Kunnallisoikeudellinen tutkimus yksityisen ja julkisen palvelutuotannon roolista jätehuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallisoikeudellinen tutkimus yksityisen ja julkisen palvelutuotannon roolista jätehuollossa"

Transkriptio

1 Kunnallisoikeudellinen tutkimus yksityisen ja julkisen palvelutuotannon roolista jätehuollossa Hanna Westerberg

2 ALKUSANAT Suurin kiitos tämän projektin mahdollistamisesta kuuluu Tampereen teknillisen yliopiston lehtori Simo Isoaholle. Kiitos myös Jätelaitosyhdistyksen Markku Salolle sekä Esa Nummelalle lukuisista neuvoista ja vinkeistä sekä kannustavasta ilmapiiristä. Tutkimuksen aihepiiri, josta aikaisempaa tieteellistä tutkimusta ei ole olemassa sekä siihen liittyvä erittäin monisyinen lainsäädäntövyyhti ovat olleet haasteellisia ja mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Niin kuin tutkimuksissa lienee tapana käydä, heräsi tämänkin tutkimuksen aikana esiin useita sellaisia kysymyksiä, jotka vaatisivat lisätutkimusta ja johon tässä ei ollut mahdollisuutta paneutua syvällisemmin. Oman mielenkiintoisen lisänsä tutkimukseen toi poikkitieteellinen yhteistyö Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, jonka henkilökohtaisesti toivoisin jatkuvan tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa. Vantaalla Hanna Westerberg 2

3 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTAA TUTKIMUSONGELMAN MÄÄRITTELY TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMA JA RAJAUKSET AIKAISEMPI TUTKIMUS KÄSITEMÄÄRITTELYT JÄTEHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN SUOMESSA PÄÄPIIRTEITTÄIN 1800 LUVUN LOPULTA 1970-LUVULLE NYKYAIKAISEN JÄTEHUOLLON ENSI ASKELEET 1800-LUVULLA Ympäristöterveydenhuollon tilanne vuosisadan vaihteessa Helsingissä Ympäristöterveydenhuollon tilanne Tampereella vuosisadan vaihteessa Ympäristöterveydenhuollon tilanne maaseudulla reilu vuosisata sitten LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN TERVEYDENHUOLLON SÄÄDÖKSISTÄ JÄTEHUOLTOLAKIIN Vuoden 1917 kunnallislait ja vuoden 1927 terveydenhoitolaki sekä asetus Vuoden 1965 terveydenhoitolaki sekä vuoden 1967 terveydenhoitoasetus Harppaus eteenpäin jätehuoltolaki vuonna JÄTEHUOLLON VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ EUROOPAN UNIONIN JÄTEHUOLTOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Euroopan unionin perustaminen ja keskeisimmät perussopimukset Eurooppaoikeuden rakenne Euroopan unionin keskeisimmät jätehuollon periaatteet Kansainvälisten sopimusten ja asiakirjojen merkitys jätehuollon kansalliselle lainsäädännölle Yhdyskuntajätelajeja koskeva valmisteilla oleva EU-lainsäädäntö KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ JÄTELAKI 1072/ Jätteenkuljetuksen järjestäminen jätelain mukaan ja kunnan rooli jätteenkuljetusjärjestelmän organisoijana Yhdyskuntajätelajien jätehuollon taustalla oleva ajankohtainen problematiikka Jätteenkuljetukseen liittyviä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä JÄTEHUOLTOA KOSKEVA MUU KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ YHTEISKUNNALLINEN OHJAUS JÄTEHUOLLOSSA OHJAUSKEINOJEN LUOKITTELU Oikeudelliset ohjauskeinot Taloudelliset ohjauskeinot Hallinnolliset ohjauskeinot Informaatio- ohjauskeinot YHTEISKUNNALLISEN OHJAUKSEN LÄHTÖKOHDAT JÄTEHUOLLOSSA Miksi jätehuoltoa ohjataan yhteiskunnan taholta? Kunnan roolit sekä julkisen vallan käyttö jätehuollon palvelutuotannossa Kuinka pitkälle yhteiskunnallinen ohjaus ulottuu? TUOTTAJAN VASTUU JÄTEHUOLTOVASTUUN SIIRTÄMISTÄ YHTEISKUNNALTA JA KULUTTAJALTA TULEVAN JÄTEKOMPONENTIN TUOTTAJALLE Tuottajan vastuun lähtökohta ja tavoitteet Tuottajayhteisöjen toiminta, valvonta ja tulevaisuuden näkymät YHTEISKUNNALLISEN OHJAUKSEN VAIKUTUSTEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JÄTEHUOLLON PALVELUTUOTANNOSSA SEKÄ OHJAUSKEINOJEN RAJALLISUUS MARKKINAPERUSTEISTEN PALVELUIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JÄTEHUOLLON PALVELUTUOTANNOSSA YKSITYISTÄMISKEHITYKSEN LÄHTÖKOHDAT KUNNISSA JÄTEHUOLLON PALVELUTOIMINTOJEN OSALTA KILPAILU JA HANKINTALAINSÄÄDÄNTÖ JÄTEHUOLLOSSA Vapaan kilpailun turvaaminen sekä kilpailun esteiden poisto jätehuollossa Kilpailuttamisen sekä kilpailun toteutumisen ongelmia jätehuollon palvelutuotannon järjestämisessä ja toteuttamisessa ORGANISAATIOVAIHTOEHDOT JÄTEHUOLLON PALVELUTOIMINTOJEN YKSITYISTÄMISESSÄ

4 5.3.1 Kuntien omistama alueellinen osakeyhtiö (public non-profit) Kunnallinen liikelaitos Yksityistämisen positiivinen ja negatiivinen ulottuvuus JÄTEHUOLLON PALVELUTUOTANNON ERITYISPIIRTEET - ESTE MARKKINAPOHJAISELLE TOIMINNALLE? Julkisen ja yksityisen sektorin lähentyminen Jätehuollon erityispiirteet JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...75 LÄHDELUETTELO...79 LAINSÄÄDÄNTÖ...79 LEHTIARTIKKELIT...86 SUULLISET TIEDONANNOT...87 WWW-LÄHTEET

5 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustalla ovat jätehuollossa viime vuosina nopeasti tapahtuneet muutokset. Muutoksia ovat aiheuttaneet jätehuollolle asetetut tavoitteet ja vaatimukset, joiden seurauksena kuntien välinen jätehuoltoyhteistyö on lisääntynyt. Lisäksi tuottajan vastuun toteuttaminen, palvelutoimintojen tuottaminen ja kilpailuttamiseen liittyvät käytännön kysymykset ovat omalta osaltaan tuoneet muutoksia perinteiseen jätehuoltoon. Eri toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö aiheuttavat jossain määrin epäselvyyttä siitä, mitkä tehtävät kuuluvat millekin taholle ja mitä tehtäviä kunta voi tai ei voi antaa esimerkiksi alueellisen jätehuoltolaitoksen tai jonkun muun organisaation tehtäväksi. 1 Viime aikoina on useissa eri foorumeissa esitetty muutosvaatimuksia nykyiseen jätelakiin. 2 Kritiikkiä on suunnattu etenkin jätelain kilpailua rajoittavia tekijöitä kohtaan, jotka eivät arvostelijoiden mielestä vastaa nykyisiä jäte- ja ympäristöhuollolle asetettuja tavoitteita. Yksityinen sektori haluaisi muuttaa jätehuollon palvelutoimintoja nykyistä markkinaperusteisemmaksi ja poistaa nykyisestä jätelaista kilpailua rajoittavat tekijät. 3 Kuntien vastuuta jätehuollon palvelutuotannossa halutaan vähentää ja yksityisen sektorin vastuuta lisätä. Kritiikin esittäjät perustelevat vaatimuksensa kustannustehokkuudella, työpaikkojen lisääntymisellä, innovatiivisuuden kasvamisella sekä paremmalla ja kattavammalla palvelulla kuntalaisille. Palvelu olisi tällöin heidän mukaansa joustavampaa ja tietyt yksityiset yritykset pystyisivät tarjoamaan kuntalaiselle jätehuoltopalveluiden ohella muun muassa siivous-, kiinteistönhuolto-, ja viemäripalveluita. Kilpailun uskotaan lisäksi pitävän huolen siitä, ettei logistiikka olisi tehotonta, vaan päällekkäiset ajot karsiutuisivat kustannustehokkaasti pois. Yhteiskunnallisen ohjauksen jätehuollossa on katsottu olevan välttämätöntä asiallisen jätehuollon aikaansaamiseksi sekä EY-direktiivien täytäntöön panemiseksi. 4 EY-normisto on 1 Kuntaliiton kirje Jätelaki 1072/1993, erityisesti 10 3 KK 643/2002 tai Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton, Suomen yrittäjien, Suomen kiinteistöliitto ry:n ja Ympäristöyritysten liitto ry:n esitys kilpailuvirastolle tai Esko Pajulan seminaaripuhe HE 77/1993 5

6 ohjannut nykyistä jätehuollon lainsäädännön sisältöä voimakkaasti. Valtioneuvostolla on oikeus antaa jätehuoltoa koskevia yleisiä määräyksiä ja kunnilla on oikeus antaa näitä yleisiä määräyksiä täydentäviä määräyksiä omalla alueellaan. 5 Tällaiset määräykset koskevat esimerkiksi jätehuollon yleisiä vaatimuksia, jätehuollosta aiheutuvien terveys- tai ympäristövaarojen tai haittojen ehkäisemiseksi tarvittavia toimia sekä jätehuollon valvontaa. Historiallisena perustana jätehuollossa ovat yhteiskunnan intresseiksi koetut terveys- sekä hygienialähtökohdat. Ympäristö- ja luonnonvarakysymysten kytkeminen jätehuoltoon lainsäädännön avulla on muuttanut sen taloudellisia lähtökohtia. Suomessa elinkeinoelämän kiinnostusta alaa kohtaan selittänevät yhdyskuntajätehuollossa ja jätteenkuljetuksessa liikkuvat rahavirrat sekä esimerkiksi polttokelpoisten jätelajien mahdollinen taloudellinen arvo. 6 Jätehuollon palvelutuotannon erityisluonne vaatii kuitenkin koko jätehuollon ketjun kokonaisvaltaista hahmottamista ja esimerkiksi jätteenkuljetus tai jäteneuvonta ovat ainoastaan osa tätä ketjua. Lähes kaikki yhteiskunnallisesti säädetty toiminta vaatii valvontaorganisaatiota, jotta se toimisi lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. Nykyinen jätelaki mahdollistaa muun muassa yksityisen sektorin suorittaman jätteenkuljetuksen, mutta vaatimuksia on ollut muidenkin yhdyskuntajätelajeihin liittyvien palvelutoimintojen avaamiselle kilpailulle. Suomessa lainsäädännön mahdollistama sopimusperusteinen jätteenkuljetus on ainutlaatuinen ratkaisu, sillä Euroopan unionin jäsenvaltioissa yhdyskuntien jätehuollon operatiivisten toimintojen järjestämisvastuu on kokonaisvaltaisesti julkisten toimijoiden käsissä Iso-Britanniaa lukuun ottamatta Tutkimusongelman määrittely Tutkimus keskittyy yksityisen ja julkisen palvelutuotannon roolien keskinäisen suhteen tarkasteluun jätehuollossa, erityisesti yhdyskuntajätelajien osalta. Tutkimus pohtii yksityisen ja julkisen sektorin vastuun rajoja Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön puitteissa sekä mitä mahdollisuuksia ja esteitä lainsäädännöstä löytyy yhdyskuntajätelajeihin 5 Jätelaki 1072/1993 5, 17, 18 6 Kuntaliiton lausunto 610/90/ Iso-Britanniassakin valtiolla on huolehtimisvastuu jätteenkuljetuksen toteuttamisesta. 6

7 liittyvän palvelutuotannon mahdolliselle markkinaehtoistumiselle nykyistä enemmän. Palvelutuotannolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kaikkia niitä eri toimijoiden palveluita, joita jätteen tuottajat käyttävät ja tarvitsevat tuottamiensa yhdyskuntajätelajien elinkaarien aikana. Tällaisia palveluita ovat erityisesti jäteneuvonta, jätelajien keräys, kuljetus ja käsittely, keräysvälineiden kunnossapito, hyödyntämiskelvottomien materiaalifraktioiden loppusijoitus sekä näiden toimintojen valvonta. Jätelain yleisenä tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. 8 Kestävän kehityksen periaate on taustana kaikissa jätelain sisältämissä säädöksissä ja täten se koskee myös jätehuollon palvelutuotantoa. Koska jätelaki mahdollistaa kaksi eri toteuttamistapaa yhdyskuntajätelajien keräyksessä ja kuljetuksessa, aiheuttaa se samalla jätelain 10 :n tulkintavaihtoehtojen laajenemisen. Yksittäisen jätteen tuottajan rooli korostuu järjestelmässä silloin, kun kunnan alueella tai sen osassa on käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jolloin jätteen haltija sopii suoraan jätteenkuljetuksesta kuljetusyrittäjän kanssa. Yksityisen ja julkisen sektorin toisistaan osittain poikkeavat taloudelliset intressit aiheuttavat ristiriitaa jätelain tulkitsemisessa. Tutkimuksen olennaisin kysymys on, kuinka laajasti yksityinen sektori voi vastata jätehuollon palvelutuotannosta ja millä edellytyksillä? Kysymyksen taustalla ovat seuraavat osakysymykset: Onko olemassa riittävät perustelut jätehuollon yhteiskunnallisen sääntelyn purkamiselle? Onko tarkoituksenmukaista lisätä jätehuollon kansantuoteosuutta? Onko yrityksillä riittävästi intressejä investoida tarvittavasti esimerkiksi eri jätelajien käsittelyyn tai muuhun tarpeelliseen kehitystoimintaan? Miten mahdollisia yhteistyömuotoja jätehuollossa julkisen ja yksityisen sektorin välillä voitaisiin kehittää? Tutkimuksen otsikon taustalla on laajan kansallisen lainsäädännön lisäksi EY-oikeus, joka ETA-jäsenyyden myötä vuodesta 1994 alkaen on olennaisesti vaikuttanut nykyisen jätelain sisältöön sekä koko jätehuoltoa koskevan normiston muotoutumiseen. 9 Lisäksi erilaiset kansainväliset sopimukset ja asiakirjat vaikuttavat jätepolitiikan muotoutumiseen sekä lainsäädännön sisältöön. Tutkimuksen tutkimusote on deduktiivinen eli loogiseen päättelyyn perustuva. Deduktiivisen päättelyn avulla voidaan tosista lähtöoletuksista johtaa pelkästään tosia johtopäätöksiä. Deduktiivinen päättely etenee yleisistä tunnetuista totuuksista 8 HE 77/1993 perustelut I/II 9 Jätelain 1072/1993 muutokset /1419 7

8 yksityiskohtaisiin tosiasioihin. 10 Tutkimuksessa keskitytään nykyisen lainsäädännön suomien mahdollisuuksien sekä rajoitusten analysointiin sekä mitä jos -tyyppisiin pohdiskeluihin. 1.3 Tutkimuksen näkökulma ja rajaukset Tutkimuksessa tarkastellaan palvelutuotannon järjestämistä kotitalouksissa syntyville yhdyskuntajätelajeille. Yhdyskuntajätelajien osuus kaikesta syntyvästä jätteestä on noin viisi painoprosenttia. 11 Tutkimus vertailee yksityisen ja julkisen sektorin mahdollisuuksia hoitaa jätehuollon palvelutuotantoa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa erityisesti painottuen yhdyskuntajätelajien keräys ja kuljetustoiminnoille. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää lainsäädännölliset argumentit kummankin sektorin heikkouksista ja vahvuuksista sekä arvioida yhteistoimintamallien (partnership) etuja ja esteitä. Koska tutkimus tapahtuu kotitalouksien näkökulmasta käsin, tutkimus ottaa kantaa myös siihen, millaiset mahdollisuudet yksittäisellä kotitaloudella on suorittaa kilpailuttamista eri palvelun tarjoajien välillä. Tutkimus sivuaa myös yksilön vaikuttamismahdollisuuksia jätehuollon palvelutuotannon toimintojen järjestämisessä sekä perustuslaillisten oikeuksien toteutumista yksilön näkökulmasta käsin. Ympäristölainsäädäntö on lisääntynyt räjähdysmäisesti 1990-luvulla. Jätehuolto on käynyt läpi kokonaisvaltaisen muutosketjun ja lainsäädännön voimakkaan lisääntymisen viime vuosien aikana ja muutos näyttää edelleen jatkuvan. Lainsäädännön runsauden vuoksi tutkimuksessa käsitellään aiheeseen läheisesti liittyvä lainsäädäntö tarkemmin ja muu normisto esittelyluonteisesti. 1.4 Aikaisempi tutkimus k Esimerkiksi Kuntaliiton lausunto 610/90/2002. (Tämä prosenttiluku voi tosin osittain olla harhaanjohtava, sillä lukuun lasketaan mukaan metsähakkuutähteet, kaivostoiminnassa syntyneet sivukivet sekä oljet, jotka muodostavat jopa 60 %:a mainittujen jätelajien kokonaismäärästä.) 8

9 Kuntien palvelutuotannon yksityistämistä on tutkittu paljon, esimerkiksi Jorma Rasinmäki perehtyy aiheeseen väitöskirjassaan: "Yksityistäminen kunnallishallinnossa." (Tampere 1997) Väitöskirjassa pohditaan oman tutkimukseni kannalta keskeisiä oikeudellisia ongelmia muun muassa yhtiöoikeuden ja kilpailuoikeuden soveltamisen osalta. Rasinmäki käsittelee yksityistämisen oikeudellisia taustoja, edellytyksiä ja rajoituksia sekä yksityistämisen vaikutuksia, jotka kaikki liittyvät oman tutkimukseni aihepiiriin läheisesti. "Parempaa halvemmalla" -raportti (VM, kesäkuu 2002) tutkii julkisen palvelutuotannon uudistamismahdollisuuksia sekä palvelutuotannolle asetettuja haasteita tulevaisuudessa. Tutkimuksen pääpaino on sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisessä, mutta tutkimuksesta on löydettävissä omaan tutkimukseeni soveltuvia ajatusmalleja koskien valtiovallan ohjauskeinoja kunnallisessa palvelutuotannossa, kunnallisen palvelutuotannon kehittämistä sekä kilpailun merkityksestä yleensä hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen tuottamisessa. Myös valtiovarainministeriön toinen tuore tutkimus "Kohti tehokkaampaa ja laadukkaampaa julkista taloutta" (Kesäkuu 2002) sisältää tutkimustuloksia julkisten menojen tehostamistarpeesta kunnallisessa palvelutuotannossa. Aihe liittyy läheisesti tutkimukseni osakysymykseen, jossa pohditaan julkisen sektorin kustannusten mahdollista kasvamista yksityistämisen lisääntyessä jätehuollon palvelutuotannossa. Riitta Hautamaa (Vaasa 2000) perehtyy markkinaehtoistumiseen tutkimuksessa: Toimintaympäristön muutos ja markkinaehtoistuminen keinona kuntasektorin tehostamiseen. Antti Alasaari (Vaasa 2000) käsittelee samaa aihetta case -tyyppisesti tutkimuksessa: Markkinoistuva kunta: markkinamekanismien käyttö seinänaapurikunnissa. Hautamaa ja Alasaari keskittyvät tutkimuksissaan sellaisten markkinamekanismien selvittämiseen, joita kunnallisten palveluiden yksityistämiseen on sovellettu. Pia-Kristiina Lindström keskittyy tutkimuksessaan kunnallisten palveluiden yksityistäminen (Vaasa 2000) niiden palveluiden tarkasteluun, joita hänen mukaansa on mahdollista yksityistää. Kaikki edellä mainitut tutkimukset palvelevat omaa tutkimustani yksityistämisen rajoja pohdittaessa. Elina Laurinen pohtii tutkimuksessaan "Julkisten palveluhankintojen sääntely ja vaikutukset Suomessa osana Euroopan sisämarkkinoiden toimintaa" ( Turku 1997) laajemmalti julkisten palveluhankintojen toteuttamista hankintalainsäädännön sekä EY-lainsäädännön puitteissa. Laurinen keskittyy erityisesti palvelujen hankintoihin liittyvien erityissääntöjen 9

10 ja oikeusturvakeinojen tarkasteluun. Laurinen käyttää yhtenä esimerkkinä jätehuoltopalveluiden kilpailuttamista, mikä on suoraan hyödynnettävissä omaan tutkimukseeni. Nykyistä jätehuollon lainsäädäntöä on kritisoitu viime aikoina paljon. Jätelaki halutaan muuttaa ja poistaa siitä kilpailua rajoittavat tekijät. 12 Varsinaisia tutkimustuloksia vaatimusten perusteluiksi tai vaatimusten toteuttamiskelpoisuudesta ei kuitenkaan ole esitetty ja täten tälle tutkimukselle on perusteltu tarve. 1.5 Käsitemäärittelyt Jätehuolto on moni - ja poikkitieteellinen teorian ja käytännön sovellusalue. Modernilla jätehuollolla on vielä varsin nuori oma historia, joka ei ole kyennyt suurissa määrin vakiinnuttamaan yleisesti hyväksyttyä käsitteistöä. 13 Aiheuttamisperiaate tarkoittaa samaa kuin saastuttaja maksaa - periaate. Vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Tämä on lainsäädännössä yleisesti käytetty periaate. Alueellinen jätelaitos on kuntien täysin omistama ja yleensä osinkoa jakamaton yhtiö, kuntayhtymä tai kunnallinen liikelaitos. Julkisen vallan käyttö on viranomaisen käyttämää valtaa, joka perustuu lakiin ja jossa on tarkoin lakia noudatettava. (laillisuusperiaate) 14 Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Tässä tutkimuksessa jätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa syntynyttä yhdyskuntajätettä, mikäli asiayhteydessä ei muuta mainita. Jätehuollolla tarkoitettaan jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja käsittelyä sekä näiden toimintojen tarkkailua ja käsittelypaikan jälkihoitoa. Tässä tutkimuksessa jätehuollolla tarkoitetaan yhdyskuntajätteen jätehuoltoa. Jätehuollon palvelutuotannolla tarkoitetaan sitä toimintojen ja palvelujen kokonaisuutta, jota tarvitaan jätteen elinkaaren aikana ostohetkestä sen loppusijoittamiseen. 12 Sarkomaa Sari: Kirjallinen kysymys 643/2002; Jätelain uudistaminen 13 Isoaho 1998, s Perustuslaki 731/

11 Jätekomponentti on yksittäinen aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä. Jätelaji on jätekomponenttien ryhmä, joka on kerätty sille tarkoitettuun keräysvälineeseen. Jätteen haltija on jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai toiminnan järjestäjä tai muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka hallinnassa jätelaji on. Jätteen hyödyntämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia. Jätteenkäsittely on toimintaa, jonka tarkoituksena on jätteen vaarattomaksi tekeminen tai lopullinen sijoittaminen. Jätteen tuottaja on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka toiminnassa syntyy jätettä. Kestävä kehitys merkitsee "kehitystä, jolla tyydytetään tämän hetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää omat tarpeensa." 15 Kolmas sektori on valtion (julkisen sektorin) ja markkinoiden (yksityinen sektori) väliin jäävää aluetta ja siihen kuuluvia erilaisia toimijoiden organisaatioiden muotoja. Synonyymejä tälle termille ovat vapaaehtoissektori, aatteellinen sektori, voittoa tavoittelematon sektori, verovapaa sektori, ei-julkinen sektori, riippumaton sektori tai epävirallinen sektori. Kuljetuksen suorittaja on tässä tutkimuksessa luonnollinen tai oikeushenkilö, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun. Kunnallisen liikelaitoksella tarkoitetaan kuntalain mukaista kunnallista organisaatioita tai muuta vastaavalla tavalla organisoitua liiketoimintaa harjoittavaa kunnan toimintayksikköä. Liikelaitokselle on ominaista, että se kattaa kulunsa maksutuolilla, sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella, sille laaditaan oma tuloslaskelma ja tase ja se on toiminnallisesti ja taloudellisesti varsin itsenäinen tulosohjattu yksikkö. Luonnollinen monopoli on sellainen, joka suurtuotannon etuja hyväkseen käyttäen saavuttaa tuotannossa aseman, joka tekee mahdottomaksi toisten kilpailijoiden alalle tai kyseeseen tuotantoon tulon. Näennäismarkkinoilla sekä kysyntä että tarjonta eroavat perinteisestä markkinatilanteesta siten, että hyvinvointivaltiossa kaikki tarjoajat eivät välttämättä ole voittoa tavoittelevia yrityksiä. Joukossa voi olla myös itsenäiseksi asemaltaan muodostettuja julkisen sektorin yksiköitä tai muita voittoa tavoittelemattomia tahoja. 15 Maailman ympäristö- ja kehityskomitean (Brundtlandin komitean) raportti (WCED 1987) 11

12 Markkinoiksi voidaan kutsua tilannetta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat tuotannontekijöiden vaihtamiseksi ja jossa tälle syntyy hinta. Ostopalvelut tarkoittavat palvelusten hankintaa organisaation ulkopuolelta. Ostopalvelun keskeinen idea on se, että julkisen sektorin organisaatio maksaa palveluista ja joku muu tekee sen. Syntypaikkalajittelu tarkoittaa jätekomponenttien lajittelua useammaksi eri jätelaiksi. Syntypaikkalajittelu voi perustua kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin tai jätteentuottajan omiin ohjeisiin. Tilaaja-tuottajamallissa tilaajana on poliittinen päättäjä tai sen edustaja, joka verorahoilla pyytää tarjouksia eri tuottajilta. Transaktiokustannukset eli tuottajan vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset. Tuottajan vastuulla tarkoitetaan sitä, että vastuu jätehuollon kustannuksista on eräissä tapauksissa ulotettu koskemaan myös tavaran valmistajaa ja maahantuojaa. 16 Ulkoistamisella tarkoitetaan jonkin organisaation toteuttaman palvelun siirtämistä osittain tai kokonaan toisen organisaation vastuulle. Viranomaistoiminta on sellaista julkisen vallan käyttöä, johon ainoastaan viranomaisella on lainmukainen oikeus. 17 Yhdyskuntajätteeksi katsotaan 1. lainsäädännössä jäte, joka lain mukaan on ohjattava kunnan vastuulla järjestettävään jätehuoltoon 2.tilastoinnissa jäte, joka on syntynyt muualla kuin teollisuudessa, rakentamisessa ja maa- ja metsätaloudessa. 18 Syntypaikkalajittelusta johtuen yhdyskuntajäte on jäteluokkakäsite. Operatiivisessa toiminnassa kyse on useasta eri yhdyskuntajätelajista. Yhtiöittämisellä tarkoitetaan kunnallisen toiminnan organisointia osakeyhtiömuotoon siten, että yhtiö on kunnan määräysvallan alainen. Yhtiöittämiseen on saattanut johtaa se, että liiketoimintaa ei ole voitu järjestää riittävän itsenäisesti osana kunnan hallintoa Jätelaki 1072/ Katso kohta julkisen vallan käyttö s Ympäristösanasto 1998, s Lähteet ovat tiedotteesta: Suomen Kuntaliitto: Vaihtoehtoiseen palvelutuotantoon liittyviä käsitteitä

13 2. JÄTEHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN SUOMESSA PÄÄPIIRTEITTÄIN 1800 LUVUN LOPULTA 1970-LUVULLE 2.1 Nykyaikaisen jätehuollon ensi askeleet 1800-luvulla Alkusysäyksen nykyaikaisen jätehuollon syntymiselle antoivat teollistumisen ja väestönkasvun ohella laajamittaiset koleraepidemioiden sarjat, jotka levisivät Aasiasta Eurooppaan 1830-luvulla. Suomeen kolera saapui Venäjältä 1831 ja tuolloin kaupungit alkoivat antaa tiukkoja määräyksiä katujen puhtaanapidosta ja haisevien paikkojen kalkitsemisesta. Ruotsi-Suomessa oli jo 1700-luvulla säädetty laki koskien kuninkaan käskynhaltijan ja pormestarin valtaa antaa määräyksiä huoneiden rakentamisesta kaupungissa 20, mutta vasta kulkutaudit, joista kolera oli vaarallisin, pakottivat kaikkialla Euroopassa päättäjät ryhtymään tehokkaisiin toimiin hygienian ja terveydenhoidon parantamiseksi. Alkeellisten hygieniaolosuhteiden ja sairauksien yhteyden merkitys ymmärrettiin koleraepidemian myötä ja puhtaanapito katsottiin välttämättömäksi osaksi terveydenhoitoa luvulla. 21 Terveydenhuollon kehittämisen tärkeänä edellytyksenä oli lääketieteellisen koulutuksen tehostaminen 1800-luvulla. Vuonna 1832 annetussa lääninlääkärien ohjesäännössä ensimmäistä kertaa tähdennettiin väestön terveysolojen kohentamisen olevan lääkäreiden päätehtävänä 22, vaikka terveys- ja sairaanhoito-olot pysyivät alkeellisina aina luvun lopulle saakka. 23 Niin sanotut nälkävuodet vuosina pahensivat tilannetta entisestään. Kulkutaudit levisivät nälän heikentämien kerjäläisjoukkojen välityksellä ja nälkä ajoi ihmisiä pois entisiltä asuinsijoiltaan. 24 Lääkintähuollon keskushallinto oli Suomessa järjestetty autonomian alkuvuosista lähtien, jonka alaan myös ympäristöterveydenhuolto kuului. Keskushallinnossa toimintaa johti aluksi Collegium Medicum, joka yhdistettiin vuonna 1878 perustettuun Lääkintöhallitukseen. 25 Köyhyys, sairaudet ja alkeelliset olosuhteet muodostivat haasteelliseen sosioekonomisen vyyhdin 1800-luvun yhteiskunnalle, johon ratkaisua haettiin muiden toimenpiteiden lisäksi lainsäädännön keinoin. Hygieniassa ei ollut yhtenäiskulttuuria, vaan varallisuus 20 Rakennuskaari 1734/2 21 Saarento 1994, s Pulma 1987, s Pitkäjärvi 1998, s Olkkonen 1987, s

14 sääteli pitkälti ne puitteet, joissa puhtaudesta pystyttiin huolehtimaan. 26 Maalaiskuntien ja kaupunkien hallintouudistukset 1865 sekä 1873, joissa luotiin perusta kunnalliselle itsehallinnolle, tähtäsivät muun muassa köyhäinhoidon tehostamiseen. Vaivaishoitoasetuksella lakkautettiin tilattomien muuttorajoitukset ja vuoden 1883 irtolaisasetus 28 mahdollisti palkollisten sopimusvapauden. Tärkein lainsäädännöllinen toimenpide oli kuitenkin vuonna 1879 säädetty terveydenhoitoasetus, jossa määrättiin muun muassa elintarvikkeiden kaupasta, juomaveden laadusta, tarttuvien tautien ehkäisemisestä, viemäröinnistä sekä asuinolosuhteista. 29 Asetus sisälsi erilliset säädökset maaseutukunnille ja kaupungeille. Terveydenhoitoasetus loi perustan kuntien ja kaupunkien terveydenhuoltotehtäville sekä hallinnollisen vastuun ympäristöterveyden valvonnasta Ympäristöterveydenhuollon tilanne vuosisadan vaihteessa Helsingissä Kaupungit vastasivat yksityiskohtaisten järjestyssääntöjen antamisesta ja valvontaviranomaisen tehtävistä. Lisäksi kaupungit huolehtivat terveydenhoidon kohentamiseksi tehtyjen toimenpiteiden suorittamisesta tai teettämisestä eli puhtaanapidosta luvun loppupuolta lähestyttäessä oli koleraepidemian uusiutumisen pelko niin suuri, että viranomaisten oli pakko ryhtyä tuntuviin toimenpiteisiin. Esimerkiksi Helsingissä terveyspoliisit, joiden määrää oli tuntuvasti lisätty 1890-luvulla, tekivät puhtaanapitotarkastuksia pelkästään Hermannin kaupunginosan käymälöihin vuoden 1892 aikana 2137 kertaa. 30 Viemäriverkostoa oli uusittu Helsingissä koko 1800-luvun loppupuoli, joka helpotti kotitalouksien tilannetta liika - ja jätevesien valuessa omalta tontilta pois. Kaupungin vuonna 1875 antama uusi terveydenhoitosäännöstö sekä uusi rakennusjärjestys merkitsivät lisäksi parannusta yleiseen puhtaanapitoon Helsingissä 1800-luvun loppupuolella. 32 Ongelma oli kuitenkin monimutkaisempi ja laajempi, koska viemäriuudistuksen myötä jätevedet ohjattiin suoraan Suomenlahteen. Meren saastuneisuutta Helsingin edustalla kuvaa se, että puhdasta vettä ei löytynyt enää mistään rannasta kantakaupungin alueelta luvun alussa. 33 Kaupungin terveydenhoitolautakunnan tarkastaja sekä asiasta väitöskirjan 26 Oittinen 1999, s Asetus yleisestä vaivainhoidosta Asetus irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä Terveydenhoitoasetus Waris 1934, s Rakennusjärjestys Waris 1934, s Laakkonen 1999, s

15 tehnyt kaupunginlääkäri Sucksdorff totesivat viemärivesien pilanneen meriveden niin, että lähes kaikki yleiset pyykinhuuhtelu ja uimahuoneet jouduttiin sulkemaan vuonna Ympäristön tilasta oltiin huolissaan käytännön syistä. Pyykinhuuhtelu vaikeutui ja kylpeminen 35, mikä oli työväestön ainoita huveja, oli epämiellyttävää veden löyhkäävän hajun sekä siinä kelluvien saastankappaleiden takia. Helsingissä toimi vuosina erityinen savuntarkastaja, koska terveydenhuoltolautakunta oli arvioinut, että s avua alkaa olemaan kaupungissa haitaksi asti. Asuinolot kävivät nopeasti kasvavassa kaupungissa yhä ahtaammiksi ja tämä toi mukanaan lisäongelmia puhtaanapitoon liittyen. Puhtaanapidon ohella monet muut terveydellisesti tärkeät yleisluontoiset toimet siirtyivät kunnallisen elimen, vuonna 1903 aloittaneen Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen hoidettaviksi. 36 Kunnallisen puhtaanapitolaitoksen toimesta tapahtuva jätteennouto katujen varsilta toteutettiin laitoksen alkuvuosikymmeninä vaihtolavallisilla, umpikorillisilla hevosajoneuvoilla, joiden korit kuormineen nostettiin tyhjennystä varten erityisillä puhtaanapitolaitoksen siirtokuormausasemilla nosturilla rautatievaunuun ja tyhjennettiin siihen kippaamalla Ympäristöterveydenhuollon tilanne Tampereella vuosisadan vaihteessa Tampereelle perustettiin terveyshoitolautakunta vuoden 1879 terveydenhoitoasetuksen velvoittamana. Sen tehtäviin kuuluivat esimerkiksi viemäri - ja vesijohtolaitoksen aikaansaaminen siinä määrissä kuin kaupungin varat sen s allivat, yleisen puhtauden tehostam i- nen, elintarvikehygienia ja kulkutautivaaran torjuminen. Työnsarkaa lautakunnalla riitti, sillä etenkin köyhän väestön ravinnossa ja puhtaanapidossa oli suuria epäkohtia. Asunnot sekä pihat olivat epäsiistejä, lisäksi tehtaat ja verstaat levittivät likaa ja saastaa ympärilleen luvulla vesi kannettiin sangolla tai saavilla kaivosta ja talousjätteet vietiin pihan perällä ulkokäymälän yhteydessä olevaan ruumaan. 38 Vuonna 1893 koleravaara huipentui kaupungissa ja valvontaa tehostettiin viiden poliisimiehen voimin sakkorangaistuksen uhalla. Terveyspoliisin suorittamia tarkastuksia tehtiin lähes vuodessa. Terveyshoitolautakunnan tarkastusaseman todettiin saavuttaneen 34 Laakkonen 1999, s Kaartinen 1999, s. 65: Uimataito ei ollut kovin yleinen vielä 1940-luvullakaan. Tämän takia ihmiset eivät varsinaisesti uineet, vaan lähinnä pulikoivat ra nnan tuntumassa. 36 Waris 1934, s. 20 Vrt. Saarento 1994, s Saarento 1994, s.6 38 Rasila 1984, s

16 yleisön luottamuksen, sillä terveysolot kehittyivät lautakunnan toiminnan alkuvuosina parempaan suuntaan aikaisempaan verrattuna. Vuoteen 1894 mennessä saatiin koko kaupungin kattava viemäriverkosto valmiiksi, jonka vaikutus siisteyteen ja yleiseen terveystilanteeseen oli huomattava. Myös vesijohtoverkko rakennettiin suurimpaan osaan kaupunkia. Terveyshoitolautakunnan ansioksi voidaan lukea myös kiertävät terveydenhoitajat, kulkutautisairaala, köyhäinsairaala ja mielisairaala. 39 Lannansäilytyspaikkoja sijoitettiin kauemmas kaupungista ja jo 1890-luvulla Tampereen terveyshoitolautakunta esitti toivomuksensa, että lanta voitaisiin kuljettaa rautateitse pois kaupungista. Vuosisadan vaihteen jälkeen alettiin yhä yleisemmin saada vesi suoraan hanasta ja likavedet voitiin kaataa viemäriin. 40 Puhtaanapito aiheutti kuitenkin edelleen päänvaivaa terveysviranomaisille ja esimerkiksi vuonna 1901 kaupunkia vaivasi kiusallinen rottaongelma, jonka vuoksi kaupunki alkoi maksaa erityistä rotantapporahaa. 41 Puhtaanapito-ongelmilla selittynee lukuisten kulkutautien, kuten tuberkuloosin, suuri määrä vielä 1900-luvun alussa Ympäristöterveydenhuollon tilanne maaseudulla reilu vuosisata sitten Terveydenhoitoasetuksessa vuodelta 1879 määrättiin kunnallislautakunta toimimaan terveydenhoitoviranomaisena maalaiskunnissa. 42 Piiri tai kunnanlääkärillä sekä kirkkoherralla oli puhevalta lautakunnassa, jonka kuului valvoa asuntojen siisteyttä, juomaveden puhtautta, ruokatavaroiden kauppaa ja muita terveydenhoidolle ja yksityisten ihmisten terveydelle mahdollisesti vaaraa aiheuttavia seikkoja työturvallisuutta myöten. Vuonna 1883 tuli rokotus pakolliseksi ja kuntiin oli palkattava rokottaja. Vuonna 1889 annettiin uusi asetus koskien maalaiskuntien kunnallishallintoa, joka määräsi, että kuntakokouksessa on päätettävä kunnallisesta terveyden ja sairaanhoidosta. 43 Valitettavan usein kävi kuitenkin niin, että terveydenhoidon ja siihen oleellisesti liittyvän puhtaanapidon sijaan kansakoulujen perustaminen tai köyhäinhoito katsottiin kunnissa terveydenhoitoa tärkeämmiksi tehtäviksi Rasila 1984, s Pitkäjärvi 1998, s Asetus terveydenhoidosta Suomenmaassa / Asetus maalaiskuntain kunnallishallinnosta / Seppälä 1998, s

17 Kulkutaudit olivat suuri ongelma myös maaseudulla. Etenkin köyhät kiertolaiset levittivät tauteja, vaikka asiaan oli yritetty puuttua jo 1852 säädetyllä vaivaishoitoasetuksella sekä myöhemmin voimaan tulleella irtolaisasetuksella. Asetukset eivät kuitenkaan helpottaneet tilattoman väestön toimeentulo-ongelmien kasvamista. 45 Osaksi teollistumisen seurauksena, osaksi nälkävuosien johdosta vuosien jälkeisenä aikana työt maaseudulla vähenivät ja muuttovoitto kaupunkeihin oli 1880-luvulla jo lähes ihmistä. Vaikka kaupungeissa, etenkin Helsingissä, asuttiin ahtaasti, eivät asuinolosuhteet olleet maaseudulla kaikkein varakkaimpia lukuun ottamatta, paremmat. Esimerkiksi vuonna 1900 maaseudun asunnoista 71 %:a oli yhden huoneen asuntoja verrattuna Helsingin lukuihin, jossa 19,7 %:a kaikista asunnoista oli yksiöitä. Köyhimmän kansanosan asunnoissa ei ollut maaseudulla valoa, lämpöä eikä riittävästi ilmaa, mikä aiheutti puhtaanapito-ongelmia ja edesauttoi tautien leviämistä. 46 Viemäröinti ja kunnallinen vesijohto puuttuivat maaseudun asunnoista usein pitkälle 1900-luvulle saakka. Maalaismaisissa kaupungeissa tilanne oli hyvin saman kaltainen kuin maalaiskunnissa. Esimerkiksi Pietarsaaressa heittivät talonomistajat jätteensä lantakuoppiin vielä pitkään vuosisadan vaihteen jälkeen Lainsäädännön kehittyminen terveydenhuollon säädöksistä jätehuoltolakiin Vuoden 1917 kunnallislait ja vuoden 1927 terveydenhoitolaki sekä asetus Vuoden 1917 maalaiskuntien kunnallislain (kunnallislait annettiin erikseen maalaiskunnille ja kaupungeille) mukaan, joka astui voimaan kansalaissodan takia vasta 1919, valtuuston oli keskusteltava ja päätettävä kunnalliseen terveyden ja sairaanhoitoon eli myös puhtaanapitoon liittyvistä asioista. 48 Valtuustolla oli oikeus antaa uhkasakkoja, mikäli terveydenhoidon edistämiseksi annettuja sääntöjä rikottiin. 49 Valtuuston asettaman kunnallislautakunnan tehtävänä oli, mikäli valtuusto ei ollut asettanut erillistä terveyslautakuntaa 50, valvoa yleistä terveydentilaa kunnissa. 51 Kaupunkien kohdalta oli voimassa puhtaanapidos- 45 Pulma 1987, s Haatanen 1968, s Nygård 2000, s Maalaiskuntain kunnallislaki ( ) 108/ Maalaiskuntain kunnallislaki ( ) 108/ Terveyslautakunnan asettaminen ei vielä tässä vaiheessa ollut pakollista. Katso tarkemmin vuoden 1927 terveydenhoitoasetus 51 Maalaiskuntain kunnallislaki ( ) 108/

18 ta ja yleisestä terveydenhuollosta se, mitä vuoden 1827 terveydenhuoltoasetuksessa säädettiin luvun alkupuolella terveydenhuollon järjestelmä siirtyi yleisesti yhä enemmän kuntien hoidettavaksi, suureksi osaksi kuntien omasta aloitteesta, mutta lisääntyvästi valtion myöntämän tuen avulla. Kuntien yhteistoiminta käynnistyi 1920-luvulla erityisesti sairaanhoidon osalta. 52 Uudistettujen terveydenhoitolain ja -asetuksen mukaan myös maalaiskuntiin oli perustettava terveydenhuoltolautakunnat, vaikka kunnanhallitus saattoi toimia terveydenhoitolautakuntana vuoden 1966 loppuun saakka. 53 Puhtaanapidosta säädettiin alusta asti, ensin osana terveydenhuoltoa, myöhemmin omana toimialanaan jätehuolto-nimikkeen alla, erityislaissa ja se kuului kunnan erityistoimialaan. Vuoden 1927 terveydenhoitolaki sisälsi määräykset kaupungin suorittamasta jätteiden ja muun lian poiskuljettamisesta talonomistajien suorittamaa maksua vastaan. 54 Asetuksella määrättiin tarkemmista määräyksistä koskien talojen ja pihojen puhtaanapitoa, viemärien kunnossapitoa, sekä esimerkiksi tarttuvien tautien ehkäisemistä. Viimeistään tämän lain myötä kuntiin ja kaupunkeihin tuli terveydenhuollon katsastajat, joiden tehtävänä oli valvoa puhtaanapitomääräysten toteuttamista. Asetuksessa määrättiin myös kaupungin velvollisuudesta osoittaa tarpeellinen määrä kaatopaikkoja kaikenlaista likaa varten. Ede llytyksenä kaatopaikan sijainnille oli se, että kaatopaikka ei likaa vedenottopaikkojen vettä eikä niistä synny muita terveydellisiä haittoja. 55 Huomion arvoista laissa oli, että puhtaanapitomääräykset koskivat vain kaupunkeja, eivät maalaiskuntia. Maalaiskuntien osalta puhtaanapidosta säädettiin ainoastaan, että jokaisella tilalla oli oltava ulkokäymälä. 56 Kaatopaikkojen perustamispakkoa maaseutukunnille ei ollut ja niitä alettiin perustaa useimmiten vasta 1950-luvulla. Itsestään selvänä "ihmisoikeutena", kuten Nygård asian ilmaisee, kaatopaikkoja voitiin maalaiskunnissa pitää 1980-luvun alkupuolella Terveydenhoitolaki 192/1927 2, 3 54 Terveydenhoitolaki 192/ Terveydenhoitosääntö 336/ Terveydenhoitosääntö 336/ Nygård 2001, s

19 2.2.2 Vuoden 1965 terveydenhoitolaki sekä vuoden 1967 terveydenhoitoasetus Vuonna 1967 toteutettiin kokonaisuudistus, jonka seurauksena syntynyt terveydenhoitolaki oli muutoksineen voimassa aina vuoteen 1994 saakka. 58 Laki, joka asetuksineen oli tässä vaiheessa jo varsin yksityiskohtainen, toi mukanaan muun muassa lääneihin lääninterveystarkastajat. Terveydenhoitolaissa säädettiin myös elintarvikkeiden kuljetuksessa noudatettavasta hygieniasta, talousvedestä, puhtaanapidosta ja viemäröinnistä, hautaamisesta ja eläinten pidosta. Jätehuollon katsottiin edelleen kuuluvan osaksi yleistä terveydenhuoltoa ja ylin vastuu siitä kuului Lääkintöhallitukselle. Valtion eri hallintoelimet vastasivat jätehuollosta ainoastaan terveydenhuoltoon liittyvän yleisen valvonnan osalta, sillä toimeenpano sekä suora valvonta kuuluivat kunnille osana kuntien erityistoimialaa. Kaupunkien velvollisuus perustaa kunnallisia puhtaanapitolaitoksia tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin poistettiin vuoden 1965 terveydenhoitolaista. Muutoksen tilalle ei säädetty asiaa koskevaa uutta lainsäädäntöä tai siirretty sitä mihinkään muuhunkaan jo olemassa olevaan lakiin. Kuntalaiset esittivät voimakasta arvostelua tätä terveydenhoitolain muutosta kohtaan, sillä se tarkoitti, että laki ei asettanut kaupungeille ja kauppaloille minkäänlaisia velvollisuuksia normaalitilanteessa ottaa vastuuta jätteiden keräyksestä. 59 Käytännössä se merkitsi, että kiinteistön omistajien oli pakko itse kuljettaa jätteet kaatopaikoille. 60 Periaate jätteen haltijan vastuusta tuottamiensa jätelajien jätehuollosta säilyi vuoden 1978 jätehuoltolaissa taajamien osalta ja edelleen vuoden 1993 jätelaissa koko kunnan alueella siten, että poikkeuksen pääsäännöstä muodostivat ja muodostavat edelleen asumisessa syntyneet ja siihen rinnastettavissa olevat jätelajit sekä nykyisessä jätelaissa tuottajan vastuun alaisuuteen kuuluvat jätelajit luvujen vaihteessa alettiin myös yhteiskunnallisesti nähdä jätehuollon vaikutukset osaksi ympäristöä ja luonnonvaroja. Tällöin materiaalin hyödyntäminen ja puhtaanapito yhdistettiin yhteiseksi toiminnoksi, josta nykyaikaisen jätehuollon katsotaan saaneen alkunsa. Kehitys on havainnollistettu tarkemmin oheisessa kuvassa. (KUVA 1. Simo Isoaho / TTKK, 1996 luentomoniste) 58 Terveydenhoitolaki 469/ KM 1970: B 114. Jätehuoltokomitean mietintö 19

20 P UHTAANAPITO (S ANITAATIO) T erveys ja m iellyttävyys M A T E R IAALIEN HYÖDYNTÄMINEN T alous ja tekniikka Y M PÄ R IST Ö - JA L U ONNONVARA- VAIKUTUKSET M ODERNI JÄTEHUOLTO M A T E R IAALIVIRTOJEN HALLINTA KUVA 1. Jätehuollon kehittyminen puhtaanapidosta ja materiaalin hyödyntämisestä modernin jätehuollon kautta materiaalivirtojen hallintaan. (Simo Isoaho / TTKK, 1996 luentomoniste) Harppaus eteenpäin jätehuoltolaki vuonna 1978 Jätepoliittista ilmapiiriä 1970-luvulla kuvaa hyvin vuonna 1970 julkaistu komiteamietintö, jossa huomio keskittyy lähinnä jo syntyneen jätteen vaarattomaksi tekemiseen. Komiteamietinnössä todetaan muun muassa, että: "Huomiota ei ole kiinnitettävä pelkästään jätteissä oleviin mahdollisiin taudinaiheuttajiin, vaan myös jätteiden paha haju sekä inhottava ulkonäkö on katsottava vaaraan verrattavaksi haitaksi." 61 Jätelainsäädäntö koki huomattavan edistysaskeleen vuonna 1979 kun jätehuoltolaki astui voimaan, sillä tähän asti puhtaanapidosta oli säädetty terveydenhuoltolainsäädännössä. Jätehuollon rooli osana kunnan erityistoimialaa ei muuttunut. Jätehuoltoa säätelevän erityislain, jätehuoltolain, voimaan astumisen jälkeen terveydenhuoltolainsäädäntö sisälsi edelleen joitakin jätehuoltoa koskevia määräyksiä eräiden muiden erityislakien ohella. Jätehuoltolaki sisälsi jätehuoltoa koskevat yleiset säännökset. Lain nojalla kunnilla oli mahdollisuus antaa jätehuoltomääräyksiä täydentämään jätehuoltolakia ja asetuksia. 60 Nygård 2001, s Komiteamietintö 1970 B: 114, s

21 Valtakunnallisella tasolla jätehuollon ylin johto ja valvonta kuuluivat ympäristöministeriölle, lääneissä jätehuoltoa ohjasi ja valvoi lääninhallitus. Yleinen huolenpito jätehuollon järjestämisestä ja valvonnasta kuului kunnille, jossa valvovana elimenä toimi ympäristönsuojelulautakunta. 62 Eduskunta kehotti jo vuonna 1978 hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin sellaisen teknologian edistämiseksi, joka mahdollistaisi jätteen synnyn vähentämisen ja ehkäisyn. 63 Mainittu eduskunnan kannanotto huomioitiin lainsäädännössä kuitenkin vasta uusimmassa jätelaissa, joka tuli voimaan vuoden 1994 alusta alkaen. 64 Jätteenkuljetuksen järjestäminen ja viranomaisvalvonta jätehuoltolain mukaan Hyväksyessään jätehuoltolakia koskevan ehdotuksen eduskunta edellytti, että jätehuoltolain 13 :ssä tarkoitettuun jätteenkuljetukseen siirrytään siten, etteivät kunnat kuljetuksia järjestäessään aseta alalla toimivia, voittoa tavoittelevia yrityksiä niiden suuruuden vuoksi keskenään eriarvoiseen asemaan ja että kunnat mahdolliseen omatoimiseen kuljetukseen ryhtyessään kiinnittävät erityistä huomiota alalla jo toimivien pienten yritysten toiminnan turvaamiseen. 65 Jätehuoltolain mukaan kunnat voivat huolehtia jätehuollon järjestämisestä itse omana tai alan yrittäjää käyttäen (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätehuoltolain muutos vuonna 1986 mahdollisti jätteenkuljetuksen suorittamisen yhteistoimintana muiden kuntien kanssa. 66 Jätehuoltolain mukaan jätteenkuljetus voitiin järjestää myös siten, että kiinteistön haltija sopii siitä suoraan alan yrittäjän kanssa (sopimusperusteinen jätteenkuljetus). 67 Järjestetty jätteenkuljetus edellyttää viranomaisvalvontaa. Kun jätteenkuljetus perustui urakointiin, oli valvonta lähinnä urakkasopimusten noudattamisen valvontaa. Kuntien, joilla oli vastuu jätehuollon järjestämisestä, tuli tällöin huolehtia siitä, että kiinteistöt saivat urakoitsijoilta kuljetussopimuksen mukaisen palvelun. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa palvelun taso ja tehtävän suorittaminen oli kiinteistön ja kuljetusyrityksen välinen sopimusasia, johon kunnalla ei yleensä ollut aihetta puuttua, jos tehtävä suoritettiin sään- 62 Jätehuoltolain muutos 65/ Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen 142/1978 vp 64 Jätelaki 1072/ Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen 142/1978 vp 66 Jätehuoltolain muutos 65/ Jätehuoltolaki 673/

22 nösten ja määräysten mukaisesti. 68 Kunnilla oli jo jätehuoltolain voimassaoloaikana mahdollisuus antaa lain täsmentämiseksi alueellisia jätehuoltomääräyksiä. 68 Salo 1990, s

23 3. JÄTEHUOLLON VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 3.1 Euroopan Unionin jätehuoltoa koskeva lainsäädäntö Euroopan unionin perustaminen ja keskeisimmät perussopimukset Sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä 69 (ECSC = EHTY) eli niin kutsuttu Pariisin sopimus vuodelta 1951 oli läpimurto Euroopan yhdentymiskehityksen kannalta. Sen tavoitteena oli toimia ylikansallisin toimivaltuuksin hiili ja terästuotannon sekä kaupan järjestämiseksi sekä yhdentymispyrkimyksen avulla välttää toisen maailman sodan kaltaiset konfliktit tulevaisuudessa. Suurimpana pyrkimyksenä oli kuitenkin luoda yhteismarkkinat, tulliliitto ja muu pitkälle ulottuva, ennen kaikkea taloudellinen yhteistyö. Pyrkimykset sinetöitiin Rooman sopimuksessa vuonna 1957, jolla perustettiin Euroopan talousyhteisö (EEC = ETY). 70 Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta käy ilmi yhteisön perusperiaatteet, kuten kilpailun esteiden poistamisen sekä tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden turvaaminen. 71 Euroopan talousyhteisön perustamisen aikoihin perustettiin myös Euroopan atomienergiayhteisö (EURATOM). 72 Euroopan yhtenäisasiakirja 73, joka allekirjoitettiin heinäkuussa 1987, koski sisämarkkinoiden toteuttamiseksi tarvittavia muutoksia. Maastrichtin sopimuksella 74, jota pidetään merkittävimpinä sopimuksena Euroopan poliittisen yhdentymisen kannalta, perustettiin Euroopan Unioni vuonna 1992 sekä syvennettiin ja laajennettiin yhdentymistä. Sopimus astui voimaan kuitenkin vaikeuksien jälkeen vasta marraskuussa Perustamissopimuksia on tarkistettu kahdesti tämän jälkeen: Amsterdamin sopimuksessa 75 vuonna 1997 (astui voimaan toukokuussa 1999), jolloin sopimukseen sisällytettiin erityinen jäsenvaltioiden yhteistyömahdollisuuksia lisäävä joustavuus-artikla 76, sekä Nizzan sopimuksessa 77 vuonna 2001, jonka ratifiointi on parhaillaan käynnissä. Perustamissopimuksia on mukautettu useita kertoja, erityisesti uusien jäsenvaltioiden liittymisen yhteydessä vuosina 1973 (Tanska, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta), 1981 (Kreikka), 1986 (Espanja ja Portugali) ja Sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä (SopS /1994, s Euroopan unionin laki Prim 104 ) 70 Sopimus Euroopan yhteisöstä ( SopS /1994, s Euroopan unionin laki Prim ) 71 Sopimus Euroopan yhteisöstä (SopS , s artikla (ent. 3. artikla)) 72 Sopimus Euroopan atomienergiayhteisöstä (SopS /1994, s Euroopan unionin laki Prim 105 ) 73 Euroopan yhtenäisasiakirja (EYVL L 169, ) 74 Sopimus Euroopan unionin perustamisesta (EYVL C 191, ) 75 Amsterdamin sopimus (EYVL C 340, ) 76 Amsterdamin sopimus (EYVL C 340, ) 77 Nizzan sopimus (EYVL 2001/C 80/01, ) 23

24 (Itävalta, Suomi, Ruotsi). Lisäksi on toteutettu perusteellisempia uudistuksia, joihin on liittynyt toimielimiä koskevia merkittäviä muutoksia ja joilla on otettu uusia alueita yhteisön toimielinten toimivallan piiriin. 78 Euroopan ympäristöviraston perustaminen ratifiointiin vuonna Sen tarkoituksena on varustaa komissio ja koko unioni tarpeellisilla tiedoilla sekä vaikutuskeinoilla, joiden avulla voidaan suorittaa ekosysteemin eri osien tilan arviointia, kehityksen ennustamista ja suunnitella ympäristöpolitiikkaa. 79 Euroopan unioni muodostuu kolmesta pilarista. Ensimmäinen pilari edustaa lainsäädäntäpuitteita kehittyneimmillään. Toisen pilarin tavoitteena on ulko - ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen, jolloin pyritään ennen kaikkea turvaamaan Euroopan Unionin yhteiset arvot, perusedut ja riippumattomuus sekä lujittaa Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta. Kolmannen pilarin, joka sisältää poliisi ja oikeudellisen yhteistyön jäsenvaltioiden välillä, tavoitteena on varmistaa kaikille kansalaisille vapauteen, turvallisuuteen sekä oikeuteen perustuva alue torjumalla ja ehkäisemällä rikollisuutta. Kuvassa kaksi on tiivistetysti esitetty Euroopan Unionin rakenne. 80 (Kuva 2: Klaus-Dieter Borchardt 1999, mukaillen Hanna Westerberg 2002) Jätehuolto on yksi Euroopan unionin ympäristöpolitiikan painopistealueita. Euroopan yhteisön ensimmäinen ympäristöohjelma 81 hyväksyttiin jo vuonna 1973 huolimatta varsinaisen toimivaltasäännöksen puuttumisesta ja vuonna 1976 Euroopan komissio päätti perustaa jätehuoltoa käsittelevän erillisen komitean. 82 Ympäristölainsäädännön räjähdysmäinen kasvu tapahtui 1990-luvulla ja se on tällä hetkellä Euroopan Unionin eniten säädelty osaalue. Suomessa korkein EU-asioita koordinoiva elin on Euroopan Unionin ministerivaliokunta, joka viime kädessä käsittelee kaikki laajat ja poliittisesti tärkeät asiat kuten Suomen kannat kutakin ministerineuvoston kokousta varten Salo Snellman 1994, s sekä Mäkelä 1994, s Borchardt 1999, s Euroopan yhteisön ensimmäinen ympäristöohjelma: C 112/73 82 Päätös jätehuoltoa käsittelevän komitean perustamisesta: 76/431/ETY

25 KUVA 2: Euroopan unionin rakenne (Klaus-Dieter Borchardt 1999, mukaillen Hanna Westerberg 2002) EUROOPAN UNIONI I PILARI EY Euratom EHTY + Uudet tai muutetut alat: -Unionin kansalaisuus -Koulutus ja kulttuuri -Kuluttajan suoja -Terveyden huolto (jätehuolto) -Euroopan laajuiset verkot -Tutkimus ja ympäristö -Sosiaalipolitiikka -Turvapaikkapolitiikka -Ulkorajat -Maahanmuuttopolitiikka II PILARI Yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka -Yhteiset kannat, toiminnot,yhteistyö -Rauhan turvaaminen -Ihmisoikeudet -Demokratia -EU:n ulkopuolisille maille annettava apu -EU:n turvallisuutta koskevat kysymykset WEU:n avulla -Asevarustelun taloudelliset lähtökohdat -Pitkällä aikavälillä määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka III PILARI Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö -Oikeudellinen yhteistyö yksityisja rikosoikeudellisissa asioissa -Poliisiyhteistyö -Rasismin ja muukalaisvihan torjuminen -Laittoman huuma usaine ja asekaupan torjuminen -Järjestäytyneen rikollisuuden tarjunta -Terrorismin torjunta -Ihmiskaupan ja lapsiin kohdistuvien rikosten torjunta Eurooppaoikeuden rakenne EU-normisto, jota kutsutaan myös eurooppaoikeudeksi, jaetaan kahteen pääosaan. Rooman sopimus muutoksineen, lisäyksineen ja täydennyksineen muodostaa perustuslain luontoisen kirjoitetun primäärioikeuden, johon kaikessa muussa lainsäädännössä ja sovellutuksessa tukeudutaan ensisijaisesti ja joka on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Primäärioikeudessa määritellään myös jätehuoltoa koskevan lainsäädännön puitteet, joita se- 25

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007

Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Kuntatoimijoita Jätelaissa KUNTA Viranomaistehtävissä esim. Valtuusto (taksa, jh-määräykset) tekninen lautakunta, kuntayhtymä,

Lisätiedot

Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo

Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo Miten TSV Jätelain 33 toissijainen vastuu on ratkaistu? 29. Jätehuoltopäivät 6-7.10.2015, Tampere Markku Salo PESÄ -kunnan vastuu rajattiin asumisen ja julkisen palvelun jätehuoltoon 2006 6.10.2015 Markku

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Vuoden 2011 jätelaki

Vuoden 2011 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Vanhat jätelait Jätehuoltolaki 1978 Vuoden 1993 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Huom. siirtymäsäännökset esim. lain 35 vuodelta 1993 ja asetuksen 4 luku jäävät voimaan (Valtion osallistuminen

Lisätiedot

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015

Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Uudistusten merkitys alueellisesti

Uudistusten merkitys alueellisesti Uudistusten merkitys alueellisesti KOKOEKO-seminaari Jätelaki ja jätevesiasetus muuttuu ylittyvätkö valvonnan edellytykset? Ylitarkastaja Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus Yleistä Lakiehdotuksen perustelut

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Laki. jätelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Laki. jätelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008 Laki jätelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/1993) 18 b :n 1 momentin 5 kohta ja

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot