KYLÄSUUNNITELMA. Kannen kuva Heikki Ruski. Kyläsuunnitelman on koonnut Lattomeren kyläyhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄSUUNNITELMA. Kannen kuva Heikki Ruski. Kyläsuunnitelman on koonnut Lattomeren kyläyhdistys ry"

Transkriptio

1 LATTOMEREN KYLÄSUUNNITELMA 2006

2 Kannen kuva Heikki Ruski Kyläsuunnitelman on koonnut Lattomeren kyläyhdistys ry 2

3 LATTOMEREN KYLÄSUUNNITELMA MIKSI LAADIMME KYLÄSUUNNITELMAN?... 5 MINKÄLAINEN KYLÄMME ON TÄNÄÄN?... 5 ASUKKAAT JA ASUMINEN... 5 ELINKEINOT... 6 YHDISTYSTOIMINTA... 6 PALVELUT, LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO... 7 VAHVUUDET, HEIKKOUDET, UHAT JA MAHDOLLISUUDET... 8 Vahvuudet ja mahdollisuudet... 8 Asukkaat ja kyläelämä... 8 Palvelut ja elinkeinot... 8 Heikkoudet, ongelmat ja uhat... 9 Asukkaat ja kyläelämä... 9 Palvelut ja elinkeinot... 9 Ympäristö, liikenne, tekninen huolto KYLÄN TULEVAISUUS YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET TOIMENPITEET Leikkikenttä Koulu, iltapäiväkerho ja mukilatoiminta Kylätalo ja nykyisten tilojen käytön edistäminen Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen Historiikki Tieturvallisuus Palvelujen kehittäminen Ympäristöasiat ja jätevesien käsittely Yhdistystoiminta LIITE

4 4

5 Miksi laadimme kyläsuunnitelman? Lattomerellä järjestettiin tulevaisuusilta, johon kokoontui viitisenkymmentä kyläläistä miettimään, mitä asioita kylässämme voisi ja olisi tarve kehittää. Esille tuli yhdeksän pääkohtaa, jotka olivat leikkikenttä/iltis, kyläyhdistys, uimapaikka, kioski/posti, tieturvallisuus, ympäristöasiat, monitoimitalo, harrastukset ja joukkoliikenne sekä lukuisia yksittäisiä ajatuksia ja ideoita (Liite 1.). Lattomerellä on aikaisempina vuosikymmeninä oltu aktiivisia ja kehitetty kylän toimintoja, mutta viime vuosina on hetkellisesti ollut hiljaisempi vaihe. Näiden toiveiden perusteella selkeni, mitä asioita Lattomerellä tällä hetkellä halutaan parantaa. Tuon kyläillan ja lukuisten palaverien tuloksena perustettiin huhtikuussa 2003 Lattomeren Kyläyhdistys ry, jonka tavoitteena on yhdistää kylän voimavaroja ja edistää koko kylän kehitystä. Kyläyhdistys on järjestänyt uudenlaista toimintaa yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa ja ajanut koko kylää hyödyttäviä asioita eteenpäin. Kyläyhdistys päätti laatia kyläsuunnitelman ja näin kiteyttää vuonna 2002 ja sen jälkeen esille tuodut asiat yksiin kansiin, koska Lattomeren asukkaat haluavat säilyttää asuinympäristönsä elävänä ja toimivana maaseutukylänä. Tämän vision toteuttamiseen kyläsuunnitelma on oiva työkalu. Tulevaisuudessa se on edellytys myös hankkeiden toteuttamiseksi haettavan EU-rahan saamiselle ja kylämme kehittämistoimia onkin tarkoitus jatkossa toteuttaa mm. hankkeiden muodossa. Voimme hyödyntää suunnitelmaa myös ollessamme yhteistyössä kaupungin tahojen kanssa. Minkälainen kylämme on tänään? Kylämme sijaitsee Satakunnassa, noin 10 km Porin keskustasta kaakkoon. Lattomeri on alkujaan vanhaa merenpohjaa ja maannoususta johtuen se on muodostunut kulkuyhteyksien takia tärkeäksi kauttakulkupaikaksi, jonka kautta on jo luvulla kuljettu Ulvilasta Luvialle ja Luvialta Poriin. Lattomeri on aikoinaan jaettu Nakkilan ja Ulvilan suurtilallisten eli kartanoiden alusmaiksi, tästä johtuu Lattomeren maa-aluiden nimeäminen Nakkilan ja Ulvilan kartanoiden/kylien nimien mukaan (esim. tila kuuluu Masian kylään tai Viikkalan kylään). Lattomeren alueet annettiin luvulla kartanoiden työntekijöille ns. torpparijärjestelmän periaatteella ja seuraavalla vuosisadalla torpparit itsenäistyivät tilallisiksi. Ennen vuonna 1971 tapahtunutta Lattomeren liittämistä Poriin, sen alueita kuului osittain Ulvilan ja Nakkilan kuntiin, joten liittyminen yhdisti Lattomeren yhdeksi selkeämmäksi kyläksi. Kylällä vallitsee suhteellisen satakuntalainen ilmapiiri. Lattomeriläistä on luonnehdittu mm. ystävälliseksi, mukavaksi, sisäänpäinlämpiäväksi, rauhalliseksi ja kotiaan rakastavaksi. Osa kyläläisistä ei tahdo kylän muuttuvan, mutta varsinkin nuoremmilla riittää kylän paranteluehdotuksia. Kylän henkinen ilmapiiri on ollut hyvinkin poliittisesti jakautunutta. Onneksi tämänkaltainen ajatus on pikkuhiljaa hälvenemässä, mutta politiikan vaikutus tulee näkymään kylällä vielä pitkään mm. erilaisten yhdistysten muodossa. Asukkaat ja asuminen Kylässämme on n. 200 kotitaloutta ja viitisensataa asukasta luvun viimeisen vuosikymmenen ja luvun alun aikana, on kylälle muuttanut runsaasti uutta väkeä ja varsinkin uudisrakennuksia on tehty runsaasti, tästä on seurannut kylän väestörakenteen nuorentuminen. Kylän väestörakenne vuodelta 2000 kuvannee hyvin myös tämänhetkistä ikäjakaumaa. Kaikista 487 asukkaasta naimattomia oli 208, naimisissa 221 ja eronneita tai leskiä 58 henkilöä. 5

6 0 4 v. 5 9 v v v v v v v v v v v v v v v v. 85 v Taulukko 1. Lattomeren kylän väestön ikäjakauma henkilöä/ikäluokka v Lähde Porin kaupunki. Elinkeinot Kylämme pääelinkeino on ennen ollut lähes pelkästään maatalous, mutta nykyään maatalous on useimmiten sivuelinkeino muun työn ohessa. Näin ollen kylästämme löytyy kokopäiväisiä maanviljelijöitä, kokopäiväisiä palkkatyöläisiä ja näiden kahden sekoituksia. Maatalouden rakenne on muuttunut viime vuosisadan aikana karjatalousvaltaisesta maataloudesta yksinomaan viljan- ja sokerijuurikkaanviljelyyn. Maanviljelijöiden osuus on muodostunut vähemmistöksi verrattuna muuhun työssäkäyvään väestöön. Maatalousyrittäjyyden ohella yritystoimintaa ylläpitävät mm. MS Tuomisen kuljetusyritys, Heinola Ky ja Tawast-Kanervan taidetakomo sekä kyläpuoti. Yhdistystoiminta Lattomerellä on vilkasta yhdistystoimintaa. Osa yhdistyksistä toimii satunnaisesti, mutta suurimmalla osalla on toimintaa säännöllisesti ympäri vuoden. Kylältä löytyy yhteensä neljätoista eri yhdistystä, jotka ovat: Lattomeren Kyläyhdistys ry Lattomeren Maatalousnaiset Lattomeren Nuorisoseura ry Lattomeren Työväenyhdistys ry Lattomeren pienviljelijöiden osasto Lattomeren Toive ry Lattomeren Laaka ry Keskustan paikallisosasto Lattomeren Vapaaehtoinen Palokunta ry Lattomeren maamiesseura ry Lattomeren vesiosuuskunta Lattomeren metsästysyhdistys ry Lattomeren rukoushuoneyhdistys ry Lattomeren koulun vanhempainyhdistys ry Vuonna 2002 järjestetyssä tulevaisuusillassa nousi voimakkaasti esiin juuri tarve yhdistää eri yhdistysten voimavaroja. Tähän tehtävään perustettiin Lattomeren Kyläyhdistys , jonka hankkeita ovat leikkikentän saaminen ja rakentaminen sekä tieturvallisuuden parantaminen. Urheilutoiminta on sinnitellyt eteenpäin viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä perustettujen urheilu-/liikuntaseurojen, kuten Lattomeren Laaka, Lattomeren Toive ja Lattomeren Nuorisoseura, avulla. Lattomeren Laaka ja Lattomeren Toive järjestävät urheilullisia tapahtumia ja kilpailuja, kuten pyöräretkiä ja uinti-iltoja. Lisäksi seurat huoltavat yhdessä Lattomeren jääkiekkokaukaloa. 90-vuotias Lattomeren Toive vuokraa myös Toiveen majaa, joka on monipuolinen urheilu- ja vapaa-ajan keskus valaistuin hiihto- ja pururadoin Hiittenkalliolla ja jossa voi järjestää esimerkiksi saunailtoja. Toiveen talvikauden ohjelmaan kuuluvat jumpat koulun voimistelusalissa kerran viikossa, kahtena viimeisenä talvena on ollut lisäksi rivitanssia. Myös lapsille on järjestetty sählyä ja jumppaa sekä kesä- ja talvileirit Hiittenkalliolla. Joulujuhlia on vietetty vuosittain työväentalolla lasten ja naisten esitysten siivittäminä. 6

7 Lattomeren Nuorisoseura ry kuuluu valtakunnalliseen nuorisojärjestöön, jonka tarkoituksena on tuottaa jäsenilleen omatoimista luovaa, kehittävää ja viihdyttävää harrastustoimintaa ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Seura omistaa Nuorisoseurantalon Lattomeren keskustassa, jota on mahdollisuus vuokrata erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Lattomeren Nuorisoseura ja Lattomeren Maatalousnaiset järjestävät yhteistyönä myös pyhäinpäivänillan tanssit eli Baalit, joulumyyjäiset sekä joulujuhlan vuosittain. Nuorisoseurantalolla on myös esitetty lastenelokuvia Porin kaupungin toimesta. Työväenyhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan ja omistaa myös vuokrattavan Työväentalon aivan keskustan tuntumassa. Vuosien saatossa useamman kerran uudelleen rakennetun työväentalon satavuotisjuhlia vietetään toukokuussa Lattomeren nuorisoseurantalo ja työväentalo on peruskorjattu viime vuosisadan lopulla talkoo- ja valtionavun turvin nykyiseen kuntoonsa. Metsästysyhdistyksen majalla on mahdollisuus harrastaa ammuntaa. Maja sijaitsee Lattomeren Isosuolla. Maamiesseura puolestaan takaa kyläläisille mahdollisuuden erilaisten maataloustyövälineiden vuokraamiseen ja maatalousnaiset järjestävät naisia kiinnostavia aihepiirejä koskevaa toimintaa sekä illanviettoja. Rukoushuoneyhdistys toimii Lattomeren hengellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhempainyhdistys toimii yhteistyössä koulun ja oppilaiden kanssa koulun viihtyvyyden ylläpitämiseksi. Palvelut, liikenne ja tekninen huolto Kylämme palvelut ovat nykyisin vähäiset. Alun perin kylässä toimi viisi kauppaa, kolme pankkia ja posti sekä muutama saha/höyläämö sekä mylly ja kyläseppä. Nyt jäljellä on vain yksi kyläkauppa. Kioskit ja baari ovat myös kadonneet ajan myötä. Vakituiset linjaautovuorot kulkevat päiväsaikaan Poriin. Lisäksi keskustassa pysähtyy kirjastoauto. Lattomeren vanha koulu loppui uuden koulun myötä, joka valmistui viisikymmenluvun puolella ja sen alakertaan tuli VPK:lle omat tilat paloautoille. Lattomeren ala-aste toimii edelleen ja siellä käy oppilaita myös kahdesta naapurikylästä, Pinomäestä ja Niittymaalta, joista kyläkoulut on jo lakkautettu. Syksyllä 2005 Lattomeren koululla on järjestetty Otsolan opiston kursseja Verso - projektin myötä. Valittavana on mm. pajunpunontaa ja pikkulasten musiikkileikkikoulu. Viime vuosisadan alussa perustettu rukoushuone on vihitty kirkoksi ja samoihin aikoihin perustettua hautausmaata on laajennettu, kirkko ja hautausmaa ovat pysyneet oman kylän eli rukoushuoneyhdistyksen hallinnassa. Länsi-Porin seurakunta pitää kirkon tiloissa päiväkerhoa, tyttö- ja poikakerhoa, päiväpiiriä sekä perhekerhoa. Jumalanpalvelus tai messu on yhtenä sunnuntaina kuussa sekä lisäksi juhlapyhinä, joulun alla lauletaan kauneimpia joululauluja. 7

8 Myönteistä kehitystä on ollut luvun lopulta alkanut tievalaistuksen rakentaminen, jota on kestänyt luvulle asti ja on vielä osin kesken. Myös sorapäällysteiset mutkaiset tiet on oiottu ja päällystetty, mutta tieturvallisuuden parantamiseksi kapeat, mutkaiset tiet vaatisivat vähintäänkin kevyenliikenteenväylän. Kauan odotettu kunnallistekniikka vesijohtoverkoston rakentamisena alkoi 1991 ja kyläläisille saatiin kunnon vesi, toki kyläläisten omaa aktiivisuutta tarvittiin ja oma vesiosuuskunta oli perustettava asian ajamiseksi. Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Vahvuudet ja mahdollisuudet Asukkaat ja kyläelämä Lattomeren kylän ehdottomasti suurin vahvuus on sen lyhyt etäisyys Porin kaupungista ja silti ollaan täysin maaseudulla. Tämä ominaisuus on tulevaisuutta ajatellen myös suuri mahdollisuus. Sen vuoksi kylän kannalta onkin tärkeää säilyttää maaseudun rauha. Tonttipaikkoja on vielä saatavilla ja uudisrakennukset tulisi vastaisuudessakin sijoittaa niin, ettei tule taajamamaista tunnelmaa. Kylältä löytyy useita yhdistysten omistamia, hyväkuntoisia tiloja kuten nuorisoseurantalo, työväentalo, Levola ja Toiveen maja. Näitä käyttävät toimintaansa pääasiassa ne yhdistykset, jotka omistavat ja ylläpitävät niitä. Kaikki nämä tilat ovat vuokrattavissa mm. juhlia ja syntymäpäiviä varten sekä vapaa-ajan viettoon, myös kylän ulkopuolisille. Tilaisuuksia ja toimintaa voisi osassa näistä järjestää useamminkin, mikä tietysti edellyttää tilojen markkinointia ja lisää töitä mm. siivouksen ja ylläpidon osalta. Aikaisempien vuosikymmenten tapahtumat ja tiedot tulisi säilyttää. Kylän historiaa on joiltain osin (ainakin kirkon historia) koottu kansien väliin, mutta laajempi katsaus kylän historiaa olisi hyvä koota yhteen vielä kun löytyy vanhoja ihmisiä kertomaan viime vuosisadan alkupuolenkin asioista. Palvelut ja elinkeinot Kylällä on säilynyt oma kauppa ainakin toistaiseksi. Tulevaisuudessakin kauppa koetaan tarpeelliseksi, varsinkin jos siihen saataisiin asiamiesposti - vireillä oleva hakemus on jätetty alkuvuodesta Vaikka kesän lopulla tullut päätös oli kielteinen, asiaa ei tulla jättämään sikseen. Postin hakeminen naapurikaupungista Ulvilasta koetaan hankalaksi, kaupungin postitkaan eivät ole hyvä vaihtoehto. 8

9 Koulun säilyminen on tärkeää varsinkin siltä kannalta, että alueella on melko paljon lapsiperheitä ja koko ajan on muuttamassa lisää. Osa on kylältä lähtöisin olevia, kaupungista takaisin palanneita kylän omia nuoria, jotka haluavat lapsilleen sitä maaseudun rauhaa, jossa itsekin ovat kasvaneet, mutta myös kokonaan uusia perheitä on muuttanut kylään. Lyhyiden koulumatkojen kannalta oma kyläkoulu on paras vaihtoehto. Vastaisuudessakin oma koulu tulee varmasti vaikuttamaan positiivisesti siihen, että lapsiperheet haluavat muuttaa Lattomerelle. Päivähoitopaikkojen saaminen Lattomerelle tai välittömään läheisyyteen lisäisi vetovoimaa lapsiperheiden osalta edelleen ja tuottaisi myös työpaikkoja hoitoyrittäjän muodossa, koska kaupungin hoitopaikkoja tänne tuskin tullaan kovin paljon saamaan. Heikkoudet, ongelmat ja uhat Asukkaat ja kyläelämä Kylältä puuttuu yhteishenki. Epäkohtia tiedetään kylällä olevan, mutta ihmisillä ei ole halua tai aikaa ryhtyä tekemään mitään niiden parantamiseksi. Henkilöiden ja paikkojen (nuorisoseurantalo, työväentalo) leimautuminen yhdistyksen/aatteen mukaan hankaloittaa osaltaan asiaa. Tietynlaista kateuttakin esiintyy yhdistysten välillä. Kylässä on monta yhdistystä, mutta yhteistyötä niiden välillä on liian vähän. Kyläyhdistyksen ja muiden yhdistysten toimintojen profilointi on puutteellinen, olisi hyvä sopia yhdessä, kuka vie eteenpäin mitäkin asioita. Asukkailla on myös erilaiset odotukset kylältään. Toiset toivovat ihmisiä muuttavan lisää ja kaupungin mukavuuksien ja palveluiden leviävän kylään. Toiset taas toivovat asukkaita olevan vain sen verran, että kylä säilyy ja haluavat pitää alueen idyllisenä pienenä maalaiskylänä peltomaisemineen sekä ovat valmiita tinkimään palveluista. Tulevaisuudessa Porin kaupunki saattaa alkaa levitä tänne etelään, jolloin maalaiskylä saattaa muuttua kaupunkikuvaksi. Elämänkaariasuminen ei toimi kylällä, koska täältä puuttuu vanhustenhoitolaitos. Ikänsä maalla asuneet vanhukset joutuvat muuttamaan kaupunkiin vanhainkoteihin elleivät selviä kotipalveluiden turvin. Nuorilla ei ole tarpeeksi toimintaa kylällä, vaan vanhempien pitää etenkin viikonloppuisin kuljettaa heidät kaupunkiin. Lastenhoito on ollut pääasiassa kotihoidon, mummien sekä äskettäin lopettaneen kaupungin perhepäivähoitajan varassa. Vaarana on, ettei lastenhoito järjesty tulevaisuudessa kuin kaupungista. Kylällä ei ole omaa edustajaa kaupunginvaltuustossa, kyläläisten viestit on saatava kaupungille tiedoksi muulla tavalla, joka ei välttämättä ole yhtä tehokasta. Osa kylän historiaa ja perinnetietoa on vaarassa kadota vanhan väen myötä. Palvelut ja elinkeinot Kaupan säilyminen; kyläläiset ajavat marketteihin edullisempien hintojen ja laajemman tarjonnan vuoksi. Kuitenkin oma kauppa koetaan välttämättömäksi. Kaupunki ja marketit ovat tässä tapauksessa liian lähellä. Asiamiespostin hankkiminen kaupalle on osoittautunut vaikeaksi. Kauppias hakenut lupaa alkuvuonna 2005, mutta päätös oli kielteinen. Koulun säilyminen kuntien valtionosuuksien pienentyessä ja jatkuvien säästötoimien vallitessa. Haluaako Porin kaupunki Lattomeren koulun oppilaat keskustan kouluihin niiden oppilasmäärien vähenemisen myötä? Ala-asteikäisen lapsen koulunkäynti tulisi tätä myötä kohtuuttoman raskaaksi. Alueelle kaavaillun yhdystien (Honkaluoto - Valtatie 8) huonot puolet: rakentaminen kylään saattaa lisääntyä liikaa kulkuyhteyksien parannuttua ja tien viereen saattaa syntyä teollisuusalue, joka pilaa maalaisidyllin. 9

10 Euroopan Unioniin liittymisen myötä kymmenisen vuotta sitten alkanut maatalouden rakennemuutos jatkuu edelleen mm. suurten ikäluokkien jättäessä aktiiviviljelyn. Kylällä on viljelty runsaasti sokerijuurikasta, jonka tuotannon jatkuminen Suomessa on tällä hetkellä uhattuna. Maanviljelykulttuuri saattaa yksipuolistua entisestään, mitkä ovat sen vaikutukset ympäristöön muuttuuko maanviljely näennäisviljelyksi? Ympäristö, liikenne, tekninen huolto Tieturvallisuus vaatii parantamista, koska läpikulkuliikenne on runsasta etenkin kylän keskustan läpi. Kevyenliikenteenväylien ja keskustan oikaisutien rakentaminen on vaikeaa, koska ei ole maksajaa ja tekijää, sekä joiltakin maanomistajilta on vaikeuksia saada lupaa. Bussiliikenneyhteyksien käyttäjämäärät ovat vähäisiä, mistä johtuen vuoroja on todella vähän tai toisinpäin. Näin ollen taloudessa on pakko olla oma auto - jopa kaksi. Teiden nimet aiheuttavat sekaannuksia, esim. Lattomerentie Niittymaalta Lattomeren läpi Järvikylään päin, samoin Järvikylässä Nakkilan puolella Lattomeren suuntaan tultaessa ja Ulvilan Friitalasta Lattomerelle päin tultaessa (muuttuu Paikallistieksi tultaessa Porin/Lattomeren puolelle), aiheuttaa riskejä esim. pelastustoimelle. Kaikille kylän pääteille toivotaan valaistusta tieturvallisuuden vuoksi, mutta koska liikennettä on alle 7000 autoa päivässä, ei kaupunki suostu valoja asentamaan (osan matkaa pääteillä valaistus kuitenkin on, osan matkaa pelkät tolpat johtoineen, lamput puuttuvat). Lakimuutos jäteveden käsittelyssä aiheuttaa tuntuvia kustannuksia asukkaille, kun viemäriverkoston puuttuessa jokaisen pitää rakentaa oma jäteveden käsittelynsä. Porin kaupunki ei tule rakentamaan viemäriverkostoa Lattomerelle. Kylän tulevaisuus yhteinen päämäärä ja tavoitteet Lattomeren kyläsuunnitelman tavoitteena on säilyttää elävä maaseutukylä ja hankkia sinne lisää asukkaita, muuttamatta sitä kuitenkaan Porin esikaupunkialueeksi. Palveluita on oltava riittävästi, jotta jokaista pikkuasiaa ei tarvitse kaupungissa käydä toimittamassa. Yritystoimintaa nykyisten ja maatalousyrittäjyyden lisäksi saatava lisää. Tällainen on visio kylämme tulevaisuudesta lyhyesti ilmaistuna: - maaseutumainen ilme, kylä näyttää 10 vuoden päästäkin maaseudulta - rauhallinen pikku kylä lähellä kaupunkia - turvallinen paikka asua - kylätie hyvin hoidettu, risteysalueet siistit, hyvän kuvan antava ja turvallinen - teiden valaistukset kunnossa Lattomeri - Pinomäki, Lattomeri - Friitala - Pinomäki Lattomeri - Niittymaa välillä hyvä pyörätie, lasten turvattu koulutie - peltotiet hyötykäytössä (merkityt lenkkipolut), ulkoilupolku Massi - Toiveen maja- Lattomeren koulu Niittymaa - kylällä paljon erilaista harrastustoimintaa leikkipuisto ja sen tapahtumat harrastusmahdollisuuksia; jalkapallokenttä, jääkiekkokaukalo, Hietakankaan uimakuopat yhdistysten urheilu- ym. toimintaa edelleen kansalaisopisto tms. harrastusmahdollisuuksia lisää - pikkulasten kerho - koulun iltis ja kesäisin mukila - palveluja vanhemmalle väelle, kylätalkkari, mummuklubi ja terveydenhoitoa 10

11 - kiva monitoimi-/kylätalo, jossa tapahtumia sekä pihassa puisto/levähdyspaikka - tapahtumien järjestämistä jo olemassa olevissa tiloissa, nuorison kohtauspaikka - Lattomeren koulu vielä 10 vuoden päästäkin - paremmat linja-autovuorot, myös viikonloppuna ja kouluvuoden ulkopuolisena aikana - toimiva asiamiesposti sekä kauppa, jossa nettiyhteydet, raha-automaatti - muun yritystoiminnan kehittäminen - Lattomerellä aktiivisia kyläläisiä ja suunnaton talkoohenki Polttavin ongelma kylällämme on, etteivät ihmiset ja yhdistykset osallistu yhteisiin hankkeisiin eivätkä paljon muuhunkaan. Se on ensimmäinen, muttei suinkaan helpoin asia, jonka kuntoon saattamalla voimme saada jo paljon aikaan. Minkälainen kylämme pitäisi olla lasten suusta kuultuna: - siisti - eläimiä - leikkipuisto - vesiautomaatteja - koulu - kokkikerho - roskiksia - skeittijuttu - pyörätie Toimenpiteet Muun muassa seuraavien toimenpiteiden avulla Lattomeren kylää ollaan kehittämässä ja tullaan kehittämään, jotta edempänä kuvatunkaltaisen unelmamme toimivasta maalaiskyläyhteisöstä tulisi todemmaksi. Leikkikenttä Yksi tällä hetkellä toteutuksen asteelle ehtineistä, vuoden 2002 tulevaisuusillassa esille tulleista asioista on leikkikentän rakentaminen Lattomerelle. Kyläyhdistyksen johdolla toteutettu ja Karhuseutu ry:n kautta Leader+ -osarahoituksella rahoitettu leikkikenttä valmistui kesän 2005 aikana ja avajaiset olivat Tapahtumia tullaan järjestämään hankkeen puitteissa vielä kesään 2006 asti. Koulu, iltapäiväkerho ja mukilatoiminta Pyritään säilyttämään kyläkoulu, oppilasmäärä ei toistaiseksi ole ollut laskusuunnassa. Samoin Lattomeren koululla täytyy saada säilymään iltapäiväkerhotoiminta. Kesällä 2004 oli, mutta 2005 ei ollut kaupungin mukilatoimintaa ryhdytään aktiivisesti hankkimaan mukilaa tuleviksi kesiksi. 11

12 Kylätalo ja nykyisten tilojen käytön edistäminen Kaikkien kyläläisten talo, jossa voisi olla mm. kyläyhdistyksen toimisto ja tilat, joissa yhdistykset/yksityishenkilöt voisivat käyttää kopiokonetta/internetiä ym. Tiloissa olisi harrastustilaa sekä erilaista järjestettyä toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille. Kylätalo peruskorjattaisiin mahdollisuuksien mukaan jostakin jo olemassa olevasta rakennuksesta. Juhlatilavuokrausta esim. nuorisoseurantalolla, markkinointi- tms. yhdyshenkilö hoitamaan tilojen vuokrausta ja talkoorinki hoitamaan tilojen huoltoa. Edellä mainittujen asioiden toteutus lähitulevaisuudessa mahdollisesti hankemuodossa ainakin osittain. Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen Sitoudutaan käyttämään omaa kauppaa sen säilyttämiseksi. Muuta mahdollista yritystoimintaa voisivat olla maatalouden sivuelinkeinojen kehittäminen, kuten tuotteiden jatkojalostus/suoramyynti, kotieläintila, maatilamatkailupalvelut, pitopalvelu. Elämysmatkailua tai vastaavaa toimintaa, retkeilyreitin/ulkoilureitin/luontopolun toteutus välillä Toiveen maja Niittymaa, jatkoksi kaavaillulle ulvilalaisen Massin ulkoilureittihankkeelle välillä Massi - Toiveen maja. Hietakankaan uimakuoppien kunnostaminen pohjan lähteiden veden riittävyydestä riippuen. Yhteinen markkinointihenkilö ainakin osalle em. palveluista kylätalotoiminnan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan toteutetaan hanketoimintana ainakin osittain. Historiikki Kerätään tiedot vanhoja ihmisiä haastattelemalla, niin kauan kuin tietoa on vielä olemassa. Toteutus mahdollisesti hanketoimintana tai voisi olla esim. lähiseudun yliopisto-opiskelijalle hyvä gradun aihe. Tieturvallisuus Kylän läpi kulkevan tien (Lattomerentie) oikaisutien rakentaminen työväentalon risteyksestä kirkon kulmille. Pyöräteiden saaminen Niittymaalta Lattomerelle ja Lattomereltä Pinomäkeen. Tievalaistuksen kuntoon saattaminen Friitala Lattomeri Pinomäki välillä, hanketoimintana/yhteistyössä kaupungin ja tielaitoksen kanssa. Palvelujen kehittäminen Kylätalkkari -tyyppinen palvelu erityisesti vanhuksia varten, mikäli ei valtakunnallisen projektin jatko varmistu. Toteutusmuoto voisi olla esim. yhdistysten varainkeruutyöhön yhdistettynä; huutokaupataan kesäksi henkilöitä mm. ruohonleikkuuseen tms. pihatöihin. Muut palvelut vanhuksille, jotta ei olisi esim. välttämätöntä muuttaa kaupunkiin palvelutaloon, kun voimat alkavat vähetä. Lasten päivähoidon järjestäminen. Ympäristöasiat ja jätevesien käsittely Pyritään pitämään kylän yleisilme siistinä. Jätevesien käsittely on järjestettävä lakimuutoksen myötä lähes joka taloudessa uudelleen. Yhteistyömuotoja ja kustannuskysymyksiä on mietittävä, koska kaupungin viemäröintiä lähes mahdoton saada. Yhdistystoiminta Sovitaan yhdistysten kesken yhteistyön pelisäännöt, vain samaan suuntaan vetämällä ja voimat yhdistämällä saamme asioita toteutumaan. Osallistutaan kaikkien olemassa olevaan ja tulevaan toimintaan ja pyritään saamaan vielä osallistumaton väki mukaan. 12

13 Liite LATTOMEREN TULEVAISUUSILLAN YHTEENVETO: Lattomeren nuorisoseurantalolle kokoontui nelisenkymmentä Lattomeren kylän asukasta pohtimaan kylän tulevaisuudenkuvaa. Yhdessä pohdittiin aihetta Millaisen haluan Lattomeren olevan vuonna 2008?, ja tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys lattomeriläisille tärkeistä, tavoiteltavista asioista ja näiden toteutumiseksi tarvittavista toimenpiteistä, jotta voisimme kehittää Lattomeren kylää haluamamme kaltaiseksi. Aluksi kysymystä mietittiin kukin itsekseen, sen jälkeen viiden hengen pienryhmissä. Tämän jälkeen ryhmät toivat esiteltäviksi viisi kappaletta omasta mielestään tavoittelemisen arvoisinta asiaa. Seuraavana vuorossa oli keskittyminen asioihin, joita tulevien vuosien aikana ryhdytään toteuttamaan ja tavoittelemaan. Näiden asioiden löytäminen kaikkien 45 esityksen joukosta tapahtui niin, että ryhmällä oli käytössään viisi kappaletta plussia, jotka ryhmän tuli antaa tavoittelemisen arvoisille asioille. Lopuksi vuorossa oli esitettyjen asioiden aiheittain ryhmittely, josta siis saatiin kylän kehittämisen painopisteasiat tuleville vuosille. Illan päätteeksi koolla olleiden lattomeriläisten keskuudessa kiersi vielä lista, johon jokainen voi merkitä nimensä sen aihealueen alle, jonka toteuttamiseksi halusi töitä ruveta tekemään. Jos tunsi, ettei mielenkiinto tai resurssit (esim. käytettävissä oleva aika) riittäisi minkään asian jatkotyöstämiseen, piti nimensä jättää listasta kokonaan pois. Tämän jälkeen sovittiin vielä ryhmien koollekutsujat. Koollekutsujien yhteisiä palavereja on tarkoitus järjestää kerran kuussa tai kahdessa niin, että aina tiedettäisiin missä kukin ryhmä on menossa ja että turhilta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin. Olisi mukava, jos lattomeriläisistä löytyisi vielä lisää henkilöitä, jotka haluaisivat ryhtyä suunnittelemaan kyseisiä aihealueita ja saapuisivat kokoontumisiin. Tarkoitus olisi, että kenellä tahansa olisi mahdollisuus osallistua asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen omien voimavarojensa mukaisesti, eli kaikkien ryhmien kokoontumiset ovat siis KAIKILLE AVOIMIA! LEIKKIKENTTÄ + ILTIS 9+ Leikkikenttä +++ Iltapäiväkerho koululaisille +++ Leikkikenttä keskustaan ++ Koulun kehittäminen, iltapäiväkerho + UIMAPAIKKA 7+ Uimapaikan kunnostus ja omistus++ Hietakankaan uimapaikan kunnostus + Uimapaikan siistiminen + Uimapaikka, hiekkakuopat + Uimaranta Hietakankaalle + Uimapaikan parannus + TIETURVALLISUUS 6+ Tieturvallisuus + Kylänraitti turvalliseksi + raskas liikene pois, hyvä katuvalaistus, teiden kunnostus, 40 km/h nopeusrajoitus Liikenneturvallisuus + kevyen liikenteen väylä, nopeusrajoitukset Pyörätie + Valaistus pääteille + Kylätien oikaisu ja levennys + YMPÄRISTÖASIAT 6+ Viemäröinti Kyläympäristön siistiminen + JOUKKOLIIKENNE 2 + Parempi joukkoliikenne + Paremmat linja-autoyhteydet + HARRASTUS 3+ Harrastuspaikat + leikkipuisto, nuorisotila, kurssitoimintaa Nuoret + Elokuvat Vanhukset + KIOSKI/POSTI 7+ Kioski/posti +++ Kioski ++ kukkia, jäätelöä, limsaa, veikkaus Posti ja pankki takaisin + Asiamiesposti + KYLÄYHDISTYS 8+ Kyläyhdistys info-lehti, vanhusten huoltopalvelut/ -talot Kyläyhdistys ++ Aktiiviset yhteiset tapahtumat + Toimintaa + aattojuhlat, juhlatoimikunta MONITOIMITALO 4+ Monitoimitalo ++++ lastentarha, vanhusten palvelut, kerhotoiminta 13

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

KYLÄKYSELY KANKAANPÄÄ

KYLÄKYSELY KANKAANPÄÄ KYLÄKYSELY KANKAANPÄÄ Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Kankaanpäässä 230 kotitaloutta palautuneita vastauksia 30 Vastausprosentti 13 % Sukupuoli Sukupuoli

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM

Koskuen kyläyhdistys ry. Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskuen kyläyhdistys ry Y-tunnus: 1708824-8 PJ. JORMA LAITAMÄKI PUH. 0400-891872 E-MAIL: KOSKUEN.KYLAYHDISTYS@GMAIL.COM Koskue Länsi-Suomessa oleva Etelä-Pohjalainen, maatalous-valtainen kylä Jalasjärven

Lisätiedot

Kyläkysely. KYLÄKYSELYN TULOKSIA Vuorenmaa. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely. KYLÄKYSELYN TULOKSIA Vuorenmaa. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELYN TULOKSIA Vuorenmaa Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.9) Palautuspiste pankissa Vuorenmaassa 17 kotitaloutta palautunta

Lisätiedot

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin

PIENET INVESTOINNIT ja vähän isommatkin yhtenäiset postilaatikot kylille kuntosalilaitteet ja nettinurkkaus kylätalolle laajakaista kunnan rajalle asti valaistus ja nopeusrajoitukset risteysalueelle uimarannan kunnostus ja parkkipaikka Halijärvelle

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS

ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ALOITE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA TIELLÄ NRO 314 VÄLILLÄ KANAVATIEN RISTEYS- KOLAVANTIEN RISTEYS ASIKKALAN KUNTA KUNNAN VALTUUSTO Rusthollistie 2 17200 VÄÄKSY 28.9.2015 ALOITE: LIIKENNETURVALLISUUDEN

Lisätiedot

TIETOA, TAITOA, OPPIA

TIETOA, TAITOA, OPPIA MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu

Lisätiedot

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti Lähivoimalahanke Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-hanke järjesti syksyllä 2013 asukaskyselyn Kaukajärven asuinalueella (Kaukajärvi-Annala). Sähköinen

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI Niinikankaan lava 50v toukokuu 2003 (suojelukohde) 15.10.2003 Kalakankaan kyläyhdistys Kylävalakiat hanke Kyläenergialla Nokka Nousun hanke Sisällysluettelo 1. KUVAUS

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

Kankaanpää. Vireä kylä kansallismaisemassa. Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle

Kankaanpää. Vireä kylä kansallismaisemassa. Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle Kankaanpää Vireä kylä kansallismaisemassa Kankaanpään kylän juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Vanha kylätaajama, Köyliönjärvi, Kuninkaanlähde, peltomaisema ja kylää halkova vanha postireitti, ovat

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Kylä rakennemuutoksen nosteessa. Tuula Eloranta 5.3.2009

Kylä rakennemuutoksen nosteessa. Tuula Eloranta 5.3.2009 Kylä rakennemuutoksen nosteessa Tuula Eloranta 5.3.2009 Tervetuloa tutustumaan Vuoden Kylään Siikamäki-Peiposjärven kylä maalla, luonnon rauhassa, kuitenkin lähellä kaikkea. Läheiset kasvukeskukset mahdollistavat

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014

Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014 Kysely Luhtikylä-Viljaniemen kyläsuunnitelmaa varten, kesäkuu 2014 Jaettiin postilaatikoihin koko kyläalueella toukokuun puolivälissä Palautus kyläiltaan 12.6. tai Jussi Syvärannan postilaatikkoon Kyselyjä

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN

Koveron kyläillassa 26.10.2010 PIENET INVESTOINNIT (SUURETKIN Jatketaan lammastarhausta kesäisin.. Sadekatos siis.. Jätekatosmalli Entinen Esso Tuupovaara, katulamput (6 lamppua) Tuupovaarantien ja Ilomantsintien risteysalueen monttujen korjaus Teiden kunto yleensäkin?

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma

Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma Kylätoimijain Talouspakki Tampere 16.10.2013 Kyläkoulusuunnitelma Koskikara Oy, Rutalahti Kirsi Tarkkanen Millainen kylä on Rutalahti? Yksi Joutsan kunnan kylistä Kylä, jossa kolme kuntaa kohtaavat Parisensataa

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.

KYLÄSUUNNITELMA. Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila. SUNNIEMI - SUOSMERI - HARJUNPÄÄN KYLÄSUUNNITELMA 2005-2010 Yhteystiedot: Sunniemen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ylikoski Korpitie 105, 28260 HARJUNPÄÄ puh. 02 533 8885 www.ulvila.fi 2 SUNNIEMI- SUOSMERI

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli

Kysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti

Lisätiedot

Perustietoa Sukevasta

Perustietoa Sukevasta Sonkajärven kunta S Perustietoa Sukevasta Sukeva on n. 1000 asukkaan kylä vilkkaasti liikennöidyn Valtatie 5:n ja rautatien varressa Pohjois- Savossa. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet avaavat yhteydet

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007

HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 HANNUKKA KYLÄSUUNNITELMA 2007 Viialan Hannukanseudun asukasyhdistys ry 2007 Hannukan kartta SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Kyläsuunnitelman syntyvaiheita Hannukan historiaa Sijainti Väestö ja asuminen Elinkeinot

Lisätiedot

LATTOMERI 1/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 1/2009

LATTOMERI 1/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 1/2009 LATTOMERI LATTOMEREN LAPSIPERHEILLE HAUSKA KEVÄTPÄIVÄ koululla ke 29.4.2009 klo 18.00 Hyvä tilaisuus lattomereläisillä tutustua pinomäkeläisiin ja päinvastoin. Lapset saavat kokeilla uusia piharakennelmia.

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys

Paukarlahden. kyläsuunnitelma. Paukarlahden. kyläyhdistys Paukarlahden Paukarlahden kyläyhdistys kyläsuunnitelma VISIO Paukarlahti on vuonna 2020 vireä ja aktiivinen kylä, jota turvallinen ja helppokulkuinen Viitostie yhdistää kylätienä. Kylä tarjoaa maaseutumaista

Lisätiedot

YHTEENVETO KYSELYLOMAKKEESTA TALMAN KYLÄN ASUKKAILLE

YHTEENVETO KYSELYLOMAKKEESTA TALMAN KYLÄN ASUKKAILLE YHTEENVETO KYSELYLOMAKKEESTA TALMAN KYLÄN ASUKKAILLE 1 Kyselylomake Talman asukkaille jaettiin kyselylomake (liite 1.) maalis-huhtikuun vaihteessa (vko 13), jossa kartoitettiin miten Talman aluetta halutaan

Lisätiedot

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys

Leino-Vihtavaara, Heinoniemi, Puhossalo 24.5.2011. MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys ,, 24.5.2011 Kauppa-auto kimppakyyti Turinatupa Lentopallo ja voimistelut piirakanpaisto kirjastoauto Oma kylätalo Kansalaisopiston piirit Puutyö MUTKATON MEININKI Palvelut/ Viihtyvyys Kimppakyyti, turinatupa

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely

Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Kaikille Hämeenlinnan seutukunnan yhdistyksille suunnattu kokoontumistilojen käyttö- ja tarvekysely Hattula, Hämeenlinna (sekä kantakaupunki että liitoskunnat), Janakkala Toteutus: Linnaseutu ry / Pitäjärinki-hanke

Lisätiedot

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä

Johdanto. Työskentelytapa. Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä Sisällysluettelo Johdanto.. 2 Työskentelytapa...2 Yleistä Karhunsalosta ja kyläyhdistyksestä.2 Kylän henki ja osaaminen...3 Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä 3 Ongelmia ja ideoita....4

Lisätiedot

LATTOMERI 1/2010. Lattomeren Kyläyhdistys ry 1/2010

LATTOMERI 1/2010. Lattomeren Kyläyhdistys ry 1/2010 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 7.4.2010 klo 18.00 alkaen Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Yhdistykset huomio! Ilmoitelkaa jatkossa tapahtumianne

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ KYLÄKAUPASTA YKSITYISTEN JA JULKISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖLIITTYMÄ Sosiaalisten vaikutusten arviointiosuus Kick off 6.3.2013, Helsinki TY, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Sami Tantarimäki TOTEUTUSAIKATAULU

Lisätiedot

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut

Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 Tummalla,toteutunut Pyöris pyöräilynystävät ry. Toiminan kertomus 2013 1/4 sihteeri Tummalla,toteutunut PYÖRÄILY HARRASTUKSENA Pyöräilyn harrastaminen on löytänyt paikkansa Lapinlahdella työpaikkojen,yhdistysten ja koulujen

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

YYTERIN KYLÄILTA 18.11.2014

YYTERIN KYLÄILTA 18.11.2014 YYTERIN KYLÄILTA 18.11.2014 MUISTIO Yyterin alueen (Yyteri, Kaanaa, Mäntyluoto) tulevaa kyläsuunnitelmaa varten tehtiin vuoden 2014 aikana kyläkysely, jossa painotettiin neljää painopistettä: palvelut,

Lisätiedot

PENNALAN KYLÄSUUNNITELMA 2006-2009. Pennala on hallitusti kehittyvä, viihtyisä taajamamainen kylä, jossa on turvallista asua, hyvä elää ja viihtyä.

PENNALAN KYLÄSUUNNITELMA 2006-2009. Pennala on hallitusti kehittyvä, viihtyisä taajamamainen kylä, jossa on turvallista asua, hyvä elää ja viihtyä. PENNALAN KYLÄSUUNNITELMA 2006-2009 Pennala on hallitusti kehittyvä, viihtyisä taajamamainen kylä, jossa on turvallista asua, hyvä elää ja viihtyä. SISÄLLYSLUETTELO...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä :

Lähetetty laitteesta Windowsin sähköposti. Lähettäjä : Lähettäjä : Aihe: Liitteet : keskushallinto VL: Vastine Gunnarlan pk siirrosta Ojaniittu-taloon Metsolanja Nummentaustan vanhempainyhdistys ry Vastine.docx; vanhempainyhdistysliite l.docx Aihe: Vastine

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

KUMPUNEN KYLÄSUUNNITELMA 2009-2025

KUMPUNEN KYLÄSUUNNITELMA 2009-2025 Kasvava, kehittyvä KUMPUNEN KYLÄSUUNNITELMA 2009-2025 2025 Kyläsuunnitelman julkistamistilaisuus 19.3.2009 Kyläsuunnitelman laatiminen Ollut vireillä jo vuosia Laatiminen aloitettiin 6.10.2008 Suunnittelua

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 8 / 2014 Sivu 1 Kokoustiedot Aika 07.10.2014 tiistai klo 18.00-19.30 Paikka Kahvila-ravintola Salmenranta Saapuvilla olleet jäsenet Risto Korhonen, puheenjohtaja Hannu

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Lokakuu 2006 Puheenjohtajan palsta Kylätiedotteita Tämä syksy on ollut varmastikin urani kiireisin, jos kylän kantilta katsotaan. Koulun tulevaisuus

Lisätiedot

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja

Lisätiedot