ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ"

Transkriptio

1 ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Barentsin alueen uutiset 2/2007 "Pohjoiset Naapurit" 1 NORJAN POHJOINEN ULOTTUVUUS 1 2 POHJOISTEN ALUEIDEN STRATEGIA 2 Jalot pyrkimykset 2 Käytännön toteutus 3 3 POMOR, NORJALAIS-VENÄLÄINEN TALOUSALUE 4 HARMAA VYÖHYKE BARENTSINMERELLÄ 3 Kiistan historia 4 Nykytilanne 4 5 NAAPURIMAAT NORJA JA VENÄJÄ 4 Hankala rajavyöhyke 4 NATOn ja Venäjän raja 5 6 BARENTSIN ÖLJY JA KAASU 5 Snöhvit 5 Goljat 6 Shtokman 6 Hydron uudet löydökset 6 7 YMPÄRISTÖ 7 Norjan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet 7 Ydinjätettä rajan takana 7 8 KALASTUS 8 Troolarilaivasto 8 Huippuvuorten kalastuskiista 8 Salakalastus 8 Norjan kalanvienti voimissaan 9 Norjan tutkimusalukset taas Barentsinmerelle NORJAN POHJOINEN ULOTTUVUUS Öljyn ja maakaasun löytyminen Pohjanmereltä luvulla oli Norjalle onnenpotku. Maa on mustan kullan ansiosta vaurastunut ennennäkemättömästi. Sittemmin kun Pohjanmeren alueen öljy- ja kaasuvarannot ovat näyttäneet ehtymisen merkkejä, on maan ollut pakko löytää vaihtoehtoisia keinoja vaurautensa turvaamiseksi. Hallitus on suunnannut katseensa enenevässä määrin pohjoiseen ja Norjan merialueilta onkin löydetty lisää maakaasua ja öljyä. Maan pohjoiset osat ovat uusien projektien myötä saaneet yhä korostuneen merkityksen kansakunnan tulevaisuuden kannalta. Norja on aloittanut erilaisia kampanjoita pohjoisten alueiden vetovoiman lisäämiseksi. Pohjoinen ulottuvuus ei merkitse Norjalle pelkkää fossiilisten polttoaineiden etsimistä. Ympäristökysymykset ovat ilmastonmuutoksen myötä nousseet korostuneesti esille ja vaikutukset tuntuvat ensiksi ja voimakkaimmin pohjoisilla alueilla. Ympäristötietoisuus on muiden länsimaiden tapaan noussut Norjassa keskeiseksi asiaksi. Valitettavasti norjalaiset eivät ole yksin. Erityisesti Venäjän läsnäolo rajanaapurina on asia, jota Norja ei voi suunnitelmia laatiessaan sivuuttaa. Viimeaikaiset asenteiden muutokset Venäjällä ovat mutkistaneet asetelmaa entisestään. Venäläisten kasvanut kansallistunto on vaikuttanut sen käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön ulkopolitiikassa ja maan muuttunut luonnonvarapolitiikka on aiheuttanut kansainvälistäkin hämmennystä. ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Liisa Laiho c/o Offshore Technology Center Linda Laxell Friitalantie 11 Britta Jourio ULVILA Fax

2 2 Venäjän uusi ulkopoliittinen aikakausi saattaa entisestään hankaloittaa myös vuosia kesken olleita kysymyksiä. Muun muassa ratkaisemattomat aluekiistat Barentsinmerellä voivat kokea takaiskuja ja norjalaisten yritykset puuttua pohjoisten alueiden salakalastusepidemiaan hankaloituvat entisestään. Norja on viime aikoina painottanut eri yhteyksissä haluavansa lisätä vuoropuhelua ja yhteistyötä Venäjän kanssa. Maa on korostanut myös rehellisen kriittisyyden merkitystä kahdenvälisten suhteiden hoidossa. Tiivis norjalais-venäläinen yhteistyö pohjoisten haasteiden hoitamisessa auttaisi varmasti molempia maita, mutta aika näyttää miten se tulee kehittymään. 2 POHJOISTEN ALUEIDEN STRATEGIA vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Ohjelman tärkeimpiä osa-alueita ovat kansainvälinen yhteistyö luonnonvarojen hyödyntämisessä, ympäristönsuojelu ja pohjoisten alueiden tutkimus. Tärkeimmät tavoitteet on kirjattu seitsemään kohtaan: 1. Käyttää valtaa uskottavalla, johdonmukaisella ja ennalta arvattavalla tavalla. Armeijan, poliisin ja muiden viranomaisten vahvalla läsnäololla halutaan viestittää maan ottavan kansalliset ja kansainväliset velvoitteensa vakavasti. Viranomaisyhteistyöllä halutaan lisätä vakautta sekä ehkäistä konflikteja ja sitä on tarkoitus kehittää. 2. Olla Pohjoisia alueita koskevassa tiedossa kansainvälistä kärkipäätä. Tarkoituksenmukainen tieto pohjoisen olosuhteista on edellytyksenä menestykselle alueella. Norjalla on jo entuudestaan käytössään asiantuntijuutta pohjoisen öljyteollisuudesta, merenkulusta, luonnonvaroista, ympäristönsuojelusta ja muista pohjoiseen liittyvistä aloista. Hallitus haluaa alleviivata tiedon hankinnan ja ylläpitämisen merkitystä. 3. Hallita luonnonvaroja ja ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla. Pohjoisille alueille asetetaan korkeat ympäristöstandardit ja luonnonvaroja pyritään käyttämään kestävästi. Ympäristöasioihin liittyvää tutkimusta ylläpidetään ja erityisesti Huippuvuorten asema yhtenä maailman tärkeimmistä erämaa-alueista säilytetään. Joulukuussa 2006 Norjan hallitus julkaisi Tromsössä yhtenäisen pohjoisten alueiden strategiansa. Ulkoministeriön laatima yli 70-sivuinen dokumentti esittelee kauniiden kuvien koristelemana suunnan, johon maan pohjoisosaa halutaan ohjata. Aivan tarkkoja rajoja strategia-alueelle on mahdotonta vetää, mutta maantieteellisesti norjalaiset tarkoittavat termillä Barentsin Euroarktisen alueen pohjoista osaa. Poliittisin termein alue on yhtä kuin Barentsin alue, jossa ovat osallisina Norjan lisäksi Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Pohjoisten alueiden strategian laatiminen ja julkaisu ajoittuivat samoihin aikoihin Gazpromin syksyksi 2006 suunnitteleman Shtokman-projektin partneripäätöksen kanssa. Mahdollinen osallistuminen arktiseen kaasuprojektiin olikin monien tahojen mukaan suurin yksittäinen syy koko strategian laatimiseen. Ymmärrettävästi Gazpromin päätös hylätä kaikki ulkomaiset partneriehdokkaat ja lykätä projektin alkua jälleen kerran latisti uuden ohjelman julkaisutunnelmia. Jalot pyrkimykset Pohjola-strategian kunnianhimoisena tavoitteena on luoda edellytykset alueen kestävälle kehitykselle ja kasvulle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi alueelle olisi luotava houkuttelevia ja pitkäaikaisia työmahdollisuuksia, hyvät terveyspalvelut, opiskelupaikkoja ja 4. Tarjota hyvät kehykset öljy- ja kaasuteollisuudelle Barentsinmerellä ja parantaa Pohjois-Norjan asemaa energia-alalla. Viranomaiset edesauttavat aktiivisesti öljyteollisuuden paikallisten projektien syntymistä. Pohjoisten kenttien operaattoreita rohkaistaan järjestämään koulutusta paikallisille alihankkijoille. 5. Turvata pohjoisen alkuperäiskansojen elinkeinot, perinteet ja kulttuuri. Hallitus kehittää vanhoja ja luo uusia keinoja saamelaiskulttuurin säilyttämiseksi. Alkuperäiskansojen tietämystä pohjoisista oloista hyödynnetään. 6. Kehittää ihmisten välistä yhteistyötä pohjoisilla alueilla. Terveyspalvelut, koulutus, nuoriso- ja vapaaehtoistyö ovat avainasemassa Pohjoisten alueiden kehittämisessä. Ihmisten kokoontumismahdollisuudet ja osallistuminen yhteisiin tapahtumiin kehittävät yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisymmärrystä, mikä johtaa rauhallisiin oloihin ja kehitykseen. 7. Vahvistaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Läheisten kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa on tärkeää. Venäjäpolitiikka perustetaan pragmatismiin, yhteisiin intresseihin ja yhteistyöhön.

3 3 Käytännön toteutus Vaikka Norjan hallitus on juhlallisesti ja suurieleisesti osoittanut pohjoiset alueet tärkeimmäksi poliittiseksi kohteekseen, ei se ole vielä näkynyt alueen rahoituksessa. Pohjoiset alueet eivät ole saaneet näkyvästi lisää rahaa ja vuoden 2008 budjettiriihessä on ollut esillä hyvin harvoja Pohjola-projekteja. Strategian heikko näkyvyys talousarviossa onkin herättänyt paljon arvostelua ja pettymystä. Hallitus on puolustautunut kertomalla strategiassa olevan kyse pidemmän aikavälin hankkeesta, jossa asiat tapahtuvat vasta pidemmällä tähtäimellä. Oppositio on jo riemastunut asiasta ja syyttää ulkoministeriä liiallisesta passiivisuudesta pohjoisten asioiden hoidossa. Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasusektorien yhteistyötä. Shtokman -projektin venymisen varalta/kannalta asemien vahvistaminen olisikin tärkeää. Norjalaiset ovat olleet pääministeriään myöten innostuneita talousaluehankkeesta ja sen mahdollisuuksien selvittäminen on aloitettu. Venäjän viranomaisten suhtautuminen hankkeeseen on alustavasti ollut positiivista. Maa on ilmaissut Norjan ulkoministeriölle mielipiteensä virallisesti kirjeitse. Lisäksi hanke saa kannatusta ainakin Murmanskin alueen kuvernööri Juri Jevdokimovilta, jonka mukaan perustettava yhteistyöalue antaisi Murmanskille kaupallisen ja älyllisen piristyruiskeen. 3 POMOR, NORJALAIS-VENÄLÄINEN TALOUSALUE 4 HARMAA VYÖHYKE BARENTSINMERELLÄ Venäjä ja Norja ovat riidelleet Barentsinmerellä sijaitsevan neliökilometriä suuren alueen rajoista jo 40 vuotta. Ne eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten pohjoisten merialueiden rajat tulisi vetää. Norjalla oli aikoinaan samanlainen kiista eteläisten naapureidensa kanssa. Ovelilla neuvotteluilla Norja sai hallintaansa valtavia alueita Pohjanmereltä myös aivan Englannin kanaalin läheltä. Samoilta alueilta löydettiin myöhemmin öljyä ja Norjan öljyseikkailu oli valmis alkamaan. Norjan ulkoministeriö tilasi Statoilin entiseltä toimitusjohtajalta Arve Thorsenilta maan Barentsinmeren alueen tilannetta kuvaavan raportin. Raportti ajoittui samaan ajankohtaan Pohjola-strategia-hankkeen kanssa. Thorsenin Barents raportti julkaistiin syksyllä 2006 ja se toi esille ajatuksen Pomorin talousalueen perustamisesta Norjan ja Venäjän raja-alueelle pohjoisessa. Ajatus sopii mainiosti myös pohjoisten alueiden strategian henkeen. Kiistelty alue on kokonaisuudessaan suurempi kuin Norjan hallussa oleva alue Pohjanmerellä. Lisäksi harmaa vyöhyke saattaa sisältää jopa enemmän öljyä kuin maan nykyiset varannot. Venäläisten geologien mukaan vyöhykkeeltä löytyisi jopa Shtokmania suurempi jättikenttä. Alueen houkuttelevuutta lisää myös sen kalakanta, joka on yksi maailman rikkaimmista. Pomorin alueen on suunniteltu ylettyvän Norjan Jarfordinlahdelta Venäjän Petsamonlahdelle. Alueen tarkoituksena olisi tukea maiden öljy- ja kaasuyhteistyötä taloudellisen ja teollisen erityisalueen muodossa. Norja on ollut halukas turvaamaan roolinsa Venäjän strategisena yhteistyökumppanina ja Pomorin talousalue olisi erinomainen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Alueelle sijoitettaisiin sen toteutuessa kaikki tarvittava onshore-infrastruktuuri ja Barentsinmeren öljytuotannon tarvitsema logistiikka. Toimiakseen tehokkaasti alueelle tulisi rankentaa mm. hyvät kuljetuspalvelut ja yhteydet mahdollistava logistiikkakeskus. Thorsenin lisäksi raportin kirjoittajien joukossa oli myös maan ulkoministeriön edustajia ja heidän mukaansa talousalueen luominen auttaisi huomattavasti

4 4 Kiistan historia Kiista sai alkunsa vuonna 1967, kun norjalaiset karttaa tutkittuaan päättivät aloittaa neuvottelut uuden merirajan piirtämisestä. Muutaman vuoden mietiskelyn jälkeen asia otettiin esille virallisella tasolla vuonna Norjalaisten neuvottelijoiden aseman parantamiseksi. Neuvottelut hiljentyivät vuosikymmeneksi. Vuonna 1991 Mihail Gorbatshovin ollessa Oslossa vastaanottamassa Nobel palkintoaan neuvotteluja päätettiin taas jatkaa. Yhteisymmärrykseen päästiin aivan pohjoisimmista osista, mutta etelän öljy- ja kaasurikkaat alueet pysyivät kiistan aiheena. Hyvin pian Neuvostoliitto hajosi ja Kreml joutui kaaokseen. Norjassa ei edes aina oltu tietoisia siitä, kenen vastuulla neuvottelut Venäjän puolella olivat. Yksitoista vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen asiaan palattiin taas, kun Venäjän presidentti ja Norjan pääministeri nostivat rajat keskusteluun. Vladimir Putin ja Kjell Magne Bondevik lupasivat juhlallisesti hoitaa asian pois päivänjärjestyksestä virkakausiensa loppuun mennessä. Bondevikin pääministeriys loppui vuonna 2005 ja Putin luopuu vallasta keväällä Neuvotteluissa venäläiset halusivat vetää rajan suoraan ylöspäin maarajasta pohjoisnavalle. Norjalle kuuluneesta Varangerinniemen osasta olisi tällöin tullut Venäjän aluetta. Norjalaisten mielestä rajan tuli olla saman etäisyyden päässä molempien mantereesta. Tällöin raja olisi kulkenut huomattavasti Venäjän ehdotusta idempänä. Asiasta ei päästy sopuun ja neuvottelut lukkiutuivat. Perusteluna kantaansa Venäjä käyttää vuonna 1926 antamaansa julistusta, jossa ilmoitetaan maa- ja merialueiden rajan itäpuolella kuuluvan Venäjälle. Norja taas perustaa mielipiteensä vuoden 1958 mannerjalustasopimukseen. Norjan kannalta on valitettavaa, että sopimuksen teksti on hyvin monitulkintainen. Vuonna 1974 Norjan silloinen pääministeri Trygve Bratteli palasi raja-aiheeseen Moskovan vierailuillaan. Merirajoista alettiin neuvotella uudelleen ja Norja esitti useita ratkaisuehdotuksia, joita kompromissiin tyytymätön Neuvostoliitto ei kuitenkaan hyväksynyt. Vuonna 1977 osapuolet palasivat jälleen neuvottelupöytään. Kaikkien yllätykseksi yhteisymmärrys oli edellisistä kerroista lisääntynyt ja maat päättivät perustaa kalastusalueen, jonka yhteisiä sääntöjä molemmat osapuolet sitoutuivat noudattamaan. Alue ulottui pitkälle Norjan alueelle ja päätös oli Norjan valtiolle niin tulenarka, että sen hyväksyminen lykättiin parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Neuvottelut saivat kuitenkin uuden käänteen, kun samoihin aikoihin Oslossa paljastui vakoiluskandaali. Ulkoministeriön työntekijä saatiin kiinni yli 30 vuotta kestäneestä vakoilusta Venäläisten hyväksi. Myös ulkoministerin oikea käsi tuomittiin vakoilusta. Vuosien ajan Neuvostoliiton viranomaiset olivat kaikessa hiljaisuudessa saaneet kaiken haluamansa tiedon Barentsinmeren neuvottelutaktiikoista, mikä ei ollut omiaan Nykytilanne Keväällä 2007 keskusteluihin palattiin jälleen toiveikkaina. Barentsinmeren rajanpiirto ei ole koskaan ollut lähempänä lopputulosta kuin nyt, hehkutti Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kansainväliselle lehdistölle. Jäljellä olevien ongelmien määrä vähenee jatkuvasti. Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Stören mukaan neuvotteluissa tapahtui selvää edistystä, mutta lopullinen läpimurto jäi jälleen puuttumaan. Huhtikuun neuvotteluissa sopimuksen syntyminen yhdistettiin Pomor - neuvotteluihin. Venäjä on kevään 2007 aikana ilmaissut enenevän kiinnostuksensa myös pohjoisnavan alueita kohtaan. Napa-alueella arvioidaan olevan valtavat öljyvarannot ja maa on enemmän kuin innokas saamaan ne haltuunsa. Venäjän laajentumisinnon valossa vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että se olisi halukas perääntymään rajakiistassa Norjan kanssa. 5 NAAPURIMAAT NORJA JA VENÄJÄ Norjalla ja Venäjällä on 196 km yhteistä, Barentsinmereen päättyvää maarajaa. Valtioiden välillä on vain yksi raja-asema, Storskog/Borisoglebsk, joka sijaitsee Kirkenesin kaupungin lähistöllä. Vuonna 2005 rajan ylitti yhteensä eri maiden kansalaista, keskimäärin lähes 300 ihmistä päivässä. Hankala rajavyöhyke Marraskuussa 2006 Venäjän viranomaiset aiheuttivat hämmennystä ottamalla käyttöön rajavyöhykettä koskevat uudet määräykset, jotka rajoittavat ulkomaalaisten liikkumista raja-alueella. Norjalaisten kannalta säännöt ovat erityisen hankalat, sillä pohjoisessa raja-alue ulottuu sadan kilometrin

5 5 päähän itse rajasta. Uusien sääntöjen mukaan rajavyöhykkeellä ei saa oleskella eikä pysähtyä ilman etukäteen hankittua lupaa. Lupaa tulee hakea noin kuukautta ennen matkaa viisumin anomisen yhteydessä ja se voidaan tarvittaessa myöntää kuudeksi kuukaudeksi. Raja-alueella liikkumisesta ilman lupaa voidaan tuomita sakkorangaistus. Erityisen kiusalliseksi tilanteen tekee Nikelin ja Zapoljarnin kaupunkien sijainti raja-alueen sisäpuolella. Tiukkojen rajasäädösten pelätäänkin Norjan puolella pilaavan ja hankaloittavan tavallisten ihmisten, paikallisviranomaisten ja erilaisten kansalaisjärjestöjen 15 vuoden aikana luomia kontakteja. Hankalaan kulkemiseen on kuitenkin herätty viranomaistasolla ja helpotusta on luvassa. Norjan ja Venäjän välinen matkustaminen uudistuu jälleen kerran kesän 2007 jälkeen uudella viisumisopimuksella. Uusi sopimus tulee sisältämään elementtejä EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta. Tarkoituksena on luoda helpotuksia mm. toimittajien, opiskelijaryhmien, liikematkalaisten ja virkamiesten matkustukseen. Myös rajatarkastusten määrää yritetään tulevaisuudessa vähentää keskittämällä tarkastukset tiettyihin matkustajaryhmiin. UDI (Norwegian Directorate for Immigration) aikoo lisäksi tutkia mahdollisuutta viisumin hankkimisen siirtämisestä ainakin osittain internetiin. Myös työlupien anominen haluttaisiin tulevaisuudessa siirtää verkkoon. Uuden viisumisopimuksen odotetaan helpottavan sekavaa ja byrokraattista tilannetta. Erityisesti usein matkustavien asemaa halutaan helpottaa. Keinona on väläytetty muun muassa mahdollisuutta monivuotisen viisumin hankkimiseen. Myös rajanylityspaikkojen aukioloaikoja tullaan laajentamaan joustavammiksi. NATOn ja Venäjän raja Pohjoinen on luonnollisesti Norjan puolustuksen tärkein ulottuvuus ja Venäjän viimeaikainen poliittinen kehitys on korostanut sen merkitystä entisestään. Vuosien ajan Norjan viranomaiset painottivat, että Venäjä ei uhkaa sitä millään tavalla. Viime aikoina norjalaisten mielipiteissä on kuitenkin ollut havaittavissa muutosta. Venäjää on alettu pitää mahdollisena uhkana myös sotilaallisesti. Norjan puolustusministeri on myöntänyt Venäjän käyttävän aiempaa vahvempaa kieltä ulkopolitiikassaan, mutta vakuuttaa samalla uuden kylmän sodan olevan kaukana. Norjassa luotetaan rakentavan keskustelun ja yhteistyön voimaan Venäjä-kysymyksessä. Norjan Venäjä-suhteisiin vaikuttaa väistämättä sekin, että maiden välinen raja on samalla myös NATOn ja Venäjän raja. Länsimaiden ja Venäjän suhteet ovat viilentyneet selkeästi, eikä kehitys ole voinut olla vaikuttamatta myös naapurusten keskinäiseen asemaan. Norjan puolustuspoliittisen tutkimuslaitoksen (FFI) raportissa todetaan avoimesti Venäjän olevan sotilaallinen uhka. Vuonna 2007 Venäjä on kasvattanut sotilasmenojaan 25 miljardiin euroon, lisäystä viime vuoteen 23%. Välien viilenemisestä kertoo erityisesti Venäjän viimeaikainen päätös jäädyttää CFE-sopimus. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan vetäytyminen sopimuksesta saattaisi pahimmillaan johtaa uuteen kilpavarusteluun Naton ja Venäjän välillä. Sopimuksesta irtautuminen mahdollistaa Venäjälle kaluston ja miesten määrän lisäämisen Norjan vastaisella rajalla. Asiasta on Norjan lehdistössä keskusteltu puolihuolestuneeseen sävyyn. Osoituksena Venäjän uudesta asenteesta voidaan pitää viimeaikaisia Tupolev-hävittäjien tihentyneitä vierailuja Norjan ilmatilassa. Asiantuntijoiden mukaan se on suoraa seurausta Venäjän asevoimien taloudellisen tilan parantumisesta ja valmiustilan noususta. NATOn valmiussopimuksen mukaisesti Norjalla on aina kaksi täysin aseistettua hävittäjää täydessä lähtövalmiudessa Bodön lentotukikohdassa. 6 BARENTSIN ÖLJY JA KAASU Joidenkin arvioiden mukaan maailman arktiset alueet voivat pitää sisällään neljänneksen vielä löytämättömistä öljyvaroista. Nämä varannot saattavat olla suuruudeltaan jopa kuusi miljardia barrelia öljyä. Toistaiseksi vain Barentsinmeren eteläinen osa on öljyteollisuuden käytössä, mutta mielenkiinto pohjoisia osia kohtaan kasvaa jatkuvasti. Snöhvit Snöhvitin kaasukentän hyödyntämiseen tähtäävät rakennustyöt alkoivat vuonna Kaasu on tarkoitus kuljettaa kentältä putkia pitkin Hammerfestissä sijaitsevaan Melköyan laitokseen, josta se viedään nesteytyksen jälkeen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen LNG laitos ja kaasun tuotannon on tarkoitus alkaa loppuvuodesta Snöhvitin kentän on havaittu sisältävän myös öljyä. Tiedon tultua ilmi Statoil ja muut omistajat päättivät olla hyödyntämättä sitä vedoten kannattamattomuuteen. Ammattiliitto Norsk Energi alkoi kuitenkin pai-

6 6 nokkaasti vaatia öljyn ottamista käyttöön. Statoil lupasi porata paikalle koereiän kartoittaakseen öljyvarannot. Ympäristönsuojelijat ovat vastustaneet projektia kiivaasti ja luvanneet tehdä kaiken voitavansa sen estämiseksi. Öljyä arvioitiin löytöhetkellä olevan kentän uumenissa yhteensä miljoonaa barrelia, mutta lisätutkimusten myötä arvio kasvoi 289 miljoonaan. Korkeat öljynhinnat ovat tehneet Snöhvitin öljytuotannon kannattavaksi ja Statoil onkin päättänyt hyödyntää varannot. Kentän kehittäminen avaa mahdollisuuksia kehittää samalla alueen infrastruktuuria yhdessä muiden kenttien lisenssinhaltijoiden kanssa. Alueella muita toimijoita ovat Eni (Goljat-kentällä) ja Hydro (Nuculan kentällä). Statoilissa uskotaan Snöhvitin kentän alkavan tuottaa voittoa kolmen käyttövuoden jälkeen. Kentän kehittäminen on kärsinyt useista viivytyksistä ja kasvavista kuluista. Vuotuisten tuottojen odotetaan nousevan 2,5 miljardiin dollariin. Projektiin on investoitu tähän mennessä noin 58 miljardia kruunua. Goljat Goljatin kenttä löydettiin vuonna 2000 ja se sijaitsee 50 kilometriä kaakkoon Snöhvitiltä ja 85 kilometriä luoteeseen Hammerfestistä. Meren syvyys kentällä on noin 380 metriä. Kentän uskotaan sisältävän öljyä 250 miljoonaa barrelia. Goljatin tuotannon pitäisi alkaa viimeistään vuonna Sen lisenssin omistavat yhdessä Eni, Statoil ja DNO (65 %, 20 %, 15 %). Eni toimii kentän operaattorina. Goljatin kentän kehittämistä pidetään hyvin lupaavana projektina. Suoritettujen koeporausten perusteella kyseessä näyttää olevan huomattava löydös. Investointien odotetaan ylittävän 20 miljardia kruunua, mikä tekee projektista yhden merkittävimmistä hankkeista Norjan mannerjalustalla. Shtokman Shtokmanin kentän kehittäminen on ollut esillä jo 80- luvulta lähtien. Syksyllä 2006 oltiin Norjassakin toiveikkaita. Gazpromin oli tarkoitus valita esikarsituista ehdokkaista itselleen kumppanit, joiden kanssa lähteä kehittämään jättimäistä kenttää. Kaikkien yllätykseksi Gazprom kuitenkin hylkäsi kaikki ehdokkaat. Keväällä 2007 neuvottelut alkoivat uudelleen. Erona aikaisempaan oli se, että Gazprom ei enää tarjoa osuuksia itse kentästä, vaan ulkomaisten partnereiden on tyytyminen osuuksiin operaattoriyhtiössä. Heinäkuussa Gazprom ilmoitti ottavansa ranskalaisen Totalin mukaan projektiin neljänneksen osuudella. On todennäköistä että Gazprom ottaa vielä kolmannen osapuolen mukaan massiiviseen hankkeeseen. Ehdokkaiden joukossa on myös norjalainen Statoilin ja Norsk Hydron fuusion tulos StatoilHydro. Shtokmanin kentän arvioidaan sisältävän yli 3,2 biljoonaa kuutiota maakaasua. Norjan pohjoisosissa projektin alkua on odotettu kuin kuuta nousevaa. Norjalaiset yritykset haluaisivat mukaan projektiin, jonka Murmanskin uudelleenjärjestelyjen kanssa uskotaan tarjoavan lähes rajattomat mahdollisuudet paikalliselle teollisuudelle. Hydron uudet löydökset Norjalainen Hydro on raportoinut tehneensä varman öljy- ja kaasulöydön Nucula-nimiseltä kentältä. Yhtiötä lähellä oleva lähde on todennut löydön olevan hyvin todennäköisesti kaupallistettavissa. Lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä voidaan vetää. Mikäli löytö todetaan tuottavaksi, voidaan sitä pitää koko alueen kannalta erittäin merkittävänä. Nucula on hyvin lähellä sekä Snöhvitiä ja Goljatia. Nucula sijaitsee vain 44 kilometrin päässä rannikosta ja se on lähin kohde, jota yhtiöiden on koskaan annettu porata. Hydro on jo nyt investoinut ennätykselliset 7,5 miljoonaa euroa ylimääräisiin ympäristönsuojelutoimiin. Hydron toiveissa on löytää lähitulevaisuudessa hiilivetyjä myös Obelix-nimiseltä kentältä. Yhtiö teki alustavia porauksia alueella jo vuonna 2005, mutta silloin öljyä löytyi vain hyvin vähäisiä määriä. Nyt etsinnät halutaan aloittaa uudelleen. Kenttä sijaitsee Lopparyggen -nimisellä geologisella alueella, jota ei vuosituhannen alkupuolella pidetty kaupallisesti kiinnostavana. Hydro arvioi vielä vuoden 2005 tutkimusten tuloksia eikä halua vetää lopullisia johtopäätöksiä. Hydrolla on Obelixin ja Nuculan lisäksi suunnitelmissa monia muita porausprojekteja pohjoisessa. Lähiaikoina on tarkoitus porata ainakin Snöhettan, Isbjörnin ja Areniaran kohteet.

7 7 7 YMPÄRISTÖ Norjan ja Venäjän ympäristöasiat ovat lähes päinvastaisissa tiloissa. Norja on tekemässä itsestään ilmastonmuutoksen torjumisen mallioppilasta tavoittelemalla kunnianhimoisia päästöleikkauksia, kun taas Venäjä on uppoamassa yhä syvemmälle Neuvostoliitolta perittyihin ongelmiin. Norjan ja Venäjän yhteinen raja pohjoisessa tarkoittaa, etteivät norjalaiset voi sulkea silmiään Venäjän ympäristöpolitiikalta. Norja, kuten Suomikin, on ottanut aktiivisemman otteen Venäjän ympäristöasioissa ja tarjonnut naapurilleen apuaan niin rahallisesti kuin neuvojen muodossa. Venäjän ympäristön kriittisen tilan laajuus on vihdoin saamassa ansaitsemansa huomion myös kotimaassaan. Arvioiden mukaan 15 % Venäjän alueesta on ekologisessa kriisissä. Presidentti Putin on kehottanut hallitusta ryhtymään pikaisiin toimiin ja ottamaan ympäristöpolitiikan keskeisempään osaan venäläistä politiikkaa. Kehitettävää on erityisesti ympäristölainsäädännössä. kieltämällä öljylämmitysjärjestelmät uusissa taloissa vuodesta 2009 alkaen ja tukemalla siirtymistä öljystä uusiutuvaan energiaan vanhojen talojen lämmityksessä. kasvattamalla energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisen rahaston pääomaa 10 miljardiin kruunuun vuoteen 2012 mennessä. ryhtymällä koordinoituihin toimenpiteisiin bioenergian tuotannon lisäämiseksi jopa 14 TWh:iin. aloittamalla merituuliturbiinien kehittämisohjelma. Ohjelma pyrkii kehittämään saasteettomia energiajärjestelmiä erityisesti Norjan mannerjalustalla. parantamalla julkista liikennettä ja raideliikennettä. Ydinjätettä rajan takana Andrejevanlahti on Venäjän laivaston ydinjätteen varastointipaikka ja se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Norjan rajasta. Alueella arvioidaan olevan varastoituna uraanipolttoaine-elementtiä ja kuutiota kiinteää ja nestemäistä ydinjätettä. Jäte on sijoitettu varastotankkeihin, jotka ovat ajan myötä rapautuneet. Muutettavaa on myös asenteissa ja hallinnonkin tulee katsoa itseään peilistä. Esimerkiksi Arkangelin alueen budjetissa oli ympäristön suojeluun korvamerkittyä rahaa vuonna 2003 yhteensä 33 miljoonaa ruplaa, mutta alle puoli prosenttia (1,5 miljoonaa ruplaa) määrärahasta päätyi oikeaan tarkoitukseen. Kuumin peruna Norjan ja Venäjän välisissä ympäristöasioissa on Barentsinmeren tila. Uusien öljy- ja kaasuprojektien alkaessa meren suojelua on syytäkin miettiä tarkemmin, sillä Arktika on erityisen haavoittuva. Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäämassojen sulaminen on viime vuosikymmeninä kiihtynyt hälyttävästi ja pohjoisen pallonpuoliskon olojen odotetaan lähivuosina muuttuvan radikaalisti. Norjan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet Norjan hallitus julkaisi kantansa ilmastopolitiikkaan kesäkuussa Kantavana ajatuksena on päästöjen alentaminen Kioton sopimuksen vaatimuksia nopeammin. Suunnitelmien mukaan Norja on hiilineutraali maa vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan fossiilisten polttoaineiden synnyttämien päästöjen kompensointia käytännöillä, jotka poistavat tai eristävät hiiltä ilmakehästä tai vaihtoehtoisen energian käytöllä (tuottaen kuitenkin saman määrän energiaa). Kannanotto sisältää ehdotuksia uusista toimintamalleista, jotka on suunnattu erityisesti eniten kasvihuonekaasuja tuottaville sektoreille kuten öljy- ja kaasualalle sekä kuljetus- ja liikennesektorille. Norjan hallituksen mukaan tavoite on saavutettavissa muun muassa seuraavien toimien avulla: kieltämällä biohajoavien roskien maakaatopaikat vuodesta 2009 alkaen. Arktinen ilmasto ja huono kunnossapito ovat tehneet tehtävänsä Andrejevassa ja ydinonnettomuuden uhka on todellinen. Hallitsemattoman ketjureaktion sattuessa koko Pohjois-Eurooppa on vaarassa. Samankaltaisia varastopaikkoja on Venäjällä ainakin Shukutovon niemimaalla Vladivostokin lähellä. Viime aikoina laitos on pysynyt tanakasti otsikoissa ja keskusteluissa, sillä venäläisten omat asiantuntijat ovat antaneet lausunnon, jonka mukaan Andrejeva voi räjähtää ilmaan minä hetkenä hyvänsä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan paikalla seisovat uraanipolttoaine-elementit piti siirtää muualle vuoteen 2013 mennessä, mutta Murmanskin kuvernööri on sittemmin luvannut norjalaisille vaarallisten aineiden olevan tiessään vuoteen 2010 mennessä. Norja aikoo rahoittaa elementtien turvallista siirtoa. Jälkien siivoamiseen ennustetaan kuluvan 9 miljoonaa Norjan kruunua eikä venäläisten uskota selviytyvän urakasta ilman apua. Norja on avustanut ydinjätteen asiallista tuhoamista jo miljoonilla kruunuilla ja toivoo Venäjän tulevaisuudessa ottavan itse enemmän vastuuta. Uuden ydinvoimalan rakentaminen Kuolan niemimaalle on peruuntunut. Venäläisen alumiinijätin SUALin

8 8 aikeet uudesta voimalasta kariutuivat liian korkeisiin kustannuksiin. SUAL on rakentamassa uutta alumiinitehdasta Murmanskin alueelle ja lisäsähkön tarve on valtava. Alun perin uuden voimalan olisi pitänyt olla toiminnassa Ympäristöjärjestöt kritisoivat uuden ydinvoimalan rakentamista voimakkaasti. Suunnitelmien peruuntuminen on otettu tyytyväisenä vastaan. Viimeistä sanaa voimalan rakentamisesta ei tosin ole vielä sanottu ja saattaa olla, että uusi energiamylly nousee alueelle myöhemmin. 8 KALASTUS Troolarilaivasto Merkittävä määrä venäläisiä aluksia operoi nykyään Norjan satamista. Pelkästään Kirkenesin sataman venäläistroolareilla työskentelee yli tuhat merimiestä. Alukset ostavat erilaisia palveluita 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Troolarit ajoi pois Murmanskista kalasataman vuoden takainen yhtiöittäminen, joka pahensi niiden jo ennestään vaikeaa tilannetta. Byrokratia ja kalliit taksat kävivät kestämättömiksi, joten ne lähtivät etsimään sujuvampaa ja edullisempaa palvelua muualta. Ja sille tielle jäivät. Murmanskissa haluttaisiin nyt laivasto takaisin kotiin. Uskoen yksityistämisen parantavan tilannetta, valtio suunnittelee kalasataman myyntiä. Norjalaisia Murmanskin mahdollinen uusi nousu huolestuttaa, mutta venäläiset asiantuntijat eivät usko troolarilaivaston kotiuttamisen olevan helppoa. Pelkkä kaipaava kutsu ei tuo niitä takaisin, sillä venäläinen byrokratia on sitkeässä kuin purkka pulpetin pohjassa ja asioiden hoito on edelleen yhtä jäykkää kuin laivojen lähtiessä. Federaation kalastuspalvelu aikoo perustaa 19 uutta alueellista johtoyksikköä kalastuksen valvontaan. Yksi näistä tulee Muurmanniin ja sen nimeksi tulee "Barentsin- ja Vienanmeren alueellinen kalastusvirasto". Uuden organisaation uskotaan alueellisuutensa takia palvelevan alaa tehokkaammin. Myös Murmanskin kalasatama alistetaan uudelle organisaatiolle. Troolarilaivaston paluuseen saattaa vaikuttaa myös se, tuoko uusi virasto tullessaan todellista joustoa vai lisääkö se entisestään kitkaa huonosti pyörivissä rattaissa. Osaa troolareista ei kaivata Murmanskissaan. Kirkenesin satamassa on aavealuksia hylättyjä ja ruosteisia troolareita, joiden määrä on kasvussa. Useimpien alusten omistajat toki toimivat asiallisesti ja maksavat sataman palveluista - kuten laiturissa seisomisesta. Pieniä operoijia on kuitenkin sortunut kiintiötaistelussa isompiensa jalkoihin ja sen seurauksena niille ei löydy enää omistajia, ei miehistöä eikä tietysti rahaakaan. Ne on hylätty satamaan jatkamaan ruostumista, mikä tietysti huolettaa paikallista väestöä ja ympäristöihmisiä. Huippuvuorten kalastuskiista Venäjä ja Norja käyvät jatkuvaa kädenvääntöä siitä kuka Huippuvuorten ympäristössä saa kalastaa, kuinka paljon ja kuka tilannetta ylipäätään on oikeutettu valvomaan. Vuosien välisenä aikana Norjan rannikkovartiosto on antanut yli tuhat varoitusta venäläisille troolareille. Ne ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville ja nyt Norjan kalateollisuus vaatii tehostettuja toimia salakalastuksen lopettamiseksi. Suojelualue perustettiin Norjassa 1917, mutta Huippuvuorten vesillä kalastaa kuitenkin aluksia, joiden kotimaa ei ole tunnustanut Norjan suvereniteettia alueella kuten esimerkiksi venäläiset. Niinpä troolareiden omistajat kieltäytyvät raportoimasta Norjalle saaliitaan. Kalastajat Murmanskissa ja Arkangelissa sanovat Norjan ottaneen heidät silmätikuiksi ja että maan valvontaviranomaiset kohtelevat heitä huonosti. He uskovat jopa Norjan rannikkovartioston hakevan yhteenottoja ilman syytä ja tietoisesti pidättävän troolarin aina Venäjän ja Norjan välisistä kalastussuhteista kertovien uutisten edellä. Salakalastus Vaikka venäläistroolareiden salakalastus Barentsinmerellä näyttää olevan jonkin verran laskussa, turskaa uskotaan nousevan silti 56 % yli kiintiöiden. Arvioiden mukaan Venäjä ylitti viime vuonna kiintiönsä tonnilla. Pudotusta edellisen vuoden ylitykseen oli tonnia. Salakalastusta lienee hillinnyt Norjan, EU:n ja Venäjän lisääntynyt huomio sitä kohtaan. Pohjois-Venäjän kalateollisuusliitto haluaisi tavata Norjan kalateollisuuden edustajia. Alustavalla asialistalla ovat ainakin tiedonvaihdon ja koordinoidun yhteistyön lisääminen, määräys- ja säädöstiedotuksen lisääminen sekä kalojen tuotantokontrollin parantaminen. Venäläiset haluavat myös tiedotuksen lisäystä Norjan satamissa vieraileville troolareille ja kuljetusaluksille. Myös mahdollisuus saada Norjan teollisuudelta kalastusvälineistöä leasing-periaatteella kiinnostaa. Luvattomasti saalistetun kalan tuonnista Euroopan satamiin on tullut todellinen ongelma. Tästä aiotaan päästä eroon uusilla kontrollisäännöillä, jotka kohdistetaan kalasatamiin saapuviin aluksiin. Tulevaisuudessa sekä aluksen kotimaan että saalista vastaanottavan maan on taattava saaliin laillisuus. Satamat molemmissa päissä joutuvat tarkastamaan jokaisen aluksen. Norjan kalastusministeri pitää uutta järjestelmää vedenpitävänä ja sanoo sen saattavan olla jopa läpimurto salakalastuksen lopettamisessa (avustavan toimit-

9 9 tajan huomautus: paitsi jos lähtö- ja paluusatama on sama ja voitelu toimii). Viranomaisten höynäyttämiseksi nähdään melkoisesti vaivaa ja kaikenlaisia juonikkaita jallituksia on otettu käyttöön. Esimerkki 1: Ei kaksin- vaan kolminkertainen kirjanpito. Portugalilaiselle troolari Lutadorille tehtiin rutiinitarkastus, jonka yhteydessä viranomaiset löysivät kolme erilaista saaliskirjanpitoa. Yksi oli todellinen kirjanpito, toinen oli väärennetty saalismäärien pienentämiseksi ja kolmas oli väärennettyjen lukujen seurantaa varten laadittu ikioma kirjanpito. Norjan tutkimusalukset taas Barentsinmerelle Vaikka norjalaiset merentutkijat tekevät säännöllistä yhteistyötä venäläisten kollegojensa kanssa, heidän pyyntönsä päästä työskentelemään Venäjän vesialueille Barentsinmerellä on viime vuosina toistuvasti evätty. Muurmannin ylin kalastusviranomainen, Vjatsheslav Zilanov on ilmaissut toiveenaan, että Norjan tutkimusalukset pääsisivät takaisin. Hänen mielestään pääsy vesille tulisi antaa samoilla ehdoilla norjalaisille kuin venäläisillekin. Zilanov sanoi olevansa asiassa eri mieltä Venäjän virallisen politiikan kanssa ja jakavansa asiassa norjalaisten tutkijoiden huolen. Esimerkki 2: sydäntalvella Kirkenesin satamasta lähti merelle troolari "Rybak Karelii". Se seilasi kolme kaamoskuukautta Barentsinmerellä saamatta sintin sinttiä. Kun se maaliskuussa palasi, sillä ei ollut enää edes trooliaan ja aluksen nimikin oli vaihtunut. Siitä oli talven aikana tullut "Nemanskii". Kapteenia ilmeisesti vaivasi äkillinen muistinmenetys, sillä hän ei pystynyt kertomaan viranomaisille, mitä troolari teki merellä kolme kuukautta. Norjan poliisi ja rannikkovartiosto uskoivat, että kalastuksessa käytettävä välineistö kipattiin mereen myöhemmin tapahtuvaa noutoa odottamaan. Miksi nimi vaihdettiin? Mihin joutui kalastusvälineistö? Norjalaiset pyysivät Venäjän viranomaisia tutkimaan asiaa, koska oletettu rikos oli tapahtunut Venäjän aluevesillä. Norjan kalanvienti voimissaan Venäjän asettamista tuontirajoituksista huolimatta Norjan kalanvienti on kasvanut. Ennen kuin kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes oli täyttynyt, venäläiset olivat syöneet norjalaista tuontikalaa jo 80,2 miljoonan euron edestä. Suurten lähimarkkinoiden vuoksi Norjan kalanviejille näyttää olevan tulossa ennätysvuosi. Norjan merentutkimuslaitoksen mukaan Etelä-Norjan turskakanta tulee putoamaan huomattavasti. Meriveden lämpötilan noustessa kalat muuttavat pohjoiseen ja Etelä-Norjan kalatalous joutuu suurten haasteiden eteen. Pohjoisen rannikolle turskan muutto tuo uusia mahdollisuuksia ja kalateollisuus tekee sen mukaisia päätöksiä jo nyt. Etsiessään uudelle tehtaalleen sijoituspaikkaa, Fjorlaks-yhtiö päätyi valitsemaan Tufjordenin Finnmarkissa. Päätökseen vaikutti nimenomaan vesien lämpeneminen ja sen vaikutukset kalojen muuttoliikkeeseen.

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV)

VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV) VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV) BBAV-n valutuksen toteuttamisen peruste Vesi bioresurssien (VBR) uudistamisen ja niiden elinolosuhteiden säilyttämisen valvonnassa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA.

MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA. MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMIEN TARKASTUKSISTA, OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA JA MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGISSA. 1 YLEISTÄ Maa-aineslain 23 :n (555/1981) ja MRL 145 :n

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 29.8.2013 2013/0102(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Norsunluurannikon tasavallan välisessä sopimuksessa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2016 (OR. en) 12628/00 DCL 1 LIMITE PUBLIC RECH 106 ATO 64 TURVALLISUUSLUOKITUKSEN POISTAMINEN Asiakirja: ST 12628/00 RESTREINT Päivämäärä: 30.

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

7178/16 AJL/isk SERV JUR. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

7178/16 AJL/isk SERV JUR. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. huhtikuuta 2016 (OR. en) 7178/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: POLGEN 21 CODEC 323 PE 37 Neuvoston ja Coreperin esityslistoissa käytettävät termit 7178/16 AJL/isk

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot