tahto KANSAINVÄLISYYS TUO VÄRIÄ SEINÄJOELLE 2/2010 Sisältö will / wille / gang / tahe / vilja / desir Nostalgiatuotteella potkua elämään // Esla

Transkriptio

1 tahto will / wille / gang / tahe / vilja / desir 2/2010 KANSAINVÄLISYYS TUO VÄRIÄ SEINÄJOELLE HENKILÖKUVA JULIAN DAWE 18 Sisältö Nostalgiatuotteella potkua elämään // Esla Kiina Trade Center // Invest in Seinäjoki Musiikilla maailmalle // Free Spirit SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

2 tahto will / wille / gang / tahe / vilja / desir nro. 1/2010 Tahto on Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen tiedotuslehti. PÄÄTOIMITTAJA Markkinointipäällikkö Tuula Lahti KIRJOITTAJAT Outi Myllymäki Paula Sieppi KUVAAJA Jaakko Kuivamäki KONSEPTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Viestintätoimisto i-print Plus, KANNEN KUVA Jaakko Kuivamäki Seinäjoen seudun elinkeinokeskus kehittää uuden Seinäjoen yli asukkaan alueen elinkeinoelämää kokonaisvaltaisesti, tukee elinkeinoelämän ja yritysten kansainvälistymistä sekä auttaa yrityksiä vienninedistämishankkeissa. Yritystoiminnan kehittämispalvelut - yhteistyöverkostot - asiantuntemus ja osaaminen - kansainvälistyminen - vienninedistäminen - kaupunkiseudun yrittäjämyönteinen ilmapiiri - tietopalvelut - liike- ja teollisuustonttipalvelut - toimitilapalvelut - yritysrekisteri Painotuote Trycksak Terveisiä isolta kirkolta PÄÄKIRJOITUS Seinäjoen seudun imua on ollut varsin mukava seurata täältä ison kirkon juuresta. Useat eri ministeriöiden virkamiehet ovat kysyneet, mikä on tehnyt alueestamme niin vetovoimaisen. On ollut mukava kertoa, että kasvuun ja kehitykseen on ollut useitakin syitä. Tärkein niistä on varmasti tämänkin lehden nimi; Tahto. Seinäjoen seudulla on valittu selkeä tahto olla yksi maamme nopeimmin kehittyvistä alueista. Tähän tavoitteeseen ovat sitoutuneet kaikki alueen kunnat ja varmasti lähes kaikki alueen yrityksistä. Myös poliittiset päättäjät yli puoluerajojen vievät yhteistä viestiä eteenpäin. Alussa moni oli ymmärrettävistäkin syistä varsin skeptinen kehitysvision suhteen, mutta mitä enemmän tuloksia olemme saavuttaneet, sitä enemmän kaikki ovat hitsautuneet asian taakse. Toinen syy varmasti oli iso kuntaliitos ensimmäinen laatuaan. Saimme etulyöntiaseman tiedotusvälineissä: Seinäjoki tuli valtakunnallisesti tunnetummaksi ja nousi kerralla suurten kaupunkikeskusten joukkoon. Kolmantena Seinäjoen seudulla on rohkeasti uskallettu satsata asioihin, jotka ovat tukeneet kasvua. Neljänneksi nostan yhteismarkkinoinnin, johon ovat panostaneet niin julkisen kuin yksityisen puolen toimijat. Tällainen eri toimijoiden yksituumaisuus on pantu merkille muuallakin. Tätä kehitystä on syytä jatkossakin ruokkia, sillä tutkitusti alueiden kasvu perustuu niiden keskusten menestykseen. Keskukset säteilevät hyvinvointia laajalle kehälle ympäristöönsä, jolloin myös maakunnan reuna-alueilla on mahdollisuus vahvistua osaamista tukevien alojen mukana. Nämä kaikki ja ripaus onnea ovat johtaneet siihen, että olemme jo jonkin aikaa saaneet lukea positiivisia uutisia Seinäjoen seudusta valtakunnan ykkösmedioissa. Sillä ansaitulla paikalla meidän tulee pysyä jatkossakin. Meidän on tehtävä töitä yksissä tuumin, samaan suuntaan vetäen, mikäli haluamme seutumme ja maakuntamme menestyvän myös jatkossa. Eteläpohjalaisuus on nyt valttia. valtiosihteeri Juha Luukko (virkavapaalla oleva SEEK:n johtaja) Sisältö 4 Centaurea Oy // Mika Sumuvuori ja Guilhem Lafaye 1 2 Kansainvälistäminen // Elisabet Kivimäki 18 Eteläpohjalaisittain // Julian Dawe 6 E.S. Lahtinen Oy // Raimo Lahtinen ja Raija Soukka 15 Vientirengashautomo // Marja Luoma-Aho 20 Kielen kautta oppijat // Marttilan koulu 10 Janita Oy // Jari Salmi 16 Metallialan tutkimus // Markku Heinisuo 25 Musiikilla maailmalle // Free Spirit SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

3 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 3 Vieras kieli kiehtoo Kansainvälistä toimintaa Seinäjoella edistävä toimialapäällikkö Jouni Pekkala innostuu, kun kuulee puhuttavan vierasta kieltä. HENKILÖKUVA JOUNI PEKKALA On tärkeää, että vapaa-ajallaan saa harrastaa itseään kiinnostavia asioita. Jouni Pekkala Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen toimialapäällikkö Jouni Pekkala huomasi jo pikkupoikana Muhoksella, että häntä kiehtovat vierasta kieltä puhuva ihmiset. Prosessi-insinööriksi ja myöhemmin yli 50-vuotiaana DI:ksi valmistunut mies hakeutui mutkien kautta kansainväliselle työkentälle: ensin konsultiksi töihin vieraalle ja myöhemmin yrittäjäksi. Uusi lehti hänen urallaan aukeni vuonna 1996, kun Pekkala valittiin Seinäjoen kaupungille pk-asiamieheksi. Hän muistelee, kuinka muutaman työntekijän toimistosta on vuosien saatossa kasvanut komia kokonaisuus. Toimialapäälikön toimenkuva kasvoi yllättäen viime kesänä, kun johtaja Juha Luukko lähti valtiosihteeriksi, Pekkala tuuraa osittain Luukkoa hänen tehtävissään. Toisen puoliskon Luukon virkakakusta hoitaa apulaiskaupunginjohtaja Kari Maunula. Pekkalan tehtävänä on muun muassa edistää kansainvälistä toimintaa Seinäjoella. Minun työtäni on yrittäjien elinolojen helpottaminen kansainvälisillä markkinoilla, hän linjaa. Pekkalan mukaan Seinäjoen kasvukeskuksessa on paljon työnsarkaa jäljellä. Hän kaipaa lisää resursseja kv-toimintaan, sillä yrittäjillä on nyt innokkuutta tarttua tähän asiaan. Nuoria maailmalle Pekkalan harrastuksista ykkönen liittyy myös kansainvälisyyteen. Hän on rotarytoiminnassa nuorisovaihdon monipiirivastaava. Hänen vapaa-ajastaan kuluu runsaasti aikaa netissä, kun on järjestettävä vaihtopaikat eri maissa. Viime kesänä yhteensä 50 suomalais- ja virolaisnuorta sai kesävaihtopaikan kymmenestä eri maasta, joista kaukaisimmat Etelä-Afrikasta. Olisin itse halunnut nuorena vaihto-oppilaaksi, mutta tuo haave ei koskaan toteutunut. Nyt teen vaihtokokemuksen mahdolliseksi kymmenille nuorille joka vuosi, hän iloitsee. Pekkalasta on tärkeää, että vapaaajallaan saa harrastaa itseään kiinnostavia asioita. Hän tykkää liikkua luonnossa yhdessä vaimonsa kanssa. Nettipokeri on mielenkiintoista. Siinä saa testata omaa älykkyyttään ja huomata, että itseään parempia löytyy. Toimialapäällikkö Pekkala tykkää työstään, sillä se on motivoivaa ja tarjoaa sopivasti haasteita. Helposti lähestyttävä ja ulospäinsuuntautunut mies on kotonaan kansainvälisellä areenalla. Näkyvistä tuloksista pitävä mies silmäilee viime vuosia tyytyväisenä. Asioita on tehty täällä Seinäjoella oikein, sillä nyt näyttää tulevan myös tuloksia kansainvälisissä ponnisteluissa.

4 4 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010

5 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 5 Erikoinen valaisin löysi markkinat maailmalta Räjähdyssuojattuja valaisimia valmistava Centaurea Oy on raivannut tiensä oman alansa huipuksi. MENESTYSTARINA CENTAUREA OY Centaurea Oy:n toimitusjohtaja Mika Sumuvuori kertoo, että yritys on Pohjoismaissa alansa ainoa toimija. Eikä maailmallakaan ole monta varteenotettavaa kilpailijaa. Vuonna 1991 perustetun yrityksen tie lähti nousukiitoon neljä vuotta myöhemmin, kun he kehittivät räjähdyssuojatun valaisimen. Innosuomi-kunniamaninta vuonna 1997 ja sitä kautta syntyneet konsultointikontaktit auttoivat isoilla harppauksilla eteenpäin. Centaurean kansainvälistymiskonsepti on yksinkertainen ja tehokas. Yritys valitsi maailmalta selkeän asiakassegmentin, joka olisi helppo tavoittaa: lentokoneiden valmistajat. Kun saavutimme siellä merkittävän jalansijan, meistä kiinnostui myös öljyteollisuus. Nykyään öljyteollisuus on yrityksen merkittävin asiakas. Centaurean asiakkaita on yli 20 maassa, pääalue on Pohjanmeren ympäristö. Pioneerityötä Huipputeknologiaa edustavan tuotteen myynti on haastavaa. Sumuvuori vertaa heidän urakkaansa pioneerien tekemään työhön. Ilosanoman levittäminen uudesta mullistavasta teknologiasta vaatii kovasti jalkatyötä asiakkaiden keskuuteen ja toimivat yhteistyöverkostot. Potentiaalia on vaikka kuinka. Meillä on maailmalla todella monta kääntämätöntä korttia, joiden alta voi löytyä uusia asiakkaita. Toisena merkittävänä haasteena on oman jakelijaverkoston luominen. Ilman ammattitaitoista jakelijaverkostoa ei erikoistuotteita voida myydä eteenpäin. Yrityksen ydinajatuksena on tietotaidon hyödyntäminen ja alan huippuosaaminen sekä tehokas verkostoituminen, Sumuvuori linjaa. Seinäjoki on Sumuvuoren mukaan kansainväliselle yritykselle hyvä toimintaympäristö. Hän lisää, että Suomi saattaa joidenkin mielestä tuntua hiukan syrjäiseltä. Toisaalta viime vuosina Suomi-kuva on kiillottunut mukavasti nimenomaan teknologiamaana. Se toimii myös myyntivalttina. Ranskalainen innostui Pohjoismaista Ranskassa Lillen lähellä asuva Guilhem Lafaye, 21, on ollut kiinnostunut Pohjoismaista monta vuotta. Hän haaveilee matkustavansa kaikkiin viiteen valtioon. Muutama vuosi sitten Lafaye kävi Kööpenhaminassa. Toinen matka, kolmen kuukauden mittainen opiskelijaharjoittelu, suuntautui Suomeen ja Seinäjoelle. Elinkeinokeskuksessa ja Centaureassa kesän työskennellyt nuorimies pakkasi elokuussa laukkunsa monta kokemusta rikkaampana. Opiskelen Ranskassa kansainvälistä kauppaa. Harjoittelujaksolla opin uudesta kulttuurista ja sain parannettua englannin kielitaitoani. Yllätyin, kuinka hyvällä tasolla suomalaisten englanninkielentaito on. Vastaavaa ei ole meillä Ranskassa, hän vertaa. Lafaye oli työharjoittelussa erikoisvalaisimia valmistavassa Centaureassa. Hän oppi siellä, miten markkinoidaan huipputeknisiä laitteita. Kesälomakuukaudet ovat hiljaisempaa aikaa myös kansainvälisillä markkinoilla, mutta Lafaye onnistui löytämään yritykselle muutaman mielenkiintoisen kontaktin Ranskasta. Suomen visiitti teki vaikutuksen nuoreen ranskalaismieheen. Täällä on parempi koulutustaso ja puhtaampi ympäristö kuin muualla. Hänen silmissään Suomen rikkaudeksi nousi hyvä elämänlaatu. Merkittävänä tekijänä tähän on kohtuullisena pysyvät työpäivät. - Täällä ollaan onnellisia, kun on elämää työpäivän jälkeen eikä vain viikonloppuisin. Suomessa työpäivän jälkeen on vielä aikaa useita tunteja harrastaa. Ranskalaiseksi esimerkiksi hän ottaa oman isänsä, jonka aamukahdeksalta alkava työpäivä kestää iltakahdeksaan. Sen jälkeen ei ehdi eikä jaksa tehdä mitään. Hyvän elämänlaadun maa ei hassumpi brändi pikkuiselle Suomelle.

6 Yli miljoonalle potkua elämään Reilu miljoona potkuttelijaa on valinnut Esla-tuotteen omakseen. Maailmalle laatua on levinnyt pienin koeponnistuksin.

7

8 8 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010 Suomella olisi tässä loistava vientituote: omatoiminen vanhuus. Raimo Lahtinen MENESTYSTARINA E.S. LAHTINEN OY E.S. Lahtinen Oy:n toimitusjohtaja Raimo Lahtinen ja markkinointipäällikkö Raija Soukka pohtivat kansainvälistymisen mystistä maailmaa. Rahallahan pääsee vaikka mihin. Hyvällä säkällä maailmalle pääsee halvalla, Lahtinen lataa. Soukka kertoo, että erityisesti ulkomaille muuttaneet suomalaiset ovat innokkaita aloittamaan potkukelkkamarkkinoinnin uudessa asuinmaassaan. Kantapään kautta hän on oppinut, että pelkkä innostus ei potki pitkälle. Jos kyselijällä on yritys ja verkostoja valmiina, niin sitten uskallan jo toivoakin jotakin, hän pohtii. Tällä hetkellä omien tuotteiden - lähinnä potkukelkkojen ja potkulautojen - tuotannosta menee 15 prosenttia vientiin. Suurimmat kohteet ovat Ruotsi, Hollanti ja Norja. Myös Pohjois- Amerikkaan, Saksaan, Viroon ja Venäjälle menee Esla-tuotteita. Hollannissa paikallinen Tehy osti työntekijöille meiltä potkulautoja helpottamaan liikkumista sairaalan käytävillä. Julkisista hankinnoista esimerkiksi sairaaloihin meidän on vaikea kilpailla, koska näissä hankinnoissa hinnalle asetetaan niin suuri paino, että kiinalaiset ovat vahvoilla, Lahtinen harmittelee. Ruokatunnilla testataan tuotteita Vuonna 1928 perustettu yritys aloitti potkukelkkojen sarjavalmistuksen Kansainvälisyyden alkupotkut tapahtuivat vuonna 1977, kun potkukelkasta kehitettiin kokoon taittuva. Se helpotti kuljettamista. Seuraava käännekohta yrityksen tiellä oli vuonna 1982, kun miehet laittoivat leikkimielellä kesämessuille rullasuksien pyörät potkukelkkaan. Keksintö sai hyvän vastaanoton ja uusi tuote oli syntynyt. Potkupyörä kehitettiin kaksikymmentä vuotta sitten. Siitä tuli kerralla niin hyvä, ettei ole tarvinnut tehdä mitään parannuksia, Lahtinen kehuu. Oma väki hoitaa yrityksen tuotekehittelyä ja laadunvalvontaa myös ruokatunnilla. Toimistorakennuksesta ruokalaan potkutellaan omilla ja

9 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 9 kilpailijoiden tuotteilla vuoden ympäri. Erilaisissa keliolosuhteissa selviävät vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet. Monien kilpailijoiden tuotteista näkee heti, että niitä on vain testattu auringonpaisteessa ja tasaisella alustalla. Se ei riitä, Lahtinen linjaa. Seinäjoen Kourassa valmistuvien liikkumisvälineiden kotimaisuusaste on huikeat 80 prosenttia. E.S.Lahtinen Oy kehittää tuotteet itse ja panostaa laatu- ja tuotevastuuasioihin. Vaikka kysymys on potkukelkan kaltaisesta nostalgiatuotteesta, aina pitää olla jotain uutta. Tänä vuonna tuomme markkinoille pinkin potkukelkan, Soukka iloitsee. Alihankinnasta kakun toinen puoli Yrityksen jalat seisovat tukevasti neljän samansuuruisen toiminnon pyörittämisellä. Neljänneksen tuotannosta muodostaa potkukelkat, toisen neljänneksen muut liikkumisvälineet ja loppu tulee teräsosien ja alumiiniosien valmistuksen alihankkijana toimimisesta. Alumiinipuolella on kehittynyt myös vientiä. Tässä on edesauttanut Alucenter Oy:n perustaminen, jossa E.S. Lahtinen on mukana osakkaana. Kansainvälisessä toiminnassa on hyvin tärkeä verkostoitua. Potkukelkka- ja potkulautapuolella emme ole oikein löytäneet sopivia tuotteita, joiden kanssa tulisi markkinoinnissa synergiaetua, Lahtinen pohtii. Omatoimisesta vanhuudesta vientituote Soukka on ulkomailla matkatessa huomannut, että esimerkiksi Keski-Euroopassa ei katukuvassa näy kovin usein ikäihmisiä. Heistä kyllä pidetään hyvää huolta ja kuljetetaan autoilla, mutta itsenäistä liikkumista ei näytä tapahtuvan, Soukka sanoo. Suomella olisi tässä loistava vientituote: omatoiminen vanhuus. Täällä ikäihmiset liikkuvat apuvälineiden avulla kaupoissa ja muilla asioilla itse, Lahtinen visioi. Hän nostaa esille myös Suomen lainmuutoksen, joka edistää potkukelkkareitistöjä. Lain mukaan kunta voi päättää, että esimerkiksi puolet pyörätiestä jätetään talvella potkukelkkailijoiden käyttöön. Tämä vähentäisi myös kulkureittien hiekoitustarvetta. Kuka tahansa voi edistää potkukelkkareittien perustamista esimerkiksi kuntalaisaloitteella. Potkuttelusektorilla katsellaan lähitulevaisuutta valoisin mielin. Suomessa ikäihmisten määrä kasvaa kymmenentuhannen henkilön vuosivauhtia, joten Esla-tuotteille on taatusti kysyntää. Vienti on iso kysymysmerkki, johon aika antaa vastauksen. Olemme laskeneet, että potentiaalinen vienti omissa tuotteissa voisi olla 40 prosentin luokkaa, kun se on nyt 15 prosenttia, Lahtinen toteaa. Omaperäisiä ekologisia liikuntavälineitä tuottava yritys toivoo tulevaisuuteen uutta polkua, joka vauhdittaisi vientiä lisää. Kotipesä on kunnossa odottamassa: tuotteet ovat laadukkaita ja tehtaassa on kapasiteettia vaikka tuplata tuotanto.

10 10 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010 Janitan laatua joka askeleella - Made in Finland - Janita Oy:n tuotannosta lähes yhdeksänkymmentä prosenttia menee vientiin: Venäjälle, Baltiaan, Ruotsiin ja Norjaan. MENESTYSTARINA JANITA OY Seinäjoella sijaitseva Janita Oy on Suomen suurin naisten jalkineisiin erikoistunut kenkätehdas. Se on Suomessa ja myös Euroopassa oman lajinsa harvinaisuus. Yrityksiä, jotka tekevät tinkimättömän laadukasta käsityötä perinteisistä luonnonmateriaaleista ja menestyvät kansainvälisesti, ei ole kovin monia. Liekö menestyksen yksi syy siinä, että yrityksellä on peripohjalaiset juuret. Sanonta hyvää yritetähän, mutta priimaa pakkaa tulemahan, näkyy toiminnassa. Yrityksen perusti 1950-luvun lopussa teollisuusneuvos Kalevi Salmi. Nyt hänen poikansa, Jari ja Jarmo Salmi jatkavat isänsä jalanjäljissä. Toimitusjohtaja Jari Salmi sanoo olevansa suutari neljännessä polvessa, sillä myös teollisuusneuvos Kalevi Salmen pohjalainen isä ja isoisä tekivät aikanaan kenkiä. Tämä tuntuu olevan sukuvika, Jari Salmi nauraa. Janitan kengät suunnitellaan ja tehdään Seinäjoen tehtaalla. Kuten ennen vanhaan suutarin verstaalla, myös nykyisin kengänvalmistus on hyvin käsityövaltainen teollisuuden ala. Kenkätehdas työllistää lähes kaksisataa alan ammattilaista ja useita alihankkijoita. Yhden pitkän saapikasparin tekemiseen tarvitaan lähes 160 itsenäistä työvaihetta. Valmistus ja materiaalit ovat mahdollisimman kotimaiset, parhaimmillaan Janitasaapikkaan kotimaisuusaste on jopa 100 prosenttia. Pohjoisen hyytävät talvet, loskakelit ja jääsohjot asettavat kengät koetukselle. Janita vastaa haasteeseen ja kenkiemme kaikki kovaa kulutusta kokevat materiaalit pyrimme hankkimaan aina kotimaisilta valmistajilta, Jari Salmi kuvaa. Kotimaisen materiaalin käyttö antaa laadukkuuden lisäksi myös nopeiden ja joustavien toimitusten edun. Nahka muovautuu ajan hengen mukaan Kengänvalmistuksessa aito nahka on täysin ylivertainen materiaali, jonka veroista ei koskaan ole pystytty keksimään. Suutari osaa lukea nahkaa. Toimitusjohtaja Salmi näyttää, miten nahkavuodasta näkyy eläimen koko elämänkaari. Kahta samanlaista vuotaa ei ole olemassa. Eläimen hyvinvointi, poikimiset, ruokinta, tappelut, kaikki näkyvät nahassa. Meille haetaan vain kaikkien parhaat nahat ja jokainen vuota tarkastetaan. Janitan bravuurikenkä on turkisvuorinen nahkasaapikas. Päällinen on nautaa ja turkisvuori lammasta. Kaikki kenkiemme lestitkin teemme itse, koska pohjoismainen jalka on erilainen kuin eteläeurooppalainen. Jalan muoto myös muuttuu sukupolvien saatossa ja keskikoko kasvaa. Janitan kengät eivät pyri mukailemaan pintamuodin oikkuja, vaikka mallistot uudistuvat vuosittain. Muodin kirjo on laaja, eikä tarkoituksemme ole ampua joka suuntaan, vaan etsimme oman tiemme ja uskomme siihen. On osattava vastata omalla tavallaan ajan haasteeseen ja uudistuttava koko ajan, Jari Salmi painottaa. Kovaa kisaa maailmalla Janita Oy aloitti vientinsä vuonna 1967 aluksi Ruotsiin. Tällä hetkellä yritys vie eniten Venäjälle. Ensimmäiset tiedustelut Venäjän suuntaan teimme vuonna 1974, silloiseen Neuvostoliittoon ja siitä kolmen vuoden kuluttua saimme ensimmäiset merkittävät tilaukset sieltä. Venäjä ei ole maa jonne niin vaan mennään kauppaa tekemään, vaan idänkaupan avaamiseksi tarvitaan hyvin pitkäjänteistä ja tarkkanäköistä työtä, toimitusjohtaja Salmi luonnehtii. Kova kilpailu on asia, johon jokainen vientimarkkinoille tähyävä yritys takuuvarmasti törmää. Ehdottoman korkea laatu on asia, joka aina puhuu puolestaan, hän toteaa. Janitan kengät ovat herättäneet kiinnostusta myös Saksassa ja Keski-Euroopassa, mutta vielä Salmen veljekset eivät ole hamunneet uusille markkinoille. Meille riittää tekemistä vielä näissä maissa, joihin nyt viemme. Haluamme ensin hallita nykyiset osaamisalueet täysin, ennen kuin lähdemme uusia valloittamaan, Jari Salmi sanoo. Joitakin vuotta sitten Janitan vientitoiminta huomioitiin korkealta taholta: tasavallan presidentti myönsi Janita Oy:lle vientipalkinnon.

11 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 11

12 12 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010

13 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 13 Seinäjoella muhii kansainvälisyyden keitaita Elisabet Kivimäki edistää työkseen kansainvälisiä investointeja Seinäjoen seudulle. Ei ihan helppoa, mutta mielenkiintoista ja mahdollisuuksia täynnä. INVEST IN SEINÄJOKI TEKNOLOGIAKESKUS Projektipäällikkö Elisabet Kivimäki aloitti työnsä vuosi sitten Seinäjoen Teknologiakeskuksessa sopivassa vaiheessa, sillä kaupungissa oli virinnyt jo jotain pinnan alla. Kun normaalisti projektin alkuvaihe menee yleistä toimintakonseptia kehittäessä, Kivimäki sai tarttua heti konkreettiseen caseen. Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen toimialapäällikkö Jouni Pekkala sekä projektipäällikkö Satu Alapiha Teknologiakeskuksesta olivat tutustuneet eräässä seminaarissa Ruotsissa kiinalaiseen konsulttiin, joka etsi sopivia investointikohteita. He olivat neuvotelleet asiasta reilun parin vuoden verran, kun minä astuin kuvioihin mukaan, Kivimäki muistelee alkutaivalta. Kansainvälisten kontaktien syventämisessä konkreettisiksi toimenpiteiksi tarvitaan paljon muutakin kuin hyvää tahtoa. Kivimäki on huomannut, että sitkeys ja dead line -päivien asettaminen eri toimenpiteille kantavat hedelmää. Yhteisyrityksestä hyvä pohja Seinäjoen Kiina-casen asiat ovat edenneet vaiheeseen, että pian alkaa todella tapahtua. Neljä kiina-

14 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010 1/ Sitkeys ja dead line -päivien asettaminen eri toimenpiteille kantavat hedelmää. Elisabet Kivimäki laista osakasta liittyivät suomalaisten perustamaan yhteisyritykseen, jonka tavoitteena on toimia Seinäjoella pohjoismaisena kiinalaisten investointija konsulttiyrityksenä. Yrityksen tarkoituksena on tarjota kiinalaisille valmiiksi perustettu yritys avaimet käteen -periaatteella. Näin tänne aikova uusi yrittäjä voi ostaa toimivan yrityksen ja säästyä monelta alkuhankaluudelta, Kivimäki kuvailee. Kaikkea tätä ovat vauhdittaneet kiinalaisten ja suomalaisten delegaatioiden vierailut puolin ja toisin. Seinäjokelaiset kävivät loppukesästä Kiinassa. Seuraava kohtaaminen on marraskuussa Seinäjoella. Silloin meillä pitäisi olla jo aika monta konkreettista asiaa päätettävänä, Kivimäki paaluttaa. Kauppakeskuksesta toiminta-alusta Jos asiat etenevät suunnitelmien mukaan, syntyy Seinäjoelle tulevan kuun aikana China Trade Center eli kauppakeskus, jossa myydään kiinalaisyritysten tuotteita. Vain laadukkaita tuotteita ei mitään krääsäkamaa, Kivimäki painottaa. Tämä kauppakeskus palvelisi tavallisia kuluttajia. Sopiva kauppapaikkakin on löytynyt keskeltä Seinäjokea. Näköpiirissä on myös Service Centerin perustaminen, joka edistäisi kiinalaisyritysten investointeja Seinäjoelle tukkukaupan puolella. Se toimisi logistiikkakeskuksena. Kivimäki näkee, että Kiina-casen toimintakonseptia voi käyttää periaatteessa kaikissa kansainvälisissä investoinneissa. Kun löytyy aidosti Seinäjoesta kiinnostunut business-kumppani, voidaan hänen vetämän kolmivuotisen projektin avulla luoda tarvittavia tukitoimia investointeja vauhdittamaan. Mitä sitten Seinäjoella on, jolla se voi houkutella kansainvälisiä yrityksiä? Turvallinen elinympäristö, puhdas luonto, yrittäjähenkinen maakunta ja kasvukeskuksen mahdollisuudet, Kivimäki listaa.

15 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 15 Yritykset pääsevät mukaan missä vaiheessa hanketta tahansa Marja Luoma-aho Verkostoitumalla maailmalle Vientirengashautomo kypsyttää kansainvälistymisvalmiuksia. ETELÄ-POHJANMAAN KAUPPAKAMARI VIENTIRENGASHAUTOMO Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin Vientirengashautomo -hanke kehittää alueen yritysten kansainvälisen liiketoiminnan valmiuksia. Projektipäällikkö Marja Luoma-aho kertoo, että tavoitteena on saada aikaan pysyvä, yritysten kansainvälistymistä entistä tehokkaammin edistävä, uusi yhteistoimintamuoto Etelä-Pohjanmaan eri toimijoiden välille. Kaksivuotisella projektilla vastataan eteläpohjalaisten pk-yritysten tarpeeseen kehittää kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, lisätä vientiään ja/tai tuontiaan sekä parantaa kannattavuuttaan ja kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Vientirengashautomon avulla etsitään hyvää toimintamallia kansainvälisestä liiketoiminnasta kiinnostuneiden ja sitä harjoittavien yritysten aiempaa tehokkaampaan ja pysyvämpään verkostoitumiseen ja verkostojen toiminnan kehittämiseen. Verkostoitumista on muodostunut hankkeen aikana vasta vähän, sillä hankkeessa mukana olevien yritysten tavoitteet sekä kansainvälistymisaste ovat erilaisia. Verkostoitumista on tällä hetkellä saatu aikaan yhteisten koulutustilaisuuksien kautta, Luoma-aho toteaa. Hanke on suunnattu pääosin yrityksille, jotka haluavat kehittää kansainvälistä liiketoimintaansa. Osallistuvat yritykset saavat tarpeidensa mukaan rakennettuja koulutuksia, konsultointia sekä yrityskohtaista ohjausta. Tavoitteena on varmistaa yrityksien kansainvälisen kaupan tietotaito ja osaaminen. Vientirengashautomo-hanke kestää vuoden 2011 syyskuuhun saakka. Luoma-aho kannustaa kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä. Hankkeeseen on jatkuva rekrytointi ja yritykset pääsevät mukaan missä vaiheessa hanketta tahansa.

16 16 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010 Etelä-Pohjanmaalla tutkitaan metallirakentamista Tutkimuskeskuksessa on luotu uusia toimintamalleja eteläpohjalaisten yritysten käyttöön. TTY SEINÄJOEN YKSIKKÖ METALLIRAKENTAMISEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusprofessori Markku Heinisuon tehtävänä on metallirakentamisen tutkimuksen ja kehittämisen johtaminen Etelä-Pohjanmaalla. Metallirakentamisen tutkimuskeskuksessa tutkitaan metallista valmistettuja runko- ja kuorirakenteita. Tutkimuskohteena on koko rakenteen elinkaari sisältäen muun muassa suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Erityinen mielenkiinto on teollisen rakentamisen periaatteiden soveltamisessa ja tuotemallin sekä yleisemmin tietotekniikan hyötykäytössä metallirakentamisen prosessissa. Tutkimusta tehdään, jotta yritysten kilpailukyky ja tuotteiden laatu olisi huipputasoa. Framilla Seinäjoella sijaitseva tutkimuskeskus on lähellä seudun yrityksiä. Läheisyys tuo tulokset lähemmäksi käyttäjiä ja antaa heille tietyn etumatkan, kun kyseessä on niin sanottu perustutkimus. Yritystutkimukset menevät suoraan yritysten käyttöön. Tutkimuskeskus on kutonut kansainvälistä verkkoa muun muassa Euroopan Unionin COST -hankkeissa koskien rakennusten paloturvallisuuden tutkimusta. Meillä on edustus ECCS:n Technical Committee 8, Stability, joka toimii erittäin aktiivisesti tavoitteena muun muassa seuraavat versiot eurooppalaisista rakennusstandardeista, eurokoodeista. Uusia toimintamalleja Tutkimuskeskuksessa on luotu uusia toimintamalleja eteläpohjalaisten yritysten käyttöön. Heinisuo nostaa esimerkiksi Rautaruukin. Olemme olleet mukana kehittämässä Ruukille erilaisia turvalaitteita työmaaolosuhteisiin. Yksi melko tunnettu tuote on Ruukin palosimulointijärjestelmä, jossa on integroitu rakennuksen tietomalli, palon simulointi ja rakenteiden laskenta palotilanteessa. Tämän tutkimuksen toinen vaihe on juuri käynnistynyt. Tutkimus tekee mahdolliseksi entistä paloturvallisempien rakennusten suunnittelun, koska jo suunnitteluvaiheessa saadaan selville palolle herkät kohdat rakennuksessa. Metallialan yritysten tuotteista menee keskimäärin puolet ulos Suomesta. Ulkomailla osaamisen tason ja tuotteiden on oltava kansainvälisesti huippuluokkaa. Metallialan yrityksissä on sisäistetty melko hyvin se, että ilman tutkimusta ja kehittämistä ei ole tulevaisuutta. Heinisuo toivoo, että seudun pienyritykset aktivoituisivat ja lähtisivät mukaan tutkimushankkeisiin. Framille on muodostunut tutkimusryhmä, jonka asiantuntemusta voisi hyödyntää enemmän seudun yritysten omissa hankkeissa. Rohkeasti vain juttusille, hän kannustaa. Metallirakentamisen tutkimuksen kehittämishanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Hankeen rahoittajina toimivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto, Alavuden kaupunki, Järviseudun seutukunta, Mäkelä-Alu Oy, Rautaruukki Oyj, Seinäjoen seutu, Tampereen teknillinen yliopisto ja opetusministeriö/ Seinäjoen yliopistokeskus.

17

18 18 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI

19 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 19 Eteläpohjalainen englantilainen Moni englantia opiskeleva seinäjokelainen on tullut tutuksi Julian Dawen kanssa. Välitön britti valloittaa jähmeämmänkin pohjalaismielen. HENKILÖKUVA JULIAN DAWE Julian Dawe tapaa selittää eteläpohjalaisille oppilailleen, ettei heidän tarvitse opetella sorry-sanaa. Eteläpohjalainen ei tee virheitä, niin ei sitten tarvitse myöskään pyydellä anteeksi, mies muistuttaa virnistäen. Britti opettaa äidinkieltään monelle ikäryhmälle: lukiolaisille, ammattiin opiskeleville ja kansalaisopistossa kieltä harrastaville. Hän nauttii työstään, jossa päivän aikana voi kohdata todella erilaisia ihmisiä. Dawe muutti Seinäjoelle kolmetoista vuotta sitten vaimon takia. Hän ihastui kaupunkiin sen verran, että jäi myös avioeron jälkeen sinne asumaan. Tällä hetkellä olen 75 prosenttisesti britti ja 25 prosenttisesti suomalainen, salmiakin ystäväksi tunnustautuva mies pohtii. Seinäjoen vuodet ovat opettaneet, että asiat sanotaan suoraan ja kaunistelematta. Kohtelias britti on alkujärkytyksestä toivuttuaan alkanut arvostaa eteläpohjalaisten rehellisyyttä ja reilua tapaa kohdata maailma. Täällä ihmiset ovat tehokkaampia kuin britit, hän vertaa. Melkoinen musiikkikaupunki Seinäjoen vuodet ovat opettaneet, että asiat sanotaan suoraan ja kaunistelematta. Dawe nostaisi Seinäjoen Suomen musiikkikaupungiksi. Hän on ihastunut kaupungin musiikkitarjontaan, sillä monet kuuluisat artistit ovat esiintyneet Seinäjoella. Loistavat bändit ovat soittaneet täällä, kuten esimerkiksi David Bowie ja Iggy Pop. Provinssirock, Tangomarkkinat, Vauhtiajot ja Rytmikorjaamo tuovat Seinäjoelle niin runsaan musiikkitarjonnan, että sieltä löytyy jokaiselle jotain. Musiikki muuttaa merkittävästi myös Seinäjoen kokoa. Kun iso festivaali käynnistyy, se piristää katukuvaa. Tämä on pieni kaupunki, mutta ei aina, Dawe kuvailee. Kehuja Seinäjoella ansaitsevat myös hyvät polkupyöräreitit ja se, että luonto on lähellä. Nykyistäkin paremmaksi paikaksi Seinäjoki tulisi, jos ydinkeskustassa olisi vielä enemmän työpaikkoja. Se toisi kaduille lisää vilinää. EPS-torista tuli remontin myötä erittäin viihtyisä paikka, hän kehuu. Jalkapallosta jännitystä elämään Kuten englantilaisille yleensä, myös Dawelle rakas urheilulaji on jalkapallo. Alle nelikymppinen mies on löytänyt itselleen passelin harrastusjoukkueen Pohjan Leijonista. Se on sellainen pappa-team. Käyn pelaamassa jalkapalloa 1-2 kertaa viikossa. Julian Dawe Urheilua ja kitaransoittoa harrastava Dawe laittaa Seinäjoen plussaksi myös parantuneen terveyden. Kokolattiamattojen maasta muuttanut mies on huomannut, ettei hän enää kärsi astmaoireista. Jalkapallon merkitys on ollut iso myös tärkeissä elämänkuvioissa. Seinäjoen Jalkapallokerhon viralliseen faniryhmään Kloppeihin kuuluva mies kertoo, että hän löysi uuden tyttöystävän SJK:n pelireissulta Oulusta. Tyttöystävä muutti hiljattain Seinäjoelle. Toivon kovasti, että hän viihtyy täällä. En haluaisi muuttaa Ouluun, vaikka sekin on ihan kiva kaupunki. Mutta täällä Seinäjoella on kuukausi vähemmän talvea kuin Oulussa, Dawe toteaa. Suomalaisiin naisiin tutustuneella britillä on tarjota tähänkin asiaan sopiva vitsi, joka paljastaa hänen oivaltaneen jotain tärkeää eteläpohjalaisuudesta. Mitä eroa on eteläpohjalaisilla naisilla ja terroristeilla? Terroristien kanssa voi neuvotella.

20 20 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010 Lapselle jää kokemus vieraasta kielestä osana arkea. Näille lapsille tulee rohkeutta käyttää kieltä ja tavallista laajempi sanavarasto.

21 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 21 Kielen kautta oppijat Vieraan kielen voi oppia myös koulutyössä. Näin se tapahtuu Marttilan koulussa Seinäjoella. KANSAINVÄLISTYMINEN MARTTILAN KOULU Pikkuiset kakkosluokkalaiset ompelevat käsityötunnilla fleecehattuja. Muuten on kuin tavallisessa koulussa, mutta opettaja Maija Syrjälä selittää kaiken englanniksi. Oppilaat kommunikoivat vielä suomeksi, mutta ymmärtävät aika hyvin opettajan englanninkielisiä ohjeita. Lapsilla on jo passiivinen kielitaito. Aivan samalla tavalla kuin pikkulapsi opettelee omaa äidinkieltään, englanninkielisessä koulussa ensimmäinen vaihe on passiivinen. Lapsi ymmärtää mitä puhutaan, mutta ei osaa tuottaa itse sanoja. Raise your hand if you need help, opettaja opastaa. Pikkuisia käsiä nousee ilmaan ilmoittamaan, että he kaipaavat apua. Satsaus tulevaisuuteen Joona Jokiniemi ja Pyry Latvala taiteilevat vierekkäisissä pulpeteissa neulan ja langan kanssa. Käsityöt edistyvät, mutta sitten toisen lanka menee solmuun. Käsi kohoaa kohti kattoa. Pojat ovat tyytyväisiä päästyään luokkaan, joka on osittain englanninkielinen. Oppiminen on mukavaa ja he uskovat kielitaidosta olevan hyötyä tulevaisuudessa. Jos minusta tulee jalkapalloilija ja menen pelaamaan Englannin liigaan, niin sitten minusta tulee tosi kuuluisa, Sepsissä futista pelaava Pyry pohtii. Harrastan hip-hoppia. On helppo mennä New Yorkiin kun osaa sitä kieltä, Joona jatkaa. Englannin taito on hyvä juttu silloinkin, jos perhe muuttaa ulkomaille. Pojat muistuttavat, että kielitaitoa tarvitaan myös lomamatkoilla. Osaa tilata kioskista limsaa, Pyry selvittää. Joona keksii vielä yhden jutun, miksi kielitaito on tärkeä: jos luokalle tulee ulkomaalainen oppilas. Meillä oli ensimmäisellä luokalla australialainen poika, joka puhui englantia, Pyry täydentää. Eskarista eteenpäin Seinäjoella on mahdollista saada opetusta englanniksi Joupin päiväkodin esikoulusta lähtien. Marttilan koulussa lisääntyvät osittain englanninkieliset vuosiluokat sitä mukaa, kun oppilaat siirtyvät seuraavalle luokalle. Vanhin vuosiluokka on tällä hetkellä kolmannella. Syrjälä kertoo, että opetus tapahtuu CLIL-menetelmällä eli Content and Language Integrated Learning. Sen voi suomentaa sisällön ja vieraan kielen yhdistäväksi oppimiseksi. Kysymys on learning through language eli oppimisesta vieraan kielen kautta. Oppilaat valitaan luokalle pääsykokeen avulla. Suomenkielisessä testissä selvitetään lapsen kielelliset taidot. Lukea ei tarvitse osata, mutta ongelmat normaalissa kielitaidossa saattavat olla este luokalle pääsyssä. Jos lapsella on isoja vaikeuksia suomen kielessä, paikka englanninkielisessä luokassa ei ole välttämättä lapsen edun mukainen. Tällöin on vaarana, että lapsesta tulee puolikielinen. Rohkeutta käyttää kieltä Syrjälä painottaa, että osittain englanninkielisessä koulussa pääpaino on suomalaisuudessa. Oppilaista tulee ennen kaikkea suomenkielisiä, mutta englannin kielitaito on ylimääräistä lisää. Suomeksi opetus annetaan äidinkielessä. Opettaja näkee opetusmetodissa useita hyviä puolia. Lapselle jää kokemus vieraasta kielestä osana arkea. Näille lapsille tulee rohkeutta käyttää kieltä ja tavallista laajempi sanavarasto. Ensimmäinen kouluvuosi ja toisen luokan syyslukukausi menevät passiivisen kielitaidon kartuttamiseen. Sen jälkeen oppilaat käyttävät koko ajan enemmän englantia opetustilanteessa. Opettajan mielestä vieraalla kielellä oppija saa muitakin vahvuuksia. Tämä opiskelumetodi antaa ja vaatii epävarmuuden sietokykyä. Sitä että ei ymmärrä kaikkea mitä sanotaan ja että pystyy löytämään olennaisen informaation. Parhaimmillaan vieraalla kielellä oppiminen lisää myös tietoisuutta omasta äidinkielestä. Lapsi oppii erottamaan äidinkielen eri vivahteita, kun hän voi verrata niitä toiseen kieleen, Syrjälä jatkaa. Englanninkielisille luokille otetaan vain 20 oppilasta. Tulijoita olisi tuplasti enemmän, mutta Seinäjoella halutaan pitää paikkoja vapaana englantia puhuville muuttajille.

22 22 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010 Tunti täynnä toimintaa Käsityötunti on edennyt ehtoopuolelle. Pyryn ja Joonan kankaissa komeilee hienoja ompeleita, mutta työtä jää vielä seuraavillekin tunneille. Kumpikin pojista on yhtä mieltä siitä, että paras tunti koulussa on Play & Drama. Silloin leikitään tai pelataan yhdessä jotain peliä. Pyryn mielestä heidän luokan oppilaat edistyvät kieliopinnoissaan aika lailla samaa tahtia. Omasta kielitaidostaan heillä on selkeä kuva. Joskus puhutaan englantia ja joskus suomea. Englanninkielisen opetuksen vaikeutena on se, että välillä ohjeita on hiukan hankala ymmärtää. Erään mielenkiintoisen ilmiön pikkumiehet ovat huomanneet koulutyössään. Englanniksi puhuvat opettajat suuttuvat vähemmän rajusti kuin suomeksi puhuvat, Pyry sanoo. Se johtuu siitä, että meillä suomalaisilla on tämä itsepäisyys. Kun olemme kuuluneet välillä Ruotsiin ja sitten Venäjään, niin meistä on tullut itsenäisiä, Joona selventää asiaa.

23 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 23 Avartava harrastus Seinäjoen kansalaisopistossa monta vuotta opiskellut Tuomo Keurulainen on huomannut, että kieli vie mennessään ja kielitaito avartaa. - Vaikka menen vähän väsyneenäkin tunnille, niin kaikki muu unohtuu. Yhtäkkiä vain huomaa tunnin menneen. Hän on opiskellut venäjää neljä vuotta. Lisäksi hän parantelee englannin taitojaan seniorikurssilla ja kertailee ruotsia. Eläkkeellä oleva mies kertoo törmänneensä vieraan kielen tarpeeseen koko työuransa ajan. - Erikoisesti venäjä jäi harmittamaan, sitä olisin tarvinnut monesti. Nykyään venäjää kuulee joka puolella ympärillämme. Keurulainen mielestä venäjän kieli kuulostaa kauniilta. - Tuntuu siltä, että venäjän kielen käyttö leviää nopeasti. Maantieteellisesti olemme Ruotsin ja Venäjän välissä ja minusta on kohtuullista hallita edes vähän molempien naapureiden kieliä ja tuntea heidän kulttuuriaan, hän linjaa. Kansalaisopiston kielitarjonta saa kehuja. - Ainakin minulle sopiva valikoima löytyi helposti. Enemmänkin haluaisin harrastaa, mutta aika ei riitä kaikkeen. Opetuksen taso on ollut korkea. Eksoottisia kieliä Seinäjoen kansalaisopistossa voi opiskella myös eksoottisia kieliä, kuten esimerkiksi portugalia, thai-kieltä, hepreaa ja latinaa. Pirjo Rautiainen opiskelee japania ensimmäistä vuotta. - Opiskelen japania, koska se on tässä globalisoituvassa maailmassa vielä erillinen eksoottinen saareke. Erilaisuus, kieli ja kulttuuri kiinnostaa. Lähitulevaisuudessa aion myös matkustaa Japaniin. Rautiaisen mielestä kansalaisopiston kielitarjonta on hyvä ja monipuolinen. - Mielelläni opiskelisin muitakin kieliä, esimerkiksi latinaa, mutta työssäkäyvän perheenäidin aika ei riitä vielä siihen. Toista vuotta japania opiskelevan Matti Haaviston kiinnostus kieleen syntyi jo vuosikymmeniä sitten. - Harrastin budolajeja ja siellä tekniikat on japaninkielisiä. Hänen suuri haaveensa on päästä joskus matkustamaan Japaniin. - Auttava kielitaito olisi mukava. Myös työssäni tapaan toisinaan japanilaisia, joille on antoisaa olla kohtelias heidän omalla kielellä, hän kertoo.

24 24 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010 Tehokoulutusta eri kulttuureihin KANSAINVÄLISTYMINEN Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjokelainen Anne Varamäki opiskelee kotikaupungissaan tradenomiksi, mutta ei ihan tavalliseksi sellaiseksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Degree Programme in International Business -koulutuksessa saa kielitaidon lisäksi myös hyvät eväät erilaisten kulttuurien kohtaamiseen. Opiskelukavereita on kymmenistä eri maista. Amerikasta, Afrikasta, Nepalista ja Vietnamista, hän luettelee. Toista vuotta opiskeleva Varamäki on tyytyväinen koulutuksen tasoon. Heillä on paljon vierailevia luennoitsijoita ulkomailta. Erityisen haastavaa, mutta myös antoisaa on opiskelussa ollut työskentely eri kansallisuuksien kanssa. Kulttuurierot luovat oman leimansa jo tuntien kulkuun. Varamäen mukaan 70 oppilaan luennoilla on kova opiskelumotivaatio, mutta luentosalin ovi käy vilkkaaseen tahtiin. Eurooppalaiset ovat huomattavasti täsmällisempiä kuin muista maanosista tulevat. Kolme ja puoli vuotta kestävä koulutus tähtää BBA-tutkintoon. Kansainvälistymistä edistää myös opintoihin sisältyvä puolen vuoden harjoittelujakso ulkomailla. Varamäki mielii lähteä Kiinaan.

25 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 25 Vapaalla mielellä maailmalle Seinäjokelainen Free Spirit on valloittanut musiikillaan maailmaa. Yhtye on tunnetumpi siellä kuin täällä. KANSAINVÄLISTYMINEN FREE SPIRIT Kuuden miehen Free Spiritillä on melkoinen meriittilista maailmalla: kolmen levyn levytyssopimus Japanissa, musiikkikappaleita suositussa amerikkalaisessa Rock Band Network -palvelussa ja faneja ympäri maailmaa. Pale Sister of Light -debyytti valittiin vuonna 2009 monissa eri medioissa eri puolilla maailmaa viikon, kuukauden ja jopa vuoden albumiksi. Perinteistä melodista hard rockia soittavan bändin keulahahmo Sami Alho tunnustaa, että on hiukan hämmentävää lukea sähköpostikyselyjä siitä, koska Free Spirit tulee keikkakiertueelle Taiwaniin tai Brasiliaan. Me emme ole vielä maailmankiertueella. Pistän painon sanalle vielä, hän lisää hymyillen. Vokalisti Sami Alhon lisäksi Free Spiritissä soittavat hänen veljensä Timo Alho (koskettimet), Marko Haapamäki (kitara), Pasi Koivumäki (rummut), Sami Hämäläinen (basso) ja Vesa Yli-Mäenpää (kitara). Alavudelta ja Kuortaneelta lähtöisin olevien soittajien toimintaympäristö on nykyään Seinäjoki. Tuote kypsyi valmiiksi 1990-luvulla perustetun yhtyeen ensimmäiset kansainväliset avaukset tapahtuivat tämän vuosituhannen alussa: heidän musiikkinsa sai hyviä arvosteluja Keski-Euroopassa. Alho toteaa, että tuolloin heillä ei ollut riittävää kykyä ja yhteyksiä rakentaa kansainvälistä uraa. Nykyinen kokoonpano on ollut yhdessä vuodesta Alhon mukaan vasta tämä porukka oli valmis kansainvälisille markkinoille. Free Spirit julkaisee, lisensoi ja hallinnoi omaa musiikkiaan yhtyeen jäsenten omistaman musiikin tuotanto- ja kustannusyhtiö Carpel Music Oy:n kautta. Internet tekee musiikista napin painalluksella kansainvälistä, mutta vaatii taitoa löytää kiinnostunut levy-yhtiö. Elämäntavakseen musiikin omaksuneet miehet eivät kovasti edes etsiskelleet, vaan pitivät hauskaa soittamalla ja levittämällä musiikkiaan nettiaalloilla. Alho arvelee, että kenties musiikin aitous sai japanilaiset levytuottajat kiinnostumaan suomalaisista. Kuten mitkä tahansa liikeneuvottelut, Free Spiritin levytyssopimuksesta väännettiin pitkään. Ensimmäisen neuvottelijan rinnalle tuli vielä toinen kiinnostunut ja asiat pitkittyivät. Kunnes kuvioihin ilmestyi kolmas levy-yhtiö, joka vei sopimuksen maaliin nopealla tahdilla. Se on ihan sama kuin Suomessa. Sitten kun natsaa kohdalle niin ei sitä sitten enää vatvota vaan tehdään sopimus. Joskus myös onnistaa kertaheitolla. Muusikot lähettivät kokeeksi sähköpostitse yhtyeen äänitteen Rock Band -pelin musiikkikappaleita nettiin tuottavalle yhtiölle. Heti seuraavana aamuna saapui ostotarjous. Alho pohtii, että heidän soittama kitaravetoinen musiikki passaa hyvin pelikonsoleiden pikku muusikoille.

26 26 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI nro. 2/2010 Netissä kuka tahansa saa musiikkinsa esiin, mutta huomio jakautuu vain harvoille. Sami Alho Demokratia tuli musiikkiin Internet on mullistanut musiikkimaailmaa myös tekemällä siitä demokraattisempaa. Perinteisessä mallissa artistin on miellytettävä monia eri musiikkiteollisuuden portinvartijoita, joiden päätökset voivat olla erittäinkin ratkaisevia artistien uralla. Nykyään on helpompi edetä kansainvälisille musiikkimarkkinoille. Sama määrä ponnisteluja maailmalla vie huomattavasti pidemmälle kuin olisi tehnyt asiat Suomessa. Mittakaava muuttuu nopeasti rajojen toisella puolen. Musiikin tarjonta on ylikyllästettyä, sillä yhteisölliset mediat pullistelevat kaikensorttisten musiikintekijöiden luomisvoiman tuotoksia. Netissä kuka tahansa saa musiikkinsa esiin, mutta huomio jakautuu vain harvoille. Meidän musiikistamme varmaankin välittyy ihmisille se, että meillä on oikeasti hauskaa näitä juttuja tehdessämme. Ehkä se auttaa erottautumaan, Alho toteaa. Asiantuntijoita kannattaa käyttää Kansainvälisissä koukeroissa muusikoiden apuna ovat lakimiehet, jotta kukaan ei pääse sahaamaan linssiin. Reilu kolmekymppiset eri aloilla työskentelevät miehet tietävät, että hyvään tahtoon ei sopimusneuvotteluissa kannata luottaa. Viennin mystiikkaa pohtiva Alho korostaa, että kysymys ei oikeasti ole mistään vaikeasta asiasta. Tarvitaan hyvä tuote, jossa sisältöä sekä ripaus suomieksotiikkaa. Oli sitten kysymys musiikista tai jostain muusta vientituotteesta. Loppupeleissä tietenkin kysyntä ratkaisee, hän korostaa. Alho toivoo, että tulevaisuudessa Free Spirit saa soittaa vieläkin suuremmalle yleisölle. Hän ei usko markkinoinnin vippaskonsteihin. Etenemme pohjalaisella asenteella eli teot puhukoon puolestaan.

27 nro. 2/2010 SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 27 PP PIKKU PALOJA Messuja, musiikkia ja urheilua Sarka-messut, Seinäjoki Areena Musiikin talvifestivaali MARS, Rytmikorjaamo Food & Life Expo, Seinäjoki Areena Syntymäpäiväkonsertti, Seinäjoki-sali Junioreiden pikaluistelun MM-kilpailu Maaseutumatkailuyrittäjien ja - kehittäjien seminaari, Kauhava SEINÄJOKI ESILLÄ MAAILMALLA Kansainvälisillä messuilla syyskuussa Saksassa Seinäjoen osastolla vasemmalta edessä Saksa-Suomi seuran puheenjohtaja Gerd Muller, UFRA messujohtaja Heinrich Sandner, toimialapäällikkö Jouni Pekkala Saksan ministeri Christina Haderthauer hallituspresidentti (Regierungspräsident) Paul Beinhofer, (Bezirkstagspräsedent von Unterfranken) Alafrankenin alueen piiripresidentti Erwin Dotzel ja Schweinfurtin kaupungin ylipormestari Sebastian Remedé. Kuva: Láazló Ruppert Pytinkimessut, Seinäjoki Areena Markki Piha- ja puutarhamessut, Seinäjoki Areena 7.5. Seinäjoen Naislaulajien 70-vuotisjuhlakonsertti, Seinäjoki-sali Provinssirock, Törnävänsaari Cumbre Mundial del Tango 2011, Seinäjoki Tangomarkkinat Kansainväliset toimijat yhteen Kansainvälisyystyöryhmän tehtävänä on koota Seinäjoen eri tahoilla toimivat kansainvälisyysasioita hoitavat ihmiset yhteen. Kuluvalla kaksivuotiskaudella puheenjohtajana toimiva toimialapäällikkö Jouni Pekkala SEEK:stä selvittää, että hän voi tarvittaessa saada yhdellä sähköpostilla suuren määrän kommentteja ja mielipiteitä koskien jotain tiettyä kansainvälisyysasiaa. - Tämä lisää työmme tehokkuutta, koska jokainen ryhmässä antaa juuri oman erikoisosaamisensa. Asiantuntijoiden vastauksista saan hetkessä hyvän kokonaiskuvan. Kv-ryhmään kuuluvat monet eri tahot: Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Sedu, ELY-keskus, Seinäjoen Teknologiakeskus ja EU:n Eurooppatiedotus. Porukka tapaa kokoontua kerran parissa kuukaudessa. Puheenjohtajan mielestä ryhmässä on parasta se, että henkilöt tuntevat toisensa ja voivat vaihtaa hetkessä kokemuksiaan keskenään. Samalla tieto menee nopeasti laajalle ryhmälle. Venäjän kauppaan vauhtia alueellisesti Anna palautetta uudesta TAHTO-lehdestä osoitteessa KOKO-RUSSIA tavoittelee Suomen alueiden aiempaa tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä Venäjän-kaupassa ja elinkeinoelämän Venäjä-yhteistyössä verkostoitumisen kautta. Verkostoa koordinoi Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry. Kysymys on alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valtakunnallisesta teemaverkostosta, joka kehittää alueellisia kansainvälisen kaupan edellytyksiä. Toiminta alkoi vuoden 2010 alussa. Nyt verkostossa on mukana 24 aluetta eri puolilta Suomea. SEEK on mukana tässä verkostossa. Suunnitteilla on vuoden 2010 osalta muun muassa venäjänkielinen lehti, jossa verkostossa mukana olevat 24 aluetta esittäytyvät. Myös KOKO-RUSSIA:n venäjänkieliset internet-sivut avataan kuluvan vuoden puolella. Vuonna 2011 verkoston alueita lähdetään nostamaan valtakunnallisen veturin asemaan suhteessa sovittuihin Venäjän maantieteellisiin alueisiin. Veturialueet saavat muun muassa verkoston ja työ- ja elinkeinoministeriön tuen työlleen.

28 Frami D C B A TAHTOA, YRITTÄJYYTTÄ JA VAHVAA KASVUA Seinäjoki on läntisen Suomen elinkeinotoiminnan palvelukeskus, jonka perustana on vahva yrittäjyys, kehittynyt infrastruktuuri sekä hyvä saavutettavuus. SEEK, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus, ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytykset. SEEK AUTTAA SIJOITTUMAAN JA KANSAINVÄLISTYMÄÄN Annamme yrityskohtaista neuvontaa sijoittumiskysymyksissä myös henkilökohtaista neuvontaa yksilöille harkittaessa muuttoa Seinäjoen kaupunkiseudulle. Yhdessä Seinäjoen teknologiakeskuksen kanssa palvelemme erityisesti kansainvälisiä yrityksiä. ja SEEK SEINÄJOEN SEUDUN ELINKEINOKESKUS Puh. (06) , Fax (06) elinkeinokeskus@seinajoki.fi KÄYNTIOSOITE: Tiedekatu 2 (1. kerros) Seinäjoki POSTIOSOITE: PL 215, Seinäjoki SEEK TARJOAA TOIMITILOJA JA TONTTEJA Seinäjoella on tarjolla 19 monipuolista yritys- ja elinkeinoaluetta eri puolilla kaupunkia. Sähköisestä toimitilafoorumista voit tarkastella vapaana olevia toimitiloja. SEEK PALVELEE JA KEHITTÄÄ Neuvomme kaikissa yritystoimintaa koskevissa kysymyksissä - perustamisvaiheesta sukupolvenvaihdokseen saakka. Autamme yrityksen kansainvälistymisessä ja osallistumme aktiivisesti messuille sekä kotimaassa että ulkomailla. SEEK HALLITSEE HANKKEET Välitämme yrityksille tietoa seudulla käynnissä olevista hankkeista ja mahdollisista rahoituskanavista. Hankerekisteri kokoaa tiedot meneillään olevista hankkeista yhteystietoineen. SEEK MARKKINOI KOMIASTI Markkinoimme aktiivisesti Seinäjoen kaupunkiseutua KOMIA -kampanjalla yhteistyössä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.