MP2 Itella Oyj. TYHY-toiminta entistä tärkeämpää säästöpaineiden. Opettavaiset simulaatiot. Tähystysten keskittäminen toimii Salon aluesairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MP2 Itella Oyj. TYHY-toiminta entistä tärkeämpää säästöpaineiden. Opettavaiset simulaatiot. Tähystysten keskittäminen toimii Salon aluesairaalassa"

Transkriptio

1 MP2 Itella Oyj Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift TYHY-toiminta entistä tärkeämpää säästöpaineiden puristuksessa >> lue lisää s. 6 Opettavaiset simulaatiot >> Lue lisää s. 13 Tähystysten keskittäminen toimii Salon aluesairaalassa >> lue lisää s. 16

2 2 Hospitaali 7/12 Sisältö Kuukauden kirjoitus Månadens skrivelse 2 Kuukauden kirjoitus: Hyvällä viestinnällä tuemme muutosta 2 Månadens skrivelse: God kommunikation stöder förändringen 3 VSSHP:ssä paikallisesti sovittua 3 Työhyvinvoinnin parantaminen ja tulostuspaperin vähentäminen toivat säästämispalkinnot 3 Heikki Minn sai Marie Curie -palkinnon 3 TYKS näkyi tiedemessuilla 4 Uusiin asemiin 5 Rakennus valmistuu muutto lähenee 6 TYHY-toiminta entistä tärkeämpää säästöpaineiden puristuksessa 7 emedic helpottaa diabeetikon arkea 8 U-sairaalan ilmastointi lähes remontoitu Malttia ikkunoiden avaamiseen 8 Nuorisopsykiatrian yksikölle tilat makkaratehtaan konttorista 9 Språket är viktigt men svårt att styra 10 Tuore kasvo Apulaisosastonhoitaja Maarit Tuusvuori 10 Liikkuvat osastot ja TYKSin pesisjoukkue palkittiin Esa Halsinaho viestintäpäällikkö informationschef Hyvällä viestinnällä tuemme muutosta Muutos, varsinkin iso, onnistuu todennäköisemmin, kun kaikki tietävät paikkansa ja tehtävänsä sekä muutoksen aikana että sen jälkeen. Tuntuu yksinkertaiselta, mutta ei sitä aina ole, varsinkaan meidän kokoisessamme organisaatiossa. TYKSin uuden organisaatiorakenteen ja toimintamallin käyttöönotto puolentoista kuukauden kuluttua sekä kymmenien yksiköiden muutto T-sairaalaan ensi keväänä ovat meille valtavia muutoksia mullistuksia suorastaan. Urakan suuruudesta huolimatta minulla on tunne, että toiminnan muutos ja yksiköiden muutot ovat nyt hyvin suunniteltuja. Ja että niistä on myös viestitetty paljon. Uudet toimialueet ovat pitäneet henkilöstöilleen infoja ja yhteisiä kehittämispäiviä. Osastonhoitajat on otettu mukaan suunnitteluun ja heille on annettu työnohjausta. Työntekijöiden kanssa on keskusteltu henkilökohtaisella tasolla ja pyydetty asianmukaiset suostumukset niiltä, jotka siirtyvät toiselle toimialueelle. Myös yhteisiä koulutustilaisuuksia on järjestetty. Mutta onko paljon kaikille tarpeeksi, onkin jo yksilöllisempi asia. Luottamusmiesten äskettäisessä tapaamisessa kuulin useita huolestuneita puheenvuoroja muuttoon liittyvästä tiedottamisesta. Oli toki esimerkkejä myös hyvästä tiedottamisesta. On luonnollista, että muutos pelottaa. Moni varmaan miettii, missä minun paikkani ensi vuonna on? Millaisia tehtäviä saan ja keiden kanssa tulen työskentelemään? Santra, oma intranettimme, on tässä tärkeässä roolissa. Santraan on toimitettu paljon tietoa TYKS 2013 muutoksesta. Sillä on siellä oma alasivustonsa, josta löytyvät niin muuttosuunnitelmat kuin erikoisalojen ja kustannuspaikkojen vastaavuudet uudessa organisaatiossa. Toimi- ja palvelualueet kuvaavat siellä kohta alkavaa toimintaansa. Sivusto löytyy valikosta Yksiköt > TYKS Muutos koettelee myös johtajuutta. Onnistunut muutoksen johtaminen edellyttää henkilöstön tiivistä kytkemistä muutosprosessiin, paljon keskustelua ja yhteistyötä. Tätä onkin tehty jo useamman vuoden ajan ja siihen käytetty aika on tuskin mennyt hukkaan. Muutos onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän henkilöstö pääsee osallistumaan muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tätä edellyttää myös yhteistoimintasopimuksemme, yksi tärkeimmistä asiakirjoistamme. Siinä todetaan mm., että erityisesti henkilöstölle on tiedotettava sen asemaan olennaisesti vaikuttavista tekijöistä, jotka sisältyvät toiminta- ja taloussuunnitelmiin tai niiden muutoksiin. Älä siis jää tiedosta osattomaksi, vaan kysy, jos et muuten tietoa saa! 11 Idolina Peppi Pitkätossu 11 Sarvesta härkää Säästöistä tyhyä? 12 Juhlapäivä laitoshuollossa 12 Valokuvanäyttely vertaistukena 13 Opettavaiset simulaatiot 13 PET-keskuksen porukalle vuoden kongressipalkinto 14 Multasormella on asiaa: Muuri joka houkuttelee istumaan vuotisjuhlat osastolla Tähystysten keskittäminen toimii Salon aluesairaalassa Kansi: Vuoden menestyjä -palkinnolla palkitun Salon aluesairaalan skopiayksikön henkilökuntaa: edessä vasemmalta tähystävät lääkärit Sven Lill ja Jussi-Pekka Haikio; takarivissä vasemmalta sairaanhoitaja Marianne Laine, väliaikainen osastonhoitaja Susanna Lätti, sairaanhoitaja Elina Suonio-Peltosalo, sairaanhoitaja Heli Kaakinen, väliaikainen apulaisosastonhoitaja Elina Kivikallio ja sairaanhoitaja Tiina Toivonen. (Kuva: Marjo Peltoniemi) God kommunikation stöder förändringen Det här är lätt sagt men svårt att omsätta i praktiken, speciellt i en organisation så stor som vår: det går lättare att genomföra en förändring om alla vet sin plats och uppgift både före en förändring och efter den. Ju större förändring, desto viktigare är detta. För oss blir det stora, rentav omvälvande förändringar då ÅUCS nya organisationsstruktur och funktionsmodell tas i bruk om en och en halv månad och därefter tiotals enheter flyttar till T-sjukhuset under våren. Jag har ändå en känsla av att vi nu har planerat den förändrade verksamheten och flyttningen av enheterna väl. Vi har också informerat mycket. De nya servicesektorerna har informerat sin personal och hållit gemensamma utvecklingsdagar. De har engagerat avdelningsskötarna i planeringen och orienterat dem i arbetet. Man har diskuterat med arbetstagarna personligen och i laga ordning bett om deras medgivande för flyttning till en annan sektor. Man har också ordnat gemensamma fortbildningar. Men är mycket tillräckligt för alla? Det är väldigt individuellt. Bland förtroendemännen som träffades nyligen var många oroliga för informationen inför flyttningen. Men några var också nöjda. Det är naturligt att förändringen oroar. Mången kan undra var den hittar sig nästa år. Vad skall jag göra, och tillsammans med vem? Vårt intranät Santra har en viktig roll i det här. Det innehåller mycket information om förändringsprocessen ÅUCS Processen har sin egen undermeny som innehåller såväl flyttplanerna som hur specialiteterna och kostnadsposterna matchas i den nya organisationen. Servicesektorerna beskriver den verksamhet de snart skall inleda. Sidorna hittas via menyn Yksiköt>TYKS Ledarskapet sätts också på prov. Det behövs mycket samtal och samarbete och personalen måste göras delaktig av processen för att ledningen skall fungera under förändringen. Det här har gjorts redan i flera år, och det har knappast varit bortkastad tid. Ju mera personalen får delta i att planera och förverkliga en förändring, desto bättre lyckas den. Delaktighet förutsätts också i vårt samarbetsavtal som är ett av våra viktigaste dokument. I det konstateras att personalen måste informeras om faktorer som ingår i verksamhets- och ekonomiplanerna eller förändringar i dem och väsentligt påverkar personalens ställning. Det finns ingen orsak att sväva i okunnighet. Fråga, om du är osäker! HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 6. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. (02) , Toimituskunta (suluissa varajäsen): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: SEK Promote Oy. Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh. (02) Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy Aineistopäivä Mediatiedot: lehdet2012/

3 7/12 Hospitaali 3 Hospitaalin kotiinkannon peruutukset Hospitaalin kotiinkannon peruutukset tehdään osoitteeseen Muista ilmoittaa sekä nimesi että osoitteesi, jotta peruutus kohdistuu varmasti oikean henkilöön. VSSHP:ssä paikallisesti sovittua Santrassa kohdasta Henkilöstöasiat / Muut asiat löytyy tietoa VSSHP:ssä voimassa olevista paikallisista sopimuksista. Paikallisesti sovittujen asioiden kohdalle on merkitty niiden voimassaoloaika (voimassa toistaiseksi vai määräajan), keitä ne koskevat sekä mistä löytyy lisätietoja ko. asiasta. Listausta päivitetään säännöllisesti. Paikallisella sopimisella ja neuvottelulla voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Santrassa listatut sopimukset perustuvat johonkin alla olevista vaihtoehdoista: valtakunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa (TES) on velvoitettu sopimaan asiasta TES:ssä on oikeutettu sopimaan toisin tietyssä määräyksessä nimenomaisesti mainitusta asiasta TES:ssä on mahdollistettu asiasta toisin sopiminen (eli ei ole kielletty sopimista). Sopijaosapuolina VSSHP:n paikallisissa sopimuksissa ovat työnantajan puolelta sairaanhoitopiirin johtaja ja vs. henkilöstöjohtaja / neuvottelupäällikkö sekä työntekijöiden edustajina ne pääsopijajärjestöt, joita kyseinen asia koskee. Määräaikaiset sopimukset päättyvät ilman irtisanomista sovitun määräajan päättyessä. Toistaiseksi voimassa olevat paikalliset sopimukset voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija Teksti Esa Halsinaho Työhyvinvoinnin parantaminen ja tulostuspaperin vähentäminen toivat säästämispalkinnot Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen on palkinnut kolme työntekijäämme säästöehdotuksista, joita on syksyn mittaan tehty intranetissä olevalle Henkilökunnan säästöideat palstalle. Kiitän henkilökuntaa runsaasta osanotosta. Käsittelimme saapuneita ideoita tulosyksiköiden johdon kuukausikokouksessa , Lehtonen kertoo. Monista hyvistä ehdotuksista O-P Lehtonen päätti palkita Outi Tuomisen, jonka ehdotus koski tulostuspaperin vähentämistä sekä Jarkko Kimarin ja Aija Tarvaisen, joiden säästöidea koski työhy- vinvoinnin merkitystä toimintakulujen hallinnassa. Apulaisosastonhoitajana TYKSin lastenklinikalla toimiva Outi Tuominen ehdotti, että jokaisessa tulostimessa olisi jo oletusasetuksena kaksipuolisen sivun tulostus, jottei sitä tarvitsisi erikseen säätää. Lisäksi hän ehdotti osastokohtaisia tai jopa henkilökohtaisia tulostuskiintiöitä, Turun yliopiston mallin mukaan. Jarmo Kimari työskentelee sairaanhoitajana teho-osastolla. Hän kiinnitti huomiota säästämisen pitkäjänteisyyteen. Jos työhyvinvointiin liitettäisiin rahaa ja panostettaisiin siihen, tämä näkyisi melko pian sairaslomien vähenemisenä huomattavasti. Ja olisihan se mukava asia jos työssä viihdytään, Kimari kirjoitti. TYKSin Kirurgisessa sairaalassa lääkintävahtimestarina toimiva Aija Tarvainen puolestaan kirjoitti, että Työyhteisön todellinen moottori on positiivinen porukka. Vaikka jollakulla toisinaan olisi huono päivä ei se haittaisi, sillä muiden hyväntuulisuus tarttuisi häneenkin. Työssä jaksaa paremmin kun työnilo tarttuu. On helpompi käydä käsiksi vaikeisiinkin työasioihin kun se tapahtuu positiivisessa hengessä. Ja edelleen, että Säästöt syntyvät tietenkin tehokkaammalla työskentelyllä, mielekkäillä työtapavalinnoilla, työhön sitoutumisella jne. Palkintona oli Marja Kurjen uuden malliston tuotteita, naisille silkkivillainen pashmina-huvi ja Kimarille jacquardkudottu silkkisolmio. Palstan saaman suuren suosion ja erinomaisten ehdotusten takia Lehtonen toivoo keskustelun edelleen jatkuvan. Palstaa pidetään avoinna marraskuun loppuun saakka. Jos sinulla on idea, miten sairaanhoitopiiri voisi säästää, kerro se kaikille Santrassa! Teksti Markku Näveri Heikki Minn sai Marie Curie -palkinnon TYKSin syöpätautien klinikan ylilääkäri, Valtakunnallisen PETkeskuksen syöpätutkimusryhmän johtaja professori Heikki Minn on saanut tämänvuotisen Marie Curie -palkinnon. Merkittävä ja arvostettu palkinto luovutettiin eturauhassyöpää tutkivalle Minnille Milanossa 31. lokakuuta. Heikki Minn rentoutui kolme päivää ennen palkinnon julkistamista jalkapallon parissa Milanon San Siro -stadionilla. Ottelussa AC Milan voitti Genoan 1 0. Heikki Minnin tutkimus valittiin parhaaksi alkuperäistutkimukseksi tämän vuoden European Association of Nuclear Medicine (EANM) -kongressissa Milanossa. Kongressissa oli yli 5000 osallistujaa ja noin 1500 tieteellistä esitystä. Minnin tutkimus osoitti, että uusi PET-kuvauksen merkkiaine Ga-68-Bombesin osoittaa eturauhassyövän paikallisen levinneisyyden täsmällisemmin kuin tähänastiset käytössä olevat radioleimatut merkkiaineet. Tällä voi olla merkitystä eturauhassyövän varhaisvaiheen hoidon suunnittelussa. Pari päivää palkitsemisen jälkeen Heikki Minn tuumaili: Tunnen olevani ns. flow-tilassa, koska palkinnon merkitys on henkisesti hyvin suuri. Olen työskennellyt syövän aineenvaihdunta- ja molekyylikuvantamisen tieteellisen tutkimuksen parissa jo väitöskirjani tekovaiheesta eli 80-luvun loppupuolelta lähtien, ja nyt 25 vuoden työ saa näin upean tunnustuksen. Muistan vielä miltä väitteleminen tuntui, mutta tämä taitaa mennä siitäkin ohi! Teksti ja kuva Esa Halsinaho TYKS näkyi tiedemessuilla Ylilääkäri Liisa Lehtonen (vas.) ja psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth esittelivät TYKSin keskolan toimintaa Turun kirjaja tiedemessuilla. Hammaslääketieteen opiskelija Kaisa Puustinen ja lääketieteen opiskelija Tuukka Särkelä vastailivat puolestaan messuvieraiden lääketiedettä koskeviin kysymyksiin. TYKS sai mukavasti näkyvyyttä lokakuun alussa pidetyillä Turun kirja- ja tiedemessuilla. Viestintäämme avustava tiedetoimittaja Tuula Vainikainen oli järjestänyt Turun yliopiston suosiollisella myötävaikutuksella lastenklinikan keskolalle tilaa lääketieteellisen tiedekunnan näyttelytilan yhteyteen. Vuoromiehityksellä toimineessa näyttelypisteessä kerrottiin nykyaikaisesta keskoslasten hoidosta ja siitäkin, miten TYKS on ottanut vanhemmat aiempaa aktiivisemmin mukaan omien keskosina syntyneiden lastensa hoitoon.

4 4 Hospitaali 7/12 Uusiin asemiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi 16. lokakuuta sh-piirin uuden toimintasäännön. Siihen liittyi TYKSin uusien toimialue- ja palvelualuejohtajien asemien perustaminen ja nimittäminen sekä eräät virkamuutokset. Nämä astuvat voimaan Tässä he ovat. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Arto Rantala Lasten ja nuorten klinikka Jussi Mertsola Sydänkeskus Juhani Airaksinen Asiantuntijapalvelujen palvelualueen ylihoitaja Anja Kylävalli 54 v. Kirurgian erikoislääkäri 1990, lääketieteen tohtori 1993 Vatsaelinkirurgian erikoislääkäri 1994 Kirurgian dosentti 1999 Kirurgian apulaislääkäri, vt. erikoislääkäri, gastroenterologian apulaislääkäri TYKS kirurgian klinikka Kirurgian osastonlääkäri, Turunmaan sairaala Kirurgian osastonlääkäri, vs. ylilääkäri, Turun kaupungin kirurginen sairaala Kirurgian apulaisylilääkäri, Turun kaupungin kirurginen sairaala Hallinnollinen osastonylilääkäri, TYKS kirurgian klinikka 2004 T-pro, hoitolinja 6:n suunnitteluvastaava Vs. tulosryhmän johtaja, TYKS, operatiivinen tulosalue Harrastukset: sauvakävely, avantouinti Naistenklinikka Seija Grénman 58 v. Tutkijana Michiganin yliopistossa , jatkanut sen jälkeen sekä perus- että kliinistä tutkimusta gynekologisen syövän parissa. Erikoislääkäri TYKSin naistenklinikalle 1995, sen jälkeen erikoislääkärinä ja kliinisenä opettajana Osastonylilääkäri gynekologisen onkologian sektorille 2007 Professori ja ylilääkäri 2010 Harrastukset: Liikunta eri muodoissa ja lukeminen aina, kun suinkin jää aikaa. Mökkeily sekä kesällä että talvella. Naistenklinikan kuoron kannatusjäsen. 60 v. Lääketieteen lisensiaatti 1978, lääketieteen ja kirurgian tohtori 1985 Lastentautien erikoislääkäri 1987, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri 1993 Dosentti 1990 Apulaislääkäri TYKSin lastenklinikalla Research Fellow Yhdysvalloissa Lastentautiopin apulaisopettaja TY:ssa ja Infektiotautiopin apulaisprofessori Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusjohtaja 1997 Lastentautiopin professori Lastenpoliklinikan vastaava lääkäri , osastonylilääkäri Lastenklinikan ylilääkäri 2010 Harrastus: golf Kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä 51 v. TYKSin suunnittelu ja kehittämistoimiston toimistopäällikkö 1986 Muuttui suunnitteluinsinöörin viraksi, tehtäväalueena mm. sairaalan uudisrakennuksen ja peruskorjauksien suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät Projektipäällikkönä vastaten T-sairaalan 2003 valmistuneen osan suunnittelu- ja rakennuttamistehtävistä T-sairaalan rakennuttamisen projektijohtaja vastuualueena T-sairaalan jatkorakentamisen toteuttaminen Harrastukset: keväästä syksyyn vapaaaika kuluu veneillen, merellä ollen ja kalastaen, talvisin liikunta, oman vanhan talon remontointi ja muu puuhastelu 59 v. Lääketieteen lisensiaatti 1977 Sisätautien erikoislääkäri 1985 Lääketieteen tohtori 1986, dosentti 1989 Kardiologi OYS:ssa Vs. kardiologian professori, OY Kardiologian osastonylilääkäri TYKS Kardiologian ylilääkäri ja kardiologian professori, TYKS/TY Harrastus: pelit Tules-toimialue Petri Virolainen 47 v. Apulaislääkärinä lyhyitä jaksoja Salon, Vakka-Suomen, Loimaan ja Raision aluesairaaloissa. Koko erikoislääkärin ura TYKSissä Ortopedian ja traumatologian klinikan ylilääkäri 2010 Harrastukset: työnteko ja liikunta eri muodoissa. Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Jukka Sipilä 56 v. TYKSin korvaklinikan endoskopisti Hallinnollinen osastonylilääkäri 2002 Harrastus: historia 55 v. Erikoislaboratoriohoitajan tutkinto, hallinnon tutkinto, SHJ Terveydenhuollon maisteri, sosiaalija terveysjohtamisen MBA Laboratoriohoitaja Ålands Centralsjukhus Osastonhoitaja Karkkilan kaupungin terveyskeskuksen laboratorio Osastonhoitaja Turun yliopisto, ihoja sukupuolitautioppi Osastonhoitaja Jorvin sairaalan kl. patologian yksikkö Operatiivisen tulosyksikön ylihoitaja Kymenlaakson sh-piiri, Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Johtava ylihoitaja ja henkilöstöpäällikkö HUS:n Porvoon sairaanhoitoalue Tulosryhmän ylihoitaja TYKSin konservatiivisen hoidon tulosryhmä Harrastukset: retkeily ja vaeltaminen tuntureilla kesällä ja talvella, Zontatoiminta sekä lukeminen Totek- (toimenpide ja tehohoito) palvelualue Riku Aantaa 53 v. Anestesiologian erikoislääkäri 1992 Lasten anestesian ja tehohoidon erityispätevyys 1998 Anestesiologian dosentti 1998 Erikoistuva lääkäri, anestesiologian yksikkö TYKS, Asiantuntijalääkäri Orion Pharma Anestesiologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri 2000 Harrastukset: ulkona liikkuminen eri muodoissaan (lenkkeily, sienestys, marjastus, vaeltaminen, purjehtiminen, laskettelu), ruoanlaitto, lasten anestesiologia

5 7/12 Hospitaali 5 Teksti ja kuva Markku Näveri Neuron toimialue Risto O. Roine Talo valmistuu muutto lähenee 57 v. HYKSin neurologian klinikalla, erityisesti aivohalvausyksikön vastuulääkäri, TYKSin neurologian klinikan hallinnollinen osastonylilääkäri 2006 Klinikan vastaava ylilääkäri 2010 Neurologian professori Aivoliiton asiantuntijalääkäri ja puheenjohtaja Harrastus: saaristolaiselämä Medisiininen toimialue Ilkka Kantola 59 v. Tk-lääkäri Viitasaaren tk ja Alahärmän tk Sisätautien erikoislääkäri ja apulaisopettaja TYKS/TY Va. sisätautien apulaisprofessori TYKS/TY Sisätautiklinikan hallinnollinen osastonylilääkäri TYKS Harrastukset: lentokoneiden pienoismallit, pienoislaitteet, liikunta, penkkiurheilu (pesäpallo), kohonnut verenpaine ja Fabryn tauti. Sairaalaylihoitaja Tuija Lehti 61 v. Terveystieteen maisteri 1991 TY Sairaanhoitaja TYKSin naistenklinikka 1981 Ylihoitaja korva-, silmä ja suusairaudet määräaikainen tulosryhmän ylihoitaja (2 v.) Kokopäivätoiminen tulosryhmäylihoitaja 2000 Harrastukset: liikunta, lukeminen, käsityöt Tavaraa tulee jo nyt rekkakuormittain. T-sairaalan rakentamistyöt alkavat olla viittä vaille valmiit. Pääosa tiloista on jo luovutettu sairaanhoitopiirille käyttöönottokatselmuksissa, viimeisenä luovutetaan kellarikerros 30. marraskuuta. Myös rakennus-, pelastus- ja muut viranomaiset ovat jo antaneet käyttöönottoluvan varustelua varten kerroksittain pidettyjen tarkastusten yhteydessä. Luovutetuissa tiloissa suoritetaan vielä urakoiden jälkitöitä ja erilaisia varusteluun liittyviä töitä, valottaa projektijohtaja Timo Seppälä tilannetta. Kuvantamislaitteiden asennukset ovat alkaneet, ja asennukset valmistuvat tammikuun loppuun mennessä. Urakoiden sopimuksen mukainen valmistumispäivämäärä on joulukuun 12. päivä, johon mennessä myös viranomaiset suorittavat lopulliset rakennusluvan ehtojen mukaiset tarkastukset ja myöntävät tiloille luvan sairaalakäyttöön. Tätä edeltävät eri turvajärjestelmien kuten mm. varavoimajärjestelmien ja automaattisen savunpoistojärjestelmän yhteistestaukset. Ensimmäiset vastaanottoon liittyvät tarkastukset alkoivat jo kuluvan vuoden alussa. Rakennuttamisen eri tekniikan osa-alueiden valvojat tarkastavat kaikki urakoitsijoiden työsuoritukset ja varmistavat, että ne on toteutettu suunnitelmi- en vaatimusten mukaan. Eri hankintojen erillisurakoiden vastaanottotarkastuksia pidetään porrastetusti syksyn ja alkuvuoden aikana, Seppälä kertoo. Suunnitteluun panostettu Erittäin paljon on takana suunnittelua ja valmisteluja, kun varsinainen muutto T- sairaalan laajennukseen käynnistyy todenteolla Muuton suunnittelu alkoi marraskuussa Tuolloin perustettiin muuttoryhmän ohjausryhmä organisoimaan muuttoa ja seuraamaan perustettavien alatyöryhmien toimintaa. Se on kokoontunut kerran kuukaudessa, kertaa ylihoitaja Tuija Lehti. Kaikilla taloon muuttavilla toimialueilla sekä lisäksi Sapa-liikelaitoksella, logistiikkakeskuksella, huollolla, teknisellä huollolla, lääkehuollolla, Medbitillä, välinehuollolla ja EPLL:llä on omat 2 6-jäseniset muuttoryhmänsä, jotka muuton lisäksi suunnittelevat tilojensa käyttöönottoa. Ryhmät ovat pohtineet aikataulujen ohella mm. irtaimistohankintoja, kulkulupia, pukukaappitarvetta, kuljetuksia, potilassiirtoja, ruokahuoltoa, laitoshuoltoa, lääkehuoltoa, atk-laitteita sekä vuosilomia ja opiskelijatilannetta keväällä Suositus on, että vuosilomia ei pidettäisi ajalla , koska tarvitsemme muuttoajankohtaan mahdollisimman paljon työvoimaa. Muuttojen aikataulu on varsin nopea. Ryhmien toimintaa on ohjannut käyttöönottokatselmusten aikataulu. Ne on siis tehty kerroksittain alkaen viime toukokuussa ja päättyen marraskuuhun. Osastojen varustelu ja laitteiden testaus on alkanut näiden katselmusten jälkeen. Toiveet korkealla Ensimmäisinä T-sairaalaan siirtyvät EPLL, teho-osasto, osastot 216, 233, 011 ja 250. Tosin T-sairaalan sisäiset muutot voivat olla mahdollisia aiemmin. Välinehuolto käynnistää omat järjestelynsä heti vuoden alussa, jotta toiminta sujuisi niiltä osin. Laboratoriolaitteiden testaus alkoi jo viime keväänä, ja leikkausosaston toiminta ja laitteet testataan maaliskuussa. Katolla sijaitsevan helikopterikentän on tarkoitus olla toiminnassa viimeistään 31. maaliskuuta. Henkilökunnan perehdytys tiloihin ja uusiin järjestelmiin aloitetaan vuoden alussa 2013 ja tutustumiskierrot ovat alkaneet jo tämän syksyn aikana. Muuttoon on aikaa enää vajaat viisi kuukautta, ja paljon on vielä tehtävää ennen H-hetkeä. Positiivisesti asiaa ajatellen henkilökunta on erittäin innostunut ja halukas muuttamaan, joten toivon muuton onnistuvat hyvin, Tuija Lehti summaa.

6 6 Hospitaali 7/12 Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi TYHY-toiminta entistä tärkeämpää säästöpaineiden puristuksessa Salon aluesairaalan, Vakka-Suomen sairaalan ja Loimaan aluesairaalan TYHY-toimijat kertovat millaista TYHY-toimintaa kussakin sairaalassa on tällä hetkellä tarjolla työntekijöille työssäviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Salon sairaalan TYHY-toimijat: Lisää yhteisöllisyyttä, vähemmän nurkkakuntaisuutta Tiina Leivo-Järvi (vas.) kertoo päätyneensä Salon sairaalan TYHY-ryhmän puheenjohtajaksi ja vetäjäksi organisaatiomuutosten myötä työsuojeluvaltuutetun roolissa ja Hanna-Maija Takala (oik.) työnantajan edustajana. Salon aluesairaalassa on toiminut kaksi vuotta alueellinen TYHY-ryhmä, jossa on edustajat Tyks-Sapa-liikelaitoksesta, huollon palvelujen tulosyksiköstä ja aluesairaalan eri yksiköistä sekä työterveyshuollosta. Miesten lentopallovuoro, johon myös naiset voivat osallistua, on Salon aluesairaalan vanhinta TYHY-toimintaa. Toiminta järjestetään tällä hetkellä Halikon sairaalan tiloissa. Suosittua jatkuvaa toimintaa on myös keppijumppa kerran viikossa. Vetäjä on omasta talosta ja suosittuun lajiin osallistuu jopa ihmistä kerralla. Kuten Vakka-Suomen sairaalassa ja Loimaan aluesairaalassa, myös Salossa TYHY-toiminnan budjetti koostuu sairaanhoitopiiriltä vakanssien mukaan saatavasta keskitetystä TYHY-rahasta. Tänä vuonna määrä on 13 euroa vakanssia kohti ja vakansseja on 482. Yksiköiden TYHY-toimintaan jaetaan 28 / vakanssi yksikkökohtaista TYHY-rahaa, joka budjetoidaan ja jaetaan Salon aluesairaalan yksiköille. Loimaalla TYHY-toiminta yhdistää osastoja ja lisää työhyvinvointia Loimaalla toimii Salon ja Vakka-Suomen sairaaloista poiketen sekä TYHY-ryhmä että henkilökuntayhdistys. TYHY-toiminta huolehtii pääasiassa fyysisestä puolesta ja henkilökuntayhdistys kulttuuripuolesta. TYHYryhmään kuuluu kymmenkunta ihmistä ja siinä on edustus kaikista Loimaan aluesairaalan osastoista sekä työterveydestä. Loimaan henkilökuntayhdistykseen kuuluvat kaikki aluesairaalan tiloissa työskentelevät henkilöt ja toiminnan on tarkoitus yhdistää tätä joukkoa. TYHYtoiminnassa ideana on oman osaston yhdistäminen, kertoo päiväkirurgisen yksikön sairaanhoitaja ja henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja sekä TYHY-ryhmän jäsen Mervi Hacklin. TYHY-toimintaan varattu työaika on sama kaikkialla TYKSissä eli kahdeksan tuntia, josta yleensä puolet käytetään keväällä ja puolet syksyllä. Säännöllisesti TYHY-rahoista tuettua toimintaa ovat Loimaalla jumpat ja uinti kerran viikossa. Avustusta on mahdollista saada myös laihdutusryhmään osallistumiseen tai kuntoremonttilomiin. TYHY- ja henkilökuntayhdistys-rahoilla toteutetaan myös reissuja, joissa on kuitenkin aina omavastuuosuus. Henkilökuntayhdistys järjestää esimerkiksi teatteriesityksiä, matkoja ja pikkujouluja. Viime syksynä ideateatteri tuo- Marita Lentovaara (vas.) ja Hanna Arve-Talvitie (kesk.) ovat tulleet henkilökuntayhdistykseen ja TYHY-toimintaan mukaan yksikkönsä edustajina. Mervi Hacklin (oik.) kertoo puolestaan viihtyneensä vapaaehtoistöissä nuoresta lähtien, koska yhdessä toimiminen samanhenkisten ihmisten kanssa on niin mukavaa. Liikunta merkittävä osa Vakka-Suomen sairaalan TYHY-toimintaa Vakka-Suomen sairaalan TYHY-ryhmään kuuluu 12 henkilöä. Ryhmässä on edustajat TYKSin huoltopalveluista ja tekniikasta, Tyks-Sapa-liikelaitoksesta, työterveyshuollosta sekä kaikista Vakka-Suomen sairaalan yksiköistä lukuun ottamatta psykiatriaa, jolla on oma TYHY-toimintansa. TYHY-ryhmän puheenjohtajana toimii johtava ylihoitaja Esko Tähtinen ja sihteerinä taloussihteeri Merja Marsela. Ryhmällä on vuodessa neljä kokousta. TY- HY-raha on sama kuin muillakin TYKSin yksiköillä eli 28 euroa vakanssi ja vakansseja on 149. Vakka-Suomen sairaalassa on tehty useiden liikuntapaikkojen kanssa sopi- mus, että henkilökunta voi käydä valitsemassaan paikassa kerran viikossa siten, että työnantaja korvaa osan maksusta. Liikuntapaikkoihin kuuluu esimerkiksi uimahalleja ja kuntosaleja. Syyskuussa otimme käyttöön Smartumin kulttuurisetelit, joita on mahdollista jakaa yksi kuukaudessa henkilöä kohden. Selvitysten mukaan seteleitä käytetään pääosin paikallisesti elokuviin ja teatteriin. Siitä on tullut vähän kritiikkiä, että setelit painottuvat liikaa yksilöön, kun TYHY-toiminta pitäisi olla yhteistä. Otimme seteleitä kokeeksi aluksi 200 ja tähän mennessä on mennyt kahden kuukauden aikana 63 eli kysyntä on ollut hyvä. Sinä viikkona, kun käyttää kulttuurisetelin, ei voi käyttää liikuntamahdollisuutta, Marsela kertoo. Toiminnassa on pientä vaihtelua vuosittain. Terveyspäivän yhteydessä olemme tarjonneet esimerkiksi henkilökunnalle terveysbuffetin ja joulun alla joulupuuron. Henkilökunnan toiveena on ollut, että ensi vuonna terveyspäivän sijasta järjestettäisiin joulujuhlat, ohjelman järjestämisestä vastaisivat yksiköt vuorotellen. Maksamme lisäksi psykiatrialle Uudessakaupungissa sijaitsevan Tammilehdon rantasaunan käytöstä. Henkilökuntamme voi käyttää sitä parina iltana viikossa ja vuokrata halutessaan viikonlopuksi pientä korvausta vastaan. Liikunnan lisäksi yksiköt voivat käyttää oman TYHY-rahansa esimerkiksi koulutukseen tai vaikkapa värikuulasotaan. Säästötoimenpiteiden myötä työhyvinvointi on Marselan mukaan entistä tärkeämmässä roolissa, mutta budjetti rajoittaa toimintaa. Merja Marsela kertoo saaneensa Vakka-Suomen sairaalan TYHY-ryhmän sihteerintoimen perintönä eläkkeelle jääneeltä henkilöstösihteeriltä.

7 7/12 Hospitaali 7 Yksiköt suunnittelevat toimintansa vuodeksi kerrallaan ja vuoden lopussa alueellinen TYHY-työryhmä kerää palautteet toiminnasta, TYHY-ryhmän puheenjohtaja Tiina Leivo-Järvi kertoo. Smartumin viiden euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä on jaettu kaksi vuodessa per työntekijä. Viime vuonna niitä haettiin noin 240. Painonhallintaryhmään osallistumista on tuettu niin ikään pienellä summalla. Talvisin Salon aluesairaalan työntekijöillä on avantouintimahdollisuus Halikon sairaalan mökillä ja kesäisin mahdollisuus käyttää Halikon sairaalan kesämökkiä sekä aluesairaalan omaa kesämökkiä Lammenjärven rannassa. Joka vuosi koetetaan ideoida jatkuvan toiminnan lisäksi jotain erilaista ja ekstraa. Viime vuonna tällaista toimintaa olivat esimerkiksi Salon aluesairaalan sisäiset suunnistusmestaruuskilpailut ja viime kesänä kirppistapahtuma ja kesäteatterinäytös, johon maksettiin liput keskitetystä TYHY-rahasta. Joulun aikaan suunnitteilla on jokin pieni yhteinen tapahtuma kuten kahvitilaisuus. Tyhy-toiminnan yhtenä tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja vastustaa nurkkakuntaisuutta. Sen myötä opitaan tuntemaan työkavereita muussakin ympäristössä kuin töissä. Toivottavasti innokkaita toimijoita riittää tulevaisuudessakin, Tiina Leivo-Järvi ja Hanna-Maija Takala toivovat. Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi TYKSin emedic-työryhmäläisiä: (takarivi vasemmalta) dosentti, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Hannu Järveläinen, ylihoitaja Ritva Kosklin, hankekoordinaattori Niina Hedborg, kehittämispäällikkö Satu Suhonen, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi, (eturivi vasemmalta) sairaanhoitaja/haavahoitaja ja projektipäällikkö Heli Kallio sekä jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio. emedic helpottaa diabeetikon arkea VSSHP osallistuu vuoden 2013 loppuun asti jatkuvaan monikansalliseen EU:n Central Baltic -projektiin, jossa TYKSissä pilotoidaan etäkonsultaatioiden käyttöönottoa diabeetikon jalkahaavan hoidossa. Lisäksi emedic -hanke luo malleja uuden teknologian hyödyntämiseksi diabeteksen itsehoidossa. tiin esiintymään omaan ruokasaliimme, jolloin ihmisten oli helppo tulla seuraamaan näytöksiä. Lähdemme marraskuun puolessa välissä Tampereelle kädentaidot messuille ja järjestämme pikkujoulut joulukuun alussa. Ensi vuoden kevättalvella on suunnitteilla koko talon yhteinen liikuntapäivä Ruissalossa, kertovat Marita Lentovaara ja Hanna Arve-Talvitie fysioterapiayksiköstä. Meillä on ollut laaja porukka ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa. Kaikkeen tekemiseen täytyy olla innostuneita ihmisiä. Loimaan sairauspoissaolot ovat piirin pienimmät ja voidaan ajatella, että meidän toimintakin on ollut siihen osaltaan vaikuttamassa, Mervi Hacklin uskoo. Suomesta EU-rahoitteisessa projektissa ovat mukana hankkeen vetäjänä ja pääpartnerina toimiva Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja muun muassa emedic-hankkeen viestintätoimenpiteistä vastaava Turku Science Park Oy. Muut kumppanit tulevat Ruotsista (Karoliininen sairaala), Virosta (Tallinnan Teknillinen yliopisto / Institute of Clinical Medicine) ja Latviasta (Pauls Stradinin yliopistollinen sairaala). VSSHP:ssä pilottikuntia ovat Kaarina, Forssa ja Loimaa. TYKSistä hankkeeseen osallistuvat erityisesti kirurgian ja sisätautien klinikka sekä kehittämistoimisto. Partneritapaamisia pidetään niin TYKSin sisäisen työryhmän ja pilottikuntien kesken kuin kaikkien osallistujamaiden kesken, hankkeen projektipäällikkö Heli Kallio TYKSin haavapoliklinikalta kertoo. Pyrkimyksenä on nopeuttaa potilaiden, hoitajien ja lääkärien välistä yhteydenpitoa ja tiedonkulkua ongelmatilanteissa uusinta teknologiaa ja tietoliikenneyhteyksiä hyödyntäen. TYKSin asiantuntijat ovat esimerkiksi kouluttaneet pilottikuntien edustajia asiantuntijaluentojen avulla. Lisäksi jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio on jalkautunut kuntiin ohjaamaan henkilökuntaa jalkahaavan ennaltaehkäisyssä, Heli Kallio sanoo. Jalkahaavoja 15 prosentille diabeetikoista Suomessa on lähes diabeetikkoa, joista valtaosa sairastaa aikuistyypin (tyypin 2) diabetesta. Lisäksi jopa suomalaisen arvellaan sairastavan sitä tietämättään. Jopa 15 prosentille diabeetikoista kehittyy jalkahaava jossakin heidän elämänsä vaiheessa. Diabeetikoilla verensokeritasapainosta huolehtiminen, hyvät jalkineet ja joka päivä toteutettava jalkojen omahoito ehkäisevät vakavien jalkahaavojen riskiä. Omahoidon merkitys on keskeinen. Globaalina, nopeasti yleistyvänä sairautena diabetes sitoo yhä enemmän myös taloudellisia resursseja. Uusia hoitomuotoja kehittämällä halutaan samalla helpottaa diabeetikkojen arkea. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää parantaa potilaan mahdollisuuksia huolehtia sairaudestaan ja ehkäistä siihen liittyviä komplikaatioita. Yhteydenpito vähentää rutiinikäyntien määrää ja voi auttaa kohdistamaan resursseja niihin potilaisiin, jotka ovat suuremmassa riskissä saada komplikaatioita kuten jalkahaavoja. Omahoidon arkeen tukea Diabeetikon omahoidon arkea pyritään tukemaan parantamalla tiedonsiirtoa potilaan ja terveyskeskuksen välillä. Hoitavalle lääkärille tai terveydenhoitajalle voidaan siirtää tietoja esimerkiksi potilaan verenpaineen ja verensokerin muutoksista sekä liikkumisesta. Esimerkiksi liikuntaan motivointiin emedicissä haetaan tukea matkapuhelimeen ladattavasta suomenkielisestä Sport Tracker -ohjelmasta. Hankkeen toisena painopisteenä ovat etäkonsultaatiopalvelut. Diabetespotilaan jalkojen heikentynyt suojatunto estää kivun ja lämpötilaerojen aistimista. Siten se aiheuttaa herkästi ihovaurioita ja asentovirheitä. Aluksi harmittomilta vaikuttavat ihovauriot saattavat kuitenkin hoidon laiminlyöntien seurauksena johtaa pahimmillaan jopa alaraajan amputaatioon. Jalkaongelmat kuuluvat vakavimpien ja kalleimpien diabeteksen aiheuttamien ongelmien joukkoon. Projektissa on kehitetty jo olemassa olevasta diabeetikon jalkojen seurantakaavakkeesta elektroninen versio, jotta lievien vaurioiden tunnistus helpottuisi ja ohjaisi hoitotoimenpiteitä. Sähköisistä terveydenhuoltopalveluista apua Tavoitteena on luoda perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tukeva sähköinen toimintamalli, jossa kotisairaanhoidon ammattilaiset voivat konsultoida terveyskeskuslääkäreitä potilaan kotoa ja terveyskeskuslääkärit vastaavasti erikoissairaanhoitoa. Säästöt saadaan matkakulujen vähentymisenä ja ajankäytön tehostumisena sekä kokonaishoidon oikea-aikaistumisena. Ensimmäiset laitteet telekonsultaatiokokeiluja varten on asennettu ja kokeilut on tarkoitus aloittaa vielä tämän vuoden puolella. ipadilla voidaan esimerkiksi kuvata haavaa potilaan kotoa ja pyytää konsultaatiota hoitoon, Heli Kallio tarkentaa. Sähköisistä terveydenhuoltopalveluista uskotaan saatavan merkittävää apua hoitorutiineihin. Uusien käytäntöjen kehittäminen edellyttää niiden testaamista käytännössä. Sekä potilaiden että terveydenhuollon henkilöstön palaute on tärkeää, jotta kokeilusta tulisi käyttökelpoinen käytäntö. Koulutus ja tutustuminen eri osallistujamaiden toimintamalleihin ovat osa yhteistyötä. Esimerkiksi maaliskuussa Turussa ja Kaarinassa suomalaisiin diabeetikon jalkahaavan hoitokäytäntöihin ja hoitotilanteisiin tutustui kolme latvialaista sairaanhoitajaa ja lääkäri Riiassa sijaitsevasta Pauls Stradins -yliopistosairaalasta. Viron sähköiset potilasjärjestelmät ovat merkittävästi edellä Suomen vastaavista, plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi TYKSin emedic-työryhmästä toteaa.

8 8 Hospitaali 7/12 Teksti ja kuva Markku Näveri U-sairaalan ilmastointi lähes remontoitu Malttia ikkunoiden avaamiseen U-sairaalan kokonaisvaltainen ilmastointiremontti on nyt pääosin valmis. Näin kertoo huoltomestari Mikko Lairolahti teknisten palveluiden ilmastointi- ja sairaalakonehuollosta. Vain rakennuksen 3. kerroksessa työt jatkuvat vielä eräissä silmäklinikan kohteissa. Remontissa ilmastointikanavat on nuohottu, kartoitettu, kuvattu ja säädetty. Rakennukseen on asennettu uusia päätelaitteita, jotta ilmanvaihtoa voidaan säädellä paremmin. Myös tulo- ja poistoilmaputket ovat nyt kauempana toisistaan, eli käyttöön on otettu uutta asennustekniikkaa. Uutta on myös viilennyksessä apuna käytettävä kaukokylmä. Kun poisto- ja tuloilmaputket aiemmin sijaitsivat liian lähellä toisiaan, oli vaarana, että tuleva puhdas ilma imeytyikin saman tien poistoon. Lairolahden mukaan hankalinta korjaustöissä on ollut niiden lomittaminen osastotyöhön. Olemme yrittäneet välttää häiriöitä, jotta osastot ovat pystyneet toimimaan normaalisti. Haasteita remontoijille ovat aiheuttaneet tilat, joiden käyttötarkoitus on alun perin ollut toinen ja jotka on nyttemmin otettu esim. toimenpidehuoneiksi. Samoin tilat, joissa on paljon laitteita tai paljon ihmisiä. Näitä ovat mm. kansliat ja sosiaalitilat. Tällaisten huoneiden lämpökuormitus on nykyisin paljon suurempi kuin vuosia sitten. Kanslia- ja sosiaalitilojen ilmanvaihto on osoittautunut riittämättömäksi myös hiilidioksidin vaihdon osalta. Happipitoisuus laskee ja ilma voi tuntua huonolta, jos tiloissa joskus on liikaa ihmisiä. Ilmastointiremontti on siis vähintäänkin viittä vaille valmis, ja remontoijat ovat saaneet työstään kiitosta. Tästä Mikko Lairolahti ottaa erityisesti esiin osasto 322:n järjestämän kiitoskuohujuomatilaisuuden, joka lämmitti saneeraajia. Olemme matkan varrella oppineet toisiltamme ja tekemään porukalla, hän myhäilee. Kun ilmastointi ei riitä Mutta mutta. Aina ei riitä pelkkä ilmastointi. Meillä on taipumus järjestää lisätuuletusta avaamalla ikkunat, ja tämä näkyy myös runsasikkunaisessa U-sairaalassa. Tässä kannattaa kuitenkin käyttää ns. maalaisjärkeä. U-sairaalan ilmastoinnin poistokonehuoneet sijaitsevat 4. ja 13. kerroksessa puhaltaen poistoilman Hämeentielle päin. Mikko Lairolahti U-sairaalan 4. kerroksen poistoilmakonehuoneen syövereissä. Teksti ja kuvat Markku Näveri Nuorisopsykiatrian yksikölle tilat makkaratehtaan konttorista Nuorisopsykiatrian uusvanha toimitalo. Kierrätys on ollut kunniassaan, kun nuorisopsykiatrian yksikkö hankki kalusteita uusiin tiloihinsa. Osastonhoitaja Vesa Eräpolku (vas.), ylilääkäri Anders Sandqvist ja osastonhoitaja Jussi Blomqvist isossa neuvotteluhuoneessa, jonka kaikki kalusteet ovat kierrätettyjä. Kun nuorisopsykiatrian yksikön Kunnallissairaalantiellä sijaitsevan rakennuksen kosteus- ja sisäilmaongelmat äityivät viime vuonna niin pahoiksi, ettei työskentely saati potilashoito tullut enää kyseeseen, oli edessä uusien tilojen etsintä. Korvaavat tilat löytyivät kuitenkin yllättävän nopeasti, vielä samana vuonna, kertoo yksikön ylilääkäri Anders Sandqvist. Ne löytyivät Itäisen Pitkänkadun ja Kaivokadun kulmasta HK:n entisen makkaratehtaan konttorirakennuksesta. Vanhempi turkulaispolvi muistaa sen Loson eli Lounais-Suomen Osuusteurastamon talona. Muutto tapahtui viime kesän mittaan, ja se oli pitkällinen projekti, muistelee poliklinikan osastonhoitaja Jussi Blomqvist. Muutto käynnistyi heinäkuun alussa, mutta sitä suunniteltiin pitkään ja huolellisesti. Se toteutui useassa vaiheessa, ja ohjenuorana oli ennen kaikkea potilasturvallisuus. Stressikäyrää nosti monenlaisista asioista sopiminen: lähettipalvelut, laitoshuolto, ruokailu, ja kaikki loma-aikaan ja deadlinet vielä päälle. Suurin este nopealle muutolle oli se, että rakennus on tehty konttoriksi ja vaati aika lailla remonttia, ennen kuin se soveltui uuteen käyttötarkoitukseen. Rajallinen budjettimme ei kuitenkaan sallinut kaikkia tarpeellisia toiminnallisuuden vaatimia muutoksia, ylilääkäri huomauttaa. Muutostöitä määritti myös lainsäädäntö, joka sanelee, millaisten psykiatrisen yksikön tilojen on oltava esimerkiksi turvallisuuden suhteen, selvittää vuodeosastojen osastonhoitaja Vesa Eräpolku. Plussaa ja miinusta Nuorisopsykiatrian yksikkö toimii neljässä kerroksessa: ensimmäisessä ovat tilat syömishäiriöpotilaiden hoitoon, toisessa on kaksi vuodeosastoa, kolmannessa poliklinikka ja neljännessä kerroksessa hallinto naapurinaan koko psykiatrian tulosalueen hallinto. Talon toisessa siivessä on yksityisiä firmoja, mutta sopuisa rinnakkainelo on toiminut. Kokonaisuutena tilaa on varsin hyvin, mutta se on tarpeidemme mukaan epätasaisesti jakautunut. Täällä on isoja halleja ja neuvottelutiloja, mutta potilasta kohden neliöitä ei ole toivotusti, kertoo Eräpolku. Vuodeosastokerrokselle on eniten haittaa rakennuksen toimistoalkuperästä, mutta vastaavasti hyvät neuvottelutilat ovat eittämätön etu, ovathan neuvottelut tärkeä modernin psykiatrian elementti. Henkilökunnan näkökulmasta tilojen ahtaus ja neliöiden puute näkyy esimerkiksi ryhmätoimintojen suunnittelun vaikeutena, ei ole tiloja joissa ryhmiä viedä lävitse.

9 7/12 Hospitaali 9 Text och bild Mathias Luther Jos ikkunoita pidetään ahkerasti avoinna, voi likainen ilma tullakin saman tien takaisin. Lisäksi Hämeentie on varsin vilkasliikenteinen, joten pienhiukkaset, katupöly ja hiilidioksidi voivat päätyä ikkunoista sisätiloihin. Eikä tältä ole turvassa vastakkainen puolikaan, onhan sielläkin liikennettä ja aikamoinen kuilu säilömässä epäpuhtauksia, Lairolahti muistuttaa. Useita ikkunoita auki pidettäessä on uhkana myös lämmön karkaaminen harakoille. Hukkaenergiaa tuotetaan, kun ikkunat ovat avoinna ja samalla väännetään termostaattia suuremmalle. Mikko Lairolahti tietää, että vanhat laitteet eivät ole uudenveroisia, ja etenkin pitkien hellejaksojen aikana ilmastointijärjestelmä on pulassa. Viime kesä olikin ilmastointihuollon ihanne: ei helteitä, ja sateet pitivät pienhiukkaset kurissa. Uusi yllätys on ollut Topinojan kaatopaikan lemu, joka otollisissa olosuhteissa tuntuu Kiinamyllynmäelläkin. Jos ja kun pitää tuulettaa, kannattaa tehdä se nopealla ristivedolla, Lairolahti neuvoo. Myös huolellinen siivous ja ylimääräisten tavaroiden poistaminen edistävät huoneilman pysymistä puhtaana. Plussaksi miehet kirjaavat talon sijainnin, hallinnon keskittymisen samaan tilaan sekä sen, että keskusteluyhteyden ylläpito käy luontevasti. Vesa Eräpolku lisää vielä, että ahtaahkoista tiloista huolimatta nuoret kokevat turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä, eikä negatiivista palautetta ole heiltä kantautunut. Vuokrasopimus on periaatteessa 8-vuotinen, mutta HK voi irtisanoa sen viiden vuoden kuluttua. Nämä ovat väliaikaiset väistötilat, mutta paluuta entisiin tiloihin ei ole, ylilääkäri Sandqvist sanoo. Hän patistaa nopeasti pohtimaan mahdollisuutta kokonaisvaltaiseen ratkaisuun: alueen yhteen, yhteiseen psykiatrian rakennukseen, jossa saavutettaisiin keskitetyn toiminnan kaikki edut. Se olisi toiminnallisesti järkevin ja taloudellisesti edullisin malli. Kierrätyshuonekaluja Päinvastoin kuin usein on tapana, nuorisopsykiatrian yksikkö ei muuttaessaan pannut kalustusta kokonaan uusiksi. Meillä on pitkät lonkerot Halikon suuntaan, ja sissiryhmämme kävikin nuuskimassa sikäläisiä varastoja, osastonhoitaja Blomqvist kertoilee. Mukaan lähti pöytiä, hyllyjä ja tuoleja, enimmäkseen halliin, neuvottelu- ja sosiaalitiloihin. Joidenkuiden haikailema piano sentään jäi Halikkoon. Tämä oli kokemus, joka sai miettimään, pitääkö kaiken aina olla uutta ja kiiltävää, Blomqvist puntaroi hankintoja. Yksikön muutto on onnellisesti ohi. Kolmikko jakaa kiitosta yhteistyökumppaneille ja varsinkin muuttomiehille. Mietinnässä ovat vielä kulkureitit ja opasteet. Päänvaivaa tuottaa varsinkin parkkipaikkojen puute. Språket är viktigt men svårt att styra Det är inte lätt att se var svenskan hamnar då vården omorganiseras i Finland. En i och för sig god strävan att säkra individens rättigheter kan undergräva det svenska utbudet, befarar utvecklingschef Markku Suksi från Justitieministeriet. Högsta förvaltningsdomstolen har godkänt att individen skall ha möjlighet att söka sin specialistvård oberoende av var han eller hon råkar bo. Jag är inte säker på att det här endast är en bra sak, sade Suksi då nämnden för den språkliga minoriteten nyligen ordnade ett seminarium kring den svenska servicen i sjukvårdsdistriktet. Suksi ser det språkrättsliga systemet i Finland som en balansakt mellan två principer, territorialprincipen och individualprincipen. Territorialprincipen innebär att en myndighet har en viss skyldighet att ordna språklig service på finska eller svenska beroende på språkförhållandena inom myndighetens territorium. Individualprincipen medför att personer med finska, svenska eller samiska som modersmål har vissa lagstadgade rättigheter att få service på sitt eget språk av samhället. Gränserna suddas ut Suksis exempel var kommunen Mörskom som för några år sedan bytte från Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt till finska Päijät-Häme som då blev tvåspråkigt, och i samma veva beslöt att kommunens svenska invånare kan fortsätta att anlita den svenska sjukvården inom HNS. HFD beslöt att kommunen hade handlat rätt då den prioriterat individens rätt till vård på det egna språket framom den strikta territoriella styrningen av servicen. Syftet var gott men enligt Suksi är resultatet på längre sikt osäkert. Patienter kan få söka service på det egna språket allt längre bort. Efterfrågan på service på minoritetsspråket minskar då i minoritetsperiferierna. Hälso- och sjukvårdslagen har i alla fall prioriterat individualprincipen överlag och nästa år kan patienterna också på andra grunder överskrida sjukvårdsdistriktets gränser då de söker vård, konstaterar Suksi. Mycket är öppet Rent juridiskt är svenskans ställning god så länge det finns svensk- eller tvåspråkiga kommuner. Men varken kommunernas eller social- och hälsovårdens framtida strukturer är klara. Förvaltningsdirektör Göran Honga från Vasa sjukvårdsdistrikt konstaterade att det gjorts tiotalet utredningar om framtida kommuner och vårdorganisationer men att regeringen fortfarande bollar med olika möjligheter. Risken är uppenbar att vi håller på att bygga upp svårstyrda monster som är långt ifrån den enskilda människan, konstaterar Honga. Som tur är för svenskan kan man tänka sig att tillåta avvikande strukturer. Det är nog det enda sättet att få det att funka på något sätt, konstaterar han efter att ha jämfört kalkylerade befolkningsunderlagen för olika sjukvårdstjänster med de utspridda finlandssvenskarnas befolkningssiffror. Lösningar finns En liten motvikt i diskussionen var Svenska Finlands folktings sekreterare Markus Österlund. Han konstaterade bland annat att folktingets lilla finsk-svenska fickparlör för vårdarbetare haft strykande åtgång. Han påminde om berätta att regeringens arbete för att göra en långsiktig språkstrategi för landet pågår och skall bli klart före årets slut. Arbetsgruppen som gör strategin har bland annat noterat att HNS-direktören Aki Lindén, välbekant i Åbo, har funderat på att skapa mindre enheter inom HNS med svenska som arbetsspråk. De kunde hålla språket levande och fungera som språkbadplatser för resten av personalen. Kritiska timmar Sjukvårdsdistriktets direktör Olli-Pekka Lehtonen lade pannan i djupa veck men pläderade kraftfullt för att man anstränger sig för att ordna vården på rätt språk. Frågan om det är viktigare att läkaren talar svenska eller att han eller hon är bra kirurg är fel ställd, menade Lehtonen. Språket är en del av vårdens kvalitet. Visst, kanske patienten sover under operationen, men det gäller både att kunna förklara hur patienten skall förbereda sig och hur han eller hon sedan skall sköta sig i fortsättningen. Den tid läkaren eller sjukskötaren träffar patienten är kanske bara en timme per år. Alla de övriga timmarna skall patienten ta hand om sig själv och de timmarna är avgörande för hälsan. Hur väl man lyckats berätta om hälsofrågor för personen beror på vilket språk man använder, sade Lehtonen. Sjukvårdsdistriktet och nämnden för den språkliga minoriteten, ledd av Björn Taxell, fick också beröm av Suksi och Österlund för det ambitiösa språkprogrammet som inkluderar kvalitetsmätare. Utvecklingschef Markku Suksi förklarade konflikten mellan territorialprincipen och individualprincipen i språkpolitiken. Sjukvårdsdirektör Olli-Pekka Lehtonen fick höra beröm för ambitionerna i sjukvårdsdistriktets språkprogram från Sanastoa: Fickparlör tasku(keskustelu) sanakirja Funka toimia Individualprincip (tässä yhteydessä:) yksilökeskeisyyden periaate Minoritetsspråket vähemmistön kieli Språkbadsplats paikka kielikylvylle Strykande åtgång valtava menekki Svårstyrd vaikeasti hallittava Territorialprincip (tässä yhteydessä:) alueellisen vastuun periaate Göran Honga (i mitten) frågade sig bland annat hur praktiskt det är att ordna speciella svenska servicepunkter. Olli-Pekka Lehtonen (t v)) Markus Österlund, Björn Taxell och Markku Suksi (t h) lyssnar.

10 10 Hospitaali 7/12 Tuore kasvo Paluu hoitotyöhön Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Aiemmin pitkään oppilaitosmaailmassa työskennellyt Maarit Tuusvuori viihtyy nyt apulaisosastonhoitajana TYKSin aikuispsykiatrian poliklinikalla Raisiossa. Vaikka sijainti ei vaikuttanut työpaikan valintaan, Maarit iloitsee myös siitä, että saa nyt työskennellä omassa kotikaupungissaan Raisiossa. Ennen nykyistä työtään Maarit Tuusvuori työskenteli ammatillisen koulutuksen parissa 20 vuotta, joista viimeiset 12 vuotta koulutuspäällikkönä, muun muassa lähihoitajakoulutuksessa. Sitä ennen hän ehti tehdä myös 10 vuotta sairaanhoitajan töitä VSSHP:llä ja muutaman vuoden opettajan töitä kouluttaen sairaanhoitajia. Apulaisosastonhoitajan toimenkuva Noin puolet Maarit Tuusvuoren työajasta apulaisosastonhoitajana on potilasvastaanottoa. Tämän lisäksi hän toimii lähiesimiehenä poliklinikalla ylihoitajan alaiselle henkilökunnalle, johon kuuluu hänen lisäkseen seitsemän sairaanhoitajaa, mielenterveyshoitaja, askartelunohjaaja ja toimintaterapeutti sekä kolme sihteeriä. Apulaisosastonhoitaja on Tuusvuoren mukaan eräänlainen poliklinikan yleismies Jantunen, joka hoitaa lukemattomia juoksevia asioita ja on tarvittaessa yhteydessä eri tahoihin, esimerkiksi kiinteis- töhuoltoon ja siivouspalveluun tiloihin liittyvissä asioissa. Hän on samalla omien sanojensa mukaan henkilö, jonka läpi virtaa asioita alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Toimenkuvaan kuuluu lisäksi uusien työntekijöiden perehdytystä, työvuorosuunnittelua, hankintaesitysten tekoa ja poliklinikan toiminnan kehittämistä. Verkostoituva työskentelytapa Moniammatillinen ja verkostoituva työskentelytapa on Tuusvuoren mukaan tyypillistä psykiatriassa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat usein käsi kädessä ja potilailla saattaa olla myös taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi alueen terveyskeskusten sekä sosiaalitoimen, työvoimahallinnon ja Kelan kanssa, kun mietitään ihmisten työllistymistä ja uudelleenkouluttautumista. Lastensuojelun kanssa tehdään myös tarvittaessa yhteistyötä, kun on potilaita, joilla on alaikäisiä lapsia. Yhteisiä palavereja pidetään sekä yksittäisten asiakkaiden tilanteiden osalta että yleisesti yhteistyökuvioiden suunnittelemiseksi. Tuusvuori kertookin yllättyneensä miten paljon yhteistyötä tehdään eri suuntiin sekä organisaatio- että yksilötasolla. Potilaat tulevat lähetteellä perusterveydenhuollosta tai yksityissektorilta Raision lisäksi Mynämäeltä, Mietoisista, Maskusta, Ruskolta ja Naantalista. Alueella on yli asukkaan väestöpohja. Uusia lähetteitä tulee vuodessa yli 400. Potilaan hoito on tiimityötä, jota toteuttavat lääkärin työparina sairaanhoitaja, psykologi tai sosiaalityöntekijä. Hoitoon osallistuvat potilaan hoidon tarpeiden mukaan myös muut ammattilaiset, kuten toimintaterapeutti tai askartelunohjaaja. Erilaisten potilasryhmien ohjaaminen on myös osa poliklinikan henkilökunnan työtä. Työntekijät tekevät myös kotikäyntejä tilanteen arvioimiseksi sekä tapaavat potilaan läheisiä. Itsenäistä, mutta hierarkkista ja byrokraattista Siihen aikaan kun työskentelin aiemmin sairaanhoitajana, jokaisessa yksikössä oli osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja, jolloin apulaisosastonhoitajan toimenkuva oli kapeampi ja hän lähinnä tuurasi osastonhoitajaa silloin, kun tämä oli poissa. Nykyisin monilla osastonhoitajilla on vastuullaan useita poliklinikoita tai osastoja. Niin myös Raision aikuispsykiatrian poliklinikan osastonhoitajalla ja hän työskentelee fyysisesti pääosin TYKSin mäellä. Siihen nähden apulaisosastonhoitajan toimenkuva on itsenäisempi kuin ennalta kuvittelin. Itsenäistä päätäntävaltaa on kuitenkin hyvin vähän, mikä oli yllätys. Pienetkin asiat etenevät korkealle ennen kuin kukaan voi tehdä päätöstä, mikä tuntuu hieman hierarkkiselta ja byrokraattiselta. Aiemmassa työssäni totuin siihen, että tietyt tontit hoidettiin alusta loppuun itse. Tällaisia jokaviikkoisia monien pykälien läpi meneviä asioita ovat esimerkiksi sijaisten palkkaaminen lyhyisiin sijaisuuksiin, koulutuksien järjestelyt ja virkavapaa-anomukset. Takaisin kliiniseen työhön Nykyiseen toimenkuvaan Tuusvuoren sai hakeutumaan muun muassa halu päästä takaisin kliiniseen työhön. Kouluttauduin psykoterapeutiksi työn ohella 3-vuotisessa koulutuksessa valmistuen alkukesästä. Koulutuksen aikana halu palata hoitotyöhön vain vahvistui. Ehkä jossain vaiheessa rupean pitämään sivutoimena myös omaa vastaanottoa. Olin edellisessä työssäni yli 50 päätoimisen opettajan lähiesimies ja hallittavana oli valtava alue, joten työ oli hektistä ja kuluttavaa. Koen, että nykyisessä työssäni yksikkö on hallittavan kokoinen ja työn pystyy tekemään rauhassa ja kunnolla. Alusta asti oli tunne, että olin tullut hyvään paikkaan. Mielenterveysongelmat invalidisoivat ihmisiä monella elämän alueella: työelämässä, sosiaalisissa suhteissa sekä toimintakyvyn laskemisena. Jos potilaita pystytään kuntouttamaan, siitä on paljon hyötyä sekä yhteiskunnallisesti että ihmiselle itselleen ja hänen lähipiirilleen, motivoitunut Tuusvuori sanoo. Apulaisosastonhoitajan kelpoisuusehdot Korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/94 mukainen laillistus tai aikaisempi hyväksytty osastonhoitajan pätevyys tai alan aikaisempi opistoasteen tutkinto täydennettyinä riittävillä johtamisen tai hallinnon opinnoilla. (Sh-piirin hallitus ) Muutos aiempaan kelpoisuusehtoon on tummennettuna. Kelpoisuusehtoa on laajennettu siten, että opistotasoisen sairaanhoitajan pätevyyden saavuttaneet ovat myös kelpoisia apulaisosastonhoitajan toimiin suoritettuaan johtamisen tai hallinnon laajan täydennyskoulutuksen, esim. noin 30 op:n laajuisen johtamisen ja kehittämisen täydennyskoulutuksen. Tämä mahdollistaa pitkään työelämässä olleiden kokeneiden sairaanhoitajien hakeutumisen lähijohdon tehtäviin. Teksti ja kuva Markku Näveri Liikkuvat osastot ja TYKSin pesisjoukkue palkittiin TYKSin henkilökuntaneuvoston lanseeraaman, kuudetta kertaa käydyn Liikuttavan kisan eli Kävele, pyöräile töihin parhaat osastot on seulottu, ja palkinnot ojennettiin kakkukahvijuhlassa 29. lokakuuta. Kisassa ei väännetä voitosta hampaat irvessä, vaan tarkoitus on saada osastojen väki mahdollisimman runsain joukoin taittamaan työmatkansa joko jalan tai fillarilla. Työnantajakin tuki tätä tarjoamalla mahdollisuuden säästää kisaan osallistumalla kesäkuukausien parkkimaksut. HKN:n puheenjohtaja Jussi Rantanen ja kuntojaostojen vetäjä Susanna Nurmi jakoivat kunniakirjat ja palkinnot kolmelle osastolle, jotka tiukassa kisassa olivat kirurgian klinikan osasto 213, VSSHP:n hallintotoimisto ja PET-keskus. Palkitut pääsevät keilaamaan sekä elokuviin. Hopeamitalijoukkue vas: Kaisa Huhtala, Juha Tihleman, Mikko Laitila, Jaakko Matomäki, Kati Kaanpää, Susanna Nurmi, Kirsi Laakso ja Teija Viinikainen. Kuvasta puuttuvat mitalistit Aila Salmi, Anniina Rintala, Elina Huuskonen, Hanna-Maria Helin, Jenni Ojanen, Mirkka Talsi, Sanna Silvan, Tiina Lehti ja Minna Penttinen. Samassa tilaisuudessa pujotettiin mitalit TYKSin pesisjoukkueen kaulaan, kun viimevuotiset pronssit olivat kuluneena Firmapesiskautena kirkastuneet hopeaksi. Joukkuetta onnitellut vs. hallintojohtaja Jari-Pekka Tuominen rinnasti pesäpallojoukkueen sairaalan työyhteisöön: menestykseen tarvitaan joukkuehenkeä, ja parhaat tulokset syntyvät, kun tehrään porukal.

11 7/12 Hospitaali 11 Teksti ja kuvat Pekka Remes Idolina Peppi Pitkätossu Kaikkihan tietävät Peppi Pitkätossun, joka on maailman väkevin tyttö ja joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta älynsä avulla. Ehkä jotain samaa on lääketieteen opiskelija Anna Karrilassa, 24, joka parhaillaan suorittaa amanuenssuuria TYKSin naistentautien klinikalla onkologian osastolla. Hän valmistui ylioppilaaksi Espoon Olarin matematiikka-luonnontiedelukiosta vuonna Hän kirjoitti kaikkiaan yksitoista laudaturia. Siksi onkin mielenkiintoista kuulla Annan ajatuksia lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeista. Hänen mielestään pääsykokeissa pitäisi mitata muitakin kuin matemaattis-luonnontieteellisiä taitoja, joita tarvitaan pääasiassa tutkimustyössä. Kliinisessä työssä tarvitaan toisenlaisia taitoja. Muuttaisin pääsykokeita niin, että niissä olisi vapaamuotoinen sel- Anna Karrilan lajina on raw-voimanosto. Kuva on toukokuussa Liedossa järjestetyistä rawpenkkipunnerruskisoista. Raw-kisoissa ei saa käyttää suoritusta helpottavia asusteita kuten penkkipaitaa. vitys syistä, miksi hakija haluaa opiskella lääketiedettä. Hakija voisi myös selvittää, miten hän toimisi potilaiden kanssa eri tilanteissa. Lääkärille ei riitä pelkästään vankka tietopohja, vaan hänellä pitää olla myös tilannetajua, miten ihmisten kanssa toimitaan, Anna miettii. Hän on jo tottunut selittämään, miksi pääkaupunkiseudulta kotoisin olevana hakeutui Turkuun opiskelemaan. Hakeuduin Turkuun PET-keskuksen takia, koska olin kiinnostunut kognitiivisesta neurotieteestä. Täällä pääsin kuitenkin mukaan prekliiniseen syöpätutkimukseen, ja sen myötä syöpä on alkanut tuntua kiinnostavimmalta tutkimuskohteelta. Isovanhempani ovat turkulaisia, joten kaupunki ei ollut minulle outo. Voimanoston maailmanmestari Alun Peppi Pitkätossu -vertaus ei ollut aivan tuulesta temmattu, sillä Anna Karrila saavutti naisten alle 90 kg:n sarjassa rawvoimanoston Global Powerlifting Committee (GPC) -liiton maailmanmestaruuden syyskuussa Slovakiassa järjestetyissä kisoissa. Hän saavutti 175 kiloa jalkakyykyssä, 115 kiloa penkkipunnerruksessa ja 185 kiloa maastavedossa. Yhteistulos oli siis 475 kiloa. Karrilalla on monipuolinen urheilutausta. Yleisurheilussa hän oli nuorten maajoukkuevalmennuksessa ja menestyi kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla kestävyysjuoksussa, kilpakävelyssä ja ultramoniotteluissa. Suomenmestaruuk- sia on myös Classic Bodybuildingistä ja body fitness -kisoista. Urheiluharrastus alkoi kuusivuotiaana, kun menin poikien joukkueeseen pelaamaan jalkapalloa. Vaihdoin 9-vuotiaana yleisurheiluun. Yksi syy oli se, että pojat eivät syöttäneet minulle palloa. Yleisurheilussa harrastin kestävyyslajeja. Murrosiän jälkeen minulle alkoi tulla massaa, mikä ei sovi kestävyyslajeihin. Vaihdoin body fitnessiin. Harrastin myös Classic Bodybuildingiä. Anna siirtyi voimalajeihin vasta viime vuonna. Hänen lajinaan on rawvoimanosto. Lajissa ei saa käyttää suoritusta auttavia asuja, esimerkki rawpenkkipunnerruksessa ei saa käyttää penkkipaitaa. Miltä tuntuu olla maailmanmestari? Tunnen oloni vahvaksi ja terveeksi. Luotan myös osaamiseeni omassa urheilulajissani. Lääketieteen opinnoista on hyötyä. On tietoa ravinnosta, terveellisestä elämästä sekä lajiin kuuluvasta painonpudotuksesta. Lääketieteen opiskelija Anna Karrila on tuore voimanoston GPC-liiton maailmanmestari. Hän suorittaa parhaillaan amanuenssuuria TYKSin naistentautien klinikalla. Akateemista urheilua Viime vuosina urheilun yksilölajien harrastajissa on tapahtunut eräs selvästi havaittava muutos maajoukkueita myöden. Huipulla olevat yksilöurheilijat ovat usein myös korkeakouluopiskelijoita tai akateemisen tutkinnon suorittaneita. Koulutetuilla ihmisillä on tietoa siitä, mitä on terveellinen elämä, Anna sanoo. Työuran ja harrastuksen tavoitteissa on samaa: halu kehittyä ja päästä eteenpäin. Yhteistä on myös se, että opiskelussa ja yksilöurheilussa vastuu on ihmisellä itsellään. Jos menee huonosti, ei syytä voi vierittää joukkuekaverin harteille. Miten TYKSin mäellä on suhtauduttu voimanoston maailmanmestariin? Hyvin. Voimalajeja selvästikin arvostetaan enemmän kuin esimerkiksi body buildingiä. Karrila on kuitenkin hieman omanlaisensa tapaus niin yliopistolla kuin kuntosalillakin. Voisikin sanoa, että hän liikkuu kahden eri maailman välillä. Toisaalta toinen on aina lomaa toisesta. Kuntosalilla opiskelustressi unohtuu. Mutta tokihan Annalle löytyy roolimallikin. Hän on Doctor Bodyna tunnettu TYKSin ylilääkäri ja aktiiviurheilija Jan Sundell, jolla on 25 vuoden kokemus kuntosaliharjoittelusta. Sarvesta härkää Säästöistä tyhyä? Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista. Jaana Dalén VSSHP:n SuPerin pääluottamusmies En malta myös omalta osaltani olla kommentoimatta päivänpolttavaa asiaa eli säästö- vai pitäisikö puhua sopeuttamistoimista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Työnantajamme otti jo viime vuoden syksyllä käyttöön täyttölupamenettelyn: vapautuvia toimia ja virkoja on saanut täyttää vain sh-piirin johtajan luvalla. Saimme keväällä kuulla, että tuo menettely ei ollut tuottanut kovinkaan paljon toivottua tulosta eli henkilötyövuosien säästöä ei ollut syntynyt riittävästi. Yksiköiden tarpeet ja perustelut huomioiden toimia oli ja on edelleen täytettävä, luonnollisesti. Toimien saamiseksi ns. resurssipankkiin eli hyllylle odottamaan parempia aikoja oli keksittävä jonkinlainen porkkana, kompensaatio siitä, että väki suostuisi vapaaehtoisella pakolla tekemään töitä entistä vähemmällä porukalla. Työryhmä pohti pelisäännöt, miten työyksikössä tulee menetellä, kun jokin toimi vapautuu ja mietitään tulisiko työyksikkö toimeen ilman kyseistä työpanosta. Työryhmän tuotoksena syntyi yleiskirje 11/2012. Tärkein periaate on, että edelleen tulee noudattaa yhteistoimintasopimuksessa sovittuja pelisääntöjä. Näistä työpaikkakokous on yksi tärkeimmistä. Kun työyksikkö päätyy työpaikkakokouksessa siihen, että Paula Perushoitajan tai Sari Sairaanhoitajan jäädessä esim. eläkkeelle muu porukka pystyy tekemään poistuvan työkaverin työt, omiensa lisäksi, tuo lisääntynyt työmäärä tuottaa, sovitun perusteella, yksikköön kertasummana säästyneestä palkkamäärärahasta 10 % tyhy-määrärahaa. Toinen 10 % menee keskitettyyn tyhy- määrärahaan. Perushoitajan palkasta se tekee keskimäärin n ja sairaanhoitajan palkasta n kyseiseen työyksikköön. Luvut tuntuvat suurilta, varsinkin kun vertaa niitä tämän hetkiseen rahalliseen panostukseen työhyvinvointia tukevaan toimintaan. Pitää kuitenkin muistaa, että tuo korvaus tulee vain kerran, eikä ole mitenkään varmaa, että kerran resurssipankkiin luovutettu toimi palautuu takaisin samalle, tai millekään yksikölle. Työnantaja on toki esittänyt tilastoja siitä, miten vuodeosastohoitopäivät ovat vähentyneet eivätkä avohoitokäynnitkään ole tuottaneet arvioituja summia. Tilastoa siitä, miten monia potilaita ja lyhyemmillä hoitojaksoilla olemme hoitaneet, siis tehokkaammin, ei ole pidetty oleellisena esittää. Esitetyn perusteella meidän siis pitäisikin pärjätä pienemmällä porukalla. Ei voi kuitenkaan olla miettimättä, olisiko hyvinvointia lisäävämpää, että kerrankin kaikki työvuorossa olevat ehtisivät rauhassa ruokailla, kahvitauoista puhumattakaan. Tai vielä tärkeämpää, olisi hetki aikaa enemmän potilaalle, kuunnella ja keskustella. Hyvinvointia ja osaamista lisäisi myös, että työyksiköstä voisi irtautua tarvittavaan täydennyskoulutukseen. Sh-piirin hallitus on antanut sitovan tavoitteen vakanssien vähentämisestä. Näistä, kerrotun mukaisesti, tulee olla noin 35 hoitohenkilökunnan vakanssia. Tätä kirjoittaessani tiedossani on 18 pankissa jo olevaa hoitajan vakanssia. Näistä suurin osa on toisen asteen koulutetun hoitohenkilökunnan toimia. Eli niiden hoitajien, jotka toimivat lähimpänä potilasta, pienimmällä palkalla tosin. Näistäkö pienistä puroista lasketaan miljoonien säästöt tulevan? TYKSin SuPerin ammattiosasto on jo vuosia esittänyt, aina nimikemuutosten yhteydessä, miten työnjakoa järkeistämällä, vakanssien siirtämisellä yksiköstä toiseen, lähi- ja perushoitajien koko osaaminen käyttöön ottamalla jne. voisimme tuottaa ehkäpä hieman edullisemmin laadukasta potilashoitoa. Tämä siis jälleen kerran pallona päättäjille, kun sopeuttamistoimia mietitään. Tästä olisi korkea aika ottaa koppi! Kaiken säästämisen, muuttoruljanssien, remonttien, organisaatiouudistusten, sisäilmaongelmien jne. lisäksi ja niistä huolimatta perustehtävämme on hoitaa potilaita. Heitä sairaalassa tulee olemaan ilmeisesti myös tulevaisuudessa jonkin verran. Parasta olisi, jos heitä olisi hoitamassa työssään hyvinvoivia ja osaavia hoitajia.

