Opiskelijakunta HELGAn poliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Opiskelijakunta HELGAn poliittinen ohjelma

2 Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Periaatteet... 4 Maksuton koulutus... 4 Yhdenvertaisuus... 4 Vaikuttavuus... 4 Kestävä kehitys... 4 Opiskelijalähtöisyys... 4 Opiskelijan arki... 5 Asuminen... 5 Liikkuminen... 5 Toimeentulo... 5 Opiskeluilmapiiri... 5 Opiskelijaterveydenhuolto... 6 Työharjoittelu... 6 Liikunta... 6 Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat... 7 Elinikäinen oppiminen... 7 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)... 7 HAAGA-HELIAn kirjasto... 7 Kampusverkko... 7 Opetuksen laatu... 7 Oppimisperusteiset arviointikriteerit... 8 SORA -lainsäädäntö... 8 Tulevaisuuden opiskelusta... 8 Opintojen ohjaus... 8 Esteettömyys... 9 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI)... 9 Hyvinvointi... 9 Opiskelijaedunvalvonta... 9 Opiskeluympäristö... 9 Vapaasti valittavat opinnot... 9 Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt Opiskelijakunnan asema Opiskelijaedustus Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK Korkeakoulujärjestelmä Korkeakoulujärjestelmä Aloituspaikat Hakujärjestelmä ja hakukiintiöt Korkeakoulujen markkinointi Ylempi amk-tutkintonimike Koulutusvienti Kansainvälistyminen Ammattikorkeakoulujen lukumäärä Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto Korkeakouludemokratia Kunta Nuorison osallistaminen Metropoliyhteistyö... 14

3 Alkusanat Kädessäsi on HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn (jäljempänä HELGA) poliittinen ohjelma. Tähän ohjelmaan on koottu HELGAn mielipiteitä, näkemyksiä ja vaatimuksia HELGAn tärkeinä pitämistä asioista. Teoksen tarkoituksena on tukea opiskelijakunnan edunvalvontatyötä kokoamalla yhteen HELGAn tavoitteet ja vaatimukset helposti lähestyttävään ja jaettavaan muotoon. Ohjelman tarkoituksena ei ole olla kaikenkattava eikä loppuun asti perusteltu, vaan tarkoitus on ennemminkin selvittää ne ydinkohdat, joihin HELGAn on katsottu hyväksi muodostaa kanta. Poliittinen ohjelma jakautuu kuuteen eri osaan. Aluksi esitellään ne periaatteet, jotka ohjaavat koko HELGAn työskentelyä ja joiden henki kulkee läpi koko poliittisen ohjelman. Periaatteiden jälkeen käydään läpi opiskelijan elämään liittyviä aiheita, kuten asumista, terveydenhuoltoa ja työharjoittelua. Tästä siirrytään kohtaan Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat. Koska HELGAn tärkeimpiä tehtäviä on edistää HAAGA-HELIAn toiminnassa opiskelijoiden äänen kuulumista, keskittyy seuraava osio HAAGA- HELIAn toiminnan kehittämiseen. Kohdassa Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt HELGA ottaa kantaa laajemmin opiskelijajärjestöjen asemaan. Korkeakoulujärjestelmä käsittelee kysymyksiä, jotka koskevat yleisemmin ammattikorkeakouluja ja koko korkeakoulukenttää. Viimeiseen kohtaan kerättiin laajemmin kunnalliseen edunvalvontaan liittyvät kysymykset. Kunta on tärkeä toimija opiskelijan arjessa, sillä se vastaa esimerkiksi kunnallisesta terveydenhuollosta ja julkisesta liikenteestä. Kaikki kohdat liittyvät yhteen ja niitä on syytä tarkastella kokonaisuutena. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi aloituspaikkojen dramaattinen lisääminen tai vähentäminen vaikuttaa useaan muuhunkin asiaan. Näin ollen periaatteiden pohjalta voidaan yksittäisiä kysymyksiä tarkastella uudelleen tarpeen mukaan vastaamaan johdonmukaisen kokonaisuuden tarpeita. Poliittinen työryhmä kokoontui vuoden 2012 kevätlukukauden ajan ja se oli avoin kaikille HELGAn jäsenille. Työryhmän jäsenet ovat työstäneet tätä ohjelmaa opiskelijakunnan etu mielessään, kunnioittaen työssään puoluepoliittista sitoutumattomuutta, minkä katson mahdollistaneen monien erilaisten näkemysten muovaamisen yhteiseksi kannaksi. Välillä pitkiksikin venyneissä kokouksissa tämä ohjelma hioutui lopulliseen muotoonsa, joskus yksittäisistä lausemuodoistakin vääntäen. Kokouksissa päästiin kuitenkin aina yhteisymmärrykseen, mitä olen pitänyt hienona saavutuksena. Koen, että tämä on ollut erittäin antoisa projekti kaikille siihen osallistuneille. Lämmin kiitos kaikille työryhmän työskentelyyn osallistuneille! Toni Asikainen poliittisen ohjelman työryhmän puheenjohtaja

4 Periaatteet Maksuton koulutus Korkeasti koulutettu väestö on ensisijainen yhteiskunnallisen ja taloudellisen hyvinvoinnin mahdollistaja. Koulutus nähdään kaikkien oikeutena, eikä opiskelijalle myytävänä tuotteena. Maksuton koulutus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden korkeakoulututkinnon suorittamiseen sosioekonomisesta taustasta tai kansalaisuudesta riippumatta. Kirjastopalveluita tulee kehittää siten, että kaikki pakolliset opiskelumateriaalit ovat opiskelijoiden saatavilla maksutta. Sekä perus- että jatkokoulutuksen maksuttomuus tukee suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja taloudellista kasvua. Käynnissä olevaa lukukausimaksukokeilua ei tule jatkaa nykyisen kokeiluvaiheen päätyttyä. Yhdenvertaisuus Kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina, ja jokaiselle kuuluu samat luovuttamattomat perusoikeudet. HELGA vastustaa kaikenlaista syrjintää joka perustuu ihonväriin, kotimaahan, sukupuoleen, poliittiseen vakaumukseen, seksuaalisuuteen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään. Esimerkiksi palkkauksessaan HELGA noudattaa tasavertaisuuden periaatetta; palkka määräytyy tehtävän vaatimustason, koulutuksen ja kokemuksen perusteella. HELGA on sitoutunut syrjimättömyyden periaatteeseen ja odottaa samaa kaikilta sidosryhmiltään. Erilaisuuden hyväksyminen on yhteisöllisyyden perusta. Vaikuttavuus HELGA toimii vaikuttavana osana niin korkeakouluyhteisöä kuin koko laajempaa yhteiskuntaakin. Vaikuttavuus tarkoittaa, että HELGAn tavoitteena on toimia luotettavana ja haluttuna yhteistyökumppanina sen sidosryhmien, kuten HAAGA-HELIAn ja eri opiskelijajärjestöjen silmissä. HELGA pyrkii ennalta vaikuttavaan toimintaan, joka vahvistaa opiskelijakunnan vaikuttamismahdollisuuksia kaikilla tasoilla. HELGAn toimijoille tarjotaan mahdollisimman kattavaa perehdytystä, koulutusta ja tukea, jotta vaikutusmahdollisuuksia voidaan ylläpitää ja kehittää tulevaisuudessakin. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on äärimmäisen tärkeää pitkäaikaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ympäristön saastuminen ja kasvihuoneilmiö ovat suurimpia koko nykyistä yhteiskuntaa uhkaavia ongelmia. HELGA kannattaa kierrättämistä, uusiokäyttöä ja päästöjen pienentämistä sekä omassa toiminnassaan, että HAAGA-HELIAn kaikessa toiminnassa. HELGA edistää kestävää kehitystä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Opiskelijalähtöisyys Opiskelijoiden tarpeiden huomioon ottaminen ja heidän osallistamisensa korkeakoulutuksen puitteiden kehittämiseen tuo korkeakoululle lukuisia etuja. Pääsemällä aidosti vaikuttamaan opiskeluympäristönsä kehittämiseen opiskelijat ovat motivoituneempia osallistumaan ja kehittämään sitä omien kokemustensa perusteella. Opiskelijalähtöisyyttä tulee toteuttaa muun muassa ottamalla opiskelijat mukaan heitä koskevien päätösten suunnittelu- ja tekovaiheessa, mikä tarkoittaa, että opiskelijoita on kuunneltava koulutuksen ja opiskeluympäristön kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä kaikissa koulun toimielimissä ja työryhmissä.

5 Opiskelijan arki Asuminen Asumisen kalleus on yksi suurimpia käytännön ongelmia, joita opiskelijat kohtaavat jokapäiväisessä elämässään. Hintataso on varsinkin pääkaupunkiseudulla karkaamassa opiskelijoiden ulottumattomiin. Soluasuminen ei ole ensisijainen asumismuoto pitkäaikaisen opiskelun ajaksi. HELGA suosittaa voimakkaasti uusien asuntojen rakentamista, etenkin yksiöiden ja kaksioiden, joista on varsinkin pääkaupunkiseudulla suuri pula. Samoin HELGA kannattaa jo olemassa olevien toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista opiskelija-asunnoiksi. Pääkaupunkiseudun kuntien tulisi kaavoittaa nykyistä enemmän, ja yhteiskunnan tehdä päättäväisesti toimia asuntopulan ratkaisemiseksi. Oppia voitaisiin ottaa esimerkiksi Porvoosta, jossa uuden kampuksen läheisyyteen on kaavoitettu ja rakennettu opiskelija-asuntoja. Myös asumisen laatuun on kiinnitettävä huomiota, mutta tällä hetkellä suurempana ongelmana on opiskelijoiden käyttöön kelpaavien asuntojen pula ja hintataso. Pääkaupunkiseudun opiskelija-asumisen tärkeä toimija on Helsingin seudun opiskelija asuntosäätiö HOAS. HELGA toimii aktiivisesti, jotta HOAS pystyy tarjoamaan opiskelijoille edullisia asuntoja hyvien kulkuyhteyksien päässä kampuksista. Liikkuminen Kaupungissa joukkoliikenne on toimivan liikenteen perusta. Kampusten täytyy sijaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, ja kunnan tehtävänä on pitää joukkoliikenne kilpailukykyisenä vaihtoehtona. HELGA vaatii vähintään nykyisen kaltaista opiskelija-alennusjärjestelmää joukkoliikenteessä. Nykyinen alennusjärjestelmä on helposti toteutettava ja tasa-arvoinen. Alennukset ovat pienituloisille opiskelijoille prosentuaalisesti suurin elinkustannusten helpotus. HELGA näkee suuremman alennuksen tarpeelliseksi opiskelijoiden seutulipuissa. Opiskelija-alennukset tulisi tuoda myös Porvoon ja Vierumäen liikenteeseen. Keinotekoisista kuntarajoista on luovuttava julkista liikennettä kehitettäessä. Myös kevyttä liikennettä täytyy kehittää edelleen. Pyörätiet ja muut kevyen liikenteen väylät ovat tarpeellisia ja vähentävät päästöjä sekä liikenneruuhkia. Pelkästään pyöräilyyn tarkoitetut väylät esimerkiksi raideliikenteen ja muiden pääväylien yhteyteen rohkaisisivat opiskelijoita hyötyliikuntaan. HAAGA-HELIAn tulisi tarjota opiskelijoille suojaisia polkupyöräpaikkoja. Toimeentulo Opintoraha tulee sitoa elinkustannusindeksiin ja sen on oltava sellaisella tasolla, että sillä ja opintolainalla tai vähäisellä työnteolla tulee toimeen. Opintotuen asumislisää tulee voida nostaa kesäkuukausiltakin, sillä opiskelijan tulee voida asua vakituisesti kesäkuukausina työ- tai elämäntilanteesta riippumatta. Opiskeleminen ei ole pelkästään yksilön, vaan myös yhteiskunnan etu. Sen vuoksi valtion tulee tarjota opiskelijalle sellaista taloudellista tukea, jolla on mahdollista tulla toimeen. Tällöin opiskelija voi keskittyä täysipainoisesti opiskeluun, valmistua aikataulussa ja mennä sen jälkeen koulutustaan vastaavaan työhön. Kuitenkin erityisesti pääkaupunkiseudulla elinkustannusten korkea taso pakottaa monet opiskelijat tekemään töitä varsinaisten opintojensa ohella, joten HELGA näkee tarpeelliseksi opintotuen henkilökohtaisen vuositulorajan korottamisen. Opiskeluilmapiiri Opiskeluilmapiirillä on suuri vaikutus viihtyvyyteen, opiskelumotivaatioon, opintojen etenemiseen ja yleiseen hyvinvointiin. HELGA kannattaa sellasia toimia, joilla opiskeluilmapiiriä parannetaan. Tälläisiä toimia ovat esimerkiksi selkeä kurssiarviointi - kurssien työmäärän tulee vastata niistä saatavia opintopisteitä - ja hyvät fyysiset ja psyykkiset puitteet opiskelulle. HELGA pyrkii toiminnallaan lisäämään opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta esimerkiksi järjestämällä tapahtumia. Myös opiskelijoiden ja henkilökunnan toimivat suhteet parantavat opiskeluilmapiiriä.

6 Opiskelijaterveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuolto on järjestettävä sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti. Opiskelijat ovat oma erityinen ryhmänsä, joka tarvitsee muiden ohella oman terveydenhuoltonsa. Opiskelijat ovat elämänsä taitekohdassa ja opiskelu on psyykkisesti raskasta. Opiskelijoiden tarve terveydenhuoltoon tyydytetään parhaiten YTHS-järjestelmällä (Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö), joka on ollut yliopistoopiskelijoiden käytössä menestyksekkäästi jo vuosikymmenten ajan. HELGA ajaa amk-opiskelijoiden liittämistä YTHS- järjestelmään heidän terveydenhuoltonsa turvaamiseksi. Koska amk-opiskelijoiden siirtäminen uuteen järjestelmään on toki hidasta eikä onnistu ilman lisäresursseja, HELGA vaatii Helsingin kaupunkia suunnittelemaan mahdollisimman pian Helsingin amk-opiskelijoille keskitetyn terveydenhuoltokeskuksen. Keskus hoitaisi kaikkia Helsingin amk-opiskelijoita ja pystyisi vastaamaan heidän erikoistarpeisiinsa. YTHS- järjestelmään siirryttäessä keskus voitaisiin muuntaa YTHS-keskukseksi. Näin ratkaistaisiin nykyinen ongelma ja varauduttaisiin samalla tulevaisuuteen. Työharjoittelu Työharjoittelu on pakollinen osa ammattikorkeakoulututkintoa ja sen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan osaamista, antaa yhteyksiä työelämään ja tarjota konkreettista työkokemusta opintojen tueksi. Työharjoittelujakson merkitys myös opiskelijalle itselleen on suuri, sillä harjoittelun myötä moni opiskelija saa ensimmäisen kunnollisen kosketuksen oman alansa työtehtäviin. Työharjoittelupaikan tulee olla selkeästi omaa alaa koskettava ja työharjoitteluohjauksen on oltava opiskelijan käytettävissä. Työharjoittelun aikana on tarjottava riittävä perehdytys sekä riittävän haastavia, koulutusta vastaavia tehtäviä. Opiskelijan on perusteltua odottaa kohtuullista korvausta omaa työpanostaan vastaan ja työehtojen tulee olla samat kuin harjoittelupaikan tarjoajan vakituisilla työntekijöillä. HAAGA-HELIAn on tuettava näitä tavoitteita kieltäytymällä tekemästä työharjoitteluyhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka eivät kykene tarjoamaan riittävän haastavia työtehtäviä, tai jotka eivät maksa korvausta työharjoittelusta. HAAGA-HELIAn tulee tehdä työharjoittelun suorittamisesta omalta osaltaan helpommaksi karsimalla hyödyttömiä sääntöjä ja mahdollistamalla työharjoittelujakson hyödyntämisen esimerkiksi opinnäytetyön suorittamisessa. Liikunta Säännöllinen liikunta edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista sekä ehkäisee syrjäytymistä. Liikunnalla on myös henkistä jaksamista edistävä vaikutus. HELGA pyrkii edistämään HAAGA-HELIAn opiskelijoiden mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja monipuolisesti esimerkiksi järjestämällä liikuntatutorointia. Yksi mahdollisuus on, että HAAGA-HELIA tukisi HELGAn liikuntatoimintaa taloudellisesti, jotta opiskelijoille tarjoutuisi paremmat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja ottaa osaa liikunnallisiin tapahtumiin. Toisaalta korkeakoulun tulee tarjota riittävät puitteet liikunnan harrastamiseen omatoimisesti liikuntatiloissa. HELGA pyrkii tukemaan liikunnan harrastamista tarjoamalla lajikokeiluja, jäsenalennuksia liikuntavälineistä sekä tiedottamalla liikuntaan liittyvistä aiheista ja tapahtumista. HELGA pyrkii edistämään liikuntatoimintaa ja kehittämään liikuntapalveluita yhteistyössä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa. Opiskelijoiden liikuntaliitto (OLL) on tärkeä toimija korkeakoululiikunnan saralla ja HELGA kannustaa liittoa tekemään aktiivisia avauksia liikunnan edistämiseksi.

7 Opiskeleminen, ammattikorkeakoulun sisäiset asiat Elinikäinen oppiminen Eliniän pidentyessä työurakin tulee todennäköisesti pidentymään. Tekninen kehitys tulee yhä voimakkaammin muuttamaan työelämässä vaadittavia taitoja työuran aikana. Tämän takia elinikäinen oppiminen on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. HELGA kannattaa vahvaa perustutkintoa, mutta myös erilaisia jatko- ja täydennyskoulutuksia, jotta ihmiset pystyvät hyödyntämään uutta tietoa työssään ja kykenevät säilyttämään ammattitaitonsa. Elinikäiseen oppimiseen tulee kannustaa ja pyrkiä tulevaisuudessa kehittämään oppimista paremmin tukevia malleja. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Koska tulevaisuudessa on yhä tavallisempaa vaihtaa ammattia kesken työuran, tulee aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmää kehittää entisestään. AMK:ssa opiskellaan työelämää varten ja jos työelämässä tai edellisessä tutkinnossa on jo hankittu vastaavaa taitoa, on opiskelijan turha suorittaa kyseistä kurssia. Korkeakoulujen tulisi kehittää yhteinen säännöstö joka ratkaisee, mikä oikeuttaa AHOTsuorituksiin. Ilman tällaista säännöstöä riskinä on, että yksittäisiä tapauksia käsitellessä tehdään epäjohdonmukaisia päätöksiä. AHOT-käytänteitä tulee HAAGA-HELIAn sisällä kehittää siten, että käytänteiden soveltaminen ja arviointi ovat läpinäkyvämpiä ja johdonmukaisempia. Tämä onnistuu esimerkiksi luomalla yhtenäisiä käytänteitä ennakkotapausten perusteella koulun sisällä. Myös HAAGA-HELIAn ulkopuolella suoritetut opinnot on syytä huomioida nykyistä paremmin AHOT-toiminnassa, jotta opiskelijoiden ei tarvitse tuhlata sekä omia että koulun resursseja samojen asioiden uudelleenopiskeluun. Opiskelijakunta HELGA ilmaisee huolensa siitä, että opettajille ei anneta erillisiä aikaresursseja AHOT-käytänteiden toteuttamiseen, mikä hidastaa koko AHOT-toiminnan hyödyntämistä ja kehittämistä. HAAGA-HELIAn kirjasto HELGA arvostaa HAAGA-HELIAn kirjastoa, sen palveluita ja työntekijöitä. HELGA toivoo että kirjastoa kehitetään, jotta se voisi entistä paremmin palvella opiskelijoiden tarpeita. Kirjastopalveluista ei saa leikata, sillä ne auttavat opiskelijoita monella tavalla kohtuullisen pienellä panoksella. Erityisesti E-kirjojen valikoimaa tulee laajentaa. Kirjastossa tulisi asiavirheiden välttämiseksi olla saatavilla mahdollisimman ajantasaisia kurssikirjoja. Kampusverkko HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun toimipisteiden on oltava kooltaan ja kalustuksen puolesta tarkoituksenmukaisia. Tämä tarkoittaa, että jokaisesta toimipisteessä tulee olla tarjolla riittävät ja yhdenvertaiset puitteet opiskelijoille, henkilökunnalle ja koulutusohjelmien toteutukselle yleensä. Toimipisteissä toimivat koulutusohjelmat on järjestettävä siten, että siellä aloittavat opiskelijat saavat mahdollisuuksien mukaan opiskella samassa toimipisteessä tutkintonsa suorittamisen loppuun asti. Lisäksi tulisi pyrkiä siihen, että esimerkiksi toimipisteiden fyysinen etäisyys ei haittaa eri koulutusohjelmien välisiä yhteiskursseja ja -projekteja. HELGA näkee, että taloudellisesti haastavina aikoina ensisijainen säästökohde tulisi olla toimitiloissa, ennemmin kuin opetuksen laadussa. Keskittämällä koulutusta, ja tinkimättä liikaa eri koulutusohjelmien välisestä yhteistyöstä, luodaan paremmat puitteet sekä yhteishengen kasvattamiselle että opiskelujen sujuvuudelle. Opetuksen laatu Korkeakoulujen odotetaan tarjoavan jatkuvasti laadukkaampaa ja monipuolisempaa koulutusta entistä pienemmillä resursseilla. HELGA vaatii HAAGA-HELIAa tarjoamaan opiskelijoilleen mahdollisimman korkeatasoista opetusta. Opettajien tulee pitää yllä ammatillista osaamistaan, jotta opetus olisi ajantasaista. Opinnoissa ei saa olla tarpeettomia päällekkäisyyksiä. Opetussisältöjen ja arviointikriteereiden tulee olla

8 samalla kurssilla samat kurssitoteutuksesta riippumatta. Opetuksen laatu vaikuttaa vahvasti opintojen etenemiseen, opetuksen sisäistämiseen ja yleiseen opiskelumotivaatioon. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koulutuksen pohjana on työelämälähtöisyys, joka edellyttää yrityselämän tarpeiden huomioinnin lisäksi opiskelijoiden motivointia tulevaisuuden työelämää varten. HELGA vaatii, että opettajien tulee suorittaa säännöllisesti työelämäjaksoja, joilla varmistetaan opetushenkilökunnan työelämätaitojen säilyminen ja kehittäminen. Kehittämällä opetusta opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta oppimisesta tehdään opiskelijalle mielekkäämpää, mikä johtaa parempaan oppimiseen. Lisäksi on aktiivisesti etsittävä keinoja vuorovaikutteisemman opetuksen kehittämiseksi koulun opetuksesta vastaavan henkilökunnan kanssa. Oppimisperusteiset arviointikriteerit Ammattikorkeakoulu on pohjimmiltaan koulu, ja siellä on tarkoitus oppia asioita. Tämän takia HELGAn mielestä on tärkeää että opiskelussa arvostellaan vain opittuja asioita. Jos opiskelija on oppinut kaikki kurssisuunnitelmassa opetettaviksi määritellyt asiat, ansaitsee hän parhaan mahdollisen arvosanan. Arvosana ei siis saa lähtökohtaisesti muodostua esimerkiksi paikallaolon perusteella ilman erittäin hyvää perustetta. Opittujen asioiden tulee olla tärkein arviointikriteeri opiskelijan opintoja arvioidessa. SORA -lainsäädäntö SORA -lainsäädännöllä tarkoitetaan voimaan tullutta lainsäädännön muutosta, joka koskee ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa opiskelijoihin. Lain tultua voimaan oppilaitokset voivat tietyin edellytyksin esimerkiksi erottaa opiskelijan väliaikaisesti tai peruuttaa opiskeluoikeuden pysyvästi. Lain pääasiallisena tarkoituksena on suojella oppimisympäristöä, ja varmistaa etteivät epäsopivat henkilöt pääse sellaisiin ammatteihin, joissa ollaan tekemisissä esimerkiksi lasten, vanhusten tai vaarallisten asioiden parissa. HELGA kannattaa SORA -lainsäädännön tavoitteita. Huomioitavaa on, ettei HAAGA-HELIAssa ole näiden erityisalojen opetusta. Kuitenkin HELGA haluaa että HAAGA-HELIA tekisi mahdollisimman nopeasti oman ohjeet SORAn soveltamisesta HAAGA-HELIAssa. Näin kaikille olisi selvää miten toimitaan mahdollisen ongelman sattuessa. Koulun täytyy myös toimia tarkasti siten, ettei opiskelijoiden oikeusturva vaarannu. HELGA tulee seuraamaan aktiivisesti SORAn vaikutusta HAAGA-HELIAssa. Tulevaisuuden opiskelusta Jatkuva teknologinen kehitys muokkaa jokaista elämänalaamme, myös opiskelua. HELGA on tyytyväinen, että HAAGA-HELIA jo nyt käyttää edistynyttä teknologiaa päivittäisessä opetuksessaan. On toivottavaa että korkeakoulu myös jatkaa kehityksen seuraamista, ja päivittää laitteistoja ja ohjelmistoja, jos niistä on apua opetuksessa tai opiskelussa. Erilaiset ihmiset oppivat erilaisin menetelmin. HELGA vaatii, että HAAGA-HELIA kehittää edelleen erilaisia opetustapoja. Esimerkiksi tulevaisuudessa tiettyjen kurssien sisältö voitaisiin videoida, ja opiskelija voisi valmistautua kokeeseen katsomalla näitä nauhoituksia. Samoin joitain kursseja, joiden sisältö ei ole erityisen työelämälähtöinen, voitaisiin järjestää kirjatentteinä. Kun jotkut opiskelijat oppivat asioita paremmin kirjasta lukemalla, on tuhlausta pakottaa heitä istumaan tunneilla tai tekemään tehtäviä joista he eivät opi mitään uutta. Näin koulun resursseja säästyisi, ja niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi tukiopetukseen tai toiminnan kehittämiseen. Opiskelijakunta HELGA toivoo, että HAAGA-HELIA laajentaa yhteistyötä työelämän kanssa erilaisten projektien ja hankkeiden kautta. Työelämälähtöinen opiskelu tukee opintojen soveltuvuutta sekä vahvistaa opiskelijoiden työelämätaitoja. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus on keskeisessä asemassa opiskelijoiden opintojen jouduttamisessa ja HELGA näkee riittävän panostuksen tälle toiminnalle olennaisena toimenpiteenä tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi. Opinto-ohjaajille on taattava riittävät aikaresurssit, jotta opiskelijat saavat tarvittavaa apua ja ohjausta

9 opintojensa järjestämisessä. HELGA kannustaa HAAGA-HELIAa etsimään tapoja laajentaa ohjausaikoja ja tarjota sähköisiä ohjauspalveluja. Opinto-ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä ja ohjauksen vaikutus korostuu opintojen taitekohdissa, kuten työharjoittelun alku- ja loppuvaiheessa. Esteettömyys HELGA haluaa, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisimman hyvä olla HAAGA-HELIAssa. Liikuntarajoitteiset ovat oma erityisryhmänsä, joiden määrä ei ole suuri, mutta joille esteet voivat ratkaisevasti haitata opiskelua. Tasa-arvo asiana HELGA vaatii, että HAAGA-HELIA pitää esteettömyysnäkökohdat mielessään aina kampuksia remontoidessaan, rakentaessaan tai tiloja muokatessaan. Samoin muiden erityisryhmien opiskelua pitää pyrkiä helpottamaan, jos he erityistä apua tarvitsevat. Tarvittaessa kurssisisältöä pitää muokata, jos sen suorittaminen normaalisti olisi opiskelijalle kohtuuttoman vaikeaa perusteltujen syiden takia. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. TKItoiminnalla pyritään edistämään tutkimustoimintaa korkeakoulun sisällä ja tarjoamaan alueellisia tarpeita palvelevaa kehitystyötä. Näiden lisäksi toimintaan osallistuvat opiskelijat saavat arvokasta kokemusta TKItoimintaan osallistumisesta. HELGA vaatii HAAGA-HELIAa tiedottamaan käynnissä olevista TKI-hankkeista ja tarjoamaan toiminnasta kiinnostuneille mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin tavalla, joka tukee opiskelijan osoittamaa mielenkiintoa ja opintoja. Hyvinvointi Opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeä osa menestyksekästä opiskelua. Opiskelijoiden hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointi on fyysistä ja henkistä. Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttaa moni asia, ja HELGA pyrkii kaikin keinoin lisäämään hyvinvointia ja vähentämään pahoinvointia. Yksi tapa on yhteisöllisyyden tukeminen erilaisia tapahtumia järjestämällä. Toinen tapa on tukea opiskelijoiden itse järjestämää toimintaa, esimerkiksi kerhoja. Myös hyvät suhteet opiskelijoiden ja opettajien välillä, sekä menestyksekäs opinto-ohjaus, lisäävät hyvinvointia. Opiskelijaedunvalvonta HELGA toimii HAAGA-HELIAn sisällä kaikkien koulun opiskelijoiden etua ajaen. Tehokas edunvalvonta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, viihtyvyyttä, opiskelua ja sitä kautta myös valmistumista. On opiskelijoiden edun mukaista, että HELGA pyrkii tuomaan edunvalvontaa lähemmäksi kaikkia HAAGA-HELIAn opiskelijoita esimerkiksi julkaisemalla tiedotteita ja järjestämällä koulutusta kaikille siitä kiinnostuneille. Kiinnostusta opiskelijoiden edunvalvontaa kohtaan edistetään kaikilla opiskelijatoiminnan alueilla, kuten tutor- ja tapahtumatoiminnassa. HELGAn roolia HAAGA-HELIAn sisäisessä ja ulkoisessa edunvalvonnassa tulee vahvistaa. Opiskeluympäristö Opiskelu tapahtuu suureksi osaksi kampuksilla. Sen vuoksi kampusten tilojen on oltava opiskelua edistäviä. Kampuksilla täytyy olla tarvittavat opiskeluvälineet, nykyaikana etenkin tietokoneita on tärkeää olla riittävästi. Opetuksessa käytettävien välineiden täytyy olla ajantasaisia. Myös fyysinen ympäristö on tärkeä. Viihtyisyyttä lisäävät opiskelijoiden omat tilat, joissa he voivat välillä hengähtää rennossa ilmapiirissä. Erityisen tärkeää on, että opiskelijajärjestöillä ja opiskelijatoiminnalla yleisesti on käytössään tarpeeksi tilaa. Opiskelijatoiminta luo kouluun yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä. Viherkasvit rauhoittavat ympäristöä ja parantavat ilmanlaatua, siksi niitä tulisi sijoittaa opiskeluympäristöön. HELGA toivoo myös, että opiskelijoille annettaisiin suurempi vapaus vaikuttaa opiskeluympäristöönsä esimerkiksi taiteen keinoin. Vapaasti valittavat opinnot Korkeakouluopiskelijoiden vapaus opintojensa harjoittamisessa on vuosisatojen mittainen perinne. HELGA kannattaa tätä perinnettä ja vaatii, että vähintään 10 prosenttia HAAGA-HELIAssa suoritettavan tutkinnon opintopistemäärästä on täysin vapaasti valittavia opintoja. Tämän vuoksi HELGA vaatii, että vähintään 10

10 prosenttia HAAGA-HELIAssa suoritettavan tutkinnon opintopistemäärästä on täysin vapaasti valittavia opintoja. Tämä mahdollistaa käytännössä sen, että opiskelija voi ottaa jonkinlaisen määrän sellaisia tutkintoon sisällytettäviä opintoja, jotka tukevat parhaiten hänen tulevaisuuttaan. Esimerkiksi kansainvälisiin tehtäviin pyrkivä voi ottaa useita kieliä, tai myöhemmin elämässä erityisalan opettajaksi aikova voi valita yliopistosta pedagogisia opintoja.

11 Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt Opiskelijakunnan asema Ammattikorkeakoululaki 42 a määrittelee opiskelijakunnan aseman ammattikorkeakoulun sisällä. HELGAn mielestä lakiin kirjatut tehtävät ja edellytykset on turvattava jatkossakin. On johdonmukaista, että opiskelijakunnan asemaa suhteessa ylioppilaskuntaan yhdenmukaistetaan. Tämän toteutumiseksi HELGA vaatii, että opiskelijakunnillekin tulee niin sanottu automaatiojäsenyys, minkä myötä myös vastuu opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä voidaan siirtää opiskelijakunnille. Automaatiojäsenyydellä turvataan opiskelijakunnan tehokkuus opiskelijoiden edunvalvojana. Samoin sillä turvataan opiskelijakunnan taloudellinen riippumattomuus korkeakoulusta. Opiskelijatoiminnan kestävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta on tärkeää, että toiminnan rahoituksessa mahdollistetaan myös jäsenmaksujen lisäksi muita rahoituksen malleja. Lisäksi opiskelijakunnalle tulisi taata tiedonsaanti korkeakoulua ja opiskelijoita koskettavista asioista kaikilla tasoilla. Opiskelijaedustus Lakisääteisestä asemasta huolimatta opiskelijaedustus vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja oma-aloitteisuutta koulun sisällä. HELGAn tavoitteena on tuoda opiskelijat mukaan HAAGA-HELIAn kehittämiseen korkeakouluna. Lisäksi opiskelijakunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikissa opiskelijoiden opintoihin, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavissa työ- ja toimintaryhmissä on opiskelijaedustus. Tähän sisältyy myös HAAGA-HELIAn johtoryhmä, jossa opiskelijakunnan tulisi olla edustettuna. Opiskelijaedustajien tulee luottamustehtävässään toimia edunvalvonnan tavoitteiden mukaisesti sekä pyrkiä toiminnallaan tukemaan ja kehittämään opiskelijakunnan edunvalvontatyötä. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK HELGA on tyytyväinen SAMOKin ja SYLin tiiviistä yhteistyöstä. Koska sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoilla on monia samoja haasteita, on luontevaa ja molemmin puolin hyödyllistä, että yhdistykset tekevät yhteistyötä. HELGA suhtautuu periaatteessa myönteisesti SYLin ja SAMOKin mahdolliseen yhdistymiseen. Yhdistymisellä saataisiin korkeakouluopiskelijoiden ääni paremmin kuuluviin ja yhtenäisempi linja opiskelijavaikuttamiseen. Yhdistymisessä voitaisiin karsia päällekkäisyyksiä ja käyttää enemmän aikaa ja vaivaa esimerkiksi edunvalvontaan. Kuitenkaan ei saa käydä siten, että AMK-opiskelijat jäisivät yliopistoopiskelijoiden jalkoihin, vaan mahdollisessa yhteenliittymisessä tulee pitää erityistä huolta siitä, että yhdistys ajaisi yhtälailla myös AMK-opiskelijoiden etua. Korkeakoulujärjestelmä Korkeakoulujärjestelmä Suomalainen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin. Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Tämä malli tulee säilyttää myös tulevaisuudessa, joskin uusia yhteistyömalleja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välille on syytä kehittää. Sisäistä hakujärjestelmää ja kurssisisältöjä eri korkeakoulujen välillä tulisi kehittää, jotta opiskelijalla on mahdollisuus vaihtaa koulutusohjelmaa mahdollisimman jouhevasti. HELGA näkee, että duaalimallin mukaisesti korkeakoulujen on oltava erilaisia, mutta samanarvoisia. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että nykyistä joustavammin olisi mahdollista hakea ristiin koulutusjärjestelmien välillä. Esimerkiksi kandidaatin tutkinnolla tulisi voida hakea ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla vastaavasti tohtorintutkinnon suorittamissoikeutta.

12 Aloituspaikat Aloituspaikat perustuvat pitkällä aikavälillä tehtävään huolelliseen ennakointiin, jossa huomioidaan alueen korkeakoulujen koulutusvastuut ja profiilit sekä työelämätarpeet. Hakijoilla tulee olla oikeus saada korkeakouluista totuudenmukaista tietoa. Yhteishaussa tulee olla riittävästi ja monipuolisesti aloituspaikkoja. Hakujärjestelmä ja hakukiintiöt Korkeakoulujen hakujärjestelmän uudistaminen vaikuttaa myös monella tavalla korkeakoulujen sisäiseen toimintaan. HELGA näkee HAAGA-HELIAn koulutustarjonnan vahvuutena hyvin profiloidut koulutusohjelmat, joista erityisesti tradenomitutkintoon tähtäävät koulutusohjelmat tulee vastaisuudessakin pitää erillään. Hakujärjestelmän maltillinen uudistaminen nähdään kuitenkin periaatteessa positiivisena ja HELGA näkee koulutusalakohtaisen haun tapauskohtaisesti opintopolkua selkeyttävänä sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksia lisäävänä. Koulutusalakohtaiseen hakuun siirtyminen on kuitenkin tehtävä opiskelijoiden etua kunnioittaen ja korkeakoulukohtaista profilointia ajatellen. HELGA vastustaa niin sanottua uusien opiskelijoiden kiintiöiden käyttöönottoa, sillä riittävän tehokkaiden kiintiöiden käyttöönotto vastaavasti lisäisi koulutusta vaihtavan tai täydentävän opiskelijan riskiä jäädä vaille korkeakoulutusta, vaikka opiskelumotivaatiota löytyisikin. Kiintiöiden sijaan olisi syytä pyrkiä kohdentamaan korkeakoulutuksen resursseja tavalla, joka vastaisi paremmin hakijakunnan kysyntää. Korkeakoulujen yhteishakua on viime vuosina kehitetty yhtenäisempään ja informatiivisempaan suuntaan. Tätä kehitystä on jatkettava ja HELGAn visiona on yksi sähköinen hakujärjestelmä kaikille korkeakouluille, josta löytyisi myös tarkempaa tietoa esimerkiksi koulutusohjelmien sisällöistä ja työllistymisprosenteista. Sähköisen haun tulisi myös erikseen huomauttaa, jos hakukohteiden pääsykokeet menevät ajallisesti päällekkäin. Korkeakoulujen markkinointi Aloituspaikkojen vähentyminen, rahoituksen tulospainotteisuuden korostuminen ja korkeakoulukohtaisen profiloitumisen hidas tahti ovat lisänneet korkeakoulujen välistä kilpailua hakijoista. Kilpailu on synnyttänyt valitettavana sivuilmiönä imagomainonnan ja mielikuvamarkkinoinnin kasvun korkeakoulukentällä. Opiskelijakunta HELGA vastustaa kategorisesti tällaista mielikuvamarkkinointia. On korkeakoulujen omakin etu tarjota mahdollisimman totuudenmukaista ja selkeää tietoa tarjoamastaan koulutuksesta, sillä siten hakijat voivat kohdentaa kiinnostuksensa oman osaamisensa ja mielenkiintonsa mukaisiin korkeakouluihin. Korkeakoulujen paras markkinointivaltti onkin tyytyväinen ja motivoitunut opiskelija. Positiivinen kuva koulusta leviää valmistuneiden opiskelijoiden kautta työnantajille, mikä edelleen edistää valmistuneiden työllistymistä. Opiskelijakunta HELGA pitää HAAGA-HELIAn markkinointia pääosin onnistuneena ja sitoutuu toimimaan aktiivisesti HAAGA-HELIAn kanssa koulutuksen markkinoinnin kehittämiseksi edellä esitetyn näkemyksen pohjalta. Ylempi amk-tutkintonimike Opiskelijakunta HELGAn mielestä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimike tulee olla maisteri (AMK). Tällä korostetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon merkitystä ja markkinoidaan tutkintoa opiskelijoille lisäarvoa tuovana sekä työantajille tutkinnon suorittaneen osaamista korostavana tutkintona. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tulee antaa yliopiston maisteritutkintoon verrattuna yhtäläiset mahdollisuudet jatkaa edelleen tohtoriopintoihin. Koulutusvienti Suomalainen koulutus on laadultaan korkealuokkaista ja sen tiedostaminen vientiartikkelina mahdollistaa koulutuksen vuorovaikutteisen kehittämisen kohdemaan toiminnan kautta. HAAGA-HELIA Global Education Services Ltd tarjoaa koulutuspalveluja ulkomaille, missä HELGA toivoo HAAGA-HELIAn hyödyntävän kulttuurivaihdosta saatuja kokemuksia oman kansainvälisen opiskelijatoiminnan integraatioon. Lisäksi opiskelijakunta kannustaa Global Education Services Ltd:tä hyödyntämään HAAGA-HELIAn opiskelijoiden laajaa osaamista erilaisten projektien, harjoitteluiden sekä työllistämisen muodossa.

13 Kansainvälistyminen Vahva kansainvälinen toiminta on keskeinen osa niin korkeakoulutusta kuin opiskelijakuntatoimintaakin. HELGA haluaa integroida kv-toiminnan osaksi muuta toimintaa niin HAAGA-HELIAssa kuin opiskelijakunnan sisälläkin. Tämän periaatteen soveltaminen edesauttaa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarjotun osaamisen hyödyntämistä ja säilyttämistä suomalaisessa yhteiskunnassa. HELGA rohkaisee opiskelijoita hyödyntämään aktiivisesti heille tarjottuja erilaisia vaihto-ohjelmia. HELGA kannustaa opiskelijoita kehittämään omaa kielitaitoaan ja HAAGA-HELIAa tarjoamaan puitteet kielelliselle kehittymiselle. Kielitaito nostaa yksilön yleissivistystä sekä kulttuurillista ymmärrystä, jotka ovat ominaisuuksia, joita HAAGA-HELIA ja HELGA haluavat tarjota tulevaisuuden ammattilaisille ja asiantuntijoille. Vahva kielitaito on keskeinen osa suomenkielisten kansainvälistymistä. Lisäksi se edesauttaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden sopeutumista ja työllistymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Opetuskielen tasoa on nostettava niin, että kieli ei vaikeuta opiskelijoiden opintoja. Kansainvälisiä tutkintoopiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita tulee tiedottaa ja rohkaista ottamaan aktiivisemmin osaa oman koulutuksensa kehittämiseen. Samoin HAAGA-HELIAan opiskelemaan pyrkiville kansainvälisille opiskelijoille tulee antaa enemmän tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja heidän arkeensa erityisesti vaikuttavista elinkustannuksista ja kulttuurillisista erityispiirteistä. HELGA kannustaa HAAGA-HELIAn henkilöstöä ottamaan osaa vaihto-ohjelmiin, sillä HELGA katsoo sen edistävän opettajien osaamista, millä vuorostaan on suora vaikutus opiskelijoiden osaamiseen. Ammattikorkeakoulujen lukumäärä HELGA katsoo että ammattikorkeakouluverkkoa pitäisi harventaa ja yhdenmukaistaa nykyisestä. Osa nykyisistä ammattikorkeakouluista on yksinkertaisesti liian pieniä kyetäkseen tarjoamaan opiskelijoilleen korkealaatuista opetusta ja hyviä tukipalveluja. Parhaaseen lopputulokseen päästäisiin jos ammattikorkeakoulut selvittäisivät itse aktiivisesti mahdollisia yhdistämisiä. Näin taattaisiin parhaiten opiskelijoiden asema ja häiriötön sulautuminen. Ammattikorkeakoulujen rahoitus ja hallinto HELGA kannattaa ammattikorkeakouluhallinnon ja -rahoituksen uudistamista tavalla, joka takaa mahdollisimman laajan toiminnallisen itsenäisyyden ammattikorkeakouluille. Hallinnon uudistamisen yhteydessä on syytä huolehtia myös kattavan opiskelijaedustuksen toteutumisesta ja mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen kaikkiin kyseisen ammattikorkeakoulun hallintaan vaikuttaviin toimielimiin ja työryhmiin. Rahoitusperusteiden tulee olla tulospainotteisia ja painottua laadullisiin mittareihin, joita seurataan ja kehitetään edelleen koulutuksen kysyntä huomioiden. Korkeakouludemokratia HELGA kannattaa vahvasti korkeakouludemokratian lisäämistä. Opiskelijoilla pitää olla osansa korkeakoulun kaikissa asioissa. Tämä lisää opiskelijoiden sitoutumista, ja pitkällä aikavälillä parantaa koulun toimintaa. Jo olemassa olevien rakenteiden lisäksi HELGA vaatii opiskelijoille tasavertaista paikkaa HAAGA-HELIAn johtoryhmään. Tämä toimi lisäisi käytännössä selkeästi korkeakouludemokratiaa.

14 Kunta Kunnalla on suuri merkitys moniin asioihin opiskelijoiden arjessa. Kunta päättää esimerkiksi kaavoituksesta, eli minne opiskelija-asuntoja rakennetaan, ja liikenteestä, eli minne kevyen liikenteen väylät menevät ja kuinka toimivaa julkinen liikenne on. Myös terveydenhuollon järjestäminen niin yleisesti kuin opiskelijoidenkin osalta on yksi kunnan tehtävä. Nuorison osallistaminen Kunnissa, joissa on HAAGA-HELIAn toimipiste, nuoret tulisi ottaa mukaan päätöksentekoon. Vaihtoehtoisia keinoja nuorison osallistamiseen ovat nuorisofoorumi tai nuorisovaltuusto. Nuorten vaikuttamisen mahdollistamiseksi kunnan täytyy osoittaa budjetista oma kohtuullinen määrärahansa. Metropoliyhteistyö HELGA toivoisi, että pääkaupunkiseudun kunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, yhdistyisivät yhdeksi kunnaksi. Käytännössä näillä kunnilla on jo yhteinen talousalue, ja useat ihmiset jotka tekevät töitä tai opiskelevat Helsingissä, tulevat Helsingin keinotekoisen kuntarajan toiselta puolelta. Tällä uudella suurkunnalla olisi paljon paremmat mahdollisuudet koko alueen tasapainoiseen kehitykseen. Samoin sillä olisi parempi asema kilpailussa muita Pohjois-Euroopan metropoleja, kuten Tukholmaa ja Pietaria, vastaan. Uusi suurkunta pystyisi järkeistämään esimerkiksi kaavoitusta, rakentamista, terveydenhuoltoa ja julkista liikennettä paljon paremmin kuin neljä keskenään yksityiskohdista kinastelevaa eripuraista kuntaa.