Aikuisten alkoholinkäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten alkoholinkäyttö"

Transkriptio

1 Päihdetyön erikoislehti 1 n 2014 Aikuisten alkoholinkäyttö ja lapset Mitä järjestöt haluavat tutkimukselta? Hulluuden historia

2 1 n 2014 Päihdetyön erikoislehti 6 16 Tiimi Päihdetyön erikoislehti, 50. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN Julkaisija A-klinikkasäätiö, Maistraatinportti 2, Helsinki, p. (09) , fax (09) Päätoimittaja Aino Majava, Toimitussihteeri Auli Saukkonen, Ulkoasu Katriina Iho Toimitusneuvosto Marja Holmila (pj.), Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Kaija Seppä, Kaarlo Simojoki, Teemu Tiensuu, Jouni Tourunen Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, toimistonhoitaja p. (09) , Tilaushinta 25 euroa/vuosi Ilmoitukset Auli Saukkonen, Painopaikka Esa Print Kannen kuva Scanstockphoto Pääkirjoitus: Joko tai vai sekä että? Pirkko Hakkarainen 3 LYHYESTI 4 Kohtuus kerää kannatusta Matti Piispa 6 Katainen: Harhojen vallassa Anu Katainen 12 Kaksisuuntainen mielialahäiriö hallintaan 13 Maailma paremmaksi! Auli Saukkonen 14 Työ ja Tekijä: Mika Ukkonen Auli Saukkonen 16 FattaluutA: Tuntuu hyvältä olla hyödyksi Annika Kokkonen 20 SARVANTI: Terrorista kyberuhkiin Tapani Sarvanti 21 Ikäihminen juo yksinäisyyteen Auli Saukkonen 22 Tutkittua: Järjestötutkimus ihmisten arjen ja Jukka Ahonen palvelukokemusten välittäjänä? Jouni Tourunen 24 Tieteen kentiltä 26 Juha Partanen Christoffer Tigerstedt Pekka Hakkarainen 27 Klaus Mäkelä Olavi Kaukonen 28 KIRJAT: Hulluus meissä Olavi Kaukonen 29 Henkireikä: Mielenrauhaa taikinasta Petra Pohjonen 31 2 Tiimi 1 n 2014

3 PÄÄKIRJOITUS PIRKKO HAKKARAINEN Joko tai vai sekä että? Hyviä palveluja vaativien ihmisten joukko kasvaa. Sähköisiä palveluja on viime vuosina kehitetty voimakkaasti sekä valtionhallinnossa että järjestökentässä. Sen lisäksi, että niille on nähty itsessään tarvetta, niiden on toivottu tuovan kustannustehokkuutta. Sähköisillä palveluilla on monenlaisia etuja. Kun ajatellaan, miten moni suomalainen käyttää nykyisin internetiä, sähköiset palvelut ovat ainakin periaatteessa kaikkien kansalaisten tavoitettavissa. Käytäntö ei tosin välttämättä kulje käsi kädessä tavoittavuuden ihanteen kanssa. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen teettämässä selvityksessä Kohti käyttäjien vertaisnettiä todetaan, että vertaistukea käyttävät netissä eniten nuoret ja keski-ikäiset koulutetut naiset. Miten pystytään tavoittamaan heikoimmassa asemassa olevia? Valtiovarainministeriön rahoittamassa SADe-ohjelmassa kehitetään kansalaisten käyttöön sähköistä asiointia. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa SADe-sote-hankkeessa halutaan tukea kansalaisia ylläpitämään omaa hyvinvointiaan ja hakeutumaan avun piiriin. Hankkeessa on mukana kuntia, sairaanhoitopiirejä ja kansalaisjärjestöjä. SADe-yhteistyössä on ennakoitu, että internetin käyttö on tulevaisuudessa yhä useamman eläkeläisen arkea. Terveystietoisten ja hyviä palveluja vaativien ihmisten joukko kasvaa. A-klinikkasäätiö teetti Taloustutkimuksella joulukuussa 2013 kansalaiskyselyn sähköisistä palveluista. Internet-paneeliin vastasi iältään vuotiasta kansalaista. Reilusti yli puolet eli 58 prosenttia vastaajista olisi itse valmis kokeilemaan internetistä löytyviä itsehoito- ja oma-apupalveluja, jos kohtaisi päihde- tai muita riippuvuusongelmia. Kyselyn tulokset julkaistaan keväällä A-klinikkasäätiön tuottamassa verkkoauttamisen kirjassa. Kun puhutaan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä, haasteita riittää: ikääntyvän väestön kasvu, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, kuntien ja järjestöjen rajalliset resurssit sekä polarisoituva yhteiskunta, jossa heikoimmassa asemassa olevat uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle. On tultu taitekohtaan, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittajien ja tuottajien tulisi kiinnittää huomiota pikemminkin sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen mahdollisuuksiin kuin niiden välisiin eroihin. Molempia tarvitaan. Mikä edistäisi parhaiten kansalaisten omaehtoista hyvinvointia, ehkäisisi ongelmien kärjistymistä ja ohjaisi ajoissa omiin tarpeisiin soveltuvien palvelujen piiriin? Suomella ei olisi varaa hukata niitä palveluja, jotka ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Varaa ei ole myöskään jättää käyttämättä niitä mahdollisuuksia, jotka odottavat jo kynnyksellä. Pirkko Hakkarainen työskentelee verkkopalvelupäällikkönä A-klinikkasäätiössä. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: 1 n 2014 Tiimi 3

4 Helsingin nuorisoasemat yhteen Helsingin kaupungin kaksi nuorisoasemaa ja A-klinikkasäätiön Helsingin nuorisoasema ovat yhdistyneet tämän vuoden alusta lukien yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Nuorisoasemalta voivat hakea apua vuotiaat päihteillä, pelaamisella tai mielialoilla oireilevat nuoret ja heidän läheisensä ilman lähetettä. Nuorisoaseman henkilöstömäärä on 24, ja Helsingin nuorisoaseman henkilöstö siirtyi Helsingin kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Nuorisoasema muuttaa yhteisiin tiloihin Siltasaarenkatu 4:ään kevään aikana. Helsingin nuorisoasema aloitti toimintansa vuonna Peliklinikka osaksi HUSkuntayhtymää Rahapeliongelmaisten ja heidän läheistensä hoitoon keskittyvä Peliklinikka on siirtynyt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan mukana osaksi HUSkuntayhtymää. Siirto tapahtui vuoden 2014 alusta alkaen. Peliklinikka jatkaa toimintaansa nykyisessä muodossaan ainakin tämän vuoden loppuun asti. Asiakastyö jatkuu ennallaan ja vuoden aikana panostetaan asiakastyön sisältöjen ja vaikuttavuuden arviointiin. Peliklinikka toimii Helsingin Kaisaniemessä. Kela laajentanut asiointitapojaan Kela on laajentanut palveluvalikoimaansa, jotta asiakas voi valita tilanteeseensa sopivimman tavan asioida. Ajatus on, että vuoteen 2020 mennessä Kelan verkkoasiointi on selvästi kasvanut, perinteinen toimistopalvelu vähentynyt mutta ajanvarauspalvelu lisääntynyt. Puhelinpalvelussa soittamisen asiakkaille odotetaan kasvavan. Kela suosittelee verkkoasiointia kaikille, joille se on mahdollista. Näin asiakaspalvelussa voidaan keskittyä neuvomaan muutostilanteessa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia. Vuonna 2012 Kelassa asioitiin yhteensä 65 miljoonaa kertaa. Yleisimmät asioinnin syyt olivat etuushakemuksen jättäminen, vireillä olevan etuushakemuksen täydentäminen ja yleisen neuvonnan saaminen. Kelan palvelutavat: Mitä Kelan etuuksia voi hakea verkossa: Päihdelääketieteen päivät maaliskuussa Päihdelääketieteen yhdistys järjestää vuosittaiset Päihdelääketieteen päivänsä Helsingissä Sokos Hotel Presidentissä. Tapahtumassa keskitytään tänä vuonna opioidikorvaushoitoon. 4 Tiimi 1 n 2014

5 Lyhyesti Laatusuositukset asumispalveluille Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelujen laatusuositus on valmistunut. Laatusuosituksessa keskeisiä asioita ovat yhteisöllisyys, asukkaan osallisuus, hyvän arjen mahdollistaminen ja henkilöstön osaaminen. Laatusuositukset on laadittu mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyöverkostossa (MPNet-verkosto), joka on avoin järjestöjen yhteenliittymä. Lisää suosituksista Aspa-säätiön nettisivuilla: Mielenterveysongelmat leimaavat yhä Suomalaisista 23 prosenttia ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen, kertoo Mielenterveyden keskusliiton teettämä Mielenterveysbarometri. Asenteet vaikuttavat kuitenkin lieventyneen, sillä aiempina vuosina tätä mieltä on ollut lähemmäs 30 prosenttia väestöstä. Jos oma mielenterveys järkkyisi, suomalaisista 39 prosenttia ei kertoisi mielenterveysongelmistaan työpaikalla esimiehelleen. Puolet vastaajista salaisi asian työkavereiltaan. Mielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen häpeäleimaa. Kyselyyn vastanneista mielenterveyskuntoutujista 44 prosenttia koki tulleensa leimatuksi sairautensa tähden. Leimaantumisen kokemukset ovat jopa hieman lisääntyneet vuosien aikana. Mielenterveysbarometria varten haastateltiin 315 mielenterveyskuntoutujaa ja heidän omaistaan puhelimitse syksyllä Otanta tehtiin Mielenterveyden keskusliiton jäsenrekisteristä. Gallupkanavalla tehtiin 910 väestöhaastattelua. Haastatteluista vastasi TNS-gallup. Scanstockphoto Hoitajat huolissaan mielenterveysja päihdepotilaista Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevät lähi- ja perushoitajat ovat huolissaan asiakkaiden saaman hoidon laadusta. He katsovat, että ihmisiä jopa säilötään hoitopaikoissa todellisen kuntouttamisen sijaan. Tämä käy ilmi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mielenterveys- ja päihdetyötä tekeville jäsenilleen suuntaamasta kyselystä. Kyselyyn saatiin noin 700 vastausta. Lähes 80 prosenttia vastanneista työskenteli asumispalveluissa tai hoitokodeissa. Kyselyn vastauksissa kritiikkiä sai myös mahdollisuus päästä hoitoon. Somaattiset sairaudet saattavat jäädä mielenterveys- ja päihdepotilailla täysin vaille huomiota ja hoitoa. Lääkärin vastaanotolle on lähes mahdoton päästä somaattisten syiden vuoksi. Sairaalahoitoon pääsee vasta, kun tilanne on akuutti. Mielenterveys- ja päihdetyön työpaikoilla on vastaajien mielestä liian vähän henkilökuntaa. Ongelma on myös se, että hoitoalan koulutuksen saaneiden aika menee myös muuhun kuin hoitotyöhön, kuten siivoamiseen, ruuanlaittoon ja tiskaamiseen. Hoitoa mielen mukaan. Selvitys mielenterveys- ja päihdetyöstä superilaisten silmin. SuPer Myös internetissä. 1 n 2014 Tiimi 5

6 Teksti: MATTI PIISPA Kuvitus: Scanstockphoto Mielipiteet alkoholinkäytöstä lasten seurassa: Kohtuus kerää kannatusta Kun netissä keskustellaan aikuisten alkoholinkäytöstä lasten seurassa, korostetaan kohtuujuomista. Sen uskotaan antavan lapsille mallin luontevaan ja haitattomaan alkoholinkäyttöön. Millainen on mielipideilmasto Suomessa, kun otetaan kantaa vanhempien ja muiden aikuisten alkoholinkäyttöön lasten seurassa? Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa asiaa selvitettiin kolmen asenneväittämän avulla. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule humaltua, ja noin 70 prosenttia vastaajista sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule käyttää lainkaan alkoholia. Näiltä osin asenteet siis osoittautuivat vastuullisiksi, jopa tiukoiksi. Vastaukset kolmanteen asenneväittämään sen sijaan tekevät vastuullisuustulkinnan epävarmaksi: noin 40 pro- 6 Tiimi 1 n 2014

7 Argumentit Puheenvuoroja Prosenttiosuus Raittiuden puolesta noin 30 % Kohtuukäytön puolesta noin 60 % Humalajuomisen puolesta noin 10 % senttia vastaajista oli sitä mieltä, että pienten lasten ollessa läsnä voi humaltua, jos joku seurueesta on selvänä ja huolehtii lapsista. Tutkin, millaisia mielipiteitä vanhempien ja muiden aikuisten alkoholinkäytöstä lasten seurassa esitetään internetissä käytävissä keskusteluissa. Etsin teemasta vuosina käytyjä keskusteluja Googlen avulla. Löysin 13 keskusteluketjua yhdeksältä verkkosivustolta. Ketjuissa oli kaikkiaan 720 puheenvuoroa. Nettikeskusteluihin osallistuminen on varsin yleistä, joskin vuotiaat osallistuvat niihin selvästi yleisemmin kuin tätä vanhemmat. Voi myös otaksua, että naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin alkoholinkäyttöä lasten seurassa koskeviin keskusteluihin. Tutkimieni keskusteluketjujen osallistujajoukko on siis todennäköisesti vino naisten ja nuorten aikuisten suuntaan. Puheenvuorojen tutkiminen on kuitenkin tärkeää. Ne ovat julkisia kannanottoja, jotka tuovat esiin näkökantoja ja niiden perusteluja alkoholinkäytöstä lasten seurassa. Puheenvuorot myös vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen toisia näkemyksiä rohkaisten ja toisia hiljentäen. Kun luki läpi keskusteluketjuja, hahmottui nopeasti, että vanhempien ja muiden aikuisten alkoholinkäyttöön lasten seurassa kantaa ottavat puheenvuorot jakautuvat raittiutta kannattaviin, kohtuukäyttöä kannattaviin ja humalajuomisen lasten seurassa hyväksyviin. Kohtuu- 1 n 2014 Tiimi 7

8 alkoholin käyttö. En tarvitse sitä mihinkään, en keksi yhtään mitään syytä juoda sitä En mä ainakaan ymmärrä, että mun pitäis nyt alkaa sitten ottaan saunan jälkeen siideri tai olut ja ruuan kanssa viiniä, että mun lapset oppis alkoholin järkevän käytön. Vauva Kohtuukäytön puolesta Alkoholin kohtuullista käyttöä lasten seurassa kannattaneiden puheenvuorojen ydinajatus oli usko alkoholikaskäyttöä suosittelevia tai puolustavia puheenvuoroja oli noin kaksi kertaa enemmän kuin raittiutta suosittelevia tai puolustavia puheenvuoroja. Raittiutta puolustavia mielipiteitä taas oli yli kaksi kertaa enemmän kuin humalajuomisen lasten seurassa hyväksyviä puheenvuoroja. (taulukko) Miten raittiutta, kohtuukäyttöä ja humalajuomista lasten seurassa perusteltiin nettipuheenvuoroissa? Raittiuden puolesta Puheenvuoroja, joissa oltiin sitä mieltä, että lasten seurassa ei pidä lainkaan käyttää alkoholia, perusteltiin joko omalla raittiilla elämäntavalla, omaan henkilökohtaiseen elämään ja hyvinvointiin liittyvillä väitteillä tai sitten lasten elämään ja hyvinvointiin liittyvillä väitteillä. Koko elämän läpäisevästä raittiudesta viestineessä puhetavassa kirjoitettiin alkoholista huumeena ja myrkkynä tai itselle hyödyttömänä asiana. Alkoholia ei haluta juoda, koska se aiheuttaa riippuvuutta ja sumentaa aivot ja ajattelun tai koska sitä ei omassa elämässä yksinkertaisesti tarvita mihinkään. Joissakin puheenvuoroissa korostettiin, että raittiusvalinnan taustalla ei ole mitään moraalista tai uskonnollista vakaumusta. Raittiutta nimenomaan lasten seurassa korostaneen puhetavan mukaan aikuisten alkoholinkäyttö antaa lapsille huonon esimerkin ja luo mielikuvaa, että normaalia, hyvää elämää ei voi elää ilman alkoholia. Yhdessäolosta ja hauskanpidosta raittiina lapset sen sijaan saavat hyvän esimerkin, joka voi heijastua heidän myöhempään elämäänsä. Usein kirjoitettiin myös siitä, että aikuisten alkoholinkäyttö voi synnyttää lapsissa pelkoa ja turvattomuutta, kun läheiset ja tutut ihmiset alkavat puhua äänekkäämmin ja käyttäytyä oudosti. Monessa puheenvuorossa muistutettiin, että promillet aikuisen veressä haittaavat aivan konkreettista huolenpitoa lapsesta ja vaikeuttavat hänen auttamistaan esimerkiksi tapaturman sattuessa. Tässä ei nyt kukaan mieti sitä, että kuinka on jos lapselle tulee jokin hätä. Pienempi tai isompi, mutta kuitenkin sellainen että vaatii lapsen viemistä jonnekin. Kuka vie, kun vanhemmat ovat nauttineet? Känninen äiti soittamassa ambulanssia? Kaljalta haiseva isä taksilla päivystyksessä? Ihan sama, mitä sanotaan kohtuudesta. Oikein on se, että pystyy olemaan ilman silloin kun lapset ovat paikalla. Iltalehti En ole tehnyt mitään tietoista valintaa olla ilman alkoholia, mutta huomaamatta on lipsahtanut kymmenkunta vuotta ilman mitään alkoholijuomaa. Mua ei vaan mitenkään kiinnosta 8 Tiimi 1 n 2014

9 vatukseen. Sen mukaan vanhempien ja muiden aikuisten kohtuullinen alkoholinkäyttö saunaoluet, pari lasia viiniä aterialla, tervetulomaljat antaa lapsille hyvän esimerkin ja mallin järkevästä ja hallitusta alkoholinkäytöstä. Lapset näkevät ja oppivat, että alkoholinkäyttö ei ole jokin mystinen ja salailtava asia, demoni tai tabu, vaan luonteva tapa tietyissä tilanteissa. Kun alkoholista ei kodissa tehdä isoa numeroa ja sitä käytetään kohtuudella, sen uskotaan ehkäisevän nuoruusajan rajuja kokeiluja kielletyllä hedelmällä. On oikeastaan hyvä, jos vanhemmat juovat lasten edessä, mikäli juominen pysyy ns. sivistyneellä tasolla Alkoholia opitaan juomaan sivistyneesti niin, että huomataan, ettei sen juominen ole mitenkään ihmeellistä tai erikoistapaus johon pätevät erikoissäännöt, ja tajutaan, että ihminen on lopulta aina itse vastuussa omasta käytöksestään ja siitä, millaiseen kuntoon alkoholilla itsensä pistää. Mystifiointi ja salailu sekä vain juhlahetkinä juominen nostaa alkoholin turhalle (ja haitalliselle) jalustalle. Lily Hyvän alkoholikasvatuksen käytäntöihin kohtuukäyttömallin rinnalle liitettiin monessa puheenvuorossa pienten alkoholimaistiaisten antaminen lapsille ja alkoholista ja sen vaikutuksista keskusteleminen perhepiirissä. Alkoholiin tutustuttaminen ei tarkoita sitä, että annetaan lapselle oma lasillinen; ei sitä, että vedetään pää täyteen lasten nähden; eikä sitä, että ostetaan teini-ikäiselle ensikännitarpeet. Alkoholiin tutustuttaminen tarkoittaa sitä, että vastataan lapsen kysymyksiin; näytetään esimerkkiä sivistyneestä alkoholin käytöstä; ja jos lapsi haluaa tietää, miltä viini maistuu, niin maistelkoon neljäsosateelusikallisen, jotta ei tarvitse jäädä asiaa vuosiksi pohtimaan. Helsingin Sanomat Vanhempien ja muiden aikuisten humalajuomista lasten seurassa sen sijaan ei pidetty hyvänä alkoholikasvatuksena. Kohtuukäyttöä kannattaneissa puheenvuoroissa humalajuominen torjuttiin usein jyrkästi. Sen sanottiin antavan lapsille väärän mallin, heikentävän huolenpitoa ja pelottavan lapsia. Kohtuullista käyttöä ja humalakäyttöä eroteltiin muun muassa ajokunnolla: lasten kannalta on ottanut liikaa, jos ei voi lähteä ajamaan autolla. Humalajuomisen puolesta Humalajuomisen lasten seurassa hyväksyneissä puheenvuoroissa korostettiin useimmin sitä, että olennaista ei ole juotu määrä vaan se, miten alkoholin vaikutuksen alaisena käyttäydytään. Jos juodessaan menettää herkästi kontrollin ja alkaa riehua tai öykkäröidä, alkoholinkäyttö lasten seurassa ei ole suotavaa. Mutta jos juodessaan osaa käyttäytyä ja muuttuu rauhallisemmaksi tai puheliaammaksi, runsaskin käyttö on hyväksyttävää. Tässä argumentaatiossa hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän raja vedetään humalajuomisen ja aggressiivisen humalakäyttäytymisen väliin, kun se kohtuukäyttö-puheenvuoroissa vedetään kohtuullisen (pienen) juomisen ja humalajuomisen väliin. Seuraavat lainaukset ovat Iltalehden ( ) Kuinka paljon alkoholia saa ottaa lapsen seurassa? -keskusteluketjusta, josta löysin kaikkiaan 33 humalajuomisen lasten seurassa hyväksyvää puheenvuoroa. Se on enemmän kuin koko muussa aineistossa yhteensä. > > > 1 n 2014 Tiimi 9

10 Ihan sama miten paljon ottaa, se on ihan henkilöstä kiinni. Ei se vanhemman humalatila nyt aina tarkoita sitä että rähistään ja paiskotaan lasta ympäri kämppää, vaan moni myöskin on rauhallinen humalassa. trolleiksi noin neljäsosan humalajuomisen hyväksyneistä puheenvuoroista. Trolleille tyypillistä ehdottomuutta ja kärjistystä oli myös joissakin raittiutta puolustaneissa puheenvuoroissa. Itse olen kohta 40-vuotias mies ja joka viikonloppu vedän pleksit. Vaikka olen kuinka kännissä, olen asiallinen Mun mielestä se on jokaisen oma asia paljonko vetää, kunhan osaa käyttäytyä ja hoitaa kaikki asiansa niinkuin pitää. Vakuuttavuutta haettiin esimerkiksi muistelemalla myönteisesti omien vanhempien kosteita illanviettoja ja huomauttaen, että eivät lapset aina pelkää humalaisia aikuisia. Humalan välttely nähtiin jopa lasten ylisuojeluksi ja hyssyttelyksi, joka tulee haittaamaan heidän sopeutumistaan elämisen realiteetteihin. Humalajuomisen puolesta esitettiin myös ilmeisiä trolleja eli asiaa liioittelevia, vain ärsyttämiseen ja vastaväitteiden provosointiin pyrkiviä puheenvuoroja. Esimerkiksi: Kuka noita Jani-Pettereitä jaksaa selvinpäin kattella päivät pitkät? Jos hoidettavat lapset loukkaantuu, niin pitää vaan hommata joku selvä kaveri viemään niitä sairaalaan. Ei siellä kukaan papereita kysy. Suomi24, Trollin havaitseminen ei ole läheskään aina niin helppoa kuin tämän sitaatin kohdalla, mutta arvioisin Analyysin opetukset Tutkimieni keskusteluketjujen ja vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa esiin tulleiden asenteiden yhteinen piirre on humalajuomisen vähäinen kannatus. Juomatapatutkimuksessa lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule humaltua. Internet-puheenvuoroista vain noin 10 prosentissa hyväksyttiin humalajuominen lasten seurassa. Suurin ero on raittiuden kannatuksessa. Juomatapatutkimuksessa noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule lainkaan käyttää alkoholia. Internet-puheenvuoroista vain noin 30 prosenttia luokittui raittiuskannanotoiksi. Verkkokeskusteluja hallitsi kohtuukäyttöä puolustanut puhetapa. Uskottiin, että aikuisten kohtuukäyttö antaa lapsille luontevan ja haitattoman alkoholinkäytön mallin. Erolle lienee monta selitystä. Yksi voi olla se, että alkoholiasenteiltaan liberaalit nuoret ikäluokat osallistuvat internet-keskusteluihin aktiivisemmin kuin konservatiivisemmat vanhemmat ikäluokat. Toinen selitys voi olla se, että Juomatapatutkimuksessa selvitettiin asenteita alkoholinkäyttöön nimenomaan pienten lasten seurassa eikä erikseen kysytty suhtautumista kohtuukäyttöön. Raittiuskannanottojen suhteellisesta vähäisyydestä huolimatta pidän tutkimiani keskusteluja valtaosin vas- Tutkimuksen aineisto Alkoholin käyttö lapsen kanssa Vauva.fi, 76 puheenvuoroa Saako lasten nähden juoda? Saako äiti ottaa lasten edessä alkoholia? Lily.fi, 32 puheenvuoroa Vanhempien kohtuullinen alkoholinkäyttö? Suomi24.fi/perhe, 112 puheenvuoroa Kuinka paljon alkoholia saa ottaa lapsen seurassa? Iltalehti.fi, 136 puheenvuoroa Saako lasten seurassa nauttia alkoholia? Keskisuomalainen.fi, 46 puheenvuoroa Alkoholia lasten seurassa? Olotila/Yle.fi, 17 puheenvuoroa Alkoholin tarjoamisesta kirjoittanut äiti: aihe on yllättävän herkkä Professori: Pieni tippa tuskin vaaraksi lapselle Lastenpsykiatri: Alkoholin maistattaminen turhaa Hs.fi, 186 puheenvuoroa Saako lasten seurassa kilistellä? Voivatko vanhemmat juoda alkoholia lasten seurassa? MeidänPerhe.fi, 31 puheenvuoroa Saako alkoholia nauttia lasten seurassa? Ilta-Sanomat.fi, 84 puheenvuoroa 10 Tiimi 1 n 2014

11 tuullisina ja asiallisina. Humalajuomista kannatettiin vain harvassa puheenvuorossa ja kohtuukäyttö-puheenvuoroissa otettiin usein tiukasti kantaa humalajuomista vastaan. Keskusteluissa pysyttiin yleensä myös asiassa ja pyrittiin todella pohtimaan aikuisten alkoholinkäyttöä lasten seurassa. Nettikeskustelujen yleisinä pidetyt riesat, puheenvuorojen rönsyily aiheesta toiseen ja muille ilkeily, jäivät näissä keskusteluketjuissa vähäisiksi. Yksi syy tähän lienee se, että useimmat ketjut avattiin ja rajattiin konkreettisella kysymyksellä ja puheenvuorot olivat vastauksia kysymykseen. Puheenvuorot olivat myös yllättävän dialogisia eli keskenään kommunikoivia. Esimerkiksi niille, jotka hyväksyivät runsaankin alkoholinkäytön lasten seurassa, vastattiin kertomalla omista ikävistä kokemuksista alkoholiongelmaisen vanhemman lapsena. Niitä, jotka ihannoivat eteläisemmän Euroopan sivistyneitä alkoholitapoja, muistutettiin terveyshaittojen yleisyydestä. Kuudella keskusteluketjulla oli selvä yhteys teemasta tuotettuun valistukseen: kannanottoja viriteltiin Lasisen lapsuuden, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Lasten seurassa -ohjelman ja Suomen Vanhempainliiton kampanjan avulla. Puheenvuorojen sisällöstä en pysty osoittamaan valistuksen konkreettisia vaikutuksia tai päihdetyön ammattilaisten kannanottoja. Valistuskampanjoiden arvioinneissa on todettu, että päihdevalistuksen ammattilaisia on mukana verkkokeskusteluissa vain satunnaisesti. Ilmeisesti valistuksella ja valistajilla on suurempi merkitys keskustelujen alkuun saattamisessa ja virittämisessä kuin keskustelujen myöhemmässä kulussa. Kun valistus pyrkii vaikuttamaan keskusteluihin, joita käydään aikuisten alkoholinkäytöstä lasten seurassa, sen on ennen muuta otettava kantaa kohtuukäyttöä puolustaviin perusteluihin. Tärkeitä teemoja ovat muun muassa: Mitä tarkoittaa kohtuullinen alkoholinkäyttö lasten seurassa? Kuinka paljon ja missä tilanteissa alkoholia voi käyttää? Milloin on oltava raittiina? Onko alkoholinkäytössä lasten seurassa turva- ja riskirajoja? Onko kohtuusajatteluun sisältyvä alkoholikasvatuksen idea pätevä? Suojaako vanhempien kohtuullinen alkoholinkäyttö lapsia ongelmilta heidän myöhemmässä elämässään? Ovatko eurooppalaiset juomatavat todel- la niin ongelmattomia kuin kohtuukäyttöä puolustavat usein väittävät? Valistuksen tulee siis problematisoida puhe kohtuukäytöstä ja eritellä tutkimustulosten avulla sen pätevyyttä. Tehtävä on haastava, sillä kohtuukäyttöpuhetavalla on ollut pitkään hallitseva asema suomalaisessa mediajulkisuudessa, ja valistuksessa on vältettävä sekä alkoholikielteisyyttä että alkoholimyönteisyyttä. Parhaimmillaan problematisoinnit virittävät alkoholinkäytön hienosäätöä ottamaan lapset huomioon entistä paremmin. KIRJALLISUUS: Heikki Hellman: Verkkokeskustelut täyttyvät usein huudosta ja ennakkoluuloista. Helsingin Sanomat Piia Jallinoja, Matti Piispa & Christoffer Tigerstedt: Koko totuus huumekampanjasta. Valtakunnallisen hankkeen arviointi. Terveyden edistämisen keskus Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.): Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset THL Elisabeth Noelle-Neumann: The Spiral of Silence. A Theory of Public Opinion. Journal of Communication 2/1974. Pekka Pekkala: Verkkokeskustelun pilaamisen ABC. Helsingin Sanomat Matti Piispa: Keveys, kyvykkyys, kohtuullisuus. Kannattaako valistuslehtisiä tehdä? Tiimi 5/2012. Kirsimarja Raitasalo: Saako lasten seurassa juoda? Alkoholinkäyttö lasten seurassa ja asenteet sitä kohtaan. Artikkeli kirjassa Pia Mäkelä ym. (toim.): Suomi juo. THL Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus. Tilastokeskus YTT Matti Piispa on tutkinut paljon valistusta ja mediajulkisuutta. Hän työskenteli vuosina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa arvioiden Lasten seurassa -valistusohjelmaa (Lastenseurassa.fi). Kommentoi juttua osoitteessa: 1 n 2014 Tiimi 11

12 katainen ANU KATAINEN Harhojen vallassa Tätä kirjoittaessani moni suomalainen on päättämässä tipatonta tammikuuta. Parhaimmillaan se on antanut elimistölle lepotauon. Pahimmillaan on vahvistunut ilmiö, jota voitaisiin kutsua kompetenssiharhaksi. Ääriesimerkki kompetenssiharhasta löytyy kolikkopelien maailmasta. Vaikka kukaan ei ole koskaan rikastunut hedelmäpeliä hakkaamalla, pelaajalla saattaa olla vahva usko taitoihinsa. Pelaajat voivat katsoa osaavansa lukea peliä ja heillä voi olla tuttuja pelikoneita, joiden käyttäytyminen tunnetaan. Pelaajan itseluottamukselle on helppo hymähdellä, mutta samanlaista katteetonta uskoa omiin kykyihin voi esiintyä kaikilla. Oman tutkimukseni mukaan juomiseen liittyvä kompetenssiharha sisäistetään jo nuorena. Näytimme 15-vuotiaille nuorille elokuvakatkelmia erilaisista alkoholinkäyttötilanteista. Nuorten tehtävänä oli esittää tulkintoja siitä, miksi katkelmien henkilöt juovat ja mitä heille tapahtuu tulevaisuudessa. TOSTA TULEE varmaan juoppo. Yksin olutta si eva tyttö sai monet nuoret kauhistumaan. Humalajuomista kotibileissä pidettiin suhteellisen normaalina teini-ikään kuuluvana käyttäytymisenä, vaikka monille myös bilejuominen näyttäytyi ensimmäisenä askeleena juoppouden tiellä. Kaikkia kohtauksia arvioitiinkin asteikolla, jossa ihmiset jakaantuvat aikuisuudessa kahteen ryhmään, alkoholisteihin ja normaaleihin ihmisiin. Mistä alkoholismi nuorten mielestä johtuu? Nuorten keskusteluista piirtyi esiin käsitys, jonka mukaan juoppous uhkaa ennen kaikkea niitä, jotka eivät Juomiseen liittyvä kompetenssiharha sisäistetään jo nuorena. osaa juoda oikeista syistä. Oikeista syistä tapahtuva juominen tarkoitti sitä, että juomisen taustalla on oma päätös ja motiivina hauskanpito yhdessä toisten kanssa. Käänteisesti voidaan tulkita, että alkoholiongelmilta suojaa juuri kompetenssi: kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja hallita juomisen taito. Ja kenellä ei omasta mielestään olisi tällaista kompetenssia. USKO ITSEEN ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on yksi tärkeimmistä ihmisen elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä, mutta liiallinen luottamus omiin kykyihin voi myös kääntyä itseään vastaan. Harhan puolelle mennään, kun ihminen kokee olevansa ongelmien ulottumattomissa. Haitallista on myös tämän harhan mukanaan tuoma empatiakyvyttömyys muita kohtaan. Jos ongelmat nähdään seurauksiksi ainoastaan yksilöiden vajavaisuuksista, jää ymmärtämättä elämän aallonpohjien laajempi konteksti ja se, että voimme joskus päätyä aallonpohjaan itsekin. Ehdotan tipattoman tammikuun jatkoksi heikkouden helmikuuta. Heikkouden helmikuussa tunnistamme ja tunnustamme omat heikot kohtamme. Niiden kanssa ei tarvitse mitellä tipattoman tammikuun tapaan. Riittää, että tiedostaa niiden olemassaolon. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: n 2014 Tiimi

13 Kaksisuuntainen mielialahäiriö hallintaan Diagnosoinnissa riittää edelleen haasteita. Kun lääkitys, muu hoito ja elämäntavat ovat kunnossa, valtaosa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista pystyy elämään normaalia hyvää elämää: pitämään yllä suhteita läheisiin, harrastamaan ja käymään töissä. Duodecimin julkaisema uusi kirja pyrkii lähestymään kaksisuuntaista mielialahäiriötä mahdollisimman kattavasti. Kirjan idea on kertoa sairastuneille ja heidän läheisilleen, miten mielialaoireiden kanssa voi oppia elämään. Opas tulee tarpeeseen, sanoo yksi kirjan kirjoittajista, psykiatrian erikoislääkäri Juhani Aer. Mitä enemmän potilaat ja heidän läheisensä tuntevat sairautta, sitä parempi on potilaan ennuste ja sitä paremmin he pärjäävät. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin prosentti suomalaisista eli runsaat ihmistä. Sairaus on tunnettu jo ainakin parin tuhannen vuoden ajan. Alttius sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on geneettinen, ja varsinkin ensimmäisen häiriöjakson puhkeamiseen vaikuttavat erilaiset laukaisevat tekijät, kuten elämänmuutos tai stressi. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on ollut perinteisesti hankala diagnosoitava. Tyypillisesti oikean diagnoosin löytymiseen on kulunut jopa 8 10 vuotta. Juhani Aer arvelee, että tänä päivänä kaksisuuntainen mielialahäiriö löydetään jo nopeammin, kun lääkärikunnassa osataan ottaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuus paremmin huomioon. Kuitenkin diagnosoinnissa riittää edelleen haasteita. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä poteva voi esimerkiksi hakeutua hoitoon vain masennusvaiheessa ja katsoa maniavaiheessa, että ei ole hoidon tarpeessa. Päihteidenkäyttö liittyy vahvasti kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Maniavaiheessa tyypillisesti alkoholinkäyttö karkaa käsistä siinä kuin muutkin asiat. Masennusvaiheessa päihteitä taas käytetään itsehoitona. Kun päihderiippuvuus on edennyt riittävän pitkälle, yhteys mielialahäiriöön hälvenee. Vaikka mielenterveyspuolella on ollut halukkuutta siirtää päihteitä ongelmallisesti käyttäviä kaksisuuntaisesti oireilevia potilaita päihdehoitoon, esimerkiksi alkoholismi ei ole koskaan este kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidolle, sanoo Juhani Aer. Jos kaksisuuntainen mielialahäiriö saadaan hallintaan, silloin on myös helpompi lähestyä alkoholismia. AS Minna Sadeniemi ym.: Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Opas sairastuneille ja heidän läheisilleen. Duodecim n 2014 Tiimi 13

14 Teksti & kuva: AULI SAUKKONEN Tiimin uudet kolumnistit haluavat kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia. He myös kantavat mielellään maailmanparantajan viittaa. Maailma paremmaksi! Uusi vuosi tuo Tiimiin uudet kolumnistit. Anu Katainen, 36, ja Tapani Sarvanti, 65, ovat kumpikin valtiotieteen tohtoreita ja sosiaalitieteilijöitä. He eivät koe maailmanparantajan roolia mitenkään vieraaksi. Varmaan kaikilla sosiaalitieteilijöillä on maailman- parannustauti. Ajatellaan, että sillä mitä tutkimuksella saadaan selville on vaikutusta asioihin. Toinen kysymys on, kuinka paljon tiede oikeasti voi vaikuttaa, Anu Katainen miettii. Tapani Sarvanti näki nuoruuden haaveissaan itsensä kirjoittamassa kirjaa Bahamasaarilla luotuaan sitä ennen 14 Tiimi 1 n 2014

15 Väestöryhmien terveyserot mietityttävät Tapani Sarvantia ja Anu Kataista, jotka ryhtyvät kirjoittamaan kolumneja Tiimiin. uraa kansainvälisessä tietotoimistossa. Opiskeluaikanaan hän mietti puolivakavissaan toimittajan uraa. Toisin kävi. Päädyin siihen, että jos maailmassa haluaa muuttaa jotakin, kannattaa opiskella sosiaalitieteitä. Sarvanti tunnetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä, jossa hän aloitti virkauransa 1980 tarkastajana ja jäi eläkkeelle 2013 sosiaalineuvoksena. Pisimmän työrupeaman hän teki huumekysymysten parissa 1990-luvun puolivälistä eteenpäin. Väitöskirja Huumepolitiikka ja oikeudenmukaisuus valmistui Siinä hän eritteli argumentteja, joilla suomalaista huumepolitiikkaa perusteltiin. Onko maailma parantunut 30 vuodessa? On. On aivan uskomatonta, mitä kaikkea on tapahtunut. Kannabisyhdistys rekisteröidään ja Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan huumeista kuin sivistynyt lehti, Sarvanti innostuu. Hän viittaa Suomen valtalehden haastattelupäivän pääkirjoitukseen, jossa pohditaan kannabiksen laillistamista ja todetaan, että siihen ei ole Suomessa suuria paineita. Sen sijaan lehti peräänkuuluttaa keskustelua siitä, kulutetaanko poliisin voimavaroja yksittäisten käyttäjien etsimiseen ja rankaisemiseen. Huumekeskustelun kärjistyneisyys, moralistisuus ja suoranainen paniikin lietsonta oli yksi niistä havainnoista, joka sai vuonna 2000 sosiologian opintojaan aloittelevan Anu Kataisen kiinnostumaan päihdeasioista. Hän väitteli 2011 tupakoinnista työpaikoilla otsikolla Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma. Väitöstutkimuksen keskeinen kysymys oli, mitkä tekijät työelämässä tukevat tupakointia. Johtopäätös oli, että työntekijät näkivät tupakkatauot työpaikalla tilaisuudeksi saada omaa tilaa ja ottaa omaa aikaa. Näin he pyrkivät vahvistamaan oman työnsä hallintaa. Lisää ääniä keskusteluun Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Tällä hetkellä häntä työllistää tutkimusprojekti, jossa verrataan suomalaisten ja italialaisten nuorten käsityksiä alkoholinkäytöstä. Päihteidenkäyttötavat ja päihdekulttuuri tarjoavat runsaasti kiinnostavia tutkimusteemoja, hän sanoo. Kiinnostavaa on se, mitä ihmiset tekevät päihteiden kanssa ja mitä se kertoo yhteiskunnasta. Mitä ihmiset ajattelevat päihteistä? Minkälaista päihdepolitiikkaa yhteiskunnassa tehdään? Millaisia päihdepoliittisia puheenvuoroja esitetään ja millaiset puheenvuorot saavat painoarvoa minäkin aikana? Kumpaakin kolumnistia vaivaavat asiat, joita pidetään vallitsevina totuuksina. Anu Katainen ihmettelee, miksi ajatus ryyppäävästä ja rälläävästä suomalaisesta elää vahvana, vaikka suomalaisten juomatavat muuttuvat koko ajan. Miksi stereotypioita elätellään? Kuka niistä hyötyy, hän kysyy. Tapani Sarvantia taas vaivaa alkoholipoliittisen ajattelun monoliittisuus ja keskusteluasetelma, jossa kaksi osapuolta huutelee toisilleen poteroistaan. Itseäni on aina vähän ottanut päähän alkoholisosiologien saatavuus ja hinta -puhe. Muualla maailmassa kuulee muunkinlaisia puheenvuoroja. Raittiusväen ja alkoholisosiologien vastapoolina on kauppa ja teollisuus, jotka latelevat omat juttunsa. Keskustelussa ei ole aidosti erilaisia ääniä. Palvelut pakettiin Kumpaakin kolumnistia mietityttävät myös terveyserot eri väestöryhmien välillä. Jos olet johtavassa asemassa, voit odottaa eläväsi paljon pidempään kuin jos olet duunari. Elintavoissa ja terveyskäyttäytymisessä on sosiaaliryhmien välisiä eroja. Sosiaali- ja terveysministeriö on totaalisesti epäonnistunut siinä, että tälle kehitykselle olisi tehty jotain. Tutkijat ovat tuottaneet tietoa ja varoittaneet terveyserojen kasvusta. Ministeriön olisi pitänyt tietää, mutta virkamiehet ja päättäjät eivät ole kyenneet tuottamaan mitään ratkaisua. En tiedä, onko asiaan muuta ratkaisua kuin hillitön positiivinen syrjintä, sanoo Sarvanti. Olen elämässäni oppinut sen, että jos haluat saada jonkun asian läpi, sinun pitää argumentoida keskiluokalle ja käyttää hyötynäkökohtia, Tapani Sarvanti sanoo. Päihdepalveluissakin pitäisi hänen mielestään oppia paketoimaan asioita ja toimimaan valtiovarainministeriön ehdoilla. Vertaansa vailla oleviksi alan innovaatioiksi hän nostaa huumehaittojen vähentämisen ja vertaistoiminnan. Otetaan todellisia ihmisiä ja tehdään pieniä tekoja ruohonjuuritasolla. 1 n 2014 Tiimi 15

16 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN Oma koti on kaikille kallis Sosiaali-isännöitsijä Mika Ukkosella on isännöitävänään 800 vuokra-asuntoa. Vaikka aina myös sattuu ja tapahtuu, ongelmatilanteita on vain pari kolme kuukaudessa ja valtaosa asukkaista onnistuu asumisessaan hyvin. Sosiaali-isännöitsijä Mika Ukkonen sai lokakuussa A-klinikkasäätiön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tunnustuspalkinnon huumehaittojen vähentämisestä. Palkintoperusteluissa oli sitaatti palkitulta itseltään: Tärkeintä on se, että asuminen sujuu ei se, käyttääkö henkilö päihteitä. Joo, noin se on, sanoo Ukkonen. Hän tarkastelee asioita käytännöllisestä näkökulmasta: jos asuminen sujuu, silloin kaikki on ok. Ei asumiseen kuulu, käyttääkö ihminen päihteitä ja mitä päihteitä. Jos maksaa vuokran, pitää asunnon asiallisessa kunnossa eikä häiritse naapureita, kaikki on kunnossa. Missä hyvänsä asunnossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja eletään erilaista elämää. Mika Ukkosen työpaikka on Tampereen Vuokraasunnot Oy eli TVA. Se on Tampereen kaupungin omistama yhtiö, jolla on vuokrattavana noin asuntoa. Niistä kolmasosa kuuluu sosiaalisen asutta- 16 Tiimi 1 n 2014

17 TYÖ ja TEKIJÄ misen piiriin. Se tarkoittaa, että asukkailla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, joista yhtenä yleisimpänä päihdeongelmat. Ukkonen arvioi, että päihdeongelmista kärsii prosenttia kaikista sosiaali-isännöinnin piirissä olevista. Monesti tehdään se virhe, että kykyä asua lähdetään miettimään lähtökohtana ainoastaan ihmisen päihdekäyttö. Ajatellaan, että jos joku ei hallitse päihteidenkäyttöään, häneltä ei onnistu mikään muukaan. Porukka on kuitenkin monenkirjavaa, Ukkonen muistuttaa. Joku asuu yksinään, rauhassa ja jopa erakoituneena. Joku toinen majoittaa kavereitaan, mikä useimmiten alkaa näkyä levottomuutena. Vaikka päihteidenkäyttö värittää näiden ihmisten elämää, elämä ei ole pelkästään sitä. He syövät, juovat, käyvät kaupassa ja tapaavat omaisiaan, elävät kuin muutkin ihmiset. > > > 1 n 2014 Tiimi 17

18 Jos asunnottomuudelle halutaan tehdä jotain, asunto ensin on oikea periaate. Rehellisyys tekee vaikutuksen Kun Tampereen kaupungin sosiaalitoimeen tulee asuntoa tarvitseva asiakas, hänestä tehdään palvelupyyntö TVA:han. Ukkonen haastattelee asunnon hakijan ja miettii, onko TVA:n vuokra-asunto hänelle oikea asumismuoto. Oleellista on, pärjääkö asunnon hakija itsenäisessä asumisessa. Vuokralainen itse takaa oman onnistumisensa. Ulkoinen tuki saattaa olla taustalla ja vaikuttaa paljon, mutta mikään tuki ei ole joka hetki käytössä muualla kuin asuntoloissa. Vuokra-asunnossa ollaan aika omillaan. Satoja asunnon hakijoita haastatelleena Mika Ukkonen on harjaantunut arvioimaan ihmisen kykyä itsenäiseen asumiseen. Tietysti haastatteluun voi tulla sillä mielellä, että kerrotaan mitä toinen haluaa kuulla. Mutta jo vartissa jotenkin välittyy, missä mennään. Tietty rehellisyys ja se ettei peittele omaa tilannettaan on hyvä. Hälytyskellot rupeavat soimaan, jos kaveri vakuuttelee, että lähden hoitoon, töihin, kouluun ja vaikka mihin, kun vain saan asunnon. Että kaikki on vain asunnosta kiinni. Sosiaalisen isännöinnin asiakkaat ovat varsin nuoria. Keski-ikä on 30 ikävuoden tienoilla. Syrjäytyminen alkaa yhä nuorempana, Ukkonen miettii. Haastattelutilanne vetää vakavaksi, sillä kuten Mika Ukkonen huomauttaa, TVA:n vuokra-asunto on usein se ihmisen viimeinen asunto. Jos taustalla on vuokravelkoja ja häätöjä, luottotiedot menneet eikä asunnon hakijan ulkoinen olemuskaan vakuuta yksityistä vuokranantajaa, vaihtoehdot ovat vähissä. Tilanteen vakavuus näkyy myös suhtautumisessa asumiseen. Vaikka elämä muuten saattaa olla aika kaoottista, valtaosa sosiaalisen isännöinnin asiakkaista onnistuu asumisessaan hyvin, sanoo Ukkonen. Oma asunto ja koti on kenelle hyvänsä tärkeä asia. Häätöjen välttämistä TVA:n tuetun asumisen yksikössä on töissä sosiaaliisännöitsijän lisäksi kaksi asumisneuvojaa. Asumisneuvojat informoivat asiakkaita jo muuttovaiheessa siitä, mistä asukkaan pitää huolehtia ja keneen ollaan yhteydessä, jos ongelmia tulee. Sosiaali-isännöitsijää työllistävät enemmän häiriötilanteet ja tilanteet, joissa vuokrasuhde on jo uhattuna. Häätöjä on TVA:ssa vuosittain yhden käden sormin laskettava määrä. Häädön tyypillisin syy ovat maksamattomat vuokrat. Tavoite on, että häätöjä ei tulisi. Sen eteen tehdään kaikki voitava. Häädön voi myös perua, jos vuokrarahat löytyvät. Maksujärjestelyissä autetaan ja vuokrarästeistä tehdään maksusuunnitelmia, jotta ne eivät pääsisi kasvamaan liian isoiksi. Vaikka asukkaisiin pidetään yhteyttä, heitä on kuitenkin satoja, eikä ihmisiin ja heidän tilanteisiinsa voi perehtyä järin syvällisesti. Siksi Mika Ukkonen korostaa verkostotyön merkitystä. Kaupungin sosiaalitoimen lisäksi tärkeitä yhteistyötahoja ovat A-klinikkasäätiön Tampereen yksiköt, kaupungin etsivä nuorisotyö ja Tampereen A-kilta. Niistä ihmiset saavat tukea ja apua. Verkostoista tulee kullan arvoisia varsinkin silloin, kun asumisen kanssa tulee ongelmia. Monesti isoin pulma on, että asukasta ei tavoiteta millään konstilla. Silloin kukaan ei voi tehdä mitään, ja asiat lähtevät etenemään omalla painollaan. Jos on olemassa taho, jossa ihmiseen on luottamuksellinen suhde jo ennestään, häneen saadaan kontakti. Pystytään selvittelemään yhdessä vaikeitakin asioita. Naapurusto työllistää Mika Ukkonen on opiskellut sosiaalialaa ja tehnyt päihdetyötä Tampereen Nervissä ja Pirkanmaan Sininauhassa. Hän arvelee, että sosiaali-isännöitsijän työ edellyttää sen tapaista elämän kirjon ymmärrystä, että tavanomaisella isännöitsijän taustalla työssä tuskin jaksaisi. Ukkonen antaa työnantajalleen kiitosta siitä, että työtä on saanut tehdä ja kehittää aika vapain käsin ilman tiivistä raportointivelvoitetta. Työssä rassaa ongelmakeskeisyys. Yhteydenotot kertovat lähes poikkeuksetta pulmasta tai hankaluudesta, jota pitää lähteä selvittelemään. Naapurusto työllistää sosiaali-isännöitsijää aika tavalla. TVA:n tuetun asuttamisen vuokra-asunnoista noin 250 on yksittäisiä eri taloyhtiöissä sijaitsevia asuntoja. Siellä häiriöistä ilmoitellaan matalammalla kyn- 18 Tiimi 1 n 2014

19 TYÖ ja TEKIJÄ Mika Ukkonen Työssä Sosiaali-isännöitsijä ja isännöitsijä Tampereen Vuokraasunnot Oy:ssa. Pääpaino on sosiaali-isännöimisessä, mutta jonkin verran on myös tavanomaisia isännöitsijän töitä. Koulutus Sosiaaliohjaaja, isännöitsijä. Kotoisin Olen kotoisin Sastamalasta mutta elänyt puolet elämästäni Tampereella. Työssäni palkitsee Tähän voisi sanoa kaksi juttua: onnistunut verkostotyö ja asiakkaat, jotka onnistuvat asumisessa. Rakkain työkalu Verkostotyö. Paras saamani palaute Asiakkaalta tullut tekstiviesti, jossa hän ensin kertoi pitkäänkin elämäntilanteestaan ja lopetti viestin näin: Kiitos että olet olemassa ja mulla on asunto. Vapaalla Perheen kanssa yhdessä. Harrastuksista tärkein on liikunta, ja liikuntamuodoista tärkein on pyöräily. Motto Pahempaakin on kuultu. nyksellä kuin vuokrataloissa. Periaatteena on, että asioihin puututaan mahdollisimman nopeasti ja selvitetään, mikä on ongelmana. En ole poliisi enkä tuomari. En lähde antamaan varoitusta puhelinsoiton tai sähköpostin perusteella. Häiriöstä edellytetään kirjallista ilmoitusta, jossa on ainakin kahden ihmisen nimi alla. Naapurieripuraa ja vuokraasumisen ja vuokralaisen leimaamista vältetään. Sitäkin valitettavasti jossain määrin esiintyy, Ukkonen sanoo. Jos häiriöilmoitus tulee asianmukaisesti, asukkaan kanssa keskustellaan. Mikäli aihetta ilmenee, hänelle annetaan varoitus. Asukkaalle annetaan mahdollisuuksia. Linja ei voi olla kovin jyrkkä erityisasuttamisen puolella, muutenhan se olisi ihan sisään-ulos. Pyöröovimeiningin välttäminen tehnyt Mika Ukkosesta myös asunto ensin -periaatteen kannattajan. Periaatteen mukaan asuntoa ei ansaita, vaan asunto nähdään perusedellytyksenä sille, että ihminen voi alkaa saada asioitaan järjestykseen. Jos asunnottomuudelle halutaan tehdä jotain, asunto ensin on oikea periaate. Suoraan kadulta tulevalle päihteettömyyden vaatimus on usein liian kova. Periaatetta toteutetaan asumisyksiköissä. Sitä voidaan toteuttaa myös normaaliasuntokannassa, mutta silloin mukana pitää olla asumisen tukea. 1 n 2014 Tiimi 19

20 Fattaluuta ANNIKA KOKKONEN Tiimin Fattaluuta-palstalla kerrotaan projektin kokemuksista: mikä palveluissa käyttäjien näkökulmasta toimii ja missä on parantamisen varaa? Tuntuu hyvältä olla hyödyksi Haastattelin fattaluutana toimivaa Markoa ja kysyin muutaman kysymyksen siitä, miltä hänestä on tuntunut toimia fattaluutana ja minkälaista apua hän itse on saanut toiselta fattaluudalta. Miksi ja milloin lähdit Fattaluuta-toimintaan mukaan? Lähdin mukaan toimintaan, jotta saisin toimeentulotuki- ja Kela-asiat itselleni haltuun, sillä ennen koulutuksia hakemukset olivat minulle kuin hepreaa. Aloitin koulutukset syyskuussa 2013 ja valmistuin fattaluudaksi joulukuussa Miltä tuettavan kohtaaminen on tuntunut? Luontevalta. Tuntuu hyvältä olla tarpeellinen ja hyödyksi. On iso asia saada olla tukemassa ja apuna ratkaisemassa tuettavan ongelmia. Joskus pienikin asia voi tuntua isolta ja vaikealta, kun sitä yksin miettii. Miltä tuntuu kohdata viranomaisia fattaluutana? Vastaanotto on ollut erittäin positiivista ja ystävällistä. On tullut tunne, että viranomaiset ottavat mielellään apuamme vastaan. He ovat aidosti kiinnostuneita ja halukkaita kouluttamaan fattaluutia ja tekemään yhteistyötä heidän kanssaan. Mitkä ovat mielestäsi tärkeitä ominaisuuksia fattaluudalle? Rauhallisuus, sosiaalisuus, oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. On lisäksi tärkeää olla luonnollinen, aito ja ymmärtäväinen. On olennaista saada tuettavalle tunne siitä, ettei hän ole yksin asioidensa kanssa. Fattaluudan tulisi myös osata antaa palautetta, esimerkiksi kehua onnistuneiden virastokäyntien jälkeen. Tällöin tuettava rohkaistunee tulevaisuudessa hoitamaan asioita myös yksin, sehän on kuitenkin tavoite jokaisen kohdalla. Mitä hyötyä Fattaluuta-koulutuksista on sinulle ollut? Julkisen sektorin palvelut ovat tulleet minulle tutuiksi. Olen saanut monialaisesti tietoa palveluista ja ennen kaikkea oppinut hyödyntämään tietoa omassa elämässäni. Olen myös oppinut neuvomaan muita ja ohjaamaan heitä oikeiden palvelujen piiriin. Oletko tarvinnut itse apua fattaluudalta? Jos olet niin mihin ja miksi? Olen, sillä alkuun tarvitsin apua jokaisen hakemuksen täyttöön niin toimeentulotuki-, velkaneuvonta- kuin Kela-asioissa. Olin ensi kertaa elämässäni tilanteessa, jossa jouduin tukeutumaan erilaisiin etuuksiin ja tukiin turvatakseni perustoimeentuloni. Nykyään kyllä tiedän asioista ja pystyn auttamaan muita aktiivisesti ja motivoituneesti, mutta omiin asioihin paneutuminen on silti joskus haastavaa. Lähiaikoina olen tukeutunut toiseen fattaluutaan esimerkiksi kartoittaessani koulutusmahdollisuuksia ja etsiessäni itselleni asuntoa n 2014 Tiimi Annika Kokkonen on koulutettu fattaluuta. Stop Huumeille ry:n Fattaluuta-hankkeessa koulutetaan vapaaehtoisia tukihenkilöitä fattaluutia ihmisille, jotka tarvitsevat apua palveluissa.

21 SARVANTI TAPANI SARVANTI Terrorista kyberuhkiin Yhdysvallat vaihtoi vuoden 2013 alkupuolella suurimmaksi itseensä kohdistuvaksi uhkaksi kyberuhan. Fyysis-sosiaalisen todellisuuden lisäksi on biteistä muodostuva kybertodellisuus. Vuoden 2001 syyskuun yhdennentoista päivän jälkeen suurin uhka oli ollut terrorismi. Terrorismilla tarkoitetaan tässä yleensä epäsymmetrisen väkivallan käyttöä, jonka lähtöalustana on islamilainen maailma. Terrorismin määrittäminen suurimmaksi USA:han kohdistuvaksi vaaraksi oli aikoinaan kaikin puolin onnetonta. Onkohan tässä kyberuhassa toistettu vanha virhe? Terrorismin vastaisella sodalla on yhtymäkohtia huumeidenvastaiseen sotaan, jota on käyty huonolla menestyksellä ja hirvittävin kustannuksin. Molemmilla määrityksillä ongelma ulkoistettiin viholliseksi. Päädyttiin käyttämään sodan menetelmiä. Pienellä lisäpohdinnalla voitaisiin päätyä siihen, että maailmaa uhkaa eriarvoisuus ja siihen liittyvä ympäristön tuhoaminen. TERRORISMIN NUJERTAMISEEN voitaisiin käyttää myös muita kuin sodan välineitä. Kulttuuriantropologeilta, sosiaali- ja taloustieteilijöiltä olisi mahdollista kysyä. Tällöin päädyttäisiin aivan ilmeisesti toimiin, joissa käytettäisiin toisin ne rahamäärät, joita on syydetty aseteollisuudelle. Rahat osoitettaisiin keinoihin, joilla vähennetään köyhyyttä, vahvistetaan oikeusvaltiota ja puretaan maiden sisäisiä ristiriitoja. Terrorismin vastaisen sodan varjolla muihin maihin ja omiin kansalaisiin kohdistuvaa urkintaa ja vakoilua on lisätty. Edward Snowden on tuonut esiin osan tämän bittiavaruudessa tapahtuvan urkinnan laajuudesta. On toki turha syyllistää vain Yhdysvaltoja, se nyt vain osaa ja kykenee enemmän kuin muut. YHDYSVALLAT ON tottunut käymään uhkien kimppuun suoraviivaisesti fyysisen maailman kovin keinoin, joissa sosiaalisella järjestelmällä ei juuri ole paikkaa. Voimalla ei kuitenkaan bittiavaruudessa enempää kuin huumepolitiikassakaan voi selvitä ylivoimaiseksi voittajaksi. Voimalle löytyy aina ketteriä vastavoimia, jotka pitävät vallan epävarmuudessa. Keskustelu bittimaailman kansainvälisestä sääntelystä on alkamassa, huumepolitiikasta se on jo alkanut. Surullisia ovat ne puheenvuorot, joiden mukaan yksilön tietosuojalla ei ole merkitystä, koska meitä jo nyt vakoillaan. Jorma Ollilan johtama työryhmä jopa ehdotti luotavaksi kalliin valtion legitimoiman järjestelmän, jossa autoilijakansalaisten liikkeitä voitaisiin pahimmillaan seurata reaaliaikaisesti. Toivoa sopii, että tietosuojavaltuutettu ja päihdeasiamies pitävät päänsä kylmänä tässä yksilön kannalta kylmenevässä maailmassa. Voimankäytöllä ei voita bittiavaruudessa eikä huumepolitiikassa. Valtiotieteiden tohtori Tapani Sarvanti on sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos emeritus. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 1 n 2014 Tiimi 21

22 Teksti & kuva: AULI SAUKKONEN Ei voi kuin toivoa, että alkaisimme taas nähdä toisemme, todettiin Ehyt ry:n Ikäakatemiassa. Myös ikäihmisellä on nähdyksi tulemisen tarve. Ikäihminen juo yksinäisyyteen Alkoholinkäyttö liittyy yksinäisyyteen. Ei kaikkia näy yhdistyksen kokoontumisissa. He ovat kotona ja pysyvät siellä. Yhteiskunnan pitäisi tulla tässä apuun. Nuorille on etsivää toimintaa, mutta missä ovat ikääntyneiden huolenpitäjät, kyseli raisiolainen yhdistysaktiivi Paavo Penttinen Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n Ikäakatemiassa. Tapahtumassa pohdittiin ikäihmisten alkoholinkäyttöä monelta kantilta. Espoon kaupungin vanhuspalveluissa erityisasiantuntijana työskentelevä Sirpa Immonen tutki väitöskirjassaan 65 vuotta täyttäneiden espoolaisten alkoholinkäyttöä. He kertoivat alkoholinkäytölleen erilaisia syitä, kuten hauskanpidon, juhlimisen, sosiaaliset tilanteet ja lääkekäytön. Immonen kehotti kiinnittämään huomiota siihen, että yli riskirajan juoneet kertoivat muita useammin käyttävänsä alkoholia yksinäisyyden, masennuksen ja merkityksettömyyden tunteen lievittämiseksi ja toisaalta myös ajankuluksi. Lääkärillä valtuudet kysyä Myös ikäihmisten alkoholinkäyttöön voi ja kannattaa puuttua. Lyhytneuvonta tehoaa iäkkäille yhtä hyvin kuin nuoremmille joskus paremminkin, kannusti yleislääketieteen erikoislääkäri Marja Aira. Hän selvitti jo toistakymmentä vuotta sitten väitöstutkimuksessaan, miksi terveyskeskuslääkärit eivät kysy potilailtaan näiden alkoholinkäytöstä. 22 Tiimi 1 n 2014

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy

Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma. Maritta Iso-Aho, Alko Oy Valistuksella kulttuurista muutosta? Viisas vanhemmuus vastuullisuusohjelma Maritta Iso-Aho, Alko Oy 20.10.2009 Viisas vanhemmuus Millaisen mallin annat lapselle? Ohjelman taustaa Vanhempien ja aikuisten

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin

Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin 1 TAUSTATIEDOTE Julkaisuvapaa 10.10.2006, klo 11.00 10.10.2006 Ei hullumpi-barometri 2006: Ammattilaiset tyytymättömimpiä mielenterveyspalveluihin Kuntoutujien mielestä mielenterveyspalvelut vähintään

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki 18.10.2011 Itsensä hoitaminen päihdeongelman p suhteen koko elämän n kestävä prosessi. Sosiaalisen ympärist ristön muututtava vähemmv hemmän päihteitä suosivaksi. Lääkäri saattaa antaa diagnoosin sairauden luonteesta,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

Sosiaalinen vuokraasuttaminen Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot