Puolustuksen uudistus etenee

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolustuksen uudistus etenee"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Asevelvollisuuslaki muuttuu Eduskunta käsittelee varusmiespalveluksen lyhentämistä uutiset, sivu vuosikerta n:o 10 (1099) verkossa > Kuva: Apirat Nomnavi Puolustuksen uudistus etenee Toukokuun alussa valmistunut puolustusvoimauudistuksen hallinnollinen esitys antaa lisää alustavaa tietoa vuoden 2015 puolustusvoimista. Vaikka kyseessä on vasta esitys, se on herättänyt suurta kiinnostusta. Tiedotustilaisuudessa asiantuntijat vastasivat yleisön kysymyksiin Pääesikunnan päällikön, vara-amiraali Juha Rannikon johdolla. Puheenvuorot jakoi puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Jyrki Heinonen. uutiset, sivu 3 Tasavallan presidentti vieraili Vekaranjärvellä uutiset, sivu 5 Rotaation kautta Säkylästä Libanoniin kentällä, sivu 10 Apulanta viettää nyt zombi-kevättä vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 10/2012 pääkirjoitus Sulauttava palvelus nurkka Tarvitaan roolipelaajia Kriisitilanteessa yhteiskuntaluokalla tai etnisellä taustalla ei ole merkitystä. tornitouhua Suomalaisten maahanmuuttoasenteet ovat tiukentuneet viime vuosina. Nyt tuore Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) raportti osoittaa, että maahanmuuttokriittisyyden kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Maahanmuuttoasenteet ovat osittain palautuneet viime vuosikymmenen lopun tasolle, jolloin tiukentuminen alkoi. Siitä huolimatta suomalaiset ovat edelleen varsin varautunutta kansaa. Asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan vaikuttaa usein muu yhteiskunnallinen kehitys. EVAn tutkimuksen mukaan vuodesta 2008 alkaneet finanssi- ja talouskriisit ovat muuttaneet asenteita torjuvammiksi. Vastaavan- laista kehitystä näkyi myös hiljattain pidetyissä Kreikan vaaleissa, joissa parlamenttiin pääsi erittäin maahanmuuttovastainen puolue. Väitteisiin maahanmuuton hyödyistä suhtaudutaan epäillen, oli kyse sitten maamme talouden tarpeista tai kulttuurisesta kansainvälistymisestä. EVAn tutkimuksessa vain kolmannes kansalaisista helpottaisi maahanmuuttoa väestömme ikääntymisen vuoksi. Selvä enemmistö vaatii, että kulttuurimme omaleimaisuutta varjeltaisiin tehokkaasti kansainvälistymistä vastaan. Suomalaisia tuntuu pelottavan, että rajojen avaaminen olisi uhka omalle kulttuurille. Maahanmuuttokriittisyyden taustalla on usein ennakkoluuloja. *** Toisenlaisia ennakkoluuloja aiheuttaa pukeutuminen.tärähtäneet ämmät niminen taiteilijaryhmä selvitti eri yhteiskuntaluokkien tapoja erottautua muista pukeutumisella. He valokuvasivat ja haastattelivat vapaaehtoisia, joista suurin osa samaisti itsensä keskiluokkaan. Vaikka useimmat eivät tietoisesti halua viestittää pukeutumisellaan sosiaalisesta asemastaan, katsojat sijoittavat heidät johonkin luokkaan. Monen mielestä ei ole suotavaa, että ylä-, ala- ja keskiluokan väliset erot kasvavat. Yhdysvallat on kuluneen sanonnan mukaan kansojen sulatusuuni. Suomessa yleinen asevelvollisuus on perinteisesti toiminut eri sosiaaliluokkien sulatusuunina, jota edesauttaa yhdenmukainen varustus. Univormuilla oli sitten kyse sotilaan tai koululaisen asusteesta on tasapäistävä merkitys. *** Lisäksi asevelvollisuudesta on tulossa nykyään myös entistä enemmän eri kaksoiskansalaisia ja eri etnisiä taustoja yhteiskuntaan sulauttava voima. Yhä useampi ulkomaalaistaustainen suomalainen suorittaa varusmiespalveluksen. Kaikki eivät välttämättä palvelukseen astuessaan osaa edes suomea. Kokemukset näistä taistelijoista ovat olleet pääosin erittäin myönteisiä. Onpa palveluksessa sellaisiakin, jotka ovat eläneet aiemmassa kotimaassaan sodan tai vainon keskellä. Leiriolosuhteissa parivartiossa keskellä yötä ei voi olla ennakkoluuloja palveluskaveria kohtaan. Siellä ei ole merkitystä taistelutoverin sosiaalisella, poliittisella tai etnisellä taustalla. Kaikkia yhteiskuntaluokkia ja maahanmuuttajia tarvitaan puolustukseen. > Puolustusvoimauudistus on osoittanut, miten pitää toimia resurssien niukentuessa. Kaikki kivet käännetään toiminta- ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Organisaatio natisee ja puhetta piisaa, mutta eteenpäin mennään. Toki osa kritiikistä on oikeutettua, mutta uusilla eväillä on edettävä, jotta ympäristöön suhteutettu puolustuskyky voidaan ylläpitää. Miten on vapaaehtoispuolella? *** Vapaehtoiseen maanpuolustustoimintaan osallistuu vuosittain runsaat suomalaista lukuisissa maanpuolustusjärjestöissä, joiden resurssit niukkenevat niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Kulut nousevat, tulot jopa vähenevät, jäsenmäärät eivät juuri kasva ja todellisista kentän tekijöistä alkaa olla pula monin paikoin. Järjestöillä on samoja toimintaperiaatteita ja jäseniä sekä päällekkäistä, osin jopa kilpailevaakin toimintaa. Maanpuolustusjärjestökirjoa on oman väen, saati sitten ulkopuolisten vaikea hahmottaa. Järjestöjulkaisujakin on runsaasti. Täysin perustellusti voidaan kysyä olisiko virtaviivaisempi järjestökenttä tulevaisuudessa toiminnallisesti ja taloudellisesti nykymallia parempi ja samalla myös helpompi kumppani puolustusvoimille? *** Tiedän kyllä muutaman ns. keskeisen järjestön vastauksen kysymykseeni olemme alkaneet pohtia yhteistyön tiivistämistä mm. hallinnollisissa ja julkaisuasioissa. Hyvä alku, mutta vaikuttaa vain pintaraapaisulta eikä kosketa kaikkia vapaaehtoiskentän toimijoita. Nyt tarvitaan rohkeutta koko vapaaehtoisessa maanpuolustuskentässä astua aivan uudelle tasolle. Ns. keskeisten järjestöjen pitää mielestäni ottaa roolipelaajien paikat ja panna rohkeasti toimeksi mitä nopeammin, sitä parempi. *** Hyvänä esimerkkinä käy suomalaisen urheilumaailman raskaiden rakenteiden sekä päällekkäisyyksien ennakkoluuloton purkaminen ja yhteisen uuden järjestön perustaminen. Keskeiset toimijat lajiliitot ja seurat jatkavat toimintaansa kuten aikaisemminkin säilyttäen oman identiteettinsä. Yli 1,1 miljoonan suomalaista liikkujaa saa yhden selkeän ja voimakkaan kattojärjestön, jonka ääni kuuluu aivan varmasti ja joka edistää koko suomalaista liikuntapolitiikkaa. Tavoitteet ovat rakenteita tärkeämmät. *** Puolustusvoimayhteistyön kannalta yhden luukun järjestömalli on varmasti toimivampi kuin nykyinen hajanainen järjestökenttä. Hyvänä esimerkkinä käy toimiva ja laajentunut puolustusvoimien sekä MPK:n välinen koulutusyhteistyö, jossa vapaaehtoistoimintaa on voitu kytkeä luontevasti puolustusvoimiin. Näin puolustusvoimat osaltaan motivoivat reserviläisiä ja muuta maanpuolustusväkeä tavoitteena vahvistaa maanpuolustustahtoa, vapaaehtoista maanpuolustusta ja hyödyntää yhteiskunnallista osaamista. Harri Kainulainen Majuri reservissä Vakuutusneuvos kysymys mielipide Varusmiehestä reserviläiseksi ole aktiivinen reservissä Varusmiesajan jälkeen seuraa arkinen aherrus ja reserviläisyys. Kannattaa pysähtyä pohtimaan, kuinka tuon ajan viisaasti viettäisi. Helpoin tie ei aina ole se viisain. Meitä vanhemmat sukupolvet, paljon maailmaa nähneet osasivat varautua pahemman varalle. Syksyllä kerättiin maista puolukkaa, mustikkaa talven varalle. Kaikenlainen varautuminen ei ole vielä nykyäänkään pahasta, pitää osata ajatella nk. nokkaansa pidemmälle. Näin tekee viisaasti ajatteleva ihminen. Reserviläistoiminnassa on mahdollista oppia tuntemaan laajalti kansalaispiirejä mm. maanpuolustus, poliisi, suunnistus, EA, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, viesti- ja jotosväkeä. Kun liitymme tähän toimintaan, ja osallistumme tapahtumiiin, ja kehitämme kuin itsestään omia tietotaitojamme, joita kaivetaan sitten tarpeen tullen esiin. Kaikki reserviläistoiminnan muodot ovat vapaaehtoisia. Yksi osallistumisen muoto on myös aatteellinen tuki. Sitä ei voi väheksyä globalisaation murtaessa ajatteluamme itsekkääseen suuntaan. Innostan kaikkia reserviin päässeitä liittymään reserviläisyhdistyksiin ja osallistumaan. Toivotan kaikille Ruotuväen lukijoille hyvää kesää oikeiden harrastusten parissa. Ollaan aktiivisia reservissä. Palveluksessa olijoille aktiivisuus olkoot itsestään selvyys! Veikko Kuumola Pirkanmaan Viestikilta, puheenjohtaja Edellisessä lehdessä kysyimme: Ovatko kumppanuudet tehokas tapa säästää? Kyllä 40% 60% Ei Seuraava kysymys: Vaikuttavatko henkilöstömuutokset puolustusvoimien työnantajakuvaan suuresti? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Sakari Muurinen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Ronni Läpinen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Määttänen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Riihinen Puh Kaartinjääkäri Perttu Räisänen Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Christian Anttonen Puh VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Apirat Nomnavi Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 10/2012 uutiset 3 Tulevaisuuden puolustusvoimat muotoutuu Ensimmäisiä päätöksiä vuoden 2015 henkilöstökokoonpanosta odotetaan alkusyksystä. Toiminnan tehostamisen lisäksi tavoitteena on olla hyvä ja vastuullinen työnantaja myös tulevaisuudessa. Valtteri Taimela Puolustusvoimat on saanut puolustusvoimauudistuksen hallinnolliset esityksensä valmiiksi ja ne jätettiin puolustusministeriölle päätöksentekoa varten toukokuun alussa. Samalla kerrottiin julkisuuteen alustavia tietoja puolustusvoimien henkilöstön muuttuvasta kokoonpanosta. Vuonna 2015 puolustusvoimien palveluksessa on henkilöä, joista ammattisotilaita on noin Pääesikunnan päällikön, varaamiraali Juha Rannikon mukaan vähennystarve nykyisestä on henkilöä, jonka lisäksi noin tehtävää siirtyy toiselle paikkakunnalle. Muutoksen kohteeksi joutuvia tullaan avustamaan monenlaisilla tukitoimilla. Puolustusvoimain komentajan visiossa vuoden 2015 puolustusvoimille on asetettu neljä tavoitetta, joihin muutoksilla pyritään. Tulevaisuudessa puolustusvoimat tulee edelleen täyttämään tehtävänsä ja olemaan hyvä työpaikka, mutta myös käyttämään taloudellisesti valtion varoja sekä olemaan lähellä kansalaista. Tarkennuksia syksyllä Uudistuksen vaikutuksia on arvioitu esityksessä laajasti. Rannikko kuitenkin korostaa, että kyseessä on vasta esitys, eikä päätöksiä henkilöiden sijoittamisesta uuteen organisaatioon ole vielä tehty. Henkilöstösuunnittelun perusteella pääosalle henkilöstöä määräytyy tehtävä syyskuun lopulla. Silloin emme kuitenkaan voi vielä tietää, ottaako uudelleensijoitettavaksi suunniteltu henkilö paikkansa vastaan. Muutoksen kohteena oleva henkilöstö määritetään samanaikaisesti. Irtisanomisuhanalaiset selviävät ensi vuoden puolella, taustoittaa Rannikko. Osa kokonaisvähennystarpeesta saadaan toteutettua luonnollisen poistuman ja kumppanuuksien kautta. Irtisanomisuhanalaisen henkilöstön määräksi on arvioitu jäävän Rannikko painottaa, että kokonaisvähennystarve jakautuu 500 ammattisotilaaseen ja 1600 siviilityöntekijään. Irtisanomisuhanalaisten määrät henkilöstöryhmittäin selviävät jatkosuunnittelussa. Kuva: Henri Juvonen Pääesikunnan päällikön, vara-amiraali Juha Rannikon mukaan hallinnolliset esitykset on tehty, ja nyt odotetaan päätöksiä tehtävän siirto ei myöskään välttämättä tarkoita yhtä monen henkilön siirtoa, Rannikko muistuttaa. Henkilöstöä kuunnellaan Henkilöstömuutokset tulevat koskemaan kaikkia puolustushaaroja, Pääesikuntaa ja sen alaisia laitoksia sekä Maanpuolustuskorkeakoulua. Henkilöstön toiveita kartoitetaan elokuun loppuun mennessä tehtävällä halukkuuskyselyllä, joka osaltaan antaa perusteita henkilön sijoittamiselle uuteen organisaatioon. Muutoksen kohteena olevien Muutostuki kuuluu kaikille Valtteri Taimela Everstiluutnantti Petteri Tervonen Pääesikunnan henkilöstöosastolta painottaa, että muutoksen kohteeksi joutuvan 2100 työntekijän lisäksi työsuhdettaan jatkavat tarvitsevat ohjausta. Jokaiselle tullaan tarjoamaan muutosvalmennusta ja henkistä tukea, joissa yksiköiden tukihenkilöillä on keskeinen rooli, sanoo Tervonen. henkilöiden kanssa tullaan käymään muutoskeskustelu, ja jos henkilölle ei löydy puolustusvoimien tehtäviä, tulevat erilaiset työllistämistukitoimet kyseeseen tapauskohtaisesti. Vaikka joukko-osastojen lakkautusten myötä puolustusvoimien toiminta lakkaa tietyillä alueilla, Rannikko toteaa, että osa tehtävistä siirtyy muualle. Muun muassa kouluttajatehtäviä siirretään toisiin joukko-osastoihin, sillä kouluttajien määrää joukkuetta kohden tullaan lisäämään. Joidenkin tukitehtävien tarve puolestaan vähenee, Rannikko valottaa. Uutena taloudellisena tukimuotona on otettu käyttöön työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä irtisanoutumiskorvaus. Suurimmillaan korvaus kattaa yhtä työvuotta vastaavan palkan. Lisäksi uudelleentyöllistymistä voidaan tukea esimerkiksi uuden tehtävän hakemiseen tarkoitetulla virkavapaalla, uudelleenkouluttamalla sekä uuden työnantajan palvelukseen ohjaamalla. Lähtökohtaisesti koulutus valmentaa toisiin puolustusvoimien tehtäviin, eikä se ole tutkintoon johtavaa, taustoittaa Tervonen. Irtisanomisten jälkeen puolustusvoimia sitoo henkilöstön takaisinottovelvoite virkasuhteessa olevien osalta kahden vuoden ja työsopimussuhteisten osalta yhdeksän kuukauden ajan. Kun tehtäviä täytetään, on rekrytointi kohdistettava ensisijaisesti entisiin puolustusvoimien työntekijöihin, jotka ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Toiselle paikkakunnalle siirtyviä puolestaan tuetaan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan. Osalla muutoksen kohteena olevasta henkilöstöstä on vajaat kaksi vuotta aikaa suunnitella tulevaa työuraansa ennen irtisanomisia, mikä on huomattavasti pidempi aika kuin monissa yrityksissä. Työyhteisön tuen lisäksi onnistunut siirtymävaihe on kiinni myös omasta aktiivisuudesta, muistuttaa Tervonen. Työtä myös tulevaisuudessa Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät eivät muutu uudistuksen myötä. Myös suurella osalla henkilöstöstä työtehtävät säilyvät ennallaan. Keskeinen tavoite henkilöstön uudelleensijoittamisessa on varmistaa osaamisen säilyminen. Puolustusvoimat haluaa olla edelleenkin hyvä paikka palvelukseen jääville, Rannikko vahvistaa. Uudistus tuonee muutoksia myös puolustusvoimien vuosittaiseen työilmapiirikyselyyn, johon liitetään muutosta koskeva osio. On selvää, että puolustusvoimauudistus vaikuttaa työilmapiiriin ja kyselyllä näitä vaikutuksia kartoitetaan. Hyvä ilmapiiri lähtee pitkälti hyvästä esimiestyöstä ja alaisista huolehtimisesta, josta puolustusvoimilla on vertailun kestävät tulokset valtionhallinnossa, toteaa Rannikko. Katanpää luovutettiin merivoimille Merivoimien komentaja Veli-Jukka Pennala ja Intermarinen toimitusjohtaja Livio Corghi allekirjoittivat sopimuksen Italiassa. Kuva: Christer Hongisto Henri Havusela Ensimmäinen merivoimien tilaamasta kolmesta miinantorjuntaaluksesta, MHC (Mine Hunter Costal) Katanpää luovutettiin Merivoimille Intermarinen telakalla Italiassa. Luovutustilaisuuteen osallistui Suomesta Merivoimien komentaja kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala, joka allekirjoitti sopimuksen mukaiset luovutuspaperit Intermarinen telakan toimitusjohtaja Livio Corghin kanssa. Juhlapuheiden jälkeen MHC Katanpäällä toteutettiin juhlallinen lipunvaihto, jolloin merikokeiden aikana mastossa liehunut Italian lippu laskettiin ja Maammelaulun soidessa nostettiin sotalippu sekä Merivoimien komentajan päällikkyyslippu, komentajakapteeni Kristian Isberg kuvailee tilaisuuden kulkua. Aluksen odotetaan saapuvan Suomeen toukokuun lopulla. Kuljetuksen on suunniteltu alkavan toukokuun puolessa välissä. Sopimuksen mukaisesti Katanpää laivataan Suomeen kuljetusaluksella. Noin 700 tonnin painoinen alus nostetaan kuljetusaluksen kannelle laivan kahdella nosturilla varta vasten teetetyille alustoille, Isberg kertoo. Yleisölle alusta esitellään ensimmäisen kerran merivoimien vuosipäivänä 9. heinäkuuta Helsingissä. Merkittävä hanke Merivoimille Sopimus sisältää kolme Katanpääluokan miinantorjunta-alusta, miinasodankäynnin tietokeskuksen ja laajan strategisten varaosien toimituksen. Sopimus on arvoltaan noin 244 miljoonaa euroa, Isberg kertoo. Alusten merkitys merivoimille on suuri. Katanpää-luokka edustaa merivoimille uutta miinantorjuntakykyä, jolla kyetään miinanetsintään ja -tuhoamiseen merivoimilla jo käytössä olevan miinojen kosketus- ja heräteraivauskyvyn lisäksi, Isberg linjaa. Alukset parantavat Suomen mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin EU- ja Nato -yhteensopivana.

4 4 uutiset ruotuväki 10/2012 lyhyesti Aatos Erkko oli sotilasmusiikin suuri ystävä Ministeri Aatos Erkko, Sanoman hallituksen entinen puheenjohtaja ja aktiivinen sotilasmusiikin ystävä poistui keskuudestamme 5. toukokuuta. Vain harvoin haastatteluja antanut Erkko otti Ruotuväessä kantaa sotilasmusiikin haasteisiin jopa kahteen otteeseen. Vuosina 2006 ja 2009 tehdyissä haastatteluissa Erkko vaati pienempiä soittokuntia yhdistettäväksi. Sotilasmusiikkiorkestereita pitäisi suomessa olla nykyistä vähemmän. Vahvistamalla jäljelle jääviä soittokuntia laatu paranee, Erkko sanoo Ruotuväen haastattelussa kesällä SMu Wallin vieraili Yhdysvalloissa Puolustusministeri Stefan Wallin teki vierailun Yhdysvaltoihin Matkan aikana hän vieraili New Yorkissa, Washingtonissa ja Norfolkissa. Matkan ohjelmaan kuului muun muassa vierailu YK:n päämajassa ja Pentagonissa. Wallin tapasi myös senaattori John McCainin. International Peace Instituten tilaisuudessa Wallin puhui suomalaisen rauhanturvaamisen puolesta. Yli suomalaista rauhanturvaajaa on palvellut yli kolmessakymmenessä operaatiossa vuodesta 1956 lähtien, Wallin kertoo. Suomi voi olla ylpeä rauhanturvakoulutuksestaan. RLä Suomalaisrauhanturvaaja loukkaantui Afganistanissa Suomalainen rauhanturvaaja loukkaantui lievästi vahingonlaukauksesta Afganistanissa 8.5. aamupäivästä paikallista aikaa. Rauhanturvaajan rynnäkkökivääri laukesi vahingossa ajoneuvon sisällä, mistä hänelle aiheutui käteen lieviä sirpalevammoja. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa muille. Kriisinhallintajoukon komentajan, everstiluutnantti Joni Lindemanin mukaan sotilas sai tapahtumasta pintanaarmuja käsivarteen. Häntä hoidettiin Camp Marmalin sotilassairaalassa ja on jo palannut tehtäviinsä. Rauhanturvaajan omaisille on ilmoitettu tapahtuneesta. PRä Totaalikieltäytyjiä eniten pk-seudulla Aseistakieltäytyjäliiton(AKL) mukaan totaalikieltäytyjiä on eniten pääkaupunkiseudulla suhteutettuna asukaslukuun. Pienemmillä paikkakunnilla sosiaalinen paine suorittaa armeija on suurempi, varsinkin kun kaikki tuntevat toisensa, AKL:n järjestösihteeri Kaj Raninen kertoo. STT:n mukaan totaalikieltäytymisen rangaistus on tulevaisuudessa luultavasti mahdollista suorittaa jalkapannan avulla. Pantarangaistus voidaan ottaa käyttöön ensi vuoden helmikuusta lähtien, kun varusmiespalveluaika lyhenee 15 päivällä. HHa Varusmiespalvelus lyhenee Lyhennetty varusmiespalvelus jakaa mielipiteitä myös puolueiden sisällä. Kansanedustajat haluavat kotiuttamisrahan takaisin. Ronni Läpinen Hallitus antoi 3. toukokuuta eduskunnalle esityksen asevelvollisuuslain muuttamiseksi. Kyseessä on varusmiespalveluksen lyhentäminen 15 vuorokaudella. Esitys tuli eduskunnan lähetekeskusteluun 8. toukokuuta, josta se lähetettiin puolustusvaliokuntaan käsiteltäväksi. Esitys synnytti kiivasta keskustelua ja lainmuutoksen tarpeellisuudesta oltiin eri mieltä jopa puolueiden sisällä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. helmikuuta Ikävöivien tyttöystävien laki Jussi Niinistön (ps) mielestä varusmiespalveluksen lyhentäminen ei ole tarpeellista. Varusmiesten lomapäivien määrää on syytä tässä yhteydessä tarkastella Myös Markus Mustajärvi (vr) vastusti esitystä, mutta myönsi, että se on huonoista vaihtoehdoista se vähiten huonoin. Useat kansanedustajat epäilivät, ettei kuuden kuukauden miehistöllä ole mahdollisuutta saada tarpeellista oppia lyhennetyllä ajalla. Laadun merkitys korostuu, elikkä ne päivät, jotka siellä ollaan, täytyy pystyä käyttämään täysimääräisesti hyväksi, sanoo Antti Kaikkonen (kesk). Seppo Kääriäinen (kesk) puolestaan kritisoi hallitusta siitä, että varusmiespalveluksen lyhentäminen otettiin erikseen eduskunnan käsittelyyn. Hänen mielestään asia olisi pitänyt käsitellä puolustusvoimauudistuksen yhteydessä jo aikoja sitten. Mutta kun ei ollut tahtoa, niin ei ollut! Kääriäinen jyrähtää. Anne Kalmari (kesk) otti hieman omaperäisemmän katsantokannan lyhennettävään varusmiespalvelukseen. Ikävöivät tyttöystävät ovat niitä henkilöitä, jotka kaikista mieluiten näkevät tämän lain voimaantulon. Tuukka Riihinen Maavoimat korvaa Ottawan sopimuksen myötä poistuvia jalkaväkimiinoja uusilla hankinnoilla. Kokonaisuudessaan tarkoituksena on korvata miinojen suorituskyky uusilla panssarimiinoilla ja viuhkapanoksilla, taistelunjohto- ja maalinpaikannusjärjestelmällä, minilennokkijärjestelmällä ja pimeänäkölaitteilla. Uusi kalusto tulee turvaamaan puolustuskyvyn tason säilymisen ja tuomaan merkittävän päivityksen muun muassa aluevalvonnan tarjoamiin haasteisiin. Esimerkiksi parhaillaan hankittavat minilennokit ovat ominaisuuksiltaan ylivertaisia vaikeille vartiointialueille. Maavoimien esikunnan asiantuntijan, eversti Harri Kauppisen mukaan jalkaväkimiinat ovat laaja palanen eri osien kokonaisuutta. Asetelma on sellainen, että kun jalkaväkimiinoista luovutaan, niin sen myötä meillä on useita Viidentoista vuorokauden lyhennys palvelusajassa ei heikennä varusmiesten koulutustasoa tai joukkojen suorituskykyä, mutta se helpottaa työn suunnittelua ja vähentää työn kuormittavuutta perusyksiköissä, sanoo Sofia Vikman (kok). Hengähdystauon paikka Hallituksen esityksen kritisoijat näkivät lakimuutoksen ennen kaikkea säästötoimenpiteenä. Timo Heinonen (kok) oli vahvasti eri mieltä. Säästölakina tätä ei missään tapauksessa tule nähdä, Heinonen linjaa. Sofia Vikman (kok) otti esille lakimuutoksen hyödyt myös kantahenkilökunnalle. Hänen mukaansa lyhennetty varusmiespalvelus mahdollistaisi sen, että saapumiserien väliin jää kaksi viikkoa eikä yksi viikonloppu kuten nykyään. Vikman sanoo, että tämä antaisi sekä henkilökunnalle että koko varuskunnalle aikaa hengähtää. Ronni Läpinen Kimmo Kivelä (ps) oli Vikmanin kanssa samoilla linjoilla. Kivelä kiitteli hallitusta siitä, että kerrankin hallitus oli kuunnellut kenttää. Myös Juho Eerola (ps) näki lyhennetyn varusmiespalveluksen positiivisena asiana. Hänen mielestään ne 15 päivää käytetään kuitenkin tupakkataukoihin. Eerola viittasi sanontaan armeijassa on aina kiire odottamaan. Vanha järjestely takaisin Jalkaväkimiinat korvataan järkevästi Monet kansanedustajat peräsivät asevelvollisuuslain muuttamisen yhteyteen myös kotiuttamisrahan palauttamista. Kotiuttamisrahaa maksettiin varusmiehille vuosina Sen tarkoituksena oli kattaa ensimmäisten palvelusajan jälkeisten viikkojen elinkulut. Lopulta järjestely lopetettiin turhana, koska katsottiin, että viime kädessä toimeentulotuki turvaisi palveluksensa päättävien elannon. Nyt muiden muassa Jussi Niinistö ja Antti Kaikkonen haluaisivat palauttaa kotiuttamisrahan. Raha voitaisiin heidän mukaansa Kuva: Henri Juvonen Jari Myllykoski (vas) puolestaan totesi, että kahden viikon lyhennys varusmiespalveluksesta pidentäisi vastavuoroisesti työuria, kun nuoret voisivat käyttää vapaaksi jääneet päivät työn tekoon. maksaa niistä varoista, jotka säästyvät lyhennetyn palveluksen ansiosta. Myös puolustusvoimat kannattaa kotiuttamisrahan paluuta. Asia on ollut esillä usein muun muassa päivärahojen nostamisen yhteydessä, mutta ongelmana kuitenkin on, mistä varoista kotiuttamisrahat maksettaisiin. suoritusalueita, joilla tarvitaan paikkausta uskottavan ja hyvän puolustuskyvyn takaamiseksi, Kauppinen sanoo. Erityisesti neljä osa-aluetta kärsii miinojen poistumisesta. Yhtenä osana on panssarimiinan suojaaminen raivaukselta. Panssarimiinan suojaaminen korvataan modernisoimalla telamiinan laukaisimia ja hankkimalla raivaamisenestolaitteistoa. Toisena merkittävänä osana on omien joukkojen sekä kohteiden suojauskyky. Joukkojen ja kohteiden suojauskyvyn parantamiseksi hankitaan laajasti kotimaista viuhkapanosta, joka tulee käyttöön kaikille joukoille, Kauppinen kertoo. Kolmantena miinojen poistuttua muuttuu sotatilanteessa huonosti valvottavissa olevien alueiden ja paikkojen valvonta. Ennen käytössä olleet jalkaväkimiinoitteet poistuvat ja tilalle tulevat minilennokkijärjestelmä sekä pimeänäkölaitteet. Lennokeilla on mahdollista havainnoida muun muassa katvealueille sekä kumpareiden taakse. Näiden kaikkien kolmen kokonaisuuden yhteisvaikutuksena jalkaväkimiinojen poistuminen aiheuttaa pienempiä tappioita vihollisjoukoille. Kuitenkin uudella kalustolla pystytään korvaamaan jalkaväkimiina siten, että muun muassa tiedustelun ja paikantamisjärjestelmän avulla saadaan esimerkiksi keskitettyä tuli aiempaa paremmin ja näin kyetään korvaamaan menetettyä tappioidentuottamiskykyä, Kauppinen perustelee. Uusin hankintoihin on varattu noin 300 miljoonaa euroa, josta on käytetty suurinpiirtein kaksi kolmasosaa. Uusilla hankinnoilla, kuten pimeänäkölaitteilla, saadaan kohennettua muun muassa havainnointia. Kuva: Apirat Nomnavi

5 ruotuväki 10/2012 uutiset 5 Presidentti teki tarkastuksen Vekaranjärvellä tähtäimessä Epäyhtenäisiä varusteita Miika Lähdeniemi Tuukka Riihinen Henri Havusela Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki jopa tupatarkastuksen ja seurasi tiiviisti taisteluharjoitusta Vekaranjärvellä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki valtakautensa ensimmäisen varuskuntavierailun Karjalan Prikaatiin Vekaranjärvelle. Tarkastuskäynnin aikana presidentti pääsi tutustumaan varuskunnan arkeen ja jututtamaan henkilökohtaisesti varusmiehiä. Puolustusvoimien ylipäällikkö oli tyytyväinen näkemäänsä. Joukoista näki, että he ottavat kaikki tehtävänsä vakavasti. Se kuvastaa hienoa perusasennetta, Niinistö kehui varusmiehiä. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen isännöimän vierailun aikana Niinistö seurasi muun muassa hyökkäysammuntoja Pahkajärven harjoitusalueella ja tutustui eri aselajien kalustoon. Ensimmäistä kertaa näin, että näin monta aselajia harjoittelee yhteistoiminnassa. Kyseessä oli Niinistön ensimmäinen tarkastuskäynti joukkoosastoon ylipäällikkönä. Presidentin viestintäpäällikön Veera Heinosen mukaan seuraavaa kertaa ei ole päätetty, mutta tarkastuskäyntejä on tarkoitus tehdä säännöllisesti. Hyväntuulinen Niinistö jututti kalustoa esitelleitä ja taisteluharjoitukseen osallistuneita varusmiehiä ja esitti aktiivisesti kysymyksiä. Totta kai tykit kiinnostavat, presidentti hymyili ja ihasteli erityisesti Leopard-panssarivaunun tykin osumatarkkuutta. Ahneus huolenaiheena Huhtikuussa Ruotsin puolustusministeriksi nimetty Karin Enström saapui Suomeen virkaveljensä Stefan Wallinin vieraaksi. On tärkeää ja hauskaa tulla Helsinkiin tapaamaan suomalaista ministerikollegaani, Enström tervehti mediaa Pääesikunnassa keskiviikkona 2. päivä toukokuuta. 45-vuotias Enström on taustaltaan ammattisotilas. Hän on suorittanut kursseja Ruotsin sotakorkeakoulussa ja on sotilasarvoltaan rannikkopuolustuksen kapteeni. Haasteellinen tehtävä Enström toimi vuodesta 2010 Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan presidenttinä oltuaan ensin kahdeksan vuotta puolustusvaliokunnassa. Puolustusministerin paikka Varuskuntatarkastus osui Eurooppa-päivälle, joten talouskriisi oli tapetilla. Niinistö nosti talousongelmien lisäksi esiin ilmiön, joka aiheuttaa hänen mielestään kriisin koko yhteiskuntaan. Olen ollut viime vuosina huolissani ahneuden ilmiöstä. Se on toinen selvä syy yhteiskunnan kriisille, presidentti näki. Niinistö puhui myös läntisen maailman haasteesta. Hän muistutti, ettei ylimielisyyteen ole varaa, sillä lännessä on miljardi ihmistä ja muualla kuusi miljardia. Se tarkoittaa, että meidän pitää osata tehdä työtä ja pitää osata kilpailla. Suomessa meillä on erittäin tiivis ja ehyt yhteisö. on Enströmille haasteellinen, sillä hänen edeltäjänsä Mikael Odenberg ja Sten Tolgfors ovat joutuneet eroamaan kesken kauden. Ministerikaksikko otti kantaa mahdolliseen Suomen ja Ruotsin väliseen puolustusliittoon, jota kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen oli väläytellyt mediassa. Kumpikaan ministereistä ei lämmennyt ajatukselle uudesta puolustusmallista. Meillä on hyviä kokemuksia Myös puolustusvoimauudistus nousi luonnollisesti puheenaiheeksi. Niinistö totesi, että puolustuksenkin on uudistuttava muuttuvassa maailmassa. Ollaan tilanteessa, jossa tehdään vähemmän, mutta parempaa, presidentti kuvaili puolustusvoimien tulevaisuutta. Kenraali Puheloinen täydensi, että puolustusvoimien koko ja resurssit pitää saada tasapainoon. Lentotekniikan koulutus muuttaa Ilmasotakoululle Lentotekniikan koulutus tulee siirtymään Tikkakosken Ilmasotakouluun vuoden 2013 loppuun mennessä. Puolustusvoimien lentoteknillinen koulutus siirtyy Ilmavoimien teknilliseltä koululta Jämsästä Ilmasotakouluun Tikkakoskelle, kun Hallin varuskunta lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Hornetien MLU 2 -päivitykset ja aliupseerien täydennyskoulutustarve ruuhkauttavat koulutuksen siirtoa. Varusmieskoulutuksessa Teknillinen koulu esittää yhden saapumiserän taukoa Lentoteknilliselle aliupseerikurssille ensi kesänä. Tauko vaikuttaa joukkotuotantoon ja vie lennostoilta apumekaanikkoharjoittelijoita. Kutsuntojen kautta viimeinen erä tulee Halliin tänä kesänä tai talvella Puolustusvoimien henkilökunnan ja kadettien lentoteknilliseen koulutukseen ei tule taukoa, mutta ajankohtia siirretään. Hallista Tikkakoskelle siirtyy sellaisenaan noin 40 lentotekniikan koulutuksen tehtävää. Kokonaisuudessaan koulun nykyisestä 128:sta tehtävästä vähennettäviä on 85. Ilmasotakoulun organisaatio suunnitellaan uusiksi, kun Teknillisen koulun ja Kauhavan Lentosotakoulun toiminnot siirtyvät sinne. Teknillisen koulun Koulutuskeskuksen johtajan, insinöörieverstiluutnantti Kari Riekin mukaan Tikkakoskella ei vielä ole kaikkia tiloja, joita koulu tarvitsee. Hallin merkittävä etu on sotilaslentokenttä, joka on mahdollistanut sujuvan tukikohtaharjoittelun. Muut Ilmavoimien käytössä olevat kentät ovat myös siviilikäytössä, eivätkä ne ole suljettavissa lentoliikenteeltä muuhun käyttöön. Riekin mukaan lentoteknillisen koulutuksen tarve puolustusvoimissa säilyy ennallaan. Koulujen yhdistymisessä on paljon hyvääkin, kun ilmavoimien koulutuksesta vastaavat tekevät yhteistyötä saman katon alla. Puolustusministerit pitävät yhteistyötä tärkeänä Kuva: Jami Honkanen Isafista ja eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä. Ei siinä tarvita uusia rakenteita tai malleja, vaan meillä on aika käytännönläheinen, sanoisinko tuloshakuinen ajattelutapa, Wallin sanoi. Enström painottaa nykyisen yhteistyön tärkeyttä. Olemme keskustelleet tärkeistä kysymyksistä liittyen yhteistyöhön. Mielestäni on tärkeää, että jatkamme pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Kuva: Christer Hongisto Ronni Läpinen Miksi joissain varuskunnissa käytetään vielä M91-mallia palveluspukuna, kun toisissa varuskunnissa ollaan jo siirrytty pelkkään M05-malliin? Mistä varusteiden epäyhtenäisyys varuskuntien välillä johtuu? Entä miksi toisessa varuskunnassa saatetaan jakaa viidet sukkaparit, kun taas toisessa jaetaan vain kahdet? uutisia muualta Ylennyksiä luvassa yhä harvemmalle Maavoimien Materiaalilaitoksen huoltopalvelupäällikkö, majuri Martti Luhtajärvi: Rahoituksen vähäisyydestä johtuen hankinnat on ajoitettu useammalle vuodelle, josta johtuen kaikkien varustusta ei kerralla saada vaihdettua. Maastopuku M05 on käytössä kaikissa joukko-osastoissa. Kantolaitejärjestelmä M05 saadaan kaikkiin maavoimien joukko-osastoihin vuoden 2013 alkuun mennessä. Meri- ja ilmavoimien joukko-osastoihin kantolaitejärjestelmä M05 saadaan koulutuskäyttöön vuosien aikana. Yhtenäistäminen on menossa koko ajan rahoituksen sallimissa puitteissa. Varastomestari Erja Remsu: Talousvarikko, joka jakaa varusteet eri varuskuntiin, ei voi jakaa yhtä paljon varusteita kaikille samalla kertaa. Siksi tänä vuonna joku varuskunta saa enemmän M05:ia, kun taas toinen saa vähemmän. Seuraavana vuonna asia on toisinpäin. Pyritään kuitenkin siihen, että loppujen lopuksi kaikilla varuskunnilla on yhtä paljon kaikkia varusteita ja esimerkiksi kaikki palveluspuvut ovat tulevaisuudessa M05:ia. Se, että jossain jaetaan enemmän sukkia kuin toisessa paikassa, johtuu samasta asiasta. Johonkin varuskuntaan on ehditty jakaa enemmän sukkia kuin toisiin. Varuskunnilla on myös erilaiset käyttöasteet. Esimerkiksi meillä Santahaminassa varustetaan sekä varuskunta että Pääesikunnassa ja Tuusulassa palvelevat. Jossain pienemmällä paikalla ei ole varustettavana kuin pelkkä varuskunta. Reserviläinen kertoo, että reservin ylennyksiä myönnetään tulevaisuudessa entistä harvemmalle. Syynä ovat alhaiset kertausharjoitusmäärät sekä kaavailtu sodanajan vahvuuden laskeminen. Voimassa oleva sodanajan sijoitus ja tehtävää vastaava koulutus ovat keskeisimmät perusteet ylentämiselle. Jos sodanajan vahvuutta lasketaan nykyisestä :sta esitettyyn sotilaaseen, on ylennyskelpoisten joukko pienempi. Toisaalta joissain tapauksissa voidaan ylentää myös asevelvollinen, jolla sijoitusta ei ole. Kertausharjoitusvuorokausia vaaditaan tietty määrä kuhunkin sotilasarvoon. Tällöin reserviläinen on saanut riittävän koulutuksen ja hänellä on edellytykset ylempään tehtävään. Reserviläinen 7.5. Eduskunta mukaan puolustusselonteon valmisteluun YLE kertoo tasavallan presidentin Sauli Niinistön pitävän selvänä, että eduskunta on vahvasti mukana turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa. Eduskunnassa erityisesti oppositiopuolueet perussuomalaiset ja keskusta ovat arvostelleet sitä, että eduskunnalla ei ollut todellista roolia taannoisessa puolustusvoimauudistuksessa. Niinistön mukaan on selvää, että tulevassa selonteon valmistelussa eduskunnan kontaktiryhmä ja sitä kautta myös puolustusvaliokunta ovat vahvasti mukana. Uskon, että heillä on aktiivinen ote ja se on asialle vain hyväksi, Niinistö sanoi YLEn haastattelussa. YLE Armeijan säästöt pahentavat kuljettajapulaa Kauppalehden mukaan puolustusvoimien saneerausohjelma on myrkkyä työvoimapulasta kärsiville kuljetusyrittäjille. Kauppalehden haastattelema Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n koulutuspäällikkö Eino Simonen sanoo olevansa puolustusvoimien saneeraussuunnitelmista aidosti huolissaan. Simonen viittaa niihin vielä vahvistamattomiin päätöksiin, joiden mukaan lakkautettavien varuskuntien joukossa ovat Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella, Pioneerirykmentti Keuruulla ja Hämeen Rykmentti Lahdessa. Nämä kolme lukeutuvat niihin 14 varuskuntaan, jotka tuottavat nykyään ammattimaisia kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettajia. Jos niiden harjoittamaa koulutusta ei siirretä muihin varuskuntiin, puolustusvoimissa vuosittain kouluttavien kuljettajien määrä putoaa nykyisestä :sta parikymmentä prosenttia kolmentuhannen pintaan. Kauppalehti 8.5. Toimittanut Sakari Muurinen

6 6 maailmalla ruotuväki 10/2012 lyhyesti Egyptin armeijan väitetään pahoinpidelleen toimittajia Toimittajajärjestöt väittävät Egyptin armeijan syyllistyneen useiden toimittajien pahoinpitelyyn ja tarpeettomaan pidätykseen. Järjestöt syyttävät armeijaa toimittajien pahoinpitelystä viimeaikaisten Kairon mielenosoitusten yhteydessä. Sotilaspoliisien kerrotaan rikkoneen laitteistoa kuten kameroita ja puhelimia. Tekojen kohteena olivat muun muassa egyptiläiset tv-kanavat, sekä qatarilainen al-jazeera. 11 toimittajaa sai rytäkässä sairaalahoitoa vaativia vammoja. (AP 9.5.) TRi YK:n tarkkailijat selviytyivät nipin napin pommi-iskusta Syyrian Daraassa vieraillut YK:n tarkkailijasaattue joutui pommi-iskun kohteeksi. Silminnäkijöiden mukaan tienvarsipommi räjähti armeijan ajoneuvon kohdalla, jossa YK:n tarkkailijoiden ajoneuvo oli ollut hetkeä aikaisemmin. Kukaan tarkkailijoista ei loukkaantunut, mutta muutama Syyrian armeijan sotilas haavoittui. Saattueessa oli mukana myös yksi suomalainen. Tällä hetkellä Syyriassa oleilee noin viisikymmentä YK:n tarkkailijaa, ja määrä aiotaan nostaa 300:aan kuun loppuun mennessä. (Reuters 9.5.) TMä Iso-Britannia pienentää panostaan merirosvojahtiin Englannin laivaston osuus Somalian merirosvojahdissa pienenee merkittävästi, kun puolustusministeriö päätti leikata menoja ja lähettää vain kaksi fregattia Suezin kanavan itäalueille. Entinen määrä oli kuusi fregattia. Syynä leikkauksiin on vuonna 2010 tehty Strateginen Puolustus- ja turvallisuusarvio, sekä laivaston keskittäminen Falklandin lähistölle. Muista maista etenkin Yhdysvallat, Ranska ja Italia ovat merirosvojahdissa aktiivisesti mukana. Piraattien vastaisen taistelun johdossa ovat Nato ja EU. (The Guardian 8.5.) TMä Nettikaupat brittisotilaiden ulottuville Iso-Britannian puolustusministeriö ja maan postiviranomaiset ovat saaneet valmiiksi hankkeen, joka tuo ulkomailla palvelevalle brittisotilaalle ja heidän perheilleen uudet postinumerot, jotka mahdollistavat verkkokaupoista tilaamisen myös ulkomaille. Uudistusta on perusteltu sillä, että ulkomailla ja jopa merellä olevien Iso-Britannian armeijan työntekijöiden tulee päästä käsiksi hyödykkeisiin samalla tavalla kuin muidenkin. Postinumerouudistus on osa ohjelmaa, jolla pyritään minimoimaan sotilaselämän negatiivisia vaikutuksia.(soldier 10.5.) VTa Levottomuudet jatkuvat Kolumbiassa Sissien harjoittamat kidnappaukset riivaavat Etelä-Amerikan toiseksi suurinta väestöä. Sisällissodan kriteerit täyttyvät maassa lähes poikkeuksetta aseiden ja taisteluiden muodossa. Tuukka Riihinen Kolumbian tasavaltaa koettelevat vielä tänäkin päivänä aseelliset taistelut, lukuisat kidnappaukset ja huumeselkkaukset. Suurimpana syynä konflikteihin pidetään Farcsissijärjestöä, jonka epäillään pyörittävän suurinta osaa maan huumekaupasta ja salakuljetuksesta. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan on kuitenkin vaikea arvioida, onko kyseessä puhdas sisällisota. Aseellisia konflikteja, jotka voitaisiin luokitella sisällisodan toimiksi, on kyllä merkittävissä määrin, mutta on vaikea arvioida onko kyseessä totaalinen sisällisota, Teivainen sanoo. Suomen ulkoministeriö on muun muassa kehottanut suomalaisia matkustajia pitämään varovaisuutta yllä ja välttämään matkustamista maaseudulle tai rajaalueille. Suuri ongelma ulkopuolisille Kolumbiassa ovatkin kidnappaukset, ja Farc-sissit saavatkin merkittävän osan toimintansa rahoituksesta juuri lunnasrahoina onnistuneista kidnappauksista. Farc-sissien joukot ovat harventuneet 60-luvun kymmenistä tuhansista taistelijoista alle taistelijaan. Huumetaistelut huolenaiheena Pääkaupunki Bogotan sekä muiden suurten kaupunkien turvallisuus on 2000-luvulla kohentunut huomattavasti. Tästä huolimatta Henri Havusela aseelliseen konfliktiin liittyvät pommi-iskut ovat mahdollisia ja turvallisuustilanne saattaakin vaihdella rajusti lyhyessäkin ajassa. Turistien suosimat matkailualueet ovat kuitenkin pääosin turvallisia alueita, Teivainen kertoo. Professori Teivo Teivaisen mukaan Kolumbian väkivaltainen menneisyys heijastuu nykypäivään. Kolumbian armeija harjoittelee jatkuvasti tositoimia varten. Maan tulevaisuus on usvan peitossa, mutta suunta on parempaan päin. Ruotsin puolustusvoimain komentaja, Sverker Göranson, esitteli alkuvuodesta valtion budjetintekijöille tarkoitetun toivomuslistan. Toiveissa olisi, että ruotsalaiset JAS 39 Gripen -hävittäjät korvattaisiin niin ikään kotimaisilla Super JAS-koneilla. Uusia koneita olisi tarkoitus tilata kappaletta ja ne otettaisiin käyttöön kaudella Koneiden pitäisi olla edeltäjiään leveärunkoisempia sekä moottoreiltaan tehokkaampia. Uudistus maksaisi Ruotsille arvioiden mukaan miljardia kruunua, eli jopa 6 miljardia euroa. Ruotsissa etsitäänkin kalliille hankkeelle apuvoimia. Göransonin mukaan Ruotsi tarvitsee vähintään yhden strategisen yhteistyövaltion. Yksi vaihtoehto olisi myydä pörssiyhtiö Saabin kanssa JAS Gripen -koneita ulkomaille, mutta toistaiseksi ostajia ei ole löytynyt. Uudistus herättää vastarintaa Uusien hävittäjien ostaminen on herättänyt voimakasta keskustelua mediassa. Suurin huolenaihe on hankkeen hinta ja se, että veronmaksajat joutuvat maksamaan uudet koneet, joille ei kaikkien Kuva: Apirat Nomnavi Valitettavan tutuksi eurooppalaiselle medialle ovat tulleet lukuiset kidnappaukset. Kolumbiaa voidaan pitää turvallisuuden kannalta vaarallisena yksittäisille toimittajille. Varsinkin ulkomailta tulevat politiikkaan erikoistuneet kriittiset toimittajat voivat olla suuressakin vaarassa. Sissiryhmät ovat häikäilemättömiä ja saattavat pitää kidnapattua vankina useita vuosia. Toukokuun alussa kidnapattiin ranskalainen toimittaja Robert Langlois. France 24 -kanavalla toimittajana työskentelevä Langlois siepattiin turvallisuusjoukkojen ja Farcsissiryhmän tulitaistelun jälkeen. Sotilasviranomaisten mukaan tulitaistelussa kuoli neljä ja haavoittui kahdeksan kolumbialaista sotilasta. Kuvaavaa on, että Langlois taisteli kolumbialaisjoukoissa, jotka olivat aiemmin tuhonneet viisi kokaiinilaitosta. Langloisilla oli sotilasunivormu päällä, joten Farc-sissit vangitsivat hänet sotavankina. mielestä ole akuuttia tarvetta. Expressenin toimittaja Anna Dahlberg muistuttaa, että Ruotsi on uusinut useampaan kertaan hävittäjänsä muutamassa kymmenessä vuodessa, kun samassa ajassa naapurimaiden Norjan ja Tanskan ei ole tarvinnut päivittää koneitaan kuin kerran. Viisi vuotta sitten monet sanoivat, ettei uusia koneita tarvitse koskaan kehittää. Jostain syystä näin ei enää ole. Ehdoton vaatimukseni on, että ilmavoimissa suoritetaan tutkimustyötä ennen näin merkittävää päätöstä. Tällaista meillä ei ole ollut vuoden 1967 jälkeen, sanoo puolestaan ruotsalainen poliitikko Allan Widman. Vuosia sitten kidnappaukset eivät kuuluneet Farc-sissien toimintaan, sillä silloin toiminnalla katsottiin olevan vahvojakin moraalisia perustoja. Vähitellen järjestö on siirtynyt politiikasta enemmän huumekaupan pariin ja näin epähumanitaariset keinot, kuten kidnappaukset, ovat yleistyneet, Teivainen perustelee. Mielenkiintoinen tulevaisuus Huumekauppa on suurin syy jatkuville konflikteille Etelä- ja Väli- Amerikassa. Aseelliset väkivaltaisuudet ovatkin itsestään selvyyksiä kun puhutaan huumekaupasta ja isoista summista rahaa. Esimerkiksi Kolumbiasta puhuttaessa konfliktit aiheutuvat huumeista sekä kansan tyytymättömyydestä, joka johtuu yleensä köyhyydestä, Teivainen sanoo. Kolumbian tilannetta on vaikea arvioida kokonaisuutena, mutta yleisesti sitä pidetään todella vakavana. Teivainen uskoo, että parempaan päin ollaan mahdollisesti menossa. En millään usko että Farc tulisi yhtään ainakaan tästä voimistumaan. Järjestö on muutenkin melko hajanainen. Luulisin myös, ettei Kolumbian tilanne lähde kehittymään ainakaan huonompaan suuntaan, Teivainen sanoo. Kolumbian oikeusjärjestelmää ja toimivuutta voidaan pitää yllättäen hyvänä verrattuna muihin samankaltaisiin valtioihin Etelä- Amerikassa. Kaikesta huolimatta Kolumbiassa on yllättävän hyvä perustuslaki ja oikeustoimet. Vaikka ne saattavat näyttää huonoilta ulospäin, jotkut oikeusvaltion periaatteet toteutuvat maassa täysin. Suomen suurlähetystön mukaan Kolumbian sissien vastainen työ on ollut viimevuosina tehokasta, sillä armeija on nostanut valmiuttaan ja tehnyt uusia hankintoja. Ruotsin puolustusvoimat haluaa päivitystä hävittäjiin Päätöstä uusien superhävittäjien hankkimisesta ei ole vielä tehty. JAS 39-Gripen -hävittäjille halutaan korvaavia koneita, mutta ratkaisua ei ole vielä löydetty Kuva: Lehtikuva Kuva: SAAB

7 ruotuväki 10/2012 reportaasi 7 Kuvat: Apirat Nomnavi Toisen rastin tehtävänä oli vesistön ylitys. Huumori siivitti kokelaiden kahlaamista vastarannalle. Barettikin on ansaittava Dragsvikin varusmiehet runnoivat läpi kaksipäiväisen barettimarssin. Keskeytyksiä tuli enemmän kuin yleensä. Perttu Räisänen Saapuminen Dragsvikin asemalle ei erityisen paljoa lupaile. Hiekkainen ja pölyinen asemakatos keskellä ei mitään ei houkuttele jäämään pitemmäksi aikaa. Odottaessamme kyytiä kasarmille näemme jokusen aamureippaan jo marssivan junaradan ylitse. Tästä on tänään kysymys, marssimisesta. Baretin vuoksi. Ja kunnian. Varuskunta-alueella kuuluu joukkojenjohtajien ruotsinkielisiä ohjeita joukoilleen. Joukot marssivat koulutushaaroittain. Ensimmäisenä taipaletta alkavat taittaa pioneerit. Menemme sisään kuuntelemaan marssin johtajana toimivaa yliluutnantti Jenni Bäckiä. Barettimarssi on Dragsvikin oma aselajikoe kaksi kertaa vuodessa, Bäck avaa. Aikoinaan marssi suoritettiin osin pyörällä, mutta nykyään vain marssitaan. Fyysisesti tämä on raskain suoritus koko armeija-aikana, yhteiskesto on 30 tuntia, josta lepoa yöllä on minimissään kaksi tuntia. Kun tästä selvitään, palkintona on oma vihreä baretti merikotkatunnuksella. Sitten Bäck sanoo jotain, mikä kuulostaa äkkiseltään hurjalta. Kaikki eivät tule selviämään, tässä otetaan miehestä mittaa! Lyhin reitti marssia olisi noin 67 kilometriä, tänään noin 50 ja huomenna noin 20. Linnuntie on kuitenkin vain toiveajattelua, turhia käännöksiä ja ylimääräistä matkaa tulee kaikille. Marssia varten ei kukaan ole erityisemmin valmistautunut, pikemminkin päinvastoin. Viime viikolla oli leiri. Varmaan vappu rikkoi myös osaltaan valmistautumista, arvelee Bäck. Veden ylitys -rasti on vedenjakaja Joukot suorittavat marssilla 11 rastia. Ensimmäinen on karttatehtävä, jossa sotilaiden tulee hakea määrätyltä alueelta tukkipuu. Hyvää vauhtia pitänyt kokelasryhmä on ohittanut pioneerit ja saapuvat tukin kanssa kallionnyppylälle. Parannettavaa tästä rastista silti jäi. Tukin olisi pitänyt olla kolme kertaa isompi, toteaa yliluutnantti Patrick Bagge. Nyt on veden ylityksen vuoro. Tämä on perinteisesti ollut paha rasti sinne vaan! kuuluu kärkiryhmän suusta. Kokelaat hoksaavat juonen heti. Kaikki varusteet kannattaa sulloa erikseen tätä rastia varten jaetun sadeviitan sisään. Tärkeää on aseen ja kenkien pysyminen kuivana. Pintapelastaja, luutnantti Andreas Bernär joutuu huomauttamaan aseen uitosta useampia uimareita. 25 metriä on pitkä matka muutama-asteisessa vedessä kaikkien varusteiden kanssa. Huumorilla yli vaan, huudetaan joen keskivaiheilla. Koksuryhmä selvittää vesistön lopulta vaivatta. Heittotarkkuus puntarissa Lounaan jälkeen on aselajikohtainen nelosrasti, kranaatinheitto. Hutiheitoista on luvassa kantamista, alikersantti Alexander Tötterman lupaa. Yksi telamiina ja kranaatti kolmesta hudista, hän tarkentaa. Kokelasryhmästä noin puolet osuu neliöalueelle. Se ei riitä, kannetavaa tulee. Samoin käy hieman myöhemmin kakkosryhmälle. Tässä otetaan miehestä mittaa! Jatkamme ryhmän 5 mukana alas tielle. Seutu on nättiä, aitoa kesämökkeilijän unelma-aluetta. Pojilla on mieli vielä virkeä. Marssin johtaja, yliluutnantti Jenni Bäck käy suunnitelmaa läpi. Kyllä tästä selvitään, Mats Liljeström vakuuttaa. Kysyn aikooko ryhmä yrittää vielä voittaa. Kyllä me ne koksut vielä ohitetaan, kuuluu puolivakavalla äänellä. Miinan kantajaa vaihdetaan rehdisti. Välillä tellu tippuu ja lopulta narukin irtoaa, mutta matka jatkuu taas pian. Suunnistustaito korostuu barettimarssilla Meillä on ollut vain yksi suunnistusharjoitus p-kaudella, yllättää Liljeström. Tätä taustaa vasten joukot tuntuvat löytävän rasteille mallikkaasti. Myöhemmin saamme kuitenkin kuulla, että yksi ryhmä on kadonnut kokonaan. He eivät ilmaannu lounasrastille koko päivänä. Yliluutnantti Jenni Bäck kertoo jälkeenpäin myös osanoton olleen arvioitua reilusti pienempi, lopulta vain noin 150 lähti matkaan 215 sijaan. Maalin asti selvisi 94 rohkelikkoa. Liekö suomenruotsalaisten railakas vappu vienyt terän monelta taistelijalta. Baretti koetaan tavoittelemisen arvoiseksi Baretin saannille on myös muita Kranaatinheittorasti osoittautui haastavaksi. Kuvassa kokelaiden ykkösryhmän jäseniä. vaatimuksia kuin marssi. Erilliset testit, kuten liikuntakykyisyys täytyy olla suoritettu kiitettävästi. Muita testejä saa kuitenkin uusia, vain marssi on ainutkertainen. Rannikkojääkäripataljoonan komentaja, komentaja Kari Aapro näkee barettimarssin merkityksen vahvana. Varusmiehet arvostavat barettia ja se tuntuu olevan motivaation lähde. Varhaisesta vaiheesta alkaen tämä on mielessä ja he haluavat todella saavuttaa tämän. Rannikkojääkäristä kertova koulutushaaramerkki, merikotkatunnus ja erilainen vihreä väri erottavat tämän baretin maavoimien baretista.

8 8 RISTIRETKET EIVÄT UNOHDU ruotuväki 10/2012 RISTIRETKET EIVÄT UNOHDU Menneisyys on toimivaa propagandaa. Ristiretket ovat olleet sitä jo lähes tuhat vuotta. Teksti: Otso Pohjalainen Taitto: Christian Anttonen Kun syyskuun 11. päivän terroriiskujen jälkimainingeissa Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julisti: Tämä ristiretki, tämä sota terrorismia vastaan, tulee kestämään vielä kauan, halki islamilaisen maailman kuohahti. Kesti mahdollisesti hetken, ennen kuin useimpien lännen johtajien ja median keskuudessa ymmärrettiin, mitä tuli sanotuksi: arabian kielessä ristiretki, iretki, harb al-salib l tai hamla a salibiyya merkitsee ee kirjaimellisesti li st i käännettynä än nett ristin in sotaa tai ristinhyökkäystä. kä ys Esille le nostettu ttu sana marssitti ti esiin joukon on vuosisa- sataisia ia haamuja Lähiidän historian sotaisil- sil- ta vuosilta, jotka Euroopassa näkyvät ritariromantiikassa tai heraldisina kunniamerkintöinä vanhoissa sukuvaakunoissa. Yhdeksän sotaretkeä Pyhälle maalle, pääasiassa Palestiinaan suuntautuneiden sotaretkien voi laskea päättyneen, kun eurooppalaiset vuonna 1291 menettivät Akkon, viimeisen imeisen jalansijansa a mantereella. Aika ei ole kuitenkaan kaanan kuitannut vanhaa a vastakkainasettelua akkain aset telu ristiretkeläisten tkel en ja alueen en alkuperäisväestön, estö pääasiassa ssa muslimien kesken. en. Ristiret-i ket ovat tämänkin ä tapahtu- man jälkeen eläneet eet ja voineet et hyvin mielikuvissa ikuv issa sa ja retorii- riikassa a niin in idässä kuin lännessä. Vaikka ka ristiret- retkiksi ksi kutsutaan utaan monia sotilasoperaatioita atio it a myös Euroopan maaperällä, ihmismieliä ovat eniten kiihottaneet yhdeksän ristiretkeä Lähi-itään. Tuon ajan eurooppalaiset eivät varsinaisesti käyttäneet sanaa ristiretki, vaan yleisesti puhuttiin pyhiinvaelluksesta tai vaikkapa Jerusalemin matkasta. Islamin sankarit Bushin puhe vuonna 2001 oli esimerkki erkk siitä, miten heppoisesti ristiretki-sanaa ir on lännessä käytet- ty kuvaamaan a suurta ja sankarillista, oikeutettua taistelua. Idässä on nähty kolikon toinen puoli jo 1800-luvun un kolonialismin päivistä saakka. akka ka. - Ristiretket on nostettu nyt histo- rian hämärästä. äräsäs Puhutaan, että tämä on taas yksi kerta, kun lännestä suuntautuu u utuuu aggressio itää kohtaan, toteaa arabian an kielen ja islamin tutkimuksen ks professori Jaakko Hämeen-Anttila ntti tila Helsingin yliopistosta. Kaikki ki kulttuurista kirjoittaneet ovat käyttäneet än tätä kielikuvaa, ja taisi se kuulua myös Osaman (bin Laden) kuvastoon. Ristiretki-sanaa ir käytetään idässä samaan a tapaan nostattamaan tunteita ta kuin länsimaissa käytetään pelottelumielessä elum l sanaa jihad, joka merkitsee muslimien pyhää sotaa konkreettisesti ettit tai sisäisenä kilvoitteluna. telu Ristiretket ovat Hämeen-Anttilan en nt t mukaan kelvan- neet et niin Egyptin presidentille Gamal Abdel Nasserille kuin arabimonarkkeja abim kaataneille vallankumouksellisillekin. anku Ajatuksena on yleisesti, ettät itä on yritetty alistaa. Mielikuvia on nostatet- tu myös sankarimyyttien kautta. t Esimerkiksi ristiretkeläisiä vastaan taistelleen sulttaani ta Saladinin hauta Damaskoksessa on suosit- tu nähtävyys. Saladinin retorisia jäljittelijöitä on taas ollut muun muassa samasta kaupungista kotoisin ollut Irakin presidentti Saddam Hussein. Lännessä vastaavasti popularisoitu on Englannin kuningas Rikhard Leijonamieli, Saladinin päävastustaja 1100-luvun lopulta. Hämeen-Anttilan mukaan radikaaleilla ristiretkipuheilla ei välttämättä tavoitella idässä mitään, mutta historiaa tunnetaan yleisesti ottaen huonosti. Kun idässä sanotaan, että länsi käy päälle, se menee kansan keskuudessa läpi kuin väärä raha. Hämeen-Anttila pitää Bushin ristiretkipuhetta typeränä, sillä se herätti pahaa verta ja ennakkoluuloja. Sitten se, mitä USA tekee, jatkaa ikiaikaista ristiretkiperinnettä, Hämeen-Anttila vertaa. Kirkon paluu Kun länsimaissa muistellaan ristiretkiä, muistellaan mieluiten niistä ensimmäistä, sillä se päättyi voittoon. Syyt lähteä ristiretkille kaukaisiin eksoottisiin maihin ovat aina kiehtoneet historiantutkijoita. Tutkimista hankaloittaa se, että lähtijät olivat kirjava joukko. Ensimmäiselle ristiretkelle 1095 lähti arvioiden mukaan ihmistä, joista kymmenen prosenttia oli sotavoimaa. Loput olivat maajusseja, jotka jättivät kuokat pelloille uskonnollisen kiihkon vallassa, kertoo yleisen historian dosentti Tuomas Heikkilä Helsingin yliopistosta. Heikkilä osaa erotella kolme syytä ristiretkille lähtöön. Ensimmäinen on uskonto, mikä on ymmärrettävää, kun tietää, että uskonnollisuus teki comebackin eurooppalaiseen yhteiskuntaan juuri noihin aikoihin. Toinen syy on seikkailunhalu. Vuosina innostus oli propagandan seurauksena valtava. Kolmas selitys löytyy, kun retkiä peilataan sen ajan yhteiskunnaliseen tilanteeseen. Keskiajan Euroopassa ritarisukujen nuoremmille jäsenille ei riittänyt maata, mikä synnytti ylijäämää nuorista taistelukykyisistä miehistä.

9 ruotuväki 10/2012 RISTIRETKET EIVÄT UNOHDU 9 Monikulttuurisia ristiretkeläisvaltioita Kun eurooppalaiset saapuivat Lähi-itään, paikallisten asukkaiden elämä mullistui. Useassa aallossa saapuneet tuhansien miesten armeijat kuluttivat tuotettua ruokaa suunnattomat määrät, ja vuosisatojen aikana muodostunut islamilainen hallinto korvattiin kristillisellä. Fiilis oli varmasti samanlainen kuin myöhemmin siirtomaissa, Heikkilä otaksuu. Ristiretkeläiset perustivat useita siirtokuntia ja valtioita pääasiassa alueille, joilla asui ennestään kristittyjä. Eurooppalaiset siirtolaiset olivat hallitseva luokka yhteiskunnassa, jossa asukkaat jaoteltiin uskontonsa mukaan. Nämä saivat säilyttää näissä omituisissa monikulttuurisissa yhteiskunnissa uskontonsa ja vanhat tapansa joskin juutalaisilta kiellettiin pääsy Jerusalemiin. Eräiden israelilaisten tutkijoiden, kuten Joshua Prawerin, onkin kuultu nimittävän ristiretkeläisvaltiota apartheidiksi ja ensimmäiseksi eurooppalaiseksi siirtomaaksi maailmassa. Tällaisia ristiretkeläisvaltioita olivat muun muassa Antiokian ruhtinaskunta, Tripolin kreivikunta ja Jerusalemin kuningaskunta. Jerusalem, menetetty unelma Kun Pyhä maa menetettiin 1291, Euroopan turuilla ja toreilla ihmisiä kylmäsi. Se oli kova isku, etenkin, kun vuosisadan lopulla kuvio alkoi olla jo selvä. Heitettiin toivo, että siitä seudusta tulisi osa Eurooppaa, Heikkilä sanoo. Ristiretkeläisten tukikohdat olivat jo aiemmin samalla vuosisadalla alkaneet kaatua kuin dominolaatat. Armeijat vetäytyivät Kyprokselle, jonka rannalta saattoi enää tähytä kohti menetettyä Pyhää maata. Tästä alkoi myös kehitys, joka johti Bysantin romahtamiseen vuonna 1453, ja syntyneestä aukosta turkkilaiset etenivät Wienin porteille saakka 1600-luvun lopulle tultaessa. Itä-Euroopan rajat liikkuivat, kunnes muslimit puskettiin takaisin Tonavan taakse. Ristiretket unohtuivat pariksi vuosisadaksi. Jos niitä muisteltiin, niitä häpeiltiin osana muinaista taikauskoa ja julmuutta. Romantiikan aikana 1800-luvulla retket nähtiin jo positiivisemmassa valossa, ja ihmisten käsityksiä muokkasivat niin Willian Wordsworthin sonetit kuin Sir Walther Scottin romaanit. - Ihannointi on ollut samanlaista kuin missä tahansa sodissa. Nähdään vain ritarit kiiltävissä haarniskoissaan eikä esimerkiksi sotaleirejä täynnä sairaita, Heikkilä sanoo. Romantiikkaa nähdään myös länsimaalaisten esittämissä mustavalkoisissa kielikuvissa. - Kun sanotaan, että me edustamme oikeita arvoja, käytämme samaa retoriikkaa kuin paavi viljeli Clermontissa (ks. laatikko). Ajatus tällaisesta jatkumosta on ollut elinvoimainen vuosisadasta toiseen. Ympyrä sulkeutuu, eikä tässä välissä ole mikään muuttunut, Heikkilä sanoo. Ennen Bushia retoriikkaa ovat toistaneet esimerkiksi Espanjan sisällissodan osapuolet, kenraali Dwight D. Eisenhower toisen maailmansodan aikana ja kuningas Kustaa II Aadolf viedessään Ruotsia 30-vuotiseen sotaan: on velvollisuus viedä muille Jumalalta saadut oikeat ajatukset. Kun nämä ajatukset ovat tarpeeksi mustavalkoisia, hölmökin ostaa ne. Hillitön vastakkainasettelu on teemana myyvä ja yksinkertainen. Mediaharhaa Haittaako ristiretkien muistelu sitten idän ja lännen välisen vuorovaikutuksen kehitystä? Retket ovat kiusallisesti kummankin osapuolen takaraivossa, ja sieltä ne vedetään esiin aina vastakkainasettelun aikana. Ne kaukaiset asiat voisi unohtaa, mutta ne ovat liian herkullisia, Heikkilä summaa. Muslimienkaan ajatuksia ruotiessa ei sovi yleistää. Jaakko Hämeen-Anttila muistuttaa, että negatiivisten asenteiden lietsonta on jäänyt muutamille ääri- ja sotapolitiikkaa ajaville ihmisille, järjestöille ja valtioille. On rauhaa ajavia ja vastakkainasettelua ajavia tahoja. Vastakkainasettelu idän ja lännen välillä on kuitenkin suurelta osin harhaa, eikä siinä ole mitään konkreettista. Tilannetta parantaa, kun tajutaan, että vastakkainasettelu on vain mediaharhaa, Hämeen-Anttila tuumaa. Paavi Innocentius III julistaa kataarit pannaan (vasemmalla), minkä johdosta syntyi useita verilöylyjä heitä vastaan (oikealla). Ensimmäinen ristiretki Vuonna 1095 Bysantin keisari Aleksios I Komnenos lähetti paavi Urbanus II:lle vetoomuksen, jossa pyydettiin apua taistelussa Bysanttiin hyökänneitä turkkilaisia vastaan. Paavi otti avunpyynnön vastaan ja esitti asian Clermontin kirkolliskokoukselle höystettynä pienellä lisämausteella: myös Jerusalem olisi vapautettava muslimien vallasta, sillä Vapahtajamme Pyhän haudan kirkko on epäpuhtaiden kansojen käsissä. Kansa nieli paavin propagandan liikuttuneena. Se on Jumalan tahto -huudot kulkivat suusta suuhun, ja lukuisat aateliset ottivat haasteen vastaan. Lähtijöille luvattiin vapautus kuoleman jälkeisestä kiirastulesta, ja kiireellä varustetut sotajoukot lähtivät vyörymään kohti itää. Jerusalemin edustalle eurooppalaiset armeijat saapuivat useiden taistelujen ja Palestiinan kaupunkien haltuunoton jälkeen 9. kesäkuuta 1099, ja kuukauden piirityksen jälkeen Jerusalem vallattiin. Valtauksesta on jälkikäteen haluttu muistaa erityisesti kaupungin asukkaita kohdannut hirvittävä verilöyly, jolloin likipitäen kaikki kaupungin asukkaat tapettiin, ja ruumiit poltettiin suurissa kasoissa. Tämän myötä muslimien ja kristittyjen välit huononivat pysyvästi, eivätkä ristiretkeläiset suostuneet vastapuolen yhteistyö- tai sovintotarjouksiin. Toinen ristiretki Ristiretkiarmeija yritti vallata poliittisesti epävakaan Damaskoksen vuonna Yritys epäonnistui, ja joukot vetäytyivät. Ristiretkeläiset eivät onnistuneet laajentamaan alueitaan Pyhällä maalla niin paljon, että ristiretkeläisvaltiot olisivat tulleet toimeen omillaan. Saladin valtasikin Jerusalemin vuonna Kolmas ristiretki Rikhard Leijonamieli ja Ranskan Filip II lähtivät yhdessä vapauttamaan Jerusalemia. Ristiretki päättyi rauhansopimukseen Saladinin kanssa vuonna Jerusalem säilyi muslimien käsissä, mutta kristityt pyhiinvaeltajat päästettiin taas kaupunkiin. Jerusalemin kuningaskunta muodostettiin uudestaan Akkon kaupungin ympärille. Neljäs ristiretki Neljännen ristiretken piti suunnitelmien mukaan suuntautua Egyptiin, mutta se päättyikin Konstantinopolin valloitukseen ja laajamittaiseen ryöstelyyn vuonna Paavi Innocentius III hyväksyi tapahtuneen ja piti Latinalaisen keisarikunnan perustamista mahdollisuutena vakiinnuttaa katolisen kirkon valta idässä. Kaupungin vapauttaminen arvoesineistä kuitenkin synnytti suunnatonta vihaa kreikkalaisväestön keskuudessa ja sulki katolisen ja ortodoksisen kirkon väliltä oven, joka pysyy yhä kiinni. Viides ristiretki Eurooppalaisten sotaretki Egyptiin sai nolon lopun vuonna 1221, kun ristiretkeläisarmeija antautui jäätyään muslimien laivaston ja Niilin tulvan väliin. Lähteet: Haastattelut sekä Thomas F. Madden: Ristiretket, Gummerus 2004, Christian Krötzl: Pietarin ja Paavalin nimissä Paavit, lähetystyö ja Euroopan muotoutuminen ( ), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004, Janne Malkki ym: Sodan historia, Otava 2008, Charles Phillips: Crusades, Lorenz Books, 2009, Matthew Bennett: The Medieval World at War, Thames & Hudson, 2009, Régine, Pernoud: Ristiretket, WSOY 1965, Christopher Tyerman: The Invention of the Crusades, Macmillan Press, 1998

10 10 kentällä ruotuväki 10/2012 lyhyesti Pohjanmaa lähti New Yorkiin Miinalaiva Pohjanmaa lähti 3.5. Merisotakoulun kuusi viikkoa kestävälle koulutuspurjehdukselle Yhdysvaltain New Yorkiin. Matkan aikana Pohjanmaan 130-henkinen miehistö osallistuu New Yorkissa Fleet Week - tapahtumaan ja Itämerellä kansainväliseen PASSEX-harjoitukseen. Matkalla vanhemman kadettikurssin harjoiteltavat aselajitoiminnot sisältävät tykistökoulutuksen sekä ammunnan johtajan ja varoupseerin oikeudet, miinakoulutuksen, taistelukeskuskoulutuksen sekä toiminnan kansainvälisessä harjoituksessa, kapteeniluutnantti Pekka Hietakangas valottaa purjehduksen ohjelmaa. RLä Lentokoulutusohjelma päätökseen Ruotsin kanssa Lentosotakoulun ohjaajaoppilaiden HW 2-lentokoulutusohjelman päättöharjoitus Final 2012 järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Harjoituksessa testattiin oppilaiden taitoja taktisessa suihkukonelentämisessä, ja kehitettiin ohjaajakoulutusta yhteisesti. Suomesta mukana oli noin 70 henkeä ja Ruotsista 25, eli käytännössä heiltä vain lentäjät osallistuivat, kertoo harjoituksen johtaja, majuri Jussi Virtanen. Harjoituksessa lennettiin sekä rauhanajan lentoja että sotaajan lentoja simoloivia maalilentoja. VTa VR lisäsi nimiä pääkonttorin muistotauluun Rautateiden sankarivainajien joukkoon lisättiin 550 uutta nimeä, joita ei sotien jälkeen ollut kaiverrettu Rautateiden Pro Patria -muistotauluun. Tämä oli päätös VR:n kolmen vuoden selvitystyölle, jossa selvitettiin kaikki henkilötappiot sodissa VR:n palveluksessa oli sotien aikaan noin henkilöä. Projektissa mukana olleen tutkija Seppo Kososen mukaan rautatieläisiä menehtyi sodassa Kaikkia nimiä on tuskin vieläkään löydetty, mutta kokonaiskuva on tarkentunut, Kosonen sanoo. TRi Suomalainen rauhanturvaaminen esillä YK:n päämajassa Suomalaista rauhanturvaamista kuvaava näyttely - Peacekeeping Finland - avattiin YK:n päämajassa New Yorkissa vappuaattona. Esillä ei ole pelkkiä valokuvia, vaan näyttely on tehty visuaalisesti kiinnostavaksi, valaisee puolustusministeriön viestintäjohtaja Jyrki Iivonen. Iivosen mukaan näyttelyn tarkoitus on myös luoda uskoa, että rauhanturvaus on tärkeää tulevaisuudessakin. Vuodesta 1956 lähtien rauhanturvatehtävissä maailmalla yli kolmessakymmenessä operaatiossa on palvellut yli suomalaista. PRä Rotaation kautta Libanoniin Porin Prikaatissa koulutettavat rauhanturvaajat ovat lähdössä Libanoniin Rotaatiokoulutus on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana entistä haasteellisemmaksi. Sakari Muurinen Vajaan neljän viikon intensiivinen rotaatiokoulutus Porin Prikaatissa on kouluttanut 177 rauhanturvaajaa YK:n UNIFIL-operaatioon Libanoniin. Kuudeksi kuukaudeksi Libanoniin lähtevien rauhanturvaajien koulutus on Porin Prikaatin Kriisinhallintakeskuksen johtajan, everstiluutnantti Tero Minkkisen mukaan haastavaa, mutta monipuolista. Koulutuksen päätavoite on antaa yksilölle sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat turvallisen toiminnan yksittäisenä rauhanturvaajana ja joukon osana, Minkkinen sanoo. Minkkinen muistuttaa myös, että kunkin operaation rotaation tietojen ja taitojen taso määritetään operaatiokohtaisesti. Kansainväliset pelisäännöt tuovat myöskin oman lisämausteensa. Libanonin joukon koulutuksessa on huomioitava ne vaatimukset, jotka YK asettaa sekä ne vaatimukset, jotka johtovaltio Irlanti asettaa, Minkkinen kertoo. Motivoituneita miehiä Operaatioon lähtevät rauhanturvaajat on valittu tiukan seulan läpi. Suurin osa lähtijöistä on suorittanut varusmiespalveluksensa Porin Prikaatin kansainvälisiin tehtäviin kouluttavassa joukkoyksikössä. Rauhanturvaajien tulee myös huolehtia kunnostaan, eikä rikostaustaa suvaita. Kaikki Libanoniin lähtevät rauhanturvaajat ovatkin jääkäristä everstiluutnanttiin silminnähden motivoituneita. Nyt kuudetta kertaa operaatioon lähtevällä 53-vuotiaalla ylikersantti Jukka Pappa Haikosella virtaa riittää edelleen. Joo, ei musta olis lähtijäksi jos motivaatio ei olisi kunnossa. Pieni jännitys tietysti kuuluu hommaan, vaikka on ennenkin ollut. Nuorena olin siellä 1980-luvulla, että tavallaan voi sanoa, että ympyrä sulkeutuu mun kohdalla. On aika hienoa lähteä katsomaan sitä tämän ikäisillä silmillä, Haikonen toteaa. Ensimmäistä kertaa rauhanturvaoperaatioon lähdössä oleva sotilaspoliisijoukkueen johtaja, luutnantti Olli Ojala kertoo koulutuksen olleen miellyttävää. kolumni Rauhanturvaajat harjoittelevat Porin Prikaatissa. Yllätyin kuinka hyvin on tuotu käytännön kokemuksia koulutukseen. Koulutus on ollut tosi laadukasta. Porukka on tosi motivoitunutta ja hyvin on maistunut, Ojala miettii. Päivät ovat pitkiä ja viikonloppunakin koulutetaan Tilanne vaatii totuttelua Aiemmin saatoin toisinaan mennä ravintolaan ja tilata annoksen tietäen, ettei minun tarvitse välittää siitä, mitä kuitissa lukee. Tilillä oli aina katetta. Erotuomarointi, josta myös maksetaan mukavaa korvausta, sekä opintoraha takasivat perusturvan. Ennen varusmiespalveluksen alkua saatoin luottaa siihen, että asiat järjestyvät ikään kuin omalla painollaan. Vielä vuosi sitten en olisi voinut edes kuvitella, missä tilanteessa olen tällä hetkellä. Tätä nykyä kaikki on toisin. Vuoden alusta lähtien olen ollut liki sen kaksinumeroisen summan Vuosi sitten en olisi voinut kuvitella tätä. UNIFIL-operaation koulutuksessa tulee huomioida operaatioalueella vallitsevat olosuhteet. Erittäin kuuma ja kostea ilmasto luovat omat haasteensa. Sotilailla on käytössä helleasut ja nesteytystä varten on jaettu juomarakot. Ajoneuvokoulutukselle haasteita luo operaatioalueen erittäin hienojakoinen maa-aines, joka tukkii ajoneuvojen renkaiden kuvioinnin. Minkkisen mukaan kuljettajien varassa, joka tilille aina kahden viikon välein ilmestyy. Päiväraha on todellakin vain päiväraha, eikä se siitä miksikään muutu, ainakaan ennen kuuden kuukauden palvelusajan täyttymistä. Ongelmana on se, etten ole varsinaisesti koskaan ollut säästäjätyyppiä. Osuutensa tilanteen mutkistumiseen on ollut viime syksyllä. Jo tuolloin alkoi näkyä merkkejä siitä, ettei kuluvasta vuodesta tule taloudellisesti kovinkaan helppo. Maksoin puhelinlaskusta sellaisia summia, joita ei nykyisenlaisella kilpailutuksella maksa enää kukaan. Nykyään minullakin on sentään kiinteähintainen netti puhelimessa. Siperia opettaa, sanotaan. Eihän Oulu siitä enää kaukana olekaan. Raha-asioissa omavastuu on korkeimmillaan. Kun saa kerralla koulutus kestääkin hieman muuta osastoa kauemmin. Koulutuspaketin läpikulku on sellainen, että ensin koulutetaan kuljettajat, tässä tapauksessa koulutus kesti vajaat kaksi viikkoa. Kuljettajakoulutuksen jälkeen pääjoukko astuu palvelukseen ja kuljettajat jatkavat muun joukon mukana, Minkkinen sanoo. Jokaiselle Libanoniin lähtevälle Kuva: Sakari Nuuttila rauhanturvaajalle annetaan ajoneuvokoulutusta. Tarkoituksena on antaa tietoa paikallisesta liikennekulttuurista, joka eroaa huomattavasti suomalaisesta. Jokaisen täytyy myös osata toimia joukon jäsenenä ajoneuvossa, Minkkinen kertoo. Kaikkien rauhanturvaajien on opiskeltava samat perusasiat. Libanonin kohdalla yhtenäiskoulutusjakso kesti kaksi viikkoa ja siihen liittyi muun muassa lääkintä-, räjähdeturvallisuus- ja miinatietoisuuskoulutusta. Tämän jälkeen oli vuorossa eriytyvää koulutusta, lääkintämiehet lähtivät Hämeen Rykmenttiin, viestimiehet Viestirykmenttiin Riihimäelle ja jääkäriryhmä sai koulutusta Porin Prikaatissa. Viikon eriytyvän koulutuksen jälkeen joukko koottiin yhteen koulutuksen loppuhuipennusta, soveltavaa vaihetta, varten. Sovelletussa harjoituksessa joukko saa tehtävän tai tehtäviä, joita se lähtee toteuttamaan. Samalla tämä on testi joukolle itselleen, Minkkinen toteaa. Minkkinen kertoo myös yhteistyön Irlannin kanssa sujuneen mallikkaasti. Vierailuja on tehty puolin jos toisin. Meidän henkilökuntamme on käynyt Irlannissa tutustumassa, ja irlantilaisten joukkojen komentaja kävi tarkastamassa joukot täällä Säkylässä. Lisäksi täällä oli neljä irlantilaista luutnanttia kertomassa Libanonin olosuhteista ja kouluttamassa suomalaisia rauhanturvaajia. Tilanne Libanonissa on odottava UNIFIL-operaatio tähtää Libanonin armeijan, LAF:n tukemiseen. Viimeisimmästä suuresta kriisistä on kuusi vuotta ja suurempia levottomuuksia ei viime aikoina ole esiintynyt. Operaatiossa on tarkoitus tukea LAF:n joukkoja Etelä- Libanonin alueen valvonnassa. Etelä-Libanonin alueella Hizbollah on erittäin vahva tekijä ja pyrkimyksenä on vahvistaa kansan luottamusta Libanonin armeijaa kohtaan. Maavoimien operaatiopäällikön, prikaatinkenraali Veli- Pekka Parkatin mukaan alueella on runsaasti jännitteitä. Jo pelkästään Libanonin alueella on monia toimijoita, joiden turvallisuusintressit eivät aina kohtaa, Parkatti kertoo. Perttu Räisänen > paljon, ei välttämättä ymmärrä enää pohtia seuraavia tilanteita tarpeeksi huolellisesti. Usein auttaa, kun ottaa hetken aikalisän ja katsoo tilannetta hitusen kauempaa. Tilanne onkin juuri nyt kannaltani äärimmäisen haastava. Joudun punnitsemaan jokaisen ostoksen mielessäni useaan kertaan ennen ostopäätöstä. Joskus se on vaikeaa, useimmiten vielä vaikeampaa. Enkä edes polta esimerkiksi tupakkaa. Lomat ovat oma lukunsa. Joka viikonloppu mieltä painaa ainakin hetkellisesti kysymys: Mitähän laskuja pöydältä tällä kertaa löytyy? Toimittajalla on aina tiedossa tulevat deadline-päivät, itselle niitä suurempaa päänvaivaa aiheuttavat kuitenkin laskujen eräpäivät. Kuinka tilanteen sitten ratkaisisi fiksusti? Fiksu ihminen näkee vain yhden polun. Se polku on kivisempi ja pimeämpi, kuin mikään muu Oulussa, Helsingistä puhumattakaan, mutta se palkitsee lopulta. Sen polun kyltissä lukee Itsekuri ja kilometrien kohdalla on tj-luku. Puolustusvoimat ei ole vain Suomen suurin kuntokoulu, se on myös opettavainen säästökoulu.

11 ruotuväki 10/2012 kentällä 11 Sotalaiva rakentuu nuorisotyöllä palveluksessa 1700-luvun tykkisluuppi soutaa ja purjehtii pian jälleen Suomenlinnan ympäri. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama projekti opettaa nuorille käsityötaitoja. Sakari Nuuttila Suomenlinnan perinnelaivatelakalla rakennetaan 1700-luvun sotalaivaa, tykkisluuppia. Telakalle kohoava puulaiva on massiivinen rekonstruktio, jonka rakentamisesta vastaa Ehrensvärd-seuran ja Viaporin telakkasäätiön perustama laivanisännistöyhtiö. Tykkisluupit mullistivat merisodankäynnin ruotuväki 40 vuotta sitten Merivoimat Merivoimiemme on aina rauhankin aikan oltava valmiina puolueettomuuden valvontaan ja loukkausten torjuntaan aluevesillämme. Tässä tehtävässä merivoimat vaikuttavat osaltaan siihen, että maamme omaksumansa puoluettomuusasenteen mukaisesti kykenee pysyttelemään syventyvien kansainvälisten ristiriitojen ulkopuolella. Merivoimiemme sodan ajan tehtävät voidaan pelkistää kahdeksi pääkohdaksi: turvata omat merikuljetukset eli meriliikenteen eteenpäin Perttu Räisänen Marco Kainulainen aloitti 1.5. Santahaminan terveysasemalla. Hänet on nimetty terveysaseman osastonhoitajaksi. Olen valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna Olen suorittanut kenttälääkinnän erikoistumisopinnot Helsingin AMK:ssa vuonna Olen työskennellyt aikaisemmin muun muassa leikkaussalissa, sydänvalvontateholla sekä heräämössä lähinnä HUSS:ssa, Malmilla, Jorvissa sekä Briteissä. Tällä hetkellä lopettelen maisteriopintojani Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Nuoret veneenveistäjät Eemil Rautio pääsee tositoimiin Mikko Rytsölän johtamassa tykkisluuppiprojektissa. Alus jota täällä rakennetaan oli oman aikansa huipputuote. Laivaarkkitehti F.H. af Chapman oli edelläkävijä, joka perusti suunnitelmansa matemaattisiin kaavoihin, hankkeen johtaja Mikko Rytsölä esittelee ylpeänä. Projektin vastaava veistäjä ja ohjaaja Mikael Holmström käyttääkin Suomenlinnan tykkisluupin rakentamisessa alkuperäisiä af Chapmanin piirustuksia. Pituutta laivalla on 21 metriä ja leveyttä 4,5 metriä. Tykkisluupit olivat matalakulkuisia, ketteriä ja tulivoimaisia. Menestyksekkään aluksen sodankäyntitapaa eivät kaikki pitäneet kovin herrasmiesmäisenä, mutta silti alusmalli kopioitiin pian eri puolille Eurooppaa, Rytsölä kertoo. Suomen rannikon ahtaille väylille suunnitellut tykkisluupit muuttivat merisodankäynnin taktista ajattelutapaa. Tykkisluupeilla oli ratkaiseva merkitys suurimman Itämerellä koskaan käydyn meritaistelun päättymiseen Ruotsin laivaston voittoon Ruotsinsalmessa vuonna Projekti työllistää nuoria käsityöläisiä Hankkeen päätavoitteena on kouluttaa ja työllistää nuoria sekä elvyttää käsityötaitoja heidän parissaan. Perinteisen käsityön tietotaito on tänä päivänä katoamassa, vaikka monet nuoret haluaisivatkin tehdä työtä käsillään. johtaminen ja suojaaminen estää vihollista käyttämästä meitä ympäröiviä merialueita hyökkäystienä maatamme vastaa, toisin sanoen mereltä suuntautuvien hyökkäysten torjuminen. RV10/72 Asepalvelukseni suoritin Suomenlahden Meripuolustusalueella, Upinniemessä, josta aloitin myös aikoinaan urani puolustusvoimissa. Olen työskennellyt sopimussotilaana, sairaanhoitajana, kenttäsairaanhoitajana sekä vastaavana kenttäsairaanhoitajana ennen nykyistä tehtävääni viimeisen 12 vuoden aikana. Aikoinaan urani alkoi kahden kuukauden kesäsijaisuudesta, jonka aloitin samana päivänä kun kotiuduin asepalveluksesta. Urani on nyt jatkunut yhtäjaksoisesti siitä asti. Edellisessä tehtävässä vastuualueena oli kenttälääkinnän terveydenhuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä varusmiesten ensiapukoulutuksen suunnittelu. Mahtuipa joukkoon muutama sotaharjoitusaamukin. Työterveysasema poikkeaa siviilipuolen terveysasemista esimerkiksi potilasrakenteeltaan. Sairaanhoitajan työ on myös itsenäisempää varuskunnassa, ja hoitotyötä tehdään myös terveysaseman ulkopuolella. Parasta työssä on suunnitteluvapaus sekä kenttälääkinnän eri osa-alueiden kehittämismahdollisuudet. Toivon tulevalta työltäni riittävästi haasteita terveysasemalla hoitotyön kehittämisen parissa ja rakentavaa yhteistyötä terveysaseman sekä koko rykmentin eri toimijoiden kesken. Huomattava määrä aluksen osista tuotetaan eri alojen ammattiopistoissa ympäri Suomea. Esimerkiksi 60 sotilaan miehistön univormut, liput, airot ja tykkilavetit valmistetaan kokonaan opiskelijatyönä oppilaitoksissa. Osa nuorista työllistyy myös paikan päälle. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa veneenveistoa opiskeleva 17-vuotias Veikko Helske avustaa Holmströmiä telakalla, ja oppii samalla mitä suuren laivan veistoprojekti tarkoittaa käytännössä. Kiinnostukseeni saattaa liittyä romanttinen ihannointi siitä, että ennen tehtiin kaikki paremmin. Tämä on ainutkertainen projekti, Helske hymyilee. Valmistuessaan keväällä 2013 alus alkaa kuljettaa turisteja Suomenlinnan ympäri sähkömoottoreiden avulla sekä osallistuu erilaisiin tapahtumiin soutaen ja purjehtien. Kenttälääkinnän ammattilainen osastonhoitajaksi Marco Kainulainen toivoo yhteistyötä koko rykmentin eri toimijoiden kesken. Kuva: Henri Juvonen Kuva: Ruotuväki Kuva: Perttu Räisänen NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Ava Sovijärvi 56 TOIMENKUVA Hygieenikkoeläinlääkäri PALVELUSPAIKKA Sotilaslääketieteen Keskus JOTAIN MUUTA, MITÄ? Aina ei tiedä mitä haluaa. Yhtä tärkeää on kuitenkin tietää mitä ei halua. Henri Havusela KOULUTUS Eläinlääketieteen lisensiaatti Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen Keskuksessa työskentelevä Ava Sovijärvi palkittiin vuoden eläinlääkärinä. Palkinnon jakoi Suomen Eläinlääkäriliitto ry. Sovijärvi oli itse otettu palkinnosta. Oli kyllä häkellyttävää. Varsinkin, kun valinta tulee omalta ammattikunnalta, niin se on erityisen arvokasta ja lämmittää kovasti, Sovijärvi kiitteli. Suomen Eläinlääkäriliitto haluaa palkita eläinlääkärin, joka näkee asioiden kokonaisuuksia ja yhteyksiä, yhdistää lääketieteen ja muiden tieteenalojen tutkimustietoa, on asiantunteva, määrätietoinen ja tarkka. Henkilönä ja kollegana hän on myönteinen ja arvostettu, Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sairio perusteli valintaa. Natsojen perässä ei juosta Syy puolustusvoimiin päätymiseen löytyy läheltä. Kyllä siinä sellaista sukurasitetta on, kun isä on ollut aktiiviupseeri ja äitikin on ollut töissä puolustusvoimissa. Olen kasvanut sellaiseen miljööseen, Sovijärvi kertoo. Sovijärvi on työskennellyt puolustusvoimissa viimeiset 15 vuotta. Työ on hirveän mielenkiintoista ja viihdyn työpaikassani. Siviiliasiantuntijan työ on kuitenkin haasteellista varsinkin, kun se pitää suhteuttaa sotilasorganisaatioon. Se ei suju aina ongelmitta, Sovijärvi pohtii. Eläinlääkärin ura ei ole samanlainen kuin sotilashenkilöillä. Ei me siviilihenkilöt odoteta mitään ylennyksiä eikä urakiertoa. Me olemme mahdollisesti samassa tehtävässä pitkään. ASUINPAIKKA TURKU Vuoden eläinlääkäri viihtyy kriisinhallintatehtävissä Työn imu perustuu sitten muihin asioihin kuin siihen, että missä on seuraava palveluspaikka tai mitä natsoja seuraavaksi saa, Sovijärvi kertoo. Toistakymmentä rauhanturvatehtävää Sovijärvellä on laaja kokemus ulkomailla tehdystä kenttätyöstä. Hän on ensimmäinen naiseläinlääkäri, joka on kotimaan lisäksi toiminut ulkomailla monissa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä. Minua viehättävät ja kiehtovat kriisinhallintaoperaatiot. Oppii suhtautumaan eri tilanteisiin, minkä lisäksi palkitsevaa on se, että rauhanturvatehtävissä työn tulos näkyy heti, Sovijärvi kertoo. Ensimmäiseen rauhanturvatehtävään Sovijärvi osallistui jo ennen uraansa puolustusvoimissa, kun hän toimi pohjoismaisen pataljoonan hygieenikkona Kosovossa vuoden verran 90-luvun puolivälissä. Tämän jälkeen hänellä on ollut kaksi puolen vuoden komennusta Kosovossa sekä Libanonissa. Lisäksi vyölle on kertynyt toistakymmentä tarkastus- ja ympäristöselvityskäyntiä eri kriisinhallintaoperaatioissa. Hygieenikkoeläinlääkärinä toimivan Sovijärven työtehtäviin kuuluu vastata puolustusvoimien ympäristöterveyden toteutumisesta normaali- ja poikkeusoloissa niin kotimaassa kuin kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Tavoitteena on yksikön ja joukon terveyden ja toimintakyvyn ylläpito. Tehtävänä on tunnistaa, ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia ympäristössä, juomavedessä tai elintarvikkeissa esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja, Sovijärvi linjaa.

12 12 kentällä ruotuväki 10/2012 Epäsuoran tulen uusi avaus AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä on sekä tulivoimaltaan että liikkuvuudeltaan aiempaa tehokkaampi. Koulutuskäyttöön uusi järjestelmä otetaan ensi vuoden alussa. Valtteri Taimela Vuoden 2013 alussa palvelukseen astuvia alokkaita odottaa uusi, pitkälle hiottua osaamista edellyttävä koulutusmahdollisuus. Puolustusvoimat aloittaa samaan aikaan uuden AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän varusmieskoulutuksen kymmenkunta vuotta kestäneen hankintaprosessin jälkeen. Uusia kranaatinheitin-panssariajoneuvoja hankitaan maavoimille 18 kappaletta, joista yhdeksän sijoitetaan Karjalan Prikaatiin. Ensimmäisten sarjaversioiden odotetaan saapuvan vuoden loppuun mennessä. Uuden kranaatinheitinjärjestelmän varusmieskoulutus on keskitetty Vekaranjärvelle, kertoo Karjalan Prikaatissa työskentelevä tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Pasi Pasivirta. Aiempaa teknistyneempi järjestelmä Uusi järjestelmä on rakennettu XA 361 -alustalle, joka on ensimmäinen kehitysversio Porin Prikaatissa käytössä olevan AMVmiehistönkuljetusajoneuvon alustasta. Ajoneuvon torniin on sijoitettu kaksi 120 millimetrin kranaatinheitintä, mikä mahdollistaa tehokkaan kahden kranaatin lähes yhtäaikaisen ampumisen. Laukausten välillä on seitsemänkymmenen millisekunnin viive, jotta torni ehtii palata oikeaan asentoon. Epäsuoran tulen vaikutus on suurimmillaan heti tulen avauksen jälkeen, tämän jälkeen kohde alkaa hakeutua suojaan. Uudella heitinjärjestelmällä voidaankin Uusien kranaatinheitin-panssariajoneuvojen torneihin on asennettu kaksi heitintä, jotka osoittavat moottorimarssin aikana suoraan eteenpäin. Kuva: Apirat Nomnavi ampua myös ryöppynä eli panosta ja korostuskulmia vaihtelemalla kerrallaan jopa kuudesta kahdeksaan laukausta siten, että ne osuvat kohteeseen samaan aikaan. Parhaimmillaan sadan kilometrin tuntinopeudella liikkuva ajoneuvo on suunniteltu siten, että se voi aloittaa tulitoiminnan 30 sekunnin kuluttua tulikomennon saamisen jälkeen. Tietokone laskee tarvittavat laskutoimitukset matkalla tuliasemaan, ja tehtävän jälkeen paikalta päästään lähtemään kymmenessä sekunnissa. Johtamista puolestaan helpottaa sisäänrakennettu paikannusjärjestelmä, jonka ansiosta tiedetään aina tarkkaan, missä ryhmä on. Maasto-ominaisuuksiltaan näin kehittynyttä asejärjestelmää on erittäin vaikea paikantaa ja torjua, toteaa Pasivirta. Vastuuta varusmiehille Pasivirran mukaan Karjalan Prikaati järjestää kesäkuussa toisen ampumaharjoituksen, jonka jälkeen varusmiehiä kouluttavilla ja ammuntoja valvovilla henkilökunnan edustajilla on tarvittavat oikeudet ja pätevyys laitteen käyttöön ja koulutuksen aloittamiseen. Kouluttajia on yksi vaunua kohden, ja varusmiehet on tarkoitus kouluttaa käyttämään uutta kranaatinheitinjärjestelmää itsenäisesti. Tarvittava koulutus tullaan antamaan kahdeksan viikkoa kestävällä kurssilla. Laitetta käyttää viisihenkinen miehistö, joka koostuu johtajasta, kuljettajasta, ampujasta ja kahdesta lataajasta, Pasivirta valottaa. huomio! verkossa Yhteistyö on voimaa verkossakin Mikä esine on kyseessä; Triange, Trangeli vai Trangia? Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Apirat Nomnavi Valtteri Taimela Viime aikoina puolustusvoimat on panostanut runsaasti näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on parantaa yhteyksiä suureen yleisöön, vahventaa maanpuolustustahtoa ja kansainvälistä yhteistyötä sekä hyödyntää henkilöstön tietotaitoa paremmin. Pääesikunnassa luennoineen yhdysvaltalaisen sosiaalisen median ja IT-alan asiantuntijan Anthony Bradleyn mukaan sosiaalinen media on suuri mahdollisuus sotilasorganisaatiolle. Bradley on palvellut vuosikymmenen verran Yhdysvaltojen laivaston upseerina. Suunnittelu tuo tuloksia Sosiaalista mediaa käytetään nykyisin moneen eri tarkoitukseen: tiedon jakamiseen, rekrytointiin ja yhteydenpitoon Tällä hetkellä kuluttajat ovat aktiivisia ja organisaatiot passiivisia toimijoita. Monet kuvittelevat, että pelkkä läsnäolo sosiaalisessa mediassa riittää, mutta todellisuudessa suunnittelematon toiminta epäonnistuu lähes varmasti, varoittaa Brandley. Hän korostaakin, että puolustusvoimien kaltaisen tahon on laadittava suunnitelma, jossa määritellään, mitä sosiaalisessa mediassa näkymisellä halutaan saavuttaa ja miten se onnistuu. Tiedon jakamisen tuomista riskeistä puhuttaessa Bradley toteaa täydellisen vaitiolon olevan yhtä suuri riski kuin liiallinen avoimuus. Tasapainoinen ratkaisu löytyy kahden ääripään välistä. Yhteisöpalveluiden totaalikiellon jälkeen lakkasi myös rintamalla olevien yhdysvaltalaissotilaiden yhteydenpito läheisiinsä, mikä herätti runsaasti vastustusta. Jos yhteisösi suuttuu, ei sitä pian enää ole, Bradley havainnollistaa. Monipuolisia sovelluksia Erilaisten yhteisöpalvelujen, kuten Facebookin tai Twitterin lisäksi, sosiaalista mediaa ovat myös wikit, keskustelupalstat ja asiantuntijakäyttöön rajatut tietokannat, muistuttaa Bradley. Grafiikka: Christian Anttonen Bradleyn mukaan sotilasorganisaatio voi hyödyntää sosiaalista mediaa muun muassa rekrytointikanavana, tiedon jakamisessa, tarvittavien asiantuntijoiden etsimisessä sekä palautteen keräämisessä. Esimerkiksi Irakissa palvelevat sotilaat ottavat löytämistään tienvarsipommeista kuvia, lataavat ne verkkoon ja jakavat keskenään tietoa räjähteistä ja niiden purkamisesta. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen aikaan eri viranomaiset eivät jakaneet mitään tietoa keskenään. Nykyään meillä on olemassa sisäinen verkko, jossa eri tahojen asiantuntijat voivat ratkaista ongelmia suurella joukolla. Bradleyn keskeinen kysymys kuuluukin, miten saada oma yhteisö tekemään työt mahdollisimman tehokkaasti. Sotilasorganisaatiossa yhteisöt ovat valmiiksi kiinteitä. Niitä täytyy vain opetella käyttämään uudella tavalla. Tarkoitukseton käyttäjätilin ylläpito ei ole tärkeää. Olennaista on, miten hyödynnät kokoamasi yhteisön kollektiivista älykkyyttä. Sosiaalinen media ei ole teknisen puolen vaan johtamisen haaste, Bradley korostaa.

13 ruotuväki 10/2012 vapaalla 13 Kuva: Jari Heikkinen Majuri Jari Heikkisen ottama kuva lentävästä kaakkurista. Arvaamattomuus tekee luontokuvauksesta kiinnostavaa Kuvaus on majuri Jari Heikkiselle keino päästä lähelle luontoa. Ronni Läpinen Luonto ja valokuvaus ovat aina olleet majuri Jari Heikkisen sydäntä lähellä. On siis täysin sopivaa, että Maasotakoulussa palvelevan upseerin harrastus on luontokuvaaminen. Kiinnostus syntyi jo pikkupoikana. Kuvaamisen aloitin vuotiaana, Heikkinen muistelee harrastuksensa alkuaikoja. Ensialkuun käytössä oli joululahjaksi saatu neuvostoliittolainen kamera, mutta 15-vuotiaana Heikkinen osti mansikanpoiminnalla ansaituilla rahoilla ensimmäisen länsimaisen järjestelmäkameransa. Heikkinen astui varusmiespalvelukseen 1980-luvun puolivälissä Kuvaaja on majuri Jari Heikkisen toinen ammatti. Kuva: Apirat Nomnavi ja sitä seurasi Kadettikoulu. Noina aikoina kuvausinto hiipui, mutta valmistuttuaan ammattiin kiinnostus harrastukseen palasi. Hankin kunnon laitteet ja kuvauksesta tuli ammattimaisempaa, sanoo Heikkinen. Kouvolalaisen majurin mielessä on silloin tällöin käynyt ajatus, josko upseerin ura olisikin vaihtunut kuvaajan uraan, mutta toteutukseen nämä ideat eivät ole päässeet. Itseopiskellut kuvaaja sanoo, ettei kuvaajalla ole varmaa leipää ja perhe on kuitenkin elätettävä. Siksi kuvaaja on on aina ollut toissijainen ammatti upseerin uran rinnalla. Heikkisellä on kuitenkin oma kuvausfirma, johon hän toivoo pystyvänsä keskittymään jäädessään kuuden vuoden päästä eläkkeelle puolustusvoimista. Silloin on toivottavasti vapaus kuvata, eikä tarvitse katsoa koko ajan kelloa. Arvaamaton luonto Alunperin kuvauskohteina olivat enimmäkseen perhoset ja muut hyönteiset. Nykyään Heikkinen kertoo kuvaansa melkein pelkästään lintuja. Luontokuvaus on aikaa vievää puuhaa ja siihen käytetäänkin koko valoisa aika. Täytyy valmistaa piilokojut ja järjestää ruokinta, jolla linnut houkutellaan paikalle, Heikkinen kuvailee kuvausprosessia. Luonto voi kuitenkin olla haastava ja monimutkainen kuvauspaikka. Joskus suunnittelee ottavansa jonkun tietynlaisen kuvan, mutta suunnitelma kariutuu, kun luonto muuttuu. Siksi kohteet täytyy tietää ja tuntea. Heikkinen ottaa esimerkiksi kaakkuriparin, joiden poikimista hän yritti tallentaa kameralle. Kolmena vuotena peräkkäin hän yritti saada kuvaa kuoriutuvista poikasista, mutta turhaan. Pohdittiin jo munien tutkittavaksi viemistä. Vasta neljäntenä vuotena onnisti. Luontokuvaava perhe Heikkisen kotona kuvaus on koko perheen juttu. Kaikki neljä lasta ovat myös kuvaajia. Tapana on ollut, että kun täyttää kymmenen, saa oman kameran, Heikkinen kertoo. Nuorin lapsista pääsee tuohon ikään tämän vuoden marraskuussa. Heikkisen mukaan luontokuvaajana saa sellaisia luontokokemuksia, joita ei muualla ole mahdollisuus saada. Perheen kaksi poikaa ovat jopa maailmanmestareita oman ikäistensä sarjassa. Palkintoja on käyty pokkaamassa peräti kolme kertaa BBC:n ja Lontoon luonnonhistoriallisen museon järjestämästä kilpailusta, joka on yksi vanhimmista luontokuvauskilpailuista. Myös majuri itse on menestynyt kilpailuissa, mutta muistuttaa, että se ei ole harrastuksen pääasia. tupavisa 1. Kuinka moneen maahan presidentti Lauri "Reissu-Lasse" Relander teki valtionvierailun? 2. Minkä maan armeija on kuuluisa linkkuveitsistään? 3. Mikä valtio perustettiin YK:n toimesta vuonna 1948? 4. Mitä valtiota keihäänheittäjä Seppo Räty kirosi pa***ksi maaksi? 5. Milloin ja mihin maahan naisten äänioikeus säädettiin viimeisenä Euroopassa? 6. Minkä valtion pääkaupunki on Ouagadougou? 7. Mikä on pinta-alaltaan maailman suurin sisämaavaltio? 8. Mitä valtakuntaa Aleksanteri Suuri hallitsi? 9. Minkä niminen totalitaristinen valtio esiintyy Aku Ankka -sarjakuvissa? 10. Minkä valtion omistuksessa on kuvan saari? vastaukset 1. viiteen 2. Sveitsin 3. Israel 4. Saksaa 5. Sveitsiin vuonna Burkina Fason 7. Mongolia 8. Makedoniaa 9. Brutopia 10. Chilen

14 14 vapaalla ruotuväki 10/2012 elokuvat teatteri Dark Shadows Ohjaus Tim Burton Pääosissa Johnny Depp, Eva Green, Chloë Grace Moritz, Michelle Pfeiffer Ensi-ilta Tim Burton ja hänen tähtinäyttelijänsä Johnny Depp ovat jälleen lyöneet hynttyyt yhteen. Jatkumona paholaisparturille ja saksikätiselle pojalle, synkkäaiheiset teemat ovat jälleen pääosassa. Tällä kertaa liikutaan vampyyrien maailmassa luvulla elänyt suvun suurmies kirottiin vampyyriksi ja haudattiin elävältä. Nyt hän herää vuoteen 1972 ja huomaa maailman muuttuneen. Eikös tämä menneisyys kohtaa nykyisyyden -asetelma ole nähty jo? Dark Shadows ei onneksi sorru liikaa leikkimään hauskoilla kommelluksilla, joita 200- vuotias vampyyri kohtaa, vaan pysyy perusjuonessaan: päähenkilön kirouksessa ja menetetyssä rakkaudessa. Johnny Deppin esittämän päähenkilön, Barnabas Collinsin, tarina etenee hyvin ja hahmo on oikeasti kiehtova. Valkokangasaikaa olisi voinut tosin antaa muillekin kuin Deppille; leffa nimittäin pursuaa mitä erilaisimpia henkilöitä: rahanahne isähahmo, nuoruudesta haaveksiva psykiatri Heidän roolinsa jäävät valitettavan pieniksi. Leffa loistaa visuaalisuudellaan, ja kyllä Alice Cooperin osuus sekä noidan ja vampyyrin vinksahtanut rakastelukohtaus antavat anteeksi pienet puutteet. Hieman itseään toistava huumori ja paikoin erittäin päätön meno kolahtavat yllättävän hyvin. Burton-fanit saavat varmaan vatsansa täyteen. Minä ainakin sain. Tuukka Määttänen Nerokas dramaturgia ja kuvaajatiimi tekevät esityksestä sen mitä se on multimedian ilotulituksen. Kuva: Kansallisteatteri Diktaattori Ohjaus Larry Charles Pääosissa Sacha Baron Cohen, Anna Faris, Ben Kingsley Ensi-ilta Multimediallinen tajunnanräjäytys Borat ja Bruno-elokuvista tuttu Sacha Baron Cohen naurattaa jälleen. Tällä kertaa kuvitteellisen Wadiyan valtion diktaattorina esiintyvä Cohen kutittelee nauruhermoja koko rahan edestä. Pohjois-afrikkalaisen Wadiyan valtion kovaotteinen hallitsija, kenraaliamiraali Aladeen joutuu YK:n painostamana matkustamaan New Yorkiin puolustelemaan edesottamuksiaan. Amerikassa Aladeen kuitenkin huomaa tulleensa petetyksi, hänen lähipiirinsä on nimittäin punonut juonen demokratian saattamiseksi Wadiyaan. Diktaattori joutuukin laittamaan itsensä likoon, jotta hänen maansa välttäisi demokratian kurimuksen. Mutta miten käy demokratian vastaisen taiston, kun kuvaan astuu keskivertokansalaista karvaisempi feministivegaani Zoey (Anna Faris)? Elokuva onnistuu täydellisesti omassa kategoriassaan. Räävittömänä loppuun asti pysyttelevät komediat ovat viime vuosina olleet kortilla ja Diktaattori täyttääkin mukavasti tuota aukkoa. Mitään taidetta elokuva ei varsinaisesti ole, mutta hyvällä maulla tehty hieman halvan makuinen huumori maistuu aina. Baron Cohen on jälleen istunut rooliinsa loistavasti ja hyvän lisämausteen tuo myös elokuvassa vieraileva kuvankaunis Megan Fox. Sakari Muurinen Myönnän. Kun haluan kokea suuria tunteita tai lapsenomaista iloa, pelätä sydänpohjiaan myöten tai valuttaa surunkyyneliä - siihen täydellinen paikka on elokuvasali. Valkokankaalla katsoja saadaan tunnekuohun valtaan yleensä paljon tehokkaammin kuin normaalissa teatterissa. Jos haluan todella elää tarinan tapahtumat, niin kannattaako todella raahautua vanhanaikaisiin teattereihin, joiden vakioasiakkaat näyttävät keinutuoleista nousseilta? Pitääkö maksaa monta kymmentä euroa esityksestä, josta ei saa mitään sielua koskettavaa elämystä, saati että edes ymmärtää koko sekamelskasta mitään. Miten väärässä voikaan olla! Kansallisteatterin uusi produktio Tumman veden päällä murskaa kaikki luulot popcornin hajuisen elokuvasalin paremmuudesta. Se yhdistää teatterin, elokuvan, kuunnelman ja musiikkikonsertin. Eräänlainen progressiivinen esitys siis. Tuttu tarina, ennennäkemätön toteutus Tumman veden päällä perustuu Peter Franzénin samannimiseen esikoisromaaniin, jota häpeäkseni en ole lukenut. Kirjan tapahtumia noudatetaan kuulemani mukaan uskollisesti, mutta tarina itsessään ei ole kummoinen: idyllisestä perheestä, alkoholismin kautta vaimon hakkaukseen Aivan kuin tämä olisi nähty samalla tavalla kuin lapsuuden tuhmuudet, ensiihastuminen ja ensimmäinen koulupäiväkin. Ohjaaja Janne Reinikainen ja dramaturgi Eva Buchvald ovat siitä huolimatta luoneet jotain erittäin merkittävää. Videokameran ja valkokankaan käyttö kuuluu nykyteatteriin. Perinteisestä draamasta irrottaudutaan koko ajan enemmän ja tässä on kenties oleellinen taitekohta. Tämä on live-elokuvaa! Lavalla ei käytännössä tapahdu mitään. Näyttelijät piilottelevat kameramiesten kanssa kulisseissa, ja he näyttäytyvät lähinnä valkokankaalla. Kameran kautta esitetään päähenkilö Peteä, jonka lapsen roolia tukevat lavalle kasatut pienoismallit ja mikrokohtauksissa käytetyt lelufiguurit. Tiiraat maailmaa lapsen silmin ja näet kaiken kauneuden ja maailman ihmeellisyyden. Näyttelijöistä Seppo Pääkkönen suoriutuu isän roolistaan hyytävän hyvin: rakastettavan lupsakka perheen pää muuttuu loppua kohden ihmishahmoiseksi hirviöksi. Antti Litja, isoisän roolissaan, on taasen hyvyyden ruumiillistuma, meidän jokaisen unelmaukki. Näytelmän kasvoiksi nousevat silti perheen lapsille äänensä antavat Ona Kamu ja Anna Paavilainen, jotka istuvat lavan reunoilla tuoleillaan koko esityksen ajan. Aistillista kiihkoa Tumman veden päällä riuhtoo katsojan uskomattomalla intensiivisyydellään irti teatterikatsomon penkistä. Elät sen kaiken, mitä Pete elää. Tiiraat maailmaa lapsen silmin ja näet kaiken kauneuden ja maailman ihmeellisyyden, mutta myös sen kääntöpuolen: pelon, väkivallan, unelmien särkymisen ja perheidyllin tuhoutumisen. Itse en ole ikinä, huolimatta Kansallisteatterin kohutuista produktioista, kuten Tuntematon sotilas tai HOMO!, tuntenut olevani näin lähellä näytelmän roolihahmoja. Kaikki on niin todellista ja vahvaa! Kuunnellessaan näyttelijöiden luomaa äänimaailmaa, joka tunkeutuu luihin ja ytimiin, ja käyttäessään kaikkia aistejaan pienen lapsen psyykeeseen sukeltamiseen, ei voi olla ihastelematta. Eläköön multimediateatteri! Tuukka Määttänen levyt Huoratron Cryptocracy Last Gang Records Raskasta ja painostavaa elektronista musiikkia soittavan Huoratronin voi katsoa olevan uuden albuminsa myötä uransa taitekohdassa. Alunperin kulttisuosikkina mainetta niittänyt Aku Raskin yhden miehen kokoonpano on kiinnitetty maineikkaan elektroniseen musiikkiin keskittyvän Last Gang Records -levy-yhtiön riveihin sekä päässyt esiintymään dubstepin supertähden Skrillexin kanssa. Odotukset Raskin debyyttialbumia kohtaan ovat siis korkeat. Musiikkimaailmassa optimisti joutuu usein pettymään, mutta onneksi tällä kertaa poikkeus vahvistaa säännön. Musiikillisesti Cryptocracy jatkaa vuonna 2010 julkaistun Prevenge-EP:n jalanjäljissä. Albumin avaava nimikkoraita ravistelee pölyt pois kaiutinelementeistä ja johdattaa kuulijan tunnin mittaiselle matkalle raa'an ja häiriintyneen konemusiikin ytimeen. Softasyntetisaattorien luvattuna aikana Raskin silottelematon, vanhan koulukunnan analogisen soundin suuntaan kumartava äänimaailma kuulostaa tuoreimmalta ja raskaimmalta, mitä on pitkään aikaan kuullut. Aivan koko albumin verran Huoratronin musiikillinen linja ei jaksa kantaa. Levyn puolivälissä uhkaavalta puutumiselta kuulijan pelastavat kuitenkin äärimmäisen koukuttavat ensimmäiset raidat sekä loppupuolelle sijoitettu subwoofereita armotta kohteleva Transcendence, jotka tulevat varmasti täyttämään klubien lattiat tanssijoista vielä pitkään. Mikäli vuoden 2012 musiikillisen trendin haluaa kiteyttää yhteen levyyn, on dubstepista ja electro housesta omalla tyylillään ammentava Cryptocracy yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista. Aika näyttää, onko Huoratronista Suomen musiikkiviennin seuraavaksi suureksi menestyjäksi. Valtteri Taimela Paleface Maan tapa Exogenic Music Group Viime vuosina hurjaan suosioon noussut Paleface puhuttaa jälleen uudella Maan tapa -albumillaan. Yhteiskuntakriittisestä rap musiikista tunnetuksi tullut Paleface ei jää tälläkään kertaan sanattomaksi. Paleface kuitenkin jättää puolupoliittisen kritisoinnin sikseen ja keskittyy enemmänkin puhumaan suuremmista teemoista kuten kuluttamisesta, syrjäytymisestä ja pahoinvoinnista. Paleface tuntuu astuvan väärien ihmisten jaloille. Nyky-yhteiskunnassa markkinavoimien ja ahneuden kritisointi on suorastaan tuomittavaa, ne kun sattuvat olemaan luonnollisia asioita. Eivät muuten ole, luonnollista on se, mistä me teemme luonnollista. On suorastaan tervettä, että joku nostaa ongelmia pöydälle jolloin asioista voidaan keskustella. Eihän se osaa edes perustella, saati tarjota vastauksia. Rap-musiikin ominaispiirre on perinteisesti ollutkin vaihtoehdon tarjoaminen. Tähän kritiikkiin Paleface vastaa Tyhjästä sanasta sakko - kappaleella ja onnistuukin kohtalaisen hyvin. Voiko kaikkia vastauksia tarjota yhdellä albumilla, onko se musiikin tehtävä? Ei välttämättä. Se, että pystyy edes nostamaan ongelmia yleiseen keskusteluun, on sinänsä jo saavutus. Jos musiikin avulla pystytään aktivoimaan nuoria yhteiskunnalliseen keskusteluun, on tarkoitus pyhittänyt keinot. Musiikillisesti Paleface pysyttelee tutussa lyyrisessa tyylissään. Lisämaustetta on kuitenkin tarjolla, esimerkiksi Muista! sovitettu hevikitara antaa mukavasti lisäpotkua. Kaiken kaikkiaan Maan tapa on kuuntelemisen arvoinen kokemus. Sakari Muurinen

15 ruotuväki 10/2012 VAPAALLA 15 Kaukaa lähelle Heinolasta lähti yli kaksikymmentä vuotta sitten liikkeelle vihainen, omalaatuinen, energinen ja määrätietoinen yhtye. Toni Wirtanen mietti maatessaan silloisen tyttöystävänsä sohvalla, että bändille annetaan nimeksi Apulanta. Nimi herätti alkuun hämmennystä, mutta nyt kahdenkymmenen vuoden jälkeen, mikään ei ole enää epäselvää. Zombeja ja moottorisahoja Apulannan basisti Sami Lehtinen saapuu avaamaan Jyväskylän Lutakon backstagen ovea. Mies on rennon oloinen, ja ilmoittaa että Toni Wirtanen ja rumpali Sipe Santapukki ovat paraikaa saapumassa paikalle. Toimittajan ja basistin keskustelu muita odotellessa siirtyy nopeasti musiikkiin. Lehtinen ylentyi bändin basistiksi suoraan keikkakitaristin paikalta Tuukka Temosen siirtyessä muihin hommiin vuonna Lopulta Toni ja Sipe saapuvat paikalle. Miehet olivat perustamassa yhtyettä vuonna 1991 Heinolassa ja kun homma meni vähän pidemmälle, oli aika perustaa myös oma levy-yhtiö. Kun Toni peilaa 90-luvun alun aikaa nykypäivään ja siihen, miten musiikkiteollisuus tänä päivänä antaa mahdollisuuksia nuorelle bändille, hän menee mietteliääksi. Tuolloin Apulanta teki kaiken itse. Toisaalta voisi olla jopa niin, että bändin levittäminen on tänä päivänä jopa hieman helpompaa kuin silloin. Internet on monessa suhteessa hyvä juttu, kun pääsee levittämään matskua sitä kautta, Wirtanen pohtii. Apulanta pitää nostalgiasta ja bändi julkaisee tänäkin päivänä kaikki levynsä myös vinyylinä. Meidän fanit on jengiä, joka ostaa vielä oikeasti levyjä ja se on hieno juttu. Sellaiset tyypit meinaa olla nykyään harvassa, Santapukki sanoo. Tekemisen meininkiä Bändi sai viime vuonna juhlistaa 20-vuotista taivaltaan muun muassa juhlakeikalla. Tänä keväänä juhlakrapulasta ei kuitenkaan ole tietoakaan, vaan päinvastoin: tekemisen meininki on löydetty jälleen. Meitä lähinnä meinasi ärsyttää koko ajatus juhlavuodesta, koska me ei itse sitä ajateltu noteerata mitenkään. Tuntui oudolta alkaa juhlimaan menneitä kun bändillä on hirveä virta tehdä uutta juttua koko ajan. Sitten asiat vaan menivät siihen suuntaan, että jengi toivoi juhlakeikkaa ja sellainen järkättiin, Wirtanen toteaa. Apulannalla itsellään oli mielessä oikea tapa juhlistaa pitkää uraa. Mikä sen parempi tapa juhlia, kuin julkaista uutta musiikkia. Nythän ollaan vedetty oikeasti tosi kovalla sykkeellä tämä kevät eikä minkäänlaisesta juhlakrapulasta ole ollut tietoakaan ja siitä olen tosi onnellinen, Wirtanen sanoo. Bändin yhdennentoista albumin julkaisu ajoittui lopulta tälle keväälle. Miehet odottavat innolla tulevaa kesää. Apulanta tunnetaan taattuna festarijyränä, jonka setistä ei varmasti hittibiisejä puutu. Vielä ei tiedetty, olisiko kesän keikoille suunnitelmissa aiemmilta vuosilta tuttua kokonaisvaltaista teemaa. Meillähän olisi nyt mahtavat saumat uuden Zombeja!- singlen myötä vetäistä kesän keikoille samanlaista meininkiä kuin joskus aiemmin, kun esiteltiin erilaisia kauhistuttavia asioita kuten verta sylkeviä moottorisahoja. Lordihan on aivan paperia meidän silloiseen kauhukesä-kiertueeseen verrattuna, Wirtanen laukoo. Kaikki kolmesta pahasta Bändin maaliskuussa julkaistu Kaikki kolmesta pahasta- albumi on monessa yhteydessä mainittu kuin kokoelmaksi biisejä bändin aikaisemmilta levyiltä. Wirtanen arvioi levyn kuitenkin lyriikoiden osalta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Onhan tuossa kuitenkin musiikillisestikin jotain häivähdystä sieltä bändin alkuaikojenkin tuntumasta ja siitä on tykätty paljon. Oikeastaan bändihän soittaa levyllä tosi hyvin, mikä tosin on sinänsä erikoista, Wirtanen sanoo naama vakavana. Erityisesti uusin singlelohkaisu Zombeja! tarjoilee kuulijalle vauhdikasta punkin räimettä, sekä komean kauhuleffamaisen musiikkivideon. Ammennetaanko tästä ideaa kenties Nightwishin tyyliselle kokopitkälle teemaleffalle? Oikeastaan olemme miettineet jo monta vuotta elokuvantekoa, mutta se olisi niin iso ja mittava projekti, että siihen tarvitsisi jo todella paljon aikaa sekä rahaa, Santapukki toteaa. Sitten siinä on vielä semmonen homma, että se leffa ei sais olla myöskään paska, Wirtanen leukailee. OIKEASTAAN BÄNDIHÄN SOITTIKIN LEVYLLÄ TOSI HYVIN, MIKÄ TOSIN ON SINÄNSÄ ERIKOISTA Toisenlainen uravaihtoehto Jos Toni Wirtanen ei olisi tänä päivänä yksi maamme menestyneimmistä biisintekijöistä, olisi hän todennäköisesti pesunkestävä ammattisotilas. Mullahan oli sotilasura se, mitä ajattelin lähteä toteuttamaan, mutta sitten bänditouhu imaisi mukaansa sen verran vahvasti, että jälkeenpäin ajateltuna tietysti hyvä juttu, että meni näin päin, Wirtanen sanoo. Alikersantti Wirtanen on käynyt kertausharjoituksissa ahkerasti viestintätehtävissä muun muassa Jone Nikulan kanssa. Wirtasen esimies viime kertauksissa, Panssariprikaatin kapteeni Ari Viitala kehuukin Wirtasen asennetta. Välillä joutui Tonille sanomaan, että älä nyt hyvä mies kaikkia tehtäviä yritä yhdessä päivässä saada kasaan, kun aikaa on tosiaan se muutama päivä, Viitala naurahtaa. Inttiaikana Wirtanen oli vahvasti bändissä kiinni. Hän kirjoitti muun muassa Apulannan ensimmäisen albumin sanoitukset Vekaranjärven Panssaritorjuntakomppanian tykkihallissa yön pikkutunteina. Inspiraatiota musiikintekoon armeija ei kyllä kauheasti ruokkinut, kun siellä ollaan ympäri vuorokauden 12 hikisen äijän kanssa, hän nauraa. Tästä huolimatta motivaatio palveluksen suorittamiseen oli korkealla. Mähän voitin meidän joukkueen kaikki taistelijakokeet ynnä muut, hän kertoo. Mietittäessä palveluksen eroa nykypäivään, yhtä asiaa Wirtanen harmittelee kuitenkin erityisesti. Mähän olin sellainen lama-ajan lapsi että eihän meillä oikein ollut siellä mitään erikoisvarusteita, kuten nykyään on kaiken maailman laservehkeitä ja muuta. Loppusodassakin saatiin vain viisi räkäpäätä per taistelija. Nykyään olisi tosi hauskaa käydä armeija! Teksti: Tuukka Riihinen Taitto: Christian Anttonen

16 16 takakansi ruotuväki 10/2012 potretti Työkenttänä sotilaan psyyke Valtteri Taimela Jo ennen haastattelun aloittamista paljastaa ilmoitustaululle kiinnitetty Sigmund Freudin kuva, että emme ole astuneet aivan tavanomaisen puolustusvoimien työntekijän huoneeseen. Huoneen haltijasta kuva puolestaan kertoo hieman enemmän. Puolustusvoimien teettämät testit koordinoi Maanpuolustuskorkeakoulun Käyttäytymistieteiden laitos, jonka johtajana professori Jukka Leskinen toimii. Epäilijän ammatti Tutkimusten tekeminen on professori Jukka Leskiselle arkipäivää. Minusta ei ainakaan tulisi lentäjää, hän analysoi suoritustaan vanhassa kahden käden koordinaatiota mittaavassa testissä. Kuusi vuotta puolustusvoimissa työskennellyt Leskinen on ollut monessa mukana. Parhaillaan työn alla on lajissaan ensimmäinen tutkimus Atalanta-operaatioon osallistuneiden suorituskyvyn kehittymisestä. Vireillä on jatkuvasti useita hankkeita. Laitoksen johtaja on tavallaan mukana niissä kaikissa, vaikkei itse tutkimustyötä aina teekään. Lisäksi pitää huolehtia, että laitoksen toiminta pyörii ja kehittyy, kertoo Leskinen. Hän tiivistää, että professorin työ on epäilijän ammatti, jossa täytyy katsoa asioita totutun näkökulman ulkopuolelta. Leskisen tie puolustusvoimiin avautui reserviläisille järjestetystä tutkijakoulutuksesta, jossa aina maanpuolustuksesta kiinnostunut psykologi halusi ehdottomasti olla mukana. Kertausharjoituksesta saatu näköala Käyttäytymistieteiden laitoksen toimintaan miellytti Leskistä välittömästi. Pian Leskisen aloitettua työt siirtyi Käyttäytymistieteiden laitos Maanpuolustuskorkeakoulun alaisuuteen. Yliopiston ilmapiiri miellyttääkin Leskistä suuresti. Maanpuolustuskorkeakoulua arvostetaan puolustusvoimien organisaatiossa. Täällä on oikeasti päteviä ja fiksuja ihmisiä, joiden kanssa käydään hyviä keskusteluja. Byrokratiaan käytetään vain sen verran aikaa kuin on välttämätöntä, ja muuten keskitytään täysillä sisällölliseen työntekoon, kiittelee Leskinen. Mielekkyyttä palvelukseen Kuopiosta kotoisin oleva Leskinen suoritti oman varusmiespalveluksensa lääkintäaliupseerina Savon Prikaatissa. Palvelusaika onkin osaltaan antanut psykologian ammattilaiselle ajattelemisen aihetta. Usein puhutaan siitä, kuinka varusmiespalvelus eroaa suuresti kouluajasta, jolloin korostetaan yksilöllisyyttä ja omaa ajattelua. Tosin ennen koulussa oltiin samalla lailla osa yhteisöä kuin armeijassa. Kun kurikin oli lähes yhtä tiukkaa, ei palvelukseen sopeutumisessa ollut ongelmia. Samaan hengenvetoon Leskinen kuitenkin toteaa, että puolustusvoimilla olisi vielä opittavaa siviilimaailman koulutusnäkemyksissä. Yksilön tasolla koulutuksen mielekkyyttä tulisi parantaa esimerkiksi elämyksellisyyttä lisäämällä ja odottelua vähentämällä. Keskeistä on, miten säilyttää toimintakyky pelosta ja pakokauhusta huolimatta. Leskinen onkin osaltaan ollut mukana varusmiespalveluksen kehittämistä pohtineen Siilasmaan työryhmän työssä. Työryhmän toimeksiannosta hän on tutkinut varusmiesten yhteiskuntasuhteiden muutoksia ja aikuistumista palvelusaikana, josta on hiljattain julkaistu loppuraportti. Yleensä sanotaan, että armeija tekee pojista miehiä, ja tämä tutkimus osoittaa sen todeksi. Etenkin puoli vuotta palvelevilla hyöty on suuri. Sodan psykologiaa Yhdeksi leipälajikseen Leskinen nimeää sodankäyntiin kuuluvan taistelustressin. Keskeistä on, miten säilyttää toimintakyky pelosta ja pakokauhusta huolimatta. Tutkimme parhaillaan Porin Prikaatissa stressin vaikutusta varusmiehiin, ja voi olla että tulevaisuudessa stressinhallinnasta saadaan hyvä lisä sotilaskoulutukseen, puntaroi Leskinen. Kun puheenaiheeksi vaihtuvat peruskoulutuskaudella tehtävät psykologiset testit, nousee Leskisen kasvoille hymy. Perusyksiköiden tuvissa liikkuvat huhut ovat selvästi kantaneet peruskokeen alkulähteille asti. Testien perusteella voisi tehdä melko tarkan analyysin persoonasta, mutta puolustusvoimat tutkii vain sen, mikä on tarpeen. Käytössä oleva testi on vanha mutta hyvä ja ennen kaikkea vertailukelpoinen jo 1950-luvulta olevan aineiston kanssa. Ainoa syy miksi testiä pitäisi päivittää ovat siinä olevat hassut kysymykset, jotka ovat kuitenkin täysin toimivia, Leskinen kertoo. Kuuluisaa haluatko kukkakauppiaaksi -kysymystä ei ole kuitenkaan ollut käytössä enää lähes kymmeneen vuoteen, vaikka tarina kiertää yhä, hän päättää. Jukka Leskinen Ikä: 61 Asuinpaikka: Porvoo Ammatti: Käyttäytymistieteiden laitoksen johtaja, professori Koulutus: psykologian tohtori Sotilasarvo: kersantti reservissä Professori on se, joka on toista mieltä. Kuvat: Henri Juvonen poiminta Kesäyön marssi vielä ehdit mukaan Sakari Muurinen Tunnelmia Kesäyön marssilta Kuva: Puolustusvoimat Kesäyön marssi järjestetään tänä vuonna Santahaminan saarella lauantaina 9.6. Marssin pääsihteeri Kristiina Slotte kertoo marssin olevan kaikille avoin tapahtuma. Marssia voi yksin, ystävän, perheen kanssa tai joukkueessa. Marssi sopii kaikille, niin sotilaille kuin siviileillekin. Mitään erikoissarjajakoa kuten sotilassarjaa ei tänä vuonna ole, kertoo Slotte. Marssi järjestetään Santahaminassa ensimmäistä kertaa ja sotilasalueella onkin omat käytäntönsä. Kun ollaan sotilasalueella, saareen ei pääse ilman, että portilla on nimitiedot. Marssi marssitaan myöskin kiertäen kahdeksan kilometrin lenkkiä, joka kulkee suurimman osan matkasta pururataa pitkin ja lenkillä on pysyttävä, Slotte sanoo. Marssi on myös ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua suljettuun Helsingin kaupunginosaan, Slotte muistuttaa. Slotte kehottaa kaikki avoimin mielin mukaan. Mukavat kengät jalkaan ja avoin mieli mukaan. Tervetuloa nauttimaan kesäisestä lauantaista Santahaminan luonnonkauniiseen maisemaan. Uskon, että marssille mukaantulo kannattaa, Slotte sanoo. Marssille ilmoittautuminen päättyy Kesäyön marssi Santahamina 9.6. > kalenteri Ilmailupäivä Pirkkala ja Halli Tiistaina 22.5 Pirkkalassa Ilmavoimien Big Band viihdyttää yleisöä lentonäytöksen lomassa. Tilaisuuden järjestää Satakunnan Lennosto. Perjantaina 25.5 Hallissa Ilmavoimien Big Band viihdyttää yleisöä lentonäytöksen lomassa. Tilaisuuden järjestää Ilmavoimien Teknillinen koulu. Sotilas-5-ottelun SM-kilpailut Upinniemi Sotilas-5-ottelun SM -kilpailut pidetään merivoimien johdolla ja Suomenlahden Meripuolustusalueen järjestämänä Upinniemessä. Kilpailussa on mukana ensimmäistä kertaa yli 35-vuotiaiden sarja. Samanaikaisesti Upinniemessä käydään myös merivoimien mestaruuskilpailuja eri lajeissa. Merivoimien meri-5-otteluun on kutsuttu myös pohjoismaisia osanottajia. Sotatieteiden päivät Helsinki, Santahamina Sotatieteiden päivät on yksi maan merkittävimmistä sotatieteellisistä seminaareista, joka tuo Santahaminaan kansainvälisiä huippuasiantuntijoita ja Suomen johtavia sotatieteiden tutkijoita. Sotilaskotiyhdistyksen pihakonsertti 24.5 Mikkeli, vanha kasarmialue klo Savon Sotilassoittokuntaa johtaa Jarkko Aaltonen ja solistina on Katja Suomalainen. Perinteiset alkulaukaukset Mikkelin kesään. >

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Helsinki, 14.1.2015 Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö 27.11.2014, asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias.

Derby Forum -kysely TAUSTAMUUTTUJAT. Ikäsi. 20-24 -vuotias. 25-29 -vuotias. 30-34 -vuotias. 35-39 -vuotias. 40-44 -vuotias. Derby Forum -kysely Onnittelut meille, sillä juuri Sinut on valittu kehittämään Lions toimintaa piirissämme. Etenemme kahdessa vaiheessa. Aluksi toivomme Sinun vastaavan tähän kyselyyn. Täyttämällä tämän

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Arvoisat juhlavieraat, hyvä yliopistoyhteisö,

Arvoisat juhlavieraat, hyvä yliopistoyhteisö, 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Tampereen teknillinen yliopisto keskiviikkona 9. syyskuuta 2015 Arvoisat juhlavieraat, hyvä yliopistoyhteisö, On suuri ilo ja kunnia puhua Tampereen teknillisen yliopiston

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot