JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 VALTUUSTO SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 SISÄLLYSLUETTELO 26 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KUNTALAIN SISÄISTÄ VALVONTAA JA RISKIENHALLINTAA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TOIMEENPANO JUUPAJOEN KUNNASSA / OHJEIDEN HYVÄKSYMINEN LAKIEHDOTUS SOSIAALI- JA TEVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ / LAUSUNTOPYYNTÖ / LAUSUNTO TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN / TILANNEKATSAUS / OHJELMAN HYVÄKSYMINEN SOPIMUS JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TUOTTAMISESTA / OPTIOKAUDEN KÄYTTÄMINEN... 95

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kokouksen paikka ja aika Kiinteistö Oy Juupajoen Koskiportin kokoussali Korkeakoskella maanantaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Eskola Juho Hämylä Hannu Jauhiainen Jani Kallenautio Johanna Lakiasuo Leo Lepistö Martta Lepola Anne Markkula Anne Niemelä Aarno Pasuri Pertti Rae Pekka Rahkonen Antti Rintamäki Yrjö Saarinen Mirja Salomaa Janne Sikiö Heikki Soikka Juha Suosaari Veikko Valkeajoki Jussi Voutilainen Ulla Välttilä Esko Koskinen Tarja-Riitta Lindström Pirkko Lea Nurminen Korhonen Mervi jäsen puheenjohtaja jäsen I varapuheenjohtaja jäsen II varapuheenjohtaja jäsen kunnanhallituksen jäsen kunnanjohtaja sivistystoimenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Asiakohta 1, 26. Pöytäkirjantarkastajat Asiakohta 2, 27. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Jani Jauhiainen Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Pertti Pasuri pöytäkirjantarkastaja Pekka Rae pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 5 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista, ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Juupajoen valtuustossa on 21 varsinaista jäsentä, jotka on merkitty esityslistan alussa olevaan luetteloon. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on postitettu Kokouskutsu on julkaistu Oriveden Sanomissa. Työjärjestyksen 14 :n mukaisesti läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut, ja läsnä olevat varavaltuutetut, sekä onko valtuusto laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Valtuuston päätöksen mukaisesti pöytäkirjantarkastajat valitaan aakkosjärjestyksessä. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Pertti Pasuri ja Pekka Rae. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pertti Pasuri ja Pekka Rae.

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ KUNTALAIN SISÄISTÄ VALVONTAA JA RISKIENHALLINTAA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TOIMEENPANO JUUPAJOEN KUNNASSA / OHJEIDEN HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus Kuntalakiin vuonna 2012 lisätyt säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Säädökset tulevat voimaan tänä vuonna. Sisäisen valvonnan järjestämisestä ei aiemmin ole kuntalaissa ollut säännöksiä. Valvonnan ja riskienhallinnan merkitys on kuitenkin korostunut kuntien tehtävien organisointitapojen monimuotoistuessa ja kuntien siirtäessä huomattavan osan tehtävien hoidostaan peruskunnan ulkopuolelle. Lisäksi kuntien ja kuntakonsernien toimintaan liittyvät riskit ovat usein hyvin monialaisia sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Uudistetut säännökset määrittelevät riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista ja sisäistä valvontaa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan laillisuudesta. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lisäksi hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset lähinnä asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista tulisi päättää mahdollisimman pian, jotta tarkemmat menettelytapaohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi, toimeenpanon valvomiseksi ja raportoimiseksi voidaan laatia säädetyssä ajassa. Kunnanhallitus on velvollinen raportoimaan toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Raportoinnin tulee läpinäkyvästi osoittaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmällinen toimintatapa. Sen tulee perustua todennettavissa olevaan seuranta- ja arviointitietoon sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä sekä tuloksellisuudesta. Kuntalain säännöksien tavoitteena on terävöittää kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja siitä raportointia. Tästä syystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulisi perustua järjestelmälliseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Yleisesti hyväksyttyjä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksiä ovat mm. COSO-IC, COSO-ERM, Intosai-standardi, ISO31000

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ standardi. Sisäinen valvonnan järjestämisessä voidaan hyödyntää myös erilaisia laatukehikoita, kuten esimerkiksi CAF, EFQM -malleja. Asiaa esitellään tarkemmin kunnanhallituksen kokouksessa. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee asian tässä vaiheessa tiedoksi. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Juupajoen kunnan sisäiset ohjeet on hyväksytty Kunnalle on nyt laadittu uudet sisäisen valvonnan ohjeet. Ohjeita on käsitelty esimiesjohtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa Hallintosääntöön on jo aiemmin sisällytetty säädökset sisäisen valvonnan järjestämisestä kunnassa. Esityslistan liitteenä n:o 4 on Juupajoen kunnan sisäisen valvonnan ohjeet. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Juupajoen kunnan esityslistan liitteen mukaiset sisäisen valvonnan ohjeet. Ohjeet tulevat voimaan välittömästi, kun valtuusto on ne hyväksynyt. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Valtuusto Liite n:o 1, Juupajoen kunnan sisäisen valvonnan ohjeet. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ LAKIEHDOTUS SOSIAALI- JA TEVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ / LAUSUNTOPYYNTÖ / LAUSUNTO Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön koskien sote -järjestämislakiluonnosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemään sopimukseen sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista. Hallituksen esitys sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaanpanolain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lakiesitys löytyy internet -osoitteesta: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uudistuksesta perehdytysmateriaaleja. Materiaalit löytyvät internet -osoitteesta: Uudistusta koskeva vaikutusarviointi valmistuu syyskuun puolivälissä ja toimitetaan lausunnonantajille erikseen. Valmistumisen jälkeen vaikutusarviointimateriaalit löytyvät myös yllä mainitusta internet -osoitteesta. Selvitys esityksen mukaisen lakiluonnoksen suhteesta perustuslakiin on vielä keskeneräinen. Tämä selvitystyö voi aiheuttaa muutoksia lakiluonnoksen yksityiskohtiin. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Sote-alueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ On mahdollista menetellä myös niin, että valtuusto ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, sote-alueeseen kuulumista koskeviin kysymyksiin (kysymykset 37. ja 38.) ja toimittaa kannasta päätösasiakirjan STM:öön. Tällöin lausuntopyynnön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toimielimessä. Mikäli kunta katsoo, ettei sen ole tarpeen ottaa alueiden muodostumiseen virallista kantaa, lausuntopyyntöön voidaan vastata kokonaisuudessaan kunnan valitsemassa toimielimessä eikä päätösasiakirjan toimittaminen ole tarpeen. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella lausuntokierroksen jälkeen. Esitykseen sisältyvien lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alkupuolella. Lausunnot pyydetään antamaan tiistaihin klo mennessä. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan saapuneet lausunnot. Tiivistetysti lakiehdotus pitää sisällään seuraavaa (STM ): Ns. järjestämislailla säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lain mukainen toiminta alkaa Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut; väestön hyvinvointia edistetään ja vähennetään terveyseroja sekä pienennetään kestävyysvajetta alkaen viisi sosiaali- ja terveysaluetta eli sote-aluetta järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Maantieteellisesti sotealueet pohjautuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin, mutta rajat voivat poiketa nykyisten erityisvastuualueiden rajoista. Sote-alue on kuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki alueen kunnat. Sote-alueisiin kuuluvista kunnista sekä siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä ns. voimaapanolailla, joka sisältyy lausunnoilla olevaan lakiesityskokonaisuuteen. Sote-alueisiin kuuluvista kunnista sekä siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä ns. voimaanpanolailla. Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat jatkossakin palvelut asukkaille. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Joka neljäs vuosi sote-alue laatii toimintaansa koskevan järjestämispäätöksen. Päätös laaditaan yhteistyössä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Järjestämispäätös käsitellään ja hyväksytään sote-alueen ja STM:n neuvottelumenettelyssä. Järjestämispäätöksessä sovitaan, miten alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja varmistetaan mm. palvelujen saatavuus, laadukkuus ja kustannustehokkuus. Järjestämispäätöksessä myös linjataan, mitä palveluja tuottamisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä tuottaa itse ja miltä osin se voi hankkia palveluja järjestöiltä, yrityksiltä ja käyttämällä palveluseteliä. Järjestöiltä ja yrityksiltä ostettavat palvelut kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi esimerkiksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alue maksaa korvauksen niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka tuottavat palveluja alueelle. Korvausten suuruuteen vaikuttavat palvelujen tarve sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset. Sote-alue tekee tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa vuosittain tulossopimukset. Sote-alueella ja palveluja tuottavilla kunnilla ja kuntayhtymillä on kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä. Se tarkoittaa, että lähipalvelut sijaitsevat melko lähellä useimpia ihmisiä tai ne tuodaan ihmisten arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina. Sotealueen on määriteltävä järjestämispäätöksessään, miten lähipalvelut turvataan kaikille asukkaille yhdenvertaisesti ja mahdollisimman esteettömästi. Sote-alueen kuntayhtymään ja hallintoon sovelletaan pääsääntöisesti kuntalakia. Jokaisella jäsenkunnalla on vähintään yksi edustaja sote-alueen kuntayhtymän yhtymäkokouksessa/neuvostossa. Poliittiset voimasuhteet vaikuttavat kokoonpanoon. Kunnan edustajien äänimäärä päätöksenteossa perustuu kunnan asukaslukuun. Yhden kunnan edustajien äänimäärä ei voi kuitenkaan ylittää 50 prosenttia. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Sosiaalija terveydenhuollossa käytettävän omaisuuden järjestelyistä sovitaan kuntien kesken. Jos kunnat eivät sovi omaisuusjärjestelyistä, omaisuus jää nykyisille omistajille. Kansallista ohjausta vahvistetaan ja sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan ohjausyksikkö lain toimeenpanoa ja seurantaa varten. Sote-

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ alueen on neuvoteltava ministeriön kanssa vuosittain alueensa tehtävien ja palvelujen toteuttamisesta. Lisäksi perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jossa on muun muassa sote-alueiden edustus. Sote-alueen ja palveluja tuottavien kuntien ja kuntayhtymien on kuultava asukkaiden näkemyksiä palvelujen laadusta ja toimivuudesta ja otettava ne huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. STM seuraa sote-alueiden ja palvelun tuottajien toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja siitä raportoidaan eduskunnalle. Valvonnasta vastaavat aluehallintovirastot ja Valvira kuten nykyisinkin. Lisäksi sote-alueiden ja palveluja tuottavien kuntien on laadittava omavalvontaohjelmat. Tampereen kaupunki kutsui Pirkanmaan kuntien edustajat koolle keskustelemaan lakiehdotuksesta ja siihen liittyvistä asioista. Esityslistan ohessa on lausuntopyyntökyselylomake. Lausunto tulee käsiteltäväksi kunnanhallituksen seuraavassa kokouksessa ja valtuuston päätettäväksi EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus käy asiassa lähetekeskustelun. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona laatinut ennakkoarvioinnin sote -järjestämislain vaikutuksista. Alla linkki sote -järjestämislain vaikutusten arviointiin ja siihen liittyviin taustamateriaaleihin. Linkki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa vaikutusarvioinnissa lakia tarkastellaan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaan kuudesta eri näkökulmasta. 1. palveluverkko ja palvelujen tuotanto sekä palvelujen integraation toteutuminen mallissa; 2. ehdotuksen mukaisen hallinto- ja tuotantorakenteen toimivuus; 3. edellytykset turvata riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, ml. lähipalvelut;

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ vaikutukset valtion ja kuntien talouteen; 5. asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito ja tietojen käsittely; sekä 6. palvelujärjestelmän ja -rakenteen ohjattavuus. Arvioinnissa on myös mahdollisuuksien mukaan tarkasteltu sitä, missä määrin vaikutukset perustuvat ehdotettuun lainsäädäntöön ja missä määrin ne riippuvat sen toimeenpanosta. Vaikutusarvioinnin tulos ja sen perustelut käsitellään arvioinnissa yllä esitetyn rakenteen mukaisessa järjestyksessä. Taustaosiossa verrataan Suomen tilannetta muiden maiden uudistuksiin sekä esitellään vaikutusarvioinnin toteutusta ja sote -alueiden nykytilaa. Vaikutusarvioinnin keskeisin tulos esitellään seuraavassa. Vaikutusarvioinnin tulos pähkinänkuoressa Palveluverkko, palvelujen tuotanto ja palvelujen integraation toteutuminen Uudistus luo edellytyksiä suunnata voimavaroja uudelleen erityistason palveluista perustason palveluihin sekä sovittaa yhteen palveluja. Uudistus luo edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoskapasiteetin hallitulle vähentämiselle ja tarvittaessa keskittämiselle. Hallinto- ja tuotantorakenteen toimivuus Muodostuva hallinto- ja tuotantorakenne on nykyistä selkeämpi, mutta vaatii jatkotyöstämistä. Järjestelmän hallintaan ja ohjattavuuteen tulee olennaisesti vaikuttamaan erityisesti tuotantovastuullisten kuntien ja kuntayhtymien määrä. Palvelujärjestelmän vinoumia on mahdollista korjata, mikäli tuotantovastuullisia toimijoita syntyy korkeintaan 4-5 kullekin sote -alueelle. Riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Järjestämisvastuun keskittäminen sote -alueille edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Uudistus luo edellytyksiä parantaa peruspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä mahdollistaa nykyaikaisten tuotantotapojen käytön nykyistä paremmin erityisesti lähipalveluissa. Valtion ja kuntien talous Taloudellisten vaikutusten suuruusluokan arviointiin on esitettävä runsaasti varaumia.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Suomesta tehtyjen harvojen arviointien perusteella sote -integraatio hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kasvuvauhtia maltillisesti, arviolta 0-1 tai 0-2,4 prosenttia. Uudistus ei sellaisenaan hillitse kustannusten kasvua, vaan edellyttää päätöksentekijöiltä ja johtajilta kykyä ja taitoa hyödyntää lakiesityksen mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiorakenteen tarjoamat mahdollisuudet. Kustannuskehitykseen vaikuttavat keskeisesti valtakunnalliset poliittiset päätökset kuntien tehtävistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menokatosta sekä se, miten taloudellisilla kannusteilla hillitään kustannuskehitystä. Sote -alueille ehdotettu rahoitusjärjestely parantaa kuntien menojen ennakoitavuutta. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito ja tietojen käsittely Esitys mahdollistaa sen, että alueille muodostuu yhteen toimiva tietohallinto, mikäli alueet niin päättävät. Uudistuksesta seuraa merkittäviä muutoksia tietohallintoon. Aikaa muutosten toteuttamiseen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin varautumiseen on vähän. Uudistus sisältää tietohallinnon ja -järjestelmien osalta huomattavia mahdollisuuksia mutta myös suuria riskejä, joita huolellinen ennakkosuunnittelu voi lieventää. Tiedonhallintaa joudutaan uudistamaan merkittävästi eikä uudistuksen alkuvuosina saada kaikkea arvioinnissa ja seurannassa tarvittavaa tietoa. Tietosisältöjen vertailukelpoisuus jää toimeenpanossa huolehdittavaksi ja sisältää riskin yhdenmukaisen kansallisen tiedon menettämisestä. Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitovastuun siirtyminen sote -alueille on selvä parannus nykyiseen, mutta jättää vielä yksityiskohtia toimeenpanossa ratkottavaksi. Palvelujärjestelmän ja -rakenteen ohjattavuus Uudistus vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista ohjausta. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustettava kansallinen ohjausyksikkö tarvitsee selvän toimeenpanotehtävän ja toimintamallin, ja toimiva työnjako muiden kansallisten toimijoiden kanssa tulee varmistaa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja sote -alueen välinen neuvottelumenettely edellyttää tarkentamista kuten myös ministeriön alaisen hallinnon rooli esimerkiksi tietotuotannossa. Sote -alueen ja tuotantoalueiden välinen tulosohjausprosessi ja järjestämispäätös vaativat täsmentämistä. Muuta Syntyvä järjestämisrakenne luo edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamiselle ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien parantamiselle ajan mittaan.

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Esitys käynnistää jo pitkään odotetun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusprosessin, joka on kunnianhimoinen laajuudessaan ja joka seuraa kansainvälisiä uudistussuuntia. Ylä-Pirkanmaan seudun kuntien kunnan- ja kaupunginhallitusten tapaamisessa linjattiin, että kunnat valmistelevat mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yhtenäistä lausuntoa lakiluonnoksesta. Yhteistyötä onkin tehty kuntajohtajien kesken valmisteluvaiheessa. Esityslistan liitteenä n:o 3 on lausuntopyyntökyselyn vastausluonnos. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta esityslistan liitteen mukaisen lausunnon. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Valtuusto Liite n:o 2, lausuntopyyntökyselyn vastausluonnos. Puheenjohtajan avattua keskustelun Anne Markkula esitti, että lausuntopyyntö käydään läpi luku kerrallaan. Keskustelun aikana Anne Markkula esitti muutoksia lukuun I - Kohdan 10. toiseksi viimeisen lauseen täydentämistä seuraavasti: Palvelujen kehittäminen kohtuulliselle etäisyydelle on hyväksyttävää silloin, kun kyseessä ovat erityisen kalliit ja/tai erityisryhmille suunnatut ja erityisosaamista vaativat palvelut. - Kohtaan 10 lisättäväksi lauseen: Kunnalla tulee jatkossakin olla hyvinvointityöstä vastuu. Yhteistyövelvoite kunnan kanssa tulee sisällyttää järjestämispäätökseen. Valtuusto hyväksyi esitetyt muutokset. Lisäksi Anne Markkula teki seuraavat muutosesitykset: - 2 luku kohta 13, vastauksen tulisi olla kyllä - 2 luku kohta 14, yliviivaukset poistettava - 2 luku kohta 15, vastauksen tulisi olla kyllä - 2 luku kohta 16, vastauksen tulisi olla kyllä

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ luku kohta 17, yliviivaukset poistettava - 3 luku kohta 21, lakiluonnoksen 14 :ää koskeva kannanotto liian jyrkkä - 8 luku kohta 46, kohta 2 tulisi poistaa Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että kokouksessa pidetään 15 minuutin neuvottelutauko. Valtuusto piti kokouksessaan neuvottelutauon klo Tauon jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen Pekka Rae esitti lausuntopyyntökyselyyn tehtäväksi seuraavat valtuustoryhmien hyväksymät muutokset: - 2 luvun kohdasta 14 poistetaan yliviivaukset kohdista 4 ja 11-2 luvun kohdasta 17 poistetaan yliviivaus kohdasta 4 Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen lausuntopyyntökyselyn edellä esitetyin muutoksin. Anne Markkula jätti asiasta eriävän mielipisteen.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN / TILANNEKATSAUS / OHJELMAN HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus Juupajoen kunnan kaksi edellistä tilinpäätöstä (2012 ja 2013) ovat olleet alijäämäisiä. Kunnan taloustilanteesta on laadittu emeritusprofessori Pentti Meklinin toimesta analyysi, joka on käsitelty kunnanvaltuustossa Analyysin yhteenvedossa todetaan mm. seuraavaa: Päätelmät tulojen osalta Tulojen kehityksen näkökulmasta Juupajoen tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Tekijät, joihin kunta ei juuri voi vaikuttaa, vähintään hidastavat tai jopa pysäyttävät tulojen kasvun. Kunnan väline tulojen lisäämiseen on veroprosenttien korottaminen. - Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Jos valtionosuusuudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, supistaisi uudistus Juupajoen valtionosuuksia parin tuloveroprosentin verran siirtymäkauden jälkeen. - Veroprosentteihin tuo myös painetta jo nykyinen tilanne. Vuoden 2013 verotilityksiin sisältyi pari kertaluonteista verotulojen tilitystä (Juupajoen tarkka osuus ei nyt ole tiedossa, mutta se lienee alle yhden veroprosentin suuruinen). Näistä kertaluonteisesta eristä huolimatta kunnan tilinpäätös oli hieman alijäämäinen. - tulevaisuutta silmällä pitäen on myös huomattava, että vuoden 2013 hyvä verokertymä pienentää verotulontasausta vuonna 2015, jos silloin on voimassa nykyisen kaltainen tasausjärjestelmä. - Näiden järjestelmämuutoksista johtuvien veroprosenttien korotuspaineiden lisäksi tulevat luonnollisesti myös menojenkasvusta aiheutuvat korotuspaineet. Päätelmät menojen kehityksen osalta Mikäli yhteiskunnallinen muutos jatkuu entiseen malliin, tulevaisuudessa kuntien menojen kasvupaineet vain lisääntyvät erityisesti väestön ikärakenteen muuttumisen johdosta. Toinen menopaineita lisäävä syy on palvelutasovaatimusten kasvu. Vaikka maaseudulla asuvien ihmisten palveluodotukset eivät useinkaan ole korkeat, aiheuttavat yleiset kehityssuunnat sen, että palveluja järjestäviltä yksiköiltä edellytetään koko ajan korkeampaa palvelutasoa, vaikka samanaikaisesti olisikin pyrkimystä lieventää mm. henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Juupajoen asukaskohtaiset nettokäyttömenot ovat viime vuosina kasvaneet ja ylittävät nyt maan kuntien keskiarvon. Palvelutarpeiden kasvu jatkuu väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Samanaikaisesti palvelutasovaatimukset kasvavat. - Tulevaisuudessa menojen hallinnan kannalta keskeinen on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Niiden osuus kunnan nettokäyttökustannuksista

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ on lähes 70 % ja niihin kohdistuu runsaasti kasvupaineita. Vuoden 2011 tietojen mukaan Juupajoen terveys- ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut menot ovat hieman kuntien keskitasoa korkeammat. - Opetuksen ja kulttuurin nettokäyttökustannukset ovat noin 23 %, josta peruskoulun osuus suurin. Kunnan nettokäyttökustannuksista peruskoulujen osuus on noin 18 %. Peruskoulujen oppilaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat korkeat. Menojen kasvun hallinnan kannalta edessä on rakenteellisten päätöksien tekeminen, kun ennusteiden mukaan lapsien ja nuorien ikäluokat pienenevät. - Tehtäväkohtaiset valtionosuudet kattavat nykyisellään iän ja sairastavuuden tuottamista menoista laskennallisesti noin kolmanneksen ja kunnan on maksettava kaksi kolmasosaa. Tämä osuuden kunta maksaa verotuloistaan ja verotuloksen tasauksesta saamillaan tuloilla. Kun valtionosuudet ovat sidottu pääosin asukaslukuun, väestön määrän aleneminen vähentää kunnan saamaa valtionosuutta kokonaisuudessaan. Kustannukset eivät suoraan vähene väestön määrän mukaan. Kiinteät kustannukset, esimerkiksi koulun kustannukset, pysyvät pitkään lähes muuttumattomina vaikka oppilasmäärä laskee. Kun talouskasvu ilmeisesti tulevaisuudessa on hidasta ja veroprosenttien jatkuva korottaminen ei ole mahdollista, selviytyminen edellyttää palvelutuotannossa perusteellisia rakenteellisia uudistuksia, joilla määrältään ja laadultaan riittävät palvelut voidaan turvata. Kunnan on parannettava tuottavuutta hillitäkseen menojen kasvua tai supistaakseen menoja. Juupajoen kunnan talouden tasapainottamistoimia ja taloussuunnitelman laatimista on käsitelty kehittämisjaoston kokouksessa Erityisesti tulossa oleva valtionosuusuudistus ja sen arvioidut vaikutukset kunnan talouteen edellyttävät toimenpiteitä. Kehittämisjaosto on päätynyt esittämään talouden tasapainottamisohjelman laatimista. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää käynnistää toimenpiteet kunnan talouden tasapainottamiseksi ja erillisen talousohjelman laatimiseksi. Tehtävää varten nimetään poliittinen ohjausryhmä, joka laatii työn linjaukset siten, että ohjelma voidaan hyväksyä syyskuun valtuustossa. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti ja päätti, että kehittämisjaosto toimii poliittisena ohjausryhmänä.

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Kehittämisjaosto on kokouksessaan asettanut kokonaisnettosäästötavoitteeksi vuosille kullekin euroa eli yhteensä euroa. Vastuualueilta on pyydetty mennessä esitykset rakenteellisiksi uudistuksiksi kunnan toiminnan tehostamiseksi. Kehittämisjaosto kuulee vastuualueiden johtajia kokouksessaan Kehittämisjaosto linjaa asian jatkovalmistelua pidettävässä kokouksessaan, johon kutsutaan mukaan myös valtuuston puheenjohtajisto. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi asiasta kokouksessa annettavan tilannekatsauksen. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti Kunnanhallitus Kehittämisjaosto täydennettynä valtuuston puheenjohtajistolla on kokoontunut ja käynyt läpi vastuualueiden esitykset. Ko. ryhmä hyväksyi esitykset pääosin jatkovalmisteluun. Kehittämisjaoston asettama tavoite näyttäisi toteutuvan vuoden 2015 osalta, mutta ei vuosien osalta. Kehittämisjaoston kokousmuistio on esityslistan ohessa. Asiaa esitellään kokouksessa. Aineistoa lähetetään kokoukseen osallistujille sähköpostitse ennen kokousta. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi asiasta kokouksessa annettavan tilannekatsauksen ja linjaa jatkovalmistelua. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokouksen linjausten mukaan vastuualueilta on pyydetty mennessä lisäesityksiä talouden tasapainottamiseksi. Saadut esitykset on käyty läpi kehittämisjaoston kokouksessa. Kehittämisjaosto on ko. kokouksessa hyväksynyt talouden tasapainottamiskokonaisuuden kuitenkin siten, että veroprosentin osalta päätöstä ei vielä tehty. Uusimmat valtionosuuslaskelmat on saatu tilanteen mukaan

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ ja ne ovat vielä tarkentumassa. Kehittämisjaoston asettamia säästötavoitteita ei esityksillä saavuteta. Talouden tasapainottaminen tulevien valtionosuusleikkausten ja -muutosten johdosta edellyttää veroprosentin korottamista. Veroprosentti on ollut vuodet %. Yhden veroprosentin korotus tuo vuodessa noin euron kunnallisverotuoton. Tasapainottamisohjelmaluonnosta on esitelty kuntalaisille avoimessa keskustelutilaisuudessa kirjastolla Esityslistan liitteenä n:o 4 on vastuualueittainen talouden tasapainottamisohjelman yhteenveto. Esityksen mukaan säästöjä arvioidaan saatavan vuonna euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa. Lisäksi maksutulojen lisäystä saadaan vuonna euroa. Näiden lisäksi tasapainottamisohjelma sisältää joitakin toiminnallisia muutoksia (mm. sivistystoimen hallintoon) ja selvitystehtäviä (kouluverkon arviointi 5/2016 mennessä), joiden osalta ohjelmassa ei ole euromääräisiä arvioita. Veroprosentin osalta päätös tehdään kunnanvaltuuston kokouksessa EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy esityslistan liitteen mukaisen talouden tasapainottamisohjelman. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Valtuusto Kunnanhallituksen kokouksessaan hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma, liite n:o 3. Talouden tasapainottamisohjelma käytiin läpi hallinnonaloittain. Keskustelun aikana Yrjö Rintamäki esitti, että tonttitiet tulee kunnostaa ennen kuin niiden hoito lopetetaan. Hänen esitystään ei kannatettu, joten se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen esityksen.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ SOPIMUS JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TUOTTAMISESTA / OPTIOKAUDEN KÄYTTÄMINEN Kunnanhallitus Juupajoen kunnanvaltuusto on päättänyt keväällä toteuttaa kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksen ja kilpailuttaa po. kokonaisuuden sekä erikoissairaanhoidon kustannusvastuun ajalle sekä optiokausille 2 vuotta + 1 vuosi. Kilpailutuksen perusteella kunnanvaltuusto päätti hyväksyä ryhmittymä Pihlajalinna Oy, Dextra Oy ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n tekemän tarjouksen Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista ja erikoissairaanhoidon kustannusvastuusta ajalle Lisäksi hankintaan sisältyy kaksi optiokautta (2+1 optiovuodet). Optiossa on kyse hankintayksikön oikeudesta, ei velvollisuudesta. Sopimuksen mukaan hankintayksikön on tehtävä päätös ensimmäisen optiokauden käyttöönotosta viimeistään kaksi kuukautta ennen varsinaisen sopimuskauden päättymistä, Toisen optiokauden käyttöönotosta hankintayksikkö tekee päätöksen viimeistään kolme kuukautta ennen ensimmäisen optiokauden päättymistä. Juupajoen kunnanvaltuusto on päättänyt muodostaa sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen Mänttä-Vilppulan kanssa lukien. Mänttä-Vilppulan kaupungilta on tiedusteltu heidän kantaansa optiokausien käyttämiseen, koska Mänttä-Vilppula toimii yhteistoiminta-alueen vastuukuntana. Lausunto saadaan kokoukseen mennessä. Myös palveluntuottaja on hyväksynyt optiokauden käytön. Optiovuosien kustannustaso on määritelty sopimuksessa siten, että kilpailutuksessa sovittua kustannusta korotetaan vuosittain 2 %. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää hyväksyä Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen ryhmittymän Pihlajalinna Oy, Dextra Oy ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n toimesta optiokaudella Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Valtuusto Kunnanhallitus on hyväksynyt sopimuksen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta ajalle Sopimus on liitteenä n:o 4. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen ryhmittymän Pihlajalinna Oy, Dextra Oy ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n toimesta optiokaudella