JYVÄSKYLÄN JÄTE- KULJETUSTEN URAKKA- ALUEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN JÄTE- KULJETUSTEN URAKKA- ALUEET"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä JYVÄSKYLÄN JÄTE- KULJETUSTEN URAKKA- ALUEET

2 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET Tarkastus Päivämäärä 03/06/2009 Laatija Joonas Hokkanen, Jouni Mutanen, Pekka Vähätörmä Tarkastaja Joonas Hokkanen Hyväksyjä Joonas Hokkanen Kuvaus Esitys Jyväskylän kaupungin jätekuljetusten urakkaalueiksi Viite projekti Jätekuljetusten urakka-alueiden suunnittelu Ramboll

3 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 3 SISÄLTÖ Yhteenveto 4 1. Johdanto 5 2. Työn tavoite ja sisältö 5 3. Kuljetusten kilpailutuksen käytäntöjä 6 4. Taksarakenne Taksavaihtoehdot Muualla käytettyjä taksoja Taksamallien eroja Taksavaihtoehtoja Jyväskylässä 8 5. Urakka-alueiden suunnittelu Nykytilanne Suunnittelun rajaukset Lähtötiedot Urakka-alueiden suunnittelu Reittien suunnittelu Tulokset Esitys urakka-alueista Urakat Kilpailutuksen vaiheistus Muuta kilpailutuksessa huomioon otettavaa 18 LIITTEET 1. Jätekuljetusten kilpailutus Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueilla 2. Jäteastioiden jakauma alueittain ja astiatyypeittäin 3. Astiatyhjennysten määrä alueittain 4. Alueella 3+ tehty laskenta kuiva- ja biojätteet erikseen kerättyinä tai samaan autoon kerättyinä.

4 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 4 YHTEENVETO Selvityksen tarkoituksena oli suunnitella optimaalisin urakka-aluejako aiempaa suuremman Jyväskylän jätekuljetuksia varten. Suunnittelutarpeen pohjana on Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös, jonka mukaan koko uuden Jyväskylän alueella otetaan käyttöön kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätekuljetusten kilpailuttamista varten suunniteltiin urakka-aluejako, joka mahdollistaa erikokoisten yritysten tarjota palvelujaan tulevissa kilpailutuksissa. Työn alussa koottiin jätekuljetusten kilpailutuksen käytäntöjä ja kokemuksia kolmen jätehuoltoyhtiön toiminta-alueelta urakka-alueiden muodostamisesta ja kuljetusten kilpailuttamisesta. Seuraavassa vaiheessa kerättiin koko Jyväskylän alueen jätekuljetuksista astiakohtaiset tiedot, jotka siirrettiin paikkatietopohjaiseen jätekuljetusten suunnitteluohjelmistoon. Alueen jätekuljetusyritysten kanssa käytiin vuoropuhelua suunnittelun perusteista ja suunnittelussa huomioon otettavista seikoista. Jätekuljetuksille suunniteltiin reitit koko Jyväskylän alueelle. Periaatteena oli suunnitella yksittäisten reittien kautta urakka-aluekokonaisuuksia siten, että reiteistä muodostuu yhden tai useamman auton työpanoksen sitovia kokonaisuuksia. Lopuksi työssä laadittiin esitys kilpailutettaviksi urakka-alueiksi. Yhteensä kuljetusurakka-alueita tuli kaupungin alueelle 6 kpl. Lisäksi omana urakkana ovat jatkossakin syväkeräyssäilöt sekä etulastaus- ja upposäiliöt koko kaupungin laajuisesti. Vaikka kuljetukset on suunniteltu reittikohtaisesti, käytetään kilpailutuksessa hinnoitteluperusteena astiatyyppikohtaista tyhjennyshintaa ( /tyhjennys), joka on helposti hallittava muuttuvassa toimintaympäristössä. Urakoitsija vastaa kaikesta kuiva- ja bio- sekä hyötyjätteen keräyksestä alueellaan. Tällä vältetään nykyisin urakoitsijalle kuuluvien tehtävien siirtyminen kaupungin hoidettavaksi ja jätehuollon asiakaspalvelun lisäresurssien tarve. Urakka-alueiden suunnittelun lisäksi työssä tuotettiin päätöksenteon pohjaksi tietoa erilaisten taksarakenteiden toimivuudesta. Vaihtoehtoina vertailtiin vyöhykepohjaisen ja tasataksamallin perusteita sekä esitettiin molempien mallien edut ja haitat. Tarkastelun perusteella työryhmän suositus on, että Jyväskylässä noudatettaisiin tasataksaa koko kaupungissa. Työn ohjausryhmänä on toiminut Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniikan henkilöistä muodostettu työryhmä, johon ovat kuuluneet apulaiskaupungininsinööri Kari Ström, katupäällikkö Tuula Smolander, jätehuoltosihteeri Sirpa Kovanen, jätehuollon suunnittelija Terttu Nyberg ja projektityöntekijä Senja Jaakkola. Alueella toimivia jätekuljetusyrittäjiä on kuultu kahdessa vaiheessa työn aikana. Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet projektipäällikkönä dos. FT Joonas Hokkanen sekä asiantuntijoina DI Jouni Mutanen ja DI Pekka Vähätörmä.

5 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 5 1. JOHDANTO Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat vuoden 2009 alusta lähes asukkaan Jyväskylän kaupungin. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2008, että koko kaupungin alueella otetaan käyttöön kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jätekuljetusten kilpailuttamista varten on suunniteltava urakka-aluejako, joka mahdollistaa erikokoisten yritysten osallistumisen tuleviin urakkakilpailuihin. Tällä hetkellä vanhan Jyväskylän kaupungin alueella on kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja aiempien Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueella sopimusperusteinen kuljetus. 2. TYÖN TAVOITE JA SISÄLTÖ Työn tavoitteena on selvittää, mikä on parhaiten soveltuva jätekuljetusten urakka-alueiden jako Jyväskylän kaupungin alueella. Tavoitteena on laatia esitys kilpailutuksen pohjana käytettävistä urakka-alueista siten, että - tarkastelussa on mukana koko uuden Jyväskylän alue ja kaikki kunnan vastuulla olevat jätejakeet astiakohtaisine tietoineen - esitetyt urakka-alueet perustuvat laskettuihin jätekuljetusreitteihin, joiden avulla on varmistettu urakoiden taloudellisuus ja toteutettavuus halutulla kalustomäärällä - urakka-alueet on muodostettu siten, että ne soveltuvat erikokoisille jätekuljetusyrityksille - urakka-alueiden muodostuksessa käydään vuoropuhelua jätekuljetusyrittäjien kanssa Lopputuloksena työssä on luotu esitys kilpailutuksessa käytettävien jätteenkuljetuksen urakkaalueiden rajoista sekä laskennalliset suoritteet kuhunkin urakkaan liittyen. Lisäksi työryhmä on tehnyt esityksen jätemaksujen hinnoittelumalliksi Jyväskylässä. Työ on jaettu kuuteen eri vaiheeseen: Tyhjennyspisteet Osoite, Koordinaatit, Astiatyyppi Tyhjennysväli, jne. 1. Perustietojen koonti -Tyhjennyspisteiden määritys ja paikannus laskentamalliin -Kartta-aineiston luonti reititystä varten - Mallin pohjatietojen perustaminen 2. Benchmarking -Miten muualla on muodostettu urakka-alueet kilpailutuksen pohjaksi 3. Suunnittelun sääntöjen ja rajoitteiden sopiminen -Periaatteet urakka-alueiden muodostukselle 4. Esimerkkilaskennan suorittaminen ja laskentamallin hyväksyttäminen 5. Urakka-alueiden suunnittelu, reittien laskenta ja taksarakennetarkastelut 6. Tulosten raportointi ja esittely Kuva 1 Suunnittelun työvaiheet.

6 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 6 3. KULJETUSTEN KILPAILUTUKSEN KÄYTÄNTÖJÄ Työn pohjaksi on vertailtu kilpailutuksen käytäntöjä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueilla. Liitteeseen 1 on koottu keskeiset ratkaisut kunkin jätehuoltoyhtiön osalta seuraavissa asiakokonaisuuksissa: 1) Onko kilpailutus tehty jätejakeittain vai onko samoihin urakoihin yhdistetty useita jätejakeita? 2) Millä periaatteilla urakka-alueiden koko on määritelty? 3) Mihin tarkkuuteen suunnittelussa on menty urakka-alueiden määrittelyssä ja millaisia dokumentteja tarjousasiakirjoissa on annettu? 4) Mitä hyviä/huonoja kokemuksia urakoiden määrityksessä on tullut vastaan? 5) Miten urakoiden kilpailutusta on porrastettu toiminta-alueella? 6) Millaisia vaikutuksia kilpailutuksella on ollut kustannuksiin ja jätekuljetusyritysten toimintaedellytyksiin? Yleisesti voidaan todeta, että näiden jätehuoltoyhtiöiden alueilla kilpailutus on toteutettu pääsääntöisesti jätejakeittain. Tämä on mahdollista, koska kaikki asiakaspalvelu ja laskutus on keskitetty jätehuoltoyhtiöön. Yleisesti urakka-alueet on määritelty mm. tilastoalueiden, postinumeroalueiden tai kiinteistörekisterin tietoja käyttäen. Itä-Uudenmaan alueella muodostui lähtökohdaksi pyrkimys muodostaa noin 14 tunnin päivittäisen ajon tuottavia alueita. Kuljetusten tarjouspyynnöissä ilmoitetaan urakka-alueen rajat ja laskennalliset vuosittaiset jätekertymät. Myös astioiden sijaintitiedot voidaan antaa tarjouslaskennan pohjaksi. Hinta kuljetukselle pyydetään astiatyypeittäin euroa/tyhjennys periaatteella. Jätekukon alueella on määritelty ns. perusnoutoalue, jonka ulkopuolisista tyhjennyksistä yritys saa lisähinnan. Jätehuoltoyhtiöt eivät tee reittisuunnittelua kilpailutuksen pohjaksi, vaan yrittäjät vastaavat reittien yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Yhtiöt kuitenkin hyväksyvät jätekuljetusyrittäjien laatimat reittisuunnitelmat ennen palvelun aloitusta. Jätehuoltoyhtiöt pyrkivät porrastamaan kilpailuttamista siten, että pyrkimyksenä on kilpailuttaa jotain joka vuosi. Sopimukset ovat pääsääntöisesti 3-5 -vuotisia, joiden lisäksi on optiokausi 1-2 vuotta. 4. TAKSARAKENNE 4.1 Taksavaihtoehdot Jätekuljetusten taksarakenne voidaan jakaa karkeasti kahteen taksatyyppiin, jotka ovat: Tasataksa = sama taksa koko toiminta-alueella Vyöhyketaksa = vyöhykkeittäin porrastettu, kuljetusetäisyyteen tai alueen asumistiheyteen sidottu taksarakenne Taksojen nimitykset kuvaavat hyvin niiden rakennetta ja eroavaisuuksia. Tasataksassa kaikilta asiakkailta peritään samansuuruinen astiakohtainen jätemaksu riippumatta kuljetusetäisyydestä. Toisin sanoen tasataksavaihtoehdossa lyhyen kuljetusetäisyyden ja taajaan asutun alueen asukkaat subventoivat pidemmän kuljetusetäisyyden ja harvaan asuttujen alueiden jätteenkeräyksen hintoja. Vyöhyketaksassa puolestaan perittävä asiakashinta pyrkii noudattelemaan keräämisestä aiheutuvia kustannuksia huomioimalla kuljetusmatkan/asukastiheyden.

7 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 7 Taksoja vertailtaessa ja vyöhyketaksojen kustannusvastaavuutta pohdittaessa on syytä ottaa huomioon, että kuljetuksen osuus asiakkaalta perittävästä tyhjennysmaksusta on esimerkiksi tavallisimmalla 240 litran astiatyypillä hieman vajaa puolet koko tyhjennysmaksusta ja isommilla astioilla luonnollisesti tätä pienempi. (Kuntaliitto: Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely 2008) 4.2 Muualla käytettyjä taksoja Pirkanmaan Jätehuollon toiminta-alueella on käytössä perustajakuntien alueella yhteinen tasataksa ja myöhemmin liittyneissä kunnissa kuntakohtaiset tasataksat. Käytännössä tämä toteutus on hyvin lähellä vyöhyketaksaa, koska alhaisempaa taksaa perivät perustajakunnat ovat tiheimmin asuttuja ja lähimpänä jätteenkäsittelykeskuksia. Myöhemmin mukaan liittyneissä kunnissa puolestaan asukastiheys on huomattavasti alhaisempi ja kuljetusmatkat pidempiä. Jätekukon toiminta-alueella on käytössä kuntakohtaiset tasataksat. Suurimmassa osassa kuntia taksa on sama. Lisäksi on määritelty ns. perusnoutoalue, jonka ulkopuolisista noudoista peritään kilometripohjainen lisämaksu (0,60 / alkava 500 m). Itä-Uudenmaan jätehuollon alueella käytössä on kuntakohtaiset tasataksat sekä ns. ekomaksu (20 /vuosi). Kunnat kattavat ekomaksulla yleensä ongelmajätehuollon, hyötyjätepisteiden ylläpidon ja neuvonnan kustannuksia. Ekomaksu oli Kuntaliiton vuoden 2008 jätehuoltokyselyn mukaan käytössä kaikkiaan 188 kunnassa ja se oli suuruudeltaan keskimäärin 30 /vuosi. Vyöhyketaksa on käytössä mm. Turun seudulla, missä alue on jaettu asukastiheyden perusteella kolmeen vyöhykkeeseen. Käytännössä vyöhykkeiden rajat noudattelevat kuntarajoja. Kunnan sisäinen vyöhyketaksa käytössä mm. Outokummussa: esim. 240 litran kuivajäteastian tyhjennys maksaa taajama-alueella 5,12 /tyhjennys ja haja-asutusalueilla 5,83 /tyhjennys (sis. alv.). 4.3 Taksamallien eroja Tasataksan vahvuus on helppous ja yksinkertaisuus kaikkien toimijoiden kannalta. Tiedottamisesta saadaan selkeää ja asiakkaiden on helppo omaksua järjestelmä, jossa yhden tyhjennyskerran hinta määräytyy pelkästään astian tilavuuden perusteella. Mahdollisimman yksinkertainen taksamalli sitoo vähiten laskutukseen, valvontaan ja neuvontaan tarvittavaa työaikaa. Myös urakoiden kilpailuttaminen helpottuu niin tilaajan kuin tarjoajan näkökulmasta, kun hintaelementtien määrä on minimoitu. Tasataksan pienimuotoisena heikkoutena voidaan pitää sitä, ettei se lähtökohtaisesti pyri olemaan kustannusvastaava. Mallissa useimmat asiakkaat maksavat hieman todellista kustannusta enemmän mahdollistaakseen joillekin asiakkaille todellista kustannusta alhaisemman taksan. Vyöhyketaksassa puolestaan toteutuu aiheuttaja maksaa periaate. Koska kuljetuskustannukset ovat haja-asutusalueella kaupunkialuetta suuremmat, voidaan pitää perusteltuna myös hieman korkeampaa tyhjennyskerran hintaa. Matkan pituuteen (esim. x,x euroa/alkava 500 m) sidottujen lisämaksujen hallinnointi on työlästä ja ennen kaikkea se sitoo henkilökunnan työpanosta. Toisaalta haja-asutusalueen kalliimpien astioiden tyhjennysmaksujen on havaittu edistävän kimppa-keräyspisteiden muodostamista, mikä lisää keräysjärjestelmän tehokkuutta tuoden tätä kautta kustannussäästöjä. Erilaisten taksavyöhykkeiden rajat eivät välttämättä muodosta järkeviä kuljetusten urakkaaluerajoja, joten tarjouspyynnöistä tulee helposti sekavia, jos kuljetusyrityksen kuljetuksesta saama korvaus pyritään muodostamaan myös vyöhyketaksan periaatteen mukaisesti. Mitä monimutkaisemmin tarjoushinnat pyydetään, sitä vaikeampi urakoitsijoiden on laatia tarjouksiaan.

8 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET Taksavaihtoehtoja Jyväskylässä Uusi Jyväskylä muodostaa pinta-alaltaan laajan alueen, jossa kuitenkin suurin osa väestöstä on keskittynyt taajamiin. Etäisyydet eivät pisimmilläkään ole kovin suuria jätteenkäsittelyaseman keskeisen sijainnin ansiosta. Tällaisessa toimintaympäristössä kaikille asiakkaille samansuuruisen tasataksan vaihtoehtona voisi toimia taajamarajoihin perustuva vyöhyketaksa (vrt. Outokummun malli). Kuva 2 Taajama-alueet (siniset alueet) ja jäteastioiden sijoittuminen Jyväskylässä, taajama-alueiden määrittely konsultin laatima. Tarkempi tarkastelu jäteastioiden sijainnista ja määrästä ei kuitenkaan tue ajatusta vyöhyketaksan käyttöönottamisesta: Urakka-alueiden suunnittelun yhteydessä muodostui kuiva- ja biojätteistä kaikkiaan 135 keräysreittiä. Näistä reiteistä vain 8 % on sellaisia, joissa yli 50 % reittiin kuuluvista jäteastioista sijaitsee haja-asutusalueella. Kaikkiaan jäteastioista vain noin 11% sijaitsee kuvan taajamarajojen ulkopuolella. Jos näin pienen määrän vuoksi ryhdytään perimään kahta erilaista taksaa, aiheuttaa taksamallin hallinnointi merkittävät kustannukset suhteessa jätemaksun hinnoittelulla saatavaan tuottoon.

9 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 9 Hinnoittelun vaikutusta voidaan havainnollistaa pelkistetyllä esimerkillä: jos Jyväskylän astiamäärillä perittäisiin haja-asutusalueilla keskimäärin 4,20 /tyhjennys ja taajamissa 3,50 /tyhjennys, olisi sama jätemaksutuotto saatavissa tasataksamallissa kaikille samalla hinnalla 3,57 /tyhjennys. Tämän selvityksen työryhmä esittääkin em. syistä, että Jyväskylässä sovellettaisiin jätemaksuissa tasataksaa. 5. URAKKA-ALUEIDEN SUUNNITTELU 5.1 Nykytilanne Jyväskylän alueella on nykytilanteessa sekä sopimusperusteista että kunnan järjestämää jätehuoltoa. Kuljetukset on tällä hetkellä kilpailutettu vuoden 2008 kuntarajojen mukaisesti entisen Jyväskylän kaupungin alueella. Entisten Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueilla urakoitsijat ovat tehneet sopimukset suoraan kiinteistöjen omistajien kanssa (sopimusperusteinen malli). Valtuuston päätöksen mukaisesti koko kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätehuoltoon ja kaikkien alueiden kuljetukset kilpailutetaan. Kuva 3 Voimassa olevat jätekuljetusurakat Jyväskylässä. Entisen Jyväskylän kaupungin alue on nykyisin jaettu neljään jätteenkuljetusurakka-alueeseen (kuva 3). Näiltä alueilta sama urakoitsija kerää kaikki kuiva-, bio- ja hyötyjätteet. Lisäksi omana urakkana on kilpailutettu syväkeräyssäiliöiden (Molok) sekä uppo- ja etulastaussäiliöiden keräys koko kaupungin alueella, koska nämä vaativat erityistä kalustoa. Lassila & Tikanoja Oyj vastaa alueen 1 (ydinkeskusta) urakasta sekä syväkeräyssäiliöiden tyhjennyksestä koko kaupungin alueella, muut urakka-alueet sekä uppo- ja etulastaussäiliöiden tyhjennys ovat Sihvari Oy:n vastuulla.

10 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 10 Oleellista nykyisessä toimintamallissa on kaupungin ja yritysten kannalta se, että urakoitsija vastaa kaikkien jätteiden kuljetuksesta omalta alueeltaan, jolloin asiakkaiden palautteiden käsittely ja neuvonta sekä laskutus tapahtuvat ko. yrityksen toimesta. Urakoitsijat lähettävät jätelaskut asiakkaille ja asiakkaat maksavat ne kaupungin tilille. Laskutuksen perusteena on kunnan määrittämä jätetaksa, jossa asiakkaan maksama hinta määräytyy tyhjennysmäärän mukaan astiatyypin mukaisesti (esim. kuivajäte 240 l astia = 3,79 /tyhjennys, sis. alv). Kuljetusurakoitsija laskuttaa kuljetuksen osuuden kaupungilta toteutuneiden tyhjennysten mukaan. Jyväskylän kaupungilla jätehuollon tehtävistä vastaa yhdyskuntatekniikan vastuualue, jossa jätehuollon tehtäviä hoitaa täysipäiväisesti kolme henkilöä. Tehtäviin kuuluvat - Jätteenkuljetusten kilpailuttaminen - Jätteiden käsittelystä ja vastaanotosta sopiminen - Hyötyjätepalvelujen järjestäminen - Kotitalouksien ongelmajätepalvelujen järjestäminen - Jäteneuvonta ja tiedotus - Viranomaispalvelut Jyväskylässä kunnan vastuulle kuuluvat jätteet käsitellään Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksella. 5.2 Suunnittelun rajaukset Jyväskylän kaupungin ei ole tarkoitus palkata lisää henkilökuntaa hoitamaan nykyisin urakoitsijoiden vastuulla olevia tehtäviä. Asiakaspalvelu (neuvonta, reklamaatiot, laskutus jne.) on määritelty osaksi kuljetusurakoitsijoiden tuottamaa kokonaispalvelua ja näin on tarkoitus toimia myös jatkossa. Tästä syystä kuljetusten kilpailuttaminen jätejakeittain ei ole toiminnallisesti mahdollista, vaan on järkevää jatkaa hyväksi havaittua mallia, jossa urakan voittanut kuljetusyritys vastaa kaikista alueellaan kertyvän kuiva- ja biojätteen sekä hyötyjätteiden keräilystä ja kuljetuksesta. Erityiskalustoa vaativat syväkeräyssäiliöt sekä etulastaus- ja upposäiliöt kilpailutetaan edelleen omina koko kaupungin laajuisina urakoina. Tutkimusten mukaan asiakastyytyväisyys jätehuoltopalveluihin on Jyväskylässä hyvä. Tästäkään syystä ei ole tarvetta muuttaa nykyistä toimivaa käytäntöä. 5.3 Lähtötiedot Suunnittelun lähtötiedoksi kaupunki toimitti konsultille kaikista kunnan vastuulla olevista jätteistä astiakohtaiset tiedot. Aiempien Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden tiedot saatiin kaupungin jätehuoltorekisteristä. Jyväskylän maalaiskunnan tiedot kaupunki sai urakoitsijoilta. Tiedoissa oli jokaisesta astiasta seuraavat suunnittelussa tarvittavat tiedot: - Astiatyyppi - Astioiden lukumäärä - Jätelaji - Astian osoite - Kiinteistötunnus (ei mlk:n tiedoissa) - Tyhjennysväli Urakka-alueiden suunnittelu tehtiin käyttämällä kesäajan tyhjennysvälejä, jotka ovat jonkin verran tiheämmät kuin talviaikana. Astiat paikannettiin kaupungin kiinteistörekisterin avulla. Maalaiskunnan osalta paikannus tehtiin katuosoitteen perusteella. Kuvassa 4 on esitetty kunnan vastuulla olevien jäteastioiden määrä jätejakeittain. Yhteensä aineistossa oli lähes jäteastiaa. Liitteessä 2 on esitetty jäteastioiden jakauma alueittain ja astiatyypeittäin.

11 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 11 Reittien suunnittelussa on käytetty seuraavia astiatilavuuspainoja jätejakeittain: - Kuivajäte 90 kg/astiatilavuus-m 3 (240 l = 21,6 kg; 600 l = 54 kg) - Biojäte 190 kg/ast.til.m 3 (140 l = 26,6 kg; 240 l = 45,6 kg) Summa / KPL Summa / KPL JÄTEJAE ALUE biojäte keräyskartonki keräyslasi kuivajäte pienmetalli Kaikki yhteensä Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Kaikki yhteensä JÄTEJAE pienmetalli kuivajäte keräyslasi keräyskartonki biojäte Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti ALUE Kuva 4 Jäteastioiden lukumäärä Jyväskylässä (aluejakona kuntarajat 2008). Haja-asutusalueella yleisin tyhjennysväli kuivajäte- ja bioastioilla oli 14 päivää, keskustassa yleisin oli 7 päivää. Aineistossa oli 69 astiaa, joilla tyhjennysväli oli haja-asutusalueella muista poikkeavasti 7 päivää. Nämä muutettiin laskentaa varten 14 päivän tyhjennysvälille. Käytännössä näiden kiinteistöjen osalta tulee jatkossa neuvotella tyhjennysvälin muuttamisesta yhdenmukaiseksi muiden kanssa, jotta kuljetusyrittäjien reitit tulevat mahdollisimman tehokkaiksi ja tyhjänä ajoa vältetään. 5.4 Urakka-alueiden suunnittelu Tässä suunnitelmassa esitettyjen urakka-alueiden suunnittelun periaatteena on ollut: - Suunnittelu koskee vain kunnan järjestämisvastuulla olevia jätteitä. Yritysten tuottamat jätteet eivät kuulu urakoihin. - Vanhat kuntarajat eivät ole olleet merkittäviä, vaan suunnittelussa on pyritty kuljetusten kannalta toiminnallisiin ja taloudellisiin kokonaisuuksiin - Urakan koossa on pyritty, jos mahdollista, yhden tai kahden työvuoron päivittäiseen työsuoritteeseen, jolloin eri kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota urakkaa - Syväkeräyssäiliöt (Molok) koko kaupungin alueella pidetään kalustovaatimusten takia jatkossakin omana urakkana, samoin etulastaus- ja upposäiliöiden urakka - Urakoitsija vastaa jatkossakin omalla urakka-alueellaan sekä kuiva- bio- että kaikesta hyötyjätteiden keräyksestä, jotta nykyiset asiakasneuvontaa ym. koskevat velvoitteet voidaan säilyttää urakoitsijoilla, eikä kaupungin ole tarpeen lisätä henkilöresursseja kolmen täysipäiväisen jätehuollon henkilön lisäksi. Jos urakat toteutettaisiin jätejakeittain, olisi kaupungin pakko vahvistaa merkittävästi jätehuollon asiakaspalvelua, koska samassa kaupunginosassa voisi toimia useita eri yrittäjiä eri jätejakeiden kuljetuksissa. Tällöin jätehuollon laskutus ja asiakasneuvonta tulisi ottaa kokonaan kaupungin vastuulle samaan tapaan kuin kunnallisissa jätehuoltoyhtiöissä on tehty.

12 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 12 - Urakat pitää pystyä kilpailuttamaan vaiheittain. Tässä on otettava huomioon nykyisten urakoiden sopimusten kestot. Urakka-alueiden suunnittelussa muodostettiin kuiva- ja biojätteistä reittejä, joille laskettiin ajosuoritteet. Reittien muodostamisen periaatteita on kuvattu luvussa 5.5. Urakka-alue muodostettiin maantieteellisesti yhtenäiseltä alueelta ottamalla kuhunkin urakkaan sopiva määrä reittejä niin, että edellä esitetyt periaatteet toteutuivat mahdollisimman hyvin. 5.5 Reittien suunnittelu Reittien suunnittelu tehtiin Ramboll Finland Oy:n kehittämällä paikkatietopohjaisella jätekuljetusten suunnitteluohjelmistolla. Suunnittelussa käytettiin kesäajan tyhjennysvälejä. Reitit tehtiin koko alueelle kuiva- ja biojätteille. Mitoittavana autona käytettiin 11 tonnin kuormakokoa. Toinen reitin pituutta mitoittava tekijä oli aika, jossa pyrittiin enintään 7 tunnin työsuoritteeseen, joka mahdollistaa kuljettajien lakisääteiset tauot. Yleisesti reiteillä tuli kokonaispaino vastaan ennen aikarajaa. Vain joillakin haja-asutusalueen reiteillä rajoittavaksi tekijäksi tuli aika. Keskustan (nykyinen urakka-alue 1) kuiva- ja biojätteet ajetaan eri kuormissa, muilla alueilla jätteet ajetaan monilokeroautolla samoihin kuormiin. Liitteessä 3 on esitetty jäteastiat, jotka eivät sisältyneet reitteihin joko siksi, että ne ovat hyötyjätteitä tai siksi, että astiat tyhjennetään yksittäisinä tyhjennyksinä (esim. puristavat kontit). Hyötyjätteiden yleisin tyhjennysväli on esim. metallissa ja lasissa 8 viikkoa ja astiamäärät pieniä verrattuna bio- ja kuivajätteeseen. Lisäksi kun hyötyjätteet jakautuvat edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti useille eri urakka-alueille urakan sisälle, ei ollut tarvetta yksityiskohtaiseen reittisuunnitteluun hyötyjätteiden osalta. Liitteeseen 3 on koottu eri astiatyyppien määrä hyötyjätteiden osalta suunnittelussa käytetyllä aluejaolla. Urakka-alueiden muodostuksessa pyrittiin jättämään riittävästi aikaa myös hyötyjätteiden keräykseen. Haja-asutusalueella monilokeroauton käyttäminen on perusteltua, jotta päästään tarvittavaan tehokkuuteen kuljetuksissa. Tässä työssä tehtiin liitteessä 4 esitetty kokeilu, jossa yhdellä esimerkkialueelta kerättiin ensin bio- ja kuivajätteet omiin kuormiinsa. Seuraavaksi tehtiin samalla alueella reititys, jossa jätteet ajettiin monilokeroautoon eli kuiva- ja biojätteet samoihin kuormiin. Tyypillisesti monilokeroautolla ajettaessa 1/3 tilavuudesta on varattu biojätteelle ja 2/3 kuivajätteelle. Tehdyssä tarkastelussa kuorman kokonaiskoko rajoitettiin 11 tonniin, mutta yksittäisillä reiteillä ei rajoitettu edellä esitettyä tilavuusjakoa vaan oletuksena oli, että käytetään nykyaikaista tilavuudeltaan muuntuvaa monilokeroautoa. Kokeilun tuloksena monilokeroautolla päästiin aikasuoritteessa vain vähän tehokkaampaan ratkaisuun kuin erikseen ajettaessa (ero hieman yli 4 %). Kilometrisuoritteessa ero oli yli 25 % monilokeroauton hyväksi. Ajan pieni ero selittyy sillä, että suurin osa kokonaisajasta on astioiden tyhjennykseen kuluvaa aikaa ja etäisyydet Jyväskylässä ovat pieniä. Laskentamallissa käytetyillä arvoilla tyhjennysajan osuudeksi valmiissa urakoissa tuli keskimäärin 60 % kokonaisajasta. Siirtyminen astioiden välillä ja kaatopaikalle sekä pysähtymisiin tarvittava aika olivat yhteensä keskimäärin 40 % reittien kokonaisajasta. Urakkaalueiden suunnittelussa päätettiin käyttää monilokeroautoja muilla kuin nykyisellä alueella 1. Tällä päätöksellä ei ole merkittävää vaikutusta lopputuloksen kannalta, koska urakoiden mitoitus perustuu työajan mitoitukseen. Reitit muodostettiin käyttämällä mitoittavana tekijänä tyypillisintä astioiden tyhjennysväliä kullakin alueella. Keskustassa reittien ajoväliksi tuli viikko ja muualla kaksi viikkoa. Reitin kokoamisvaiheessa laskettiin koko ajan kuorman kertyvää painoa. Jos reitin ajoväli oli tiheämpi kuin astian tyhjennysväli, otettiin astian paino huomioon reitin ajoväli/astian tyhjennysväli suhteessa. Jos astian tyhjennysväli oli tiheämpi kuin reitin ajoväli, tehtiin astiasta riittävä määrä kopioita reitin muodostuksen yhteydessä (esim. reitin ajoväli 14 päivää ja astian tyhjennysväli 7 päivää, niin astia otettiin kyytiin ja samalle paikalle tehtiin kopio astiasta 14 päivän tyhjennysvälillä) Suunnittelussa otettiin huomioon tyhjennyksistä ja siirtymisestä kertyvä aika kunkin reitin muodostuksessa. Aika muodostui seuraavasti: Ajoaika katuverkkoa pitkin astialle + Pysähdykseen tarvittava lisäaika (10 30 sek/pysähdys riippuen alueesta) + Astiakohtainen tyhjennysaika sekuntia/astia (erikseen ensimmäinen ja muut astiat) + Ajoaika Mustankorkean jäteasemalle reitin valmistuttua.

13 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 13 Matkan laskenta astioiden välillä tapahtui nopeinta reittiä katuverkkoa pitkin: reitityksessä ratkaistiin kauppamatkustajan ongelma eli paras järjestys astioiden välille. Reitityksen pohjana oli Suomen Tiestö digitaalinen tieverkko. Reititys otti huomioon ajonopeudet eri tieluokilla, yksisuuntaisuudet sekä kääntymiskiellot. Lisäksi ydinkeskustan kaduille luotiin oma katuluokitus, jolle asetettiin ympäristöä pienemmät ajonopeudet. Kuva 5 Esimerkki suunnitellusta jätekuljetusreitistä. 5.6 Tulokset Suunnittelun tuloksena syntyi 135 eri reittiä. Näistä keskustan 15 reittiä suunniteltiin viikon ajovälille. Muut reitit ajettiin kahden viikon välein. Keskimäärin reittiin kuului astiaa, 233 pysähdystä - 36 ajokm (reitin ensimmäisestä pisteestä Mustankorkean jäteasemalle) - 5h 50 min aikaa - 10,4 tonnia kuormaa. Kaupungille on luovutettu yksityiskohtaiset tiedot kaikista suunnitelluista reiteistä. Reitit muodostettiin kuvassa 6 näkyvien suunnittelualueiden sisälle. Suunnittelualueet muodostivat maantieteellisesti ja astiamäärältään luontevia kokonaisuuksia. Urakka-alueita ne eivät vielä sellaisenaan kuitenkaan ole.

14 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET Kuva 6 Suunnittelualueet, joiden sisällä reitit muodostettiin. 14

15 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET ESITYS URAKKA-ALUEISTA Urakat Kuva 7 Esitys jätekuljetusten urakka-alueiksi (A-F), 6 urakkaa. Urakka-alueiden muodostuksessa pyrittiin kokonaisuuksiin, joissa pääosassa urakoista kuiva- ja biojätteen keruusta kertyy noin kahden työvuoron pituisia ajopäiviä. Yhdestä urakka-alueesta (C) tuli selvästi muita pienempi ja hoituu yhdellä työvuorolla, mikä tarjoaa pienemmillekin yrityksille mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin. Urakasta F muodostettiin puolestaan selvästi muita suurempi jätekuljetusyrityksiltä saadun palautteen perusteella. Kunkin urakka-alueen kaikilla jätejakeilla on sama kuljetusyritys. Tämä käytäntö helpottaa kaupungin työtä, koska asiakkaat voivat olla kaikissa ongelmatilanteissa suoraan yhteydessä oman alueensa urakoitsijaan tiedustelematta ensin kaupungilta, kuka vastaa alueella mistäkin asiasta.

16 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 16 Erikoiskalustoa vaativat syväkeräyssäiliöt muodostavat jatkossakin yhden urakkakokonaisuuden koko kaupungin alueella aivan kuten nykytilanteessa. Vastaavasti etulastaus- ja upposäiliöistä muodostuu koko kaupungin kattava urakka-alue. Jatkossa jätekuljetuksista esitetään muodostettavaksi 6 alueellista urakkaa 2 säiliömallin perusteella määräytyvää urakkaa seuraavasti: 1. Alueurakat A-F (6 kpl) Kuiva- ja biojätteistä muodostui kaikkiaan kuusi urakka-aluetta A-F. Näihin urakoihin sisältyvät myös kyseisten alueiden hyötyjätteet (ks. liite 3). Urakkaalue vko vko (5 pv/vko) vko Keräysalueet Km*/ Tuntia/ Tuntia/pv Astiatyhjennyksiä/ A ,3 12, B ,7 15, C 5 ja ,8 7, D ,3 15, E ,9 13, F ,0 21, YHTEENSÄ , * sisältää ajomatkan tyhjennyspisteiden välillä sekä ajon Mustankorkean jäteasemalle. 2. Syväkeräyskeräyssäiliöt koko kaupungin alueelta - noin 180 säiliötä (ks. liite 3). 3. Etulastaus- ja upposäiliöt koko kaupungin alueelta - noin 260 säiliötä (ks. liite 3). 6.2 Kilpailutuksen vaiheistus Tässä työssä suunniteltujen jätekuljetuksen urakka-alueiden kilpailuttamisen aikataulu on suurelta osin sidoksissa entisen Jyväskylän alueen sopimuksiin. Nyt voimassaolevat sopimukset päättyvät vuosina 2011 ja Nykyisten sopimusten ja määriteltyjen urakka-aluerajausten asettamien reunaehtojen johdosta kilpailutus porrastuu luontevasti kolmeen vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa voidaan kilpailuttaa ne uudet alueet, jotka eivät ole sidoksissa nykyisten sopimusten kattamiin alueisiin. Urakat alkavat Toisessa vaiheessa kilpailutetaan alueet, jotka ovat sidoksissa päättyviin sopimuksiin Kolmannessa vaiheessa kilpailutetaan alueet, jotka ovat sidoksissa päättyviin sopimuksiin Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäinen kilpailuttamiskierros koskee vain urakka-aluetta E sekä Korpilahden osuutta urakka-alueesta C. E-urakka kilpailutetaan ensimmäisellä kerralla ilman Halssilan aluetta, joka liitetään mukaan, kun urakka kilpailutetaan alueen vapautuessa nykyisestä sopimuksesta. Toinen kilpailuttamiskierros on paljon laajempi, kattaen kaikki keväällä 2011 päättyviin sopimuksiin kytköksissä olevat alueet. Näitä ovat urakka-alueet A, B ja F. Urakka-alue F alkaa ilman Seppälän ja Huhtasuon alueita, koska nämä alueet kuuluvat nykyisen sopimuksen piiriin saakka. Alueen F sopimuskausi alkaa

17 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 17 Kolmannelle kilpailuttamiskierrokselle jäävät keväällä 2014 päättyviin sopimuksiin kytköksissä olevat alueet C ja D. Kuva 8 Esitys alueellisten urakoiden (A-F) aloitusajankohdiksi, 6 urakkaa.

18 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET 18 Sopimuskausien pituuksissa pitäisi pyrkiä vähintään 4-5 vuoden urakoihin. Tämä oli vahvasti myös urakoitsijoiden näkemys. Kuvassa 9 on tehty esitys urakoiden pituuksiksi eri alueilla. Kuvan rytmityksellä kilpailutuksia tulisi tilanteen vakiinnuttua kolmessa eri erässä ja urakoiden pituudet ovat 4-6 vuotta alueesta riippuen. Urakoiden kesto Urakka A B C aluksi 4 v urakka, sis. vain Korpilahden alueen D E aluksi 4 v urakka ilman Halssilan aluetta F aloitus ilman Seppälän/Huhtasuon alueita Kuva 9 Esitys alueellisten urakoiden (A-F) kestoiksi. 6.3 Muuta kilpailutuksessa huomioon otettavaa Urakkahinnat tulee pyytää perinteisellä tavalla /tyhjennys astiatyypeittäin, jolloin järjestelmä joustaa uusien kiinteistöjen liittyessä jätehuoltoon tai astioiden tyhjennysvälien muuttuessa. Urakoitsijoiden vastuut tulisi pitää nykyisenä, laskutuksen osalta voidaan selvittää kaupungin nykyistä suurempaa roolia. Haja-asutusalueella yksittäisten kiinteistöjen osalta tulee pyrkiä pääsemään siihen, että minimityhjennysväli on 2 viikkoa, jolloin yrittäjät pystyvät suunnittelemaan tehokkaita reittejä. Kaupungin tulisi harkita kilpailutettujen urakoiden valvonnan kehittämistä jätehuoltoyhtiöiden ratkaisuja vastaavaksi. Käytännössä kaupunki hankkisi järjestelmän (tai edellyttäisi urakoitsijoiden toimittavan vastaavan tiedon), johon kertyisi jokaisen tyhjennyksen osalta reaaliaikainen tieto kuljettajan ajoneuvopäätteellä tekemästä kuittauksesta paikkatietoineen. Tämä helpottaisi merkittävästi nykyistä työtä, joka tehdään laskutuksen tarkistamiseksi.

19 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET LIITTEET 1. Jätekuljetusten kilpailutus Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n ja Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueilla 2. Jäteastioiden jakauma alueittain ja astiatyypeittäin 3. Astiatyhjennysten määrä alueittain 4. Alueella 3+ tehty laskenta kuiva- ja biojätteet erikseen kerättyinä tai samaan autoon kerättyinä.

20 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET LIITE 1: Jätekuljetusten kilpailutus Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Jätekukko Oy:n ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueilla Pirkanmaan Jätehuolto Oy Logistiikkapäällikkö Timo Varsala 1) Onko kilpailutus tehty jätejakeittain vai onko samoihin urakoihin yhdistetty useita jätejakeita? Keräily hoidetaan jätejakeittain. Alueella on kokemuksia pahvin ja lasin yhteiskeräyksestä jaetulla säiliöllä varustetulla ajoneuvolla, mutta kokemukset eivät ole rohkaisseet tekemään yhdistelmäurakoita. Kiinteän kokoiset erillissäiliöt täyttyvät yleensä eri tahtia ja siirrettävällä väliseinällä varustetuissa ajoneuvoissa omamassa nousee, eli molemmilla tavoin toteutettuna kapasiteetti heikkenee. 2) Millä periaatteilla urakka-alueiden koko on määritelty? Aikoinaan Tampereen osalta urakka-alueiden määrittely on perustunut tilastoalueisiin. Näiltä alueilta on asukasluvun perusteella arvioitu syntyvän jätteen määrä. Toimintaan on tullut kuntia mukaan yksitellen, mikä on johtanut kuntarajoja noudatteleviin urakka-alueisiin varsinkin alueen reunoilla. Toisin sanoen urakka-alueiden kokoa ei ole käytännön olosuhteista johtuen määritelty teoreettisin perustein, vaan käytännön sanelemien reunaehtojen mukaisesti. Pieninä palasina muodostunut toiminta-alue ei toimi tällä hetkellä kokonaisuutena tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Muutosprosessi on pitkä tie pitkistä sopimuskausista johtuen. Eri jätejakeilla on täysin erilaisia aluerajauksia, esim. syväkeräysastiat, kartonki ym. Parhaiten on saatu optimoitua koko toiminta-alueen tasolla biojätteen keräys. Urakka-alueiden lukumäärät jätejakeittain ovat: kuivajäte 29 kpl bio 16 kpl vaihtolavasäiliöt 38 kpl syväkeräys 6 kpl paperi 2 kpl kartonki 3 kpl energia 1 kpl lasi 1 kpl metalli 1 kpl kartonki syväkeräys 1 kpl Logistisesti tehokkaimpaan lopputulokseen päästään jos koko toiminta-alueen urakka-alueet määritellään samalla kertaa sektoreittain/tiesuunnittain. 3) Mihin tarkkuuteen suunnittelussa on menty urakka-alueiden määrittelyssä ja millaisia dokumentteja tarjousasiakirjoissa on annettu? Urakka-alueita suunniteltaessa ei vielä laadita reittikuvauksia. Jätepisteiden sijainti, urakkaalueen kartalle paikannetut jätepisteet ja laskennalliset vuosittaiset tyhjennysmäärät astiatyypeittäin riittävät yllättävän hyvin tarjouksen tekemiseen. Hintana pyydetään ko alueen astiatyyppikohtaiset yksikköhinnat. Määritellyn urakka-alueen hoitotapaan ei oteta tarkasti kantaa. Tilaajalle on esimerkiksi sama kuljetetaanko jonkun alueen jätteet kahdella autolla yhdessä vuorossa vai yhdellä autolla kahdessa vuorossa. Tilaaja hyväksyy urakoitsijan esittämän tai yhteistyössä tämän kanssa laaditun noutopäiväsuunnitelman. Pyrkimyksenä on, että tyhjennyspäivät pysyisivät mahdollisimman pitkälle samanlaisina koko urakka-ajan. Alueiden kasvaessa urakka-aikana varsinkin taajamissa,

21 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET joudutaan alue yleensä reitittämään kokonaan uudelleen. Mikäli urakoitsija haluaa tehdä suunnittelutyön itse, se onnistuu, kunhan suunnittelun tulos palautetaan määrätyssä muodossa takaisin. 4) Mitä hyviä/huonoja kokemuksia urakoiden määrityksessä on tullut vastaan? Ei ole erityiskokemuksia suuntaan tai toiseen. 5) Miten urakoiden kilpailutusta on porrastettu toiminta-alueella? Pyrkimyksenä on kilpailuttaa jotain joka vuosi. Sopimukset ovat pääsääntöisesti 3+2 tai vuotisia. 6) Millaisia vaikutuksia kilpailutuksella on ollut kustannuksiin ja jätekuljetusyritysten toimintaedellytyksiin? Kustannustaso on alentunut selkeästi. Tarjoajat ovat samanarvoisessa asemassa, kun kaikilla on samat pelisäännöt noudatettavinaan. Kilpailuttaminen on luonut pienille yrityksille onnistuneita mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. Jätekukko Oy Logistiikkainsinööri Kirsi Tikkanen 1) Onko kilpailutus tehty jätejakeittain vai onko samoihin urakoihin yhdistetty useita jätejakeita? Pääsääntöisesti kilpailutetaan jakeittain. Yhdistelmiä on lähinnä pienemmän volyymin jakeista, kuten samoihin hyötyjätteen keräyspisteisiin kertyvät kartonki/pahvi/metalli. Myös maantieteen vuoksi on muodostettu yhdistelmäurakoita, esimerkiksi pienehkö alue väärällä puolella järveä. Alueella on käytössä muutamia kaksoislokeroautoja. 2) Millä periaatteilla urakka-alueiden koko on määritelty? Ensimmäisellä kilpailuttamiskierroksella, kun kaikki kilpailutettiin kerralla, pyrittiin muodostamaan euromääräisesti mitattuna suunnilleen samankokoisia urakoita. Toisella kierroksella kilpailuttamista on porrastettu, joten tarvittavia muutoksia on tehty kulloinkin samaan aikaan kilpailussa olevien urakka-alueiden välillä. 3) Mihin tarkkuuteen suunnittelussa on menty urakka-alueiden määrittelyssä ja millaisia dokumentteja tarjousasiakirjoissa on annettu? Tarjouspyynnön liitteenä esitetään kartalla ns. perusnoutoalue ja sillä sijaitsevien astioiden määrät ja tyypit. Astioita ei kuitenkaan paikanneta kartalle. Perusnoutoalueen ulkopuolisilta alueilta esitetään kunkin tien tihein tyhjennysväli. Perusnoutoalue muodostuu yleisestä tieverkosta ja erikseen nimetyistä yksityisteistä. Yksityisteiden valinnan perusteena on tien kunto sekä kaksi vakituista asuttua taloutta kilometrille (pistotiellä kahdelle kilometrille). Kriteerinä on myös riittävä kääntöpaikka jäteautolle tai läpiajettavuus. Perusnoutoalueen ulkopuolella sijaitsevien astioiden tyhjennyksestä maksetaan perushinnan päälle lisämaksu. Asiakkaalta perittävän maksun suuruus on 0,70 /alkava 500 m. Yrittäjille lisäkilometreistä maksetaan suunnilleen kaksinkertainen hinta asiakasmaksuun verrattuna. Reittipoikkeaman vaativia tyhjennyspisteitä on noin 4.000

22 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET kpl ja kaikkiaan tyhjennyspisteitä on noin Yli 5 km päässä perusnoutoalueelta olevia tyhjennyspisteitä on kuitenkin vain muutamia kymmeniä. Perusnoutoalueen ulkopuolisia asukkaita on ohjeistettu perustamaan yhteisiä kimppakeräyspisteitä, jolloin lisämaksu jakaantuu useamman maksajan kesken ja keräyspisteiden lukumäärä vähenee. Reititysvastuu on urakoitsijoilla, jotka hyväksyttävät suunnitelmansa tilaajalla. 4) Mitä hyviä/huonoja kokemuksia urakoiden määrityksessä on tullut vastaan? Ei ole. 5) Miten urakoiden kilpailutusta on porrastettu toiminta-alueella? Ensimmäisen kierroksen jälkeen kilpailutuksia on porrastettu optioiden avulla niin, että uusia kilpailuja tehdään kolmena vuonna jota seuraa kaksi välivuotta. Yleisin sopimuksen pituus on 5+(1+1+1) vuotta. Luonnollisesti myös välivuosina järjestetään tarvittavia täydennyskilpailutuksia tarpeen mukaan. Sopimuskausien vaihtumiskohta on kesäkuun alku, minkä on todettu olevan erittäin hyvä ajankohta vaihdokseen. 6) Millaisia vaikutuksia kilpailutuksella on ollut kustannuksiin ja jätekuljetusyritysten toimintaedellytyksiin? Kilpailuttaminen on alentanut hintoja. Pienet yritykset ovat menettäneet töitään suuremmille toimijoille. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kehityspäällikkö Vesa Heikkonen 1) Onko kilpailutus tehty jätejakeittain vai onko samoihin urakoihin yhdistetty useita jätejakeita? Pääsääntöisesti jätejakeittain. Hyötyjätteet on voinut tarjota yhdessä tai erikseen. 2) Millä periaatteilla urakka-alueiden koko on määritelty? Kuntarajoja ei noudateta urakka-alueiden rajauksissa. Yrittäjien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta muodostui lähtökohdaksi pyrkimys muodostaa noin 14 tunnin päivittäisen ajon tuottavia alueita, tai niiden monikertoja, eli 1-3 auton kohteita. Jätteen määrä arvioitiin Väestörekisterikeskuksen kiinteistörekisteritietojen avulla. Aluerajauksen lähtökohtana olivat postinumeroalueet, joista muokattiin jätteen määrän/ajoajan mukaan sopivia urakka-alueita. Oletuksina käytettiin tyhjennysajan siirtonopeuden osalta kirjallisuudesta löytyneitä arvoja. Jätteiden määrä syntyi oletuksesta OKT=240l/2vko ja RT ja KT=n*600l/1vko. Julkiset rakennukset arvioitiin tilanteen mukaan. 3) Mihin tarkkuuteen suunnittelussa on menty urakka-alueiden määrittelyssä ja millaisia dokumentteja tarjousasiakirjoissa on annettu?

23 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET Ennen kilpailuttamista yrittäjille järjestettiin infotilaisuuksia, joissa on kerätty urakoitsijoiden toiveita alueiden määrittämiseen liittyen ja esitelty tulevaa kilpailua. 4) Mitä hyviä/huonoja kokemuksia urakoiden määrityksessä on tullut vastaan? VRK kiinteistörekisteriaineisto oli paikoin pahasti vanhentunutta. Joillain urakka-alueilla jätteen määrä poikkesi jopa 25% näiden tietojen avulla arvioidusta. 5) Miten urakoiden kilpailutusta on porrastettu toiminta-alueella? Samana vuonna kilpailutettuja on porrastettu kuukauden välein alkavaksi, ettei kerralla tule liikaa muutoksia (asiakaspalvelun resursointi). Ensimmäisen kierroksen sopimuskaudet ovat optioinen 3, 4, 5, 6 tai 8 vuotisia, joten jatkossa kilpailut porrastuvat luontevasti. Jatkossa käytetään 5+2-vuotisia sopimuskausia. 6) Millaisia vaikutuksia kilpailutuksella on ollut kustannuksiin ja jätekuljetusyritysten toimintaedellytyksiin? Hintataso aleni 15-20%. Myös pienet paikalliset/uudet toimijat ovat menestyneet kilpailuissa.

24 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET LIITE 2 Jäteastioiden jakauma alueittain ja astiatyypeittäin

25 2 Summa / KPL TYHJENNYSVÄLI + ALUE ASTIATYYPPI yli 100 Kaikki yhteensä Jyväskylä KUIVAJ. PUHTOS. 6,0 M3 2 2 KUIVAJ. SYVÄK. 1,3 M KUIVAJ. UPPOSÄILIÖ 2.8 M Kuivaj.etul. 3,0 m3 3 3 Kuivaj.etul. 4,0 m Kuivaj.etul. 6,0 m KUIVAJ.ETUL. 8,0 M Kuivaj.pikak. 4,0 m3 1 1 KUIVAJ.PIKAK. 6,0 M3 1 1 KUIVAJ.PUR. 10,0 M KUIVAJ.PUR. 12,0 M3 1 1 Kuivaj.pur. 15,0 m3 1 1 KUIVAJ.PUR. 20,0 M3 2 2 KUIVAJ.SYVÄK. 3,0 M KUIVAJ.SYVÄK. 5,0 M KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 3,0 M KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 4,0 M3 3 3 KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 5,0 M KUIVAJÄTE 5 ETUSÄILIÖ 1 1 Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L KUIVAJÄTEASTIA PYÖRÄTÖN Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk Kuivaj.etul. 4,0 m3 1 1 Kuivaj.etul. 6,0 m KUIVAJ.ETUL. 8,0 M KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 5,0 M3 3 3 KUIVAJÄTE 2,8 ETUSÄILIÖ 1 1 KUIVAJÄTEASTIA 200 L Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti Kuivaj.pikak. 8,0 m KUIVAJÄTEASTIA 200 L Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

26 2 7

27 2 ) 8 Summa / KPL TYHJENNYSVÄLI ALUE ASTIATYYPP yli 100 Kaikki yhteensä Jyväskylä BIO SYVÄK. 0,3 M BIO SYVÄK. 1,3 M BIO SYVÄK. SISÄPUSSI 1,3 M BIOJÄTE SYVÄK. 0,8 M BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 360 L 3 3 Biojäteastia 600 L Biopur. 10,0 m3 1 1 BIOPUR. 6,0 M BIOSISÄSÄKKI 140L BIOSISÄSÄKKI 240 L Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 600 L 4 4 BIOSISÄSÄKKI 140L BIOSISÄSÄKKI 240 L Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 360 L Biojäteastia 600 L 1 1 Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

28 2 ) 9

29 2 4 Summa / KPL TYHJENNYSV ALUE ASTIATYYPPI Kaikki yhteensä Jyväskylä KARTONKI SYVÄK. 5,0 M Keräyskartonki 240 l Keräyskartonki 360 l Keräyskartonki pikakontti 8 m KERÄYSKARTONKIASTIA 600 L KERÄYSKARTONKIETULAST. 6.0M KERÄYSKARTONKIETULAST. 8.0M PAHVI SYVÄK. 5,0 M PAHVIASTIA 240 L Pahviastia 360 L Pahviastia 600 L PAHVIETULAST. 6,0 M PAHVIETULAST. 8,0 M PAHVIPUR. 13,0 M3 1 1 Pahvirullakko 1,0 m Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk KERÄYSKARTONKIASTIA 600 L KERÄYSKARTONKIETULAST. 6.0M KERÄYSKARTONKIETULAST. 8.0M Pahviastia 600 L PAHVIETULAST. 8,0 M3 3 3 Pahvirullakko 1,0 m Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti PAHVIASTIA 240 L 2 2 Pahviastia 600 L 2 2 Pahvirullakko 1,0 m Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

30 2

31 2 Summa / KPL TYHJENNYSVÄLI ALUE ASTIATYYPPI yli 100 Kaikki yhteensä Jyväskylä LASI 0,3 SYVÄKERÄYSSÄILIÖ LASI PUHTOS. 8,0M3 3 3 LASI SYVÄKERÄYSS 0,3M LASI SYVÄKERÄYSS 0,8M3 3 3 LASI SYVÄKERÄYSS 3 M Lasiastia 140 L LASIASTIA 240 L LASIASTIA 360 L Lasiastia 600 L LASISYVÄK. 1,3 M PYÖRÄTÖN ASTIA LASI 1 1 Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk Lasiastia 140 L 1 1 LASIASTIA 240 L Lasiastia 600 L LASISYVÄK. 1,3 M3 1 1 Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti Lasiastia 140 L Lasiastia 600 L 1 1 Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

32 2

33 2 ( % Summa / KPL TYHJENNYSVÄLI ALUE ASTIATYYPP yli 100 Kaikki yhteensä Jyväskylä MET. PUHTOS. 8,0 M3 3 3 Met.astia 140 L Met.astia 240 L Met.astia 360 L MET.ASTIA 600 L MET.KERÄYSS. 0,8M3 3 3 MET.KERÄYSS. 1,3 M Met.keräyss. 3,0 m METALLI 0,3 SYVÄKERÄYSSÄILIÖ 2 2 PYÖRÄTÖN ASTIA METALLI 2 2 Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk Met.astia 140 L 1 1 Met.astia 240 L MET.ASTIA 600 L MET.KERÄYSS. 1,3 M3 1 1 Jyväskylän mlk Yhteensä Korpilahti Met.astia 140 L Met.astia 240 L 1 1 Met.astia 360 L 2 2 Korpilahti Yhteensä Kaikki yhteensä

34 2 ( '

35 2 ( 3 " Summa / KPL Summa / KPL JÄTEJAE ALUE biojäte keräyskartonki keräyslasi kuivajäte pienmetalli Kaikki yhteensä Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Kaikki yhteensä JÄTEJAE pienmetalli kuivajäte keräyslasi keräyskartonki biojäte Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti ALUE

36 JYVÄSKYLÄN JÄTEKULJETUSTEN URAKKA-ALUEET LIITE 3 Astiatyhjennysten määrä alueittain

37 LIITE 3 Astiatyhjennysten määrä/viikko reitteihin kuuluvista astioista. Jaottelu keräys- ja urakka-alueittain Tyhjennyksiä/viikko KERÄYSALUE NIMI Kaikki yhteensä BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 360 L Biojäteastia 600 L BIOSISÄSÄKKI 140L BIOSISÄSÄKKI 240 L Kuivaj.pikak. 4,0 m3 1 1 KUIVAJ.PIKAK. 6,0 M3 1 1 Kuivaj.pikak. 8,0 m3 1 1 KUIVAJÄTEASTIA 200 L Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L Kaikki yhteensä Tyhjennyksiä/viikko URAKKA-ALUE ASTIATYYPPI A (=1) B (=3) C (=5+22) D (=21) E (=7) F (=6) YHT BIOJÄTEASTIA 140 L BIOJÄTEASTIA 240 L Biojäteastia 360 L Biojäteastia 600 L BIOSISÄSÄKKI 140L BIOSISÄSÄKKI 240 L Kuivaj.pikak. 4,0 m KUIVAJ.PIKAK. 6,0 M Kuivaj.pikak. 8,0 m KUIVAJÄTEASTIA 200 L Kuivajäteastia 140 L Kuivajäteastia 240 L Kuivajäteastia 360 L Kuivajäteastia 600 L Kaikki yhteensä

38 Astiatyhjennysten määrä/viikko reitteihin kuulumattomista astioista. Jaottelu keräysalueittain Tyhjennyksiä/viikko KERÄYSALUE NIMI Kaikki yhteensä BIO SYVÄK. 0,3 M3 3,0 1,0 4,0 BIO SYVÄK. 1,3 M3 9,5 9,5 0,5 0,3 2,5 22,3 BIO SYVÄK. SISÄPUSSI 1,3 M3 1,0 3,0 0,3 4,3 BIOJÄTE SYVÄK. 0,8 M3 0,3 0,3 1,0 1,7 Biopur. 10,0 m3 1,0 1,0 BIOPUR. 6,0 M3 2,0 2,0 BIOSISÄSÄKKI 240 L 0,0 0,0 KARTONKI SYVÄK. 5,0 M3 1,3 1,0 3,5 5,8 Keräyskartonki 240 l 1,8 1,0 2,8 Keräyskartonki 360 l 2,5 0,5 3,0 Keräyskartonki pikakontti 8 m3 0,3 4,0 0,5 0,3 2,0 7,0 KERÄYSKARTONKIASTIA 600 L 67,5 67,1 20,9 71,3 12,4 72,5 311,6 KERÄYSKARTONKIETULAST. 6. 2,8 3,8 3,0 2,5 0,5 4,5 17,0 KERÄYSKARTONKIETULAST. 8.0M3 1,0 4,5 1,5 6,0 13,0 KUIVAJ. PUHTOS. 6,0 M3 1,0 1,0 KUIVAJ. SYVÄK. 1,3 M3 3,5 3,5 KUIVAJ. UPPOSÄILIÖ 2.8 M3 1,0 2,0 3,0 Kuivaj.etul. 3,0 m3 2,0 1,0 3,0 Kuivaj.etul. 4,0 m3 12,5 8,5 2,0 0,3 3,5 26,8 Kuivaj.etul. 6,0 m3 26,0 9,3 5,3 2,3 2,0 18,0 62,8 KUIVAJ.ETUL. 8,0 M3 20,8 7,5 3,5 4,0 7,8 43,5 KUIVAJ.PUR. 10,0 M3 1,5 1,5 KUIVAJ.PUR. 12,0 M3 0,5 0,5 Kuivaj.pur. 15,0 m3 0,3 0,3 KUIVAJ.PUR. 20,0 M3 2,0 2,0 KUIVAJ.SYVÄK. 3,0 M3 1,0 0,1 1,1 KUIVAJ.SYVÄK. 5,0 M3 20,6 15,0 1,0 1,3 1,0 38,8 KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 3,0 M3 0,5 3,0 3,5 KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 4,0 M3 1,0 2,0 3,0 KUIVAJ.UPPOSÄILIÖ 5,0 M3 3,5 5,0 3,3 7,0 18,8 KUIVAJÄTE 2,8 ETUSÄILIÖ 0,5 0,5 KUIVAJÄTE 5 ETUSÄILIÖ 1,0 1,0 LASI 0,3 SYVÄKERÄYSSÄILIÖ 0,3 0,3 LASI PUHTOS. 8,0M3 0,1 0,3 0,4 LASI SYVÄKERÄYSS 0,3M3 0,3 0,3 LASI SYVÄKERÄYSS 0,8M3 0,1 0,1 0,2 LASI SYVÄKERÄYSS 3 M3 0,3 0,4 0,4 0,9 0,3 0,1 2,3 Lasiastia 140 L 1,4 0,1 0,4 0,1 0,6 0,1 0,1 2,6 LASIASTIA 240 L 66,8 31,6 15,7 39,0 4,9 36,9 194,9 LASIASTIA 360 L 0,1 0,4 0,1 0,4 1,0 2,0 Lasiastia 600 L 2,6 5,4 1,0 4,8 6,0 1,3 6,1 27,1 LASISYVÄK. 1,3 M3 1,1 0,8 0,3 0,5 2,6 MET. PUHTOS. 8,0 M3 0,1 0,3 0,4 Met.astia 140 L 1,3 0,4 0,3 0,6 0,1 0,3 2,8 Met.astia 240 L 60,3 38,0 1,0 16,4 42,6 5,8 42,1 206,2 Met.astia 360 L 0,4 0,3 0,1 0,1 0,5 1,4 MET.ASTIA 600 L 25,9 10,0 8,2 11,1 2,2 14,4 71,8 MET.KERÄYSS. 0,8M3 0,1 0,1 0,2 MET.KERÄYSS. 1,3 M3 1,1 0,8 0,3 0,6 2,8 Met.keräyss. 3,0 m3 0,3 0,5 0,4 0,8 0,3 0,1 2,3 METALLI 0,3 SYVÄKERÄYSSÄIL 0,3 0,3 PAHVI SYVÄK. 5,0 M3 1,0 2,0 3,0 PAHVIASTIA 240 L 2,5 0,3 0,5 1,3 0,3 0,8 5,5 Pahviastia 360 L 0,3 0,1 1,0 1,4 Pahviastia 600 L 109,0 59,0 1,0 15,8 40,0 6,0 33,9 264,6 PAHVIETULAST. 6,0 M3 4,0 1,5 0,5 2,5 8,5 PAHVIETULAST. 8,0 M3 3,0 3,0 1,0 0,3 4,0 11,3 PAHVIPUR. 13,0 M3 0,3 0,3 Pahvirullakko 1,0 m3 185,7 45,9 1,5 7,8 53,6 3,0 47,4 344,8 PYÖRÄTÖN ASTIA LASI 0,3 0,3 PYÖRÄTÖN ASTIA METALLI 0,1 0,1 0,3 Kaikki yhteensä 656,3 334,6 5,8 112,1 294,6 39,6 327,4 1770,5

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella. 1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Kilpailuttamisen tuloksia Ismo Kohonen

Kilpailuttamisen tuloksia Ismo Kohonen Kilpailuttamisen tuloksia 2016 Ismo Kohonen 22.4.2016 Kilpailuttaminen 2016 Hoidon alueurakat jaetaan vaativuutensa mukaan kolmeen eri luokkaan (perusurakoihin, vaativiin ja erittäin vaativiin urakoihin)

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

Kilpailuttamisen tuloksia 2015 DI Anne Leppänen

Kilpailuttamisen tuloksia 2015 DI Anne Leppänen Kilpailuttamisen tuloksia 2015 DI Anne Leppänen Päivitetty 30.9.2015 Kilpailuttaminen 2015 Hoidon alueurakat jaetaan vaativuutensa mukaan 3:een eri luokkaan: perusurakoihin, vaativiin ja erittäin vaativiin

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 LISÄKIRJE N:O 1 13.4.2016 Dnro 378/2016 Tarjouspyyntö 24.3.2016 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 Rovaniemen kaupunki tekee viitteessä

Lisätiedot

23 Astiatyhjennysmaksut alkaen Kouvola, Iitti LIITE 1 JÄTEMAKSUTAULUKKO 1. Loppujätteen astiakohtaiset tyhjennysmaksut TAKSA 1.7.

23 Astiatyhjennysmaksut alkaen Kouvola, Iitti LIITE 1 JÄTEMAKSUTAULUKKO 1. Loppujätteen astiakohtaiset tyhjennysmaksut TAKSA 1.7. 23 Astiatyhjennysmaksut 1.7.2016 alkaen Kouvola, Iitti LIITE 1 JÄTEMAKSUTAULUKKO 1 Loppujätteen astiakohtaiset tyhjennysmaksut LOPPUJÄTE Astiakoko kuljetus TAKSA 1.7.2016 ALKAEN käsittely lautakuntamaksu

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Raportti PHJ:n kilpailuttamista kiinteistökeräysurakoista

Raportti PHJ:n kilpailuttamista kiinteistökeräysurakoista PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY Raportti PHJ:n kilpailuttamista kiinteistökeräysurakoista raportointikaudelta 1.1. - 31.12.2015 26.4.2015 Jakelu: Hallitus Jätelautakunta Kuntien ympäristönsuojelusihteerit

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko. PALVELUHINNASTO Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2017 alkaen Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 44 Asianro 3719/08.01.00/2012 Kuopion ja Siilinjärven maaseutuliikenteen lippujen hinnoittelu 1 Hinnoittelun periaatteet Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO LIITE 1 KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36,

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista

Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer 1.11.2013 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Ylä Savon jätehuoltolautakunta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot. Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä

Ylä Savon jätehuoltolautakunta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot. Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä Ylä Savon jätehuoltolautakunta Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä Mielipiteet Jätteenkuljetus Kiuruveden taajamassa. Anja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 3521/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 87 Asianro 3521/10.03.07/2013 Taksa Kuopion kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden vuokrauksesta perittävistä maksuista, muutokset tapahtumilta perittäviin

Lisätiedot

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Rakennus- ja ympäristölautakunta 68 15.12.2016 LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE RYSY 68 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Päijät-Hämeen jätelautakunta

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

/tyhjennys , ,00. /pesukerta

/tyhjennys , ,00. /pesukerta TARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO H030-16/HEL 2016-000931 / KORJAUSILMOITUS: Korkeasaaren jätehuolto Saapuneita tarjouksia yhteensä: 3 Kelvollisia tarjouksia yhteensä: 3 1. Syväkeräyssäiliöt Lassila & Syväkeräyssäiliö,

Lisätiedot

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi

Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi OSTOLIIKENTEEN TARJOUSPYYNTÖ KOULULAISKULJETUS Ostaja Kosken Tl kunta, Härkätie 5, 31500 Koski Tl Yhteyshenkilö: Sanna Salo, email: sanna.salo@koski.fi Sopimuskausi lukuvuosi 2015-2016 alkaen 21.9.2015

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) Espoon kaupungin hankintapalveluihin saapui määräaikaan 12.3.2012 mennessä seuraavat kysymykset koskien Espoon peruskoulujen oppilaskuljetusten hankintaa. MUUTOKSET TARJOUSPYYNTÖÖN: Liitettä 2 on

Lisätiedot

Tämä hankintaohjelma käsittää Jokioisten kunnan kiinteistöjen sekajätteen keräilyvälineiden tyhjentämisen ajalle

Tämä hankintaohjelma käsittää Jokioisten kunnan kiinteistöjen sekajätteen keräilyvälineiden tyhjentämisen ajalle Hankintaohjelma 1/5 HANKINTAOHJELMA Tämä hankintaohjelma käsittää Jokioisten kunnan kiinteistöjen sekajätteen keräilyvälineiden tyhjentämisen ajalle 1.2.2017 30.4.2018. 1. YLEISTÄ Jokioisten kunnan hallinnassa

Lisätiedot

Tuottajavastuun tilannepäivitys

Tuottajavastuun tilannepäivitys 10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Tarjousten pisteytys- ja valintaperusteet 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN

Lisätiedot

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 3 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOHINNASTO

JÄTEHUOLTOHINNASTO KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 9/23.11.2006 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1.2007 31.03.2008 Jätetaksa V u o s i 2007/1 2008/3 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991, jossa kunnan järjestämän

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI LIITE 3 Laatusuunnitelmamalli 1(5) Yleisten alueiden aurausurakka 2014 2016 LAATUSUUNNITELMAMALLI Laatusuunnitelmamalli 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Liite 8/Jätela 1.12.2016 57 JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 1.12.2016 Voimaantulo 1.1.2017 I YLEISTÄ

Lisätiedot

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT 2013 KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen paperi muovi paperi muovi A4 2,40

Lisätiedot

i SISÄLLYSLUETTELO JATEHJAO, 4.10.2016 16:00, Pöytäkirja 8 Jätemaksutaksan hintaliitteen muutokset 1.1.2017... 1 Pykälän liite: Liite 1 Napapiirin Residuum Oy:n strategia 2017 2021... 2 Pykälän liite:

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

TEUVAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA

TEUVAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1/2015 Suupohjan jätelautakunta sivu 1 Kokousaika keskiviikko 18.2.2015 klo 18.30 19.50 Kokouspaikka Otto Syreenin talo, kokoushuone Tähti Saapuvilla olleet jäsenet Tapani Laitamäki,

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO

REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO POSELY/387/2016 22.3.2016 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus REITTIPOHJAINEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS NRO 1. Sopijapuolet Tilaaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Kuljetusten kilpailutuksen tarjousten vertailu ja päätösehdotus

Kuljetusten kilpailutuksen tarjousten vertailu ja päätösehdotus TARJOUSTEN VERTAILU 1 (8) Kuljetusten kilpailutuksen tarjousten vertailu ja päätösehdotus 1. Jämsän kaupungin ruoka- ja ateriakuljetukset umpeutuvat 31.5.2012 ja uuden 1.6.2012 alkavan sopimuskauden (3+1

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2014 Tornion hallintopalvelut Nro 2 Perämeren jätelautakunnan 11.3.2014 hyväksymä, Voimaantulopäivä 1.4.2014 Tornion ja Kemin kaupungeissa

Lisätiedot

HUOM! Kohdat, joita on muutettu, on esitetty harmaalla pohjalla.

HUOM! Kohdat, joita on muutettu, on esitetty harmaalla pohjalla. LIITE 1 HUOM! Kohdat, joita on muutettu, on esitetty harmaalla pohjalla. JÄTEMAKSUTAKSA 1.4.2011 ALKAEN I YLEISTÄ 1 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy (jätelaitos) hoitaa omistajakuntiensa lukuun seuraavat kunnan

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2016 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat 2 Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Kyselyn toteutus... 4 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja

Lisätiedot

OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ( 63):

OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ( 63): OPPILAS- JA PALVELUKULJETUSTEN SEKÄ ASIOINTILIIKENTEEN HANKINTA Kasvatus- ja koulutuslautakunta 17.6.2015 ( 63): Lopen kunnan oppilaskuljetuksista sekä palvelu- ja asiointiliikenteestä sopimuskaudelle

Lisätiedot

T A R J O U S. Viitaten ostoliikenteen hoitamista koskevaan 11.4.2013 päivättyyn tarjouspyyntöönne teen alla olevan tarjouksen.

T A R J O U S. Viitaten ostoliikenteen hoitamista koskevaan 11.4.2013 päivättyyn tarjouspyyntöönne teen alla olevan tarjouksen. LIITE 2 (Tarjous tulee tehdä tällä asiakirjalla.) T A R J O U S Viitaten ostoliikenteen hoitamista koskevaan 11.4.2013 päivättyyn tarjouspyyntöönne teen alla olevan tarjouksen. 1. Tarjoaja Nimi: Osoite:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta

Lisätiedot

SIMON KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1/6 Sivistyslautakunta Simontie Simo Kevätlukukauden 2017 kuljetukset

SIMON KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1/6 Sivistyslautakunta Simontie Simo Kevätlukukauden 2017 kuljetukset SIMON KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1/6 Kevätlukukauden 2017 kuljetukset SIMON KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 2/6 KEVÄTLUKUKAUDEN 2017 KULJETUKSET Tarjouspyynnön tavoite ja tilaaja Tämän tarjouspyynnön tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

1. Liikenneluvan voimassaolo

1. Liikenneluvan voimassaolo TARJOUSKILPAILUN EHDOT Tarjouspyynnön LIITE 2. 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Yhteenliittymä 3. Alihankkijan käyttäminen 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet 6. Liikennöinnissä käytettävä ajokalusto

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012

SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 SOPIMUKSET KUNTALIITOKSISSA Lakiklinikka 13.9.2012 Leena Hoppu-Mäenpää Lakimies, varatuomari Kuntaliitto / Kuntamarkkinat Leena Hoppu-Mäenpää VT Tehty sopimus sitoo Pacta sunt servanda periaate» Sopimukset

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Liite 6/Jätela 1.12.2016 55 JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Järvenpään kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 1.12.2016 Voimaantulo 1.2.2017 I YLEISTÄ

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä tarjouksensa jättivät:

Määräaikaan mennessä tarjouksensa jättivät: Koulutuslautakunta 42 25.05.2016 Koulu- ja asiointikuljetusten 2016-19 kilpailutus 82/02.06.00/2013 Koulutuslautakunta 25.05.2016 42 Iitin kunnan joukkoliikenne on kilpailutettu joukkoliikennesuunnitelman

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

Parikkalan kunnan koulutoimen ostoliikenteen tarjouspyyntö kevätlukukaudelle 2016 ja lukuvuodelle 2016-2017 sekä yksi optiovuosi

Parikkalan kunnan koulutoimen ostoliikenteen tarjouspyyntö kevätlukukaudelle 2016 ja lukuvuodelle 2016-2017 sekä yksi optiovuosi 1 Parikkalan kunta Sivistyslautakunta Parikkalan kunnan koulutoimen ostoliikenteen tarjouspyyntö kevätlukukaudelle 2016 ja lukuvuodelle 2016-2017 sekä yksi optiovuosi Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hausjärven kunta

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Hausjärven kunta JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Hausjärven kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Hausjärven kunnan jätehuolto

Lisätiedot

ESITYS ITÄISEN RAJOITUSALUEEN EF R28 KORVAAMISESTA EF R100 ALUEELLA

ESITYS ITÄISEN RAJOITUSALUEEN EF R28 KORVAAMISESTA EF R100 ALUEELLA Päivämäärä 1.8.2012 1 (3) Finavia Oyj Lennonvarmistusliiketoiminta ESITYS ITÄISEN RAJOITUSALUEEN EF R28 KORVAAMISESTA EF R100 ALUEELLA Finavian ilmailutiedotusyksikkö on keväällä 2010 aloittanut Eurooppalaisen

Lisätiedot

Lohjan Sammatin. Lohjan maksut

Lohjan Sammatin. Lohjan maksut LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA VOIMASSA 1.1.2013 alkaen, ellei muuta mainita. Kaikki maksut on esitetty euroina. Siuntio ja Inkoo kaupunginosa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA: KUNNALLISEN JÄTTEENKULJETUKSEN JÄTEMAKSUT 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA: KUNNALLISEN JÄTTEENKULJETUKSEN JÄTEMAKSUT 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA: KUNNALLISEN JÄTTEENKULJETUKSEN JÄTEMAKSUT 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT VOIMASSA 1.6.2011 lähtien Jäteastia 0 % alv 23 % alv 0 % alv 23 % alv 0 % alv 23 % alv 0 % alv 23 % alv 0 %

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

TARJOUSHINNAT, LAMMIN HENKILÖKULJETUKSET KEVÄT 2015 Koulu- ja esikoulukuljetukset sekä vammaisten päivätoimintakuljetukset

TARJOUSHINNAT, LAMMIN HENKILÖKULJETUKSET KEVÄT 2015 Koulu- ja esikoulukuljetukset sekä vammaisten päivätoimintakuljetukset 22.10.2014 Liite 8. HINTALOMAKE TARJOUSHINNAT, LAMMIN HENKILÖKULJETUKSET KEVÄT 2015 Koulu- ja esikoulukuljetukset sekä vammaisten päivätoimintakuljetukset Tällä lomakkeella ilmoitamme tarjoushintamme henkilökuljetuksiin.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi Pöytäkirja 1(13) Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus 2016-2017

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Liite 9/Jätela 1.12.2016 58 JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Riihimäen kaupunki Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 1.12.2016 Voimaantulo 1.1.2017 I YLEISTÄ

Lisätiedot

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.

Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12. Kuopion toimivalta-alueen maaseutuliikenteen kannusteurakkasopimusten tarjouskilpailua koskevia kysymyksiä ja vastauksia / 20.12.2013 Kysymys 1: Maaseutuliikenne kilpailutetaan kannusteurakkana. Erityisesti

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin JÄTETAKSA alkaen Luonnosehdotus

Mikkelin kaupungin JÄTETAKSA alkaen Luonnosehdotus Mikkelin kaupungin JÄTETAKSA 1.1.2016 alkaen Luonnosehdotus 29.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO LUKU 1 YLEISTÄ... 3 1 JÄTEHUOLTOVIRANOMAINEN JA JÄTEYHTIÖ... 3 2 KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS... 3 3 JÄTEMAKSUT

Lisätiedot

LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET

LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET LIIKENNEVAKUUTETTAVIEN AJONEUVOJEN SEISONTA-AJAN KORVAUKSET 1.1.2016 KORVAUKSEN MAKSAMINEN JA TAULUKON KÄYTTÖ KORVATTAVA VAHINKO Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneen liikennevahingon

Lisätiedot

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT

MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT Tekninen lautakunta 13.12.2016 Liite 2 151 MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN TEHTÄVISTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT 2017 KOPIOLAITOKSEN HINNASTO KOPIOT MITTAUS JA KIINTEISTÖT YKSIKÖN KARTOISTA Koko Mustavalkoinen Värillinen

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

ASKOLA LOVIISA PORNAINEN PORVOO SIPOO

ASKOLA LOVIISA PORNAINEN PORVOO SIPOO JÄTEMAKSUTAULUKKO Maksut 1.1.2017 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 1. Perusmaksu /asunto/kk /asunto/kk

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu

Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu 1 Keuruun kaupunki Päivä 5.4.2016 Tilapalvelu Tarjouspyyntö jätekuljetuksista KIINTEISTÖJEN JÄTEKULJETUKSET Keuruun kaupungin tilapalvelu pyytää tarjoustanne kiinteistöjensä jätteidenkuljetuksista sekä

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä POLTTOKELPOISEN- JA RAKENNUSJÄTTEEN SIIRTOKULJETUS KITTILÄN, SODANKYLÄN, KEMIJÄRVEN JA IVALON SIIRTOKUORMAUSASEMILTA SEKÄ SAVUKOSKEN, PELKOSENNIEMEN, SALLAN, ENONTEKIÖN JA

Lisätiedot

Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar

Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 173 13.05.2013 Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar 139/14.06/2013

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA

TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA 1/5 1.9.2016 TARJOUSPYYNTÖ LIETOHALLIN PALVELUISTA JA LIEDON LUKION SIIVOUKSESTA 1 HANKINNAN KOHDE Liedon kunta pyytää tarjouksia Liedon keskustaajamaan sijoittuvan Lietohallin palveluista ja Liedon lukion

Lisätiedot