KESKUSTA-ASEMANSEUTU OSAYLEISKAAVA JA KANTA- MIETOISTEN YLEISKAAVAN TARKISTUS

Transkriptio

1 FCG Planeko Oy MYNÄMÄEN KUNTA KESKUSTA-ASEMANSEUTU OSAYLEISKAAVA JA KANTA- MIETOISTEN YLEISKAAVAN TARKISTUS LUONNOS / Selostusluonnos 0516-D /

2 FCG Planeko Oy Selostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Osayleiskaava suunnitteluvälineenä Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan tarkoitus Suunnitteluorganisaatio PERUSTIEDOT Suunnittelualue ja nykytilanne Suunnittelutilanne Seutu- ja maakuntakaava Yleiskaava Maankäytön kehityskuva Asemakaava Rakennusjärjestys Rakennuskielto Pohjakartta Muut suunnitelmat Maanomistus Väestö ja työpaikat Väestö Työpaikat Rakennettu ympäristö Kokonaisrakenne Maisema Asuminen Palvelut Tuotanto Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Luonnonympäristö Liikenne Tie- ja kevytliikenne Rautatieliikenne Yhdyskuntatekninen huolto Vedenhankinta ja jakelu Jätevedet Energiahuolto ja tietoliikenne Ympäristön häiriötekijät TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteet OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Asuntoalueet Palvelualueet Työpaikka-alueet Virkistysalueet...19 P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

3 FCG Planeko Oy Selostus II Erityisalueet Maa- ja metsätalousalueet Luonnonympäristö- ja suojelu Luonnonsuojelu (SL, luo) Muut määräykset Rakennettu ympäristö ja muinaismuistot Rakennussuojelu sekä kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet (sr) Muinaismuistot (SM, sm1) Liikenne Tie- ja kevytliikenne Rautatieliikenne Yhdyskuntatekninen huolto Vesi- ja jätevesihuolto Sähkö-, puhelin- ja tietoliikenneverkko Ympäristön häiriötekijät Muut määräykset ja merkinnät Asemakaavoitettavaksi tarkoitettu alue (ak) Tärkeä (I) tai vedenhankintaan soveltuva (II) pohjavesialue (pv) Nuolen jälkeinen maankäyttö (M>V ) Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luonnonoloihin ja maisemaan Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset terveyteen Vaikutukset sosiaaliseen huoltoon Vaikutukset kulttuuriin Suhde voimassa oleviin suunnitelmiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakunta- ja seutukaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Aloite ja ohjelmointi Yleiskaavaprosessi Työn käynnistäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisyhteistyö Luonnosvaihe...24 P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

4 FCG Planeko Oy Selostus III LIITTEET 1. Suunnittelualueen sijainti 2. Suunnittelualueen rajaus 3a. Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmästä 3b. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotus, a. Ote Keskusta-Asemaseudun osayleiskaavasta 4b. Ote Kanta-Mietoinen yleiskaavasta 5. Maankäytön kehityskuva, Asemakaavoitetut alueet / vireillä olevat kaava-alueet, Maanomistus, Väestö, Työpaikat, Rakennuskanta 11. Rakennuskanta, asuminen 12. Perus-, erityis- ja erikoisalojen opetuksen toimipisteet sekä päiväkodit, Muut julkiset palvelut, a. Kaupalliset palvelut, koko suunnittelualue, b. Kaupalliset palvelut, keskusta, Virkistyspalvelujen alueet, a. Vesihuoltoverkko, 16b. Ote vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, AirIx 200? 16c. Ote Varsinais-Suomen potentiaaliset viemäröintialueet 17. Kaukolämpöverkosto 18a. Sähköverkosto 18b. Tietoliikenneverkosto 19 Liikenne a. Päätieverkko / raideliikenne b. Ote Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, c. Ote valtatie 8 yleissuunnitelmista 2009 d. Ote Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, Sito Oy / Ratahallintokeskus, 2008 e. Melu 20. Maaperä 21. Luonnonsuojelu a. Natura-alueet, kansalliset suojeluohjelmat, pohjavesialueet, osayleiskaavan luonnonsuojelualueet jne. b. Mynämäen arvokkaat luontokohteet, Maisema a. Maisemarakenne b. Maiseman tilallinen rakenne c. Maisemakuva d. Maisema-arvot e. Maankäytön suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta 23. Rakennussuojelualueet ja kohteet 24. Muinaismuistoalueet ja kohteet 25. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

5 FCG Planeko Oy Selostus 1 ( 24 ) MYNÄMÄEN KUNTA KESKUSTA-ASEMANSEUTU OSAYLEISKAAVA JA KANTA-MIETOISTEN YLEISKAAVAN TARKISTUS LUONNOS JOHDANTO 1.1 Osayleiskaava suunnitteluvälineenä Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Mynämäen kunnan Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava on laadittu vuonna 1996 ja vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Kanta-Mietoisten yleiskaava on hyväksytty Kanta-Mietoisten yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Laadittavana oleva osayleiskaava sisältää kaavoittamattomia alueita Raimelan itäpuolella ja Lemmettylässä. Nyt laadittu uusi osayleiskaava korvaa aiemman Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan ja osan Kanta-Mietoisten yleiskaavasta. Uusi osayleiskaava on laadittu, koska toimintaympäristön muutos on luonut uudenlaisia maankäytön paineita. Lain mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Osayleiskaava voidaan laatia myös oikeusvaikutuksettomana, jolloin se ohjaa viranomaisten toimintaa. Kaikkea toimintojen sijoittamista ei kuitenkaan saa vielä osayleiskaavakartoillakaan nähdä jäykästi paikkaan sidotuksi, vaan asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tehdä perusteltuja muutoksia toimintojen sijoitteluun, jos vain osayleiskaavan antamista perusratkaisuista, kuten mitoituksesta ja yhteystarpeista, pidetään kiinni. 1.2 Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan ja Kanta-Mietoisten yleiskaavan tarkistuksen tarkoitus Suunnittelualueelle on laadittu maankäytön kehityskuva. Työssä on tutkittu tulevaisuuden antamia mahdollisuuksia ja kehityssuuntia maankäytön kannalta. Tavoitteena on ollut yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Mynämäen kunnan tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Kehityskuva on laadittu pohjaksi yleiskaavatyölle. Osayleiskaavan tarkoituksena on ollut laatia osayleiskaavan tarkistus vuonna 1999 vahvistetun osayleiskaavan tilalle nykynäkymien pohjalta ja täsmentää P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

6 FCG Planeko Oy Selostus 2 ( 24 ) maankäytön kehityskuvassa määriteltyjä Mynämäen maankäytön kehittämisen tavoitteita Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan alueelta. Lisäksi osayleiskaavaan on otettu mukaan Kanta-Mietoisten yleiskaavasta Raukkaan kylästä alueet, jotka kiinteästi liittyvät niin toiminnallisesti kuin maisemallisestikin Keskusta-Asemanseudun osayleiskaavan alueisiin kyseisellä kohdalla. Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kuva 1. Suunnittelualue 1.3 Suunnitteluorganisaatio Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan ja Kanta-Mietoisten yleiskaavan tarkistuksen on laatinut vuosina FCG Planeko Oy:n Turun toimipiste yhteistyössä Mynämäen kunnan kanssa. Kaavoitustyötä on ohjannut Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg ja tekninen johtaja Timo Oja. FCG Planeko Oy:stä työhön ovat osallistuneet Kaavoitus: Liikenne: Maisemaselvitys: Luontoselvitys: Eeva-Kaarina Wahteristo, RA Johanna Närhi, Arkk. Juha Suominen, ins. Matti Kiljunen, DI Riikka Ger, maisema-arkk. Marja Nuottajärvi, FM P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

7 FCG Planeko Oy Selostus 3 ( 24 ) 2 PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelualue ja nykytilanne Keskusta-Asemaseudun osayleiskaava-alue ja Kanta-Mietoisten yleiskaavan tarkistus käsittää valtatie 8 varressa olevan keskustaajaman lähiympäristöineen sekä Asemanseudun ympäristön. ja Mietoisten kunta ovat yhdistyneet Mynämäen kunnaksi alkaen. Osayleiskaava-alue noudattelee pääosin Keskusta-Asemaseudun osayleiskaava-aluetta (v. 1997), joka on oikeusvaikutteinen. Suunnittelualuetta on laajennettu nykyisestä luoteessa Lemmettylän alueelle ja Raimelasta koilliseen. Lisäksi alueeseen kuuluu entisen Mietoisten kunnan enklaavi Asemanseudulla. Edellä mainitut alueet ovat ennestään osayleiskaavoittamattomia. Kanta- Mietoisten yleiskaavaa tarkistetaan Asemanseudun lähiympäristön alueelta käsittäen Raukkaan kylän Rauasvuoren ja Harjutanmäen selännealueet ja sitä rajaavat pellot. Kanta-Mietoisten yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3440 hehtaaria ja se on rajattu ohjeellisesti liitteessä 2. Mynämäen taajaman kehitys on lähtenyt liikkeelle vanhalta markkinapaikalta Mynäjoen silloiselta suualueelta, nykyiseltä keskijuoksulta. Tällöin taajama muodostui useista kylistä ja kylien osista. Taajama on kasvanut merkittävästi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä, etenkin ja 1970-luvuilla. Julkinen rakentaminen oli vilkasta 1960-luvulla ja vuosikymmenen lopulla rakennettiin ensimmäiset uudet omakotitaloalueet (Ruotsinpelto, Hämölä, Raimela) luvulla rakennettiin puolestaan Nihattulan laaja omakoti- ja rivitaloalue. Tällöin asutus lähti leviämään myös taajaman eteläpuolisille pelloille luvulla asutus lisääntyi puolestaan taajaman kaakkoispuolelle valtatien 8 ja vanhan Turuntien välillä, kun metsäiseen Kivistönmäkeen kaavoitettiin asuntomessualue. Asemanseudun taajama on muodostunut useasta pienehköstä asutusryhmästä, jotka ovat rakentuneet 1930-, ja 1950-luvuilla. Asemanseudun syntyyn on vaikuttanut rautatien sijainti keskustan ulkopuolella, sahateollisuus sekä aseman lähelle varhain syntynyt Junnilan konepaja. Asemalta on keskustaan matkaa noin neljä kilometriä. Raimelan alue sijaitsee puolestaan noin kilometrin etäisyydellä keskustan palveluista valtatien 8 itäisellä puolella. Alue onkin Mynämäen keskustaseudun ainut taajaan rakennettu alue valtatien 8 itäisellä puolella. Raimela on lähtenyt rakentumaan 1960-luvulla ja 1990-luvulla asutusrakenne on täydentynyt uuden asemakaavan myötä. Liite 1 Suunnittelualueen sijainti 2.2 Suunnittelutilanne Seutu- ja maakuntakaava Alueen maankäyttöä ja yleiskaavoitusta ohjaa seutukaava, siltä osin kun oikeusvaikutteinen osayleiskaava ei ole voimassa. Suunnittelualueella ovat voimassa Vakka-Suomen harjuseutukaava ja Varsinais-Suomen seutukaava. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

8 FCG Planeko Oy Selostus 4 ( 24 ) Varsinais-Suomen liitto laatii alueelle maakuntakaavaa, joka aikanaan tulee korvaamaan seutukaavan. Maakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Ehdotus on ollut nähtävillä ja se on päivätty Liite 3a Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmästä Liite 3b Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksesta, Yleiskaava Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Valtuuston päätös sai lainvoiman Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan (v.2009) alue noudattelee pääosin vuoden 1999 osayleiskaava-aluetta. Voimassa olevan osayleiskaavan lisäksi suunnittelualueessa on mukana Lemmettylän, Kalleisen ja Raimelan koillisalueet. Kanta-Mietoinen yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kanta-Mietoisten yleiskaavasta on otettu kaava-alueeseen mukaan n. 60 hehtaarin alue Asemanseudun eteläpuolelta, jotta Raukkaan myllyn ympäristöä ja sitä ympäröivää asutusta voidaan kehittää yhtenä kokonaisuutena. Liite 4a Liite 4b Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava Kanta-Mietoinen yleiskaava Maankäytön kehityskuva an laadittiin kehityskuva vuonna Kehityskuva on yleiskaavan valmistelumateriaalia. Kehityskuvassa todetaan, että Mynämäen kunnan maankäytön kehittämisen tukipilareina ovat keskustan ja asemanseudun kehittäminen ja rautatieliikenteen hyödyntäminen. Kehittämisen painopisteet ovat kuntarakenteen eheyttäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu, kilpailukykyisten työpaikka-alueiden suunnittelu liikenteellisesti hyville paikoille ja viheraluejärjestelmä sekä näissä kaikissa arvokkaiden kulttuurimaisema-alueiden huomioon ottaminen. Liite 5 Maankäytön kehityskuva Asemakaava Suunnittelualueelle on laadittu useita asemakaavoja. Osa asemakaavoitetuista alueista ei ole toteutunut. Liite 6 Asemakaava-alueet ja vireillä olevat kaavat Rakennusjärjestys Rakennuskielto Mynämäen kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan rakennusjärjestyksen Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

9 FCG Planeko Oy Selostus 5 ( 24 ) Pohjakartta Muut suunnitelmat 2.3 Maanomistus Kaavoituksen pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen digitaalista maastotietokantaa. Aluetta koskevat mm. seuraavat suunnitelmat ja selvitykset - Mynämäen arvokkaat luontokohteet (Lehtomaa, 1997) - Maakuntakaavan ja VT-8 suunnittelun yhteydessä tehdyt selvitykset - Mynämäen liikenneturvallisuussuunnitelma (Tiehallinto, 2003) - VT-8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen-Mynämäki (Tiehallinto,2008) - Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne (Ratahallintokeskus ym Vesihuollon kehittämissuunnitelma - Vanhan rakennuskannan inventointi (Varakum / V-S liitto) Työn aikana on laadittu maisemaselvitys (FCG Planeko Oy, 2009). Luontoselvitys on tekeillä. Pääosa osayleiskaava-alueesta on yksityisomistuksessa. Kunnan maanomistus painottuu Kirkonkylän, Asemanseudun ja Kivistönmäen alueelle. Lisäksi kunnalla on pienehköjä alueita Lemmettylässä ja valtatie 8 itäpuolella suunnittelualueen kaakkoisosassa. Liite 7 Suunnittelualueen maanomistus 2.4 Väestö ja työpaikat Väestö Liite 8 Väestö, Työpaikat Liite 9 Työpaikat, Mynämäen kunnassa on 8028 asukasta( ). Väkiluku on ollut luvusta lähtien laskeva, mutta muutos on viime vuosina tasoittunut. Vuonna 2008 kunnan asukkaista noin 19 prosenttia oli alle 15-vuotiaita, noin 63 prosenttia työikäisiä ja yli 65-vuotiata noin 18 prosenttia. (Lähde: ). Taajamaväestön osuus on noin 63 prosenttia. Suunnittelualueella asuu noin 4000 asukasta. Palveluelinkeinoista saa toimeentulonsa 52 %, jalostuksesta 31 % ja maa- ja metsätaloudesta 14 % ammatissa toimivasta väestöstä. Yritystoiminta on pienyritysvaltaista. Kunnassa on n. 500 rekisteröityä yritystä ja elinkeinonharjoittajaa. (Lähde: ) P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

10 FCG Planeko Oy Selostus 6 ( 24 ) 2.5 Rakennettu ympäristö Kokonaisrakenne Maisema Mynämäki on maamme vanhimpia asutusseutuja. Sen ruotsinkielinen nimi Virmo mainitaan seurakuntana jo vuonna Vanhalle markkinapaikalle Mynäjoen silloiselle suualueelle syntynyt taajama on rakentunut jokilaaksosta kohoavalle harjukumpareelle ja venynyt harjua seurailevaa Raumantietä pitkin pohjoiseen ja etelään. Nykyisin Mynämäki on noin asukkaan kunta Turun seutukunnan laitamilla. Mynämäki kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan ja Länsi-Suomen lääniin ja sen pinta-ala on n. 536 km 2, josta vesipinta-alaa on noin 16 km 2. Mynämäen taajaman itäpuolella kulkee valtatie 8, josta haarautuvat tiet Yläneelle, Mietoisiin ja Vehmaalle kulkien Mynämäen taajaman lävitse. Asemanseudun taajama on muodostunut useasta pienehköstä asutusryhmästä, joista osa on rakentunut pellolle ja osa metsikköön. Asemanseudun syntyyn on vaikuttanut rautatien sijainti keskustan ulkopuolella sekä aseman lähelle varhain syntynyt Junnilan konepaja, nykyisin Oy Kongskilde Juko LtD. Asemalta on matkaa keskustaan neljä kilometriä. Maisemakuva Mynämäki on maastonmuodoiltaan pienipiirteistä ja alavaa. Alueen topografia on matalimmillaan suunnittelualueen eteläosassa, Asemanseudulla, missä maanpinta on noin 8 m merenpinnan yläpuolella. Maasto nousee vähitellen Mynäjokea myötäillen noin 27 metriin koillisrajalla. Keskustan ja Asemanseudun yleisilmeiseen kuuluvat laajat peltoalueet ja pienet epäsäännölliset asutussaarekkeet. Tasaisen viljelyalueen läpi mutkitteleva kapea Mynäjoki ja jokilaaksosta kohoavat metsäiset kalliosaarekkeet tuovat vaihtelua maisemaan. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

11 FCG Planeko Oy Selostus 7 ( 24 ) Kuva 2. Korkeusmalli OYK-alueesta Maisema-analyysi Liite 22a-e Maisemaselvityksen liitekartat Asuminen Kaavatyön aikana on laadittu maisemaselvitys, jossa on analysoitu osayleiskaava-alueen maisemaa ja annettu siltä pohjalta maankäytöllisiä suosituksia. Liite 6 Liite 10 Liite 11 Mynämäen asutus hajaantuu sekä kunta- ja kyläkeskuksiin että hajaasutusalueille. Noin puolet väestöstä asuu taajama-alueilla ja puolet hajaasutusalueilla. Viimeaikainen kehitys vahvistaa olemassa olevaa asutusrakennetta, sillä puolet tonteista on myyty haja-asutusalueilta ja puolet taajamasta. Kyliin suuntautuva asutusta ei pidetä ongelmana, sillä samalla ne vahvistavat viiden kyläkoulun toimintaedellytyksiä. Suurin osa osayleiskaava-alueen asutuksesta on suuntautunut valtatien 8 läntiselle puolelle. Myös lähitulevaisuudessa kunnan tonttitarjonta on keskittynyt valtatien 8 läntiselle puolelle nykyisen keskustaajaman sekä asemanseudun yhteyteen. Asemakaava-alueet ja vireillä olevat kaavat Rakennuskanta Asuinrakennuskanta Palvelut Julkiset palvelut keskittyvät keskustaan kirkon lähistölle. Terveyskeskus, vanhainkoti ja Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sijaitsevat taajaman länsilaidalla. Asemanseudulla on Aseman koulu. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pääsääntöisesti keskustaan Keskuskadun ja Kirkkokadun varsille. Merkkejä keskustan suuntautumisessa 8-tien P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

12 FCG Planeko Oy Selostus 8 ( 24 ) Liite 12 Koulut ja päiväkodit Liite 13 Muut julkiset palvelut Liite 14a-b Kaupalliset palvelut Liite 15 Virkistyspalvelut Tuotanto Liite 9 Työpaikat, Liite 10 Rakennuskanta suuntaan on nähtävillä, sillä 8-tien läheisyyteen on siirtynyt jo elintarvikekauppa. Lisäksi 8-tien varressa on ohiajavaa liikennettä palveleva huoltoasema sekä ns. kylmäasema. Mynämäen keskustassa on 6 päivittäistavaramyymälää, Alko sekä apteekki. Asemanseudulla on lisäksi yksi päivittäistavarakauppa. Mynämäen päivittäistavaramyymälät palvelevat lähinnä alueen omaa väestöä. Lisäksi kunnassa on useita elintarvikkeiden jalostukseen ja valmistukseen erikoistuneita yrityksiä, joilla on myös suoramyyntiä. Näistä suurin osa sijoittuu keskustaasemaseudun ulkopuolelle. Mynämäessä on lisäksi kaksi ravintolaa/grilliä sekä kolme kahvilaa/yöravintolaa. tarjoaa monipuolisia urheilu- ja virkistysmahdollisuuksia kuntalaisille. Olemassa olevien lisäksi kunnassa kehitetään koko ajan uutta, esimerkiksi keskustaan on vireillä urheiluhalli. Mynämäen virkistys- ja vapaaajan alueet tarjoavat monien liikunnallisten mahdollisuuksien ohella myös esteettisiä elämyksiä. Rakennetuilla virkistysalueilla painottuu liikunnallinen osuus, kun enemmän luonnonmukaiset alueet kartuttavat henkistä pääomaa. Urheilupalveluiden suurin keskittymä on Kivistönmäessä, jossa sijaitsee urheilukeskus sekä palloiluhalli. Urheilukeskuksessa on monipuoliset mahdollisuudet urheilla (monitoimikenttä, 2 pallokenttää, pesäpallokenttä, 3 tenniskenttää, jääkiekkokaukalo ja luistelualue, valaistu pururata, latuverkosto, kiintorastiverkosto, 16 petanquekenttää, leikkipuisto, laskettelu/pulkkamäki). Kivistönmäen lisäksi kuntakeskuksessa, Laurin koulun läheisyydessä, on uimahalli. Muut urheilu- ja liikuntapaikat sijaitsevat Mynämäessä lähinnä koulujen yhteydessä. Tällaisia liikuntapaikkoja ovat urheilukentät, pallokentät (7 kpl), sisäliikuntatilat koulujen saleissa (8 kpl), luistinradat (8 kpl) sekä jääkiekkokaukalot (2 kpl). Palveluelinkeinoista saa toimeentulonsa 52 %, jalostuksesta 31 % ja maa- ja metsätaloudesta 14 % ammatissa toimivasta väestöstä. Yritystoiminta on pienyritysvaltaista. Kunnassa on n. 500 rekisteröityä yritystä ja elinkeinonharjoittajaa. Julkisella sektorilla suurimmat työnantajat ovat (yhteensä 602, tilinpäätös 2008) sekä Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (yhteensä 367 työpaikkaa) sekä terveyskeskus (yli 100 työpaikkaa). Merkittävä osa yrityksistä sijoittuu keskuksen ympäristöön, Roukkulin, Valtolan sekä Mynämäen pohjoispuolella sijoittuville yritysalueille. Kunnan tavoitteena on Roukkulin yritysalueen laajentaminen, jolla pyritään samalla kunnan työpaikkaomavaraisuuden parantamiseen. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

13 FCG Planeko Oy Selostus 9 ( 24 ) Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Rakennussuojelu sekä kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet Museoviraston ja Ympäristöministeriön toimesta on vuonna 1993 julkaistu raportti valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä, jotka tulkittiin Suomen ympäristökeskuksen toimesta 1990-luvulla digitaaliseen muotoon. Maakuntakaavoituksen yhteydessä on tehty alueen vanhan rakennuskannan inventointi (VARAKUM, Turun Museokeskus). Arvokohteet ja alueet on esitetty liitteissä. Liite 23 Rakennussuojelu, kartta ja teksti Muinaisjäännökset Muinaisjäännökset ovat maaperässä olevia rakenteita ja merkkejä, jotka ovat syntyneet vuosisatoja tai vuosituhansia sitten ihmisten erilaisten toimintojen seurauksena. Turun seudulla tavallisimpia kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat esihistorialliset (n ekr jkr.) kalmistot, asuinpaikat ja kuppikivet, mutta muinaisjäännöksiin lukeutuu myös joukko historiallisen ajan (1150 jkr.- ) kohteita kuten tykkipattereita ja rajamerkkejä. Vain osasta muinaisjäännöksistä on jäljellä rakenteita, jotka voidaan nähdä maanpinnalle. Suurin osa on maan pinnan alla näkymättömissä. Muinaisjäännösten rajaaminen ehdottoman varmoiksi alueiksi on näin ollen vaikeaa ilman arkeologisia tutkimuksia. Muinaisjäännösmerkintä kartalla on siis ikään kuin hälytysmerkki siitä, että paikalla tai sen ympäristössä on yksi tai useampiakin kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännökset ovat automaattisesti muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia. Muinaisjäännöstä ei saa näin ollen kaivella, peittää tai muuttaa millään tavoin omin luvin. Mikäli alueella, jolla on muinaisjäännös (kaavamerkinnällä tai ilman), suunnitellaan kaavoitusta tai muuta maankäyttöä, on muinaisjäännöstilanne ja mahdollinen tutkimustarve selvitettävä hyvissä ajoin museoviranomaisten kanssa. Maakuntakaavoituksen yhteydessä on tehty alueen muinaisjäännöskartoitus. Liite 24 Muinaismuistoalueet ja kohteet 2.6 Luonnonympäristö Mynämäki on maastonmuodoiltaan pienipiirteistä ja alavaa. Alueen topografia on matalimmillaan Asemanseudulla, missä maanpinta on noin kahdeksan metriä merenpinnan yläpuolella. Maasto nousee vähitellen Mynäjokea myötäillen noin 27 metriin kunnan koillisrajalla. Keskustan ja Asemanseutua luonnehtivat laajat peltoalueet ja pienet epäsäännölliset asutussaarekkeet. Tasaisen viljelyalueen läpi mutkitteleva kapea Mynäjoki ja jokilaaksoista kohoavat metsäiset kalliosaarekkeet luovat vaihtelevuutta maisemaan. Suunnittelualueen yleisin maalaji on savi. Savikoiden kuivakuorikerros on 1-2 metrin syvyinen. Syvimpiä savikot ovat Mynäjoen läheisyydessä. Savikkojen lisäksi suunnittelualueelle sijoittuu moreenivyöhykkeitä, joita on lähinnä kal- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

14 FCG Planeko Oy Selostus 10 ( 24 ) lioalueiden reunustassa ja painanteissa. Kallioalueilla moreenipeite on yleisesti ohut (1-2 m). Moreenialueet ovat hiekka- ja hietavaltaisia. Suunnittelualueen pohjois-kaakkoisosassa on lounais-koillissuuntaisia moreeniselänteitä, joissa peruskallio ulottuu monin paikoin maanpintaan asti. Alueet ovat pinnanmuodoltaan pienipiirteisiä, ja maaperä on runsaskivistä. Suunnittelualueen kautta luode-kaakko-suunnassa kulkee harjujono, joka alkaa Pyhärannasta jatkuen aina Kaarinaan ja mahdollisesti jopa Kemiöön asti. Harjulle on tyypillistä matalat, moreenipeitteiset, laakeat harjuselänteet sekä kallioaltaisiin kasautuneet nummialueet. Mynämäen harjualueilla on paikallista ja maisemallista suojeluarvoa. Lisäksi Mynämäen tärkeimmät pohjavesien muodostusalueet sijoittuvat harjualueille. Harjualueilla on monin paikoin soran ja hiekan oton jälkiä. Harjualueiden kokonaispinta-ala Mynämäessä on noin 90 hehtaaria. Suunnittelualueen merkittävin vesialue on Mynäjoki. Mynämäen päävedenjakajat seuraavat Mynäjoen juoksusuuntaa (lounas-koillinen). Pienipiirteinen mäkimaasto on muodostanut runsaasti alavia painanteita, joihin on kehittynyt kosteita suoalueita, korpia ja rämeitä sekä pieniä suolampia. Mynämäessä muodostuu varsin vähän pohjavettä, minkä vuoksi alueen pohjavesialueista tulisi huolehtia erityisen hyvin. Vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat Mynämäen harjualueella. Mynämäki sijaitsee maamme lounaisrannikolla, jossa lämpötilan keskimääräinen, pitkäaikainen vuosimaksimi on noin 28 astetta ja vuosiminimi noin -24 astetta. Termisen kasvukauden pituus on noin 180 päivää, mikä on maamme pisimpiä. Myös keskimääräinen sademäärä on korkea, noin 604 mm. Kun lisäksi valosuhteet ja vallitsevat lounaistuulet ovat suotuisia, ovat Mynämäen ilmasto-olosuhteet suotuisat ihmisen toiminnoille. Koska Mynämäen maaperä on niukkaravinteista ja lohkareista, ovat Mynämäen metsät karuja puolukkatyypin kuivia kankaita. Valtapuuna on mänty. Mustikkatyypin tuoreita kangasmetsiä on hyvin vähän. Kosteissa painanteissa kasvillisuus muuttuu korpimaiseksi ja suoalueilla rämekasvillisuudeksi. Metsien ja peltojen reunavyöhykkeet sekä pienet metsäsaarekkeet ovat kasvilajistoltaan suunnittelualueen monipuolisinta aluetta. Luonnonsuojelukohteet ja alueet on esitetty erillisessä liitteessä. Liite 21a Luonnonsuojelu Liite 21b Mynämäen arvokkaat luontokohteet, Liikenne Tie- ja kevytliikenne Mynämäen tieverkon runkona on pohjois-eteläsuunnassa valtatie 8 (Turku- Rauma-Pori-Vaasa). Itä-länsi -suunnassa tärkeimmät tieyhteydet ovat mt 2020 Mynämäki Yläne (Yläneentie), mt 1930 Mynämäki Mietoinen (Asematie) ja mt 1950 Mynämäki Vehmaa (Vehmaantie). Muu tieverkko palvelee lähinnä paikallisia yhteyksiä. Valtatien 8 alue välillä Raisio-Mynämäki on Varsinais-Suomen vahvinta kasvualuetta. Valtatien varrella esimerkiksi Maskun ja Nousiaisten taajamarakenteet ovat kasvamassa yhteen. Valtatie 8 on Turusta Raisioon asti moottoritietä ja tämän jälkeen pääosin 2-kaistaista tietä muutamilla ohituskaistoilla. Valtatiestä 8 on laadittu useita kehittämis- ja parantamisselvityksiä. Tiehallinnon suunnitelmissa on pitkällä aikavälillä parantaa tietä eritasoliittymillä, ohituskaistoilla, rinnakkaistieratkaisuilla ja keskikaiteilla. Mynämäessä on tarkasteltu eritasoliit- P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

15 FCG Planeko Oy Selostus 11 ( 24 ) tymien rakentamista Roukkuliin Nousiaisten rajan lähelle sekä Yläneentien liittymään. Näihin liittyisi mahdollisesti myös rinnakkaistie- ja liittymäratkaisuja. Mynämäen tieverkolle on kaavailtu 1970-luvulta lähtien useita uusia yhteyksiä, joille on tehty myös maankäyttövarauksia. Näitä ovat itä-länsi suuntaisen Haku-tien (Halikko-Aura-Kustavi) osuudet valtatien 8 itä- ja länsipuolella sekä ns. Vehmaantien oikaisu. Tiehallinnolla ei kuitenkaan ole resursseja näiden yhteyksien rakentamiseen. Lisäksi aluerakenteen kehittyminen painottaa valtatien 8 suuntaa. Liikenneturvallisuuden osalta valtatien 8 liittymät ja Mynämäen keskusta on useissa selvityksissä todettu erittäin heikoiksi. Liite 19a Päätieverkko Liite 19b Ote Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Liite19c Ote Valtatie 8 yleissuunnitelmasta Liite19e Ote Valtatie 8 yleissuunnitelmasta, melu Rautatieliikenne Turku-Uusikaupunki junarata kulkee alueen eteläosan poikki. Henkilöjunat eivät pysähdy Mynämäellä. Ratahallintokeskuksen toimesta on laadittu selvitys vuonna 2008 rautatien paikallisliikenteen kehittämisestä. Liite19d Ote selvityksestä Varsinais-Suomen paikallisliikenne, Ratahallintokeskus ym Yhdyskuntatekninen huolto Vedenhankinta ja jakelu Kunnan vesihuolto verkko on varsin kattava käsittäen suunnittelualueen taajaan asutut alueet keskustasta asemanseudulle mukaan lukien Raimelan ja Lemmettylän alueet. Vesitorni sijaitsee Kivistönmäen alueella. Vesijohtoverkkoa laajennetaan rakentamisen yhteydessä. Veden saanti perustuu myös tulevaisuudessa vedenottoon Mynämäen kunnan alueelta. Liite 16a Vesihuoltoverkko Liite 16b Ote vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, AirIx (200?) Jätevedet Mynämäen kunnan alueella on yksi vesihuoltolaitos, jonka omistaa Mynämäen kunta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue käsittää asemakaavoitetut alueet. Alueet on esitetty liitekartalla. Toiminta-alueella tarkoitetaan alueita, jotka ovat tai jotka on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkostojen piiriin. Verkostoilla tarkoitetaan puolestaan talousveden jakeluverkostoa ja viemäriverkostoa mukaan lukien jätevesien sekä hule- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamiseen tarkoitettuja verkostoja. Liite 16a Vesihuoltoverkko Liite 16b Ote vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, AirIx (v.200x?) Liite 16c Varsinais-Suomen potentiaaliset viemäröintialueet Energiahuolto ja tietoliikenne Liite 18a Sähköverkko Liite 18b Kunnan tietoliikenneverkko Liitekartalla on esitetty olemassa oleva sähköverkko (20 ja 110kV). Kunnan olemassa oleva kuitulinja on esitetty omalla liitteellä. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

16 FCG Planeko Oy Selostus 12 ( 24 ) 2.9 Ympäristön häiriötekijät Osayleiskaava-alueella ympäristön häiriötekijöitä aiheuttavat pääasiassa ajoneuvo- sekä raideliikenne. Lisäksi yritysalueet voivat aiheuttaa ympäröivälle asutukselle haittaa. Liikenteen aiheuttamaa melua on selvitetty erikseen ja siitä on laadittu erillinen raportti. Kaava-alueella olevista mahdollisista pilaantuneista maa-alueista on tehty selvityksiä valtion ja kunnan viranomaisten toimesta. Liitteessä on havainnollistettu mahdollisten pilaantuneiden maa-alueiden sijainti. Liite19e Liite25 Ote Valtatie 8 yleissuunnitelmasta, melu Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

17 FCG Planeko Oy Selostus 13 ( 24 ) 3 TAVOITTEET Osayleiskaavan tarkoituksena on uudistaa vuoden 1999 oikeusvaikutteista osayleiskaavaa (liite 4) nykynäkymien pohjalta ja täsmentää maankäytön kehityskuvassa määriteltyjä Mynämäen maankäytön kehittämisen tavoitteita Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan alueelta. 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden tarkoitus on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä sekä turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteutumiselle. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulevat voimaan (Lähde: Tavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Osa tavoitteista otetaan huomioon suoraan kuntakaavoituksessa. Yleiskaava on keskeisin työväline valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisessa kuntatasolla. Nämä tavoitteet ovat osaltaan pohjana myös Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavalle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin. Kokonaisuuksien alla on esitetty erityisesti Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan kannalta keskeisiä tavoitteita. 1) Toimiva aluerakenne Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaa. Liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

18 FCG Planeko Oy Selostus 14 ( 24 ) Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Viheralueiden yhtenäisyys Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttäminen. Arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen 3.2 Maakuntakaavan tavoitteet 4) Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen Ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien kehittäminen. Valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien kehittämisen turvaaminen. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia ja jätehuoltoa. Maakuntakaavaehdotuksen selostuksessa todetaan mm. Euroopan alueidenkäytönsuunnittelua tutkiva ESPON (European spatial planning observation network) on tuonut useissa selvityksissä esille monikeskuksisen aluerakenteen välineenä kohti tasapainoista yhdyskuntarakennetta. Monikeskuksisuutta voidaan lähestyä eri alue- ja mittakaavatasoilla koko Euroopan kattavasta metropolijärjestelmästä maakunnan sisäiseen pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin tukeutuvaan keskusverkkorakenteeseen. Varsinais-Suomen seutukuntiin ja niiden keskuksiin tukeutuva rakenne luo erinomaiset lähtökohdat sekä maakuntien välisen että maakunnan sisäisen yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Varsinais-Suomen keskusrakennetta on tarkasteltu mm. BalticPaletteprojekteissa (Baltic Palette II, Polycentric Platform, Final Report, 2004). Turun ydinkaupunkiseudun ulkopuoliselta vyöhykkeeltä, joka kuitenkin useiden eri tarkastelujen perusteella kuuluu Turun vaikutuspiiriin, nousee esiin kolme melko selvää alakeskusta: Paimio, Mynämäki sekä Auran, Tarvasjoen, Pöytyän ja Marttilan muodostama kuntakokonaisuus. Kaikkia näitä alueita leimaa niiden sijainti voimakkaampien keskusten puolivälissä. Voidaankin katsoa, että näillä alakeskuksilla on melko hyvät edellytykset muodostaa seutukuntakeskusten väliin itsenäisiä, keskuskaupunkeja maaseutumaisempia kuntia tai kuntakokonaisuuksia, kunhan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet muodostetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla. Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on tukea maakunnan tasapainoista kehittämistä. Toimiva aluerakenne on elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja Varsinais-Suomen Itämeri-aseman vahvistamisen keskeinen lähtökohta. Aluerakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevien rakenteiden tehokkaaseen käyttöön. Toimivan aluerakenteen runkona ovat maakuntakeskuksen sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostama verkosto. Varsinais-Suomen erityisenä etuna ovat verrattain pienet etäisyydet ja tasapainoinen taajamarakenne. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

19 FCG Planeko Oy Selostus 15 ( 24 ) maaseudun vuoro-vaikutusta sekä kyläverkoston säilymistä. Varsinais-Suomessa loma-asutuksella sekä matkailulla ja muilla vapaa-ajan toiminnoilla on keskeinen, hajaasutusalueiden palvelurakenteen säilymistä tukeva merkitys. Erityisesti maakunnan reuna-alueilla tulee löytää keinoja elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. 3.3 Kunnan tavoitteet an on laadittu maankäytön kehityskuva valtatie 8 varressa olevalle keskustaajama-alueelle. Työssä on tutkittu tulevaisuuden antamia mahdollisuuksia ja kehityssuuntia maankäytön kannalta. Tavoitteena on ollut yleispiirteisellä tasolla hakea selkeät painopistealueet, joihin Mynämäen kunnan tulee tulevaisuuden maankäyttöratkaisuissa varautua. Kehityskuva on laadittu ennen Mynämäen ja Mietoisten kuntien yhdistymistä ja tämän yleiskaavatyön pohjaksi. Kehityskuva on liitteenä 5. Osayleiskaavan tarkoituksena on uudistaa vuoden 1999 oikeusvaikutteinen osayleiskaavaa (liite 4) nykynäkymien pohjalta ja täsmentää maankäytön kehityskuvassa määriteltyjä Mynämäen maankäytön kehittämisen tavoitteita Keskusta-Asemaseudun osayleiskaavan alueelta. Lisäksi tarkistetaan Kanta- Mietoisten yleiskaavaa Raukkaan kylässä. on neljän muun kunnan kanssa mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. Osayleiskaavan tarkistuksen tavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota maankäytöllisiin ratkaisuihin jotka edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kuten esim. aluerakenteen tiivistämistä ja tehostamista ja kevyen liikenteen kulkuyhteyksien parantamisen mahdollistamista. Keskusta-Asemaseudun osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Mitoitus Osayleiskaava-alue noudattelee pääosin Keskusta-Asemaseudun osayleiskaava-aluetta (v. 1997), joka on oikeusvaikutteinen. Suunnittelualuetta on laajennettu nykyisestä luoteessa Lemmettylän alueelle ja Raimelasta koilliseen. Lisäksi alueeseen kuuluu entisen Mietoisten kunnan enklaavi Asemanseudulla. Edellä mainitut alueet ovat ennestään osayleiskaavoittamattomia. Kaavoitettavaa aluetta laajennettiin luonnosvaiheessa Raukkaan kylässä (entisen Mietoisten kunnan puolelle), jolla Raukkaan myllyn ympäristön ja sen ympärillä olevan asutuksen yleiskaavatilanne yhdenmukaistetaan. Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavamuutosalueen ja Kanta-Mietoisten yleiskaavan tarkistuksen pinta-ala on noin hehtaaria. Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavassa rakentamisalueiksi on kaavoitettu noin hehtaaria. Asumisalueiden osuus on noin 790 hehtaaria. Täydentyy ehdotukseen. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

20 FCG Planeko Oy Selostus 16 ( 24 ) Asuinalueet Osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on ollut täydentää Mynämäen keskustan ja Asemanseudun taajamarakenne yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tavoite on ohjannut uusien asuinalueiden osoittamista kyseisille alueille. Koska merkittävä osa näistä alueista on kuitenkin yksityisessä omistuksessa, on uusia asuinalueita osoitettu myös kaupungin omistamille alueille. Tämän seurauksena uusien asuinalueiden määrä on ylimitoitettu suhteessa ennustettuun väestönkasvuun. Ylimitoitus on nähty kuitenkin tarpeelliseksi juuri maapoliittisista syistä Työpaikka-alueet Palvelut Täydentyy ehdotukseen. Työpaikka-alueita on kunnan tavoitteiden mukaan osoitettava niin, että elinkeinoelämän toimintaedellytykset tulevat turvattua. Työpaikka-alueita on kaavassa varattu yhteensä noin 390 hehtaaria. Laajimmat työpaikkaaluevaraukset sijaitsevat molemmin puolin valtatietä 8 mahdollisten eritasoliittymien läheisyydessä. Täydentyy ehdotukseen. 4.2 Aluevaraukset Asuntoalueet Asuinkerrostalovaltaiset alueet (AK) Pientalovaltaiset alueet (AP) Rivitalovaltaiset alueet (AR) AK-merkintä voi sisältää myös asumille tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Merkinnällä on osoitettu nykyisten asemakaavojen osoittamat kerrostaloalueet Keskuskadun varrella. Rakennusten pohjakerrokseen saa sijoittaa pienimuotoisia liike- ja kerhotiloja. Merkinnällä on osoitettu nykyisten asemakaavojen osoittamat pientaloalueet ydinkeskustan läheisyydessä. AP-alue voi sisältää myös asumille tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Merkinnällä on osoitettu nykyisten asemakaavojen osoittamat rivitaloalueet ydinkeskustan läheisyydessä. Alueen pääkäyttötarkoitus on rivitaloasuminen. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

21 FCG Planeko Oy Selostus 17 ( 24 ) Erillispientalovaltaiset alueet (AO, AO/s, AO/res, A0-1, AO-1/s, AO-2) Merkittävä osa asuntoalueista on asuinpientalovaltaisia alueita. Nämä alueet sijoittuvat eripuolelle suunnittelualueelle. Alueilla, jossa rakennuskanta muodostaa maisemallisesti tai paikallishistorialtaan tärkeän tekijän, on varaukseen lisätty /s -merkintä, millä pyritään kiinnittämään erityistä huomiota uudisrakennusten ja korjausrakentamisen laatuun sekä alueen kasvillisuuteen. AO/res alueet ovat tulevaisuuden reservialueita. Alueiden keskiosan väritys kuvaa alueen nykyistä maankäyttöä. AO-1 ja AO-2 alueilla on kaavamääräyksissä annettu rakennuspaikan vähimmäispinta-aloja ja enimmäisrakennusoikeuksia koskevia määräyksiä Maatilojen talouskeskusten alueet (AM, AM/s, AM-1) Kyläalueet (AT) Toimivat, maisemallisesti tärkeät tilakeskukset on osoitettu AM- ja AM-1 - merkinnöillä, minkä tarkoituksena on kiinnittää erityistä huomiota rakennustoimenpiteiden maisemallisiin vaikutuksiin. Osa AM-alueista on asemakaavoitettu. Alueilla, jossa rakennuskanta muodostaa maisemallisesti tärkeän tekijän, on varaukseen lisätty /s -merkintä, millä pyritään kiinnittämään erityistä huomiota uudisrakennusten ja korjausrakentamisen laatuun. AM-1-alueella saa rakentaa maataloutta ja liitännäiselinkeinoja sekä asumista palvelevia rakennuksia. Kaikkien alueelle rakennettavien rakennusten tulee sopeutua sijainniltaan, muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan ympäröiviin rakennuksiin, maastoon ja kasvillisuuteen. Lemmettylän ja Asemanseudun eteläpuolisia alueita on osoitettu kyläalueina, joihin pyritään ohjaamaan haja-asutusalueille kohdistuvaa rakentamispainetta. AT-alue on tarkoitettu väljään kylämäiseen taaja-asutukseen, julkisille peruspalveluille sekä asumista palvelevaan liiketoimintaan. Rakentamista koskevan lupaharkinnan yhteydessä tulee tarkemmin määritellä rakentamistapa huomioiden nykyinen rakennuskanta ja ympäristö Erillispientalojen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueet (ATY) Palvelualueet Alueelle saa sijoittaa asuinrakentamisen lisäksi ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta, pienimuotoista tuotantotoimintaa. ATY-alue sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan Palvelujen ja hallinnon alueet (P, P/AP, P-1, P-2) Merkinnällä on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueet. Alueille voi sijoittua julkisia tai yksityisiä palveluja P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

22 FCG Planeko Oy Selostus 18 ( 24 ) P/AP alueet on tarkoitettu palvelujen ja hallinnon sekä asuinpientalovaltaiseksi asumisen alueeksi. P-1 alueet sijoittuvat ydinkeskustaan. P-1-alueet on tarkoitettu yksityisen ja/tai julkisen hallinnon sekä keskusta-asumisen alueeksi. P-2 alue sijoittuu ydinkeskustaan. P-2-alue on tarkoitettu yksityisen ja/tai julkisen hallinnon sekä keskusta-asumisen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Julkisten palvelujen ja hallinnon alueet (PY, PY/s) Työpaikka-alueet Työpaikka-alueet (TP ja TP/P -1) Merkinnällä on osoitettu nykyisten asemakaavojen osoittamat julkisten palvelujen ja hallinnon alueet kuten kirkollisten, koulutuksen ja terveys- ja vanhustenhuollon toimialoihin liittyviä tiloja. Alueilla, jossa rakennuskanta muodostaa maisemallisesti tai paikallishistorialtaan tärkeän tekijän, on varaukseen lisätty /s -merkintä, millä pyritään kiinnittämään erityistä huomiota uudisrakennusten ja korjausrakentamisen laatuun sekä alueen kasvillisuuteen. Merkinnällä on osoitettu monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Pääosa uusista työpaikka-aluevarauksista (TP) on osoitettu valtatie 8 pohjoisen ja eteläisen liittymän läheisyyteen sekä Kuivelantien varteen. Työpaikkaalueilla ei sallita vähittäiskaupan suuryksiköitä. TP/P -1 alue sijoittuu vt 8 ja Yläneentien risteyksen tuntumaan. Alue on työpaikka-alue sekä palvelujen ja hallinnon alue. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Teollisuusalueet, jolla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia (TY), teollisuus ja varastoalueet (T) sekä teollisuusalueet, jolla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia sekä teollisuus ja varastoalueet (TY/T/res) Teollisuusaluevaraukset keskittyvät valtatie 8 eteläisen liittymän itäpuolelle ja Asemanseudun alueelle. TY merkinnällä on osoitettu teollisuusalueet, joiden läheisyydessä on herkkiä toimintoja kuten asumista, virkistystä tai ympäristöarvoja sisältäviä alueita. TY alueilla tulee erityistä huomiota kiinnittää teollisuuden laatuun niin, että ympäröivälle asutukselle aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa. TY alueet sijaitsevat valtatie 8 eteläisen liittymän itäpuolella sekä Vehmaantien ja Lepistöntien risteysalueella. TY/T/res alue on reservialue, joissa alueiden keskiosan väritys kuvaa alueen nykyistä maankäyttöä. Alue sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan valtatien varteen. Alue sijoittuu osittain pohjavesialueelle, mikä tulee ottaa huomioon alueen toteutuksessa. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-

23 FCG Planeko Oy Selostus 19 ( 24 ) Virkistysalueet Virkistysalueet (V) Merkinnällä on osoitettu virkistyksen kannalta tärkeät puisto- ja viheryhteydet taajaman sisällä Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet (VU) Erityisalueet Alueelle saa rakentaa urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia ja kenttiä. Alueet sijaitsevat keskustassa ja Kivistönmäessä Yhdyskuntateknisen huollon alueet (ET) Ampumarata-alue (EA) Suojaviheralueet (EV) Maa- ja metsätalousalueet Merkinnällä on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten alueet, kunnan jätevedenpuhdistamo ja vedenottamot, muuntoasema sekä vesitornin alue Kivistönmäen alueella. Merkinnällä on osoitettu Mynämäen ampumarata Roukkulissa. Merkinnällä on osoitettu valtatien 8 varrella olevat suojaviheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiassa suojata muita alueita haitoilta, ja joita ei voi sijaintinsa vuoksi käyttää virkistysalueina. Lisäksi Asemanseudulla seututien yhteystarvetta silmällä pitäen on osoitettu suojaviheralueet liikennemelun estämiseksi Sunilan ja Kintikkalan asuinalueille Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M, M-1, M-2) Maatalousalueet (MT, MT-1) Maa- ja metsätalousvaltaisena alueena on osoitettu pääosin metsäiset alueet, joita ei ole osoitettu muuhun käyttöön. Kaavassa on annettu erilliset määräykset koskien rakentamista ja sen sijoittumista ympäristöönsä M-alueiden osalta. M-1 alueilla kaavassa on annettu erilliset määräykset koskien rakentamista ja sen sijoittumista ympäristöönsä M-alueiden osalta. Maankamaran aineistonotto kauniin maisemakuvan säilyttämiseksi alueella kielletty ilman kunnanhallituksen lupaa. Tulevaisuuden maankäyttöä silmällä pitäen M-2 alueilla tulee nykyisen maankäytön päättyessä ottaa alueiden käyttö uudelleen tarkasteltavaksi. Alueella sallitaan ainoastaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. P:\PLAN\Tku\AAK\MMA\_0516\D2204_Keskusta-Asemanseutu oyk\c Suunnitelmat\LUONNOS\Selostus\Keskusta-