1/2007. maaliskuu mars

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2007. maaliskuu mars"

Transkriptio

1 1/2007 maaliskuu mars

2 Sairaalaviesti Sisältö Nro 1/2007 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Rolf Eriksson Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 4000 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kuvat Suomen Kuntaliitto Kansikuva Hannu Marjamaa Pohjois-Pohjanmaan shp Taitto Nina Palmu-Pietilä, Suomen Kuntaliitto Osoitteenmuutokset soster Pääkirjoitus: Lisää tuottavuutta 3 Ledare: Mera produktivitet 4 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat erikoissairaanhoitoko syypää ahdinkoon 5 Jussi Merikallio valittu johtajaksi Kuntaliittoon 7 Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspiiri on seudun PARAS-hankkeen ydintä 8 Tukipalvelujen uudelleenorganisointi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 9 Kontioniemestä tulee Kontiolinna. Asumisen, terveyspalvelujen, hemmottelun ja majoittumisen palvelukokonaisuus myös asuntoja tulomuuttajille 10 Uusi hankintalaki voimaan RAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmä hoitotyön resursoinnin johtamispäätösten perustana 14 Tietoa kuntien mielenterveyspalveluista 16 Kurkistus uutisen ja sen otsikon taakse. Yli neljä viidesosaa hyväksyy julkisten terveyspalvelujen ulkoistamisen kolme neljästä valmiita maksamaan hoidostaan enemmän 16 Pääkirjoituksen roiskaisu 19 Reaalisten nettomenojen rinnalle tarvevakioituja menotietoja 20 Kelan Terveyspuntarista tietoja kuntien ja sairaanhoitopiirien terveystilanteesta 22 Sosiaali- ja terveydenhuolto kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämien toimeenpanosuunnitelmien valmistelussa 22 Saapunutta postia 24 Seksuaalirikosten tutkintaan liittyvä näytteenottopakkaus on tilattavissa poliisin tekniikkakeskuksesta 24 Kuntien rahapula uhkaa syrjäyttää moniongelmaiset 24 Muutoksia sosiaali- ja terveysministeriön salassa pidettävien asiakirjojen tutkimuslupakäytäntöön 25 Erikoissairaanhoidon jonot lyhentyneet entisestään 25 Kansallinen terveyshanke panostaa viimeisenä vuotenaan terveyskeskustyöhön ja terveyden edistämiseen 26 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot sähköiseen käsittelyyn 26 Laki sähköisestä lääkemääräyksestä voimaan Varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten päivitetty 27 Määräraha lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon 28 Työryhmä ehdottaa TEOn toimivallan laajentamista 28 Metsätulon selvittäminen maksukyvyn mukaan määräytyvissä asiakasmaksuissa vuonna Efeko Oy, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta kevät Seuraava numero ilmestyy toukokuussa ISSN

3 Lisää tuottavuutta Keskustelu julkisen tuottavuuden parantamisesta on viime vuosina käynyt vilkkaana. Valtio on erillisellä ohjelmalla asettanut selkeitä tuottavuustavoitteita. Mittarina on käytetty henkilöstön vähentämistä, joka kohdistetaan alaan kuin alaan riippumatta siitä, onko kysymyksessä yliopisto vai hallinto. Tuleva työvoimapula on tietysti ollut eräs tavoitteiden asettamisen syy. Samat paineet kohdistuvat myös kuntasektoriin, jossa puolta kuntataloutta edustava sosiaali- ja terveydenhuolto on keskustelun ja tuottavuusvaatimusten kohteena. Monet selvitykset osoittavat, että erityisesti terveyskeskusten tuottavuus on laskenut viimeisten vuosien aikana lukuun ottamatta vuotta Terveyskeskuksia on puolustettu viittaamalla tutkimusmenetelmien puutteisiin. Erityisesti on korostettu sitä, että käytetyt tuottavuuden mittarit, kuten lääkärissäkäynnit eivät tarpeeksi hyvin kuvaa toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Tämä on totta, mutta parempaa mittaamisjärjestelmää ja parempia mittareita ei ole vielä käytössä. Tosiasiassa tiedämme kovin vähän terveyskeskuksen toiminnasta, koska toimintaa kuvaavia tilastotietoja on yllättävän vähän. Mittaamiseen sopivia järjestelmiä on olemassa ja niitä otettaneen vähitellen käyttöön. Tuottavuuden kohottaminen on haaste, johon on vastattava. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa tämä on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi. Taustalla on, kuten jatkuvasti korostetaan, tuleva työvoimapula. Kuntasektorilta poistuu henkilöä seuraavan vuoden kuluessa, mikä on noin 46 prosenttia kunta-alan työntekijämäärästä. Jos tuon poistuman vuoksi aukeavat työpaikat täytettäisiin, tulevasta työvoimasta 70 prosenttia pitäisi sijoittua kuntasektorille. Lisäksi huolta ja tuskaa lisää arvioitu ikäihmisten palvelutarpeen kasvu. Yhtälö on näin ilmaistuna tietysti mahdoton. Siksi tuottavuustavoite koskee mitä suurimmassa määrin myös kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Toimintaprosesseja uudistamalla ja ottamalla uusia työmenetelmiä käyttöön tulemme selviämään. Tähän tarvitaan tietysti kehittämistyötä. Uudet tekniikat ja teknologiat tulevat auttamaan meitä suuresti. Mutta hyvin koulutetut ja motivoituneet työntekijät ovat tietysti myös tulevaisuuden avaintekijät. Rolf Eriksson Sairaalaviesti 1/2007 3

4 Mera produktivitet De senaste åren har diskussionen om bättre effektivitet i den offentliga sektorn varit livlig. Staten har med ett separat program fastställt tydliga produktivitetsmål. Som mätare har använts personalminskningar, som riktas på alla branscher oberoende av om det är fråga om ett universitet eller en förvaltning. Naturligtvis har den kommande arbetskraftsbristen påverkat målsättningen. Samma press riktas även på den kommunala sektorn, där vården och omsorgen, som står för halva kommunalekonomin, är föremål för debatt och produktivitetskrav. Flera utredningar visar att särskilt hälsovårdscentralernas produktivitet har sjunkit under de senaste åren med undantag av år Hälsovårdscentralerna har försvarats med hänvisning till brister i undersökningsmetoderna. Man har i synnerhet betonat att de tillämpade produktivitetsmätarna, såsom läkarbesök, inte tillräckligt väl beskriver förändringarna i verksamheten. Detta är sant, men några bättre mätsystem eller mätare finns ännu inte att tillgå. I själva verket vet vi mycket lite om hälsovårdscentralernas verksamhet eftersom det finns överraskande lite statistik över verksamheten. Lämpliga system för mätning finns och stegvis torde sådana införas. Att öka produktiviteten är en utmaning som måste antas. I kommun- och servicestrukturreformen har detta lyfts fram som ett viktigt mål. Som så ofta betonats, bottnar detta i den framtida arbetskraftsbristen. Från kommunerna avgår personer under de följande åren, vilket är ca 46 % av personalstyrkan i kommunsektorn. Om alla de befattningar som blir lediga på grund av den naturliga avgången tillsattes skulle 70 % av den framtida arbetskraften behöva placeras inom kommunsektorn. Ytterligare ett plågsamt problem är den beräknade ökningen av de äldres servicebehov. Ur denna synpunkt verkar ekvationen naturligtvis omöjlig. Därför berör produktivitetsmålet i allra högsta grad även den kommunala vården och omsorgen. Genom att lägga om verksamhetsprocesserna och införa nya arbetsmetoder kommer vi att klara jobbet. Detta kräver förstås utvecklingsarbete. Ny teknik kommer att vara till stor hjälp för oss. Men även en välutbildad och motiverad personal är en av framtidens nyckelfaktorer. Rolf Eriksson 4 Sairaalaviesti 1/2007

5 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat erikoissairaanhoitoko syypää ahdinkoon Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen osana julkistettiin tammikuussa ne 15 kuntaa, jotka joutuivat erityistarkastelun kohteeksi (lain 9 ). Asiaa on uutisoitu, syitä on esitetty ja asukkaita on kuultu. Terveydenhuollon tarvevakioidut menot osoittavat, että terveydenhuolto ja erityisesti erikoissairaanhoito eivät ole väitteistä huolimatta keskeisin syy näiden kuntien talouden kurimukseen ainakaan kun niitä verrataan muihin kuntiin. Perusterveydenhuollon rakenteet ovat runsaan 30 vuoden takaa. Erikoissairaanhoidon rakenteet ovat monilta osin vanhempaa perua, vaikka sairaanhoitopiirit ovat niitä merkittävästi rustanneet uusiksi. Seuraava poiminta kunnat.netistä kertoo pelkistetysti asian olennaisen sisällön. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen osana erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät mahdollisuutensa turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Kriteereiden raja-arvot tullaan määrittelemään valtioneuvoston asetuksella. Asetusluonnoksessa kriteereinä ovat seuraavat Tilastokeskuksen laskentaperusteet: vuosikate tuloveroprosentti lainamäärä taseeseen kertynyt alijäämä omavaraisuusaste suhteellinen velkaantuneisuus. Kunnan palvelukykyä selvitetään joko pelkän taseeseen kertyneen alijäämän johdosta, joka on poikkeuksellisen korkea tai kasvanut tai silloin kun kaikkien tunnuslukujen raja-arvot ylittyvät. Heikossa taloudellisessa asemassa olevia kuntia on seulottu vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätösten mukaan. Tarkemmat tunnuslukujen raja-arvot annetaan asetuksella ennen helmikuun puoliväliä. Näiden kriteerien perusteella sisäasiainministeriö otti selvitysmenettelyn piiriin tammikuussa seuraavat 15 kuntaa: Enontekiö, Karjaa, Keminmaa, Kestilä, Lehtimäki, Leivonmäki, Muonio, Pelkosenniemi, Puolanka, Puumala, Rantsila, Rääkkylä, Utajärvi, Utsjoki ja Ylivieska. Näiden lisäksi neljä muuta kuntaa olisi täyttänyt ehdot ilman niiden tulevaa kunta- liitosta vuoden 2007 alussa. Näiden kuntien asukkaita, päätöksentekijöitä ja johtajia on listan julkistamisen jälkeen haastateltu ja mielipiteitä uutisoitu. Terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon menot tuotiin tuttuun tapaan eräänä syynä näiden kuntien vaikeaan taloudelliseen asemaan. Uutisoinnissa tämä nousi esille kuntien tulojen supistumisen rinnalla. Onko asia noin? Mitä muuta näissä kunnissa on tapahtunut? Näiden kuntien tilannetta voidaan taustoittaa muutamin keskeisin tiedoin. Edellä mainittujen ohella joukko muita kuntia oli lähellä kriteerejä ja joutua listalle. VÄESTÖN SUURET MUUTOKSET Näiden 15 kunnan osuus koko maan väestöstä oli 1,09 % Näistä 8 kunnan väestön määrä on vähentynyt 30 vuodessa enemmän kuin viidenneksen ja kolmessa (Puolanka, Pelkosenniemi ja Rääkkylä) enemmän kuin kolmanneksen. Tuo 30 vuotta on hyvä vertailujänne, sillä 1970-luvun puolivälissä rakennettiin kiivaasti maahan terveyskeskusjärjestelmää. Mitoitukset olivat ja osin ovat tuolta ajalta. Näistä kunnista väestöltään voimakkaasti kasvaneita ovat Keminmaa ja Ylivieska sekä hieman hitaammin kasvanut Karjaa. Väestö on Ylivieskaa ja Keminmaata lukuun ottamatta vanhempaa kuin maassa keskimäärin. Leivonmäellä, Puumalassa ja Rääkkylässä 65 vuotta täyttäneiden osuus on enemmän kuin neljännes. Vanhusten osuuden suuruudessa Leivonmäki on kuntien joukossa noin sijalla 10. Luhangalla, Kuhmoisissa ja Suomenniemellä on suhteellisesti ottaen eniten 65 vuotta täyttäneitä. Väestön ikärakenteen muutos näkyy 65 vuotta täyttäneiden osuuden merkittävänä kasvuna useimmissa näistä kunnista. TARVEVAKIOIDUIN MENOIN VERTAILU Terveydenhuollon menojen vertailussa on tärkeää ottaa huomioon kuntien erilaisten väestöjen erilaiset tarpeet. Stakesin tarvevakioidut menot ovat käyttökelpoisia tässä tarkastelussa. Niitä silmäillessä on syytä muistaa, että tarvevakioitujen menojen pohjana ovat kunnan pussista maksetut menot, jotka on vakioitu tarvetekijöillä. Mukana ei ole esimerkiksi työterveyshuollon menoja, jotka kompensoivat mm. terveyskeskuspalvelujen käyttöä. Korkea työllisyysaste ja hyvin järjestetty työterveyshuolto näkyvät suhteel- Sairaalaviesti 1/2007 5

6 Taulukko 1. Vaikean taloudellisen aseman kunnat Väestön määrät ja 65 vuotta täyttäneiden osuudet 1975, 1990 ja 2005 Vuosi Vuosi Vuosi Asukasluvun asukasluku % asukasluku % asukasluku % %-muutos yht yht yht KOKO MAA , , ,0 11,3 Enontekiö , , ,6-12,5 Karjaa , , ,2 10,4 Keminmaa , , ,2 27,4 Kestilä , , ,7-29,8 Lehtimäki , , ,4-21,1 Leivonmäki , , ,6-29,1 Muonio , , ,4-13,9 Pelkosenniemi , , ,7-36,7 Puolanka , , ,6-39,2 Puumala , , ,1-28,5 Rantsila , , ,9-22,1 Rääkkylä , , ,4-34,4 Utajärvi , , ,2-19,5 Utsjoki , , ,7-5,2 Ylivieska , , ,1 23,7 Yht % koko maan väestöstä 1,30 1,25 1,09 Lähde: Altika, Tilastokeskus. lisesti pienempinä kunnan kansanterveystyön palvelujen käyttönä ja menoina. Mukana ei myöskään ole yksityissektorin käyttö, jota rahoitetaan osin Kelan kautta. Noin rajaten tilannetta voidaan arvioida seuraavasti: Kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon yhteensä tarvevakioidut menot ovat kuudessa vaikean taloudellisen aseman kunnassa suuremmat kuin maassa keskimäärin ja yhdessä samansuuruiset kuin koko maassa. Kansanterveystyön tarvevakioidut menot ovat olleet 11 vaikean taloudellisen aseman kunnassa suuremmat kuin maassa keskimäärin. Jos pohjoisimmat Lapin kunnat omine erityistekijöineen kuten hyvin pitkät etäisyydet jättää ulkopuolelle tarkastelun, ei ole ihme, että esimerkiksi Puolangan, Kestilän, Puumalan ja Rantsilan tarvevakioidut menot ovat suuremmat kuin maassa keskimäärin. Niiden asukasluvut ovat nykyään enemmän kuin neljänneksen pienemmät kuin terveyskeskusten rakentamisten aikaan 1970-luvun puolivälissä. Sinällään pitkien matkojen päässä toimiva terveyskeskus ja terveydenhuolto aiheuttavat pienen väestöpohjan kunnalle suurempia kustannuksia. Erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot olivat vuonna 2005 vain Karjaalla suuremmat kuin maassa keskimäärin. Valtaosassa näistä kunnista erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot ovat muihin kuntiin verrattuna pienet. Lapin taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat ovat tarvevakioiduilta menoiltaan kalliita Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkuntien joukossa. Tarvevakiointi ei sinällään korjaa Lapin poikkeuksellisia oloja eikä erityisesti Ylä- ja Koillis-Lapin pitkiä etäisyyksiä. Muiden sairaanhoitopiirien taloudellisissa vaikeuksissa olevat kunnat eivät ole tarvevakioiduin menotiedoin sairaanhoitopiirinsä muihin jäsenkuntiin verrattuina kalleimpien joukossa. Miten kustannusten suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi vaikeudet saada lääkäreitä ja muuta erikoiskoulutettua ammattihenkilöstöä näiden kuntien terveyskeskusten palvelukseen ja siitä maksettava ylimääräinen hinta? Tätä tarvevakiointi ei ota huo mioon. Myös näiden kuntien asukkailla on oikeus saada sairaanhoidon palvelut hoitotakuun mukaisesti. ERIKOISSAIRAANHOITO TAI TERVEYDENHUOLTO EIVÄT SYYPÄITÄ Edellä esitettyjen tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että erikoissairaanhoito pelkästään tai edes terveydenhuolto yhteensä eivät ole syypäitä näiden kuntien erityisen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Monien muiden kuntien terveydenhuollon tarvevakioidut menot ovat selvästi suuremmat. Varmaankin osassa näistä kunnista on suhteessa kysyntään ja tuotantoon vanhentuneet ja ylimitoitetut rakenteet. Niitä ollaan jo purkamassa. Näin käynee mm. Puumalassa, joka laittoi terveydenhuollon hallinnon ja rakenteet uusiksi. Näiden 15 kunnan on käytävä palvelurakenteensa läpi ja turvattava palvelut 6 Sairaalaviesti 1/2007

7 Taulukko 2. Terveydenhuollon tarvevakioidut menot vuonna PTH = perusterveydenhuolto, ESH = erikoissairaanhoito PTH ESH PTH + ESH Kunta Shp indeksi koko maa indeksi koko maa indeksi koko maa keskimäärin = 100 keskimäärin = 100 keskimäärin = 100 Enontekiö LAP Karjaa Karis HUS Keminmaa LP Kestilä PP Lehtimäki EP Leivonmäki KS Muonio LAP Pelkosenniemi LAP Puolanka KAI Puumala ES Rantsila PP Rääkkylä PK Utajärvi PP Utsjoki LAP Ylivieska PP Lähde: STAKES, CHESS asukkailleen. Tosin saman joutuu tekemään moni muukin kunta, vaikkei ole listalle joutunutkaan. Hyvin helposti ulkopuolinen myös tässä erikoissairaanhoito on nimetty tai nimetään kunnan ahdingon aiheuttajaksi, vaikka hieman tarkemmin tarkasteltuna kunnan erikoissairaanhoidon tarvevakioidut menot ovat muihin kuntiin verrattuna hyvin kohtuulliset. Jos kunnan tulot ovat aikaisempaan verrattuna olennaisesti pienentyneet osittain tai kokonaan merkittävien rahoituksen rakennemuutosten vuoksi, kunta on joutunut ja joutuu tulojen takia vaikeaan taloudelliseen asemaan myös kohtuullisin terveydenhuollon menoin. Kun kunnan pussin pohja paistaa tai kun kunta joutuu elämään osin velaksi, silloin mm. hoitotakuun velvoitteet ja niistä aiheutunut palvelujen kysynnän kasvu tuntuvat kohtuuttomalta menojen lisäykseltä. Näin vaalien alla kuntien taloutta on taas luvattu parantaa. Palvelujen järjestämisessä menojen ohella tärkeitä ovat järjestäjän tulot. Näiden 15 kunnan terveydenhuollon menojen osuus on runsas prosentti kuntien terveydenhuollon menoista. PARAS-hankkeen tavoitteena on turvata sairaanhoidon palvelut myös näiden 15 kunnan asukkaille. Jussi Merikallio valittu johtajaksi Kuntaliittoon Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtajaksi on valittu VTM Jussi Merikallio, 46. Hän on toiminut Lohjan kaupungin perusturvajohtajana vuodesta 2004 ja sitä ennen eri tehtävissä Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Jussi Merikallio aloittaa Kuntaliitossa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön nykyinen johtaja Rolf Eriksson on jäämässä eläkkeelle kevään kuluessa. Sairaalaviesti 1/2007 7

8 Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspiiri on seudun PARAS-hankkeen ydintä Pekka Honkanen, projektipäällikkö Länsi-Pohjassa on noin asukasta, kuusi jäsenkuntaa, kuusi terveyskeskusta sekä sairaanhoitopiiri, jolla on keskussairaala ja Keroputaan psykiatrinen sairaala. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää mm. palvelutoimintaa kuntien vapaaehtoisena yhteistyönä. Kehittämiskeskuksen organisoima SOTEPI -hanke on hyvässä menossa ja on hyvin merkittävä seudun tulevaisuudelle. Vuonna 2005 käynnistyneen kunta- ja palvelurakennehankkeen myötä myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio) päädyttiin pohtimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä seutukunnallisena yhteistyönä. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamiseen tähtäävä SOTEPI-hanke käynnistyi Projektipäällikkö ja projektisihteeri aloittivat työnsä elokuun alusta. Yhteistyötä oli tiivistetty alueella jo tätä ennen. Mm. PERES-hankkeessa rakennettiin pohja useammalle palvelulinjalle. HYVI-hankkeen tuloksena perusterveydenhuollolla on yhteinen aluetietojärjestelmä. SOTEPIssa hyödynnetään näiden hankkeiden aikaansaannoksia, mutta samalla pyritään kokonaisvaltaisempiin muutoksiin. Hankkeen tavoitteena on, että alueen kuntien erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi kuuluvat hallinnollisesti samaan organisaatioon. Toiminnan organisointia sekä tarkoituksenmukaisten hoito- ja palveluketjujen rakentamista varten on perustettu 10 työryhmää, joihin kuuluu yhteensä noin 150 henkilöä. Lisäksi kaksi PERES-hankkeen aikaista työryhmää, hammashuolto ja työterveyshuolto, ovat jatkaneet työtään entisessä kokoonpanossaan. Aiemmin aloitettu Sateenkaarihanke, jossa selvitetään sosiaalityön erityispalvelujen alueellista toteuttamismallia, on kytketty SOTEPI-hankkeeseen mukaan. SOTEPI-hankkeessa toimineet työryhmät ovat perehtyneet oman alueensa toimintakäytäntöihin ja resursseihin. Ne ovat valmistelleet erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistäviä, potilas- ja asiakaslähtöisesti toimivia, hoito- ja palvelulinjoja sekä antaneet perustellut esityksensä siitä, mitä toimintoja on tarkoituksenmukaista järjestää sosiaali- ja terveyspiirin kautta. Nämä toimenpiteet muodostavat SOTEPI-hankkeen ensimmäisen vaiheen. Niiden pohjalta on määritelty tulevan sosiaali- ja terveyspiirin suuntaviivat seuraavasti: 1. Kunnille esitetään kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämistä sosiaali- ja terveyspiirin järjestettäväksi. 2. Sosiaali- ja terveyspiiri muodostuu neljästä tulosryhmästä: hallintopalvelut, perhepalvelut, yhteiset terveyspalvelut ja vanhusten palvelut. Tulosryhmät jakaantuvat tulosalueisiin ja nämä edelleen tulosyksiköihin. 3. Sosiaali- ja terveyspiirin rahoitusmalli on menoosuusmalli, jossa kuntien maksuosuuksien määräytymisen perusteena käytetään kolmen edellisen vuoden todellisia menoja. 4. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamismenettelyä ei ole vielä päätetty. Vaihtoehtoina mietitään sosiaali- ja terveyspiirin perustamista joko muuttamalla nykyisen sairaanhoitopiirin perussopimusta tai uuden kuntayhtymän perustamista fuusioitumalla. SOTEPI-hankkeelle on toistaiseksi saatu rahoitus huhtikuun loppuun asti. Sosiaali- ja terveysministeriölle on tehty hakemus uuden valtionavustuksen saamiseksi. Jatkohankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat suunnittelu-, seuranta- ja sopimusjärjestelmän kehittäminen, asiakas- ja potilaslähtöisten hoito- ja palvelulinjojen luominen ja näiden pohjalta kehitettyjen hoitokäytäntöjen juurruttaminen jokapäiväiseen työhön. 8 Sairaalaviesti 1/2007

9 Tukipalvelujen uudelleenorganisointi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Kari Hassinen, sairaanhoitopiirin johtaja, Kymenlaakson shp Kymenlaakson sairaanhoitopiiri on parantanut tuottavuuttaan ja tehokkuuttaan organisoimalla valtaosan tukipalveluistaan uudella tavalla. Tämän vuoden alusta siirtyivät kirjanpito, laskutus ja palkanlaskenta seudulliselle osakeyhtiölle. Jatkoa seuraa ensi vuoden alussa, jolloin hankinta-, varastointi- ja logistiikkatehtävät siirtyvät yhteishankintayksikköön. Henkilökuntaa on siirtynyt uusien organisaatioiden palvelukseen satoja. Näin sairaanhoitopiiri on toteuttanut PARAS-hanketta jo vuosia. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on kolme sairaalaa. Kotkassa sijaitsee Kymenlaakson keskussairaala, Kuusankoskella Kuusankosken aluesairaala ja samassa pihapiirissä vuonna 2006 käyttöön otettu Kymenlaakson psykiatrinen sairaala. Sairaalat on organisoitu sairaanhoitopiirissä toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisiksi tulosalueiksi, joiden pääsisältö on erikoissairaanhoito. Tällä ratkaisulla johtaminen kohdistetaan kliiniseen työhön. Johtamisfilosofian ydin on siinä, että sairaalan pääprosessi on potilaan hoito, jossa tarvittava työ ja palvelut on tuotteistettu tarkoituksenmukaisiksi osakokonaisuuksiksi. Sairaalat hankkivat tarvitsemansa tukipalvelut kuntayhtymän omilta tukipalveluja tuottavilta organisaatioilta. TUKIPALVELUT UUSIKSI Sairaanhoitopiirin alkuvuosina kaikilla sairaaloilla oli omat tukipalvelunsa. Sairaanhoitopiiri on määrätietoisesti kehittänyt tukipalvelut piirikohtaisiksi organisaatioiksi. Lähtökohtana on ollut luoda konsernirakenne. Siinä sairaalat muodostavat päätoimialueen ja tukipalvelut on järjestetty yksiköihin, jotka myyvät palvelujaan sairaaloille ja maakunnan julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Sairaanhoidon palvelut on organisoitu liikelaitoksiksi. Muut tukipalvelut on yhtiöitetty. Osa tukipalveluorganisaatioista on yhtiöitetty yhdessä jäsenkuntien kanssa. Laboratorio- ja radiologiapalvelut tuotetaan Kymenlaakson sairaalapalvelut -liikelaitoksessa. Liikelaitos vastaa myös apuvälinepalveluista ja välinehuollosta. Liikelaitokseen on organisoitu myös infektioyksikkö, joka vastaa koko sairaanhoitopiirin alueella infektioiden torjuntatyöstä. Liikelaitos vastaa jo pääosin terveyskeskusten laboratorio- ja radiologiapalvelujen tuottamisesta. Lääkehuoltopalvelut tuotetaan Kymenlaakson sairaala-apteekissa, joka on oma liikelaitos. Liikelaitos vastaa pääosin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon lääkehuollon palveluista. Myös alueen varuskunnat käyttävät apteekin palveluja. Tietopalvelut on kokonaan ulkoistettu Medi-It Oy:lle, jonka pääomistaja on Kymenlaakson sairaanhoitopiiri. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri omistaa myös yhtiön osakkeita. Yhtiö järjestää koko Kaakkois-Suomen julkiselle terveydenhuollolle palvelun yhteisenä tietojärjestelmänä, johon sisältyy potilaskertomus, laboratoriojärjestelmä sekä radiologiset järjestelmät. Myös raportointipalvelut tuotetaan yhteisesti. Järjestelmä kattaa tällä hetkellä yhtä terveyskeskusta lukuun ottamatta koko maakunnan. Kiinteistöistä, isännöinnistä ja rakennuttamisesta vastaa sairaanhoitopiirin kokonaan omistama tytäryhtiö. Kuntayhtymä omistaa sairaalarakennukset, mutta asunnot ja kiinteistöihin liittyvät palvelut, ml. laitehuolto, ovat yhtiön vastuulla. Toimitilojen kulut toteutuvat yhtiölle maksettuina vuokrakuluina. Isommat hankkeet kuntayhtymä rahoittaa investointeina. Monen sairaanhoitopiirin tapaan kuntayhtymällä on tytäryhtiö, joka vastaa sairaanhoidossa tarvittavista tekstiilipalveluista. Pesulayhtiö ostaa, huoltaa ja vuokraa tekstiilit yksiköille. Sairaaloiden ravintohuolto on ulkoistettu Kotkan kaupungin tytäryhtiölle, joka vastaa kaupungin ja sairaanhoitopiirin palveluista. Sairaanhoitopiiri omistaa Kymijoen ravintopalvelut Oy:stä kolmanneksen. Kotkan kaupungin liikelaitos Kymijoen työterveys on vastannut sairaanhoitopiirin työterveyshuollosta sen jälkeen, kun oma työterveyshuolto liitettiin kaupungin liikelaitokseen. Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa Seutulaskenta Oy, joka vastaa sairaanhoitopiirin kirjanpidosta, laskutuksesta ja palkanlaskennasta. Yhtiö on Kotkan kaupungin tytäryhtiö, mutta sen omistajia ovat lisäksi sairaanhoitopiiri, Pyhtään kunta ja alueen koulutuskuntayhtymä. Pitkäaikainen talousjohtajamme Vesa Valtonen jäi vuoden vaihteessa eläkkeelle. Helena Kinnunen, joka aikaisemmin toimi sairaanhoitopiirin laskentapäällikkönä, aloitti talousjohtajan tehtävissä vuoden alusta. Hänen lisäkseen sairaanhoitopiirin palveluksessa on vain kaksi päätoimista laskentatoimen ammattilaista. Henkilökuntaa siirtyi uusiin organisaatioihin runsaasti. Liikelaitoksiin siirtyneitä on 290 ja sairaanhoitopiirin omiin tytäryhtiöihin siirtyneitä on 97. Sen lisäksi Kotkan kaupungin tytäryhtiöihin, joissa sairaanhoitopiirillä on vähemmistöosakkuus, on siirretty yhteensä 80 henkilöä eli osakeyhtiöihin yhteensä 177. Sairaalaviesti 1/2007 9

10 Vesa Valtonen totesi kolleegoilleen lähettämässään viestissä sattuvasti: Olen siis Kymenlaakson shp:n linjaa jatkaen ulkoistanut itseni tarpeettomaksi; tosin henkilökohtainen eläkeikäkin tulee vastaan. LOPUKSI Olen monissa yhteyksissä arvioinut, että uudet järjestämistavat ovat selkeästi lisänneet kustannustietoisuutta ja työtyytyväisyyttä. Alkuvuosien jälkeen näyttää myös siltä, että yhteistyö saa aikaan myös kustannussäästöjä. Konsernimalli ei tietenkään ole ongelmaton. Työtä on tehtävä jatkuvasti, jotta organisaatioille asetetut tavoitteet saadaan aikaiseksi. Edellä esitetyn konseptin mukaisia uusia ratkaisuja on työstettävänä ja tulossa. Kontioniemestä tulee Kontiolinna Asumisen, terveyspalvelujen, hemmottelun ja majoittumisen palvelukokonaisuus myös asuntoja tulomuuttajille Kansallisesti ja pohjoiskarjalaisittainkin ainutlaatuisissa Höytiäisen rantamaisemissa sijaitseva entinen Kontioniemen sairaala, 24 hehtaarin maa-alue ja linnamainen arvokas hehtaarien rakennuskanta on muotoutumassa palvelukokonaisuudeksi, jonka nimenä on Kontiolinna. Alueelle tulee henkilön toimiva yhteisö, joka koostuu alueelle sijoittuvista asukkaista ja palveluja tarjoavien yritysten henkilökunnasta. Kokonaisuus rakentuu ainutlaatuisen ympäristön ja luonnon, uljaan rakennuskannan sekä alueen vapaa-aikapalvelujen pohjalle: golf-kenttä, hiihto- ja lenkkeilymaastot sekä Höytiäinen ja Koli. Itsenäisen Suomen toisella vuosikymmenellä, 1920-luvun lopulla rakennettu Kontioniemen parantola on säilyttänyt uljaan linnamaisen olemuksensa Höytiäiseen pistävällä jäkäläkankaiden ja mäntymetsien niemellä. Parantola toimi sotasairaalana , kunnostettiin keskussairaalan käyttöön 90-luvulla juuri ennen kuin sairaanhoidon kuntainliitto päätyi luopumaan siitä. Kaupalla koko historiallinen rakennuskanta ja 24 hehtaarin maa-alue siirtyi yksityiseen omistukseen. Kontioniemi-projektille on valmistumassa strategia sairaala-alueen uudelle käytölle. Hankkeen taustavoimina ovat Kontiolahden kunta, Pohjois-Karjalan liitto, EU sekä alueen omistaja. Muutamassa kuukaudessa Kontiolinna-visiot ovat alkaneet saada lihaa luiden ympärille. Projektin vetäjinä toimivat Jouko Martiskainen ja Juhani Kemppi. Alueen ympäristö ja rakennuskanta ovat ainutlaatuiset. Nyt tehtävänä on tuotteistaa tämä kokonaisuus. Rakennusten saneeraustarve on pieni ja ympäristö niin ainutlaatuinen, että kaikki on tehtävä sen ehdoilla, Kemppi pohtii. Yleishahmotelma Kontioniemen tulevaisuudesta on jo muotoutunut, kokonaisuuden rakentamisessa tarvitaan maakunnallisuutta. Toteutus palvelee koko maakunnan vetovoimaisuutta. Kontioniemi-projektin vetäjä Juhani Kemppi esitteli linnamaisen päärakennuksen sekä koko entisen rakennuskannan, ympäristön, asuntojen ja monipuolisten palvelujen varaan suunniteltua Kontioniemen tulevaisuutta Pohjois-Karjalan liiton Imago 2006-ohjelman projektipäällikölle Reijo Mujeelle (oik.). LINNAMAISUUS KOROSTUU Alueen suuri rakennuskanta antaa rajattomasti mahdollisuuksia. Päärakennuksen vieressä oleva asuntola kunnostetaan asunto-osakeyhtiö Impilinnaksi, siihen tulee 24 asuntoa 1 h 4h + k, jokaiseen sauna, parketit ja näkymät Höytiäiselle. Rakennuksessa on ennestään ollut mm. lääkäreiden asuntoja. Sähköt ja lvi uusitaan. Korkeatasoiset asunnot joko myydään tai vuokrataan. Tulijoita on Kempin mukaan jo nyt, talo palvelee myös maakunnan tulomuuttajia. Linnamaisessa päärakennuksessa on viidessä kerroksessa hehtaarin verran tiloja, rakennuksen ylväyttä pyritään vaalimaan kaikissa muutostöissä, saneeraus- 10 Sairaalaviesti 1/2007

11 tarvetta vähentää 90-luvun mittava kunnostus. Rakennukseen on määrä tulla asuin-, majoitus- ja palvelutiloja ihmiselle ja työpaikkoja palveluja toteuttamaan työntekijää. Ylin kerros on varattu yksityissairaalatoimintoja varten, kerroksessa on jo mm. täysi leikkaussali-infrastruktuuri ja -ilmastointi. Kerroksen tilat antavat mahdollisuuden mittavalle vastaanotto- ja sairaalatoiminnalle. 5. kerros olisi siis sairaala- ja terveydenhoitokerros. 4. kerros toimisi palveluasuntokerroksena, asukkaat voisivat olla sellaisia, jotka vielä pystyvät kuntonsa puolesta autettuna itsenäiseen asumiseen. Korkeatasoisista kodeista on näkymät Höytiäiselle. Palveluista huolehtimaan tarvittaisiin hoitokotiyrittäjä. 3. kerrokseen tulee neliömetrin maisemahuoneistoja, joissa huomioidaan asumisen esteettömyys ja turvallisuus. Talon palvelut ja aktiviteetit ovat asukkaiden käytössä. 2. kerros olisi hotellikerros, suunnitelmissa on majoitustilat noin sadalle, noin 30 hotellihuonetta loistavissa tiloissa. Käyttäjinä olisivat alueen golfarit, ampumahiihtäjät, matkailijat, talossa kurssitettavat sekä lähialueen yritysasiakkaat. 1. kerros olisi palvelukeskittymän, vastaanoton, opastuksen, ravintoloiden, pankkien, elintarvike, kampaamon, informaation, turvapalveluiden, kurssitoiminnan keskuksena. Kellarikerros on varattu fysikaalisen hoidon, vaihtoehtohoidon ja hemmottelun palvelukokonaisuudeksi allasosastoineen. Kokonaisuutta leimaisi elinkaariajattelu: Impilinnasta voisi siirtyä kunnon ja toivomusten mukaiseen kerrokseen Kontiolinnaan. Tällaisia aktiivikotihankkeita on vireillä niin maailmalla kuin meillä Suomessakin monia, kysyntää ja tarvetta on, Kemppi tiivistää. Asukkaiden ja asiakkaiden henkistä aktiviteettia palvelevat alueelle tuotavat kulttuuri- ja käsityöpalvelut. Kaikki päärakennuksen toiminnot rakentuisivat joko omistus tai vuokrapohjalle, kullekin palvelulle olisi omat yrityspohjaiset tuottajansa. Yleisajatuksena on senioriasuminen ja yrityspohjainen monipuolinen palvelutoiminta. MAAKUNNALLISUUTTA TARVITAAN Kontioniemen uusi uljas tulevaisuus rakentuisi yksilön elinkaariajattelun, terveyden ja virkistyksen pohjalle. Virkistyspalvelukeskittymä palvelisi myös koko seutukuntaa ja maakuntaa. Virkistyspalvelujen runkona olisi mm. golf, Kolin palvelut, murtomaahiihdon ja yleensä luonnossa liikkumisen kasvava suosio on otettu huomioon. Läheisen ampumahiihtostadionin käyttäjien palveluunkin on suunnitelmissa varauduttu. Virkistyspalvelujen käyttäjät olisivat Impilinnan ja Kontiolinnan asukkaat ja asiakkaat, kontioniemeläiset, mutta myös lähikuntien asukkaita sekä matkailijoita. Kontioniemen rannat mahdollistavat lisäksi monenlaiset aktiviteetit ja virkistyskäytön, alueella on loistavat lenkkeilypolut ja monenlaisia mahdollisuuksia mm. saunojen ja rannan käyttöön, aina avantouinnista sairaanhoitopiirin entisen edustussauna-alueen tilauskäyttöön. Teksti: Vesa Korhonen Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/tulomuuttopalvelut Vastaava toimittaja: Reijo Muje, puh Sähköposti: Verkkolehti: tuutsie.fi Uusi hankintalaki voimaan Eduskunta on hyväksynyt tammikuussa 2007 julkisia hankintoja koskevat uudet lait, jotka perustuivat hallituksen esitykseen 50/2006. Näistä keskeisin on laki julkisista hankinnoista, jäljempänä hankintalaki. Samanaikaisesti hankintalain kanssa hyväksyttiin rinnakkaislakina erityisalojen hankintalaki eli laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista. Lait tulevat voimaan ja ne koskevat tämän jälkeen aloitettuja hankintamenettelyjä. Laeilla kumotaan vuodesta 1994 voimassa ollut hankintalaki (1505/92). Hankintalakiin sisältyy uutena käsitteenä kansallinen kynnysarvo. Hankinnat jaetaan niiden taloudellisen arvon mukaan kolmeen ryhmään, kansalliset kynnysarvot alittaviin, kansalliset kynnysarvot ylittäviin ja EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Hankintalakia ei sovelleta kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin. Vaikka hankintalainsäädäntö on kokonaisuudessaan uudistunut ja lakiteknisesti muuttunut, hankintatoiminnan keskeiset periaatteet hyvän hankintatavan osalta säilyvät lähes ennallaan. Hankintayksiköiden on vastaisuudessakin käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet sekä kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Suomen Kuntaliitto julkaisee kuntien yleisen hankintaohjesuosituksen maaliskuun aikana. Sillä korvataan viimeksi vuonna 1998 päivitetty suositus. Sairaalaviesti 1/

12 Kuntien ja kuntayhtymien on syytä laatia ja hyväksyä tämän pohjalta omat yleiset hankintaohjeet käytännön toimintaohjeiksi täydentämään hankintalakia käytännön soveltamistilanteita varten. Liiton toimesta uusitaan vuoden 2007 aikana lukuisia erityistoimialoja varten laadittuja hankintaohjeita. Ennen niiden uusimista hankintayksiköiden on kullakin toimialalla otettava huomioon uuden hankintalain tuomat uudistukset. KANSALLISET KYNNYSARVOT UUTENA KESKEISENÄ TIENVIITTANA Kansallisen kynnysarvon suuruus on tavara- ja palveluhankinnoissa euroa, sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluhankinnoissa euroa ja urakoissa euroa. Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia eikä näistä päätöksistä voida hakea muutosta markkinaoikeudelta. Näiden hankintojen kohdalla tulee kuitenkin käytännössä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää markkinoita ja toimia yleisten hyvien hankintaperiaatteiden mukaisesti. Kansallinen kynnysarvo ei merkitse vain edellä mainittu helpotusta hankintayksiköille. Kansallisen kynnysarvon ylittävien, mutta perinteisten EU kynnysarvojen alittavien hankintojen kohdalla niistä tulee ilmoittaa kansallisesti julkisten hankintojen ilmoituskanavalla (ilmoitusporttaali), jota vastaisuudessa kutsutaan HILMA-kanavaksi. HANKINTAYKSIKÖIDEN VÄLISET HANKINNAT (IN HOUSE-HANKINNAT) Uuteen lakiin sisältyy Euroopan yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (tapaukset Teckal, C-107/98 ja Stadt Halle, C-26/03) perustuen säännös ns. sidosyksikköhankinnoista (in house), joka selventää osittain lain tulkintaa. Sen mukaan sidosyksiköiden välisiä hankintoja ei tarvitse vastaisuudessakaan pääsääntöisesti kilpailuttaa, mikäli laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Sidosyksikköhankinnat korostuvat hankinnoissa, jotka tehdään kuntakonserniin kuuluvien hankintayksiköiden välillä. Sidosyksikköhankintoja koskeva säännös liittyy myös kuntien yhteistoiminnan edellytyksiin. Asian tarkempi sääntely hankintalaissa oli esillä lakia valmisteltaessa ja eduskunnassa käsiteltäessä. Asiaa koskevat tarkentavat ehdotukset eivät kuitenkaan tulleet hyväksytyiksi. Kuntien yhteistoiminnan oikeudellisia edellytyksiä palveluiden tuottamisessa on käsitelty tarkemmin mm. kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevilla www-sivuilla, -> Kunta- ja palvelurakenneuudistus -> Yhteistoiminta-alue -> Isäntäkuntamalli -> Dokumentit: Ohje isäntäkuntamallista kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. 12 Sairaalaviesti 1/2007 YHTEISHANKINNOISTA ERITYISSÄÄNNÖS Kunnat ja kuntayhtymät ovat toteuttaneet hankintojaan myös yhteishankintoina erilaisten hankintarenkaiden puitteissa. Hankintarenkaita on lähes kaikissa seutukunnissa. Kuntien hankintayhteistyötä ei ole aikaisemmalla hankintalailla lainkaan säädelty. Uuteen hankintalakiin sisältyy erityissäännös yhteishankintayksiköistä, joka selkeyttää yhteishankintayksiköiden asemaa. Yhteishankintayksiköitä voivat perustaa vain julkiset hankintayksiköt. Uusi säännös ei estä aikaisempien yhteistoimintamuotojen käyttämistä. Uuden hankintalain tarkoittama yhteishankintayksikkö voisi muiden hankintayksiköiden puolesta kilpailuttaa sellaisia hankintoja, jotka ovat tarpeellisia useille hankintayksiköille. Näin voidaan keskittää kilpailuosaamista ja saada kokoon suuria hankintavolyymejä. Yhteishankintojen toteuttamisen tarve korostuu erityisesti määrältään suurissa tavarahankinnoissa ( ns. massatavarahankinnat ) ja palveluhankinnoissa, joissa eri hankintayksiköillä on samankaltaiset tarpeet. Räätälöidyt hankkeet toteutetaan jatkossakin yleensä yksittäisinä kilpailutettavina tapahtumina. Valtakunnallisesti toteutettaviin yhteishankintoihin voisivat kuulua kuntakenttää yhteisesti palvelevat itc-hankinnat, energiahankinnat yms. lukuisia hankintayksiköitä palvelevat samankaltaiset hankinnat. HANKINTAMENETTELYISSÄ JATKUVUUTTA JA UUTTA ILMETTÄ Uudessa hankintadirektiivissä on omaksuttu kaikki aikaisemmat hankintamenettelyt. Uusina hankintamenettelyinä mainittakoon kilpailullinen neuvottelumenettely ja puitejärjestely. Rajoitetun menettelyn ollessa vaativissa hankkeissa (monipuoliset palveluhankinnat ja urakoitsijoiden valinnat) yleisin hankintamuoto, uusi laki tuo hankintayksiköille konkreettisen osittain uuden lisätehtävän, kilpailusta pois sulkemisen. Tämä on EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa uusi velvollisuus aikaisempaan käytäntöön verrattuna. Tarjoajakandidaattien runsaan määrän johdosta kilpailusta joudutaan usein sulkemaan pois myös sellaisia yrityksiä, jotka muutoin täyttävät hankintalaissa edellytetyt vaatimukset. Erityisistä poissulkemisperusteista on hankintalaissa lisäksi omat määräyksensä. Kilpailusta pois sulkeminen liittyy myös ns. harmaiden markkinoiden torjumiseen, josta kunnille on annettu jo vuosien ajan ohjeita. Tämä liittyy myös voimaan tulleeseen tilaajavastuulakiin (1233/06), jota on käsitelty erikseen Kuntaliiton lakiyksikön info-kirjeessä LakiINFO 1/2007 (www. kunnat.net > Uutiskirjeet > LakiINFO-uutiskirje). Neuvottelumenettelyn käyttäminen on perinteisesti edellyttänyt erityisiä syitä. Uudessa laissa neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuutta on laajennettu EU- kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Hankintayksikkö voi ilman erityisiä edellytyksiä käyttää neuvottelumenettelyä tavara- ja palveluhankinnoissa, mikäli hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on alle euroa ja rakennusurakoissa, joiden ennakoitu

13 arvo on alle euroa ilman alv:a. Uuden lain mukaan neuvottelumenettely on lisäksi sallittu em. raja-arvoista riippumatta EU- kynnysarvot alittavissa hankinnoissa laista tarkemmin ilmenevin erityisperustein, joiden reunaehdot on aina varmistettava ennen neuvottelumenettelyn käynnistämistä. KILPAILULLINEN NEUVOTTELUMENETTELY Kilpailullinen neuvottelumenettely on muodollisesti uusi hankintamenettely. Se tulee kysymykseen esimerkiksi laaja-alaisten urakoiden ja it-hankintapalvelujen kohdalla. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä korostuu kilpailuttamisen vaiheittaisuus. Suora hankinta ilman kilpailua on vastaisuudessakin sallittua vain erityisin perustein. EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa suoran hankinnan käyttäminen on vastaisuudessa sallittu yksittäisissä sosiaali-terveys- ja koulutuspalvelujen hankinnoissa laista tarkemmin selviävin erityisin perustein. PUITEJÄRJESTELY Direktiivien mukaisella puitejärjestelyllä laajennetaan perinteisesti käytettyjen puitesopimusten soveltamisalaa. Puitejärjestelyssä sopimuksen perusteet kilpailutetaan. Sopimuksen yksityiskohdat esim. tavara- ja palvelumäärien osalta tarkentuvat sopimuskauden aikana. Hankinnat suoritetaan puitesopimuksen mukaisesti joko suorina tilauksina sovittujen ehtojen pohjalta tai kilpailuttaen vielä yksityiskohdat puitejärjestelyssä mukana olevien yritysten kesken (ns. minikilpailu). Jälkimmäinen kilpailuttaminen erottaa ne perinteisistä puitesopimuksista. MUUTOKSENHAKIJOILLE KULURISKI Hankintayksiköiden kannalta markkinaoikeudessa tapahtuvan muutoksenhakumenettelyn eräänä ongelmana on ollut se, että muutoksenhakija ei ole käytännössä joutunut maksamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja silloinkaan, kun hakemus on hylätty. Koska markkinaoikeuskäsittelyssä noudatetaan hallintolainkäyttölakia, hakija on joutunut korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut ainoastaan silloin, kun hakemuksessa (valituksessa) on esitetty ilmeisen perusteettomia vaatimuksia. Uuden hankintalain mukaan vastaisuudessa tätä periaatetta ei enää sovelleta, jolloin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määräytyy samoin kuin käräjäoikeuksissakin eli hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan pääsääntöisesti vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Hakijalla on siis vastaisuudessa kuluriski. Lain muutos hillinnee jatkossa olennaisesti aiheettomia valituksia. PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SOPIMUSTEN TEKEMINEN Voimassaolevan hankintalain mukaan hankintapäätöstä ei saa laittaa täytäntöön ennen kuin on kulunut 21 päivää hankintapäätöksen tiedoksiannosta tarjouksen tehneelle yritykselle. Käytännössä tämä on merkinnyt 7 päivän karenssiaikaa muutoksenhakuajan päättymisestä. Säännöksellä pyrittiin varamaan markkinaoikeudelle reagointiaika, mikäli hankintapäätös on selkeästi virheellinen. Uuden hankintalain mukaan karenssiaika koskee jatkossa vain EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Uusi hankintalaki edellyttää vastaisuudessakin kirjallisen hankintasopimuksen tekemistä. Kysymys on asian dokumentoinnista, sillä sopimusvelvoitteet saattavat tulla voimaan jo ennen kirjallisen sopimuksen allekirjoittamista, mikäli sopimus katsotaan syntyneeksi tilaajan ja tuottajan välillä jo aiemmin oikeustoimilain perusteella. Hankintayksiköiden on aiheellista viimeistään hankintapäätösten tiedoksiannon yhteydessä ilmoittaa voittaneelle yritykselle, milloin sopimus tilaajan ja tuottajan välillä katsotaan syntyvän. Koska hankintalaki edellyttää kirjallisen hankintasopimuksen tekemistä, sopimuksen syntyminen on usein tarkoituksenmukaista kytkeä tähän ajankohtaan. Näin vältetään oikeustoimilain ja hankintalain muodollinen ristiriita sopimuksen syntymistilanteen osalta. Koska toimintojen pitää kuitenkin voida jatkua ja sopimus voittaneen tarjouksentekijän kanssa pitäisi saada aikaiseksi mahdollisimman pian, sopimuksen voimaantuloa ei käytännössä ole yleensä mahdollista siirtää päätöksen lainvoimaisuuteen. Kaikissa hankinnoissa, kuten suunnittelutehtävissä ja urakoissa ei voida yleensä edetä tilapäisin järjestelyin. Niiden kohdalla käytännössä joko edetään valintapäätöksen mukaisesti taikka hanke pysähtyy valituksen johdosta. ERITYISALOJEN HANKINTALAKI Hankintain 9 :n mukaan lakia ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain eli erityisalojen hankintalain tarkoittamiin hankintoihin, vaan kyseisiin hankintoihin sovelletaan mainittua erityislakia. Kahdesta eri hankintalaista riippumatta lähes kaikki hankintatoiminnan keskeiset periaatteet ovat yhtäläiset kummankin lain alaisissa kilpailuttamistilanteissa. Erityisalojen hankintalaki eroaa (yleisen) hankintalain periaatteista lähinnä siten, että sitä sovelletaan vain EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Tätä pienemmissä hankinnoissa tulee sovellettavaksi ainoastaan hallinnon ja hankintatoiminnan yleiset hyvät toimintaperiaatteet. Markkinaoikeuden toimivaltakin koskee tällöin ainoastaan niitä hankintoja, joihin lakia sovelletaan eli EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Lisätietoja Antero Oksanen, johtava lakimies etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi puh. (09) , Sairaalaviesti 1/

14 RAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmä hoitotyön resursoinnin johtamispäätösten perustana Toini Nukari, tuotepäällikkö, Qualisan Oy TUTKITTUUN TIETOON PERUSTUVAA Erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon hoitotyön resurssienhallinnan tarpeisiin on kehitetty vuosina Suomen Kuntaliiton Finnhoitoisuusprojektissa RAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Projektissa tutkijoina olivat Lisbeth Fagerström, Auvo Rauhala ja Anna-Kaisa Rainio, jotka edelleen tutkivat ja kehittävät järjestelmää. Fagerströmin väitöskirja järjestelmään kuuluvasta optimihoitoisuuden määrittelytavasta valmistui vuonna 2000, Rauhalan ja Rainion väitöskirjat ovat valmistumassa tänä vuonna. Järjestelmän toimivuudesta ja hyödyntämisestä on tehty ja tehdään edelleen useita opinnäytetöitä ja myös psykiatrian mittariin liittyvä väitöskirjatyö on Ritva Sundströmillä työn alla. RAFAELA -järjestelmän käyttäjiä vuonna 2007 tullee olemaan yhteensä noin 400 yksikköä erikoissairaanhoidon somaattisia vuodeosastoja, perusterveydenhuollon vuodeosastoja, somaattisia poliklinikoita ja psykiatrisia vuodeosastoja. Järjestelmää käyttäviä organisaatioita on yhteensä parisenkymmentä, mukana myös yksityisen sektorin laitoksia. RAFAELA järjestelmää hallinnoi Kuntaliiton osaksi omistama Qualisan Oy. HOITOISUUSLUOKITUSJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN RESURSSIEN HALLINNASSA RAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmä mahdollistaa hoitotyön ammatillisen arvioinnin resurssien riittävyydestä suhteessa hyvään hoitoon ja potilaiden hoitoisuuteen. Hoitoisuusluokitustiedon käyttäminen useasta eri näkökulmasta kerätyn organisaation tai yksikön tuottaman muun tiedon kanssa mahdollistaa toimintayksikön hoitotyön ja resurssien sisäisen suunnittelun, lähijohtamisen ja strategisten johtamispäätösten perustumisen objektiiviseen tietoon. Tiedon hyödynnettävyys riippuu tiedon luotettavuudesta, johon vaikuttaa mm. mittaamisen ammatillisuus, yhteneväisyys ja tiedon kattavuus. RAFAELA -järjestelmä perustuu yhdenmukaiseen tiedonkeruuseen kaikissa järjestelmään kuuluvissa organisaatioissa. Toteutuneen hoitotyön potilaskohtaisen luokittelun ja hoitotyöhön osallistuneiden hoitajien resursseista kerätyn tiedon kanssa syntyy mm. tieto potilaiden hoitoisuudesta/hoitaja/hoitoisuusluokitusjakso, hoitotyön osa-aluejako kuuden mittarikohtaisen osa-alueen mukaan, potilaiden hoitoisuusluokkajako viiden hoitoisuusluokan mukaan ja potilaiden keskimääräinen hoitoisuus. Tietoja voidaan tarkastella myös esimerkiksi DRG- tai potilasryhmittäin. Jokaiselle yksikölle määritellään PAONCIL-menetelmällä optimaalisen hoitoisuuden taso, joka perustuu hoitotyön tekijöiden ammatilliseen arvioon. Optimaalisen hoitoisuuden mittausmenetelmä ottaa huomioon sen, mitä potilas olisi tarvinnut tullakseen hyvin hoidetuksi. Optimaalisen hoitoisuuden määrittelyn jälkeen on mahdollista verrata hoitoisuus/hoitaja lukua ns. optimialueeseen, jonka rajoissa potilaat saavat asetetun laatutason mukaista hoitoa ja henkilökuntaa on riittävästi kuormitukseen nähden. Lisähenkilökunnan tarve tai ylimääräinen henkilöstömäärä on laskettavissa tuotetuista tiedoista ja muutettavissa euroiksi suunnittelua varten. TOIMIVA ATK MAHDOLLISTAA SUJUVAN KÄYTÖN RAFAELA -järjestelmässä kerättävät tiedot tallennetaan ensisijaisesti käyttäjän potilashallintajärjestelmissä. Sähköisen potilastietojärjestelmän kehittyminen mahdollistaa paremmin myös erilaisten luokitusten sujuvan ja vaivattoman käytön ja tiedon hyödyntämisen reaaliajassa. Qualisanilla on tarjota käyttäjille erillinen hoitoisuusluokitus- ja resurssien tiedonkeruun tallennuspohja verkossa, elleivät organisaation omat järjestelmät mahdollista tiedonkeruuta. Tietoa voi siirtää tarkastelua varten myös suoraan Qualisanin tietokuutioon. Medictes Oy on tuotteistanut hoitoisuusluokitus ja raportointiosion joka on liitettävissä organisaation omaan potilashallintajärjestelmään. VALTAKUNNALLINEN VERTAILURAPORTTI Vertailtavuus on mahdollista tiedonkeruun ollessa samalla tavalla yhtenäisin ohjein ja reunaehdoin toteutettua kaikissa järjestelmää käyttävissä organisaatioissa. Vuosittain kerätään hoitoisuuden ja optimaalisen hoitoisuuden tietojen lisäksi tieto mm. henkilöstökuluista, henkilöstörakenteesta, hoitotyön järjestämistavasta ja -kustannuksista. Nämä tiedot kootaan benchmarking -raportiksi, jonka järjestelmän käyttäjät saavat kommentoituna raporttina kerran vuodessa ja halutessaan hoitoisuustietoraportin puolivuosittain. Vuosittaisessa vertailuraportissa kuvataan potilaiden hoitoisuutta, henkilöstöresursseja ja henkilöstökustannuksia sairaaloittain ja erikoisaloittain. Käyttäjät voivat käsitellä 14 Sairaalaviesti 1/2007

15 Kuva 1. Yksi esimerkki RAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmän raportoinnista. Hoitotyön kuormitustason seuranta on hahmotettavissa vuositasolla esimerkiksi seuraavasta raportista. Vaaleimmalla vihreällä (oik.) merkityt päivät ovat ylittäneet optimitason, tummanvihreä optimitasolla ja keskivihreä (vas.) alle optimitason kuormituksen. Joulu 3 Marras 0 Loka 2 Syys 0 Elo 0 Heinä 0 Kesä 1 Touko 0 Huhti 3 Maalis 2 Helmi ,5 Optimi 19, Tammi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tietoa myös tietokuutiossa, jolloin vertailua voi tehdä oman organisaation tietojen ja muiden käyttäjien keskiarvo- ym. tunnuslukujen välillä haluamallaan tavalla. Tietokuutio on kaikkien järjestelmän käyttäjien hyödynnettävissä kustannuksitta. TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN RAFAELA -järjestelmän hyödyntäminen on mahdollista yksikkötasolta laajaan strategiseen suunnitteluun. Hyödyntämisen edellytyksenä on taito lukea ja tulkita raportteja toimintaympäristöön sijoitettuna, pitäytyminen ohjeiden mukaiseen laajan vertailun mahdollistavaan toimintatapaan tiedonkeruussa sekä tulosten pohjalta tapahtuviin muutoksiin sitoutuminen pitkäjänteisesti. Yksikkötasolla hoitoisuustietojen saaminen käyttöön mahdollisimman reaaliajassa auttaa lähityönjohtoa suunnittelemaan mm. henkilökunnan sijoittamista, sijaistarpeen arviointia ja esimerkiksi päivystys- tai jonopotilaiden sijoittelua osastoille. Osaston toiminnan erityispiirteiden ja muutosten välittäminen ylihoitajille ja päättäjille sisällöltään selkeinä ja kohtuullisen helppolukuisina graafisina esityksinä tarvitsevat kuitenkin aina rinnalleen kirjalliset taustatiedot, joiden suhteen käytännön hoitotyön tekijät ovat asiantuntijoita. Ylihoitajien ja päättäjien käytössä ovat useimmiten osastojen kuukausi-, osavuosi- ja vuosiraportit taustatietoineen. Henkilöstön riittävyys ja kohdentaminen esimerkiksi potilaiden sisäänoton suunnittelussa mahdollistuu, kun aiheutuvaa kuormitusta voidaan luotettavasti seurata. Tiukkenevassa resurssitilanteessa entistä suurempi huomio joudutaan kiinnittämään olemassa olevan henkilöstön oikeaan ja oikeudenmukaiseen sijoittamiseen. Hoitoisuuden opimialueella potilaille ja asiakkaille voidaan tuottaa hyvän hoitotyön laatukriteerit täyttävää hoitoa. Hoitoisuusluokitusjärjestelmän rinnalla on tarpeen tarkastella mm. henkilökunnan sairastavuutta, sijaisten määrää, vähältäpiti -tilanteita ja hoitovirheitä sekä työtyytyväisyyttä. Hoitoisuusluokitustiedot ovat vain yksi osa laajasta tietomäärästä, jota hoitotyön johtajat tarvitsevat kokonaisuuden hallinnassa. Vertailuraportoinnin yhteydessä syntyvä tieto hoitoisuuspisteen hinnasta ja hoitoisuustietojen yhdistäminen esim. DRG- tai muihin potilasryhmäkohtaisiin tietoihin auttaa määrittelemään hoitotyöstä syntyviä kustannuksia kustannusten seurannassa ja tuotteistuksessa. Puolivuosittaisen vertailuraportin avulla voidaan tarkastella valtakunnallisesti hoitotyössä toteutuvia trendejä, esimerkiksi hoitoisuuden muutoksia eri toiminta-alueilla, kustannuksia eri sairaaloissa, hoitotyön toteuttamistavan vaikutuksia kustannuksiin ja optimaalisen hoitoisuuden eroavaisuuksia eri alueilla. Graafinen ilmiasu on vain osa vertailtavuudesta saatavasta hyödystä. Taustalta löytyy aina selitykset, miksi joku asia näyttää toisessa organisaatiossa toisenlaiselta kuin toisessa. Näiden selitysten löytäminen ja niistä oppiminen johtaa parhaimmillaan laadukkaan ja taloudellisen hoitotyön tuottamiseen ja hyviin johtamiskäytäntöihin niin potilaita, tilaajia kuin hoitotyön ammattilaisiakin hyödyttävällä ja tyydyttävällä tavalla. Lähteet Fagerström Lisbeth, Rauhala Auvo: Finnhoitoisuus hoitotyön benchmarking, projektin loppuraportti , Kuntaliitto, RAFAELA -järjestelmän ohjeet, Qualisan Oy, 2004, 2005 ja RAFAELA -käyttäjärekisteri, Qualisan Oy, Lisätietoja järjestelmästä Sairaalaviesti 1/

16 Tietoa kuntien mielenterveyspalveluista Mielenterveyspalvelut ovat olleet viime vuosikymmenten aikana niin hallinnollisten kuin rakenteellistenkin muutosten kourissa. Mielenterveystyön järjestämisvastuu on siirtynyt kunnille ja psykiatrian laitospainotteisia hoitokäytäntöjä muutetaan monipuolisiksi, integroiduiksi avohoitopalveluiksi. Samaan aikaan palvelutuottajien kirjo on laajentunut: palveluja järjestävät sairaanhoitopiirit, kunnat sekä yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Palvelun käyttäjän näkökulmasta monien suotuisten kehityssuuntien ohella palvelut ovat osin jääneet pirstaleiseksi, siten myös asiakkaan vaikeasti hallittavaksi. Suomen Akatemian, Stakesin ja Suomen Kuntaliiton yhteishankkeena toteutettiin aikuisten mielenterveyspalveluja koskeva MERTTU-tiedonkeruu, joka on ensimmäinen yritys kerätä systemaattisesti tietoa hajautetuista suomalaisista mielenterveyspalveluista. Tulokset on koottu raportiksi. Merttu-raportti on palvelukatsaus ja kuvaus työikäiselle väestölle suunnattujen mielenterveyspalvelujen tilasta Suomessa vuoden 2004 lopussa. Raportissa käydään lyhyesti läpi mielenterveyspalvelujärjestelmässä viime vuosikymmenten aikana tapahtuneet olennaiset muutokset. Raportissa kuvataan mielenterveyspalvelujärjestelmää sekä esitellään kunnissa tehtyjä hallinnollisia ratkaisuja. Lisäksi raportissa esitetään olennaisimpia mielenterveyspalveluihin liittyviä tunnuslukuja sekä esitetään julkisten mielenterveyspalvelujen kehittämistarpeita tulevaisuudessa. Kuntien välillä on havaittavissa selkeitä eroja niin mielenterveyspalvelujen järjestämisen tavoissa kuin myös palvelujen saatavuudessa. Yleisesti aikuisten mielenterveyspalvelut ovat keskittyneet liiaksi laitoshoitoon ja avohoitopalvelut ovat vasta kehitteillä. Meillä on edelleen alueita, joissa tulisi voimaperäisesti pyrkiä vähentämään laitosten käyttöä ja siirtää resursseja avohoitoon. Yleensä suurissa kunnissa palvelut ovat monipuolisempia kuin pienissä kunnissa. Akuutteja ympärivuorokautisia mielenterveyspalveluja on saatavilla koko maassa, mutta ne ovat lähes aina perinteisiä sairaalaosastojen palveluja. Mielenterveystyön suunnitelmallisuus, potilaiden hoito- ja palveluketjujen hyvä suunnittelu ja koordinaatio ovat perusta tulokselliselle ja vaikuttavalle toiminnalle niin pienissä kuin suurissakin kunnissa. Kun kunnissa parhaillaan sekä luottamushenkilöt että henkilöstö pohtivat kunta- ja palvelurakenteita, Merttu-raportista löytyy tietoa mielenterveyspalvelujen sekä alueelliseen että paikalliseen arviointiin. Merttu-raportin Aikuisten mielenterveyspalvelut muutoksessa saa osoitteesta ja Hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa Lisätietoja ylilääkäri Sami Pirkola, puh , HUS tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck, puh. (09) , Stakes kehityspäällikkö Ritva Larjomaa, puh. (09) , Kuntaliitto Kurkistus uutisen ja sen otsikon taakse Yli neljä viidesosaa hyväksyy julkisten terveyspalvelujen ulkoistamisen kolme neljästä valmiita maksamaan hoidostaan enemmän Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Terveyspalvelualan liitto ja Lääkäripalveluyritysten Yhdistys markkinoivat teettämänsä mielipidekyselyn tuloksia näin: Peräti 84 prosenttia kansalaisista hyväksyy julkisten terveyspalvelujen tuottamisen ostopalveluina yksityisiltä palveluntuottajilta. Miltei 90 prosenttia on sitä mieltä, että kuntien tulisi aktiivisesti vertailla oman palvelutuotantonsa ja ostopalveluvaihtoehtojen paremmuutta suunnitellessaan terveyspalvelujen järjestämistä. Helmikuun alkupuolella saimme lukea tuon uutisen teksti-tv:stä ja sanomalehdistä. Viestissä höystettiin tulosta myös seuraavalla perustelulla: Kyselyssä kävi ilmi myös se, että 75 prosenttia kansalaisista olisi valmiita maksamaan hoidostaan enemmän, jos saisi nopeampaa ja laadukkaampaa palvelua. Ilmeisen suurella joukolla ihmisistä on siis tänä päivänä ostovoimaa, jota he olisivat valmiita kanavoimaan terveyspalveluihin. Sinällään ns. julkisia palveluja on tuotettu erilai- 16 Sairaalaviesti 1/2007

17 sin muodoin jo kauan. Esimerkiksi julkinen liikenne, jossa on yhtenevät hinnat, on jo iät ajat toiminut yksityisten liikennöitsijöiden ja yksityisten taksien voimin. Posti kulkee eri kuljetusyritysten autoilla. Kuntien sähkölaitokset pääosin myytiin. Tosin sähkökilpailun luvatut tulokset ja hinnat eivät ole lähimainkaan kaikkien sähkölaitoksensa myyneiden kuntien asukkaiden ja yritysten mielestä toteutuneet aivan etukäteen markkinoidulla tavalla. Vanhusten ja erityisryhmien palveluissa on kehittynyt viimeisten parin vuosikymmenen aikana monipuolisia palveluja muiden kuin kuntien, kuntayhtymien ja valtion voimin. Kotimaisen ja ulkomaisen sijoitusrahan vauhdittamana luodaan rinnakkaisia terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelujärjestelmiä, joista osa on menestynyt erinomaisesti. Uudet konseptit ovat luoneet alalle uusia vaikuttajahahmoja, jotka haluavat johtaa harhailevan, riittämättömiä palveluja ja vajavaisin voimavaroin tarjoavan kunnallisen terveydenhuollon uuteen malliin. Eräitä uudet ideat ovat palkinneet kuten Dionysos konsanaan Midasta. KYSYNTÄ KASVANUT KUNNALLISEEN ERIKOISSAIRAANHOITOON Kunnallisen erikoissairaanhoidon kysyntä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta Esimerkiksi vuonna 2005 keskussairaalat saivat lähetteitä 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän, tammi huhtikuussa ,2 prosenttia ja tammi elokuussa ,0 prosenttia enemmän. Yli 60 % lähetteistä tulee terveyskeskuksista. Väestörakenteen ja hoitomahdollisuuksien paranemisen ohella hoitotakuu on kasvattanut ja kasvattaa kunnallisten sairaanhoidon palvelujen kysyntää. KANSALAISTEN HALU MAKSAA ENEMMÄN Veroperusteinen palvelujen rahoitus ja kunnallinen palvelujärjestelmä, se meidän oma terveyskeskus ja se meidän oma keskussairaala, ovat olleet kansalaisten turvana. Mm. siksi niitä korkeita tuloveroja, autoveroja, alv:ja ja muita veroja on maksettu ja maksetaan. Korkeasti verotetut kansalaiset eivät ole laaja-alaisesti ottaneet sairaanhoitoaan turvaavia vakuutuksia, koska meillä on käytössä se pohjoismainen hyvinvointimalli. Esimerkiksi suuret ikäluokat olisi pitänyt saada vakuutusten piiriin vuotta sitten, jos toista konseptia olisi haluttu luoda joko rinnalle korvaamaan tai täydentämään veroperusteista järjestelmää. Koko poliittinen järjestelmä on ollut valitun mallin takana. Siihen on uskottu. Julkisten menojen osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on muissa pohjoismaissa 82,9 84,9 prosenttia ja Suomessa 76,6 prosenttia. Luxemburgissa julkisten menojen osuus oli 90,4 prosenttia, Iso- Britanniassa 85,5 prosenttia ja USA:ssa 44,7 prosenttia (OECD Health Data 2006). Eli kulutushetkellä myös suomalaiset kotitaloudet maksavat sairaanhoidostaan suhteellisesti ottaen enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Iät ja ajat kansalaiset ovat ostaneet myös yksityisiä lääkäripalveluja. Monet kansalaisista eivät ole terveyskeskuksen hammaslääkärin tuolille koskaan istuneet. Silmälääkärillä tai gynekologilla käynti maksaa lääkärinpalkkiona vähemmän kuin kampaajalla käynti. Se on osa ihmisten arkea. Osa kansalaisista on hankkinut kalliitakin leikkauksia yksityiseltä sektorilta, jotta ovat päässeet haluamanaan ajankohtana toimenpiteeseen tai haluamansa spesialistin hoidettavaksi. Pahimmillaan ihmiset myivät muutama vuosi sitten kesämökkinsä, moottoriveneensä tai muuta omaisuuttaan päästäkseen lonkkaleikkaukseen tai kaihileikkauksiin. Hoitotakuu muutti tämän tilanteen. On erinomaisen ymmärrettävää, että ihmiset hakeutuvat kaihileikkaukseen kunnalliseen sairaalaan ja maksavat siitä 72 euroa, kuin hakeutuvat yksityiseen hoitoon ja maksavat siitä euroa, josta saavat Kelalta takaisin runsaat 200 euroa. Lonkan tekonivelleikkaus maksaa potilaalle kunnallisessa sairaalassa hoitopäivien määrä kertaa 26 euroa. Vaihtoehtona olisi nettisivuilta poimittu lonkan tekonivelleikkauksen hinta yksityiselle kansalaiselle: 7327 euroa + proteesin hinta euroa /henkilö kahden hengen huoneessa tai 7547 euroa + proteesin hinta euroa/henkilö yhden hengen huoneessa. Ja Kela maksaa osan kuluista takaisin. Siksi tuntuu omituiselta houkutella ja markkinoida kansalaisia maksamaan sairaanhoidostaan vielä nykyistäkin enemmän. Samalla on tietysti selvää, että kansalaiset käyttävät rahaa vastedes nykyistä enemmän terveytensä hoitamiseen ja hyvinvointipalveluihin, joista osaan sisältyy myös terveydenhuollon ammattihenkilöstön tutkimuksia, neuvoja, ohjeita ja seurantaa. Olisitteko valmis maksamaan korkeampia maksuja terveyspalveluista, jos siten saisitte nopeampaa ja laadukkaampaa palvelua on hieman johdatteleva ja joka tapauksessa ehdollinen. Nopeampaa palvelua ja laadukkaampaa palvelua ovat epämääräisiä ilmaisuja. Pelkästään korkeampi maksu ei takaa laadukkaampaa palvelua. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että palvelun korkeampi laatu on myös todellista. Pelkkä markkinointikampanja, korkeat hinnat tai komeat puitteet eivät siihen riitä. Hyvin ammattitaitoiset ja paljon tehneet ortopedit, silmäkirurgit, neurokirurgit, käsikirurgit, kardiologit, neurologit, psykiatrit, radiologit, yleiskirurgit, terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit, jne. tekevät korkealaatuista työtä riippumatta siitä, ovatko he työssä kunnallisessa tai yksityisessä organisaatiossa. Monet tekevät samaa työtä molemmilla sektoreilla. Tärkeää on nähdä nämäkin kehittämistavoitteet myös palvelujen käyttäjien, kuntalaisten ja kuntien Sairaalaviesti 1/

18 rahapussien kautta. Kaikki, mitä on vastattu kyselyyn, ei toteudu konkreettisessa elämässä. Jos näin olisi, kunnallisten sairaaloiden kysyntä olisi kasvanut vähemmän tai supistunut. Ainakin alkuun hoitotakuu näkyi myös Kelan korvaamien eräiden leikkausten määrän vähenemisenä. PALVELUSETELI JA SEN PÄÄLLE ASIAKKAAN OMAA MAKSUOSUUTTA Uutisessa markkinoidaan myös palvelusetelin käytön puolesta. Tätä tuleekin edistää palvelusetelimallilla, jossa julkisen terveydenhuollon asiakas saisi kunnalta palvelusetelin, jonka voisi käyttää joko julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollon yksikössä. Asiakas voisi halutessaan ostaa myös setelin arvoa kalliimpia palveluja ja maksaa puuttuvan osuuden itse, ja parantaa näin saamansa hoidon laatua ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Nykyään lainsäädäntö kieltää tällaisen menettelyn. Ajatus tuntuu maksavien asiakkaiden näkökulmasta kohtuuttomalta. Kun verottajan käsi on käynyt syvältä palkkapussissa ja vie jokaisesta ostoksesta tai palvelusta huomattavan siivun, tällainen maksuosuuden lisäämismahdollisuus tuntuu pikemminkin ahneelta rahastukselta. Kun kunnallinen jähmeys ja yksityinen ahneus lyövät veljen kättä, yksittäinen kansalainen häviää varmasti saa tuskin laajaa tukea tässäkään asiassa. Hyvin ja tehokkaasti toimiva kilpailu tuo monipuolisiin palveluihin oikeat, avoimet ja vertailukelpoiset hinnat, jotka ovat lopullisia hintoja ilman lisiä. Todennäköisesti yksityisille potilaille tarjottavien tutkimusten, hoitojen ja leikkausten hinnat laskevat lähemmäksi kunnallisten sairaaloiden mediaanihintoja. Myös kunnallisten sairaaloiden hintaerot kaventuvat. Meillä oli lähinaapurustossa järjestelmä, jossa asiakkaat kuulemma maksoivat lääkäreille lisiä, tosin pöydän alta. Se ei ollut hyvä järjestelmä. Myös viime aikoina on raportoitu, että maassamme on poikkeuksellisen suuret sosioekonomisten ryhmien väliset erot sairaanhoidon palvelujen käytössä. Todennäköisesti lisärahalla nopeammin ja parempaan hoitoon vain lisäisi näitä eroja. Sairaimmat saisivat hyväosaisiin verrattuna palvelut suhteellisesti nykyistäkin hitaammin. Poliittisesti taitaa olla hankala saada tuo ajatus läpi. KUNNALLISET SAIRAALOIDEN LÄÄKÄRIT TUTKIVAT JA HOITAVAT MYÖS SAIRAIMMAT On äärettömän tärkeää, että kunnallinen sairaanhoito pystyy vastaamaan akuutisti ja vakavasti sairastuneiden hoidosta myös tulevaisuudessa. Sydänkohtauspotilas, onnettomuudessa vaikeasti loukkaantuneet, aivoinfarktin saanut, aivokalvon tulehdukseen sairastunut, ennen aikaisesti synnyttävä jne. on pystyttävä ottamaan vastaan ja hoitamaan myös tulevaisuudessa ympäri vuorokauden. Sitä varten tarvitaan riittävät valmiudet kunnallisissa sairaaloissa. Ilman riittävää elektiivistä toimintaa ei pystytä pitämään yllä päivystyksiä. Siksi päivystävä sairaala tarvitsee toimiakseen riittävän volyymin myös niitä tavanomaista tutkimuksia, hoitoja ja leikkauksia. Suurilla väestöpohjilla pystytään pyörittämään myös ajanvaraukseen pohjautuvaa sairaalaa, mistä Turunmaan sairaala on oiva esimerkki. Monet syöpätautien hoidot ovat hyvin kalliita ja vain kaikkein rikkaimmilla on mahdollisuudet maksaa niitä. Mielen sairaudet ovat pitkäkestoisia ja niiden hoidot yksittäisille potilaille mahdottoman kalliita. Myöskään näiden hoitoihin eivät palvelusetelit riitä. Tämän vuoksi kunnalle ja kuntayhtymälle ei ole yksi ja sama asia, mistä potilaat saavat tutkimukset ja hoidot. Sinällään kannatettava ja tavoiteltava ajatus potilaan vapaudesta valita hoitopaikka ja hoitava lääkäri saavat päivystystoiminnan turvaamisesta omat rajoitteensa. Vakuutuspohjaisissa maissa potilaan valintaoikeus on myös rajoitettua. Kunnalliset sairaalat ja terveyskeskukset tarvitsevat omat lääkärinsä ja oman muun henkilökunnan. Avainhenkilöiden tulee olla omaa henkilökuntaa. Pitkäjänteinen työ ei onnistu vain vuokratyövoiman turvin. Henkilökunnan ammattitaito, sen kehittäminen ja ylläpito vaativat jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Sitä samaa osaamista vaaditaan myös ja osin erityisesti erikoissairaanhoidon päivystyksessä. Tutkimusten teettäjät ja viestin välittäjät ymmärrettävästi tekevät työtä omiensa eteen. Se on näiden tarkoitus. Samalla on selvää, että tulevaisuudessa erilaisia toimijoita on tähänastista enemmän. Kunnat ja kuntayhtymät ovat ulkoistaneet eri muodoin osan palveluistaan ja tämä kehitys jatkuu. Kokonaisia tukitoimintoja on jo parin vuosikymmenen aikana ulkoistettu. Niistä osa on muutettu takaisin omaksi toiminnaksi, kun ei olla oltu tyytyväisiä saatuihin palveluihin ja hintatasoon. Hieman tämän mielipidekyselyn jälkeen Etla raportoi, että teollisuusyrityksillä on ollut liian ruusuiset odotukset ulkoistamisella saatavista kustannussäästöistä. Kilpailuttaminen ja ulkoiluttamiskumppanin valvonta vie aikaa, resursseja ja kasvattaa hallintoa. Samat vaatimukset liittyvät myös sairaanhoidon ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamiseen ja ostoon. Joustavuutta tarvitaan. Tuotantovajeita on pystyttävä nopeastikin korjaamaan. Liikkuvat erikoislääkärit ovat tuoneet moniin sairaaloihin ja alueille tarvittavia tutkimuksia, hoitoja ja toimenpiteitä. Mm. tällaisiin tarkoituksiin ulkoisten voimavarojen käyttö on ollut ja on hyvä keino. 18 Sairaalaviesti 1/2007

19 Pääkirjoituksen roiskaisu Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Helsingin Sanomien pääkirjoitus julisti, että Terveydenhuollon rakenteita ei ohjelmilla muuteta. Sen johdantolause Suomen terveydenhoidon rakenteiden uudistaminen on yhtä vaikeaa kuin Suomen joukkueen pääseminen jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppupeleihin veti vertoja kamelin pääsylle neulansilmän läpi. PARI POIMINTAA LISÄÄ Jokainen sairaala haluaa olla täyden palvelun tavaratalo ja tarjota kaikkea mahdollista synnytyksistä lonkka- ja ohitusleikkauksiin. Näin siitäkin huolimatta, että kahden pienen sairaalan välimatkaa olisi vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Kaikki sairaalat haluaisivat osallistua sankarikirurgiaan: tyrien ja suonikohjujen hoitaminen ei ole yhtä hohdokasta kuin sydänkirurgia tai vaikeat tekonivelleikkaukset., terveydenhoidon rakenteisiin puuttuminen herättää ehdokkaissa kyläpolitiikon. Silmäillään synnytyssairaaloita. Muutamia kymmeniä kilometrejä on välimatkaa seuraavien sairaaloiden ja keskussairaalan välillä: Hyvinkään, Jorvin, Lohjan, Porvoon, Länsi- Uudenmaan/Tammisaari ja HYKSin Loimaan, Salon ja TYKSin Raahesta Ouluun 76 km, Oulaisista Ouluun 98 km, Vammalasta Tampereelle 57 km ja Pietarsaaresta Kokkolaan 36 km. Edellä mainituista suurimpia synnytyssairaaloita ovat Jorvin, Hyvinkään ja Oulaskankaan sairaalat. Synnytystoiminta on vuosien mittaan lopetettu ainakin seuraavista aluesairaaloista: Rauma, Varkaus, Iisalmi, Kuusankoski, Jokilaakso, Valkeakoski, Selkämeri, Uusikaupunki, Riihimäki, Forssa, Mänttä, Pieksämäki, Imatra ja Kemijärvi. Poliittiset päättäjät ovat tehneet kaikki nuo sulkemista koskevat päätökset. Kuusamon terveyskeskuksessa hoidetaan synnytyksiä, sillä Ouluun on matkaa yli 200 km. Inarista Rovaniemelle on matkaa lähes 330 km ja Utsjoelta Rovaniemelle yli 450 km. Näistä lähin synnytyssairaala on Rovaniemen keskussairaala. Eikö meillä ole varaa syntyvien hoitoon, kun meillä käytetään suhteellisesti ottaen hyvinkin runsaasti rahaa viimeisten elinkuukausien tai -viikkojen hoitoon tavoitteena jatkaa elämää päivillä, viikolla parilla tai enintään kuukaudella kahdella. Kaikissa maakunnissa pitää mielestäni olla synnytyssairaala, se on niiden tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeä tekijä. Itä-Uusimaa on tässä oma kysymyksensä. Kuhmosta Ouluun on lähes yhtä pitkä matka kuin Helsingistä Jyväskylään. Siksi Kainuun keskussairaalassa hoidetaan synnytykset myös vastedes. Jokainen yleissairaala ei enää ole synnytyssairaala eikä päivystävä sairaala, niin kuin vuotta sitten oli. Pääkirjoituksen kannanotto Haaveet asukkaan sairaanhoitopiireistä ovat nyt vielä kauempana kuin viisi vuotta sitten on kauempaa kuin viiden vuoden takaa. Tuonkokoisten sairaanhoitopiirien kokoaminen ei ole tulevaisuuden ratkaisu. Kahden pienen sairaanhoitopiirin yhdistäminen ei riitä. Nyt haetaan selvästi suurempia väestöpohjia palvelujen uusille järjestelytavoille. Hallinnolliset rajat ylittyvät. Yliopistollisten sairaaloiden rooli kokoavana voimana korostuu. Pohjois-Suomen tai Itä-Suomen sairaanhoitoa tarkastellaan yhä enemmän kokonaisuutena. Perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon saaminen samaan organisaatioon on useimmilla alueilla tärkeämpi ja osassa jo toteutunut tavoite. Kaikki sairaalat ja sankarikirurgia yliopistollisten sairaaloiden ohella sydänkirurgiaa on tehty Vaasan keskussairaalassa, mutta kyseinen toiminta on siirtymässä TAYSiin. Yksityinen sairaala Cordia tekee sydänleikkauksia Kuopiossa ja Mehiläinen Helsingissä. Tekonivelleikkausten hajautettu tuotannon kritiikki on paikallaan. Suomessa ei tarvita tekonivelkirurgista sairaalaa, joista noin 45 on kunnallisia. Näitä tullaan vastedes keskittämään. Tyrästä kärsineelle potilaalle se taitava yleiskirurgi Iisalmen sairaalassa on suurempi sankari kuin se hyvin kokenut ortopedi, joka uusintaleikkauksella tuotti avun jollekin muulle potilaalle Tekonivelsairaala Coxassa. Sankaruus on suhteessa asiakkaaseen ja asiakkaan vaivaan. Puitelain soveltamisesta esitettiin heitto: Se on johtanut tilanteeseen, jossa terveydenhoitoa ei edes yritetä järjestää kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä järkevästi tehtäviä jakaen ja rahaa säästäen pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Puitelaki tuli voimaan vasta helmikuussa. Työ on vasta menossa. Vaikeuksia varmasti tulee ja nurkkakuntaisuuttakin. Homma ei ole heti valmis. Pääkaupunkiseudun tilanteen mairitteleva arvio herätti todennäköisesti monessa lukijassa, myös pääkaupungissa ja pääkaupunkiseudulla, vinon hymyn. Maailma on muuttunut myös sairaaloiden toiminnassa. Jos erikoislääkäri (neurologi, korva-, nenä- Sairaalaviesti 1/

20 ja kurkkulääkäri, fysiatri, ) tutkii ja hoitaa potilaita sairaalan tiloissa esimerkiksi kahtena päivänä kahdessa viikossa tai kuukaudessa, on tällainen hyvinkin järkevää. Helpompi on terveen lääkärin matkustaa vaikka pari sataa kilometriä kuin potilaan toiseen suuntaan. Sairaala ei tänä päivänä ole vain rakennus ja kyltti oven päällä. Sairaala ei ole sama kuin 20 vuotta sitten. Sairaanhoito on kansalaisten mielestä tulevien vaalien tärkein kysymys. Siksi on tärkeää, että siitä puhutaan ja että sen palveluja päätöksentekijät yrittävät turvata alueensa asukkaille. Maamme terveydenhuoltojärjestelmä on muihin pohjoismaihin verrattuna halpa. Sen tuottavuutta on tarpeen ja mahdollista edelleen parantaa. Ravistelu on aika ajoin tarpeen. Tärkeää on kuitenkin huomata, hyväksyä ja muistaa, että kunnalliseen erikoissairaanhoitoon on tehty paljon muutoksia ja että kaikki kritiikki, joka siihen kohdistetaan, ei ole totta. Osa kritiikistä nousee kumpujen yöstä. Kunnallinen sairaanhoitomme ja terveydenhuoltomme uudistuu varmasti nopeammin kuin Suomi pääsee edes jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen 32 maan lopputurnaukseen puhumattakaan loppupeleistä. Maailmanmestaruuskisoissakaan palkintoja ei jaeta etukäteen. Reaalisten nettomenojen rinnalle tarvevakioituja menotietoja Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Stakes CHESS on tuottanut terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioidut nettomenot kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Ne ovat erinomaisen tarpeellinen lisä kuntien pussista maksettujen reaalisten nettomenojen rinnalle. Kuntien, samoin kuin sairaanhoitopiirien, väestön ikä- ja tarverakenteet ovat hyvin erilaisia. Kun esimerkiksi Rautavaaran kunta käytti vuonna 2005 nettomenoina erikoissairaanhoitoon 1037 euroa/asukas, mikä oli koko maahan verrattuna 254 euroa eli 32 prosenttia enemmän, tilanne tuntuu noin mitaten kohtuuttoman kalliilta. Kun nettomenot vakioidaan Rautavaaran kunnan asukkaiden tarvekertoimella 1,60, joka on korkein koko maassa, tilanne muuttuu kohtuulliseksi. Rautavaara käytti tarvevakioituna menona 19 prosenttia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Rautavaara 81 ja Manner-Suomi 100. Kristiinankaupunki käytti erikoissairaanhoidon nettomenoihin/asukas vuonna 2005 eniten rahaa eli 42 prosenttia enemmän kuin maan kunnat keskimäärin. Tarvekerroin 1,25 muuttaa tilannetta siten, että Kristiinankaupunki käytti väestön ikä- ja tarvete- kijät huomioon ottaen 11 prosenttia enemmän kuin Manner-Suomen kunnat keskimäärin. Kaskinen ja Karjalohja käyttivät reaalirahaa erikoissairaanhoitoon kolmanneksen enemmän kuin kunnat keskimäärin ja tarvevakioituina neljänneksen enemmän. Rakenteet näkyvät kustannuksissa ja nettomenoissa. Vastaavasti Pornainen, Liminka, Merimasku ja Kirkkonummi käyttivät erikoissairaanhoitoon/asukas selvästi vähemmän kuin kunnat yhteensä, mutta niiden tarvekertoimet 0,63 0,68 vakioivat niiden menot prosenttia suuremmiksi kuin koko maassa keskimäärin. Oheiset taulukot auttavat hahmottamaan tarvevakioitujen tietojen käyttöarvoa. Kuntaliitto on toimittanut Stakesin tarvevakioituja taulukoita helppokäyttöisessä muodossa sairaanhoitopiirien johtajien, johtajaylilääkäreiden, hallintoylilääkäreiden, hallintoylihoitajien, talousjohtajien/-päälliköiden, suunnittelupäälliköiden ja laskentapäälliköiden käyttöön. Kannattaa kysyä. Kyseiset tiedot löytyvät Stakes CHESSin kotisivujen Tilastotuotteista. 20 Sairaalaviesti 1/2007

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.7.2019 Kunnanhallitus 10.6.2019 Hankintoja ohjaavat: - olemassa oleva lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) hankintalaki (1397/2016) kuntalaki (410/2015)

Lisätiedot

Espoon kaupungin hankintaohje

Espoon kaupungin hankintaohje Espoon kaupunki 2017 1 (4) ESPOON KAUPUNGIN HANKINTAOHJE 1. Johdanto Espoon kaupungin ja sen liikelaitosten hankinnat tehdään tämän en ja tätä tta tarkentavien menettelytapaohjeiden mukaisesti. Hankintaohje

Lisätiedot

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus 8.6.2017 Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Sisältö Oulun kaupungin ostot Mikä on julkinen hankinta? Hankintatoiminnan ohjaus

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT

Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Saila Eskola Eeva Kiviniemi Tarja Krakau Erkko Ruohoniemi JULKISET HANKINNAT Alma Talent Helsinki 2017 3., uudistettu painos Copyright 2017 Alma Talent Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö uudistuu

Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö uudistuu Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö uudistuu Yleiskirje, 10/80/2007, Antero Oksanen/aha, 5.4.2007 Eduskunta on hyväksynyt julkisia hankintoja koskevat uudet lait. Näistä keskeisin on laki julkisista

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE

TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE 0 TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE Voimaantulo 1.3.2011 Kvalt 17.1.2011 7 2 Teuvan kunnan hankintaohje 1.3.2011 alkaen Teuvan kunta toteuttaa hankintansa organisaation etua tavoitellen tavoitteellisesti ja kokonaistaloudellisesti.

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

PIENHANKINTAOHJEET. Hyväksytty: Kunnanhallitus

PIENHANKINTAOHJEET. Hyväksytty: Kunnanhallitus PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty: Kunnanhallitus 4.2.2019 8 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli HEmukaisesti Uusimaa 1.6.2017 Lainvalmistelun tilanne Maakunta- ja sotejärjestämislaki on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä Valinnanvapauslaki: hallituksen

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistus

Maakunta- ja sote-uudistus Maakunta- ja sote-uudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja eduskuntakäsittelyssä tehtyjen muutosten mukaisesti 1 2 Maakunnat perustetaan voimaanpanolain voimaantullessa (viimeistään joulukuu 2018). Maakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Hankintapalvelut lyhyesti Henkilökunta; hankintapäällikkö, hankinta asiantuntija hankinta asiantuntija (50 % työajalla) 2 hankintasihteeriä Hankintapalvelut

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (5) 158 Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n hankintaoikaisuvaatimus HKL:n kiinteistöissä tehtävien arkkitehti- ja pääsuunnittelutöiden puitejärjestelystä HEL 2015-008728

Lisätiedot

Uusi hankintalaki ja sote-palvelut. Metropolia AMK Tarja Sinivuori-Boldt

Uusi hankintalaki ja sote-palvelut. Metropolia AMK Tarja Sinivuori-Boldt Uusi hankintalaki ja sote-palvelut Metropolia AMK 1.9.2017 Tarja Sinivuori-Boldt Hankintalain tavoitteet Tehostaa julkisten varojen käyttöä Edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos

Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos 31.1.2017 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa ja SVkorvattuna saaneet ikäryhmittäin vuonna

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5).

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5). SOTKAMON KUNNAN HANKINTAOHJEET Kunnanhallitus on hyväksynyt ohjeet 28.10.2008 268 Kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava lakia julkisista hankinnoista

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 28.3.218] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 218 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Helmikuu 218 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 218 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/2 1.6.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/2 1.6.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) 2 Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön perustaminen HEL 2015-005879 T 00 00 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin

Lisätiedot

Rahoitusmallien lähtökohdat

Rahoitusmallien lähtökohdat Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Uusi Hankintalaki ja kunnalliset vuokrataloyhtiöt

Uusi Hankintalaki ja kunnalliset vuokrataloyhtiöt Uusi Hankintalaki ja kunnalliset vuokrataloyhtiöt Vuokrataloyhtiöiden neuvottelupäivät 17. 18.9.2015, Kuusamo Marko Rossi Hankinta-asiantuntija Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Hankintalainsäädännön

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE. Hyväksytty: Yhtymähallitus

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE. Hyväksytty: Yhtymähallitus Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE Hyväksytty: Yhtymähallitus 26.9.2017 36 Yleiset periaatteet Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hankinnat toteutetaan tämän ohjeen mukaisesti. EU-kynnysarvon

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Arviointimenettely vuosina 2007-2016 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n (alussa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Lisätiedot

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki

Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Elintarvikehankinnat ja uusi hankintalaki Vastuulliset julkiset elintarvikehankinnat seminaari Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Rådgivningsenheten för offentlig upphandling

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo Sosiaali- ja terveyspalvelut uudessa maakuntarakenteessa Uusi hankintalaki vihdoin täällä seminaari Kuntatalo 24.1.2017 johtava lakimies Kirsi Mononen, Suomen Kuntaliitto Maakunnat 18 maakuntaa Valtuustot,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Inarin kunnan yleiset hankintaohjeet

Inarin kunnan yleiset hankintaohjeet INARIN KUNTA Inarin kunnan yleiset hankintaohjeet Hyväksytty kunnanhallituksen päätöksellä 19.11.2007 485 Piiskuntie 2 Vaihde Pankit 99800 IVALO (016) 687 111 Nordea 207938-4356 http://www.inari.fi faksi

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto ja käyttöä hallinnoi FCG valtakunnallisesti

Lisätiedot

Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa

Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa Pienhankinnat ja kansalliset hankinnat uudessa hankintalaissa Jyväskylä 30.3.2017 Johtava lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Kynnysarvot ja menettelyt Eniten muutoksia näihin, mm. menettelyissä,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Horisontissa uusi laki

Horisontissa uusi laki Horisontissa uusi laki Kuntamarkkinat 2016 Johtava lakimies Katariina Huikko Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi (HE 108/2016 vp) Hankintasääntelyn taustalla EU:n hankintadirektiivit (klassinen,

Lisätiedot

Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa

Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa Hankintojen parhaat oikeustapaukset Markkinaoikeuden linjaukset kansallisissa hankinnoissa Lakimies Jonna Törnroos 1 Kansallisten hankintojen joustovara Kansallisten hankintojen menettelyjen joustavoittaminen

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella

Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Uudistunut dynaaminen hankintajärjestelmä ja paikallisuus hankinnoissa uuden lainsäädännön aikakaudella Ke 14.9.2016, 13.00-13.20, Kuntamarkkinat 2016 Asianajaja, KTM Marita Iskala (Ent. Tapola) Suomen

Lisätiedot

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (5) 95 yhteinen asiakastietojärjestelmä (ns. Apotti) HEL 2013-004973 T 02 08 00 Päätös päätti hyväksyä sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien yhteistyö toimitilaasioissa

Kuntien ja maakuntien yhteistyö toimitilaasioissa Finlands framgång skapas lokalt Yhteistyössä Kuntaliitto & Maakuntien tilakeskus: Kuntien ja maakuntien yhteistyö toimitilaasioissa Kuntamarkkinat 12.- 13.9.2018 Kuntaliitto, Toinen linja 14 Tilapalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Assi. Miten suunnitellaan kokonainen keskussairaala? Projektiylilääkäri Paula Turunen

Assi. Miten suunnitellaan kokonainen keskussairaala? Projektiylilääkäri Paula Turunen Assi Miten suunnitellaan kokonainen keskussairaala? Projektiylilääkäri Paula Turunen Mitä tarvitaan sairaalan rakentamiseksi Tarvearviointi Päätös SHP:n valtuustolta Rahoitus Sairaalan ammattilaisia kertomaan

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.11.216] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Lokakuu 216 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.3.217] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 217 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/17 Tammikuu 217 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun 217 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 99 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuus palvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.2.217] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/2 Joulukuu 216 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviainen valmistautuu tilinpäätöksen 216 loppuun saattamiseen. Jäsenkuntien

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keuruun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Ojala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Hankintamenettelyt mikä muuttuu?

Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Avoin menettely Rajoitettu menettely

Lisätiedot

SUOMESSA ALUEELLINEN TOIMIJA

SUOMESSA ALUEELLINEN TOIMIJA KOHTI KANTAA KESKI-SUOMESSA SUOMESSA ALUEELLINEN TOIMIJA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 23 kuntaa 270 701 asukasta Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot