KUNTA- JA PALVELURAKENNE SUUNNITELMA: SUUNNITTELUVELVOLLISUUS ERÄILLÄ KAUPUNKISEU- DUILLA

Transkriptio

1 KUNTA- JA PALVELURAKENNE SUUNNITELMA: SUUNNITTELUVELVOLLISUUS ERÄILLÄ KAUPUNKISEU- DUILLA Perustiedot suunnitelmasta 1. Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Vaasa, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa. 2. Suunnitelman hyväksymismenettely (kuntien valtuustojen päätöspäivämäärät tai seudullisen yhteistyöelimen päätöspäivämäärä, mikäli päätösvalta on annettu seudulliselle elimelle) 3. Suunnitelman yhdyshenkilö ja yhteystiedot Risto Känsälä, Leif Sand ja Jorma J Pitkämäki Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen nykytila ja kehittämistarve. Miten suunnitelmassa on arvioitu 1. Maankäytön yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Kaupunkiseudun maankäytön yhteensovittamisen lähtökohtana ovat 1. Vaasanseudun aluerakennesuunnitelma 2030 (VASU), Pohjanmaan liitto Vaasanseudun liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma 2001 (VASELI) 3. Kaupallisten ja logististen palvelujen sijoittuminen Vaasanseudulla, Pohjanmaa liitto 2003 sekä 4. vireillä oleva maakuntakaava (ehdotus ollut julkisesti nähtävillä v. 2006, tarkistettu ehdotus tulee käsittelyyn syksyllä 2007). Vaasan kaupungin yleiskaavatyöhön liittyen tekeillä on Vaasan ja Mustasaaren tieverkkosuunnitelma sekä Vaasanalueen kaupan palveluverkkoselvitys. Selvityksessä arvioidaan uusien kaupan suuryksiköiden vaikuttavuutta koko kaupunkiseudulla. Aluerakennesuunnitelma 2030 on hyväksytty Vaasanseudun yhteistyötoimikunnassa Suunnitelman tavoitteena oli aikaansaada strateginen tavoitesuunnitelma maakuntakaavoituksen, yleiskaavoituksen sekä Vaasanseudun kehittämisen yhteiseksi työvälineeksi. Suunnitelmassa esitettiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota: polarisoituva -, kehitysvyöhyke - ja hajautunut yhdyskuntarakennemalli. Mallien pohjalta asetettiin tavoitteet, joita allekirjoittaneet osapuolet sitoutuivat toteuttamaan. Viiden vuoden tilastojen perusteella voidaan todeta yhdyskuntarakenteen polarisoitumisen tapahtuneen mallinnettua nopeammin.

2 Paras-prosessin yhteydessä yhteisiä suunnittelutarpeita on noussut esiin rajaalueilla Vaasan ja Mustasaaren sekä Isonkyrön ja Vähänkyrön yhteisessä Tervajoen taajamassa. Maalahden kunta on tuonut esiin halunsa suunnitella yhteisiä rajaalueita yhteistyössä Vaasan ja Mustasaaren kanssa. Yhdyskuntatekniikan alueella yhteistyötä on vesihuollon, jätevesihuollon (Vaasa, Mustasaari, Vähäkyrö, Maalahti) ja jätehuollon järjestämisessä. Vaasan kaupungin näkemyksen mukaan työssäkäyntialueen kokoisella kuntarakenteella saavutetaan edellytykset maankäytön, palveluiden ja elinkeinojen tehokkaalle kokonaiskehittämiselle. Muiden kuntien mukaan tämä toteutuu tehokkaimmin mikäli alueella myös maankäytön osalta esiintyy tervettä kilpailua. 2. Asumisen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Asumisen osalta alueella on yhteistoimintaa Bölen alueella, jota on suunnitellut Vaasa yhdessä Mustasaaren kanssa. Tämä on myös kansallisessa mittakaavassa mielenkiintoinen pilottihanke. Mainittujen kuntien kaavoituselimillä on yhteisiä kokouksia joitakin kertoja vuodessa. Asumisen siirtyminen keskustasta ulommas aiheuttaa paineita palveluiden saatavuudelle ja saavutettavuudelle sekä teknisen huollon järjestämiselle (vesi- ja viemärihuolto, jätehuolto). Keskuskaupungissa pulaa on pientalotonteista, toisaalta on olemassa tarve tiivistää. Haasteeksi on noussut asumisen tarkoituksenmukainen sijoittaminen luonnon, asuinympäristön laadun, yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden sekä palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. 3. Liikenteen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Vuoden 2001 liikennejärjestelmän kehittämistyö VASELI liittyi Vaasanseudun aluerakennemallinukseen. VASELI käsitti ehdotuksia liikenneolojen kehittämiseksi Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa sekä Jurvan kunnassa. Suunnittelutyö sisälsi useita osaprojekteja, joissa paneuduttiin erilaisiin liikenneongelmiin. Tulosten mukaan autoliikennetuotokset poikkesivat skenaarioissa toisistaan suhteellisen vähän. Liikenneverkon kannalta merkittävin vaikutus on liikenteen yleinen kasvu. Vaasanseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001:n katsotaan kattavan alueen liikennetarpeiden koordinoinnin. Kehittämistarpeina on lisäksi esiin noussut 1. valtatie 8:n kehittäminen mukaan lukien Sepänkylän ohitustie 2. rautatien sähköistys ja paikallisen raideliikenteen aikaansaaminen 3. valtatie 3:n parantaminen välillä Ylöjärvi Vaasa 4. Långåminne Kaitsor tieyhteyden rakentaminen 5. seututie 717:n parantamien välillä Höstvesi Yhdystie sekä kevyenliikenteen väylien ja valaistuksen rakentamien niille tieosuuksille, joista ne vielä puuttuvat. Vaihtoehtoisesti ns. Vaasan itäisen sisääntulotien linjaus kulkemaan Höstveden kylän eteläpuolelta Rusnorin kautta moottoritielle. 6. alempiasteisen tieverkon kehittämis- ja kunnossapitotarpeet 7. kevyen liikenteen reittien sekä vapaa-ajan ja virkistysalueiden liikkumisverkoston kehittäminen 8. julkisen liikenteen varmistaminen mm. seutulippujärjestelmän avulla. 2

3 Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarve Miten suunnitelmassa on arvioitu kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Missä palveluissa? Millä tavalla? Kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen on organisoitu oheisen kaavion mukaan. Valmistelevia työryhmiä on kaksi: maankäyttötyöryhmä ja palvelutyöryhmä. Yhteinen toimikunta Pj Håkan Nordman Kuntien nimeämät luottamushenkilöt ja Kunnanjohtajat Henkilöstön edustajat Johtoryhmä Pj Markku Lumio Kunnanjohtajat ja Apulaiskaupunginjohtajat Henkilöstön edustajat Maankäyttötyöryhmä Pj Jorma J. Pitkämäki Kuntien viranhaltijaedustajat Henkilöstön edustajat Palvelutyöryhmä Pj Leif Sand Kuntien viranhaltijaedustajat Henkilöstön edustajat Kunnat ovat voineet nimetä edustajansa kokouksiin käsiteltävästä aiheesta riippuen. Kukin kunta on voinut esittää näkemyksensä yhteistyöntilasta ja kehittämistarpeesta Palvelutyöryhmä on kokoontunut seuraavan aikataulun ja käsiteltävien aiheiden mukaan: 5.3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjastopalvelut, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut (joita ovat mm. atk, hankintatoimi, siivous-, puhelinvaihde- ja käännöspalvelut) sosiaali- ja terveyspalvelut Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja taiteen perusopetus ammatillinen koulutus, ympäristöpalvelut ja yhdyskuntapalvelut raportin ensimmäinen versio raportin toinen versio Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarve Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjastopalvelut, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut. Kulttuuritoimen alueella yhteistyötä on ollut kuorofestivaalien yhteydessä sekä lasten ja nuorten tapahtumatoiminnassa. Kaupuginorkesteri järjestää koululais- 3

4 konsertteja lähikunnissa. Ruotsinkielisen teatterin ylläpitämiseen osallistuu alueen 15 kuntaa. Näihin ei esitetä yhteistoiminnan laajentamista. Liikuntatoimen yhteistyömuotoja alueella ovat Mustasaaren kanssa yhdessä rakennetut Botniahalli ja jäähalli. Liikuntatoimen yhteistyötä ei esitetä laajennettavaksi. Hevosurheilukeskusprojektin valmistelusta vastaa VASEK. Työryhmä ei ota kantaa tähän asiaan. Nuorisotoimessa on alueellisia yhteistyöseminaareja sekä yhteistyötä nuorisoohjaajan ammattitutkinnon tähtäävässä koulutuksessa. Nuorisotyön palveluja mallinnetaan yhteistyössä. Yhteistyötä on myös nuorisotapahtumien järjestämisessä. Yhteistyötä voitaisiin laajentaa erityisryhmiä koskevissa palveluissa. Vaasan kaupunginkirjasto on maakuntakirjasto, jonka yhteistyössä on mukana 17 kuntaa. Kirjallisuuden tarjouspyynnöt tehdään yhteistyössä Vaasan, Isonkyrön, Korsnäsin ja Vähänkyrön kanssa, aikakauslehtien tilaukset yhteistyössä Vaasan, Korsnäsin, Laihian ja kanssa. Kirjastoauto- ja atk-yhteistyömahdollisuuksia selvitetään. Koulukirjastoyhteistyön laajentamismahdollisuuksia selvitetään. Kahdentoista ruotsinkielisen ja kaksikielisen kunnan kirjastot ylläpitävät Fredrika-yhteistyöhön perustuvaa yhteistä kirjaleutteloa. Pohjanmaan museo on maakuntamuseo ja aluetaidemuseo, jolla on laaja toiminta-alue: entisen Vaasan läänin läntinen osa ja Keski-Pohjanmaa. Korjausrakennuskeskus pyritään saamaan Stundarsiin. Vapaan sivistystyön toiminnassa on yhteisiä kursseja, ikäihmisten yliopisto, aikuisopiskelijoiden viikko, konsultaatiota Kyrönmaan opiston kanssa sekä yhteistä suunnittelua naapurikuntien yksiköiden kanssa. Yhteistyötä ei esitetä laajennettavaksi. Vaasan tietotekniikkapalvelujen yhteistyötä selvitetään Vasekin vetämässä työryhmässä. Hankintatoimessa on yhteisiä hankintoja kuntien ja kuntayhtymien kanssa lähinnä tavarahankinnoissa. Palveluhankinnoissa on yhteistyötä ollut vain puhelinpalveluissa. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä myös palveluhankinnoissa. Siivouksen yhteistyö: naapurikunnat ostavat tarvikkeita Vaasan kaupungin keskusvarastosta. Talousneuvonnan ja velkaneuvonnan palveluita annetaan 12 kunnalle. Lainopillista neuvontaa toivotaan saatavan Vaasalta. Vaasa on alueen ainut kunta, jolla on oma lakimies. Henkilöstöhallinnossa järjestettäviin koulutuksiin voi osallistua naapurikunnan henkilöstö. Yhteistyötoimintaa voitaisiin laajentaa. 4

5 Painatuskeskuksessa on satunnaisesti mm. muiden kuntien esityslistojen painatusta. Valmiutta on laajempaankin yhteistyöhön. Käännöspalveluissa ei ole yhteistyötä, mutta toivotaan syntyvän yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalvelut Työvoiman palvelukeskus Triangeli on Vaasan työvoimatoimiston, Vaasan kaupungin ja kansaneläkelaitoksen moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva palvelupiste. Palvelu on tarkoitettu vaasalaisille ja mustasaarelaisille työmarkkinatukea/toimeentulotukea saaville, pitkään työttömänä olleille henkilöille. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke, Pohjanmaa-hanke, toteutetaan Vaasan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella. Mielenterveyshanke Lähde toteutetaan yhteistyössä Kyrönmaan kuntien kanssa. Laihia ja Vähäkyrö ostavat Vaasasta perheneuvolapalvelut. Nuorisoasema Klaaran palveluissa, A-neuvolapalveluissa, katkaisuhoitopalveluissa, yleisen edunvalvojan palveluissa ja sosiaaliasiamiespalveluissa on alueellista yhteistyötä. Päihdestrategia laaditaan yhteistyössä. Sosiaalityön päivystys suunnitellaan Vaasan ja 16 muun kunnan kanssa. Lastenkotipalveluissa on konsultointia yksittäisissä asiakasasioissa. Alueella toimii 17 kunnan yhteistyönä lastensuojelun kehittämisyksikkö. Vammaispalveluissa on kuljetuspalveluprojekti Mustasaaren ja muiden ruotsinkielisten naapurikuntien kanssa sekä henkilökohtainen avustajakeskushanke Mustasaaren ja Maalahden kanssa. Vammaispalveluissa voitaisiin laajentaa yhteistyötä. Alueellinen pakolaisten vastaanottokeskustoiminta keskitetään Oravaisiin. Vaasan tulkkikeskus antaa palveluita jokaiselle yhdeksälle kunnalle. Kuntien yhteistyötä on myös sosiaalialan osaamiskeskus SonetBotnian kautta sekä joidenkin Vaasassa toimivien sosiaalialan yhdistysten kanssa. Alueella toimii 13 pääasiassa ruotsinkielisenemmistöisen kunnan ja neljän kuntayhtymän muodostama vanhustyön kehittämisyksikkö. Vaasa pyrkii siihen, että alueelle perustetaan vanhustyön kehittämisyksikkö. Terveyskeskuksen päivystys toteutetaan arkisin ja viikonloppuisin yhteispäivystyksenä Mustasaaren kanssa. Diabetes-potilaiden silmänpohjakuvauksissa on käytössä yhteinen kamera, joka kiertää vuosittain kunnissa. Kunnat hoitavat kuvaukset omana toimintana. Jatkossa toiminta hoidettaneen ostopalveluna. Sairaankuljetuksessa on erilaisia yhteistyösopimuksia. Hammaslääkärin ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys toteutetaan Vaasan 5

6 kaupungin ja sen ympäristökuntien kanssa. Narkoosihoidossa käytetään Mustasaaren terveyskeskuksen tiloja. Hoidossa käytetään omaa henkilöstöä. Hammashuollossa ei ole edellytyksiä yhteistyön laajentamiseen. Vaasan aluetyöterveyshuollolla on sopimus asiantuntijapalveluista koskien Kyrönmaan terveyskeskuskuntayhtymän henkilökuntaa. Työterveyshuollon yhteistyömahdollisuudet selvitetään erikseen. Vaasan ja Kyrönmaan terveyskeskus ky:n kesken on eläinlääkäripäivystysyhteistyötä. Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Samoin Korsnäs, Maalahti, Närpiö ja ilmeisesti Kristiinankaupunki ja Kaskinen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Tehdään erillinen selvitys siitä vaihtoehdosta, että Laihia, Vähäkyrö ja Vaasa järjestäisivät yhteistyössä perusterveydenhuollon palvelut. Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja taiteen perusopetus Varhaiskasvatuksessa voisi olla yhteistä kehittämistoimintaa, henkilöstön täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Englantilaisen leikkikoulupalveluissa on ollut yhteistyötä Mustasaaren, Laihian ja Vähänkyrön kanssa. Mustasaari esittää yhteistyötä erityispäivähoidon yö-, viikonloppu- ja pyhäpäivystyksiin. Perusopetuksessa Vaasalla on yhteistyösopimus usean ympäristökunnan kanssa. Yhteistyö koskee käytännössä erityisesti erityisopetuspalveluita. Yhteistyön kehittämisen alueita voisi olla henkilöstön täydennyskoulutus, opetussuunnitelmatyö, arviointityö, tieto- ja viestintätekniikka, virtuaaliset oppimisympäristöt, työnohjaus ja hankinnat sekä kansalliset ja kansainväliset hankkeet. Vaasassa annetaan sekä suomen- että ruotsinkielistä toisen asteen opetusta. Oppilaat tulevat Vaasan lisäksi ympäristökunnista ja muualta Suomesta. Toisen asteen koulutuksessa Vaasan tavoitteena on, että koulutuksen järjestäisi koko Pohjanmaan alueella yksi taho. SÖF:n yhteistyökunnat, Suupohjan alueella toimivan Vocanan yhteistyökunnat sekä Korsnäsin kunta suunnittelevat perustavansa EduWest-liikelaitoskuntayhtymän, joka järjestäisi nuorten ja aikuisten toisen asteen ruotsinkielisen ammattikoulutuksen, jatkokoulutuksen ja työvoiman kouluttamisen. Työryhmä ei ota kantaa toisen asteen koulutuksen järjestämiseen tulevaisuudessa. Taiteen perusopetusta antavat Vaasassa Kuula-opisto ja työväenopistot. Yhteistyösopimuksia on useimpien ympäristökuntien kanssa. Kuula-opistolla on sivutoimipisteet Laihialla ja Isossakyrössä. Musiikin ja tanssin ohella myös muuta taiteen perusopetusta on mahdollista laajentaa ympäristökuntiin. Muita valtionapua saavia musiikkioppilaitoksia ovat Mustasaaren musiikkiopisto ja Musiikkiopisto Legato. 6

7 Yhdyskuntapalvelut Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat asiat käsittelee varsinaisesti maankäyttötyöryhmä. Kuljetuksen yhteistyömuotoja ovat mm. ajoharjoittelurata sekä joukkoliikennepalveluissa seutulippu sekä paikallislinja Sepänkylään. Jätehuollossa on yhteinen jätteenkäsittelylaitos Stormossen. Sen toiminnassa ovat mukana alueen kunnat lukuun ottamatta Laihiaa ja Oravaisia. Alueellinen jätelautakunta on perusteilla. Vesihuollossa Sepänkylän jätevedet puhdistetaan Vaasassa. Puhdasvesijakelussa Vaasalla on paljon kapasiteettia, mm. Vähäänkyröön juomavesi tuotetaan Vaasasta. Poronkankaan vesi Oy:stä on rakennettu kriisivesijohto Maalahden kuntaan. Samoin kriisivesijohto on Maalahden ja Korsnäsin välillä. Vesihuollossa on kuntien kesken laajalti yhteistoimintaa. Yhteistyömuotoja ovat lisäksi ojitustyö, jokien perkaus, tulvasuojelu. Yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti lisätä vesihuollossa, erityisesti kriisitilanteissa. Maankäytönsuunnittelussa yhteistyötä on esim. Bölen kaavoituksessa. Maankäytönsuunnittelun yhteydessä on myös tarve alueellisten palveluiden suunnitteluun kuntarajat ylittäen. Tieverkkosuunnittelussa yhteistyötä on Mustasaaren ja Vähänkyrön kanssa. Alueellinen liikenneselvitys, Vaseli-selvitys, on tehty. Rakennusvalvonnassa on jonkin verran konsultointitasoista yhteistyötä. Tietojärjestelmiä voitaisiin hyödyntää enemmän. Ympäristöterveydenhuollon yhteistyöselvitys on tekeillä Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kanssa sekä yhteistyösuunnitelma Maalahden, Närpiön, Mustasaaren, Oravaisten, Kornäsin sekä Vöyri-Maksamaan välillä. Ruokapalvelun hankinnoissa on jonkin verran yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen tavoitteet ja keinot seudulla 1. Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet seuraavien asioiden yhteensovittamisen parantamiseksi? a) maankäyttö Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa alueen maankäytön yhteensovittamiseksi Kestävän kehityksen mukainen, tasapainoinen ja taloudellinen yhdyskuntarakenne voimavarojen oikea kohdentaminen Alueellisen kilpailukyvyn, elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden varmistaminen maankäyttöratkaisuin yhdyskuntarakenteen eheys ja tarkoituksenmukaisuus ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti 7

8 keskuskaupungin ja taajamien tarkoituksenmukainen kehittäminen; sosiaalisen eheyden ja identiteetin vaaliminen elinympäristön laadun ja kulttuuriperinnön vaaliminen palveluverkoston ja sen saavutettavuuden turvaaminen. b) asuminen Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa asumisen järjestämiselle Elinympäristön laadun, houkuttelevuuden ja valinnanmahdollisuuksien varmistaminen monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen vetovoimaisissa ympäristöissä asumismahdollisuuksien kytkeminen palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen luonnon ja kulttuuriympäristön elvyttävyyden turvaaminen ekologisen asumisen ja elämäntavan edistäminen : uusiutuvat energialähteet, paikalliset materiaalit ja perustarvikkeet c) liikenne Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa liikenteen yhteensovittamisen parantamiseksi - liikkumistarpeen minimointi ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen - toimiva, turvallinen ja käyttäjien kannalta miellyttävä liikenneverkko - eri liikennemuotojen hyödyntäminen käyttäjän kannalta joustavasti: paikallistieverkon, kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen verkon yhteen sovittaminen - yritystoiminnan ja teollisuuden logistiikkapalveluiden kehittäminen - tietoliikenneyhteyksien alueellisesti tasapuolinen kehittäminen. 2. Mitä keinoja käyttäen kunnat ovat päättäneet parantaa a) maankäytön yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? Keinoina MAL - yhteensovittamisessa jatketaan toistaiseksi aiemmilla suunnitteluja yhteistyötavoilla - maakuntakaava - liikennejärjestelmäsuunnitelma - yhteisten selvitysten ja suunnitelmien laadinta - suunnitelmien koordinointi virka- ja luottamusmiesyhteistyössä - yhteinen edunvalvonta valtion viranomaisiin päin. b) asumisen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? - Vaasa ja Mustasaari tiivistävät yhteistyötä raja-alueiden maankäytön suunnittelussa luottamus- ja virkamiestasolla. - Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden kunnan kanssa selvitetään mahdollisuuksia yhteisen maankäytön suunnittelun käynnistämiseksi raja-alueilla. c) liikenteen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? 8

9 - osallistuminen Tielaitoksen ja maakuntaliiton vetämiin suunnittelu- ja kehittämistyöhön - virka- ja luottamusmiesyhteistyön tiivistäminen - yhteinen edunvalvonta. Kuntarajat ylittävien kunnallisten palvelujen käytön parantaminen seudulla 1. Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet kuntarajat ylittävän kunnallisten palveluiden käytön parantamiselle seudulla? Palvelujen tuottamisen järkeistäminen sekä osaamisen kehittäminen. 2. Missä palveluissa kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan? Päätösehdotus: Seuraavissa palveluissa kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan. Yhteistyötahot ja yhteistyön syvyys määritellään myöhemmin. A. Kulttuuri, vapaa-aika, kirjasto, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut 1. Nuorisotoimi Yhteistyötä laajennetaan erityisryhmiä koskevissa palveluissa. 2. Kirjastot Kirjastoauto- ja atk-yhteistyö-mahdollisuuksia selvitetään. Koulukirjastoyhteistyön laajentamismahdollisuuksia selvitetään. 3. Museot Korjausrakennuskeskus pyritään saamaan Stundarsiin. 4. Hankintatoimi Kehitetään yhteistyötä tavara- ja palveluhankinnoissa. 5. Henkilöstöhallinto Koulutusyhteistyötä lisätään. Henkilöstön rekrytointia selvitetään yhteistyössä. 6. Käännöspalvelut Käännöspalveluihin kehitetään yhteistyömuotoja. B. Sosiaali- ja terveystoimi 1. Sosiaalityö ja perhepalvelut Alueellinen vastaanottokeskustoiminta keskitetään Oravaisiin. Vammaispalveluissa laajennetaan yhteistyötä. Yhteinen päihdestrategia laaditaan. 2. Terveyspalvelut Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Samoin Korsnäs, Maalahti, Närpiö ja ilmei- 9

10 sesti Kristiinankaupunki ja Kaskinen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Tehdään erillinen selvitys siitä vaihtoehdosta, että Laihia, Vähäkyrö ja Vaasa järjestäisivät yhteistyössä perusterveydenhuollon palvelut. 3. Työterveys Työterveyshuollon yhteistyömahdollisuudet alueella selvitetään. C. Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus (yleissivistävä) ja taiteen perusopetus 1. Varhaiskasvatus Yhteistyötä kehitetään varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmatyössä, henkilöstön täydennyskoulutuksessa ja työnohjauksessa. 2. Perusopetus Yhteistyön kehittämisen alueita ovat henkilöstön täydennyskoulutus, opetussuunnitelmatyö, arviointityö, tieto- ja viestintätekniikka, virtuaaliset oppimisympäristöt, työnohjaus ja hankinnat sekä kansalliset ja kansainväliset hankkeet. 2. Toisen asteen koulutus Selvitetään ruotsinkielisen seutulukion tarve. 3. Taiteen perusopetus Musiikin ja tanssin ohella myös muuta taiteen perusopetusta laajennetaan ympäristökuntien kanssa. D. Yhdyskuntapalvelut Vesihuollossa lisätään yhteistyötä, erityisesti kriisitilanteisiin liittyvässä vesihuollossa. Maankäytönsuunnittelun yhteydessä kehitetään alueellisten palveluiden suunnittelua kuntarajat ylittäen. F. Rakennusvalvonta Yhteistyötä kehitetään hyödyntämällä enemmän tietojärjestelmiä. G. Ympäristöpalvelut Tehdään ympäristöterveydenhuollon yhteistyöselvitys Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kanssa sekä yhteistyösuunnitelma Maalahden, Närpiön, Mustasaaren, Korsnäsin, Oravaisten sekä Vöyri-Maksamaan kanssa. 3. Millä tavalla kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan. Tavoitteena on, että tämän suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat tekevät keskenään aluetta koskevan sopimuksen, joka mahdollistaa palvelujen käyttämisen kuntarajat ylittäen. 10

11 Suunnitelman toteutus 1. Miten suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen on organisoitu? Vaasan kaupungin johdolla kunnat sopivat toteuttamisen organisaatiosta asiakohtaisesti. Maankäytön-, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi ei esitetä uusia suunnitelmamuotoja, vaan tehostetaan yhteistoimintaa olemassa olevilla organisaatiolla ja yhteistyömuodoilla (maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, Vaasanseudun yhteistyötoimikunta, Vasek) sekä virka- ja luottamusmiesyhteistyöllä. 2. Missä aikataulussa suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutetaan? Aikataulu sovitaan kunkin asian kohdalla erikseen. 3. Minkälaisia resursseja suunnitelman toteuttaminen edellyttää? Toteuttamisessa käytetään olemassa olevia resursseja. 4. Miten suunnitelman toteuttamisen seuranta ja arviointi on järjestetty? Toteuttamista seuraa ja arvioi kuntien yhteinen toimikunta, johon kuuluvat kuntien nimeämät luottamushenkilöt, kunnanjohtajat sekä henkilöstön edustajat puheenjohtajanaan Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. 11