ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ"

Transkriptio

1 ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Barentsin alueen uutiset 2/2007 "Pohjoiset Naapurit" 1 NORJAN POHJOINEN ULOTTUVUUS 1 2 POHJOISTEN ALUEIDEN STRATEGIA 2 Jalot pyrkimykset 2 Käytännön toteutus 3 3 POMOR, NORJALAIS-VENÄLÄINEN TALOUSALUE 4 HARMAA VYÖHYKE BARENTSINMERELLÄ 3 Kiistan historia 4 Nykytilanne 4 5 NAAPURIMAAT NORJA JA VENÄJÄ 4 Hankala rajavyöhyke 4 NATOn ja Venäjän raja 5 6 BARENTSIN ÖLJY JA KAASU 5 Snöhvit 5 Goljat 6 Shtokman 6 Hydron uudet löydökset 6 7 YMPÄRISTÖ 7 Norjan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet 7 Ydinjätettä rajan takana 7 8 KALASTUS 8 Troolarilaivasto 8 Huippuvuorten kalastuskiista 8 Salakalastus 8 Norjan kalanvienti voimissaan 9 Norjan tutkimusalukset taas Barentsinmerelle NORJAN POHJOINEN ULOTTUVUUS Öljyn ja maakaasun löytyminen Pohjanmereltä luvulla oli Norjalle onnenpotku. Maa on mustan kullan ansiosta vaurastunut ennennäkemättömästi. Sittemmin kun Pohjanmeren alueen öljy- ja kaasuvarannot ovat näyttäneet ehtymisen merkkejä, on maan ollut pakko löytää vaihtoehtoisia keinoja vaurautensa turvaamiseksi. Hallitus on suunnannut katseensa enenevässä määrin pohjoiseen ja Norjan merialueilta onkin löydetty lisää maakaasua ja öljyä. Maan pohjoiset osat ovat uusien projektien myötä saaneet yhä korostuneen merkityksen kansakunnan tulevaisuuden kannalta. Norja on aloittanut erilaisia kampanjoita pohjoisten alueiden vetovoiman lisäämiseksi. Pohjoinen ulottuvuus ei merkitse Norjalle pelkkää fossiilisten polttoaineiden etsimistä. Ympäristökysymykset ovat ilmastonmuutoksen myötä nousseet korostuneesti esille ja vaikutukset tuntuvat ensiksi ja voimakkaimmin pohjoisilla alueilla. Ympäristötietoisuus on muiden länsimaiden tapaan noussut Norjassa keskeiseksi asiaksi. Valitettavasti norjalaiset eivät ole yksin. Erityisesti Venäjän läsnäolo rajanaapurina on asia, jota Norja ei voi suunnitelmia laatiessaan sivuuttaa. Viimeaikaiset asenteiden muutokset Venäjällä ovat mutkistaneet asetelmaa entisestään. Venäläisten kasvanut kansallistunto on vaikuttanut sen käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön ulkopolitiikassa ja maan muuttunut luonnonvarapolitiikka on aiheuttanut kansainvälistäkin hämmennystä. ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Liisa Laiho c/o Offshore Technology Center Linda Laxell Friitalantie 11 Britta Jourio ULVILA Fax

2 2 Venäjän uusi ulkopoliittinen aikakausi saattaa entisestään hankaloittaa myös vuosia kesken olleita kysymyksiä. Muun muassa ratkaisemattomat aluekiistat Barentsinmerellä voivat kokea takaiskuja ja norjalaisten yritykset puuttua pohjoisten alueiden salakalastusepidemiaan hankaloituvat entisestään. Norja on viime aikoina painottanut eri yhteyksissä haluavansa lisätä vuoropuhelua ja yhteistyötä Venäjän kanssa. Maa on korostanut myös rehellisen kriittisyyden merkitystä kahdenvälisten suhteiden hoidossa. Tiivis norjalais-venäläinen yhteistyö pohjoisten haasteiden hoitamisessa auttaisi varmasti molempia maita, mutta aika näyttää miten se tulee kehittymään. 2 POHJOISTEN ALUEIDEN STRATEGIA vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Ohjelman tärkeimpiä osa-alueita ovat kansainvälinen yhteistyö luonnonvarojen hyödyntämisessä, ympäristönsuojelu ja pohjoisten alueiden tutkimus. Tärkeimmät tavoitteet on kirjattu seitsemään kohtaan: 1. Käyttää valtaa uskottavalla, johdonmukaisella ja ennalta arvattavalla tavalla. Armeijan, poliisin ja muiden viranomaisten vahvalla läsnäololla halutaan viestittää maan ottavan kansalliset ja kansainväliset velvoitteensa vakavasti. Viranomaisyhteistyöllä halutaan lisätä vakautta sekä ehkäistä konflikteja ja sitä on tarkoitus kehittää. 2. Olla Pohjoisia alueita koskevassa tiedossa kansainvälistä kärkipäätä. Tarkoituksenmukainen tieto pohjoisen olosuhteista on edellytyksenä menestykselle alueella. Norjalla on jo entuudestaan käytössään asiantuntijuutta pohjoisen öljyteollisuudesta, merenkulusta, luonnonvaroista, ympäristönsuojelusta ja muista pohjoiseen liittyvistä aloista. Hallitus haluaa alleviivata tiedon hankinnan ja ylläpitämisen merkitystä. 3. Hallita luonnonvaroja ja ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla. Pohjoisille alueille asetetaan korkeat ympäristöstandardit ja luonnonvaroja pyritään käyttämään kestävästi. Ympäristöasioihin liittyvää tutkimusta ylläpidetään ja erityisesti Huippuvuorten asema yhtenä maailman tärkeimmistä erämaa-alueista säilytetään. Joulukuussa 2006 Norjan hallitus julkaisi Tromsössä yhtenäisen pohjoisten alueiden strategiansa. Ulkoministeriön laatima yli 70-sivuinen dokumentti esittelee kauniiden kuvien koristelemana suunnan, johon maan pohjoisosaa halutaan ohjata. Aivan tarkkoja rajoja strategia-alueelle on mahdotonta vetää, mutta maantieteellisesti norjalaiset tarkoittavat termillä Barentsin Euroarktisen alueen pohjoista osaa. Poliittisin termein alue on yhtä kuin Barentsin alue, jossa ovat osallisina Norjan lisäksi Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Pohjoisten alueiden strategian laatiminen ja julkaisu ajoittuivat samoihin aikoihin Gazpromin syksyksi 2006 suunnitteleman Shtokman-projektin partneripäätöksen kanssa. Mahdollinen osallistuminen arktiseen kaasuprojektiin olikin monien tahojen mukaan suurin yksittäinen syy koko strategian laatimiseen. Ymmärrettävästi Gazpromin päätös hylätä kaikki ulkomaiset partneriehdokkaat ja lykätä projektin alkua jälleen kerran latisti uuden ohjelman julkaisutunnelmia. Jalot pyrkimykset Pohjola-strategian kunnianhimoisena tavoitteena on luoda edellytykset alueen kestävälle kehitykselle ja kasvulle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi alueelle olisi luotava houkuttelevia ja pitkäaikaisia työmahdollisuuksia, hyvät terveyspalvelut, opiskelupaikkoja ja 4. Tarjota hyvät kehykset öljy- ja kaasuteollisuudelle Barentsinmerellä ja parantaa Pohjois-Norjan asemaa energia-alalla. Viranomaiset edesauttavat aktiivisesti öljyteollisuuden paikallisten projektien syntymistä. Pohjoisten kenttien operaattoreita rohkaistaan järjestämään koulutusta paikallisille alihankkijoille. 5. Turvata pohjoisen alkuperäiskansojen elinkeinot, perinteet ja kulttuuri. Hallitus kehittää vanhoja ja luo uusia keinoja saamelaiskulttuurin säilyttämiseksi. Alkuperäiskansojen tietämystä pohjoisista oloista hyödynnetään. 6. Kehittää ihmisten välistä yhteistyötä pohjoisilla alueilla. Terveyspalvelut, koulutus, nuoriso- ja vapaaehtoistyö ovat avainasemassa Pohjoisten alueiden kehittämisessä. Ihmisten kokoontumismahdollisuudet ja osallistuminen yhteisiin tapahtumiin kehittävät yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisymmärrystä, mikä johtaa rauhallisiin oloihin ja kehitykseen. 7. Vahvistaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Läheisten kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa on tärkeää. Venäjäpolitiikka perustetaan pragmatismiin, yhteisiin intresseihin ja yhteistyöhön.

3 3 Käytännön toteutus Vaikka Norjan hallitus on juhlallisesti ja suurieleisesti osoittanut pohjoiset alueet tärkeimmäksi poliittiseksi kohteekseen, ei se ole vielä näkynyt alueen rahoituksessa. Pohjoiset alueet eivät ole saaneet näkyvästi lisää rahaa ja vuoden 2008 budjettiriihessä on ollut esillä hyvin harvoja Pohjola-projekteja. Strategian heikko näkyvyys talousarviossa onkin herättänyt paljon arvostelua ja pettymystä. Hallitus on puolustautunut kertomalla strategiassa olevan kyse pidemmän aikavälin hankkeesta, jossa asiat tapahtuvat vasta pidemmällä tähtäimellä. Oppositio on jo riemastunut asiasta ja syyttää ulkoministeriä liiallisesta passiivisuudesta pohjoisten asioiden hoidossa. Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasusektorien yhteistyötä. Shtokman -projektin venymisen varalta/kannalta asemien vahvistaminen olisikin tärkeää. Norjalaiset ovat olleet pääministeriään myöten innostuneita talousaluehankkeesta ja sen mahdollisuuksien selvittäminen on aloitettu. Venäjän viranomaisten suhtautuminen hankkeeseen on alustavasti ollut positiivista. Maa on ilmaissut Norjan ulkoministeriölle mielipiteensä virallisesti kirjeitse. Lisäksi hanke saa kannatusta ainakin Murmanskin alueen kuvernööri Juri Jevdokimovilta, jonka mukaan perustettava yhteistyöalue antaisi Murmanskille kaupallisen ja älyllisen piristyruiskeen. 3 POMOR, NORJALAIS-VENÄLÄINEN TALOUSALUE 4 HARMAA VYÖHYKE BARENTSINMERELLÄ Venäjä ja Norja ovat riidelleet Barentsinmerellä sijaitsevan neliökilometriä suuren alueen rajoista jo 40 vuotta. Ne eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten pohjoisten merialueiden rajat tulisi vetää. Norjalla oli aikoinaan samanlainen kiista eteläisten naapureidensa kanssa. Ovelilla neuvotteluilla Norja sai hallintaansa valtavia alueita Pohjanmereltä myös aivan Englannin kanaalin läheltä. Samoilta alueilta löydettiin myöhemmin öljyä ja Norjan öljyseikkailu oli valmis alkamaan. Norjan ulkoministeriö tilasi Statoilin entiseltä toimitusjohtajalta Arve Thorsenilta maan Barentsinmeren alueen tilannetta kuvaavan raportin. Raportti ajoittui samaan ajankohtaan Pohjola-strategia-hankkeen kanssa. Thorsenin Barents raportti julkaistiin syksyllä 2006 ja se toi esille ajatuksen Pomorin talousalueen perustamisesta Norjan ja Venäjän raja-alueelle pohjoisessa. Ajatus sopii mainiosti myös pohjoisten alueiden strategian henkeen. Kiistelty alue on kokonaisuudessaan suurempi kuin Norjan hallussa oleva alue Pohjanmerellä. Lisäksi harmaa vyöhyke saattaa sisältää jopa enemmän öljyä kuin maan nykyiset varannot. Venäläisten geologien mukaan vyöhykkeeltä löytyisi jopa Shtokmania suurempi jättikenttä. Alueen houkuttelevuutta lisää myös sen kalakanta, joka on yksi maailman rikkaimmista. Pomorin alueen on suunniteltu ylettyvän Norjan Jarfordinlahdelta Venäjän Petsamonlahdelle. Alueen tarkoituksena olisi tukea maiden öljy- ja kaasuyhteistyötä taloudellisen ja teollisen erityisalueen muodossa. Norja on ollut halukas turvaamaan roolinsa Venäjän strategisena yhteistyökumppanina ja Pomorin talousalue olisi erinomainen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Alueelle sijoitettaisiin sen toteutuessa kaikki tarvittava onshore-infrastruktuuri ja Barentsinmeren öljytuotannon tarvitsema logistiikka. Toimiakseen tehokkaasti alueelle tulisi rankentaa mm. hyvät kuljetuspalvelut ja yhteydet mahdollistava logistiikkakeskus. Thorsenin lisäksi raportin kirjoittajien joukossa oli myös maan ulkoministeriön edustajia ja heidän mukaansa talousalueen luominen auttaisi huomattavasti

4 4 Kiistan historia Kiista sai alkunsa vuonna 1967, kun norjalaiset karttaa tutkittuaan päättivät aloittaa neuvottelut uuden merirajan piirtämisestä. Muutaman vuoden mietiskelyn jälkeen asia otettiin esille virallisella tasolla vuonna Norjalaisten neuvottelijoiden aseman parantamiseksi. Neuvottelut hiljentyivät vuosikymmeneksi. Vuonna 1991 Mihail Gorbatshovin ollessa Oslossa vastaanottamassa Nobel palkintoaan neuvotteluja päätettiin taas jatkaa. Yhteisymmärrykseen päästiin aivan pohjoisimmista osista, mutta etelän öljy- ja kaasurikkaat alueet pysyivät kiistan aiheena. Hyvin pian Neuvostoliitto hajosi ja Kreml joutui kaaokseen. Norjassa ei edes aina oltu tietoisia siitä, kenen vastuulla neuvottelut Venäjän puolella olivat. Yksitoista vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen asiaan palattiin taas, kun Venäjän presidentti ja Norjan pääministeri nostivat rajat keskusteluun. Vladimir Putin ja Kjell Magne Bondevik lupasivat juhlallisesti hoitaa asian pois päivänjärjestyksestä virkakausiensa loppuun mennessä. Bondevikin pääministeriys loppui vuonna 2005 ja Putin luopuu vallasta keväällä Neuvotteluissa venäläiset halusivat vetää rajan suoraan ylöspäin maarajasta pohjoisnavalle. Norjalle kuuluneesta Varangerinniemen osasta olisi tällöin tullut Venäjän aluetta. Norjalaisten mielestä rajan tuli olla saman etäisyyden päässä molempien mantereesta. Tällöin raja olisi kulkenut huomattavasti Venäjän ehdotusta idempänä. Asiasta ei päästy sopuun ja neuvottelut lukkiutuivat. Perusteluna kantaansa Venäjä käyttää vuonna 1926 antamaansa julistusta, jossa ilmoitetaan maa- ja merialueiden rajan itäpuolella kuuluvan Venäjälle. Norja taas perustaa mielipiteensä vuoden 1958 mannerjalustasopimukseen. Norjan kannalta on valitettavaa, että sopimuksen teksti on hyvin monitulkintainen. Vuonna 1974 Norjan silloinen pääministeri Trygve Bratteli palasi raja-aiheeseen Moskovan vierailuillaan. Merirajoista alettiin neuvotella uudelleen ja Norja esitti useita ratkaisuehdotuksia, joita kompromissiin tyytymätön Neuvostoliitto ei kuitenkaan hyväksynyt. Vuonna 1977 osapuolet palasivat jälleen neuvottelupöytään. Kaikkien yllätykseksi yhteisymmärrys oli edellisistä kerroista lisääntynyt ja maat päättivät perustaa kalastusalueen, jonka yhteisiä sääntöjä molemmat osapuolet sitoutuivat noudattamaan. Alue ulottui pitkälle Norjan alueelle ja päätös oli Norjan valtiolle niin tulenarka, että sen hyväksyminen lykättiin parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Neuvottelut saivat kuitenkin uuden käänteen, kun samoihin aikoihin Oslossa paljastui vakoiluskandaali. Ulkoministeriön työntekijä saatiin kiinni yli 30 vuotta kestäneestä vakoilusta Venäläisten hyväksi. Myös ulkoministerin oikea käsi tuomittiin vakoilusta. Vuosien ajan Neuvostoliiton viranomaiset olivat kaikessa hiljaisuudessa saaneet kaiken haluamansa tiedon Barentsinmeren neuvottelutaktiikoista, mikä ei ollut omiaan Nykytilanne Keväällä 2007 keskusteluihin palattiin jälleen toiveikkaina. Barentsinmeren rajanpiirto ei ole koskaan ollut lähempänä lopputulosta kuin nyt, hehkutti Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kansainväliselle lehdistölle. Jäljellä olevien ongelmien määrä vähenee jatkuvasti. Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Stören mukaan neuvotteluissa tapahtui selvää edistystä, mutta lopullinen läpimurto jäi jälleen puuttumaan. Huhtikuun neuvotteluissa sopimuksen syntyminen yhdistettiin Pomor - neuvotteluihin. Venäjä on kevään 2007 aikana ilmaissut enenevän kiinnostuksensa myös pohjoisnavan alueita kohtaan. Napa-alueella arvioidaan olevan valtavat öljyvarannot ja maa on enemmän kuin innokas saamaan ne haltuunsa. Venäjän laajentumisinnon valossa vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että se olisi halukas perääntymään rajakiistassa Norjan kanssa. 5 NAAPURIMAAT NORJA JA VENÄJÄ Norjalla ja Venäjällä on 196 km yhteistä, Barentsinmereen päättyvää maarajaa. Valtioiden välillä on vain yksi raja-asema, Storskog/Borisoglebsk, joka sijaitsee Kirkenesin kaupungin lähistöllä. Vuonna 2005 rajan ylitti yhteensä eri maiden kansalaista, keskimäärin lähes 300 ihmistä päivässä. Hankala rajavyöhyke Marraskuussa 2006 Venäjän viranomaiset aiheuttivat hämmennystä ottamalla käyttöön rajavyöhykettä koskevat uudet määräykset, jotka rajoittavat ulkomaalaisten liikkumista raja-alueella. Norjalaisten kannalta säännöt ovat erityisen hankalat, sillä pohjoisessa raja-alue ulottuu sadan kilometrin

5 5 päähän itse rajasta. Uusien sääntöjen mukaan rajavyöhykkeellä ei saa oleskella eikä pysähtyä ilman etukäteen hankittua lupaa. Lupaa tulee hakea noin kuukautta ennen matkaa viisumin anomisen yhteydessä ja se voidaan tarvittaessa myöntää kuudeksi kuukaudeksi. Raja-alueella liikkumisesta ilman lupaa voidaan tuomita sakkorangaistus. Erityisen kiusalliseksi tilanteen tekee Nikelin ja Zapoljarnin kaupunkien sijainti raja-alueen sisäpuolella. Tiukkojen rajasäädösten pelätäänkin Norjan puolella pilaavan ja hankaloittavan tavallisten ihmisten, paikallisviranomaisten ja erilaisten kansalaisjärjestöjen 15 vuoden aikana luomia kontakteja. Hankalaan kulkemiseen on kuitenkin herätty viranomaistasolla ja helpotusta on luvassa. Norjan ja Venäjän välinen matkustaminen uudistuu jälleen kerran kesän 2007 jälkeen uudella viisumisopimuksella. Uusi sopimus tulee sisältämään elementtejä EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta. Tarkoituksena on luoda helpotuksia mm. toimittajien, opiskelijaryhmien, liikematkalaisten ja virkamiesten matkustukseen. Myös rajatarkastusten määrää yritetään tulevaisuudessa vähentää keskittämällä tarkastukset tiettyihin matkustajaryhmiin. UDI (Norwegian Directorate for Immigration) aikoo lisäksi tutkia mahdollisuutta viisumin hankkimisen siirtämisestä ainakin osittain internetiin. Myös työlupien anominen haluttaisiin tulevaisuudessa siirtää verkkoon. Uuden viisumisopimuksen odotetaan helpottavan sekavaa ja byrokraattista tilannetta. Erityisesti usein matkustavien asemaa halutaan helpottaa. Keinona on väläytetty muun muassa mahdollisuutta monivuotisen viisumin hankkimiseen. Myös rajanylityspaikkojen aukioloaikoja tullaan laajentamaan joustavammiksi. NATOn ja Venäjän raja Pohjoinen on luonnollisesti Norjan puolustuksen tärkein ulottuvuus ja Venäjän viimeaikainen poliittinen kehitys on korostanut sen merkitystä entisestään. Vuosien ajan Norjan viranomaiset painottivat, että Venäjä ei uhkaa sitä millään tavalla. Viime aikoina norjalaisten mielipiteissä on kuitenkin ollut havaittavissa muutosta. Venäjää on alettu pitää mahdollisena uhkana myös sotilaallisesti. Norjan puolustusministeri on myöntänyt Venäjän käyttävän aiempaa vahvempaa kieltä ulkopolitiikassaan, mutta vakuuttaa samalla uuden kylmän sodan olevan kaukana. Norjassa luotetaan rakentavan keskustelun ja yhteistyön voimaan Venäjä-kysymyksessä. Norjan Venäjä-suhteisiin vaikuttaa väistämättä sekin, että maiden välinen raja on samalla myös NATOn ja Venäjän raja. Länsimaiden ja Venäjän suhteet ovat viilentyneet selkeästi, eikä kehitys ole voinut olla vaikuttamatta myös naapurusten keskinäiseen asemaan. Norjan puolustuspoliittisen tutkimuslaitoksen (FFI) raportissa todetaan avoimesti Venäjän olevan sotilaallinen uhka. Vuonna 2007 Venäjä on kasvattanut sotilasmenojaan 25 miljardiin euroon, lisäystä viime vuoteen 23%. Välien viilenemisestä kertoo erityisesti Venäjän viimeaikainen päätös jäädyttää CFE-sopimus. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan vetäytyminen sopimuksesta saattaisi pahimmillaan johtaa uuteen kilpavarusteluun Naton ja Venäjän välillä. Sopimuksesta irtautuminen mahdollistaa Venäjälle kaluston ja miesten määrän lisäämisen Norjan vastaisella rajalla. Asiasta on Norjan lehdistössä keskusteltu puolihuolestuneeseen sävyyn. Osoituksena Venäjän uudesta asenteesta voidaan pitää viimeaikaisia Tupolev-hävittäjien tihentyneitä vierailuja Norjan ilmatilassa. Asiantuntijoiden mukaan se on suoraa seurausta Venäjän asevoimien taloudellisen tilan parantumisesta ja valmiustilan noususta. NATOn valmiussopimuksen mukaisesti Norjalla on aina kaksi täysin aseistettua hävittäjää täydessä lähtövalmiudessa Bodön lentotukikohdassa. 6 BARENTSIN ÖLJY JA KAASU Joidenkin arvioiden mukaan maailman arktiset alueet voivat pitää sisällään neljänneksen vielä löytämättömistä öljyvaroista. Nämä varannot saattavat olla suuruudeltaan jopa kuusi miljardia barrelia öljyä. Toistaiseksi vain Barentsinmeren eteläinen osa on öljyteollisuuden käytössä, mutta mielenkiinto pohjoisia osia kohtaan kasvaa jatkuvasti. Snöhvit Snöhvitin kaasukentän hyödyntämiseen tähtäävät rakennustyöt alkoivat vuonna Kaasu on tarkoitus kuljettaa kentältä putkia pitkin Hammerfestissä sijaitsevaan Melköyan laitokseen, josta se viedään nesteytyksen jälkeen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen LNG laitos ja kaasun tuotannon on tarkoitus alkaa loppuvuodesta Snöhvitin kentän on havaittu sisältävän myös öljyä. Tiedon tultua ilmi Statoil ja muut omistajat päättivät olla hyödyntämättä sitä vedoten kannattamattomuuteen. Ammattiliitto Norsk Energi alkoi kuitenkin pai-

6 6 nokkaasti vaatia öljyn ottamista käyttöön. Statoil lupasi porata paikalle koereiän kartoittaakseen öljyvarannot. Ympäristönsuojelijat ovat vastustaneet projektia kiivaasti ja luvanneet tehdä kaiken voitavansa sen estämiseksi. Öljyä arvioitiin löytöhetkellä olevan kentän uumenissa yhteensä miljoonaa barrelia, mutta lisätutkimusten myötä arvio kasvoi 289 miljoonaan. Korkeat öljynhinnat ovat tehneet Snöhvitin öljytuotannon kannattavaksi ja Statoil onkin päättänyt hyödyntää varannot. Kentän kehittäminen avaa mahdollisuuksia kehittää samalla alueen infrastruktuuria yhdessä muiden kenttien lisenssinhaltijoiden kanssa. Alueella muita toimijoita ovat Eni (Goljat-kentällä) ja Hydro (Nuculan kentällä). Statoilissa uskotaan Snöhvitin kentän alkavan tuottaa voittoa kolmen käyttövuoden jälkeen. Kentän kehittäminen on kärsinyt useista viivytyksistä ja kasvavista kuluista. Vuotuisten tuottojen odotetaan nousevan 2,5 miljardiin dollariin. Projektiin on investoitu tähän mennessä noin 58 miljardia kruunua. Goljat Goljatin kenttä löydettiin vuonna 2000 ja se sijaitsee 50 kilometriä kaakkoon Snöhvitiltä ja 85 kilometriä luoteeseen Hammerfestistä. Meren syvyys kentällä on noin 380 metriä. Kentän uskotaan sisältävän öljyä 250 miljoonaa barrelia. Goljatin tuotannon pitäisi alkaa viimeistään vuonna Sen lisenssin omistavat yhdessä Eni, Statoil ja DNO (65 %, 20 %, 15 %). Eni toimii kentän operaattorina. Goljatin kentän kehittämistä pidetään hyvin lupaavana projektina. Suoritettujen koeporausten perusteella kyseessä näyttää olevan huomattava löydös. Investointien odotetaan ylittävän 20 miljardia kruunua, mikä tekee projektista yhden merkittävimmistä hankkeista Norjan mannerjalustalla. Shtokman Shtokmanin kentän kehittäminen on ollut esillä jo 80- luvulta lähtien. Syksyllä 2006 oltiin Norjassakin toiveikkaita. Gazpromin oli tarkoitus valita esikarsituista ehdokkaista itselleen kumppanit, joiden kanssa lähteä kehittämään jättimäistä kenttää. Kaikkien yllätykseksi Gazprom kuitenkin hylkäsi kaikki ehdokkaat. Keväällä 2007 neuvottelut alkoivat uudelleen. Erona aikaisempaan oli se, että Gazprom ei enää tarjoa osuuksia itse kentästä, vaan ulkomaisten partnereiden on tyytyminen osuuksiin operaattoriyhtiössä. Heinäkuussa Gazprom ilmoitti ottavansa ranskalaisen Totalin mukaan projektiin neljänneksen osuudella. On todennäköistä että Gazprom ottaa vielä kolmannen osapuolen mukaan massiiviseen hankkeeseen. Ehdokkaiden joukossa on myös norjalainen Statoilin ja Norsk Hydron fuusion tulos StatoilHydro. Shtokmanin kentän arvioidaan sisältävän yli 3,2 biljoonaa kuutiota maakaasua. Norjan pohjoisosissa projektin alkua on odotettu kuin kuuta nousevaa. Norjalaiset yritykset haluaisivat mukaan projektiin, jonka Murmanskin uudelleenjärjestelyjen kanssa uskotaan tarjoavan lähes rajattomat mahdollisuudet paikalliselle teollisuudelle. Hydron uudet löydökset Norjalainen Hydro on raportoinut tehneensä varman öljy- ja kaasulöydön Nucula-nimiseltä kentältä. Yhtiötä lähellä oleva lähde on todennut löydön olevan hyvin todennäköisesti kaupallistettavissa. Lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä voidaan vetää. Mikäli löytö todetaan tuottavaksi, voidaan sitä pitää koko alueen kannalta erittäin merkittävänä. Nucula on hyvin lähellä sekä Snöhvitiä ja Goljatia. Nucula sijaitsee vain 44 kilometrin päässä rannikosta ja se on lähin kohde, jota yhtiöiden on koskaan annettu porata. Hydro on jo nyt investoinut ennätykselliset 7,5 miljoonaa euroa ylimääräisiin ympäristönsuojelutoimiin. Hydron toiveissa on löytää lähitulevaisuudessa hiilivetyjä myös Obelix-nimiseltä kentältä. Yhtiö teki alustavia porauksia alueella jo vuonna 2005, mutta silloin öljyä löytyi vain hyvin vähäisiä määriä. Nyt etsinnät halutaan aloittaa uudelleen. Kenttä sijaitsee Lopparyggen -nimisellä geologisella alueella, jota ei vuosituhannen alkupuolella pidetty kaupallisesti kiinnostavana. Hydro arvioi vielä vuoden 2005 tutkimusten tuloksia eikä halua vetää lopullisia johtopäätöksiä. Hydrolla on Obelixin ja Nuculan lisäksi suunnitelmissa monia muita porausprojekteja pohjoisessa. Lähiaikoina on tarkoitus porata ainakin Snöhettan, Isbjörnin ja Areniaran kohteet.

7 7 7 YMPÄRISTÖ Norjan ja Venäjän ympäristöasiat ovat lähes päinvastaisissa tiloissa. Norja on tekemässä itsestään ilmastonmuutoksen torjumisen mallioppilasta tavoittelemalla kunnianhimoisia päästöleikkauksia, kun taas Venäjä on uppoamassa yhä syvemmälle Neuvostoliitolta perittyihin ongelmiin. Norjan ja Venäjän yhteinen raja pohjoisessa tarkoittaa, etteivät norjalaiset voi sulkea silmiään Venäjän ympäristöpolitiikalta. Norja, kuten Suomikin, on ottanut aktiivisemman otteen Venäjän ympäristöasioissa ja tarjonnut naapurilleen apuaan niin rahallisesti kuin neuvojen muodossa. Venäjän ympäristön kriittisen tilan laajuus on vihdoin saamassa ansaitsemansa huomion myös kotimaassaan. Arvioiden mukaan 15 % Venäjän alueesta on ekologisessa kriisissä. Presidentti Putin on kehottanut hallitusta ryhtymään pikaisiin toimiin ja ottamaan ympäristöpolitiikan keskeisempään osaan venäläistä politiikkaa. Kehitettävää on erityisesti ympäristölainsäädännössä. kieltämällä öljylämmitysjärjestelmät uusissa taloissa vuodesta 2009 alkaen ja tukemalla siirtymistä öljystä uusiutuvaan energiaan vanhojen talojen lämmityksessä. kasvattamalla energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisen rahaston pääomaa 10 miljardiin kruunuun vuoteen 2012 mennessä. ryhtymällä koordinoituihin toimenpiteisiin bioenergian tuotannon lisäämiseksi jopa 14 TWh:iin. aloittamalla merituuliturbiinien kehittämisohjelma. Ohjelma pyrkii kehittämään saasteettomia energiajärjestelmiä erityisesti Norjan mannerjalustalla. parantamalla julkista liikennettä ja raideliikennettä. Ydinjätettä rajan takana Andrejevanlahti on Venäjän laivaston ydinjätteen varastointipaikka ja se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Norjan rajasta. Alueella arvioidaan olevan varastoituna uraanipolttoaine-elementtiä ja kuutiota kiinteää ja nestemäistä ydinjätettä. Jäte on sijoitettu varastotankkeihin, jotka ovat ajan myötä rapautuneet. Muutettavaa on myös asenteissa ja hallinnonkin tulee katsoa itseään peilistä. Esimerkiksi Arkangelin alueen budjetissa oli ympäristön suojeluun korvamerkittyä rahaa vuonna 2003 yhteensä 33 miljoonaa ruplaa, mutta alle puoli prosenttia (1,5 miljoonaa ruplaa) määrärahasta päätyi oikeaan tarkoitukseen. Kuumin peruna Norjan ja Venäjän välisissä ympäristöasioissa on Barentsinmeren tila. Uusien öljy- ja kaasuprojektien alkaessa meren suojelua on syytäkin miettiä tarkemmin, sillä Arktika on erityisen haavoittuva. Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäämassojen sulaminen on viime vuosikymmeninä kiihtynyt hälyttävästi ja pohjoisen pallonpuoliskon olojen odotetaan lähivuosina muuttuvan radikaalisti. Norjan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet Norjan hallitus julkaisi kantansa ilmastopolitiikkaan kesäkuussa Kantavana ajatuksena on päästöjen alentaminen Kioton sopimuksen vaatimuksia nopeammin. Suunnitelmien mukaan Norja on hiilineutraali maa vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan fossiilisten polttoaineiden synnyttämien päästöjen kompensointia käytännöillä, jotka poistavat tai eristävät hiiltä ilmakehästä tai vaihtoehtoisen energian käytöllä (tuottaen kuitenkin saman määrän energiaa). Kannanotto sisältää ehdotuksia uusista toimintamalleista, jotka on suunnattu erityisesti eniten kasvihuonekaasuja tuottaville sektoreille kuten öljy- ja kaasualalle sekä kuljetus- ja liikennesektorille. Norjan hallituksen mukaan tavoite on saavutettavissa muun muassa seuraavien toimien avulla: kieltämällä biohajoavien roskien maakaatopaikat vuodesta 2009 alkaen. Arktinen ilmasto ja huono kunnossapito ovat tehneet tehtävänsä Andrejevassa ja ydinonnettomuuden uhka on todellinen. Hallitsemattoman ketjureaktion sattuessa koko Pohjois-Eurooppa on vaarassa. Samankaltaisia varastopaikkoja on Venäjällä ainakin Shukutovon niemimaalla Vladivostokin lähellä. Viime aikoina laitos on pysynyt tanakasti otsikoissa ja keskusteluissa, sillä venäläisten omat asiantuntijat ovat antaneet lausunnon, jonka mukaan Andrejeva voi räjähtää ilmaan minä hetkenä hyvänsä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan paikalla seisovat uraanipolttoaine-elementit piti siirtää muualle vuoteen 2013 mennessä, mutta Murmanskin kuvernööri on sittemmin luvannut norjalaisille vaarallisten aineiden olevan tiessään vuoteen 2010 mennessä. Norja aikoo rahoittaa elementtien turvallista siirtoa. Jälkien siivoamiseen ennustetaan kuluvan 9 miljoonaa Norjan kruunua eikä venäläisten uskota selviytyvän urakasta ilman apua. Norja on avustanut ydinjätteen asiallista tuhoamista jo miljoonilla kruunuilla ja toivoo Venäjän tulevaisuudessa ottavan itse enemmän vastuuta. Uuden ydinvoimalan rakentaminen Kuolan niemimaalle on peruuntunut. Venäläisen alumiinijätin SUALin

8 8 aikeet uudesta voimalasta kariutuivat liian korkeisiin kustannuksiin. SUAL on rakentamassa uutta alumiinitehdasta Murmanskin alueelle ja lisäsähkön tarve on valtava. Alun perin uuden voimalan olisi pitänyt olla toiminnassa Ympäristöjärjestöt kritisoivat uuden ydinvoimalan rakentamista voimakkaasti. Suunnitelmien peruuntuminen on otettu tyytyväisenä vastaan. Viimeistä sanaa voimalan rakentamisesta ei tosin ole vielä sanottu ja saattaa olla, että uusi energiamylly nousee alueelle myöhemmin. 8 KALASTUS Troolarilaivasto Merkittävä määrä venäläisiä aluksia operoi nykyään Norjan satamista. Pelkästään Kirkenesin sataman venäläistroolareilla työskentelee yli tuhat merimiestä. Alukset ostavat erilaisia palveluita 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Troolarit ajoi pois Murmanskista kalasataman vuoden takainen yhtiöittäminen, joka pahensi niiden jo ennestään vaikeaa tilannetta. Byrokratia ja kalliit taksat kävivät kestämättömiksi, joten ne lähtivät etsimään sujuvampaa ja edullisempaa palvelua muualta. Ja sille tielle jäivät. Murmanskissa haluttaisiin nyt laivasto takaisin kotiin. Uskoen yksityistämisen parantavan tilannetta, valtio suunnittelee kalasataman myyntiä. Norjalaisia Murmanskin mahdollinen uusi nousu huolestuttaa, mutta venäläiset asiantuntijat eivät usko troolarilaivaston kotiuttamisen olevan helppoa. Pelkkä kaipaava kutsu ei tuo niitä takaisin, sillä venäläinen byrokratia on sitkeässä kuin purkka pulpetin pohjassa ja asioiden hoito on edelleen yhtä jäykkää kuin laivojen lähtiessä. Federaation kalastuspalvelu aikoo perustaa 19 uutta alueellista johtoyksikköä kalastuksen valvontaan. Yksi näistä tulee Muurmanniin ja sen nimeksi tulee "Barentsin- ja Vienanmeren alueellinen kalastusvirasto". Uuden organisaation uskotaan alueellisuutensa takia palvelevan alaa tehokkaammin. Myös Murmanskin kalasatama alistetaan uudelle organisaatiolle. Troolarilaivaston paluuseen saattaa vaikuttaa myös se, tuoko uusi virasto tullessaan todellista joustoa vai lisääkö se entisestään kitkaa huonosti pyörivissä rattaissa. Osaa troolareista ei kaivata Murmanskissaan. Kirkenesin satamassa on aavealuksia hylättyjä ja ruosteisia troolareita, joiden määrä on kasvussa. Useimpien alusten omistajat toki toimivat asiallisesti ja maksavat sataman palveluista - kuten laiturissa seisomisesta. Pieniä operoijia on kuitenkin sortunut kiintiötaistelussa isompiensa jalkoihin ja sen seurauksena niille ei löydy enää omistajia, ei miehistöä eikä tietysti rahaakaan. Ne on hylätty satamaan jatkamaan ruostumista, mikä tietysti huolettaa paikallista väestöä ja ympäristöihmisiä. Huippuvuorten kalastuskiista Venäjä ja Norja käyvät jatkuvaa kädenvääntöä siitä kuka Huippuvuorten ympäristössä saa kalastaa, kuinka paljon ja kuka tilannetta ylipäätään on oikeutettu valvomaan. Vuosien välisenä aikana Norjan rannikkovartiosto on antanut yli tuhat varoitusta venäläisille troolareille. Ne ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville ja nyt Norjan kalateollisuus vaatii tehostettuja toimia salakalastuksen lopettamiseksi. Suojelualue perustettiin Norjassa 1917, mutta Huippuvuorten vesillä kalastaa kuitenkin aluksia, joiden kotimaa ei ole tunnustanut Norjan suvereniteettia alueella kuten esimerkiksi venäläiset. Niinpä troolareiden omistajat kieltäytyvät raportoimasta Norjalle saaliitaan. Kalastajat Murmanskissa ja Arkangelissa sanovat Norjan ottaneen heidät silmätikuiksi ja että maan valvontaviranomaiset kohtelevat heitä huonosti. He uskovat jopa Norjan rannikkovartioston hakevan yhteenottoja ilman syytä ja tietoisesti pidättävän troolarin aina Venäjän ja Norjan välisistä kalastussuhteista kertovien uutisten edellä. Salakalastus Vaikka venäläistroolareiden salakalastus Barentsinmerellä näyttää olevan jonkin verran laskussa, turskaa uskotaan nousevan silti 56 % yli kiintiöiden. Arvioiden mukaan Venäjä ylitti viime vuonna kiintiönsä tonnilla. Pudotusta edellisen vuoden ylitykseen oli tonnia. Salakalastusta lienee hillinnyt Norjan, EU:n ja Venäjän lisääntynyt huomio sitä kohtaan. Pohjois-Venäjän kalateollisuusliitto haluaisi tavata Norjan kalateollisuuden edustajia. Alustavalla asialistalla ovat ainakin tiedonvaihdon ja koordinoidun yhteistyön lisääminen, määräys- ja säädöstiedotuksen lisääminen sekä kalojen tuotantokontrollin parantaminen. Venäläiset haluavat myös tiedotuksen lisäystä Norjan satamissa vieraileville troolareille ja kuljetusaluksille. Myös mahdollisuus saada Norjan teollisuudelta kalastusvälineistöä leasing-periaatteella kiinnostaa. Luvattomasti saalistetun kalan tuonnista Euroopan satamiin on tullut todellinen ongelma. Tästä aiotaan päästä eroon uusilla kontrollisäännöillä, jotka kohdistetaan kalasatamiin saapuviin aluksiin. Tulevaisuudessa sekä aluksen kotimaan että saalista vastaanottavan maan on taattava saaliin laillisuus. Satamat molemmissa päissä joutuvat tarkastamaan jokaisen aluksen. Norjan kalastusministeri pitää uutta järjestelmää vedenpitävänä ja sanoo sen saattavan olla jopa läpimurto salakalastuksen lopettamisessa (avustavan toimit-

9 9 tajan huomautus: paitsi jos lähtö- ja paluusatama on sama ja voitelu toimii). Viranomaisten höynäyttämiseksi nähdään melkoisesti vaivaa ja kaikenlaisia juonikkaita jallituksia on otettu käyttöön. Esimerkki 1: Ei kaksin- vaan kolminkertainen kirjanpito. Portugalilaiselle troolari Lutadorille tehtiin rutiinitarkastus, jonka yhteydessä viranomaiset löysivät kolme erilaista saaliskirjanpitoa. Yksi oli todellinen kirjanpito, toinen oli väärennetty saalismäärien pienentämiseksi ja kolmas oli väärennettyjen lukujen seurantaa varten laadittu ikioma kirjanpito. Norjan tutkimusalukset taas Barentsinmerelle Vaikka norjalaiset merentutkijat tekevät säännöllistä yhteistyötä venäläisten kollegojensa kanssa, heidän pyyntönsä päästä työskentelemään Venäjän vesialueille Barentsinmerellä on viime vuosina toistuvasti evätty. Muurmannin ylin kalastusviranomainen, Vjatsheslav Zilanov on ilmaissut toiveenaan, että Norjan tutkimusalukset pääsisivät takaisin. Hänen mielestään pääsy vesille tulisi antaa samoilla ehdoilla norjalaisille kuin venäläisillekin. Zilanov sanoi olevansa asiassa eri mieltä Venäjän virallisen politiikan kanssa ja jakavansa asiassa norjalaisten tutkijoiden huolen. Esimerkki 2: sydäntalvella Kirkenesin satamasta lähti merelle troolari "Rybak Karelii". Se seilasi kolme kaamoskuukautta Barentsinmerellä saamatta sintin sinttiä. Kun se maaliskuussa palasi, sillä ei ollut enää edes trooliaan ja aluksen nimikin oli vaihtunut. Siitä oli talven aikana tullut "Nemanskii". Kapteenia ilmeisesti vaivasi äkillinen muistinmenetys, sillä hän ei pystynyt kertomaan viranomaisille, mitä troolari teki merellä kolme kuukautta. Norjan poliisi ja rannikkovartiosto uskoivat, että kalastuksessa käytettävä välineistö kipattiin mereen myöhemmin tapahtuvaa noutoa odottamaan. Miksi nimi vaihdettiin? Mihin joutui kalastusvälineistö? Norjalaiset pyysivät Venäjän viranomaisia tutkimaan asiaa, koska oletettu rikos oli tapahtunut Venäjän aluevesillä. Norjan kalanvienti voimissaan Venäjän asettamista tuontirajoituksista huolimatta Norjan kalanvienti on kasvanut. Ennen kuin kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes oli täyttynyt, venäläiset olivat syöneet norjalaista tuontikalaa jo 80,2 miljoonan euron edestä. Suurten lähimarkkinoiden vuoksi Norjan kalanviejille näyttää olevan tulossa ennätysvuosi. Norjan merentutkimuslaitoksen mukaan Etelä-Norjan turskakanta tulee putoamaan huomattavasti. Meriveden lämpötilan noustessa kalat muuttavat pohjoiseen ja Etelä-Norjan kalatalous joutuu suurten haasteiden eteen. Pohjoisen rannikolle turskan muutto tuo uusia mahdollisuuksia ja kalateollisuus tekee sen mukaisia päätöksiä jo nyt. Etsiessään uudelle tehtaalleen sijoituspaikkaa, Fjorlaks-yhtiö päätyi valitsemaan Tufjordenin Finnmarkissa. Päätökseen vaikutti nimenomaan vesien lämpeneminen ja sen vaikutukset kalojen muuttoliikkeeseen.

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Hiilineutraalit kunnat

Hiilineutraalit kunnat Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis Norjalaiset katkaravut Pandalus borealis Norjalainen aarre Puhdas kylmä merivesi ja Pohjoisen jäämeren hyinen ilmasto tuottavat maailman parhaat katkaravut. Herkkuja luonnosta Norjalaiset katkaravut elävät

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Venäjän paluu suurvallaksi

Venäjän paluu suurvallaksi Dosentti Alpo Juntunen Raja- ja merivartiokoulu 25.8. Venäjän paluu suurvallaksi 0 1 Alue ja luonnonolot Venäjän federaatio on laajuudeltaan maailman suurin valtio. Laajuus on 17 075 000 neliökilometriä.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

MARTTAYHDISTYKSEN TOIMINTARYHMÄN OHJE

MARTTAYHDISTYKSEN TOIMINTARYHMÄN OHJE MARTTAYHDISTYKSEN TOIMINTARYHMÄN OHJE Tämän ohjeen tarkoituksena on säännöissä olevan lyhyen ohjeen lisäksi kertoa tarkemmin toimintaryhmästä, mikä se on, miten se toimii ja mitä se tarkoittaa yhdistyksen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2014 COM(2014) 378 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus Neuvoston asetus neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010

2010 Marimekko Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 2010 Marimekko Oyj CREATIVE DESIGN SINCE 1951 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2010 TAMMI-MAALISKUU 2010 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys oli rohkaisevaa. Liikevaihtomme hienoinen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

sulavan arktiksen avainkysymykset Luonnonvarat ja hallinnointi

sulavan arktiksen avainkysymykset Luonnonvarat ja hallinnointi sulavan arktiksen 52 avainkysymykset Luonnonvarat ja hallinnointi Lotta Numminen BRIEFING PAPER 52, 1. helmikuuta 2010 Sulavan Arktiksen avainkysymykset Luonnonvarat ja hallinnointi Lotta Numminen Tutkjia

Lisätiedot