Akavan yhteiskuntavisio 2019 Julkinen sektori hyvinvoinnin. Keskustelualoite julkisen sektorin rakenteesta ja toimivuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akavan yhteiskuntavisio 2019 Julkinen sektori hyvinvoinnin. Keskustelualoite julkisen sektorin rakenteesta ja toimivuudesta"

Transkriptio

1 Akavan yhteiskuntavisio 2019 Julkinen sektori hyvinvoinnin toteuttajana Keskustelualoite julkisen sektorin rakenteesta ja toimivuudesta Rautatieläisenkatu 6 puh Helsinki

2 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Julkisen talouden tasapaino 1 3. Valtion ja kuntien tehtävänjako 4 Motivoitunut henkilöstö on tärkein muutosvoima 4 Kuntien tehtävät 5 Valtionhallinto ja aluehallinto muutoksessa Sivistystoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistukset 10 Nykytila 10 Rahoitusjärjestelmä 10 Järjestämisvastuu 12 Palveluiden tuottaminen Infrastruktuuri ja turvallisuus Julkisen palvelutuotannon muodot 14 Palveluvelka 14 Julkisten palvelujen tuottaminen 14 Julkiset hankinnat 15 Hyväksytty työvaliokunnassa sekä hallituksessa

3 Julkisen sektorin laajuus, rakenteet ja rahoitus on määritelty kestävällä ja hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Palveluiden vähimmäislaajuus ja -laatu on määritelty sitovasti valtakunnan tasolla kansalaisten yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Valtion ja kuntien tehtävän- ja kustannustenjaot ovat selviä ja tarkoituksenmukaisia. 1. Johdanto Akavan strategia (16) Tämän asiakirjan tavoitteena on osallistua keskusteluun julkisen sektorin uudistamisesta. Akavalaiset ovat valmiita rakenteellisiin uudistuksiin, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata nykyisellä tasolla ja laadukkaina. Koko julkinen sektori on ollut kovan paineen alaisena 2000-luvulla: yksityinen sektori ei ole enää kasvanut yhtä nopeassa tahdissa kuin aikaisemmin ja valtio on leikannut valtiosektorin, mutta erityisesti kuntasektorin resursseja. Neljä viimeisintä hallitusta ovat yrittäneet muuttaa kunta- ja palvelurakenteita siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Julkisella sektorilla työskentelee yli akavalaista. Kuntien ja valtion työntekijöinä he ovat mukana rakentamassa, toteuttamassa ja uudistamassa hyvinvointipalveluita. He tuovat oman osaamisensa suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Veronmaksajina akavalaiset rahoittavat merkittävän osuuden julkisen sektorin menoista. Palvelujen käyttäjinä akavalaiset muiden suomalaisten tavoin toivovat julkisen sektorin palveluilta laatua ja saavutettavuutta sekä oikeudenmukaista ja kannustavaa kohdentumista. Akava on linjannut strategiassaan, että julkisen sektorin laajuus, rakenteet ja rahoitus tulee määritellä kestävällä ja hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Akava haluaa pelastaa julkiset hyvinvointipalvelut ja pohjoismaisen hyvinvointimallin. Se edellyttää rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Hyvinvointipalveluiden varmistamiseksi täytyy määritellä, millaiseen julkiseen sektoriin on varaa. Meillä on ratkaistavana lukuisia kysymyksiä: Mitkä ovat kuntien ja valtion tehtävät ja rahoitusvastuut? Mikä on kestävä kuntarakenne ja tehokas valtionhallinnon rakenne? Miten saadaan selkeyttä terveydenhuollon tehtävänjakoon ja rahoitusmalleihin? Millä tavoin palvelut on järkevää tuottaa ja miten laatu varmistetaan? Miten voidaan turvata julkisen sektorin työvoiman saatavuus? Toisin sanoen tulee määritellä: a) mitä hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa eli mitkä ovat ne kansalaisten hyvinvoinnin varmistavat palvelut, joita yhteiskunnassa vähintään pitää tuottaa, b) miten nämä palvelut kannattaa toteuttaa, c) kenen vastuulla näiden palveluiden toteuttaminen on ja d) kuka tämän kaiken maksaa eli miten kustannukset jaetaan. 2. Julkisen talouden tasapaino Akavalaiset osallistuvat julkisen sektorin palveluiden rahoitukseen merkittävällä tavalla. Akavalaiset palkansaajat ansaitsevat neljänneksen Suomen palkkasummasta, mutta he maksavat palkkaveroista ja maksuista kolmanneksen. Valtion tuloveroista akavalaisten palkansaajien maksama osuus on yli 40 prosenttia. Akavalaisesta näkökulmasta on erityisen tärkeää, että julkisen talouden tasapaino saadaan varmistettua pidemmällä aikavälillä. Lähivuosien ja pidemmän aikavälin näkymät ovat epäsuotuisia Suomen taloudelle. Kasvua rajoittavat yleinen epävarmuus eteenkin Euroopassa ja voimakas rakennemuutos perinteisil-

4 2 (16) lä vientialoillamme. ICT- ja metsäsektorin vientimenetyksiä ei ole toistaiseksi pystytty korvaamaan uusilla kasvualoilla. Pidemmän aikavälinkin kasvuarviot ovat vaisuja. On odotettavissa, että kokonaistuottavuuden kasvu hidastuu. Kokonaistuottavuus mittaa tietyn työn ja pääoman määrän arvonlisäyskykyä. Sen kehitys on asteittain hidastunut. Samalla väestön ikääntyminen rajoittaa työvoiman tarjontaa. Kuva: Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina Lähde: Valtiovarainministeriö Asetelma on erittäin hankala julkisen sektorin rahoitukselle. Nykyisellä lainsäädännöllä, rakenteilla ja toimintamalleilla ikääntyvän väestön hyvinvointitarpeet kasvattavat voimakkaasti julkisen sektorin menoja, mikä johtaisi kestämättömään velkaantumiseen. Suomessa on yleisesti tiedostettu, että paras tapa ratkaista haasteita ovat erilaiset rakenteelliset uudistukset, joilla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä sekä julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Rakenteellisten uudistusten toteuttaminen on ainakin toistaiseksi osoittautunut hyvin hankalaksi ja nykyinen hallitus on ryhtynyt hillitsemään julkisen sektorin velkaantumista mittavilla menoleikkauksilla. Tämä on tarkoittanut valtion ja kuntien rahoitussuhteiden uudelleenjärjestämistä siten, että kuntien valtionosuuksia on leikattu ja samanaikaisesti kuntien vastuulle on tullut lisää tehtäviä ja aiempia tehtäviä on tarkennettu. Kuntatalous on vuosi vuodelta heikentynyt ja vuoden 2013 kehysriihessä maan hallitus linjasi, että kuntataloutta sopeutetaan vuoteen 2017 mennessä miljardilla eurolla vähentämällä kuntien tehtäviä. Tehdyistä sopeutustoimista huolimatta julkisen talouden kestävyysvaje ei ole valtiovarainministeriön laskelmien mukaan juuri kaventunut. Nykyisen hallituksen näkemys toimenpidekokonaisuudesta kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen on esitetty hyväksytyssä rakennepoliittisessa ohjelmassa. Toimenpiteiden vaikutus yhteensä on noin 9,5 miljardia euroa (4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta). Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden sopeuttaminen jatkuu ensi vaalikaudella ja kenties jopa sen yli. On ratkaisevaa, että julkisen talouden sopeuttaminen toteutetaan niin, että kokonaisuudessa se ei haittaa, vaan tukee osaamiseen perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. Vain tällä tavalla voidaan ylläpitää korkeaa elintasoa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna julkisella sektorilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuu-

5 3 (16) den parantamiseksi. Akavan mielestä osassa kuntapalveluita tarvitaan nykyistä vahvempaa normittamista ja resursointia palveluiden kehittämisessä. Lisäksi on tarpeen priorisoida tehtäviä ja suunnata julkisia varoja parhaiten kasvua tukeviin kohteisiin kuten koulutukseen ja tutkimukseen, ennaltaehkäisevään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hyvään infrastruktuuriin. Yritysten ja työntekijöiden verorasitusta tulee pikemminkin keventää kuin kasvattaa. Panostukset pitää kohdistaa lisäarvon tuottamiseen. Lopputavoite on kasvukierre. Kohtuullisella veroasteella kertyy tarpeeksi varoja, jotta voidaan tarjota tarkoituksenmukaisia, laadukkaita ja vaikuttavia julkisia palveluita. Julkisen talouden tasapaino liittyy sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Onko hyvinvointiyhteiskunnan toimintaperiaatteiden mukaista siirtää kertyneet maksut ja velat seuraaville sukupolville maksettaviksi? Riski on, että tulevaisuudessa tulonsiirtojen tarve ja työikäisten verorasitus kasvavat niin suureksi, että tuottavuuden kasvun tuoma hyöty ulosmitataan ikääntyneiden hyväksi. Tällä olisi todennäköisesti huomattava kielteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen, jolloin mahdollisuudet rahoittaa ikäsidonnaisia menoja heikkenisivät entisestään. Kuva: Julkiset tulot ja menot pois lukien työeläkerahastot Suomessa ei ole pystytty luomaan laajasti hyväksyttyä mallia, jolla kansalaiset voisivat itse paremmin kantaa vastuuta esimerkiksi vanhuuden aiheuttamista kuluista. Vanhuuden hoitomenoja varten ei ole tarjolla toimivaa yksityistä vakuutusturvaa. Eläkesäästämisen ja pitkäaikaissäästämisen muodot on tehty lähes kannattamattomiksi ja epävarmoiksi niiden verokohtelun muutosten myötä. Akava ehdottaa: Julkinen talous on saatettava tasapainoon monilla samanaikaisilla toimenpiteillä. On uskallettava tehdä lisää rakenteellisia uudistuksia. Sopeuttaminen pitää toteuttaa panostamalla osaamiseen ja työllistymiseen. Työn verotusta ei tule tulevaisuudessa kiristää. Oikea resursointi hallintoon varmistaa hyvän suunnittelun, jolla saadaan aikaiseksi uudistuksilla tavoiteltuja tuloksia.

6 4 (16) 3. Valtion ja kuntien tehtävänjako Julkinen sektori on yhteiskunnan hyvinvointia luova rakenne. Sitä tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin ja tuottavammin, mutta rakenteiden muutokset eivät automaattisesti sinänsä lisää tuottavuutta ja paranna yhteistyötä. Tulisi muodostaa rationaaliset ja yhtenäiset tehtäväkokonaisuudet, joiden hoitamiseksi ja hallinnoimiseksi voitaisiin tarvittaessa ylittää valtioja kuntasektorin rajat puolin ja toisin. Rakenteellisten uudistusten pitää tarkoittaa erilaisten julkisten toimintaprosessien perkaamista ja sujuvoittamista. Lisäarvoa syntyy toimintaprosessien parantuessa ja eri toimijoiden rajapinnoissa sekä verkostoissa. Nykyisetkin rakenteet mahdollistaisivat huomattavasti tehokkaammat toimintatavat. Organisaatiouudistukset eivät saa olla itsetarkoitus. Motivoitunut henkilöstö on tärkein muutosvoima Kuntien ja valtion työntekijät ovat viime vuosien aikana olleet myllerryksen kourissa. Aluehallinnon uudistuksella, valtionhallinnon tuottavuusohjelmilla ja kuntasektorin uudistuksilla on tavoiteltu parempia palveluja ja kustannussäästöjä sekä parempaa työn tuottavuutta. Tehtävien uusjaossa akavalaiset ovat usein toisaalta muutoksen suunnittelijoita, toisaalta sen toimeenpanijoita. Tähänastiset kokemukset osoittavat, että julkisen sektorin välttämättömät uudistukset eivät onnistu parhaalla mahdollisella tavalla, ellei henkilöstöä kuulla. Kaikissa hankkeissa henkilöstö tulee ottaa aidosti mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muutosvastarinta vähenee, kun uutta rakennetaan yhdessä. Muutoksessa johtamisen ja esimiestyön merkitys korostuu. Julkisella sektorilla on mahdollisuus sopeutua rakenteellisten uudistusten tuomiin alkuhankaluuksiin kouluttamalla muutoksen toimeenpanijoita, jotka usein ovat akavalaisia. Nopea muutosrytmi monissa valtion virastoissa on muutosväsymyksen myötä johtanut siihen, että tosiasiassa henkilöstön vaikutusmahdollisuudet tehtäviin muutoksiin ovat uhattuna. Henkilöstö on kokenut nopearytmisen muutoksen lisänneen työn epävarmuutta ja kasvattaneen muutosväsymystä. Tämä näkyy työtyytyväisyyden heikentymisenä. Valtionhallinnon uudistuksissa on otettava huomioon henkilöstövaikutukset sekä vaikutukset työssä jaksamiseen. Monia tehtäviä on siirretty kunnilta valtiolle, kun tavoitteena on saavuttaa lisää säästöjä. Siirtäminen edellyttää, että tehtävien mukana siirtyy myös henkilöstö. Työhyvinvointi on tutkitusti avainasemassa tuottavuuden parantamisessa. Rakenteiden uudistamisessa on mitoitettava tehtävät ja palvelut niin, että työntekijöillä on realistiset mahdollisuudet tuottaa laadukkaita palveluja. Henkilöstön osaamisen merkitys jää usein huomiotta uudistuskeskustelussa ja hallinto nähdään ongelmana, vaikka toimiva ja koulutettu hallinto tosiasiassa tukee kuntien perustetehtävää ja voi olla toimintatapojen kehittämisen lähde. Hallintoa ei voi karsia niin, että se heikentää muun ammattihenkilöstön keskittymistä tehtäviinsä. Karsiminen ei ole itsetarkoitus, vaan yhtenäistäminen täytyy tehdä siten, että päämääränä on tarkoituksenmukaisuus. Palveluiden laatuvaatimusten ja tason määrittely on tuottavuuden kannalta oleellista. Julkisen toiminnan tuottavuuden mittaamisessa on aina oltava laadun näkökulma mukana. Tähän tarvitaan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittareita, jotka ottavat huomioon laadun ja vaikuttavuuden ulottuvuudet. Tämä tulisi ottaa huomioon, kun kuntien peruspalveluohjelmamenettelyä uudistetaan. Tuottavuutta saadaan nostettua esimerkiksi uudistamalla työn tekemisen tapoja, ja parantamalla hankinta- ja kilpailutusosaamista. Kunnissa voidaan vaikkapa tehostaa tilojen ilta- ja viikonloppukäyttöä tai vuokrata käyttötarkoituksen muutosta odottavia kiinteistöjä väliaikaiskäyttöön yrittäjille tai järjestöille.

7 5 (16) Akava ehdottaa: Henkilöstö otetaan mukaan muutoksen suunnitteluun kunnissa ja valtiolla. Peruspalveluohjelman menettelyn uudistuksessa huomioidaan laatu ja vaikuttavuus, tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittauksessa. Kuntien tehtävät Kuntien vastuulla on nykyään yli 500 tehtävää ja niiden ohella yli 900 erilaista velvoitetta, kuten suunnittelu ja raportointi. Tehtävät ovat kehittyneet vuosikymmenten saatossa nykyiseen muotoonsa, jotka yhdessä muodostavat hyvinvointiyhteiskuntana tunnetun kokonaisuuden. Akava katsoo, että yksi keskeinen syy kuntien talouden ja tehtävien epätasapainoon on kuntien laaja tehtävien rahoitusvastuu, joka on vuosien saatossa kasvanut. Valtio määrää kunnille tehtäviä, mutta on pienentänyt omaa osuuttaan niiden rahoituksesta alle puoleen. Monien tehtäväkokonaisuuksien kasvaneet tehtävämäärät ja kustannukset ovat tarkoittaneet kuntien tehtävien selkeyttämistä sekä kansalaisten paremman yhdenvertaisuuden toteutumista. Kuntien tehtävät ovat kullankin hallinnonalalla omaleimaisia rakennelmia, joissa on nähtävissä historiallinen jatkumo ja eri aikakausien poliittiset painotukset. Tuosta kokonaisuudesta on vaikeaa irrottaa yksittäisiä tehtäviä erilleen. Tästä huolimatta kuntien tehtäviä on tarkasteltava uudelleen, jotta tärkeimpien palveluiden saatavuus ja niiden kehittäminen ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa ilman jatkuvaa velkaantumista. Kuva: Kuntasektorin kulujen reaalinen kasvu ja BKT:n reaalinen kasvu Lähde: EVA Analyysi: Kuntauudistuksen korjaussarja, 2013 indeksi 2000=100 Taloudellisesti merkittävät kysymykset ovat sidoksissa etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuihin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtäväluettelo on pitkä ja vaativa. Se selvästikin sisältää tehtäviä, joita pienten ja keskisuurten kuntien on vaikeaa järjestää itsenäisesti ja kansalaisia yhdenvertaisesti kohdellen. Tämän vuoksi on perusteltua siirtää sekä perus- että erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu suuremmille harteille. Tulevina vuosina terveydenhuoltojärjestelmää pitää edelleen kehittää. Terveyspalveluiden uudelleenorganisointi on tärkeää myös siksi, että erikoissairaanhoidon jatkuvasti kehittyessä Suomessa säilyy edelleen mahdollisuus hoitaa väestöä parhaimmilla ja uusimmilla hoitokeinoilla sekä ennaltaehkäistä vakavia sairauksia nykyistä tehokkaammin. Vanhusten palvelui-

8 6 (16) den järjestäminen ja kehittäminen on erittäin merkittävä kustannuksiin vaikuttava kokonaisuus. Monien kuntien lakisääteisten ja vapaaehtoisten tehtävien sekä muiden velvoitteiden osalta tulisi harkita vastuunjakoa etenkin kuntien ja aluehallintoviranomaisten kesken. Esimerkiksi hallinnollisissa tehtävissä, rekistereissä ym. saattaisi olla saavutettavissa synergiahyötyä. Näiden tehtävien tehostamiseksi tarvitaan kunta- ja aluehallintotason sekä ministeriöiden avointa keskinäistä vuorovaikutusta. Ei kuitenkaan tule tuudittautua siihen, että yksittäisten kuntien tehtävien siirto valtiolle toisi valtavia säästöjä julkiseen talouteen ainakaan aivan lähitulevaisuudessa. Valtion ja kuntien rajapinnassa pitää tarkastella tarkemmin toimintaprosessien toimivuutta. Kuntien tehtävistä tulee selkeästi määritellä, mitkä lain määrittämistä tehtävistä ovat vapaaehtoisesti järjestettäviä. Jo nyt osa tehtävistä on vapaaehtoisia, mutta kunnissa suhtaudutaan hyvin eri tavoin vapaaehtoisuuden suomiin mahdollisuuksiin tehtävien järjestämisessä. On lisäksi huomattava, että lukuisat kuntien tehtävistä ovat lakisääteisiä, mutta määrärahaperusteisia. Näissä kunnilla on jo nyt suuri liikkumavara tehtävän toteuttamislaajuudessa ja resursoinnissa. Kuntapäättäjien ja virkamiesten tulee olla valmiimpia käyttämään lain suomia mahdollisuuksia sovittaa näitä palveluita taloustilanteen mukaiselle tasolle. Kymmenen kustannuksiltaan suurinta tehtäväkokonaisuutta Lähde: Valtiovarainministeriö, Kuntien tehtävien kartoitus- raportti 2012 Akava ehdottaa: Tehtävät Kustannukset, mrd euroa Erikoissairaanhoito 14 5,08 Perusopetus 20 4,24 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 20 2,00 Perusterveydenhuollon avohuolto 18 1,82 Lasten päiväkotihoito 2 1,41 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 1 1,03 Muut sosiaali- ja terveystoimi 50 0,83 Vanhusten laitospalvelut 1 0,75 Yleishallinto 56 0,73 Liikenneväylät 50 0,71 Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä on siirrettävä kunnilta suurimmille harteille Vastuunjakoa kuntien, aluehallintoviranomaisten ja valtion kesken tulee uudistaa kun se on tarkoituksenmukaista, esimerkiksi hallinnollisten tehtävien ja rekistereiden osalta. Kuntapäättäjien ja virkamiesten tulee olla nykyistä valmiimpia käyttämään lain suomia mahdollisuuksia sovittaa vapaaehtoisia ja määrärahaperusteisia palveluita taloustilanteen mukaiselle tasolle. Kuntien uusia tehtäviä määritettäessä tulee valtion rahoitusvastuun olla vähintään 55 prosenttia. Valtionhallinto ja aluehallinto muutoksessa Meneillään olevan Valtion keskushallinnon uudistushankkeen (KEHU) ajatuksena on tehdä valtioneuvostosta yhtenäisempi ja valtionhallintoa voimakkaammin ohjaava virasto. Tämä voisi tarkoittaa kaikkien ministeriöiden yhdistämistä ja muuttamista yhteisen valtioneuvoston kanslian alaisiksi osastoiksi. Vastaava rakenne on käytössä Ruotsissa, jossa rakenne on nopeuttanut poliittista ohjausta ja toimeenpanoa. Vähäisemmillään tämä muutos tarkoittaa yhteistyön lisäämistä yhteisissä tukitoiminnoissa kuten hallinto-, palvelu- ja viestintätoiminnoissa. Nykyisin ministeriöiden välinen yhteistyö ei toimi joiltain osin, joten rakenteita on

9 7 (16) syytä tarkastella. Valtionhallinnon rakennetta ja ministeriöiden rajoja on tarkasteltava ennakkoluulottomasti. Valtioneuvoston yhtenäistämistä ei kuitenkaan saa toteuttaa siten, että henkilöstön oikeusasemaa heikennetään siirtämällä henkilöstöä vasten tahtoaan ministeriöstä toiseen. Samalla pitää huomioida, että palkkausjärjestelmän rakentaminen koko valtioneuvostolle ilman lisärahoitusta ei tuo toivottavaa tulosta. Ilman lisärahoitusta riskinä on, että keskeiset henkilöstöryhmät jäävät niin sanotulle takuupalkalle, eli heidän palkkakehityksensä pysähtyy pitkäksi aikaa. Aluehallinnon uudistuksessa vuonna 2010 siirryttiin usean aluehallintoviranomaisen mallista keskitettyyn malliin. Nyt seitsemän aluehallintovirastoa (AVI:t sekä Ahvenanmaan valtionvirasto) hoitavat lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Lisäksi 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY) hoitavat toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Tätä täydentävät maakuntien liitot, joita on 19. Asiakaspalveluselvitykset ovat osoittaneet, että asiakkaat eivät edelleenkään ole täysin tyytyväisiä palveluiden saavutettavuuteen, tehokkuuteen ja selkeyteen, vaikka palvelukyky on säilynyt ennallaan uudistuksesta huolimatta. Kaikkien muutosten ja uudistusten lähtökohdaksi pitäisi ottaa vahvemmin palvelutehtävä sekä se miten palvelut ovat eri asiakasryhmien saatavilla. Haasteena on yhdistää aluehallinnon kehittämisessä valtakunnallinen ohjaus ja alueelliset erityispiirteet. Ongelmaksi koetaan tämän lisäksi ohjauksen puute, sen hajanaisuus, yleishallinnon raskaus ja runsas kehittäminen, joka vaikeuttaa jo perustyötä. Lisäksi työnjako on edelleen osittain epäselvää. Aluehallintoa pitää edelleen uudistaa asiakkaan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta. Kansalaisen kannalta olisi selkeintä, jos valtion aluehallinto noudattaisi kaikissa eri palveluissaan samoja rajoja. Jaottelun olisi syytä lähteä asiakkaan palvelutarpeista. Esimerkiksi jaottelu turvallisuuteen liittyviin sekä elinkeino- ja työllisyyspalveluihin olisi luonteva. Kuva: Julkishallinnon rakenne tänään Lähde: Eritasoisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY:jen tarjoamia palveluita on vaikea hahmottaa. Kaikista ELY:istä pitää tehdä täyden palvelun ELY:jä. Tällöin ELY:jä olisi nykyistä vähemmän, Myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen yhdistämistä on harkittava. Tämä muutos tarkoittaisi samalla maakuntien määrän vähentämistä. Maakuntajaon tulisi olla aluehallinnon perusjako, toisin kuin nykyisin. Samalla on tärkeää pyrkiä säilyttämään ne hyödyt, joita liittyy ihmisten kiinnittymiseen maakuntaan ja sen ominaispiirteisiin.

10 8 (16) Ihmiset asioivat palveluissa eri tavoilla. Entistä harvemmat palvelut vaativat henkilökohtaista asiointia. On pidettävä huolta siitä, että valtionhallinnon palvelut ovat tasapuolisesti saatavilla eri puolilla Suomea. Eri viranomaisten palveluiden pitää tulevaisuudessa olla saatavilla yhdestä pisteestä ja viranomaistoiminnan laadun pitää olla tasaista eri puolilla maata. Uudistuksessa pitää samalla huomioida, ettei valvovaa viranomaista ja valvottavaa tuottajaa yhdistetä, jolloin objektiivisuus ja oikeusturva heikentyvät. Akava ehdottaa: Ministeriöt tulisi yhdistää yhteisen valtioneuvoston kanslian alaisiksi osastoiksi. Maakuntajaosta tehdään perusjako aluehallinnolle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ja aluehallintovirastoja tulisi yhdistää. Valtionhallinnon jatkouudistuksessa kaikista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista tehdään täyden palvelujen ELY:jä ja niiden määrää vähennetään. Valtionhallinnon palvelujen keskittämisessä huolehditaan saatavuudesta ja kattavuudesta Sivistystoiminta Kansainvälisesti arvostetut kuntien varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut on rakennettu korkeasti koulutettujen osaamisella. Nämä kuntien perustehtävät ovat heidän vastuullaan tulevaisuudessakin. Varhaiskasvatus ja perusopetus tulee turvata lähipalveluina, toisen asteen koulutus lähialuepalveluina ja korkeakoulutus koulutuksesta riippuen alueellisella tai kansallisella tasolla. Koulutusjärjestelmän perusta on julkisin rahoin rahoitetussa maksuttomassa koulutuksessa. Julkisen talouden tiukentuessa lasten ja nuorten hyvinvointi, laadukas varhaiskasvatus, tasaarvoinen perusopetus ja korkea osaaminen myöhemmillä koulutustasoilla on nähtävä investointina, jota ilman Suomi ei pärjää globaalissa kilpailussa. Valtio on leikannut koulutuksesta hallituskauden aikana jo satoja miljoonia euroja muun muassa yleisiä valtionosuuksia ja yksikköhintoja leikkaamalla sekä indeksijäädytyksin. Valtion budjettileikkaukset merkitsevät kunnille päätösten reunaehtoja ja lähettävät kielteisen viestin koulutuksen merkityksestä. Kuntien yleiskatteellinen valtionosuusjärjestelmä muodostaa uhkan koulutuksen resursoinnille. Opetustoimen väljä normiohjaus ja nykyinen resurssiohjausmalli johtavat toistuvasti kunnissa tilanteeseen, ettei resursseja kohdenneta koulutukseen. Lisäksi vapaa sivistystyö kärsii kuntien taloustilanteesta ja priorisoinneista. Perusopetuksen normeja purettiin 1990-luvulla. Näiden normitalkoiden hinta näkyy nyt laajana lasten ja nuorten syrjäytymisongelmana. Ryhmäkokojen pienentämiseen käytetään miljoonia euroja hanketyyppisesti, kun on ymmärretty tämän merkitys koulutuksellisen tasaarvon toteutumiselle heterogeenisessä ja monikulttuurisessa koulumaailmassa. Edellä mainituista syistä Akava on vaatinut, että ammatillisen toisen asteen rahoitus on valtionosuusuudistuksesta huolimatta säilytettävä nykyisellään eli rahoitus tulee suunnata suoraan koulutuksen järjestäjälle. Lukiokoulutuksen tasoa ei saa laskea, vaan sen rahoitus on turvattava. Lukioiden yksikköhinta on jäänyt pahasti jälkeen kaikista muista koulutuksista. Lukiokoulutuksen merkitys korkea-asteen opintojen pohjana on kuitenkin valtavan tärkeä Suomen yleiselle osaamistasolle. Opettajien kelpoisuusvaatimukset, jotka edellyttävät korkeaa koulutustasoa ja riittävän pienet ryhmäkoot ovat välttämättömiä edellytyksiä koulutuksellisen tasa-arvon ja laadukkaan koulutuksen toteutumiselle kunnissa. Nyt tulisi tehdä arvovalinta ja tiukentaa erityisesti ryhmäkokoja, opetuksen ja ohjauksen saatavuutta koskevia normeja toisella asteella, perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Nykyiset laatusuositukset on muutettava normeiksi ja AVI:lle on annettava oikeudet puuttua rikkeisiin. Ainoastaan normit näyttävät takaavan koulutukselli-

11 9 (16) sen tasa-arvon ja yksilölle mahdollisuuden vaatia julkiselta vallalta normeihin pohjautuvaa palvelujen vähimmäistasoa subjektiivisen oikeuden tapaan katsomatta siihen, mikä on koulutuksen järjestäjä. Tähän on päätynyt myös Valtiontalouden tarkastusvirasto lausunnossaan. Sen mukaan perusopetuslain takaamat kansalaisten oikeudet eivät toteudu nimenomaan säännösten väljän tulkinnan takia. Aluehallintovirastolla pitää olla velvollisuus ja keinot puuttua rikkeisiin oma-aloitteisestikin. Sivistyksen perusta on korkeatasoinen koulutus. Vapaata sivistystyötä tarvitaan myös jatkossa. Sivistystoimintaan kuuluvat myös erilaiset kulttuuripalvelut, jotka ovat keskeisiä palveluja hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta. Lisäksi ne tukevat varhaiskasvatuksen ja opetuksen perustehtäviä. Kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Nämä palvelut luovat meille viihtyisän asumisympäristön, tukevat asukkaiden omaehtoista elinikäistä oppimista sekä mahdollistavat monipuolisen harrastustoiminnan. Näillä palveluilla on myös tärkeä merkitys yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäisevinä palveluina. On panostettava riittävästi ja luovasti hyvinvointia lisääviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin erityispalveluihin ja sektorirajat ylittävään palveluyhteistyöhön. Ennaltaehkäisevät toimet ovat yhteiskunnalle huomattavasti edullisempia kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen. Nykyisessä taloustilanteessa sekä ammattikorkeakouluilla että yliopistoilla on mittavia säästöpaineita. Akava on huolissaan koko korkeakoulusektorin rahoituksen tasosta, joka vaikuttaa merkittävästi korkeakouluopetuksen määrään ja laatuun sekä tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiopolitiikan kehitykseen. Akava on kannattanut ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtämistä valtiolle. Julkisen talouden kiristyminen on lisännyt keskustelua koulutuksen kustannusten jakamisesta valtion, yksiköiden ja työnantajan kesken. Maksuton, kauttaaltaan laadukas varhaiskasvatus sekä perus- ja toisen asteen koulutus luovat yhden keskeisimmistä kivijaloista suomalaiselle tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Huipputasoinen korkea-asteen koulutus taas on kansainvälisen kilpailukyvyn ja siten korkean elintason keskeinen edellytys. Akava haluaa taata kaikissa olosuhteissa laadukkaan koulutusjärjestelmän myös hyvän investointiluonteensa takia. Koulutusjärjestelmämme tehokkuutta on kuitenkin mahdollista lisätä. Esimerkiksi korkeakouluverkko on tehdyistä toimista huolimatta Suomessa väkilukuun nähden kaksin- tai kolminkertainen muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Rakenteellisen kehittämisen jatkaminen korkeakoulutuksessa, opiskelupaikkojen tehokkaampi käyttö, läpäisyasteen parantaminen toisella ja korkea-asteella sekä täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen ovat kaikki keinoja, joiden avulla voimme saada lisää rahaa koulutukseen ja jopa parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Strategisia painopisteitä on vahvistettava. Se tarkoittaa myös koulutus- ja tutkimusvastuiden selkeämpää työnjakoa. Akava on valmis osallistumaan keskusteluun keinoista, joilla piirretään rajaa maksuttomalle korkeakoulutukselle. Akava esimerkiksi kannattaa, että korkeakoulujen tulee saada periä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta tutkinto-opiskelijoilta lukukausimaksuja. Kriteerinä korkeakoulutuksen kehittämisessä ei saa olla hinta tai edullisuus, vaan kehittämisen tulee tapahtua ammattialan osaajien tarpeesta, jolloin turvataan koulutuksesta valmistuvien työllistyminen koulutustaan vastaavaan työhön. Tällöin korostuu työelämälähtöinen opinto-ohjaus, jolla varmistetaan, että nuorilla on mahdollisuus löytää varhaisessa vaiheessa ala, jolle haluaa työllistyä. Akava ehdottaa: Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen tulee jatkossakin olla kuntien perustehtäviä.

12 10 (16) Koulutus ja korkea osaaminen sekä yleissivistys on nähtävä hyvinvointivaltion keskeisenä investointina. Osa opetustoimen nykyisistä laatusuosituksista on muutettava normeiksi. Kirjasto-, museo-, kulttuuri-, vapaa sivistys-, nuoriso- ja liikuntapalvelut on nähtävä hyvinvointia parantavana sosiaalisia ongelmia ehkäisevinä palveluina. Korkeakoulutuksen rakenteellista kehittämistä tulee jatkaa koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi siten, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen omaleimaisuus säilyy. 3.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistukset Nykytila Terveydenhuoltomenot kasvoivat Suomessa vuosina reaalisesti lähes 50 prosenttia eli 5,2 miljardia. Huomattava osuus terveydenhuoltoon käytettävistä varoista suuntautuu erikoissairaanhoitoon. Tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia potilaista käyttää 80 prosenttia terveydenhuollon menoista (OECD 2012). Panostukset ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon ovat jääneet jälkeen, ja on nähtävissä merkkejä toimintaedellytysten heikkenemisestä. Terveyspolitiikan painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäisyyn ja väestön terveyden edistämiseen. Suomen terveydenhuoltopalvelujen rahoitusmalli poikkeaa huomattavasti muiden verrannollisten maiden malleista. Kunta on kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuisen pieni terveydenhuollon järjestämisen vastuutaho sekä väestöpohjaltaan että taloudeltaan. Julkista palvelujärjestelmää täydentävät yksityisen terveydenhuollon palvelut, joista on oikeus saada Kela-korvausta. Nykyiset keskeisimmät terveydenhuollon ongelmat liittyvät järjestelmän rahoitus- ja järjestämisvastuuseen. Niitä ovat hoidon saatavuuden alueellinen eriarvoisuus, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimimattomat hoitoketjut, sekava kuntoutusjärjestelmä ja riittämättömät toimintaedellytykset ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. On erittäin tärkeää, että resurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Nykyisin on tarjolla uusia hoitomuotoja, joilla voidaan hoitaa myös sellaisia potilaita, jotka aiemmin jäivät vaille hoitoa. Uudet hoitomuodot ovat kuitenkin pääsääntöisesti kalliita ja rasittavat terveydenhuollon budjettia. Julkisuudessa on viime aikoina esiintynyt keskustelua siitä, onko lääkärien priorisoitava, ketä hoidetaan ja ketä ei. Tällaiselta priorisointia ei saa sallia, vaan kaikilla täytyy olla oikeus kaikkiin saatavilla oleviin hoitomuotoihin. Akavan periaatteet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyössä Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on tullut tiensä päähän. Uudistamistyö on välttämätöntä toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävien sekä laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyössä tulee tarkastella erikseen järjestämis- ja rahoitusvastuuta sekä tuottamista. Vaikka näitä kolmea eri osa-aluetta tulee tarkastella erikseen, uudistustyössä tulee ottaa huomioon myös näiden muodostama järjestelmän kokonaisuus, sillä ne liittyvät esimerkiksi ohjausvaikutuksiltaan suoraan toisiinsa. Akava esittää seuraavassa periaatteet ja vaihtoehdot uudistamistyölle. Rahoitusjärjestelmä Hyvin toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän välttämätön edellytys on, että rahoituksesta vastaavat organisaatiot pystyvät nykyistä paremmin päättämään sotepalveluihin sijoitettavien resurssien määrästä, rahoituksen keräämisestä eri rahoituskanavis-

13 11 (16) ta sekä resurssien tehokkaasta ja oikeidenmukaisesta allokoinnista. Nämä organisaatiot ovat vastuussa järjestelmän toimivuudesta. Osaoptimoinnin välttämiseksi on välttämätöntä, että jokainen näistä organisaatiosta vastaa laajasti kaikista palveluista ja niihin liittyvästä rahoituksesta. Rahoituksen monikanavaisuuden purkamisella tarkoitetaan nimenomaan tätä, ei sitä että sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit kerättäisiin vain yhdestä lähteestä. Rahoitusvastuuta kantavien organisaatioiden väestöpohjien tulee olla niin isot, että niiden talous kestää vuosittaisen palvelutarpeen satunnaisvaihtelun. Tarkoituksenmukaista on, että sama organisaatio vastaa sekä palveluiden rahoituksesta että niiden järjestämisestä. Nykyisessä rahoitusjärjestelmässämme nämä periaatteet eivät toteudu. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on jakautunut kuntien, kansanterveystyön kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien, Kansaneläkelaitoksen, työnantajien jne. kesken. Järjestelmä on sirpaleinen eikä millään järjestämisvastuullisella toimijalla ole kokonaisvastuuta. Kunnilla ei ole riittävää osaamista eikä resursseja, jotta ne pystyisivät riittävästi vastaamaan nykyaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Kunnat jäävät edelleen suurelta osin liian pieniksi ja heikoiksi yksiköiksi kantamaan sotepalveluiden rahoittamisesta aiheutuvia taloudellisia riskejä esimerkiksi sosiaalihuollon erityispalveluiden ja monien erikoissairaanhoidon tehtävien osalta. Rahoitusjärjestelmää uudistettaessa tulee liittää sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusvastuu yhteen. Keskeistä on lisäksi pohtia, onko rahoitusvastuu kansallisella vai alueellisella tasolla ja mistä kanavista ja miten rahoitusvastuussa oleva organisaatio kerää tarvittavat resurssit. Akavan mielestä on tärkeää, että myös yksityistä ja käyttäjien rahaa voidaan edelleen kanavoida järjestelmään. Kuva: Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Akavan ehtona sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamiselle on, ettei ansiotuloverotus uudistuksen vuoksi kiristy millään tulotasolla. On lisäksi tärkeää, että valtioneuvosto

14 12 (16) ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitusta osana julkista taloutta, eli etteivät menot voi kasvaa täysin ennakoimattomasti. Rahoituslähteiden tulee Akavan mielestä pysyä edelleen monikanavaisina. Rahoitus tulisi jatkossakin verotuloina, työnantajilta, työntekijöiltä, opiskelijoilta sekä asiakasmaksuina. Järjestämisvastuu Järjestämisvastuussa oleva toimija vastaa siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon allokoiduilla resursseilla tuotetaan riittävät palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti koko vastuuväestölle. Järjestämisvastuullinen organisaatio vastaa myös siitä, että palveluiden eri osakokonaisuuksia tuottavat tuottajat toimivat saumattomasti yhteen. Järjestämisvastuun piiriin kuuluvat muun muassa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä, yhdenvertaisesta saatavuudesta, laatukriteereistä, tuotantotavasta päättämisestä, tuotannon seurannasta ja valvonnasta sekä vastuu voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta. Kuten rahoituksen osalta, järjestämisvastuullisilla organisaatioilla tulee olla vastuu laajasti kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Vain tällä tavoin voidaan estää osaoptimointi ja varmistaa se, että palveluiden tuotantoa voidaan ohjata yhtenä kokonaisuutena. Kuva: Akavan malli sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta Lisäksi painetta uuteen järjestämismalliin tuo perusterveydenhuollon kriisi. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuu tulee saattaa yhtä vahvoille organisaatioille kuin erikoissairaanhoito. Nykyinen kuntakohtainen järjestämisvastuu on tullut tiensä päähän, eikä ole realistista, että nykyisellä tavalla voitaisiin edetä tulevina vuosikymmeninä. Akavan johtopäätös on, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan ylikunnallinen toimintamalli, joka kattaa perus- ja erikoistason palvelut. Työterveydenhuollon toimivat järjestelmät ja YTHS:n mahdollisuus toimia opiskelijaterveydenhuollon järjestäjänä on edelleen säilytettävä. Sote-piireillä tulee olla järjestämisvastuu myös lääkelogistiikasta ja lääkehuollon asiantuntijapalveluista tiiviinä osana muuta alueellista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Palveluiden tuottaminen Vaikka rahoitusvastuuta ja järjestämisvastuuta on välttämätöntä merkittävästi keskittää, tämä ei tarkoita, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa tulisi keskittää. Palveluja tuottavat

15 13 (16) edelleen kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tuottajat, järjestöt, säätiöt ja valtio. Etenkin perustason julkisen terveydenhuollon tuottamisen tavat ja prosessit on uudistettava. Tuottamistapoja tulee kehittää ennakkoluulottomasti. Paikallisilla palveluntuottajilla on hyvät edellytykset tarjota esimerkiksi erikielisiä palveluita. Ennaltaehkäisevän työn merkityksen tuottajien toiminnassa on oltava nykyistä korostetumpaa. Jotta palvelujärjestelmää voidaan uudistaa, tulee ensin määritellä valtakunnallisesti sosiaalija terveydenhuollon lähipalvelut ja aluepalvelut. Lähipalvelu on palvelu, jota useat kuntalaiset tarvitsevat toistuvasti tai päivittäin. Se sijaitsee kävelymatkan tai kohtuullisen julkisella kulkuneuvolla tehdyn matkan päässä (ml. tuetut taksimatkat) tai tulee kotiin. Lähipalveluihin on helppo hakeutua. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut on määritelty ja selkeästi rajattu, ne voidaan viedä entistä lähemmäs kuntalaisia kaikkialla Suomessa. Samalla muut kuin lähipalvelut keskittyvät suurempiin ja tehokkaampiin yksiköihin. Uudistuksessa tulee parantaa yksityisen sektorin mahdollisuuksia tulla mukaan julkisen järjestämisvastuun alaiseksi tuottajaksi, jolloin asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja raha seuraa potilasta nykyjärjestelmää vaikuttavammin. Hoidon kriteerit ja julkisin varoin tarjotut terveydenhuoltopalvelut tulee määritellä valtakunnallisesti, samoin rahamäärä, joka potilasta seuraa. Palveluntuottajaksi hyväksyminen edellyttäisi siten sitoutumista yhtenäisesti määriteltyyn hinnoitteluun ja yhtenäisiin palvelu- ja laatukriteereihin. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää uudistettaessa tulee huolehtia, että pienetkin ammatinharjoittajat pystyvät kilpailemaan suurten terveyspalveluyritysten kanssa. Akava ehdottaa: Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä ja sen rahoitus on uudistettava. Palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu on erotettava tuottamisesta. Suomeen tarvitaan noin 5 15 alueellista sosiaali- ja terveyspiiriä, joiden vastuulla on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen. Sote-piirin väestöpohjan tulee olla noin henkilöä. Piirin järjestämis- ja rahoitusvastuulla ovat sekä perus- että erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntien on lain mukaan kuuluttava sosiaali- ja terveyspiiriin. Uudistuksessa pyritään kohti periaatetta, että raha seuraa potilasta ja asiakasta. Palveluja tuottavat edelleen kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tuottajat, järjestöt, säätiöt ja valtio. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut on määriteltävä valtakunnallisesti. Työterveydenhuollon ja opiskelijaterveydenhuollon nykyjärjestelmien toimintaedellytykset on turvattava. Terveydenhuollon järjestelmäkeskeisyydestä pitää siirtyä asiakaskeskeiseen toimintatapaan. Yksilöiden valinnanvapautta on lisättävä. Sosiaalityössä ja sosiaalipalveluissa laatusuosituksia on muutettava normeiksi. Alan kelpoisuusehtoja ei tule alentaa. Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien osalta on säädettävä ammattihenkilölaki ja järjestettävä heidän rekisteröinti vastaavasti kuin terveydenhuollossa Infrastruktuuri ja turvallisuus Toimiva infrastruktuuri mahdollistaa koko yhteiskunnan toiminnan, sekä elinkeinoelämän että kansalaisten toiminnan. Julkisen infrastruktuurin arvo on yli 100 miljardia euroa. Suuri osa julkisista infrastruktuuripalveluista on kuntien vastuulla, kuten katuverkoston sekä vesi- ja jätehuollon rakentaminen ja ylläpito. Viime vuosina budjettivarat eivät ole riittäneet julkisen infrastruktuuriomaisuuden hoitamiseen, jolloin on syntynyt mittava korjausvelka. Riittävän aikainen kunnossapito pidentäisi

16 14 (16) infrastruktuurin ikää kustannustehokkaasti. Pelkästään vesihuoltoverkoston saneeraustarpeen arvioidaan ylittävän 300 miljoonaa euroa. Tämän hoitamiseksi tarvitaan jatkossakin valtion tukea. Valtiolla on iso vastuu tie- ja rataverkon kunnossapidossa. Pelkästään kansallisen tieverkoston korjausvelan arvioidaan olevan yli kaksi miljardia euroa. Kuntien pitää voida keskittyä omiin lakisääteisiin vastuisiinsa infrastruktuurista, joten valtion liikennehankkeiden kuluja ei saisi siirtää kunnille maksettaviksi. Kansalaisilla pitää olla taattu oikeus turvallisuuteen. Sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen on julkisen vallan perustehtävä, jota ei voi ulkoistaa tai jättää hoitamatta. Viime kädessä oikeuslaitos, poliisi, pelastuslaitos, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja muut turvallisuusviranomaiset takaavat kansalaisten turvallisuuden. Pitää muistaa, että toimiva ja uskottava oikeuslaitos on koko maan kilpailuetu. 4. Julkisen palvelutuotannon muodot Palveluvelka Julkiset hyvinvointipalvelut muodostavat yhä laajenevan palvelujoukon, johon kuuluvia palveluja parannetaan jatkuvasti. Erityisesti terveydenhuollossa tapahtuu jatkuvaa kehitystyötä, joka ilmenee terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin parantamiseen liittyvien palvelujen määrän lisääntymisenä ja näin ollen myös kustannusten kasvuna. Yhteiskunta antaa palvelulupauksen ylläpitäessään tiettyä palvelutasoa ja kehittäessään sitä edelleen. Eläkejärjestelmän osalta velan määrää on ennakoitu, mutta palvelujärjestelmän kautta ilmenevää palvelulupauksen euromääräistä kokoa ei ole mitattu. Palveluvelan kasvun aiheuttaman kustannustaakan kasvuun ei ole riittävästi voitu myöskään varautua. Palveluvastuun mittaaminen auttaisi luomaan selkeämmän kuvan siitä, minkä suuruisesta julkisten palvelujen kestävyysvajeesta on puhuttava. Palveluvastuuvelan kasvu on kuvattava vähintään vuoteen 2030 asti. Kansalaisia tulisi kannustaa yksityisen vakuuttamisen kautta ottamaan enemmän vastuuta oman hyvinvointinsa tukemisesta. Tästä hyötyisi yhteiskunta, ikääntyneet ja nuoret. Tällaiseen on luotava pitkäjänteinen kannustin, esimerkiksi verovähennyksen muodossa. Palvelutalous Akavan mielestä julkisia palveluita on kehitettävä kansalaisten tarpeista lähtien. Laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat julkiset palvelut luovat pohjan hyvinvoinnille. Tavoitteen saavuttamiseksi on selkiytettävä kuntien tehtäväkenttää ja niiden perustehtävät määriteltävä. Kuntien toiminnan läpinäkyvyys edellyttää sitä, että palveluntuotannon kustannuksia voidaan ja osataan vertailla. Palveluiden todelliset kustannukset on todennettava, jotta eri palveluntuottajien välinen vertailu on mahdollista. Valinnan mahdollisuuksia lisäämällä edistetään toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä. Palvelutuotantoon tarvitaan monipuoliset toteuttajat, julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, muodostavat toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. Kunnan toimiessa elinkeinotoiminnassa on huomioitava ammatinharjoittajien ja pienyritysten toimintaedellytykset sekä mahdollisuudet pärjätä kilpailussa. Julkisten palvelujen tuottaminen Julkinen sektori tuottaa Suomessa entistä suuremman osan julkisista palveluista. Lisäksi julkinen sektori toteuttaa myös laajan joukon palveluita, jotka eivät ole julkisia kansalaisille suunnattuja. Tähän asti tällaisia palveluita on voitu myös tarjota avoimilla markkinoilla muillekin kuin julkisen sektorin asiakkaille. Tuore EU-lainsäädäntö pakottaa luopumaan tästä

17 15 (16) käytännöstä markkinoiden neutraalisuuden takaamiseksi. Samassa yhteydessä luovutaan liikelaitosten ja kuntayhtymien elinkeinotoiminnasta avoimilla markkinoilla. Julkisten palvelujen tuottavuuden parantamiseksi avointen markkinoiden hyödyntämistä on lisättävä asteittain. Akava ei aja julkisten palveluiden yksityistämistä, vaan selkeämpää jakoa julkisten palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun sekä tuottajavastuun välille. Sama ajattelu on esitelty Akavan sote-mallissa. Akavan mielestä julkisia palveluita on kehitettävä uudistamalla niiden tuotantotapaa tuottavuutta ja laatua parantaen. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia tuottavuuden ja talouden kasvuun kilpailun kautta. Tuottavuutta voidaan parantaa lisäämällä kilpailua sekä antamalla yksityiselle ja kolmannelle sektorille enemmän mahdollisuuksia osallistua julkiseen palvelutuotantoon. Jatkossa on myös entistä voimakkaammin yhdistettävä julkisen ja yksityisen sektorin sekä korkeakoulujen osaamista kumppanuuden ja käyttäjälähtöisten palvelujen luomiseksi. Hyvätasoisten ja houkuttelevien palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti edellyttää korkeakoulutettua osaamista. Palvelujen tasoa ei saa heikentää pätevyysvaatimuksista tinkimällä. Koulutukseen perustuvaa korkeaa osaamista on oltava myös paikallisella tasolla. Palveluiden järjestämistavan valinnassa tulisi käyttää parasta mahdollista asiantuntemusta ja eri vaihtoehtojen arvioinnin on perustuttava luotettavaan ja perusteelliseen kustannusten ja vaikuttavuuden arviointiin. Näin voidaan taata julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Julkiset hankinnat Julkisilla hankinnoilla hankitaan vuosittain tavaroita ja palveluita useiden miljardien arvosta. Julkisten hankintojen kautta ohjautuu yhä kasvava osuus myös julkisesta palvelutuotannosta. Yhä kasvava osuus julkisten palveluhankintojen markkinoista keskittyy suurien palveluntarjoajien käsiin. Julkisten palvelujen hankintaa on kehitettävä siten, että niiden avulla pystytään entistä paremmin tukemaan palveluntarjoajien monipuolistamista, palvelutapojen uudistumista ja palveluinnovaatioita. Palvelujen hankintamenettelyjä on uudistettava, jotta erityisesti pienillä yrityksillä ja yrittäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet osallistua ja menestyä tarjouskilpailuissa. Tämä edellyttää sekä yrittäjien että julkisten toimijoiden hankintaosaamisen parantamista. Tarjousmenettelyjä on uudistettava siten, että vaatimuksia yksinkertaistetaan ja kevennetään sekä lisätään sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä. Julkisten hankintojen asemaa palvelutuotannon uudistamisessa on kohennettava kehittämällä hankintamenettelyjä innovaatioiden hyödyntämiseksi. On parannettava uusien innovaatioiden hyödyntämistä sekä edistettävä yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista. Hankintamenettelyissä on tulevaisuudessa suosittava entistä useammin menettelyä, jossa tarjouspyynnössä yksilöidään ongelma ja tarjouksessa esitetään ratkaisuehdotus. Akava ehdottaa Julkisia palveluita tulee kehittää siten, että uudistetaan niiden tuotantotapaa tuottavuutta ja laatua parantaen. Lisätään kilpailua julkisten palvelujen tuottamisessa parantamalla yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia osallistua palveluntuotantoon. Julkisissa hankinnoissa vähennetään erilaisia vaatimuksia tarjouspyyntöjen yhteydessä ja edistetään sähköisten hankintamenettelyjen käyttöä. Yrittäjien ja julkisen sektorin hankintaosaamista on parannettava.

18 16 (16) Akavan teesit: Akava haluaa kehittää julkisia palveluita ja turvata niiden rahoituksen, mikä edellyttää lisää tuottavuutta sekä rakenteellisia uudistuksia. Osaamisen globaalisti korkea taso on ehdoton edellytys Suomen hyvinvoinnin turvaamiselle. Tämän tulee näkyä julkistalouden uudistamisessa. Julkisten palvelujen järjestämisvastuun ja rahoituksen pitää olla samalla taholla. Perusvalveluissa on määriteltävä kansalliset laatutasot ja lähi- ja lähialuepalvelut. Akavan sote-mallissa perustetaan 5 15 sosiaali- ja terveyspalvelupiiriä, joiden järjestämisvastuulla ovat sekä perusettä erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelut. Opetustoimen liian väljä normiohjaus tulee selkeyttää. Nykyisiä laatusuosituksia on muutettava normeiksi. Kuntien ja valtion pitää keskittyä peruspalveluiden hankintaan ja laadun valvomiseen. Varsinainen palvelutuotanto voi tapahtua julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimin. Henkilöstö on otettava mukaan rakennemuutoksen suunnitteluun kunnissa ja valtiolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Lausuntopyyntökysely 31.01.2017 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Kysymykset Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kari Haring 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit

Lisätiedot

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys sote- ja maakuntauudistusten jatkovalmisteluun SuPer 9/2017

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi

Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyön erityispiirteet Uudenmaan maakunnassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyön erityispiirteet Uudenmaan maakunnassa Sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyön erityispiirteet Uudenmaan maakunnassa Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.10.2016 1 Iso kuva tavoitteista lähtökohtana Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan aidosti

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sote-uudistus. Tuula Haatainen

Sote-uudistus. Tuula Haatainen Sote-uudistus Tuula Haatainen 25.1.2013 Sote-palvelurakenne 2 25.1.2013 Tuula Haatainen Perustason kantokykyvaatimukset» Riittävän väestöpohjan lisäksi:» talouden kestävyys ja vakaus» riittävä osaaminen»

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rautavaaran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Unto Murto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Keskustan linjaus kuntapalveluiden turvaamiseksi. Juha Sipilä

Keskustan linjaus kuntapalveluiden turvaamiseksi. Juha Sipilä Keskustan linjaus kuntapalveluiden turvaamiseksi Juha Sipilä 10.12.2013 Normit -500 Nykytila 45,8 mrd. 2014 Kunta 1.0 23,3 mrd. 21,5 mrd. Sote 1.0 Valtio 1.0 1 mrd. Tehtävät Prosessit/ Johtaminen ICT Rahoitus

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot