Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Etelä-Savo Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Etelä-Savo. 21.8.2012 Mia Örså, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Etelä-Savo Mia Örså, Capful Oy

2 X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Etelä-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Etelä-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 2

3 X OSA 1 Johdanto 3

4 X Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 37% (49 / 134 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan n. 70 henkeä. 4

5 X Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti 5

6 X Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu 6

7 X OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset 7

8 X Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Maa- ja puutarhatalouden kehittäminen: Etelä-Savosta sinivihreän talouden öky(ykkös)maakunta! (9) Yritystenvälisen yhteistyön ja toimintakulttuurin kehittäminen (6) Kasvi- ja eläintuotannon parempi integrointi Yritysrakenteen muutos (esim. yhteisnavetat) Lomitusjärjestelmät Tukien kautta pellon käyttö kuntoon (vuokrauskäytännöt) Energiaratkaisut sopimuksellisuus Lähiruokaketjun kehittäminen (6) Tarjonnan lisääminen Jatkojalostus, markkinointi, myyntikanavat Kysyntää on! Resurssit käyttöön (6) Pelto-metsä vaihtopalsta Maanomistuksen uusjärjestys Bioenergian käytön lisääminen erilaista tuotantoa harjoittavien yritysten yhteistyönä (kustannusten alentaminen Järvisuomalainen luottamus Brändääminen Lähi- ja luomuelintarvikeketjun kehittäminen: Suomalainen reilun kaupan tunnus (15) Myyntipakkauksiin ja tukun tuotelistoihin Sisältö: paikallinen tuote, eläinten hyvinvointi, tuottajalle oikeudenmukainen hinta Elektroninen lähiruoan ja luomutuotteen tunnistin (7) Vrt. parkkitutka Jos yrittää ottaa valtameren takaa tuodun tuotteen laite antaa sähköiskun! Lähiravinteet Kierrätys, yhdyskunnat ja maatalous (3) Resurssitehokkuus, ravinteet, tuotantopanosten hinta Sekä tavanomainen että luomumaatalous mukaan Verkostoituva yrittäjyys (1) Alkutuottajalta markkinoinnin, välittäjien, kuljetusyritysten, talousammattilaisten avulla kuluttajille Kouluruoka, työpaikkaruoka, vähittäiskauppa, ruokapiiri Ulos maakunnasta Villimies ruokaleirit Luonnonkalat, marjastus ja sienestys Tuottaja, kuluttaja ja rahoittaja kohtaavat 2020: Tuoreus, rahoitus, toteutus 8

9 X Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Metsätalouden ja uusiutuvan energian kehittäminen: Etelä-Savosta julkisen puurakentamisen mallimaakunta (21) Nuorten metsätiedon lisääminen (3) Opetussuunnitelmat, koulukäynnit ja oppimateriaalit Metsätulojen rahastot maakunnissa käytettäväksi (1) Sijoitustoimintaa Yhteismetsä Bioenergia Maisemaan ja lisämaan ostoon Pienpuun hyödyntäminen Energiantuotanto, energiajalosteet ja pilkkeet Lämpöyrittäjyys / energiaosuuskunnat Metsänomistajankunnan rakenteeseen vaikuttaminen Sukupolvenvaihdokset aikaisemmin Tuotteistetaan maisema-arvot, hiilinielu, luontoarvot Matkailun kehittäminen: Saimaa-brändin vahvistaminen (15) Innovatiiviset markkinointi- ja tuotekehitysmallit (5) Ylimaakunnallinen Saimaa-brändi Elämyslähtöisyys Asiakaskokemuspohjaisuus Koulujen kesälomien ajankohdan muutos/porrastus (5) Nami-nami-leirit pietarilaisille seksuaalivähemmistöille (4) Vrt. Venäjän ihmisoikeustilanne Suvaitsevaisuus Kulttuurimaiseman suunnittelu ja hoito Ylpeys ympäristöstä Asennemuutos Tuotteistaminen Yhteisöllisyys Infra (tiet ja tietoliikenne) Erikoispuiden tuottaminen ja markkinaverkosto 9

10 X Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Muiden maaseutuelinkeinojen kehittäminen: Monipuolisten palveluiden tuottaminen uudella tavalla (3) Kuluttajat arvostavat helppoutta Tulitikkutehdas (1) Ulkomaalaiset marjanpoimijat työllistetään talveksi Raaka-aineiden tehokas hyödyntäminen Ulkomaalainen työvoima Ulkomaalaisten opiskelijoiden kytkeminen maaseudun yritystoimintaan ja kehittämiseen Sarjayrittäjyys Yrittäjyyden uudet toimintatavat Erikoistuminen = huippuosaaminen Palveluyrittäjyyden kehittäminen: Etelä-Savosta hajautettu vanhainkoti: Vanheneminen voimavaraksi (16) Hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat asiakaskuntana Arjen palveluiden tarjoaminen laadukkaasti Ikääntyminen liiketoimintana toimintatapojen ja mallien luominen Eläkeläiset aktiivisia kuluttajia (avuttomuus / vaurastuminen) Palvelutoimintamallin kehittäminen toimivaksi konseptiksi: Palvelutarpeet Infra Vapaa-ajanvietto ym. Kyläkoulut tukikohdiksi Yrittäjien verkostot Yrityskasvatusta esim. sote-opiskelijoille Täsmäkoulutusta palveluyrittäjyyteen Liiketoimintaosaaminen, tuotteistaminen ja ohjelmapalvelut, palveluosaaminen, kieli (venäjä) ja kulttuuri Yhteistyöverkostot (yrittäjät + verkostot) Aloittavia yrittäjiä kannustetaan (mahd. myös taloudellisesti) esim. hankkimaan mentori 10

11 X Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen: Pidetään alue turvallisena (yht. 14) Kyläkohtainen turvallisuussuunnitelma (14) Älykäs maaseutu (12) Hyödynnetään monipaikka-asujien ammattitaito Ekologiset ja taloudelliset rakentamisen ja asumisen vaihtoehdot Älykkäät ja yhteisölliset verkostot Nuorisovallankumous (5) Kaikille (halukkaille) kesätyöpaikka Kannustetaan ilmaisemaan mielipide Kansainvälisyyteen tarjotaan mahdollisuus Arvostus omaa kotiseutua kohtaan kasvaa Uudet ideat maakuntaan Maaseutuasumisen faktat (3) Selvitetään asumisen kustannukset verrattuna kaupunkiasumiseen Selvitetään asumisen ekologinen jalanjälki verrattuna kaupunkiasumiseen Markkinoidaan Etelä-Savon maaseutua järkevänä asumispaikkana tulosten pohjalta Miltä infran ja maankäytön kehittäminen näyttää pelkästään vapaa-ajanasutuksen ja matkailun näkökulmasta? (2) Maaseudun palvelujen saatavuus Mitataan AIKA (ei km) peruspalvelujen saamiseksi Käytetään tietoa hyväksi maaseudulla asumista markkinoitaessa Vaikuttamisen uudet muodot Eri väestöryhmille: monipaikka-asujat, nuoret, työssäkäyvät, mamut, ikääntyneet Uudentyyppisiä vaikuttamismahdollisuuksia, esim. SoMe Tuotteistetaan savolainen uteliaisuus Ideakilpailu: Millä kehittämistoimenpiteellä maakunta/maaseutu nousuun? Kohdennetaan erityisesti nuorille ja vapaaajanasukkaille Mummo-power (by Liisa Seppänen) Henkisen yhteisöllisyyden siirtäminen nuorille 11

12 X Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) Maaseudun infrastruktuurin kehittäminen: Infran kehittäminen (yht. 12) Tiet (ml. Alempi tieverkosto) Tietoliikenneyhteydet Lisää joustavuutta rahoitukseen Tekniikan kehittäminen toimivammaksi Uudet tekniikat eivät toimi, katvealueet ovat lisääntyneet / kehityskulkenut taaksepäin valokuitu! Tietoliikenne- ja televisioverkon kattavuuden ja toimivuuden parantaminen + Venäjänkielinen kanava 12

13 X Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Hyvä tieverkosto Älykäs ja turvallinen maaseutu Toimiva ja kattava tietoliikenneverkosto Nuorisovallankumous Läpäisevät osaamis-alueet Toimialat Maa- ja puutarhatalous Lähi- ja luomuelintarvikkeet Metsätalous ja uusiutuva energia Matkailu Muut maaseutuelinkeinot 13

14 X OSA 3 Etelä-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät 14

15 X Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 15

16 X Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 X Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä) 17

18 E N N U S T E T T A V U U S X X Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 8 Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Metsien käyttö Tietoliikenneyhteydet Maaseutumatkailun kysyntä Energian hinta Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseudun elinkeinorakenne Kuntarakenteen muutokset Muutokset elintarvikeketjussa Bio- ja lähienergian tuotanto Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Tieverkko/liikenneinfra Globalisaatio ja kansainvälistyminen Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Ympäristö ja ilmastonmuutos Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Suomen vientimarkkinoiden kehitys Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Suomen talous ja kilpailukyky Kolmannen sektorin rooli Maahanmuuttajat maaseudulla PIENI Euroopan talouden kehitys EU:n poliittinen kehitys 4 PIENI V A I K U T T A V U U S SUURI 10 18

19 X OSA 4 Etelä-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet 19

20 Alueen X maaseudun vahvuudet/voimavarat ja X heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Puhtaat ja runsaat vesistöt Runsaat luonnonvarat, etenkin metsät Osaavat, aktiiviset ja yritteliäät ihmiset Monipuolinen elinkeinorakenne Puhdas luonnonympäristö Matkailu Maa- ja metsätalous Sijainti Etelä-Suomen ja Venäjän välimaastossa Luomu ja lähiruoka Väljä ja turvallinen asuminen Yhteisöllisyys ja aktiiviset kylät Vapaa-ajan asuminen Koulutus-, tutkimus- ja osaamiskeskittymät Lähipalvelut Kulttuuri ja historia Kehittyvä infrastruktuuri Maatalouden heikkoudet: pieni tilakoko, jatkajien puute ja kannattavuuden heikentyminen Elinkeinorakenteen heikkoudet: liiketoimintaosaaminen, yksipuolisuus, jalostusteollisuuden vähäisyys sekä yrittäjien ikääntyminen Passiiviset ja negatiiviset asenteet, jotka haittaavat innovaatioiden ja yritysten syntymistä Ikääntyvä väestö Palvelujen heikentyminen ja keskittyminen kaupunkeihin Tiestön heikko kunto Etäinen sijainti Yhteistyön ja verkostoitumisen puute sekä alue- että yritystasolla Vähenevä väestö ja nuorisokato Heikot tietoliikenneyhteydet Rahoituksen ja pääoman puute Kunta- ja seutupäätöksenteon heikkoudet: kaavoitus, byrokratia ja eripuraisuus Heikko koulutustaso ja osaavan työvoiman puute Työttömyys ja syrjäytymisriski R A J O I T T E E T 20

21 X LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja 21

22 Työpajan X teemapöydät Etelä-Savo 8 pöytää ja teemaa Pöydän kattajat Pöytä 1 Pöytä 2 Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Pöytä 8 Maa- ja puutarhatalous Rakennemuutos, yrittäjyys ja osaamistarpeet Kestävä ja kannattava ruoan tuotanto Lähi- ja luomuelintarvikkeita tuottajalta kuluttajalle Loppukäyttäjien tarpeiden muutos Tuotanto- ja logistiikkaketju Metsätalous ja uusiutuva energia Metsien hyödyntäminen Metsäenergia ja muu bioenergia Lähienergiantuotanto Matkailu Muut maaseudun elinkeinot Jalostus ja teollisuus, urakointi, hevostalous, jne. Palveluyrittäjyys Vapaa-ajanasukkaiden palvelutarpeet Green care luontohoiva Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 1/2 Monipaikka- ja vapaa-ajanasuminen Nuoret asukkaat Vaikuttamismahdollisuudet Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 2/2 Infra Maankäyttö Asuminen Pasi Rikkonen (pj.) Pirjo Kivijärvi, (siht.) Tarja Kankkunen (pj.) Marja Pulkkinen, (siht.) Hannu Ripatti (pj.) Antti Heikkilä, (siht.) Pepita Pylkkänen (pj.) Kalevi Welling, (siht.) Pekka Häkkinen (pj.) Ritva Rönkä, (siht.) Niina Kuuva (pj.) Juha Intke, (siht.) Ilpo Lehtinen (pj.) Anne Kolehmainen, (siht.) Pekka Vilska (pj.) Vesa Rautio, (siht.) 22

23 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (1/8) Pöytä 1: Maa- ja puutarhatalous A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat Järvi-Suomen brandi Meillä on tilaa, maaseutu kaikkien käytettävissä, hyvinvointia kaikille Monipuolinen maaseutu (pellot, metsät, järvet), monialaisuus, pienipiirteisyys -> jatkojalostus Sijainti; Venäjä lähellä Hyvä maaperä viljelyä ajatellen (ei katovuosia) Hyvät mahdollisuudet lisäansioihin Lomasuomi (luonto, tapahtumat, vesistöt) Hyviä esimerkkejä Vahva avomaan vihannestuotanto, osaaminen Lomalaisten kautta voidaan saada tietoa kysynnästä Voimavara pelloissa (mm. bioenergia) Luomu (osaamista, Luomu-instituutti) Maaseutuyrittäjän toiminta hajautunut; useita yrittäjien tulolähteitä; kerryttää monialaosaamista, jolloin selvitään vaikeiden aikojen yli Mahdollisuudet yhteistyöhön hyvät; lanta -> biokaasu B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet yrittäjien heikko koulutustaso pienet lohkot, kiviset pellot useita yrittäjien tulolähteitä, toiminta hajautuu tiloilla ei jatkajia, viljelijöiden ikääntyminen globaalit kustannukset, mutta tulot paikallisia C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Brandien kehittäminen hallitusti, mm. Järvisuomalainen luottamus (mm. venäläisille turisteille) Venäjältä tulevan turismin ottaminen paremmin haltuun; luonto kiinnostaa, hyvinvointipalvelut Tietoliikenneyhteyksien parantaminen Bioenergian käytön lisääminen tilojen välisenä yhteistyönä Pitäisi keskittyä siihen, mikä on tärkeintä/tärkeimmät; erikoistuminen, esim. biotalousklusteri Yhteistyön kehittäminen, tilojen välinen yhteistyö ja verkottuminen; urakointi Koulutusta yrittäjille, mm. johtamiskoulutusta (auttaa verkottumisessa) tuotantokustannuslaskelmien/kannattavuuslaskelmien opettaminen D) Villit kortit Lannan käsittelyyn uusi järjestelmä (lannasta vesi pois) peltojen tallaus vähentyy ei rasita teitä hajuhaitat poistuvat ravinteet oikeaan aikaan oikeaan paikkaan vientituote Kivestä jotain uutta; hyötykäyttö, kivittäminen kunniaan Eteläsavolainen oma tuote Kannattavuuslaskennan/Tuotantokustannuslaskennan opettelu tilan elinkaari Etelä-Savosta sinivihreä öky(ykkös)maakunta meillä on siihen kaikki mahdollisuudet teknologia tutkimus investoinnit 23

24 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (2/8) Pöytä 2: Lähi- ja luomuelintarvikkeita tuottajalta kuluttajalle A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Oman tuotannon säilyttäminen, kestävien toimintatapojen ja luomuosaamisen erittäin hyvä hallinta. Innostava ja kokeileva ympäristö. Perusmaatalouden säilyttäminen, IP-tuotanto <-> luomuosaaminen - > puhtauden imagon/ympäristön esille nostaminen. Valintojen ja eri mahdollisuuksien esittäminen yrityksille -> luomun ja tavanomaisen tuotantotapojen hyödyntäminen toinen toisissaan. Etelä-Savolla jo olemassa hyvä maine eettisessä toiminnassa: Hyvätuuli. Vahva keskittymä ja osaaminen luomuosaamisessa. Läpinäkyvyyttä ja esimerkillistä luomuyrittämistä. Kysyntää on! B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Puutteita: ei teurastamoa, ei luomukalan kasvatusta. Tilojen lopettaminen todellista: kannattavuuden heikkeneminen Byrokraattisuus nähdään entistä suurempana peikkona tulevaisuudessa. Viestintä maatilayrittäjien hallitsemasta pykäläpankista tiedostamaton kuluttajalle Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö (kala,marjat,sienet) ja markkinointi. Rohkeemman markkinoinnin ja eri toimintamallien kokeileminen Tunnettavuuden tekeminen -> verkostoituminen -> tiedon jakaminen Luomutrendikkyydestä enemmän osana kuluttajan arkipäivää -> ei jaoettlua luomu/lähi Kalastajien ja nuorison katoaminen Minä itte asenteella mennään C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet Kannattavuuden parantaminen Pellolta pöytään ketjun tarkempi tarkastelu -> läpinäkyvyys Markkinoinnin kehittäminen Liiketoiminnan sisäistäminen Yhteistyön tekemisen hyödyntäminen -> kaikkea ei tarvitse ostaa, tehdä itse Asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen osana yritystoimintaa Myönteisen ajattelun viljeleminen Nuorille leirikouluja Verkostoitumisen mahdollisuudet yli tilarajojen D) Villit kortit Kestävä toimintatapa, kierrätys -> resurssitehokas talousalue (kokonaisvaltainen ajattelu), Vastuullisuuden esille nostaminen Villimiesleirit / Ravistelukurssit 24

25 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (3/8) Pöytä 3: Metsätalous ja uusiutuva energia A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Hyvä potentiaali metsävaroissa, metsäluonnossa, maisemissa Alueen sijainti hyvä metsien monipuolisen hyödyntämisen kannalta Metsien hyödyntämisen perinne, kiinnostus metsien omistamiseen, metsänomistajien monipuoliset tavoitteet Ainakin toistaiseksi hyvä metsäalan koulutustarjonta D) Villit kortit Metsätulojen rahastoiminen maakunnassa käytettäväksi (vaihtoehtoina esim. metsiin sijoittaminen, maiseman säilyttäminen/muut ympäristövaikutukset) Maisema- ja virkistysarvokauppa B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Jalostusarvosta ja muistakin rahavirroista iso osa vuotaa alueen ulkopuolelle Etääntyykö osa metsänomistajista metsistään henkisesti, konkreettisesti Metsänomistajien ikärakenne, sukupolvenvaihdosten hitaus C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Pienpuun/kuitupuun hyödyntäminen energiatuotannossa, energiajalosteissa (myös pilkkeinä) Energianeuvonta, energiayrittäjyyden edistäminen: Korvataan fossiilista tuontienergiaa, saadaan työtä, korjataan kauppatasetta -> metsien käytöstä hyve! (Vastataan kysyntään!) Metsäsektorin vetovoiman + imagon parantaminen työnantajana, uusiutuvien luonnonvarojen jalostajana Nuorison metsätietoon, kiinnostukseen satsaaminen Metsien omistusrakenteeseen, sukupolvenvaihdoksiin vaikuttaminen Puurakentamisen edistäminen, edunvalvonta (kaavoitus ym.) Monipuolistuvan metsienkäsittelyn osaaminen + neuvonta 25

26 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (4/8) Pöytä 4: Matkailu A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Saimaa Saimaan kanava ja sen myötä kymmenen kaupungin saavutettavuus Yleensä järviluonto Maailman suurin puukirkko Pietarilaisten lähialuetta Ruuhkattomuus Norppa Luontomatkailu Olemme suomen provence Savonlinna = saaristokaupunki Mikkeli = päämajakaupunki Luomu- / lähiruokaa Maisemat (pitäisi raivata maisemat avoimiksi), Matkailu ylläpitää myös muita palveluja D) Villit kortit Kulttuurimaisemien ylläpito talkoilla Homoleirit venäläisille B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Tuotteistus ja verkostoituminen ei ole vielä onnistunut, Asennevammaisuus sekä päätöksenteossa että yrittäjäilmapiirissä, Markkinointi C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Kulttuurimaisemasuunnittelu ja hoito, Alueen muiden palveluiden markkinointi (autokorjaamot, kampaajat, veneilypalvelut etc.), Vähittäiskaupan ja muiden yritysten saanti mukaan markkinointiin, Terveydenhoitopalvelujen tarjoaminen esim. Apteekin yhteydessä, Kulttuurituntemuksen ja asiakastuntemuksen lisääminen, YLIMAAKUNNALLISUUS MARKKINONNISSA, Innovatiiviset ja uudentyyppiset markkinointi- ja tuotekehitysmallit, Toimiva infra (tiet ja tietoliikenne) 26

27 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (5/8) Pöytä 5: Muut maaseudun elinkeinot A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Kilpahevoset, ravihevosten valmennusosaaminen, nuoreten hevosten kasvatusosaaminen Maailman nopein rata, ravikilpailutoimintaan = erinomainen imago Mikkelin raviradalla Hevosiin liittyvä matkailutoiminta Kansainvälinen tapahtuma Hevosheinän tuotanto Hevosharrastajille palveluita on laajakirjo Maatalous Tilakokojen suuruus mahdollistaa urakointipalveluiden käytön = päätoimisia urakoitsijoita Tilakokojen kasvun myötä yrittäjillä on mahdollisuus käyttää urakointipalveluita = syntyy tarvetta ao. palveluille Isot maatilat voivat tuottaa kotipalveluita Ulkopuolisen työvoiman käyttö mm. marjan kerääjät Toimintakulttuuri = perinteisyys Moniosaajia, koska on selvittävä Vapaa-aika Tilaa toimia Venäjän matkailu - palveluiden jatkojalostaminen Vapaat hyödykkeet mm. vesi, energia jne. = hyödynnettävyys Välimatkat suhteellisen pitkiä Hyvä olla maalla tuotteistaminen? B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Hevosyrittäjyys, heikkous pitkät kilpailumatkat Hevosheinän tuotannon tehostaminen, mm. laatu Hevosalan koulutus Maataloutta rajoittavat tekijät pienet tilakoot Konetyöntekijät mm. metsäkoneen kuljettajat = vähän osaajia Liiketoimintaosaaminen ja kaupallistaminen Oman ammattitaidon epäarvostaminen Matkailu - Venäläiset palveluiden tarjonta Koulutusosaaminen Venäläisille miksi venäläiset ei opiskele meillä Ulkomaalaiset IT-alan opiskelijat hyödynnettävyys Tie-isännöinti Tuotteistaminen ja hinnoittelu Palveluiden markkinoinnin heittäminen C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? (Fläpeille valitaan näistä pari tärkeintä) Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen Yhdessä yrittäminen = hynttyyt yhteen Markkinointiosaamisen Toisiltaan oppiminen Ulkomaailmaan yhteydet kuntoon Senioriyrittäjyys Senioriyrittäjä ja nuoriyrittäjä yhteen osaamisen siirto Mitä saadaan irti ikääntymisestä? Kokeilupajat uusien tuotteiden lanseeraus markkinoille Tieto kysynnästä, mitä Venäläiset matkaajat tarvitsee? Koulutusvienti Kokeilut, kansainvälistyminen Yrittäjyyden uudet toimintatavat D) Villit kortit (Fläpeille valitaan tärkein) Ulkomaalaisten opiskelijoiden kytkeminen maaseudun yritystoimintaan ja kehittämiseen 27

28 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (6/8) A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Monipuolinen elinkeinorakenne Asiakaspotentiaalia on olemassa, ikääntyvät mökkiläiset, venäläiset matkailijoita on jo olemassa Monialayrittäjiä löytyy Osaavat, aktiiviset ja yritteliäät ihmiset, työvoimaa. Koko maakuntaa kattava palveluverkosto B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Palveluyrittäjyyskulttuuri nuorta, palveluyrittäjyyteen lisäkoulutusta Palvelun luotettavuus Elinkeinorakenteen heikkoudet: liiketoimintaosaaminen, palvelun hinnoittelu Sesonkiluonteisissa töissä työvoimapulaa Kielitaidon puute, kulttuurin tuntemus ja asenteet (venäjä, venäjä, venäjä) Heikot tietoliikenneyhteydet ja tieverkosto C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Lisäkoulutus tarvetta, (palveluyrittäjyys), neuvonta, mentorointi Verkostoitumista lisää yrittäjien kesken Ohjelmapalvelujen kehittäminen Venäjän kielen opetus englannin kielen rinnalle Etelä-Savosta hajautettu vanhainkoti! Vanheneminen voimavaraksi. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen, joustavuutta lisää rahoitukseen, tekniikan kehittäminen toimivammaksi ja varmemmaksi. (Tietoliikenne osuuskunnat) D) Villit kortit Etelä-Savosta hajautettu vanhainkoti! Vanheneminen voimavaraksi. Pöytä 6:Palveluyrittäjyys 28

29 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (7/8) Pöytä 7: Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 1/2 A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Monipaikka- ja vapaa-ajanasuminen Sijainti hyvä, tilaa asua ja liikkua, jokamiehenoikeudet, minkä ajan päässä jokin on ei kilometrien Valinnan mahdollisuus järvi-taajama-metsä asuinalue Paljon kansallista omaisuutta/kulttuuriperintöä Asuminen edullista Henkinen ilmapiiri hyvä Perusturvallisuus, suojaverkko Palvelujen käyttö Hajautettu energian tuotto Puu/turve Nuoret asukkaat Lukioissa yksilöllistä opiskelu ja laadukasta Edulliset harrastusmahdollisuudet, luonto metsä ja järvi Vaikuttamismahdollisuudet Suhteellisen helppoa vaikuttaa Paikallislehtien yleisöosastot myös nuortenosiot Alueen kansanedustajat C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Monipaikka- ja vapaa-ajanasuminen Asumisen edullisuuden selvittäminen Sosiaalisen median hyödyntäminen, voisi käyttää enemmän hyödyksi (toiveet) Ekologinen jalanjälki Nuoret asukkaat Kehittää rakenteita nuoria varten, innovaatiopajat yms Nuorilla vaikuttamismahdollisuudet Vaikuttamismahdollisuudet Ideakilpailu nuorille, vapaa-ajanasukkaille ja asukkaille, Mitä kehittämistoimenpiteitä pitäisi tehdä? D) Villit kortit Etäisyyksien mittaaminen ajalla ei kilometrein Ideakilpailu nuorille, vapaa-ajanasukkaille ja asukkaille, Mitä kehittämistoimenpiteitä B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Monipaikka- ja vapaa-ajanasuminen Tieverkon kunto Infran kehittäminen Tietoliikenneyhteydet Henkinen ilmapiiri Nuoret asukkaat Työpaikkojen puute Opiskelijat eivät jää paikkakunnalle, vetovoimaisuus Innovaatiokeskus puuttuu Pitkät kuljetusmatka Yliopiston puute Identiteetin heikkous, ei arvosteta E-Savon mahdollisuuksia 29

30 Etelä-Savon X maaseudun vahvuudet ja heikkoudet X Strategiset johtopäätökset (8/8) Pöytä 8: Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 2/2 A) Alueen maaseudun erityiset voimavarat ja vahvuudet Vesistöt ja niiden erinomainen kunto Järviluonto, Euroopan hienointa aluetta Hoidetut maisemat Maa- ja metsätalouden kehittämismahdollisuus monipuoliseen käyttöön Matkailijoiden palvelujen tarve on lisääntymässä Lähiruoan mahdollisuudet Turvallisuus ja luotettavuus B) Alueen maaseudun keskeiset heikkoudet Heikot tietoliikenneyhteydet, estää mm. töiden teon, matkailijat edellyttävät laadukkaita tietoliikenne Heikot liikenneyhteydet, saariston liikenne erityisesti (lauttayhteydet, kustannukset käyttäjille) Tieverkon kunto rajoittaa liikennöintiä henkisen työ- ja asiointimatkan pituuden lyhentäminen Vesistöjen tila on heikentymässä, toimenpiteet vesistöjen tilan säilyttämiseen tai parantamiseen eivät ole riittäviä Vesistöt myös rajoittavat kehittämistä, vesistöväylissä on kehittämistarvetta Kehitetään ja pidetään tieverkko kunnossa Luonnonmullistukset muuttavat tilanteita nopeasti Maisemat on paikoin hoitamatta, pellot eivät saisi pusikoitua Käyttäjäryhmä ja käyttäjän näkökulma on muuttunut kehityksen myötä Osa kylistä autioituu, osalla on paremmat kehittämisedellytykset C) Kehittämistoimenpiteitä liittyen pöydän käsittelemään aiheeseen: Miten tulisi tarttua voimavaroihin ja voittaa rajoitteet? Tietoliikenneverkkojen parantaminen Televisioverkon ohjelmatarjonnan lisääminen ulkomaalaisille erityisesti venäläiset Vanhojen peltojen viljely tai maisemanhoito olisi järjestettävä Verohelpotuksia tai muuta porkkanaa autioituvien seutujen elinkeinotoiminnalle Helpotuksia sukupolvenvaihdoksiin ja tilojen omistajavaihdoksiin Pysyvän ja vapaa-ajanasutuksen lisäämistä maaseudulle ei pidä rajoittaa Maankäytön suunnittelun ennakoivuus ja valmiuden nosto Vapaa-ajan asukkaiden lisääntyvän määrän edellyttämien kehittämistoimien (maankäyttö, palvelut) huomioiminen Pidetään alue turvallisena Pidetään järviluonto kunnossa D) Villit kortit Kokeillaan miltä infran ja maankäytön kehittämien näyttää pelkästään vapaaajan asutuksen ja matkailun kehittämisen näkökulmasta Pietari 30

31 X Pöytä 1 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Maa- ja puutarhatalous TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Panos-kustannusten nousu (energia jne.) ja siitä seuraavat ilmiöt (viljelijät eivät voi pitää lomia, hankintoja joudutaan lykkäämään) Ruuan kysyntä ja tarve kasvaa johtuen muualla maailmassa olevista katovuosista Ilmastonmuutos Kiinan ja Aasian talouden vahvistuminen Ulkoapäin tulevat vaatimukset ja muutospaine Pääomavaltaisuuden kasvaminen lisää uupumisriskiä Ammattitaitoisen sijaistyövoiman saaminen vaikeutuu Ympäristöongelmat lisääntyvät Viranomaisten taholta tuleva valvonta ja sen aiheuttamat paineet; byrokratia Kauppaketjujen vahva määräysvalta; valta keskittynyt -> viljelijöiden tulotaso laskee Kuinka valtio reagoi ruokakriiseihin? Maa- ja puutarha-ala ei kiinnosta nuoria; vierastyövoiman käyttö Energiaratkaisujen vaikutus tilatasolla Yhteistuotantotilat Tieverkon rapautuminen MAHDOLLISUUDET Nuoret viljelijät ottavat oppia mm. ulkomailta Eläinten hyvinvointi parantunut huomattavasti ja siihen kiinnitetään nykyisin paljon huomiota Suomen puhtaus ja taudittomuus eläinpuolella Tuotantokustannukset nousevat -> kiinnostus vaihtoehtoisiin viljelymenetelmiin kasvaa esim. uudet lannoitusmenetelmät kiinnostavat RISKIT Tilojen ikärakenne, suuria tiloja voi poistua nopeasti, jos tiloille ei löydy jatkajaa Uupumus; ammattitaitoisen sijaistyövoiman saaminen vaikeaa ja vaikeutuu Tautien ja tuholaisten lisääntyminen kasvinviljelyssä ja puutarhatuotannossa lisää tuotantoriskiä Pellontarvitsijat eivät saa riittävästi peltoa käyttöönsä tai ne ovat kaukana, vuokrasopimukset lyhyitä mikä vaikeuttaa KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Lomituspalveluihin uudenlaisia ratkaisuja löydyttävä Yhteistyökulttuurin rakentaminen tilojen/yritysten ja viranomaisten välille Ruokakriiseihin varautuminen; valtion toimenpiteet Uusia energiaratkaisuja kehitettävä (metsäenergia, biokaasulaitokset, aurinkoenergia mallia esim. Saksasta) ja niille toimivat markkinat Tukipoliittiset kannustimet tilojen väliseen yhteistyöhön; metsän vaihto peltoon (villi kortti) Yritysten välisen yhteistyön lisääminen kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen välille Urakointi- ja ostopalvelujen kehittäminen Lähiruokaketju kuntoon (tarjonta, jatkojalostus, markkinointi) Uudet yritysmuodot toiminnan jatkamiseksi silloin, kun viljelijä lopettaa eikä halua myydä tilaa suvun ulkopuolelle 31

32 X Pöytä 2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Lähi-ja luomuelintarvikkeita tuottajalta kuluttajalle TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ MAKUasia -> kysyntä luomu/lähiruoan osalta kasvaa Lähiruoka nuorison suosiossa Toimintatapojen entistä suurempi tarkastelu laadun varmentamiseksi ja kuluttajan luottamuksen säilyttämiseksi ei kuitenkaan byrokratiaa lisäämällä Markkinoinnin parantaminen antaa pienyrittäjällekin mahdollisuuden saattaa tuotteita kauppoihin Kuluttajan valinta hintaperusteinen tai eettisyysperiaate Ruokapiirit lisääntyy / parvekeviljely, erikoistuotteet Nuoriin panostaminen Venäläisturismin hyödyntäminen matkailussa Luomuinstituutin volyymi Vahvuutena suomalaisomistus peltojen suhteen ja vesitalous Kuluttajan ympäristötietoisuuden kasvaminen Tuoreudesta trendi Tuoreus, rahoitus ja toteutus MAHDOLLISUUDET Kysynnän jatkuva kasvaminen kasvattaa yritystoimintaa Pientuottajien painostus suurteollisuuden suuntaan mahdollistaa aitoa kilpailua. Kuluttajan vaatimusten kasvaminen -> erikoistuotteiden markkinointi RISKIT Kysyntään ei pystytä vastaamaan -> tuotannon hiipuminen Suurten kauppaliikkeiden monopoliasema Aikuisen valinta näkyy koululaisen ruokalautasella ( poliittiset päätökset) Hyvinvoinnin valinnan kriteerit -> vapaa-ajan muut kiinnostuksen kohteet menevät ruoan ohi KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Rahoitusta luomututkimukseen, lähiruoan määrittely Kotimarkkinoiden kehittäminen -> oikean konseptin luominen Tuoreudesta trendi, säilöntäaineet pannaan Tuotteet enemmän kausiluontoisemmaksi -> ei mansikkaa kaupan hyllyltä ympärivuoden. Reilu kauppa ABC:n viereen / kaupan sisällä elävä kasvihuone Tuotteesta näkyy heti mistä se on peräisin,kotoisin Elektroninen lähiruokatunnistin 32

33 X Pöytä 3 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Metsätalous ja uusiutuva energia TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Bioenergian ja laajemmin uusiutuvien luonnonvarojen merkitys nousee Metsänomistajien ja yhteiskunnan moniarvoistuminen Metsien omistusrakenne + käsittely polarisoituvat Metsätalouslähtöinen sääntely vähenee sääntelyä kaavoituksen, maankäytön, luonnon ja ympäristön näkökulmasta Kilpailun korostaminen palvelumarkkinoilla, yhteiskunnan panostus vähenee Ilmaston muutos lisää puulajivaihtelua MAHDOLLISUUDET Bioenergialiiketoiminta kokonaisuutena: logistiikka, tekniikka, tietojärjestelmät, osaaminen Maiseman, virkistysarvojen tuotteistaminen Puurakentaminen RISKIT Kiinnostavatko passiiviset metsänomistajat palveluiden tarjoajia Tavoitetaanko kaikki metsänomistajat Tiestön heikkeneminen Lisääntyvät hyönteis- ja myrskytuhojen riskit Uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyy myös ristiriitoja (varsinkin tuulivoima, vesivoima) Riittääkö yrittäjiä, työvoimaa? KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Erikoispuiden tuottaminen + markkinakanavien luominen Etelä-Savo julkisen puurakentamisen mallimaakunnaksi Hiilinielun tuotteistaminen, myyminen osuuksina Lauhdelämpö hyötykäyttöön (kasvihuoneet) Metsänomistajien osaamisesta huolehtiminen (koulutus, neuvonta) 33

34 X Pöytä 4 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Matkailu TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Viisumivapaus Asiakaskato Muutokset ilmastossa ja vesistössä Spv ja löytyykö jatkajia Taloudellinen epävarmuus, globaali talous Harrastajayrittäjästä kokopäiväiseksi yrittäjäksi Rantojen kaavoitus ja rakentaminen Vaativat asiakkaat/erityisryhmät MAHDOLLISUUDET Spv ja uudistava, innovatiivinen jatkaja Lyhytkestoinen askeettisuus Toimijat tekevät vain sen mitä parhaiten osataan Kaavoitus Arvon tuottaminen asiakkaalle Luotettavat varmat yhteistyökumppanit Kestävä kehitys ja siitä viestiminen oikeille asiakasryhmille, ekologisuus Uudentyyppinen markkinointi Palvelutuotanto vapaa-ajan asukkaille Hyvin hoidetut sesongit SOME ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä RISKIT Kestetäänkö mukana muuttuvassa kehityksessä Yhteistyötä ei opita Johtamistaidon puute Pääoman niukkuus Maanomistuksen pirstaloituminen Asenteet Palvelulupaukset eivät toteudu Elämysosaamisen puute Liian suppeat asiakasryhmät (ei pelkästään venäläisille) KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Saimaan identiteetti Yhteismarkkinointi Koulujen kesälomien ajankohdan muutos/porrastus 34

35 X Pöytä 5 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Muut maaseudun elinkeinot TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Lainsäädäntö vaikuttaa maaseudun yritystoimintaan jokseenkin negatiivisesti (esim. sahatavaran se-merkintä) Yrittäjyys ja osa-aikainen palkkatyö yhdistämisen mahdollisuudet Maatilojen kokojen kasvaminen urakointipalveluiden tarve kasvaa Kotipalveluiden ostaminen, yritystoiminnan kasvaessa Perusratkaisut uusien yritysten perustamisessa, ei rakenneta työpaikkaa kiinni pihapiiriin Ulkomaalaisten hyödyntäminen maaseudun yrittäjyydessä Hajaantuuko vielä entisestään asutus E-S:ssa Tilojen määrä vähenee mitä ne tekevät sen jälkeen? Infan huonontuminen jakamattomat perikunnat helpotusta verotuksen kautta Tunnesiteet päätöksen teossa, rajaa mahdollisuuksia Tilojen pirstoutuminen haitallinen yrityksen elinvoimaisuudelle yhteismetsäomistus Palveluyrittäjyyttä? Tarpeisiin kohdistuvaa Asiakkaat arvostavat helppoutta Rakennetaan pieniä mummon mökkejä niille on kysyntää! Lähiruoka jalostaminen myynti oman kunnan alueella Palvelut maaseudulla kauppa lähiruoka paikalliset tuottajat voivat välittää ao. tuotteita - markkinointi Lähiruuan volyymin muutokset Lähiruokatuottajien verkostoituminen Matkailijoille palveluiden kirjon tarjonta Hevosten määrä kasvaa, mutta ravipuolen toiminta kapene Rakennusalan tekijöiden toimintakulttuuri Elämysten myynti tuotteistaminen Yrityksen perustaminen ajatus siitä, että se voidaan myydä 35

36 X Pöytä 5 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Muut maaseudun elinkeinot TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ks. edellinen sivu RISKIT Harmaa talous Ammattitaidoton palvelutoiminta heikentää uskottavuutta Kannattava yritystoiminta oravannahkakaupan tarpeellisuus? Rakennusalan ammattilaisista puute MAHDOLLISUUDET Palvelulupauksen pitäminen Urakointipalvelut, rakennusurakointi vapaa-ajan asuntojen peruskorjaus Vapaa-ajan asuntojen laatu vaatimukset kasvavat Hevosharrastajille ohjelmapalveluiden tarjonta ja kysyntä kasvaa Erikoistuminen (alihankinta: puu, metalli) Tehdään niitä asioita mitkä ovat järkeviä ei rahoituksen saamisen vuoksi Elämysten myynti, tavaraa, kaikilla niitä on jo KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Monipuolisten palveluiden tuottaminen uudella tavalla (ostajat/kuluttajat arvostavat helppoutta) Erikoistuminen = huippuosaaminen Lainsäädännön rajoitukset liiketoiminnan rajat, pienet yritykset keskisuuret yritykset ja suuret yritykset Tulitikkutehdas marjanpoimijat työllistetään talveksi 36

37 X Pöytä 6 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Palveluyrittäjyys TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Liikenneyhteydet kehittyneet (5-tie), uusi tekniikka tietoliikenneyhteyksiin (paraneeko?) Mökkeily ja vapaa-ajanasuminen lisääntyy, vapaa-ajanasukkaiden määrä säilyy. Kulutustottumukset muuttuu; ympäristö ym. arvot huomioiden. Kuntarakenteen muutokset, viranomaispalvelut ja yrityspalvelut keskittyy Green care ajattelu. Yrittäjäkunta kansainvälistyy Työvoiman saatavuus? Matkailuasiakasrakenteen muutos (rikkaat venäläiset) MAHDOLLISUUDET Venäläinen keskiluokka Kotimaanmatkailu lisääntyy Monipuolistaa palveluyrittäjyyttä ja palvelumuotoja (sote-, kulttuuri ym.) Green care palvelujen mahdollisuudet, ohjattuja toimintopalveluja Keski-Eurooppa, Japani, Aasia. (marjastus, sienestys,) Lentokenttien hyödyntäminen tehokkaammin. Kaupunkilaismetsänomistajien palvelutarpeet Käyttämättömien mökkien kartoitus, kunnostus ja markkinointi RISKIT Ostovoima laskee, rahaa vähemmän käytössä ihmisillä. Nuorten koulutuspaikkojen määrän väheneminen/ valuminen maakunnan ulkopuolelle (yritystoiminnan jatkuvuus) Byrokratia, lainsäädännön rajoitteet ja lupa-asia Työvoimapula / työpaikkojen saatavuus Liikenneyhteyksien kunto Yritystoiminnan rahoitus ja kannattavuus KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Kesäteatteria venäjäksi!! Talvitapahtumat. Tuotteistettuja ja ohjattuja kansainvälisiä elämyspalveluita, kesänviettopaikkoja nuorille! Suorat lennot Keski-Euroopasta ja Aasiasta. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrityskoulutuksen lisääminen nuorille. Asennekasvatusta Käyttämättömien mökkien kartoitus, kunnostus ja markkinointi (paluu-, ym. muuttajat eläkeläiset) Yhteinen malli markkinointiin Etelä-Savosta hajautettu vanhainkoti palvelutoimintamallin kehittäminen toimivaksi konseptiksi. ( Palvelutarpeet, infra, vapaa-ajanvietto ym. kyläkoulut tukikohdiksi) 37

38 X Pöytä 7 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 1/2 TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ RISKIT Kuntaliitokset, mikäli palvelut karkaa = kiinteistöjen arvo mahdollisesti laskee Koulutuspaikkojen väheneminen ja karsiminen, riski yrityksille miten saada koulutettua työvoimaa? Nuoret muuttaa koulutukseen perässä. Tiedonkulku MAHDOLLISUUDET Turvallisuus Vakituisen- ja vapaa-ajan asumisen raja häviää, kaavoituksessa Mahdollistaa erilaisen rakentamis-/asumiskulttuurin Palvelee myös paikalista asukasta ja samalla luo mahdollisuuksia. Sosiaalinen media mahdollisuus nuorille Nuorille tärkeää ekologisuus, elämäntapa Yritysten sukupolvenvaihdot Uudentyyppiset yhtenevät elämäntavat, nuoret Vapaa-ajan asukkaiden / vakituisen asutuksen suhde luontevaksi esim. yhteisiä toimia/foorumi, hyvä infra, ympäristö kunnossa KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Uusiutuva energia Maaseutuvaikutusten arviointi, kylätasolla loma-asutuksen arviointi, konfliktit olisi mahdollisimman pieniä Aluejohtokunnat Nuorisovallankumous! Kuuleminen, huomioon otto, työ Toimiva asumismalli, lähienergia, jätehuolto, puhdas vesi = ÄLYKÄS MAASEUTU 38

39 X Pöytä 8 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset PÖYDÄN TEEMA: Maaseudun elinolosuhteiden kehittäminen 2/2 Valittu tarkasteluteema turvallisuus TEEMAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTEKIJÄT JA NIIDEN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Turvallisuus ympäristöasioissa, rikollisuus, pimeän pelko, karhut, sudet mietityttää Poliisin, pelastustoimen siirtyminen kauemmas Naapurit ovat entistä harvemmassa Hiustieverkon heikkeneminen Tekniikan kehittyminen esim. vanhusten voinnin seurantaan Mahdollisuus palvelujen kehittämiseen yritystoiminnaksi Rahan puute voi vaatia että vanhukset siirtyvät taajamiin MAHDOLLISUUDET Uutta yritys- tai yhteisötoimintaa voi syntyä vanhusten palvelujen kehittämiseen Ruokahuollon varmistamiseen lähiruoka ja luomuruoka tarjoavat hyvät mahdollisuudet Maaseudulla voi olla jopa parempi tilanne pitkien sähkökatkosten aikana kuin taajamissa Maakellari, kaivo, kasvimaa, uuni ja hella ovat myyntivaltteja RISKIT Sairastapauksissa apu ei aina ehdi ajoissa Ruokaturvallisuus: luonnononnettomuuksissa voi tulla pitkiä sähkökatkoja, ruokahuolto ei toimi Elämä ei ole sektoreissa, vaan kokonaisuus Kansainvälisyys voi tuoda lisää turvallisuusriskejä KEHITTÄMISTOIMENPITEET / VILLIT KORTIT Mummopower, henkisen yhteisöllisyyden siirtäminen nuorille Koulutusta ja kokemusta nuorille maaseudulla asumisesta ja selviytymisestä Kyläkohtainen turvallisuussuunnitelma, myös vapaa-ajan asukkaat mukaan laatimiseen, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, pelastuslaitos ym. 39

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Maaseutumatkailun kansainvälistyvät mahdollisuudet. Birthe Suni Miehikkälä

Maaseutumatkailun kansainvälistyvät mahdollisuudet. Birthe Suni Miehikkälä Maaseutumatkailun kansainvälistyvät mahdollisuudet Birthe Suni 30.9.2015 Miehikkälä 90% Suomen pinta-alasta on maaseutua 2 20% Suomen väkiluvusta asuu maaseudulla 3 Mumbain asukastieheys 20 694 hlöä/km

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuus kohtaamispaikkana maaseutu -seminaari 29.-30.9.2010 Seinäjoella ja Ilmajoella Katariina Heikkilä Turun yliopisto,

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot