KUNTA- JA PALVELURAKENNE SUUNNITELMA: SUUNNITTELUVELVOLLISUUS ERÄILLÄ KAUPUNKISEU- DUILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTA- JA PALVELURAKENNE SUUNNITELMA: SUUNNITTELUVELVOLLISUUS ERÄILLÄ KAUPUNKISEU- DUILLA"

Transkriptio

1 KUNTA- JA PALVELURAKENNE SUUNNITELMA: SUUNNITTELUVELVOLLISUUS ERÄILLÄ KAUPUNKISEU- DUILLA Perustiedot suunnitelmasta 1. Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Vaasa, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa. 2. Suunnitelman hyväksymismenettely (kuntien valtuustojen päätöspäivämäärät tai seudullisen yhteistyöelimen päätöspäivämäärä, mikäli päätösvalta on annettu seudulliselle elimelle) 3. Suunnitelman yhdyshenkilö ja yhteystiedot Risto Känsälä, Leif Sand ja Jorma J Pitkämäki Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen nykytila ja kehittämistarve. Miten suunnitelmassa on arvioitu 1. Maankäytön yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Kaupunkiseudun maankäytön yhteensovittamisen lähtökohtana ovat 1. Vaasanseudun aluerakennesuunnitelma 2030 (VASU), Pohjanmaan liitto Vaasanseudun liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma 2001 (VASELI) 3. Kaupallisten ja logististen palvelujen sijoittuminen Vaasanseudulla, Pohjanmaa liitto 2003 sekä 4. vireillä oleva maakuntakaava (ehdotus ollut julkisesti nähtävillä v. 2006, tarkistettu ehdotus tulee käsittelyyn syksyllä 2007). Vaasan kaupungin yleiskaavatyöhön liittyen tekeillä on Vaasan ja Mustasaaren tieverkkosuunnitelma sekä Vaasanalueen kaupan palveluverkkoselvitys. Selvityksessä arvioidaan uusien kaupan suuryksiköiden vaikuttavuutta koko kaupunkiseudulla. Aluerakennesuunnitelma 2030 on hyväksytty Vaasanseudun yhteistyötoimikunnassa Suunnitelman tavoitteena oli aikaansaada strateginen tavoitesuunnitelma maakuntakaavoituksen, yleiskaavoituksen sekä Vaasanseudun kehittämisen yhteiseksi työvälineeksi. Suunnitelmassa esitettiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota: polarisoituva -, kehitysvyöhyke - ja hajautunut yhdyskuntarakennemalli. Mallien pohjalta asetettiin tavoitteet, joita allekirjoittaneet osapuolet sitoutuivat toteuttamaan. Viiden vuoden tilastojen perusteella voidaan todeta yhdyskuntarakenteen polarisoitumisen tapahtuneen mallinnettua nopeammin.

2 Paras-prosessin yhteydessä yhteisiä suunnittelutarpeita on noussut esiin rajaalueilla Vaasan ja Mustasaaren sekä Isonkyrön ja Vähänkyrön yhteisessä Tervajoen taajamassa. Maalahden kunta on tuonut esiin halunsa suunnitella yhteisiä rajaalueita yhteistyössä Vaasan ja Mustasaaren kanssa. Yhdyskuntatekniikan alueella yhteistyötä on vesihuollon, jätevesihuollon (Vaasa, Mustasaari, Vähäkyrö, Maalahti) ja jätehuollon järjestämisessä. Vaasan kaupungin näkemyksen mukaan työssäkäyntialueen kokoisella kuntarakenteella saavutetaan edellytykset maankäytön, palveluiden ja elinkeinojen tehokkaalle kokonaiskehittämiselle. Muiden kuntien mukaan tämä toteutuu tehokkaimmin mikäli alueella myös maankäytön osalta esiintyy tervettä kilpailua. 2. Asumisen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Asumisen osalta alueella on yhteistoimintaa Bölen alueella, jota on suunnitellut Vaasa yhdessä Mustasaaren kanssa. Tämä on myös kansallisessa mittakaavassa mielenkiintoinen pilottihanke. Mainittujen kuntien kaavoituselimillä on yhteisiä kokouksia joitakin kertoja vuodessa. Asumisen siirtyminen keskustasta ulommas aiheuttaa paineita palveluiden saatavuudelle ja saavutettavuudelle sekä teknisen huollon järjestämiselle (vesi- ja viemärihuolto, jätehuolto). Keskuskaupungissa pulaa on pientalotonteista, toisaalta on olemassa tarve tiivistää. Haasteeksi on noussut asumisen tarkoituksenmukainen sijoittaminen luonnon, asuinympäristön laadun, yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden sekä palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta. 3. Liikenteen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Vuoden 2001 liikennejärjestelmän kehittämistyö VASELI liittyi Vaasanseudun aluerakennemallinukseen. VASELI käsitti ehdotuksia liikenneolojen kehittämiseksi Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnissa sekä Jurvan kunnassa. Suunnittelutyö sisälsi useita osaprojekteja, joissa paneuduttiin erilaisiin liikenneongelmiin. Tulosten mukaan autoliikennetuotokset poikkesivat skenaarioissa toisistaan suhteellisen vähän. Liikenneverkon kannalta merkittävin vaikutus on liikenteen yleinen kasvu. Vaasanseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001:n katsotaan kattavan alueen liikennetarpeiden koordinoinnin. Kehittämistarpeina on lisäksi esiin noussut 1. valtatie 8:n kehittäminen mukaan lukien Sepänkylän ohitustie 2. rautatien sähköistys ja paikallisen raideliikenteen aikaansaaminen 3. valtatie 3:n parantaminen välillä Ylöjärvi Vaasa 4. Långåminne Kaitsor tieyhteyden rakentaminen 5. seututie 717:n parantamien välillä Höstvesi Yhdystie sekä kevyenliikenteen väylien ja valaistuksen rakentamien niille tieosuuksille, joista ne vielä puuttuvat. Vaihtoehtoisesti ns. Vaasan itäisen sisääntulotien linjaus kulkemaan Höstveden kylän eteläpuolelta Rusnorin kautta moottoritielle. 6. alempiasteisen tieverkon kehittämis- ja kunnossapitotarpeet 7. kevyen liikenteen reittien sekä vapaa-ajan ja virkistysalueiden liikkumisverkoston kehittäminen 8. julkisen liikenteen varmistaminen mm. seutulippujärjestelmän avulla. 2

3 Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarve Miten suunnitelmassa on arvioitu kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Missä palveluissa? Millä tavalla? Kaupunkiseutusuunnitelman laatiminen on organisoitu oheisen kaavion mukaan. Valmistelevia työryhmiä on kaksi: maankäyttötyöryhmä ja palvelutyöryhmä. Yhteinen toimikunta Pj Håkan Nordman Kuntien nimeämät luottamushenkilöt ja Kunnanjohtajat Henkilöstön edustajat Johtoryhmä Pj Markku Lumio Kunnanjohtajat ja Apulaiskaupunginjohtajat Henkilöstön edustajat Maankäyttötyöryhmä Pj Jorma J. Pitkämäki Kuntien viranhaltijaedustajat Henkilöstön edustajat Palvelutyöryhmä Pj Leif Sand Kuntien viranhaltijaedustajat Henkilöstön edustajat Kunnat ovat voineet nimetä edustajansa kokouksiin käsiteltävästä aiheesta riippuen. Kukin kunta on voinut esittää näkemyksensä yhteistyöntilasta ja kehittämistarpeesta Palvelutyöryhmä on kokoontunut seuraavan aikataulun ja käsiteltävien aiheiden mukaan: 5.3. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjastopalvelut, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut (joita ovat mm. atk, hankintatoimi, siivous-, puhelinvaihde- ja käännöspalvelut) sosiaali- ja terveyspalvelut Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja taiteen perusopetus ammatillinen koulutus, ympäristöpalvelut ja yhdyskuntapalvelut raportin ensimmäinen versio raportin toinen versio Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarve Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjastopalvelut, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut. Kulttuuritoimen alueella yhteistyötä on ollut kuorofestivaalien yhteydessä sekä lasten ja nuorten tapahtumatoiminnassa. Kaupuginorkesteri järjestää koululais- 3

4 konsertteja lähikunnissa. Ruotsinkielisen teatterin ylläpitämiseen osallistuu alueen 15 kuntaa. Näihin ei esitetä yhteistoiminnan laajentamista. Liikuntatoimen yhteistyömuotoja alueella ovat Mustasaaren kanssa yhdessä rakennetut Botniahalli ja jäähalli. Liikuntatoimen yhteistyötä ei esitetä laajennettavaksi. Hevosurheilukeskusprojektin valmistelusta vastaa VASEK. Työryhmä ei ota kantaa tähän asiaan. Nuorisotoimessa on alueellisia yhteistyöseminaareja sekä yhteistyötä nuorisoohjaajan ammattitutkinnon tähtäävässä koulutuksessa. Nuorisotyön palveluja mallinnetaan yhteistyössä. Yhteistyötä on myös nuorisotapahtumien järjestämisessä. Yhteistyötä voitaisiin laajentaa erityisryhmiä koskevissa palveluissa. Vaasan kaupunginkirjasto on maakuntakirjasto, jonka yhteistyössä on mukana 17 kuntaa. Kirjallisuuden tarjouspyynnöt tehdään yhteistyössä Vaasan, Isonkyrön, Korsnäsin ja Vähänkyrön kanssa, aikakauslehtien tilaukset yhteistyössä Vaasan, Korsnäsin, Laihian ja kanssa. Kirjastoauto- ja atk-yhteistyömahdollisuuksia selvitetään. Koulukirjastoyhteistyön laajentamismahdollisuuksia selvitetään. Kahdentoista ruotsinkielisen ja kaksikielisen kunnan kirjastot ylläpitävät Fredrika-yhteistyöhön perustuvaa yhteistä kirjaleutteloa. Pohjanmaan museo on maakuntamuseo ja aluetaidemuseo, jolla on laaja toiminta-alue: entisen Vaasan läänin läntinen osa ja Keski-Pohjanmaa. Korjausrakennuskeskus pyritään saamaan Stundarsiin. Vapaan sivistystyön toiminnassa on yhteisiä kursseja, ikäihmisten yliopisto, aikuisopiskelijoiden viikko, konsultaatiota Kyrönmaan opiston kanssa sekä yhteistä suunnittelua naapurikuntien yksiköiden kanssa. Yhteistyötä ei esitetä laajennettavaksi. Vaasan tietotekniikkapalvelujen yhteistyötä selvitetään Vasekin vetämässä työryhmässä. Hankintatoimessa on yhteisiä hankintoja kuntien ja kuntayhtymien kanssa lähinnä tavarahankinnoissa. Palveluhankinnoissa on yhteistyötä ollut vain puhelinpalveluissa. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä myös palveluhankinnoissa. Siivouksen yhteistyö: naapurikunnat ostavat tarvikkeita Vaasan kaupungin keskusvarastosta. Talousneuvonnan ja velkaneuvonnan palveluita annetaan 12 kunnalle. Lainopillista neuvontaa toivotaan saatavan Vaasalta. Vaasa on alueen ainut kunta, jolla on oma lakimies. Henkilöstöhallinnossa järjestettäviin koulutuksiin voi osallistua naapurikunnan henkilöstö. Yhteistyötoimintaa voitaisiin laajentaa. 4

5 Painatuskeskuksessa on satunnaisesti mm. muiden kuntien esityslistojen painatusta. Valmiutta on laajempaankin yhteistyöhön. Käännöspalveluissa ei ole yhteistyötä, mutta toivotaan syntyvän yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalvelut Työvoiman palvelukeskus Triangeli on Vaasan työvoimatoimiston, Vaasan kaupungin ja kansaneläkelaitoksen moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva palvelupiste. Palvelu on tarkoitettu vaasalaisille ja mustasaarelaisille työmarkkinatukea/toimeentulotukea saaville, pitkään työttömänä olleille henkilöille. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke, Pohjanmaa-hanke, toteutetaan Vaasan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella. Mielenterveyshanke Lähde toteutetaan yhteistyössä Kyrönmaan kuntien kanssa. Laihia ja Vähäkyrö ostavat Vaasasta perheneuvolapalvelut. Nuorisoasema Klaaran palveluissa, A-neuvolapalveluissa, katkaisuhoitopalveluissa, yleisen edunvalvojan palveluissa ja sosiaaliasiamiespalveluissa on alueellista yhteistyötä. Päihdestrategia laaditaan yhteistyössä. Sosiaalityön päivystys suunnitellaan Vaasan ja 16 muun kunnan kanssa. Lastenkotipalveluissa on konsultointia yksittäisissä asiakasasioissa. Alueella toimii 17 kunnan yhteistyönä lastensuojelun kehittämisyksikkö. Vammaispalveluissa on kuljetuspalveluprojekti Mustasaaren ja muiden ruotsinkielisten naapurikuntien kanssa sekä henkilökohtainen avustajakeskushanke Mustasaaren ja Maalahden kanssa. Vammaispalveluissa voitaisiin laajentaa yhteistyötä. Alueellinen pakolaisten vastaanottokeskustoiminta keskitetään Oravaisiin. Vaasan tulkkikeskus antaa palveluita jokaiselle yhdeksälle kunnalle. Kuntien yhteistyötä on myös sosiaalialan osaamiskeskus SonetBotnian kautta sekä joidenkin Vaasassa toimivien sosiaalialan yhdistysten kanssa. Alueella toimii 13 pääasiassa ruotsinkielisenemmistöisen kunnan ja neljän kuntayhtymän muodostama vanhustyön kehittämisyksikkö. Vaasa pyrkii siihen, että alueelle perustetaan vanhustyön kehittämisyksikkö. Terveyskeskuksen päivystys toteutetaan arkisin ja viikonloppuisin yhteispäivystyksenä Mustasaaren kanssa. Diabetes-potilaiden silmänpohjakuvauksissa on käytössä yhteinen kamera, joka kiertää vuosittain kunnissa. Kunnat hoitavat kuvaukset omana toimintana. Jatkossa toiminta hoidettaneen ostopalveluna. Sairaankuljetuksessa on erilaisia yhteistyösopimuksia. Hammaslääkärin ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys toteutetaan Vaasan 5

6 kaupungin ja sen ympäristökuntien kanssa. Narkoosihoidossa käytetään Mustasaaren terveyskeskuksen tiloja. Hoidossa käytetään omaa henkilöstöä. Hammashuollossa ei ole edellytyksiä yhteistyön laajentamiseen. Vaasan aluetyöterveyshuollolla on sopimus asiantuntijapalveluista koskien Kyrönmaan terveyskeskuskuntayhtymän henkilökuntaa. Työterveyshuollon yhteistyömahdollisuudet selvitetään erikseen. Vaasan ja Kyrönmaan terveyskeskus ky:n kesken on eläinlääkäripäivystysyhteistyötä. Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Samoin Korsnäs, Maalahti, Närpiö ja ilmeisesti Kristiinankaupunki ja Kaskinen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Tehdään erillinen selvitys siitä vaihtoehdosta, että Laihia, Vähäkyrö ja Vaasa järjestäisivät yhteistyössä perusterveydenhuollon palvelut. Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja taiteen perusopetus Varhaiskasvatuksessa voisi olla yhteistä kehittämistoimintaa, henkilöstön täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Englantilaisen leikkikoulupalveluissa on ollut yhteistyötä Mustasaaren, Laihian ja Vähänkyrön kanssa. Mustasaari esittää yhteistyötä erityispäivähoidon yö-, viikonloppu- ja pyhäpäivystyksiin. Perusopetuksessa Vaasalla on yhteistyösopimus usean ympäristökunnan kanssa. Yhteistyö koskee käytännössä erityisesti erityisopetuspalveluita. Yhteistyön kehittämisen alueita voisi olla henkilöstön täydennyskoulutus, opetussuunnitelmatyö, arviointityö, tieto- ja viestintätekniikka, virtuaaliset oppimisympäristöt, työnohjaus ja hankinnat sekä kansalliset ja kansainväliset hankkeet. Vaasassa annetaan sekä suomen- että ruotsinkielistä toisen asteen opetusta. Oppilaat tulevat Vaasan lisäksi ympäristökunnista ja muualta Suomesta. Toisen asteen koulutuksessa Vaasan tavoitteena on, että koulutuksen järjestäisi koko Pohjanmaan alueella yksi taho. SÖF:n yhteistyökunnat, Suupohjan alueella toimivan Vocanan yhteistyökunnat sekä Korsnäsin kunta suunnittelevat perustavansa EduWest-liikelaitoskuntayhtymän, joka järjestäisi nuorten ja aikuisten toisen asteen ruotsinkielisen ammattikoulutuksen, jatkokoulutuksen ja työvoiman kouluttamisen. Työryhmä ei ota kantaa toisen asteen koulutuksen järjestämiseen tulevaisuudessa. Taiteen perusopetusta antavat Vaasassa Kuula-opisto ja työväenopistot. Yhteistyösopimuksia on useimpien ympäristökuntien kanssa. Kuula-opistolla on sivutoimipisteet Laihialla ja Isossakyrössä. Musiikin ja tanssin ohella myös muuta taiteen perusopetusta on mahdollista laajentaa ympäristökuntiin. Muita valtionapua saavia musiikkioppilaitoksia ovat Mustasaaren musiikkiopisto ja Musiikkiopisto Legato. 6

7 Yhdyskuntapalvelut Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat asiat käsittelee varsinaisesti maankäyttötyöryhmä. Kuljetuksen yhteistyömuotoja ovat mm. ajoharjoittelurata sekä joukkoliikennepalveluissa seutulippu sekä paikallislinja Sepänkylään. Jätehuollossa on yhteinen jätteenkäsittelylaitos Stormossen. Sen toiminnassa ovat mukana alueen kunnat lukuun ottamatta Laihiaa ja Oravaisia. Alueellinen jätelautakunta on perusteilla. Vesihuollossa Sepänkylän jätevedet puhdistetaan Vaasassa. Puhdasvesijakelussa Vaasalla on paljon kapasiteettia, mm. Vähäänkyröön juomavesi tuotetaan Vaasasta. Poronkankaan vesi Oy:stä on rakennettu kriisivesijohto Maalahden kuntaan. Samoin kriisivesijohto on Maalahden ja Korsnäsin välillä. Vesihuollossa on kuntien kesken laajalti yhteistoimintaa. Yhteistyömuotoja ovat lisäksi ojitustyö, jokien perkaus, tulvasuojelu. Yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti lisätä vesihuollossa, erityisesti kriisitilanteissa. Maankäytönsuunnittelussa yhteistyötä on esim. Bölen kaavoituksessa. Maankäytönsuunnittelun yhteydessä on myös tarve alueellisten palveluiden suunnitteluun kuntarajat ylittäen. Tieverkkosuunnittelussa yhteistyötä on Mustasaaren ja Vähänkyrön kanssa. Alueellinen liikenneselvitys, Vaseli-selvitys, on tehty. Rakennusvalvonnassa on jonkin verran konsultointitasoista yhteistyötä. Tietojärjestelmiä voitaisiin hyödyntää enemmän. Ympäristöterveydenhuollon yhteistyöselvitys on tekeillä Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kanssa sekä yhteistyösuunnitelma Maalahden, Närpiön, Mustasaaren, Oravaisten, Kornäsin sekä Vöyri-Maksamaan välillä. Ruokapalvelun hankinnoissa on jonkin verran yhteistyötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen tavoitteet ja keinot seudulla 1. Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet seuraavien asioiden yhteensovittamisen parantamiseksi? a) maankäyttö Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa alueen maankäytön yhteensovittamiseksi Kestävän kehityksen mukainen, tasapainoinen ja taloudellinen yhdyskuntarakenne voimavarojen oikea kohdentaminen Alueellisen kilpailukyvyn, elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden varmistaminen maankäyttöratkaisuin yhdyskuntarakenteen eheys ja tarkoituksenmukaisuus ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti 7

8 keskuskaupungin ja taajamien tarkoituksenmukainen kehittäminen; sosiaalisen eheyden ja identiteetin vaaliminen elinympäristön laadun ja kulttuuriperinnön vaaliminen palveluverkoston ja sen saavutettavuuden turvaaminen. b) asuminen Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa asumisen järjestämiselle Elinympäristön laadun, houkuttelevuuden ja valinnanmahdollisuuksien varmistaminen monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen vetovoimaisissa ympäristöissä asumismahdollisuuksien kytkeminen palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen luonnon ja kulttuuriympäristön elvyttävyyden turvaaminen ekologisen asumisen ja elämäntavan edistäminen : uusiutuvat energialähteet, paikalliset materiaalit ja perustarvikkeet c) liikenne Seuraavia tavoitteita voidaan asettaa liikenteen yhteensovittamisen parantamiseksi - liikkumistarpeen minimointi ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen - toimiva, turvallinen ja käyttäjien kannalta miellyttävä liikenneverkko - eri liikennemuotojen hyödyntäminen käyttäjän kannalta joustavasti: paikallistieverkon, kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen verkon yhteen sovittaminen - yritystoiminnan ja teollisuuden logistiikkapalveluiden kehittäminen - tietoliikenneyhteyksien alueellisesti tasapuolinen kehittäminen. 2. Mitä keinoja käyttäen kunnat ovat päättäneet parantaa a) maankäytön yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? Keinoina MAL - yhteensovittamisessa jatketaan toistaiseksi aiemmilla suunnitteluja yhteistyötavoilla - maakuntakaava - liikennejärjestelmäsuunnitelma - yhteisten selvitysten ja suunnitelmien laadinta - suunnitelmien koordinointi virka- ja luottamusmiesyhteistyössä - yhteinen edunvalvonta valtion viranomaisiin päin. b) asumisen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? - Vaasa ja Mustasaari tiivistävät yhteistyötä raja-alueiden maankäytön suunnittelussa luottamus- ja virkamiestasolla. - Vaasan, Mustasaaren ja Maalahden kunnan kanssa selvitetään mahdollisuuksia yhteisen maankäytön suunnittelun käynnistämiseksi raja-alueilla. c) liikenteen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? 8

9 - osallistuminen Tielaitoksen ja maakuntaliiton vetämiin suunnittelu- ja kehittämistyöhön - virka- ja luottamusmiesyhteistyön tiivistäminen - yhteinen edunvalvonta. Kuntarajat ylittävien kunnallisten palvelujen käytön parantaminen seudulla 1. Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet kuntarajat ylittävän kunnallisten palveluiden käytön parantamiselle seudulla? Palvelujen tuottamisen järkeistäminen sekä osaamisen kehittäminen. 2. Missä palveluissa kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan? Päätösehdotus: Seuraavissa palveluissa kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan. Yhteistyötahot ja yhteistyön syvyys määritellään myöhemmin. A. Kulttuuri, vapaa-aika, kirjasto, museot ja vapaa sivistystyö sekä tukipalvelut 1. Nuorisotoimi Yhteistyötä laajennetaan erityisryhmiä koskevissa palveluissa. 2. Kirjastot Kirjastoauto- ja atk-yhteistyö-mahdollisuuksia selvitetään. Koulukirjastoyhteistyön laajentamismahdollisuuksia selvitetään. 3. Museot Korjausrakennuskeskus pyritään saamaan Stundarsiin. 4. Hankintatoimi Kehitetään yhteistyötä tavara- ja palveluhankinnoissa. 5. Henkilöstöhallinto Koulutusyhteistyötä lisätään. Henkilöstön rekrytointia selvitetään yhteistyössä. 6. Käännöspalvelut Käännöspalveluihin kehitetään yhteistyömuotoja. B. Sosiaali- ja terveystoimi 1. Sosiaalityö ja perhepalvelut Alueellinen vastaanottokeskustoiminta keskitetään Oravaisiin. Vammaispalveluissa laajennetaan yhteistyötä. Yhteinen päihdestrategia laaditaan. 2. Terveyspalvelut Mustasaari, Vöyri-Maksamaa ja Oravainen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Samoin Korsnäs, Maalahti, Närpiö ja ilmei- 9

10 sesti Kristiinankaupunki ja Kaskinen pyrkivät yhdessä järjestämään perusterveydenhuollon palvelut. Tehdään erillinen selvitys siitä vaihtoehdosta, että Laihia, Vähäkyrö ja Vaasa järjestäisivät yhteistyössä perusterveydenhuollon palvelut. 3. Työterveys Työterveyshuollon yhteistyömahdollisuudet alueella selvitetään. C. Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus (yleissivistävä) ja taiteen perusopetus 1. Varhaiskasvatus Yhteistyötä kehitetään varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmatyössä, henkilöstön täydennyskoulutuksessa ja työnohjauksessa. 2. Perusopetus Yhteistyön kehittämisen alueita ovat henkilöstön täydennyskoulutus, opetussuunnitelmatyö, arviointityö, tieto- ja viestintätekniikka, virtuaaliset oppimisympäristöt, työnohjaus ja hankinnat sekä kansalliset ja kansainväliset hankkeet. 2. Toisen asteen koulutus Selvitetään ruotsinkielisen seutulukion tarve. 3. Taiteen perusopetus Musiikin ja tanssin ohella myös muuta taiteen perusopetusta laajennetaan ympäristökuntien kanssa. D. Yhdyskuntapalvelut Vesihuollossa lisätään yhteistyötä, erityisesti kriisitilanteisiin liittyvässä vesihuollossa. Maankäytönsuunnittelun yhteydessä kehitetään alueellisten palveluiden suunnittelua kuntarajat ylittäen. F. Rakennusvalvonta Yhteistyötä kehitetään hyödyntämällä enemmän tietojärjestelmiä. G. Ympäristöpalvelut Tehdään ympäristöterveydenhuollon yhteistyöselvitys Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kanssa sekä yhteistyösuunnitelma Maalahden, Närpiön, Mustasaaren, Korsnäsin, Oravaisten sekä Vöyri-Maksamaan kanssa. 3. Millä tavalla kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan. Tavoitteena on, että tämän suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat tekevät keskenään aluetta koskevan sopimuksen, joka mahdollistaa palvelujen käyttämisen kuntarajat ylittäen. 10

11 Suunnitelman toteutus 1. Miten suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen on organisoitu? Vaasan kaupungin johdolla kunnat sopivat toteuttamisen organisaatiosta asiakohtaisesti. Maankäytön-, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi ei esitetä uusia suunnitelmamuotoja, vaan tehostetaan yhteistoimintaa olemassa olevilla organisaatiolla ja yhteistyömuodoilla (maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, Vaasanseudun yhteistyötoimikunta, Vasek) sekä virka- ja luottamusmiesyhteistyöllä. 2. Missä aikataulussa suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutetaan? Aikataulu sovitaan kunkin asian kohdalla erikseen. 3. Minkälaisia resursseja suunnitelman toteuttaminen edellyttää? Toteuttamisessa käytetään olemassa olevia resursseja. 4. Miten suunnitelman toteuttamisen seuranta ja arviointi on järjestetty? Toteuttamista seuraa ja arvioi kuntien yhteinen toimikunta, johon kuuluvat kuntien nimeämät luottamushenkilöt, kunnanjohtajat sekä henkilöstön edustajat puheenjohtajanaan Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. 11

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta

Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Strategisen kehittämisen ja alueidenkäytön toimikunta Alueiden käytön nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista Kokous: 2.2.2010 Veli Pekka Toivonen Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto 11.12.2014 Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä Kuvaus selvitysprosessista Keskeiset johtopäätökset nykytila-analyysistä

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Someron kaupungin organisaatio

Someron kaupungin organisaatio Someron kaupungin organisaatio 2017 Organisaatio Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen Hallinto- ja talous Keskustoimisto Maataloustoimi Elinkeinotoimi Hanna Saarni Perusturva Sosiaalityö Vanhuspalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 SIVISTYSPALVELUT 310 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle

ASIA. Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskuksen) alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus 22.6.2016 Maija Valta Lapin liitto Koko Lapin Sote pitkospuita rakentamalla sote-uudistusta kohti Koko Lapin Sote -prosessi Lapin maakunnan kehittämisrahalla rahoitettu,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto 25.9.2013 Pori Pomarkku Ulvila Lavia Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki MML, 2012 Työryhmät ja ryhmien pj:t 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Someron kaupungin organisaatio. Vuosi alkaen

Someron kaupungin organisaatio. Vuosi alkaen Someron kaupungin organisaatio Vuosi 2014 1.11.2014 alkaen Organisaatio Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen Hallinto- ja talous Keskustoimisto Maataloustoimi Elinkeinotoimi Hanna Saarni Sij. Anne Liimatainen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro

Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 12.12.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella Tietohallintojohtaja Timo Valli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 30.5.2005 Terveydenhuollon XXXI ATK-päivät Sisältö Alueellisen

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Yhteistyöseminaari Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa 25.11.2010 Tuula Honkanen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus. Henkilöstöä 19 Budjetti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot