Opiskelijakunta HELGAn poliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijakunta HELGAn poliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 Opiskelijakunta HELGAn poliittinen ohjelma

2 Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Periaatteet... 4 Maksuton koulutus... 4 Yhdenvertaisuus... 4 Vaikuttavuus... 4 Kestävä kehitys... 4 Opiskelijalähtöisyys... 4 Opiskelijan arki... 5 Asuminen... 5 Liikkuminen... 5 Toimeentulo... 5 Opiskeluilmapiiri... 5 Opiskelijaterveydenhuolto... 6 Työharjoittelu... 6 Liikunta... 6 Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat... 7 Elinikäinen oppiminen... 7 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)... 7 HAAGA-HELIAn kirjasto... 7 Kampusverkko... 7 Opetuksen laatu... 7 Oppimisperusteiset arviointikriteerit... 8 SORA -lainsäädäntö... 8 Tulevaisuuden opiskelusta... 8 Opintojen ohjaus... 8 Esteettömyys... 9 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI)... 9 Hyvinvointi... 9 Opiskelijaedunvalvonta... 9 Opiskeluympäristö... 9 Vapaasti valittavat opinnot... 9 Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt Opiskelijakunnan asema Opiskelijaedustus Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK Korkeakoulujärjestelmä Korkeakoulujärjestelmä Aloituspaikat Hakujärjestelmä ja hakukiintiöt Korkeakoulujen markkinointi Ylempi amk-tutkintonimike Koulutusvienti Kansainvälistyminen Ammattikorkeakoulujen lukumäärä Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto Korkeakouludemokratia Kunta Nuorison osallistaminen Metropoliyhteistyö... 14

3 Alkusanat Kädessäsi on HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn (jäljempänä HELGA) poliittinen ohjelma. Tähän ohjelmaan on koottu HELGAn mielipiteitä, näkemyksiä ja vaatimuksia HELGAn tärkeinä pitämistä asioista. Teoksen tarkoituksena on tukea opiskelijakunnan edunvalvontatyötä kokoamalla yhteen HELGAn tavoitteet ja vaatimukset helposti lähestyttävään ja jaettavaan muotoon. Ohjelman tarkoituksena ei ole olla kaikenkattava eikä loppuun asti perusteltu, vaan tarkoitus on ennemminkin selvittää ne ydinkohdat, joihin HELGAn on katsottu hyväksi muodostaa kanta. Poliittinen ohjelma jakautuu kuuteen eri osaan. Aluksi esitellään ne periaatteet, jotka ohjaavat koko HELGAn työskentelyä ja joiden henki kulkee läpi koko poliittisen ohjelman. Periaatteiden jälkeen käydään läpi opiskelijan elämään liittyviä aiheita, kuten asumista, terveydenhuoltoa ja työharjoittelua. Tästä siirrytään kohtaan Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat. Koska HELGAn tärkeimpiä tehtäviä on edistää HAAGA-HELIAn toiminnassa opiskelijoiden äänen kuulumista, keskittyy seuraava osio HAAGA- HELIAn toiminnan kehittämiseen. Kohdassa Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt HELGA ottaa kantaa laajemmin opiskelijajärjestöjen asemaan. Korkeakoulujärjestelmä käsittelee kysymyksiä, jotka koskevat yleisemmin ammattikorkeakouluja ja koko korkeakoulukenttää. Viimeiseen kohtaan kerättiin laajemmin kunnalliseen edunvalvontaan liittyvät kysymykset. Kunta on tärkeä toimija opiskelijan arjessa, sillä se vastaa esimerkiksi kunnallisesta terveydenhuollosta ja julkisesta liikenteestä. Kaikki kohdat liittyvät yhteen ja niitä on syytä tarkastella kokonaisuutena. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi aloituspaikkojen dramaattinen lisääminen tai vähentäminen vaikuttaa useaan muuhunkin asiaan. Näin ollen periaatteiden pohjalta voidaan yksittäisiä kysymyksiä tarkastella uudelleen tarpeen mukaan vastaamaan johdonmukaisen kokonaisuuden tarpeita. Poliittinen työryhmä kokoontui vuoden 2012 kevätlukukauden ajan ja se oli avoin kaikille HELGAn jäsenille. Työryhmän jäsenet ovat työstäneet tätä ohjelmaa opiskelijakunnan etu mielessään, kunnioittaen työssään puoluepoliittista sitoutumattomuutta, minkä katson mahdollistaneen monien erilaisten näkemysten muovaamisen yhteiseksi kannaksi. Välillä pitkiksikin venyneissä kokouksissa tämä ohjelma hioutui lopulliseen muotoonsa, joskus yksittäisistä lausemuodoistakin vääntäen. Kokouksissa päästiin kuitenkin aina yhteisymmärrykseen, mitä olen pitänyt hienona saavutuksena. Koen, että tämä on ollut erittäin antoisa projekti kaikille siihen osallistuneille. Lämmin kiitos kaikille työryhmän työskentelyyn osallistuneille! Toni Asikainen poliittisen ohjelman työryhmän puheenjohtaja

4 Periaatteet Maksuton koulutus Korkeasti koulutettu väestö on ensisijainen yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin mahdollistaja. Koulutus nähdään kaikkien oikeutena, eikä opiskelijalle myytävänä tuotteena. Maksuton koulutus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden korkeakoulututkinnon suorittamiseen sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Kirjastopalveluita tulee kehittää siten, että kaikki pakolliset opiskelumateriaalit ovat opiskelijoiden saatavilla maksutta. Sekä perus- että jatkokoulutuksen maksuttomuus tukee suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista kasvua. Käynnissä olevaa lukukausimaksukokeilua ei tule jatkaa nykyisen kokeiluvaiheen päätyttyä. Yhdenvertaisuus Kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina, ja jokaiselle kuuluu samat luovuttamattomat perusoikeudet. HELGA vastustaa kaikenlaista syrjintää joka perustuu ihonväriin, kotimaahan, sukupuoleen, poliittiseen vakaumukseen, seksuaalisuuteen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään. Esimerkiksi palkkauksessaan HELGA noudattaa tasavertaisuuden periaatetta; palkka määräytyy tehtävän vaatimustason, koulutuksen ja kokemuksen perusteella. HELGA on sitoutunut syrjimättömyyden periaatteeseen ja odottaa samaa kaikilta sidosryhmiltään. Erilaisuuden hyväksyminen on yhteisöllisyyden perusta. Vaikuttavuus HELGA toimii vaikuttavana osana niin korkeakouluyhteisöä kuin koko laajempaa yhteiskuntaakin. Vaikuttavuus tarkoittaa, että HELGAn tavoitteena on toimia luotettavana ja haluttuna yhteistyökumppanina sen sidosryhmien, kuten HAAGA-HELIAn ja eri opiskelijajärjestöjen silmissä. HELGA pyrkii ennalta vaikuttavaan toimintaan, joka vahvistaa opiskelijakunnan vaikuttamismahdollisuuksia kaikilla tasoilla. HELGAn toimijoille tarjotaan mahdollisimman kattavaa perehdytystä, koulutusta ja tukea, jotta vaikutusmahdollisuuksia voidaan ylläpitää ja kehittää tulevaisuudessakin. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on äärimmäisen tärkeää pitkäaikaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ympäristön saastuminen ja kasvihuoneilmiö ovat suurimpia koko nykyistä yhteiskuntaa uhkaavia ongelmia. HELGA kannattaa kierrättämistä, uusiokäyttöä ja päästöjen pienentämistä sekä omassa toiminnassaan, että HAAGA-HELIAn kaikessa toiminnassa. HELGA edistää kestävää kehitystä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Opiskelijalähtöisyys Opiskelijoiden tarpeiden huomioon ottaminen ja heidän osallistamisensa korkeakoulutuksen puitteiden kehittämiseen tuo korkeakoululle lukuisia etuja. Pääsemällä aidosti vaikuttamaan opiskeluympäristönsä kehittämiseen opiskelijat ovat motivoituneempia osallistumaan ja kehittämään sitä omien kokemustensa perusteella. Opiskelijalähtöisyyttä tulee toteuttaa muun muassa ottamalla opiskelijat mukaan heitä koskevien päätösten suunnittelu- ja tekovaiheessa, mikä tarkoittaa, että opiskelijoita on kuunneltava koulutuksen ja opiskeluympäristön kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä kaikissa koulun toimielimissä ja työryhmissä.

5 Opiskelijan arki Asuminen Asumisen kalleus on yksi suurimpia käytännön ongelmia, joita opiskelijat kohtaavat jokapäiväisessä elämässään. Hintataso on varsinkin pääkaupunkiseudulla karkaamassa opiskelijoiden ulottumattomiin. Soluasuminen ei ole ensisijainen asumismuoto pitkäaikaisen opiskelun ajaksi. HELGA suosittaa voimakkaasti uusien asuntojen rakentamista, etenkin yksiöiden ja kaksioiden, joista on varsinkin pääkaupunkiseudulla suuri pula. Samoin HELGA kannattaa jo olemassa olevien toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista opiskelija-asunnoiksi. Pääkaupunkiseudun kuntien tulisi kaavoittaa nykyistä enemmän, ja yhteiskunnan tehdä päättäväisesti toimia asuntopulan ratkaisemiseksi. Oppia voitaisiin ottaa esimerkiksi Porvoosta, jossa uuden kampuksen läheisyyteen on kaavoitettu ja rakennettu opiskelija-asuntoja. Myös asumisen laatuun on kiinnitettävä huomiota, mutta tällä hetkellä suurempana ongelmana on opiskelijoiden käyttöön kelpaavien asuntojen pula ja hintataso. Pääkaupunkiseudun opiskelija-asumisen tärkeä toimija on Helsingin seudun opiskelija asuntosäätiö HOAS. HELGA toimii aktiivisesti, jotta HOAS pystyy tarjoamaan opiskelijoille edullisia asuntoja hyvien kulkuyhteyksien päässä kampuksista. Liikkuminen Kaupungissa joukkoliikenne on toimivan liikenteen perusta. Kampusten täytyy sijaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, ja kunnan tehtävänä on pitää joukkoliikenne kilpailukykyisenä vaihtoehtona. HELGA vaatii vähintään nykyisen kaltaista opiskelija-alennusjärjestelmää joukkoliikenteessä. Nykyinen alennusjärjestelmä on helposti toteutettava ja tasa-arvoinen. Alennukset ovat pienituloisille opiskelijoille prosentuaalisesti suurin elinkustannusten helpotus. HELGA näkee suuremman alennuksen tarpeelliseksi opiskelijoiden seutulipuissa. Opiskelija-alennukset tulisi tuoda myös Porvoon ja Vierumäen liikenteeseen. Keinotekoisista kuntarajoista on luovuttava julkista liikennettä kehitettäessä. Myös kevyttä liikennettä täytyy kehittää edelleen. Pyörätiet ja muut kevyen liikenteen väylät ovat tarpeellisia ja vähentävät päästöjä sekä liikenneruuhkia. Pelkästään pyöräilyyn tarkoitetut väylät esimerkiksi raideliikenteen ja muiden pääväylien yhteyteen rohkaisisivat opiskelijoita hyötyliikuntaan. HAAGA-HELIAn tulisi tarjota opiskelijoille suojaisia polkupyöräpaikkoja. Toimeentulo Opintoraha tulee sitoa elinkustannusindeksiin ja sen on oltava sellaisella tasolla, että sillä ja opintolainalla tai vähäisellä työnteolla tulee toimeen. Opintotuen asumislisää tulee voida nostaa kesäkuukausiltakin, sillä opiskelijan tulee voida asua vakituisesti kesäkuukausina työ- tai elämäntilanteesta riippumatta. Opiskeleminen ei ole pelkästään yksilön, vaan myös yhteiskunnan etu. Sen vuoksi valtion tulee tarjota opiskelijalle sellaista taloudellista tukea, jolla on mahdollista tulla toimeen. Tällöin opiskelija voi keskittyä täysipainoisesti opiskeluun, valmistua aikataulussa ja mennä sen jälkeen koulutustaan vastaavaan työhön. Kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulla elinkustannusten korkea taso pakottaa monet opiskelijat tekemään töitä varsinaisten opintojensa ohella, joten HELGA näkee tarpeelliseksi opintotuen henkilökohtaisen vuositulorajan korottamisen. Opiskeluilmapiiri Opiskeluilmapiirillä on suuri vaikutus viihtyvyyteen, opiskelumotivaatioon, opintojen etenemiseen ja yleiseen hyvinvointiin. HELGA kannattaa sellasia toimia, joilla opiskeluilmapiiriä parannetaan. Tälläisiä toimia ovat esimerkiksi selkeä kurssiarviointi - kurssien työmäärän tulee vastata niistä saatavia opintopisteitä - ja hyvät fyysiset ja psyykkiset puitteet opiskelulle. HELGA pyrkii toiminnallaan lisäämään opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta esimerkiksi järjestämällä tapahtumia. Myös opiskelijoiden ja henkilökunnan toimivat suhteet parantavat opiskeluilmapiiriä.

6 Opiskelijaterveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuolto on järjestettävä sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. Opiskelijat ovat oma erityinen ryhmänsä, joka tarvitsee muiden ohella oman terveydenhuoltonsa. Opiskelijat ovat elämänsä taitekohdassa ja opiskelu on psyykkisesti raskasta. Opiskelijoiden tarve terveydenhuoltoon tyydytetään parhaiten YTHS-järjestelmällä (Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö), joka on ollut yliopistoopiskelijoiden käytössä menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan. HELGA ajaa amk-opiskelijoiden liittämistä YTHS- järjestelmään heidän terveydenhuoltonsa turvaamiseksi. Koska amk-opiskelijoiden siirtäminen uuteen järjestelmään on toki hidasta eikä onnistu ilman lisäresursseja, HELGA vaatii Helsingin kaupunkia suunnittelemaan mahdollisimman pian Helsingin amk-opiskelijoille keskitetyn terveydenhuoltokeskuksen. Keskus hoitaisi kaikkia Helsingin amk-opiskelijoita ja pystyisi vastaamaan heidän erikoistarpeisiinsa. YTHS- järjestelmään siirryttäessä keskus voitaisiin muuntaa YTHS-keskukseksi. Näin ratkaistaisiin nykyinen ongelma ja varauduttaisiin samalla tulevaisuuteen. Työharjoittelu Työharjoittelu on pakollinen osa ammattikorkeakoulututkintoa ja sen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan osaamista, antaa yhteyksiä työelämään ja tarjota konkreettista työkokemusta opintojen tueksi. Työharjoittelujakson merkitys myös opiskelijalle itselleen on suuri, sillä harjoittelun myötä moni opiskelija saa ensimmäisen kunnollisen kosketuksen oman alansa työtehtäviin. Työharjoittelupaikan tulee olla selkeästi omaa alaa koskettava ja työharjoitteluohjauksen on oltava opiskelijan käytettävissä. Työharjoittelun aikana on tarjottava riittävä perehdytys sekä riittävän haastavia, koulutusta vastaavia tehtäviä. Opiskelijan on perusteltua odottaa kohtuullista korvausta omaa työpanostaan vastaan ja työehtojen tulee olla samat kuin harjoittelupaikan tarjoajan vakituisilla työntekijöillä. HAAGA-HELIAn on tuettava näitä tavoitteita kieltäytymällä tekemästä työharjoitteluyhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka eivät kykene tarjoamaan riittävän haastavia työtehtäviä, tai jotka eivät maksa korvausta työharjoittelusta. HAAGA-HELIAn tulee tehdä työharjoittelun suorittamisesta omalta osaltaan helpommaksi karsimalla hyödyttömiä sääntöjä ja mahdollistamalla työharjoittelujakson hyödyntämisen esimerkiksi opinnäytetyön suorittamisessa. Liikunta Säännöllinen liikunta edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista sekä ehkäisee syrjäytymistä. Liikunnalla on myös henkistä jaksamista edistävä vaikutus. HELGA pyrkii edistämään HAAGA-HELIAn opiskelijoiden mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja monipuolisesti esimerkiksi järjestämällä liikuntatutorointia. Yksi mahdollisuus on, että HAAGA-HELIA tukisi HELGAn liikuntatoimintaa taloudellisesti, jotta opiskelijoille tarjoutuisi paremmat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja ottaa osaa liikunnallisiin tapahtumiin. Toisaalta korkeakoulun tulee tarjota riittävät puitteet liikunnan harrastamiseen omatoimisesti liikuntatiloissa. HELGA pyrkii tukemaan liikunnan harrastamista tarjoamalla lajikokeiluja, jäsenalennuksia liikuntavälineistä sekä tiedottamalla liikuntaan liittyvistä aiheista ja tapahtumista. HELGA pyrkii edistämään liikuntatoimintaa ja kehittämään liikuntapalveluita yhteistyössä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. Opiskelijoiden liikuntaliitto (OLL) on tärkeä toimija korkeakoululiikunnan saralla ja HELGA kannustaa liittoa tekemään aktiivisia avauksia liikunnan edistämiseksi.

7 Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat Elinikäinen oppiminen Eliniän pidentyessä työurakin tulee todennäköisesti pidentymään. Tekninen kehitys tulee yhä voimakkaammin muuttamaan työelämässä vaadittavia taitoja työuran aikana. Tämän takia elinikäinen oppiminen on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. HELGA kannattaa vahvaa perustutkintoa, mutta myös erilaisia jatko- ja täydennyskoulutuksia, jotta ihmiset pystyvät hyödyntämään uutta tietoa työssään ja kykenevät säilyttämään ammattitaitonsa. Elinikäiseen oppimiseen tulee kannustaa ja pyrkiä tulevaisuudessa kehittämään oppimista paremmin tukevia malleja. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Koska tulevaisuudessa on yhä tavallisempaa vaihtaa ammattia kesken työuran, tulee aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmää kehittää entisestään. AMK:ssa opiskellaan työelämää varten ja jos työelämässä tai edellisessä tutkinnossa on jo hankittu vastaavaa taitoa, on opiskelijan turha suorittaa kyseistä kurssia. Korkeakoulujen tulisi kehittää yhteinen säännöstö joka ratkaisee, mikä oikeuttaa AHOTsuorituksiin. Ilman tällaista säännöstöä riskinä on, että yksittäisiä tapauksia käsitellessä tehdään epäjohdonmukaisia päätöksiä. AHOT-käytänteitä tulee HAAGA-HELIAn sisällä kehittää siten, että käytänteiden soveltaminen ja arviointi ovat läpinäkyvämpiä ja johdonmukaisempia. Tämä onnistuu esimerkiksi luomalla yhtenäisiä käytänteitä ennakkotapausten perusteella koulun sisällä. Myös HAAGA-HELIAn ulkopuolella suoritetut opinnot on syytä huomioida nykyistä paremmin AHOT-toiminnassa, jotta opiskelijoiden ei tarvitse tuhlata sekä omia että koulun resursseja samojen asioiden uudelleenopiskeluun. Opiskelijakunta HELGA ilmaisee huolensa siitä, että opettajille ei anneta erillisiä aikaresursseja AHOT-käytänteiden toteuttamiseen, mikä hidastaa koko AHOT-toiminnan hyödyntämistä ja kehittämistä. HAAGA-HELIAn kirjasto HELGA arvostaa HAAGA-HELIAn kirjastoa, sen palveluita ja työntekijöitä. HELGA toivoo että kirjastoa kehitetään, jotta se voisi entistä paremmin palvella opiskelijoiden tarpeita. Kirjastopalveluista ei saa leikata, sillä ne auttavat opiskelijoita monella tavalla kohtuullisen pienellä panoksella. Erityisesti E-kirjojen valikoimaa tulee laajentaa. Kirjastossa tulisi asiavirheiden välttämiseksi olla saatavilla mahdollisimman ajantasaisia kurssikirjoja. Kampusverkko HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun toimipisteiden on oltava kooltaan ja kalustuksen puolesta tarkoituksenmukaisia. Tämä tarkoittaa, että jokaisesta toimipisteessä tulee olla tarjolla riittävät ja yhdenvertaiset puitteet opiskelijoille, henkilökunnalle ja koulutusohjelmien toteutukselle yleensä. Toimipisteissä toimivat koulutusohjelmat on järjestettävä siten, että siellä aloittavat opiskelijat saavat mahdollisuuksien mukaan opiskella samassa toimipisteessä tutkintonsa suorittamisen loppuun asti. Lisäksi tulisi pyrkiä siihen, että esimerkiksi toimipisteiden fyysinen etäisyys ei haittaa eri koulutusohjelmien välisiä yhteiskursseja ja -projekteja. HELGA näkee, että taloudellisesti haastavina aikoina ensisijainen säästökohde tulisi olla toimitiloissa, ennemmin kuin opetuksen laadussa. Keskittämällä koulutusta, ja tinkimättä liikaa eri koulutusohjelmien välisestä yhteistyöstä, luodaan paremmat puitteet sekä yhteishengen kasvattamiselle että opiskelujen sujuvuudelle. Opetuksen laatu Korkeakoulujen odotetaan tarjoavan jatkuvasti laadukkaampaa ja monipuolisempaa koulutusta entistä pienemmillä resursseilla. HELGA vaatii HAAGA-HELIAa tarjoamaan opiskelijoilleen mahdollisimman korkeatasoista opetusta. Opettajien tulee pitää yllä ammatillista osaamistaan, jotta opetus olisi ajantasaista. Opinnoissa ei saa olla tarpeettomia päällekkäisyyksiä. Opetussisältöjen ja arviointikriteereiden tulee olla

8 samalla kurssilla samat kurssitoteutuksesta riippumatta. Opetuksen laatu vaikuttaa vahvasti opintojen etenemiseen, opetuksen sisäistämiseen ja yleiseen opiskelumotivaatioon. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koulutuksen pohjana on työelämälähtöisyys, joka edellyttää yrityselämän tarpeiden huomioinnin lisäksi opiskelijoiden motivointia tulevaisuuden työelämää varten. HELGA vaatii, että opettajien tulee suorittaa säännöllisesti työelämäjaksoja, joilla varmistetaan opetushenkilökunnan työelämätaitojen säilyminen ja kehittäminen. Kehittämällä opetusta opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta oppimisesta tehdään opiskelijalle mielekkäämpää, mikä johtaa parempaan oppimiseen. Lisäksi on aktiivisesti etsittävä keinoja vuorovaikutteisemman opetuksen kehittämiseksi koulun opetuksesta vastaavan henkilökunnan kanssa. Oppimisperusteiset arviointikriteerit Ammattikorkeakoulu on pohjimmiltaan koulu, ja siellä on tarkoitus oppia asioita. Tämän takia HELGAn mielestä on tärkeää että opiskelussa arvostellaan vain opittuja asioita. Jos opiskelija on oppinut kaikki kurssisuunnitelmassa opetettaviksi määritellyt asiat, ansaitsee hän parhaan mahdollisen arvosanan. Arvosana ei siis saa lähtökohtaisesti muodostua esimerkiksi paikallaolon perusteella ilman erittäin hyvää perustetta. Opittujen asioiden tulee olla tärkein arviointikriteeri opiskelijan opintoja arvioidessa. SORA -lainsäädäntö SORA -lainsäädännöllä tarkoitetaan voimaan tullutta lainsäädännön muutosta, joka koskee ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa opiskelijoihin. Lain tultua voimaan oppilaitokset voivat tietyin edellytyksin esimerkiksi erottaa opiskelijan väliaikaisesti tai peruuttaa opiskeluoikeuden pysyvästi. Lain pääasiallisena tarkoituksena on suojella oppimisympäristöä, ja varmistaa etteivät epäsopivat henkilöt pääse sellaisiin ammatteihin, joissa ollaan tekemisissä esimerkiksi lasten, vanhusten tai vaarallisten asioiden parissa. HELGA kannattaa SORA -lainsäädännön tavoitteita. Huomioitavaa on, ettei HAAGA-HELIAssa ole näiden erityisalojen opetusta. Kuitenkin HELGA haluaa että HAAGA-HELIA tekisi mahdollisimman nopeasti oman ohjeet SORAn soveltamisesta HAAGA-HELIAssa. Näin kaikille olisi selvää miten toimitaan mahdollisen ongelman sattuessa. Koulun täytyy myös toimia tarkasti siten, ettei opiskelijoiden oikeusturva vaarannu. HELGA tulee seuraamaan aktiivisesti SORAn vaikutusta HAAGA-HELIAssa. Tulevaisuuden opiskelusta Jatkuva teknologinen kehitys muokkaa jokaista elämänalaamme, myös opiskelua. HELGA on tyytyväinen, että HAAGA-HELIA jo nyt käyttää edistynyttä teknologiaa päivittäisessä opetuksessaan. On toivottavaa että korkeakoulu myös jatkaa kehityksen seuraamista, ja päivittää laitteistoja ja ohjelmistoja, jos niistä on apua opetuksessa tai opiskelussa. Erilaiset ihmiset oppivat erilaisin menetelmin. HELGA vaatii, että HAAGA-HELIA kehittää edelleen erilaisia opetustapoja. Esimerkiksi tulevaisuudessa tiettyjen kurssien sisältö voitaisiin videoida, ja opiskelija voisi valmistautua kokeeseen katsomalla näitä nauhoituksia. Samoin joitain kursseja, joiden sisältö ei ole erityisen työelämälähtöinen, voitaisiin järjestää kirjatentteinä. Kun jotkut opiskelijat oppivat asioita paremmin kirjasta lukemalla, on tuhlausta pakottaa heitä istumaan tunneilla tai tekemään tehtäviä joista he eivät opi mitään uutta. Näin koulun resursseja säästyisi, ja niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi tukiopetukseen tai toiminnan kehittämiseen. Opiskelijakunta HELGA toivoo, että HAAGA-HELIA laajentaa yhteistyötä työelämän kanssa erilaisten projektien ja hankkeiden kautta. Työelämälähtöinen opiskelu tukee opintojen soveltuvuutta sekä vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus on keskeisessä asemassa opiskelijoiden opintojen jouduttamisessa ja HELGA näkee riittävän panostuksen tälle toiminnalle olennaisena toimenpiteenä tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi. Opinto-ohjaajille on taattava riittävät aikaresurssit, jotta opiskelijat saavat tarvittavaa apua ja ohjausta

9 opintojensa järjestämisessä. HELGA kannustaa HAAGA-HELIAa etsimään tapoja laajentaa ohjausaikoja ja tarjota sähköisiä ohjauspalveluja. Opinto-ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä ja ohjauksen vaikutus korostuu opintojen taitekohdissa, kuten työharjoittelun alku- ja loppuvaiheessa. Esteettömyys HELGA haluaa, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisimman hyvä olla HAAGA-HELIAssa. Liikuntarajoitteiset ovat oma erityisryhmänsä, joiden määrä ei ole suuri, mutta joille esteet voivat ratkaisevasti haitata opiskelua. Tasa-arvo asiana HELGA vaatii, että HAAGA-HELIA pitää esteettömyysnäkökohdat mielessään aina kampuksia remontoidessaan, rakentaessaan tai tiloja muokatessaan. Samoin muiden erityisryhmien opiskelua pitää pyrkiä helpottamaan, jos he erityistä apua tarvitsevat. Tarvittaessa kurssisisältöä pitää muokata, jos sen suorittaminen normaalisti olisi opiskelijalle kohtuuttoman vaikeaa perusteltujen syiden takia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. TKItoiminnalla pyritään edistämään tutkimustoimintaa korkeakoulun sisällä ja tarjoamaan alueellisia tarpeita palvelevaa kehitystyötä. Näiden lisäksi toimintaan osallistuvat opiskelijat saavat arvokasta kokemusta TKItoimintaan osallistumisesta. HELGA vaatii HAAGA-HELIAa tiedottamaan käynnissä olevista TKI-hankkeista ja tarjoamaan toiminnasta kiinnostuneille mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin tavalla, joka tukee opiskelijan osoittamaa mielenkiintoa ja opintoja. Hyvinvointi Opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeä osa menestyksekästä opiskelua. Opiskelijoiden hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointi on fyysistä ja henkistä. Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttaa moni asia, ja HELGA pyrkii kaikin keinoin lisäämään hyvinvointia ja vähentämään pahoinvointia. Yksi tapa on yhteisöllisyyden tukeminen erilaisia tapahtumia järjestämällä. Toinen tapa on tukea opiskelijoiden itse järjestämää toimintaa, esimerkiksi kerhoja. Myös hyvät suhteet opiskelijoiden ja opettajien välillä, sekä menestyksekäs opinto-ohjaus, lisäävät hyvinvointia. Opiskelijaedunvalvonta HELGA toimii HAAGA-HELIAn sisällä kaikkien koulun opiskelijoiden etua ajaen. Tehokas edunvalvonta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, viihtyvyyttä, opiskelua ja sitä kautta myös valmistumista. On opiskelijoiden edun mukaista, että HELGA pyrkii tuomaan edunvalvontaa lähemmäksi kaikkia HAAGA-HELIAn opiskelijoita esimerkiksi julkaisemalla tiedotteita ja järjestämällä koulutusta kaikille siitä kiinnostuneille. Kiinnostusta opiskelijoiden edunvalvontaa kohtaan edistetään kaikilla opiskelijatoiminnan alueilla, kuten tutor- ja tapahtumatoiminnassa. HELGAn roolia HAAGA-HELIAn sisäisessä ja ulkoisessa edunvalvonnassa tulee vahvistaa. Opiskeluympäristö Opiskelu tapahtuu suureksi osaksi kampuksilla. Sen vuoksi kampusten tilojen on oltava opiskelua edistäviä. Kampuksilla täytyy olla tarvittavat opiskeluvälineet, nykyaikana etenkin tietokoneita on tärkeää olla riittävästi. Opetuksessa käytettävien välineiden täytyy olla ajantasaisia. Myös fyysinen ympäristö on tärkeä. Viihtyisyyttä lisäävät opiskelijoiden omat tilat, joissa he voivat välillä hengähtää rennossa ilmapiirissä. Erityisen tärkeää on, että opiskelijajärjestöillä ja opiskelijatoiminnalla yleisesti on käytössään tarpeeksi tilaa. Opiskelijatoiminta luo kouluun yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä. Viherkasvit rauhoittavat ympäristöä ja parantavat ilmanlaatua, siksi niitä tulisi sijoittaa opiskeluympäristöön. HELGA toivoo myös, että opiskelijoille annettaisiin suurempi vapaus vaikuttaa opiskeluympäristöönsä esimerkiksi taiteen keinoin. Vapaasti valittavat opinnot Korkeakouluopiskelijoiden vapaus opintojensa harjoittamisessa on vuosisatojen mittainen perinne. HELGA kannattaa tätä perinnettä ja vaatii, että vähintään 10 prosenttia HAAGA-HELIAssa suoritettavan tutkinnon opintopistemäärästä on täysin vapaasti valittavia opintoja. Tämän vuoksi HELGA vaatii, että vähintään 10

10 prosenttia HAAGA-HELIAssa suoritettavan tutkinnon opintopistemäärästä on täysin vapaasti valittavia opintoja. Tämä mahdollistaa käytännössä sen, että opiskelija voi ottaa jonkinlaisen määrän sellaisia tutkintoon sisällytettäviä opintoja, jotka tukevat parhaiten hänen tulevaisuuttaan. Esimerkiksi kansainvälisiin tehtäviin pyrkivä voi ottaa useita kieliä, tai myöhemmin elämässä erityisalan opettajaksi aikova voi valita yliopistosta pedagogisia opintoja.

11 Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt Opiskelijakunnan asema Ammattikorkeakoululaki 42 a määrittelee opiskelijakunnan aseman ammattikorkeakoulun sisällä. HELGAn mielestä lakiin kirjatut tehtävät ja edellytykset on turvattava jatkossakin. On johdonmukaista, että opiskelijakunnan asemaa suhteessa ylioppilaskuntaan yhdenmukaistetaan. Tämän toteutumiseksi HELGA vaatii, että opiskelijakunnillekin tulee niin sanottu automaatiojäsenyys, minkä myötä myös vastuu opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä voidaan siirtää opiskelijakunnille. Automaatiojäsenyydellä turvataan opiskelijakunnan tehokkuus opiskelijoiden edunvalvojana. Samoin sillä turvataan opiskelijakunnan taloudellinen riippumattomuus korkeakoulusta. Opiskelijatoiminnan kestävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta on tärkeää, että toiminnan rahoituksessa mahdollistetaan myös jäsenmaksujen lisäksi muita rahoituksen malleja. Lisäksi opiskelijakunnalle tulisi taata tiedonsaanti korkeakoulua ja opiskelijoita koskettavista asioista kaikilla tasoilla. Opiskelijaedustus Lakisääteisestä asemasta huolimatta opiskelijaedustus vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja oma-aloitteisuutta koulun sisällä. HELGAn tavoitteena on tuoda opiskelijat mukaan HAAGA-HELIAn kehittämiseen korkeakouluna. Lisäksi opiskelijakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikissa opiskelijoiden opintoihin, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavissa työ- ja toimintaryhmissä on opiskelijaedustus. Tähän sisältyy myös HAAGA-HELIAn johtoryhmä, jossa opiskelijakunnan tulisi olla edustettuna. Opiskelijaedustajien tulee luottamustehtävässään toimia edunvalvonnan tavoitteiden mukaisesti sekä pyrkiä toiminnallaan tukemaan ja kehittämään opiskelijakunnan edunvalvontatyötä. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK HELGA on tyytyväinen SAMOKin ja SYLin tiiviistä yhteistyöstä. Koska sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoilla on monia samoja haasteita, on luontevaa ja molemmin puolin hyödyllistä, että yhdistykset tekevät yhteistyötä. HELGA suhtautuu periaatteessa myönteisesti SYLin ja SAMOKin mahdolliseen yhdistymiseen. Yhdistymisellä saataisiin korkeakouluopiskelijoiden ääni paremmin kuuluviin ja yhtenäisempi linja opiskelijavaikuttamiseen. Yhdistymisessä voitaisiin karsia päällekkäisyyksiä ja käyttää enemmän aikaa ja vaivaa esimerkiksi edunvalvontaan. Kuitenkaan ei saa käydä siten, että AMK-opiskelijat jäisivät yliopistoopiskelijoiden jalkoihin, vaan mahdollisessa yhteenliittymisessä tulee pitää erityistä huolta siitä, että yhdistys ajaisi yhtälailla myös AMK-opiskelijoiden etua. Korkeakoulujärjestelmä Korkeakoulujärjestelmä Suomalainen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin. Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Tämä malli tulee säilyttää myös tulevaisuudessa, joskin uusia yhteistyömalleja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välille on syytä kehittää. Sisäistä hakujärjestelmää ja kurssisisältöjä eri korkeakoulujen välillä tulisi kehittää, jotta opiskelijalla on mahdollisuus vaihtaa koulutusohjelmaa mahdollisimman jouhevasti. HELGA näkee, että duaalimallin mukaisesti korkeakoulujen on oltava erilaisia, mutta samanarvoisia. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että nykyistä joustavammin olisi mahdollista hakea ristiin koulutusjärjestelmien välillä. Esimerkiksi kandidaatin tutkinnolla tulisi voida hakea ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla vastaavasti tohtorintutkinnon suorittamissoikeutta.

12 Aloituspaikat Aloituspaikat perustuvat pitkällä aikavälillä tehtävään huolelliseen ennakointiin, jossa huomioidaan alueen korkeakoulujen koulutusvastuut ja profiilit sekä työelämätarpeet. Hakijoilla tulee olla oikeus saada korkeakouluista totuudenmukaista tietoa. Yhteishaussa tulee olla riittävästi ja monipuolisesti aloituspaikkoja. Hakujärjestelmä ja hakukiintiöt Korkeakoulujen hakujärjestelmän uudistaminen vaikuttaa myös monella tavalla korkeakoulujen sisäiseen toimintaan. HELGA näkee HAAGA-HELIAn koulutustarjonnan vahvuutena hyvin profiloidut koulutusohjelmat, joista erityisesti tradenomitutkintoon tähtäävät koulutusohjelmat tulee vastaisuudessakin pitää erillään. Hakujärjestelmän maltillinen uudistaminen nähdään kuitenkin periaatteessa positiivisena ja HELGA näkee koulutusalakohtaisen haun tapauskohtaisesti opintopolkua selkeyttävänä sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksia lisäävänä. Koulutusalakohtaiseen hakuun siirtyminen on kuitenkin tehtävä opiskelijoiden etua kunnioittaen ja korkeakoulukohtaista profilointia ajatellen. HELGA vastustaa niin sanottua uusien opiskelijoiden kiintiöiden käyttöönottoa, sillä riittävän tehokkaiden kiintiöiden käyttöönotto vastaavasti lisäisi koulutusta vaihtavan tai täydentävän opiskelijan riskiä jäädä vaille korkeakoulutusta, vaikka opiskelumotivaatiota löytyisikin. Kiintiöiden sijaan olisi syytä pyrkiä kohdentamaan korkeakoulutuksen resursseja tavalla, joka vastaisi paremmin hakijakunnan kysyntää. Korkeakoulujen yhteishakua on viime vuosina kehitetty yhtenäisempään ja informatiivisempaan suuntaan. Tätä kehitystä on jatkettava ja HELGAn visiona on yksi sähköinen hakujärjestelmä kaikille korkeakouluille, josta löytyisi myös tarkempaa tietoa esimerkiksi koulutusohjelmien sisällöistä ja työllistymisprosenteista. Sähköisen haun tulisi myös erikseen huomauttaa, jos hakukohteiden pääsykokeet menevät ajallisesti päällekkäin. Korkeakoulujen markkinointi Aloituspaikkojen vähentyminen, rahoituksen tulospainotteisuuden korostuminen ja korkeakoulukohtaisen profiloitumisen hidas tahti ovat lisänneet korkeakoulujen välistä kilpailua hakijoista. Kilpailu on synnyttänyt valitettavana sivuilmiönä imagomainonnan ja mielikuvamarkkinoinnin kasvun korkeakoulukentällä. Opiskelijakunta HELGA vastustaa kategorisesti tällaista mielikuvamarkkinointia. On korkeakoulujen omakin etu tarjota mahdollisimman totuudenmukaista ja selkeää tietoa tarjoamastaan koulutuksesta, sillä siten hakijat voivat kohdentaa kiinnostuksensa oman osaamisensa ja mielenkiintonsa mukaisiin korkeakouluihin. Korkeakoulujen paras markkinointivaltti onkin tyytyväinen ja motivoitunut opiskelija. Positiivinen kuva koulusta leviää valmistuneiden opiskelijoiden kautta työnantajille, mikä edelleen edistää valmistuneiden työllistymistä. Opiskelijakunta HELGA pitää HAAGA-HELIAn markkinointia pääosin onnistuneena ja sitoutuu toimimaan aktiivisesti HAAGA-HELIAn kanssa koulutuksen markkinoinnin kehittämiseksi edellä esitetyn näkemyksen pohjalta. Ylempi amk-tutkintonimike Opiskelijakunta HELGAn mielestä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimike tulee olla maisteri (AMK). Tällä korostetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon merkitystä ja markkinoidaan tutkintoa opiskelijoille lisäarvoa tuovana sekä työantajille tutkinnon suorittaneen osaamista korostavana tutkintona. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tulee antaa yliopiston maisteritutkintoon verrattuna yhtäläiset mahdollisuudet jatkaa edelleen tohtoriopintoihin. Koulutusvienti Suomalainen koulutus on laadultaan korkealuokkaista ja sen tiedostaminen vientiartikkelina mahdollistaa koulutuksen vuorovaikutteisen kehittämisen kohdemaan toiminnan kautta. HAAGA-HELIA Global Education Services Ltd tarjoaa koulutuspalveluja ulkomaille, missä HELGA toivoo HAAGA-HELIAn hyödyntävän kulttuurivaihdosta saatuja kokemuksia oman kansainvälisen opiskelijatoiminnan integraatioon. Lisäksi opiskelijakunta kannustaa Global Education Services Ltd:tä hyödyntämään HAAGA-HELIAn opiskelijoiden laajaa osaamista erilaisten projektien, harjoitteluiden sekä työllistämisen muodossa.

13 Kansainvälistyminen Vahva kansainvälinen toiminta on keskeinen osa niin korkeakoulutusta kuin opiskelijakuntatoimintaakin. HELGA haluaa integroida kv-toiminnan osaksi muuta toimintaa niin HAAGA-HELIAssa kuin opiskelijakunnan sisälläkin. Tämän periaatteen soveltaminen edesauttaa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarjotun osaamisen hyödyntämistä ja säilyttämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. HELGA rohkaisee opiskelijoita hyödyntämään aktiivisesti heille tarjottuja erilaisia vaihto-ohjelmia. HELGA kannustaa opiskelijoita kehittämään omaa kielitaitoaan ja HAAGA-HELIAa tarjoamaan puitteet kielelliselle kehittymiselle. Kielitaito nostaa yksilön yleissivistystä sekä kulttuurillista ymmärrystä, jotka ovat ominaisuuksia, joita HAAGA-HELIA ja HELGA haluavat tarjota tulevaisuuden ammattilaisille ja asiantuntijoille. Vahva kielitaito on keskeinen osa suomenkielisten kansainvälistymistä. Lisäksi se edesauttaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sopeutumista ja työllistymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Opetuskielen tasoa on nostettava niin, että kieli ei vaikeuta opiskelijoiden opintoja. Kansainvälisiä tutkintoopiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita tulee tiedottaa ja rohkaista ottamaan aktiivisemmin osaa oman koulutuksensa kehittämiseen. Samoin HAAGA-HELIAan opiskelemaan pyrkiville kansainvälisille opiskelijoille tulee antaa enemmän tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja heidän arkeensa erityisesti vaikuttavista elinkustannuksista ja kulttuurillisista erityispiirteistä. HELGA kannustaa HAAGA-HELIAn henkilöstöä ottamaan osaa vaihto-ohjelmiin, sillä HELGA katsoo sen edistävän opettajien osaamista, millä vuorostaan on suora vaikutus opiskelijoiden osaamiseen. Ammattikorkeakoulujen lukumäärä HELGA katsoo että ammattikorkeakouluverkkoa pitäisi harventaa ja yhdenmukaistaa nykyisestä. Osa nykyisistä ammattikorkeakouluista on yksinkertaisesti liian pieniä kyetäkseen tarjoamaan opiskelijoilleen korkealaatuista opetusta ja hyviä tukipalveluja. Parhaaseen lopputulokseen päästäisiin jos ammattikorkeakoulut selvittäisivät itse aktiivisesti mahdollisia yhdistämisiä. Näin taattaisiin parhaiten opiskelijoiden asema ja häiriötön sulautuminen. Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto HELGA kannattaa ammattikorkeakouluhallinnon ja -rahoituksen uudistamista tavalla, joka takaa mahdollisimman laajan toiminnallisen itsenäisyyden ammattikorkeakouluille. Hallinnon uudistamisen yhteydessä on syytä huolehtia myös kattavan opiskelijaedustuksen toteutumisesta ja mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen kaikkiin kyseisen ammattikorkeakoulun hallintaan vaikuttaviin toimielimiin ja työryhmiin. Rahoitusperusteiden tulee olla tulospainotteisia ja painottua laadullisiin mittareihin, joita seurataan ja kehitetään edelleen koulutuksen kysyntä huomioiden. Korkeakouludemokratia HELGA kannattaa vahvasti korkeakouludemokratian lisäämistä. Opiskelijoilla pitää olla osansa korkeakoulun kaikissa asioissa. Tämä lisää opiskelijoiden sitoutumista, ja pitkällä aikavälillä parantaa koulun toimintaa. Jo olemassa olevien rakenteiden lisäksi HELGA vaatii opiskelijoille tasavertaista paikkaa HAAGA-HELIAn johtoryhmään. Tämä toimi lisäisi käytännössä selkeästi korkeakouludemokratiaa.

14 Kunta Kunnalla on suuri merkitys moniin asioihin opiskelijoiden arjessa. Kunta päättää esimerkiksi kaavoituksesta, eli minne opiskelija-asuntoja rakennetaan, ja liikenteestä, eli minne kevyen liikenteen väylät menevät ja kuinka toimivaa julkinen liikenne on. Myös terveydenhuollon järjestäminen niin yleisesti kuin opiskelijoidenkin osalta on yksi kunnan tehtävä. Nuorison osallistaminen Kunnissa, joissa on HAAGA-HELIAn toimipiste, nuoret tulisi ottaa mukaan päätöksentekoon. Vaihtoehtoisia keinoja nuorison osallistamiseen ovat nuorisofoorumi tai nuorisovaltuusto. Nuorten vaikuttamisen mahdollistamiseksi kunnan täytyy osoittaa budjetista oma kohtuullinen määrärahansa. Metropoliyhteistyö HELGA toivoisi, että pääkaupunkiseudun kunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, yhdistyisivät yhdeksi kunnaksi. Käytännössä näillä kunnilla on jo yhteinen talousalue, ja useat ihmiset jotka tekevät töitä tai opiskelevat Helsingissä, tulevat Helsingin keinotekoisen kuntarajan toiselta puolelta. Tällä uudella suurkunnalla olisi paljon paremmat mahdollisuudet koko alueen tasapainoiseen kehitykseen. Samoin sillä olisi parempi asema kilpailussa muita Pohjois-Euroopan metropoleja, kuten Tukholmaa ja Pietaria, vastaan. Uusi suurkunta pystyisi järkeistämään esimerkiksi kaavoitusta, rakentamista, terveydenhuoltoa ja julkista liikennettä paljon paremmin kuin neljä keskenään yksityiskohdista kinastelevaa eripuraista kuntaa.

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA

HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA Sivu 1 / 9 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA HUMAKOn poliittinen ohjelma on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.11.2016. HUMAKOn poliittinen ohjelma on voimassa

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11. AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.2011 Esityksen sisältö Kansainvälisiä kokemuksia AHOT-järjestelmän haasteita

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.10.2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle TIPTOP Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle 14.2.2013 Pakollinen dia ESR-rahoitteinen projekti (12/2011 7/2014), 2 M Tukee Raketti-projektin tavoitteita luomalla syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot