Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa?"

Transkriptio

1 MAAPALLO POTILAANA Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? E roosio, kasteluveden niukkuus, ympäristön pilaantuminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen ovat jo nyt ruoan tuotantoa rajoittavia tekijöitä. Geenitekniikasta on turha lähitulevaisuudessa odottaa ratkaisua nälkäongelmaan. Ihminen ei kuitenkaan vielä ole hävinnyt kilpajuoksua väestönkasvun kanssa. Kaikkialla, missä pienviljelijöille on annettu mahdollisuuksia, he ovat pystyneet tuottamaan lisää ruokaa. Köyhien viljelijöiden on saatava alueensa maan ja metsän omistus- tai käyttöoikeus. Heidän mahdollisuuksiaan saada käyttöönsä tuottoisampia lajikkeita ja rotuja, parempia työkaluja ja edullisia lainoja on voimakkaasti tuettava. Kalojen, äyriäisten ym.»vesiviljely» voidaan moninkertaistaa, kunhan saasteongelmat pidetään kurissa. Ruoan tuotannon lisääminen kehitysmaissa ekologisemmin keinoin ei tule olemaan helppoa, muttei se myöskään ole niin mahdotonta kuin tuomiopäivän profeetat väittävät. Joka toinen vuosi Malthus julistetaan kuolleeksi ja joka toinen hän nousee pirteänä haudastaan todistamaan, ettei ruoan tuotanto pysy väestönkasvun vauhdissa. YK:n maatalousjärjestön FAO:n arvion mukaan yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää (FAO 1996). YK:n kehitysohjelman mukaan 1.3 miljardia ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella (UNDP 1997). Kolmannes kehitysmaiden lapsista on aliravittuja (UNICEF 1996). Aliravitsemuksella on myös ratkaiseva osuus yli puolessa alle viisivuotiaiden lasten kuolemantapauksista. Heikoin tilanne on Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Tätä nykyä väestö kasvaa kolme kertaa nopeammin kuin viljantuotanto. Vedoten maailman viljantuotannon kasvun hidastumiseen 1980-luvun keskivaiheen jälkeen Duodecim 113: ,

2 K u v a 1. Äidinmaito on paras ravinto. Edelleen kolmannes kehitysmaiden lapsista on aliravittuja. Pahin tilanne on Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Kuva:. 2382

3 Tuotanto, milj. tonnia MAAILMA Todellinen Ennustettu Kehitysmaat Läntiset teollisuusmaat Itä-Eurooppa ja ent. Neuvostoliitto K u v a 2. Todellinen ja ennustettu viljantuotanto maailmassa (FAO 1996). Worldwatch-instituutti (Brown ja Kane 1994) on esittänyt erittäin synkkiä ennusteita maapallon mahdollisuuksista ruokkia kasvavaa väestöä. FAO (1996) suhtautuu optimistisemmin mahdollisuuksiin ja arvioi, että vuoteen 2015 mennessä nälkäisten määrä voitaisiin puolittaa. Vajaan 40 vuoden aikana maapallo on menettänyt viidenneksen ruokamullastaan ja kolmanneksen metsäpeitteestään samaan aikaan, kun kahdeksasosa peltopinta-alasta on muuttunut aavikoksi (Norse 1992, World Resources Institute ). Valtameretkään eivät vastoin aiempia olettamuksia näytä olevan ehtymättömiä proteiinin lähteitä. FAO:n (1996) mukaan jopa 70 % parhaista kalanpyyntialueista on jo niin ryöstökalastettuja, että ne ovat ehtyneet tai hyvää vauhtia ehtymässä. Ympäristöuhat Erityisen huolestuttavina pidän kasvavia ympäristöongelmia. FAO (1996) arvioi, että ainakin 25 % peltoalasta on jo köyhtynyt viljelykelvottomaksi. Huolestuttavaa on myös se, etteivät lisääntynyt lannoitus ja keinokastelu teollisuusmaissa ja eräissä osissa Aasiaa ole saaneet viljan hehtaarisatoja suurenemaan (Norse 1992, Brown ja Kane 1994). Alkavatko biologiset katot tulla vastaan? Koska käytännössä kaikki viljelykelpoinen maa on jo käytössä Aasiassa ja väestömäärä kasvaa kasvamistaan, on ruoan tuotannon riittävä lisääminen vaikeata (Swaminathan 1991). Myös Afrikan ruokahuolto on huolestuttavaa. Siellä ruoantuotanto henkeä kohden on itse asiassa ollut vähenemään päin viimeisten 20 vuoden ajan (FAO 1996). Pitkällä aikavälillä voidaan arvioida kasvihuoneilmiön ehkä vähentävän ruoan tuotantoa monilla tärkeimmillä viljelyalueilla jopa % (Norse 1992, Brown ja Kane 1994). Lisääntyneen ultraviolettisätelyn vaikutukset voidaan havaita jo nyt soijapavuis- Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2383

4 sa ja meren leväorganismeissa. Biotekniikasta on turha odottaa lähitulevaisuudessa pelastusta nälkäongelmaan (World Resources Institute , FAO 1996). Vaikka sen avulla on voitu lisätä kasvien luonnollista vastustuskykyä ja perinnöllistä vaihtelua, bioktekniikka ei toistaiseksi ole pystynyt kuin pienessä määrin lunastamaan siihen asetettuja toiveita. Sen käyttöön liittyy myös varteenotettavia riskejä esimerkiksi torjuntaaineresistenssin siirtyessä viljakasveilta rikkaruohoihin (World Resources Institute ). Lisäksi geenitekniikka on valjastettu pääasiassa teollisuusmaiden kaupallisten etujen edistämiseen. Biotekniikan keinoin ei kehitysmaiden tärkeimpiä ruokakasveja pystytä parantamaan vielä pitkään aikaan. On myös tarjolla vaara, että manipuloidut kaupalliset, suppeamman perinnöllisen vaihtelun omaavat lajikkeet syrjäyttävät pienviljelijöiden monipuolisempia paikallisia lajikkeita. Jo nyt on käynyt niin, että esimerkiksi Zimbabwessa on viljelyksessä enää kaksi maissilajiketta ja Filippiineillä vain kaksi riisilajiketta. Köyhyyden ja nälän noidankehä Teoreettisesti on tietenkin mahdollista raivata lisää suuria viljelyalueita kehitysmaihin. Mutta se tarkoittaa käytännössä sitä, että 7 8 tonnin riisisadon tuottava aasialainen peltomaa korvataan latinalaisamerikkalaisella jättömaalla, joka tuottaa 2 3 tonnin hehtaarisadon hirssiä tai maissia (Bongaarts 1994, Brown ja Kane 1994). Se ei siis ole kestävä ratkaisu. FAO:n (1996) varovaisen laskelman mukaan nykyistä peltopintaalaa voidaan lisätä ehkä vain %. Avainkysymys koko maapallon kannalta on, kuinka hyvin kiinalaiset onnistuvat T a u l u k k o 1.»Neljän suuren» viljan tuotannon ja kulutuksen erotus (Brown ja Kane 1994). pysäyttämään eroosion ja suurentamaan hehtaarisatojaan. Mielipiteet tästä jakautuvat jyrkästi kahtia, ja Worldwatch-instituutti (Brown 1995) on ottanut tuomiopäivän profeetan roolin. Toisaalta ei ole myöskään syytä aliarvioida kiinalaisten pienviljelijöiden Maa Tuotanto kulutus milj. tonnia Yhdysvallat Kiina Intia Ent. Neuvostoliitto 1 25 Yhteensä Koko maailman vajaus v on 500 miljoonaa tonnia. T a u l u k k o 2. Kiinan ruoantuotanto (kirjoittaja kerännyt useista lähteistä). Kielteistä Eroosio, suolaantuminen, saasteet ym. vähentävät ruoan tuotantoa Vesipula rajoittaa ruoan tuotantoa Teollistuminen»syö» peltoalaa Väestönkasvu jatkuu peltoa/henkilö vähemmän Elintason nousun myötä enemmän viljaa kotieläimille Myönteistä Ruoan tuotantoa pystytty lisäämään paljon Metsitys, pengerrys, ekologinen viljely yleistymässä Maan- ja vedenkäyttö suunnitelmallista Maatalouden tutkimus- ja kehitystoiminta tehostuu ja perhesuunnittelu edistyy Menetettyjen alueiden uudelleenvaltaus aloitettu 2384

5 Tekijät Väestön kasvu Maatalouden modernisointi suuren potentiaalin alueilla Epätasainen maanjako Takana oleva ongelma Maatalousväestö, jolla heikot mahdollisuudet saada tuottavaa maata Ympäristöstressi, esim. Muutto kaupunkiin Mexico City Lagos Bombay Maaseudun taantuma kuivilla alueilla Sahelin alue Koillis-Brasilia Jyrkkien rinteiden runsaampi hyödyntäminen Himalaja Keski-Amerikka Paineet rajametsäalueiden hyödyntämiseen Amazonas Indonesian ulkosaaristo Länsi-Afrikka Odotettavissa olevat ekologiset seuraukset Asutus herkillä alueilla Puhtaan veden ja sanitaation puute Kuivuus pahenee Aavikoituminen kiihtyy Kasvipeite tuhoutuu Kasvipeite tuhoutuu vedenjuoksutusalueilla Eroosio Suuri metsänhävikki Maaperän hedelmällisyys kärsii Biologinen monimuotoisuus uhattu Kasvihuoneilmiö voimistuu Uhat köyhien hyvinvoinnille Saasteista ja kemikaaleista johtuvat sairaudet Polttopuun puute Maan tuottavuuden väheneminen Tuottavuuden väheneminen Polttopuun puute Tulvia ja liejuuntumista Maan tuottavuuden väheneminen Metsätuotannon menetykset Trooppiset sairaudet K u v a 3. Köyhyys, ruoantuotanto ja ympäristöyhteys (Leonard ym. 1989). mahdollisuuksia tuottaa markkinoille lisää ruokaa (Bongaarts 1994, World Resources Institute ). Kiina on 46 viime vuoden aikana pystynyt lisäämään vuotuista ruoantuotantoaan keskimäärin 3 %. Koska väestönkasvu on selvästi hidastunut, riittää nyt yhden prosentin vuosittainen lisäys. On myös huomattava, että noin 300 miljoonaa kehitysmaiden köyhintä ihmistä elää alueilla, joilla on erinomaiset viljelymahdollisuudet (Leonard ym. 1989). Vaatimattomatkin investoinnit toisivat pienviljelijöille helposti kaksin-kolminkertaiset hehtaarisadot (Swaminathan 1991, Reijntjes ym. 1994). Sitä paitsi varsinkin Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on nykyään suuria peltoalueita vajaakäytössä (FAO 1996). Köyhyys, väestönkasvu, nälkä ja ympäristötuhot liittyvät toisiinsa (Leonard ym. 1989, SIDA 1991). Jos haluamme kitkeä nälän pois, meidän on tartuttava sen perussyihin. Pahimmat ympäristö- ja nälkäkatastrofit ovat tapahtuneet maapallon ekologisesti herkimmillä alueilla. Näitä alueita ovat esimerkiksi Afrikan Sahel, Kaakkois-Brasilia, Haiti, Nepal ja Bangladesh. Trooppista metsää menetetään vuosittain miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa Suomen metsäpinta-alaa (World Resources Institute , FAO 1996). Seurauksena on katastrofaalinen maan kuluminen, heikentynyt vesihuolto, epävarmempi ruoantuotanto ja arvokkaiden eläin- ja kasvilajien katoaminen. Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2385

6 Vesipula ja maattomuus Kiinassa ja 80 muussa kehitysmaassa vallitsee vesipula (World Resources Institute , FAO 1996). Vesi on kerta kaikkiaan»kortilla», ja sitä on käytettävä huomattavasti nykyistä säästeliäämmin kasteluun. Myös hedelmälliset suistomaat ja rannikkoseudut, joilla kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä asuu, kamppailevat pahenevien ongelmien kanssa (SIDA 1991). Eroosio, puhdistamattomat jätevedet, torjunta-aineet jne. uhkaavat yhä vakavammin ruoan tuotantoa niin maalla kuin merelläkin. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä tulisi kontrolloida. Metsätuho olisi estettävä. Köyhyys ja maattomuus ajavat pienviljelijät tuhoamaan arvokkaita laidun- ja metsämaita, jotka he muuttavat pelloksi (Leonard ym. 1989, SIDA 1991, FAO 1996). Latinalaisessa Amerikassa jopa % perheistä on kokonaan tai osittain maattomia. Maareformien tarve on huutava, mutta vain harva kehitysmaa on uskaltanut ryhtyä radikaaleihin toimiin. Köyhyyden, nälänhädän ja ympäristötuhojen noidankehän pysäyttämiseksi tarvitaan laajamittaisia muutoksia. Ehkä kaikkein tärkeintä on, että päättäjät antaisivat maa- ja metsätaloudelle enemmän arvoa. Poliitikkojen tulisi nähdä monimuotoisesti harjoitettu pienviljely ekologisena henkivakuutuksena. On arvioitu (FAO 1996), että kehitysmaissa metsien, maaperän ja rannikkoseutujen suojeleminen maksaisi noin 32 miljardia K u v a 4. Naisten tukeminen on avainasemassa ruoantuotannon lisäämisessä. Naiset tarvitsevat parempia työkaluja ja lajikkeita, koulutusta ja edullisia pienlainoja. (Kuva: ) 2386

7 dollaria vuodessa eli murto-osan siitä, mitä menetyksiä niiden tuhoutumisesta aiheutuu. Yksinomaan eroosio aiheuttaa vuosittain noin 50 miljardin dollarin menetykset. Yhtä tärkeää on sijoittaa huomattavasti enemmän tutkimus- ja neuvontatoimintaan (Swaminathan 1991, FAO 1996). On vaikeaa uskoa, että tuotantoa voitaisiin lisätä ekologisesti kestävällä tavalla ilman paikallisiin olosuhteisiin sovellettua tutkimustoimintaa. Kehitysmaiden viljelijöille olisi turvattava oikeudet omiin geeniresursseihinsa sitovin kansainvälisin sopimuksin. Tehokkaita maatalouden neuvontapalveluita olisi kehitettävä ottaen huomioon naisten erityistarpeet (Swaminathan 1991, Reijntjes ym. 1994). Parhailla viljelyalueilla ja kaikkialla, missä peltomaasta on puutetta, tulisi pyrkiä mahdollisimman intensiiviseen viljelyyn. Olisi käytettävä sekä orgaanisia että kemiallisia lannoitteita. Maaperän hedelmällisyydestä on silti pidettävä hyvää huolta. Paikallisten asukkaiden varsinkin naisten olisi saatava edes käyttöoikeus oman alueensa maahan ja muihinkin luonnonresursseihin (SIDA 1991, FAO 1996). Nykyisin kehitysmaiden naisten omistuksessa on keskimäärin vain 2 % peltoalasta (FAO 1996). Naisten käyttöön on saatava edullisia pienlainoja. Kaikille maattomille tulisi antaa ainakin sen verran maata, että he pystyisivät tuottamaan edes osan ruoastaan. Metsiin kohdistuvia paineita on varsinkin kuivemmilla alueilla torjuttava (Leonard ym. 1989, SIDA 1991) parantamalla viljan satotasoa, edistämällä pois muuttoa herkemmiltä alueilta ja siirtymällä laajaan pelto-metsäviljelyyn (eli viljan ja typpeä sitovan puulajin yhteisviljelyyn). K u v a 5. Viljelemällä rinnakkain viljaa ja nopeakasvuisia typpeä sitovia puita voidaan nostaa satotasoa, vastustaa eroosiota ja tuottaa tarvittavaa polttopuuta. (Kuva: ) Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2387

8 Torjuntakertoja/ kausi Riisin satotaso, tonnia/ha Ennen biologista torjuntaa Biologisen torjunnan jälkeen K u v a 6. Biologisten torjuntamenetelmien vaikutus torjunta-aineiden käyttöön ja riisisatoon Indonesiassa (Swaminathan 1991). Biologista torjuntaa olisi kehitettävä Indonesian mallin (Swaminathan 1991) mukaan. Siellä torjunta-ainepäästöt ovat merkittävästi vähentyneet, ulkomaan valuuttaa on säästetty ja silti satotaso on jopa noussut. Köyhien ostovoiman lisääminen on tärkeä perusedellytys ruoan tuotannon lisäämiselle. Investoimalla metsän istutuksiin, terasseihin ja kastelujärjestelmiin voidaan maaseudulle luoda lisää työpaikkoja (SIDA 1991, Swaminathan 1991). Myönteisiä merkkejä Kaikkialla, missä pienviljelijöille varsinkin naisille on annettu mahdollisuus tuottaa enemmän ruokaa, nämä ovat onnistuneet siinä. Gatt-sopimus ja kasvavat ympäristöongelmat ovat lisänneet intoa tuottaa ruokaa ekologisemmin menetelmin. Myös nopean väestönkasvun ja pahan eroosion alueilla on mahdollista torjua ympäristötuhoja ja tuottaa lisää ruokaa (Norse 1992, FAO 1996). Tässä on onnistuttu erinomaisesti ainakin Machakoksen alueella Keniassa. Eroosio on saatu pysähtymään pengerryksin, metsän istutuksin ja taloudellisemmalla vedenkäytöllä. Myös satoa on kyetty parantamaan merkittävästi uusilla tuottoisilla lajikkeilla ja orgaanisen ja kemiallisen lannoituksen lisäämisellä (Bongaarts 1994, FAO 1996). Trooppisen palkokasvin, Sesbania rostratan typpeä sitovia bakteereja on siirretty viljaan. Tulevaisuudessa viljakasvit saattavat itse kyetä tuottamaan osan tarvitsemastaan typpilannoitteesta. Kalojen, äyriäisten ja muiden veden elävien»vesiviljely» on antanut hyviä tuloksia, ja se voidaankin moninkertaistaa, jos ympäristön likaantuminen saadaan pidetyksi kurissa (FAO 1996). Kalanviljely voisi 20 vuoden kuluttua vastata jopa 40 %:sta koko kalantuotannosta. 2388

9 K u v a 7. Pienimuotoiseen kalanviljelyyn on useimmissa kehitysmaissa erinomaiset mahdollisuudet. (Kuva: ) Tunnettu intialainen maataloustutkija M. S. Swaminathan (1991) ei allekirjoita väitettä, että biologiset katot olisivat jo tulleet vastaan, vaan suhtautuu edelleen optimistisesti satotason parantamiseen myös kenttäolosuhteissa. Muun muassa riisin hehtaarisato Aasiassa on nykyään vain 2.8 tonnia vuodessa, mutta paras lajike tuottaa 12 tonnia hehtaarilta. Tuore tutkimus vahvistaa, ettei vielä ole selviä merkkejä siitä, että viljalajikkeiden vaihtelu olisi pienentynyt (Naylor ym. 1997). Järkeviä kokonaisuuksia Hirssin viljely yhdessä maapähkinöiden tai papujen kanssa on antanut esimerkiksi Afrikassa jopa 50 %:n sadonlisäyksen. Parannettuja kassava- ja durralajikkeita, jotka antavat ilman lisälannoitusta % suuremman sadon, on jo markkinoilla (Swaminathan 1991, FAO 1996). Pikkufarmareiden kemiallisten lannoitteiden käyttö on niin vähäistä, että pieni lisä on usein paikallaan. Nigerissä on esimerkiksi hirssin satotaso voitu kaksikertaistaa ja pavun kolminkertaistaa kymmenen kilon fosforilisällä hehtaaria kohti. Kaikkialla olisi suosittava märehtijöiden tuotantoa yksimahaisten kustannuksella. Määrätietoisella jalostustyöllä onkin mahdollista parantaa paikallisten rotujen tuotantokykyä tinkimättä erinomaisista kestävyysominaisuuksista. Päinvastoin kuin yleensä väitetään, ruoan tuotanto ei suinkaan aina kilpaile ns. rahakasvien (teen, kahvin, tupakan, palmuöljyn jne) viljelyn kanssa (Norse 1992). Rahakasvien viljelyyn käytetään yleensä korkeintaan % viljelyalasta, eikä sekään aina ole viljavinta aluetta. Ekologiselta kannalta rahakasvien viljely voi jopa olla järkevämpää kuin ruoan tuotanto. Esimerkiksi Norsunluurannikolla on osoitettu, että öljypalmujen Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2389

10 K u v a 8. Kestäviä ja tuottoisampia hirssi-, durra-, kassava- ja papulajikkeita on saatava pienviljelijöitten käyttöön. (Kuva: ) 2390

11 viljely suojaa maaperää paremmin kuin viljanviljely. Monesti viljelijän on kannattavampaa viljellä rahakasveja ja ostaa ainakin osa ruoastaan. Ihminen on tärkeämpi kuin tekniikka Köyhät eivät kaikista edistysaskelista huolimatta voi luottaa ruokahuollon tulevaisuuteen. Kaksi kolmasosaa kehitysmaista on enemmän tai vähemmän riippuvaisia tuontiruoasta (Bongaarts 1994, FAO 1996). Viljan hinnan kohoaminen tekee pitkällä aikavälillä hyvää maailman ruoantuotannolle. Mutta köyhien maiden täytyy ostaa ruokansa yhä kalliimmalla. Jos nämä maat eivät onnistu lisäämään omaa ruoantuotantoaan, nähdään vielä pitkällä 2000-luvulla nälkää ainakin kolmessakymmenessä maassa. Varsinkin Afrikassa tarvitaan elintarvikeapua vielä hyvän aikaa. Siksi myös Suomen on syytä olla valmiina kantamaan kortensa kekoon. Ruoan tuotannon lisääminen on aivan liian pitkään nähty lähinnä teknisenä ongelmana. Kaikeksi onneksi energian ja kemikaalien holtiton käyttö valtion tuella on nyt vähenemään päin. On aika asettaa ihminen ja hänen ympäristönsä keskipisteeseen. Vaikka luonnonvarat ovatkin monin paikoin huvenneet, ei ihminen ole vielä pysyvästi turmellut ruokahuoltonsa perustaa. Ruoan tuottaminen kasvavalle ihmisjoukolle ympäristöystävällisemmin menetelmin ei tule olemaan helppoa muttei myöskään mahdotonta. Kirjallisuutta Bongaarts, J: Can the growing human population feed itself? Sci Am 272: 36 42, 1994 Brown L R: Who will feed China. W.W. Norton & Co. New York, 1995 Brown L R, Kane H: Full house. W.W. Norton & Co. New York, 1994 FAO: World Food Summit. Technical background documents, vol 1 3. FAO, Rome 1996 Leonard H J, ym.: Environment and the poor. Development for a common agenda. Overseas development Council. Washington DC, 1989 Naylor R, Falcon W, Zavaleta E: Variability and growth in grain yields, : does the record point to greater instability. Popul Dev 23: 41 58, 1997 Norse, D: A new strategy for a crowded planet. Environment 34: 6 39, 1992 Reijntjes C, Haverkort B, Waters-Bayer A: Farming for the future. MacMillan 1994 SIDA. Poverty, environment and development. Swedish Int. Dev. Authority, Stockholm 1991 Swaminathan M S: From Stockholm to Rio de Janeiro. The road to sustainable agriculture. Madras, 1991 UNDP: Human development report. Oxford University Press, Oxford 1997 UNICEF: Progress of Nations World Resources Institute. World resources. People and the environment. Oxford University Press, Oxford U. B. LINDSTRÖM, professori Sädepolku Helsinki Pysyykö ruoan tuotanto väestönkasvun vauhdissa? 2391

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä Sisältö Yara Suomessa Lannoitteiden hintakehitykseen vaikuttavat tekijät Lannoitteiden kysyntä

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Tämä vuosi on perunan

Tämä vuosi on perunan Tämä vuosi on perunan (lähde: Potato Processing, May/June 2008) YK:lta tunnustusta saanut vaatimaton peruna on keskeisessä asemassa globaalissa ruokatuotannossa. Perunan tuotanto ja kulutus kasvavat kehitysmaissa.

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri

Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset Matti Heinonen, Migri Tampere 30.9.2015 Matti Heinonen 2 "Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme. Polkuja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Biotalouden kansainväliset kytkennät Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA 23.-24.1.

TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA 23.-24.1. Antti Kasvio, vanhempi tutkija TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA 23.-24.1. 2013 Johdatukseksi Mikä aikuissosiaalityö?

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA MAANKÄYTÖN POLITIIKKA RUOKATURVALLISUUDEN VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN

LUONNONVARA- JA MAANKÄYTÖN POLITIIKKA RUOKATURVALLISUUDEN VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN LUONNONVARA- JA MAANKÄYTÖN POLITIIKKA RUOKATURVALLISUUDEN VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN Pekka Jokinen, Tuija Mononen & Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopisto Työpaja Miten globaalin kehityksen muutos hämmentää

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Muuntogeeniset kasvit ja ruokahuolto kehitysmaiden näkökulmasta

Muuntogeeniset kasvit ja ruokahuolto kehitysmaiden näkökulmasta Paavillisen tiedeakatemian tiedeviikko, Vatikaani 15.-19.5. 2009: Muuntogeeniset kasvit ja ruokahuolto kehitysmaiden näkökulmasta (Transgenic Plants for Food Security in the Context of Development, http://www.ask-force.org/web/vatican-pas-studyweek-elsevier-publ-20101130/statement-english-

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Eräitä kansainvälisiä

Eräitä kansainvälisiä Eräitä kansainvälisiä ympäristöhankkeiden rahoituslähteitä Johannes Moisio Etelä-Karjalan liitto Kuva: Arto Hämäläinen Coca-Cola säätiön tuet myönnetään vuoden mittaan perustuen * yhtiön prioriteetteihin

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä Tuotantokyky kasvaa ja lyhyt kasvukausi rajoittaa viljelyä yhä vähemmän Lähde: Peltonen-Sainio

Lisätiedot

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki 25.8.2014 Monet muuttujat N- lannoitus Eläimet Lanta ja Jätteen??

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

TRAKTOREIDEN VYÖRENKAAT

TRAKTOREIDEN VYÖRENKAAT TRAKTOREIDEN VYÖRENKAAT MEILTÄ PITOA. SINULLE SATOA. SUORITUSKYKYISET TRAKTORIN RENKAAT PARANTAVAT TUOTTAVUUTTASI Tilastothan me tunnemme. Maailman väestön odotetaan kasvavan 9 miljardiin vuoteen 2050

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto

GMO-ABC. Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto GMO-ABC Markku Keinänen Itä-Suomen yliopisto Geenimuunnellut elintarvikkeet, BTNK, Tieteiden Talo, Helsinki, 24.3.2010 Kasvinjalostuksen menetelmiä Risteytys ja valinta Mutaatiojalostus Lajien väliset

Lisätiedot