudeltaan muuntuvaa monilokeroautoa. Kokeilun tuloksena monilokeroautolla päästiin aikasuoritteessa vain vähän tehokkaampaan ratkaisuun kuin erikseen ajettaessa (ero hieman yli 4 %). Kilometrisuoritteessa ero oli yli 25 % monilokeroauton hyväksi. Ajan pieni ero selittyy sillä, että suurin osa kokonaisajasta on astioiden tyhjennykseen kuluvaa aikaa ja etäisyydet Jyväskylässä ovat pieniä. Laskentamallissa käytetyillä arvoilla tyhjennysajan osuudeksi valmiissa urakoissa tuli keskimäärin 60 % kokonaisajasta. Siirtyminen astioiden välillä ja kaatopaikalle sekä pysähtymisiin tarvittava aika olivat yhteensä keskimäärin 40 % reittien kokonaisajasta. Urakkaalueiden suunnittelussa päätettiin käyttää monilokeroautoja muilla kuin nykyisellä alueella 1. Tällä päätöksellä ei ole merkittävää vaikutusta lopputuloksen kannalta, koska urakoiden mitoitus perustuu työajan mitoitukseen. Reitit muodostettiin käyttämällä mitoittavana tekijänä tyypillisintä astioiden tyhjennysväliä kullakin alueella. Keskustassa reittien ajoväliksi tuli viikko ja muualla kaksi viikkoa. Reitin kokoamisvaiheessa laskettiin koko ajan kuorman kertyvää painoa. Jos reitin ajoväli oli tiheämpi kuin astian tyhjennysväli, otettiin astian paino huomioon reitin ajoväli/astian tyhjennysväli suhteessa. Jos astian tyhjennysväli oli tiheämpi kuin reitin ajoväli, tehtiin astiasta riittävä määrä kopioita reitin muodostuksen yhteydessä (esim. reitin ajoväli 14 päivää ja astian tyhjennysväli 7 päivää, niin astia otettiin kyytiin ja samalle paikalle tehtiin kopio astiasta 14 päivän tyhjennysvälillä) Suunnittelussa otettiin huomioon tyhjennyksistä ja siirtymisestä kertyvä aika kunkin reitin muodostuksessa. Aika muodostui seuraavasti: Ajoaika katuverkkoa pitkin astialle + Pysähdykseen tarvittava lisäaika (10 30 sek/pysähdys riippuen alueesta) + Astiakohtainen tyhjennysaika sekuntia/astia (erikseen ensimmäinen ja muut astiat) + Ajoaika Mustankorkean jäteasemalle reitin valmistuttua.

13 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 13 Matkan laskenta astioiden välillä tapahtui nopeinta reittiä katuverkkoa pitkin: reitityksessä ratkaistiin kauppamatkustajan ongelma eli paras järjestys astioiden välille. Reitityksen pohjana oli Suomen Tiestö digitaalinen tieverkko. Reititys otti huomioon ajonopeudet eri tieluokilla, yksisuuntaisuudet sekä kääntymiskiellot. Lisäksi ydinkeskustan kaduille luotiin oma katuluokitus, jolle asetettiin ympäristöä pienemmät ajonopeudet. Kuva 5 Esimerkki suunnitellusta jätekuljetusreitistä. 5.6 Tulokset Suunnittelun tuloksena syntyi 135 eri reittiä. Näistä keskustan 15 reittiä suunniteltiin viikon ajovälille. Muut reitit ajettiin kahden viikon välein. Keskimäärin reittiin kuului astiaa, 233 pysähdystä - 36 ajokm (reitin ensimmäisestä pisteestä Mustankorkean jäteasemalle) - 5h 50 min aikaa - 10,4 tonnia kuormaa. Kaupungille on luovutettu yksityiskohtaiset tiedot kaikista suunnitelluista reiteistä. Reitit muodostettiin kuvassa 6 näkyvien suunnittelualueiden sisälle. Suunnittelualueet muodostivat maantieteellisesti ja astiamäärältään luontevia kokonaisuuksia. Urakka-alueita ne eivät vielä sellaisenaan kuitenkaan ole.

14 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET Kuva 6 Suunnittelualueet, joiden sisällä reitit muodostettiin. 14

15 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET ESITYS URAKKA-ALUEISTA Urakat Kuva 7 Esitys jätekuljetusten urakka-alueiksi (A-F), 6 urakkaa. Urakka-alueiden muodostuksessa pyrittiin kokonaisuuksiin, joissa pääosassa urakoista kuiva- ja biojätteen keruusta kertyy noin kahden työvuoron pituisia ajopäiviä. Yhdestä urakka-alueesta (C) tuli selvästi muita pienempi ja hoituu yhdellä työvuorolla, mikä tarjoaa pienemmillekin yrityksille mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin. Urakasta F muodostettiin puolestaan selvästi muita suurempi jätekuljetusyrityksiltä saadun palautteen perusteella. Kunkin urakka-alueen kaikilla jätejakeilla on sama kuljetusyritys. Tämä käytäntö helpottaa kaupungin työtä, koska asiakkaat voivat olla kaikissa ongelmatilanteissa suoraan yhteydessä oman alueensa urakoitsijaan tiedustelematta ensin kaupungilta, kuka vastaa alueella mistäkin asiasta.

16 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 16 Erikoiskalustoa vaativat syväkeräyssäiliöt muodostavat jatkossakin yhden urakkakokonaisuuden koko kaupungin alueella aivan kuten nykytilanteessa. Vastaavasti etulastaus- ja upposäiliöistä muodostuu koko kaupungin kattava urakka-alue. Jatkossa jätekuljetuksista esitetään muodostettavaksi 6 alueellista urakkaa 2 säiliömallin perusteella määräytyvää urakkaa seuraavasti: 1. Alueurakat A-F (6 kpl) Kuiva- ja biojätteistä muodostui kaikkiaan kuusi urakka-aluetta A-F. Näihin urakoihin sisältyvät myös kyseisten alueiden hyötyjätteet (ks. liite 3). Urakkaalue vko vko (5 pv/vko) vko Keräysalueet Km*/ Tuntia/ Tuntia/pv Astiatyhjennyksiä/ A ,3 12, B ,7 15, C 5 ja ,8 7, D ,3 15, E ,9 13, F ,0 21, YHTEENSÄ , * sisältää ajomatkan tyhjennyspisteiden välillä sekä ajon Mustankorkean jäteasemalle. 2. Syväkeräyskeräyssäiliöt koko kaupungin alueelta - noin 180 säiliötä (ks. liite 3). 3. Etulastaus- ja upposäiliöt koko kaupungin alueelta - noin 260 säiliötä (ks. liite 3). 6.2 Kilpailutuksen vaiheistus Tässä työssä suunniteltujen jätekuljetuksen urakka-alueiden kilpailuttamisen aikataulu on suurelta osin sidoksissa entisen Jyväskylän alueen sopimuksiin. Nyt voimassaolevat sopimukset päättyvät vuosina 2011 ja Nykyisten sopimusten ja määriteltyjen urakka-aluerajausten asettamien reunaehtojen johdosta kilpailutus porrastuu luontevasti kolmeen vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa voidaan kilpailuttaa ne uudet alueet, jotka eivät ole sidoksissa nykyisten sopimusten kattamiin alueisiin. Urakat alkavat Toisessa vaiheessa kilpailutetaan alueet, jotka ovat sidoksissa päättyviin sopimuksiin Kolmannessa vaiheessa kilpailutetaan alueet, jotka ovat sidoksissa päättyviin sopimuksiin Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäinen kilpailuttamiskierros koskee vain urakka-aluetta E sekä Korpilahden osuutta urakka-alueesta C. E-urakka kilpailutetaan ensimmäisellä kerralla ilman Halssilan aluetta, joka liitetään mukaan, kun urakka kilpailutetaan alueen vapautuessa nykyisestä sopimuksesta. Toinen kilpailuttamiskierros on paljon laajempi, kattaen kaikki keväällä 2011 päättyviin sopimuksiin kytköksissä olevat alueet. Näitä ovat urakka-alueet A, B ja F. Urakka-alue F alkaa ilman Seppälän ja Huhtasuon alueita, koska nämä alueet kuuluvat nykyisen sopimuksen piiriin saakka. Alueen F sopimuskausi alkaa

17 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 17 Kolmannelle kilpailuttamiskierrokselle jäävät keväällä 2014 päättyviin sopimuksiin kytköksissä olevat alueet C ja D. Kuva 8 Esitys alueellisten urakoiden (A-F) aloitusajankohdiksi, 6 urakkaa.

18 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 18 Sopimuskausien pituuksissa pitäisi pyrkiä vähintään 4-5 vuoden urakoihin. Tämä oli vahvasti myös urakoitsijoiden näkemys. Kuvassa 9 on tehty esitys urakoiden pituuksiksi eri alueilla. Kuvan rytmityksellä kilpailutuksia tulisi tilanteen vakiinnuttua kolmessa eri erässä ja urakoiden pituudet ovat 4-6 vuotta alueesta riippuen. Urakoiden kesto Urakka A B C aluksi 4 v urakka, sis. vain Korpilahden alueen D E aluksi 4 v urakka ilman Halssilan aluetta F aloitus ilman Seppälän/Huhtasuon alueita Kuva 9 Esitys alueellisten urakoiden (A-F) kestoiksi. 6.3 Muuta kilpailutuksessa huomioon otettavaa Urakkahinnat tulee pyytää perinteisellä tavalla /tyhjennys astiatyypeittäin, jolloin järjestelmä joustaa uusien kiinteistöjen liittyessä jätehuoltoon tai astioiden tyhjennysvälien muuttuessa. Urakoitsijoiden vastuut tulisi pitää nykyisenä, laskutuksen osalta voidaan selvittää kaupungin nykyistä suurempaa roolia. Haja-asutusalueella yksittäisten kiinteistöjen osalta tulee pyrkiä pääsemään siihen, että minimityhjennysväli on 2 viikkoa, jolloin yrittäjät pystyvät suunnittelemaan tehokkaita reittejä. Kaupungin tulisi harkita kilpailutettujen urakoiden valvonnan kehittämistä jätehuoltoyhtiöiden ratkaisuja vastaavaksi. Käytännössä kaupunki hankkisi järjestelmän (tai edellyttäisi urakoitsijoiden toimittavan vastaavan tiedon), johon kertyisi jokaisen tyhjennyksen osalta reaaliaikainen tieto kuljettajan ajoneuvopäätteellä tekemästä kuittauksesta paikkatietoineen. Tämä helpottaisi merkittävästi nykyistä työtä, joka tehdään laskutuksen tarkistamiseksi.

19 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET LIITTEET 1. Jätekuljetusten kilpailutus Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n ja Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueilla 2. Jäteastioiden jakauma alueittain ja astiatyypeittäin 3. Astiatyhjennysten määrä alueittain 4. Alueella 3+ tehty laskenta kuiva- ja biojätteet erikseen kerättyinä tai samaan autoon kerättyinä.

20 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET LIITE 1: Jätekuljetusten kilpailutus Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueilla Pirkanmaan Jätehuolto Oy Logistiikkapäällikkö Timo Varsala 1) Onko kilpailutus tehty jätejakeittain vai onko samoihin urakoihin yhdistetty useita jätejakeita? Keräily hoidetaan jätejakeittain. Alueella on kokemuksia pahvin ja lasin yhteiskeräyksestä jaetulla säiliöllä varustetulla ajoneuvolla, mutta kokemukset eivät ole rohkaisseet tekemään yhdistelmäurakoita. Kiinteän kokoiset erillissäiliöt täyttyvät yleensä eri tahtia ja siirrettävällä väliseinällä varustetuissa ajoneuvoissa omamassa nousee, eli molemmilla tavoin toteutettuna kapasiteetti heikkenee. 2) Millä periaatteilla urakka-alueiden koko on määritelty? Aikoinaan Tampereen osalta urakka-alueiden määrittely on perustunut tilastoalueisiin. Näiltä alueilta on asukasluvun perusteella arvioitu syntyvän jätteen määrä. Toimintaan on tullut kuntia mukaan yksitellen, mikä on johtanut kuntarajoja noudatteleviin urakka-alueisiin varsinkin alueen reunoilla. Toisin sanoen urakka-alueiden kokoa ei ole käytännön olosuhteista johtuen määritelty teoreettisin perustein, vaan käytännön sanelemien reunaehtojen mukaisesti. Pieninä palasina muodostunut toiminta-alue ei toimi tällä hetkellä kokonaisuutena tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Muutosprosessi on pitkä tie pitkistä sopimuskausista johtuen. Eri jätejakeilla on täysin erilaisia aluerajauksia, esim. syväkeräysastiat, kartonki ym. Parhaiten on saatu optimoitua koko toiminta-alueen tasolla biojätteen keräys. Urakka-alueiden lukumäärät jätejakeittain ovat: kuivajäte 29 kpl bio 16 kpl vaihtolavasäiliöt 38 kpl syväkeräys 6 kpl paperi 2 kpl kartonki 3 kpl energia 1 kpl lasi 1 kpl metalli 1 kpl kartonki syväkeräys 1 kpl Logistisesti tehokkaimpaan lopputulokseen päästään jos koko toiminta-alueen urakka-alueet määritellään samalla kertaa sektoreittain/tiesuunnittain. 3) Mihin tarkkuuteen suunnittelussa on menty urakka-alueiden määrittelyssä ja millaisia dokumentteja tarjousasiakirjoissa on annettu? Urakka-alueita suunniteltaessa ei vielä laadita reittikuvauksia. Jätepisteiden sijainti, urakkaalueen kartalle paikannetut jätepisteet ja laskennalliset vuosittaiset tyhjennysmäärät astiatyypeittäin riittävät yllättävän hyvin tarjouksen tekemiseen. Hintana pyydetään ko alueen astiatyyppikohtaiset yksikköhinnat. Määritellyn urakka-alueen hoitotapaan ei oteta tarkasti kantaa. Tilaajalle on esimerkiksi sama kuljetetaanko jonkun alueen jätteet kahdella autolla yhdessä vuorossa vai yhdellä autolla kahdessa vuorossa. Tilaaja hyväksyy urakoitsijan esittämän tai yhteistyössä tämän kanssa laaditun noutopäiväsuunnitelman. Pyrkimyksenä on, että tyhjennyspäivät pysyisivät mahdollisimman pitkälle samanlaisina koko urakka-ajan. Alueiden kasvaessa urakka-aikana varsinkin taajamissa,

21 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET joudutaan alue yleensä reitittämään kokonaan uudelleen. Mikäli urakoitsija haluaa tehdä suunnittelutyön itse, se onnistuu, kunhan suunnittelun tulos palautetaan määrätyssä muodossa takaisin. 4) Mitä hyviä/huonoja kokemuksia urakoiden määrityksessä on tullut vastaan? Ei ole erityiskokemuksia suuntaan tai toiseen. 5) Miten urakoiden kilpailutusta on porrastettu toiminta-alueella? Pyrkimyksenä on kilpailuttaa jotain joka vuosi. Sopimukset ovat pääsääntöisesti 3+2 tai vuotisia. 6) Millaisia vaikutuksia kilpailutuksella on ollut kustannuksiin ja jätekuljetusyritysten toimintaedellytyksiin? Kustannustaso on alentunut selkeästi. Tarjoajat ovat samanarvoisessa asemassa, kun kaikilla on samat pelisäännöt noudatettavinaan. Kilpailuttaminen on luonut pienille yrityksille onnistuneita mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. Jätekukko Oy Logistiikkainsinööri Kirsi Tikkanen 1) Onko kilpailutus tehty jätejakeittain vai onko samoihin urakoihin yhdistetty useita jätejakeita? Pääsääntöisesti kilpailutetaan jakeittain. Yhdistelmiä on lähinnä pienemmän volyymin jakeista, kuten samoihin hyötyjätteen keräyspisteisiin kertyvät kartonki/pahvi/metalli. Myös maantieteen vuoksi on muodostettu yhdistelmäurakoita, esimerkiksi pienehkö alue väärällä puolella järveä. Alueella on käytössä muutamia kaksoislokeroautoja. 2) Millä periaatteilla urakka-alueiden koko on määritelty? Ensimmäisellä kilpailuttamiskierroksella, kun kaikki kilpailutettiin kerralla, pyrittiin muodostamaan euromääräisesti mitattuna suunnilleen samankokoisia urakoita. Toisella kierroksella kilpailuttamista on porrastettu, joten tarvittavia muutoksia on tehty kulloinkin samaan aikaan kilpailussa olevien urakka-alueiden välillä. 3) Mihin tarkkuuteen suunnittelussa on menty urakka-alueiden määrittelyssä ja millaisia dokumentteja tarjousasiakirjoissa on annettu? Tarjouspyynnön liitteenä esitetään kartalla ns. perusnoutoalue ja sillä sijaitsevien astioiden määrät ja tyypit. Astioita ei kuitenkaan paikanneta kartalle. Perusnoutoalueen ulkopuolisilta alueilta esitetään kunkin tien tihein tyhjennysväli. Perusnoutoalue muodostuu yleisestä tieverkosta ja erikseen nimetyistä yksityisteistä. Yksityisteiden valinnan perusteena on tien kunto sekä kaksi vakituista asuttua taloutta kilometrille (pistotiellä kahdelle kilometrille). Kriteerinä on myös riittävä kääntöpaikka jäteautolle tai läpiajettavuus. Perusnoutoalueen ulkopuolella sijaitsevien astioiden tyhjennyksestä maksetaan perushinnan päälle lisämaksu. Asiakkaalta perittävän maksun suuruus on 0,70 /alkava 500 m. Yrittäjille lisäkilometreistä maksetaan suunnilleen kaksinkertainen hinta asiakasmaksuun verrattuna. Reittipoikkeaman vaativia tyhjennyspisteitä on noin 4.000

22 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET kpl ja kaikkiaan tyhjennyspisteitä on noin Yli 5 km päässä perusnoutoalueelta olevia tyhjennyspisteitä on kuitenkin vain muutamia kymmeniä. Perusnoutoalueen ulkopuolisia asukkaita on ohjeistettu perustamaan yhteisiä kimppakeräyspisteitä, jolloin lisämaksu jakaantuu useamman maksajan kesken ja keräyspisteiden lukumäärä vähenee. Reititysvastuu on urakoitsijoilla, jotka hyväksyttävät suunnitelmansa tilaajalla. 4) Mitä hyviä/huonoja kokemuksia urakoiden määrityksessä on tullut vastaan? Ei ole. 5) Miten urakoiden kilpailutusta on porrastettu toiminta-alueella? Ensimmäisen kierroksen jälkeen kilpailutuksia on porrastettu optioiden avulla niin, että uusia kilpailuja tehdään kolmena vuonna jota seuraa kaksi välivuotta. Yleisin sopimuksen pituus on 5+(1+1+1) vuotta. Luonnollisesti myös välivuosina järjestetään tarvittavia täydennyskilpailutuksia tarpeen mukaan. Sopimuskausien vaihtumiskohta on kesäkuun alku, minkä on todettu olevan erittäin hyvä ajankohta vaihdokseen. 6) Millaisia vaikutuksia kilpailutuksella on ollut kustannuksiin ja jätekuljetusyritysten toimintaedellytyksiin? Kilpailuttaminen on alentanut hintoja. Pienet yritykset ovat menettäneet töitään suuremmille toimijoille. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kehityspäällikkö Vesa Heikkonen 1) Onko kilpailutus tehty jätejakeittain vai onko samoihin urakoihin yhdistetty useita jätejakeita? Pääsääntöisesti jätejakeittain. Hyötyjätteet on voinut tarjota yhdessä tai erikseen. 2) Millä periaatteilla urakka-alueiden koko on määritelty? Kuntarajoja ei noudateta urakka-alueiden rajauksissa. Yrittäjien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta muodostui lähtökohdaksi pyrkimys muodostaa noin 14 tunnin päivittäisen ajon tuottavia alueita, tai niiden monikertoja, eli 1-3 auton kohteita. Jätteen määrä arvioitiin Väestörekisterikeskuksen kiinteistörekisteritietojen avulla. Aluerajauksen lähtökohtana olivat postinumeroalueet, joista muokattiin jätteen määrän/ajoajan mukaan sopivia urakka-alueita. Oletuksina käytettiin tyhjennysajan siirtonopeuden osalta kirjallisuudesta löytyneitä arvoja. Jätteiden määrä syntyi oletuksesta OKT=240l/2vko ja RT ja KT=n*600l/1vko. Julkiset rakennukset arvioitiin tilanteen mukaan. 3) Mihin tarkkuuteen suunnittelussa on menty urakka-alueiden määrittelyssä ja millaisia dokumentteja tarjousasiakirjoissa on annettu?

23 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET Ennen kilpailuttamista yrittäjille järjestettiin infotilaisuuksia, joissa on kerätty urakoitsijoiden toiveita alueiden määrittämiseen liittyen ja esitelty tulevaa kilpailua. 4) Mitä hyviä/huonoja kokemuksia urakoiden määrityksessä on tullut vastaan? VRK kiinteistörekisteriaineisto oli paikoin pahasti vanhentunutta. Joillain urakka-alueilla jätteen määrä poikkesi jopa 25% näiden tietojen avulla arvioidusta. 5) Miten urakoiden kilpailutusta on porrastettu toiminta-alueella? Samana vuonna kilpailutettuja on porrastettu kuukauden välein alkavaksi, ettei kerralla tule liikaa muutoksia (asiakaspalvelun resursointi). Ensimmäisen kierroksen sopimuskaudet ovat optioinen 3, 4, 5, 6 tai 8 vuotisia, joten jatkossa kilpailut porrastuvat luontevasti. Jatkossa käytetään 5+2-vuotisia sopimuskausia. 6) Millaisia vaikutuksia kilpailutuksella on ollut kustannuksiin ja jätekuljetusyritysten toimintaedellytyksiin? Hintataso aleni 15-20%. Myös pienet paikalliset/uudet toimijat ovat menestyneet kilpailuissa.

24 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET LIITE 2 Jäteastioiden jakauma alueittain ja astiatyypeittäin

25 2 Summa / KPL TYHJENNYSVÄLI + ALUE ASTIATYYPPI yli 100 Kaikki yhteensä Jyväskylä KUIVAJ. PUHTOS. 6,0 M3 2 2 KUIVAJ. SYVÄK. 1,3 M KUIVAJ. UPPOSÄILIÖ 2.8 M Kuivaj.etul. 3,0 m3 3 3 Kuivaj.etul. 4,0 m Kuivaj.etul. 6,0 m KUIVAJ.ETUL. 8,0 M Kuivaj.pikak. 4,0 m3 1 1 KUIVAJ.PIKAK. 6,0 M3 1 1 KUIVAJ.PUR. 10,0 M KUIVAJ.PUR. 12,0 M3 1 1 Kuivaj.pur. 15,0 m3 1 1 KUIVAJ.PUR. 20,0 M3 2 2 KUIVAJ.SYVÄK. 3,0 M KUIVAJ.SYVÄK. 5,0 M KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 3,0 M KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 4,0 M3 3 3 KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 5,0 M KUIVAJÄTE 5 ETUSÄILIÖ 1 1 Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L KUIVAJÄTEASTIA PYÖRÄTÖN Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk Kuivaj.etul. 4,0 m3 1 1 Kuivaj.etul. 6,0 m KUIVAJ.ETUL. 8,0 M KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 5,0 M3 3 3 KUIVAJÄTE 2,8 ETUSÄILIÖ 1 1 KUIVAJÄTEASTIA 200 L Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti Kuivaj.pikak. 8,0 m KUIVAJÄTEASTIA 200 L Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

26 2 7

27 2 ) 8 Summa / KPL TYHJENNYSVÄLI ALUE ASTIATYYPP yli 100 Kaikki yhteensä Jyväskylä BIO SYVÄK. 0,3 M BIO SYVÄK. 1,3 M BIO SYVÄK. SISÄPUSSI 1,3 M BIOJÄTE SYVÄK. 0,8 M BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 360 L 3 3 Biojäteastia 600 L Biopur. 10,0 m3 1 1 BIOPUR. 6,0 M BIOSISÄSÄKKI 140L BIOSISÄSÄKKI 240 L Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 600 L 4 4 BIOSISÄSÄKKI 140L BIOSISÄSÄKKI 240 L Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 360 L Biojäteastia 600 L 1 1 Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

28 2 ) 9

29 2 4 Summa / KPL TYHJENNYSV ALUE ASTIATYYPPI Kaikki yhteensä Jyväskylä KARTONKI SYVÄK. 5,0 M Keräyskartonki 240 l Keräyskartonki 360 l Keräyskartonki pikakontti 8 m KERÄYSKARTONKIASTIA 600 L KERÄYSKARTONKIETULAST. 6.0M KERÄYSKARTONKIETULAST. 8.0M PAHVI SYVÄK. 5,0 M PAHVIASTIA 240 L Pahviastia 360 L Pahviastia 600 L PAHVIETULAST. 6,0 M PAHVIETULAST. 8,0 M PAHVIPUR. 13,0 M3 1 1 Pahvirullakko 1,0 m Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk KERÄYSKARTONKIASTIA 600 L KERÄYSKARTONKIETULAST. 6.0M KERÄYSKARTONKIETULAST. 8.0M Pahviastia 600 L PAHVIETULAST. 8,0 M3 3 3 Pahvirullakko 1,0 m Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti PAHVIASTIA 240 L 2 2 Pahviastia 600 L 2 2 Pahvirullakko 1,0 m Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

30 2

31 2 Summa / KPL TYHJENNYSVÄLI ALUE ASTIATYYPPI yli 100 Kaikki yhteensä Jyväskylä LASI 0,3 SYVÄKERÄYSSÄILIÖ LASI PUHTOS. 8,0M3 3 3 LASI SYVÄKERÄYSS 0,3M LASI SYVÄKERÄYSS 0,8M3 3 3 LASI SYVÄKERÄYSS 3 M Lasiastia 140 L LASIASTIA 240 L LASIASTIA 360 L Lasiastia 600 L LASISYVÄK. 1,3 M PYÖRÄTÖN ASTIA LASI 1 1 Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk Lasiastia 140 L 1 1 LASIASTIA 240 L Lasiastia 600 L LASISYVÄK. 1,3 M3 1 1 Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti Lasiastia 140 L Lasiastia 600 L 1 1 Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

32 2

33 2 ( % Summa / KPL TYHJENNYSVÄLI ALUE ASTIATYYPP yli 100 Kaikki yhteensä Jyväskylä MET. PUHTOS. 8,0 M3 3 3 Met.astia 140 L Met.astia 240 L Met.astia 360 L MET.ASTIA 600 L MET.KERÄYSS. 0,8M3 3 3 MET.KERÄYSS. 1,3 M Met.keräyss. 3,0 m METALLI 0,3 SYVÄKERÄYSSÄILIÖ 2 2 PYÖRÄTÖN ASTIA METALLI 2 2 Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk Met.astia 140 L 1 1 Met.astia 240 L MET.ASTIA 600 L MET.KERÄYSS. 1,3 M3 1 1 Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti Met.astia 140 L Met.astia 240 L 1 1 Met.astia 360 L 2 2 Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

34 2 ( '

35 2 ( 3 " Summa / KPL Summa / KPL JÄTEJAE ALUE biojäte keräyskartonki keräyslasi kuivajäte pienmetalli Kaikki yhteensä Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Kaikki yhteensä JÄTEJAE pienmetalli kuivajäte keräyslasi keräyskartonki biojäte Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti ALUE

36 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET LIITE 3 Astiatyhjennysten määrä alueittain

37 LIITE 3 Astiatyhjennysten määrä/viikko reitteihin kuuluvista astioista. Jaottelu keräys- ja urakka-alueittain Tyhjennyksiä/viikko KERÄYSALUE NIMI Kaikki yhteensä BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 360 L Biojäteastia 600 L BIOSISÄSÄKKI 140L BIOSISÄSÄKKI 240 L Kuivaj.pikak. 4,0 m3 1 1 KUIVAJ.PIKAK. 6,0 M3 1 1 Kuivaj.pikak. 8,0 m3 1 1 KUIVAJÄTEASTIA 200 L Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L Kaikki yhteensä Tyhjennyksiä/viikko URAKKA-ALUE ASTIATYYPPI A (=1) B (=3) C (=5+22) D (=21) E (=7) F (=6) YHT BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 360 L Biojäteastia 600 L BIOSISÄSÄKKI 140L BIOSISÄSÄKKI 240 L Kuivaj.pikak. 4,0 m KUIVAJ.PIKAK. 6,0 M Kuivaj.pikak. 8,0 m KUIVAJÄTEASTIA 200 L Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L Kaikki yhteensä

38 Astiatyhjennysten määrä/viikko reitteihin kuulumattomista astioista. Jaottelu keräysalueittain Tyhjennyksiä/viikko KERÄYSALUE NIMI Kaikki yhteensä BIO SYVÄK. 0,3 M3 3,0 1,0 4,0 BIO SYVÄK. 1,3 M3 9,5 9,5 0,5 0,3 2,5 22,3 BIO SYVÄK. SISÄPUSSI 1,3 M3 1,0 3,0 0,3 4,3 BIOJÄTE SYVÄK. 0,8 M3 0,3 0,3 1,0 1,7 Biopur. 10,0 m3 1,0 1,0 BIOPUR. 6,0 M3 2,0 2,0 BIOSISÄSÄKKI 240 L 0,0 0,0 KARTONKI SYVÄK. 5,0 M3 1,3 1,0 3,5 5,8 Keräyskartonki 240 l 1,8 1,0 2,8 Keräyskartonki 360 l 2,5 0,5 3,0 Keräyskartonki pikakontti 8 m3 0,3 4,0 0,5 0,3 2,0 7,0 KERÄYSKARTONKIASTIA 600 L 67,5 67,1 20,9 71,3 12,4 72,5 311,6 KERÄYSKARTONKIETULAST. 6. 2,8 3,8 3,0 2,5 0,5 4,5 17,0 KERÄYSKARTONKIETULAST. 8.0M3 1,0 4,5 1,5 6,0 13,0 KUIVAJ. PUHTOS. 6,0 M3 1,0 1,0 KUIVAJ. SYVÄK. 1,3 M3 3,5 3,5 KUIVAJ. UPPOSÄILIÖ 2.8 M3 1,0 2,0 3,0 Kuivaj.etul. 3,0 m3 2,0 1,0 3,0 Kuivaj.etul. 4,0 m3 12,5 8,5 2,0 0,3 3,5 26,8 Kuivaj.etul. 6,0 m3 26,0 9,3 5,3 2,3 2,0 18,0 62,8 KUIVAJ.ETUL. 8,0 M3 20,8 7,5 3,5 4,0 7,8 43,5 KUIVAJ.PUR. 10,0 M3 1,5 1,5 KUIVAJ.PUR. 12,0 M3 0,5 0,5 Kuivaj.pur. 15,0 m3 0,3 0,3 KUIVAJ.PUR. 20,0 M3 2,0 2,0 KUIVAJ.SYVÄK. 3,0 M3 1,0 0,1 1,1 KUIVAJ.SYVÄK. 5,0 M3 20,6 15,0 1,0 1,3 1,0 38,8 KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 3,0 M3 0,5 3,0 3,5 KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 4,0 M3 1,0 2,0 3,0 KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 5,0 M3 3,5 5,0 3,3 7,0 18,8 KUIVAJÄTE 2,8 ETUSÄILIÖ 0,5 0,5 KUIVAJÄTE 5 ETUSÄILIÖ 1,0 1,0 LASI 0,3 SYVÄKERÄYSSÄILIÖ 0,3 0,3 LASI PUHTOS. 8,0M3 0,1 0,3 0,4 LASI SYVÄKERÄYSS 0,3M3 0,3 0,3 LASI SYVÄKERÄYSS 0,8M3 0,1 0,1 0,2 LASI SYVÄKERÄYSS 3 M3 0,3 0,4 0,4 0,9 0,3 0,1 2,3 Lasiastia 140 L 1,4 0,1 0,4 0,1 0,6 0,1 0,1 2,6 LASIASTIA 240 L 66,8 31,6 15,7 39,0 4,9 36,9 194,9 LASIASTIA 360 L 0,1 0,4 0,1 0,4 1,0 2,0 Lasiastia 600 L 2,6 5,4 1,0 4,8 6,0 1,3 6,1 27,1 LASISYVÄK. 1,3 M3 1,1 0,8 0,3 0,5 2,6 MET. PUHTOS. 8,0 M3 0,1 0,3 0,4 Met.astia 140 L 1,3 0,4 0,3 0,6 0,1 0,3 2,8 Met.astia 240 L 60,3 38,0 1,0 16,4 42,6 5,8 42,1 206,2 Met.astia 360 L 0,4 0,3 0,1 0,1 0,5 1,4 MET.ASTIA 600 L 25,9 10,0 8,2 11,1 2,2 14,4 71,8 MET.KERÄYSS. 0,8M3 0,1 0,1 0,2 MET.KERÄYSS. 1,3 M3 1,1 0,8 0,3 0,6 2,8 Met.keräyss. 3,0 m3 0,3 0,5 0,4 0,8 0,3 0,1 2,3 METALLI 0,3 SYVÄKERÄYSSÄIL 0,3 0,3 PAHVI SYVÄK. 5,0 M3 1,0 2,0 3,0 PAHVIASTIA 240 L 2,5 0,3 0,5 1,3 0,3 0,8 5,5 Pahviastia 360 L 0,3 0,1 1,0 1,4 Pahviastia 600 L 109,0 59,0 1,0 15,8 40,0 6,0 33,9 264,6 PAHVIETULAST. 6,0 M3 4,0 1,5 0,5 2,5 8,5 PAHVIETULAST. 8,0 M3 3,0 3,0 1,0 0,3 4,0 11,3 PAHVIPUR. 13,0 M3 0,3 0,3 Pahvirullakko 1,0 m3 185,7 45,9 1,5 7,8 53,6 3,0 47,4 344,8 PYÖRÄTÖN ASTIA LASI 0,3 0,3 PYÖRÄTÖN ASTIA METALLI 0,1 0,1 0,3 Kaikki yhteensä 656,3 334,6 5,8 112,1 294,6 39,6 327,4 1770,5

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti: Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön

Lisätiedot

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr

KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 7 Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt vuoden 2016 jätetaksan 15.12.2015 sekä määrännyt sen tulemaan voimaan 1.1.2016 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto

Lisätiedot

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus MIKLINE Organisaatio OY Yrityshistoria Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus 1976 Matti ja Terttu Mikkola aloittavat kuljetusyrittäjinä 1993 Mikline Oy perustetaan 2009 P. Laakko

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

3.7.2015. Urakkatarjouspyyntö, jätteiden keräys ja kuljetus

3.7.2015. Urakkatarjouspyyntö, jätteiden keräys ja kuljetus Urakkatarjouspyyntö, jätteiden keräys ja kuljetus Metsäsairila Oy on Mikkelin kaupungin omistama jätehuoltoyhtiö, joka ylläpitää alueen jätekeskusta sekä pienjäteasemia. Yhtiö järjestää hyötyjätteiden

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen.

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Kaupunginhallitus 17.12.20 12 59 Liite 3 Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013 Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Yleistä 1 Jätelain ja asetuksen perusteella

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA VOIMASSA 1.1.2013 alkaen, ellei muuta mainita. Saukkola ja Pusulan Lohjan Sammatin Siuntio ja Inkoo kaupunginosa

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä

HYVÄ JÄTEKATOS. katon lape kulkusuunnasta. riittävän leveä oviaukko. ei ovea. luiska, ei kynnystä HYVÄ JÄTEKATOS t o i m i v a j a t u r v a l l i n e n katon lape kulkusuunnasta poispäin riittävän leveä oviaukko ei ovea luiska, ei kynnystä auto pääsee esteettä ja turvallisesti jätekatoksen välittömään

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2013. Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2013 Kiinteistöittäisen ja aluekeräyksen jätemaksut sekä jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto 2 2. Kyselyn toteutus 2 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Keravan kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Keravan kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Keravan kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA Sivu 1/7 KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA Tässä taksassa päätetään jätelain mukaan kunnan järjestämisvastuulla olevien asuin- ja muiden kiinteistöjen

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...

Lisätiedot

SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA

SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA LÄHTÖKOHTA Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin 1.1.2009. Sammatin kaupunginosassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus

Lisätiedot

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN Maakunnallinen jätehuoltoyhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdessä omistajakuntiensa kanssa päivittänyt toiminta-alueensa jätestrategian

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015 Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015 Mikkelin kaupungin jätetaksa 2015 Hyväksytty: Rakennuslautakunta 16.12.2014 53 Voimaantulo: 1.1.2015 YLEISTÄ 1 Jätelain ja asetuksen perusteella kunnan jätehuoltoviranomainen

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008 KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 2/22.11.2007 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008 Jätetaksa V u o s i 2008 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991,

Lisätiedot

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013

Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Omistajapäivät palvelukatsaus, Pasi Kaskinen 6.9.2013 Kierrättämisestä helppoa LHJ:n palvelut ja niiden rahoitus Biojätekeräys ja muut erilliskeräyspalvelut Biojätemaksu tyhjennyskohtainen hinta Lasin,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2011 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/5 15.12.2011

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2011 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/5 15.12.2011 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2011 1 (6) 5 Pilaantuneiden maiden sekä muiden materiaalien vastaanotto ja loppusijoitus vuonna 2012, puitesopimus HEL 2011-003643 T 02 08 02 00 Päätösehdotus päättänee

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2014

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2014 Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2014 Hyväksytty: Rakennuslautakunta 19.12.2013 59 Voimaantulo: 1.1.2014 YLEISTÄ 1 Jätelain ja asetuksen perusteella kunnan jätehuoltoviranomainen hyväksyy taksan ja määrää jätemaksut.

Lisätiedot

JOKIOISTEN KUNTA HANKINTAOHJELMA 1(5) Tekninen osasto 23.11.2015

JOKIOISTEN KUNTA HANKINTAOHJELMA 1(5) Tekninen osasto 23.11.2015 JOKIOISTEN KUNTA HANKINTAOHJELMA 1(5) HANKINTAOHJELMA Tämä hankintaohjelma käsittää Jokioisten kunnan kiinteistöjen sekajätteen keräilyvälineiden tyhjentämisen ajalle 1.2.2016 31.1.2017. Tätä hankintaohjelmaa

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET. Tarjouspyyntö RUOKAKULJETUKSISTA LÄHTÖPAIKKANA KAURIALAN KESKUSKEITTIÖ

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET. Tarjouspyyntö RUOKAKULJETUKSISTA LÄHTÖPAIKKANA KAURIALAN KESKUSKEITTIÖ 1.11.2011 1 (6) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET Tarjouspyyntö RUOKAKULJETUKSISTA LÄHTÖPAIKKANA KAURIALAN KESKUSKEITTIÖ KYSYMYS 1 Kysymys koskee seuraavia kuljetettavia alueita: 2. Hauho - pudotuspisteitä n. 24

Lisätiedot

jätteenkuljetusjärjestelmä

jätteenkuljetusjärjestelmä Uusi jätelaki / jätteenkuljetusjärjestelmä j j j Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestettävä joko perusmallilla, kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kunnan kilpailuttama tai Kunta voi päättää,

Lisätiedot

Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013

Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Riihimäen kaupunki TAKSAT JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien yhteinen jätelautakunta hyväksynyt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

LIITE 5 B. Yhteensä. käsittely Alv 24% kuljetus 30,83 44,90 58,63 21,11 29,03 36,95 398,84** 40,93 62,76 1004,96 50,75 77,82

LIITE 5 B. Yhteensä. käsittely Alv 24% kuljetus 30,83 44,90 58,63 21,11 29,03 36,95 398,84** 40,93 62,76 1004,96 50,75 77,82 2 1 LIIT 5 B Astiatyhjennysmaksut 1.1.2014 alkaen Mäntyharju JÄTMAKSUTAULUKKO 1 Loppujätteen astiakohtaiset LOPPUJÄT Astiakoko tyhjennysmaksut 120 litraa 140 litraa 240 litraa 300 litraa 340 litraa 360

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin

Lisätiedot

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1 / 9 Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1. Jätehuollon järjestäminen a) Kiinteistökohtainen keräys Kiinteistöittäinen keräys tarjotaan kuiva- ja biojätteille erikseen määritellyillä

Lisätiedot

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman Jätekukko kk Oy yhtiön toiminnan esittely Virve Hartikainen tiedottaja, Jätekukko Oy Jätekukko Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö perustettu tuottamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Ehdotus 11.11.2014 Yliviivatut osat ovat v.2013-2014 taksasta. Yliviivatut osat poistetaan 1.1.2015 voimaantulevasta taksasta. PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Hyväksytty 11.11.2014

Lisätiedot

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

Jätetaksa. 1.1.2015 alkaen

Jätetaksa. 1.1.2015 alkaen Jätetaksa 1.1.2015 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Ehdotus 5.12.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tarjouksen tulee sisältää erilliset hinnat seuraavien jäteastioiden tyhjennyksistä:

Tarjouksen tulee sisältää erilliset hinnat seuraavien jäteastioiden tyhjennyksistä: 1 Keuruun kaupunki 2.6.2015 Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitos Tarjouspyyntö jätekuljetuksista KIINTEISTÖJEN JÄTEKULJETUKSET Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitos pyytää tarjoustanne kiinteistöjensä jätteidenkuljetuksista

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Riihimäen kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Riihimäen kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Riihimäen kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 LHJ ja LHJ Group LHJ Perustettu 1995 Kuntien 100 % Omistajakuntien alue Palvelut kunnissa Käsittelyt Forssassa ja muualla Ei jaa osinkoa LHJ

Lisätiedot

Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014

Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 Riihimäen kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA JÄTEMAKSUTAKSA Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 4.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 I YLEISTÄ 1 Riihimäen kaupungin jätehuolto on järjestetty

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-, TAMPERE 01 05 02 03 04 Esimerkkikohteet 01 Norja, Trondheim, putkikuljetus ja puristimet 02 Tanska, Frederiksberg,

Lisätiedot

Tietoa kuntien jätehuollosta 2011. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kuntien jätehuollosta 2011. Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kuntien jätehuollosta 2011 Kiinteistökohtaisen keräyksen jätemaksutiedot ja jätelajien vastaanottohinnat 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 5 3. Jätemaksut kiinteistökohtaisessa keräyksessä...

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN

JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2015 ALKAEN I YLEISTÄ 1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (jätelaitos) hoitaa omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät: Kunnan järjestämä sekajätteen

Lisätiedot

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2013 LÄHTIEN. Hyväksytty 29.11.2012 44 Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon jätelautakunta

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2013 LÄHTIEN. Hyväksytty 29.11.2012 44 Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon jätelautakunta PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2013 LÄHTIEN Hyväksytty 29.11.2012 44 Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon jätelautakunta Sisällys YLEISTÄ... 3 1. SEKAJÄTTEEN ALUEKERÄYS... 3 1.1 Aluekeräysmaksu...

Lisätiedot

Pienyritykset tyytyväisiä

Pienyritykset tyytyväisiä Pienyritykset tyytyväisiä Sopivat kilpailutusalueet mahdollistavat uusien yritysten pääsyn markkinoille 5 vuoden urakka-aika mahdollistaa investoinnit Päästövaatimukset keräyskalustolle uudistavat kalustoa

Lisätiedot

Kohtuullistamishakemuksen perustelut (lisäselvitykset kääntöpuolelle tai liitteellä)

Kohtuullistamishakemuksen perustelut (lisäselvitykset kääntöpuolelle tai liitteellä) ALUEKERÄYSMAKSUN KOHTUULLISTAMISHAKEMUS Jätelaki 6 luku 27-33 Hakija täyttää: Kiinteistötunnus Kiinteistön sijaintikunta Kiinteistön omistajan nimi Kiinteistön asukaan nimi (ellei sama) Kiinteistön osoite

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

Jätetaksa. 1.1.2016 alkaen

Jätetaksa. 1.1.2016 alkaen Jätetaksa 1.1.2016 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Ehdotus 28.9.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63

LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 1. YLEISET SÄÄNNÖT JA LAIN PERUSKOHDAT Jätelain peruskohdat 2. JÄTTEIDEN

Lisätiedot

00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7)

00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7) 00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7) 24.4.2013 Kymen Jätelautakunta Kouvolan kaupunki kirjaamo@kouvola.fi tekninenjaymparisto@kouvola.fi Kymen Jätelautakunnan alueen kunnan - ja kaupunginhallitukset

Lisätiedot

18 Lausunto 21/2013 1 (6) Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset

18 Lausunto 21/2013 1 (6) Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset 18 Lausunto 21/2013 1 (6) 19.3.2013 Jämsän jätehuolto liikelaitoksen johtokunta jatehuolto@jamsa.fi Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset Lausunnon antaminen jätteenkuljetusjärjestelmästä

Lisätiedot

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset 17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen

Lisätiedot

Yhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010

Yhteenveto. asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Yhteenveto 2011 asiakastyytyväisyyskyselystä Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden jätteenkuljetusasiakkaat, marras joulukuu 2010 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö 2 Sisältö 1. Kyselyn toteutus ja taustat...

Lisätiedot

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa.

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa. JÄTETAKSA 1.1.2015 ALKAEN Osa I Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1. Yleistä 1 Kunnan jätemaksun perusteet Saarijärven kaupunki sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnula ja Kivijärven kunnat ovat siirtäneet

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TALOYHTIÖSSÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus Avoinna

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Toimivan jätetilan opas

Toimivan jätetilan opas Toimivan jätetilan opas www.jyvaskyla.fi Jätetila Jätetila on yleensä aitaus, katos tai huone. Toimiva jätetila helpottaa jätehuollon järjestämistä ja antaa siistin vaikutelman. Hyvin suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot

LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ Jätemaksutaksa alkaen 1.1.2010

LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ Jätemaksutaksa alkaen 1.1.2010 LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ Jätemaksutaksa alkaen 1.1.2010 Maanmittauslaitos, lupa nro 804/MML/08 JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2010 ALKAEN 2(7) I YLEISTÄ 1 2 3 4 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä (myöhemmin kuntayhtymä)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta To/16 12.11.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta To/16 12.11.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2015 1 (6) 522 Verkkosaaren kunnostusurakan jätettä sisältävän pilaantuneen maan vastaanoton ja loppusijoituksen puitesopimus HEL 2015-011434 T 02 08 02 00 Päätös A B päätti

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2007 3.-4.10.2007 Lammi JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA Vesa Heikkonen kehityspäällikkö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Omistajat: Porvoo, Sipoo,

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hyvinkään kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hyvinkään kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Hyvinkään kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 17.12.2014 Voimaantulo 1.1.2015 I YLEISTÄ 1 Hyvinkään kaupungin jätehuolto

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Turun seudulla

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Turun seudulla Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Turun seudulla Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä TSJ:n toimialueella viidessä kunnassa (Masku, Naantali, Nousiainen, Mynämäki, Raisio) ja osittain kahdessa

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot