Energiateollisuuden Ympäristöpooli Metsäteollisuus ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiateollisuuden Ympäristöpooli Metsäteollisuus ry"

Transkriptio

1 Selvitys 60K Q B Energiateollisuuden Ympäristöpooli Metsäteollisuus ry IE-direktiiviehdotuksen päästöraja-arvojen kustannusvaikutukset

2 Sivu 1 (61) Esipuhe Tämä IE-direktiiviehdotuksen päästöraja-arvojen kustannusvaikutukset -työ on Energiateollisuuden Ympäristöpoolin ja Metsäteollisuus ry:n toimeksi antama ja rahoittama. Selvitystyö on tehty Pöyryn energiakonsultoinnissa. Selvityksen projektipäällikkönä ja pääasiallisena suorittajana on toiminut johtava asiantuntija DI Janne Rauhamäki. Päästövähennysteknologioista ja kustannuksista ovat vastanneet Kattilatekniikkaryhmän päällikkö DI Jarno Kaskela ja asiantuntija DI Jarkko Toropainen. Päästöjen tarkkailuvaatimusosiosta on vastannut Mittauspalveluiden liiketoimintajohtaja Oili Tikka. Projektin kuluessa työtä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat Energiateollisuus ry:stä Jukka Leskelä, Kati Takala ja Matti Nuutila, Metsäteollisuus ry:stä Hilkka Hännikäinen, Helsingin Energiasta Lauri Taipale, Fortum Power and Heat Oy:stä Seppo Partonen, Pohjolan Voima Oy:stä Rea Oikkonen, Vattenfall Lämpö Oy:stä Katri Kallio-Koski ja Vapo Oy:stä Markku Miettinen. Selvitykseen liittyvistä tuloksista vastaavat selvityksen tekijät. Espoossa kesäkuussa 2009 Pöyry Energy Oy Heli Antila Johtaja Janne Rauhamäki Johtava konsultti, energiastrategiat Yhteystiedot PL 93 (Tekniikantie 4 A) Espoo Kotipaikka Espoo Y-tunnus Puh Faksi energy.fi@poyry.com

3 SISÄLTÖ PÖYRY ENERGY OY Sivu 2 (61) Esipuhe 1 TAUSTA JA TAVOITE 4 2 DIREKTIIVIEHDOTUKSEN PÄÄSTÖRAJA-ARVOT 5 3 TARKASTELTAVAT LAITOKSET JA MENETELMÄKUVAUS Tarkasteltavat laitokset Kokoluokkarajaus Menetelmäkuvaus 6 4 ENERGIANTUOTANTOLAITOKSET SUOMESSA Kapasiteetti ja kokonaispäästöt Ominaispäästöt ja direktiiviehdotuksen päästöraja-arvot 10 5 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTEKNOLOGIAT JA KUSTANNUKSET Teknologiat, päästötasot ja ominaiskustannukset Teknologioiden soveltaminen laitoskantaan tarkasteluvuonna Päästöjen vähentämisen kokonaiskustannukset 18 6 CASE-TARKASTELUT SCR hiilen pölypolttolaitokseen SNCR turpeen ja puun petikattiloihin DLN-polttimet kaasuturbiineihin Hiilen pölypoltto puolikuivan rikinpoistomenetelmän parannus Turpeen petipoltto kalkki-injektio tulipesään Turpeen petipoltto pesuri (päästöjen vähennystarve suuri) Uusi hiukkassuodatin turve- ja puukattiloihin Lisäkenttä sähkösuodattimeen turve- ja puukattiloissa POR vesiputkikattila POR tulitorvi-tuliputkikattila Pieni puun ja turpeen leijukattila 35 7 PÄÄSTÖRAJOJEN JOUSTOT Lievemmät rajat vähän käyville nestemäisille ja kaasumaisille polttoaineille Nestemäiset polttoaineet Kaasumaiset polttoaineet Vähän käyvien laitosten lievempien päästörajojen poisto Vähän käyvien laitosten käyttöajan lasku 1500 h:sta 800 h:in vuodessa Kiinteät polttoaineet Nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet tunnin käyttörajoitus 8 vuoden aikana Turvetta ja puuta käyttävien laitosten raja-arvojen lieventäminen 42

4 Sivu 3 (61) 8 PÄÄSTÖRAJOJEN JA KUSTANNUSTEHOKKUUKSIEN ARVIOINTI 46 9 VERTAAMINEN KOMISSION KÄYTTÄMIIN TIETOLÄHTEISIIN MUUTOKSET TARKKAILUVAATIMUKSISSA Tarkkailuvelvoitteet Päästöraja-arvojen noudattaminen JATKOTUTKIMUSTARPEET YHTEENVETO 53 Liitteet LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan kuvaus Päästöjen vähenemät, kustannukset ja kustannustehokkuudet Komission käyttämien tietolähteiden (EGTEI) sisältämää päästöjen vähentämisen kustannustietoa

5 Sivu 4 (61) 1 TAUSTA JA TAVOITE Euroopan yhteisöjen komissio on julkaissut joulukuussa 2007 ehdotuksen teollisuuspäästöjen direktiiviksi. Tämän IE-direktiivin, Proposal for a directive on Industrial Emissions (integrated pollution prevention and control) tarkoituksena on tarkistaa ja yhdistää seitsemän erillistä teollisuuden päästöihin liittyvää direktiiviä yhdeksi direktiiviksi. Uusi direktiivi korvaisi mm. suuria polttolaitoksia (LCP-direktiivi) ja jätteenpolttolaitoksia (WID) koskevat direktiivit. Direktiiviehdotuksessa on keskeisenä lähestymistapana parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) käyttäminen sitovina normeina, mikä poikkeaa selvästi aiemmasta lähestymistavasta. Ehdotus kiristää mm. polttolaitosten päästöraja-arvoja ja sisältää myös uusia vaatimuksia teolliselle toiminnalle. Uudet päästöraja-arvot tulisivat voimaan vuonna Direktiiviehdotuksen mukaiset kiristyvät päästörajat aiheuttavat merkittävää investointitarvetta myös vanhoihin ja vähän käytössä oleviin laitoksiin sekä mahdollisesti myös pieniin, alle 50 MW:n, laitoksiin. Nähtävissä on, että päästöjen vähentämisen kustannustehokkuus (euroa per vähennetty päästötonni) on alhainen merkittävässä laitosjoukossa. Tästä syystä Energiateollisuuden Ympäristöpooli ja Metsäteollisuus ry ovat teettäneet Pöyryn energiakonsultoinnilla selvityksen IEdirektiiviehdotuksen päästöraja-arvojen kustannusvaikutuksista suomalaisissa energiatuotantolaitoksissa. Työn tavoitteena on ollut laatia o kuvaus direktiiviehdotuksen savukaasupäästöjen kiristyvien raja-arvojen (liitteen V arvot, osin myös BAT-taso) kustannusvaikutuksesta suomalaiselle energiantuotannolle o analyysi kriittisistä raja-arvoista päästöjen vähentämisen kustannustehokkuuden kannalta. Työn tavoitteena on ollut myös muodostaa pohja-aineistoa kansallisen LCP-BREF päivitystyölle. Lisäksi työssä on tarkasteltu yleisellä tasolla direktiiviehdotuksen kiristyviä vaatimuksia savukaasupäästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimusten osalta. Tältä osin on raportoitu muutokset vaatimuksissa ja näkemys vaikutuksesta suomalaisissa energiantuotantolaitoksissa.

6 Sivu 5 (61) 2 DIREKTIIVIEHDOTUKSEN PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Direktiiviehdotuksen henki on, että päästöraja-arvoina sovelletaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisia päästötasoja. Toisaalta näistä voidaan poiketa, mutta direktiiviehdotuksen liitteessä V esitettyjä raja-arvoja ei saa ylittää. Seuraavissa taulukoissa on esitetty ehdotuksen liitteen V mukaiset raja-arvot. Taulukko 2-1 Rikkidioksidipäästöjen raja-arvot, direktiiviehdotuksen liite V Polttoaineteho Kivihiili ja ruskohiili Biomassa Turve Nestemäiset polttoaineet MW mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm > Kiinteä polttoaine, ennen luvitetut ja alle 1500 h/a: 800 mg/nm 3 Taulukko 2-2 Typenoksidipäästöjen raja-arvot, direktiiviehdotuksen liite V Polttoaineteho Kivihiili ja ruskohiili Biomassa ja turve Nestemäiset polttoaineet MW mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm > Alle 500 MW kiinteä polttoaine, ennen luvitetut ja alle 1500 h/a: 450 mg/nm 3 Yli 500 MW kiinteä polttoaine, ennen luvitetut ja alle 1500 h/a: 450 mg/nm 3 Taulukko 2-3 Typenoksidipäästöjen raja-arvot kaasukäyttöisissä laitoksissa, direktiiviehdotuksen liite V NOx CO mg/nm 3 mg/nm 3 Kaasukäyttöiset kattilat Kaasuturbiinit (myös CCGT), jotka käyttävät polttoineena maakaasua 50 1) 100 Kaasumoottorit ) 75 mg/nm 3 : kun CHP ja hyötysuhde yli 75 % Näitä päästöraja-arvoja ei sovelleta alle 500 h/a toiminnassa oleviin hätätarkoituksessa käytettäviin kaasuturbiineihin. Taulukko 2-4 Hiukkaspäästöjen raja-arvot, direktiiviehdotuksen liite V Polttoaineteho Kivihiili ja ruskohiili Biomassa ja turve Nestemäiset polttoaineet MW mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm > Kiinteiden polttoaineiden lievempiä päästörajoja sovelletaan laitoksiin, joiden käyttöaika ei ylitä 1500 tuntia vuodessa viiden vuoden jakson liukuvana keskiarvona.

7 Sivu 6 (61) 3 TARKASTELTAVAT LAITOKSET JA MENETELMÄKUVAUS 3.1 Tarkasteltavat laitokset Työhön sisällytettiin seuraavat energiantuotantolaitokset Suomessa: o Kaukolämpöä ja siihen liittyvää yhteistuotantosähköä tuottavat laitokset o Erillinen sähköntuotanto eli lauhdevoimalaitokset o Metsäteollisuuden energiantuotantolaitokset (ei sisällä soodakattiloita) o Suurten energiayhtiöiden omistamat muun teollisuuden laitokset. Työssä huomioitiin nykyiset laitokset ja jo toteutettaviksi päätetyt hankkeet, mutta ei myöhemmin rakennettavaksi kaavailtuja laitoksia. Nykyisistä laitoksista tarkasteluista jäivät pois vuonna tunnin käyttöön vuoteen 2016 mennessä sitoutuneet laitokset (Valtioneuvoston päätös olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelmasta, ). 3.2 Kokoluokkarajaus Direktiiviehdotuksen mukaan päästöraja-arvojen piiriin tulevat polttoaineteholtaan vähintään 20 MW:n laitokset (aiemmin 50 MW). Direktiiviehdotuksen yhdistämissääntöjen mukaan yksiköiden polttoainetehot lasketaan yhteen, mikäli yksiköiden savukaasut johdetaan samaan piippuun. Kokoluokkarajojen ja yhdistämissääntöjen tulkinta ja muotoilu lopullisessa direktiivissä on kuitenkin vielä epäselvää. Työssä kartoitettiin kaikki energiantuotantolaitospaikat, joiden yksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on vähintään 20 MW (yksiköiden savukaasujen johtamista erillisiin tai yhteisiin piippuihin ei kartoituksessa selvitetty eikä huomioitu). Savukaasupäästöjen vähentämiskustannustarkastelut tehtiin kuitenkin yksiköille, joiden polttoaineteho on vähintään 50 MW ja päästörajoina käytetään yksikön teholuokan mukaista raja-arvoa. Tämän väliin jäävän laitosjoukon (20-50 MW) osalta selvitettiin niiden lukumäärät, polttoainetehot, polttoainekulutus ja päästöt polttoaineittain sekä niiden osuus kaikkien yli 20 MW laitosten polttoainekulutuksesta ja päästöistä MW:n laitoksista tehtiin kuitenkin 3 case-tarkastelua, joissa selvitettiin näiden tyyppilaitosten päästöjen vähentämisen kustannukset. Lisäksi arvioitiin karkeasti kaikkien MW:n laitosten päästöjen vähentämisen kustannus. 3.3 Menetelmäkuvaus Yli 50 MW:n laitosten päästöjen vähentämis- ja kustannustarkastelu suoritettiin laitoskohtaisesti. Työkaluna käytettiin Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokantaa (liite 1), josta jokainen laitos sijoitettiin direktiiviehdotuksen päästöraja-arvojen mukaisiin luokkiin polttoaineen, polttotekniikan ja kokoluokan perusteella.

8 Sivu 7 (61) Tietokanta sisälsi pohjatietoina laitoksista tekniset tiedot, polttoaineiden kulutustiedot, nykyiset päästöjenvähennystekniikat sekä ominaispäästötasot. Projektin johtoryhmään kuuluneet yritykset tarkastivat omien laitostensa tiedot. Kullekin laitokselle arvioitiin direktiiviehdotuksen päästörajoihin pääsemiseksi tarvittava vähennystekniikka ja kustannukset (investointi- ja muuttuvat kustannukset) sekä laskettiin saavutettava päästövähenemä lähtötietona olleen nykyisen ominaispäästötason avulla. Päästöjen vähennyskustannuksia tarkasteltaessa ei selvitetty laitoskohtaisia kustannuserityispiirteitä (paikalliset rajoitukset laitospaikalla tai prosessissa). Tekniikoita ja kustannuksia arvioitaessa pyrittiin kuitenkin huomioimaan nämä olemassa olevien laitosten rajoitteet teknisten muutosten toteuttamisessa. Määrällisten (tonnia vuodessa) päästövähenemien laskemiseksi suoritettiin Suomen energianhankinnan karkeahko mallinnus vuodelle 2016 tietokannan avulla. Mallinnus noudattaa energian tarpeiden ja tuotantorakenteen osalta vuonna 2008 laadittua Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle ). Samoin laitoskohtaisia tuotantomääriä ja niistä laskettuja huipunkäyttöaikoja (h/a) tarvittiin direktiiviehdotuksessa olevien lievennysten tarkastelemiseksi: lievemmät päästöraja-arvot tietyissä laitoksissa, jos käyttöaika on enintään h/a. Työn tarkoituksena oli arvioida päästöjen vähentämisen kustannustehokkuutta, joten työssä on selvitetty polttoaineittain/kokoluokittain/laitostyypeittäin/päästökomponenteittain, mihin ominaispäästötasoon kullakin päästöjenvähennystekniikalla päästään. Joissain kohteissa on vaikeaa saavuttaa päästöraja-arvo tyypillisellä tekniikalla tai nykyinen päästötaso on jo lähellä uutta raja-arvoa, jolloin joudutaan investoimaan kalliisiinkin tekniikoihin pienen päästövähennystarpeen vuoksi. Tämän takia työssä on pyritty etsimään kohteita ja raja-arvoja, joissa raja-arvojen lievennykset olisivat perusteltuja vähäisten päästövähenemien takia.

9 Sivu 8 (61) 4 ENERGIANTUOTANTOLAITOKSET SUOMESSA 4.1 Kapasiteetti ja kokonaispäästöt Tietokannan avulla identifioitiin tarkasteltavat laitokset: yli 50 MW:n yksiköt sekä MW:n laitokset (jotka siis sisältävät myös alle 20 MW:n yksiköitä, jos laitoksen yhteenlaskettu teho on vähintään 20 MW). Seuraavassa kuvassa on esitetty näiden laitosten lukumäärät, polttoainetehot ja kulutukset sekä päästöt. Polttoainekulutus ja edelleen syntyvät päästöt kuvaavat mallinnettua tilannetta vuodelle Mallinnus pohjautuu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian taustalla oleviin skenaarioihin. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lukumäärä Polttoaine- Polttoaine- NOx SO2 Hiukkaset teho kulutus kpl MW GWh tonnia tonnia tonnia MW Yli 50 MW Kuva 4-1 Tarkastellut laitokset vuonna 2016: yli 50 MW:n yksiköt ja MW:n laitokset MW:n laitoksia on lukumääräisesti paljon, lähes 80 %, mutta osuus kapasiteetista ja polttoainekulutuksesta on pieni. Yli 50 MW:n yksiköissä käytetään 90 % polttoaineesta ja päästöistä niissä syntyy NO x :n osalta 88 %, SO 2 :n osalta 86 % ja hiukkasten osalta 72 %. Kuvasta voi päätellä, että alle 50 MW:n yksiköistä merkittävä osa on vara- ja huippukuormalaitoksia, joiden vuotuinen käyttöaika on lyhyt. Samoin päästömääristä voi päätellä, että etenkin hiukkaspäästöjen osalta pienissä laitoksissa on korkeammat ominaispäästöt (suurissa laitoksissa on tehokkaammat erottimet). Seuraavissa kuvissa on esitetty vastaavat tiedot jaoteltuna polttoaineittain ja erikseen alle 50 MW:n laitosten ja yli 50 MW:n yksiköiden osalta. Laitokset on jaettu polttoaineisiin kunkin laitoksen pääpolttoaineen mukaan (suurin osuus vuotuisesta polttoainekulutuksesta). Esimerkiksi kotimaista polttoainetta käyttävät laitokset Suomessa käyttävät useimmiten sekä turvetta että puuta ja laitosten koko kapasiteetti, polttoainekulutus ja päästöt on oheisissa kuvissa luokiteltu pääpolttoaineen kohdalle.

10 Sivu 9 (61) Niinpä esimerkiksi kaasu- ja puulaitosten kohdalla on rikkipäästöjä vaikka nämä polttoaineet eivät itsessään sisällä rikkiä, mutta rikkipäästö tulee samassa laitoksessa käytetystä turpeesta tai öljystä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lukumäärä Polttoaine- Polttoaine- NOx SO2 Hiukkaset teho kulutus kpl MW GWh tonnia tonnia tonnia Muu Öljy Puu Turve Kaasu Hiili Kuva 4-2 Tarkastellut MW:n laitokset vuonna 2016 pääpolttoaineen mukaan jaoteltuna Lukumääräisesti ja kapasiteetiltaan eniten on öljyä ja kaasua käyttäviä laitoksia, jotka ovat kuitenkin valtaosin vara- ja huippukuormalaitoksia. Polttoainekulutuksen mukaan puuta ja turvetta käytetään eniten, ne ovat tyypillisesti peruskuormalaitoksia. NO x - päästöt ovat melko samassa suhteessa polttoainekulutuksen kanssa, joten eri polttoaineiden väliset erot ominaispäästökertoimissa eivät ole NO x :n kohdalla kovin suuret. Rikkipäästöjen osalta puolestaan erottuu raskaan polttoöljyn muita polttoaineita korkeampi rikkidioksidin ominaispäästökerroin (ja se, ettei öljylaitoksissa ole rikinerotuslaitteita) sekä turpeen sisältämä rikki. Hiukkaspäästöjen jakaumasta on havaittavissa kiinteän polttoaineen laitosten suuri osuus, erotinlaitteet näissä pienissä laitoksissa eivät ole erityisen tehokkaat lievempien päästörajojen takia.

11 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % PÖYRY ENERGY OY Sivu 10 (61) Lukumäärä Polttoaine- Polttoaine- NOx SO2 Hiukkaset teho kulutus kpl MW GWh tonnia tonnia tonnia Öljy Puu Turve Kaasu Hiili Kuva 4-3 Tarkastellut yli 50 MW:n yksiköt vuonna 2016 pääpolttoaineen mukaan jaoteltuna Yli 50 MW:n laitokset ovat jakautuneet lukumääräisesti melko tasan eri polttoaineiden kesken. Kapasiteetin ja polttoainekulutuksen osalta erottuu hiilen korkea osuus (suuria peruskuormalaitoksia) ja polttoainekulutuksen osalta öljyn alhainen osuus (vara- ja huippukuormalaitoksia). NO x -päästöissä on havaittavissa kaasun alhainen osuus kokonaispäästöistä, koska kaasuturbiinilaitosten ominaispäästökertoimet ovat alhaiset. Lisäksi rikin ja hiukkasten osalta kaasu ei tuota päästöjä lainkaan. Hiukkasten kokonaispäästöjen osalta on havaittavissa kotimaisten polttoaineiden hieman korkeampi osuus hiileen nähden, turvetta ja puuta käyttävät laitokset ovat pienempiä ja siten päästövaatimukset lievempiä. 4.2 Ominaispäästöt ja direktiiviehdotuksen päästöraja-arvot Seuraavissa taulukoissa on esitetty yli 50 MW:n yksiköiden nykyisiä ominaispäästöjä vastaava päästötaso vuonna 2016 ja ominaispäästön vaihteluväli sekä direktiiviehdotuksen liitteen V päästöraja-arvot. Tämän jälkeen on esitetty, kuinka moni yksikkö alittaa nykyisin ehdotetut raja-arvot ja kuinka monessa yksikössä joudutaan tekemään päästövähennystoimia. Lisäksi taulukoissa on esitetty yksiköiden kapasiteettija polttoainekulutustiedot jaoteltuna polttoaineiden lisäksi laitoskokoluokkiin. Kokoluokkarajat ovat määräytyneet direktiiviehdotuksen päästöraja-arvoluokittelun mukaan. Taulukoissa on värjätyllä pohjalla merkitty laitostyhmät, joita on lukumääräisesti eniten ja joissa on tonnimääräisesti suurimmat päästöt. Nykyisissä ominaispäästötasoissa punaisilla numeroilla on merkitty direktiiviehdotuksen raja-arvot ylittävät arvot, vihreällä puolestaan alittavat.

12 PÖYRY ENERGY OY Sivu 11 (61) Taulukoiden direktiiviehdotuksen päästöraja-arvojen sarakkeessa 1500 h/a on esitetty vähän käyvien laitosten raja-arvo. Alkuperäisessä direktiiviehdotuksessa ei ole lievennyksiä nestemäisille ja kaasumaisille polttoaineille. Työssä on kuitenkin tehty joustotarkasteluja, joissa lievemmät ohjearvot koskevat myös nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita, nämä on merkitty taulukkoon kursiivilla. Hiililaitokset painottuvat sekä lukumäärän, kapasiteetin, polttoainekulutuksen ja päästöjen suhteen suuriin laitoksiin. Kaasuturbiinilaitoksissa pääpaino on keskisuurissa ja suurissa laitoksissa, kun taas kotimaisilla polttoaineilla keskisuurissa laitoksissa. Öljy- ja kaasukattiloista valtaosa on pieniä laitoksia. Taulukko 4-1 Yli 50 MW:n yksiköiden kapasiteetti-, polttoainekulutus- ja päästötiedot mallinnusvuonna 2016 sekä nykyiset NO x -ominaispäästötasot ja direktiiviehdotuksen päästöraja-arvot Luku- Polttoaine- Polttoainemäärä NOx teho kulutus Päästöt Nykyinen taso Päästöraja Liite 5 Päästö Toimia Keskiarvo Vaihteluväli 1500 h/a ok tarvitaan kpl MW GWh tonnia mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm 3 kpl kpl Hiili (170) Kaasuturbiinit CCGT CCGT CCGT Kaasukattilat Turve Puu POR POK Yhteensä Nykyinen taso-sarakkeissa punaisilla on merkitty direktiiviehdotuksen raja-arvot ylittävät arvot, vihreällä puolestaan alittavat Hiililaitosten nykyiset NO x -päästötasot ovat suurelta osin korkeammat kuin direktiiviehdotuksen raja-arvot. Vähän käyvät (alle 1500 h/a) laitokset ja yksittäinen alhaisen päästötason laitos alittavat raja-arvot nyt. Uudet ja suuret kaasuturbiinilaitokset alittavat ehdotetut raja-arvot. Vanhempien, luvun lopun, pienempien laitosten päästötaso on ehdotettuja raja-arvoja korkeampi. Turvetta ja puuta käyttävistä kattiloista reilut neljännes alittaa nyt ehdotetut raja-arvot. Kevyttä öljyä käyttävät kattilat alittavat ehdotetut raja-arvot. Suuri osa raskasöljy- ja kaasukattiloista ei sen sijaan pääse ehdotettuihin raja-arvoihin. Alle 100 MW:n raskasöljykattiloista osa alittaa raja-arvot, mutta taulukossa nämä on kuitenkin merkitty kohteiksi, joissa toimia tarvitaan, koska rikkipäästöjen takia siirrytään kevyeen

13 Sivu 12 (61) polttoöljyyn ja tällöin mahdollisesti joudutaan investoimaan uusiin kevyen öljyn low- NO x -polttimiin. Taulukko 4-2 Yli 50 MW:n yksiköiden kapasiteetti-, polttoainekulutus- ja päästötiedot mallinnusvuonna 2016 sekä nykyiset SO 2 -ominaispäästötasot ja direktiiviehdotuksen päästöraja-arvot Luku- Polttoaine- Polttoainemäärä SO2 teho kulutus Päästöt Nykyinen taso Päästöraja Liite 5 Päästö Toimia Keskiarvo Vaihteluväli 1500 h/a ok tarvitaan kpl MW GWh tonnia mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm 3 kpl kpl Hiili Kaasuturbiinit Kaasukattilat Turve Puu POR POK Yhteensä Nykyinen taso-sarakkeissa punaisilla on merkitty direktiiviehdotuksen raja-arvot ylittävät arvot, vihreällä puolestaan alittavat Hiililaitosten nykyiset SO 2 -päästötasot ovat suurelta osin korkeammat kuin direktiiviehdotuksen raja-arvot. Vähän käyvät (alle 1500 h/a) laitokset ja parhaat alhaisen päästötason laitokset alittavat raja-arvot nyt. Kaasua käyttävistä laitoksista ei tule rikkipäästöjä polttoaineen rikittömyyden takia. Turvetta pääpolttoaineena käyttävistä kattiloista reilut neljännes alittaa nyt ehdotetut raja-arvot. Puuta pääpolttoaineena käyttävistä kattiloista valtaosa alittaa raja-arvot, mutta osa ei johtuen turpeen merkittävästä käyttömäärästä. Raskasöljykattilat eivät pääse ehdotettuihin raja-arvoihin johtuen öljyn rikkipitoisuudesta ja siitä, että laitoksissa ei ole rikinpoistolaitteistoja. Kevyttä öljyä käyttävät sen sijaan alittavat ehdotetut raja-arvot, koska kevyen polttoöljyn sisältämä rikkipitoisuus on alhainen.

14 Sivu 13 (61) Taulukko 4-3 Yli 50 MW:n yksiköiden kapasiteetti-, polttoainekulutus- ja päästötiedot mallinnusvuonna 2016 sekä nykyiset hiukkasten ominaispäästötasot ja direktiiviehdotuksen päästörajaarvot Luku- Polttoaine- Polttoainemäärä Hiukkaset teho kulutus Päästöt Nykyinen taso Päästöraja Liite 5 Päästö Toimia Keskiarvo Vaihteluväli 1500 h/a ok tarvitaan kpl MW GWh tonnia mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm 3 mg/nm 3 kpl kpl Hiili Kaasuturbiinit Kaasukattilat Turve Puu POR POK , Yhteensä Nykyinen taso-sarakkeissa punaisilla on merkitty direktiiviehdotuksen raja-arvot ylittävät arvot, vihreällä puolestaan alittavat Noin puolet hiililaitosten nykyisistä hiukkaspäästötasoista alittavat direktiiviehdotuksen raja-arvot. Toinen puolisko laitoksista joutuu parantamaan erotinlaitteitaan. Kaasua käyttävistä laitoksista ei tule merkittäviä hiukkaspäästöjä polttoaineen ominaisuuksien takia. Turvetta pääpolttoaineena käyttävistä kattiloista noin 40 % alittaa nyt ehdotetut rajaarvot. Puuta pääpolttoaineena käyttävistä kattiloista reilut puolet alittavat raja-arvot. Raskasöljykattiloista valtaosa ei pääse ehdotettuihin raja-arvoihin, osassa laitoksia ei ole erillisiä erotinlaitteita ja useimmilla sykloneilla ei päästä raja-arvojen alle. Kevyttä öljyä käyttävät kattilat sen sijaan alittavat ehdotetut raja-arvot johtuen kevyen öljyn ominaisuuksista, mm. alhaisesta tuhkapitoisuudesta.

15 Sivu 14 (61) 5 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTEKNOLOGIAT JA KUSTANNUKSET 5.1 Teknologiat, päästötasot ja ominaiskustannukset Työssä on tarkasteltu eri teknologioita typenoksidi-, rikkidioksidi ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Seuraavaan taulukkoon on kerätty näiden teknologioiden ominaiskustannuksia ja saavutettavia päästötasoja. Taulukko 5-1 Päästöjen vähentämisteknologioita, saavutettava päästötaso ja ominaiskustannukset Teknologia Päästökomponentti Tyypilliset kohteet Saavutettava päästötaso tai alenema Kustannukset Invest. Käyttökust. mg/nm 3 /kw pa /MWh pa Yli 50 MW:n yksiköt Primäärikeinot (ilmajärjestelyt ym.) NO x Petikattilat % 0,3-4 - Low-NO x -polttimet NO x Kaasukattilat Dry-low-NO x -polttimet (DLN) NO x Kaasuturbiinit Low-NO x -polttimet + ilmajärjestelyt NO x Hiili pölypoltto Vaihto POK + low-no x -polttimet SO 2 / NO x / POR-kattilat hiukkaset 200 / 200 / SNCR NO x Petikattilat % ,25-0,5 SCR NO x Pölypolttolaitokset - 70% ,45-1,3 Kalkinsyöttö petiin SO 2 Petikattilat (turve) % 4-8 0,2-0,3 Pesuri SO 2 / Petikattilat (turve) hiukkaset - 60 % / ,4-0,8 SO 2 / hiukkaset Märkä pesuri perään (kalkkimaitopesuri) Märkä rikinpoisto puolikuivan tilalle SO 2 / hiukkaset Kalkin lisäys ja käytettävyyden SO 2 parantaminen Hiili (nyt puolikuiva rikinpoisto) 200 / ,4-0,7 Hiili (nyt puolikuiva rikinpoisto) 200 / ,1-0,2 Hiili (nyt märkämenetelmä) 200 0,5-3 0,03-0,05 Letkusuodatin hiukkaset Kiinteä polttoaine ,3-0,4 Sähkösuodatin hiukkaset Kiinteä polttoaine ,1-0,15 Lisäkenttä sähkösuodattimeen hiukkaset Kiinteä polttoaine ,03-0,06 Sähkösuodattimen parannus hiukkaset Kiinteä polttoaine Märkä sähkösuodatin hiukkaset POR-kattilat ,13-0, MW:n laitokset SNCR NO x Petikattilat % ,25-0,5 Vaihto POK + low-no x -polttimet SO 2 / NO x / POR-kattilat hiukkaset 200 / 200 / Märkä sähkösuodatin hiukkaset POR-kattilat ,13-0,2 Sähkösuodatin hiukkaset Kiinteä polttoaine ,1-0,15 Lisäkenttä sähkösuodattimeen hiukkaset Kiinteä polttoaine ,03-0,06 Päästöjen vähennysteknologioiden kustannustaso ja saavutettava päästötaso ovat suuresti riippuvaisia sovellettavasta kohteesta: vaikuttavia tekijöitä ovat mm. päästöjen lähtötaso, jo sovelletut teknologiat, laitospaikan asettamat tilarajoitukset, kattilatyypin asettamat rajoitukset, laitoksen koko jne. Yleisesti voidaan todeta, että yllä olevan taulukon ominaispäästöjen haarukan alarajat soveltuvat suurille ja ylärajat pienille

16 Sivu 15 (61) laitoksille. Tarkempi päästöjen vähentämisen kustannusten selvittäminen vaatisi syventymistä kunkin yksikön paikallisiin ominaispiirteisiin, joihin tämän työn puitteissa ei ollut mahdollisuuksia. Päästöjen vähentämisen teknologioita on käsitelty tarkemmin myöhemmin tässä raportissa case-tarkasteluiden yhteydessä. 5.2 Teknologioiden soveltaminen laitoskantaan tarkasteluvuonna 2016 Edellä esitettyjä päästöjen vähentämisteknologioita sovellettiin tarkasteltaviin laitoksiin mallinnusvuonna Tarkastelu tehtiin laitoskohtaisesti huomioiden jo sovelletut teknologiat, päästöjen lähtötaso, laitostyyppi, koko jne., vaikkakaan laitospaikkakohtaisia erityispiirteitä ei tarkastelussa huomioitu. Seuraavissa taulukoissa on esitetty päästökomponenteittain saavutetut päästövähenemät, syntyneet kustannukset ja kustannustehokkuudet. Investointikustannukset on jaettu yksittäisille vuosille annuiteettikertoimella: pitoaika 10 vuotta ja korko 5 %. Oikeanpuoleisimmassa kustannustehokkuussarakkeessa (kustannus per vähennetty päästötonni) on punaisella pohjalla merkitty laitoskokoluokat, joissa kustannustehokkuus on keskimääräistä huonompi. Huomioitavaa on, että taulukoissa kunkin polttoaineen/kokoluokan sisällä on usein sovellettu useampia teknologioita, yksiköiden huipunkäyttöajat ja päästöjen lähtötasot vaihtelevat ja siksi taulukossa esitetty kustannustehokkuus kuvaa vain keskiarvoa. Toisaalta joissain kategorioissa laitoksia voi olla vain yksi, jolloin mm. sen huipunkäyttöaika on ratkaiseva kustannustehokkuuden kannalta. Kustannustehokkuuksien herkkyyttä päästöjen lähtötason tai erotusasteen, investoinnin pitoajan ja laitoksen vuotuisen käyttöajan suhteen on tarkasteltu case-tapausten yhteydessä.

17 Sivu 16 (61) Taulukko 5-2 Typenoksidipäästöjen päästövähenemä, kustannukset ja kustannustehokkuus mallinnusvuonna 2016 Polttoaine- Polttoaine- NOx NOx teho kulutus Päästöt Päästö Toimia Päästöok Kustannukset tarvitaan vähenemä Invest. Käyttökust. Yhteensä MW GWh tonnia kpl kpl t/a M /a M /a /tnox Hiili ,15 0, ,3 1, Kaasuturbiinit , , , Kaasukattilat , , , , Turve ,6 3, ,5 0, ,5 1, ,7 1, Puu ,0 2, ,7 0, ,3 1, POR ,2 0, ,13 0, ,08 0, POK Yhteensä Vihreällä fontilla laitokset, joissa nykyinen päästötaso ok, punaisella merkityt joutuvat vähentämään päästöjä. Punaisella pohjalla merkityt päästöjen vähentämisen ominaiskustannukset keskiarvoa korkeampia. Eniten kustannuksia syntyy suurissa hiililaitoksissa, joissa joudutaan investoimaan SCR-menetelmään. Myös turvetta ja puuta käyttävien laitosten investoinnit SNCRmenetelmään ovat merkittävät. Samoin kaasuturbiinien investointi DLN-polttimiin on sekä kokonaisuutena että laitosta kohden suuri. Öljykattiloiden huono kustannustehokkuus johtuu kevyen polttoöljyn kalleudesta ja laitosten alhaisesta käyttöajasta.

18 Sivu 17 (61) Taulukko 5-3 Rikkidioksidipäästöjen päästövähenemä, kustannukset ja kustannustehokkuus mallinnusvuonna 2016 Polttoaine- Polttoaine- SO2 SO2 teho kulutus Päästöt Päästö Toimia Päästöok Kustannukset tarvitaan vähenemä Investointi Käyttökust. Yhteensä MW GWh tonnia kpl kpl t/a M /a M /a /tso2 Hiili ,3 6, ,1 1, ,2 4, Kaasuturbiinit Kaasukattilat Turve ,5 0, Puu ,4 1, ,13 0, ,24 0, , POR ,3 4, ,8 3, ,5 1, POK Yhteensä Vihreällä fontilla laitokset, joissa nykyinen päästötaso ok, punaisella merkityt joutuvat vähentämään päästöjä. Punaisella pohjalla merkityt päästöjen vähentämisen ominaiskustannukset keskiarvoa korkeampia. Eniten kustannuksia syntyy suurissa hiililaitoksissa, joissa on nyt puolikuiva rikinpoisto ja laitokset joutuvat investoimaan tehokkaampaan rikinpoistoteknologiaan. Suuret kokonaiskustannukset kohdistuvat myös turvetta käyttäviin laitoksiin, joissa joudutaan investoimaan pesureihin tai kalkki-injektiolaitteisiin. Öljykattiloiden huono kustannustehokkuus johtuu kevyen polttoöljyn kalleudesta ja laitosten alhaisesta käyttöajasta.

19 Sivu 18 (61) Taulukko 5-4 Hiukkaspäästöjen päästövähenemä, kustannukset ja kustannustehokkuus mallinnusvuonna 2016 Polttoaine- Polttoaine- Hiukkaset Hiukkaset teho kulutus Päästöt Päästö Toimia Päästöok Kustannukset tarvitaan vähenemä Investointi Käyttökust. Yhteensä MW GWh tonnia kpl kpl t/a M /a M /a /t PM Hiili ,4 1, ,04 0, ,9 0, ,5 0, Kaasuturbiinit Kaasukattilat Turve ,6 1, ,2 0, ,7 0, ,7 0, Puu ,7 0, ,5 0, ,2 0, POR ,5 1, ,3 1, ,2 0, POK , Yhteensä Vihreällä fontilla laitokset, joissa nykyinen päästötaso ok, punaisella merkityt joutuvat vähentämään päästöjä. Punaisella pohjalla merkityt päästöjen vähentämisen ominaiskustannukset keskiarvoa korkeampia. Eniten kustannuksia syntyy turvetta ja puuta käyttävissä laitoksissa sekä hiililaitoksissa, joissa joudutaan investoimaan uusiin hiukkaserottimiin tai vanhojen kunnostukseen. Merkittävä osa kustannuksista on myös kohdentunut hiukkaspäästöille kohteissa, joissa on investoitu pesuriin ensisijaisesti rikkipäästöjen pienentämisen takia. Öljykattiloiden alhainen kustannustehokkuus johtuu kevyen polttoöljyn kalleudesta ja laitosten alhaisesta käyttöajasta. 5.3 Päästöjen vähentämisen kokonaiskustannukset Seuraavaan taulukkoon on koottu polttoaineittain päästöjen vähentämisen kokonaisinvestointikustannus (M ) sekä vuotuiset kokonaiskustannukset (investointi ja käyttökustannukset, M /a). Taulukossa kokonaiskustannukset on jaettu energiateollisuuden ja metsäteollisuuden laitoksiin sekä ns. vierilaitoksiin, jotka tarkoittavat energiayritysten omistamia, metsäteollisuuden tuotantolaitosten yhteydessä, olevia voimalaitoksia.

20 Sivu 19 (61) Lisäksi taulukossa on esitetty karkea arvio direktiiviehdotuksen päästörajojen kustannusvaikutuksesta MW:n laitoksiin. Raskasta öljyä (noin 250 kattilaa) ja kaasua (noin 130 kattilaa) käyttäviin kattiloihin investoitaisiin low-no x -polttimiin, investointi POR noin 50 M ja kaasu noin 25 M. Turvetta ja puuta käyttäviin laitoksiin (noin 100 kattilaa) investoitaisiin SNCR noin puoleen, kalkki-injektio neljäsosaan, uusi hiukkassuodatin noin puoleen ja lisäkenttä kolmasosaan kattiloista, kokonaisinvestointi yhteensä noin 50 M. Raportin liitteessä 2 on esitetty päästökomponenteittain vastaavalla jaottelulla päästöjen vähenemät, kustannukset ja kustannustehokkuudet sekä yli 50 MW:n että MW:n laitosten osalta. Taulukko 5-5 Päästöjen vähentämisen kokonaiskustannukset Kustannukset yhteensä Invest. Invest. Käyttökust. Yli 50 MW M M /a M /a Hiili Kaasuturbiinit Kaasukattilat Turve Puu POR POK Yhteensä Energiateollisuus "Vierilaitokset" Metsäteollisuus MW M M /a M /a Hiili 3,5 0,5 0,2 Kaasukattilat 23 2,9 0 Turve/puu POR Yhteensä Yhteenlaskettu kokonaisinvestointikustannus on noin 765 M ja vuotuiset kokonaiskustannukset noin 180 M /a (sisältäen investointikustannuksen).

21 Sivu 20 (61) 6 CASE-TARKASTELUT Seuraavassa on kuvattu tarkemmin päästöjen vähentämisteknologioita ja vähentämisen kustannustehokkuuden herkkyyttä yleisimmissä suomalaisissa laitostyypeissä, joita direktiiviehdotuksen tiukemmat päästöohjearvot koskettavat. Herkkyystarkasteluissa muuttujana on päästöjen vähentämisen teknologiasta riippuen joko päästöjen lähtötaso (nykyinen taso) tai saavutettava päästövähenemä. On tärkeää huomata, että kyseisen teknologian päästövähenemäprosentti tai päästöjen lähtötaso ei ole laitosten valittavissa vaan on sidoksissa nykyiseen laitteistoon eli laitokset eivät itse voi siltä osin vaikuttaa vähentämisen kustannustehokkuuteen. 6.1 SCR hiilen pölypolttolaitokseen SCR-menetelmässä (Selective Catalytic Reduction) NO x -päästöjä vähennetään pelkistämällä ne ammoniakin ja katalyytin avulla typeksi (N 2 ). Prosessissa ammoniakkia syötetään savukaasukanavaan ennen katalyyttiä, jonka pinnalla itse pelkistysreaktio tapahtuu. Ammoniakin sijaan voidaan laitoksella käyttää myös ureaa, mutta tällöinkin itse reaktio tapahtuu ammoniakin ja typpioksidin välillä. Katalyytin tarkoituksena on nopeuttaa reaktioita, joka muuten olisi liian hidas käytetyllä lämpötila-alueella ( C). Katalyyttimateriaalin valinta on riippuvainen käyttöolosuhteista, kuten katalyytin sijoittumisesta savukaasukanavistossa ja savukaasun ominaisuuksista. Katalyytti ei kulu itse reaktiossa, mutta käyttöolosuhteet voivat saada aikaan korroosiota ja likaantumista. Tämän takia voi olla tarvetta puhdistaa katalyytti ajoittain tai jopa korvata katalyytti kokonaan uudella. Katalyytin sijoittamiselle savukaasujärjestelmään on kolme perusvaihtoehtoa: high dust, low dust ja tail-end. High dust-katalyytti sijoittuu ennen palamisilman esilämmitintä ja on alttiina kaikille savukaasun epäpuhtauksille. Tässä järjestelyssä ei tarvita savukaasun lämmittämistä reaktiolle sopivaan lämpötilaan, mutta katalyytin kestävyys ei ole yhtä hyvä kuin kahdessa muussa tapauksessa. Koska katalyytti vaatii huomattavan tilan savukaasukanavistossa, voi high dust-katalyytin jälkiasentaminen olemassa olevaan laitokseen olla hankalaa, mikäli kyseistä mahdollisuutta ei ole huomioitu suunnitteluvaiheessa. Myös low dust menetelmässä katalyytti sijaitsee ennen ilman esilämmitintä, mutta tässä tapauksessa savukaasu puhdistetaan hiukkasista ennen ammoniakin syöttöä ja katalyyttiä, jolloin katalyytin kestävyys paranee. Menetelmän heikkous on tarve sijoittaa hiukkaspuhdistuslaitteisto ennen ilman esilämmitintä, joka voi olla haastavaa olemassa olevissa laitoksissa. Hiukkaspuhdistimen täytyy myös kestää korkeampia savukaasun lämpötiloja kuin normaalisti, mikä puolestaan nostaa investointikustannuksia. Tail-end sijoittuu nimensä mukaisesti nykyisen savukaasujärjestelmän jatkoksi, rikin poiston jälkeen, ennen piippua. Tämän menetelmän heikkous on savukaasun lämmittämistarve ennen katalyyttiä. Tämä taas nostaa käyttökuluja, etenkin jos joudutaan turvautumaan esim. maakaasukäyttöisiin lisäpolttimiin. Etuina ovat katalyytin pidempi kestävyys puhtaamman savukaasun takia. Myös laitteiston jälkiasennus

22 Sivu 21 (61) olemassa olevaan laitokseen on usein huomattavasti helpommin toteutettavissa kuin kahdessa aiemmassa menetelmässä. Teoreettisesti NO x -päästöissä voidaan päästä hyvin alhaisiin pitoisuuksiin sovellettaessa SCR-menetelmää nykyisiin hiiltä polttaviin laitoksiin. Käytännön ongelmia syntyy katalyytin sijoittamisesta nykyiseen savukaasujärjestelmään ja tästä syystä realistisin vaihtoehto jälkiasennukseen on tail-end ratkaisu. Seuraavassa taulukossa esitettyyn SCR-järjestelmän investointikustannukseen sisältyy itse laitteiston (katalyytti, syöttölaitteisto, ammoniakkivarasto) lisäksi myös mm. maanrakennus- ja perustustyöt. Investointikustannuksissa on lisäksi huomioitu jälkiasennuksesta johtuvat lisäkustannukset verrattuna täysin uuteen laitokseen. Näitä lisäkustannuksia voi tulla esimerkiksi olemassa olevan laitteiston purkamisesta. Taulukko 6-1 SCR, hiilen pölypoltto - saavutettava päästötaso ja ominaiskustannukset Teknologia Päästökomponentti Tyypilliset kohteet SCR NOx Pölypolttolaitokset Saavutettava päästötaso tai alenema Kustannukset Invest. Käyttökust. mg/nm3 /kwpa /MWhpa - 70% ,45-1,3 Seuraavissa kuvissa on esitetty päästöjen vähentämisen kustannustehokkuuden (euroa per vähennetty päästötonni) herkkyystarkastelut laitoksen vuotuisen huipunkäyttöajan, päästöjen lähtötason sekä investoinnin pitoajan suhteen. Keskimmäiset (oranssit) kuvaajat ovat molemmissa kuvissa samat eli niissä olevien muuttujien arvoja on käytetty toisessa kuvaajassa kaikissa vaihtoehdoissa: kaikilla päästön lähtötasoilla (vasen kuva) investoinnin pitoaika on 10 vuotta ja kaikilla investoinnin pitoajoilla (oikea kuva) päästön lähtötaso on 500 mg/nm 3. /t mg/nm3 500 mg/nm3 600 mg/nm h/a /t a 10 a 20 a h/a Kuva 6-1 SCR, hiilen pölypoltto - kustannustehokkuuden herkkyystarkastelut (NO x ) SCR-menetelmää on sovellettu tarkasteluissa 12 hiilen pölypolttolaitokseen, kokonaisinvestointi on yhteensä noin 260 M. Näissä huipunkäyttöaika vaihtelee vuoden 2016 mallinnuksessa välillä h/a. Päästöjen vähentämisen kustannustehokkuus vaihtelee välillä /t ollen keskiarvona 4500 /t.

23 6.2 SNCR turpeen ja puun petikattiloihin PÖYRY ENERGY OY Sivu 22 (61) SNCR-menetelmässä (Selective Non-Catalytic Reduction) typenoksidien vähentäminen perustuu SCR-menetelmän tavoin typenoksideja pelkistävään reaktioon ammoniakin tai urean avulla. Menetelmällä saavutettava vähennys ei nouse yhtä korkeaksi kuin SCRmenetelmässä, mutta myös kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat. Tämän vuoksi menetelmä on soveltuva kohteisiin, joissa primäärisin keinoin saavutettu vähennys ei aivan riitä päästörajoihin pääsemiseksi. Tärkeimmät toimintaparametrit, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota SNCRjärjestelmää suunniteltaessa, ovat: o Lämpötila o Reaktioaika (pysyvyys lämpötilaikkunassa) o Ammoniakin ja savukaasun sekoittuminen SNCR ei sisällä katalyyttiä, minkä vuoksi lämpötilan on oltava riittävän korkea pelkistysreaktion aikaansaamiseksi. Toisaalta lämpötila ei saa nousta liian korkeaksi, koska tällöin ammoniakki alkaa hapettua typenoksideiksi eikä haluttua vähentymää saavuteta. Tätä sopivaa lämpötila-aluetta kutsutaan lämpötilaikkunaksi, joka ammoniakkia käytettäessä on C ja ureaa käytettäessä hieman laajempi, C. Ammoniakki/urea pyritään syöttämään siihen kohtaan tulipesää, missä sopiva lämpötilaikkuna sijaitsee. Tämä on haastava tehtävä erityisesti kuplapetikattiloissa, joissa lämpötilaikkunalla on taipumus liikkua huomattavasti enemmän kuin kiertopetikattiloissa. Kuplapetikattiloissa myös reaktioaika voi jäädä liian lyhyeksi toisin kuin kiertopetikattilassa. Lämpötilaikkunan liikkuvuuden takia on perusteltua asentaa reagenssin syöttökohtia useammalle kuin yhdelle tasolle kattilassa. Yhdistettynä reaaliaikaiseen palotilan lämpötilanmittaukseen, voidaan reagenssin syöttö kohdistaa paremmin optimaaliselle alueelle. Tällä tavoin vähennetään paitsi NO x -päästöjä, estetään myös ns. ammoniakkislip savukaasun mukana ulkoilmaan. Itse laitteisto on melko yksinkertaista tekniikkaa, eikä huomattavia toimivuusongelmia oleteta esiintyvän, jos mm. materiaalivalinnat on tehty huolella. Menetelmän toimivuuden kannalta on olennaista optimoida sen käyttö sopivaa säätöjärjestelmää ja instrumentointia käyttäen. Vaikka etenkin kuplapetikattiloissa on esiintynyt ongelmia SNCR:n käytössä, on oletettavaa, että paremmalla suunnittelulla ja säätöjärjestelmän käytöllä menetelmä saadaan toimimaan optimaalisesti myös kuplapetikattiloissa. Riskitekijänä on kuitenkin huomioitava, että sovellettaessa SNCR-menetelmää vanhoihin kattiloihin, voi vaaditun päästötason saavuttaminen muodostua ongelmalliseksi osassa kattiloita. Seuraavassa taulukossa on esitetty järjestelmään liittyvät kustannukset jälkiasennettuna olemassa olevaan kattilaan. Käyttökustannukset ovat SCR-menetelmää alhaisemmat, johtuen etenkin huomattavasti pienemmästä painehäviöstä ja sitä myötä alhaisemmasta sähkön kulutuksesta savukaasupuhaltimessa.

24 Sivu 23 (61) Taulukko 6-2 SNCR, turpeen ja puu petipoltto - saavutettava päästötaso ja ominaiskustannukset Teknologia Päästökomponentti Tyypilliset kohteet Saavutettava päästötaso tai alenema Kustannukset Invest. Käyttökust. mg/nm3 /kwpa /MWhpa SNCR NOx Petikattilat % ,25-0,5 Seuraavissa kuvissa on esitetty päästöjen vähentämisen kustannustehokkuuden (euroa per vähennetty päästötonni) herkkyystarkastelut laitoksen vuotuisen huipunkäyttöajan, päästöjen prosentuaalisen vähenemän sekä investoinnin pitoajan suhteen % 35 % 50 % a 10 a 20 a /t 8000 /t h/a h/a Kuva 6-2 SNCR, turpeen ja puun petipoltto - kustannustehokkuuden herkkyystarkastelut (NO x ) SNCR-menetelmää on sovellettu tarkasteluissa 24 turpeen ja puun petikattilaan, kokonaisinvestointi on yhteensä noin 28 M. Näissä huipunkäyttöaika vaihtelee vuoden 2016 mallinnuksessa välillä h/a. Päästöjen vähentämisen kustannustehokkuus vaihtelee välillä /t, keskiarvon ollessa 2500 /t. 6.3 DLN-polttimet kaasuturbiineihin Kaasuturbiinien NO x -päästöjä on mahdollista pudottaa merkittävästi asentamalla turbiineihin modernit dry-low-no x -polttimet. DLN-polttimien NO x -päästöjen vähentäminen perustuu alhaisempaan palamislämpötilaan ja siten alhaisempaan termisen typenoksidien muodostumiseen. DLN-polttimessa palamisilma ja polttoaine sekoitetaan keskenään ennen polttamista, jolloin saadaan aikaan tasaisempi lämpötilajakauma ja alhaisempi liekin lämpötila. Perinteisessä polttimessa polttoaine ja palamisilma sekoittuvat samanaikaisesti palamisen aikaan, jolloin typenoksidien muodostumiselle otollisia lämpötilapiikkejä esiintyy enemmän. DLN-tekniikka on hyvin vakiintunutta ja saatavissa myös useimpiin vanhempiin kaasuturbiinimalleihin. Seuraavassa taulukossa esitetty investointi sisältää polttokammioiden uusimisen lisäksi myös polttoainejärjestelmän ja automaation uusimisen. Riippuen turbiinin iästä voidaan automaatiota joutua uudistamaan paljonkin, mikä taas osaltaan lisää kustannuksia.

25 Sivu 24 (61) Taulukko 6-3 DLN-polttimet, kaasuturbiinit - saavutettava päästötaso ja ominaiskustannukset Teknologia Päästökomponentti Tyypilliset kohteet Saavutettava päästötaso tai alenema Kustannukset Invest. Käyttökust. mg/nm3 /kwpa /MWhpa Dry-low-NOx-polttimet (DLN) NOx Kaasuturbiinit Seuraavissa kuvissa on esitetty päästöjen vähentämisen kustannustehokkuuden (euroa per vähennetty päästötonni) herkkyystarkastelut laitoksen vuotuisen huipunkäyttöajan, päästöjen lähtötason sekä investoinnin pitoajan suhteen mg/nm3 120 mg/nm3 140 mg/nm a 10 a 20 a /t 8000 /t h/a h/a Kuva 6-3 DLN-polttimet, kaasuturbiinit - kustannustehokkuuden herkkyystarkastelut (NO x ) DLN-polttimien vaihtoa on sovellettu tarkasteluissa 6 kaasuturbiinivoimalaitokseen, kokonaisinvestointi on yhteensä noin 19 M. Näissä huipunkäyttöaika vaihtelee vuoden 2016 mallinnuksessa välillä h/a. Päästöjen vähentämisen kustannus tehokkuus vaihtelee välillä /t, keskiarvon ollessa 3100 /t. 6.4 Hiilen pölypoltto puolikuivan rikinpoistomenetelmän parannus Puolikuiva rikinpoisto perustuu kalkki-vesiseoksen ruiskutukseen savukaasun sekaan erillisessä absorptiotornissa. Savukaasun sisältämä rikkidioksidi sitoutuu kalsiumhydroksidiin samalla kun vesi höyrystyy savukaasun lämmön vaikutuksesta. Jäljelle jäävä lopputuote saadaan siten ulos kuivana, eikä erillistä jäteveden käsittelyä tarvita. Tiukkenevat päästörajat tulevat olemaan erittäin haastavat olemassa oleville, puolikuivaa menetelmää käyttäville laitoksille. Vaikka puolikuivalla menetelmällä on hetkellisesti mahdollisuus alittaa tiukkenevat päästörajat, aiheuttaa laitteiston alhainen käytettävyys tällä tasolla sen, että tulevaisuuden tarpeita ei voida tyydyttää nykyisellä laitteistolla, vaan tarvitaan lisäinvestointeja tehokkaampaan rikinpoistoon. Tässä tapauksessa rikinpoistoa parannetaan siirtymällä märkään menetelmään. Märässä menetelmässä puhdistettava savukaasu johdetaan pesutorniin, jossa savukaasu pestään kalkkimaidolla. Rikkidioksidin sitoutuminen perustuu samaan reaktioon kuin puolikuivassa menetelmässä, mutta märässä rikinpoistossa lopputuote ei ole kiinteässä muodossa vaan poistetaan liejumaisena. Tästä syystä menetelmä vaatii lopputuotteen käsittelylaitteiston ja mahdollisesti myös lisäinvestointeja jäteveden käsittelyyn.

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry

Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry LCP BREF:N KUSTANNUSVAIKUTUKSET BIOMASSAA JA TURVETTA KÄYTTÄVILLE POLTTOLAITOKSILLE SISÄLTÖ Johdanto 3 Tarkastelun lähtökohdat / päästökomponentit 4 Tarkasteltavat

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt

Lisätiedot

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6) Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

LCP-BAT Toiminnanharjoittajan näkökulma päätelmien täytäntöönpanoon. Ilmansuojelupäivät 2017 Heidi Lettojärvi

LCP-BAT Toiminnanharjoittajan näkökulma päätelmien täytäntöönpanoon. Ilmansuojelupäivät 2017 Heidi Lettojärvi LCP-BAT Toiminnanharjoittajan näkökulma päätelmien täytäntöönpanoon Ilmansuojelupäivät 2017 Heidi Lettojärvi LCP-päätelmät toiminnanharjoittajan silmin Merkittävät investoinnit Luvituksen ja investointien

Lisätiedot

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano Sami Rinne Ilmansuojelupäivät 23.8.2017 Suurten polttolaitosten (LCP, Large Combustion Plants) BAT -päätelmät BAT (Best Available Technology) paras käyttökelpoinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

LIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2013 COM(2013) 919 final ANNEXES 1 to 4 LIITTEET ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen keskisuurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, L 52/12 Euroopan unionin virallinen lehti 24.2.2012 PÄÄTÖKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 10 päivänä helmikuuta 2012, teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) Asia tulisi käsitellä 346 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi koskien siirtymäsuunnitelmaa rajoittaa tiettyjen yli 50 megawatin polttolaitosten

Lisätiedot

Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle. Heidi Lettojärvi,

Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle. Heidi Lettojärvi, Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle kuuluu? Heidi Lettojärvi, Sisältö Missä vaiheessa ollaan? Kokemuksia ja kommentteja prosessista Mitä tulossa? Mitä vaikutuksia? Seuraavaksi 2 2011 Sevilla-prosessi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 09.08.2007 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUOSTON ASETUKSEKSI VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAITOSTEN JA KAASUTURBIINIEN RIKKIDIOKSIDI-, TYPENOKSIDI-

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7) Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian n huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2013) 919 final Annexes 1 to 4

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2013) 919 final Annexes 1 to 4 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. joulukuuta 2013 (OR. en) 18170/13 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 20. joulukuuta 2013 Vastaanottaja: ENV 1236 ENER 601 IND 389 TRANS 694 ENT 357 SAN 557 PARLNAT

Lisätiedot

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan

Lisätiedot

Polttolaitosten sääntely. Kaukolämpöpäivät Heidi Lettojärvi

Polttolaitosten sääntely. Kaukolämpöpäivät Heidi Lettojärvi Polttolaitosten sääntely Kaukolämpöpäivät 23.- Heidi Lettojärvi Kaikkien polttolaitosten ympäristösääntely uudistumassa LCP-BAT Päätelmät julkaistiin 17.8. Lupien tarkistaminen alkaa Kansallisen soveltamisohjeistuksen

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanon vaikutukset energiateollisuuteen

Teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanon vaikutukset energiateollisuuteen Teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanon vaikutukset energiateollisuuteen Uudistuva ympäristölainsäädäntö, 12.3.2013 Jukka Makkonen Energiateollisuus ry 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6) Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus n Hanasaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan yhteystiedot

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ajankohtaista polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta MCP ja LCP BREF Ilmansuojelupäivät 19.8.2015. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

Ajankohtaista polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta MCP ja LCP BREF Ilmansuojelupäivät 19.8.2015. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Ajankohtaista polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta MCP ja LCP BREF Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö Keskisuuria polttolaitoksia (MCP) koskeva direktiiviehdotus,

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 23. -24.8.2016 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Ajankohtaista päästösääntelyssä suuret ja pienet

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Valtioneuvoston päätös

Valtioneuvoston päätös Valtioneuvoston päätös olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelmasta Annettu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2005

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla

Lisätiedot

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (5) 102 Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helen Oy:n Salmisaaren voimalaitoksen ympäristöluvan tarkistamisesta HEL 2019-000778 T 11 01

Lisätiedot

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 10.11.2005 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI POLTTOAINETEHOLTAAN VÄ- HINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAITOSTEN JA KAASUTURBIINIEN RIKKIDI- OKSIDI-,

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

Savukaasujen puhdistus. Me haluamme varmistaa puhtaan ympäristön

Savukaasujen puhdistus. Me haluamme varmistaa puhtaan ympäristön Savukaasujen puhdistus Me haluamme varmistaa puhtaan ympäristön Vastuullisia energiaratkaisuja KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista. Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Liite 1 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset tiedot

Liite 1 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset tiedot Liite 1 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset tiedot Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Päivämäärä, jolloin laitokselle myönnettiin ensimmäinen

Lisätiedot

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (5) 415 Lausunto Helsingin Energian Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan muuttamisesta HEL 2014-002841

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1017 SISÄLLYS N:o Sivu 1017 Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien

Lisätiedot

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä

Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN VOIMA OY. Raportti 2018

HÄMEENKYRÖN VOIMA OY. Raportti 2018 HÄMEENKYRÖN VOIMA OY Raportti 2018 23.3.2018 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 3 4 Polttoaineiden laadun ja määrän tarkkailu... 4 5 Polton tarkkailu... 4 6 Savukaasujen

Lisätiedot

HE 167/2017 vp keskeiset ehdotukset. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi

HE 167/2017 vp keskeiset ehdotukset. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi HE 167/2017 vp keskeiset ehdotukset Ympäristövaliokunta 16.11.2017 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi HE liittyy niin sanotun MCP-direktiivin kansalliseen täytäntöönpanoon MCP - direktiivi koskee keskisuurista

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Suurten polttolaitosten BAT-päätelmät tulevat, oletko valmis? (IMAGE)

Suurten polttolaitosten BAT-päätelmät tulevat, oletko valmis? (IMAGE) Suurten polttolaitosten BAT-päätelmät tulevat, oletko valmis? (IMAGE) 1 MIKSI BAT-PÄÄTELMÄT OVAT TÄRKEITÄ JUURI NYT? Suuria polttolaitoksia (LCP) koskeva sääntely uudistui, päätelmät hyväksyttiin 28.4.2017

Lisätiedot

MASSA JA PAPERITEOLLISUUDEN BREF VAIKUTUKSET ILMANSUOJELUUN

MASSA JA PAPERITEOLLISUUDEN BREF VAIKUTUKSET ILMANSUOJELUUN 27.8.2012 MASSA JA PAPERITEOLLISUUDEN BREF VAIKUTUKSET ILMANSUOJELUUN ILMANSUOJELUPÄIVÄT LAPPEENRANTA 21. 22.8.2012 Timo Jouttijärvi BATIN SOVELTAMISKETJU IE direktiivi (2010/75/EU) 6.1.2013 mennessä IPPC

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

LCP BREFin päivityksen tilanne

LCP BREFin päivityksen tilanne LCP BREFin päivityksen tilanne Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Jaakko Kuisma 1 Esityksen sisältö LCP BREF ja sen uudistaminen Kansallinen valmistautuminen uudistamiseen Kansalliset

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Suurten ja pienten polttolaitosten asetusten muutokset. Anneli Karjalainen, Ympäristöministeriö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.

Suurten ja pienten polttolaitosten asetusten muutokset. Anneli Karjalainen, Ympäristöministeriö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9. Suurten ja pienten polttolaitosten asetusten muutokset Anneli Karjalainen, Ympäristöministeriö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Suurten polttolaitosten päästöjen rajoittaminen Valtioneuvoston

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2014 936/2014 Valtioneuvoston asetus suurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2014 Valtioneuvoston

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Pienten polttolaitosten sääntelymuutosten haasteet. Kaukolämpöpäivät / Hämeenlinna

Pienten polttolaitosten sääntelymuutosten haasteet. Kaukolämpöpäivät / Hämeenlinna Pienten polttolaitosten sääntelymuutosten haasteet Kaukolämpöpäivät 24.8.2017/ Hämeenlinna Energian ja informaation innovatiivinen yhdistäjä Modernin teknologian ja tiedon monipuolinen yhdistäminen perinteisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018 ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. VERTAILUMITTAUKSET 5. YHTEENVETO

Lisätiedot

Kaasualan neuvottelupäivät Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla. Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy

Kaasualan neuvottelupäivät Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla. Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy Kaasualan neuvottelupäivät 11.5.2017 Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy Aiheet 1. Maakaasun polton päästövaatimukset Euroopassa ja muualla maailmassa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 239 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yhteistarkkailusuunnitelmasta HEL 2013-009102 T 11 00 02 UUDELY/261/07.00/2013 UUDELY/290/07.00/2013

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 68/07/2 Dnro PSY-2007-Y-16 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 68/07/2 Dnro PSY-2007-Y-16 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 68/07/2 Dnro PSY-2007-Y-16 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA Haapaveden voimalaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan muuttaminen hiukkaspäästörajaa, hiukkaspäästörajan noudattamista

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Ympäristöministeriön päätös

Ympäristöministeriön päätös Ympäristöministeriön päätös valtioneuvoston päätöksen olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelman, joka on annettu Helsingissä

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

1) vähintään 5 megawattia, mutta alle 50 megawattia; ja

1) vähintään 5 megawattia, mutta alle 50 megawattia; ja Ympäristönsuojelulain toimeenpanoprojekti 5 Suuret polttolaitokset - pienryhmä 16.5.2014 MUISTIO/TOIMEENPANOASIAKIRJA TULKINTOJA ERÄISTÄ POLTTOLAITOKSIA KOSKEVISTA SÄÄNNÖKSISTÄ Päästöraja-arvoista ja niiden

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja 27.11.2002 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAITOSTEN JA KAASUTURBIINIEN RIKKIDIOKSIDI-, TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

1065/ OSA: Olemassa olevien energiantuotantoyksiköiden päästöraja-arvot. Hiukkaset mg/m 3 n. NO X (laskettuna NO 2 ) (turve)

1065/ OSA: Olemassa olevien energiantuotantoyksiköiden päästöraja-arvot. Hiukkaset mg/m 3 n. NO X (laskettuna NO 2 ) (turve) Liite 1 A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20 päivästä joulukuuta 2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt

Lisätiedot