12 12 Hospitaali 7/12 Teksti ja kuva Anne Merta ja Johanna Siiriäinen Juhlapäivä laitoshuollossa - oppisopimusopiskelijat valmistuivat Torstaina 20. syyskuuta juhlittiin 14 oppisopimusopiskelijan valmistumista laitoshuoltajiksi. Takana on kaksi vuotta tiivistä, vaativaa ja itsenäistä opiskelua työn ohessa. Opiskeltavia aiheita ovat olleet mm. siivouspalvelujen tuottaminen (ylläpitosiivous, perussiivous, siivousvälineet ja -aineet, pintamateriaalit ja työn suunnittelu), ateriapalvelut, erityiskohteiden siivouspalvelut, esim. eristyssiivoukset, leikkaussalit, puhdastilat sekä ympäristönhuoltopalvelut. Koulutukseen on sisältynyt opiskelua myös mm. asiakaspalvelusta, ergonomiasta, laadunhallinta sekä Ensiapu 1, hygieniapassi ja siivouskoneiden ajokortti. Osaaminen on osoitettu näyttötutkintotilaisuuksissa, jossa arvioijina ovat olleet Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta opettaja, työnantajan edustajana työnjohtaja ja työntekijän edustajana laitoshuoltaja. Laitoshuollon työnjohtajat ovat lisäksi toimineet oppisopimisopiskelijoiden työpaikkaohjaajina. Työpaikkaohjaajien tehtävänä on ollut työssä oppimisen organisoiminen ja mahdollistaminen työpaikalla, opiskelijan oppimisen tukeminen, palautteen antaminen opiskelijalle sekä ammattitaidon kehittymisen arvioiminen. Vastavalmistunut laitoshuoltaja Heli Leivonen sanoo olevansa alanvaihtaja, joten hänen ammattitaitonsa on kasvanut paljon näiden kahden opiskeluvuoden aikana. Nollatilanteesta lähdin ja nyt tietotaito laitoshuoltajan työstä on kehittynyt valtavasti. Heli työskenteli koko opiskeluajan Kirurgisessa sairaalassa eri osastoilla. Hienosti otettiin vastaan ja mieltä askarruttaviin kysymyksiin olen saanut aina hyvin vastauksia. Helin kollega Sari Suhonen on ennen oppisopimusopiskelun alkua työskennellyt laitoshuoltajan sijaisena yhden vuoden. Ammattitaidon kehittymisen hän on huomannut mm. siitä, että pystyy perustelemaan ja pohtimaan asioita ammattimaisesti. Sari aloitti opiskelun U-sairaalassa, siirtyi sitten T-sairaalaan ja opiskelun loppuvaiheessa Kirurgiseen sairaalaan. Hän on työskennellyt monilla eri osastoilla ja saanut siten laajan käsityksen laitoshuoltajan eri tehtävistä. Heli ja Sari eivät pitäneet kovin raskaana työn, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista. Toki kotona piti tehdä kirjallisia töitä ja valmistautua esimerkiksi näyttötutkintotilaisuuksiin, joita molemmat kertovat aluksi jännittäneensä, mutta tilaisuuden edetessä oli jännitys kadonnut. Kumpikin pitää näyttöjä tärkeinä oppimisen kannalta, koska ne tuovat itsevarmuutta työhön. Heli kertoo löytäneensä monipuolisen työn ja ammatin, jota haluaa tehdä loppuelämänsä. Saria kiinnostaa tulevaisuudessa opiskella lisää puhdistuspalvelualalla. Hieno ponnistus Lämminhenkisessä valmistujaisjuhlassa Turun oppisopimustoimiston koulutustarkastaja Pia Suutari totesi oppisopimusopiskelun olevan rankka opiskelumuoto, koska opiskelijan pitää kyetä yhdistämään työelämä, opiskelu ja oma perhe-elämä. Turun Aikuiskoulutuskeskuksen puhdistuspalvelualan opettaja Arja Nieminen onnitteli valmistuneita hienosti loppuun asti jaksamisesta ja hänen lausumansa runo jäi varmasti kuulijoiden mieleen. Vastuuopettaja Raija Reunanen muisteli käyneensä hyvinkin syvällisiä keskusteluja monien opiskelijoiden kanssa ja uskoi yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. VSSHP:n JHL:n pääluottamusmies Päivi Huhtala onnitteli valmistuneita ja muisteli puheessaan omakohtaisesti, miten työlästä ja vaativaa opiskelu voi olla työn ohessa. Laitoshuoltopäällikkö Maija-Liisa Simula korosti onnittelupuheessaan, että pitkäksi aikaa ei saa pysähtyä, jottei ala Valmistujaisjuhlassa uudet laitoshuoltajat kukitettiin. Oppisopimuksen käyttö VSSHP:ssä Oppisopimuskoulutus voi olla tutkintoon johtavaa koulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta. Koulutus koostuu työssäoppimisesta ja teoriakoulutuksesta. Teoriaopetuksen järjestää oppilaitos ja oppisopimustoimisto maksaa teoriaopetuksen kustannukset. Työssäoppimista varten opiskelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, jonka rooli vaihtelee käytävästä koulutuksesta riippuen mentorista työpaikkakouluttajaan. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa VSSHP:iin ja saa työstään palkkaa. VSSHP:ssä oppisopimusta käytetään seuraavissa tilanteissa (YK 15/2011): työntekijä on vaarassa menettää työkykynsä nykyisessä tehtävässään ja hän pätevöityy oppisopimuksella uusiin tehtäviin työkyvyn säilyttämiseksi, työntekijä haluaa hankkia puuttuvan tutkinnon tai pätevyyden omaa työtään tuntua liian rutiininomaiselta ja mukavalta. Tämän päivän työelämä vaatii jatkuvaa opiskelua, tietojen päivitystä ja uudistumista. Laitoshuoltajalta vaaditaan vankan ammatillisen osaamisen lisäksi mm. hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, tilannetajua, oman työn suunnittelua sekä vastuun ottamista työstä ja työyhteisöstä. Laitoshuollossa on edelleen huoli osaavan työvoiman riittämisestä ja saamisesta. Hyvin sujuneen ensimmäisen oppisopimusopiskelijaryhmän jatkoksi on laitoshuollossa alkanut uusi 22 opiskelijan oppisopimusryhmä. tehden ja se on työnantajan kannalta tarkoituksenmukaista ja perusteltua, työntekijä hankkii työnantajan kanssa suunniteltua täydennyskoulutusta omaan tehtäväänsä liittyen tai työvoiman saatavuuden varmistamiseksi palkataan uusi työntekijä määräaikaiseksi avoimeen vakanssiin ja hän hankkii oppisopimuksella pätevyyden kyseiseen tehtävään. VSSHP:ssä on tällä hetkellä noin 100 oppisopimuksella opiskelevaa työntekijää. Näistä puolet suorittaa täydennyskoulutuksena erilaisia johtamisen erikoisammattitutkintoja. Laitoshuoltajan ammattitutkintoa suorittaa 18 työntekijää, ravinto- ja välinehuollon tutkintoja noin 10 ja noin 20 henkilöä on ryhmäterapian lisäkoulutuksessa oppisopimuksella. Sirpa Saarni koulutussuunnittelija Valokuvanäyttely vertaistukena Teksti ja kuva Markku Näveri TYKSin syöpätautien poliklinikan aulassa oli lokakuussa nähtävillä valokuvanäyttely harvinaiseen syöpään sairastuneiden läheisistä. Valokuvat ovat osa viime huhtikuussa julkaistun Harvinaiset-kirjan kuvitusta. Valokuvanäyttely on kiertänyt kaikkien yliopistosairaaloiden syöpätautien klinikat kesän ja syksyn mittaan. Kuvat on ottanut valokuvaaja Juha Törmälä. Näyttelyn tarkoituksena on ollut toimia vertaistuen välineenä syöpään sairastuneiden läheisille. Näyttelyn yhteydessä jaettiin vertaistukikäyttöön Vuokko Maria Nummen kirjoittamaa Harvinaiset- kirjaa. Siinä kymmenen syöpäpotilaan läheistä kertoo oman tarinansa siitä, miten harvinainen syöpä on muuttanut heidän elämänsä. Kuntoutusohjaaja Sari Luomala on kuulostellut potilaiden kommentteja näyttelystä. He ovat pitäneet siitä, että kuvat olivat hyvin esillä telineissä, ei seinille ripustettuina. Kuvien välittämät tunteet on ollut helppo ymmärtää, ja monet ovat pitäneet positiivisena, että aihe on tuotu esille. Joni Koskella oli hetki aikaa syventyä valokuvanäyttelyn antiin.

13 7/12 Hospitaali 13 Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Opettavaiset simulaatiot Simulaatiopohjainen hätätila- ja elvytysopetus TYKSissa huipentui supersimulaatioviikkoon lokakuun lopussa. TYKSissa on käytössä simulaatiopohjainen hätätila- ja elvytysopetus useassa toimipisteessä. Lastenklinikassa simulaatio-opetusta annetaan säännöllisesti synnytyssalissa ja teho-osastolla. Anestesiaklinikassa simulaatioita tehdään osastoilla, leikkaussalissa ja ensiavussa. Lastentautien ja anestesiaklinikan simulaatiokouluttajat, anestesialääkärit Miretta Tommila ja Olli Vänttinen, lastenlääkärit Kalle Korhonen ja Hanna Soukka sekä gynekologi Eeva Ekholm ovat tehneet yhteistyötä säännöllisesti kouluttamalla yhdessä eri kohderyhmiä. Miten idea syntyi? Idea supersimulaatioon syntyi Hanna Soukan mukaan yhteisillä simulaatiokoulutuspäivillä. Matkalla ryhdyimme pohtimaan miten kehittäisimme omaa toimintaamme TYKSissä. Tuli idea, että tehdään yksi supersimulaatio Hämeenkadulta keskolaan -teemalla, jossa nähdään koko hoitoketjun toimivuus ja moniammatillinen yhteistyö. Simulaatioissamme emme ole ennen ottaneet näin laajasti eri ammattiryhmiä mukaan. Olimme samalla kokoonpanolla viikon virkavapaalla viime keväänä ja koulutimme 20 anestesialääkäriä vastasyntyneen elvytykseen simulaatiomenetelmällä. Kävimme seuraamassa toistemme työtä lasten teho-osastolla ja Portin simulaatiopisteessä. Koulutimme myös pelastuslaitoksen ensihoitoihmisiä siitä, miten hoitaa synnytys sairaalan ulkopuolella. Koulutamme lastenlääkäreitä, anestesialääkäreitä, gynekologeja, hoitohenkilökuntaa ja lääketieteen kandidaatteja. Miretta Tommila vetää myös aikuisten puolella traumahätätila- ja anestesiahätätilasimulaatioita, Hanna Soukka kertoo. Supersimulaatio Supersimulaatioviikko järjestettiin lokakuun lopussa viikolla 44. Laajassa simulaatioharjoituksessa simuloitiin akuuttitilanne synnyttävän äidin ilmoittautumisesta vastasyntyneen elvytykseen eli suoraan Hämeenkadulta keskolaan. Simulaatio koostui alkuinformaatiosta ja paikkoihin tutustumisesta, itse hätätilasta sekä lopuksi jälkipuinnista. Simulaatioon osallistui koko hoitotiimi eli kätilöt, gynekologit, anestesialääkäri, anestesiahoitaja, instrumenttihoitaja, lastenlääkärit, lastenhoitajat, neonataalihoitajat ja valeverikeskus. Sama skenaario toistettiin joka iltapäivä eri henkilökunnalla. Simulaation oppimistavoitteena oli harjoitella erityisesti eiteknisiä taitoja kuten kommunikaatiota, informaationsiirtoa ja tiimityötä. Laerdal Oy toi meille tähän simulaatioon synnyttävän äitinuken ja lisäksi käytössä oli TYKSin oma vastasyntynyt simulaationukke. Lääkärit olivat virkavapaalla viikon omasta työstään ja palkan maksoi TYKS-säätiö. Lastenklinikka tarjosi lisäksi juomat osallistujille iltapäivisin. Realistinen case Synnytyspoliklinikalla tulee Soukan mukaan eteen noin kerran kuukaudessa simulaatiota vastaava aito tilanne, jossa on kyse osittaisesta istukan irtoamisesta ja noin kerran vuodessa istukan irtoamisen takia vauva menehtyy tai vammautuu. Simulaatioryhmän käytössä oli synnyttävä äitinukke. Hanna Soukan mukaan simulaation tilanne oli siten hyvin realistinen. Case oli selvä, joskaan ei helppo ja sopi hyvin koko hoitopolun harjoitteluun. Soukan mukaan simulaatioilla voi harjoitella myös harvinaisia tilanteita, mutta se ei ole mielekästä yhtä laajalla hoitotiimillä. Lastenlääkäri Kalle Korhonen tiimistämme on vetänyt erikseen simulaatioita, joissa harjoitellaan päivystäjille harvemmin eteen tulevia vaativia tilanteita tai harvoin tarvittavien välineiden käyttöä. Neljän lääkärin ollessa viikon virkavapaalla supersimulaatioviikon tavoitteena oli kouluttaa niin paljon ihmisiä kuin mahdollista. Koulutimmekin noin 12 ihmistä päivässä eli yhteensä 60 hoitotiimin jäsentä. Samalla henkilökunta sai hyvän käsityksen simulaatiosta oppimismenetelmänä ja toivottavasti integroi tämän menetelmän työpaikkakoulutukseensa myös jatkossa. Testasimme samalla myös itseämme, sillä olemme kaikki saaneet simulaatiokouluttajan koulutuksen. Teimme jokaisen simulaation jälkeen jälkipuinnin paitsi koulutettaviemme kanssa myös meidän kouluttajien kesken, että mikä meni hyvin ja missä olisi ollut parannettavaa. Simulaatio tuotiin keskelle synnytyssalia, koska se haluttiin toteuttaa siinä ympäristössä, jossa tilanne normaalistikin hoidettaisiin. Koulutukseen osallistuneiden palautteissa kiiteltiin muun muassa opettavaista simulaatiota, jossa sai hyvän käsityksen Tätä simuloitiin Supersimulaatiossa synnytyssalin vastaanottoon ilmoittautui 34 raskausviikolla oleva verta vuotava hätääntynyt rouva. Vuoto oli alkanut akuutisti hänen syödessään lounasta. Runsaan vuodon tuli johtaa kätilön ja gynekologin ajatukset nopeasti istukan irtoamiseen ja hätäsektiopäätöksen tekoon. Synnytyssalin henkilökunnalla oli käytössään kaikki tavallisestikin saatavilla olevat tutkimus- ja hoitokeinot. Simulaatiossa hätäsektiopäätöstä tukivat poikkeava KTG-käyrä ja ultraäänilöydös, jotka esitettiin tutkimuksen tekijälle ennalta suunniteltuina käyrä- ja kuvaprintteinä. Leikkaussalissa näyttelijä vaihtui synnyttävään simulaationukkeen, jolle tehtiin hätäsektio. Tilannetta komplisoi vaikea äidin vuoto, jota hoidettiin nesteillä, verituotteilla ja hyytymislääkkeillä. Lapsi syntyi kalpeana ja hengittämättömänä. Hänen hoitonsa käsitti intubaation, napalaskimon kanyloinnin sekä nestetäytön. Simulaatiossa hoidettiin siten yhtäaikaisesti kahta hätätilaa. koko hoitotiimin työstä, näki käytännössä kuinka tilanne etenee, oppi ryhmätoimintaa sekä hahmottamaan paremmin mikä tehtävä kuuluu kenellekin ja mitä tietoja muut itseltä haluavat sekä erityisesti kommunikaation tärkeyttä. PET-keskuksen porukalle vuoden kongressipalkinto Teksti Esa Halsinaho kuva Bo Strandén PET-keskuksen Juhani Knuuti (vas.), Tove Grönroos, Kari Kalliokoski, Sven-Johan Heselius, Kjell Någren ja Harry Scheinin saivat kunnian vastaanottaa järjestyksessään toisen kongressipalkinnon. Turun kaupungin Kongressi palkinto myönnettiin pidetyssä tilaisuudessa PET-keskuksen johtajalle, professori Juhani Knuutille ja työryhmälle järjestelmällisestä, luovasta ja innostavasta ryhmätyöstä PET Symposiumien toteuttamiseksi kolmen vuosikymmenen ajan. Palkinnon myönsi Turku Touring. Knuuti kiitteli palkitsemistilaisuudessa laitoksensa työntekijöiden talkoohenkeä ja innostuneisuutta laittaa jopa vapaa-aikaansa likoon vuodesta 1977 järjestettyjen symposiumien onnistumiseksi. Symposiumit ovat tuoneet Turkuun noin kansainvälistä kongressivierasta ja useita suuria lääketieteellisten laitteiden näyttelyitä. Vuonna 2011 Turussa pidettiin 12. symposiumi. Kongressipalkinnoksi Knuuti työryhmineen sai Kongressikiven, joka on kuutionmuotoinen kappale Taivassalon punaista graniittia. Kivi symboloi sitä, miten painava ja taloudellisesti merkittävä matkailuteko kansainvälisen kongressin Turkuun tuominen on. Palkinnon toinen osa on euron summa, jonka avulla palkinnonsaaja saa lähettää oman alansa nuoren ja lahjakkaan tutkijan johonkin kansainväliseen kongressiin. Seuraava PET Symposiumi järjestetään Turussa Siihen arvioidaan saapuvan noin 400 alan asiantuntijaa.

14 14 Hospitaali 7/12 Multasormella on asiaa Muuri joka houkuttelee istumaan Tässä se nyt on, muuri. Vuoden viimeinen projekti Tyksin pihaalueen ilmeen kohentamiseksi. Sorruin sitten itsekin käyttämään betonia. Halpa materiaali, ja varsinkin tällä profiililla helppo rakentaa. Syitä muurin rakentamiseen oli monta. Kukkapenkin alla on aluskangas estämässä puunjuuria kasvamasta penkkiin. Maton reunaa vaan ei ollutkaan nostettu ylös. Suurin osa juurista kasvaa vaakasuuntaan, ei alhaalta ylös. Joka tapauksessa reuna olisi pitänyt kaivaa auki. Kaivettiin sitten vähän enemmän ja pohjattiin muurin alusta sepelillä. Kukkapenkillä ja käytävällä oli myös korkeuseroa, ja käytävä oli vähän kapea. Kesällähän siellä olevat puistonpenkit ovat suosittu istumispaikka. Ulkonäön jätän viimeiseksi, tässäkin asiassa kauneus on katsojan silmissä. Idean saatuani kyselin monilta mielipidettä tuosta ulkonäöstä. Palaute, varsinkin muurin valmistuttua, on ollut todella positiivista. Eniten kyselin rakentamisesta työkavereiltani, jotka esittelen kirjoituksen kuvan yhteydessä. Tosiasiahan on, että taloudessa eletään tiukkoja aikoja eikä rahaa pidä tuhlata. Oli vähän pakkokin kysellä, koska ylimääräisten kulujen välttämiseksi työ tehtiin meidän ainoilla minikaivureillamme eli lapioilla. Varsinkin Pauli Piri on todella tehokas raakaa voimaa vaativissa perustamistöissä. Pauli vuodatti hikeä muutaman litran, me muut muutaman desin. Kirjoittelen näistä pihaprojektiin liittyvistä töistä, mutta suurimmaksi osaksihan pihaihmisten työ on yleisen siisteyden ylläpitoa. Joka talon edustat siivotaan päivittäin, jos suinkin mahdollista. Nyt syysaikaan putoavat lehdet työllistävät paljon. No, sen varmaan jokainen pihan omistaja tietääkin. Muuri oli siis tavallaan ylimääräinen työ kiireisenä aikana. Sen valmistuttua vanha sepelikäytävä näytti aika nuhruiselta, ja yhteisellä päätöksellä kunnostettiin sitten sekin. Lapiotyönä kuinkas muuten. Meillä jokaisella lienee halu tehdä jotain pysyvää. Ehkäpä tuo muuri on vielä olemassa, kun viettelemme eläkepäiviä. Jos joku innostuu samasta ideasta kotioloissa, on rautakaupasta kysyttävä vallikiveä. Muuri vaan kuulostaa omasta mielestäni paljon vallia komeammalta. Perusideasta kannan vastuun, mutta kaikissa toteuttamissamme jutuissa lähtökohtana on jokaisen osallistujan kuunteleminen. Yleensä ihminen kokee työn mielekkääksi, kun on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Tulee vahingossa tehtyä enemmän kuin esim. työnantaja on vaatinutkaan. Ainoastaan yksi painokelvoton sana lausuttiin muurin teon aikana. Lausujana oli Tommi ja kieltämättä ansaitsin sen. Ennen uuden sepelikuorman noutoa sanoin yhden kohdan käytävästä tarvitsevan karvan verran lisää sepeliä. Tullessani kuorman kanssa totesin sitä liikaa laitetun. Otan opikseni ja pyydän seuraavalla kerralla lisäämään himpun verran. Terveisin Puutarhuri Hannu Muuria koeistuvat vas: sairaalapuistojen ehostaja Hannu. Kirstunvartija Jari, joka vastaa 1100 euron kuluerästä. Juha-Matti, Tyksin vanha puutarhuri, kasvitieteilijä, ollut Arno Kasvin opissa kasvitieteellisessä puutarhassa. Pauli, Tyksin vanha puutarhuri hänkin, raa an voiman omaaja jonka motto on: tehdään tänään valmiiksi. Tommi, porukan uusin ammattimies, jolta perimää puutarha-alaan löytyy lapsuudesta, hoitaa homman kuin homman. Antti, työtoimija, mahdollisti muurintekoa hoitamalla siivouskierroksia ja leikkaamalla ruohoa. Teksti Oili Äyräs Kuva Joonas Heikkilä 250-vuotisjuhlat osastolla 112 Keuhkosairauksien vuodeosastolla 112 saatiin viettää harvinaisia 250-vuotisjuhlia perjantaina 21. syyskuuta, kun viidellä osaston perus- ja sairaanhoitajalla osui syntymäpäivä väliselle ajalle. Syntymäpäiväsankareille heräsi ajatus järjestää juhlat yhteisvoimin, ja osaston henkilökunta otti idean ilomielin vastaan. Juhlimassa oli sekä nykyisiä että entisiä työkavereita runsain joukoin. Syntymäpäiville oli kutsuttu keuhkosairauksien klinikan henkilökuntaa molemmilta vuodeosastoilta ja poliklinikalta. Juhlia vietettiin mukavissa puitteissa Piikkiön Kehityksen kerhohuoneistossa. Juhlavieraat olivat räätälöineet ohjelman päivänsankareiden elämänkokemusten pohjalta. Tilaisuudessa esiintyi osaston 112 entisiä ja nykyisiä vaikuttajia: Helena Lempiäinen, Jonna Kautiainen, Piia Tamminen, Liisa Vikström ja Riitta Saarnivaara. He esittivät laulukuvaelman kappaleesta Aikuinen nainen mä Päivänsankarit potretissa, vas: Päivi Lainio-Heikkilä, Tuula Kervinen, Sirpa Suoketo, Pirjo Kurjessuo ja Maria Tähkävuori. oon! Osastolta 111 ohjelmaa esitti stand up -koomikkoryhmä Too Many Sisters: Heli Järvelä, Heli Rajalin, Minna Suojanen ja Päivi Lehto. Heidän esityksensä kuvasi osuvasti ja hauskasti 50-villityksen tuomia muutoksia naisen elämään. Lisäksi kurttua kurnutteli eläkkeellä oleva osaston 112 apulaisosastonhoitaja Riitta Saarnivaara. Hänen soittamansa valssin tahdissa illan sankarittaret pyörähtelivät parketilla helmat hulmuten. Osastonhoitaja Oili Äyrään puheessa tarkasteltiin naiseutta, ihmisyyttä ja työntekijyyttä 50-vuotiaan kannalta. Kultakimpaleita Osastonhoitajalle 50-vuotias työntekijä on kultakimpale. Hän on sitoutunut työhönsä, ja hänen työntekoaan ohjaavat eettiset periaatteet, hänellä on halu hoitaa potilas hyvin. 50-vuotiaalla työntekijällä on myös paljon kokemusta, ja hän pystyy opettamaan ja ohjaamaan työuransa alkupäässä olevia kollegoja. Samalla hän osallistuu kokonaisvastuun kantoon osaston toiminnasta. Näille työntekijöille työ merkitsee paljon, se on oleellinen, tärkeä osa elämää. 50-vuotias nainen on nainen parhaassa iässä. Juhlapuheissa 50 vuotta täyttäneille miehille sanotaan usein, että he ovat päässeet miehen ikään. Olen sitä mieltä, että 50 vuotta on myös naisen ikä (nimimerkillä kokemusta on J). Naisten ikääntymistä käsitellään esimerkiksi naistenlehdissä negatiiviseen sävyyn aivan suotta. Kuitenkin eräs naistenlehti neuvoi ikääntyvää naista suhtautumaan lempeästi ja hyväksyvästi ulkonäköönsä ja iän tuomiin muutoksiin. Iän karttuminen tuo naiselle itsenäisyyttä ja vapautta, kaikkien kotkotusten perässä ei enää tarvitse mennä, voi olla oma itsensä ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Elämän tärkeysjärjestykset ovat asettuneet oikeisiin uomiinsa. 50-vuotiaalle ihmiselle on karttunut kokemusta, ja hän on jo nähnyt kaikenlaista. Kun puoliväli on saavutettu, pienet ja turhat asiat eivät enää hetkauta, asiat on helpompi suhteuttaa ja jättää mitättömät asiat omaan arvoonsa. Elämä on kuljettanut 50-vuotiasta monenlaisissa myötä- ja vastoinkäymisissä, ja hän pystyy jo nauramaan itselleenkin. Kokemuksen kautta on helpompi kohdata erilaisia tilanteita sekä työssä että yksityiselämässä. Toivon osastomme viisikymppisille samanlaista hehkua kuin tähänkin saakka Saima Harmajan sanoin: Ei onnea mittaa aika. Oma hehku sen mittaa vain. Kiitokset päivänsankareille hyvistä tarjoiluista ja mieleenpainuvista juhlista kaikkien juhlijoiden puolesta!

15 7/12 Hospitaali 15 Vanhasta pois kohti uutta Lauantai-piknik vsshpläisille Väitelleitä 9. marraskuuta tarkastettiin Turun yliopistossa FM Laura Lehtisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Uusien rintasyövän etenemistä säätelevien geenien identifiointi. Lehtinen toimii tutkijana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan. tarjolla uutta ja vanhaa aamiainen vanhassa Amorellassa ja päivällinen upouudessa Grace-paatissa luolamiehen poika katsastaa menneen sairaanhoitopiirin johtaja tuijottaa tulevaan 180 onnekasta mahtuu mukaan TYKSinU-kantiinista löydät alkaen listan, johon tarvitaan vain oma nimi ja syntymävuosi lisäksi tasaraha 30 nopeat syövät, hitaat jäävät nälissään rannalle nopea päätös mahdollistaa huvittelun lähtijöiden pitää olla Vikingin-terminaalissa klo 8.15 Uuden ja vanhan yhteensovituksesta vastaa TYKSin henkilökuntaneuvosto Potilasohjaus-symposium 6 Tule kuuntelemaan potilasohjauksen alan ajankohtaisia asioita kuudenteen Potilasohjaus-symposiumiin, jonka järjestetään Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien sekä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistyönä. Aika: torstai klo Tapahtumapaikka: TYKS, A-sairaala, C-siipi, 2. krs, sisätautiklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4 8. Symposiumin tarkoituksena on välittää tietoa potilaan voimavaraistumista tukevista potilasohjauksen menetelmistä, joita on kehitetty hoitotyön eri kliinisillä osa-alueilla. Potilasohjauksen kehittämistä sairaanhoitopiireissä käsitellään paneelikeskustelussa. Potilasohjaus-symposium 6 on tarkoitettu kaikille potilaan ohjaamisesta kiinnostuneille, kohderyhmä: hoitotyöntekijät, hoitotyön johtajat, hoitotyön ja hoitotieteen opiskelijat, opettajat ja tutkijat. Tilaisuus on maksuton Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden, terveyskeskusten ja kuntien henkilöstölle sekä hoitotieteen opiskelijoille. Muilta peritään osallistumismaksu, joka on puolen päivän tilaisuuksista 30 euroa. JHL 114 järjestää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilökunta JHL ry kutsuu jäsenet jouluaterialle Opetusravintola Alabamaan Lemminkäisenkatu 14-18, Turku Torstaina klo Tarjolla monipuolinen Menu Kaloja, mätiä, kinkkua, salaatteja, laatikoita, kalkkunaa, paahtopaistia, lipeäkalaa sekä muita joulunherkkuja. Jälkiruokana vaniljaglögiä, juustoja, tuoreita hedelmiä sekä piparkakku-kanelimoussea. Omavastuu 10 Sitovat ilmoittautumiset ja maksut mennessä tai tekstiviestillä JHL 114 Nordea FI Loimaalla ja Uudessakaupungissa järjestetään myös jouluruokailut, seuraa ilmoitustauluja. Tilaisuus videoidaan Loimaan, TYKSin Vakka-Suomen, Turunmaan ja Salon aluesairaaloihin sekä Satakunnan keskussairaalaan. Ilmoittautuminen: Koulutuksesta lisätietoja ja ohjelma: Minna Pohjola, puh , Sirkku Rankinen, puh ja , Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Iho- ja sukupuolitautien klinikka Koffert Anna, erikoistuva lääkäri Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Rekola Jami, erikoisläkääkäri Ortopedian ja traumatologian klinikka Sarinen Pirjo, perushoitaja Tamminen Nina, erikoislääkäri TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Leikkaus- ja anestesiaosasto Hola Pauliina, sairaanhoitaja, varahlö Ketola Paula, sairaanhoitaja Sisätautiosasto Kylä-Kaila Outi, apulaisosastonhoitaja Stenroos Tuula, sairaanhoitaja Taskinen Susanna, perushoitaja TURUNMAAN SAIRAALA Psykiatrian yksikkö Egger Tarja, laitoshuoltaja Hallinto Stolpe Tuula, toimistosihteeri, palkanlaskija 8.9. ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOS Alanne Jarkko, erikoislääkäri Aydin Fatih, lääkäri Hirvioja Jouni, lääkäri Niemelä Jussi, erikoislääkäri Peltonen Juha, erikoislääkäri VSSHP HALLINTOKESKUS Taloussuunnittelutoimisto Haapanen Joni, taloussuunnittelija Miromaa Lea, suunnittelija Yhdistyksen syksyn toiminta on lähtenyt vilkkaana liikkeelle. Ohessa tietoa loppuvuoden ja tammikuun 2013 monipuolisesta toiminnastamme. Tässä ilmoitetun ohella on tarjolla muutakin mukavaa, mutta esim. musikaali Hairin ja Tampereen käsityömessujen ilmoittautumisajat ovat jo umpeutuneet tämän lehden ilmestyessä, joten niistä ei sen enempää. Marraskuu Liikunnallisen jaoston tilaisuudet ovat marraskuussa maanantaisin. Tapaamme klo 10 Kupittaan urheiluhallissa. Alkuverryttely soutaen ja sen jälkeen kuntosali. Halukkaille sauna ja miehille myös uintimahdollisuus. Sama paikka ja ohjelma myös ja Käden taitojen jaosto kokoontuu ti klo 13. Tiedustelut tapaamispaikasta Tuija Taipale, puh Hengellinen piiri kokoontuu ja ti klo Tyksin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa keskustellen luettavan raamatunkohdan pohjalta nousevista kysymyksistä to klo 15 vietetään perinteistä joulujuhlaa Tyksin ruokasalissa. Ilmoittautumiset mennessä (huom! myöhennetty ilmoittautumisaika) Mari Hautaviidalle, puh soittaen tai tekstarilla ti klo 9 12 on U-sairaalan 12. kerroksessa Tyksin perinteinen Taitavat kädet -tapahtuma, johon myös Tyksin senioreiden käden taitojen jaosto osallistuu. Lukupiiri kokoontuu ke klo 13 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Kysy luettavasta kirjasta Maija-Liisa Harjulta, puh Joulukuu Liikunnallinen jaosto kokoontuu 3.12., ja ma klo 10 Kupittaan urheiluhallissa samanlaisella ohjelmalla kuin Käden taitojen jaosto kokoontuu ti klo 13. Tiedustelut tapaamispaikasta Tuija Taipale, puh Hengellinen piiri kokoontuu ti klo Tyksin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa keskustellen luettavan raamatunkohdan pohjalta nousevista kysymyksistä. Lukupiiri kokoontuu ke klo 13 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Kysy luettavasta kirjasta Maija-Liisa Harjulta, puh Tammikuu 2013 Hengellinen piiri kokoontuu 8.1. ja ti klo Tyksin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa keskustellen luettavan raamatunkohdan pohjalta nousevista kysymyksistä. Käden taitojen jaosto kokoontuu 8.1. ti klo 13. Tiedustelut tapaamispaikasta Tuija Taipale, puh Liikunnallinen jaosto menee 14.1., ja ma klo 10 Impivaaran uimahalliin ja sen kuntosaliin ti klo Tyksin seniorikirurgi Veikko Rantakokko muistelee aiheena Tornionjokilaaksosta Kulttuurin kehtoon Tyksin T-sairaalan luentosalissa. Ei ennakkoilmoittautumista, kannattaa tulla kuuntelemaan. Lukupiiri kokoontuu ke klo 13 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. Kysy luettavasta kirjasta Maija-Liisa Harjulta, puh Tammikuussa Tunturi-Jukolaan? Liikunnallisen jaoston tavoitteena on varata tammikuun lopulla viikko Tunturi- Jukolasta. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tammikuiseen hiihtolomaan, ota yhteyttä jaoston vetäjään Riitta Virtaseen joko sähköpostilla tai tekstiviestillä, puh Kiinnostaako yhdistys? Ota yhteyttä sihteeriin, mikäli olet eläköitynyt Tyksistä ja kaipaat aktiivista toimintaa tuttujen ja samanhenkisten kanssa. Tervetuloa mukaan! Leo Mikkola puheenjohtaja puh Taru Luukkala-Viitanen sihteeri puh

16 16 Hospitaali 7/12 Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Tähystysten keskittäminen toimii Salon aluesairaalassa Kaikki tähystykset tehdään Salon aluesairaalassa nykyisin skopiayksikössä. Keskittäminen on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Salon aluesairaalan skopiayksikön 15 työntekijää palkittiin toukokuussa Vuoden menestyjä palkinnolla. Perusteluina olivat muun muassa tähystystoiminnan keskittäminen yhteen pisteeseen kolmen sijaan, jolloin henkilöstön ja laitteiston resurssointi saatiin järkeväksi. Yksikön kehittämisessä on keskitytty potilaslähtöiseen hoitotyöhön, potilaan yksilölliseen huomiointiin ja ohjaukseen sekä kivunhoitoon toimenpiteen aikana. Skopiayksikön suunnittelu on vaatinut joustavuutta koko henkilöstöltä. Lääkärit ja hoitajat ovat kehittäneet yksikön toimintaa yhteistyössä. Ensiapu- ja toimenpidepoliklinikan alaista toimintaa Tähystyksiä tehdään Salon aluesairaalan skopiayksikössä sekä kirurgien toimesta että sisätautilääkärien ja urologien toimesta. Yksikön vastaavana lääkärinä toimii sisätautien apulaisylilääkäri Kari Toljamo ja hoitajana sairaanhoitaja Tiina Toivonen. Skopiayksikön toiminta on jaettu kirurgiaan (gastrokirurgit Matti Hämäläinen ja Sven Lill) ja gastroenterologit (lääkärit Kari Toljamo ja Jussi-Pekka Haikio). Yksikkö toimii ensiapu- ja toimenpidepoliklinikan alaisena. Yksikössä työskentelee päivittäin tähystävät lääkärit, kolme sairaanhoitajaa ja välinehuoltaja. Sairaanhoitajista yksi työskentelee ainoastaan skopiayksikössä. Muu hoitohenkilöstö koostuu ensiavun ja syksystä 2012 lähtien myös kirurgian yksikön sairaanhoitajista. Yleisimpiä skopioita ovat mahalaukun tähystykset, paksusuolen tähystykset sekä virtsarakon ja peräaukon tähystykset. Paksusuolen tähystyksiä tehdään yksikössä kolmisenkymmentä viikossa ja mahalaukun tähystyksiä hieman enemmän. Tarve tähystyksille lisääntyy jatkuvasti. Toiminnan kaksinkertaistaminen on mahdollistunut, kun kaikki tähystykset Kuvassa vasemmalta Marianne Laine, Elina Kivikallio ja Jussi-Pekka Haikio sekä Tiina Toivonen Salon aluesairaalan skopiayksiköstä. Salon aluesairaalassa keskitettiin samaan paikkaan. Vanhat tilat remontoitiin ja käyttöön saatiin lisätilaa. Uudistetuissa tiloissa on skopiahuoneiden lisäksi skooppien pesuhuone ja kaksi potilasseurantahuonetta. Vain muutama vuosi aiemmin skopioita tehtiin yhdessä huoneessa 2,5 päivää viikossa. Nyt niitä tehdään kahdessa huoneessa viitenä päivänä viikossa. Kirurgit ja sisätautilääkärit yhteistyössä Kaikki skopiayksikön työntekijät joustavat tarvittaessa kiitettävästi; esimerkiksi kiireelliset verenvuotopotilaat pääsevät tähystystoimenpiteeseen pääsääntöisesti heti. Konsultointia sekä hoito-ohjeita annetaan tarvittaessa puolin ja toisin. Kirurgi tulee esimerkiksi katsomaan löydettyä kasvainta tai sisätautilääkäri tulehdussairausepäilyä. Vierekkäiset työhuoneet edesauttavat yhteistyötä. Gastroentropoliklinikka ja syöpäpoliklinikka sijaitsevat myös lähellä. Ideana on, että potilasta palvellaan ilman byrokratiaa. Skopiayksikkö tarjoaa siten myös erikoistuville lääkäreille hyvät tilat opetella itsenäistä tutkimuksen tekoa. Potilaslähtöistä palvelua Tähystyksissä on kiinnitetty yksikössä paljon huomiota sekä lääkkeettömään että lääkkeelliseen kivunhoitoon. Kivunhoitoa kehitetään jatkuvasti ja asian tiimoilta henkilökunta kouluttautuu ja pitää tietonsa ajan tasalla. Paksusuolen tähystyksessä lääkkeettömässä kivunhoidossa korostuvat vuorovaikutus sekä rauhallinen ilmapiiri ja ympäristö sekä vatsan alueen painelutekniikka. Potilaalle tarjotaan mahdollisuutta esilääkitykseen sekä kipulääkitykseen toimenpiteen aikana. Skopiayksikön henkilökunta siirtyy tarvittaessa välineiden ja laitteiden kera leikkaussaliin työskentelemään, jos toimenpide vaatii nukutuksen. Päiväaikaan skopiayksikössä hoidetaan kaikki tähystykset, myös päivystykselliset ja kiireelliset potilaat. Ilta-, yö- ja viikonloppuaikaan tähystyksiä tehdään tarvittaessa ensiapupoliklinikalla, minkä mahdollistavat ensiapu- ja toimenpideyksikön endoskopiatoimintaan perehtyneet hoitajat. SuPer sponsoroi pikkujoulujuhlat TYKS SuPerin ammattiosasto tarjoaa jäsenilleen loistavan vaihtoehdon pikkujoulun viettoon klo 18 alkaen Show & Dinner ilta Kupittaan paviljongissa Drag queen show by Sheila Lisäksi hintaan sis. perinteinen joulumenu noutopöydästä, jälkiruoaksi täytekakkua ja kahvia & terästetty glögi. Illan päätteeksi tanssimusiikkia soittaa bändi Lumottu maa, rautalanka- ja beatmusiikkia 60-luvun hengessä. Lipun hinta ao:n jäsenelle vain 25 (norm. 50 ), eli ao sponsoroi puolet! Ilmoittaudu mennessä sähköpostitse: tai puh. dect tai Maksa lippusi ao:n tilille mennessä. TYKSin SuPerin syyskokous Tervetuloa TYKSin SuPer ao 607:n sääntömääräiseen syyskokoukseen klo Keuhkopoliklinikan kokoushuone, T-sairaala 2. krs. Kokouksessa käsiteltävät asiat: * toimintasuunnitelma * talousarvio * puheenjohtajan valinta vuosille * ammattiosaston hallituksen valinta vuosille * muut sääntöjen määräämät asiat * ajankohtaista asiaa VSSHP:n tilanteesta Tarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset viimeistään : tai tekstiviestillä Ammattiosaston hallitus

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMINEN 1/15/2015 2

TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMINEN 1/15/2015 2 1/15/2015 1 TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMINEN 1/15/2015 2 EHDOTUS TYÖHYVINVOINTIPALKITSEMISESTA V. 2015 Miksi uusi palkitsemismalli? Työolobarometrin tuloksiin perustuva palkitseminen päättyi v. 2013 työhyvinvointiohjelmakauden

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokous 20.12.2011, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Ketjulähettihanke. Juhani Grönlund TAYS

Ketjulähettihanke. Juhani Grönlund TAYS Ketjulähettihanke Juhani Grönlund TAYS Potilaan polku Suoritteet Potilas Perustervey denhuolto Erikoissairaanhoito Resurssit: * henkilöstö * tilat * laitteet Hoitokäytännöt Tuottavuus Yksityissektori Vaikuttavuus

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 19 17.03.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 19 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö

Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintasääntö Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 20.11.2014 125 ja se on voimassa 1.1.2015 alkaen. YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa 6.10.2015 Tarja Ruuskanen Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV välinehuoltokeskus Välinehuollon johtaja Toimistonhoitaja

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 16.06.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 16.06.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) 1 16.06.2015 11 AIKA 16.06.2015 klo 17:00-19:10 PAIKKA Hyks psykiatriakeskus 1. krs., Tammisali, Välskärinkatu 12, 00260 Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot