Parempi Arki - hankesuunnitelma Väli-Suomen Kastehanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parempi Arki - hankesuunnitelma Väli-Suomen Kastehanke 1.1.2015 31.10.2017"

Transkriptio

1 1 Parempi Arki - hankesuunnitelma Väli-Suomen Kastehanke Erja Oksman, TtM Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Doris Holmberg-Marttila, johtaja Pirkanmaan perusterveydenhuollon yksikkö Kristiina Laiho, toimitusjohtaja Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos oy, Risto Kuronen, koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö sekä laaja-alainen valmisteluryhmä

2 2 Sisällysluettelo JOHDANTO KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA JA TARVE KEHITTÄMISTYÖN VIITEKEHYS Asiakaslähtöisyys Yhteisöllinen sosiaali- ja terveydenhuolto (Expanded social and health care ECCM) KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN Maantieteellinen toiminta-alue Parempi Arki hankkeen yhteiset tavoitteet ja toteuttaminen Kehittämistyön aikataulu ja vastuut Hankemaakuntien painopisteet: HANKKEEN RESURSSIT HANKKEEN TUOTOKSET JA JUURRUTTAMINEN HANKKEEN ARVIOINTI Hankkeen organisoituminen Hankeorganisaatio Hankkeessa mukana olevat toimijat Perusterveydenhuollon yksiköt Sosiaalialan osaamiskeskukset Erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja kunnan muut toimijat Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Sähköisen asioinnin kansallinen kehittämistyö VIESTINTÄ RISKIANALYYSI LÄHTEET: LIITTEET:... 26

3 3 Johdanto Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan suurten kaupunkien terveydenhuollon reaalikustannukset kasvoivat vuonna 2013 noin puolitoistaprosenttia edellisvuoteen verrattuna. Terveydenhuollon kustannuksiin on laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu. Myös keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot kasvoivat selvityksen mukaan noin 2,3 prosenttia (www.kunnat.net). Valtaosan kustannuksista muodostavat paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käytävät asiakkaat. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Tavalliset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat käyttivät useimmiten vain yhtä palvelukokonaisuutta, mutta useat kalliit asiakasryhmät käyttivät neljää tai useampaa palvelukokonaisuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistuksessa toteutetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen täydellinen integraatio, jonka odotetaan johtavan selvään tuottavuuden tason paranemiseen. Järjestämislaki tähtää hallinnolliseen integraatioon, mutta sen ohella tarvitaan myös toiminnallinen integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon ja eri tasojen välillä. Käytännön tasolla toiminnallisessa integraatiossa otetaan asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon palvelukokonaisuudessa, lähestytään hänen arkikokemustaan ja hänellä tulee olla vain yksi terveys-, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma. Toinen keskeinen integraation edellytys on palvelujen koordinointi ja asiakasvastaava tyyppinen toiminta. Hallitus sopi elokuussa 2013 rakenneuudistusohjelmasta talouden vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on vähentää rahoitusvajetta ja toimenpiteinä on muun muassa työllisyyden ja talouskasvun lisääminen ja julkisten palvelujen tuottavuuden lisääminen. Sosiaali- ja terveysministeriö toimeenpanee rakennepoliittisen uudistuksen omalla toimialallaan. Keskeisiä toimenpiteitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen selvittämisen vaihtoehdot ja vaikutukset ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus. Rakenneuudistuksen keskeisenä toimenpiteenä on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio. Kustannusten nousuvauhdin hidastuminen edellyttää vahvaa kansallista ohjausta, joka myös sisältyy uuteen järjestelmään. Vahva kansallinen ohjaus mahdollistaa nykyistä tehokkaamman ennalta ehkäisevän toiminnan ja paremman työnjaon sosiaali- ja terveysalueiden sisällä ja välillä sekä estää epätarkoituksenmukaista osaoptimointia. Se mahdollistaa myös tehokkaamman ja koordinoidumman ennalta ehkäisevän toiminnan. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa säädösmuutoksilla mahdollistetaan asiakas-, hoito- ja kuntoutussuunnitelman yhdistäminen yhdeksi suunnitelmaksi lainsäädäntöä täsmentämällä. Nämä muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alkupuolella.

4 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste ) toteuttaa hallitusohjelmaa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa. Osaohjelmassa IV Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan on Kaste-ohjelman loppukaudella kaksi painopistettä: 1. Terveyskeskusten hyvien käytäntöjen levittäminen: kootaan parhaat levitettävät käytännöt ja koordinoidaan kehittämistyötä valtakunnallisesti terveyskeskuksille lähetetyn kyselyn tuloksiin perustuen 2. Toiminnallinen sote-integraatio: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tähtää hallinnolliseen integraatioon, mutta tarvitaan myös toiminnallinen integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon ja eri tasojen välillä 1 Kehittämistyön tausta ja tarve Tarve Kansainvälisesti on myös tunnistettu tarve integroida ja koordinoida paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien palvelujenkäyttöä. Amerikkalainen Institute for Healthcare Improvement (IHI) toteuttaa heinäkuussa tänä vuonna alkavan vuoden mittaisen kansainvälisen yhteistyöprojektin Better Health and Lower Cost for Patients with Complex Needs. Lähtökohtana on, että viisi prosenttia potilaista tuottaa 50 % kuluista ja usein näiden potilaiden kohdalla on kyse fyysisestä tai psyykkisestä pitkäaikaissairaudesta, sosiaalisista ongelmista ja köyhyydestä. Palvelujen, joiden vaikuttavuus on osoittautunut heikoksi, suuri käyttö kertoo, että nykyinen järjestelmä ei pysty vastaamaan näiden potilaiden tarpeisiin. Tämän ryhmän hoito on usein kaoottista, resursseja tuhlaavaa ja on huomattava taakka sekä henkilökunnalle, että potilaille. Tavoite on, että yhdessä tehden ja IHI:n tukemana osallistuvat organisaatiot pystyvät vuoden kuluttua tunnistamaan kohderyhmän potilaat arvioimaan tämän potilasryhmän tarpeet ja voimavarat kuuntelemalla potilaiden kokemuksia ja oppimalla niistä ottamaan käyttöön yhdessä kehitetyt hoitomallit testausta ja arviointia (vaikuttavuus. kustannusvaikuttavuus) varten laajentaa arvioitujen toimintamallien käyttöönotto moninkertaisesti Toimintamallien kehittämisessä on keskeistä ottaa potilaat mukaan kehittämiseen ja kuunnella heidän tarinoitaan ja kokemuksiaan. Kehittämisen perusta on oppiminen potilaiden vahvuuksista, arvoista, tarpeista ja haasteista. Osa olemassa olevista toimintamalleista voi olla käyttökelpoisia, mutta alikäytettyjä eikä hoitokokonaisuuteen integroituja. Voidaan joutua myös kehittämään täysin uusia toimintamalleja. Tässä keskeistä on johdon tuki, luotettava tieteellinen näyttö, vaikuttavan tiimityön mahdollistaminen kaikilla sektoreilla, potilaslähtöiset toimintamallit ja terveyden sosiaalisten tekijöiden ymmärryksen lisääntyminen. (Better Health and Lower Costs for Patient with Complex Needs)

5 5 Elokuussa 2014 uutisoitiin myös, että Obaman terveydenhuoltouudistukseen liittyen aloitettaisiin maksaa lääkärille ja hoitajille erillinen korvaus monisairaan potilaan hoidon koordinoinnista. Myös Suomessa on kiinnitetty huomiota paljon palveluja käyttäviin asiakasryhmiin, koska valtaosan kasvavista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista muodostavat paljon palveluja käyttävät asiakkaat: Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan 10 % kerryttää 81 % kokonaiskustannuksista Eniten kustannuksia aiheuttivat vanhuspalvelujen asiakkaat (38 % kalleimman kymmenesosan kustannuksista) ja kalliiit somaattiset sairaudet (17 %). Sosiaalipalvelun asiakkaat, joista useat tyypillisesti tarvitsevat myös terveyspalveluita, tuottivat 62 % kustannuksista. Ne terveydenhuollon asiakkaat, joilla ei ollut sosiaalipalveluita, kerryttivät 38 % kokonaiskustannuksista. Kalleimman kymmenesosan vuosikustannukset olivat keskimääräin euroa ja muilla keskimäärin 417 euroa. (Leskelä ym. 2013). Oulun kaupungin ja muiden vastaavien tutkimusten tulokset ovat yleistettävissä myös Väli-Suomen alueelle. Hämeenlinnassa on tehty selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista asukkaittain kesällä Kustannusselvityksessä on laskettu henkilöiden saamien palvelujen kustannukset 12 kuukauden aikana ja yhdellä henkilöllä on voinut olla useita palveluja. Selvitys ei vastaa kysymykseen siitä, missä järjestyksessä palveluja on ollut ja mitä palvelujen sisältö on ollut. Hämeenlinnassa tämän laskelman mukaisista kustannuksista väestöstä 12.1 % käytti 80 % palveluista. (Kanta-Hämeen kehittämisalueen toimintasuunnitelma, liite) Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden problematiikkaa asiakkaan näkökulmasta on aukaistu tarkemmin kappaleessa 3.1. Keskeistä kokonaisuudessa on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon roolit, toiminnan logiikka, erilliset asiakastietojärjestelmät ja tiedon kulku. Tyypillistä on myös se, että pelkästään sosiaalitoimen tai erikoissairaanhoidon sisällä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla asiointia monessa paikassa. Yksittäinen ammattilainen ei tällöin pysty arvioimaan, tulisiko hänen olla laajemmin selvillä asiakkaan palvelukokonaisuudesta ja toisaalta, mikä merkitys ja hyöty tästä olisi niin asiakkaan kuin palvelujen suunnittelunkin kannalta. Kukin sektori hoitaa oman toimensa näkökulmasta asiakkaan asiaa kokonaisuuden jäädessä kaikille ammattilaisille hahmottumatta. Monia palveluja käyttävien asiakkaiden kanssa työskentely sosiaalitoimessa perustuu osaltaan viranomaispäätösten tekemiseen palvelujen antamisen, auttamisen sekä tukemisen lisäksi. On otettava huomioon, että yhdellä henkilöllä voi olla useampi hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka mukaan hänelle tehdään viranomaispäätöksiä usean eri viranhaltijan toimesta. Sektoroituneessa palvelujärjestelmässä tilanne voi olla se, etteivät eri viranhaltijat sosiaalitoimen sisälläkään tunne asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Käytännön sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä aikuisten palveluissa tehdään niukasti, vaikka useissa kunnissa sosiaali- ja terveydenhuolto on hallinnollisesti yhdistetty. Työtä tehdään erillään, vaikka asiakaskunta on monissa tapauksissa yhteistä.

6 6 Taustaa Keskeisiä tunnistettuja ratkaisukeinoja ja toimintamalleja paljon palveluja käyttäville asiakkaille ovat asiakkaiden tunnistaminen, asiakkaiden kuunteleminen, räätälöity henkilökohtainen suunnitelma, palveluohjaus ja palvelujen koordinaatio ja asiakastietojen kokonaisvaltaisuus. (Järvi 2014) Väli-Suomen alueella on toteutettu useita sosiaali- ja terveydenhuollon Kaste hankkeita sekä muita hankkeita, joissa on ollut eri rahoituslähteitä. Parempi Arki hankkeen kehittämistyössä hyödynnetään hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja, kokemuksia ja tuloksia integraationäkökulmasta. Keskeisimpiä taustahankkeita terveydenhuollossa ovat Potku potilas kuljettajan paikalle ( ) ja Kurkiaura ja sosiaalihuollossa Ikäkaste ( ), Välittäjä ( ), Kasperi ( ) ja SOS ( ). Potku -hankkeessa kehitettiin pitkäaikaissairaiden potilaiden suunnitelmallista hoitoa perusterveydenhuollossa Terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti. Keskeistä on ollut potilaslähtöisen ja voimaannuttavan ajattelumallin toteuttaminen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa sekä toiminnan mahdollistavien rakenteiden kehittäminen (mm. työparimalli, palveluvalikoima, ryhmätoiminnot). Keskeisenä työvälineenä sekä potilaille että ammattilaisille on ollut kansallisen otsikoinnin mukainen terveys- ja hoitosuunnitelma, jota on tehty potilaslähtöisesti. Terveys- ja hoitosuunnitelmia on tehty paljon palveluja käyttäville potilaille, mutta myös ns. normikäyttäjille. Terveys- ja hoitosuunnitelmien laatu on potilaiden mielestä parantunut (Pacic arvioinnit 2011, 2012, 2013, 2014) ja organisaatioiden henkilökunnan näkemys pitkäaikaissairauksien hoidon järjestämisestä on parantunut (Acic arvioinnit 2011, 2012, 2014). Suunnitelmallinen ja potilaslähtöinen toiminta vaikuttaa myös palvelujen käyttöön sekä ns. normikäyttäjien ja varsinkin suurkuluttajien kohdalla; päivystyskäynnit lääkärin vastaanotolla on vähentynyt jopa 50 %. N 2012 = 89 hosua (3553 käyntiä) N 2014= 71 hosua (2092 käyntiä) Lp= lääkärin päivystyskäynnit Ls= lääkärin suunnitellut käynnit Lk = lääkärikäynnit yhteensä Lp = lääkärin puhelinajat Hp= hoitajien puhelut Hk = hoitajakäynnit Muutos % Kuvio 1. Käynnit ja puhelut lääkärillä ja hoitajalla 1v ennen ja 1v jälkeen terveys- ja hoitosuunnitelman > 10 käyntiä/v. (Oksman ym. 2014) Hankkeen keskeisenä vahvuutena on ollut se, että hanketyöntekijät (Potku1, noin 250 ja Potku 2 noin 169 eri henkilöä) ovat olleet terveysasemien henkilökuntaa, jolloin kehittäminen on tapahtunut omissa organisaatioissa ja tulosten juurtuminen on mahdollistunut paremmin. Toinen keskeinen vahvuus on ollut

7 7 parasteleminen : alueellinen yhteistyö ja Väli-Suomen tasoinen hankeyhteistyö sekä potilaiden mukana olo kehittämistyössä. Väli-Suomen tason yhteistyönä on kehitetty terveys- ja hoitosuunnitelmien auditointityökalu ja omahoitolomake. Yhteistyö järjestöjen, apteekkien ja kunnan muiden toimijoiden kesken on käynnistynyt ja joillakin alueilla on syntynyt pysyviä toimintakäytäntöjä. (Oksman ym. 2014) Ikäkaste I ja II hankkeella oli kaksi kehittämistoimintaa ohjannutta teemaa: 1. asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa (sisältäen palvelurakenteet ja prosessit) 2. ikäihmisten omia resursseja ja osallisuutta tukeva neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut. Keskeisinä toimintoina olivat palvelukampusten, hyvinvointikeskusten ja palvelualueiden kehittäminen, asumispalveluiden laatutyö, ikäihmisten perhehoito, kotiuttamisen ja kuntouttamisen prosessit (teema 1). Teema 2 kehittämistoimintoja olivat hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta mm. hyvinvointiteknologian hyödyntäminen päivätoiminnassa ja kotona asumisen tukena, eläkevalmennus, neuvontapalvelujen kehittäminen, palveluohjausprosessin kehittäminen. (Lehtimäki, Hämäläinen 2013) Välittäjä I ja II hankkeessa (viisi osahanketta) kehitettiin erityisesti varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalleja peruspalveluihin, vahvistettiin työtekijöiden mielenterveys- ja päihdeosaamista, osallistettiin asiakkaita kehittämistyössä, kehitettiin ehkäisevää työtä ja videoavusteista mielenterveys- ja päihdekuntoutusta sekä edistettiin strategiatyötä. Hankkeen keskeisinä tuloksina saatiin vakiinnutettua varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalleja, ehkäisevän päihdetyön seutukoordinaattorin tehtävä, videoavusteisen avokuntoutuksen toiminta ja mielenterveys- ja päihdestrategioita. Välittäjä II hankkeen keskeisinä tuloksina koulutettiin Pirkanmaalle neljä uutta mielenterveyden ensiapu ohjaajaa, laadittiin ohjelmia itsemurhien ja päihdehaittojen vähentämiseksi, perustettiin päihteiden ongelmakäyttäjille vertaistukea ja kokemuksellisuutta hyödyntäviä ryhmiä, parannettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteentoimivuutta ja valmisteltiin pysyviä toimintamalleja osallisuuden mahdollistamiseksi. Välittäjä hanke koordinoi kaikkien hankeosapuolten osallistumisen Mielenterveystalo-nettiportaalin (www.mielenterveystalo.fi) käyttöönottoon (Ahonen 2013). SOS I ja II hankkeen keskiössä on aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen alueella. Tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeessa kannustetaan ammattilaisia kehittämistyöhön, oman työn tutkimiseen ja aikuissosiaalityön ajankohtaisten ilmiöiden esiin tuomiseen. Myös tietotuotanto, rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalihyötymallin kehittäminen ovat keskeisiä toimintalinjoja. (http://www.soshanke.fi/soshanke) Kurkiaurassa kehitetään asiakaslähtöistä hyvän hoidon terveyspalvelujärjestelmää. Tavoitteena on sairastuneen kehittyminen oman terveyden- ja sairauden hoitonsa asiantuntijaksi sekä kykyjen mukainen vastuunotto omasta hyvinvoinnista. Hankkeessa Pirkanmaalla on kehitetty asiakasprofiileja ja niitä tukevia työkaluja, jotta ammattilainen ja asiakas pystyisivät yhdessä löytämään asiakkaille juuri hänelle sopivia palveluja. Sairastuneelle ja hänen läheisilleen rakentuu kokemukseen perustuvaa asiantuntijuutta

8 8 sairastumisesta, arjessa selviytymisestä sairauden kanssa ja terveyspalvelujärjestelmässä toimimisesta. Kurkiauran tavoitteena on tuoda nämä äänet mukaan terveyspalvelujen kehittämistyöhön. (http://kurkiaura.info/node/2) 2 Kehittämistyön viitekehys Parempi Arki hankkeen kehittämistyön viitekehyksenä asiakaslähtöisyys ja yhteisöllinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus mahdollistaa toiminnallisen integraation, jota tässä hankkeessa kehitetään paljon palveluja käyttävien yhteisasiakkaiden kohdalla. Asiakkaan palveluprosessin tulisi olla kokonaisuus, jossa eri palvelut, innovaatiot ja palveluntuottajat muodostavat toisiaan täydentäviä osaprosesseja. Kehittämisen viitekehys ja keskeisimmät toiminnot on kuvattu kuviossa 2. Kuvio 2. Parempi Arki hankkeen kehittämisen viitekehys. 3.1 Asiakaslähtöisyys Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on historiallinen, koska se yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perus- ja erityistason palvelut (www.stm.fi). Uudistus mahdollistaa toimivat palveluketjut, jossa asiakasta ei pompoteta eri toimijoiden välillä. Käytännössä uudistuksen tulisi näkyä asiakkaalle parempana ja jouhevampana palveluna. Uudistus on rakenteellinen ja palvelujen tuottaminen käytännössä ja toiminnallisesti tulisi rakentaa asiakaslähtöisesti, koska asiakkaalle oleellisinta on hänen elämänsä sairauden ilmaantuessa sen kokonaisuus. Yleensä arjen sujuvuus ja arkikokemukset ovat hänelle jopa tärkeämpiä kuin häneen kohdistettavat hoidolliset toimenpiteet. Asiakaslähtöisyys on myös väylä

9 9 vaikuttavampiin, tehokkaampiin ja tuottavampiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin asiakkaiden tulee olla mukana kehittämässä palveluita. Nykyisissä palvelujärjestelyissä asiakaslähtöisyys toteutuu yksilötason kohtaamisissa, mutta organisaatiotasolla koneisto tökkii ja on pirstaleinen. Heikkous piilee siinä, ettei siinä oteta huomioon, että asiakas on itse oman arkensa asiantuntija. Hänen tehtävänsä on määrittää, mitä hän odottaa elämältään. Ammattilaiset ovat puolestaan sairauden, hoidon, hoivan ja sosiaaliturvan asiantuntijoita. Nykyjärjestelmä ei ota systeemitasolla huomioon sitä, että medisiinisen diagnostisen, hoitavan ja kuntouttavan prosessin tai sosiaalityön prosessien rinnalla kulkee aina myös ihmisen arjessa pärjäämisen prosessi. Järjestelmä pyrkii olemaan kansalaisille yhdenvertainen, mutta epäonnistuu siinä tarjoamalla systeemitasolla ja systeemiin sisään päässeille kaikille samaa. Esimerkiksi sairastuessaan kaikki saavat saman ensitiedon ja ohjauksen tai lääkkeen, vaikka vain yksi sadasta oikeasti hyötyisi siitä. Ihmisen arjen prosessi tulisi kiinteämmin nivoa lääketieteelliseen ja sosiaalialan palveluprosessiin, jotta tuotettaisiin enemmän terveyshyötyä ja voitaisiin vastata väestön ja hoitotaakan kasvuun ja teknologian kehittymiseen. Terveyden lähteenä on kansalaisten vahva luottamus omaan pärjäämiseensä arjessa. Arvo syntyy asiakkaiden arjesta ja asiakkuuksia tavoitteellisesti ohjaamalla ei laitosten seinien sisällä toinen toisiaan seuraavista ja toteutettavista hoitoprosesseista. Asiakkuusstrategioilla tehdään näkyväksi ns. hiljainen tieto, jota on kaikissa organisaatioissa ja kaikilla ammattilaisilla enemmän tai vähemmän. Asiakkaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutustilanteessa hoitoa ja tukea räätälöidään asiakkaan mukaan, mutta tätä osittain yksittäisen ammattilaisen kokemukseen ja osaamiseen ja osittain työyhteisössä luotuihin tiedostamattomiin ja tiedostettuihin toimintakulttuuriin perustuvaa räätälöintiä ei ole tehty näkyväksi tai systemaattiseksi. Vaikka osa toiminnasta voi olla kaikkien tiedossa ns. toimintakulttuurina, hiljaisena tietona, ei kenelläkään ole varmuutta siitä, miten kukin oikeastaan toimii. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa sattuman merkityksen korostumista: saatu hoito ja palvelu on pitkälti kiinni sattumasta, kenen vastaanotolle on päässyt. Asiakkuusstrategioissa hoidon yksilöllisyys varmistetaan ymmärtämällä asiakkaan kykyä olla mukana vuorovaikutusprosessissa. Tähän voidaan päästä ottamalla käyttöön ja vahvistamalla jokaisen omia yksilöllisiä voimavaroja ja tukemalla heitä heidän omaa hyvinvointiaan edistävissä valinnoissa. Erilaisin konkreettisten välinein ja palveluin voidaan mahdollistaa jokaisen sopeutumista sairauden aiheuttamaan erilaisiin muutoksiin ja kykyjen mukaista vastuunottoa omasta hoidosta. Resurssit pystytään kohdentamaan oikein, kun tunnistetaan ne asiakkaat, jotka pärjäävät omin voimin ja keskittämään ammattihenkilöstön aikaa niihin asiakkaisiin, jotka tarvitsevat tukea ja opastusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pärjääjät jätetään omilleen tai että ihmisiä leimattaisiin. Tavoitteena on kohdentaa ihmisille sellaisia palveluita, joista on hyötyä heidän arjessa selviämiseensä. Asiakaslähtöisen järjestelmän kulmakivet ovat: asiakkaat ovat saman tiedon äärellä kuin ammattilaiset, asiakkaat ovat kumppaneina omassa hoidossaan ja järjestelmän kehittämisessä, toimintaa johdetaan

10 10 asiakkaan ydinprosesseja johtamalla ja mittaamalla. Kehittämisessä on oleellista, että uudet innovaatiot, palvelut, toimintamallit määritellään osaksi hoitoprosesseja. Irrallisina niiden käyttö jää sattumanvaraiseksi, vaikka kuinka yksittäisiä ammattilaisia koulutettaisiin. Resurssien riittävyyden kannalta pitää tarkkaan miettiä, milloin palvelu tai työväline tuottaa asiakkaalle arvoa ja terveyshyötyä. Asiakaslähtöisyydellä kehittämishankkeessa tarkoitetaan järjestelmätason muuttamista toimimaan asiakkaan, ei organisaation ehdoilla. 3.2 Yhteisöllinen sosiaali- ja terveydenhuolto (Expanded social and health care ECCM) Chronic Care Mode eli Terveyshyötymalli on on laajasti levinnyt pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämisen konsepti. Se määrittelee kuusi eri kehittämistyön osiota. Mitä useammassa osiossa kehittämistyötä tehdään, sitä vaikuttavammat ovat tulokset. Keskiössä on omahoidon tukeminen, jonka kehittäminen on vaikuttavaa, mutta myös haastavaa. Omahoidon tuen toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto vaatii terveydenhuollon ammattilaisten ajattelutavan muutoksen. Perinteisesti ammattilaiset ovat koulutettu kontrolloimaan ja ottamaan vastuuta potilaiden akuuteista terveysongelmista. Pitkäaikaissairauksien hoito kuitenkin tapahtuu potilaan arjessa eikä ammattilaiskontaktissa. Tämä ns. voimaantumisen paradigman omaksuminen voi muuttaa ammattilaisen ajattelua siten, että palveluiden toteutuksessa mietitäänkin miten tukea potilaiden voimaantumista arjessa pärjäämiseensä. Potilaidemme arki on siellä missä he elävät. Yhteisön ja kotikunnan tuottamat palvelut ja järjestämät mahdollisuudet ovat keskeisiä omahoidon toteutumisessa. Alkuperäinen terveyshyötymalli on suuremmaksi osaksi keskittynyt terveydenhuollon sisäisten toimintamallien kehittämiseen. Kuntalaisten omahoidon tukemisen ja väestöterveyden näkökulmasta on tullut tarve laajentaa CCM:ää. Syntyi Expanded Chronic Care Model, Laajennettu Terveyshyötymalli. Laajennettu Terveyshyötymalli yhdistää väestöterveyden edistämisen ja terveydenhuollon palvelut ja määrittelee miten nämä voivat täydentää toisiaan. Jokaisen Terveyshyötymallin osion kohdalla voidaan näkökulmaa laajentaa ja ja miettiä toimenpiteitä tältä pohjalta. Laajennetun Terveyshyötymallin toimeenpanijana voisi olla laaja moniammatillinen ja poikkitieteellinen toimijajoukko, jossa olisi edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä kunnan muista toimialaoista. Joukko toimisi kunnan tukemana ja johdon alaisuudessa tuoden esiin ruohonjuuritason asioita, joilla on vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Näiden kehittämisellä tuetaan potilaiden omahoidon toteutumista. Joissain tilanteissa tämä voi olla merkityksellisempää kuin terveydenhuollon toiminta sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. (Barr VJ, ym. 2003, Elissen A, ym. 2013)

11 11 Kuvio 3. Laajennettu Terveyshyötymalli (Expanded Chronic Care Model) yhteisöllinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Kehittämistyön tavoitteet ja toteuttaminen Parempi Arki hankkeen kehittämistyöllä on Väli-Suomen alueella (viisi maakuntaa) yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohderyhmänä ovat kotona asuvat paljon erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluja käyttävät yhteisasiakkaat muun muassa ikäihmiset, monisairaat, päihde- ja mielenterveyspotilaat ja nuoret aikuiset. Kohderyhmä rajaus on tehty tietoisesti paljon palveluja käyttäviin; toiminnallisen integraation toimintamallin kehittäminen ja jalkauttaminen on vaativa kehittämistyö. Kun toimintamalli on määritelty, niin sieltä tunnistetaan samalla kriittiset pisteet, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä suurkulutuksen syntymistä ja mahdollisesti vapautuvaa resurssia voidaan käyttää ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Kehittämisalueilla on meneillään tai suunnitteilla kehittämistyötä, joiden kytkeytyminen Parempi Arki hankekokonaisuuteen kuvataan alueiden omissa toimintasuunnitelmissa. Tavoitteena ei ole kehittää eri sektoreiden sisäistä toimintaa, vaan sektoreiden välistä integraatiota, jossa keskeisenä työvälineenä on asiakaslähtöinen terveys-, hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan kunnan muut toimijat ja kolmas sektori. 4.1 Maantieteellinen toiminta-alue Hankkeessa on mukana 61 kuntaa Väli-Suomen Kaste-alueelta sekä Länsi-Suomen Kaste-alueelta Pohjanmaan maakunta kokonaisuutena. Alue on maantieteellisesti laaja ja Pohjanmaa on kaksikielinen ja nämä on huomioitava muun muassa hankkeen budjetin materiaali- ja matkakustannuksissa. Hankkeessa mukana olevien kuntien väestöpohja on asukasta.

12 12 Hankkeessa mukana ovat: Pirkanmaa: ( asukasta, %) Tampereen kaupunki asukasta Pirkkalan kunta asukasta Valkeakosken kaupunki asukasta Kangasalan kunta asukasta Nokian kaupunki asukasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö (asiantuntijaorganisaatio, ei rahoitusosuutta) Etelä-Pohjanmaa: ( asukasta, %) Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) asukasta Järvi-Pohjanmaan perusturvan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Soini, Vimpeli) asukasta Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä (Alavus, Kuortane, Ähtäri) asukasta Seinäjoen kaupunki ja Isokyrö asukasta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Kauhajoki, Isojoki, Karijoki, Teuva) asukasta Lapuan kaupunki asukasta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kanta-Häme: ( asukasta, %) Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki) asukasta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä) asukasta Janakkala asukasta Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos asukasta Päijät-Häme: ( asukasta, %) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä: Peruspalvelukeskus Aava (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä) asukasta Heinolan kaupunki asukasta Lahden kaupunki asukasta Peruspalvelukeskus Oiva (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki), asukasta Pohjanmaa: ( asukasta, %) Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto (K4= Pietarsaari, Luoto, Uusikaarlepyy, Pedersöde) asukasta Vaasan yhteistoiminta-alue (Vaasan kaupunki, Laihia) asukasta Mustasaari ja Vöyri (K2) asukasta Maalahti, Korsnäs, Kaskinen, Närpiö, Kristiinankaupunki (K5) asukasta Vaasan sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään alueella monella eri tavalla. Osa kunnista järjestää ja tuottaa palvelut itse, osa on mukana kuntayhtymässä, joka tuottaa palvelut ja osan palvelut tuottaa kunnallinen liikelaitos tai yhteistoiminta-alue. Osassa kunnista terveysasemien toimintaa on ulkoistettu yksityiselle palvelun tuottajalle. Parempi Arki -hankkeessa on mukana toimijoita kaikista tuottamisen

13 vaihtoehdoista. Tällä pyritään kuntalaisten ja asukkaiden yhdenvertaisuuteen palveluiden laadussa huolimatta palveluiden tuottamistavasta. 4.2 Parempi Arki hankkeen yhteiset tavoitteet ja toteuttaminen Parempi Arki hankkeen tavoitteet ovat: Tuetaan kotona asuvia, paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäviä yhteisasiakkaita tuottamalla palvelut asiakaslähtöisesti siten, että ne muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden (integraatio, koordinaatio) 2. Asiakkaiden kokemus arjen hallinnasta paranee, elämän laatu ja tyytyväisyys palveluihin lisääntyvät 3. Kunnan muut toimijat ja järjestöt linkittyvät kiinteästi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja palveluihin 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä, viestintää sekä ymmärrystä ja osaamista asiakaslähtöisissä kokonaisprosesseissa vahvistetaan Kehittäminen toteutetaan maakuntien välisenä yhteistyönä ja toimeenpannaan mukana olevien organisaatioiden hanketyöntekijäresurssilla. Tärkeää on, että asiakkaat ja käytännön työntekijät ovat mukana kehittämisessä; he pystyvät kehittämään ja arvioimaan työkalujen toimivuutta käytännön näkökulmasta ja samalla tapahtuu alueiden välistä verkostoitumista. Asiakkaat ovat mukana molemmissa vaiheissa sekä arvioinnissa. Kehittämistyön toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kuntaliiton, Väli-Suomen aluejohtoryhmän, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden Kastehankkeiden kanssa ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten kanssa. Keinot tavoitteiden saavuttamiseen: 1. Määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille paljon palveluja käyttävien yhteisasiakkaiden tunnistamiseen kriteerit ja toimintamalli, joiden pohjalta voidaan kehittää tunnistamisen työkalu ja ennakoida palveluiden suurkulutuksen syntymistä 2. Kehitetään eri organisaatioiden yhteinen asiakaslähtöinen yhteissuunnitelma (asiakaslähtöinen terveys- hoito- kuntoutus ja palvelusuunnitelma) ja toimintamalli sen yhteiseen tekemiseen ja päivittämiseen 3. Kartoitetaan kunnan muiden toimijoiden ja järjestöjen palvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja liitetään ne kokonaisprosessiin osana palveluvalikoimaa 4. Määritellään toimintatapoja yhteisasiakkaiden palvelujen koordinointiin 5. Ammattilaisten ymmärrysmassaa asiakaslähtöisestä ajattelutavasta kasvatetaan uudenlaisen toiminnanohjauksen mahdollistumiseksi. Toimeenpano: 1. rekrytoidaan organisaatioiden hanketyöntekijät ja järjestetään yhteiskoulutuksia ja organisaatiokohtaisia, maakunnallisia ja alueellisia työpajoja

14 14 2. tehdään arviointisuunnitelman mukainen baseline -tiedon keruu 3. tehdään yhdessä asiakaslähtöinen yhteissuunnitelma tunnistetuille yhteisasiakkaille 4. sovitaan asiakkaan palvelujen koordinaatiovastuusta ja suunnitelman päivittämisestä 5. edetään suunniteltujen prosessien mukaisesti 6. toteutetaan kehitettyjen toimintojen jatkuvaa arviointia ja edelleen kehittämistä 4.3 Kehittämistyön aikataulu ja vastuut Aikataulu Mitä Keskeinen vastuutaho 1-2/2015 (2kk) Hankkeen organisoituminen ja rekrytointi hallinnollinen ja toiminnallinen organisoituminen, keskeisten hankehenkilöiden palkkaaminen ja sopimusten tekeminen (osapuolet, toimenkuvat, vastuut) Hankkeen hallinnoija, osallistuvat organisaatiot ja hankehallinto 3/ /2015 (10kk) tarkemman toimintasuunnitelman tekeminen projektipäälliköiden ja työkaluryhmän rekrytointi ja työsopimukset hallinnollisten ohjeiden laadinta ja aikataulutus (raportointi, maksatukset) Arvioinnin aloittaminen (baseline -tiedon kerääminen) Viestintäsuunnitelman tekeminen ja viestinnän aloittaminen (materiaalit, www-sivut ym.) Alueiden organisaatioiden johdon sitouttaminen käytännön toteuttamiseen Hanketyöntekijöiden rekrytointi 6/2015 ja palkkaaminen 8/2015 Uusien työkalujen kehittäminen ja arviointi terveys-, hoito-. kuntotus- ja palvelusuunnitelman ja auditointityökalun kehittäminen paljon palveluja käyttävien kohderyhmien tunnistaminen työkalu Olemassa olevan palveluvalikoiman kartoittaminen ja näkyväksi tekeminen sekä tarvittaessa uusien kehittäminen Ammattilaisen osaamisen lisäämisen vahvistaminen ja Alueelliset toimijat, työkaluryhmä, hankehallinto, hanketyöntekijät

15 15 kehittäminen: paja- ja koulutusmateriaalit, aikataulut Järjestöjen mukaan tulo RAY:n rahoituksella 8/2015 alkaen 1/ /2017 (22kk) Uusien työkalujen käyttöönotto, arviointi, jatkokehittäminen ja jalkauttaminen sote-integraatiossa Kaikki mukana olevat tahot 4.4 Hankemaakuntien painopisteet: Pirkanmaan näkökulma POLUT Kohderyhmä Paljon palveluja käyttävät kotona asuvat yhteisasiakkaat: kuntalaiset, jotka käyttävät paljon perusterveydenhuollon palveluita. POTKU-hankkeessa näitä asiakkaita on jo tunnistettu, heille on tehty terveys- ja hoitosuunnitelmia ja nimetty hoitovastaavat. Näiden asiakkaiden tunnistamista jatketaan ja systematisoidaan sekä lisäksi samanaikaisesti kartoitetaan heidän palvelutarpeensa ja käyttönsä sekä erikoissairaanhoidossa että sosiaalihuollossa. PSHP:n poliklinikkahankkeessa tunnistetuille erikoissairaanhoidon palvelujen suurkuluttajille nimetään erikoissairaanhoidossa hoitovastaavat ja sovitaan erikoissairaanhoidon klinikoiden yhteistyöstä. Erikoissairaanhoidossa tunnistettujen asiakkaiden yhteisasiakkuudet perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa selvitetään. yhteisasiakkaat, joiden ensisijainen asiakkuus on sosiaalihuollossa Pirkanmaan tulokulma hankkeessa 1. Syvennetään Potkussa aloitettua Terveyshyötymallin käyttöönottoa Kurkiaurassa kehitetyillä työvälineillä ja malleilla (mm. asiakkuuksien profilointi, Suuntima, Terveystasku) ja laajennetaan niitä erikoissairaanhoitoon ja sosiaalitoimeen 2. Mallinnetaan asiakassegmenteittäin integroidut palvelukokonaisuudet (so. asiakkaan voimavarat ja tarpeet määrittävät sen, mitä palveluja hänen polkuunsa kuuluu eli erilaiset polut mm. pärjääjäyhteistyö, tuki- ja huolenpitoasiakkuuksille). 3. Kehitetään uusia työvälineitä ja toimintamalleja kokonaisvaltaiseen (sote-integroituun) palveluohjaukseen (arjessa pärjäämisen tuottaminen). Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaa tulokulma hankkeessa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kehittämiskokonaisuuksissa on hankkeen kohderyhmäksi valittu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät yhteisasiakkaat. Tähän kohderyhmään kuuluvat mm.

16 16 kotona asuvat päihde ja mielenterveysasiakkaat, moniongelmaiset ja monisairaat ikääntyneet ihmiset. Sairastavuusindeksi, ikärakenne, yhteistoiminta-alueen tarve ja palvelurakenne vaihtelevat maakuntien sisällä ja vaikuttavat kohderyhmän täsmentämiseen. Parempi Arki -hanke tukee sisällöllisesti alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmien, maakuntaohjelmien ja sosiaalialan osaamiskeskuksen tavoitteiden toteuttamista. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kehittämiskokonaisuuksista osallistutaan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisille kehitettävän tunnistamisen toimintamallin/työkalun ja sen kriteerien kehittämiseen. Hankkeessa kartoitetaan kunnan muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ja nivelletään ne osaksi palvelukokonaisuutta. Tavoitteena on kehittää ja ottaa järjestelmälliseen käyttöön asiakaslähtöinen terveys- ja hoito- ja palvelusuunnitelma sekä auditointityökalu sen sisällön arvioimiseen. Päijät-Hämeen tulokulma hankkeessa Päijät-Hämeen kunnat ovat mukana Väli-Suomen Parempi Arki hankkeessa yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa ja toteuttaa yhteisestä viitekehyksestä lähteviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Päijät-Hämeen kohderyhmänä on yhteisen hankesuunnitelman mukaisesti paljon palveluja käyttävät perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteisasiakkaat. Tarkempana kohderyhmänä on pohdittu erityisesti päihde- ja mielenterveysasiakkaita, mutta myös muita monisairaita ja -ongelmallisia asiakkaita. Parempi Arki- hanke tukee Päijät-Hämeen yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämissuunnitelman tavoitteita vuosille Hanke huomioi myös maakuntaohjelmien ja sosiaalialan osaamiskeskuksen tavoitteet. Lisäksi hanke integroidaan mahdollisimman tiiviisti maakunnassa tehtävään muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimustoimintaan. Parempi arki- hankkeella on erityisen tiivis yhteys ja se linkittyy hyvin päättymässä olevaan Potku- hankkeeseen. Päijät-Hämeessä on meneillään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämishanke, jonka yhtenä kärkenä on paljon palveluja käyttävien asiakkaiden hallinta. Päijät-Hämeen liiton toimeksiannosta VATT tekee 2014 loppuun mennessä tutkimussuunnitelman paljon palveluja käyttävien hallinnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. VATT:n tutkimus aloitetaan 2015 erillisrahoituksella (tutkimuksen toteutus) ja sen toteutus (tutkimusasetelma) yhdistetään Parempi arki hankkeen toteutukseen Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen erikoissairaanhoidossa on alkamassa Case Manager hanke jonka tavoitteena on kehittää asiakasvastaavatoiminta erikoissairaanhoitoon. Keskeistä on asiakasvastaavatoiminnasta hyötyvien potilaiden tunnistaminen, palvelutarpeen arviointi, palveluiden suunnittelu ja järjestäminen. Tämä kytketään kiinteästi Parempi Arki hankkeeseen ja toteutetaan yhteistyönä erillisrahoituksen kautta.

17 17 Kanta-Hämeen tulokulma hankkeessa Kanta-Hämeen kehittämistyössä selvitetään ja kuvataan monia palveluja käyttävien henkilöiden palvelukirjo, palveluprosessit ja päällekkäisyydet ja tehdään kehittämisehdotukset, joilla päästään kokonaisuuden nykytilannetta parempaan hallintaan. Kohderyhmästä priorisoidaan ne asiakkaat, joiden kanssa tehdään konkreettista kehittämistyötä tavoitteena toiminnallinen integraatio. Asiakkaalle kehittämistyön tulos näkyy oikea-aikaisina, tarvetta vastaavina palveluina, palvelun parempana koettuna laatuna, toimintakyvyn säilymisenä tai paranemisena, arjen joustavuutena ja selkeämpänä palvelujärjestelmänä. Asiakas ja hänen lähiyhteisönsä ovat aktiivisina toimijoina asiakkaan hoidossa. Hankkeen kohderyhmänä on perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteiset asiakkaat, jotka asuvat kotona. Identifioiduilla ryhmillä on olemassa palvelun käyttöä monissa paikoissa jollain osalla sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tällä ryhmällä on mahdollisesti samanaikaisesti useita seuraavista; hoitosuunnitelma (ESH), terveys- ja hoitosuunnitelma (PTH), palvelusuunnitelma ikäihmisten palveluissa (asiakasohjaus), hoito- ja palvelusuunnitelma (kotihoito), palvelusuunnitelma (sosiaalityö), aktivointisuunnitelma (TYP) tai jokin muu suunnitelma. Havaitulle kohderyhmälle tehdään yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hankkeen resurssit Kehittämistyöhön osallistuu viisi maakuntaa, joiden väestöpohja on asukasta. Hankkeen hallinnoija vastaa hankehallinnon henkilöstön palkkaamisesta. Hankehallinto johtaa ja vastaa sisällöllisesti ja toiminnallisesti hankkeen toteuttamisesta, talouden, arvioinnin ja viestinnän toteutumisesta sekä hankkeen yhteistyön koordinoinnista ja verkostoitumisesta hankealueella ja valtakunnallisesti. Hankehallinnon suunniteltu kokoonpano on hankejohtaja, suunnittelija ja taloussihteeri. Hankkeen talousarviossa painopiste on kehittämisalueiden organisaatioiden hanketyöntekijöiden resursoinnissa, jotta kehittämistyö mahdollistuu käytännön toiminnan tasolla ja toiminnan juurtumiselle on mahdollisuuksia. Hanketyöntekijöitä palkataan perusterveydenhuollosta (esimerkiksi lääkäri-hoitaja työpari), sosiaalitoimesta ja erikoissairaanhoidosta. Kehittämisalueille palkataan projektipäälliköt, jotka vastaavat alueidensa kehittämistoiminnasta ja koordinoinnista. Hankehenkilöstön tarkemmat toimenkuvat ja vastuut määritellään hallinnoijan ja kehittämisalueiden välisessä sopimuksessa. Kustannuksia aiheuttavat myös kehittämisvaiheessa mahdollisten asiantuntijatyöpanosten ostaminen, henkilöstön koulutukset/työpajat, seminaarit, kokous- ja matkakustannukset, käännöstyöt ja materiaalit. Väli-Suomen alueen kaikki yhteiset tapahtumat, koulutukset, materiaalit ym. budjetoidaan hankehallinnon talousarvioon. Hankkeen budjetti jyvitetään kuvion 4. väestöosuuksien mukaisesti.

18 18 Hankkeen kokonaisbudjetti muodostuu seuraavasti: Henkilöstömenot 86 % Palvelujen ostot 12 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 0,9 % Vuokrat 1,4 % Investointimenot 0 % Muut menot 0 % Hankkeen kokonaisbudjetti on MENOT JA RAHOITUS Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Yhteensä 4-10/50-100% 11/50-100% 5kk (50%) Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Tulorahoitus Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus * Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta

19 19 Hankkeen tuotokset ja juurruttaminen Hankkeen tuotosten lähtökohtana on, että niitä voidaan hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon täydellistä integraatiota ei ole aikaisemmin toteutettu näin laaja-alaisesti, joten kehittämistyön tuotokset ovat merkittäviä. Keskeiset tuotokset: 1. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät yhteisasiakkaat tunnistettu ja heidän tunnistamiseen kriteerit ja toimintamalli sekä edellytykset tietojärjestelmien kehittämisessä hyödynnettävän työkalun kehittämiseen luotu 2. Asiakaslähtöinen yhteissuunnitelma (asiakkaalla/potilaalla on vain yksi terveys-, hoito-, palvelukuntoutussuunnitelma), jota voidaan hyödyntää kansallisesti 3. Malli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyölle ja palvelujen koordinaatiolle 4. Asiakaslähtöiset, asiakasprofiileihin perustuvat palveluprosessikuvaukset 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista integraatiota vahvistava koulutus- ja työpajamateriaalit 6. Kuntien hyvinvointityön ja sote-järjestöjen palvelut kerätty ja kuvattu yhteiseen tietokantaan ja malli palvelujen niveltymisestä osaksi palvelukokonaisuutta 7. Yhteisasiakkaiden kriittiset pisteet tunnistettu ja kuvattu, jotta niitä voidaan hyödyntää ennaltaehkäisyn näkökulmasta Kehittämistoimintojen juurruttamisessa on keskeistä organisaatioiden johdon sitoutuminen. Sitoutuminen ei tarkoita pelkästään kehittämistyön mahdollistamista vaan aktiivista mukana oloa ja tukemista kohti tavoitteiden saavuttamista. Toinen keskeinen juurtumisen edellytys on, että organisaatioissa on kehittämistyöntekijöitä, jotka pystyvät viemään uudet toimintatavat ja mallit asiakastyöhön, arvioimaan niitä käytännössä ja kehittämään edelleen. Oman haasteensa tähän hankkeeseen tuo professioiden välinen yhteistyö, jota on arvioitu riskianalyysissä kohta 11. Kansallisessa juurruttamis- ja levittämistyössä keskeinen toimija on Innokylä, jonne tuotokset viedään verstaina tai toimintamalleina. Myös aktiivinen viestintä ammattilaisille ja kansalaisille on avainasemassa. Keskeisiä toimenpiteitä ovat: 1. Viestintä ammattilaisille ja kansalaisille 2. Tiedolla johtaminen: Arjessa pärjäämisen mittaaminen mm. Sofas, 15D, Finnriski- mittareilla 3. Organisaatioiden johdon sitoutumisen edistäminen 4. Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiset työpajat ja foorumit 5. Tuotokset Innokylän sivustolle 6. Asiakaslähtöisen yhteissuunnitelman ja uusien toimintamallien käyttöönoton edistäminen myös muilla Kaste-alueilla 7. Tieteelliset julkaisut

20 20 Hankkeen arviointi Hankkeessa arvioidaan sekä hankkeen sisäistä toimintaa että tavoitteiden ja tulosten saavuttamista: o Hankkeen sisäisen toiminnan (mm. koordinointi, viestintä, talous, henkilöstö) arviointi toteutetaan itsearviointina käyttäen esimerkiksi Swot analyysiä tai muuta soveltuvaa itsearviointimenetelmää ja toteutetaan hankkeen elinkaaren mukaisesti o arviointitulokset viedään hankkeen ohjausryhmään, joka tekee tarvittaessa muutosehdotuksia ja toimenpiteitä o Hankkeen tavoitteiden saavuttamisen tilaa, aikataulua ja toimenpiteitä seurataan systemaattisesti väliraportoinnin mukaisesti o raportointi toteutetaan Väli-Suomen alueella yhtenäisesti ja tavoitteiden mukaisesti, jolloin pystytään tekemään laaja-alaista yhteistyötä ja parastelua o Hankkeen tuloksia arvioidaan kolmesta eri näkökulmasta: o asiakkaat: arjessa pärjääminen: Sofas, 15D, Finn-riski mittari o henkilöstö: esim. Acic ja muu henkilöstön tyytyväisyys kysely o organisaatio: koordinaation ja suunnitelmallisuuden vaikutukset muun muassa tehtyjen suunnitelmien määrä ja vaikutus käyntimääriin Hankkeen alkuvaiheessa tehdään arviointisuunnitelma, jossa täsmennetään arvioinnin toteutus, sisältö ja aikataulu. Oppilaitokset ja yliopistot otetaan yhteistyökumppaniksi arviointiin ja raportointi voidaan toteuttaa osin opinnäytetöinä ja julkaisuina. Ulkoista arviointia ja asiantuntijoiden hyödyntämistä arvioidaan erikseen. Alla olevassa taulukossa on alustava hahmotelma arvioinnin toteuttamisesta: Arvioinnin tasot Mitä arvioidaan Hankkeen toiminnan arviointi Hankkeen Tavoitteiden sisäinen toiminta saavuttaminen - organisoituminen - tavoitteiden - rekrytointi saavuttaminen - talous - viestintä - koordinointi Menetelmä SWOT maksatuskausittainen väliraportointi + loppuraportti Kuka tekee - hankejohto, - projektipäälliköt - hanketyöntekijät - hankejohto, - projektipäälliköt - hanketyöntekijät Milloin - 1/ maksatuskausittain 2-3 x/vuosi Toimenpiteet ohjausryhmä reagoi arviointituloksiin hankejohto, ohjausryhmä ja kehittämisalueiden ohjausryhmät reagoivat arviointituloksiin Hankkeen tulosten arviointi Asiakkaat Henkilöstö Organisaatio - asiakkaiden/potilaiden kokemuksia - ammattilaisten kokemuksia - kyselyt, haastattelut - Sofas, 15D, Finn-riski - hankejohto, - projektipäälliköt - hanketyöntekijät - baseline kevät kevät työnkuvan muuttuminen, työtyytyväisyys - kysely, haastattelut - hankejohto, - projektipäälliköt - hanketyöntekijät - toimintamuutokset - tunnistetut asiakkaat, - suunnitelmien määrä - käyntimäärät - jatkuva tiedon keruu - kysely, raportit - hankejohto, - projektipäälliköt - hanketyöntekijät - kevät aloitus 2016 alussa, jatkuva tiedon keruu, kun asiakkaita tulee toimintaan mukaan

21 21 Hankkeen organisoituminen 8.1 Hankeorganisaatio Parempi Arki -hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta ja taloudesta Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston ohjeiden mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tekee sopimuksen kehittämisalueiden kanssa hallinnoinnin ja maksatusten toteuttamisesta. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä (Väli-Suomen taso), joka koostuu hankealueen toimijoista ja yhteistyökumppaneista sekä valtakunnallisten toimijoiden edustajista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Sosiaali- ja terveysministeriöstä (hankkeen valvoja) ja sähköisten asioiden kansallisen kehittämisen edustaja SADe ohjelmasta. Ohjausryhmä ohjaa hankkeen toimintaa tavoitteiden ja talousarvion mukaisesti. Kehittämisalueille muodostetaan omat ohjausryhmät, jotka vastaavat hankkeen alueellisesta toteuttamisesta ja seurannasta. Alla organisoitumiskaavio, jonka hankehallinto vielä muotoutuu. Kuvio 4. Parempi Arki hankkeen organisoituminen 8.2 Hankkeessa mukana olevat toimijat Perusterveydenhuollon yksiköt voimaan astuneen Terveydenhuoltolain mukaan (L1326/ ) sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus. Hankealueella toimii viisi perusterveydenhuollon yksikköä: Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen,

22 Etelä-Pohjanmaan, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Pirkanmaan perusterveydenhuollon yksiköt. Terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä on: 22 antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista huolehtii erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti Näihin tehtäviinsä liittyen perusterveydenhuollon yksiköt tukevat Parempi Arki hankkeen edistymistä, hyvien käytäntöjen levittämistä ja kehittäjien verkottamista. Perusterveydenhuollon yksiköt osallistuvat hankkeeseen asiantuntijaorganisaationa, ei hanketoimijana Sosiaalialan osaamiskeskukset Hankkeen toisina keskeisinä toimijoina toimivat Sosiaalialan osaamiskeskukset, joita on valtakunnallisesti 11 ja hankealueella kolme: Verso (Päijät-Häme, Itäinen Uusimaa, Iitti), Pikassos (Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta) ja SONet BOTNIA (Pohjanmaa, Keski- ja Etelä-Pohjanmaa). Osaamiskeskusten lakisääteisinä tehtävinä ovat: kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja turvata perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi Sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat asiantuntijaorganisaatioina Erikoissairaanhoito Väli-Suomen alueen kaikki sairaanhoitopiirit ovat mukana hankkeessa (5). Erikoissairaanhoidon rooli on keskeinen paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamisessa. Tunnistamispisteitä ovat esimerkiksi päivystyspoliklinikka, geriatrian poliklinikka/osastot, neurologia ja psykiatrian poliklinikat/osastot. Pirkanmaalla Taysin uudistamisohjelmaan kuuluvan poliklinikka-hanke on kumppanina yhdessä tekemisen edistämisessä. Erikoissairaanhoidossa toimeenpannaan monisairaan potilaan toimintamalli, jonka kohderyhmän muodostavat ne noin 100 potilasta, jotka ovat käyneet vuoden sisällä vähintään 10 eri erikoissairaanhoidon poliklinikalla. Keskeisinä toimintoina ovat valmisteleva vastaanotto, tiimin kokoaminen ja yhteisvastaanotto, jossa paikalla potilas ja kaikki hänen hoitoonsa osallistuvat yhdellä kertaa. Toiminta aloitetaan neurologiapainotteisista potilaista: kehitetään tunnistamiskriteeristö haltuun otettavista, pilotoidaan asiakkuusstrategioiden käyttöä (Suuntima) ja otetaan perusterveydenhuollon omalääkäri hoitoneuvotteluun mukaan sekä ammattilaisten ajanvaraus käyttöön. Tätä toimintamallia voidaan soveltaa joka puolella hankealuetta.

Parempi Arki - hankesuunnitelma Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017

Parempi Arki - hankesuunnitelma Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 1 Parempi Arki - hankesuunnitelma Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Erja Oksman, TtM, hankejohtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Risto Kuronen, hankeylilääkäri, koulutusylilääkäri

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010 POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Parempi Arki hanke. - mitä asiakaslähtöisellä toiminnalla voidaan saavuttaa? 27.5.2015 Neuroliitto Erja Oksman, hankejohtaja Parempi Arki -hanke

Parempi Arki hanke. - mitä asiakaslähtöisellä toiminnalla voidaan saavuttaa? 27.5.2015 Neuroliitto Erja Oksman, hankejohtaja Parempi Arki -hanke Parempi Arki hanke - mitä asiakaslähtöisellä toiminnalla voidaan saavuttaa? 27.5.2015 Neuroliitto Erja Oksman, hankejohtaja Parempi Arki -hanke Kokemuksia ja tuloksia asiakaslähtöisestä toiminnasta matkan

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa

Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Potkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen

Potkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen Potkua potilaslähtöiseen pitkäaikaissairauksien hoidon kehittämiseen Risto Kuronen Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö 2.11.2015 Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot