LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000"

Transkriptio

1 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

2 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma Liikenneministeriö Helsinki, 2000

3 ISBN ISSN OY EDITA AB Pikapaino, Annank. 44 Helsinki 2000

4 Julkaisija Tekijät Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT, Jari Oinas/ Traficon, Tomi Ristola/Traficon, Kristian Appel/Traficon, Pasi Mäkinen/Cap Gemini Julkaisun nimi KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Liikenneministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri (TelemArk) hanke on osa Liikenneministeriön vuosina toteutettavaa Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk hankkeesta on laadittu kaksi loppuraporttia: Arkkitehtuurikuvaus ja Kehittämissuunnitelma sekä lisäksi Tiivistelmä -raportti, jossa esitetään hankkeen tärkeimmät tulokset. Käsillä oleva raportti on Kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman kolme päätavoitetta ovat: 1. Huolehtia, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään. 2. Ohjata liikennetelematiikan kehitystä Suomessa. 3. Huolehtia, että arkkitehtuuri pysyy jatkossa ajan tasalla sekä tulee kattavammaksi ja tarkemmaksi. Järjestelmäarkkitehtuurin merkittävin hyöty on järjestelmien suurempi yhteensopivuus. Lisäksi arkkitehtuuri tehostaa organisaatioiden omaa toimintaa, edesauttaa eri liikennemuodot kattavien telematiikkapalveluiden syntymistä, nopeuttaa uusien järjestelmien toteuttamista, lisää järjestelmien yhteiskäyttöisyyttä, tukee organisaatioiden strategista suunnittelua sekä auttaa tunnistamaan uusia kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Arkkitehtuurin käyttäjiä ovat liikennetelematiikan kehittäjät ja Liikenneministeriö. Kehittäjät voivat käyttää arkkitehtuuria järjestelmiensä nykytilan selvittämiseen ja lähtökohtana kehittämishankkeilleen. Liikenneministeriö käyttää arkkitehtuuria liikennetelematiikan kehityksen ohjaamiseen ja hankkeiden arviointiin. Ohjaaminen tapahtuu resursseja suuntaamalla. Määritellyissä liikennetelematiikan toimintoprosesseissa on nykytilassa puutteita ja kehitystarpeita. Niistä tärkeimmät ja kiireellisimmät muutettiin toimenpideehdotuksiksi jatkotyötä varten. Ehdotukset jakautuvat prosesseja koskeviin kehittämistehtäviin, prosessien välisten yhteyksien ja tiedonvaihdon harmonisointitehtävään sekä erillistehtäviin. Hankkeen välittömänä jatkotoimenpiteenä järjestetään lausuntokierros, jossa kerätään palautetta, korjausehdotuksia ja mielipiteitä arkkitehtuurista ja kehittämissuunnitelmasta sekä jaetaan käyttäjille tietoa hankkeesta. Lausuntojen perusteella päätetään arkkitehtuurin korjaamisesta tai täydentämisestä ja toimenpiteistä, joilla alan organisaatiot voivat ottaa arkkitehtuurin käyttöön omassa työssään. Tätä käyttöönottoa edistetään järjestämällä seminaareja ja työpajoja, joissa käyttäjät perehtyvät arkkitehtuuriin ja sen soveltamiseen. TelemArkin aikajänne on asetettu 5 10 vuoden päähän. Arkkitehtuurin eri osa-alueet muuttuvat tuona aikana erilaisin syklein. Muuttumiseen vaikuttavat tekijät jaetaan muutoksiin toimintaympäristössä ja teknologiassa. Ylläpitotarpeen arvioimiseksi esitetään, että arkkitehtuurille nimetään vastuullinen, joka käynnistää tarvittaessa arkkitehtuurin päivityksen. Avainsanat (asiasanat) Liikennetelematiikka, järjestelmäarkkitehtuuri, kehittämissuunnitelma, toimintoprosessi Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B 2 / 2000 Kokonaissivumäärä 52 Jakaja Liikenneministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Liikenneministeriö ISBN Luottamuksellisuus Julkinen

5 The publisher Authors Jukka Lähesmaa/VTT, Mikko Lehtonen/VTT, Jari Oinas/ Traficon, Tomi Ristola/Traficon, Kristian Appel/Traficon, DESCRIPTION Date of publication Type of publication Report Assigned by Pasi Mäkinen/Cap Gemini Name of the publication The Finnish National System Architecture of Transport Telematics. The Development Plan. Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Abstract There are two final reports drawn up on the Finnish National System Architecture of Transport Telematics project. The reports are The Description of the Architecture and The Development plan. In addition, there is an Abstract report, where the main results of the work is described. The present document is The Development Plan. TelemArk project is a part of Finnish national research & development programme on transport telematics infrastructure (TETRA). The three main objectives of the development plan are as follows: 1. To ensure that the national system architecture of transport telematics will be used 2. To control the development of transport telematics in Finland 3. To take care that the architecture is kept up-to-date and is developed more comprehensive and more accurate The main benefit of the system architecture is better compatibility of different systems. In addition, the architecture makes the functions of organisations more effective, assists the generation of multimodal transport telematics services, precipitates the implementation of new systems, increases the integrated use of the systems, supports the strategic planning of the organisations, and allows to recognise new possibilities for development and co-operation. The users of the architecture are developers of transport telematics and the Ministry of Transport and Communications Finland. The developers can use the architecture to assess the present state of their systems and as starting point to their development projects. The Ministry uses the architecture transport telematics development and for the evaluation of the projects. The diversion is made by directing the resources to projects which comply with and promote the architecture development. At the present state, there are different deficiencies and development needs in the defined function processes. The most important and urgent ones have been converted into proposals for action for the further work. The proposals are divided into the process related development tasks, the harmonisation task of the connections and data exchange between processes, and additional tasks. As a direct further measure of the project, the final reports will be circulated for comments. The aim of the circulation is to collect feedback, suggestions for corrections, and opinions related to the final reports. In addition, information about the project is delivered to the users. Based on the comments, decisions about the corrections or supplements of the architecture will be made. Also measures needed for the implementation of the architecture by the different actors will be defined. The implementation is supported by organising seminars and workshops, where users can orientate to the architecture and its application. The TelemArk time scale is 5 10 years in the future. During this period, the different areas of the architecture are changing in different cycles. The changes are affected by the different factors that can be divided into changes in the operational environment and technology. In order to evaluate the needs of maintenance, it is proposed to appoint an administrator that will initiate the updating of the architecture when necessary. Keywords Transport telematics, system architecture, development plan, function process Miscellaneous Serial name and number Reports and memoranda of the Ministry of Transport and Communications B 2 / 2000 Pages, total 52 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price Published by Ministry of Transport and Communications ISBN Confidence status Public

6 Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA TOTEUTUS ARKKITEHTUURIN HYÖDYT ARKKITEHTUURIN KÄYTTÖ Liikennetelematiikkaa kehittävän organisaation kannalta Arkkitehtuurin lukeminen Käyttötapaukset Esimerkki arkkitehtuurin käytöstä Arkkitehtuurin omistajan eli Liikenneministeriön kannalta Käyttötapaukset Esimerkki arkkitehtuurin käytöstä hankkeen arviointiin PUUTTEET JA TARPEET PROSESSEITTAIN Yleistä Tiedotus autoilijoille Tiedotus julkisesta liikenteestä Liityntäpysäköinti Kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistely Pääsyn säätely Maksun perintä Liikenteen ohjaus Riskikuljetusten hallinta Häiriönhallinta, yksilöliikenne Häiriönhallinta, julkinen liikenne Liikenteen valvonta ARKKITEHTUURIN MARKKINOINTI JA VIEMINEN KENTÄLLE Lausunnot Laajamittainen esittely ARKKITEHTUURIN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Toimintaympäristön muutokset Vaatimusten muuttuminen Arkkitehtuurin rajauksen muuttuminen Muutokset toimijoissa Toimintoprosessien muuttuminen Teknologian muutos Teknisten edellytysten parantuminen Uudet standardit LIITTEET 1) Liikenteen telematiikan ja liikenteen hallinnan toiminnot ja niiden liittyminen TelemArk -toimintoprosesseihin 2) Esimerkkejä eri aktoreina toimivista organisaatioista 5 TOIMENPITEET Yleistä Prosessit Tiedon tuottaminen Tiedon jalostus ja toimintojen toteutus Prosessien väliset yhteydet Tavoite Harmonisoitavat yhteydet Toteutus Erillistehtävät Julkisen vallan tehtäväkuvaus Ohjelma liikennetiedotuksen kehittämiseen Standardisointi Lainsäädäntö, säädökset ja ohjeet Muut tehtävät Yhteenveto... 44

7 ESIPUHE TelemArk henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on syntynyt osana Liikenneministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelmaa TETRAa. TelemArk on TETRA-ohjelman osahanke numero 8: Liikennetelematiikan palveluiden edellytysten kehittäminen. TelemArk työ käynnistyi kesällä 1998 ja on nyt päättynyt ensimmäisen vaiheensa osalta. Liikenneministeriö päättää jatkotyöstä. Tämä TelemArk kehittämissuunnitelma on laadittu täydentämään kansallista liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuria. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa liikenteen telematiikan tulevaisuuden palvelut Suomessa, palveluita tuottavat, välittävät ja käyttävät toimijat ja näiden väliset suhteet. Kehittämissuunnitelma toimii ensisijaisesti arkkitehtuurin käyttöönottosuunnitelmana, jota toteuttaen voidaan raivata kansallisen arkkitehtuurin käyttöönoton tiellä olevia esteitä. Kehittämissuunnitelma kertoo, miten organisaatiot voivat käyttää järjestelmäarkkitehtuuria ja perustelee arkkitehtuurin tarpeen järjestelmien yhteentoimivuuden paranemisen myötä saavutettavilla hyödyillä. Kehittämissuunnitelma osoittaa, mitä puutteita tai kehitystarpeita liikennetelematiikan toimintoprosesseissa tällä hetkellä on. Tärkeimmät ja kiireellisimmät tarpeet on muutettu toimenpide-ehdotuksiksi jatkotyön valmistelua varten. Lisäksi raportti sisältää ehdotuksen, kuinka arkkitehtuuri saataisiin alan organisaatioiden käyttöön ja miten sitä tulisi jatkossa ylläpitää. Kehittämissuunnitelman on laatinut konsulttiyhteenliittymä, jossa ovat olleet mukana: VTT Yhdyskuntatekniikka Jukka Lähesmaa ja Mikko J. Lehtonen Traficon Oy Kristian Appel, Tomi Ristola ja Jari Oinas Cap Gemini Oy Pasi Mäkinen. Työtä on ohjannut TelemArk johtoryhmä, johon kuuluivat: Pekka Leviäkangas VR-Yhtymä Oy Petri Jalasto Liikenneministeriö Seppo Öörni Liikenneministeriö Anne Herneoja YTV Maritta Polvinen Tielaitos Nina Nizovsky Taksiliitto Martti Kerosuo Ratahallintokeskus Mikko Melasniemi Teollisuus ja työnantajat Pekka Hongisto Oy Matkahuolto Ab sekä edellä mainitut konsultit Liikenneministeriössä Petri Jalasto Liikenneneuvos

8 1 TAVOITTEET JA TOTEUTUS Seuraavassa on esitetty kehittämissuunnitelman kolme päätavoitetta. Lisäksi on kuvattu, miten tavoitteet aiotaan saavuttaa. 1. Huolehtia, että liikennetelematiikan kansallista järjestelmäarkkitehtuuria käytetään Motivoidaan osapuolet käyttämään arkkitehtuuria kertomalla, mitä hyötyä arkkitehtuurista on Kerrotaan, miten arkkitehtuuria käytetään Ehdotetaan, miten arkkitehtuuri tulisi esitellä eri tahoille 2. Ohjata liikennetelematiikan kehitystä Suomessa Listataan puutteita ja kehittämistarpeita nykyjärjestelmissä ja arkkitehtuurin toteutumista estäviä ongelmia tai avoimia kysymyksiä Ehdotetaan tärkeimpiä tehtäviä arkkitehtuurin kuvaaman tavoitetilan toteuttamiseksi 3. Huolehtia, että arkkitehtuuri pysyy jatkossa ajan tasalla sekä tulee kattavammaksi ja tarkemmaksi Esitetään, miten arkkitehtuuria tulisi jatkossa ylläpitää ja kehittää 2 ARKKITEHTUURIN HYÖDYT Järjestelmäarkkitehtuurin merkittävin hyöty on järjestelmien suurempi yhteensopivuus, mistä seuraa kustannussäästöjä ja parempia palveluja. Arkkitehtuurin soveltamisen seurauksena saavutetaan liikennetelematiikan käytön hyödyt. Liikennejärjestelmän käyttö tehostuu ja sen kapasiteetin käyttöaste nousee, liikenneturvallisuus paranee, ympäristöhaitat vähenevät ja liikkujat kokevat saavansa parempaa palvelua. Arkkitehtuuri palvelee myös organisaatioiden sekä julkisten että yksityisten - strategista suunnittelua, koska tiedonjalostusketjut ovat selkeästi kuvatut ja organisaatiot voivat asemoitua jalostusketjuun sopivaksi katsomallaan tavalla. Arkkitehtuuri auttaa tunnistamaan, miten jokin palveluprosessi liittyy kokonaisuuteen. Julkinen sektori tunnistaa helpommin hankkeet, joita sen kannattaa tukea. Julkinen sektori voi määritellä selkeämmät pelisäännöt palvelujen tuottamiselle ja asettaa selkeät laatuvaatimukset erilaisille palveluille. Yhteinen arkkitehtuuri mahdollistaa toimintojen ulkoistamisen, jos niin halutaan, koska erillisten toimintojen rooli on helpommin tunnistettavissa. Yksityisten investointien riski pienenee, kun on yhtenäinen perusta, jolle palvelut rakentuvat. Tällöin yksityinen sektori investoi herkemmin ja pienemmällä tuottovaateella. Järjestelmien toiminnan luotettavuus ja joustavuus kasvaa ja toteuttaminen nopeutuu, kun on olemassa selkeä perusta, jolle järjestelmää voidaan ryhtyä rakentamaan. Lisäksi voidaan helposti tunnistaa ne yhteydet, joiden avulla järjestelmä mahdollisesti voi saada tietoja muista järjestelmistä. Arkkitehtuuri auttaa tunnistamaan tärkeimmät prosessiin ja yhteyksiin liittyvät standardit. Arkkitehtuurin myötä alalle kehittyy yhteistä terminologiaa ja se tukee yhteistä kehityssuuntaa. Arkkitehtuuri tukee eri toimijoille yhteisen käsityksen syntymistä siitä, miten liikennetelematiikan toiminnot pitäisi toteuttaa. TelemArk -järjestelmäarkkitehtuurin laatimisprosessi on lähtenyt liikenteen hallinnan toiminnoista (liite 1) ja toimijoiden liiketoimintaprosesseista. Nämä toiminnot ja liiketoimintamallit ovat jäljitettävissä arkkitehtuurissa, joten toimintojen sisällön ja liiketoimintavaatimusten muuttuessa siitä aiheutuvat muutokset arkkitehtuuriin on helposti jäljitettävissä. Arkkitehtuurin hyödyt realisoituvat vain, jos arkkitehtuuri otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa, että yleistä tavoitearkkitehtuuria käytetään tarkempien toimija- ja järjestelmäkohtaisten arkkitehtuurien pohjana, osallistutaan standardien laatimisprosessiin ja tuetaan arkkitehtuurin mukaisia järjestelmäratkaisuja. Englannissa Transport Research Laboratory vertasi moottoritien liikenteenhallintajärjestelmien hyöty-kustannussuhteita, kun järjestelmät toteutetaan joko erillisinä tai käyttäen yhtenäisen arkkitehtuurin pohjalta yhteistä infrastruktuuria. Arvion mukaan yhteiskäyttöisyys parantaa hyötykustannussuhdetta kaksin-kolminkertaiseksi. (J.W. Tierolf, KAREN 1st Forum, 1997) Järjestelmäarkkitehtuurilla saavutettavat hyödyt realisoituvat mm. seuraavien näkökohtien perusteella: Arkkitehtuuri auttaa tehostamaan organisaatioiden omaa toimintaa ja edistää eri liikennemuodot kattavien telematiikkapalveluiden syntymistä. Arkkitehtuuri auttaa organisaatioita näkemään uusia kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Kun muiden organisaatioiden toiminta tai kehittämissuunnitelmat ymmärretään, voidaan omaa toimintaa parantaa ja saada siihen uusia näkökulmia. 8

9 3 ARKKITEHTUURIN KÄYTTÖ 3.1 Liikennetelematiikkaa kehittävän organisaation kannalta Tiedon keruu Tiedon jalostaminen Liityntäpysäköintipalvelun tuottaminen Arkkitehtuurin lukeminen Lähtökohta Liikennesektorin organisaatioilla on erilaisia tehtäviä liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisessa. Joukkoliikennepalveluiden tuottamisesta vastaava organisaatio saattaa olla kiinnostunut alueellisesti kattavan joukkoliikenteen tiedotusjärjestelmän toteuttamisesta ja lisäarvopalvelun n kiinnostus voi liittyä joukkoliikennetiedon jalostamiseen ja välittämiseen. Järjestelmäarkkitehtuurin tehtävänä on auttaa erilaisia organisaatioita näkemään oma roolinsa liikennetelematiikan palveluiden tuottamisessa. Arkkitehtuurikuvauksen ylimpänä tasona toimii liikennetelematiikan toimintoprosessien yhteenvetokaavio. Yhteenvetokaaviosta selviävät sekä arkkitehtuuriin kuuluvat toimintoprosessit että toimintoprosessien liittyminen toisiinsa. Yhteenvetokaavion tehtävänä on auttaa organisaatiota tunnistamaan ne toimintoprosessit, jotka ovat sen oman toiminnan kannalta relevantteja. Käsitteellinen arkkitehtuuri Liikennetelematiikan palvelut kuvataan käsitteellisessä arkkitehtuurissa prosessikaavioiden avulla. Prosessikaavioista selviävät eri palveluiden tavoitetilat sekä palveluiden toteuttamisessa tarvittavat prosessikomponentit ja niiden väliset yhteydet. Prosessikaavioissa kuvataan lisäksi suunniteltu työnjako eli eri komponenttien toteutuksesta vastaavat aktorit. Liitteessä 2 on esimerkki siitä, mitä liikennesektorin organisaatioita prosessikaavion aktorit vastaavat. Arkkitehtuuria lukevan organisaation tulee tunnistaa oma roolinsa arkkitehtuurista. Organisaation tulee tunnistaa toimintansa kannalta olennaiset toimintoprosessit sekä niistä edelleen minä aktorina se toimii ja mistä prosessikomponenteista se vastaa. Kun organisaatio on tunnistanut roolinsa tietyssä prosessissa, se pystyy prosessikuvauksen pohjalta selvittämään, mitä yhteyksiä muihin organisaatioihin tarvitaan. Lisäksi organisaatio pystyy arvioimaan, kuinka hyvin organisaation nykyinen toiminta vastaa tavoitetilaa, ja mitkä ovat toiminnon kannalta tärkeimmät kehittämistehtävät. Prosessikaavion lukemista voidaan tarkastella esim. liityntäpysäköintiprosessin avulla. Liityntäpysäköintitiedotuksen kannalta välttämätön aktori on liityntäpysäköintipalvelun. Olennaisia aktoreita ovat lisäksi pysäköintipalvelun, liikennetiedon, julkisen liikenteen palvelun, ympäristötiedon ja kartta-aineiston t sekä tienkäyttömaksun perijä. Liityntäpysäköintipalvelun n vastuulla on prosessin keskeisimmät prosessikomponentit Tiedon keruu, Tiedon jalostaminen ja Liityntäpysäköintipalvelun tuottaminen (kuva 1). Kuva 1. Liityntäpysäköintiprosessin keskeisimmät prosessikomponentit. Liityntäpysäköintiprosessin Tiedon keruu prosessikomponentin tehtävänä on yhdistää eri lähteistä tulevat tiedot, kuten ajantasaiset pysäköinti- ja liikennetiedot, joukkoliikenteen vuorotiedot, teiden ja katujen käyttömaksutiedot, ympäristötiedot sekä paikkatiedot. Kuvan 2 osaprosessikuvauksessa on esitetty Tiedon keruu prosessikomponenttiin liittyviä tietovirtoja. Karttatiedot Ajantasaiset pysäköintitiedot Ajantasaiset liikennetiedot Joukkoliikenteen vuorotiedot Teiden ja katujen käyttömaksut Ympäristötiedot Kuva 2. Liityntäpysäköintiprosessin Tiedon keruu prosessikomponenttiin liittyvät tietovirrat. Liityntäpysäköintiprosessin Tiedon jalostaminen prosessikomponentin tehtävänä on jalostaa tiedot tosiaikaisiksi liityntäpysäköintitiedotteiksi seuraamalla liikenteen sujuvuutta kaupungin sisääntuloväylillä ja katuverkolla, keskustan pysäköintilaitosten täyttöastetta sekä keskustan ympäristötietoja. Liityntäpysäköintipalvelun tuottaminen prosessikomponentin tehtävänä on muokata tiedot sopivaan muotoon, jotta ne voidaan välittää edelleen Tiedotus autoilijoille toimintoprosessiin. Tiedon keruu 9

10 Looginen arkkitehtuuri Looginen arkkitehtuuri kuvaa tietojärjestelmätoiminnot, jotka toteuttavat liikennetelematiikan toimintoprosessit. Looginen arkkitehtuuri kuvaa ratkaisun toiminnalliset ja tiedolliset osat ja niiden väliset yhteydet, mutta ei ota kantaa ratkaisun tekniseen toteutukseen. Arkkitehtuuria lukeva organisaatio tunnistaa tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta, mitkä tietoteknisesti toteutetut toiminnot kuuluvat kuhunkin prosessikomponenttiin. Näitä tietojärjestelmätoimintoja ovat mm. tietojen keruusta, tallentamisesta tai esittämisestä vastaavat palvelimet tai muut laitteet. Lisäksi tietojärjestelmien hajautuskaavioista organisaatio näkee, miten toiminnot ovat yhteydessä toisiinsa esimerkiksi laajan alueen verkossa tai lähiverkossa. Kuvassa 3 on esitetty, miten muutamat liityntäpysäköintiprosessin tietojärjestelmätoiminnot ovat yhteydessä toisiinsa. Liikenneseuranta Tieverkon tietojen Työasema Karttatiedon Työasema Pysäköintitietojen hallinta Pysäköintitilojen seuranta Liikennetiedon Työasema Laajan alueen verkko Työasema Ajoneuvon paikannus palvelin Työasema Vuorotietojen hallinta Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Paikallisverkko Ajoneuvon seuranta Reittitietojen hallinta Kuva 3. Yleistetty esimerkki tietojärjestelmätoimintojen hajautuskaaviosta. infopalvelun palvelin tiedon keruun ja käsittelyn hallinta tiedon ja käyttäjien profiilien hallinta Faxpalvelin Tienvarsi-info palvelin Kuvan 3 esimerkissä liityntäpysäköintipalvelun n tietojärjestelmä kokoaa karttatietoa, tietoa tosiaikaisesta liikennetilanteesta, julkisen liikenteen reiteistä ja vuoroista sekä tosiaikaisesta etenemisestä ja vapaista pysäköintipaikoista laajan alueen verkon välityksellä. Omalla palvelimellaan liityntäpysäköintipalvelun käsittelee tiedon niin, että se voidaan välittää eri välineillä käyttäjälle. Loogiseen arkkitehtuuriin kuuluvat myös tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviot. Ne kuvaavat yhden tai useamman toimintoprosessin prosessikomponentteja tukevat tietojärjestelmätoiminnot komponenteiksi hajautettuina. Tietojärjestelmätoimintojen komponentteja ovat havainnointi, tiedon varastointi, tiedon looginen käsittely, tietoliikenneyhteyksien hoitaminen ja tiedon esittäminen Käyttötapaukset Liikennetelematiikan toimintoja toteuttavan organisaation kannattaa hyödyntää kansallista järjestelmäarkkitehtuuria oman järjestelmänsä nykytilan selvittämiseen vertaamalla nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle Kansallinen arkkitehtuuri tukee erityisesti organisaation yleisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin käsittelyä ja kehittämistä, mutta antaa myös rajoitetusti suuntaviivoja yksittäisille järjestelmille. Nykytilan selvitys tapahtuu seuraavasti 1. Organisaatiolla on kuvaus tai käsitys omasta telematiikkaa soveltavasta toiminnosta, jota halutaan verrata kansalliseen arkkitehtuuriin 2. Valitaan TelemArk-prosessikuvaus, joka käsittelee tätä toimintoa 3. Pelkistetään organisaation toiminto vastaamaan TelemArkin prosesseja 4. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet toiminto kattaa ja arvioidaan, puuttuuko toiminnosta prosessikomponentteja, tai ovatko prosessikomponentit puutteellisia 5. Verrataan, mihin muihin organisaatioihin TelemArk-prosessikuvauksen mukaan tarvitaan yhteydet. Arvioidaan, mitkä yhteydet ovat olemassa tai puuttuvat, sekä onko yhteyksissä joitakin puutteita. 6. Arvioidaan, mikä on muiden organisaatioiden prosessikomponenttien nykytila. Selvitetään, ovatko muiden organisaation prosessikomponentit riittäviä, jotta yhteys voisi toimia. Tässä apuna toimivat kehittämissuunnitelmassa tunnistetut prosessien puutteet ja kehittämistarpeet. Kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin käyttäminen organisaation kehitystyön lähtökohtana tapahtuu seuraavasti: 1. Valitaan TelemArk-prosessikuvaus tai kuvaukset, jotka käsittelevät suunniteltavaa toimintokonseptia (organisaation, jonkin alueen tai tiettyjen palveluiden liikennetelematiikka-arkkitehtuuria) tai yksittäistä liikennetelematiikan toimintoa 2. Mikäli kehittämissuunnitelma tehdään organisaation olemassa olevalle toiminnalle, tehdään nykytilaselvitys edellä esitetyllä tavalla 3. Kehitystyö aloitetaan valitsemalla TelemArk-prosessikuvauksesta ne prosessikomponentit, jotka organisaatio haluaa toteuttaa toiminnon aikaansaamiseksi 4. Nostetaan arkkitehtuurista esille tarvittavat yhteydet muihin organisaatioihin 5. Arvioidaan, mikä on muiden organisaatioiden prosessikomponenttien nykytila. Selvitetään, ovatko muiden organisaation prosessit sillä tasolla, että yhteys voisi toimia. 6. Katsotaan TelemArk-kehittämissuunnitelmasta tarve noudattaa kansainvälisiä tai kansallisia standardeja prosesseissa tai yhteyksissä. Mikäli kehittämissuunnitelmassa on todettu standardin tarve, mutta sitä ei ole olemassa, tulisi organisaation suunnitelmassa ottaa kantaa mahdollisuuteen hyödyntää uuden hankkeen tuloksia kansallisen standardin luomisessa. 7. Arvioidaan TelemArk-kehittämissuunnitelman perusteella mahdollisia esteitä tai ongelmia toimintojen toteuttamiselle. Ongelmat voivat olla esimerkiksi hallintoon, markkinoihin tai 10

11 lainsäädäntöön liittyviä. Kehittämissuunnitelmassa on myös esitetty mahdollisia ratkaisumalleja tai jatkotoimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi. 8. Kootaan TelemArkin loogisen arkkitehtuurin kuvauksista tarkasteltavia prosessikomponentteja tukevat tietojärjestelmätoiminnot ja niiden määritykset. Rajataan kootut tietojärjestelmätoiminnot hajautuskaaviosta. Tästä saadaan yleiskuva kehitettävästä järjestelmästä. 9. Kootaan tietojärjestelmätoimintojen ristiviitetaulukon avulla tietojärjestelmätoimintoihin liittyvät tietojoukot. Tietojoukkoja voidaan käyttää järjestelmäkehityksen käsitemallinnuksen pohjana. 10. Kootaan tietojärjestelmätoimintoja vastaavat tietojärjestelmäkomponentit ja rajataan löydetyt komponentit tietojärjestelmäkomponenttien hajautuskaaviosta. Näin saadaan pohja järjestelmän rakenteelle. 11. Tarkistetaan prosessikomponenteille annetut tärkeys-, tietoturva- ja telematiikkariippuvuusluokitukset. Niiden avulla voidaan tarkentaa kehitettävän järjestelmän tietoturva- ja järjestelmähallintatarpeita Esimerkki arkkitehtuurin käytöstä Tässä kuvataan yksinkertaisella esimerkillä, miten telematiikkaa uuden palvelun tuottamisessa käyttävä organisaatio voi hyödyntää TelemArk arkkitehtuuria oman järjestelmänsä kehitystyössä. Esimerkissä on käsitelty kappaleessa uuden järjestelmän kehitystyöhön liittyvän tarkistuslistan kohdat 1 9. Esimerkiksi on valittu liikenteen tiedotus tien varrella olevan muuttuvan tiedotustaulun avulla. Tiedotuspalvelun n tavoitteena on antaa liikenneinformaatiota autoilijoille tien varteen sijoitettavan vapaasti ohjelmoitavan tiedotustaulun avulla. Taulu sijoitetaan keskustaan johtavan pääväylän eritasoliittymän yhteyteen. Eritasoliittymästä pääsee toiselle väylälle, joka johtaa myös keskustaan. Tämän vaihtoehtoisen reitin varrella on lisäksi tarjolla liityntäpysäköintipalvelu. Taulussa on tarkoitus antaa informaatiota mahdollisista liikenteen häiriöistä (ruuhkat, onnettomuudet, tietyöt jne.) vaarallisesta kelistä matka-ajasta keskustaan eri reiteillä keskustan ruuhkista ja pysäköintipaikkatilanteesta liityntäpysäköinnistä Suunnitteltavaan toimintoon liittyvä TelemArk-prosessi on Tiedotus autoilijoille. Prosessi ja sen komponentit on esitetty käsitteellisellä tasolla arkkitehtuurikuvauksen kappaleessa 2.7. Prosessista valitaan ne prosessikomponentit, joiden avulla tiedotustaululla toteuttava palvelukonsepti saadaan aikaan. Tässä tapauksessa Tiedotus autoilijoille -prosessista poimitaan taulukossa 1 esitetyt komponentit. Taulukko 1. Tiedotustaulupalvelun toteuttamisessa tarvittavat prosessikomponentit. Prosessikomponentti Tiedon keruu Tiedon jalostaminen Tietopalvelun tarjoaminen Kuvaus Kerätään tietoja eri lähteistä jalostettavaksi ja tarjottavaksi edelleen autoilijoille. Jalostetaan tietoa esim. yhdistelemällä eri lähteistä kerättyä tietoa käyttäjäryhmittäin tai käyttötarpeittain. Tarjotaan tiedotuspalvelua autoilijoille. Autoilija voi vastaanottaa tietoa tiedotuskanavien kautta tai hakea itse haluamaansa tietoa interaktiivisten kanavien kautta esim. autossa olevien tai henkilökohtaisten laitteiden välityksellä. Suunniteltujen toimintojen toteuttamiseksi poimitaan Tiedotus autoilijoille -prosessista tarvittavat yhteydet tiedon tuottajien prosessikomponentteihin (taulukko 2). Taulukko 2. Tarvittavat yhteydet tiedon tuottajien prosessikomponentteihin. Aktori Prosessikomponentti Ajantasaisen liikennetiedon keruu Liikennetiedon Ympäristötiedo n Kunnossapitop alvelun Pysäköintipalvelun Tienpitäjä Ajantasaisen ympäristötiedon keruu Ajantasaisen kunnossapitotiedon keruu Kunnossapitotietojen Ajantasaisen pysäköintitiedon keruu Kuvaus Kerätään ja pidetään yllä ajantasaista tietoa liikennetilanteesta (liikenteen määrä, nopeus, ruuhkautuminen jne.) tie- ja katuverkolla. Liikennetiedon keruu voi tarkoittaa risteyskohtaista saapuvan liikenteen havaitsemista tai koko verkon tasolla tapahtuvaa laajempaa liikennetiedon keräämistä. Ympäristötietoja tarjoava palvelun ylläpitää tietoa säästä, kelistä ja niiden ennustettavista muutoksista. Tiedon piiriin kuuluu myös muut ympäristötekijät kuten päästöt (ja niiden tilanne) sekä mahdolliset häiriöt ympäristössä kuten esim. hirvet jne. Ylläpidettävän tiedon piiriin kuuluu myös historiatieto ja raja-arvot ym. Ajantasaisen kunnossapitotyön seurannan tietojen keruu. Esimerkiksi aura-auton tarkka sijainti. Tie- ja katuverkon kunnossapitotöihin liittyvien tietojen. Kerätään ja pidetään yllä ajantasaista tietoa pysäköintipaikkojen tarjonnasta (esim. vapaista paikoista). Pysäköintitiedon Pidetään yllä hitaasti muuttuvia pysäköintitietoja kuten pysäköintipaikkoja ja niiden sijaintia, kapasiteettia jne. Tien ja tieverkon tietojen Pidetään yllä tietoja teistä sekä tie- ja katuverkosta, mukaan lukien rajoitustiedot kuten nopeusrajoitus, yksisuuntaisuudet, kääntymiskiellot jne. Järjestelmän ensimmäisessä toteuttamisvaiheessa ei tarvita yhteyksiä yleisötapahtumatietojen, matka- ja oheistiedon sekä kartta-aineiston prosesseihin. Niitä saatetaan kuitenkin tarvita myöhemmin järjestelmän toimintoja laajennettaessa, joten järjestelmässä tulee olla niihin valmius. 11

12 Tiedon keruu -osaprosessista tarvitaan yhteydet myös Häiriönhallinta, Liikenteen ohjaus, Liityntäpysäköinti ja Tiedotus julkisesta liikenteestä prosesseihin sekä muihin tiedotuspalvelun tuottajiin (taulukko 3). TelemArk arkkitehtuurin kehittämissuunnitelman (kappale 5.3.2) mukaan yhteydet näihin prosesseihin tulee toteuttaa kansallisten standardien mukaan. Taulukko 3. Yhteydet Tiedotus autoilijoille prosessin ulkopuolisiin prosesseihin. Prosessi Yhteys Tunnus Tietovirran kuvaus Standardi yhteystarve (onko käytettävissä) Häiriönhallinta XF-HäHa_Ta Tiedot häiriöstä liikenteessä: mitä, kansallinen missä, milloin, vaikutukset, EI suositukset Liikenteen ohjaus XF-O_Ta Voimassa oleva ohjaustieto esim. kansallinen ympäristöolosuhteista johtuva EI => voidaanko paikallinen nopeusrajoituksen hankkeen pohjalta muutos: ohjaustieto ja kehittää kansallista vaikutusalue. standardia Liityntäpysäköinti XF-KYS1_Ta Liityntäpysäköinnin kansallinen suositteleminen autoilijoille EI erilaisten ehtojen täyttyessä. Tiedot jatkoyhteyksistä, vapaista liityntäpysäköintipaikoista ja niiden sijainnista. Tiedotus julkisesta XF-Tj_Ta_LP Hakutietoja liityntäpysäköinnistä kansallinen liikenteestä EI Toinen Hakuehtojen mukaiset tiedot kansallinen / EU tiedotuspalvelun EI / Datex Taulukkoon 5 on kerätty tiedotustaulupalveluun liittyvät tietojoukot. Kursivoidut tietojoukot eivät ole välttämättömiä järjestelmän ensimmäisessä toteutusvaiheessa mutta ne on oltava mahdollista ottaa käyttöön myöhemmissä vaiheissa. Taulukko 4. Tiedotustaulupalvelun n tarvitsemat tietojärjestelmätoiminnot ja niiden kuvaukset. Tietojärjestelmätoiminto Kuvaus AccessService Yhteyspalvelun toimittajan palvelu, joka mahdollistaa yhteydet valinnaisen verkon (puhelinverkon) kautta pakettikytkentäiseen alueverkkoon. InfoColl&Norm Kerättyjen tietojen normalisointi tietopalvelun käyttöön InfoProfileMgmt Normalisoidun tiedon jalostaminen tiedon käyttäjien tarpeisiin: käyttäjäprofiileittain, tietoalueittain jne. InfoServ Tietopalvelun tarjoaminen tiedon käyttäjille tai toisille tietopalveluille. Käyttäjä voi hakea tietoa hakuehtojen perusteella tai tietoa voidaan välittää suoraan käyttäjälle. RoadSideInfoServ Tiedotuspalvelun tarjoaminen tienvarsilaittein (-tauluin) WirelessCommDevice Langaton päätelaite WirelessCommServ Langaton tiedonsiirtokanava Tiedon tuottajien prosesseihin mahdollisesti liittyvät puutteet (tärkeimpiä on listattu tämän raportin kappaleessa 4.2) on syytä kartoittaa. Kartoitettavia puutteita ovat, onko pysäköintitietoa saatavissa, ja onko se riittävän ajantasaista, jotta sitä kannattaa järjestelmän toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa käyttää. Tiedotuspalvelun toteuttamiseen liittyviä mahdollisia hallinnollisia ongelmia, jotka pitää selvittää ennen järjestelmän toteuttamista, ovat: Jos tiedotustaulussa annetaan reittisuosituksia, niin kuka vastaa tiedon oikeellisuudesta ja siitä mille reitille liikennettä ohjataan? Kuka päättää, milloin autoilijoille suositellaan liityntäpysäköintiä (yhteys Liityntäpysäköinti prosessiin)? Kun tiedotustaulu-järjestelmä on käsitteellisellä tasolla määritetty, selvitetään TelemArkin loogisen arkkitehtuurin tietojärjestelmien hajautuskaavioiden (TelemArkin arkkitehtuurikuvaus, kappale 3.2) avulla ko. järjestelmässä tarvittavat tietojärjestelmätoiminnot. Taulukkoon 4 on koottu tiedotustaulujärjestelmässä tarvittavat tietojärjestelmät. Tietojärjestelmätoimintojen ristiviitetaulukon (TelemArkin arkkitehtuurikuvaus, kappale 3.2) avulla selvitetään, mitkä tietojoukot ko. palvelun tietojärjestelmätoiminnoissa tarvitaan. 12

13 Taulukko 5. Tiedotustaulupalvelun n tarvitsemat tietojärjestelmätoiminnot ja niiden kuvaukset. Tietojoukot Nimi Kuvaus Ajantasaisuus CarParkEvents Pysäköintipalvelun käyttötiedot (kapasiteettitilanne) <1m CarParks Pysäköintipalveluiden perustiedot <1d s Sähköpostiviestit <1h EnvInformation Jalostettu ympäristötieto <1h Events Liikenneverkkoon vaikuttavat yleisötapahtumat <1d Faxes Telefaxviestit <1m Incidents Havaitut liikennehäiriöt <1m Information Liikennetieto <1m InformationUsageProfiles Liikennetiedon käyttöprofiilit <1h Maps Karttatiedot <1w Park&RideInformation Liityntäpysäköinnin palvelutiedot <1m PubTRDepartures Vakiovuoroisen joukkoliikenteen vuorotiedot <1h PubTRRoutes Vakiovuoroisen joukkoliikenteen reittitiedot <1h RiskTransports Riskikuljetukset <1d RiskTrLocations Riskikuljetusten seuranta- ja paikkatiedot <1d RoadMaintTasks Tie- ja katuverkon toimenpiteiden tiedot <1d Routes Tie- ja katuverkosto <1w Terminals&Stops Tiedot joukkoliikenteen terminaaleista ja pysäkeistä <1w TrafficCtrlAreas Liikenteen ohjauksen aluetason tiedot <1m TrafficData Tiedot liikennetilanteesta <1m VehicleLocations Ajoneuvojen paikkatiedot <1s (Taulukossa käytettyjen yksiköiden selitykset: s = sekunti, m = minuutti, h = tunti, d = vuorokausi, w = viikko) 3.2 Arkkitehtuurin omistajan eli Liikenneministeriön kannalta Käyttötapaukset Kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri on tavoitearkkitehtuuri, jonka avulla liikenneministeriö tukee liikennetelematiikan kansallista kehitystä arvioi yksittäisten hankkeiden hyödyllisyyttä ja arkkitehtuurin noudattamista Liikennetelematiikan kehityksen tukeminen Järjestelmäarkkitehtuurista voidaan tunnistaa olemassa olevan järjestelmäkokonaisuuden puutteet ja tärkeimmät kehittämiskohteet. Lisäksi järjestelmäarkkitehtuurista voidaan tunnistaa esimerkiksi kehitystä estävät hallinnolliset tai organisatoriset ongelmat. Tämän perusteella voidaan suunnitella ja käynnistää tärkeimmät tehtävät liikennetelematiikan kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on tehty edellä esitetyt toimenpiteet liikennetelematiikan kehityksen tukemiseksi. Luvussa 4 puutteet ja kehittämiskohteet on määritelty prosessikohtaisesti. Puutteet on tunnistettu vertaamalla toteutettujen järjestelmien nykytilannetta arkkitehtuurissa määriteltyyn tavoitetilanteeseen. Luvussa 5 on esitetty tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä telematiikkaprosessien kehittämiseksi ja esimerkiksi organisatoristen ja hallinnollisten kysymysten ratkaisemiseksi. Yksittäisten hankkeiden arviointi Liikenneministeriö käyttää järjestelmäarkkitehtuuria arvioidessaan ja ohjatessaan yksittäisiä hankkeita, joihin ministeriö osallistuu. Yksittäisten organisaatioiden järjestelmien ja omien arkkitehtuurien kehitystyötä ohjataan, jotta ne olisivat yhdenmukaisia kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin kanssa. Järjestelmäarkkitehtuurin avulla ministeriö arvioi miten hyödyllinen hanke on järjestelmäarkkitehtuurin osoittaman tavoitetilan toteutumisen kannalta miten hyvin hanke toteuttaa järjestelmäarkkitehtuurin vaatimukset eli, että toteutettavat järjestelmät ovat avoimia ja perustuvat standardoituihin rajapintoihin, jotta järjestelmien tuottama tieto olisi yhteiskäyttöistä ja tiedonvaihto järjestelmien välillä mahdollista. Kehitystyön ohjaaminen tapahtuu vertaamalla kehityshanketta kansalliseen arkkitehtuuriin. 1. Kehityshankkeesta on kuvaus tai käsitys 2. Valitaan TelemArk prosessikuvaus, joka käsittelee tätä hanketta 3. Verrataan, mitkä prosessikomponentit tai yhteydet hanke kattaa 4. Arvioidaan, miten hyvin hanke toteuttaa tärkeimpiä puuttuvia osia prosessissa tai ratkaisee prosessissa esille nousseita ongelmia. Tämän perusteella voidaan arvioida hankkeen merkitystä kansalliselle kehitykselle. 5. Katsotaan, missä prosessin osissa tulisi noudattaa kansainvälisesti tai kansallisesti sovittuja ratkaisuja, kuten esimerkiksi standardisoituja rajapintoja prosessikomponenttien välisissä yhteyksissä. Arvioidaan, miten hyvin hankkeessa on otettu huomioon standardisoitujen ratkaisujen käyttö, tai miten hyvin hanke edistää niiden kehittymistä. Vertailun perusteella hankkeille annetaan palautetta siitä, kuinka hyvin ne toteuttavat arkkitehtuurin vaatimuksia, ja kuinka hyödyllisiä ne ovat kokonaisjärjestelmän kannalta. Lisäksi hankkeille esitetään toimenpide-ehdotuksia, joilla niiden kehitystä ohjataan kohti arkkitehtuurin kuvaamaan tavoitetilaa. Resurssien suuntaaminen Liikenneministeriö ohjaa kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin toteuttamista resursseja suuntaamalla. Resursseja panostetaan niiden hankkeiden käyttöön, jotka ovat arkkitehtuurin kannalta tärkeitä, ja joiden toteuttaminen tapahtuu arkkitehtuurissa mainittuja periaatteita noudattamalla Esimerkki arkkitehtuurin käytöstä hankkeen arviointiin Tässä kappaleessa kuvataan, miten arkkitehtuuria voidaan käyttää silloin, kun arvioidaan, kuinka hyvin tietty hanke noudattaa arkkitehtuurin periaatteita. 13

14 Arvioitava hanke Esimerkkihankkeeksi on valittu Oy Matkahuolto Ab:n aikataulu- ja reittijärjestelmän arkkitehtuuri (Oy Matkahuolto Ab:n aikataulu- ja reittijärjestelmän arkkitehtuuri, versio 1.0). Järjestelmäarkkitehtuurissa esitetään Matkahuollon pääkonttorissa sijaitsevan reitti- ja aikataulupalvelimen periaatekaavio (kuva 4) sekä järjestelmän tietokannan tietomalli. Tietomalli määrittelee tietokannan luokat, tietolajit ja näiden esitysmuodon. Kun lähdetään arvioimaan Matkahuollon aikataulu- ja reittijärjestelmän arkkitehtuuria, haetaan ensin TelemArk-arkkitehtuurista vastaava toimintoprosessi. Tässä tapauksessa se on Tiedotus julkisesta liikenteestä. Kun Matkahuollon arkkitehtuuria arvioidaan kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin kannalta, kiinnostuksen kohteena ovat järjestelmän yhteydet muihin organisaatioihin. Kuvan 4 yhteyksiin on liitetty arvio, mitä TelemArk arkkitehtuurin tietovirtoja Matkahuollon järjestelmän yhteydet muihin organisaatioihin vastaavat. Kuvassa 4 on käytetty TelemArkin tietovirtojen tunnuksia, jotka on selitetty taulukossa 6. TJF001, TJF005 TJF002, TJF003 (TJF004, XFHäHj_Tj) Tiedonvaihtojärjestelmä Internet TJF011 Asiakas Taulukko 6. TelemArk-tietovirtojen selitykset. Tietovirran tunnus TJF001 TJF002 TJF003 (TJF004) TJF005 TJF011 XFHäHj_Tj Yhteenveto Selitys Karttatietoa Joukkoliikenteen reittitietoa Joukkoliikenteen vuorotietoa: aikataulut, hinnat yms. Tosiaikaista tietoa linjalla etenemisestä (Matkahuollon arkkitehtuuri sisältää tiedot liikennevälineen sijainnista sekä vuoron lähtö ja tuloajoista) Terminaali- ja pysäkkitietoa Tiedonvaihto asiakkaan kanssa Tietoa joukkoliikenteen häiriötilanteista (Matkahuollon arkkitehtuuri sisältää tiedot liikennevälineen sijainnista sekä vuoron lähtö ja tuloajoista) Matkahuollon arkkitehtuuri ottaa hyvin huomioon yhteydet muihin organisaatioihin. Järjestelmä kattaa Tiedotus julkisesta liikenteestä -toimintoprosessin tärkeimmät yhteydet. Sen sijaan Matkahuollon arkkitehtuuri kattaa vain osittain Eteneminen linjalla - prosessikomponentin ja häiriötilanteiden tiedot. Matkahuollon arkkitehtuurista on lisäksi rajattu pois TelemArkissa tunnistettuja vähemmän tärkeitä tietovirtoja yleisötapahtumista, matkailu- ja oheispalveluista, tieliikenteestä tai liikenteen ohjauksesta. Matkahuollon arkkitehtuuri ei myös ota kantaa tiedon välittämiseen loppukäyttäjille. MH asiamies Webpalvelin Bussiyhtiöt TJF002, TJF003 (TJF004, XFHäHj_Tj) Pääkonttorin lähiverkko Kun Matkahuollon järjestelmään haetaan muista järjestelmistä kartta- sekä terminaali- ja pysäkkitietoja, siinä tulee ottaa huomioon standardisoidut rajapinnat, joita määritellään parhaillaan DIGIROAD ja DigiStop -hankkeissa GDF-standardin perusteella. Matkahuollon arkkitehtuuri tarjoaa erinomaisen lähtökohdan joukkoliikenteen reitti- ja vuorotietojen (yhteydet TJF002 ja TJF003) kansallisen, standardisoidun rajapinnan määrittelylle. Tässä tulee kuitenkin ottaa huomioon kansainvälinen kehitys, kuten DATEXmäärittelyjen käynnissä oleva laajennus koskemaan joukkoliikennettä. Kansallisen rajapinnan kehittäminen tulisi ottaa huomioon myös linja-autoyritysten ja Matkahuollon välisessä tietojen välityksessä. Reitti- ja aikataulupalvelin Kartta Ei spatiaaliset Reitti- ja aikataulupalveluiden Kuva 4. Periaatekuva Matkahuollon reitti- ja aikataulupalvelimesta sekä siihen liittyvistä TelemArkin tietovirroista. 14

15 4 PUUTTEET JA TARPEET PROSESSEITTAIN 4.1 Yleistä Liikennetelematiikan toimintoprosesseista selvitettiin puutteet prosessikomponenteissa tai yhteyksissä, mahdollisuudet prosessien kehittämiseen sekä kehittämisen esteet ja ongelmat. Prosessista poimittiin kaikki selvitettävät asiat käyttäen apuna taulukon 7 tarkistuslistaa. Tärkeimmät puutteet ja tarpeet koottiin prosesseittain kappaleisiin Taulukko 7. Tarkistuslista prosessien puutteiden, mahdollisuuksien ja tarpeiden arviointia varten. Prosessit ja yhteydet Puuttuvat tai puutteelliset prosessit tai yhteydet Kansainväliset yhteydet ja integraatio Standardit rajapinnat tai prosesseja koskevat standardit Hallinto tai organisaatio Työnjako Toimintatavat ja vastuut eri tahoille Päätöksenteko välitettävän tiedon muodosta Julkisen palvelun velvoitteet Työnjako julkisen ja yksityisen sektorin välillä Ylläpito ja huolto Toteutusvaiheen organisointi Käytännöt ja sopimukset Viranomaisyhteityö Vaiheittainen toteutettavuus Sitoutuminen Talous ja markkinat Kaupalliset mahdollisuudet Kilpailuttaminen ja toimintojen ulkoistaminen Rahoitus Maksut Budjettitalous Markkinoiden kehittyminen Korvaukset tiedon käytöstä vs. korvaukset tiedon välittämisestä Lainsäädäntö Tietojen oikeellisuus Tuotevastuu Palveluiden minimivaatimukset Intimiteettisuoja Tekijänoikeus- ja liikesalaisuus Palveluiden sisällön sääntely Tekniikka Teknisessä kehityksessä mukana pysyminen Tekniikan saavutettavuus ja kehitysaste Riippuvuus muista järjestelmistä Teknisten ratkaisujen riskit 15

16 4.2 Tiedotus autoilijoille Tiedotus autoilijoille (Ta: T1, T2, T3, T4, T5) Autoilija Liittymät Tiedotus julkisesta liikenteestä XF-Tj_Ta XF-Tj_Ta_LP 7 XF-KYS1_Ta XF-HÄHa_Ta, XF-HÄHj_Ta XF-KAL_Ta Liityntäpysäköinti Häiriönhallinta Riskikuljetusten hallinta 6 6 Liikenteen ohjaus Tiedon haku/ vastaanot to Tiedotuskanavaoperaattori XF-O_Ta Tiedon välittäminen TAF016 Tiedotuspalvelun TAF003 Tiedon keruu Tiedon jalostaminen Tietopalvelun tarjoaminen TAF014 TAF015 TAF016 Ympäristötiedon Tienpitäjä Tien ja tieverkon tietojen TAF002 Ympäristötiedon TAF004 Ajantasaisen ympäristötiedon keruu TAF005 2 TAF011 Tietovirta toiselle tietopalvelulle Liikennetiedon 1 3 Ajantasaisen liikennetiedon keruu OF026 TAF010 (Tien/ kadun) kunnossapit o-palvelun TAF002 Kunnossapitotietojen Ajantasaisen kunnossapitotiedon keruu 10 Pysäkointipalvelun 4 Pysäköintitiedon TAF006 Ajantasaisen pysäköintitiedon keruu Yleisötapahtumien järjestäjä TAF012 Yleisötapahtumatietojen TAF008 TAF007 Matkailu- ja oheispalvelun TAF001 Matkailu- ja oheistiedon 5 Karttaaineiston Karttaaineiston 16

17 1. Tien ja tieverkon tietojen ja yhteys Kartta-aineiston on. Nykyisellään prosessi on puutteellinen. Myös kartta-aineiston n ja tienpitäjän välinen yhteys on useissa tapauksissa puutteellinen. Tietojen tarkkuustaso, ajantasaisuus ja muoto vaihtelee hyvin paljon toimijoittain. Tähän on osittain syynä se, ettei ole yhteisiä periaatteita ja standardeja siitä, mitä tie- ja katuverkon tietoja tienpitäjän (Tielaitos, kunnat) tulisi ylläpitää ja missä muodossa. Tietojen voidaan osittain hoitaa kaupallisten yritysten toimesta mutta myös tienpitäjien vastuut ja velvoitteet tietojen tuottamisessa ja ylläpidossa tulisi määrittää ja sopia. Tie- ja katuverkon kansallisen tietokannan kehittämishanke (DIGIROAD) on käynnistynyt TETRA 7:n alla. 2. Ajantasaisen liikennetiedon keruu. Tiedon keruussa on ongelmana pieni kattavuus. Lisäksi liikennetiedon tuottajien väliset yhteydet ja toimintatavat ovat vielä osittain puutteellisia. Tietoja kerätään pistekohtaisesti ja ne kattavat hyvin pienen osan tie- ja katuverkosta. Liikenteen tiedotuksen tavoitteet saavutetaan vain, jos on käytettävissä riittävän kattavat, luotettavat ja ajantasaiset tiedot päätieverkon ja kaupunkialueiden liikennetilanteesta. Mittauspisteiden verkostoa tulee tihentää kaupunkialueilla ja liikenteellisesti merkittävillä pääväylillä. Tiedon keruun kattavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tulisi kehittää erityisesti 1) tiedon keruuta liikkuvan mittausyksikön avulla 2) yhteiskäyttöisiä havaintoasemia 3) niiden tiedonsiirtoratkaisuja, 4) liikenteen seurantakameroiden hyödyntämistä liikennetiedon keruussa ja 5) ennustetekniikoita ja -menetelmiä, joiden avulla pistekohtaisesta tiedosta saadaan muokattua tiejakso- ja aluetietoa. Toimijoiden ja eri järjestelmien välisiä yhteyksiä ja tietojen välitystä tulisi automatisoida ja standardisoida. 3. Yhteys Tie- / katukunnossapitotietojen ylläpidosta Ajantasaisen liikennetiedon keruuseen ja Tiedotuspalvelun n Tiedon keruu prosessiin. Tällä hetkellä yhteydet ovat puutteellisia tai ne puuttuvat kokonaan. Myös tiedon tarkkuudessa ja ajantasaisuudessa on paljon kehittämistä erityisesti liikkuvien työmaiden / töiden (lumenauraus, asfalttityömaat ) osalta. Tulevaisuudessa päivittäistä tilanneraportointia voitaisiin kehittää hyödyntämällä nykyistä enemmän GPSpaikannusta ja langatonta tiedonsiirtoa. Kunnossapitäjän roolia liikennetiedon na tulee korostaa. 4. Pysäköintitiedon ja Ajantasaisen pysäköintitiedon keruu ja yhteydet Tiedotuspalvelun n Tiedon keruu -prosessiin. Tällä hetkellä yhteydet ovat puutteellisia sekä välitettävän tiedon sisältö ja muoto epäyhtenäistä. Pysäköintiohjausta voitaisiin tehostaa välittämällä ajantasaista tietoa (sijainti, paikkamäärä, aukioloajat, hinnat, tilaa / täynnä jne.) autossa oleviin ja kuljettajan omiin laitteisiin. Tästä syystä on tarvetta kehittää standardisoitu rajapinta, jonka avulla tiedotuspalvelun voi kerätä tarvitsemaansa tietoa laitos- ja aluekohtaisista järjestelmistä. paikasta, ajankohdasta sekä niiden liikenteelle aiheuttamista haitoista ja rajoituksista. Yhteyksiä ja tietojen välitystä tulisi automatisoida ja standardisoida. Luvanvaraisen tapahtuman järjestäjän ja luvan myöntävän viranomaisen keskinäinen työnjako, velvoitteet ja rutiinit mm. tapahtumaan liittyvän tiedon ylläpidosta ja sen jakelusta eri osapuolille (esim. liikennetiedon ja tiedotuspalvelun ) tulee määrittää. 6. Yhteys Häiriönhallinnasta ja Liikenteen ohjauksesta Tiedon keruu -prosessiin. Nykyisellään yhteydet ovat puutteellisia. Häiriönhallinnalla pyritään havaitsemaan häiriöt nopeasti mutta myös minimoimaan niiden vaikutukset. Tämä edellyttää tehokasta yhteydenpitoa häiriönhallinnan ja tiedotuspalvelun n kesken. Häiriönhallinta vaikuttaa myös liikenteen ohjaustoimenpiteisiin. Poikkeavista ohjaustoimenpiteistä on tarpeen tiedottaa autoilijoita, mikä edellyttää tehokasta yhteydenpitoa liikenteen ohjauksen ja tiedotuspalvelun n kesken. Nämä yhteydet ja rajapinnat tiedotuspalvelun an tulee automatisoida ja standardoida esim. Datexia hyväksi käyttäen. 7. Yhteys Liityntäpysäköinnistä Tiedon keruu -prosessiin. Tähän mennessä tehdyissä kokeiluissa joukkoliikenteen vuorotiedot ovat olleet aikatauluperusteisia eikä pysäköinnin tietoja (tilaa/täynnä) ole otettu huomioon. Uusissa järjestelmissä tietojen tulee perustua ajantasaisiin (dynaamisiin) vuoro- ja pysäköintitietoihin. 8. Yhteydet tiedotuspalvelun lta toiselle tiedotuspalvelun lle. Nykyisellään yhteydet ovat puutteellisia sekä tiedon sisältö ja muoto epäyhtenäistä. Toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja rajapintojen yhtenäistämistä kehitetään TETRAohjelmaan sisältyvässä KALKATI-hankkeessa (TETRA 7). 9. Tietopalvelun tarjoamiseen liittyvät julkisen palvelun velvoitteet. Julkisen ja yksityisen sektorin roolien selventämiseksi tulee määrittää, mitkä tiedotuspalvelut ovat käyttäjille maksuttomia peruspalveluita ja mitkä maksullisia lisäarvopalveluita. 10. Tiedotuspalvelun n ja eri tiedontuottajien välillä tarvittavasta viranomaisyhteistyöstä, tiedonvaihtokäytännöistä ja vastuista sopiminen edellyttää yhteisten pelisääntöjen määrittämistä. 11. Tietopalvelun tarjoaminen. Tiedotuspalveluiden tarjoajan tulee huolehtia siitä, että uusien tiedotuspalveluiden toteuttamisessa katsotaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Palveluita ja niiden tuottamiseen käytettäviä järjestelmiä ei saa perustaa tietyn tekniikan varaan vaan järjestelmien tulee perustua rajapinta-ajattelulle, joka mahdollistaa eri tekniikoiden soveltamisen tiedon jakelussa. Näin vältytään koko järjestelmän uusimiselta joka kerta, kun uutta tekniikkaa tulee markkinoille. 5. Yhteydet Yleisötapahtumatietojen ylläpidosta Ajantasaisen liikennetiedon keruuseen ja Tiedotuspalvelun n Tiedon keruu prosessiin. Tällä hetkellä yhteydet ja toimintatavat ovat puutteellisia. Välitettävän tiedon sisältö ja muoto on epäyhtenäistä. Liikenteen tiedotuksessa tarvitaan tietoja yleisötapahtumien 17

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000

LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Kehittämissuunnitelma B 2 /2000 LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 2 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk - Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Pekka Leviäkangas, VR-Yhtymä Oy Jukka Lähesmaa, VTT Yhdyskuntatekniikka Pasi Mäkinen, CapGemini Oy Jari Oinas, Traficon Oy

Lisätiedot

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Tiivistelmäraportti LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Tiivistelmäraportti Liikenneministeriö Helsinki, 2000 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino,

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus

TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus TelemArk - Arkkitehtuurikuvaus Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Version 1.0 Cap Gemini Oy Keijo Ruoti Traficon Oy Kristian Apple Jari Oinas Tomi Ristola VTT Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin

Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Arkkitehtuurityöpajat FITS-piloteille ja hankkeille 29.08.2002 1 (7) Työpaja arkkitehtuurin soveltamiseksi Pro Telion koordinoimiin Oulun seudun hankkeisiin Aika 29.8.2002 klo. 9.00 16.00 Paikka VTT, Oulu,

Lisätiedot

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin.

HelpDesk. Työpajan tai palaverin järjestämiseksi ota yhteyttä TelemArk HelpDeskiin. Liikennetelematiikan arkkitehtuuri HelpDesk HelpDesk Liikennetelematiikan arkkitehtuuri (TelemArk) kuvaa tärkeimmät henkilö- ja tavaraliikenteen telematiikan prosessit. Prosesseja ovat esimerkiksi tiedotus

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

B 5 /2000. LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus

B 5 /2000. LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus B 5 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI Arkkitehtuurikuvaus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 5 /2000 LIIKENNETELEMATIIKAN KANSALLINEN JÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

B 5 /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus

B 5 /2000. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus B 5 /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri Arkkitehtuurikuvaus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 5 /2000 Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet

Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet Finnish R&D Programme on ITS Infrastructure and Services - Ohjelman tavoitteet ja toimintaperiaatteet FITS-koordinaattori Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka 15.3.2001 Liikennetelematiikka ja FITS KÄYTTÄJÄT

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 Tielaitos Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Tielaitoksen selvityksiä 13/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1 Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT 2 3 Onko älyliikenne pelkkää sanahelinää vai oikeita palveluita? CO2 päästörajat vaikuttavat liikkumiseen

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03.

Liikennevalojen pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille. Esimerkki. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 09.03. Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Esimerkki 1.0 09.03.2004 pakkoetuisuusjärjestelmä hälytysajoneuvoille Tavoite pakkoetuisuusjärjestelmän avulla

Lisätiedot

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus 29.4.2014 Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Kouluttajat Tietopalveluasiantuntija Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Susanna.kymalainen@liikennevirasto.fi, p. 040 6766

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ

MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B X/2001 KUNTIEN ROOLI DIGIROAD-JÄRJESTELMÄSSÄ Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys INFO- JA KÄYNNISTÄMISTILAISUUS 23.4.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting SysOpen Oyj Traficon Oy Raine Hautala & Seppo Öörni # 1 Taustaa Liikennetelematiikan

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto

Geodesian päivä 10.9.2014. Matti Holopainen, Suomen Kuntaliitto Geodesian päivä 10.9.2014 Verkosto-toimintamalli tavoitteena? - alkuperäinen tiedon tuottaja järjestää rajapinnan - tarvitsija noutaa tarvitsemansa ajantasaisen tiedot rajapinnasta PROSESSI + RAJAPINTA

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Perustiedot pysäkkitietojen ylläpidosta kunnille ja Ely-keskuksille 12.5.2014 Tavoitteet pysäkkitiedon kansallisessa ylläpidossa Kattava ja laadukas

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Emmi Sallinen / Digiroad-operaattori Henni Vainio / Digiroad-operaattori 2.6.2015 Tilaisuuden sisältö ja tavoite Valtakunnallisen pysäkkirekisterin esittely Digiroadin näkökulmasta

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä

Kansallinen palveluväylä Kansallinen palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Kuntatalo 3.11.2015 Hankepäällikkö Eero Konttaniemi / VRK Suomi.fi-palveluväylä 1 Mikä on palveluväylä? Infrastruktuuria kansallisessa palveluarkkitehtuurissa.

Lisätiedot

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus

LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA. Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus LIIKENNEMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B:24/98 Liikenteen ja matkailun informaatiojärjestelmien toteutus Liikenneministeriö Helsinki, 1998 ISSN 1237-7449 OY EDITA AB Pikapaino, Mariankatu 9 Helsinki

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot