Terveydenhuollon uudistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon uudistaminen"

Transkriptio

1 Terveydenhuollon uudistaminen Systeemiset innovaatiot ja asiantuntijapalvelut muutoksen ajureina Niilo Saranummi, Sirkku Kivisaari, Erja Väyrynen, Hannele Hyppö Teknologiakatsaus 180/2005

2 Terveydenhuollon uudistaminen Systeemiset innovaatiot ja asiantuntijapalvelut muutoksen ajureina Niilo Saranummi VTT Tietotekniikka Sirkku Kivisaari Erja Väyrynen VTT Teknologian tutkimus Hannele Hyppönen Marja-Leena Perälä Ulla Saalasti-Koskinen STAKES Teknologiakatsaus 180/2005 Helsinki 2005

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Vuonna 2005 on käynnissä 24 teknologiaohjelmaa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Taitto: DTPage Oy Paino: Painotalo Miktor, Helsinki 2005

4 Esipuhe Tekesin strategian sisältölinjauksissa palvelut ovat keskeisessä asemassa ja muodostavat yhden sovellusalueen. Terveydenhuollon sektorilla on käynnissä laaja FinnWell-teknologiaohjelma ja paraikaa Tekes on käynnistämässä. Serve Innovatiiviset palvelut -teknologiaohjelmaa. KISA-hanke ja tämä raportti tuovat merkittäviä näkökulmia palveluihin ja niiden kehittämiseen. Raportissa keskitytään terveydenhuoltosektoriin, joka kohtaa merkittäviä haasteita. Niistä selviämiseksi tarvitaan myös innovatiivista palveluajattelua. Suomen talouden kehitys on perustunut määrätietoiseen uuden korkean teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Jatkossa Suomen on pyrittävä laajentamaan innovaatiotoimintaa myös ei-teknologisten innovaatioiden suuntaan, esimerkiksi palveluihin ja liiketoimintakonsepteihin. Palveluinnovaatiot ovat välttämättömiä kansantalouden kasvun ja hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta, sillä palveluliiketoiminnan ja palvelutoimintojen merkitys kasvaa jatkuvasti koko elinkeinoelämässä. Palvelualojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 70 prosenttia. Palveluinnovaatioiden rooli tulee jatkossa olemaan yhä merkittävämpi talouden kasvun, innovaatioiden ja työllisyyden suhteen. OECD:n KISA-hankkeessa selvitettiin osaamisintensiivisten asiantuntijapalveluiden merkitystä eri toimialojen innovaatiokyvylle. Suomessa hankkeesta vastasivat kauppa- ja teollisuusministeriö ja Teknologian kehittämiskeskus. Tekes vastasi koko hankkeen vetämisestä yhdessä Australian kanssa ja Suomen tutkimusosuuden koordinoinnista, tutkimustahojen hankkimisesta ja valinnasta sekä tutkimuksen rahoituksesta. KISA-hanke osui ajallisesti hyvään hetkeen. Terveydenhuollon uudistaminen on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen haaste kaikkialla, myös Suomessa. Kansallisessa terveyshankkeessa on tunnistettu joukko kehittämiskohteita ja näiden toteutus on parhaillaan käynnissä STM:n johdolla. Tekesin FinnWell-teknologiaohjelman yhtenä painopisteenä on terveydenhuollon rakenteiden ja toimintaprosessien kehittäminen. Suomen Akatemialla on käynnissä terveydenhuollon tutkimuksen ohjelma. Terveydenhuollon sektori on myös yksi Sitran painopisteistä. Terveydenhuollon uudistamisen tarve on ollut myös yksi syy käynnistettyyn kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Toimijoiden kesken näyttää vallitsevan yksimielisyys innovaatioiden tarpeesta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka ylittävät perinteiset organisaatiorajat, asiakaskeskeisyyttä sekä saumattomuutta. Tämä teknologiakatsaus jäsentää terveydenhuollon toimintaympäristöä systeemisen innovaation ja asiantuntijapalveluiden käytön näkökulmista. Sen kirjoittamisessa on hyödynnetty tapaustutkimuksia ja muuta hankkeen aikana kerättyä materiaalia. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä terveydenhuollon toimintaympäristöstä ja sitä muokkaavista tekijöistä ja siten auttaa muutoshankkeiden osapuolia löytämään yhteisiä etenemispolkuja, jotka johtavat terveydenhuollon uudistumiseen. Tekes kiittää kaikkia raportin tekemiseen osallistuneita ja toivoo sen tuovan uusia näkökulmia palveluiden kehittämiseen terveydenhuoltosektorilla. Helsingissä joulukuussa 2005 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

5 Alkusanat Mahdollisuus tämän raportin kirjoittamiseen syntyi OECD:n KISA-projektin kautta. OECD:n tiede- ja teknologiapolitiikan komitean (CSTP Committee for Science and Technological Policy) alaisuudessa toimiva työryhmä (Working Party on Innovation and Technology Policy) päätti toteuttaa selvityksen siitä, mikä on tietointensiivisten asiantuntijapalveluiden (KISA Knowledge-Intensive Service Activities) merkitys eri toimialojen innovaatiokyvylle. Hankkeen tarkoituksena on ollut tunnistaa, minkälaisia haasteita palveluinnovaatioiden edistäminen asettaa innovaatiojärjestelmien kehittämiselle. Hankkeessa on selvitetty näitä kysymyksiä useilla toimialoilla. Suomen intressi hankkeessa kohdistui ohjelmistoteollisuuteen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, metsäklusteriin ja vapaa-ajan teollisuuteen. Hankkeeseen osallistui joukko OECD-maita, Suomen lisäksi mm. Australia, Espanja, Irlanti, Japani, Korea, Norja ja Tanska. Kukin näistä valitsi omat toimialansa, joilla selvityksiä tehtiin. Suomi oli keskeisesti mukana määrittelemässä hankkeen sisältöä ja oli sen vetovastuussa yhdessä Australian kanssa. Koko hankkeen loppuraportti on loppusuoralla ja OECD julkaisee sen vuoden alussa. Suomessa hankkeesta vastaavat kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja Teknologian kehittämiskeskus (Tekes). Edellinen on Suomen vastuutaho yllä mainitussa OECD:n työryhmässä. Suomea tässä työryhmässä edustavat neuvotteleva virkamies Alpo Kuparinen ja ylitarkastaja Pentti Vuorinen. Tekes vastasi koko hankkeen vetämisestä (yhdessä Australian kanssa) ja Suomen tutkimusosuuden koordinoinnista, tutkimustahojen värväyksestä ja valinnasta sekä tutkimuksen rahoituksesta. Hankkeen kotimaisen johtoryhmän muodostivat em. henkilöiden lisäksi johtava teknologia-asiantuntija Tiina Tanninen-Ahonen ja johtaja Jari Romanainen Tekesistä sekä johtaja Jari Kuusisto SC-Research Oy:stä. OECD-tasolla on pidetty vuosittain hankkeen toteuttamiseen liittyviä tutkijakokouksia ja hankkeen edistymisestä on raportoitu yllä mainitulle OECD:n työryhmälle. Suomen työosuuden koordinointia edistettiin niin ikään säännöllisillä Tekesin järjestämillä tutkijakokouksilla. Tämän raportin tekijät vastasivat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tutkimuksesta Suomen osalta. Me tulimme hankkeeseen mukaan vuoden 2002 lopulla. Tällöin hankkeen ensimmäinen toimialatutkimus ohjelmistoteollisuudesta oli jo hyvässä käynnissä. Meidän osuudessamme tutkittiin, mikä on asiantuntijapalveluiden merkitys systeemisten innovaatioiden tuottamisessa sosiaali- ja terveyssektorilla. Tutkimus tehtiin kahtena tapaustutkimuksena. Toisessa kohteena oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja sen toteutti VTT. Toinen kohdistui Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen ja sen toteutti Stakes. Tapaustutkimukset on raportoitu VTT:n ja Stakesin julkaisusarjoissa (Kivisaari ym ja Hyppönen ym. 2005). Suomen vastuulla oli myös terveydenhuollon sektorin OECD-osuuden koordinointi. Suomen lisäksi tämän toimialan selvityksiin osallistuivat Espanja, Japani, Norja ja Tanska. Osion ympärillä järjestettiin yksi työkokous Suomessa kesäkuussa Lokakuun alussa 2004 järjestettiin kotimainen symposio, johon oli kutsuttu puhujiksi myös ulkomaisia asiantuntijoita. KISA-hanke osui ajallisesti hyvään hetkeen. Terveydenhuollon uudistaminen on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen haaste kaikkialla, myös Suomessa. Kansallisessa terveyshankkeessa on tunnistettu joukko kehittämiskohteita ja näiden toteutus on parhaillaan käynnissä STM:n johdolla. Tekesin FinnWell-teknologiaohjelman yhtenä painopisteenä on terveydenhuollon rakenteiden ja toimintaprosessien kehittäminen. Suomen Akatemialla on käynnissä terveydenhuollon tutkimuksen ohjelma. Terveydenhuollon sektori on myös yksi Sitran painoaloista. Terveydenhuollon uudistamisen tarve on ollut myös yksi syy siihen, että keväällä asetettiin valtiosihteerityöryhmä selvittelemään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Toimijoiden kesken näyttää vallitsevan yksimielisyys innovaatioiden tarpeesta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka ylittävät perinteiset organisaatiorajat, tarvitaan asiakaskeskeisyyttä, tarvitaan saumattomuutta. Tämä teknologiakatsaus on kirjoittajien puheenvuoro terveydenhuollon uudistamista koskevaan keskusteluun. Se ei pyri olemaan tyhjentävä tarkastelu koko terveydenhuollon kentästä. Teknologiakatsaus jäsentää terveydenhuollon toimintaympäristöä systeemisen innovaation ja asiantuntijapalveluiden käytön näkökulmista. Sen kirjoittamisessa on hyödynnetty edellä mainittuja tapaustutkimuksia ja muuta hankkeen aikana kerättyä materiaalia. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä terveydenhuollon toimintaympäristöstä ja sitä muokkaavista tekijöistä ja siten auttaa muutoshankkeiden osapuolia löytämään yhteisiä

6 etenemispolkuja, jotka johtavat terveydenhuollon uudistumiseen. Haluamme kiittää KTM:tä ja Tekesiä mahdollisuudesta tehdä tämän raportin taustatutkimukset. Erityisesti haluamme kiittää hankkeen johtoryhmää ja muita KISA-hankkeeseen osallistuneita suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimustahoja hankkeen työkokouksissa käydyistä kiinnostavista keskusteluista ja niissä saaduista herätteistä ja ideoista. Ilman Tiina Tanninen-Ahosen ja Jari Kuusiston vahvaa sitoutumista ja erittäin hyvää kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallintaa KISA-hankkeesta ei olisi tullut niin mielenkiintoista kokemusta ja oppimistapahtumaa kuin siitä tuli.

7 Tiivistelmä Terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta tai toimimattomuudesta käydään keskustelua niin Suomessa kuin muuallakin. Tarkastelunäkökulmia on paljon ja niiden kautta painottuvat erilaiset asiat. Terveydenhuollon uudistamisen haasteet ovat moninaiset. Toisaalta pitäisi parantaa tuottavuutta, laatua, palvelujen saatavuutta ja henkilöstön työoloja. Toisaalta pitäisi kyetä vastaamaan lääketieteen ja teknologian kehityksestä ja väestön ikääntymisestä johtuvaan kasvavaan kysyntään. Toisaalta terveysmenoja ei missään maassa haluta merkittävästi lisätä. Yksinkertaistettuna pitäisi saada aikaan enemmän terveyttä nykyisillä resursseilla. Haasteisiin on haettu ratkaisuja eri maissa erilaisin muutoshankkein. Terveydenhuoltomenot kuitenkin kasvavat edelleen vuosittain ja potilasasiakkaiden tyytyväisyys palveluihin ei ole merkittävästi parantunut. Syy miksi keinot eivät ole tepsineet, on loppujen lopuksi varsin yksinkertainen. Terveydenhuolto on viimeiset vuotta ollut yksi nopeimmin kehittyvistä toimialoista johtuen ensisijaisesti lääketieteen, luonnontieteiden ja teknologian keksinnöistä ja kehityksestä sekä väestörakenteen muutoksesta jälkiteollistuneissa maissa. Kehityksen vauhti ei näytä laantumisen merkkejä: Väestörakenteen muutos jatkuu vielä pitkään. Kansalaisten tarpeet muuttuvat. Luonnontieteiden, lääketieteen ja teknologian kehitys näyttää sekin jatkuvan. Tarpeiden ja mahdollisuuksien yhteensovittaminen edellyttää, että terveydenhuoltojärjestelmää kehitetään systeemisenä kokonaisuutena muuttaen ja kehittäen mm. rakenteita, asiakaspalveluprosesseja, työn organisointia, osaamista ja teknologiaa. Suomessa julkisten terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat. Julkisen terveydenhuollon rinnalla toimii työterveyshuolto sekä yksityisten ja kolmannen sektorin tarjoamat terveyspalvelut. STM ohjaa Eduskunnan alaisuudessa terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa ns. informaatio-ohjauksen ja enenevästi ohjelmarahoituksen keinoin. STM:n alaisilla sektoritutkimuslaitoksilla on myös merkittävä rooli. Julkisen sektorin hankintojen kilpailuttamisen pelisäännöistä vastaa KTM. Toimialaan kohdistuvia kansallisia kehittämisohjelmia on tällä hetkellä käynnissä useita. STM:n kansallisen terveyshankkeen ja kansanterveysohjelman lisäksi Tekes, Suomen Akatemia ja Sitra kohdistavat merkittävän osan resursseistaan tämän toimialan kehittämiseen. Näiden toimien seurauksena viime vuosina on käynnistynyt suuri joukko hankkeita, jotka tähtäävät systeemisiin innovaatioihin terveydenhuoltosektorilla. Kysymys kuuluukin nyt, tulevatko hankkeet onnistumaan pyrkimyksissään? Yhden näkökulman tähän kysymykseen tarjosi OECD:n KISA-hanke. Siinä tarkasteltiin systeemisten innovaatioiden ja asiantuntijapalveluiden merkitystä terveydenhuoltosektorin muutoshankkeissa. Työtapana oli kaksi tapaustutkimusta (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki). Näiden pohjalta voidaan todeta, että muutosten läpiviennissä tarvitaan terveydenhuoltosektorilla paljolti samoja asioita kuin muuallakin ja, että näiden keinojen käytössä on otettava huomioon terveydenhuollon ominaisluonne. Ensinnäkin tarvitaan toimintayksikön laatimaan strategiaan perustuva tavoite ja toiseksi tarvitaan kyky viedä muutoksia läpi (muutoskyvykkyys). Kummankin hankkiminen on oppimisprosessi, jossa tekemällä opitaan niin onnistumisista kuin etenkin virheistä. Verkottuvassa palvelujärjestelmässä yksiköiden strategiat pitää myös sovittaa toisiinsa alueellisen työnjaon ja yhteistyön pohjalta. Terveydenhuollossa muutosjohtaminen on ristiriidassa toimialalle ominaisen asiantuntijuuteen perustuvan autonomian kanssa. Julkisesti rahoitetussa terveydenhuollossa kuntaomistajuuteen liittyy niin ikään ongelmia. Muutoshankkeista päätökset joudutaan tekemään yksimielisesti, ei enemmistöpäätöksillä. Toisaalta tapaustutkimukset osoittivat, että kuntapäätöksiä on mahdollista saada, kun on esittää objektiiviset perustelut muutosten tarpeellisuudelle. Tähän liittyykin terveydenhuollon yksi keskeisimmistä haasteista. Toiminnan perustaksi tarvitaan nykyistä parempia menetelmiä mm. vaikuttavuuden, tuottavuuden ja resurssien käytön mittaamiseen. Muilla palvelusektoreilla käytössä olevia menetelmiä tulisi ottaa nykyistä laajamittaisemmin käyttöön myös terveydenhuollossa. Terveydenhuoltopalvelut ovat asiantuntijapalveluita. Asiantuntijuuteen liittyy yleensä vahva kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen. Tapaustutkimukset vahvistavat tätä käsitystä. Uusia ideoita kehitetään itse oman organisaation sisällä. Seurauksena on, että yhdestä ideasta helposti syntyy joukko keskenään erilaisia toteutuksia. Kovin suurta kiinnostusta ei näytä olevan siihen, että kerran tehty ratkaisu yritettäisiin saada kaikkien käyttöön alkuperäisessä muodossa. Tätä perustellaan oman toiminnan ainutlaatuisuudella ja paikallisilla toimintaolosuhteilla. Sisäisen asiantuntijuuden kehittäminen on toki välttämätöntä em. muu-

8 toskyvykkyyden luomiseksi. Sen lisäksi kuitenkin tarvitaan toimiviksi osoittautuneiden uusien ratkaisujen tuotteistusta ja sitä kautta niiden markkinointia ulkoisten asiantuntijoiden toimesta muiden käyttöön. Yhteisen osaamispääoman kehittäminen on tänä päivänä entistäkin tärkeämpää myös siksi, että toimialan kehittämiseen on olemassa runsaasti julkista rahoitustukea. Toimialalla on vuosien aikaan tehty paljon selvityksiä, joiden toimeenpano on jäänyt toteutumatta tai puolitiehen. Nyt käynnissä olevissa rahoitus- ja kehittämisohjelmissa haasteena on luoda olosuhteet, joissa innovaatioita syntyy ja niitä hyödynnetään tehokkaasti. Muutoshankkeissa tarvitaan muutoskyvykkyyden lisäksi selkeä päämäärä, jota tavoitellaan. Tähän eivät riitä poliittisen tason tavoitteet tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisestä. Nämä kansallisen tason tavoitteet pitää kyetä muokkaamaan käytännön tavoitteiksi, jotka ovat ymmärrettäviä terveydenhuoltoyksiköiden ja niiden työntekijöiden tasolla. On myös hyvä pitää mielessä, että vain tekemällä saadaan tuloksia, opitaan ja hankitaan uudistamisessa tarvittava muutoskyvykkyys. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että kokemuksia ja oppeja vaihdetaan aktiivisesti tekijätahojen kesken. Tähän eivät päivän parin mittaiset luentotilaisuudet ole riittäviä. Niiden lisäksi pitää systematisoida kokemusten vaihtoa esimerkiksi järjestämällä työpajoja, joissa tekijät voivat vuorovaikutteisesti vaihtaa kokemuksia ja oppia toisten tekemisistä. Toimialan tämän hetkiset kehittämispyrkimykset osoittavat, että on olemassa varsin yhteinen käsitys siitä, että teknologia ei ole riittävä vipuvarsi terveydenhuollon uudistamiseen. Yhdistettyinä STM:n, Tekesin, Suomen Akatemian ja Sitran ohjelmat tähtäävät systeemisiin innovaatioihin. Julkisia terveydenhuoltopalveluita tulisi järjestää uudestaan seutukunnalliselta ja alueelliselta pohjalta. Löytyykö valtiovallasta ja kunnista tahtoa tässä tarvittavien muutosten läpivientiin? Kansallisen terveyshankkeen suosituksista juuri tämä osion toteutus näyttää jääneen pöytälaatikkoon, joskin viimeaikaiset uutiset kertovat, että valtiovalta on ottanut tämän uuteen käsittelyyn asettamalla kunta- ja palvelurakenteiden kehittämistä selvittelevän työryhmän.

9 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä Lyhenteet 1 Johdanto Systeeminen innovaatio Asiantuntijapalvelut Raportin rakenne Järjestelmät ovat erilaisia Terveydenhuoltojärjestelmät Suomen terveydenhuoltojärjestelmä Terveyspalveluiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Palveluiden kirjo laajenee Terveydenhuollon menetelmien kehitys Teollisuus on arvoketjun osa Tuotekehitys ja tuotteiden saanti markkinoille Tietotekniikka muutosajurina Terveyspalveluiden tuottamisen näkökulma Terveydenhuollon innovaatiojärjestelmä Suomessa T&k-toimijat Kehittämisohjelmat Sosiaali- ja terveysministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Muita teknologia-, tutkimus- ja kehittämisohjelmia Kaksijakoinen innovaatioympäristö Tapaustutkimukset Erikoissairaanhoidon uudistaminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Systeemiset innovaatiot Asiantuntijapalveluiden käyttö Johtopäätökset Saumattoman palvelun kehittäminen vanhustenhuollossa Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus Systeeminen innovaatio Asiantuntijapalvelujen käyttö Johtopäätökset Uudistamisen edellytykset Terveydenhuollon muutoskyvykkyys Muutosjohtaminen, autonomia ja toiminnan mittarit Asiantuntijapalveluiden merkitys Terveyspalveluiden järjestämisen näkökulma Lopuksi Lähdeaineisto Liite 1 Terveydenhuoltojärjestelmien vertailua Tekesin teknologiakatsauksia

10 Lyhenteet BSC DRG HRM HTA HUS KELA KISA MIS OECD PACS PSHP RTO STAKES TAY TAYS TEKES THO TQM TTL WHO VTT Painotettu tuloskortti (Balanced Score Card) Diagnosis Related Groups Henkilöstöjohtaminen (Human Resource Management) Terveydenhuollon menetelmien arviointi (Health technology assessment) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kansaneläkelaitos Asiantuntijapalvelutoiminta (Knowledge-intensive service activities) Johdon tietojärjestelmä (Management information system) Organisation for Economic Co-operation and Development Kuvien arkistointijärjestelmä (Picture archiving and communication system) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tutkimus- ja teknologiaorganisaatio (Research and technology organisation) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tampereen yliopisto Tampereen yliopistollinen sairaala Teknologian kehittämiskeskus Terveydenhoito-organisaatio Laadunhallinta Työterveyslaitos Maailman terveysjärjestö (World Health Organization) Valtion teknillinen tutkimuskeskus

11 1 Johdanto We have a system that is unique in our economy. It is a mixture of a quasi-medieval guild system and a socialist command and control approach... As a result, health managers have almost no say over the crucial factors which most managers anywhere else in the world and in other industries need to have in order to be effective. (Claude Forget, the former Minister of Health for the province of Quebec in Canada) Yllä oleva lainaus luonnehtii käsityksiä terveydenhuollon innovaatiokyvystä. Sen sanomisen taustalla on yhä selkeämmin tunnistettu terveydenhuollon uudistamisen tarve. Tänä päivänä terveydenhuoltoa vaaditaan tuottamaan yhä enemmän laadukkaita terveyspalveluja ilman merkittävää lisärahoitusta. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää terveyspalvelujärjestelmien rakenteiden ja toimintakäytäntöjen muutoksia sekä uusien palvelujen kehittämistä ja teknologian hyödyntämistä. Toisin sanoen, tarvitaan kaikkien asianosaisten, palveluntuottajien, terveydenhuollon ammattilaisten, poliitikkojen, teknologiatoimittajien ja tutkijoiden yhteistyötä, jotta koko järjestelmän kattavia systeemisiä muutoksia saadaan aikaiseksi. Muutosten tekemistä ei suinkaan helpota se, että kysymys terveydestä ja terveydenhoitopalveluista on ajankohtainen poliittinen kysymys niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin. Kokemukset terveydenhuollon muutoshankkeista ovat opettaneet, että terveydenhuollon innovaatioympäristön tarkastelun pitää perustua hyvään ymmärrykseen toimialan olosuhteista. Tämä ei tarkoita sitä, ettei muiden toimialojen ratkaisuja voitaisi hyödyntää terveydenhuollossa. Hyödyntämisen täytyy kuitenkin pohjautua oikeisiin lähtöasemiin. Esimerkkinä toimialojen erilaisuudesta käy mm. seuraava: Terveydenhuollon ja liike-elämän toiminnan päämäärät ovat yleisellä tasolla hyvin samankaltaiset. Yritysmaailmassa päämääränä on tuottaa korkoa sijoitetulle pääomalle ja terveydenhuollossa korkoa terveyspääomalle. Terveydenhuollon erityispiirre on kuitenkin se, ettei ole selvää, mitä mittareita tulisi käyttää terveyspääoman, kuten yksilön, yhteisön tai kansakunnan terveydentilan, laskemisessa. Terveydenhuollossa ollaan tekemisissä kaikille toimialoille yhteisten kehittämishaasteiden kanssa. Mm. Adler (2003) luonnehtii terveydenhuoltoa kolmen trendin kautta. Ensinnäkin terveydenhoito-organisaatioita (myöhemmin THO) voidaan pitää tulevaisuuden tietointensiivisten organisaatioiden edelläkävijöinä. Terveydenhuollon asiakkaat (siis potilaat) eivät ole tyypillisiä palveluyritysten asiakkaita. Asiakkaat ovat paitsi palvelun ostajia ja vastaanottajia myös osapuolia hoitopäätösten teossa ja niiden toimeenpanossa (hoidossa). THO:n käyttämä työvoima on erittäin koulutettua, osaavaa ja erikoistunutta. Palveluiden tuottamisessa tarvittavat prosessit ovat monimutkaisia ja niiden organisointi ja johtaminen vaativat erityistaitoja ja -ratkaisuja. Toiseksi, terveydenhuollon toimintaympäristö on sekin monimutkainen. Palveluista maksaminen tapahtuu yleensä moninaisten vakuutusjärjestelyjen kautta. Maksajatahot tietenkin pyrkivät alentamaan tuotantokustannuksia. Potilaat ja terveyspolitiikan säätelijät ovat kiinnostuneita, paitsi kustannuksista, erityisesti palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Kolmanneksi kiinnostus palvelutoiminnan tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta on kasvamassa yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tämän seurauksena paineet ovat kasvaneet palvelurakenteiden kriittiselle tarkastelulle ja uudistamiselle. Tästä on useita esimerkkejä myös Suomessa. Mm. kansallisen terveyshankkeen yksi suosituksista kohdistui seutukunnalliseen terveyspalveluiden järjestämiseen terveysalueiden pohjalta. Sairaanhoitopiireille ja ERVA-alueille on laissa annettu erityistehtäviä, jotka liittyvät alueellisten palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Kainuun maakuntahallintomalli on ehkä pisimmälle viety alueellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämismalli. Keväällä 2005 valtioneuvosto asetti valtiosihteereistä muodostetun työryhmän selvittämään kunta- ja palvelurakenteiden uudistamista. Tämän raportin otsikossa esiintyvät sanat systeeminen innovaatio ja asiantuntijapalvelut terveydenhuollon uudistamisen muutosajureina. Seuraavassa kuvataan mitä näillä kahdella käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä. 1.1 Systeeminen innovaatio Terveydenhuollon innovaatioita on yleensä tarkasteltu teknologialähtöisesti. Enenevästi on kuitenkin kiinnostuttu myös terveyspalvelujen ja koko terveydenhuollon innovoinnista systeemisenä kokonaisuutena. Innovaatio määriteltiin 15. vuosisadalla sanakirjassa seuraavasti: Jonkun uuden (asian) käyttöönotto (the introduction of something new). Määritelmään sisältyy ajatus siitä, että uusi (asia) on todella otettu käyttöön. Pelkkä idea ei ole innovaatio. Inno- 1

12 vaatio edellyttää idean menestyksellistä hyödyntämistä käytännössä. Lääketieteen ja terveydenhuollon teknologian innovaatioille on tyypillistä, että ne ovat syntyneet eri tieteenalojen välisissä rajapinnoissa. Monitieteinen yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden, niin akateemisten kuin yritysten, kesken näyttää olevan edellytys innovaatioiden syntymiselle. Haasteena on aikaansaada dialogi erilaisia näkökulmia edustavien toimijoiden kesken ja ylläpitää tätä keskustelua. Julkisten organisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö on luonteeltaan erilaista kuin organisaatioiden sisäinen tai yritysten välinen yhteistyö. Ensin mainitussa tapauksessa toimijoiden yhteistyö ei määräydy hierarkkisten suhteiden kautta niin kuin organisaation sisäisessä yhteistyössä eikä markkinamekanismien kautta niin kuin yritysten välisessä yhteistyössä. Yhteistyö on luonteeltaan neuvottelevaa. Neuvottelun kohteena on laaja joukko asioita, kuten mitkä ovat osapuolten roolit ja mikä on ongelma, jota ollaan ratkaisemassa. Yhteistyön muodostumisen ja syvenemisen edellytyksenä on luottamuksen rakentaminen ja yhteisen kielen löytäminen, jotta voidaan keskustella ongelmasta ja sen ratkaisumahdollisuuksista. Palvelut luovat tarpeita uusille teknologiatuotteille Palvelut Teknologiat Teknologiat mahdollistavat uusia palveluita Konteksti: Lääketieteellinen tietämys, organisaatiorakenteet,lait, asetukset, ohjeet, intressiryhmät, media, Kuva 1. Teknologian ja palveluiden kehittäminen ovat vuorovaikutussuhteessa. Vuoropuhelun merkitys korostuu, kun huomataan, että palveluiden ja teknologioiden kehittäminen on riippuvuussuhteessa toistensa kanssa. Palvelut luovat tarpeita uusille teknologiatuotteille ja teknologiatuotteet mahdollistavat uusia palveluita (kuva 1). Osapuolten yhteistyötä ja vuoropuhelua voidaan helpottaa erilaisilla toimintamalleilla (mm. Weber ym. 1999, Kivisaari ym. 2004a ja Elzen ym. 2004). Juurruttaminen on yksi niistä (Kivisaari ym ja Kivisaari ym. 2004a). Juurruttamisen avulla pyritään vauhdittamaan parempien ratkaisujen kehittämistä ja hyödyntämistä. Se pyrkii edistämään uuden ratkaisun käyttöönoton kannalta keskeisten osapuolten välistä vuoropuhelua. Dialogin avulla ratkaisua muovataan sellaiseksi, että se vastaa kaikkien osapuolten tarpeisiin ja vaatimuksiin. Tavoitteena on edistää innovaation ja ympäristön molemminpuolista sopeuttamista. Toisaalta innovaatiota muokataan siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita ja yhteiskunnallisia vaatimuksia. Toisaalta edistetään sellaisia muutoksia ympäristössä, jotka helpottavat innovaation tehokasta käyttöönottoa ja niiden hyötyjen aikaansaamista, joihin innovaation laajalla käyttöönotolla pyritään. Kysymyksessä on kaksisuuntainen sopeuttamisprosessi. Juurruttamisessa avaintoimijoita ovat ne, jotka osallistuvat innovaation tuottamiseen ja ne, joiden käyttöön innovaatio on tarkoitettu. Mutta lisäksi on huomioitava ne tahot, joiden hyväksyntää, suositusta tai asiantuntemusta tarvitaan ratkaisun käyttöön leviämiselle. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset ammatti- ja etujärjestöt, sääntelijät tai viranomaistahot, jotka voivat asettaa ehtoja uusille ratkaisuille ja toimintatavoille. Tunnistettujen avaintoimijoiden tarpeiden, vaatimusten ja tulevaisuuden odotusten selvittäminen luo pohjaa yhteistyölle. On tärkeää, että osapuolet havaitsevat toistensa erilaiset ongelmanmäärittelyt, tarpeet ja intressit, ja tunnistavat myös sen mistä asioista ollaan samaa mieltä. Tältä pohjalta voidaan rakentaa osapuolten välistä luottamusta. Avaintoimijoille ja muillekin asiantuntijoille järjestetään dialogeja, työkokouksia ja moniäänisiä työseminaareja. Näiden tavoitteena on saada osapuolet hyväksymään tarpeittensa ja visioittensa eroavaisuudet, ja pyrkiä siltä pohjalta ratkaistavan ongelman syvällisempään ymmärtämiseen. Näissä vuorovaikutteisissa tilaisuuksista voidaan määritellä tavoitteet win-win-lähtökohdista, madaltaa ja poistaa innovaation esteitä ja edistää yhteisesti hyväksytyn ratkaisun kehittämistä. Juurrutusajatusta voidaan laajentaa koskemaan koko järjestelmää; muutoksia voi tapahtua järjestelmän kaikilla osaalueilla systeemisesti. Systeemisen innovaation kautta saatava järjestelmän muutos soveltuvin tunnusluvuin mitattuna on enemmän kuin osamuutosten summa ( 2+2 > 4 ). Systeeminen innovaatio voi kohdistua koko terveydenhuoltojärjestelmään tai sen osiin, esim. sairaalaan tai terveyskeskukseen. Olennaista on se, että muutoksia toteutetaan samanaikaisesti eri osa-alueilla. Muutokset voivat liittyä prosesseihin, palveluihin, rakenteisiin, organisointitapoihin, henkilöstöön ja sen osaamiseen ja käytettyyn teknologiaan (kuva 2). Systeemisen innovaation tuottamiseen osallistuvat erilaiset toimijatahot terveyspolitiikan asettajista, palveluntuottajiin ja teknologiatoimittajiin asti. Oleellista on havaita, ettei näin monitahoisen toimijajoukon toimintaa voi mikään yksittäinen taho johtaa perinteisessä mielessä. Pikemminkin johtamisen haasteena on luoda osapuolten välille keskusteluyhteydet ja ylläpitää näitä yhteyksiä prosessin edetessä. 2

13 Teknologia- / menetelmäinnovaatiot Palvelu- / prosessiinnovaatiot Systeeminen innovaatio Verkosto- ja arvoketjuinnovaatiot Organisatoriset innovaatiot Konteksti: Lääketieteellinen tietämys, organisaatiorakenteet,lait, asetukset, ohjeet, intressiryhmät, media, Kuva 2. Systeeminen innovaatio. Innovaatiot terveydenhuollossa saavat tyypillisesti alkunsa lääketieteellisten tai teknologisten innovaatioiden käyttöönotosta, jolloin alkusysäys muutokselle tulee palvelujärjestelmän ulkopuolelta. Innovaatioiden käyttö johtaa oppimiseen, joka toisaalta johtaa näiden innovaatioiden jatkokehittelyyn ja toisaalta ajan kanssa muutoksiin terveydenhuoltojärjestelmän eri osa-alueilla. Järjestelmä mukauttaa omaa toimintaansa innovaatioiden mukaiseksi, muuttaa toimintaprosessejaan ja jopa joissakin tapauksissa rakenteitaan ja vastaavasti innovaatio muokkautuu käytön palautteen perusteella. Juurrutusprosessin tuloksena voi olla muutos kaikilla toimintajärjestelmän osa-alueilla, siis systeeminen innovaatio. Oleellista tässä prosessissa on se, miten mukautumisprosessi käynnistyy. Tästä näkökulmasta katsoen prosessia voisi luonnehtia domino-ilmiöksi. Ulkopuoliset ärsykkeet näyttävän olevan keskeisessä roolissa terveydenhuollon muutoksissa. Sen sijaan terveydenhuoltojärjestelmä itsessään ei näytä olevan yhtä aktiivinen innovaattori. Näyttäisi siltä, että terveydenhuoltojärjestelmän muutosvoimat ovat ulkoisia. Kysymykseksi nouseekin, miten voitaisiin edistää tai lisätä terveydenhuoltojärjestelmien omaa innovaatiokykyä. Mitä kannustimia tarvittaisiin ja mitä esteitä pitäisi raivata pois, jotta terveydenhuollon toimintaympäristö olisi suotuisampi innovaatioiden synnylle? Miten voitaisiin edistää eri osa-alueiden välistä synergistä vuoropuhelua, jotta systeemisiä innovaatioita syntyisi muutenkin kuin tiedelähtöisesti. Tätä varten THO:ta tulisi tarkastella kokonaisuutena (kuva 3). Materiaalisten resurssien tehtävä on tukea ja mahdollis- Organisointi Governance Rakenteet Missio, Missio, tavoitteet Toimintaprosessit Strategia Strategia Toimintaohjeet Henkilöresurssit Toimintaohjeet Henkilöresurssit Materiaaliset resurssit Terveydenhuollon menetelmät Lääkkeet Lääkkeet ja ja teknologia teknologia Tilat Tilat Lainsäädäntö Palveluiden porrastus Yhteistyö ja työnjako... Tukee ja mahdollistaa toimintaa Kuva 3. Terveydenhoito-organisaation osat. 3

14 taa THO:n toimintaa. THO:n toiminnan suuntaviivat määräytyvät sille annetusta tehtävästä (missio) sekä näiden ja toimintaympäristön pohjalta laadituista tavoitteista ja strategiasta, joilla tavoitteisiin pyritään. Strategian toimeenpano organisoidaan hyödyntäen rakenteita, toimintaprosesseja ja henkilöstön osaamista sekä tietenkin materiaalisia resursseja. Systeemisessä innovaatiossa kaikkia näitä osia kehitetään yhdessä ja vuorovaikutteisesti. Edellä esitetyssä domino-mallissa THO:n uudistamisen ajurina ovat teknologia ja muut materiaaliset resurssit. THO:t eivät ole toimissaan itsenäisiä vaan toimivat yhdessä muiden THO:den kanssa. Julkinen palvelujärjestelmä on porrastettu perus- ja erikoissairaanhoitoon. Porrastus perustuu yleensä alueelliseen työnjakoon. Asiakastarpeisiin vastaamiseen tarvitaan usein myös sosiaalipuolen palveluita. Toimijoiden suhteet määräytyvät lainsäädännöstä ja muista tekijöistä. Julkisen palvelujärjestelmän rinnalla toimii yksityissektori ja myös työterveyshuolto. 1.2 Asiantuntijapalvelut Järjestelmätasolla asiantuntijapalveluilla on merkittävä rooli uusien kehittämisideoiden luomisessa, esille tuomisessa ja toteutuksessa (mm. Miles 2003 ja Toivonen 2004). KISA:n määritelmää havainnollistaa kuva 4. KISA tarkoittaa toimintaa (aktiviteettia). Toiminnan osapuolina ovat palvelun käyttäjä ja palvelun tuottaja. Tuottajatahoja voivat olla Ulkoiset asiantuntijat, kuten Yksityiset yritykset (KIBS) Julkisen sektorin organisaatiot Sisäiset asiantuntijat Asiantuntijat, jotka toimivat palvelun käyttäjän omassa palveluksessa Verkostot Organisaatioiden Yksilöiden muodostamat viralliset, epäviralliset ja satunnaiset (ad-hoc) verkostot. Tyypillisiä esimerkkejä asiantuntijapalveluista ovat tutkimus- ja tuotekehityspalvelut, strateginen johdon konsultointi, tietotekniikkapalvelut, koulutuspalvelut, henkilöstöjohtaminen (HRM), laki- ja sopimustekniikkapalvelut, kirjanpito- ja rahoituspalvelut ja markkinointipalvelut. Asiantuntijapalvelusektorin kasvua voidaan selittää yritystoiminnan kehityskaaren kautta. Kilpailu avoimilla globaaleilla markkinoilla on merkinnyt sitä, että yritysten on pitänyt erikoistua ja keskittyä ydinosaamisensa kehittämiseen. Ulkoistamalla ydinosaamisen ulkopuolelle kuuluvia toimintoja pyritään parannuksiin yrityksen kilpailukyvyssä. Ulkoistetut toiminnot eivät kuitenkaan ole yritykselle yhdentekeviä. Yrityksen menestyminen riippuu paitsi omasta kyvykkyydestä myös yrityksen kyvystä käyttää ulkopuolisia palveluita. Verkottuvassa maailmassa yritysten kyky ketterästi luoda, ylläpitää, uudistaa ja hyödyntää yhteistyösuhteita on yhä tärkeämpää. Kukaan ei pysty yksin itseriittoisesti hallitsemaan omaa toimialaansa. Innovaatiot tunnetusti syntyvät rajapinnoissa erilaisten näkemysten, kokemusten, pyrkimysten ja osaamisten kohdatessa toisensa. Myös terveydenhoito-organisaatiot ovat asiantuntijaorganisaatioita. Niiden ydintoimintoja ovat potilaiden tutkimus ja hoito ja näiden tukipalvelut, kuten laboratorio-, kuvantamis-, siivous- ja ravintopalvelut sekä toiminnan johtaminen ja hallinto. Ne eivät kuitenkaan ole KISA-toimintaa. KISA-käsitteen soveltamisessa terveydenhuoltoon joudutaan tekemään ero näiden ydintoimintaa edustavien asiantuntijapalveluiden ja niitä tukevien asiantuntijapalveluiden välillä. Jälkimmäisiä voidaan pitää KISA-toimintana. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa toiminnan kehittämisessä. Varsinaisen potilastyön lisäksi he Yritys tai julkinen organisaatio Sisäinen TOIMIJA TOIMINTA KIBS RTO Erikoistuneet toimijat Ei erikoistuneet toimijat RTO = Tutkimuslaitokset, yliopistot, jne. (julkinen toimija) KIBS = Yritys (yksityinen toimija) Kuva 4. KISA tarkoittaa toimintaa, jossa asiakas käyttää asiantuntijapalveluita. Toimija voi olla yksityinen taho (KIBS-toimija), julkinen taho (kuten tutkimuslaitos, RTO-toimija) tai yrityksen sisäinen asiantuntija. 4

15 käyttävät aikaansa kliiniseen tutkimukseen, toimintaprosessien uudistamiseen, laadun kehittämiseen jne. Näitä kehittämistehtäviä voi luonnehtia KISA-toiminnaksi. Osa näistä tapahtuu organisaation sisällä, osa ulkoisina. Esimerkiksi lääkärit osallistuvat Duodecimin hoito-ohjeistustyöhön (näytön arviointi julkaisujen pohjalta sekä hoito-ohjeiden laatiminen ja päivitys) normaalin virka-ajan ulkopuolella. Muita esimerkkejä terveydenhuoltospesifistä KISA-toiminnasta ovat mm. laatujärjestelmän kehittäminen, toimintaprosessien mallinnus, kustannuslaskenta ja benchmarking-toiminta. Ulkoisia asiantuntijapalveluita terveydenhuollolle tarjoavat mm. alan koulutus- ja konsultointiyritykset ja julkiset organisaatiot, kuten Stakes ja VTT. Sisäisiä asiantuntijapalveluita ovat ydintoimintojen suorittamista tukevat palvelut. Verkostot ovat terveydenhuollossa hyvin yleisiä tapoja kommunikoida niin asiantuntijoiden kuin organisaatioiden välillä. Verkostot ovat sekä projektipohjaisia, siis määräaikaisia, että epämuodollisia erityisesti asiantuntijoiden tieteellisiin intresseihin kytkeytyviä. 1.3 Raportin rakenne Raportin rakenne on seuraava: Luvuissa 2 ja 3 tarkastellaan terveysjärjestelmiä ja niiden muutospaineita yleisellä tasolla. Luvussa 4 kuvataan Suomen innovaatioympäristöä ja toimijoita terveydenhuollon näkökulmasta. Luku 5 sisältää tiivistelmät KISA-hankkeessa tehdyistä kahdesta tapaustutkimuksesta. Näiden jälkeen luvussa 6 tarkastellaan terveydenhuollon uudistamiseen liittyviä tekijöitä. Luku 7 päättää tämän teknologiakatsauksen. 5

16 2 Järjestelmät ovat erilaisia For an evolutionary system, continuing development is needed just in order to maintain its relative fitness to the systems it is co-evolving with. (L. Van Valen, 1973) Tässä luvussa kuvataan kansallisvaltioiden terveysjärjestelmien piirteitä ja sen pohjalta Suomen terveysjärjestelmää. 2.1 Terveydenhuoltojärjestelmät 1 OECD-maat käyttävät 6 14 % kansantuotteestaan terveysmenoihin. Kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät on rakennettu asteittain vuosikymmenien aikana. Sen seurauksena tämän päivän terveydenhuoltojärjestelmät ovat kaikissa kehittyneissä maissa varsin monimutkaisia ja perustuvat kansalliseen kulttuuriin ja arvoihin sekä suureen joukkoon toisistaan riippuvia lakeja, säädöksiä ja opittuja toimintatapoja. Yhdessä näitä voi luonnehtia terveydenhuollon toimintakulttuuriksi. Mielenkiintoista on se, että eri maiden terveydenhuoltojärjestelmissä on paljon samankaltaisuuksia, mutta myös paljon erilaisuuksia. Yhteistä niille kaikille on pyrkimys tarjota kansalaisilleen yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukkaita terveyspalveluja iästä, sukupuolesta, maantieteellisistä etäisyyksistä tai tulotasosta riippumatta, ja järjestää terveydenhoitopalvelut siten, että ne ovat vaikuttavia ja tehokkaita. Yhteistä on myös palvelujen porrastus perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. Vaikka kansakunnan kehittyneisyyttä usein mitataan sillä miten paljon se investoi terveyteen, ei ole näyttöä siitä, että investointeja kasvattamalla saataisiin enemmän terveyttä. Yllättävää kuitenkin on, ettei ole löytynyt yhtä yhteistä palveluiden tuottamis- ja rahoitusmallia, jota kaikki käyttäisivät, vaikka kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät ovat tuottaneet terveyspalveluita joissakin tapauksissa jopa runsaan sadan vuoden ajan. Liitteeseen 1 on poimittu joitakin taulukoita OECD:n ylläpitämästä terveysjärjestelmien vertailusta. Ne havainnollistavat kansallisten terveysjärjestelmien erilaisuutta. Terveydenhuoltojärjestelmien toimintaa säätelee mittava lainsäädäntö. Asiakokonaisuuksia, joista säännöksiä on laadittu, ovat mm. potilaiden oikeudet, julkisen terveydenhuollon rakenteet ja rahoitusmekanismit, lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten oikeudet hoitaa potilaita, potilastietojen yksityisyys ja terveydenhuollossa käytettävien lääkkeiden, laitteiden, välineiden ja tarvikkeiden turvallisuus. Näiden lisäksi esim. Suomessa valtioneuvosto hyväksyy nelivuotiskaudeksi kerrallaan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman, joka sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle asetettavat tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, suositukset ja ohjeet. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa säätelee myös mittava erityislainsäädäntö, joka asettaa velvoitteita eri toimintojen järjestämiselle. Terveydenhuoltojärjestelmän toimijoita (kuva 5) ovat: Kansalaiset kahdessa roolissa: Terveyspalveluiden käyttäjinä, ja kansalaisina, jotka rahoittavat terveyspalvelut erilaisin maksuin ja joiden valitsemien edustajien toimesta terveydenhuoltojärjestelmä on luotu kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseksi, Terveyspolitiikan asettajat, jotka yleensä ovat julkisia tahoja ja valvovat koko järjestelmän toimivuutta, Terveyspalveluiden tuottajat, jotka voivat olla julkisia tahoja tai yrityksiä tai kolmannen sektorin organisaatioita ja joille maksetaan tuotetuista palveluista erilaisin mekanismein, Terveyspalveluiden järjestäjät, jotka ostavat terveyspalveluita asiakkaittensa puolesta ja maksavat näistä palveluista erilaisin maksumekanismein. Nämä toimijat löytyvät kaikista kansallisista terveydenhuoltojärjestelmistä. Järjestelmien erot tulevat esiin siinä, miten toimijoiden suhteet on järjestetty. Julkisella sektorilla on yleensä monia rooleja. Se säätelee terveydenhuoltojärjestelmän toimintaolosuhteita terveyspolitiikalla ja muilla keinoilla. Se valvoo järjestelmän toimivuutta. Se osallistuu terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen yhdessä yksityissektorin kanssa. Terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksessa käytetään kolmea keinoa; verotusta, vakuutusmaksuja ja suoria asiakasmaksuja. Eri maissa on käytössä erilaisia yhdistelmiä näistä rahoituskeinoista. Verotusoikeus voi olla valtiolla, maakunnilla ja/tai kunnilla. Vakuutuskäytännöissä vakuutuk- 1 Tämä luku on kooste monesta lähteestä. Raportteja eri maiden terveydenhuoltojärjestelmistä ja niiden välisistä eroista löytyy mm. WHO:n Observatoryn kotisivuilta (www.who.org/observatory). 7

17 Terveyspalvelujen tuottajat Palvelut, Maksut Toiminnan ohjeistus Potilaat (asiakkaat) Kansalaiset Vaalit Lainsäädäntö Terveyspolitiikan asettajat Ostosopimukset Laskutus Korvaukset Vakuutusmaksut Verot Resurssiallokaatiot Terveyspalveluiden järjestäjät ja maksajat Kuva 5. Terveydenhuoltojärjestelmän toimijat ja näiden väliset suhteet. senottajana voi olla kansalainen tai työnantaja. Vakuutus voi olla vapaaehtoinen tai lakiin perustuva velvoite. Suorien asiakasmaksujen suuruus vaihtelee huomattavasti maittain. Jotta suorat asiakasmaksut eivät muodostuisi liian korkeiksi, eri maissa on yleensä poikkeusjärjestelyjä niille, jotka tarvitsevat paljon terveyspalveluita. Järjestäjien ja tuottajien väliset suhteet niin ikään vaihtelevat. Joissakin maissa on pyritty erottamaan palveluiden tilaajat niiden tuottajista. Joissakin maissa, kuten Suomen julkisessa terveydenhuollossa, tilaaja ja tuottaja ovat yleensä enemmän tai vähemmän sama organisaatio. Palveluita voidaan ostaa väestöpohjaisesti (hinta / henkilö, per capita), jolloin palveluntuottajan tehtävänä on tuottaa väestölle riittävät palvelut. Toinen ääripää on toimenpiteisiin perustuva korvauskäytäntö (fee for service), jolloin palveluntuottajan korvaukset maksetaan toimenpiteiden lukumäärän mukaisesti. Näiden välimaastoon sijoittuvat ostosopimukset, joilla koetetaan optimoida mitä palveluita asiakkaille tarjotaan, kun rahoituspuite on rajallinen. Terveyspalveluita tuotetaan porrasteisesti. Potilaan kulkutie terveydenhuollossa alkaa yleensä yleislääkärin vastaanotosta. Jos potilaan terveysongelma vaatii pitemmälle erikoistunutta hoitoa, niin hän saa lähetteen erikoislääkärille. Joissakin maissa (mm. Tanskassa) yleislääkärit ovat yksityisyrittäjiä. Joissakin maissa (mm. Suomessa) yleislääkärit toimivat terveyskeskuksissa palkattuna työvoimana. Myös erikoislääkäreiden kohdalla palkkausjärjestelyissä maiden välillä on eroja. Palvelujärjestelmän ohjauksessa on joissakin maissa siirrytty keskitetystä hajautettuun toimintamalliin kun taas joissakin maissa siirtymä on täysin vastakkainen; hajautetusta keskitettyyn (esim. Norjassa, jossa erikoissairaanhoito otettiin 90-luvun loppupuolella valtion johdettavaksi). Viime vuosiin asti terveyspalvelut ovat olleet hyvin tiukasti kansallisia. Tämä traditio on murtumassa. EU-maiden välillä käydään enenevästi kauppaa terveyspalveluilla. Tietotekniikka on mahdollistanut joidenkin terveyspalvelujen siirtymisen verkkoon (internet). Mm. digitaalisten kuvien tulkintaa tehdään tänä päivänä aikaan ja paikkaan sitomattomana. Tulkintapalveluyrityksiä toimii tänä päivänä lähes kaikissa maissa ja osa myy palvelujaan maan rajojen ulkopuolelle. Virtuaalisten terveyspalvelujen tuottamisessa tietenkin joudutaan noudattamaan yleistä terveydenhuoltoalan lainsäädäntöä. Lainsäädännössä ja toimintakäytännöissä on suuria eroja maiden välillä. Näiden erojen vuoksi virtuaalipalvelujen syntyminen ja kasvu on ollut hidasta. Työvoiman saatavuus ja liikkuvuus on sekin erilaista eri maissa. Joissakin maissa on pulaa lääkäri- ja hoitohenkilökunnasta, joissakin taas on ylitarjontaa. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten työskenteleminen toisessa maassa edellyttää koulutuksen yhdenmukaistamista ja tutkintojen vastavuoroista hyväksymistä. Potilasasiakkaan asema palveluiden käyttäjänä ja niihin oikeutettuna henkilönä on järjestetty sekin erilaisin ratkaisuin. Joissakin maissa asiakkaalla on oikeus valita niin yleislääkärinsä kuin erikoislääkärinsä ja sairaalansa. Toisissa maissa pääsy erikoissairaanhoitoon taas edellyttää yleislääkärin lähetettä. Joissakin lisämaksusta saa oikeuden valita lääkärinsä. Kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä erottaa myös se, miten lääkärin tekemä työ korvataan. Joissakin maissa erikoisalojen lääkärit saavat korvauksen toimenpiteen mukaisesti Joissakin järjestelmissä lääkärit ovat työsuhteessa ja saavat palkkaa. Tanskassa yleislääkäreiden korvausperusteena on väestövastuuseen perustuva palkkio, jolla lääkäri sitoutuu hoitamaan kaikki asiakkaansa. Yleensä maiden terveydenhuoltojärjestelmissä on käytössä useita rinnakkaisia palkanmaksu- ja palkkiomenetelmiä. Kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät harvemmin ovat yhden palvelumallin järjestelmiä. Yleensä on käytössä monta rinnakkaista järjestelmää, jotka täydentävät ja tasapainottavat toisiaan. Mm. Suomessa on kolme tällaista järjestelmää; kuntien järjestämisvastuuseen perustuva julkinen terveydenhuolto, yksityislääkärien palvelut, joiden käytön osittain korvaa Kela, ja työterveyshuollon palvelut, jotka korvaa työnantaja. Yhteinen piirre monille terveydenhuoltojärjestelmille on kansalaisten terveysvakuuttaminen. Sen toteutustavat ja kattavuus kuitenkin vaihtelevat maittain. Yleiseen terveysvakuutukseen liittyy ongelmia, koska. se voi muuttaa kansalaisten käyttäytymistä kahdella tavalla. Ensinnäkin, kansalaisten intressi huolehtia terveydestään ja hakeutua hoitoon heti oireiden ilmentyessä voi olla heikko, koska hän tietää saavansa tarvitsemansa terveyspalvelut sitten kun hän niitä lähtee hakemaan. Toiseksi, kansalainen saattaa 8

18 ylikäyttää oikeuttaan terveyspalveluihin, koska hän ei suoraan maksa palveluiden käytöstä. Tätä käyttäytymistä voi vahvistaa palveluntuottajan käyttäytyminen, joka rohkaisee kansalaisia käyttämään palveluita. Yleisen tietoisuuden lisääntyessä terveydenhuollon mahdollisuuksista kansalaiset osaavat vaatia uusimpia (ja yleensä aikaisempaa kalliimpia) hoitoja. Näistä syistä terveydenhuoltojärjestelmien alun perin yksinkertaista yleistä vakuutusperiaatetta on täydennetty erilaisin säädöksin. Erilaisten säännösten avulla on rajoitettu pääsyä terveyspalveluihin tai siirretty maksuvelvoitteita potilaille. Näin on pyritty vähentämään palveluiden kysyntää. Vastaavanlaisiin ongelmiin ajaudutaan myös vapaaehtoisissa terveysvakuutusjärjestelmissä. Näissä vakuutuksenantaja perustaa toimintansa keskimääräiseen vakuutusmaksuun. Sen seurauksena voi olla, että asiakkaiksi valikoituu potilasjoukko, joka käyttääkin keskimääräistä enemmän terveyspalveluita, jolloin vakuutusmaksuja joudutaan nostamaan. Tai vaihtoehtoisesti, vakuutuksia ei myydä riskiryhmille. Kokemukset osoittavat, että terveydenhuoltojärjestelmiin ei ole helppoa luoda todellista kilpailua. Kilpailuolosuhteisiin pyritään eri maissa vaikuttamaan palkka- ja hintakontrolleilla. Nämä eivät kuitenkaan lisää tuottavuutta. Siksi joissakin maissa tuottavuutta pyritään lisäämään toimenpidepalkkioilla. Tämä taas näyttää johtavan palveluiden ylikäyttöön ja siten kokonaiskustannusten kasvuun. Yhdysvaltojen terveysmarkkina, joka merkittävältä osalta perustuu kilpailuun, on hyvä esimerkki siitä, ettei myöskään markkinavoimilla saada palvelurakenteita, tuottavuutta, laatua ja kustannuksia tasapainoon (mm. Hertzlinger 2002 ja Porter & Olmsted Teisberg 2004). 2.2 Suomen terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa kansalaisilla on perustuslakiin pohjautuva yhtäläinen oikeus saada terveydenhuoltopalveluita asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta 2. Suomi käyttää terveysmenoihin 7,0 % kansantuotteestaan (OECD Health Data 2004). Terveydenhuoltojärjestelmämme perustuu kolmeen rinnakkaiseen rahoituskanavaan (kunta, Kela ja työnantaja). Kuntien vastuulla on järjestää kuntalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut ja maksaa palveluiden tuottamisen kustannukset. Kunnat toimivat siis eräänlaisina terveysvakuuttajina. Terveyspalvelut rahoitetaan kunnallisverotuksen kautta. Kunnat saavat lakisääteisiin velvoitteisiinsa rahoitusta myös valtionverotuksen kautta. Kuntien asukkailtaan keräämillä kunnallisveroilla rahoitetaan terveydenhuollosta noin 43 prosenttia, valtionveroista maksettavilla valtionosuuksilla 17 prosenttia ja sairausvakuutuksella 16 prosenttia. Palvelujen käyttäjien osuus rahoituksessa on 20 prosenttia. Valtion osuus kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon määräytyy laskennallisesti kunnan asukasluvun, asukkaiden ikäjakauman, sairastavuuden ja eräiden muiden tekijöiden perusteella. Kunnat voivat itse päättää, miten ne kohdistavat valtionosuutensa. Lainsäädäntö määrittelee terveydenhuollon toiminnan periaatteellisen luonteen ja linjaukset, mutta ei yksityiskohtaisesti palvelujen laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Näin kuntien tarjoamissa terveyspalveluissa voi olla eroja. Maaliskuun alussa 2005 voimaan tulleet hoitoonpääsyä koskevat säännökset pyrkivät osaltaan yhtenäistämään tilannetta. Lait määrittelevät kuitenkin keskeiset kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut, jotka kuntien on järjestettävä. Suomi on suhteellisen suuri ja harvaan asuttu maa. Väestö on keskittynyt etelään ja suuriin asutuskeskuksiin. Maaseutu on harvaan asuttua. Kuntien lukumäärä on edelleen suuri (yli 400) vaikkakin kuntaliitoksia on jonkin verran tapahtunut viime vuosina. Suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärät eroavat toisistaan valtavasti 3, ero on yli 1000-kertainen. Kuntien edellytykset toimia terveysvakuuttajina vaihtelevat siksi suuresti. Pienessä kunnassa yksi kallista hoitoa vaativa sairaustapaus voi kuluttaa merkittävän osan terveysbudjetista. Isossa kunnassa skaalaedut tasoittavat vaihteluita. Tätä varten on olemassa ns. kalliin hoidon tasausjärjestelmä. Toisena terveysvakuutuskanavana toimii kansaneläkelaitos, Kela. Sen toimintaa ohjaa ja valvoo eduskunta. Kelan tehtäväksi on annettu huolehtia suuresta joukosta eduskunnan laatimia julkisia sosiaali- ja terveysvakuutuksia. Näistä tärkein on kansallinen terveysvakuutusjärjestelmä. Sen perusteella korvataan kansalaisten käyttämät yksityiset terveydenhuoltopalvelut ja reseptilääkkeet. Pääperiaatteena korvauskäytännöissä on ns. omavastuuosuus ja korvauskatto. Omavastuuseen on olemassa poikkeuksia mm. tiettyjen sairauksien kohdalla. Kolmas terveysvakuutusjärjestelmä koskee työntekijöitä. Työnantajien velvoitteena on tänä päivänä järjestää työntekijöille ehkäisevän terveydenhuollon palvelut. Tämän lisäksi monet työnantajat ovat järjestäneet työntekijöilleen myös terveyspalveluita. Palveluita tuottavat yksityiset ja julkiset tuottajat. Terveysvakuutusjärjestelmien lisäksi kansalaiset joutuvat tänä päivänä maksamaan merkittävän osan käyttämistään terveyspalveluista suoraan omasta taskustaan. 2 Joihinkin palveluihin kansalaisilla on subjektiivinen oikeus (kuten kiireellinen sairaanhoito, eräät kuntoutuspalvelut), joihinkin harkinnanvarainen oikeus. 3 Pienimmässä kunnassa (Sotunki) on 140 asukasta ja suurimmassa (Helsinki) asukasta. 9

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT 2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere 17.4.2012 Esimerkkejä nykyisestä EU-terveydenhuollosta Kuntien ostopalvelut esim. kaksosraskauksien verisuoniongelmat (Ruotsi) Sosiaaliturvan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot