PERUSTEET LÄHIRUOAN KESTÄVYYSVAIKUTUKSISTA VIESTIMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTEET LÄHIRUOAN KESTÄVYYSVAIKUTUKSISTA VIESTIMISEEN"

Transkriptio

1 PERUSTEET LÄHIRUOAN KESTÄVYYSVAIKUTUKSISTA VIESTIMISEEN Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvityshanke MMM Lähiruokaseminaari

2 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys Sisältö 1. Johdanto (Leena Erälinna, TY) - Tausta, tavoite, aineiston keruu 2. Aineisto (Sirpa Kurppa, MTT) - Alueet - Argumenttikehikko 3. Tulokset ja johtopäätökset - Tulokset ja johtopäätökset hankkeen aineiston pohjalta - Argumenttipankki

3 Johdanto Kuva: Sari Mäkinen-Hankamäki

4 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys Tausta Lähiruoan ekologisista kestävyysvaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa. Alueet ja Toimijat: Hämeen AMK (Kanta- Häme ja Päijät-Häme), Jyväskylän AMK (Keski-Suomi), Turun yliopisto (Varsinais-Suomi) Asiantuntijana: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Hankeaika: MTT Agrifood Research Finland Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

5 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys Tavoite Lähiruoan ekologisista kestävyysvaikutuksista argumentit esille ja lähiruokayrittäjien hyödyksi! - lähiruokayrittäjä voi tunnistaa, parantaa ja kehittää omaa toimintaansa kestävämmäksi - lähiruokayrittäjä voi hyödyntää argumentteja viestinnässään ja markkinoinnissa - perusteita kuluttajien kestäville valinnoille

6 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys Aineiston keruu Tiedot kerätty kesän 2013 aikana kyselylomakkeilla Keski-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueella Koko ketju pellolta pöytään alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyritykset sekä kauppa, ammattikeittiö tai lähiruokapiiri Neljätoista lähiruokaketjua: ruisleipä (3 eri tuoteketjua), naudanliha (2 eri tuoteketjua), herne- ja härkäpapurouhe, peruna (kuorittu), porkkana, salaatti, hunaja, mustaherukkamehu, hirvenlihasäilyke, tuorejuusto

7 Aineisto Kuva: Sari Mäkinen-Hankamäki

8 Varsinais-Suomi Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys. Alueet Keski-Suomi Häme (Kanta-Häme ja Päijät-Häme) 1% 13% 7% 18% CORINE Land Cover 2006 luokitus, Tarkkuus 25 x 25 m 61% 2,1 % 1,7 % 4,0 % 9,4 % 6,1 % 1,8 % 16,0 % 29,4 % 57,4 % 72,1 % Rakennetut alueet Maatalousalueet Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat Kosteikot ja avoimet suot Sisävesialueet

9 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys. Alueiden tuotanto Kuva x. Hankkeen alueiden kasvintuotanto. Vasemmalla Varsinais-Suomi, keskellä Kanta- ja Päijät-Häme sekä ylimpänä Keski-Suomi. Piirakan koko kuvaa ruudulla sijaitsevien peltolohkojen kokonaispinta-alaa (alueita, joilla on vain vähän viljelyä on ylipainotettu, jotta ne erottuisivat kartalla). Kuva x. Hankkeen alueiden lihan- ja maidontuotanto Suhteutettuna kunnan asukaslukuun. Vasemmalla Varsinais-Suomi, keskellä Kanta-ja Päijät-Häme sekä ylimpänä Keski Suomi. Keski-Suomi %-osuus kokonaistuotannosta Häme %-osuus kokonaistuotannosta Varsinais- Suomi %-osuus kokonaistuotannosta Kokonaistuotanto Suomessa % % % Leipävilja (milj. kg) 8,0 0,9 94,0 10,5 282,0 31,5 895,0 Vehnä (milj. kg) 7,4 0,9 91,2 10,5 276,8 31,8 869,4 Ruis (milj. kg) 0,6 2,3 2,8 10,9 5,2 20,2 25,7 Rehuvilja (milj.kg) 85,6 2,7 343,2 10,8 502,9 15,9 3167,7 Härkäpapu (milj. kg) 0,0 2,1 11,8 5,7 32,0 17,8 Herne (milj. kg) 0,0 0,8 7,6 5,4 51,4 10,5 Säilörehu (milj. kg) 380,6 5,5 340,9 4,9 176,5 2,5 6979,0 Porkkana (1000 kg) 270,6 0, ,30 22, ,40 32, Ruokaperuna (milj. kg) 0,8 0,3 22,9 7,5 14 4,6 305 Maito (1000 l) , , , Naudanliha (milj. kg) 3,7 4,6 3,7 4,6 3,3 4,1 80,4 Sianliha (milj. kg) 1,9 1,0 14,7 7,6 50,8 26,3 192,8 Taulukko Y. Viljelykasvien sato ja kotieläintuotteiden tuotanto alueittain vuonna ( Lähde: Tike 2014). Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

10 LÄHIRUOAN EKOLOGISET VAIKUTUKSET Tässä hankkeessa Arviointikehikon kvantitatiiviset mittarit linkittyvät mid-point tasolle Paikallisten luonnonvarojen käyttö Rehevöittävä vaikutus Ekotoksiset vaikutukset Monimuotoisuus Ekosysteemipalvelut Ilmastovaikutus Tässä hankkeessa Arviointikehikon toiminnalliset/kvalitatiiviset mittarit linkittyvät end-point tasolle Ravitsemus Paikallisten luonnonvarojen käyttö Rehevöittävä vaikutus Ekotoksiset vaikutukset Monimuotoisuus Ekosysteemipalvelut - Ilmastovaikutus - (Sosioekonominen kestävyys)

11 LCA maailma Päästöt ilmakehään CO 2, CH 4, N 2 O -suorat vaikutukset -epäsuorat vaikutukset -lämpötila -äärisääolosuhteet -sateet -kuivuus Aika Lämpösäteilyn voimistuminen Ilmastonmuutos CO 2 ekvivalentti Normalisoitu hiilijalanjälki Vaikutukset ekosysteemiin Vaikutukset ihmiseen Netto primaarituotto Muuttuvat biomit Muut vaikutuk set Aliravits emus Tulvat Metsäpalot Infektiosairaude t Stressi kuumuut een Vähenevä biodiversiteetti Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

12 LÄHIRUOAN EKOLOGISET VAIKUTUKSET Tässä hankkeessa Arviointikehikon kvantitatiiviset mittarit linkittyvät mid-point tasolle Paikallisten luonnonvarojen käyttö Rehevöityminen Ekotoksisuus Monimuotoisuus Ekosysteemipalvelut Ilmastovaikutus Tässä hankkeessa Arviointikehikon toiminnalliset/kvalitatiiviset mittarit linkittyvät end-point tasolle Ravitsemus Paikallisten luonnonvarojen käyttö Rehevöityminen Ekotoksisuus Monimuotoisuus Ekosysteemipalvelut - Ilmastovaikutus - (Sosioekonominen kestävyys)

13 Tulokset ja johtopäätökset Kuva: Jyri Kiuru, Pro Ruokakulttuuri -kehittämishanke

14 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys. Kaikkien tuotteiden Ilmastovaikutus Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma ELÄINTUOTTEET KASVITUOTTEET

15 Lähiruokakasvituotteen ilmastovaikutusprofiili ja verrattuna vaihtoehtotuotteeseen

16 Lähiruokaeläintuotteen ilmastovaikutusprofiili ja verrattuna vaihtoehtotuotteeseen Ruokintateknologialla suuri merkitys! Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

17 Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys. Kaikkien tuotteiden rehevöittävä vaikutus ELÄINTUOTTEET KASVITUOTTEET

18 Lähiruokakasvituotteen rehevöittävävaikutusprofiili verrattuna vaihtoehtotuotteeseen Rehevöittävyystasot hyvin alhaisia, epäonnistumiset näkyvät kärjekkäästi, mutta vaikutusten merkitys riippuu epäonnistumisen laajuudesta

19 Lähiruokaeläintuotteen rehevöittävävaikutusprofiili verrattuna vaihtoehtotuotteeseen Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

20 Keskeisimmät monimuotoisuutta lisäävät tukitoimenpiteet Maksetut perusympäristötuet ja lisätoimenpiteet vuonna 2011 verrattuna hankkeen yrittäjien tekemiin toimenpiteisiin Maksetut erityissopimukset vuonna 2011 verrattuna hankkeen yrittäjien tekemiin toimenpiteisiin. Toimenpide kpl % Suomen tiloista Maatalouden perustukitoimenpiteet (yhteensä.) 88,4 Puutarhakasvien 1671 perustukitoimenpiteet 2,7 Lisätoimenpiteet Vähennetty lannoitus ,6 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla ,1 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus ,8 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 9,6 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 18,2 Hankkeen lähiruokayritt äjistä käyttänyt (%) 90 Toimenpide kpl % Suomen tiloista Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito 4,2 Monivaikutteisen kosteikon hoito 0,5 Pohjavesialueiden peltoviljely 157 0,3 - Valumavesien 1312 käsittelymenetelmät 2,1 Luonnonmukainen tuotanto ,0 50 josta kotieläintuotanto 573 0,9 Perinnebiotooppien hoito ,0 20 Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Viljelyn monipuolistaminen ,6 30 Alkuperäisrotujen Laajaperäinen nurmituotanto 828 1,3 0 kasvattaminen Lannan levitys kasvukaudella ,8 1,7 Ravinnetase ,7 Alkuperäiskasvien viljely 5 0,0 10 Kerääjäkasvien viljely 334 0,5 Ravinnekuormituksen 44 Typpilannoituksen tarkentaminen 132 tehostettu vähentäminen 0,1 puutarhakasveilla 0,2 Lietelannan sijoittaminen Katteen käyttö monivuotisilla peltoon 4,2 puutarhakasveilla 2,0 Turvepeltojen pitkäaikainen 308 Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien nurmiviljely 0,5 käyttö 2,7 Yhteensä ,4 Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma ,0 Hankkeen lähiruokayrittäj istä käyttänyt 40

21 Ketjun vaihe Alkutuotanto 6. ilmastovaikutus Pakkaukset Jalostus ja varastiointi Kuljetus Kauppa Suurkeittiö Tärkeimmät yleistetyt ekologisten argumenttien käyttöä mahdollistavat kehittämistavoitteet (hankkeen lähiruokayrityksien selvityksen pohjalta ) Paikallisten raaka-aineiden ja materiaalien käytön tulee olla mahdollisimman tehokasta; sivuvirtoja on hyödynnettävä tehokkaasti (1.) Paikallisesti mahdollisimman suljettu kiertotalous tulee olla tavoite (1) (nollajäte) Paikallisen maiseman hoitoa, monimuotoisuutta ja vesistön tilaa edistävien ympäristötoimenpiteiden toteutus ja dokumentointi tulee olla tavoite (1., 2., 3., 4., 5., 6) Maan ph:n optimointi ja lannoituksen määrän ja laadun optimointi tulee olla tavoite; liian korkea lisää ilmastonmuutosta ja rehevöitymistä, liian alhainen vähentää satoa (2, 3, 6 ) Ennakoivana kasvinsuojelutoimenpiteenä käytössä tulee olla viljelykierto ja viljelykasvin sijoittaminen (nämä tärkeimmät luomussa); kasvinsuojeluaineita käytetään vain todetun tarpeen mukaan; oikeaa ainetta oikealle käyttökasville oikeaan aikaan (1, 2, 3, 4, 6) Riistaan, kalaan tai keräilytuotteisiin perustuvien lähituotteiden toteutus kestävällä tavalla ja paikallinen luonnon aineettomia arvoja korostava jalostaminen tulee olla tavoite (5) Orgaanisten maiden käytön välttäminen yksivuotisessa viljelyssä tulee olla tavoite (6) Pakkausmateriaalien määrä on optimoitava; lähituotannon erityisominaisuuksien tai toimenpiteiden (tarinaa) tulee tulla esille (1, 4, 5, 6) Materiaalin käytön on oltava mahd. tehokasta; sivuvirtoja hyödynnettävä tehokkaasti (1, 6) Energian käytön on oltava mahdollisimman tehokasta ja energialähteen valintaan tulee kiinnittää huomiota; uusiutuvaa energiaa tulee suosia (1, 6) Laitteiden ja varastojen sekä muiden tilojen käyttöaste tulee optimoida (1, 6) Kuljetuksen on oltava mahdollisimman tehokasta (täysiä kuormia, myös paluukuorman osalta ) yhteiskuljetuksia toimijaverkostossa tulee kehittää (1,6) Energiankäytön on oltava tehokasta; energialähteen valintaan kiinnitettävä huomiota (1, 6) Materiaalin käytön ja kierron tulee olla tehokasta; hävikki ja jäte on oltava mahdollisimman vähäistä tai/ja niitä on hyödynnettävä tehokkaasti (1, 6) Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma Vaikutuskohde 1. Paikallisten luonnonvarojen käyttö 2. Rehevöityminen 3. Ekotoksisuus 4. Monimuotoisuus 5. Ekosysteemipalvelut

22 Lähiruoan ekologisen kestävyyden osa-alueet Lähtökohtaisesti ekologisesti kestävä ruoka on terveellistä ruokaa, joka täyttää kuluttajan ravinnontarpeen ja on nautinnollista syödä. Lähiruoka tukee kansallisia ravitsemussuosituksia * ja kiinnittää erityistä huomiota ravitsemussuositusten merkitykseen yhtäältä terveyden ja toisaalta ympäristön kannalta. Argumenttipankki rakentaa sillan ravitsemussuositusten ympäristövaikutuksiin liittyviin suosituksiin. Lähiruoan ekologisten kestävyysargumenttien laadinnassa on käytetty apuna valtioneuvoston hyväksymää esitystä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi ** hakien argumenteille näin sidoksia laajempaan ohjelmalliseen toimintaympäristöön. Lähiruoka on ekologisesti kestävää, mikäli 1. sen tuotanto perustuu paikallisten luonnonvarojen kestävään käyttöön 2. sen tuotannon rehevöittävä vaikutus paikalliseen vesistöympäristöön on vähäinen 3. sen tuotannon kemikaalien käytön vaikutukset paikalliseen ympäristöön ovat vähäiset 4. sen tuotanto tukee paikallista luonnon monimuotoisuutta 5. sen tuotanto hyödyntää ja tukee paikallisia ekosysteemipalveluja 6. sen tuotannon ilmastovaikutukset ovat mahdollisimmat pienet Argumenttipankki on suunniteltu käytettäväksi siten, että lähiruokaketjuyrittäjät voivat valita haluamansa määrän argumentteja liitettäväksi kuluttajalle suunnattuun tuotekuvaukseensa joko laadullisena (tarinana) tai määrällisenä (elinkaarianalyysiin perustuvana mittausarvona, LCA) kuvauksena. *Suomalaiset ravitsemussuositukset **Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_ _ pdf Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö/lähiruokaohjelma

23 Lähiruoan sosioekonomisen kestävyyden osa-alueet Lähiruoka on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää, jos 1. sen tuotanto tukee paikallista huoltovarmuutta 2. sen tuotanto hyödyntää innovatiivisesti paikallisia sosiaalisia ja taloudellisia verkostoja ja todennettavasti luo alueellista sosiaalista pääomaa 3. sen tuotannon yritystoiminta on innovatiivista paikallisuutta ja sen taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ekologisia reunaehtoja ja mahdollisuuksia korostavaa 4. sen tuotannon monipuolinen osaamislähtöinen työllistävä vaikutus on todennettu 5. sen tuotanto tukee innovatiivisella tavalla työhyvinvointia ja on tässä läpinäkyvää ja jäljitettävää 6. sen tuotanto hyödyntää paikallista kulttuuria ja on todennettavasti osa paikallista hyvinvointipalvelukulttuuria 7. sen tuotanto tukee eläinten hyvinvointia läpinäkyvällä jäljitettävällä tavalla 8. sen tuotannon lyhyet ketjut ovat paikallista toimijaverkostoa hyödyntäen kustannustehokkaasti suunniteltuja ja toteutettuja sekä jäljitettäviä

24 Kiitos! Kuva: Jyri Kiuru, Pro Ruokakulttuuri -kehittämishanke

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä Sirpa Kurppa, prof. Natural Resources Institute Finland (Luke), New business opportunities, Resources smart circular economy 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Aura Lamminparras 11.6.2013 Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche Sisältö Uudenmaan maatalous Maatalouden vesiensuojelu Kestävyys asiantuntijoiden silmin Uusimaa 1,5 miljoonaa

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2014

Maaseudun rahoitustilastot 2014 Maaseudun rahoitustilastot 2014 Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Ohjelmakauden suunnittelu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energiayksikkö

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä 2014 2020 Teho Plus -seminaari, Turku 6.2.2014 Anna Schulman MMM/MAKE Sivu 1 Kohdentamisen keinot 1/4 Kohdentamista voidaan toteuttaa

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5. Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.

Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro. Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11. Ympäristö käytännön viljelyssä - viljelijän puheenvuoro Peppi ja Marko Laine Mikkola, Salo Kohti vihreämpää tukipolitiikkaa seminaari 9.11.2012 Perheviljelmä Varsinais-Suomessa, rantaradan varrella, n.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

Vaihtoehtoja pellon käyttöön

Vaihtoehtoja pellon käyttöön Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Ympäristökorvaus Tulevat muutokset Luonnos 7.1.2016

Lisätiedot

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Juha Helenius Helsingin yliopisto Palopuron agroekologinen symbioosi hankkeen (Ympäristöministeriö: RAKI-ohjelma) tulosseminaari, Knehtilän tila 10.2.2017, Hyvinkää

Lisätiedot

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Varainhoito-osasto 26.9.2007 747/22/2007 Tukien maksatusyksikkö TE-keskusten maaseutuosastot Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Liitteenä on maksatusta koskeva Maaseutuviraston

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.

Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6. Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 Pohjois-Savon ELY-keskus toimeenpanon tilanne #maatinki #maaseutu2020 Sivu 1 1. Perusmaatalous Kehittämishankkeet Muualla hallinnoitavat kehittämishankkeet 15

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 Maatalouden vesiensuojelun uudet ja vanhat keinot Ympäristötuki

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012. Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2.

Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012. Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2. Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty 17.2.2012 Lahti 14.2.2012 Kokkola 21.2.2012 Käsiteltävät asiat Muutokset vuodelle 2012 Ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus

Lisätiedot

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,

Lisätiedot

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Tuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK

Tuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK Tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä RaHa-seminaari tiistaina 22.1.2013 - Johan Åberg / MTK 28.1.2013 Suuria kysymyksiä Suomen maataloudelle CAP2020 -uudistuksessa

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Lähiruokaketjujen elinkaariarviointia varten tehdyn tiedonkeruun onnistumisen arviointia Lähiruoan ekologiset vaikutukset -selvityksessä

Lähiruokaketjujen elinkaariarviointia varten tehdyn tiedonkeruun onnistumisen arviointia Lähiruoan ekologiset vaikutukset -selvityksessä Lähiruokaketjujen elinkaariarviointia varten tehdyn tiedonkeruun onnistumisen arviointia Lähiruoan ekologiset vaikutukset -selvityksessä Anniina Mäkiranta Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Luonnonvara ja ympäristöala

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi Tiina Ruuskanen Kustannus-hyötyanalyysi (KHA, CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline. KHA:n avulla

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Uudistuva ympäristötuki maatalouden monimuotoisuuden ohjauskeinona Ylitarkastaja Tarja Haaranen MMM

Uudistuva ympäristötuki maatalouden monimuotoisuuden ohjauskeinona Ylitarkastaja Tarja Haaranen MMM Uudistuva ympäristötuki maatalouden monimuotoisuuden ohjauskeinona 5.4.2006 Ylitarkastaja Tarja Haaranen MMM Kansainväliset velvoitteet Biologisen monimuotoisuuden yleissopimus (CBD), Rion sopimus Suomen

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 luonnos 7.1.2016 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015 1 Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015 Maaseutuvirasto / Tietohallinto-osasto 2 Vipu-palvelun kartat 3 Peruslohkomuutokset Peruslohkomuutokset Jako Yhdistäminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ MAASEUTUPALVELUT TIEDOTTAA MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS 31.10.2016 MENNESSÄ Ilmoita Vipu-palvelussa lohkot, joilla toteutat lietelannan sijoittaminen peltoon-, ravinteiden ja orgaanisten

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

Maatalous ja vesienhoidon suunnittelu. Maatalous ja ympäristö - teemapäivä

Maatalous ja vesienhoidon suunnittelu. Maatalous ja ympäristö - teemapäivä Maatalous ja vesienhoidon suunnittelu 15.12.2009, Saarijärvi Maatalous ja ympäristö - teemapäivä Ansa Selänne Ansa Selänne 15.12.2008 KSU Vesienhoidon suunnittelu Työ perustuu: Vesipuitedirektiivi Laki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015)

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Laura Blomqvist, maisemasuunnittelija ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Vesiensuojeluseminaari Imatra 9.9.2014 Maataloudesta syntyvä kuormitus

Lisätiedot

Maatalous vuonna 2030 - skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista

Maatalous vuonna 2030 - skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista Maatalous vuonna 2030 - skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM (agr.) Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot