KUNTA- JA PALVELURAKENNE SUUNNITELMA: SUUNNITTELUVELVOLLISUUS ERÄILLÄ KAUPUNKISEU- DUILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTA- JA PALVELURAKENNE SUUNNITELMA: SUUNNITTELUVELVOLLISUUS ERÄILLÄ KAUPUNKISEU- DUILLA"

Transkriptio

1 KUNTA- JA PALVELURAKENNE SUUNNITELMA: SUUNNITTELUVELVOLLISUUS ERÄILLÄ KAUPUNKISEU- DUILLA Perustiedot suunnitelmasta 1. Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Vaasa, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa. 2. Suunnitelman hyväksymismenettely (kuntien valtuustojen päätöspäivämäärät tai seudullisen yhteistyöelimen päätöspäivämäärä, mikäli päätösvalta on annettu seudulliselle elimelle) 3. Suunnitelman yhdyshenkilö ja yhteystiedot Risto Känsälä, Leif Sand ja Jorma J Pitkämäki Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen nykytila ja kehittämistarve. Miten suunnitelmassa on arvioitu 1. Maankäytön yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Kaupunkiseudun maankäytön yhteensovittamisen lähtökohtana ovat 1. Vaasanseudun aluerakennesuunnitelma 2030 (VASU), Pohjanmaan liitto Vaasanseudun liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma 2001 (VASELI) 3. Kaupallisten ja logististen palvelujen sijoittuminen Vaasanseudulla, Pohjanmaa liitto 2003 sekä 4. vireillä oleva maakuntakaava (ehdotus ollut julkisesti nähtävillä v. 2006, tarkistettu ehdotus tulee käsittelyyn syksyllä 2007). Vaasan kaupungin yleiskaavatyöhön liittyen tekeillä on Vaasan ja Mustasaaren tieverkkosuunnitelma sekä Vaasanalueen kaupan palveluverkkoselvitys. Selvityksessä arvioidaan uusien kaupan suuryksiköiden vaikuttavuutta koko kaupunkiseudulla. Aluerakennesuunnitelma 2030 on hyväksytty Vaasanseudun yhteistyötoimikunnassa Suunnitelman tavoitteena oli aikaansaada strateginen tavoitesuunnitelma maakuntakaavoituksen, yleiskaavoituksen sekä Vaasanseudun kehittämisen yhteiseksi työvälineeksi. Suunnitelmassa esitettiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota: polarisoituva -, kehitysvyöhyke - ja hajautunut yhdyskuntarakennemalli. Mallien pohjalta asetettiin tavoitteet, joita allekirjoittaneet osapuolet sitoutuivat toteuttamaan. Viiden vuoden tilastojen perusteella voidaan todeta yhdyskuntarakenteen polarisoitumisen tapahtuneen mallinnettua nopeammin.

2 Paras-prosessin yhteydessä yhteisiä suunnittelutarpeita on noussut esiin rajaalueilla Vaasan ja Mustasaaren sekä Isonkyrön ja Vähänkyrön yhteisessä Tervajoen taajamassa. Maalahden kunta on tuonut esiin halunsa suunnitella yhteisiä rajaalueita yhteistyössä Vaasan ja Mustasaaren kanssa. Yhdyskuntatekniikan alueella yhteistyötä on vesihuollon, jätevesihuollon (Vaasa, Mustasaari, Vähäkyrö, Maalahti) ja jätehuollon järjestämisessä. Vaasan kaupungin näkemyksen mukaan työssäkäyntialueen kokoisella kuntarakenteella saavutetaan edellytykset maankäytön, palveluiden ja elinkeinojen tehokkaalle kokonaiskehittämiselle. Muiden kuntien mukaan tämä toteutuu tehokkaimmin mikäli alueella myös maankäytön osalta esiintyy tervettä kilpailua. 2. Asumisen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Asumisen osalta alueella on yhteistoimintaa Bölen alueella, jota on suunnitellut Vaasa yhdessä Mustasaaren kanssa. Tämä on myös kansallisessa mittakaavassa mielenkiintoinen pilottihanke. Mainittujen kuntien kaavoituselimillä on yhteisiä kokouksia joitakin kertoja vuodessa. Asumisen siirtyminen keskustasta ulommas aiheuttaa paineita palveluiden saatavuudelle ja saavutettavuudelle sekä teknisen huollon järjestämiselle (vesi- ja viemärihuolto, jätehuolto). Keskuskaupungissa pulaa on pientalotonteista, toisaalta on olemassa tarve tiivistää. Haasteeksi on noussut asumisen tarkoituksenmukainen sijoittaminen luonnon, asuinympäristön laadun, yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden sekä palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. 3. Liikenteen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Vuoden 2001 liikennejärjestelmän kehittämistyö VASELI liittyi Vaasanseudun aluerakennemallinukseen. VASELI käsitti ehdotuksia liikenneolojen kehittämiseksi Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa sekä Jurvan kunnassa. Suunnittelutyö sisälsi useita osaprojekteja, joissa paneuduttiin erilaisiin liikenneongelmiin. Tulosten mukaan autoliikennetuotokset poikkesivat skenaarioissa toisistaan suhteellisen vähän. Liikenneverkon kannalta merkittävin vaikutus on liikenteen yleinen kasvu. Vaasanseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001:n katsotaan kattavan alueen liikennetarpeiden koordinoinnin. Kehittämistarpeina on lisäksi esiin noussut 1. valtatie 8:n kehittäminen mukaan lukien Sepänkylän ohitustie 2. rautatien sähköistys ja paikallisen raideliikenteen aikaansaaminen 3. valtatie 3:n parantaminen välillä Ylöjärvi Vaasa 4. Långåminne Kaitsor tieyhteyden rakentaminen 5. seututie 717:n parantamien välillä Höstvesi Yhdystie sekä kevyenliikenteen väylien ja valaistuksen rakentamien niille tieosuuksille, joista ne vielä puuttuvat. Vaihtoehtoisesti ns. Vaasan itäisen sisääntulotien linjaus kulkemaan Höstveden kylän eteläpuolelta Rusnorin kautta moottoritielle. 6. alempiasteisen tieverkon kehittämis- ja kunnossapitotarpeet 7. kevyen liikenteen reittien sekä vapaa-ajan ja virkistysalueiden liikkumisverkoston kehittäminen 8. julkisen liikenteen varmistaminen mm. seutulippujärjestelmän avulla. 2

3 Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarve Miten suunnitelmassa on arvioitu kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Missä palveluissa? Millä tavalla? Kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen on organisoitu oheisen kaavion mukaan. Valmistelevia työryhmiä on kaksi: maankäyttötyöryhmä ja palvelutyöryhmä. Yhteinen toimikunta Pj Håkan Nordman Kuntien nimeämät luottamushenkilöt ja Kunnanjohtajat Henkilöstön edustajat Johtoryhmä Pj Markku Lumio Kunnanjohtajat ja Apulaiskaupunginjohtajat Henkilöstön edustajat Maankäyttötyöryhmä Pj Jorma J. Pitkämäki Kuntien viranhaltijaedustajat Henkilöstön edustajat Palvelutyöryhmä Pj Leif Sand Kuntien viranhaltijaedustajat Henkilöstön edustajat Kunnat ovat voineet nimetä edustajansa kokouksiin käsiteltävästä aiheesta riippuen. Kukin kunta on voinut esittää näkemyksensä yhteistyöntilasta ja kehittämistarpeesta Palvelutyöryhmä on kokoontunut seuraavan aikataulun ja käsiteltävien aiheiden mukaan: 5.3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjastopalvelut, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut (joita ovat mm. atk, hankintatoimi, siivous-, puhelinvaihde- ja käännöspalvelut) sosiaali- ja terveyspalvelut Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja taiteen perusopetus ammatillinen koulutus, ympäristöpalvelut ja yhdyskuntapalvelut raportin ensimmäinen versio raportin toinen versio Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarve Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjastopalvelut, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut. Kulttuuritoimen alueella yhteistyötä on ollut kuorofestivaalien yhteydessä sekä lasten ja nuorten tapahtumatoiminnassa. Kaupuginorkesteri järjestää koululais- 3

4 konsertteja lähikunnissa. Ruotsinkielisen teatterin ylläpitämiseen osallistuu alueen 15 kuntaa. Näihin ei esitetä yhteistoiminnan laajentamista. Liikuntatoimen yhteistyömuotoja alueella ovat Mustasaaren kanssa yhdessä rakennetut Botniahalli ja jäähalli. Liikuntatoimen yhteistyötä ei esitetä laajennettavaksi. Hevosurheilukeskusprojektin valmistelusta vastaa VASEK. Työryhmä ei ota kantaa tähän asiaan. Nuorisotoimessa on alueellisia yhteistyöseminaareja sekä yhteistyötä nuorisoohjaajan ammattitutkinnon tähtäävässä koulutuksessa. Nuorisotyön palveluja mallinnetaan yhteistyössä. Yhteistyötä on myös nuorisotapahtumien järjestämisessä. Yhteistyötä voitaisiin laajentaa erityisryhmiä koskevissa palveluissa. Vaasan kaupunginkirjasto on maakuntakirjasto, jonka yhteistyössä on mukana 17 kuntaa. Kirjallisuuden tarjouspyynnöt tehdään yhteistyössä Vaasan, Isonkyrön, Korsnäsin ja Vähänkyrön kanssa, aikakauslehtien tilaukset yhteistyössä Vaasan, Korsnäsin, Laihian ja kanssa. Kirjastoauto- ja atk-yhteistyömahdollisuuksia selvitetään. Koulukirjastoyhteistyön laajentamismahdollisuuksia selvitetään. Kahdentoista ruotsinkielisen ja kaksikielisen kunnan kirjastot ylläpitävät Fredrika-yhteistyöhön perustuvaa yhteistä kirjaleutteloa. Pohjanmaan museo on maakuntamuseo ja aluetaidemuseo, jolla on laaja toiminta-alue: entisen Vaasan läänin läntinen osa ja Keski-Pohjanmaa. Korjausrakennuskeskus pyritään saamaan Stundarsiin. Vapaan sivistystyön toiminnassa on yhteisiä kursseja, ikäihmisten yliopisto, aikuisopiskelijoiden viikko, konsultaatiota Kyrönmaan opiston kanssa sekä yhteistä suunnittelua naapurikuntien yksiköiden kanssa. Yhteistyötä ei esitetä laajennettavaksi. Vaasan tietotekniikkapalvelujen yhteistyötä selvitetään Vasekin vetämässä työryhmässä. Hankintatoimessa on yhteisiä hankintoja kuntien ja kuntayhtymien kanssa lähinnä tavarahankinnoissa. Palveluhankinnoissa on yhteistyötä ollut vain puhelinpalveluissa. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä myös palveluhankinnoissa. Siivouksen yhteistyö: naapurikunnat ostavat tarvikkeita Vaasan kaupungin keskusvarastosta. Talousneuvonnan ja velkaneuvonnan palveluita annetaan 12 kunnalle. Lainopillista neuvontaa toivotaan saatavan Vaasalta. Vaasa on alueen ainut kunta, jolla on oma lakimies. Henkilöstöhallinnossa järjestettäviin koulutuksiin voi osallistua naapurikunnan henkilöstö. Yhteistyötoimintaa voitaisiin laajentaa. 4

5 Painatuskeskuksessa on satunnaisesti mm. muiden kuntien esityslistojen painatusta. Valmiutta on laajempaankin yhteistyöhön. Käännöspalveluissa ei ole yhteistyötä, mutta toivotaan syntyvän yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalvelut Työvoiman palvelukeskus Triangeli on Vaasan työvoimatoimiston, Vaasan kaupungin ja kansaneläkelaitoksen moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva palvelupiste. Palvelu on tarkoitettu vaasalaisille ja mustasaarelaisille työmarkkinatukea/toimeentulotukea saaville, pitkään työttömänä olleille henkilöille. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke, Pohjanmaa-hanke, toteutetaan Vaasan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella. Mielenterveyshanke Lähde toteutetaan yhteistyössä Kyrönmaan kuntien kanssa. Laihia ja Vähäkyrö ostavat Vaasasta perheneuvolapalvelut. Nuorisoasema Klaaran palveluissa, A-neuvolapalveluissa, katkaisuhoitopalveluissa, yleisen edunvalvojan palveluissa ja sosiaaliasiamiespalveluissa on alueellista yhteistyötä. Päihdestrategia laaditaan yhteistyössä. Sosiaalityön päivystys suunnitellaan Vaasan ja 16 muun kunnan kanssa. Lastenkotipalveluissa on konsultointia yksittäisissä asiakasasioissa. Alueella toimii 17 kunnan yhteistyönä lastensuojelun kehittämisyksikkö. Vammaispalveluissa on kuljetuspalveluprojekti Mustasaaren ja muiden ruotsinkielisten naapurikuntien kanssa sekä henkilökohtainen avustajakeskushanke Mustasaaren ja Maalahden kanssa. Vammaispalveluissa voitaisiin laajentaa yhteistyötä. Alueellinen pakolaisten vastaanottokeskustoiminta keskitetään Oravaisiin. Vaasan tulkkikeskus antaa palveluita jokaiselle yhdeksälle kunnalle. Kuntien yhteistyötä on myös sosiaalialan osaamiskeskus SonetBotnian kautta sekä joidenkin Vaasassa toimivien sosiaalialan yhdistysten kanssa. Alueella toimii 13 pääasiassa ruotsinkielisenemmistöisen kunnan ja neljän kuntayhtymän muodostama vanhustyön kehittämisyksikkö. Vaasa pyrkii siihen, että alueelle perustetaan vanhustyön kehittämisyksikkö. Terveyskeskuksen päivystys toteutetaan arkisin ja viikonloppuisin yhteispäivystyksenä Mustasaaren kanssa. Diabetes-potilaiden silmänpohjakuvauksissa on käytössä yhteinen kamera, joka kiertää vuosittain kunnissa. Kunnat hoitavat kuvaukset omana toimintana. Jatkossa toiminta hoidettaneen ostopalveluna. Sairaankuljetuksessa on erilaisia yhteistyösopimuksia. Hammaslääkärin ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys toteutetaan Vaasan 5

6 kaupungin ja sen ympäristökuntien kanssa. Narkoosihoidossa käytetään Mustasaaren terveyskeskuksen tiloja. Hoidossa käytetään omaa henkilöstöä. Hammashuollossa ei ole edellytyksiä yhteistyön laajentamiseen. Vaasan aluetyöterveyshuollolla on sopimus asiantuntijapalveluista koskien Kyrönmaan terveyskeskuskuntayhtymän henkilökuntaa. Työterveyshuollon yhteistyömahdollisuudet selvitetään erikseen. Vaasan ja Kyrönmaan terveyskeskus ky:n kesken on eläinlääkäripäivystysyhteistyötä. Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Samoin Korsnäs, Maalahti, Närpiö ja ilmeisesti Kristiinankaupunki ja Kaskinen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Tehdään erillinen selvitys siitä vaihtoehdosta, että Laihia, Vähäkyrö ja Vaasa järjestäisivät yhteistyössä perusterveydenhuollon palvelut. Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja taiteen perusopetus Varhaiskasvatuksessa voisi olla yhteistä kehittämistoimintaa, henkilöstön täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Englantilaisen leikkikoulupalveluissa on ollut yhteistyötä Mustasaaren, Laihian ja Vähänkyrön kanssa. Mustasaari esittää yhteistyötä erityispäivähoidon yö-, viikonloppu- ja pyhäpäivystyksiin. Perusopetuksessa Vaasalla on yhteistyösopimus usean ympäristökunnan kanssa. Yhteistyö koskee käytännössä erityisesti erityisopetuspalveluita. Yhteistyön kehittämisen alueita voisi olla henkilöstön täydennyskoulutus, opetussuunnitelmatyö, arviointityö, tieto- ja viestintätekniikka, virtuaaliset oppimisympäristöt, työnohjaus ja hankinnat sekä kansalliset ja kansainväliset hankkeet. Vaasassa annetaan sekä suomen- että ruotsinkielistä toisen asteen opetusta. Oppilaat tulevat Vaasan lisäksi ympäristökunnista ja muualta Suomesta. Toisen asteen koulutuksessa Vaasan tavoitteena on, että koulutuksen järjestäisi koko Pohjanmaan alueella yksi taho. SÖF:n yhteistyökunnat, Suupohjan alueella toimivan Vocanan yhteistyökunnat sekä Korsnäsin kunta suunnittelevat perustavansa EduWest-liikelaitoskuntayhtymän, joka järjestäisi nuorten ja aikuisten toisen asteen ruotsinkielisen ammattikoulutuksen, jatkokoulutuksen ja työvoiman kouluttamisen. Työryhmä ei ota kantaa toisen asteen koulutuksen järjestämiseen tulevaisuudessa. Taiteen perusopetusta antavat Vaasassa Kuula-opisto ja työväenopistot. Yhteistyösopimuksia on useimpien ympäristökuntien kanssa. Kuula-opistolla on sivutoimipisteet Laihialla ja Isossakyrössä. Musiikin ja tanssin ohella myös muuta taiteen perusopetusta on mahdollista laajentaa ympäristökuntiin. Muita valtionapua saavia musiikkioppilaitoksia ovat Mustasaaren musiikkiopisto ja Musiikkiopisto Legato. 6

7 Yhdyskuntapalvelut Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat asiat käsittelee varsinaisesti maankäyttötyöryhmä. Kuljetuksen yhteistyömuotoja ovat mm. ajoharjoittelurata sekä joukkoliikennepalveluissa seutulippu sekä paikallislinja Sepänkylään. Jätehuollossa on yhteinen jätteenkäsittelylaitos Stormossen. Sen toiminnassa ovat mukana alueen kunnat lukuun ottamatta Laihiaa ja Oravaisia. Alueellinen jätelautakunta on perusteilla. Vesihuollossa Sepänkylän jätevedet puhdistetaan Vaasassa. Puhdasvesijakelussa Vaasalla on paljon kapasiteettia, mm. Vähäänkyröön juomavesi tuotetaan Vaasasta. Poronkankaan vesi Oy:stä on rakennettu kriisivesijohto Maalahden kuntaan. Samoin kriisivesijohto on Maalahden ja Korsnäsin välillä. Vesihuollossa on kuntien kesken laajalti yhteistoimintaa. Yhteistyömuotoja ovat lisäksi ojitustyö, jokien perkaus, tulvasuojelu. Yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti lisätä vesihuollossa, erityisesti kriisitilanteissa. Maankäytönsuunnittelussa yhteistyötä on esim. Bölen kaavoituksessa. Maankäytönsuunnittelun yhteydessä on myös tarve alueellisten palveluiden suunnitteluun kuntarajat ylittäen. Tieverkkosuunnittelussa yhteistyötä on Mustasaaren ja Vähänkyrön kanssa. Alueellinen liikenneselvitys, Vaseli-selvitys, on tehty. Rakennusvalvonnassa on jonkin verran konsultointitasoista yhteistyötä. Tietojärjestelmiä voitaisiin hyödyntää enemmän. Ympäristöterveydenhuollon yhteistyöselvitys on tekeillä Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kanssa sekä yhteistyösuunnitelma Maalahden, Närpiön, Mustasaaren, Oravaisten, Kornäsin sekä Vöyri-Maksamaan välillä. Ruokapalvelun hankinnoissa on jonkin verran yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen tavoitteet ja keinot seudulla 1. Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet seuraavien asioiden yhteensovittamisen parantamiseksi? a) maankäyttö Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa alueen maankäytön yhteensovittamiseksi Kestävän kehityksen mukainen, tasapainoinen ja taloudellinen yhdyskuntarakenne voimavarojen oikea kohdentaminen Alueellisen kilpailukyvyn, elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden varmistaminen maankäyttöratkaisuin yhdyskuntarakenteen eheys ja tarkoituksenmukaisuus ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti 7

8 keskuskaupungin ja taajamien tarkoituksenmukainen kehittäminen; sosiaalisen eheyden ja identiteetin vaaliminen elinympäristön laadun ja kulttuuriperinnön vaaliminen palveluverkoston ja sen saavutettavuuden turvaaminen. b) asuminen Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa asumisen järjestämiselle Elinympäristön laadun, houkuttelevuuden ja valinnanmahdollisuuksien varmistaminen monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen vetovoimaisissa ympäristöissä asumismahdollisuuksien kytkeminen palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen luonnon ja kulttuuriympäristön elvyttävyyden turvaaminen ekologisen asumisen ja elämäntavan edistäminen : uusiutuvat energialähteet, paikalliset materiaalit ja perustarvikkeet c) liikenne Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa liikenteen yhteensovittamisen parantamiseksi - liikkumistarpeen minimointi ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen - toimiva, turvallinen ja käyttäjien kannalta miellyttävä liikenneverkko - eri liikennemuotojen hyödyntäminen käyttäjän kannalta joustavasti: paikallistieverkon, kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen verkon yhteen sovittaminen - yritystoiminnan ja teollisuuden logistiikkapalveluiden kehittäminen - tietoliikenneyhteyksien alueellisesti tasapuolinen kehittäminen. 2. Mitä keinoja käyttäen kunnat ovat päättäneet parantaa a) maankäytön yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? Keinoina MAL - yhteensovittamisessa jatketaan toistaiseksi aiemmilla suunnitteluja yhteistyötavoilla - maakuntakaava - liikennejärjestelmäsuunnitelma - yhteisten selvitysten ja suunnitelmien laadinta - suunnitelmien koordinointi virka- ja luottamusmiesyhteistyössä - yhteinen edunvalvonta valtion viranomaisiin päin. b) asumisen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? - Vaasa ja Mustasaari tiivistävät yhteistyötä raja-alueiden maankäytön suunnittelussa luottamus- ja virkamiestasolla. - Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden kunnan kanssa selvitetään mahdollisuuksia yhteisen maankäytön suunnittelun käynnistämiseksi raja-alueilla. c) liikenteen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? 8

9 - osallistuminen Tielaitoksen ja maakuntaliiton vetämiin suunnittelu- ja kehittämistyöhön - virka- ja luottamusmiesyhteistyön tiivistäminen - yhteinen edunvalvonta. Kuntarajat ylittävien kunnallisten palvelujen käytön parantaminen seudulla 1. Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet kuntarajat ylittävän kunnallisten palveluiden käytön parantamiselle seudulla? Palvelujen tuottamisen järkeistäminen sekä osaamisen kehittäminen. 2. Missä palveluissa kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan? Päätösehdotus: Seuraavissa palveluissa kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan. Yhteistyötahot ja yhteistyön syvyys määritellään myöhemmin. A. Kulttuuri, vapaa-aika, kirjasto, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut 1. Nuorisotoimi Yhteistyötä laajennetaan erityisryhmiä koskevissa palveluissa. 2. Kirjastot Kirjastoauto- ja atk-yhteistyö-mahdollisuuksia selvitetään. Koulukirjastoyhteistyön laajentamismahdollisuuksia selvitetään. 3. Museot Korjausrakennuskeskus pyritään saamaan Stundarsiin. 4. Hankintatoimi Kehitetään yhteistyötä tavara- ja palveluhankinnoissa. 5. Henkilöstöhallinto Koulutusyhteistyötä lisätään. Henkilöstön rekrytointia selvitetään yhteistyössä. 6. Käännöspalvelut Käännöspalveluihin kehitetään yhteistyömuotoja. B. Sosiaali- ja terveystoimi 1. Sosiaalityö ja perhepalvelut Alueellinen vastaanottokeskustoiminta keskitetään Oravaisiin. Vammaispalveluissa laajennetaan yhteistyötä. Yhteinen päihdestrategia laaditaan. 2. Terveyspalvelut Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Samoin Korsnäs, Maalahti, Närpiö ja ilmei- 9

10 sesti Kristiinankaupunki ja Kaskinen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Tehdään erillinen selvitys siitä vaihtoehdosta, että Laihia, Vähäkyrö ja Vaasa järjestäisivät yhteistyössä perusterveydenhuollon palvelut. 3. Työterveys Työterveyshuollon yhteistyömahdollisuudet alueella selvitetään. C. Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus (yleissivistävä) ja taiteen perusopetus 1. Varhaiskasvatus Yhteistyötä kehitetään varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmatyössä, henkilöstön täydennyskoulutuksessa ja työnohjauksessa. 2. Perusopetus Yhteistyön kehittämisen alueita ovat henkilöstön täydennyskoulutus, opetussuunnitelmatyö, arviointityö, tieto- ja viestintätekniikka, virtuaaliset oppimisympäristöt, työnohjaus ja hankinnat sekä kansalliset ja kansainväliset hankkeet. 2. Toisen asteen koulutus Selvitetään ruotsinkielisen seutulukion tarve. 3. Taiteen perusopetus Musiikin ja tanssin ohella myös muuta taiteen perusopetusta laajennetaan ympäristökuntien kanssa. D. Yhdyskuntapalvelut Vesihuollossa lisätään yhteistyötä, erityisesti kriisitilanteisiin liittyvässä vesihuollossa. Maankäytönsuunnittelun yhteydessä kehitetään alueellisten palveluiden suunnittelua kuntarajat ylittäen. F. Rakennusvalvonta Yhteistyötä kehitetään hyödyntämällä enemmän tietojärjestelmiä. G. Ympäristöpalvelut Tehdään ympäristöterveydenhuollon yhteistyöselvitys Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kanssa sekä yhteistyösuunnitelma Maalahden, Närpiön, Mustasaaren, Korsnäsin, Oravaisten sekä Vöyri-Maksamaan kanssa. 3. Millä tavalla kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan. Tavoitteena on, että tämän suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat tekevät keskenään aluetta koskevan sopimuksen, joka mahdollistaa palvelujen käyttämisen kuntarajat ylittäen. 10

11 Suunnitelman toteutus 1. Miten suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen on organisoitu? Vaasan kaupungin johdolla kunnat sopivat toteuttamisen organisaatiosta asiakohtaisesti. Maankäytön-, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi ei esitetä uusia suunnitelmamuotoja, vaan tehostetaan yhteistoimintaa olemassa olevilla organisaatiolla ja yhteistyömuodoilla (maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, Vaasanseudun yhteistyötoimikunta, Vasek) sekä virka- ja luottamusmiesyhteistyöllä. 2. Missä aikataulussa suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutetaan? Aikataulu sovitaan kunkin asian kohdalla erikseen. 3. Minkälaisia resursseja suunnitelman toteuttaminen edellyttää? Toteuttamisessa käytetään olemassa olevia resursseja. 4. Miten suunnitelman toteuttamisen seuranta ja arviointi on järjestetty? Toteuttamista seuraa ja arvioi kuntien yhteinen toimikunta, johon kuuluvat kuntien nimeämät luottamushenkilöt, kunnanjohtajat sekä henkilöstön edustajat puheenjohtajanaan Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. 11

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007

Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 1/5 Kaupunkiseutusuunnitelma Kunnanhallitus 20.8.2007 Kunnan nimi Oulun kaupunki Perustiedot suunnitelmasta 1) Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka,

Lisätiedot

1 / Author / 19-Dec-09

1 / Author / 19-Dec-09 1 / Author / 19-Dec-09 Näin me etenemme Rannikko-Pohjanmaan ky K5 Johtaja Jarkko Pirttiperä Hankkeiden tapaaminen 17.12.09, Vaasa 2 / Author / 19-Dec-09 K5 jäsenkunnat 3 / Author / 19-Dec-09 Esityksen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Teuva - Kurikka. , talous-, Kurikan. uudelleen. Kurikan. tehdään. mittauksen

Teuva - Kurikka. , talous-, Kurikan. uudelleen. Kurikan. tehdään. mittauksen Teuva - Kurikka Palveluiden yhteensovittamissuunnitelma 1. Johtaminenn ja hallinto Johtamista ja luottamushenkilöhallintoa palvelevat hallinto-, talous-, henkilöstö ja ict palvelut kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUJEN YHTEISTYÖ Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos TECHNOPOLIS 23.3.2011 Seutustrategia vs. tekniset palvelut Seudun suurista infrahankkeista

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Palveluiden yhteensovittamissuunnitelma

Palveluiden yhteensovittamissuunnitelma Teuva Kauhajoki Liite 1 Palveluiden yhteensovittamissuunnitelma 1. Johtaminen ja hallinto Johtamista ja luottamushenkilöhallintoa palvelevat hallintopalvelut, kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi Kauhajoen

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 MAL-seminaari 16.10.2012 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Visio kestävästä, energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta - 8 kuntaa - ohjaa kuntien tulevaa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Työryhmien toimeksianto Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Käynnistystilaisuudet 26.5.2014 Varkaudessa Klo 10 Demokratiaryhmä Klo 12 Palvelutyöryhmät Jarkko Majava FCG Konsultointi etunimi.sukunimi@fcg.fi

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1 (5) SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1. Sopimuksen osapuolet Ostaja: Yhteyshenkilö: Tuottaja: Yhteyshenkilö: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raili Haaki

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Liite 6, 15, 15.11.2004 Kainuun maakuntavaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1. luku Toimiala ja organisaatio 1 Toiminta-ajatus 2 Tulosalueet Sosiaali- ja terveystoimen toimiala vastaa maakunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen. 2 Maankäyttö, asuminen ja liikenne -työryhmän palvelurakenneselvityksen tilannekatsaus (16.

1 Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen. 2 Maankäyttö, asuminen ja liikenne -työryhmän palvelurakenneselvityksen tilannekatsaus (16. SEUTUNEUVOTTELUKUNTA MUISTIO 2/2014 Kokousaika 20.3.2014 klo 16-18 Kokouspaikka Raatihuone, Valtuustosali Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen 2 Maankäyttö, asuminen ja liikenne

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot