Aikuisten alkoholinkäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisten alkoholinkäyttö"

Transkriptio

1 Päihdetyön erikoislehti 1 n 2014 Aikuisten alkoholinkäyttö ja lapset Mitä järjestöt haluavat tutkimukselta? Hulluuden historia

2 1 n 2014 Päihdetyön erikoislehti 6 16 Tiimi Päihdetyön erikoislehti, 50. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN Julkaisija A-klinikkasäätiö, Maistraatinportti 2, Helsinki, p. (09) , fax (09) Päätoimittaja Aino Majava, Toimitussihteeri Auli Saukkonen, Ulkoasu Katriina Iho Toimitusneuvosto Marja Holmila (pj.), Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Kaija Seppä, Kaarlo Simojoki, Teemu Tiensuu, Jouni Tourunen Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, toimistonhoitaja p. (09) , Tilaushinta 25 euroa/vuosi Ilmoitukset Auli Saukkonen, Painopaikka Esa Print Kannen kuva Scanstockphoto Pääkirjoitus: Joko tai vai sekä että? Pirkko Hakkarainen 3 LYHYESTI 4 Kohtuus kerää kannatusta Matti Piispa 6 Katainen: Harhojen vallassa Anu Katainen 12 Kaksisuuntainen mielialahäiriö hallintaan 13 Maailma paremmaksi! Auli Saukkonen 14 Työ ja Tekijä: Mika Ukkonen Auli Saukkonen 16 FattaluutA: Tuntuu hyvältä olla hyödyksi Annika Kokkonen 20 SARVANTI: Terrorista kyberuhkiin Tapani Sarvanti 21 Ikäihminen juo yksinäisyyteen Auli Saukkonen 22 Tutkittua: Järjestötutkimus ihmisten arjen ja Jukka Ahonen palvelukokemusten välittäjänä? Jouni Tourunen 24 Tieteen kentiltä 26 Juha Partanen Christoffer Tigerstedt Pekka Hakkarainen 27 Klaus Mäkelä Olavi Kaukonen 28 KIRJAT: Hulluus meissä Olavi Kaukonen 29 Henkireikä: Mielenrauhaa taikinasta Petra Pohjonen 31 2 Tiimi 1 n 2014

3 PÄÄKIRJOITUS PIRKKO HAKKARAINEN Joko tai vai sekä että? Hyviä palveluja vaativien ihmisten joukko kasvaa. Sähköisiä palveluja on viime vuosina kehitetty voimakkaasti sekä valtionhallinnossa että järjestökentässä. Sen lisäksi, että niille on nähty itsessään tarvetta, niiden on toivottu tuovan kustannustehokkuutta. Sähköisillä palveluilla on monenlaisia etuja. Kun ajatellaan, miten moni suomalainen käyttää nykyisin internetiä, sähköiset palvelut ovat ainakin periaatteessa kaikkien kansalaisten tavoitettavissa. Käytäntö ei tosin välttämättä kulje käsi kädessä tavoittavuuden ihanteen kanssa. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen teettämässä selvityksessä Kohti käyttäjien vertaisnettiä todetaan, että vertaistukea käyttävät netissä eniten nuoret ja keski-ikäiset koulutetut naiset. Miten pystytään tavoittamaan heikoimmassa asemassa olevia? Valtiovarainministeriön rahoittamassa SADe-ohjelmassa kehitetään kansalaisten käyttöön sähköistä asiointia. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa SADe-sote-hankkeessa halutaan tukea kansalaisia ylläpitämään omaa hyvinvointiaan ja hakeutumaan avun piiriin. Hankkeessa on mukana kuntia, sairaanhoitopiirejä ja kansalaisjärjestöjä. SADe-yhteistyössä on ennakoitu, että internetin käyttö on tulevaisuudessa yhä useamman eläkeläisen arkea. Terveystietoisten ja hyviä palveluja vaativien ihmisten joukko kasvaa. A-klinikkasäätiö teetti Taloustutkimuksella joulukuussa 2013 kansalaiskyselyn sähköisistä palveluista. Internet-paneeliin vastasi iältään vuotiasta kansalaista. Reilusti yli puolet eli 58 prosenttia vastaajista olisi itse valmis kokeilemaan internetistä löytyviä itsehoito- ja oma-apupalveluja, jos kohtaisi päihde- tai muita riippuvuusongelmia. Kyselyn tulokset julkaistaan keväällä A-klinikkasäätiön tuottamassa verkkoauttamisen kirjassa. Kun puhutaan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä, haasteita riittää: ikääntyvän väestön kasvu, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret, kuntien ja järjestöjen rajalliset resurssit sekä polarisoituva yhteiskunta, jossa heikoimmassa asemassa olevat uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle. On tultu taitekohtaan, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittajien ja tuottajien tulisi kiinnittää huomiota pikemminkin sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen mahdollisuuksiin kuin niiden välisiin eroihin. Molempia tarvitaan. Mikä edistäisi parhaiten kansalaisten omaehtoista hyvinvointia, ehkäisisi ongelmien kärjistymistä ja ohjaisi ajoissa omiin tarpeisiin soveltuvien palvelujen piiriin? Suomella ei olisi varaa hukata niitä palveluja, jotka ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Varaa ei ole myöskään jättää käyttämättä niitä mahdollisuuksia, jotka odottavat jo kynnyksellä. Pirkko Hakkarainen työskentelee verkkopalvelupäällikkönä A-klinikkasäätiössä. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: 1 n 2014 Tiimi 3

4 Helsingin nuorisoasemat yhteen Helsingin kaupungin kaksi nuorisoasemaa ja A-klinikkasäätiön Helsingin nuorisoasema ovat yhdistyneet tämän vuoden alusta lukien yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Nuorisoasemalta voivat hakea apua vuotiaat päihteillä, pelaamisella tai mielialoilla oireilevat nuoret ja heidän läheisensä ilman lähetettä. Nuorisoaseman henkilöstömäärä on 24, ja Helsingin nuorisoaseman henkilöstö siirtyi Helsingin kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Nuorisoasema muuttaa yhteisiin tiloihin Siltasaarenkatu 4:ään kevään aikana. Helsingin nuorisoasema aloitti toimintansa vuonna Peliklinikka osaksi HUSkuntayhtymää Rahapeliongelmaisten ja heidän läheistensä hoitoon keskittyvä Peliklinikka on siirtynyt Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan mukana osaksi HUSkuntayhtymää. Siirto tapahtui vuoden 2014 alusta alkaen. Peliklinikka jatkaa toimintaansa nykyisessä muodossaan ainakin tämän vuoden loppuun asti. Asiakastyö jatkuu ennallaan ja vuoden aikana panostetaan asiakastyön sisältöjen ja vaikuttavuuden arviointiin. Peliklinikka toimii Helsingin Kaisaniemessä. Kela laajentanut asiointitapojaan Kela on laajentanut palveluvalikoimaansa, jotta asiakas voi valita tilanteeseensa sopivimman tavan asioida. Ajatus on, että vuoteen 2020 mennessä Kelan verkkoasiointi on selvästi kasvanut, perinteinen toimistopalvelu vähentynyt mutta ajanvarauspalvelu lisääntynyt. Puhelinpalvelussa soittamisen asiakkaille odotetaan kasvavan. Kela suosittelee verkkoasiointia kaikille, joille se on mahdollista. Näin asiakaspalvelussa voidaan keskittyä neuvomaan muutostilanteessa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia. Vuonna 2012 Kelassa asioitiin yhteensä 65 miljoonaa kertaa. Yleisimmät asioinnin syyt olivat etuushakemuksen jättäminen, vireillä olevan etuushakemuksen täydentäminen ja yleisen neuvonnan saaminen. Kelan palvelutavat: Mitä Kelan etuuksia voi hakea verkossa: Päihdelääketieteen päivät maaliskuussa Päihdelääketieteen yhdistys järjestää vuosittaiset Päihdelääketieteen päivänsä Helsingissä Sokos Hotel Presidentissä. Tapahtumassa keskitytään tänä vuonna opioidikorvaushoitoon. 4 Tiimi 1 n 2014

5 Lyhyesti Laatusuositukset asumispalveluille Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelujen laatusuositus on valmistunut. Laatusuosituksessa keskeisiä asioita ovat yhteisöllisyys, asukkaan osallisuus, hyvän arjen mahdollistaminen ja henkilöstön osaaminen. Laatusuositukset on laadittu mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyöverkostossa (MPNet-verkosto), joka on avoin järjestöjen yhteenliittymä. Lisää suosituksista Aspa-säätiön nettisivuilla: Mielenterveysongelmat leimaavat yhä Suomalaisista 23 prosenttia ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen, kertoo Mielenterveyden keskusliiton teettämä Mielenterveysbarometri. Asenteet vaikuttavat kuitenkin lieventyneen, sillä aiempina vuosina tätä mieltä on ollut lähemmäs 30 prosenttia väestöstä. Jos oma mielenterveys järkkyisi, suomalaisista 39 prosenttia ei kertoisi mielenterveysongelmistaan työpaikalla esimiehelleen. Puolet vastaajista salaisi asian työkavereiltaan. Mielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen häpeäleimaa. Kyselyyn vastanneista mielenterveyskuntoutujista 44 prosenttia koki tulleensa leimatuksi sairautensa tähden. Leimaantumisen kokemukset ovat jopa hieman lisääntyneet vuosien aikana. Mielenterveysbarometria varten haastateltiin 315 mielenterveyskuntoutujaa ja heidän omaistaan puhelimitse syksyllä Otanta tehtiin Mielenterveyden keskusliiton jäsenrekisteristä. Gallupkanavalla tehtiin 910 väestöhaastattelua. Haastatteluista vastasi TNS-gallup. Scanstockphoto Hoitajat huolissaan mielenterveysja päihdepotilaista Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevät lähi- ja perushoitajat ovat huolissaan asiakkaiden saaman hoidon laadusta. He katsovat, että ihmisiä jopa säilötään hoitopaikoissa todellisen kuntouttamisen sijaan. Tämä käy ilmi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mielenterveys- ja päihdetyötä tekeville jäsenilleen suuntaamasta kyselystä. Kyselyyn saatiin noin 700 vastausta. Lähes 80 prosenttia vastanneista työskenteli asumispalveluissa tai hoitokodeissa. Kyselyn vastauksissa kritiikkiä sai myös mahdollisuus päästä hoitoon. Somaattiset sairaudet saattavat jäädä mielenterveys- ja päihdepotilailla täysin vaille huomiota ja hoitoa. Lääkärin vastaanotolle on lähes mahdoton päästä somaattisten syiden vuoksi. Sairaalahoitoon pääsee vasta, kun tilanne on akuutti. Mielenterveys- ja päihdetyön työpaikoilla on vastaajien mielestä liian vähän henkilökuntaa. Ongelma on myös se, että hoitoalan koulutuksen saaneiden aika menee myös muuhun kuin hoitotyöhön, kuten siivoamiseen, ruuanlaittoon ja tiskaamiseen. Hoitoa mielen mukaan. Selvitys mielenterveys- ja päihdetyöstä superilaisten silmin. SuPer Myös internetissä. 1 n 2014 Tiimi 5

6 Teksti: MATTI PIISPA Kuvitus: Scanstockphoto Mielipiteet alkoholinkäytöstä lasten seurassa: Kohtuus kerää kannatusta Kun netissä keskustellaan aikuisten alkoholinkäytöstä lasten seurassa, korostetaan kohtuujuomista. Sen uskotaan antavan lapsille mallin luontevaan ja haitattomaan alkoholinkäyttöön. Millainen on mielipideilmasto Suomessa, kun otetaan kantaa vanhempien ja muiden aikuisten alkoholinkäyttöön lasten seurassa? Vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa asiaa selvitettiin kolmen asenneväittämän avulla. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule humaltua, ja noin 70 prosenttia vastaajista sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule käyttää lainkaan alkoholia. Näiltä osin asenteet siis osoittautuivat vastuullisiksi, jopa tiukoiksi. Vastaukset kolmanteen asenneväittämään sen sijaan tekevät vastuullisuustulkinnan epävarmaksi: noin 40 pro- 6 Tiimi 1 n 2014

7 Argumentit Puheenvuoroja Prosenttiosuus Raittiuden puolesta noin 30 % Kohtuukäytön puolesta noin 60 % Humalajuomisen puolesta noin 10 % senttia vastaajista oli sitä mieltä, että pienten lasten ollessa läsnä voi humaltua, jos joku seurueesta on selvänä ja huolehtii lapsista. Tutkin, millaisia mielipiteitä vanhempien ja muiden aikuisten alkoholinkäytöstä lasten seurassa esitetään internetissä käytävissä keskusteluissa. Etsin teemasta vuosina käytyjä keskusteluja Googlen avulla. Löysin 13 keskusteluketjua yhdeksältä verkkosivustolta. Ketjuissa oli kaikkiaan 720 puheenvuoroa. Nettikeskusteluihin osallistuminen on varsin yleistä, joskin vuotiaat osallistuvat niihin selvästi yleisemmin kuin tätä vanhemmat. Voi myös otaksua, että naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin alkoholinkäyttöä lasten seurassa koskeviin keskusteluihin. Tutkimieni keskusteluketjujen osallistujajoukko on siis todennäköisesti vino naisten ja nuorten aikuisten suuntaan. Puheenvuorojen tutkiminen on kuitenkin tärkeää. Ne ovat julkisia kannanottoja, jotka tuovat esiin näkökantoja ja niiden perusteluja alkoholinkäytöstä lasten seurassa. Puheenvuorot myös vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen toisia näkemyksiä rohkaisten ja toisia hiljentäen. Kun luki läpi keskusteluketjuja, hahmottui nopeasti, että vanhempien ja muiden aikuisten alkoholinkäyttöön lasten seurassa kantaa ottavat puheenvuorot jakautuvat raittiutta kannattaviin, kohtuukäyttöä kannattaviin ja humalajuomisen lasten seurassa hyväksyviin. Kohtuu- 1 n 2014 Tiimi 7

8 alkoholin käyttö. En tarvitse sitä mihinkään, en keksi yhtään mitään syytä juoda sitä En mä ainakaan ymmärrä, että mun pitäis nyt alkaa sitten ottaan saunan jälkeen siideri tai olut ja ruuan kanssa viiniä, että mun lapset oppis alkoholin järkevän käytön. Vauva Kohtuukäytön puolesta Alkoholin kohtuullista käyttöä lasten seurassa kannattaneiden puheenvuorojen ydinajatus oli usko alkoholikaskäyttöä suosittelevia tai puolustavia puheenvuoroja oli noin kaksi kertaa enemmän kuin raittiutta suosittelevia tai puolustavia puheenvuoroja. Raittiutta puolustavia mielipiteitä taas oli yli kaksi kertaa enemmän kuin humalajuomisen lasten seurassa hyväksyviä puheenvuoroja. (taulukko) Miten raittiutta, kohtuukäyttöä ja humalajuomista lasten seurassa perusteltiin nettipuheenvuoroissa? Raittiuden puolesta Puheenvuoroja, joissa oltiin sitä mieltä, että lasten seurassa ei pidä lainkaan käyttää alkoholia, perusteltiin joko omalla raittiilla elämäntavalla, omaan henkilökohtaiseen elämään ja hyvinvointiin liittyvillä väitteillä tai sitten lasten elämään ja hyvinvointiin liittyvillä väitteillä. Koko elämän läpäisevästä raittiudesta viestineessä puhetavassa kirjoitettiin alkoholista huumeena ja myrkkynä tai itselle hyödyttömänä asiana. Alkoholia ei haluta juoda, koska se aiheuttaa riippuvuutta ja sumentaa aivot ja ajattelun tai koska sitä ei omassa elämässä yksinkertaisesti tarvita mihinkään. Joissakin puheenvuoroissa korostettiin, että raittiusvalinnan taustalla ei ole mitään moraalista tai uskonnollista vakaumusta. Raittiutta nimenomaan lasten seurassa korostaneen puhetavan mukaan aikuisten alkoholinkäyttö antaa lapsille huonon esimerkin ja luo mielikuvaa, että normaalia, hyvää elämää ei voi elää ilman alkoholia. Yhdessäolosta ja hauskanpidosta raittiina lapset sen sijaan saavat hyvän esimerkin, joka voi heijastua heidän myöhempään elämäänsä. Usein kirjoitettiin myös siitä, että aikuisten alkoholinkäyttö voi synnyttää lapsissa pelkoa ja turvattomuutta, kun läheiset ja tutut ihmiset alkavat puhua äänekkäämmin ja käyttäytyä oudosti. Monessa puheenvuorossa muistutettiin, että promillet aikuisen veressä haittaavat aivan konkreettista huolenpitoa lapsesta ja vaikeuttavat hänen auttamistaan esimerkiksi tapaturman sattuessa. Tässä ei nyt kukaan mieti sitä, että kuinka on jos lapselle tulee jokin hätä. Pienempi tai isompi, mutta kuitenkin sellainen että vaatii lapsen viemistä jonnekin. Kuka vie, kun vanhemmat ovat nauttineet? Känninen äiti soittamassa ambulanssia? Kaljalta haiseva isä taksilla päivystyksessä? Ihan sama, mitä sanotaan kohtuudesta. Oikein on se, että pystyy olemaan ilman silloin kun lapset ovat paikalla. Iltalehti En ole tehnyt mitään tietoista valintaa olla ilman alkoholia, mutta huomaamatta on lipsahtanut kymmenkunta vuotta ilman mitään alkoholijuomaa. Mua ei vaan mitenkään kiinnosta 8 Tiimi 1 n 2014

9 vatukseen. Sen mukaan vanhempien ja muiden aikuisten kohtuullinen alkoholinkäyttö saunaoluet, pari lasia viiniä aterialla, tervetulomaljat antaa lapsille hyvän esimerkin ja mallin järkevästä ja hallitusta alkoholinkäytöstä. Lapset näkevät ja oppivat, että alkoholinkäyttö ei ole jokin mystinen ja salailtava asia, demoni tai tabu, vaan luonteva tapa tietyissä tilanteissa. Kun alkoholista ei kodissa tehdä isoa numeroa ja sitä käytetään kohtuudella, sen uskotaan ehkäisevän nuoruusajan rajuja kokeiluja kielletyllä hedelmällä. On oikeastaan hyvä, jos vanhemmat juovat lasten edessä, mikäli juominen pysyy ns. sivistyneellä tasolla Alkoholia opitaan juomaan sivistyneesti niin, että huomataan, ettei sen juominen ole mitenkään ihmeellistä tai erikoistapaus johon pätevät erikoissäännöt, ja tajutaan, että ihminen on lopulta aina itse vastuussa omasta käytöksestään ja siitä, millaiseen kuntoon alkoholilla itsensä pistää. Mystifiointi ja salailu sekä vain juhlahetkinä juominen nostaa alkoholin turhalle (ja haitalliselle) jalustalle. Lily Hyvän alkoholikasvatuksen käytäntöihin kohtuukäyttömallin rinnalle liitettiin monessa puheenvuorossa pienten alkoholimaistiaisten antaminen lapsille ja alkoholista ja sen vaikutuksista keskusteleminen perhepiirissä. Alkoholiin tutustuttaminen ei tarkoita sitä, että annetaan lapselle oma lasillinen; ei sitä, että vedetään pää täyteen lasten nähden; eikä sitä, että ostetaan teini-ikäiselle ensikännitarpeet. Alkoholiin tutustuttaminen tarkoittaa sitä, että vastataan lapsen kysymyksiin; näytetään esimerkkiä sivistyneestä alkoholin käytöstä; ja jos lapsi haluaa tietää, miltä viini maistuu, niin maistelkoon neljäsosateelusikallisen, jotta ei tarvitse jäädä asiaa vuosiksi pohtimaan. Helsingin Sanomat Vanhempien ja muiden aikuisten humalajuomista lasten seurassa sen sijaan ei pidetty hyvänä alkoholikasvatuksena. Kohtuukäyttöä kannattaneissa puheenvuoroissa humalajuominen torjuttiin usein jyrkästi. Sen sanottiin antavan lapsille väärän mallin, heikentävän huolenpitoa ja pelottavan lapsia. Kohtuullista käyttöä ja humalakäyttöä eroteltiin muun muassa ajokunnolla: lasten kannalta on ottanut liikaa, jos ei voi lähteä ajamaan autolla. Humalajuomisen puolesta Humalajuomisen lasten seurassa hyväksyneissä puheenvuoroissa korostettiin useimmin sitä, että olennaista ei ole juotu määrä vaan se, miten alkoholin vaikutuksen alaisena käyttäydytään. Jos juodessaan menettää herkästi kontrollin ja alkaa riehua tai öykkäröidä, alkoholinkäyttö lasten seurassa ei ole suotavaa. Mutta jos juodessaan osaa käyttäytyä ja muuttuu rauhallisemmaksi tai puheliaammaksi, runsaskin käyttö on hyväksyttävää. Tässä argumentaatiossa hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän raja vedetään humalajuomisen ja aggressiivisen humalakäyttäytymisen väliin, kun se kohtuukäyttö-puheenvuoroissa vedetään kohtuullisen (pienen) juomisen ja humalajuomisen väliin. Seuraavat lainaukset ovat Iltalehden ( ) Kuinka paljon alkoholia saa ottaa lapsen seurassa? -keskusteluketjusta, josta löysin kaikkiaan 33 humalajuomisen lasten seurassa hyväksyvää puheenvuoroa. Se on enemmän kuin koko muussa aineistossa yhteensä. > > > 1 n 2014 Tiimi 9

10 Ihan sama miten paljon ottaa, se on ihan henkilöstä kiinni. Ei se vanhemman humalatila nyt aina tarkoita sitä että rähistään ja paiskotaan lasta ympäri kämppää, vaan moni myöskin on rauhallinen humalassa. trolleiksi noin neljäsosan humalajuomisen hyväksyneistä puheenvuoroista. Trolleille tyypillistä ehdottomuutta ja kärjistystä oli myös joissakin raittiutta puolustaneissa puheenvuoroissa. Itse olen kohta 40-vuotias mies ja joka viikonloppu vedän pleksit. Vaikka olen kuinka kännissä, olen asiallinen Mun mielestä se on jokaisen oma asia paljonko vetää, kunhan osaa käyttäytyä ja hoitaa kaikki asiansa niinkuin pitää. Vakuuttavuutta haettiin esimerkiksi muistelemalla myönteisesti omien vanhempien kosteita illanviettoja ja huomauttaen, että eivät lapset aina pelkää humalaisia aikuisia. Humalan välttely nähtiin jopa lasten ylisuojeluksi ja hyssyttelyksi, joka tulee haittaamaan heidän sopeutumistaan elämisen realiteetteihin. Humalajuomisen puolesta esitettiin myös ilmeisiä trolleja eli asiaa liioittelevia, vain ärsyttämiseen ja vastaväitteiden provosointiin pyrkiviä puheenvuoroja. Esimerkiksi: Kuka noita Jani-Pettereitä jaksaa selvinpäin kattella päivät pitkät? Jos hoidettavat lapset loukkaantuu, niin pitää vaan hommata joku selvä kaveri viemään niitä sairaalaan. Ei siellä kukaan papereita kysy. Suomi24, Trollin havaitseminen ei ole läheskään aina niin helppoa kuin tämän sitaatin kohdalla, mutta arvioisin Analyysin opetukset Tutkimieni keskusteluketjujen ja vuoden 2008 Juomatapatutkimuksessa esiin tulleiden asenteiden yhteinen piirre on humalajuomisen vähäinen kannatus. Juomatapatutkimuksessa lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule humaltua. Internet-puheenvuoroista vain noin 10 prosentissa hyväksyttiin humalajuominen lasten seurassa. Suurin ero on raittiuden kannatuksessa. Juomatapatutkimuksessa noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule lainkaan käyttää alkoholia. Internet-puheenvuoroista vain noin 30 prosenttia luokittui raittiuskannanotoiksi. Verkkokeskusteluja hallitsi kohtuukäyttöä puolustanut puhetapa. Uskottiin, että aikuisten kohtuukäyttö antaa lapsille luontevan ja haitattoman alkoholinkäytön mallin. Erolle lienee monta selitystä. Yksi voi olla se, että alkoholiasenteiltaan liberaalit nuoret ikäluokat osallistuvat internet-keskusteluihin aktiivisemmin kuin konservatiivisemmat vanhemmat ikäluokat. Toinen selitys voi olla se, että Juomatapatutkimuksessa selvitettiin asenteita alkoholinkäyttöön nimenomaan pienten lasten seurassa eikä erikseen kysytty suhtautumista kohtuukäyttöön. Raittiuskannanottojen suhteellisesta vähäisyydestä huolimatta pidän tutkimiani keskusteluja valtaosin vas- Tutkimuksen aineisto Alkoholin käyttö lapsen kanssa Vauva.fi, 76 puheenvuoroa Saako lasten nähden juoda? Saako äiti ottaa lasten edessä alkoholia? Lily.fi, 32 puheenvuoroa Vanhempien kohtuullinen alkoholinkäyttö? Suomi24.fi/perhe, 112 puheenvuoroa Kuinka paljon alkoholia saa ottaa lapsen seurassa? Iltalehti.fi, 136 puheenvuoroa Saako lasten seurassa nauttia alkoholia? Keskisuomalainen.fi, 46 puheenvuoroa Alkoholia lasten seurassa? Olotila/Yle.fi, 17 puheenvuoroa Alkoholin tarjoamisesta kirjoittanut äiti: aihe on yllättävän herkkä Professori: Pieni tippa tuskin vaaraksi lapselle Lastenpsykiatri: Alkoholin maistattaminen turhaa Hs.fi, 186 puheenvuoroa Saako lasten seurassa kilistellä? Voivatko vanhemmat juoda alkoholia lasten seurassa? MeidänPerhe.fi, 31 puheenvuoroa Saako alkoholia nauttia lasten seurassa? Ilta-Sanomat.fi, 84 puheenvuoroa 10 Tiimi 1 n 2014

11 tuullisina ja asiallisina. Humalajuomista kannatettiin vain harvassa puheenvuorossa ja kohtuukäyttö-puheenvuoroissa otettiin usein tiukasti kantaa humalajuomista vastaan. Keskusteluissa pysyttiin yleensä myös asiassa ja pyrittiin todella pohtimaan aikuisten alkoholinkäyttöä lasten seurassa. Nettikeskustelujen yleisinä pidetyt riesat, puheenvuorojen rönsyily aiheesta toiseen ja muille ilkeily, jäivät näissä keskusteluketjuissa vähäisiksi. Yksi syy tähän lienee se, että useimmat ketjut avattiin ja rajattiin konkreettisella kysymyksellä ja puheenvuorot olivat vastauksia kysymykseen. Puheenvuorot olivat myös yllättävän dialogisia eli keskenään kommunikoivia. Esimerkiksi niille, jotka hyväksyivät runsaankin alkoholinkäytön lasten seurassa, vastattiin kertomalla omista ikävistä kokemuksista alkoholiongelmaisen vanhemman lapsena. Niitä, jotka ihannoivat eteläisemmän Euroopan sivistyneitä alkoholitapoja, muistutettiin terveyshaittojen yleisyydestä. Kuudella keskusteluketjulla oli selvä yhteys teemasta tuotettuun valistukseen: kannanottoja viriteltiin Lasisen lapsuuden, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Lasten seurassa -ohjelman ja Suomen Vanhempainliiton kampanjan avulla. Puheenvuorojen sisällöstä en pysty osoittamaan valistuksen konkreettisia vaikutuksia tai päihdetyön ammattilaisten kannanottoja. Valistuskampanjoiden arvioinneissa on todettu, että päihdevalistuksen ammattilaisia on mukana verkkokeskusteluissa vain satunnaisesti. Ilmeisesti valistuksella ja valistajilla on suurempi merkitys keskustelujen alkuun saattamisessa ja virittämisessä kuin keskustelujen myöhemmässä kulussa. Kun valistus pyrkii vaikuttamaan keskusteluihin, joita käydään aikuisten alkoholinkäytöstä lasten seurassa, sen on ennen muuta otettava kantaa kohtuukäyttöä puolustaviin perusteluihin. Tärkeitä teemoja ovat muun muassa: Mitä tarkoittaa kohtuullinen alkoholinkäyttö lasten seurassa? Kuinka paljon ja missä tilanteissa alkoholia voi käyttää? Milloin on oltava raittiina? Onko alkoholinkäytössä lasten seurassa turva- ja riskirajoja? Onko kohtuusajatteluun sisältyvä alkoholikasvatuksen idea pätevä? Suojaako vanhempien kohtuullinen alkoholinkäyttö lapsia ongelmilta heidän myöhemmässä elämässään? Ovatko eurooppalaiset juomatavat todel- la niin ongelmattomia kuin kohtuukäyttöä puolustavat usein väittävät? Valistuksen tulee siis problematisoida puhe kohtuukäytöstä ja eritellä tutkimustulosten avulla sen pätevyyttä. Tehtävä on haastava, sillä kohtuukäyttöpuhetavalla on ollut pitkään hallitseva asema suomalaisessa mediajulkisuudessa, ja valistuksessa on vältettävä sekä alkoholikielteisyyttä että alkoholimyönteisyyttä. Parhaimmillaan problematisoinnit virittävät alkoholinkäytön hienosäätöä ottamaan lapset huomioon entistä paremmin. KIRJALLISUUS: Heikki Hellman: Verkkokeskustelut täyttyvät usein huudosta ja ennakkoluuloista. Helsingin Sanomat Piia Jallinoja, Matti Piispa & Christoffer Tigerstedt: Koko totuus huumekampanjasta. Valtakunnallisen hankkeen arviointi. Terveyden edistämisen keskus Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.): Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset THL Elisabeth Noelle-Neumann: The Spiral of Silence. A Theory of Public Opinion. Journal of Communication 2/1974. Pekka Pekkala: Verkkokeskustelun pilaamisen ABC. Helsingin Sanomat Matti Piispa: Keveys, kyvykkyys, kohtuullisuus. Kannattaako valistuslehtisiä tehdä? Tiimi 5/2012. Kirsimarja Raitasalo: Saako lasten seurassa juoda? Alkoholinkäyttö lasten seurassa ja asenteet sitä kohtaan. Artikkeli kirjassa Pia Mäkelä ym. (toim.): Suomi juo. THL Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus. Tilastokeskus YTT Matti Piispa on tutkinut paljon valistusta ja mediajulkisuutta. Hän työskenteli vuosina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa arvioiden Lasten seurassa -valistusohjelmaa (Lastenseurassa.fi). Kommentoi juttua osoitteessa: 1 n 2014 Tiimi 11

12 katainen ANU KATAINEN Harhojen vallassa Tätä kirjoittaessani moni suomalainen on päättämässä tipatonta tammikuuta. Parhaimmillaan se on antanut elimistölle lepotauon. Pahimmillaan on vahvistunut ilmiö, jota voitaisiin kutsua kompetenssiharhaksi. Ääriesimerkki kompetenssiharhasta löytyy kolikkopelien maailmasta. Vaikka kukaan ei ole koskaan rikastunut hedelmäpeliä hakkaamalla, pelaajalla saattaa olla vahva usko taitoihinsa. Pelaajat voivat katsoa osaavansa lukea peliä ja heillä voi olla tuttuja pelikoneita, joiden käyttäytyminen tunnetaan. Pelaajan itseluottamukselle on helppo hymähdellä, mutta samanlaista katteetonta uskoa omiin kykyihin voi esiintyä kaikilla. Oman tutkimukseni mukaan juomiseen liittyvä kompetenssiharha sisäistetään jo nuorena. Näytimme 15-vuotiaille nuorille elokuvakatkelmia erilaisista alkoholinkäyttötilanteista. Nuorten tehtävänä oli esittää tulkintoja siitä, miksi katkelmien henkilöt juovat ja mitä heille tapahtuu tulevaisuudessa. TOSTA TULEE varmaan juoppo. Yksin olutta si eva tyttö sai monet nuoret kauhistumaan. Humalajuomista kotibileissä pidettiin suhteellisen normaalina teini-ikään kuuluvana käyttäytymisenä, vaikka monille myös bilejuominen näyttäytyi ensimmäisenä askeleena juoppouden tiellä. Kaikkia kohtauksia arvioitiinkin asteikolla, jossa ihmiset jakaantuvat aikuisuudessa kahteen ryhmään, alkoholisteihin ja normaaleihin ihmisiin. Mistä alkoholismi nuorten mielestä johtuu? Nuorten keskusteluista piirtyi esiin käsitys, jonka mukaan juoppous uhkaa ennen kaikkea niitä, jotka eivät Juomiseen liittyvä kompetenssiharha sisäistetään jo nuorena. osaa juoda oikeista syistä. Oikeista syistä tapahtuva juominen tarkoitti sitä, että juomisen taustalla on oma päätös ja motiivina hauskanpito yhdessä toisten kanssa. Käänteisesti voidaan tulkita, että alkoholiongelmilta suojaa juuri kompetenssi: kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja hallita juomisen taito. Ja kenellä ei omasta mielestään olisi tällaista kompetenssia. USKO ITSEEN ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on yksi tärkeimmistä ihmisen elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä, mutta liiallinen luottamus omiin kykyihin voi myös kääntyä itseään vastaan. Harhan puolelle mennään, kun ihminen kokee olevansa ongelmien ulottumattomissa. Haitallista on myös tämän harhan mukanaan tuoma empatiakyvyttömyys muita kohtaan. Jos ongelmat nähdään seurauksiksi ainoastaan yksilöiden vajavaisuuksista, jää ymmärtämättä elämän aallonpohjien laajempi konteksti ja se, että voimme joskus päätyä aallonpohjaan itsekin. Ehdotan tipattoman tammikuun jatkoksi heikkouden helmikuuta. Heikkouden helmikuussa tunnistamme ja tunnustamme omat heikot kohtamme. Niiden kanssa ei tarvitse mitellä tipattoman tammikuun tapaan. Riittää, että tiedostaa niiden olemassaolon. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: n 2014 Tiimi

13 Kaksisuuntainen mielialahäiriö hallintaan Diagnosoinnissa riittää edelleen haasteita. Kun lääkitys, muu hoito ja elämäntavat ovat kunnossa, valtaosa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista pystyy elämään normaalia hyvää elämää: pitämään yllä suhteita läheisiin, harrastamaan ja käymään töissä. Duodecimin julkaisema uusi kirja pyrkii lähestymään kaksisuuntaista mielialahäiriötä mahdollisimman kattavasti. Kirjan idea on kertoa sairastuneille ja heidän läheisilleen, miten mielialaoireiden kanssa voi oppia elämään. Opas tulee tarpeeseen, sanoo yksi kirjan kirjoittajista, psykiatrian erikoislääkäri Juhani Aer. Mitä enemmän potilaat ja heidän läheisensä tuntevat sairautta, sitä parempi on potilaan ennuste ja sitä paremmin he pärjäävät. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin prosentti suomalaisista eli runsaat ihmistä. Sairaus on tunnettu jo ainakin parin tuhannen vuoden ajan. Alttius sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on geneettinen, ja varsinkin ensimmäisen häiriöjakson puhkeamiseen vaikuttavat erilaiset laukaisevat tekijät, kuten elämänmuutos tai stressi. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on ollut perinteisesti hankala diagnosoitava. Tyypillisesti oikean diagnoosin löytymiseen on kulunut jopa 8 10 vuotta. Juhani Aer arvelee, että tänä päivänä kaksisuuntainen mielialahäiriö löydetään jo nopeammin, kun lääkärikunnassa osataan ottaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuus paremmin huomioon. Kuitenkin diagnosoinnissa riittää edelleen haasteita. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä poteva voi esimerkiksi hakeutua hoitoon vain masennusvaiheessa ja katsoa maniavaiheessa, että ei ole hoidon tarpeessa. Päihteidenkäyttö liittyy vahvasti kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Maniavaiheessa tyypillisesti alkoholinkäyttö karkaa käsistä siinä kuin muutkin asiat. Masennusvaiheessa päihteitä taas käytetään itsehoitona. Kun päihderiippuvuus on edennyt riittävän pitkälle, yhteys mielialahäiriöön hälvenee. Vaikka mielenterveyspuolella on ollut halukkuutta siirtää päihteitä ongelmallisesti käyttäviä kaksisuuntaisesti oireilevia potilaita päihdehoitoon, esimerkiksi alkoholismi ei ole koskaan este kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidolle, sanoo Juhani Aer. Jos kaksisuuntainen mielialahäiriö saadaan hallintaan, silloin on myös helpompi lähestyä alkoholismia. AS Minna Sadeniemi ym.: Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Opas sairastuneille ja heidän läheisilleen. Duodecim n 2014 Tiimi 13

14 Teksti & kuva: AULI SAUKKONEN Tiimin uudet kolumnistit haluavat kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia. He myös kantavat mielellään maailmanparantajan viittaa. Maailma paremmaksi! Uusi vuosi tuo Tiimiin uudet kolumnistit. Anu Katainen, 36, ja Tapani Sarvanti, 65, ovat kumpikin valtiotieteen tohtoreita ja sosiaalitieteilijöitä. He eivät koe maailmanparantajan roolia mitenkään vieraaksi. Varmaan kaikilla sosiaalitieteilijöillä on maailman- parannustauti. Ajatellaan, että sillä mitä tutkimuksella saadaan selville on vaikutusta asioihin. Toinen kysymys on, kuinka paljon tiede oikeasti voi vaikuttaa, Anu Katainen miettii. Tapani Sarvanti näki nuoruuden haaveissaan itsensä kirjoittamassa kirjaa Bahamasaarilla luotuaan sitä ennen 14 Tiimi 1 n 2014

15 Väestöryhmien terveyserot mietityttävät Tapani Sarvantia ja Anu Kataista, jotka ryhtyvät kirjoittamaan kolumneja Tiimiin. uraa kansainvälisessä tietotoimistossa. Opiskeluaikanaan hän mietti puolivakavissaan toimittajan uraa. Toisin kävi. Päädyin siihen, että jos maailmassa haluaa muuttaa jotakin, kannattaa opiskella sosiaalitieteitä. Sarvanti tunnetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä, jossa hän aloitti virkauransa 1980 tarkastajana ja jäi eläkkeelle 2013 sosiaalineuvoksena. Pisimmän työrupeaman hän teki huumekysymysten parissa 1990-luvun puolivälistä eteenpäin. Väitöskirja Huumepolitiikka ja oikeudenmukaisuus valmistui Siinä hän eritteli argumentteja, joilla suomalaista huumepolitiikkaa perusteltiin. Onko maailma parantunut 30 vuodessa? On. On aivan uskomatonta, mitä kaikkea on tapahtunut. Kannabisyhdistys rekisteröidään ja Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan huumeista kuin sivistynyt lehti, Sarvanti innostuu. Hän viittaa Suomen valtalehden haastattelupäivän pääkirjoitukseen, jossa pohditaan kannabiksen laillistamista ja todetaan, että siihen ei ole Suomessa suuria paineita. Sen sijaan lehti peräänkuuluttaa keskustelua siitä, kulutetaanko poliisin voimavaroja yksittäisten käyttäjien etsimiseen ja rankaisemiseen. Huumekeskustelun kärjistyneisyys, moralistisuus ja suoranainen paniikin lietsonta oli yksi niistä havainnoista, joka sai vuonna 2000 sosiologian opintojaan aloittelevan Anu Kataisen kiinnostumaan päihdeasioista. Hän väitteli 2011 tupakoinnista työpaikoilla otsikolla Tupakka, luokka ja terveyskäyttäytymisen ongelma. Väitöstutkimuksen keskeinen kysymys oli, mitkä tekijät työelämässä tukevat tupakointia. Johtopäätös oli, että työntekijät näkivät tupakkatauot työpaikalla tilaisuudeksi saada omaa tilaa ja ottaa omaa aikaa. Näin he pyrkivät vahvistamaan oman työnsä hallintaa. Lisää ääniä keskusteluun Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella. Tällä hetkellä häntä työllistää tutkimusprojekti, jossa verrataan suomalaisten ja italialaisten nuorten käsityksiä alkoholinkäytöstä. Päihteidenkäyttötavat ja päihdekulttuuri tarjoavat runsaasti kiinnostavia tutkimusteemoja, hän sanoo. Kiinnostavaa on se, mitä ihmiset tekevät päihteiden kanssa ja mitä se kertoo yhteiskunnasta. Mitä ihmiset ajattelevat päihteistä? Minkälaista päihdepolitiikkaa yhteiskunnassa tehdään? Millaisia päihdepoliittisia puheenvuoroja esitetään ja millaiset puheenvuorot saavat painoarvoa minäkin aikana? Kumpaakin kolumnistia vaivaavat asiat, joita pidetään vallitsevina totuuksina. Anu Katainen ihmettelee, miksi ajatus ryyppäävästä ja rälläävästä suomalaisesta elää vahvana, vaikka suomalaisten juomatavat muuttuvat koko ajan. Miksi stereotypioita elätellään? Kuka niistä hyötyy, hän kysyy. Tapani Sarvantia taas vaivaa alkoholipoliittisen ajattelun monoliittisuus ja keskusteluasetelma, jossa kaksi osapuolta huutelee toisilleen poteroistaan. Itseäni on aina vähän ottanut päähän alkoholisosiologien saatavuus ja hinta -puhe. Muualla maailmassa kuulee muunkinlaisia puheenvuoroja. Raittiusväen ja alkoholisosiologien vastapoolina on kauppa ja teollisuus, jotka latelevat omat juttunsa. Keskustelussa ei ole aidosti erilaisia ääniä. Palvelut pakettiin Kumpaakin kolumnistia mietityttävät myös terveyserot eri väestöryhmien välillä. Jos olet johtavassa asemassa, voit odottaa eläväsi paljon pidempään kuin jos olet duunari. Elintavoissa ja terveyskäyttäytymisessä on sosiaaliryhmien välisiä eroja. Sosiaali- ja terveysministeriö on totaalisesti epäonnistunut siinä, että tälle kehitykselle olisi tehty jotain. Tutkijat ovat tuottaneet tietoa ja varoittaneet terveyserojen kasvusta. Ministeriön olisi pitänyt tietää, mutta virkamiehet ja päättäjät eivät ole kyenneet tuottamaan mitään ratkaisua. En tiedä, onko asiaan muuta ratkaisua kuin hillitön positiivinen syrjintä, sanoo Sarvanti. Olen elämässäni oppinut sen, että jos haluat saada jonkun asian läpi, sinun pitää argumentoida keskiluokalle ja käyttää hyötynäkökohtia, Tapani Sarvanti sanoo. Päihdepalveluissakin pitäisi hänen mielestään oppia paketoimaan asioita ja toimimaan valtiovarainministeriön ehdoilla. Vertaansa vailla oleviksi alan innovaatioiksi hän nostaa huumehaittojen vähentämisen ja vertaistoiminnan. Otetaan todellisia ihmisiä ja tehdään pieniä tekoja ruohonjuuritasolla. 1 n 2014 Tiimi 15

16 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN Oma koti on kaikille kallis Sosiaali-isännöitsijä Mika Ukkosella on isännöitävänään 800 vuokra-asuntoa. Vaikka aina myös sattuu ja tapahtuu, ongelmatilanteita on vain pari kolme kuukaudessa ja valtaosa asukkaista onnistuu asumisessaan hyvin. Sosiaali-isännöitsijä Mika Ukkonen sai lokakuussa A-klinikkasäätiön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tunnustuspalkinnon huumehaittojen vähentämisestä. Palkintoperusteluissa oli sitaatti palkitulta itseltään: Tärkeintä on se, että asuminen sujuu ei se, käyttääkö henkilö päihteitä. Joo, noin se on, sanoo Ukkonen. Hän tarkastelee asioita käytännöllisestä näkökulmasta: jos asuminen sujuu, silloin kaikki on ok. Ei asumiseen kuulu, käyttääkö ihminen päihteitä ja mitä päihteitä. Jos maksaa vuokran, pitää asunnon asiallisessa kunnossa eikä häiritse naapureita, kaikki on kunnossa. Missä hyvänsä asunnossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista ja eletään erilaista elämää. Mika Ukkosen työpaikka on Tampereen Vuokraasunnot Oy eli TVA. Se on Tampereen kaupungin omistama yhtiö, jolla on vuokrattavana noin asuntoa. Niistä kolmasosa kuuluu sosiaalisen asutta- 16 Tiimi 1 n 2014

17 TYÖ ja TEKIJÄ misen piiriin. Se tarkoittaa, että asukkailla on erilaisia sosiaalisia ongelmia, joista yhtenä yleisimpänä päihdeongelmat. Ukkonen arvioi, että päihdeongelmista kärsii prosenttia kaikista sosiaali-isännöinnin piirissä olevista. Monesti tehdään se virhe, että kykyä asua lähdetään miettimään lähtökohtana ainoastaan ihmisen päihdekäyttö. Ajatellaan, että jos joku ei hallitse päihteidenkäyttöään, häneltä ei onnistu mikään muukaan. Porukka on kuitenkin monenkirjavaa, Ukkonen muistuttaa. Joku asuu yksinään, rauhassa ja jopa erakoituneena. Joku toinen majoittaa kavereitaan, mikä useimmiten alkaa näkyä levottomuutena. Vaikka päihteidenkäyttö värittää näiden ihmisten elämää, elämä ei ole pelkästään sitä. He syövät, juovat, käyvät kaupassa ja tapaavat omaisiaan, elävät kuin muutkin ihmiset. > > > 1 n 2014 Tiimi 17

18 Jos asunnottomuudelle halutaan tehdä jotain, asunto ensin on oikea periaate. Rehellisyys tekee vaikutuksen Kun Tampereen kaupungin sosiaalitoimeen tulee asuntoa tarvitseva asiakas, hänestä tehdään palvelupyyntö TVA:han. Ukkonen haastattelee asunnon hakijan ja miettii, onko TVA:n vuokra-asunto hänelle oikea asumismuoto. Oleellista on, pärjääkö asunnon hakija itsenäisessä asumisessa. Vuokralainen itse takaa oman onnistumisensa. Ulkoinen tuki saattaa olla taustalla ja vaikuttaa paljon, mutta mikään tuki ei ole joka hetki käytössä muualla kuin asuntoloissa. Vuokra-asunnossa ollaan aika omillaan. Satoja asunnon hakijoita haastatelleena Mika Ukkonen on harjaantunut arvioimaan ihmisen kykyä itsenäiseen asumiseen. Tietysti haastatteluun voi tulla sillä mielellä, että kerrotaan mitä toinen haluaa kuulla. Mutta jo vartissa jotenkin välittyy, missä mennään. Tietty rehellisyys ja se ettei peittele omaa tilannettaan on hyvä. Hälytyskellot rupeavat soimaan, jos kaveri vakuuttelee, että lähden hoitoon, töihin, kouluun ja vaikka mihin, kun vain saan asunnon. Että kaikki on vain asunnosta kiinni. Sosiaalisen isännöinnin asiakkaat ovat varsin nuoria. Keski-ikä on 30 ikävuoden tienoilla. Syrjäytyminen alkaa yhä nuorempana, Ukkonen miettii. Haastattelutilanne vetää vakavaksi, sillä kuten Mika Ukkonen huomauttaa, TVA:n vuokra-asunto on usein se ihmisen viimeinen asunto. Jos taustalla on vuokravelkoja ja häätöjä, luottotiedot menneet eikä asunnon hakijan ulkoinen olemuskaan vakuuta yksityistä vuokranantajaa, vaihtoehdot ovat vähissä. Tilanteen vakavuus näkyy myös suhtautumisessa asumiseen. Vaikka elämä muuten saattaa olla aika kaoottista, valtaosa sosiaalisen isännöinnin asiakkaista onnistuu asumisessaan hyvin, sanoo Ukkonen. Oma asunto ja koti on kenelle hyvänsä tärkeä asia. Häätöjen välttämistä TVA:n tuetun asumisen yksikössä on töissä sosiaaliisännöitsijän lisäksi kaksi asumisneuvojaa. Asumisneuvojat informoivat asiakkaita jo muuttovaiheessa siitä, mistä asukkaan pitää huolehtia ja keneen ollaan yhteydessä, jos ongelmia tulee. Sosiaali-isännöitsijää työllistävät enemmän häiriötilanteet ja tilanteet, joissa vuokrasuhde on jo uhattuna. Häätöjä on TVA:ssa vuosittain yhden käden sormin laskettava määrä. Häädön tyypillisin syy ovat maksamattomat vuokrat. Tavoite on, että häätöjä ei tulisi. Sen eteen tehdään kaikki voitava. Häädön voi myös perua, jos vuokrarahat löytyvät. Maksujärjestelyissä autetaan ja vuokrarästeistä tehdään maksusuunnitelmia, jotta ne eivät pääsisi kasvamaan liian isoiksi. Vaikka asukkaisiin pidetään yhteyttä, heitä on kuitenkin satoja, eikä ihmisiin ja heidän tilanteisiinsa voi perehtyä järin syvällisesti. Siksi Mika Ukkonen korostaa verkostotyön merkitystä. Kaupungin sosiaalitoimen lisäksi tärkeitä yhteistyötahoja ovat A-klinikkasäätiön Tampereen yksiköt, kaupungin etsivä nuorisotyö ja Tampereen A-kilta. Niistä ihmiset saavat tukea ja apua. Verkostoista tulee kullan arvoisia varsinkin silloin, kun asumisen kanssa tulee ongelmia. Monesti isoin pulma on, että asukasta ei tavoiteta millään konstilla. Silloin kukaan ei voi tehdä mitään, ja asiat lähtevät etenemään omalla painollaan. Jos on olemassa taho, jossa ihmiseen on luottamuksellinen suhde jo ennestään, häneen saadaan kontakti. Pystytään selvittelemään yhdessä vaikeitakin asioita. Naapurusto työllistää Mika Ukkonen on opiskellut sosiaalialaa ja tehnyt päihdetyötä Tampereen Nervissä ja Pirkanmaan Sininauhassa. Hän arvelee, että sosiaali-isännöitsijän työ edellyttää sen tapaista elämän kirjon ymmärrystä, että tavanomaisella isännöitsijän taustalla työssä tuskin jaksaisi. Ukkonen antaa työnantajalleen kiitosta siitä, että työtä on saanut tehdä ja kehittää aika vapain käsin ilman tiivistä raportointivelvoitetta. Työssä rassaa ongelmakeskeisyys. Yhteydenotot kertovat lähes poikkeuksetta pulmasta tai hankaluudesta, jota pitää lähteä selvittelemään. Naapurusto työllistää sosiaali-isännöitsijää aika tavalla. TVA:n tuetun asuttamisen vuokra-asunnoista noin 250 on yksittäisiä eri taloyhtiöissä sijaitsevia asuntoja. Siellä häiriöistä ilmoitellaan matalammalla kyn- 18 Tiimi 1 n 2014

19 TYÖ ja TEKIJÄ Mika Ukkonen Työssä Sosiaali-isännöitsijä ja isännöitsijä Tampereen Vuokraasunnot Oy:ssa. Pääpaino on sosiaali-isännöimisessä, mutta jonkin verran on myös tavanomaisia isännöitsijän töitä. Koulutus Sosiaaliohjaaja, isännöitsijä. Kotoisin Olen kotoisin Sastamalasta mutta elänyt puolet elämästäni Tampereella. Työssäni palkitsee Tähän voisi sanoa kaksi juttua: onnistunut verkostotyö ja asiakkaat, jotka onnistuvat asumisessa. Rakkain työkalu Verkostotyö. Paras saamani palaute Asiakkaalta tullut tekstiviesti, jossa hän ensin kertoi pitkäänkin elämäntilanteestaan ja lopetti viestin näin: Kiitos että olet olemassa ja mulla on asunto. Vapaalla Perheen kanssa yhdessä. Harrastuksista tärkein on liikunta, ja liikuntamuodoista tärkein on pyöräily. Motto Pahempaakin on kuultu. nyksellä kuin vuokrataloissa. Periaatteena on, että asioihin puututaan mahdollisimman nopeasti ja selvitetään, mikä on ongelmana. En ole poliisi enkä tuomari. En lähde antamaan varoitusta puhelinsoiton tai sähköpostin perusteella. Häiriöstä edellytetään kirjallista ilmoitusta, jossa on ainakin kahden ihmisen nimi alla. Naapurieripuraa ja vuokraasumisen ja vuokralaisen leimaamista vältetään. Sitäkin valitettavasti jossain määrin esiintyy, Ukkonen sanoo. Jos häiriöilmoitus tulee asianmukaisesti, asukkaan kanssa keskustellaan. Mikäli aihetta ilmenee, hänelle annetaan varoitus. Asukkaalle annetaan mahdollisuuksia. Linja ei voi olla kovin jyrkkä erityisasuttamisen puolella, muutenhan se olisi ihan sisään-ulos. Pyöröovimeiningin välttäminen tehnyt Mika Ukkosesta myös asunto ensin -periaatteen kannattajan. Periaatteen mukaan asuntoa ei ansaita, vaan asunto nähdään perusedellytyksenä sille, että ihminen voi alkaa saada asioitaan järjestykseen. Jos asunnottomuudelle halutaan tehdä jotain, asunto ensin on oikea periaate. Suoraan kadulta tulevalle päihteettömyyden vaatimus on usein liian kova. Periaatetta toteutetaan asumisyksiköissä. Sitä voidaan toteuttaa myös normaaliasuntokannassa, mutta silloin mukana pitää olla asumisen tukea. 1 n 2014 Tiimi 19

20 Fattaluuta ANNIKA KOKKONEN Tiimin Fattaluuta-palstalla kerrotaan projektin kokemuksista: mikä palveluissa käyttäjien näkökulmasta toimii ja missä on parantamisen varaa? Tuntuu hyvältä olla hyödyksi Haastattelin fattaluutana toimivaa Markoa ja kysyin muutaman kysymyksen siitä, miltä hänestä on tuntunut toimia fattaluutana ja minkälaista apua hän itse on saanut toiselta fattaluudalta. Miksi ja milloin lähdit Fattaluuta-toimintaan mukaan? Lähdin mukaan toimintaan, jotta saisin toimeentulotuki- ja Kela-asiat itselleni haltuun, sillä ennen koulutuksia hakemukset olivat minulle kuin hepreaa. Aloitin koulutukset syyskuussa 2013 ja valmistuin fattaluudaksi joulukuussa Miltä tuettavan kohtaaminen on tuntunut? Luontevalta. Tuntuu hyvältä olla tarpeellinen ja hyödyksi. On iso asia saada olla tukemassa ja apuna ratkaisemassa tuettavan ongelmia. Joskus pienikin asia voi tuntua isolta ja vaikealta, kun sitä yksin miettii. Miltä tuntuu kohdata viranomaisia fattaluutana? Vastaanotto on ollut erittäin positiivista ja ystävällistä. On tullut tunne, että viranomaiset ottavat mielellään apuamme vastaan. He ovat aidosti kiinnostuneita ja halukkaita kouluttamaan fattaluutia ja tekemään yhteistyötä heidän kanssaan. Mitkä ovat mielestäsi tärkeitä ominaisuuksia fattaluudalle? Rauhallisuus, sosiaalisuus, oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. On lisäksi tärkeää olla luonnollinen, aito ja ymmärtäväinen. On olennaista saada tuettavalle tunne siitä, ettei hän ole yksin asioidensa kanssa. Fattaluudan tulisi myös osata antaa palautetta, esimerkiksi kehua onnistuneiden virastokäyntien jälkeen. Tällöin tuettava rohkaistunee tulevaisuudessa hoitamaan asioita myös yksin, sehän on kuitenkin tavoite jokaisen kohdalla. Mitä hyötyä Fattaluuta-koulutuksista on sinulle ollut? Julkisen sektorin palvelut ovat tulleet minulle tutuiksi. Olen saanut monialaisesti tietoa palveluista ja ennen kaikkea oppinut hyödyntämään tietoa omassa elämässäni. Olen myös oppinut neuvomaan muita ja ohjaamaan heitä oikeiden palvelujen piiriin. Oletko tarvinnut itse apua fattaluudalta? Jos olet niin mihin ja miksi? Olen, sillä alkuun tarvitsin apua jokaisen hakemuksen täyttöön niin toimeentulotuki-, velkaneuvonta- kuin Kela-asioissa. Olin ensi kertaa elämässäni tilanteessa, jossa jouduin tukeutumaan erilaisiin etuuksiin ja tukiin turvatakseni perustoimeentuloni. Nykyään kyllä tiedän asioista ja pystyn auttamaan muita aktiivisesti ja motivoituneesti, mutta omiin asioihin paneutuminen on silti joskus haastavaa. Lähiaikoina olen tukeutunut toiseen fattaluutaan esimerkiksi kartoittaessani koulutusmahdollisuuksia ja etsiessäni itselleni asuntoa n 2014 Tiimi Annika Kokkonen on koulutettu fattaluuta. Stop Huumeille ry:n Fattaluuta-hankkeessa koulutetaan vapaaehtoisia tukihenkilöitä fattaluutia ihmisille, jotka tarvitsevat apua palveluissa.

21 SARVANTI TAPANI SARVANTI Terrorista kyberuhkiin Yhdysvallat vaihtoi vuoden 2013 alkupuolella suurimmaksi itseensä kohdistuvaksi uhkaksi kyberuhan. Fyysis-sosiaalisen todellisuuden lisäksi on biteistä muodostuva kybertodellisuus. Vuoden 2001 syyskuun yhdennentoista päivän jälkeen suurin uhka oli ollut terrorismi. Terrorismilla tarkoitetaan tässä yleensä epäsymmetrisen väkivallan käyttöä, jonka lähtöalustana on islamilainen maailma. Terrorismin määrittäminen suurimmaksi USA:han kohdistuvaksi vaaraksi oli aikoinaan kaikin puolin onnetonta. Onkohan tässä kyberuhassa toistettu vanha virhe? Terrorismin vastaisella sodalla on yhtymäkohtia huumeidenvastaiseen sotaan, jota on käyty huonolla menestyksellä ja hirvittävin kustannuksin. Molemmilla määrityksillä ongelma ulkoistettiin viholliseksi. Päädyttiin käyttämään sodan menetelmiä. Pienellä lisäpohdinnalla voitaisiin päätyä siihen, että maailmaa uhkaa eriarvoisuus ja siihen liittyvä ympäristön tuhoaminen. TERRORISMIN NUJERTAMISEEN voitaisiin käyttää myös muita kuin sodan välineitä. Kulttuuriantropologeilta, sosiaali- ja taloustieteilijöiltä olisi mahdollista kysyä. Tällöin päädyttäisiin aivan ilmeisesti toimiin, joissa käytettäisiin toisin ne rahamäärät, joita on syydetty aseteollisuudelle. Rahat osoitettaisiin keinoihin, joilla vähennetään köyhyyttä, vahvistetaan oikeusvaltiota ja puretaan maiden sisäisiä ristiriitoja. Terrorismin vastaisen sodan varjolla muihin maihin ja omiin kansalaisiin kohdistuvaa urkintaa ja vakoilua on lisätty. Edward Snowden on tuonut esiin osan tämän bittiavaruudessa tapahtuvan urkinnan laajuudesta. On toki turha syyllistää vain Yhdysvaltoja, se nyt vain osaa ja kykenee enemmän kuin muut. YHDYSVALLAT ON tottunut käymään uhkien kimppuun suoraviivaisesti fyysisen maailman kovin keinoin, joissa sosiaalisella järjestelmällä ei juuri ole paikkaa. Voimalla ei kuitenkaan bittiavaruudessa enempää kuin huumepolitiikassakaan voi selvitä ylivoimaiseksi voittajaksi. Voimalle löytyy aina ketteriä vastavoimia, jotka pitävät vallan epävarmuudessa. Keskustelu bittimaailman kansainvälisestä sääntelystä on alkamassa, huumepolitiikasta se on jo alkanut. Surullisia ovat ne puheenvuorot, joiden mukaan yksilön tietosuojalla ei ole merkitystä, koska meitä jo nyt vakoillaan. Jorma Ollilan johtama työryhmä jopa ehdotti luotavaksi kalliin valtion legitimoiman järjestelmän, jossa autoilijakansalaisten liikkeitä voitaisiin pahimmillaan seurata reaaliaikaisesti. Toivoa sopii, että tietosuojavaltuutettu ja päihdeasiamies pitävät päänsä kylmänä tässä yksilön kannalta kylmenevässä maailmassa. Voimankäytöllä ei voita bittiavaruudessa eikä huumepolitiikassa. Valtiotieteiden tohtori Tapani Sarvanti on sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos emeritus. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 1 n 2014 Tiimi 21

22 Teksti & kuva: AULI SAUKKONEN Ei voi kuin toivoa, että alkaisimme taas nähdä toisemme, todettiin Ehyt ry:n Ikäakatemiassa. Myös ikäihmisellä on nähdyksi tulemisen tarve. Ikäihminen juo yksinäisyyteen Alkoholinkäyttö liittyy yksinäisyyteen. Ei kaikkia näy yhdistyksen kokoontumisissa. He ovat kotona ja pysyvät siellä. Yhteiskunnan pitäisi tulla tässä apuun. Nuorille on etsivää toimintaa, mutta missä ovat ikääntyneiden huolenpitäjät, kyseli raisiolainen yhdistysaktiivi Paavo Penttinen Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n Ikäakatemiassa. Tapahtumassa pohdittiin ikäihmisten alkoholinkäyttöä monelta kantilta. Espoon kaupungin vanhuspalveluissa erityisasiantuntijana työskentelevä Sirpa Immonen tutki väitöskirjassaan 65 vuotta täyttäneiden espoolaisten alkoholinkäyttöä. He kertoivat alkoholinkäytölleen erilaisia syitä, kuten hauskanpidon, juhlimisen, sosiaaliset tilanteet ja lääkekäytön. Immonen kehotti kiinnittämään huomiota siihen, että yli riskirajan juoneet kertoivat muita useammin käyttävänsä alkoholia yksinäisyyden, masennuksen ja merkityksettömyyden tunteen lievittämiseksi ja toisaalta myös ajankuluksi. Lääkärillä valtuudet kysyä Myös ikäihmisten alkoholinkäyttöön voi ja kannattaa puuttua. Lyhytneuvonta tehoaa iäkkäille yhtä hyvin kuin nuoremmille joskus paremminkin, kannusti yleislääketieteen erikoislääkäri Marja Aira. Hän selvitti jo toistakymmentä vuotta sitten väitöstutkimuksessaan, miksi terveyskeskuslääkärit eivät kysy potilailtaan näiden alkoholinkäytöstä. 22 Tiimi 1 n 2014

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin

Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Kotipalvelujen näkökulma vanhuksen alkoholiongelmiin Christoffer Tigerstedt A-klinikkasäätiön päihdetiedotusseminaari 9.6.2016 Balderin sali 13.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Juomiskulttuurissa meneillään

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini!

Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! Suomalainen viinikulttuuri Mitä se on? Mikä Viini! 14.9.2016 Millaisia viininjuojia suomalaiset ovat? Ja kuinka me eroamme viininkuluttajina muista pohjoismaalaisista? Tuloksia koostettu seuraavista tutkimuksista:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Asumisen turvaaminen toimeentulotuella - täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Piia Wallenius, Aikuisten sosiaalipalvelut 1 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki - Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot