chydenius Mitä tekisin isona? Opintoneuvoja kannustaa ja motivoi UNIVERSITAS Sivu 6 Sivu 8 Rakennustyöt käynnistyivät Sivu 10

Transkriptio

1 chydenius UNIVERSITAS KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSEN ASIAKASLEHTI Mitä tekisin isona? Sivu 6 Opintoneuvoja kannustaa ja motivoi Sivu 8 Rakennustyöt käynnistyivät Sivu 10

2 AJANKOHTAISTA TEKSTI SARI LEHTO KUVA JAN ROSNELL Chydenius-instituutin tarjoama koulutus on laajasti tunnettua. Juha Hakala luennoi diplomityön tekemisestä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Jyväskylän yliopisto valittiin aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi Korkeakoulujen arviointineuvosto esittää Jyväskylän yliopistoa aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi yhdessä Helsingin kaup - pakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa. - Valituissa aikuiskoulutuksen laatuyli - opistoissa aikuiskoulutuksen toiminta-aja - tus on selkeästi jäsennetty ja näkemyksel - linen. Aikuiskoulutuksen opiskelijat näh - dään osana yliopistoa ja väylä avoimesta opiskelusta tutkintokoulutukseen toimii, neuvoston perusteluissa todetaan. Chydenius-instituutti panostaa aikuiskoulutuksen laatuun Chydenius-instituutti Kokkolan yliopis - tokeskus panostaa erityisesti aikuisiin opis - kelijoihin, koska yliopistokeskuksen toi - minta-ajatuksena on nimenomaan tarjota laadukasta yliopistollista aikuiskoulutusta, joka perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja edistää yksilöiden, yhteisöjen ja alueen ke - hittymistä. Kokkolan yliopistokeskuksessa on kehitetty yksilöllisiä ja monimuotoisia oppimispolkuja työelämälähtöisten, jousta - vien koulutusmallien muodossa. Korkea - tasoisen tieto- ja viestintätekniikan avulla luodaan ajan ja paikan suhteen joustavia opiskelumahdollisuuksia. Monet keski - pohjalaiset aikuiset ovatkin löytäneet esi - merkiksi Chydenius-instituutin avoimen yliopiston halutessaan täydentää ja päi - vittää työelämässä tarvittavia valmiuksia. Moni aloittaa myös suunnitelmallisen ete - nemisen kohti yliopistotutkintoa avoimen yliopiston opintojen avulla: esimerkiksi kasvatustieteissä, tietotekniikassa, sosiaa - lityössä ja kauppatieteissä voi edetä Kokko - lassa maisterin tutkintoon saakka. Chydenius-instituutti Kokkolan yli - opistokeskus on ottanut aktiivisen roolin myös aikuiskoulutuksen valtakunnallisissa verkostoissa levittäen omassa koulutustoi - minnassaan kehittämiään hyviä käytäntei - tä ja innovaatioita sekä aikuispedagogista tutkimustietoa. Vuorovaikutus muiden elin - ikäisen oppimisen asiantuntijoiden kanssa on oleellinen osa toimintaa.

3 SISÄLTÖ Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen asiakaslehti Universitas Chydenius ISSN Päätoimittaja: Mikko Viitasalo, puh Toimituskunta: Margareta Back, Juha Hakala, Tanja Isoaho, Anne Jokela, Sari Lehto, Ilkka Luoto, Lauri Tuomi-Nikula, Päivi Vuorio Taitto: Kaj Frilund/Mainostoimisto Fristyle Kuvat: Aki Paavola Käännökset: Stina Hallman Toimituksen osoite, tilaukset ym: Chydenius-instituutti / UC, PL 567, Kokkola Painopaikka: Forsberg, Pietarsaari, pm Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2006 Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Postiosoite: PL Kokkola Käyntiosoite: Pitkänsillankatu Kokkola Puhelin: Telefax: Kaustisen toimipiste Haitekki-talo Vissavedentie Kaustinen Pietarsaaren toimipiste Koulukatu Pietarsaari JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS 10 4 Mahdollisuuksia ja uhkakuvia Pääkirjoitus Opintopolkuja Chydenius -instituutissa Chydenius-instituutti Kokkolan yli - opistokeskus pyrkii kehittämään jous - tavia ja työelämälähtöisiä opiskelurat - kaisuja. Mitä tekisin isona? Lukion jälkeisen opiskelupaikan löytä - minen ei aina ole helppoa, eivätkä yli - opistojen ovet välttämättä aukea ensi yrittämällä. Opintoneuvoja kannustaa ja motivoi Opintoneuvoja auttaa oikeiden opin - tojen valinnassa ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa Kokkolan yliopistokeskuksen rakennustyöt käynnistyivät Tulevaisuudessa näyttävästä kampus - alueesta voi muodostua jopa uusi Kok - kolan maamerkki. Uutisia tuutista Chydenius-instituutissa - Kokkolan yliopistokeskuksessa järjestettiin ajan - kohtainen, innovaatioita käsittelevä se - minaari. Seminaarin puhujavieraat Alf Rehn ja Gerhard Snellman ovat kan - sainvälistäkin tunnustusta saaneita in - novaatio-teeman asiantuntijoita. Sanaristikko Sarjakuvakilpailu Nahkatehtaan kummitus Naakat vain on seuranain.

4 PÄÄKIRJOITUS/LEDAREN TEKSTI MIKKO VIITASALO Yliopistojen uusi tulossopimuskausi ja EU:n tuleva ohjel - makausi osuvat samalle jaksolle eli vuosille Chydenius-instituutille näillä molemmilla on keskeinen merkitys. Yliopistojen ja opetusministeriön tulosopimus - ten kautta saamme keskeiset resurssit instituutin ydintoimintoihin: tutkimukseen ja tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen (=mais - teriohjelmat). Kuluvana keväänä ratkaistaan tietotekniikan, sosiaa - lityön ja kemian maisteriohjelmien rahoitus lähivuosiksi. Olemme myös valmistelemassa uutta sopimusta yhteistyöy - liopistojen (Jyväskylä, Oulu ja Vaasa) ja alueen (Kokkola, Kokko - lan seutukunta, Pietarsaari ja Keski-Pohjanmaan liitto) toimijoiden kanssa. Myös tämä sopimus ulottuu vuoteen 2012 saakka. Sopimuk - sella varmistetaan yliopistojen ja alueen sitoutuminen yliopistokes - kustoimintaan pitkälle tulevaisuuteen. Tämän lisäksi alueen kunnat ja yritykset ovat sitoutuneet rahoittamaan yliopistokeskustoiminnan kannalta elintärkeitä tietotekniikan, kemian ja sosiaalityön profes - suureja. Voidaan sanoa, että perusta maakunnan osaamisen raken - tamiselle alkaa vähitellen hahmottua. Toisaalta epävarmuutta tule - vaisuuteen tuovat valtion ja opetusministeriön korkeakoululaitosta koskevat rakenteiden ravistelut. Ne on syytä ottaa vakavasti. Miten tässä melskeessä yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen käy? On selvää, että yhteistyötä on tiivistettävä entisestään ja siinä on mentävä niin pitkälle, että hirvittää. Toimiva ja tuloksellinen yhteis - työ tulee olemaan kohtalon kysymys molemmille laitoksille. Kysymyksiä herättää myös uusi EU:n ohjelmakausi ja sen tuo - mat resurssit ja hallinnolliset rajat. Keski-Pohjanmaa tulee kuulu - maan ns. Pohjois-Suomen NUTS- suuralueeseen, jossa tukitaso on huomattavan korkea verrattuna Etelä- ja Länsi-Suomeen. Hallin - nollisesti maakunta on osa Länsi-Suomen lääniä ja Pohjanmaan TEkeskusta ja tämä näyttää luovan aika kummallisen tilanteen. Tulee - ko käymään siten, että Länsi-Suomen virastot ja virkamiehet tulevat tekemään Pohjois-Suomen rahoista Keski-Pohjanmaata koskevia tukipäätöksiä? Tässäpä haastetta kerrakseen! Miten hankkeen to - teuttaja sukkuloi tässä välissä? Kuka tekee lopulliset päätökset? EUhankkeiden monimutkaisesta ja byrokraattisesta päätöksenteosta meillä on karvaita kokemuksia viime kausilta. Ministeriöiden vir - kamiehet ovat tosin luvanneet yksinkertaistaa ja nopeuttaa päätök - sentekoa, mutta tämä esimerkki näyttää johtavan aivan eri suuntaan. Jälleen Suomi näyttää onnistuvan hallinnon ja byrokratian lisäämi - sessä. Toivottavasti olen väärässä. Mahdollisuuksia ja uhkakuvia Möjligheter och hotbilder Universitetens nya resultatavtalsperiod och EU:s kom - mande programperiod infaller under samma tid, dvs. åren För Chydenius-institutet har båda des - sa en central betydelse. Genom universitetens och un - dervisningsministeriets resultatavtal får vi de centrala resurserna för institutets kärnverksamheter: forskning och vuxenutbildning som leder till examen (=magisterprogram). I vår avgörs finansieringen av magisterprogrammen inom datateknik, socialt arbete och kemi för de närmaste åren. Vi är också i färd med att bereda ett nytt avtal med samarbetsu - niversiteten (Jyväskylä, Uleåborg och Vasa) och de regionala aktö - rerna (Karleby, Karleby ekonomiska region, Jakobstad och Mellers - ta Österbottens förbund). Också detta avtal sträcker sig till år Avtalet säkerställer att universiteten och regionen förbinder sig till universitetscenterverksamheten långt in i framtiden. Dessutom har kommuner och företag i regionen förbundit sig att finansiera de för universitetscentret livsviktiga professurerna i datateknik, kemi och socialt arbete. Man kan säga att grunden för kompetensbyggandet i regionen småningom börjar ta form. Å andra sidan medför sta - tens och undervisningsministeriets omruskning av strukturerna för högskoleväsendet en viss osäkerhet inför framtiden. Det är skäl att ta den på allvar. Vad händer i det rabaldret med universitetscent - ren och yrkeshögskolorna? Det är klart att samarbetet måste inten - sifieras ytterligare och i den frågan får man gå så långt att det förs - kräcker. Ett fungerande och resultatrikt samarbete kommer att va - ra en ödesfråga för båda institutionerna. Också EU:s nya programperiod med dess resurser och admi - nistrativa gränser väcker frågor. Mellersta Österbotten kommer att höra till den s.k. NUTS-storregionen Norra Finland, där stödnivån är anmärkningsvärt hög jämfört med Södra och Västra Finland. I för - valtningshänseende utgör landskapet en del av Västra Finlands län och Österbottens TE-central och detta förefaller leda till en rätt så märklig situation. Kommer det att gå så att Västra Finlands ämbets - verk och tjänstemän för Norra Finlands pengar kommer att fatta stö - dbeslut som gäller Mellersta Österbotten? Utmaningar finns det så det förslår! Hur flänger och far projektgenomföraren här emellan? Vem fattar de slutliga besluten? Från förra perioden har vi bittra er - farenheter av det komplicerade och byråkratiska beslutsfattandet för EU-projekten. Tjänstemännen på ministerierna har visserligen lovat att förenkla och påskynda beslutsfattandet, men detta exempel ser ut att gå i en helt annan riktning. Finland tycks åter lyckas med att öka administrationen och byråkratin. Vi får hoppas att jag har fel.

5 TEKSTI SARI LEHTO, ELINA VAARA-SJÖBLOM, SANNA VIROLAINEN OPINTOPOLKUJA Opintopolkuja Chydenius-instituutissa Kokkolalainen Chyde - nius-instituutin tieto - liikennelaboratorios - sa työskentelevä Jukka Määttälä valmistui tie - totekniikan maisteriksi Chydenius-instituutista kesällä Tieto - tekniikan lisäksi hän opiskeli matematiik - kaa, kasvatustiedettä ja kauppatiedettä. - Aikaisemmalta ammatiltani olen AMK sairaanhoitaja. Ennen maisterikoulutus - ta opiskelin matematiikan ja tietoteknii - kan approbaturit avoimessa yliopistossa. Olen saanut opiskella kotipaikkakunnal - lani, mikä on ollut minulle sopiva vaihto - ehto. Opinnoissa on hyvä huomioida, että ne vievät oman aikansa ja motivaatio kan - nattaa olla kohdallaan, jotta jaksaa opiskel - la työn ohessa. Jukan tapaan aikuisella opiskelijal - la yliopistotutkinnon suorittaminen kul - kee usein mutkikkaampia polkuja pitkin kuin nuorella. Halu kehittää itseä tai vaih - taa ammattia on yleensä syynä opiskeluun. Monelle avoin yliopisto on ensimmäinen etappi yliopistouralla, eikä tutkintohaavet - ta uskalleta heti edes ääneen lausua. Kun opintoja ja itseluottamusta on kertynyt, al - kaa usein suunnitelmallisempi eteneminen kohti tutkintoa. Maisterikoulutusta todelliseen tarpeeseen Keski-Pohjanmaa on tut - kitusti matalan kou - lutustason maa - kunta. Alueen tarpeet se - kä kunti - en ja yritys - ten panostus 1 Mieti, mikä ala kiinnostaa? Onko aikaa opiskella? on vahvasti vaikuttanut Chydenius-insti - tuutin maisterikoulutuksen kehittämiseen juuri tietyillä aloilla. Kokkolan perusturvan osastopäällikkö Seppo Mattilan mukaan so - siaalityön opintojen järjestämisellä paikka - kunnalla on suuri merkitys, ja siksi kaupun - ki työnantajana suhtautuu hyvin myöntei - sesti ja joustavasti työn ohella opiskeluun. Monet työntekijät ovat mukana Chydeni - us-instituutin tarjoamissa opinnoissa. -Podemme kroonista sosiaalityöntekijä - pulaa ja puolet työntekijöistämme on epä - päteviä. Paikallisen koulutuksen avulla ih - misille tarjoutuu mahdollisuus opiskella työn ohessa. Tällöin he myös jäävät paik - kakunnalle valmistumisensa jälkeen, kun vielä sosiaalialalla työnsaantimahdollisuu - det ovat erittäin hyvät. Kemia ja kemian teollisuus ovat Kokko - lan seutukunnassa painopistealoja ja kau - pungissa on vahvaa alan teollisuutta. Suun - nittelupäällikkö Anne Jokela on mukana ke - hittämässä Chydenius-instituutin kemian maisterikoulutusta. -Yliopistokeskuksen rooli on tuoda alal - le osaamisperustaa koulutuksen ja tutki - muksen kautta. Yritysten rahoittama pro - fessuuri täytetään tämän vuoden aikana, mikä luo pohjan kemian maisteriopintojen käynnistämiselle lähitulevai - suudessa. Chydenius-insti - tuutin Kokkolan yliopistokes - kuksen johta - ja Mikko Viitasalo korostaa, että kaikessa kou - lutussuunnit - Tutki oppiainetarjontaa netistä, esim. www. chydenius.fi 3 Ota yhteyttä opintoneuvojaan, jos haluat lisätietoja tai ohjausta: 2 telussa tulee huomioida ensisijaises - ti opiskeli - jan näkö - kulma. -On äärimmäisen tärkeää, että yliopistojen eri yksiköt tekevät yhteistyötä ja että arvosa - noja ja suorituksia voidaan hyväksyä jous - tavasti ristiin esimerkiksi kandin tutkintoon johtavissa opinnoissa. Opiskelijan näkö - kulmasta avoimen yliopiston tulee olla yh - tenäinen kokonaisuus. Opetuksen tulee siis järjestyä opiskelijan tarpeiden, ei yliopisto - jen intressien mukaan. Opinnoista potkua työelämään Lastentarhanopettajana kuusi vuotta työs - kennellyt Miko Aavikko hakeutui luokan - opettajien aikuiskoulutukseen Kokkolaan. Nykyisin luokanopettajana Turussa toimi - valla Mikolla on hyvät muistot opiskelu - ajoistaan. - Itse opinnoista kaikkein parhaat muis - tot ovat jääneet opiskelukaverei - den kanssa vietetyistä, joskus yömyöhäänkin venyneis tä, keskusteluista. Myös - 5 kolmikymppisenä Tule kolmen äijän solu - opiskelemaan! asunnossa asumi - nen on jäänyt läh - temättömästi turku - laisenmieleen. -Nykypäivän koulussa on niin paljon erityistukea tarvitsevia op - Ilmoittaudu opintoihin 4 pilaita, että voisin eh - dottaa sivu - aineena opis - kelemaani eri - tyispedagogiikan 15 opintoviikkoa pakolliseksi. Ja tietysti tekstiilityötä meille miehille. Avoimen yliopiston opintojen perus - teella voi hakeutua tutkinto-opiskelijak - si yliopistoon myös ns. avoimen yliopiston väylän kautta. Tradenomi Henna Kokko-Slotte työskentelee Kosek Oy:ssä toimitusjoh - tajan sihteerinä. Hän on opiskellut avoi - messa yliopistossa johtamista ja laskenta - tointa ja aikoo hakea väylän kautta Vaasan yliopiston kauppatieteelliseen tiedekun - taan johtamisen koulutusohjelmaan. Hen - nan mielestä kannattaa jo opiskelun suun - nitteluvaiheessa miettiä kokonaisuutta: mistä opinnoista on eniten hyötyä nyt ja tulevaisuudessa. - Esimerkiksi jos on kiinnostunut pääai - neena johtamisesta, talousoikeuden opin - not tai laskentatoimi sivuaineena syven - tävät osaamista. Käytännön kokemus yh - distettynä opittuun teoriaan antaa uuden näkökulman ja toimintatavan työntekoon ja työssä jaksamiseen. Nykyaikana jatkuva kouluttautuminen on enemmänkin sään - tö kuin poikkeus. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että opiskelu kannattaa aina!

6 OPINTOPOLKUJA TEKSTI ELINA VAARA-SJÖBLOM, SANNA VIROLAINEN Mitä tekisin isona? Anu Johnson viettää välivuotta lukion jälkeen opiskellen avoimessa yliopistossa psykologiaa. Avoimen yliopiston opinnot ovat tutustuttaneet itsenäisempiin opiskelutapoihin. Lukion jälkeisen opiskelu - paikan löytäminen ei ai - na ole helppoa, eivätkä yli - opistojen ovet välttämät - tä aukea ensi yrittämällä. Tulevaisuuden suunnitel - matkaan eivät ole kaikille ylioppilaille vie - lä selvillä, eivätkä ahdistusta yhtään helpo - ta sukulaisten hyväntahtoiset mikä sinus - ta tulee isona? -kyselyt. 6 Monia vaihtoehtoja Välivuosi on perinteinen tapa viettää luki - on jälkeistä vuotta ennen muita opintoja. Joku paiskii töitä ja kartuttaa työkokemus - ta, joku taas lähtee ulkomaille elämänko - kemusta hankkimaan. Yhä useampi nuori etsii omaa alaansa opiskelemalla avoimen yliopiston opintoja. Kaiken kaikkiaan väli - vuosi voi olla monelle ajatuksia selkiyttävä vaihtoehto ja samalla voi kerryttää opinto - pisteitä, jotka luetaan hyväksi myöhemmis - sä opinnoissa. Välivuoden aikana on enem - män aikaa miettiä, mitä tulevaisuudeltaan tahtoisi. Pienen tauon pitäminen tekee hy - vää myös opiskelumotivaatiolle. Valtakunnallisesti avoimen yliopis - to-opetuksen tarjontaa on runsaasti, sillä kaikki maamme yliopistot järjestävät oman opetussuunnitelmansa mukaista opetus - ta sekä yliopistopaikkakunnilla että yh -

7 teistyöoppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Myös Keski-Pohjanmaalla tarjonta on kat - tavaa ja monipuolista. Avoimessa yliopis - tossa voi suorittaa eri yliopistojen opinto - vaatimusten mukaisia yksittäisiä kursseja tai arvosanoja. Avoimen yliopiston kynnys on mata - la ja ovenkarmit leveät, eli pääsykokeita ei ole. Avoimessa on helppo tutustua eri op - piaineisiin ja yliopistossa opiskeluun tarvit - sematta muuttaa pois kotipaikkakunnalta. Opiskelu voi parhaassa tapauksessa lisätä motivaatiota pyrkiä yliopistoon kun tietää, mitä on luvassa. Voihan käydä niinkin, et - tä jokin uusi ala alkaa kiinnostaa, kun on tutustunut siihen avoimessa yliopistossa. Opiskelukokemukset eivät siis mene huk - kaan, vaan jopa säästävät aikaa, vaivaa ja pääsykokeisiin pänttäämisen tuskaa. Pää - sykokeisiin valmistautuminen on mielek - käämpää, kun on opiskellut kyseistä alaa pääsykoekirjoja enemmän. Joissakin tapa - uksissa suoritetusta arvosanasta voi saada lisäpisteitä, kuten luokanopettajan- ja las - tentarhanopettajankoulutukseen pyrittä - essä. Anun valinta Anu Johnson on 19-vuotias viime kevään ylioppilas. Hän harrastaa tanssia, tanssin ohjausta ja musiikkia. Tällä hetkellä hän viettää välivuotta opiskellen avoimessa yli - opistossa psykologiaa, lukemalla pääsyko - keisiin ja tekemällä opettajan sijaisuuksia. -Lukion jälkeen psykologia tuntui ihan ykkösaineelta ja selvältä vaihtoehdolta, että sitä voisi lähteä opiskelemaan. Kirjoitusten jälkeen ei vain ollut tarpeeksi aikaa lukea ja ainevalintakin taisi olla vaikeimmasta pääs - tä, joten yliopiston ovet eivät auenneet. Oi - keastaan minulla oli koko ajan varasuunni - telmana, että jos en pääse yliopistoon, niin menen avoimeen. Siitä käytiin kertomassa koulussakin. Yksi kaveri opiskeli avoimessa välivuotenaan ja työkkärissä taisin tarkem - min selailla opasta. Vaikka lukion psykologian oppimäärä oli melko laaja, niin uuttakin tietoa Anu on löytänyt. Hän kertoo, että opintojen kaut - ta on päässyt tutustumaan myös uusiin, yli - opistomaisempiin opiskelutapoihin. Psy - kologian opiskelu on opettanut mm. itse - näiseen opiskeluun, jossa suoritustavat ja aikataulun on saanut valita itse. Myös ai - heiden ja tehtävien valinnaisuus ollut po - sitiivista. -Välillä tullut pientä motivaation puu - tetta, mutta silloin olen valinnut jonkun sellaisen suoritusmuodon, jossa on saanut asettaa selkeämmän tavoitteen. Lähinnä tentti on ollut tällainen, muuten olen teh - nyt aika paljon oppimistehtäviä. Perinteis - tä opetusta on kyllä kaivannut välillä yksin lukemisen sijaan. Aluksi ei tiennyt, minkä - laista tasoa suorituksilta odotettiin, mutta sen verran hyvin on kuitenkin mennyt, että ilmeisesti on osunut kohdalleen. -Mukavinta on ollut ehkä se, että olen saanut niin paljon aikaan. Opinnot ovat edenneet todella sujuvasti, vaikka ensin tuntuikin, ettei tiennyt yhtään mistä aloit - taa. Aina olen kuitenkin saanut valmiiksi sen, mitä olen aloittanut, ja siihen on voinut Välillä on tullut pientä motivaation puutetta olla tyytyväinen. Haastavinta on varmaan se, että todella joutuu toimimaan niin itse - näisesti, varsinkin alussa vähän hirvitti, et - tä saanko mitään aikaiseksi. -Toisaalta opiskelu vaatii paljon oma - toimisuutta ja pitkäjänteisyyttä, suoritus - ten keräämiseen kuluu aikaa ja vaivaa. Jos ei itse tee, mitään ei varmasti tapahdu. Anu suosittelee lämpimästi välivuoden viettäjille opiskelua avoimessa yliopistos - sa: -Jos joku oppiaine kiinnostaa, niin sii - hen kannattaa tutustua. Samalla huomaa, jos se ei olekaan se oma juttu. Myös sellai - sille ihmisille, jotka eivät halua lähteä ko - kopäiväisesti opiskelemaan vaan haluavat opiskella esimerkiksi työn ohessa, Anu pi - tää avoimen vaihtoehtoa sopivana. Psykologian pääsykokeet kutsuvat tänä vuonna Anua uudelleen ja nyt hän myös on entistä varmempi sisäänpääsystään: opis - kelu avoimessa on tuonut itsevarmuutta. Opintojaan hän aikoo hyödyntää tulevassa opiskelussaan tavalla tai toisella, hukkaan ne eivät missään tapauksessa mene. Kokkolan yliopistokeskuksessa lv alkavia Jyväskylän yliopiston opintoja Aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopinnot Erityispedagogiikan perus- ja aineopinnot Filosofian perusopinnot Gerontologian monitieteiset perusopinnot* Informaatioteknologian perusopinnot Kansantaloustieteen perusopinnot Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perus- ja aineopinnot Kirjallisuuden aineopinnot Matematiikan perusopinnot Perheopintojen perusopinnot* Psykologian perus- ja aineopinnot Sosiaalityön perus- ja aineopinnot Taidekasvatuksen perusopinnot Tietotekniikan aineopintoja* Yhteiskuntapolitiikan perusopinnot* Kieli- ja viestintäopintoja: Kirjoitusviestintä Puheviestintä Akademisk svenska Englannin kielen valmentava kurssi Englannin tekstinymmärtämisen koe Interdisciplinary Text Workshop Interdisciplinary Communication Skills Yleisopintokursseja esim.: Tieteellisen toiminnan perusteet Tilastomenetelmien peruskurssi Tietokone ja tietoverkot työvälineenä * tiedot ovat alustavia Lisätietoja osoitteesta:

8 Mahtavia tyyppejä ja kasvutarinoita Opintoneuvoja kannustaa ja motivoi Sanna Virolainen ja Elina Vaara-Sjöblom pääsevät opintoneuvojina seuraamaan opiskelijoiden kasvutarinoita. - Opintoneuvoja auttaa oikeiden opinto - jen valinnassa ja henkilökohtaisen opin - tosuunnitelman teossa. Lähes yhtä tärkeä rooli hänellä on myös motivoijana ja kan - nustajana, kertoo Maijastiina Jokitalo, joka neuvoo Vaasan yliopiston opintoja suoritta - via avoimen yliopiston opiskelijoita Kokko - lassa ja Seinäjoella. Jokitalo myös suunnit - telee avoimen yliopiston kauppatieteiden väyläopintoja Chydenius-instituutissa. Jo itse yliopistomaailma käsitteineen on monelle outo. Kun edellisistä opinnoista voi olla kulunut pitkäkin aika, myös opis - kelukäytännöt ovat unohtuneet. Tarvitta - vaa tietoa erilaisten valintojen tiheästä vii - dakosta voi olla vaikea löytää, ja kun omat pohjaopinnotkin vaikuttavat kurssivalintoi - hin, saattaa motivoitunutkin opiskelija tun - tea olevansa hukassa. - Erityisesti aikuisopiskelijan kohdal - la neuvonta auttaa ja vauhdittaa opiskelua huomattavasti, Jokitalo sanoo. Yliopiston tutkintorakenneuudistuksen myötä opintoneuvonnan roolin tärkeys on korostunut entisestään. Opiskelijoiden oh - jaukseen panostetaan nyt aiempaa enem - män. Jokitalon mukaan opintoneuvonnan osuus opintojen tuloksesta on jopa viisi - kymmentä prosenttia. - Hyvällä ohjauksella myös sitoutetaan opiskelija oppilaitokseen. Aikuisopiskelijakin kaipaa vertaistukea Siinä missä yliopistojen päiväopiskelijat voi - vat tiedonhaussa tukeutua opiskelutove - reihinsa, avoimen yliopiston opiskelijoiden verkosto voi olla hyvin hatara tai puuttua kokonaan, koska opintoja suoritetaan hyvin itsenäisesti ja opintosuunnitelmat poikkea - vat paljonkin eri opiskelijoiden välillä. KUVA KATI HIETALAHTI Maijastiina Jokitalo neuvoo kauppatieteiden opiskelijoita. - Opintoneuvoja pyrkii kannustamaan opiskelijoiden ryhmäytymistä, jotta opis - kelijoilla on mahdollisuus saada myös ver - taistukea opinnoissaan, täsmentää Elina Vaara-Sjöblom. Hän ohjaa informaatiotek - nologian opiskelijoita ja suunnittelee alan opintopolkuja Chydenius-instituutin avoi - messa yliopistossa. Aikuisopiskelijan täytyy usein pystyä sovittamaan yhteen työ, opiskelu ja perheelämä. Vaara-Sjöblom, joka myös itse par - haillaan opiskelee työn ohessa, painottaa, että myös tässä yhtälössä opintoneuvojalla on tärkeä merkitys. - Opiskelijalle on helpottavaa kuulla, et - tä muutkin ovat selvinneet samassa tilan - teessa, ja että ei haittaa, vaikka opiskelu - tahtia välillä vähän hidastaa, jos muu elä - mä vaatii enemmän huomiota. Pienen talon suuret edut Chydenius-instituutin avoin yliopisto pys - tyy pienenä oppilaitoksena tarjoamaan henkilökohtaisempaa opintoneuvontaa kuin moni suuri laitos. - Lisäksi meidän on mahdollista suun - nitella opintojen aikataulut siten, että pääl - lekkäisyyksiä kursseilla on mahdollisim - man vähän, mikä on suuri etu, kiittelevät

9 Vaara-Sjöblom ja Sanna Virolainen. Virolai - nen vastaa Chydenius-instituutin opinto - neuvonnan suunnittelusta ja koordinoin - nista, avoimen yliopiston maisteripolkujen suunnittelusta sekä antaa opinto-ohjaus - ta avoimen yliopiston opiskelijoille muun muassa kasvatustieteissä. Hänen tehtäviin - sä kuuluu myös olennaisesti opiskelusta tiedottaminen talon ulkopuolelle. - Jaamme tietoa avoimen yliopiston tar - joamista opiskelumahdollisuuksista eri oppilaitoksissa sekä infotilaisuuksissa. Ta - voitteenamme on tehdä eri opintopolkuja tunnetuksi ja kertoa esimerkiksi, millaisia opiskeluvaihtoehtoja erilaisten pohjaopin - tojen perusteella on Chydenius-instituutis - sa tarjolla. Itseluottamusta opiskelusta Jokitalo, Vaara-Sjöblom ja Virolainen pitävät kaikki opintoneuvojan työtä mielenkiintoi - sena ja antoisana. Virolainen kertoo työn - sä huippuhetkiä olevan opiskelijoiden kas - vutarinoiden seuraamisen; moni saa opin - noista ihan uudenlaista ryhtiä ja varmuutta elämän muillekin aloille. - On hienoa nähdä, miten opiskelu ko - hottaa ihmisen itsetuntoa ja kasvattaa itse - luottamusta. Usko itseen vahvistuu, listaa Vaara-Sjöblom. Jokitalo mainitsee työn parhaimmiksi puoliksi positiivisen palautteen saamisen. - Tässä työssä tapaa mahtavia tyyppe - jä ja näkee monenlaisia onnistumisen elä - myksiä. Moni tulee hyvän tenttituloksen saamisesta ihan lapseksi jälleen, hän hy - myilee. TANJA ISOAHO Chydenius-instituutti - Kokkolan yliopistokeskus Avoimen yliopiston opintoneuvonta Sanna Virolainen Opintoneuvonnan suunnittelu Liikunta- ja terveystieteelliset, taloustieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aineet Sähköposti: sanna.virolainen@chydenius.fi Puh: Elina Vaara-Sjöblom Informaatioteknologiset, matemaattisluonnontieteelliset aineet Sähköposti: elina.vaara-sjoblom@chydenius.fi Puh: , Maijastiina Jokitalo Kauppatieteet, Vaasan avoin yliopisto Sähköposti: maijastiina.jokitalo@uwasa.fi Puh: , LUOKANOPETTAJIEN AIKUISKOULUTUS Yliopistokoulutuksen laatuyksikkö Opiskelijavalinta 2006 Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus järjestää yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaa luokanopettajakoulutusta. Tammikuussa 2007 alkavalle kurssille otetaan 40 opiskelijaa. Opiskelu on päätoimista ja kestää 1,5 2 vuotta. Opiskelijaksi voit hakea, jos sinulla on aiempia yliopisto-opintoja ja opettajakokemusta seuraavasti: 1.Vähintään 100 opintopisteen laajuiset soveltuvat yliopistoopinnot, joihin sisältyvät perus- ja aineopinnot (60 op) tai cum laude approbatur arvosana kasvatustieteessä sekä yhden vähintään 25 op:n laajuisen sivuaineen opinnot 2.Opettajakokemusta perusopetuksessa vähintään 4 kk tai muuta soveltuvaa opettajakokemusta vähintään 8 kk. Hakuaika päättyy Tiedustelut ja hakulomakkeiden tilaus: Puh. (06) , tai , sähköposti oili.uusitalo@chydenius.fi, CHYDENIUS-INSTITUUTTI KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS Kauppatieteiden yksikkö Tarjoamme asiakkaillemme ajankohtaisia ja tarpeellisia työkaluja muuttuvan työelämän haasteisiin. Täydennyskoulutuksemme yrityksille ja organisaatioille kattavat sekä pitkät koulutuskokonaisuudet että lyhytkestoiset seminaarit. MBA -koulutukset Eri-ikäisten työntekijöiden johtaminen Coaching Valmentava johtaminen Osaamisen johtaminen Innovaatioiden johtaminen Projektinhallinta Työhyvinvointi Kehittämispalvelut Järjestämme myös yritysten tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia. Kysy lisää ja pyydä tarjous! Koulutuspäällikkö Suunnittelija Suunnittelija Tarja Peuranto Paula Kivinen Mari Lahti puh. (06) puh. (06) puh. (06) gsm gsm gsm Suunnittelija Kurssisihteeri Ritva Gunell Anu Rantamäki puh. (06) puh. (06) gsm

10 Kokkolan yliopistokeskuksen Uuden kampuksen alue Torkinmäellä on valmis rakennustöiden aloit - tamista varten. Met - sää on kaadettu tule - van uudisrakennuk - sen tieltä ja niin kutsuttu Silakkapuro on putkitettu tulevan pysäköintialueen koh - dalta. Alueen uudet liikennejärjestelyt ovat myös parhaillaan työn alla. Kiinteistölle on muodostettu 8744 m 2 tontti, missä kerros - alaltaan 5000 m 2 kokoisen uuden Kokko - lan yliopistokeskuksen rakennustyöt käyn - nistyvät toukokuussa. Uudisrakennus tulee olemaan jo rakennusaikana hyvin näkyvä kaikille Kokkolan Eteläväylää pitkin ajavil - le. Chydenius-instituutin Kokkolan yli - opistokeskuksen henkilökunta on osallis - tunut aktiivisesti uuden kampuksen suun - nitteluprosessiin. Erikoissuunnittelija Pent - ti Impiö on toiminut instituutin edustajana suunnitteluryhmässä prosessin alkumet - reiltä asti. Impiö on koonnut henkilöstön toiveita ja toiminnallisia vaatimuksia ja vä - littänyt ne suunnitteluryhmään. - Chydenius-instituutin henkilöstö on osallistunut todella aktiivisesti suunnitte - luprosessiin ja omien tulevien toimitilojen suunnittelu on ollut todella mielenkiin - toinen hanke, kertoo Pentti Impiö uuden kampuksen alkutaipaleesta. Uuden kampuksen rakennustyöt alkavat toukokuussa. 10

11 Uudisrakennus nousee Torkinmäelle ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön viereen. Erikoissuunnittelija Pentti Impiö on edustanut Chydeniusinstituuttia kampuksen suunnitteluryhmässä ja välittänyt henkilökunnan toiveita tilojen suunnittelijoille. PIIRROS ARKKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA rakennustyöt käynnistyivät Kokkolan maamerkki Uusi Chydenius-instituutti Kokkolan yli - opistokeskus sijoittuu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun välittömään lähei - syyteen ja on yksi osa tulevaa suurta kam - pusaluetta. Kerrosalaltaan nelikerroksinen rakennus on erittäin keskeisellä ja näky - vällä paikalla lähestyttäessä Kokkolaa Ou - lun suunnasta. Tulevaisuudessa näyttäväs - tä kampusalueesta voi muodostua jopa uu - si Kokkolan maamerkki. Tavoitteena on rakentaa ajanmukainen oppimis- ja tutkimusympäristö yliopisto - keskuksessa harjoitettavalle tutkimukselle ja opetukselle. Lisäksi hankkeen myötä py - ritään tiivistämään yhteistyötä Keski-Poh - janmaan ammattikorkeakoulun ja KETEKin kanssa. Uudisrakennus yhdistetään toisen kerroksen käytävällä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Kokkolan teknii - kan yksikköön, jossa sijaitsevat juuri kun - nostetut ruokasali ja luentosali. Arkkitehti Jorma Paloranta on pyrkinyt saamaan rakennukseen yliopiston hen - keä: - Punatiilinen korkea osa yhdistää uu - disrakennuksen ympäröiviin rakennuksiin ja myös historiaan. Toinen puoli, täysin vaa - lea julkisivu isoine ikkunapintoineen edus - taa nykypäivää, avoimuutta. Palorannan mukaan tavoitteena on ollut saada uudes - ta yliopistorakennuksesta helposti lähes - tyttävä. Pitkä, rakennuksen suhteen poik - kisuuntainen sisääntulokatos johtaa pää - ovelle ja neljä kerrosta korkeaan valoisaan pääaulaan. Toiminnallisesti rakennus tulee olemaan mahdollisimman selkeä ja helposti asioita - va. Kaikki luokkatilat sijaitsevat pääaulan yhteydessä eri kerroksissa. Suurimmat ylei - sötilaisuudet sijoittuvat ensimmäiseen ker - rokseen, sillä siellä ovat suurimmat luento - salit ja oppimiskeskuksen tilat. Arkkitehti Paloranta vakuuttaa, että sisätiloissa tullaan kokemaan Chydeniuksen läsnäolo ja terva - kaupungin imago. SARI LEHTO 11

12 UUTISIA TUUTISTA KUVA JUHA RYHÄNEN Yhteiskunnallisen palvelutehtävän pilottihankkeen raportti luovutettiin Jyväskylän yliopiston rehtorille maaliskuussa. Kuvassa vas. rehtori Aino Sallinen, johtaja Mikko Viitasalo, tutkija Paula Kivinen sekä hankkeen ohjausryhmän jäsenet tutkijakoulutettava Mira Huusko ja johtaja Janne Vilkuna. Yliopiston yhteiskunnallinen palvelutehtävä: mikä se on? Yliopistojen yhteiskunnallinen palveluteh - tävä on yksi yliopiston tehtävistä opetuk - sen ja tutkimuksen ohella. Yhteiskunnal - lisen palvelutehtävän käytännön sisältöä ei ole kuitenkaan juuri pohdittu, ja siksi Jyväskylän yliopistossa koettiin tärkeäksi määritellä yhteiskunnallisen palvelutehtä - vän osa-alueita, ydinprosesseja ja tulok - sia sekä tarkastella sen arviointiin liittyviä asetelmia. Chydenius-instituutin Kokko - lan yliopistokeskuksen suunnittelija Paula Kivinen tutki yhteiskunnallista palveluteh - tävää vuoden mittaisessa pilottihankkees - sa ja nyt aiheesta on julkaistu raportti. Tutkimustulosten mukaan enää ei tuli - si puhua yliopiston kolmannesta tehtäväs - tä: erillisen tehtävän sijaan on kysymys nä - kökulmasta, jonka kautta tarkastellaan jo olemassa olevia tehtäviä. Yhteiskunnalli - nen vuorovaikutus painottuu ensisijaises - ti alueelliselle ja kansalliselle tasolle, mut - ta ulottuu yhä voimakkaammin myös kan - sainväliselle tasolle. Yhteiskunnallista palvelutehtävää to - teuttaessaan yliopistolla on vastassaan se - kä uhkia että mahdollisuuksia. Ensisijai - sena uhkana on sähläämisen mahdol - lisuus ei pitäydytä tekemään sitä, mitä osataan ja mikä on nimenomaan yliopis - tolle sopivaa toimintaa: paras vaikuttavuus tulee perustehtävien kautta. Merkittävänä mahdollisuutena koettiin yliopiston ase - man vahvistaminen yhteiskunnan kehi - tyksen tukijana: yliopistojen tehtävänä on seurata, mitä maailmalla tapahtuu. Tämä edellyttää yliopiston ja sen sidosryhmien toimimista entistä kiinteämmässä yhteis - työssä. Merkittävän haasteen muodostaa se, miten yliopistossa tuotettu tieto proses - soidaan niin, että tietämys kyetään otta - maan vastaan yliopiston ulkopuolellakin. Tehtävämäärittelyn lisäksi hankkeen tu - loksena rakentui mittaristo, jolla palvelu - tehtävän suorittamista voidaan arvioida. LYHYESTI Johtamiskoulutusta sosiaali- ja terveysalalle Sosiaali- ja terveysalan esimiehiä Kes - ki-pohjanmaan keskussairaalasta, alueen kunnista ja kuntayhtymistä opiskelee mo - niammatillisessa johtamiskoulutuksessa 12 Chydenius-instituutissa Kokkolan yli - opistokeskuksessa. Koulutuksen on tilan - nut Alueellinen terveydenhuolto -hanke. Koulutuksen 51 osallistujaa työskente - levät muun muassa vanhustenhuollon, päi - vähoidon ja hammashuollon keskijohdos - sa sekä osastonhoitajina, perusturvajohta - jina ja ylilääkäreinä. Koulutus aloitettiin johtajuus -teemal - la. Osallistujat saivat kosketuksen johta - juuteen ja sen merkitykseen johtamisen kohteena olevien ihmisten ja työyhtei - sön kannalta sekä oppivat keskustelevan ja vuorovaikutteisen johtamisen perus - teet. Elokuuhun 2006 kestävän koulutuk - sen muita teemoja ovat muutoksen johta - minen, ikäjohtaminen ja osaamisen johta - minen.

13 Uusia tutkintoja sosiaalityöstä Chydenius-instituutissa sosiaalityön opin - tonsa aloittaneista neljä opiskelijaa on saa - nut tammi-helmikuussa kandidaattitut - kintonsa valmiiksi. He ovat Helinä Jokitalo ja Niina Rantamäki Kokkolasta sekä Mer - ja Kaminen ja Tiina Pakkala Vaasasta. Tä - hän mennessä sosiaalityön kandidaatteja on valmistunut Chydenius-instituutin ryh - mästä yhteensä seitsemän. Kyseessä olevat yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot, pääaineena sosiaalityö, myöntää Jyväsky - län yliopiston yhteiskuntatieteellinen tie - dekunta. Onnittelut valmistuneille! Chydeniuksen tohtorikoulutus vahvistuu Chydeniuksen monitieteistä tohtorikoulu - tusta vahvistetaan määräaikaisilla tutkijan viroilla. Ensimmäinen puolivuotinen tutki - jan paikka täytetään keväällä ja se sijoittuu Chydenius-instituutin yhteiskuntatieteelli - seen yksikköön. Tutkijan tehtävinä ovat yh - teiskuntatieteellisen tohtoritutkinnon jat - ko-opinnot ja niihin kuuluva väitöskirjaan johtava tutkimustyö. Seuraava tutkijan pesti käynnistyy syksyllä ja se sijoittuu kasvatus - tieteelliseen yksikköön. Innovaatiot seminaarin aiheena Chydenius-instituutissa - Kokko - lan yliopistokeskuksessa järjestettiin maaliskuussa ajankohtainen, inno - vaatioita käsittelevä seminaari. Se - minaarin puhujavieraat Alf Rehn ja Gerhard Snellman ovat kansainvä - listäkin tunnustusta saaneita inno - vaatio-teeman asiantuntijoita. In - novaatioprofessori Alf Rehn koros - ti puheenvuorossaan innovaatioiden merkitystä ja analysoi innovaatiopro - sessiin vaikuttavia tekijöitä. Toimitus - johtaja Gerhard Snellman G. Snell - man Consulting Oy Ab:sta käsitteli myös innovatiivisia tuotteita ja inno - vaatioiden johtamista. Alf Rehnin mukaan innovoin - ti on vaikeaa, koska innovatiivisen organisaation luominen vaatii kivu - liaita muutoksia. Moni johtaja tyy - tyy mieluummin vanhaan ja totut - tuun. Innovaatioihin kytketään luo - vuus, joka ei myöskään aina ole mukava asia, koska se tuo epävar - muutta. Luovuus katkaisee saman - laisena jatkuneen toiminnan. Orga - Innovaatioprofessori Alf Rehn. nisaatiot taas on luotu tuottamaan järjestystä, odotettuja tuloksia ja tur - vallisuutta. Ehkä organisaatiot ovat - kin innovaatioiden vihollisia? Rehn puhui myös globalisaatiosta mielenkiintoisella tavalla. Hän näkee kolme skenaariota. Ensinnäkin Suo - mi voi kehittyä innovaatioiden ih - memaana, jolloin teollisuus poistuu Suomesta ja Suomi jatkaa hi-tech la - boratoriona. Toisen skenaarion mu - kaan sekä teollisuus että innovaatiot lähtevät ja Suomeen jää vain ylikou - Seija Virkkala professoriksi Vaasan yliopistoon Chydenius-instituutin erikoistutkija Seija Virkkala on nimitetty aluetieteen professo - riksi Vaasan yliopistoon alkaen. Hallintotieteiden tohtori Seija Virkka - la on opiskellut Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä Karlsruhen yliopistos - sa Saksassa. Tohtorin tutkinnon hän on suorittanut Tampereen yliopistossa vuon - na Hän on työskennellyt Chydeniusinstituutissa vuodesta 1995 alkaen. Hänen työssään ovat painottuneet aluetalouteen liittyvät tutkimushankkeet. Tällä hetkellä hän koordinoi yhteispohjoismaista PLIPhanketta. Hankkeessa selvitetään maiden kansallisen ja alueellisen innovaatiopoli - tiikan välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä maa - seutualueiden ja pienten keskusten nä - kökulmasta. Tutkimuksessa etsitään myös paikallisen innovaatiopolitiikan hyviä käy - täntöjä ja arvioidaan niiden siirrettävyyttä. Aluetieteen professorin virkaan oli kuu - si hakijaa. Uusi professori Chydeniusinstituuttiin - Kokkolan yliopistokeskukseen Kasvatustieteiden tohtori Juha Hakala ni - mitettiin alkaen kasvatustieteen professorin virkaan, jonka alana on eri - tyisesti opettajankoulutus. Viran sijoitus - paikka on Chydenius-instituutti - Kokko - lan yliopistokeskus. Professorin tehtävänä on osallistua laaja-alaisesti Chydenius-ins - tituutin opetus- ja tutkimustyöhön aikuis - pedagogiikan ja opettajankoulutuksen ke - hittämiseksi. Hakala on toiminut Chydenius-insti - tuutissa vuodesta Hänen kehittämän - sä maisterihautomo pyrkii auttamaan opis - kelijoita, joiden gradutyö on jäänyt syystä tai toisesta kesken. Maisterihautomo sai aikuiskoulutuksen laatupalkinnon vuonna Maisterihautomon myötä Hakalan erikoisalana on jo pitkään ollut opinnäyt - teiden laadinnan tukeminen sekä opinnäy - tetöiden ohjaamiskoulutus. Näissä asian - tuntijatehtävissä hän on luennoinut lähes kaikissa maan yliopistoissa ja ammattikor - keakouluissa. Hakala on kirjoittanut myös alan tutkimuksia ja oppikirjoja. Oppikirjois - ta eräänlainen kestosuosikki on Graduopas melkein maisterin niksikirja. Hakala on myös ollut kirjeenvaihdossa kymmenien tieteen nobelistien kanssa ja kirjoittanut tähän aineistoon pohjautuvan kirjan Luo - va prosessi tieteessä. Juha Hakala on suorittanut kasvatustie - teen tohtorin tutkinnon vuonna 1992 Ou - lun yliopistossa ja hän on myös Oulun yli - opiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dosentti alanaan korkeakouluopetus. Hän on toiminut myös tutkimusviroissa Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslai - toksessa. 13

14 SANARISTIKKO Edellisessä numerossa olleen sanaristikon ratkaisseiden kesken arvottiin kirja Suomalaisten symbolit. Onnekas voittaja on Pentti Pokela Kokkolasta. Palkinto on postitettu voittajalle. Onnittelut! Ratkaise ristikko voita kiinnostavaa kirjallisuutta! Täytettyäsi ristikon laske siitä täyttämiesi ruutujen A-kirjainten lukumäärä. Meilaa vastauksesi (A-kirjainten määrä) sekä yhteystieto - si otsikolla Ristikon ratkaisu 2/ mennessä osoitteeseen: info@chydenius.fi tai postikortilla Chydenius-instituutti/UC, PL 567, KOKKOLA. Oikean lukumäärän ilmoittaneiden kesken arvomme ajankohtaisen kirjapalkinnon. UC etsii lehdelle sarjakuvapiirtäjää! Piirrä sarjakuva! Kuten uutisista olemme saa - neet kuulla ja nähdä, sarjaku - villa ja pilapiirroksilla on ny - kymaailmassa mahtava voima. UC hakee kilpailun avulla leh - delle sarjakuvantekijää. Näy - tä siis nyt kyntesi, teroita ky - näsi ja tee UC:lle OMA SAR - JAKUVA. Tilaa on puolen sivun verran (vaaka A5), muoto va - paa; se voi olla siis strippimuo - toinen tai vapaasti tilassa ole - va. Sarjakuvaa laajasti harras - taneena tiedät kyllä, millainen formaatti UC:ssa toimii. Aihe - piiriin rajoitteena on ainoas - taan se, että tarinan tulee liittyä tavalla tai toisella Chydeniusinstituutin - Kokkolan yliopis - tokeskuksen toimintaan. Kil - pailun voittaja saa 150 euron rahapalkinnon lisäksi rahak - kaan (100 euroa per laaki) jul - kaisusopimuksen 3 kertaa vuo - dessa ilmestyvään UC:een. Kil - pailussa hopealle ja pronssille selviytyneet ehdotukset palki - taan kirjapalkinnoin. Lähetä painokelpoinen kilpailutyösi mennessä sähköpostilla pdfmuodossa osoitteella paivi. vuorio@chydenius.fi (tai ku - vausvalmis originaali tai tu - lostusvalmis tiedosto CD:llä) osoitteella UC/sarjakuva, PL 567, KOKKOLA. Muis - ta liittää mukaan tarkat henki - lö- ja osoitetietosi, sähköposti - osoitteesi ja puhelinnumerosi. Raati valitsee ja palkitsee voit - tajan mennessä ja sarjaku - va julkaistaan UC:n syyskuun numerossa. ONNEA KILPAI - LUUN! 14

15 NAHKATEHTAAN KUMMITUS Naakat vain on seuranain... Tjaah, on taas se aika vuodesta, jolloin saa seurata naakkojen ja muiden varislintujen kiihkeää puuhas - telua suvunjatkamisen ja pesänrakennuksen merkeis - sä. Siinä höyhenet pölisee! Jää toiset pesänrakenta - jat, kampuksen kuopankaivajat toiseksi! Vaikka henki - maailman olentoja ollaankin, olen varmuuden vuoksi hommannut rakennusmiehiltä unohtuneen kasvo - maskin lintuinfluenssan varalta. Kummituksia ei kuu - lemma rokoteta. Tosin en ole vielä kuullut naakkojen pahemmin pärskivän: huomaavainen varislintu sitä paitsi osaa aivastaessaan peittää nokan häveliäästi sii - vellään. Naakoista tulee väkisin mieleen hännystakit ja niis - tä taas professorit frakeissaan. Merkkejä sivistyksestä molemmat, naakat ja proffat! Molemmat hännystakkiset viihtyvät vanhoissa ra - kennuksissa, kirkoissa, kouluissa, jopa nahkatehtais - sa. Lintuinfluenssa saattaa olla naakoille kohtalokas. Kuinkahan kohtalokkaaksi käyvät opetusministeriön uhmakkaat rakennemuutospaineet vielä hautomisvai - heessaan olevien yliopistokeskusten maakuntaprofes - soriparoille? Ettei vain hyytyisi hyvin alkanut munin - ta ja haudonta valtiovallan masinoimaan takatalveen, joka ajaa tiedemaailman ravintoketjun huipulla olevat professorit takaisin emoyliopistojen kammioihin, sin - ne, missä ympäröivä tiedeyhteisö varmasti vaalii hau - tomisrauhaa, sinne missä maakuntien napamiesten ja naisten ylisuuret odotukset, hillittömät tuloksente - kopaineet ja esimerkiksi hankerahoituksille välttämä - tön mutta aivan liian monipolvinen, välillä täysin ab - surdi päätöksentekoproseduuri ja niuhottava nurk - kapatriotismi eivät yöunia häiritse. tekehitykseen, palvelemaan elinkeinoelämää, hank - keistamaan ja haalimaan EU-rahaa yritysten ja oppi - laitosten käyttöön. Ja hynttyyt vaan yhteen ammatti - korkeakoulun kanssa, niin kuin olis jo! Nyt on pakko ottaa konjakki, tämä kun käy kaavun - päälle. Onneksi nämä ovat vain tyhjän kummituksen - mielen irrationaalisia aatoksia, eivät pienimmässäkään määrin mahdollisia eivätkä totta ollenkaan! Ps. Pienen pieni valo sentään näkyy ensi vuonna käyn - nistyvän EU:n seitsemännen puiteohjelman kohdal - la: se sisältää ison potin rahaa puhtaaseen perustutki - mukseen. Otamme sille, ja laulamme yhdessä: Ollos huoleton, kummituises valveil on! Hahaa, jopa tyhjin silmäaukoin kumitus näkee, mi - ten viisaat virkamiehet ja aluekehittäjät nyt top - puuttelevat ja vähättelevät kummituksen kuvaa - maa mahdollista ongelmaa. Ei tänne mitään yli - pistollista hautomalaitosta tarvita, mutkat suoriksi vaan ja prosessorit ja muut dosentit kentälle tuo - 15

16 JOUKKOKIRJE