Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa?"

Transkriptio

1 MAAPALLO POTILAANA Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? E roosio, kasteluveden niukkuus, ympäristön pilaantuminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen ovat jo nyt ruoan tuotantoa rajoittavia tekijöitä. Geenitekniikasta on turha lähitulevaisuudessa odottaa ratkaisua nälkäongelmaan. Ihminen ei kuitenkaan vielä ole hävinnyt kilpajuoksua väestönkasvun kanssa. Kaikkialla, missä pienviljelijöille on annettu mahdollisuuksia, he ovat pystyneet tuottamaan lisää ruokaa. Köyhien viljelijöiden on saatava alueensa maan ja metsän omistus- tai käyttöoikeus. Heidän mahdollisuuksiaan saada käyttöönsä tuottoisampia lajikkeita ja rotuja, parempia työkaluja ja edullisia lainoja on voimakkaasti tuettava. Kalojen, äyriäisten ym.»vesiviljely» voidaan moninkertaistaa, kunhan saasteongelmat pidetään kurissa. Ruoan tuotannon lisääminen kehitysmaissa ekologisemmin keinoin ei tule olemaan helppoa, muttei se myöskään ole niin mahdotonta kuin tuomiopäivän profeetat väittävät. Joka toinen vuosi Malthus julistetaan kuolleeksi ja joka toinen hän nousee pirteänä haudastaan todistamaan, ettei ruoan tuotanto pysy väestönkasvun vauhdissa. YK:n maatalousjärjestön FAO:n arvion mukaan yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää (FAO 1996). YK:n kehitysohjelman mukaan 1.3 miljardia ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella (UNDP 1997). Kolmannes kehitysmaiden lapsista on aliravittuja (UNICEF 1996). Aliravitsemuksella on myös ratkaiseva osuus yli puolessa alle viisivuotiaiden lasten kuolemantapauksista. Heikoin tilanne on Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Tätä nykyä väestö kasvaa kolme kertaa nopeammin kuin viljantuotanto. Vedoten maailman viljantuotannon kasvun hidastumiseen 1980-luvun keskivaiheen jälkeen Duodecim 113: ,

2 K u v a 1. Äidinmaito on paras ravinto. Edelleen kolmannes kehitysmaiden lapsista on aliravittuja. Pahin tilanne on Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Kuva:. 2382

3 Tuotanto, milj. tonnia MAAILMA Todellinen Ennustettu Kehitysmaat Läntiset teollisuusmaat Itä-Eurooppa ja ent. Neuvostoliitto K u v a 2. Todellinen ja ennustettu viljantuotanto maailmassa (FAO 1996). Worldwatch-instituutti (Brown ja Kane 1994) on esittänyt erittäin synkkiä ennusteita maapallon mahdollisuuksista ruokkia kasvavaa väestöä. FAO (1996) suhtautuu optimistisemmin mahdollisuuksiin ja arvioi, että vuoteen 2015 mennessä nälkäisten määrä voitaisiin puolittaa. Vajaan 40 vuoden aikana maapallo on menettänyt viidenneksen ruokamullastaan ja kolmanneksen metsäpeitteestään samaan aikaan, kun kahdeksasosa peltopinta-alasta on muuttunut aavikoksi (Norse 1992, World Resources Institute ). Valtameretkään eivät vastoin aiempia olettamuksia näytä olevan ehtymättömiä proteiinin lähteitä. FAO:n (1996) mukaan jopa 70 % parhaista kalanpyyntialueista on jo niin ryöstökalastettuja, että ne ovat ehtyneet tai hyvää vauhtia ehtymässä. Ympäristöuhat Erityisen huolestuttavina pidän kasvavia ympäristöongelmia. FAO (1996) arvioi, että ainakin 25 % peltoalasta on jo köyhtynyt viljelykelvottomaksi. Huolestuttavaa on myös se, etteivät lisääntynyt lannoitus ja keinokastelu teollisuusmaissa ja eräissä osissa Aasiaa ole saaneet viljan hehtaarisatoja suurenemaan (Norse 1992, Brown ja Kane 1994). Alkavatko biologiset katot tulla vastaan? Koska käytännössä kaikki viljelykelpoinen maa on jo käytössä Aasiassa ja väestömäärä kasvaa kasvamistaan, on ruoan tuotannon riittävä lisääminen vaikeata (Swaminathan 1991). Myös Afrikan ruokahuolto on huolestuttavaa. Siellä ruoantuotanto henkeä kohden on itse asiassa ollut vähenemään päin viimeisten 20 vuoden ajan (FAO 1996). Pitkällä aikavälillä voidaan arvioida kasvihuoneilmiön ehkä vähentävän ruoan tuotantoa monilla tärkeimmillä viljelyalueilla jopa % (Norse 1992, Brown ja Kane 1994). Lisääntyneen ultraviolettisätelyn vaikutukset voidaan havaita jo nyt soijapavuis- Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2383

4 sa ja meren leväorganismeissa. Biotekniikasta on turha odottaa lähitulevaisuudessa pelastusta nälkäongelmaan (World Resources Institute , FAO 1996). Vaikka sen avulla on voitu lisätä kasvien luonnollista vastustuskykyä ja perinnöllistä vaihtelua, bioktekniikka ei toistaiseksi ole pystynyt kuin pienessä määrin lunastamaan siihen asetettuja toiveita. Sen käyttöön liittyy myös varteenotettavia riskejä esimerkiksi torjuntaaineresistenssin siirtyessä viljakasveilta rikkaruohoihin (World Resources Institute ). Lisäksi geenitekniikka on valjastettu pääasiassa teollisuusmaiden kaupallisten etujen edistämiseen. Biotekniikan keinoin ei kehitysmaiden tärkeimpiä ruokakasveja pystytä parantamaan vielä pitkään aikaan. On myös tarjolla vaara, että manipuloidut kaupalliset, suppeamman perinnöllisen vaihtelun omaavat lajikkeet syrjäyttävät pienviljelijöiden monipuolisempia paikallisia lajikkeita. Jo nyt on käynyt niin, että esimerkiksi Zimbabwessa on viljelyksessä enää kaksi maissilajiketta ja Filippiineillä vain kaksi riisilajiketta. Köyhyyden ja nälän noidankehä Teoreettisesti on tietenkin mahdollista raivata lisää suuria viljelyalueita kehitysmaihin. Mutta se tarkoittaa käytännössä sitä, että 7 8 tonnin riisisadon tuottava aasialainen peltomaa korvataan latinalaisamerikkalaisella jättömaalla, joka tuottaa 2 3 tonnin hehtaarisadon hirssiä tai maissia (Bongaarts 1994, Brown ja Kane 1994). Se ei siis ole kestävä ratkaisu. FAO:n (1996) varovaisen laskelman mukaan nykyistä peltopintaalaa voidaan lisätä ehkä vain %. Avainkysymys koko maapallon kannalta on, kuinka hyvin kiinalaiset onnistuvat T a u l u k k o 1.»Neljän suuren» viljan tuotannon ja kulutuksen erotus (Brown ja Kane 1994). pysäyttämään eroosion ja suurentamaan hehtaarisatojaan. Mielipiteet tästä jakautuvat jyrkästi kahtia, ja Worldwatch-instituutti (Brown 1995) on ottanut tuomiopäivän profeetan roolin. Toisaalta ei ole myöskään syytä aliarvioida kiinalaisten pienviljelijöiden Maa Tuotanto kulutus milj. tonnia Yhdysvallat Kiina Intia Ent. Neuvostoliitto 1 25 Yhteensä Koko maailman vajaus v on 500 miljoonaa tonnia. T a u l u k k o 2. Kiinan ruoantuotanto (kirjoittaja kerännyt useista lähteistä). Kielteistä Eroosio, suolaantuminen, saasteet ym. vähentävät ruoan tuotantoa Vesipula rajoittaa ruoan tuotantoa Teollistuminen»syö» peltoalaa Väestönkasvu jatkuu peltoa/henkilö vähemmän Elintason nousun myötä enemmän viljaa kotieläimille Myönteistä Ruoan tuotantoa pystytty lisäämään paljon Metsitys, pengerrys, ekologinen viljely yleistymässä Maan- ja vedenkäyttö suunnitelmallista Maatalouden tutkimus- ja kehitystoiminta tehostuu ja perhesuunnittelu edistyy Menetettyjen alueiden uudelleenvaltaus aloitettu 2384

5 Tekijät Väestön kasvu Maatalouden modernisointi suuren potentiaalin alueilla Epätasainen maanjako Takana oleva ongelma Maatalousväestö, jolla heikot mahdollisuudet saada tuottavaa maata Ympäristöstressi, esim. Muutto kaupunkiin Mexico City Lagos Bombay Maaseudun taantuma kuivilla alueilla Sahelin alue Koillis-Brasilia Jyrkkien rinteiden runsaampi hyödyntäminen Himalaja Keski-Amerikka Paineet rajametsäalueiden hyödyntämiseen Amazonas Indonesian ulkosaaristo Länsi-Afrikka Odotettavissa olevat ekologiset seuraukset Asutus herkillä alueilla Puhtaan veden ja sanitaation puute Kuivuus pahenee Aavikoituminen kiihtyy Kasvipeite tuhoutuu Kasvipeite tuhoutuu vedenjuoksutusalueilla Eroosio Suuri metsänhävikki Maaperän hedelmällisyys kärsii Biologinen monimuotoisuus uhattu Kasvihuoneilmiö voimistuu Uhat köyhien hyvinvoinnille Saasteista ja kemikaaleista johtuvat sairaudet Polttopuun puute Maan tuottavuuden väheneminen Tuottavuuden väheneminen Polttopuun puute Tulvia ja liejuuntumista Maan tuottavuuden väheneminen Metsätuotannon menetykset Trooppiset sairaudet K u v a 3. Köyhyys, ruoantuotanto ja ympäristöyhteys (Leonard ym. 1989). mahdollisuuksia tuottaa markkinoille lisää ruokaa (Bongaarts 1994, World Resources Institute ). Kiina on 46 viime vuoden aikana pystynyt lisäämään vuotuista ruoantuotantoaan keskimäärin 3 %. Koska väestönkasvu on selvästi hidastunut, riittää nyt yhden prosentin vuosittainen lisäys. On myös huomattava, että noin 300 miljoonaa kehitysmaiden köyhintä ihmistä elää alueilla, joilla on erinomaiset viljelymahdollisuudet (Leonard ym. 1989). Vaatimattomatkin investoinnit toisivat pienviljelijöille helposti kaksin-kolminkertaiset hehtaarisadot (Swaminathan 1991, Reijntjes ym. 1994). Sitä paitsi varsinkin Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on nykyään suuria peltoalueita vajaakäytössä (FAO 1996). Köyhyys, väestönkasvu, nälkä ja ympäristötuhot liittyvät toisiinsa (Leonard ym. 1989, SIDA 1991). Jos haluamme kitkeä nälän pois, meidän on tartuttava sen perussyihin. Pahimmat ympäristö- ja nälkäkatastrofit ovat tapahtuneet maapallon ekologisesti herkimmillä alueilla. Näitä alueita ovat esimerkiksi Afrikan Sahel, Kaakkois-Brasilia, Haiti, Nepal ja Bangladesh. Trooppista metsää menetetään vuosittain miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa Suomen metsäpinta-alaa (World Resources Institute , FAO 1996). Seurauksena on katastrofaalinen maan kuluminen, heikentynyt vesihuolto, epävarmempi ruoantuotanto ja arvokkaiden eläin- ja kasvilajien katoaminen. Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2385

6 Vesipula ja maattomuus Kiinassa ja 80 muussa kehitysmaassa vallitsee vesipula (World Resources Institute , FAO 1996). Vesi on kerta kaikkiaan»kortilla», ja sitä on käytettävä huomattavasti nykyistä säästeliäämmin kasteluun. Myös hedelmälliset suistomaat ja rannikkoseudut, joilla kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä asuu, kamppailevat pahenevien ongelmien kanssa (SIDA 1991). Eroosio, puhdistamattomat jätevedet, torjunta-aineet jne. uhkaavat yhä vakavammin ruoan tuotantoa niin maalla kuin merelläkin. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä tulisi kontrolloida. Metsätuho olisi estettävä. Köyhyys ja maattomuus ajavat pienviljelijät tuhoamaan arvokkaita laidun- ja metsämaita, jotka he muuttavat pelloksi (Leonard ym. 1989, SIDA 1991, FAO 1996). Latinalaisessa Amerikassa jopa % perheistä on kokonaan tai osittain maattomia. Maareformien tarve on huutava, mutta vain harva kehitysmaa on uskaltanut ryhtyä radikaaleihin toimiin. Köyhyyden, nälänhädän ja ympäristötuhojen noidankehän pysäyttämiseksi tarvitaan laajamittaisia muutoksia. Ehkä kaikkein tärkeintä on, että päättäjät antaisivat maa- ja metsätaloudelle enemmän arvoa. Poliitikkojen tulisi nähdä monimuotoisesti harjoitettu pienviljely ekologisena henkivakuutuksena. On arvioitu (FAO 1996), että kehitysmaissa metsien, maaperän ja rannikkoseutujen suojeleminen maksaisi noin 32 miljardia K u v a 4. Naisten tukeminen on avainasemassa ruoantuotannon lisäämisessä. Naiset tarvitsevat parempia työkaluja ja lajikkeita, koulutusta ja edullisia pienlainoja. (Kuva: ) 2386

7 dollaria vuodessa eli murto-osan siitä, mitä menetyksiä niiden tuhoutumisesta aiheutuu. Yksinomaan eroosio aiheuttaa vuosittain noin 50 miljardin dollarin menetykset. Yhtä tärkeää on sijoittaa huomattavasti enemmän tutkimus- ja neuvontatoimintaan (Swaminathan 1991, FAO 1996). On vaikeaa uskoa, että tuotantoa voitaisiin lisätä ekologisesti kestävällä tavalla ilman paikallisiin olosuhteisiin sovellettua tutkimustoimintaa. Kehitysmaiden viljelijöille olisi turvattava oikeudet omiin geeniresursseihinsa sitovin kansainvälisin sopimuksin. Tehokkaita maatalouden neuvontapalveluita olisi kehitettävä ottaen huomioon naisten erityistarpeet (Swaminathan 1991, Reijntjes ym. 1994). Parhailla viljelyalueilla ja kaikkialla, missä peltomaasta on puutetta, tulisi pyrkiä mahdollisimman intensiiviseen viljelyyn. Olisi käytettävä sekä orgaanisia että kemiallisia lannoitteita. Maaperän hedelmällisyydestä on silti pidettävä hyvää huolta. Paikallisten asukkaiden varsinkin naisten olisi saatava edes käyttöoikeus oman alueensa maahan ja muihinkin luonnonresursseihin (SIDA 1991, FAO 1996). Nykyisin kehitysmaiden naisten omistuksessa on keskimäärin vain 2 % peltoalasta (FAO 1996). Naisten käyttöön on saatava edullisia pienlainoja. Kaikille maattomille tulisi antaa ainakin sen verran maata, että he pystyisivät tuottamaan edes osan ruoastaan. Metsiin kohdistuvia paineita on varsinkin kuivemmilla alueilla torjuttava (Leonard ym. 1989, SIDA 1991) parantamalla viljan satotasoa, edistämällä pois muuttoa herkemmiltä alueilta ja siirtymällä laajaan pelto-metsäviljelyyn (eli viljan ja typpeä sitovan puulajin yhteisviljelyyn). K u v a 5. Viljelemällä rinnakkain viljaa ja nopeakasvuisia typpeä sitovia puita voidaan nostaa satotasoa, vastustaa eroosiota ja tuottaa tarvittavaa polttopuuta. (Kuva: ) Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2387

8 Torjuntakertoja/ kausi Riisin satotaso, tonnia/ha Ennen biologista torjuntaa Biologisen torjunnan jälkeen K u v a 6. Biologisten torjuntamenetelmien vaikutus torjunta-aineiden käyttöön ja riisisatoon Indonesiassa (Swaminathan 1991). Biologista torjuntaa olisi kehitettävä Indonesian mallin (Swaminathan 1991) mukaan. Siellä torjunta-ainepäästöt ovat merkittävästi vähentyneet, ulkomaan valuuttaa on säästetty ja silti satotaso on jopa noussut. Köyhien ostovoiman lisääminen on tärkeä perusedellytys ruoan tuotannon lisäämiselle. Investoimalla metsän istutuksiin, terasseihin ja kastelujärjestelmiin voidaan maaseudulle luoda lisää työpaikkoja (SIDA 1991, Swaminathan 1991). Myönteisiä merkkejä Kaikkialla, missä pienviljelijöille varsinkin naisille on annettu mahdollisuus tuottaa enemmän ruokaa, nämä ovat onnistuneet siinä. Gatt-sopimus ja kasvavat ympäristöongelmat ovat lisänneet intoa tuottaa ruokaa ekologisemmin menetelmin. Myös nopean väestönkasvun ja pahan eroosion alueilla on mahdollista torjua ympäristötuhoja ja tuottaa lisää ruokaa (Norse 1992, FAO 1996). Tässä on onnistuttu erinomaisesti ainakin Machakoksen alueella Keniassa. Eroosio on saatu pysähtymään pengerryksin, metsän istutuksin ja taloudellisemmalla vedenkäytöllä. Myös satoa on kyetty parantamaan merkittävästi uusilla tuottoisilla lajikkeilla ja orgaanisen ja kemiallisen lannoituksen lisäämisellä (Bongaarts 1994, FAO 1996). Trooppisen palkokasvin, Sesbania rostratan typpeä sitovia bakteereja on siirretty viljaan. Tulevaisuudessa viljakasvit saattavat itse kyetä tuottamaan osan tarvitsemastaan typpilannoitteesta. Kalojen, äyriäisten ja muiden veden elävien»vesiviljely» on antanut hyviä tuloksia, ja se voidaankin moninkertaistaa, jos ympäristön likaantuminen saadaan pidetyksi kurissa (FAO 1996). Kalanviljely voisi 20 vuoden kuluttua vastata jopa 40 %:sta koko kalantuotannosta. 2388

9 K u v a 7. Pienimuotoiseen kalanviljelyyn on useimmissa kehitysmaissa erinomaiset mahdollisuudet. (Kuva: ) Tunnettu intialainen maataloustutkija M. S. Swaminathan (1991) ei allekirjoita väitettä, että biologiset katot olisivat jo tulleet vastaan, vaan suhtautuu edelleen optimistisesti satotason parantamiseen myös kenttäolosuhteissa. Muun muassa riisin hehtaarisato Aasiassa on nykyään vain 2.8 tonnia vuodessa, mutta paras lajike tuottaa 12 tonnia hehtaarilta. Tuore tutkimus vahvistaa, ettei vielä ole selviä merkkejä siitä, että viljalajikkeiden vaihtelu olisi pienentynyt (Naylor ym. 1997). Järkeviä kokonaisuuksia Hirssin viljely yhdessä maapähkinöiden tai papujen kanssa on antanut esimerkiksi Afrikassa jopa 50 %:n sadonlisäyksen. Parannettuja kassava- ja durralajikkeita, jotka antavat ilman lisälannoitusta % suuremman sadon, on jo markkinoilla (Swaminathan 1991, FAO 1996). Pikkufarmareiden kemiallisten lannoitteiden käyttö on niin vähäistä, että pieni lisä on usein paikallaan. Nigerissä on esimerkiksi hirssin satotaso voitu kaksikertaistaa ja pavun kolminkertaistaa kymmenen kilon fosforilisällä hehtaaria kohti. Kaikkialla olisi suosittava märehtijöiden tuotantoa yksimahaisten kustannuksella. Määrätietoisella jalostustyöllä onkin mahdollista parantaa paikallisten rotujen tuotantokykyä tinkimättä erinomaisista kestävyysominaisuuksista. Päinvastoin kuin yleensä väitetään, ruoan tuotanto ei suinkaan aina kilpaile ns. rahakasvien (teen, kahvin, tupakan, palmuöljyn jne) viljelyn kanssa (Norse 1992). Rahakasvien viljelyyn käytetään yleensä korkeintaan % viljelyalasta, eikä sekään aina ole viljavinta aluetta. Ekologiselta kannalta rahakasvien viljely voi jopa olla järkevämpää kuin ruoan tuotanto. Esimerkiksi Norsunluurannikolla on osoitettu, että öljypalmujen Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2389

10 K u v a 8. Kestäviä ja tuottoisampia hirssi-, durra-, kassava- ja papulajikkeita on saatava pienviljelijöitten käyttöön. (Kuva: ) 2390

11 viljely suojaa maaperää paremmin kuin viljanviljely. Monesti viljelijän on kannattavampaa viljellä rahakasveja ja ostaa ainakin osa ruoastaan. Ihminen on tärkeämpi kuin tekniikka Köyhät eivät kaikista edistysaskelista huolimatta voi luottaa ruokahuollon tulevaisuuteen. Kaksi kolmasosaa kehitysmaista on enemmän tai vähemmän riippuvaisia tuontiruoasta (Bongaarts 1994, FAO 1996). Viljan hinnan kohoaminen tekee pitkällä aikavälillä hyvää maailman ruoantuotannolle. Mutta köyhien maiden täytyy ostaa ruokansa yhä kalliimmalla. Jos nämä maat eivät onnistu lisäämään omaa ruoantuotantoaan, nähdään vielä pitkällä 2000-luvulla nälkää ainakin kolmessakymmenessä maassa. Varsinkin Afrikassa tarvitaan elintarvikeapua vielä hyvän aikaa. Siksi myös Suomen on syytä olla valmiina kantamaan kortensa kekoon. Ruoan tuotannon lisääminen on aivan liian pitkään nähty lähinnä teknisenä ongelmana. Kaikeksi onneksi energian ja kemikaalien holtiton käyttö valtion tuella on nyt vähenemään päin. On aika asettaa ihminen ja hänen ympäristönsä keskipisteeseen. Vaikka luonnonvarat ovatkin monin paikoin huvenneet, ei ihminen ole vielä pysyvästi turmellut ruokahuoltonsa perustaa. Ruoan tuottaminen kasvavalle ihmisjoukolle ympäristöystävällisemmin menetelmin ei tule olemaan helppoa muttei myöskään mahdotonta. Kirjallisuutta Bongaarts, J: Can the growing human population feed itself? Sci Am 272: 36 42, 1994 Brown L R: Who will feed China. W.W. Norton & Co. New York, 1995 Brown L R, Kane H: Full house. W.W. Norton & Co. New York, 1994 FAO: World Food Summit. Technical background documents, vol 1 3. FAO, Rome 1996 Leonard H J, ym.: Environment and the poor. Development for a common agenda. Overseas development Council. Washington DC, 1989 Naylor R, Falcon W, Zavaleta E: Variability and growth in grain yields, : does the record point to greater instability. Popul Dev 23: 41 58, 1997 Norse, D: A new strategy for a crowded planet. Environment 34: 6 39, 1992 Reijntjes C, Haverkort B, Waters-Bayer A: Farming for the future. MacMillan 1994 SIDA. Poverty, environment and development. Swedish Int. Dev. Authority, Stockholm 1991 Swaminathan M S: From Stockholm to Rio de Janeiro. The road to sustainable agriculture. Madras, 1991 UNDP: Human development report. Oxford University Press, Oxford 1997 UNICEF: Progress of Nations World Resources Institute. World resources. People and the environment. Oxford University Press, Oxford U. B. LINDSTRÖM, professori Sädepolku Helsinki Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2391

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle

YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle YK:n vesipäivä 2010: Puhdasta vettä terveelle maailmalle Olli Varis Professori Sustainable Global Technologies Water quality: healthy people, healthy ecosystems Sisältö Mikä vesipäivä? Historia Vesi YKssa

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT

PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT PROJEKTIMAINEN TYÖSKENTELY ESIMERKKINÄ GLOBAALIT ONGELMAT www.helsinki.fi/yliopisto TYÖPAJAN RUNKO 1. TAVOITTEET 2. JOHDANTO i. Ongelmalähtöinen työskentely ii. Suurimmat ympäristöhaasteet iii. SSI:n luonne

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna

Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Päättäjien metsäakatemia Majvik, 26.5.2016 Maailman metsät haasteet tänään ja huomenna Petri Lehtonen, Indufor 26.5.2016 Haasteet Kasvavan metsäntuotteiden kysynnän tyydyttäminen Maankäytön muutokset ja

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?

Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Eräitä kansainvälisiä

Eräitä kansainvälisiä Eräitä kansainvälisiä ympäristöhankkeiden rahoituslähteitä Johannes Moisio Etelä-Karjalan liitto Kuva: Arto Hämäläinen Coca-Cola säätiön tuet myönnetään vuoden mittaan perustuen * yhtiön prioriteetteihin

Lisätiedot

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastotalkoot Satakunnassa, Rauma 9.11.2016 Ilmastonmuutoksen taustalla etenkin fossiilisten

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset Matti Heinonen, Migri Tampere 30.9.2015 Matti Heinonen 2 "Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme. Polkuja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus www.etela-suomensalaojakeskus.fi Peltomaan kunnon muodostuminen: 1. Toimiva ojitus - vastaa pellon

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA 23.-24.1.

TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA 23.-24.1. Antti Kasvio, vanhempi tutkija TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA 23.-24.1. 2013 Johdatukseksi Mikä aikuissosiaalityö?

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 28 1.8.28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Q2/28 Raisio-konserni Q2/28 Liikevaihto kasvoi 16 %:lla vertailukaudesta ja oli 122,9 milj. euroa (16,1 milj. e) Liiketulos 6,5

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus Maissia ja muita mahdollisuuksia: miten riskit hallitaan? Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Jatkuva kasvu? Viimeisten 45 vuoden aikana maapallon väestö on kasvanut enemmän kuin sitä edeltäneiden MAAPALLO POTILAANA

Jatkuva kasvu? Viimeisten 45 vuoden aikana maapallon väestö on kasvanut enemmän kuin sitä edeltäneiden MAAPALLO POTILAANA MAAPALLO POTILAANA V äestönkasvu kehitysmaissa ja aineellisen tuotannon ja kulutuksen kasvu teollistuneessa maailmassa ovat tärkeimmät syyt sille ekokatastrofin uhalle, joka globaalina ja alueellisena

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna Tutkimuspäällikkö Tilastokeskus 28. 4.2004 Tavoitteena kestävä kehitys Maapallon kantokyky ei kestä nykyisenlaista ja suuruista taloudellista toimintaa.

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Jokapäiväinen leipä on ihmisoikeus ruokaturva uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen

Jokapäiväinen leipä on ihmisoikeus ruokaturva uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen Suomen Keskusta r.p. 15.10.2014 Jokapäiväinen leipä on ihmisoikeus ruokaturva uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen Keskustan linjaus globaalin ruokaturvan edistämiseksi Yhteenveto ja keskeiset näkökohdat

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot