ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ
|
|
- Lotta Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Barentsin alueen uutiset 2/2007 "Pohjoiset Naapurit" 1 NORJAN POHJOINEN ULOTTUVUUS 1 2 POHJOISTEN ALUEIDEN STRATEGIA 2 Jalot pyrkimykset 2 Käytännön toteutus 3 3 POMOR, NORJALAIS-VENÄLÄINEN TALOUSALUE 4 HARMAA VYÖHYKE BARENTSINMERELLÄ 3 Kiistan historia 4 Nykytilanne 4 5 NAAPURIMAAT NORJA JA VENÄJÄ 4 Hankala rajavyöhyke 4 NATOn ja Venäjän raja 5 6 BARENTSIN ÖLJY JA KAASU 5 Snöhvit 5 Goljat 6 Shtokman 6 Hydron uudet löydökset 6 7 YMPÄRISTÖ 7 Norjan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet 7 Ydinjätettä rajan takana 7 8 KALASTUS 8 Troolarilaivasto 8 Huippuvuorten kalastuskiista 8 Salakalastus 8 Norjan kalanvienti voimissaan 9 Norjan tutkimusalukset taas Barentsinmerelle NORJAN POHJOINEN ULOTTUVUUS Öljyn ja maakaasun löytyminen Pohjanmereltä luvulla oli Norjalle onnenpotku. Maa on mustan kullan ansiosta vaurastunut ennennäkemättömästi. Sittemmin kun Pohjanmeren alueen öljy- ja kaasuvarannot ovat näyttäneet ehtymisen merkkejä, on maan ollut pakko löytää vaihtoehtoisia keinoja vaurautensa turvaamiseksi. Hallitus on suunnannut katseensa enenevässä määrin pohjoiseen ja Norjan merialueilta onkin löydetty lisää maakaasua ja öljyä. Maan pohjoiset osat ovat uusien projektien myötä saaneet yhä korostuneen merkityksen kansakunnan tulevaisuuden kannalta. Norja on aloittanut erilaisia kampanjoita pohjoisten alueiden vetovoiman lisäämiseksi. Pohjoinen ulottuvuus ei merkitse Norjalle pelkkää fossiilisten polttoaineiden etsimistä. Ympäristökysymykset ovat ilmastonmuutoksen myötä nousseet korostuneesti esille ja vaikutukset tuntuvat ensiksi ja voimakkaimmin pohjoisilla alueilla. Ympäristötietoisuus on muiden länsimaiden tapaan noussut Norjassa keskeiseksi asiaksi. Valitettavasti norjalaiset eivät ole yksin. Erityisesti Venäjän läsnäolo rajanaapurina on asia, jota Norja ei voi suunnitelmia laatiessaan sivuuttaa. Viimeaikaiset asenteiden muutokset Venäjällä ovat mutkistaneet asetelmaa entisestään. Venäläisten kasvanut kansallistunto on vaikuttanut sen käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön ulkopolitiikassa ja maan muuttunut luonnonvarapolitiikka on aiheuttanut kansainvälistäkin hämmennystä. ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Liisa Laiho c/o Offshore Technology Center Linda Laxell Friitalantie 11 Britta Jourio ULVILA Fax etunimi.sukunimi@offshoretc.fi
2 2 Venäjän uusi ulkopoliittinen aikakausi saattaa entisestään hankaloittaa myös vuosia kesken olleita kysymyksiä. Muun muassa ratkaisemattomat aluekiistat Barentsinmerellä voivat kokea takaiskuja ja norjalaisten yritykset puuttua pohjoisten alueiden salakalastusepidemiaan hankaloituvat entisestään. Norja on viime aikoina painottanut eri yhteyksissä haluavansa lisätä vuoropuhelua ja yhteistyötä Venäjän kanssa. Maa on korostanut myös rehellisen kriittisyyden merkitystä kahdenvälisten suhteiden hoidossa. Tiivis norjalais-venäläinen yhteistyö pohjoisten haasteiden hoitamisessa auttaisi varmasti molempia maita, mutta aika näyttää miten se tulee kehittymään. 2 POHJOISTEN ALUEIDEN STRATEGIA vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Ohjelman tärkeimpiä osa-alueita ovat kansainvälinen yhteistyö luonnonvarojen hyödyntämisessä, ympäristönsuojelu ja pohjoisten alueiden tutkimus. Tärkeimmät tavoitteet on kirjattu seitsemään kohtaan: 1. Käyttää valtaa uskottavalla, johdonmukaisella ja ennalta arvattavalla tavalla. Armeijan, poliisin ja muiden viranomaisten vahvalla läsnäololla halutaan viestittää maan ottavan kansalliset ja kansainväliset velvoitteensa vakavasti. Viranomaisyhteistyöllä halutaan lisätä vakautta sekä ehkäistä konflikteja ja sitä on tarkoitus kehittää. 2. Olla Pohjoisia alueita koskevassa tiedossa kansainvälistä kärkipäätä. Tarkoituksenmukainen tieto pohjoisen olosuhteista on edellytyksenä menestykselle alueella. Norjalla on jo entuudestaan käytössään asiantuntijuutta pohjoisen öljyteollisuudesta, merenkulusta, luonnonvaroista, ympäristönsuojelusta ja muista pohjoiseen liittyvistä aloista. Hallitus haluaa alleviivata tiedon hankinnan ja ylläpitämisen merkitystä. 3. Hallita luonnonvaroja ja ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla. Pohjoisille alueille asetetaan korkeat ympäristöstandardit ja luonnonvaroja pyritään käyttämään kestävästi. Ympäristöasioihin liittyvää tutkimusta ylläpidetään ja erityisesti Huippuvuorten asema yhtenä maailman tärkeimmistä erämaa-alueista säilytetään. Joulukuussa 2006 Norjan hallitus julkaisi Tromsössä yhtenäisen pohjoisten alueiden strategiansa. Ulkoministeriön laatima yli 70-sivuinen dokumentti esittelee kauniiden kuvien koristelemana suunnan, johon maan pohjoisosaa halutaan ohjata. Aivan tarkkoja rajoja strategia-alueelle on mahdotonta vetää, mutta maantieteellisesti norjalaiset tarkoittavat termillä Barentsin Euroarktisen alueen pohjoista osaa. Poliittisin termein alue on yhtä kuin Barentsin alue, jossa ovat osallisina Norjan lisäksi Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Pohjoisten alueiden strategian laatiminen ja julkaisu ajoittuivat samoihin aikoihin Gazpromin syksyksi 2006 suunnitteleman Shtokman-projektin partneripäätöksen kanssa. Mahdollinen osallistuminen arktiseen kaasuprojektiin olikin monien tahojen mukaan suurin yksittäinen syy koko strategian laatimiseen. Ymmärrettävästi Gazpromin päätös hylätä kaikki ulkomaiset partneriehdokkaat ja lykätä projektin alkua jälleen kerran latisti uuden ohjelman julkaisutunnelmia. Jalot pyrkimykset Pohjola-strategian kunnianhimoisena tavoitteena on luoda edellytykset alueen kestävälle kehitykselle ja kasvulle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi alueelle olisi luotava houkuttelevia ja pitkäaikaisia työmahdollisuuksia, hyvät terveyspalvelut, opiskelupaikkoja ja 4. Tarjota hyvät kehykset öljy- ja kaasuteollisuudelle Barentsinmerellä ja parantaa Pohjois-Norjan asemaa energia-alalla. Viranomaiset edesauttavat aktiivisesti öljyteollisuuden paikallisten projektien syntymistä. Pohjoisten kenttien operaattoreita rohkaistaan järjestämään koulutusta paikallisille alihankkijoille. 5. Turvata pohjoisen alkuperäiskansojen elinkeinot, perinteet ja kulttuuri. Hallitus kehittää vanhoja ja luo uusia keinoja saamelaiskulttuurin säilyttämiseksi. Alkuperäiskansojen tietämystä pohjoisista oloista hyödynnetään. 6. Kehittää ihmisten välistä yhteistyötä pohjoisilla alueilla. Terveyspalvelut, koulutus, nuoriso- ja vapaaehtoistyö ovat avainasemassa Pohjoisten alueiden kehittämisessä. Ihmisten kokoontumismahdollisuudet ja osallistuminen yhteisiin tapahtumiin kehittävät yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisymmärrystä, mikä johtaa rauhallisiin oloihin ja kehitykseen. 7. Vahvistaa yhteistyötä Venäjän kanssa. Läheisten kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen Venäjän kanssa on tärkeää. Venäjäpolitiikka perustetaan pragmatismiin, yhteisiin intresseihin ja yhteistyöhön.
3 3 Käytännön toteutus Vaikka Norjan hallitus on juhlallisesti ja suurieleisesti osoittanut pohjoiset alueet tärkeimmäksi poliittiseksi kohteekseen, ei se ole vielä näkynyt alueen rahoituksessa. Pohjoiset alueet eivät ole saaneet näkyvästi lisää rahaa ja vuoden 2008 budjettiriihessä on ollut esillä hyvin harvoja Pohjola-projekteja. Strategian heikko näkyvyys talousarviossa onkin herättänyt paljon arvostelua ja pettymystä. Hallitus on puolustautunut kertomalla strategiassa olevan kyse pidemmän aikavälin hankkeesta, jossa asiat tapahtuvat vasta pidemmällä tähtäimellä. Oppositio on jo riemastunut asiasta ja syyttää ulkoministeriä liiallisesta passiivisuudesta pohjoisten asioiden hoidossa. Norjan ja Venäjän öljy- ja kaasusektorien yhteistyötä. Shtokman -projektin venymisen varalta/kannalta asemien vahvistaminen olisikin tärkeää. Norjalaiset ovat olleet pääministeriään myöten innostuneita talousaluehankkeesta ja sen mahdollisuuksien selvittäminen on aloitettu. Venäjän viranomaisten suhtautuminen hankkeeseen on alustavasti ollut positiivista. Maa on ilmaissut Norjan ulkoministeriölle mielipiteensä virallisesti kirjeitse. Lisäksi hanke saa kannatusta ainakin Murmanskin alueen kuvernööri Juri Jevdokimovilta, jonka mukaan perustettava yhteistyöalue antaisi Murmanskille kaupallisen ja älyllisen piristyruiskeen. 3 POMOR, NORJALAIS-VENÄLÄINEN TALOUSALUE 4 HARMAA VYÖHYKE BARENTSINMERELLÄ Venäjä ja Norja ovat riidelleet Barentsinmerellä sijaitsevan neliökilometriä suuren alueen rajoista jo 40 vuotta. Ne eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten pohjoisten merialueiden rajat tulisi vetää. Norjalla oli aikoinaan samanlainen kiista eteläisten naapureidensa kanssa. Ovelilla neuvotteluilla Norja sai hallintaansa valtavia alueita Pohjanmereltä myös aivan Englannin kanaalin läheltä. Samoilta alueilta löydettiin myöhemmin öljyä ja Norjan öljyseikkailu oli valmis alkamaan. Norjan ulkoministeriö tilasi Statoilin entiseltä toimitusjohtajalta Arve Thorsenilta maan Barentsinmeren alueen tilannetta kuvaavan raportin. Raportti ajoittui samaan ajankohtaan Pohjola-strategia-hankkeen kanssa. Thorsenin Barents raportti julkaistiin syksyllä 2006 ja se toi esille ajatuksen Pomorin talousalueen perustamisesta Norjan ja Venäjän raja-alueelle pohjoisessa. Ajatus sopii mainiosti myös pohjoisten alueiden strategian henkeen. Kiistelty alue on kokonaisuudessaan suurempi kuin Norjan hallussa oleva alue Pohjanmerellä. Lisäksi harmaa vyöhyke saattaa sisältää jopa enemmän öljyä kuin maan nykyiset varannot. Venäläisten geologien mukaan vyöhykkeeltä löytyisi jopa Shtokmania suurempi jättikenttä. Alueen houkuttelevuutta lisää myös sen kalakanta, joka on yksi maailman rikkaimmista. Pomorin alueen on suunniteltu ylettyvän Norjan Jarfordinlahdelta Venäjän Petsamonlahdelle. Alueen tarkoituksena olisi tukea maiden öljy- ja kaasuyhteistyötä taloudellisen ja teollisen erityisalueen muodossa. Norja on ollut halukas turvaamaan roolinsa Venäjän strategisena yhteistyökumppanina ja Pomorin talousalue olisi erinomainen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Alueelle sijoitettaisiin sen toteutuessa kaikki tarvittava onshore-infrastruktuuri ja Barentsinmeren öljytuotannon tarvitsema logistiikka. Toimiakseen tehokkaasti alueelle tulisi rankentaa mm. hyvät kuljetuspalvelut ja yhteydet mahdollistava logistiikkakeskus. Thorsenin lisäksi raportin kirjoittajien joukossa oli myös maan ulkoministeriön edustajia ja heidän mukaansa talousalueen luominen auttaisi huomattavasti
4 4 Kiistan historia Kiista sai alkunsa vuonna 1967, kun norjalaiset karttaa tutkittuaan päättivät aloittaa neuvottelut uuden merirajan piirtämisestä. Muutaman vuoden mietiskelyn jälkeen asia otettiin esille virallisella tasolla vuonna Norjalaisten neuvottelijoiden aseman parantamiseksi. Neuvottelut hiljentyivät vuosikymmeneksi. Vuonna 1991 Mihail Gorbatshovin ollessa Oslossa vastaanottamassa Nobel palkintoaan neuvotteluja päätettiin taas jatkaa. Yhteisymmärrykseen päästiin aivan pohjoisimmista osista, mutta etelän öljy- ja kaasurikkaat alueet pysyivät kiistan aiheena. Hyvin pian Neuvostoliitto hajosi ja Kreml joutui kaaokseen. Norjassa ei edes aina oltu tietoisia siitä, kenen vastuulla neuvottelut Venäjän puolella olivat. Yksitoista vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen asiaan palattiin taas, kun Venäjän presidentti ja Norjan pääministeri nostivat rajat keskusteluun. Vladimir Putin ja Kjell Magne Bondevik lupasivat juhlallisesti hoitaa asian pois päivänjärjestyksestä virkakausiensa loppuun mennessä. Bondevikin pääministeriys loppui vuonna 2005 ja Putin luopuu vallasta keväällä Neuvotteluissa venäläiset halusivat vetää rajan suoraan ylöspäin maarajasta pohjoisnavalle. Norjalle kuuluneesta Varangerinniemen osasta olisi tällöin tullut Venäjän aluetta. Norjalaisten mielestä rajan tuli olla saman etäisyyden päässä molempien mantereesta. Tällöin raja olisi kulkenut huomattavasti Venäjän ehdotusta idempänä. Asiasta ei päästy sopuun ja neuvottelut lukkiutuivat. Perusteluna kantaansa Venäjä käyttää vuonna 1926 antamaansa julistusta, jossa ilmoitetaan maa- ja merialueiden rajan itäpuolella kuuluvan Venäjälle. Norja taas perustaa mielipiteensä vuoden 1958 mannerjalustasopimukseen. Norjan kannalta on valitettavaa, että sopimuksen teksti on hyvin monitulkintainen. Vuonna 1974 Norjan silloinen pääministeri Trygve Bratteli palasi raja-aiheeseen Moskovan vierailuillaan. Merirajoista alettiin neuvotella uudelleen ja Norja esitti useita ratkaisuehdotuksia, joita kompromissiin tyytymätön Neuvostoliitto ei kuitenkaan hyväksynyt. Vuonna 1977 osapuolet palasivat jälleen neuvottelupöytään. Kaikkien yllätykseksi yhteisymmärrys oli edellisistä kerroista lisääntynyt ja maat päättivät perustaa kalastusalueen, jonka yhteisiä sääntöjä molemmat osapuolet sitoutuivat noudattamaan. Alue ulottui pitkälle Norjan alueelle ja päätös oli Norjan valtiolle niin tulenarka, että sen hyväksyminen lykättiin parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Neuvottelut saivat kuitenkin uuden käänteen, kun samoihin aikoihin Oslossa paljastui vakoiluskandaali. Ulkoministeriön työntekijä saatiin kiinni yli 30 vuotta kestäneestä vakoilusta Venäläisten hyväksi. Myös ulkoministerin oikea käsi tuomittiin vakoilusta. Vuosien ajan Neuvostoliiton viranomaiset olivat kaikessa hiljaisuudessa saaneet kaiken haluamansa tiedon Barentsinmeren neuvottelutaktiikoista, mikä ei ollut omiaan Nykytilanne Keväällä 2007 keskusteluihin palattiin jälleen toiveikkaina. Barentsinmeren rajanpiirto ei ole koskaan ollut lähempänä lopputulosta kuin nyt, hehkutti Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kansainväliselle lehdistölle. Jäljellä olevien ongelmien määrä vähenee jatkuvasti. Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Stören mukaan neuvotteluissa tapahtui selvää edistystä, mutta lopullinen läpimurto jäi jälleen puuttumaan. Huhtikuun neuvotteluissa sopimuksen syntyminen yhdistettiin Pomor - neuvotteluihin. Venäjä on kevään 2007 aikana ilmaissut enenevän kiinnostuksensa myös pohjoisnavan alueita kohtaan. Napa-alueella arvioidaan olevan valtavat öljyvarannot ja maa on enemmän kuin innokas saamaan ne haltuunsa. Venäjän laajentumisinnon valossa vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että se olisi halukas perääntymään rajakiistassa Norjan kanssa. 5 NAAPURIMAAT NORJA JA VENÄJÄ Norjalla ja Venäjällä on 196 km yhteistä, Barentsinmereen päättyvää maarajaa. Valtioiden välillä on vain yksi raja-asema, Storskog/Borisoglebsk, joka sijaitsee Kirkenesin kaupungin lähistöllä. Vuonna 2005 rajan ylitti yhteensä eri maiden kansalaista, keskimäärin lähes 300 ihmistä päivässä. Hankala rajavyöhyke Marraskuussa 2006 Venäjän viranomaiset aiheuttivat hämmennystä ottamalla käyttöön rajavyöhykettä koskevat uudet määräykset, jotka rajoittavat ulkomaalaisten liikkumista raja-alueella. Norjalaisten kannalta säännöt ovat erityisen hankalat, sillä pohjoisessa raja-alue ulottuu sadan kilometrin
5 5 päähän itse rajasta. Uusien sääntöjen mukaan rajavyöhykkeellä ei saa oleskella eikä pysähtyä ilman etukäteen hankittua lupaa. Lupaa tulee hakea noin kuukautta ennen matkaa viisumin anomisen yhteydessä ja se voidaan tarvittaessa myöntää kuudeksi kuukaudeksi. Raja-alueella liikkumisesta ilman lupaa voidaan tuomita sakkorangaistus. Erityisen kiusalliseksi tilanteen tekee Nikelin ja Zapoljarnin kaupunkien sijainti raja-alueen sisäpuolella. Tiukkojen rajasäädösten pelätäänkin Norjan puolella pilaavan ja hankaloittavan tavallisten ihmisten, paikallisviranomaisten ja erilaisten kansalaisjärjestöjen 15 vuoden aikana luomia kontakteja. Hankalaan kulkemiseen on kuitenkin herätty viranomaistasolla ja helpotusta on luvassa. Norjan ja Venäjän välinen matkustaminen uudistuu jälleen kerran kesän 2007 jälkeen uudella viisumisopimuksella. Uusi sopimus tulee sisältämään elementtejä EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta. Tarkoituksena on luoda helpotuksia mm. toimittajien, opiskelijaryhmien, liikematkalaisten ja virkamiesten matkustukseen. Myös rajatarkastusten määrää yritetään tulevaisuudessa vähentää keskittämällä tarkastukset tiettyihin matkustajaryhmiin. UDI (Norwegian Directorate for Immigration) aikoo lisäksi tutkia mahdollisuutta viisumin hankkimisen siirtämisestä ainakin osittain internetiin. Myös työlupien anominen haluttaisiin tulevaisuudessa siirtää verkkoon. Uuden viisumisopimuksen odotetaan helpottavan sekavaa ja byrokraattista tilannetta. Erityisesti usein matkustavien asemaa halutaan helpottaa. Keinona on väläytetty muun muassa mahdollisuutta monivuotisen viisumin hankkimiseen. Myös rajanylityspaikkojen aukioloaikoja tullaan laajentamaan joustavammiksi. NATOn ja Venäjän raja Pohjoinen on luonnollisesti Norjan puolustuksen tärkein ulottuvuus ja Venäjän viimeaikainen poliittinen kehitys on korostanut sen merkitystä entisestään. Vuosien ajan Norjan viranomaiset painottivat, että Venäjä ei uhkaa sitä millään tavalla. Viime aikoina norjalaisten mielipiteissä on kuitenkin ollut havaittavissa muutosta. Venäjää on alettu pitää mahdollisena uhkana myös sotilaallisesti. Norjan puolustusministeri on myöntänyt Venäjän käyttävän aiempaa vahvempaa kieltä ulkopolitiikassaan, mutta vakuuttaa samalla uuden kylmän sodan olevan kaukana. Norjassa luotetaan rakentavan keskustelun ja yhteistyön voimaan Venäjä-kysymyksessä. Norjan Venäjä-suhteisiin vaikuttaa väistämättä sekin, että maiden välinen raja on samalla myös NATOn ja Venäjän raja. Länsimaiden ja Venäjän suhteet ovat viilentyneet selkeästi, eikä kehitys ole voinut olla vaikuttamatta myös naapurusten keskinäiseen asemaan. Norjan puolustuspoliittisen tutkimuslaitoksen (FFI) raportissa todetaan avoimesti Venäjän olevan sotilaallinen uhka. Vuonna 2007 Venäjä on kasvattanut sotilasmenojaan 25 miljardiin euroon, lisäystä viime vuoteen 23%. Välien viilenemisestä kertoo erityisesti Venäjän viimeaikainen päätös jäädyttää CFE-sopimus. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan vetäytyminen sopimuksesta saattaisi pahimmillaan johtaa uuteen kilpavarusteluun Naton ja Venäjän välillä. Sopimuksesta irtautuminen mahdollistaa Venäjälle kaluston ja miesten määrän lisäämisen Norjan vastaisella rajalla. Asiasta on Norjan lehdistössä keskusteltu puolihuolestuneeseen sävyyn. Osoituksena Venäjän uudesta asenteesta voidaan pitää viimeaikaisia Tupolev-hävittäjien tihentyneitä vierailuja Norjan ilmatilassa. Asiantuntijoiden mukaan se on suoraa seurausta Venäjän asevoimien taloudellisen tilan parantumisesta ja valmiustilan noususta. NATOn valmiussopimuksen mukaisesti Norjalla on aina kaksi täysin aseistettua hävittäjää täydessä lähtövalmiudessa Bodön lentotukikohdassa. 6 BARENTSIN ÖLJY JA KAASU Joidenkin arvioiden mukaan maailman arktiset alueet voivat pitää sisällään neljänneksen vielä löytämättömistä öljyvaroista. Nämä varannot saattavat olla suuruudeltaan jopa kuusi miljardia barrelia öljyä. Toistaiseksi vain Barentsinmeren eteläinen osa on öljyteollisuuden käytössä, mutta mielenkiinto pohjoisia osia kohtaan kasvaa jatkuvasti. Snöhvit Snöhvitin kaasukentän hyödyntämiseen tähtäävät rakennustyöt alkoivat vuonna Kaasu on tarkoitus kuljettaa kentältä putkia pitkin Hammerfestissä sijaitsevaan Melköyan laitokseen, josta se viedään nesteytyksen jälkeen Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen LNG laitos ja kaasun tuotannon on tarkoitus alkaa loppuvuodesta Snöhvitin kentän on havaittu sisältävän myös öljyä. Tiedon tultua ilmi Statoil ja muut omistajat päättivät olla hyödyntämättä sitä vedoten kannattamattomuuteen. Ammattiliitto Norsk Energi alkoi kuitenkin pai-
6 6 nokkaasti vaatia öljyn ottamista käyttöön. Statoil lupasi porata paikalle koereiän kartoittaakseen öljyvarannot. Ympäristönsuojelijat ovat vastustaneet projektia kiivaasti ja luvanneet tehdä kaiken voitavansa sen estämiseksi. Öljyä arvioitiin löytöhetkellä olevan kentän uumenissa yhteensä miljoonaa barrelia, mutta lisätutkimusten myötä arvio kasvoi 289 miljoonaan. Korkeat öljynhinnat ovat tehneet Snöhvitin öljytuotannon kannattavaksi ja Statoil onkin päättänyt hyödyntää varannot. Kentän kehittäminen avaa mahdollisuuksia kehittää samalla alueen infrastruktuuria yhdessä muiden kenttien lisenssinhaltijoiden kanssa. Alueella muita toimijoita ovat Eni (Goljat-kentällä) ja Hydro (Nuculan kentällä). Statoilissa uskotaan Snöhvitin kentän alkavan tuottaa voittoa kolmen käyttövuoden jälkeen. Kentän kehittäminen on kärsinyt useista viivytyksistä ja kasvavista kuluista. Vuotuisten tuottojen odotetaan nousevan 2,5 miljardiin dollariin. Projektiin on investoitu tähän mennessä noin 58 miljardia kruunua. Goljat Goljatin kenttä löydettiin vuonna 2000 ja se sijaitsee 50 kilometriä kaakkoon Snöhvitiltä ja 85 kilometriä luoteeseen Hammerfestistä. Meren syvyys kentällä on noin 380 metriä. Kentän uskotaan sisältävän öljyä 250 miljoonaa barrelia. Goljatin tuotannon pitäisi alkaa viimeistään vuonna Sen lisenssin omistavat yhdessä Eni, Statoil ja DNO (65 %, 20 %, 15 %). Eni toimii kentän operaattorina. Goljatin kentän kehittämistä pidetään hyvin lupaavana projektina. Suoritettujen koeporausten perusteella kyseessä näyttää olevan huomattava löydös. Investointien odotetaan ylittävän 20 miljardia kruunua, mikä tekee projektista yhden merkittävimmistä hankkeista Norjan mannerjalustalla. Shtokman Shtokmanin kentän kehittäminen on ollut esillä jo 80- luvulta lähtien. Syksyllä 2006 oltiin Norjassakin toiveikkaita. Gazpromin oli tarkoitus valita esikarsituista ehdokkaista itselleen kumppanit, joiden kanssa lähteä kehittämään jättimäistä kenttää. Kaikkien yllätykseksi Gazprom kuitenkin hylkäsi kaikki ehdokkaat. Keväällä 2007 neuvottelut alkoivat uudelleen. Erona aikaisempaan oli se, että Gazprom ei enää tarjoa osuuksia itse kentästä, vaan ulkomaisten partnereiden on tyytyminen osuuksiin operaattoriyhtiössä. Heinäkuussa Gazprom ilmoitti ottavansa ranskalaisen Totalin mukaan projektiin neljänneksen osuudella. On todennäköistä että Gazprom ottaa vielä kolmannen osapuolen mukaan massiiviseen hankkeeseen. Ehdokkaiden joukossa on myös norjalainen Statoilin ja Norsk Hydron fuusion tulos StatoilHydro. Shtokmanin kentän arvioidaan sisältävän yli 3,2 biljoonaa kuutiota maakaasua. Norjan pohjoisosissa projektin alkua on odotettu kuin kuuta nousevaa. Norjalaiset yritykset haluaisivat mukaan projektiin, jonka Murmanskin uudelleenjärjestelyjen kanssa uskotaan tarjoavan lähes rajattomat mahdollisuudet paikalliselle teollisuudelle. Hydron uudet löydökset Norjalainen Hydro on raportoinut tehneensä varman öljy- ja kaasulöydön Nucula-nimiseltä kentältä. Yhtiötä lähellä oleva lähde on todennut löydön olevan hyvin todennäköisesti kaupallistettavissa. Lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä voidaan vetää. Mikäli löytö todetaan tuottavaksi, voidaan sitä pitää koko alueen kannalta erittäin merkittävänä. Nucula on hyvin lähellä sekä Snöhvitiä ja Goljatia. Nucula sijaitsee vain 44 kilometrin päässä rannikosta ja se on lähin kohde, jota yhtiöiden on koskaan annettu porata. Hydro on jo nyt investoinut ennätykselliset 7,5 miljoonaa euroa ylimääräisiin ympäristönsuojelutoimiin. Hydron toiveissa on löytää lähitulevaisuudessa hiilivetyjä myös Obelix-nimiseltä kentältä. Yhtiö teki alustavia porauksia alueella jo vuonna 2005, mutta silloin öljyä löytyi vain hyvin vähäisiä määriä. Nyt etsinnät halutaan aloittaa uudelleen. Kenttä sijaitsee Lopparyggen -nimisellä geologisella alueella, jota ei vuosituhannen alkupuolella pidetty kaupallisesti kiinnostavana. Hydro arvioi vielä vuoden 2005 tutkimusten tuloksia eikä halua vetää lopullisia johtopäätöksiä. Hydrolla on Obelixin ja Nuculan lisäksi suunnitelmissa monia muita porausprojekteja pohjoisessa. Lähiaikoina on tarkoitus porata ainakin Snöhettan, Isbjörnin ja Areniaran kohteet.
7 7 7 YMPÄRISTÖ Norjan ja Venäjän ympäristöasiat ovat lähes päinvastaisissa tiloissa. Norja on tekemässä itsestään ilmastonmuutoksen torjumisen mallioppilasta tavoittelemalla kunnianhimoisia päästöleikkauksia, kun taas Venäjä on uppoamassa yhä syvemmälle Neuvostoliitolta perittyihin ongelmiin. Norjan ja Venäjän yhteinen raja pohjoisessa tarkoittaa, etteivät norjalaiset voi sulkea silmiään Venäjän ympäristöpolitiikalta. Norja, kuten Suomikin, on ottanut aktiivisemman otteen Venäjän ympäristöasioissa ja tarjonnut naapurilleen apuaan niin rahallisesti kuin neuvojen muodossa. Venäjän ympäristön kriittisen tilan laajuus on vihdoin saamassa ansaitsemansa huomion myös kotimaassaan. Arvioiden mukaan 15 % Venäjän alueesta on ekologisessa kriisissä. Presidentti Putin on kehottanut hallitusta ryhtymään pikaisiin toimiin ja ottamaan ympäristöpolitiikan keskeisempään osaan venäläistä politiikkaa. Kehitettävää on erityisesti ympäristölainsäädännössä. kieltämällä öljylämmitysjärjestelmät uusissa taloissa vuodesta 2009 alkaen ja tukemalla siirtymistä öljystä uusiutuvaan energiaan vanhojen talojen lämmityksessä. kasvattamalla energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisen rahaston pääomaa 10 miljardiin kruunuun vuoteen 2012 mennessä. ryhtymällä koordinoituihin toimenpiteisiin bioenergian tuotannon lisäämiseksi jopa 14 TWh:iin. aloittamalla merituuliturbiinien kehittämisohjelma. Ohjelma pyrkii kehittämään saasteettomia energiajärjestelmiä erityisesti Norjan mannerjalustalla. parantamalla julkista liikennettä ja raideliikennettä. Ydinjätettä rajan takana Andrejevanlahti on Venäjän laivaston ydinjätteen varastointipaikka ja se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Norjan rajasta. Alueella arvioidaan olevan varastoituna uraanipolttoaine-elementtiä ja kuutiota kiinteää ja nestemäistä ydinjätettä. Jäte on sijoitettu varastotankkeihin, jotka ovat ajan myötä rapautuneet. Muutettavaa on myös asenteissa ja hallinnonkin tulee katsoa itseään peilistä. Esimerkiksi Arkangelin alueen budjetissa oli ympäristön suojeluun korvamerkittyä rahaa vuonna 2003 yhteensä 33 miljoonaa ruplaa, mutta alle puoli prosenttia (1,5 miljoonaa ruplaa) määrärahasta päätyi oikeaan tarkoitukseen. Kuumin peruna Norjan ja Venäjän välisissä ympäristöasioissa on Barentsinmeren tila. Uusien öljy- ja kaasuprojektien alkaessa meren suojelua on syytäkin miettiä tarkemmin, sillä Arktika on erityisen haavoittuva. Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäämassojen sulaminen on viime vuosikymmeninä kiihtynyt hälyttävästi ja pohjoisen pallonpuoliskon olojen odotetaan lähivuosina muuttuvan radikaalisti. Norjan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet Norjan hallitus julkaisi kantansa ilmastopolitiikkaan kesäkuussa Kantavana ajatuksena on päästöjen alentaminen Kioton sopimuksen vaatimuksia nopeammin. Suunnitelmien mukaan Norja on hiilineutraali maa vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan fossiilisten polttoaineiden synnyttämien päästöjen kompensointia käytännöillä, jotka poistavat tai eristävät hiiltä ilmakehästä tai vaihtoehtoisen energian käytöllä (tuottaen kuitenkin saman määrän energiaa). Kannanotto sisältää ehdotuksia uusista toimintamalleista, jotka on suunnattu erityisesti eniten kasvihuonekaasuja tuottaville sektoreille kuten öljy- ja kaasualalle sekä kuljetus- ja liikennesektorille. Norjan hallituksen mukaan tavoite on saavutettavissa muun muassa seuraavien toimien avulla: kieltämällä biohajoavien roskien maakaatopaikat vuodesta 2009 alkaen. Arktinen ilmasto ja huono kunnossapito ovat tehneet tehtävänsä Andrejevassa ja ydinonnettomuuden uhka on todellinen. Hallitsemattoman ketjureaktion sattuessa koko Pohjois-Eurooppa on vaarassa. Samankaltaisia varastopaikkoja on Venäjällä ainakin Shukutovon niemimaalla Vladivostokin lähellä. Viime aikoina laitos on pysynyt tanakasti otsikoissa ja keskusteluissa, sillä venäläisten omat asiantuntijat ovat antaneet lausunnon, jonka mukaan Andrejeva voi räjähtää ilmaan minä hetkenä hyvänsä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan paikalla seisovat uraanipolttoaine-elementit piti siirtää muualle vuoteen 2013 mennessä, mutta Murmanskin kuvernööri on sittemmin luvannut norjalaisille vaarallisten aineiden olevan tiessään vuoteen 2010 mennessä. Norja aikoo rahoittaa elementtien turvallista siirtoa. Jälkien siivoamiseen ennustetaan kuluvan 9 miljoonaa Norjan kruunua eikä venäläisten uskota selviytyvän urakasta ilman apua. Norja on avustanut ydinjätteen asiallista tuhoamista jo miljoonilla kruunuilla ja toivoo Venäjän tulevaisuudessa ottavan itse enemmän vastuuta. Uuden ydinvoimalan rakentaminen Kuolan niemimaalle on peruuntunut. Venäläisen alumiinijätin SUALin
8 8 aikeet uudesta voimalasta kariutuivat liian korkeisiin kustannuksiin. SUAL on rakentamassa uutta alumiinitehdasta Murmanskin alueelle ja lisäsähkön tarve on valtava. Alun perin uuden voimalan olisi pitänyt olla toiminnassa Ympäristöjärjestöt kritisoivat uuden ydinvoimalan rakentamista voimakkaasti. Suunnitelmien peruuntuminen on otettu tyytyväisenä vastaan. Viimeistä sanaa voimalan rakentamisesta ei tosin ole vielä sanottu ja saattaa olla, että uusi energiamylly nousee alueelle myöhemmin. 8 KALASTUS Troolarilaivasto Merkittävä määrä venäläisiä aluksia operoi nykyään Norjan satamista. Pelkästään Kirkenesin sataman venäläistroolareilla työskentelee yli tuhat merimiestä. Alukset ostavat erilaisia palveluita 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Troolarit ajoi pois Murmanskista kalasataman vuoden takainen yhtiöittäminen, joka pahensi niiden jo ennestään vaikeaa tilannetta. Byrokratia ja kalliit taksat kävivät kestämättömiksi, joten ne lähtivät etsimään sujuvampaa ja edullisempaa palvelua muualta. Ja sille tielle jäivät. Murmanskissa haluttaisiin nyt laivasto takaisin kotiin. Uskoen yksityistämisen parantavan tilannetta, valtio suunnittelee kalasataman myyntiä. Norjalaisia Murmanskin mahdollinen uusi nousu huolestuttaa, mutta venäläiset asiantuntijat eivät usko troolarilaivaston kotiuttamisen olevan helppoa. Pelkkä kaipaava kutsu ei tuo niitä takaisin, sillä venäläinen byrokratia on sitkeässä kuin purkka pulpetin pohjassa ja asioiden hoito on edelleen yhtä jäykkää kuin laivojen lähtiessä. Federaation kalastuspalvelu aikoo perustaa 19 uutta alueellista johtoyksikköä kalastuksen valvontaan. Yksi näistä tulee Muurmanniin ja sen nimeksi tulee "Barentsin- ja Vienanmeren alueellinen kalastusvirasto". Uuden organisaation uskotaan alueellisuutensa takia palvelevan alaa tehokkaammin. Myös Murmanskin kalasatama alistetaan uudelle organisaatiolle. Troolarilaivaston paluuseen saattaa vaikuttaa myös se, tuoko uusi virasto tullessaan todellista joustoa vai lisääkö se entisestään kitkaa huonosti pyörivissä rattaissa. Osaa troolareista ei kaivata Murmanskissaan. Kirkenesin satamassa on aavealuksia hylättyjä ja ruosteisia troolareita, joiden määrä on kasvussa. Useimpien alusten omistajat toki toimivat asiallisesti ja maksavat sataman palveluista - kuten laiturissa seisomisesta. Pieniä operoijia on kuitenkin sortunut kiintiötaistelussa isompiensa jalkoihin ja sen seurauksena niille ei löydy enää omistajia, ei miehistöä eikä tietysti rahaakaan. Ne on hylätty satamaan jatkamaan ruostumista, mikä tietysti huolettaa paikallista väestöä ja ympäristöihmisiä. Huippuvuorten kalastuskiista Venäjä ja Norja käyvät jatkuvaa kädenvääntöä siitä kuka Huippuvuorten ympäristössä saa kalastaa, kuinka paljon ja kuka tilannetta ylipäätään on oikeutettu valvomaan. Vuosien välisenä aikana Norjan rannikkovartiosto on antanut yli tuhat varoitusta venäläisille troolareille. Ne ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville ja nyt Norjan kalateollisuus vaatii tehostettuja toimia salakalastuksen lopettamiseksi. Suojelualue perustettiin Norjassa 1917, mutta Huippuvuorten vesillä kalastaa kuitenkin aluksia, joiden kotimaa ei ole tunnustanut Norjan suvereniteettia alueella kuten esimerkiksi venäläiset. Niinpä troolareiden omistajat kieltäytyvät raportoimasta Norjalle saaliitaan. Kalastajat Murmanskissa ja Arkangelissa sanovat Norjan ottaneen heidät silmätikuiksi ja että maan valvontaviranomaiset kohtelevat heitä huonosti. He uskovat jopa Norjan rannikkovartioston hakevan yhteenottoja ilman syytä ja tietoisesti pidättävän troolarin aina Venäjän ja Norjan välisistä kalastussuhteista kertovien uutisten edellä. Salakalastus Vaikka venäläistroolareiden salakalastus Barentsinmerellä näyttää olevan jonkin verran laskussa, turskaa uskotaan nousevan silti 56 % yli kiintiöiden. Arvioiden mukaan Venäjä ylitti viime vuonna kiintiönsä tonnilla. Pudotusta edellisen vuoden ylitykseen oli tonnia. Salakalastusta lienee hillinnyt Norjan, EU:n ja Venäjän lisääntynyt huomio sitä kohtaan. Pohjois-Venäjän kalateollisuusliitto haluaisi tavata Norjan kalateollisuuden edustajia. Alustavalla asialistalla ovat ainakin tiedonvaihdon ja koordinoidun yhteistyön lisääminen, määräys- ja säädöstiedotuksen lisääminen sekä kalojen tuotantokontrollin parantaminen. Venäläiset haluavat myös tiedotuksen lisäystä Norjan satamissa vieraileville troolareille ja kuljetusaluksille. Myös mahdollisuus saada Norjan teollisuudelta kalastusvälineistöä leasing-periaatteella kiinnostaa. Luvattomasti saalistetun kalan tuonnista Euroopan satamiin on tullut todellinen ongelma. Tästä aiotaan päästä eroon uusilla kontrollisäännöillä, jotka kohdistetaan kalasatamiin saapuviin aluksiin. Tulevaisuudessa sekä aluksen kotimaan että saalista vastaanottavan maan on taattava saaliin laillisuus. Satamat molemmissa päissä joutuvat tarkastamaan jokaisen aluksen. Norjan kalastusministeri pitää uutta järjestelmää vedenpitävänä ja sanoo sen saattavan olla jopa läpimurto salakalastuksen lopettamisessa (avustavan toimit-
9 9 tajan huomautus: paitsi jos lähtö- ja paluusatama on sama ja voitelu toimii). Viranomaisten höynäyttämiseksi nähdään melkoisesti vaivaa ja kaikenlaisia juonikkaita jallituksia on otettu käyttöön. Esimerkki 1: Ei kaksin- vaan kolminkertainen kirjanpito. Portugalilaiselle troolari Lutadorille tehtiin rutiinitarkastus, jonka yhteydessä viranomaiset löysivät kolme erilaista saaliskirjanpitoa. Yksi oli todellinen kirjanpito, toinen oli väärennetty saalismäärien pienentämiseksi ja kolmas oli väärennettyjen lukujen seurantaa varten laadittu ikioma kirjanpito. Norjan tutkimusalukset taas Barentsinmerelle Vaikka norjalaiset merentutkijat tekevät säännöllistä yhteistyötä venäläisten kollegojensa kanssa, heidän pyyntönsä päästä työskentelemään Venäjän vesialueille Barentsinmerellä on viime vuosina toistuvasti evätty. Muurmannin ylin kalastusviranomainen, Vjatsheslav Zilanov on ilmaissut toiveenaan, että Norjan tutkimusalukset pääsisivät takaisin. Hänen mielestään pääsy vesille tulisi antaa samoilla ehdoilla norjalaisille kuin venäläisillekin. Zilanov sanoi olevansa asiassa eri mieltä Venäjän virallisen politiikan kanssa ja jakavansa asiassa norjalaisten tutkijoiden huolen. Esimerkki 2: sydäntalvella Kirkenesin satamasta lähti merelle troolari "Rybak Karelii". Se seilasi kolme kaamoskuukautta Barentsinmerellä saamatta sintin sinttiä. Kun se maaliskuussa palasi, sillä ei ollut enää edes trooliaan ja aluksen nimikin oli vaihtunut. Siitä oli talven aikana tullut "Nemanskii". Kapteenia ilmeisesti vaivasi äkillinen muistinmenetys, sillä hän ei pystynyt kertomaan viranomaisille, mitä troolari teki merellä kolme kuukautta. Norjan poliisi ja rannikkovartiosto uskoivat, että kalastuksessa käytettävä välineistö kipattiin mereen myöhemmin tapahtuvaa noutoa odottamaan. Miksi nimi vaihdettiin? Mihin joutui kalastusvälineistö? Norjalaiset pyysivät Venäjän viranomaisia tutkimaan asiaa, koska oletettu rikos oli tapahtunut Venäjän aluevesillä. Norjan kalanvienti voimissaan Venäjän asettamista tuontirajoituksista huolimatta Norjan kalanvienti on kasvanut. Ennen kuin kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes oli täyttynyt, venäläiset olivat syöneet norjalaista tuontikalaa jo 80,2 miljoonan euron edestä. Suurten lähimarkkinoiden vuoksi Norjan kalanviejille näyttää olevan tulossa ennätysvuosi. Norjan merentutkimuslaitoksen mukaan Etelä-Norjan turskakanta tulee putoamaan huomattavasti. Meriveden lämpötilan noustessa kalat muuttavat pohjoiseen ja Etelä-Norjan kalatalous joutuu suurten haasteiden eteen. Pohjoisen rannikolle turskan muutto tuo uusia mahdollisuuksia ja kalateollisuus tekee sen mukaisia päätöksiä jo nyt. Etsiessään uudelle tehtaalleen sijoituspaikkaa, Fjorlaks-yhtiö päätyi valitsemaan Tufjordenin Finnmarkissa. Päätökseen vaikutti nimenomaan vesien lämpeneminen ja sen vaikutukset kalojen muuttoliikkeeseen.
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotOSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA
OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),
LisätiedotKotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009
Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotPohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen
LisätiedotKalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen
Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotPositiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa
Venäläisten matkailu Suomeen toukokuu Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui toukokuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan rekkakuskit
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotLogistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotGrant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa
Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Ranskan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT
LisätiedotYhtiökokous 19.4.2011
Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon
LisätiedotSt1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030
St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 St1, Mika Aho 1 30% velvoitetta ei pidä lukita EU säädöstö auki
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotTiedote maalausaikaneuvotteluista
Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotMarco Valli, Laura Agea, Fabio Massimo Castaldo, Eleonora Evi EFDD-ryhmän puolesta
26.3.2019 A8-0182/21 21 3 kohta 3. hyväksyy puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisissä sovitteluissa 19. maaliskuuta 2019 saavutetun yhteisymmärryksen, jonka mukaan määrärahoja lisätään vuoden 2019
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum
Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien
LisätiedotMiten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi
Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009
LisätiedotLähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki
BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut
LisätiedotAluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle
Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle Tapio Keskinen, Luke Timo Ruokonen, JY KL 13 Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen Kalavarojen kestävän
LisätiedotTerveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa
Terveysturismin markkinat Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa Venäläisten matkailu Suomeen VENÄLÄISTEN MATKUSTUS SUOMEEN JATKOI KASVUAAN
LisätiedotYhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013
Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotKolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010
Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen
Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku
Lisätiedot15295/14 HG/phk DGB 3. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2014 (OR. en) 15295/14. Toimielinten välinen asia: 2014/0295 (NLE) PECHE 526
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0295 (NLE) 15295/14 PECHE 526 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS LIS-kalastuksen
LisätiedotVF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV)
VF VALTIOLLINEN KALASTUSKOMITEA BARENTS BELOMORIN ALUELLINEN VIRASTO (BBAV) BBAV-n valutuksen toteuttamisen peruste Vesi bioresurssien (VBR) uudistamisen ja niiden elinolosuhteiden säilyttämisen valvonnassa
LisätiedotSähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua
Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotKamux puolivuosiesitys
Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotPuolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja
Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat
LisätiedotNäkymiä maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta
Näkymiä maailmantaloudesta ja kauppapolitiikasta Elinkeinoelämän Foorumi Kouvolassa 31.10.2018 Janica Ylikarjula Protektionismin kasvu huolestuttaa Protektionismin harmaa alue kasvaa Vaikea tunnistaa,
LisätiedotNorjalaiset katkaravut. Pandalus borealis
Norjalaiset katkaravut Pandalus borealis Norjalainen aarre Puhdas kylmä merivesi ja Pohjoisen jäämeren hyinen ilmasto tuottavat maailman parhaat katkaravut. Herkkuja luonnosta Norjalaiset katkaravut elävät
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
Lisätiedot*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta
11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotTalousjohtajabarometri I/2016 Kevät 2016
Talousjohtajabarometri I/2016 Kevät 2016 27.6.2016 Talousjohtajabarometrin taustaa Talousjohtajabarometrin rakenne Kansantalouden näkymät Yrityksen talousnäkymät Ajankohtaisteema: Yhteiskuntasopimus Talousjohtajabarometri
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotKaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa
Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,
LisätiedotYleisten apurahojen hakuohjeet
Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden
LisätiedotGlobal Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15
Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.6.2018 COM(2018) 453 final 2018/0239 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS sääntelemättömän aavan meren kalastuksen ehkäisemiseksi Pohjoisen jäämeren keskiosassa tehdyn sopimuksen
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotTEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen
TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotPositiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa
Venäläisten matkailu Suomeen huhtikuu 6.5. Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui huhtikuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotEdellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotVenäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
LisätiedotTiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012
Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?
LisätiedotNumerologiaa yksinkertaisille
1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,
LisätiedotPUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotLokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun
Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin
LisätiedotGTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät
GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,
LisätiedotReaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla
Reaalioptioden käsitteen esittely yksinkertaisen esimerkin avulla Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Esitelmän sisältö Investointien peruuttamattomuuden vaikutus investointipäätökseen Investointimahdollisuuksien
LisätiedotEkologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset
Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää
LisätiedotOsallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa
Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotMitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011
Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional
LisätiedotElinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen
Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
Lisätiedot