Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Etelä-Savo Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL
|
|
- Heidi Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Etelä-Savo Mia Örså, Capful Oy
2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Etelä-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Etelä-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2
3 X OSA 1 Johdanto 3
4 X Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 37% (49 / 134 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan n. 70 henkeä. 4
5 X Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5
6 X Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6
7 X OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset 7
8 X Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Maa- ja puutarhatalouden kehittäminen: Etelä-Savosta sinivihreän talouden öky(ykkös)maakunta! (9) Yritystenvälisen yhteistyön ja toimintakulttuurin kehittäminen (6) Kasvi- ja eläintuotannon parempi integrointi Yritysrakenteen muutos (esim. yhteisnavetat) Lomitusjärjestelmät Tukien kautta pellon käyttö kuntoon (vuokrauskäytännöt) Energiaratkaisut sopimuksellisuus Lähiruokaketjun kehittäminen (6) Tarjonnan lisääminen Jatkojalostus, markkinointi, myyntikanavat Kysyntää on! Resurssit käyttöön (6) Pelto-metsä vaihtopalsta Maanomistuksen uusjärjestys Bioenergian käytön lisääminen erilaista tuotantoa harjoittavien yritysten yhteistyönä (kustannusten alentaminen Järvisuomalainen luottamus Brändääminen Lähi- ja luomuelintarvikeketjun kehittäminen: Suomalainen reilun kaupan tunnus (15) Myyntipakkauksiin ja tukun tuotelistoihin Sisältö: paikallinen tuote, eläinten hyvinvointi, tuottajalle oikeudenmukainen hinta Elektroninen lähiruoan ja luomutuotteen tunnistin (7) Vrt. parkkitutka Jos yrittää ottaa valtameren takaa tuodun tuotteen laite antaa sähköiskun! Lähiravinteet Kierrätys, yhdyskunnat ja maatalous (3) Resurssitehokkuus, ravinteet, tuotantopanosten hinta Sekä tavanomainen että luomumaatalous mukaan Verkostoituva yrittäjyys (1) Alkutuottajalta markkinoinnin, välittäjien, kuljetusyritysten, talousammattilaisten avulla kuluttajille Kouluruoka, työpaikkaruoka, vähittäiskauppa, ruokapiiri Ulos maakunnasta Villimies ruokaleirit Luonnonkalat, marjastus ja sienestys Tuottaja, kuluttaja ja rahoittaja kohtaavat 2020: Tuoreus, rahoitus, toteutus 8
9 X Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Metsätalouden ja uusiutuvan energian kehittäminen: Etelä-Savosta julkisen puurakentamisen mallimaakunta (21) Nuorten metsätiedon lisääminen (3) Opetussuunnitelmat, koulukäynnit ja oppimateriaalit Metsätulojen rahastot maakunnissa käytettäväksi (1) Sijoitustoimintaa Yhteismetsä Bioenergia Maisemaan ja lisämaan ostoon Pienpuun hyödyntäminen Energiantuotanto, energiajalosteet ja pilkkeet Lämpöyrittäjyys / energiaosuuskunnat Metsänomistajankunnan rakenteeseen vaikuttaminen Sukupolvenvaihdokset aikaisemmin Tuotteistetaan maisema-arvot, hiilinielu, luontoarvot Matkailun kehittäminen: Saimaa-brändin vahvistaminen (15) Innovatiiviset markkinointi- ja tuotekehitysmallit (5) Ylimaakunnallinen Saimaa-brändi Elämyslähtöisyys Asiakaskokemuspohjaisuus Koulujen kesälomien ajankohdan muutos/porrastus (5) Nami-nami-leirit pietarilaisille seksuaalivähemmistöille (4) Vrt. Venäjän ihmisoikeustilanne Suvaitsevaisuus Kulttuurimaiseman suunnittelu ja hoito Ylpeys ympäristöstä Asennemuutos Tuotteistaminen Yhteisöllisyys Infra (tiet ja tietoliikenne) Erikoispuiden tuottaminen ja markkinaverkosto 9
10 X Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen: Monipuolisten palveluiden tuottaminen uudella tavalla (3) Kuluttajat arvostavat helppoutta Tulitikkutehdas (1) Ulkomaalaiset marjanpoimijat työllistetään talveksi Raaka-aineiden tehokas hyödyntäminen Ulkomaalainen työvoima Ulkomaalaisten opiskelijoiden kytkeminen maaseudun yritystoimintaan ja kehittämiseen Sarjayrittäjyys Yrittäjyyden uudet toimintatavat Erikoistuminen = huippuosaaminen Palveluyrittäjyyden kehittäminen: Etelä-Savosta hajautettu vanhainkoti: Vanheneminen voimavaraksi (16) Hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat asiakaskuntana Arjen palveluiden tarjoaminen laadukkaasti Ikääntyminen liiketoimintana toimintatapojen ja mallien luominen Eläkeläiset aktiivisia kuluttajia (avuttomuus / vaurastuminen) Palvelutoimintamallin kehittäminen toimivaksi konseptiksi: Palvelutarpeet Infra Vapaa-ajanvietto ym. Kyläkoulut tukikohdiksi Yrittäjien verkostot Yrityskasvatusta esim. sote-opiskelijoille Täsmäkoulutusta palveluyrittäjyyteen Liiketoimintaosaaminen, tuotteistaminen ja ohjelmapalvelut, palveluosaaminen, kieli (venäjä) ja kulttuuri Yhteistyöverkostot (yrittäjät + verkostot) Aloittavia yrittäjiä kannustetaan (mahd. myös taloudellisesti) esim. hankkimaan mentori 10
11 X Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen: Pidetään alue turvallisena (yht. 14) Kyläkohtainen turvallisuussuunnitelma (14) Älykäs maaseutu (12) Hyödynnetään monipaikka-asujien ammattitaito Ekologiset ja taloudelliset rakentamisen ja asumisen vaihtoehdot Älykkäät ja yhteisölliset verkostot Nuorisovallankumous (5) Kaikille (halukkaille) kesätyöpaikka Kannustetaan ilmaisemaan mielipide Kansainvälisyyteen tarjotaan mahdollisuus Arvostus omaa kotiseutua kohtaan kasvaa Uudet ideat maakuntaan Maaseutuasumisen faktat (3) Selvitetään asumisen kustannukset verrattuna kaupunkiasumiseen Selvitetään asumisen ekologinen jalanjälki verrattuna kaupunkiasumiseen Markkinoidaan Etelä-Savon maaseutua järkevänä asumispaikkana tulosten pohjalta Miltä infran ja maankäytön kehittäminen näyttää pelkästään vapaa-ajanasutuksen ja matkailun näkökulmasta? (2) Maaseudun palvelujen saatavuus Mitataan AIKA (ei km) peruspalvelujen saamiseksi Käytetään tietoa hyväksi maaseudulla asumista markkinoitaessa Vaikuttamisen uudet muodot Eri väestöryhmille: monipaikka-asujat, nuoret, työssäkäyvät, mamut, ikääntyneet Uudentyyppisiä vaikuttamismahdollisuuksia, esim. SoMe Tuotteistetaan savolainen uteliaisuus Ideakilpailu: Millä kehittämistoimenpiteellä maakunta/maaseutu nousuun? Kohdennetaan erityisesti nuorille ja vapaaajanasukkaille Mummo-power (by Liisa Seppänen) Henkisen yhteisöllisyyden siirtäminen nuorille 11
12 X Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Maaseudun infrastruktuurin kehittäminen: Infran kehittäminen (yht. 12) Tiet (ml. Alempi tieverkosto) Tietoliikenneyhteydet Lisää joustavuutta rahoitukseen Tekniikan kehittäminen toimivammaksi Uudet tekniikat eivät toimi, katvealueet ovat lisääntyneet / kehityskulkenut taaksepäin valokuitu! Tietoliikenne- ja televisioverkon kattavuuden ja toimivuuden parantaminen + Venäjänkielinen kanava 12
13 X Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Hyvä tieverkosto Älykäs ja turvallinen maaseutu Toimiva ja kattava tietoliikenneverkosto Nuorisovallankumous Läpäisevät osaamis-alueet Toimialat Maa- ja puutarhatalous Lähi- ja luomuelintarvikkeet Metsätalous ja uusiutuva energia Matkailu Muut maaseutuelinkeinot 13
14 X OSA 3 Etelä-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 14
15 X Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 15
16 X Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille
17 X Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 17
18 E N N U S T E T T A V U U S X X Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 8 Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Metsien käyttö Tietoliikenneyhteydet Maaseutumatkailun kysyntä Energian hinta Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseudun elinkeinorakenne Kuntarakenteen muutokset Muutokset elintarvikeketjussa Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Tieverkko/liikenneinfra Globalisaatio ja kansainvälistyminen Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Ympäristö ja ilmastonmuutos Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Suomen vientimarkkinoiden kehitys Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Suomen talous ja kilpailukyky Kolmannen sektorin rooli Maahanmuuttajat maaseudulla PIENI Euroopan talouden kehitys EU:n poliittinen kehitys 4 PIENI V A I K U T T A V U U S SUURI 10 18
19 X OSA 4 Etelä-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet 19
20 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja X heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Puhtaat ja runsaat vesistöt Runsaat luonnonvarat, etenkin metsät Osaavat, aktiiviset ja yritteliäät ihmiset Monipuolinen elinkeinorakenne Puhdas luonnonympäristö Matkailu Maa- ja metsätalous Sijainti Etelä-Suomen ja Venäjän välimaastossa Luomu ja lähiruoka Väljä ja turvallinen asuminen Yhteisöllisyys ja aktiiviset kylät Vapaa-ajan asuminen Koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskittymät Lähipalvelut Kulttuuri ja historia Kehittyvä infrastruktuuri Maatalouden heikkoudet: pieni tilakoko, jatkajien puute ja kannattavuuden heikentyminen Elinkeinorakenteen heikkoudet: liiketoimintaosaaminen, yksipuolisuus, jalostusteollisuuden vähäisyys sekä yrittäjien ikääntyminen Passiiviset ja negatiiviset asenteet, jotka haittaavat innovaatioiden ja yritysten syntymistä Ikääntyvä väestö Palvelujen heikentyminen ja keskittyminen kaupunkeihin Tiestön heikko kunto Etäinen sijainti Yhteistyön ja verkostoitumisen puute sekä alue- että yritystasolla Vähenevä väestö ja nuorisokato Heikot tietoliikenneyhteydet Rahoituksen ja pääoman puute Kunta- ja seutupäätöksenteon heikkoudet: kaavoitus, byrokratia ja eripuraisuus Heikko koulutustaso ja osaavan työvoiman puute Työttömyys ja syrjäytymisriski R A J O I T T E E T 20
21 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 21
22 Työpajan X teemapöydät Etelä-Savo 8 pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Pöytä 8 Maa- ja puutarhatalous Rakennemuutos, yrittäjyys ja osaamistarpeet Kestävä ja kannattava ruoan tuotanto Lähi- ja luomuelintarvikkeita tuottajalta kuluttajalle Loppukäyttäjien tarpeiden muutos Tuotanto- ja logistiikkaketju Metsätalous ja uusiutuva energia Metsien hyödyntäminen Metsäenergia ja muu bioenergia Lähienergiantuotanto Matkailu Muut maaseudun elinkeinot Jalostus ja teollisuus, urakointi, hevostalous, jne. Palveluyrittäjyys Vapaa-ajanasukkaiden palvelutarpeet Green care luontohoiva Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 1/2 Monipaikka- ja vapaa-ajanasuminen Nuoret asukkaat Vaikuttamismahdollisuudet Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 2/2 Infra Maankäyttö Asuminen Pasi Rikkonen (pj.) Pirjo Kivijärvi, (siht.) Tarja Kankkunen (pj.) Marja Pulkkinen, (siht.) Hannu Ripatti (pj.) Antti Heikkilä, (siht.) Pepita Pylkkänen (pj.) Kalevi Welling, (siht.) Pekka Häkkinen (pj.) Ritva Rönkä, (siht.) Niina Kuuva (pj.) Juha Intke, (siht.) Ilpo Lehtinen (pj.) Anne Kolehmainen, (siht.) Pekka Vilska (pj.) Vesa Rautio, (siht.) 22
23 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (1/8) Pöytä 1: Maa- ja puutarhatalous A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat Järvi-Suomen brandi Meillä on tilaa, maaseutu kaikkien käytettävissä, hyvinvointia kaikille Monipuolinen maaseutu (pellot, metsät, järvet), monialaisuus, pienipiirteisyys -> jatkojalostus Sijainti; Venäjä lähellä Hyvä maaperä viljelyä ajatellen (ei katovuosia) Hyvät mahdollisuudet lisäansioihin Lomasuomi (luonto, tapahtumat, vesistöt) Hyviä esimerkkejä Vahva avomaan vihannestuotanto, osaaminen Lomalaisten kautta voidaan saada tietoa kysynnästä Voimavara pelloissa (mm. bioenergia) Luomu (osaamista, Luomu-instituutti) Maaseutuyrittäjän toiminta hajautunut; useita yrittäjien tulolähteitä; kerryttää monialaosaamista, jolloin selvitään vaikeiden aikojen yli Mahdollisuudet yhteistyöhön hyvät; lanta -> biokaasu B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet yrittäjien heikko koulutustaso pienet lohkot, kiviset pellot useita yrittäjien tulolähteitä, toiminta hajautuu tiloilla ei jatkajia, viljelijöiden ikääntyminen globaalit kustannukset, mutta tulot paikallisia C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Brandien kehittäminen hallitusti, mm. Järvisuomalainen luottamus (mm. venäläisille turisteille) Venäjältä tulevan turismin ottaminen paremmin haltuun; luonto kiinnostaa, hyvinvointipalvelut Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Bioenergian käytön lisääminen tilojen välisenä yhteistyönä Pitäisi keskittyä siihen, mikä on tärkeintä/tärkeimmät; erikoistuminen, esim. biotalousklusteri Yhteistyön kehittäminen, tilojen välinen yhteistyö ja verkottuminen; urakointi Koulutusta yrittäjille, mm. johtamiskoulutusta (auttaa verkottumisessa) tuotantokustannuslaskelmien/kannattavuuslaskelmien opettaminen D) Villit kortit Lannan käsittelyyn uusi järjestelmä (lannasta vesi pois) peltojen tallaus vähentyy ei rasita teitä hajuhaitat poistuvat ravinteet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan vientituote Kivestä jotain uutta; hyötykäyttö, kivittäminen kunniaan Eteläsavolainen oma tuote Kannattavuuslaskennan/Tuotantokustannuslaskennan opettelu tilan elinkaari Etelä-Savosta sinivihreä öky(ykkös)maakunta meillä on siihen kaikki mahdollisuudet teknologia tutkimus investoinnit 23
24 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (2/8) Pöytä 2: Lähi- ja luomuelintarvikkeita tuottajalta kuluttajalle A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Oman tuotannon säilyttäminen, kestävien toimintatapojen ja luomuosaamisen erittäin hyvä hallinta. Innostava ja kokeileva ympäristö. Perusmaatalouden säilyttäminen, IP-tuotanto <-> luomuosaaminen - > puhtauden imagon/ympäristön esille nostaminen. Valintojen ja eri mahdollisuuksien esittäminen yrityksille -> luomun ja tavanomaisen tuotantotapojen hyödyntäminen toinen toisissaan. Etelä-Savolla jo olemassa hyvä maine eettisessä toiminnassa: Hyvätuuli. Vahva keskittymä ja osaaminen luomuosaamisessa. Läpinäkyvyyttä ja esimerkillistä luomuyrittämistä. Kysyntää on! B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Puutteita: ei teurastamoa, ei luomukalan kasvatusta. Tilojen lopettaminen todellista: kannattavuuden heikkeneminen Byrokraattisuus nähdään entistä suurempana peikkona tulevaisuudessa. Viestintä maatilayrittäjien hallitsemasta pykäläpankista tiedostamaton kuluttajalle Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö (kala,marjat,sienet) ja markkinointi. Rohkeemman markkinoinnin ja eri toimintamallien kokeileminen Tunnettavuuden tekeminen -> verkostoituminen -> tiedon jakaminen Luomutrendikkyydestä enemmän osana kuluttajan arkipäivää -> ei jaoettlua luomu/lähi Kalastajien ja nuorison katoaminen Minä itte asenteella mennään C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet Kannattavuuden parantaminen Pellolta pöytään ketjun tarkempi tarkastelu -> läpinäkyvyys Markkinoinnin kehittäminen Liiketoiminnan sisäistäminen Yhteistyön tekemisen hyödyntäminen -> kaikkea ei tarvitse ostaa, tehdä itse Asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen osana yritystoimintaa Myönteisen ajattelun viljeleminen Nuorille leirikouluja Verkostoitumisen mahdollisuudet yli tilarajojen D) Villit kortit Kestävä toimintatapa, kierrätys -> resurssitehokas talousalue (kokonaisvaltainen ajattelu), Vastuullisuuden esille nostaminen Villimiesleirit / Ravistelukurssit 24
25 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (3/8) Pöytä 3: Metsätalous ja uusiutuva energia A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Hyvä potentiaali metsävaroissa, metsäluonnossa, maisemissa Alueen sijainti hyvä metsien monipuolisen hyödyntämisen kannalta Metsien hyödyntämisen perinne, kiinnostus metsien omistamiseen, metsänomistajien monipuoliset tavoitteet Ainakin toistaiseksi hyvä metsäalan koulutustarjonta D) Villit kortit Metsätulojen rahastoiminen maakunnassa käytettäväksi (vaihtoehtoina esim. metsiin sijoittaminen, maiseman säilyttäminen/muut ympäristövaikutukset) Maisema- ja virkistysarvokauppa B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Jalostusarvosta ja muistakin rahavirroista iso osa vuotaa alueen ulkopuolelle Etääntyykö osa metsänomistajista metsistään henkisesti, konkreettisesti Metsänomistajien ikärakenne, sukupolvenvaihdosten hitaus C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Pienpuun/kuitupuun hyödyntäminen energiatuotannossa, energiajalosteissa (myös pilkkeinä) Energianeuvonta, energiayrittäjyyden edistäminen: Korvataan fossiilista tuontienergiaa, saadaan työtä, korjataan kauppatasetta -> metsien käytöstä hyve! (Vastataan kysyntään!) Metsäsektorin vetovoiman + imagon parantaminen työnantajana, uusiutuvien luonnonvarojen jalostajana Nuorison metsätietoon, kiinnostukseen satsaaminen Metsien omistusrakenteeseen, sukupolvenvaihdoksiin vaikuttaminen Puurakentamisen edistäminen, edunvalvonta (kaavoitus ym.) Monipuolistuvan metsienkäsittelyn osaaminen + neuvonta 25
26 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (4/8) Pöytä 4: Matkailu A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Saimaa Saimaan kanava ja sen myötä kymmenen kaupungin saavutettavuus Yleensä järviluonto Maailman suurin puukirkko Pietarilaisten lähialuetta Ruuhkattomuus Norppa Luontomatkailu Olemme suomen provence Savonlinna = saaristokaupunki Mikkeli = päämajakaupunki Luomu- / lähiruokaa Maisemat (pitäisi raivata maisemat avoimiksi), Matkailu ylläpitää myös muita palveluja D) Villit kortit Kulttuurimaisemien ylläpito talkoilla Homoleirit venäläisille B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Tuotteistus ja verkostoituminen ei ole vielä onnistunut, Asennevammaisuus sekä päätöksenteossa että yrittäjäilmapiirissä, Markkinointi C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Kulttuurimaisemasuunnittelu ja hoito, Alueen muiden palveluiden markkinointi (autokorjaamot, kampaajat, veneilypalvelut etc.), Vähittäiskaupan ja muiden yritysten saanti mukaan markkinointiin, Terveydenhoitopalvelujen tarjoaminen esim. Apteekin yhteydessä, Kulttuurituntemuksen ja asiakastuntemuksen lisääminen, YLIMAAKUNNALLISUUS MARKKINONNISSA, Innovatiiviset ja uudentyyppiset markkinointi- ja tuotekehitysmallit, Toimiva infra (tiet ja tietoliikenne) 26
27 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (5/8) Pöytä 5: Muut maaseudun elinkeinot A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Kilpahevoset, ravihevosten valmennusosaaminen, nuoreten hevosten kasvatusosaaminen Maailman nopein rata, ravikilpailutoimintaan = erinomainen imago Mikkelin raviradalla Hevosiin liittyvä matkailutoiminta Kansainvälinen tapahtuma Hevosheinän tuotanto Hevosharrastajille palveluita on laajakirjo Maatalous Tilakokojen suuruus mahdollistaa urakointipalveluiden käytön = päätoimisia urakoitsijoita Tilakokojen kasvun myötä yrittäjillä on mahdollisuus käyttää urakointipalveluita = syntyy tarvetta ao. palveluille Isot maatilat voivat tuottaa kotipalveluita Ulkopuolisen työvoiman käyttö mm. marjan kerääjät Toimintakulttuuri = perinteisyys Moniosaajia, koska on selvittävä Vapaa-aika Tilaa toimia Venäjän matkailu - palveluiden jatkojalostaminen Vapaat hyödykkeet mm. vesi, energia jne. = hyödynnettävyys Välimatkat suhteellisen pitkiä Hyvä olla maalla tuotteistaminen? B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Hevosyrittäjyys, heikkous pitkät kilpailumatkat Hevosheinän tuotannon tehostaminen, mm. laatu Hevosalan koulutus Maataloutta rajoittavat tekijät pienet tilakoot Konetyöntekijät mm. metsäkoneen kuljettajat = vähän osaajia Liiketoimintaosaaminen ja kaupallistaminen Oman ammattitaidon epäarvostaminen Matkailu - Venäläiset palveluiden tarjonta Koulutusosaaminen Venäläisille miksi venäläiset ei opiskele meillä Ulkomaalaiset IT-alan opiskelijat hyödynnettävyys Tie-isännöinti Tuotteistaminen ja hinnoittelu Palveluiden markkinoinnin heittäminen C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? (Fläpeille valitaan näistä pari tärkeintä) Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen Yhdessä yrittäminen = hynttyyt yhteen Markkinointiosaamisen Toisiltaan oppiminen Ulkomaailmaan yhteydet kuntoon Senioriyrittäjyys Senioriyrittäjä ja nuoriyrittäjä yhteen osaamisen siirto Mitä saadaan irti ikääntymisestä? Kokeilupajat uusien tuotteiden lanseeraus markkinoille Tieto kysynnästä, mitä Venäläiset matkaajat tarvitsee? Koulutusvienti Kokeilut, kansainvälistyminen Yrittäjyyden uudet toimintatavat D) Villit kortit (Fläpeille valitaan tärkein) Ulkomaalaisten opiskelijoiden kytkeminen maaseudun yritystoimintaan ja kehittämiseen 27
28 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (6/8) A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Monipuolinen elinkeinorakenne Asiakaspotentiaalia on olemassa, ikääntyvät mökkiläiset, venäläiset matkailijoita on jo olemassa Monialayrittäjiä löytyy Osaavat, aktiiviset ja yritteliäät ihmiset, työvoimaa. Koko maakuntaa kattava palveluverkosto B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Palveluyrittäjyyskulttuuri nuorta, palveluyrittäjyyteen lisäkoulutusta Palvelun luotettavuus Elinkeinorakenteen heikkoudet: liiketoimintaosaaminen, palvelun hinnoittelu Sesonkiluonteisissa töissä työvoimapulaa Kielitaidon puute, kulttuurin tuntemus ja asenteet (venäjä, venäjä, venäjä) Heikot tietoliikenneyhteydet ja tieverkosto C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Lisäkoulutus tarvetta, (palveluyrittäjyys), neuvonta, mentorointi Verkostoitumista lisää yrittäjien kesken Ohjelmapalvelujen kehittäminen Venäjän kielen opetus englannin kielen rinnalle Etelä-Savosta hajautettu vanhainkoti! Vanheneminen voimavaraksi. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen, joustavuutta lisää rahoitukseen, tekniikan kehittäminen toimivammaksi ja varmemmaksi. (Tietoliikenne osuuskunnat) D) Villit kortit Etelä-Savosta hajautettu vanhainkoti! Vanheneminen voimavaraksi. Pöytä 6:Palveluyrittäjyys 28
29 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (7/8) Pöytä 7: Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 1/2 A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Monipaikka- ja vapaa-ajanasuminen Sijainti hyvä, tilaa asua ja liikkua, jokamiehenoikeudet, minkä ajan päässä jokin on ei kilometrien Valinnan mahdollisuus järvi-taajama-metsä asuinalue Paljon kansallista omaisuutta/kulttuuriperintöä Asuminen edullista Henkinen ilmapiiri hyvä Perusturvallisuus, suojaverkko Palvelujen käyttö Hajautettu energian tuotto Puu/turve Nuoret asukkaat Lukioissa yksilöllistä opiskelu ja laadukasta Edulliset harrastusmahdollisuudet, luonto metsä ja järvi Vaikuttamismahdollisuudet Suhteellisen helppoa vaikuttaa Paikallislehtien yleisöosastot myös nuortenosiot Alueen kansanedustajat C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Monipaikka- ja vapaa-ajanasuminen Asumisen edullisuuden selvittäminen Sosiaalisen median hyödyntäminen, voisi käyttää enemmän hyödyksi (toiveet) Ekologinen jalanjälki Nuoret asukkaat Kehittää rakenteita nuoria varten, innovaatiopajat yms Nuorilla vaikuttamismahdollisuudet Vaikuttamismahdollisuudet Ideakilpailu nuorille, vapaa-ajanasukkaille ja asukkaille, Mitä kehittämistoimenpiteitä pitäisi tehdä? D) Villit kortit Etäisyyksien mittaaminen ajalla ei kilometrein Ideakilpailu nuorille, vapaa-ajanasukkaille ja asukkaille, Mitä kehittämistoimenpiteitä B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Monipaikka- ja vapaa-ajanasuminen Tieverkon kunto Infran kehittäminen Tietoliikenneyhteydet Henkinen ilmapiiri Nuoret asukkaat Työpaikkojen puute Opiskelijat eivät jää paikkakunnalle, vetovoimaisuus Innovaatiokeskus puuttuu Pitkät kuljetusmatka Yliopiston puute Identiteetin heikkous, ei arvosteta E-Savon mahdollisuuksia 29
30 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (8/8) Pöytä 8: Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 2/2 A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Vesistöt ja niiden erinomainen kunto Järviluonto, Euroopan hienointa aluetta Hoidetut maisemat Maa- ja metsätalouden kehittämismahdollisuus monipuoliseen käyttöön Matkailijoiden palvelujen tarve on lisääntymässä Lähiruoan mahdollisuudet Turvallisuus ja luotettavuus B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Heikot tietoliikenneyhteydet, estää mm. töiden teon, matkailijat edellyttävät laadukkaita tietoliikenne Heikot liikenneyhteydet, saariston liikenne erityisesti (lauttayhteydet, kustannukset käyttäjille) Tieverkon kunto rajoittaa liikennöintiä henkisen työ- ja asiointimatkan pituuden lyhentäminen Vesistöjen tila on heikentymässä, toimenpiteet vesistöjen tilan säilyttämiseen tai parantamiseen eivät ole riittäviä Vesistöt myös rajoittavat kehittämistä, vesistöväylissä on kehittämistarvetta Kehitetään ja pidetään tieverkko kunnossa Luonnonmullistukset muuttavat tilanteita nopeasti Maisemat on paikoin hoitamatta, pellot eivät saisi pusikoitua Käyttäjäryhmä ja käyttäjän näkökulma on muuttunut kehityksen myötä Osa kylistä autioituu, osalla on paremmat kehittämisedellytykset C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Tietoliikenneverkkojen parantaminen Televisioverkon ohjelmatarjonnan lisääminen ulkomaalaisille erityisesti venäläiset Vanhojen peltojen viljely tai maisemanhoito olisi järjestettävä Verohelpotuksia tai muuta porkkanaa autioituvien seutujen elinkeinotoiminnalle Helpotuksia sukupolvenvaihdoksiin ja tilojen omistajavaihdoksiin Pysyvän ja vapaa-ajanasutuksen lisäämistä maaseudulle ei pidä rajoittaa Maankäytön suunnittelun ennakoivuus ja valmiuden nosto Vapaa-ajan asukkaiden lisääntyvän määrän edellyttämien kehittämistoimien (maankäyttö, palvelut) huomioiminen Pidetään alue turvallisena Pidetään järviluonto kunnossa D) Villit kortit Kokeillaan miltä infran ja maankäytön kehittämien näyttää pelkästään vapaaajan asutuksen ja matkailun kehittämisen näkökulmasta Pietari 30
31 X Pöytä 1 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Maa- ja puutarhatalous TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Panos-kustannusten nousu (energia jne.) ja siitä seuraavat ilmiöt (viljelijät eivät voi pitää lomia, hankintoja joudutaan lykkäämään) Ruuan kysyntä ja tarve kasvaa johtuen muualla maailmassa olevista katovuosista Ilmastonmuutos Kiinan ja Aasian talouden vahvistuminen Ulkoapäin tulevat vaatimukset ja muutospaine Pääomavaltaisuuden kasvaminen lisää uupumisriskiä Ammattitaitoisen sijaistyövoiman saaminen vaikeutuu Ympäristöongelmat lisääntyvät Viranomaisten taholta tuleva valvonta ja sen aiheuttamat paineet; byrokratia Kauppaketjujen vahva määräysvalta; valta keskittynyt -> viljelijöiden tulotaso laskee Kuinka valtio reagoi ruokakriiseihin? Maa- ja puutarha-ala ei kiinnosta nuoria; vierastyövoiman käyttö Energiaratkaisujen vaikutus tilatasolla Yhteistuotantotilat Tieverkon rapautuminen MAHDOLLISUUDET Nuoret viljelijät ottavat oppia mm. ulkomailta Eläinten hyvinvointi parantunut huomattavasti ja siihen kiinnitetään nykyisin paljon huomiota Suomen puhtaus ja taudittomuus eläinpuolella Tuotantokustannukset nousevat -> kiinnostus vaihtoehtoisiin viljelymenetelmiin kasvaa esim. uudet lannoitusmenetelmät kiinnostavat RISKIT Tilojen ikärakenne, suuria tiloja voi poistua nopeasti, jos tiloille ei löydy jatkajaa Uupumus; ammattitaitoisen sijaistyövoiman saaminen vaikeaa ja vaikeutuu Tautien ja tuholaisten lisääntyminen kasvinviljelyssä ja puutarhatuotannossa lisää tuotantoriskiä Pellontarvitsijat eivät saa riittävästi peltoa käyttöönsä tai ne ovat kaukana, vuokrasopimukset lyhyitä mikä vaikeuttaa KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Lomituspalveluihin uudenlaisia ratkaisuja löydyttävä Yhteistyökulttuurin rakentaminen tilojen/yritysten ja viranomaisten välille Ruokakriiseihin varautuminen; valtion toimenpiteet Uusia energiaratkaisuja kehitettävä (metsäenergia, biokaasulaitokset, aurinkoenergia mallia esim. Saksasta) ja niille toimivat markkinat Tukipoliittiset kannustimet tilojen väliseen yhteistyöhön; metsän vaihto peltoon (villi kortti) Yritysten välisen yhteistyön lisääminen kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen välille Urakointi- ja ostopalvelujen kehittäminen Lähiruokaketju kuntoon (tarjonta, jatkojalostus, markkinointi) Uudet yritysmuodot toiminnan jatkamiseksi silloin, kun viljelijä lopettaa eikä halua myydä tilaa suvun ulkopuolelle 31
32 X Pöytä 2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Lähi-ja luomuelintarvikkeita tuottajalta kuluttajalle TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ MAKUasia -> kysyntä luomu/lähiruoan osalta kasvaa Lähiruoka nuorison suosiossa Toimintatapojen entistä suurempi tarkastelu laadun varmentamiseksi ja kuluttajan luottamuksen säilyttämiseksi ei kuitenkaan byrokratiaa lisäämällä Markkinoinnin parantaminen antaa pienyrittäjällekin mahdollisuuden saattaa tuotteita kauppoihin Kuluttajan valinta hintaperusteinen tai eettisyysperiaate Ruokapiirit lisääntyy / parvekeviljely, erikoistuotteet Nuoriin panostaminen Venäläisturismin hyödyntäminen matkailussa Luomuinstituutin volyymi Vahvuutena suomalaisomistus peltojen suhteen ja vesitalous Kuluttajan ympäristötietoisuuden kasvaminen Tuoreudesta trendi Tuoreus, rahoitus ja toteutus MAHDOLLISUUDET Kysynnän jatkuva kasvaminen kasvattaa yritystoimintaa Pientuottajien painostus suurteollisuuden suuntaan mahdollistaa aitoa kilpailua. Kuluttajan vaatimusten kasvaminen -> erikoistuotteiden markkinointi RISKIT Kysyntään ei pystytä vastaamaan -> tuotannon hiipuminen Suurten kauppaliikkeiden monopoliasema Aikuisen valinta näkyy koululaisen ruokalautasella ( poliittiset päätökset) Hyvinvoinnin valinnan kriteerit -> vapaa-ajan muut kiinnostuksen kohteet menevät ruoan ohi KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Rahoitusta luomututkimukseen, lähiruoan määrittely Kotimarkkinoiden kehittäminen -> oikean konseptin luominen Tuoreudesta trendi, säilöntäaineet pannaan Tuotteet enemmän kausiluontoisemmaksi -> ei mansikkaa kaupan hyllyltä ympärivuoden. Reilu kauppa ABC:n viereen / kaupan sisällä elävä kasvihuone Tuotteesta näkyy heti mistä se on peräisin,kotoisin Elektroninen lähiruokatunnistin 32
33 X Pöytä 3 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Metsätalous ja uusiutuva energia TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Bioenergian ja laajemmin uusiutuvien luonnonvarojen merkitys nousee Metsänomistajien ja yhteiskunnan moniarvoistuminen Metsien omistusrakenne + käsittely polarisoituvat Metsätalouslähtöinen sääntely vähenee sääntelyä kaavoituksen, maankäytön, luonnon ja ympäristön näkökulmasta Kilpailun korostaminen palvelumarkkinoilla, yhteiskunnan panostus vähenee Ilmaston muutos lisää puulajivaihtelua MAHDOLLISUUDET Bioenergialiiketoiminta kokonaisuutena: logistiikka, tekniikka, tietojärjestelmät, osaaminen Maiseman, virkistysarvojen tuotteistaminen Puurakentaminen RISKIT Kiinnostavatko passiiviset metsänomistajat palveluiden tarjoajia Tavoitetaanko kaikki metsänomistajat Tiestön heikkeneminen Lisääntyvät hyönteis- ja myrskytuhojen riskit Uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyy myös ristiriitoja (varsinkin tuulivoima, vesivoima) Riittääkö yrittäjiä, työvoimaa? KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Erikoispuiden tuottaminen + markkinakanavien luominen Etelä-Savo julkisen puurakentamisen mallimaakunnaksi Hiilinielun tuotteistaminen, myyminen osuuksina Lauhdelämpö hyötykäyttöön (kasvihuoneet) Metsänomistajien osaamisesta huolehtiminen (koulutus, neuvonta) 33
34 X Pöytä 4 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Matkailu TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Viisumivapaus Asiakaskato Muutokset ilmastossa ja vesistössä Spv ja löytyykö jatkajia Taloudellinen epävarmuus, globaali talous Harrastajayrittäjästä kokopäiväiseksi yrittäjäksi Rantojen kaavoitus ja rakentaminen Vaativat asiakkaat/erityisryhmät MAHDOLLISUUDET Spv ja uudistava, innovatiivinen jatkaja Lyhytkestoinen askeettisuus Toimijat tekevät vain sen mitä parhaiten osataan Kaavoitus Arvon tuottaminen asiakkaalle Luotettavat varmat yhteistyökumppanit Kestävä kehitys ja siitä viestiminen oikeille asiakasryhmille, ekologisuus Uudentyyppinen markkinointi Palvelutuotanto vapaa-ajan asukkaille Hyvin hoidetut sesongit SOME ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä RISKIT Kestetäänkö mukana muuttuvassa kehityksessä Yhteistyötä ei opita Johtamistaidon puute Pääoman niukkuus Maanomistuksen pirstaloituminen Asenteet Palvelulupaukset eivät toteudu Elämysosaamisen puute Liian suppeat asiakasryhmät (ei pelkästään venäläisille) KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Saimaan identiteetti Yhteismarkkinointi Koulujen kesälomien ajankohdan muutos/porrastus 34
35 X Pöytä 5 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Muut maaseudun elinkeinot TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Lainsäädäntö vaikuttaa maaseudun yritystoimintaan jokseenkin negatiivisesti (esim. sahatavaran se-merkintä) Yrittäjyys ja osa-aikainen palkkatyö yhdistämisen mahdollisuudet Maatilojen kokojen kasvaminen urakointipalveluiden tarve kasvaa Kotipalveluiden ostaminen, yritystoiminnan kasvaessa Perusratkaisut uusien yritysten perustamisessa, ei rakenneta työpaikkaa kiinni pihapiiriin Ulkomaalaisten hyödyntäminen maaseudun yrittäjyydessä Hajaantuuko vielä entisestään asutus E-S:ssa Tilojen määrä vähenee mitä ne tekevät sen jälkeen? Infan huonontuminen jakamattomat perikunnat helpotusta verotuksen kautta Tunnesiteet päätöksen teossa, rajaa mahdollisuuksia Tilojen pirstoutuminen haitallinen yrityksen elinvoimaisuudelle yhteismetsäomistus Palveluyrittäjyyttä? Tarpeisiin kohdistuvaa Asiakkaat arvostavat helppoutta Rakennetaan pieniä mummon mökkejä niille on kysyntää! Lähiruoka jalostaminen myynti oman kunnan alueella Palvelut maaseudulla kauppa lähiruoka paikalliset tuottajat voivat välittää ao. tuotteita - markkinointi Lähiruuan volyymin muutokset Lähiruokatuottajien verkostoituminen Matkailijoille palveluiden kirjon tarjonta Hevosten määrä kasvaa, mutta ravipuolen toiminta kapene Rakennusalan tekijöiden toimintakulttuuri Elämysten myynti tuotteistaminen Yrityksen perustaminen ajatus siitä, että se voidaan myydä 35
36 X Pöytä 5 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Muut maaseudun elinkeinot TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ks. edellinen sivu RISKIT Harmaa talous Ammattitaidoton palvelutoiminta heikentää uskottavuutta Kannattava yritystoiminta oravannahkakaupan tarpeellisuus? Rakennusalan ammattilaisista puute MAHDOLLISUUDET Palvelulupauksen pitäminen Urakointipalvelut, rakennusurakointi vapaa-ajan asuntojen peruskorjaus Vapaa-ajan asuntojen laatu vaatimukset kasvavat Hevosharrastajille ohjelmapalveluiden tarjonta ja kysyntä kasvaa Erikoistuminen (alihankinta: puu, metalli) Tehdään niitä asioita mitkä ovat järkeviä ei rahoituksen saamisen vuoksi Elämysten myynti, tavaraa, kaikilla niitä on jo KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Monipuolisten palveluiden tuottaminen uudella tavalla (ostajat/kuluttajat arvostavat helppoutta) Erikoistuminen = huippuosaaminen Lainsäädännön rajoitukset liiketoiminnan rajat, pienet yritykset keskisuuret yritykset ja suuret yritykset Tulitikkutehdas marjanpoimijat työllistetään talveksi 36
37 X Pöytä 6 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Palveluyrittäjyys TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Liikenneyhteydet kehittyneet (5-tie), uusi tekniikka tietoliikenneyhteyksiin (paraneeko?) Mökkeily ja vapaa-ajanasuminen lisääntyy, vapaa-ajanasukkaiden määrä säilyy. Kulutustottumukset muuttuu; ympäristö ym. arvot huomioiden. Kuntarakenteen muutokset, viranomaispalvelut ja yrityspalvelut keskittyy Green care ajattelu. Yrittäjäkunta kansainvälistyy Työvoiman saatavuus? Matkailuasiakasrakenteen muutos (rikkaat venäläiset) MAHDOLLISUUDET Venäläinen keskiluokka Kotimaanmatkailu lisääntyy Monipuolistaa palveluyrittäjyyttä ja palvelumuotoja (sote-, kulttuuri ym.) Green care palvelujen mahdollisuudet, ohjattuja toimintopalveluja Keski-Eurooppa, Japani, Aasia. (marjastus, sienestys,) Lentokenttien hyödyntäminen tehokkaammin. Kaupunkilaismetsänomistajien palvelutarpeet Käyttämättömien mökkien kartoitus, kunnostus ja markkinointi RISKIT Ostovoima laskee, rahaa vähemmän käytössä ihmisillä. Nuorten koulutuspaikkojen määrän väheneminen/ valuminen maakunnan ulkopuolelle (yritystoiminnan jatkuvuus) Byrokratia, lainsäädännön rajoitteet ja lupa-asia Työvoimapula / työpaikkojen saatavuus Liikenneyhteyksien kunto Yritystoiminnan rahoitus ja kannattavuus KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Kesäteatteria venäjäksi!! Talvitapahtumat. Tuotteistettuja ja ohjattuja kansainvälisiä elämyspalveluita, kesänviettopaikkoja nuorille! Suorat lennot Keski-Euroopasta ja Aasiasta. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrityskoulutuksen lisääminen nuorille. Asennekasvatusta Käyttämättömien mökkien kartoitus, kunnostus ja markkinointi (paluu-, ym. muuttajat eläkeläiset) Yhteinen malli markkinointiin Etelä-Savosta hajautettu vanhainkoti palvelutoimintamallin kehittäminen toimivaksi konseptiksi. ( Palvelutarpeet, infra, vapaa-ajanvietto ym. kyläkoulut tukikohdiksi) 37
38 X Pöytä 7 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 1/2 TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ RISKIT Kuntaliitokset, mikäli palvelut karkaa = kiinteistöjen arvo mahdollisesti laskee Koulutuspaikkojen väheneminen ja karsiminen, riski yrityksille miten saada koulutettua työvoimaa? Nuoret muuttaa koulutukseen perässä. Tiedonkulku MAHDOLLISUUDET Turvallisuus Vakituisen- ja vapaa-ajan asumisen raja häviää, kaavoituksessa Mahdollistaa erilaisen rakentamis-/asumiskulttuurin Palvelee myös paikalista asukasta ja samalla luo mahdollisuuksia. Sosiaalinen media mahdollisuus nuorille Nuorille tärkeää ekologisuus, elämäntapa Yritysten sukupolvenvaihdot Uudentyyppiset yhtenevät elämäntavat, nuoret Vapaa-ajan asukkaiden / vakituisen asutuksen suhde luontevaksi esim. yhteisiä toimia/foorumi, hyvä infra, ympäristö kunnossa KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Uusiutuva energia Maaseutuvaikutusten arviointi, kylätasolla loma-asutuksen arviointi, konfliktit olisi mahdollisimman pieniä Aluejohtokunnat Nuorisovallankumous! Kuuleminen, huomioon otto, työ Toimiva asumismalli, lähienergia, jätehuolto, puhdas vesi = ÄLYKÄS MAASEUTU 38
39 X Pöytä 8 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 2/2 Valittu tarkasteluteema turvallisuus TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Turvallisuus ympäristöasioissa, rikollisuus, pimeän pelko, karhut, sudet mietityttää Poliisin, pelastustoimen siirtyminen kauemmas Naapurit ovat entistä harvemmassa Hiustieverkon heikkeneminen Tekniikan kehittyminen esim. vanhusten voinnin seurantaan Mahdollisuus palvelujen kehittämiseen yritystoiminnaksi Rahan puute voi vaatia että vanhukset siirtyvät taajamiin MAHDOLLISUUDET Uutta yritys- tai yhteisötoimintaa voi syntyä vanhusten palvelujen kehittämiseen Ruokahuollon varmistamiseen lähiruoka ja luomuruoka tarjoavat hyvät mahdollisuudet Maaseudulla voi olla jopa parempi tilanne pitkien sähkökatkosten aikana kuin taajamissa Maakellari, kaivo, kasvimaa, uuni ja hella ovat myyntivaltteja RISKIT Sairastapauksissa apu ei aina ehdi ajoissa Ruokaturvallisuus: luonnononnettomuuksissa voi tulla pitkiä sähkökatkoja, ruokahuolto ei toimi Elämä ei ole sektoreissa, vaan kokonaisuus Kansainvälisyys voi tuoda lisää turvallisuusriskejä KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Mummopower, henkisen yhteisöllisyyden siirtäminen nuorille Koulutusta ja kokemusta nuorille maaseudulla asumisesta ja selviytymisestä Kyläkohtainen turvallisuussuunnitelma, myös vapaa-ajan asukkaat mukaan laatimiseen, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, pelastuslaitos ym. 39
Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotKainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotMaaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi
Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotMAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,
LisätiedotTulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine
Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotLähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy
Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotMaaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotHÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotLounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari
Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari 31.1.2019 Ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin työpajaosuudessa pohdittiin kolmea ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvää teemaa: 1. Lounaissuomalaisen
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotAluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM
Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.
LisätiedotLuja vuosi Rakennusalan haasteet tutkimuksen tulokset
Rakennusalan haasteet tutkimuksen tulokset Tutkimuksen toteutus Kantar TNS Kvalitatiivinen tutkimus Tiedonkeräys ja aineisto 30 min puhelinhaastattelut, n=10 Kvantitatiivinen tutkimus Tiedonkeräys ja aineisto
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotHevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa
Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotMaaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotLuomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotLUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM
LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:
LisätiedotMaaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke
Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotVihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotPalvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys
Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot
LisätiedotKONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
LisätiedotEtelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
LisätiedotRakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus
Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto
LisätiedotMaakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
LisätiedotLähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä
Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotRauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
LisätiedotTyöpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari
Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017
Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotGreen Care Finland ry Mahdollisuus asiakaslähtöisempään palveluun
Green Care Finland ry Mahdollisuus asiakaslähtöisempään palveluun Laura Airaksinen Green Care Finland ry Hyvinkää 21.1.2019 25.1.2019 1 GreenCare Ry GreenCare yhdistyksen katsaus Mahdollisuuksien Green
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila
ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotEnergia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013
Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotKeski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa
LisätiedotRakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja
Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
Lisätiedot