Kuluttajat asiakkaina, mediaesityksinä, vastuullisina ja elämysten etsijöinä - Artikkeleita kuluttajaekonomian opinnäytetöistä vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuluttajat asiakkaina, mediaesityksinä, vastuullisina ja elämysten etsijöinä - Artikkeleita kuluttajaekonomian opinnäytetöistä vuosilta 2010 2011"

Transkriptio

1 Juhani Hutri Minna Autio & Marko Lindroos (toim.) Kuluttajat asiakkaina, mediaesityksinä, vastuullisina ja elämysten etsijöinä - Artikkeleita kuluttajaekonomian opinnäytetöistä vuosilta Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Selvityksiä nro 70 Helsinki 2011

2 Esipuhe Järjestyksessään yhdestoista kuluttajaekonomian opinnäytetöistä koottu artikkelikokoelma käsittelee kuluttajia asiakkaina, mediaesitysten kohteena, vastuullisina toimijoina sekä elämysten etsijöinä. Tutkielmien aiheet liikkuvat kanta-asiakkkuutta koskevasta asennetutukimuksesta elämäntyyliblogistien muotipuhemerkityksiin. Artikkelikokoelman kymmenen tutkielmaa on jaettu neljään eri teemaosioon. Ensimmäinen osion teemana ovat asiakkaat ja asiakassuhteet. Osion artikkelit käsittelevät asiakassuhteita, kanta-asiakkuuksia sekä Kuinoma-lainauspalvelun asiakkaiden kokemuksia palvelun käytöstä. Asiakassuhteiden arvontuotantoa on tarkasteltu kulttuurisen kuluttajatutkimuksen kontekstissa ja kanta-asiakasohjelmia on analysoitu kuluttajien sitouttamisen ja sitoutumisen näkökulmista. Kuinoma-lainauspalvelun asiakaskokemuksia tutkimalla piirtyy kuva suomalaisesta lainaus- ja vuokrauskulttuurista. Toisen osion teemana on mainonta. Osion molemmissa tutkielmissa on tutkittu mainonnan ajallista kehitystä ja muutosta. Muotimainontaa käsittelevässä tutkimuksessa vertailtiin 1950-luvun lehtimainontaa 2000-luvun mainontaan. Veikkaus Oy:n mainonnassa on tutkittu puolestaan sitä, kuinka elämänmuutos, jännitys ja asiantuntijuus representoituu yrityksen lehtimainonnassa vuosina Molemmissa tutkimuksissa on käytetty historiallista lähestymistapaa ja tutkimuskohteena on suomalaisen kulutusyhteiskunnan muutos kuvallisen aineiston valossa. Kolmannen osion teemana on vastuullisuus ja yhteiskunta. Tutkielmat käsittelevät eläkeiän nostosta aiheutunutta mediakeskustelua, kuluttajien näkemyksiä kulutuksen ohjausjärjestelmistä ja ilmastonmuutoksesta sekä yritysten yhteiskuntavastuuta. Eläkeiän nostosta aiheutuneesta mediakeskustelusta on pyritty löytämään erilaisia tapoja puhua eläkeläisistä ja eläkkeelle siirtymisestä. Ilmastonmuutosta ja ohjausjärjestelmiä käsittelevässä työssä on analysoitu kuluttajien käyttämiä peukalosääntöjä, joiden avulla he pyrkivät tekemään vastuullisia kulutusvalintoja. Yrityksen yhteiskuntavastuullisuutta koskevassa tutkielmassa on mitattu kuluttajien asenteita vastuullisuuden merkityksestä

3 ostopäätöksiin. Tutkielmien mukaan kuluttajat haluavat luotettavaa tietoa kulutuksen ympäristövaikutuksista, mutta mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Neljännen osion teemana ovat elämykset. Osion artikkeleissa elämyksiä etsitään jalkapallo-otteluista ja elämäntyyliblogeista. Jalkapallo-otteluita koskevassa tutkimuksessa fanit näyttäytyvät yhtenäisenä heimona, jotka jakavat yhteisiä merkityksiä ja historiaa fanikohteensa kautta. Elämäntyyliblogeissa elämyksiä etsitään muodista ja himottavista luksustuotteista. Osa nuorista blogisteista on professionaalisia kuluttajia ja tuottajia. Näin he myös toimivat postmodernin ajan kuluttajavalistajina. Kesäkuussa Helsingissä 2011, Juhani Hutri, Minna Autio & Marko Lindroos

4 Sisällysluettelo Osa 1: Kuluttajat asiakkaina Pirkka Kaijalainen Kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen näkökulmia asiakassuhteiden kehittämiseen ja arvontuotantoon Mikko Marttinen Kanta-asiakkuus kuluttajan asenteiden ja sitouttamisen näkökulmasta Sari Avikainen Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä vuokraamisen perusteista ja omistamisen merkityksistä Osa 2: Kuluttajat mediaesityksissä Outi Saarno Unelmia ostamassa naiskuva muodin mainonnassa ja 2000-luvulla Mikko Kalli Elämänmuutoksen, jännityksen ja asiantuntijuuden representointi Veikkaus Oy:n mainonnassa vuosina Osa 3: Kuluttajat osana vastuullista yhteiskuntaa Heidi Hölttä Hyvinvointivaltion pelastamisella huonosti voivia eläkeläisiä? Mediakeskustelua vuoden 2009 eläkeiän nostopäätöksestä Sanna Uotinen Luotettavaa tietoa ja merkityksellisiä valintoja Kuluttajien näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja kulutuksen ohjausjärjestelmistä

5 Mikko Orrenmaa Kuluttajien näkemyksiä yritysten yhteiskuntavastuusta ja vastuullisesta kuluttamisesta Osa 4: Kuluttajat elämysten etsijöinä ja rakentajina Vesa Kuittinen Katsomokokemuksia Jalkapallo elämystuotteena Susanna Härkönen Ihanan överi ja juhlallinen jakku olisi kyllä kiva piristys vaatekaappiin Tutkimus kuluttamisesta ja professionalisoitumisesta elämäntyyliblogeissa

6 Pirkka Kaijanen Kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen näkökulmia asiakassuhteiden kehittämiseen ja arvontuotantoon Tapa, jolla kuluttajien ja yritysten välistä suhdetta tarkastellaan, on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Sekä kuluttajatutkimuksen että markkinoinnin kentissä on kuvattu tapahtuneen paradigman muutokset. Molemmissa teoriakentissä on pyritty hylkäämään positivistinen liiketaloustieteen näkökulma, jossa kuluttajat nähdään lähinnä passiivisina subjekteina ja markkinoilla toimivina rationaalisina valitsijoina. Varsinkin kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen ja suhdemarkkinoinnin teoriaperinteiden keskustelut ovat myös lähentyneet toisinaan siinä määrin, että niiden välille on useissa yhteyksissä ehdotettu tiiviimpää vuoropuhelua. Etenkin tarkastellessa kuluttajien arvonmuodostusta on kuluttajatutkimuksen huomioiden avulla mahdollista luoda laajempi näkökulma ilmiöön. Kulttuurillinen kuluttajatutkimus syntyi aikanaan juuri kritiikkinä liiketaloustieteen manageriaalisen perinteen ajattelutavoille. Nämä mallit perustuivat usein ajatukseen, jossa kuluttajamarkkinat nähtiin melko homogeenisenä kohderyhmänä, jolle kohdennettujen hyödykkeiden kysyntää pyrittiin optimoimaan esimerkiksi tuotteen, hinnan, jakelutien ja myynninedistämisen ominaisuuksia optimoimalla. Kriittiset kuluttajatutkimuksen teoriakeskustelut, kuten postmodernin kuluttajakuvan perinne, pyrkivät irtautumaan tästä näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen huomioissa on taloudellisen näkökulman sijaan painotettu kuluttajien aktiivista roolia ja kuluttamisen sosiaalisia, kulttuurillisia, poliittisia ja moraalisia ulottuvuuksia. Viime vuosien aikana on lisäksi yhä enemmän tuotu esille kuluttajien aktiivisen roolin sekä yhteisöjen merkityksen kasvua arvontuotannossa. Edelliset ajatukset huomioiva kuluttajatutkimuksen näkökulma onkin saavuttanut viime vuosikymmeninä jopa paradigman aseman kuluttajatutkimuksen kentässä.

7 Myös markkinoinnin näkökulmat kuluttajien ja yritysten välisiin suhteisiin ovat muuttuneet huomattavasti samanaikaisesti kuluttajatutkimuksen paradigman vaihtumisen kanssa. Aiemmin mainituista markkinoinnin johtamisen malleista on pitkälti pyritty luopumaan. On ymmärretty, että yrityksen kannalta on taloudellisesti kannattavampaa pyrkiä luomaan asiakkaisiin pitkäaikaisia suhteita, kuin pyrkiä markkinoinnin panostuksia optimoimalla uudelleen ja uudelleen viestimään samoille kohderyhmille ymmärtämättä osapuolten välistä historiaa. Tämän ajatuksen pohjalta teollisilla markkinoilla syntyikin ajatus tarpeesta johtaa asiakassuhteita. Tämä oli luontevaa, koska B2B-markkinoilla toimii usein pieni määrä yrityksiä, joidenka kanssa jaettavat suhteet olivat lähtökohtaisesti läheisempiä kuin kuluttajamarkkinoilla. Suhdemarkkinoinnin paradigma oli syntymässä. Teknologisten muutosten myötä yrityksille tarjoutui mahdollisuus siirtyä asiakassuhteet huomioivaan toimintamalliin myös kuluttajamarkkinoilla. Tietokanta- ja viestintäteknologioiden kehittyessä alettiin puhua asiakassuhteiden hallinnan (CRM, Customer Relationship Management) sovelluksista, joidenka avulla yritykset pystyvät ymmärtämään yksittäisen asiakassuhteen tasolla suhteitaan kuluttajiin. Tämän tiedon perusteella asiakassuhteita on mahdollista pyrkiä kehittämään molempia osapuolia enemmän hyödyttävään läheiseen suhteeseen, jossa paremmin ymmärretään osapuolten erityispiirteet. Tällöin on huomattavasti siirrytty poispäin perinteisestä markkinoinnin johtamisen ajattelumallista ja on mahdollista alkaa keskustella yritysten ja kuluttajien välisistä suhteista yhä enemmän kuluttajatutkimuksen huomioiden hengessä. Koska myös CRM:n ja suhdemarkkinoinnin teoria asemoituu liiketaloustieteeseen, keskittyy myös arvontuotannon tarkastelu useimmiten vain taloudellisiin aspekteihin. Tuomalla mukaan kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen näkökulma asiakassuhteiden hallinnan prosesseihin onkin mahdollista laajentaa tarkastelua ja yhä paremmin ymmärtää kuluttajien arvostusten eri ulottuvuuksia. Tässä tarkastelussa on hedelmällistä ottaa käyttöön laadullinen tutkimusote, jonka avulla on mahdollista kartoittaa ilmiötä, jota tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Aineistonkeruumetodiksi tutkimuksessa valittiin teemahaastattelu. Tällöin haastattelijan on mahdollista käsitellä valittuja aihealueita, mutta haastattelu etenee keskustelunomaisesti haastateltavan kiinnostuksen kohteiden pohjalta ja

8 informantit saavat omin sanoin luoda perustelut ja tehdä määrittelyt. Analyysi taas toteutettiin teemoittelun avulla, jolloin on mahdollista hahmoitta aineistoa ja siitä nousevia aiheita, ymmärtää kokonaisuuksia ja tarvittaessa porautua sanatarkkaan tulkintaan. Tässä tutkielmassa pyrinkin käsittelemän, miten yritykset voivat postmodernissa kuluttajaympäristössä CRM-työkalujen ja -prosessien avulla tukea asiakkaan kokeman arvon syntymistä. Lähestyin tutkimusongelmaa tarkastelemalla, minkälaisia keinoja asiakassuhteiden hallinnassa käytetään tällä hetkellä ja minkälainen on perinteinen asiakassuhteiden hallinnan malli. Tarkastelin edelleen, mitä paineita tuoreet kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen sekä suhdemarkkinoinnin huomiot asettavat perinteiselle mallille. Lopulta pyrin tuomaan esille, miten kuluttajien kokeman arvon syntyä tulisi ymmärtää edellisten huomioiden perusteella. Tutkimuksessa luotiin suhdemarkkinoinnin teoriaa ja käsitteitä tarkastelemalla viitekehys, jonka mukaan asiakassuhteita perinteisesti on pyritty kehittämään. Mallin mukaan yrityksen ja kuluttajan suhde on kaksinapainen ja perustuu deterministisesti yrityksen asiakasymmärryksen perusteella tekemiin toimiin, joita edelleen kohdennetaan kuluttajalle kuluttajan kokeman arvon lisäämiseksi. Malli ei ehkä ole riittävästi irtautunut positivistisen kuluttajakuvan kontekstista. Tarkastelemalla kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen ja erityisesti postmodernin kuluttajakuvan huomioita sekä suhdemarkkinoinnin tuoreita keskusteluja olikin mahdollista luoda kuva mallille asetetuista muutospaineista. Kuluttajat on nähtävä asiakassuhteiden kehittämisen prosesseissa aktiivisina osapuolina. Kuluttajat myös osallistuvat yhdessä yrityksen kanssa arvontuotantoon. Suhde ei myöskään ole suljettu kaksinapainen systeemi, vaan ulkopuolisten yhteisöjen ja verkostojen merkitys on usein huomattava ja osa arvontuotannosta tapahtuu kokonaan yrityksen ja kuluttajan vuorovaikutuksen ulkopuolella. Myös kulutuskokemukset on ymmärrettävä taloudellista näkökulmaa laajemmin, missä auttaa jaottelu utilitaristiseen ja hedonistiseen arvoon. Siirryttäessä käsittelemään pehmeämpiä arvon ulottuvuuksia myös kuluttajasta oppimisen on muututtava: on ymmärrettävä kuluttajien arkipäivän prosesseja

9 ja esimerkiksi verkostojen ja yhteisöjen rakenteita, joissa kuluttajat luovat käsityksiä tyyleistä ja mauista. Laajennettu käsitys arvontuotannosta on myös vietävä tuotekehitykseen. Itse asiassa tuotteiden sijaan onkin tarve siirtyä keskustelemaan palvelutarjoamista, joissa hyödykkeitä ja palveluita yhdistetään nipuiksi, jotka pyrkivät vastaaman kuluttajien arkielämän tarpeisiin ja toimivat alustana kuluttajan arvonmuodostukselle. Näissä palvelutarjoamissa kolmansien osapuolten kuluttajan ja yrityksen verkostojen merkitys on huomattava ja yhteyksiä näihin verkostoihin on myös systemaattisesti kehitettävä. Kaiken kaikkiaan yritysten on omaksuttava laajempi ja avoimempi näkökulma niin kuluttajan rooliin, arvontuotannon ulottuvuuksiin, verkostojen merkitykseen kuin omaan oppimiseensa. Edellisten huomioiden perusteella laajennettu viitekehys myös toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Tutkimuksen empiirisessä tarkastelussa luotiin viitekehyksen pohjalta muunneltu asiakassuhteiden johtamisen malli. Mallissa yritys pyrkii dialogissa kuluttajan ja verkostojen kanssa luomaan utilitaristista ja hedonistista arvoa kulutuksen episodeissa. Episodeissa luotu arvo perustuu suhdearvoon, eli suhteen kehittymisen aikana luotuun ymmärrykseen kuluttajan arvostuksista, arkipäivän ongelmista, elämäntyyleistä ja verkostoista. Vaihdon yksikkö episodeissa on palvelutarjoama. Arvon tuottamiseen osallistuu ns. palvelukerroksessa yrityksen kaikki palveluntuotantoon osallistumat yksiköt yhdessä yrityksen verkostojen, sekä kuluttajayhteisöjen kanssa yhteistyössä kuluttajan kanssa. Palvelutarjoamia kehitetään ns. avoimessa innovointikerroksessa, jossa tuotekehityksen sijaan keskitytään palvelutarjoamien kehittämiseen. Tällöin kehitystoimintaan on otettava mukaan myös yrityksen kumppanit. Samoin kuluttajat osallistutetaan joko suoran yhteistyön kautta tai epäsuorasti käyttämällä utilitaristisen ja hedonistisen arvon ulottuvuuksiin liittyvää asiakastietoa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa luotujen havaintojen ja mallin perusteella yritysten on helpompi irtautua perinteisestä yksiulotteisesta

10 asiakassuhteiden markkinoinnin ajattelutavasta ja pyrkiä siirtymään paremmin kuluttamisen moninaisuuden ymmärtävään toimintamalliin.

11 Mikko Marttinen Kanta-asiakkuus kuluttajan asenteiden ja sitoutumisen näkökulmasta Kanta-asiakkuus ja kanta-asiakasohjelmat ovat tulleet osaksi jokapäiväistä kuluttajan elämää. Julkisuudessa kanta-asiakkuudesta ja kanta-asiakasohjelmista kirjoitellaan ja puhutaan tasaisin väliajoin sekä pohditaan niiden hyötyjä ja haittoja kuluttajalle muun muassa tietoturvan näkökulmasta. Usein kanta-asiakasohjelmista puhutaan tiettyjen kantaasiakasohjelmien kautta, keskittyen yhteen kanta-asiakasohjelmaan tai tietyn toimialan, kuten päivittäistavarakauppojen kanta-asiakasohjelmiin. Yleisimmin puheet pyörivät suurten ketjujen kanta-asiakasohjelmien toimivuuden tai epäkohtien ympärillä. Tällöin myös kanta-asiakkuutta tutkitaan ja tarkistellaan usein yritysten näkökulmasta, unohtaen mitä kuluttajat ajattelevat tai miten he kokevat ne. Tutkielmani pyrkii etsimään vastauksia siihen, miten kuluttajat asennoituvat ja sitoutuvat kanta-asiakasohjelmiin. Tutkielma on jatkoa kandidaatin tutkielmalleni vuodelta 2006, jossa tarkastelin kantaasiakkuutta kuluttajan näkökulmasta aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kautta. Kandidaatin tutkielman pohjalta aloin sitten empiirisesti tutkia sitä, mitä kuluttajat itse ajattelevat kanta-asiakkuudesta. Kanta-asiakasohjelmat voidaan katsoa alkaneeksi Yhdysvalloista 1980-luvun alussa lentoyhtiöiden palkitessa matkustajiaan sen mukaan mitä enemmän nämä lensivät luvulla markkinointi muuttui asiakasvetoiseksi ja uusia keinoja kiristyneessä kilpailussa tarvittiin houkuttelemaan uusia asiakkaita ja pitämään vanhat asiakkaat lojaaleina. Kanta-asiakasohjelmat markkinoidaan kuluttajille niiden tuottamien etujen ja säästöjen kautta. Mitä useammin ja enemmän kuluttaja ostaa, sitä suuremmat ovat säästöt verrattuna ostamalla tuotteet tai palvelut ilman kanta-asiakkuutta. Yritykselle edut ovat huomattavat. Kuluttaja pyritään sitouttamaan, saamaan hänet ostamaan useammin ja enemmän sekä

12 vänhentämään vertailua kilpailijoihin. Samalla kuluttajasta kerätään paljon yksityiskohtaista kuluttajakäyttäytymiseen liittyvää tietoa. Kanta-asiakasohjelma on markkinointikeino, jonka toimilla asiakkaista pyritään tekemään lojaaleja. Tutkielmassani pyrin selvittämään onko asennoituminen kanta-asiakasohjelmia kohtaan myönteistä, neutraalia tai kielteistä. Asenteet muodostuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Ympäristö, ihmiset, viestintä, kokemukset ja muut lukuisat vaikutukset muokkaavat niitä. Uskollisuudella tarkoitetaan asenteiden kohdalla niitä keinoja, joita yritys käyttää pyrkiessään luomaan uskollisuutta. Kanta-asiakasohjelmia käytetään muun muassa juuri uskollisuuden luomiseen vaikuttamalla esimerkiksi asenteisiin. Uskollisuus on toistuvaa ostokäyttäytymistä. Asenteita mitatiin kyselyssä selvittämällä miten kanta-asikasohjelmat koetaan ja mahdollisesti ovatko yrityksen onnistuneet viestinnässään muokkaamaan kuluttajien asenteita. Sitoutuminen tapahtuu myönteisen asenteen kautta uskollisuuden myötä ja tarkoittaa usein jostain muusta luopumista. Sitoutuminen on pitkäkestoisen suhteenluonnin tulosta. Sitouttamiseen pyritään kanta-asiakasohjelmien avulla, sillä siten vähennetään riskiä menettää asiakas kilpailevalle yritykselle. Koska yrityksen on haasteellisempaa ja vaikeampaa ylläpitää perinteistä asiakassuhdetta, on huomattu, että kanta-asiakasohjelmien kautta sitoutuminen on kasvanut ja tuloksia asiakkaiden pysyvyydestä on voitu huomata. Sitoutuneisuus on muutakin kuin ostamista. Sitoutuneisuus tarkoittaa asiakkuudesta syntyvää tilannetta, jossa molemmat osapuolet sekä asenteellisesti, että tekemisen kautta pyrkivät viemään asiakkuutta eteenpäin. Tämän kautta myös usein sanotaan kilpailijoille ei, koska uskotaan sitoutumisen kautta syntyvän enemmän arvoa sekä myyjälle että ostajalle. Tutkielmani toteutettiin käyttäen määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusaineisto koostuu internetissä julkaistuun lomakkeeseen saaduista vastauksista. Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon vastauksia laajan yleiskuvan muodostamiseksi.

13 Kokonaistutkimus olisi antanut suurimman mahdollisen kuluttajan näkökulman, mutta käytännön rajoitteiden vuoksi valittiin yksikertainen satunnaisotos, jossa kaikilla kyselyn löytäneillä oli mahdollisuus tulla valituksi otokseen. Lomake julkaistiin kesällä 2008 Kuluttajaviraston Internet-sivuilla. Myöhemmin kesällä Helsingin Sanomat julkaisivat linkin kyselyyn. Kyselyn julkaisupaikat tuovat omat rajoitteet vastauksien yleistettävyyteen. Kuluttajavirastonsivuilla käyvät voidaan olettaa olevan kuluttamisesta yleisesti kiinnostuneita ja siitä johtuen vastaukset eivät ole laajemmin yleistettävissä. Suuri joukko vastauksia, jotka saatiin Helsingin Sanomien kautta, rajoittaa vastaajia maantieteellisesti pääkaupunkiseudulle. Nämä seikat on huomioitavat tutkimuksen tuloksissa ja johtopäätöksissä. Kysely jaoteltiin kolmeen osioon, jossa ensimmäisessä osiossa selvitettiin vastaajien kuulumista kanta-asiakasohjelmiin. Näiden kysymysten avulla ymmärrettiin, minkä kantaasiakasohjelman perusteella vastaajat myöhempiin kysymyksiin vastaavat. Kyselyn toinen osio selvitti asennetta ja sitoutumista. Kolmannessa osiossa kysyttiin vastaajien taustatiedot. Käytettäviä vastauksia kyselyyn saatiin 806 kappaletta. Vastaajista suurin joukko oli pääkaupunkiseudulla elävät vuotiaat naiset, jotka kuuluivat noin neljään kanta-asiakasohjelmaan. Muut ikäryhmät olivat myös hyvin edustettuina. Miehiä vastanneiden joukossa oli noin 35%. Etelä- ja Länsi-Suomesta saadut vastaukset kattoivat yli 91% vastauksista. Tyypillinen talouden koko oli kahden hengen talous. Yleisemmin vastaajat olivat korkeastikoulutettuja. S-ryhmän ja Keskon kantaasiakasohjelmiin kuuluttiin useimmiten. Näiden jälkeen suosituimmat ohjelmat olivat Tradekan, Stockmannin sekä Finnairin kanta-asiakasohjelmat. Kanta-asiakasohjelmiin ilmoitettiin kuuluvan niiden tarjoamien alennuksien vuoksi. Vastaajat ilmoittivat tietävänsä, mitä etuja he saavat kanta-asiakasohjelmista. Näitä olivat muun muassa erilaiset alennukset, tarjoukset, bonukset ja kanta-asiakasviestintä. Kuukausittaisten ostojen määrää ei seurata kovinkaan tarkasti. Kanta-asiakasohjelmien hyöty yritykselle kirjallisuuden mukaan on, että kuluttajien ostokerrat lisääntyvät sekä

14 ostosten määrä suurenee kanta-asiakasohjelmien kautta. Kuluttajat eivät vastauksien mukaan koe näin tapahtuvan, mutta asiaa ei kuitenkaan seurata. Keskittämistä tiettyyn kanta-asiakasohjelmaan ei tutkimuksessa kyetty selvittämään. Keskittämistä tapahtuu jonkin verran, mutta vastauksien mukaan yleisimmin kantaasiakkaina ollaan niissä liikkeissä tai ketjuissa, joista muutenkin ostettaisiin esimerkiksi sijainnin vuoksi. Liikkeiden hintatason vertailua ja yleisesti ostopaikan valintaa edullisuuden mukaan ilmoitettiin seurattavan. Huomion arvoista on, että kuitenkin jopa yli 20% vastaajista ilmoitti, että he eivät valitse ostopaikkaa lainkaan hintatason mukaan. Tämä tukee osaltaan sitä, että vastaajat ajattelivat vastatessaan yleisimpiä kantaasiakasohjelmia sekä asioivat niissä kaupoissa, joissa muutenkin asioisivat. Suurin osa päivittäistavarakaupoista Suomessa kuuluu yleisimpiin ketjuihin, jotka tarjoavat kantaasiakkuutta. Vastaajat kokivat voimakkaasti saavansa etuja kanta-asiakasohjelmien kautta ja uskoivat myös kanta-asiakasohjelmien palkitsevan uskollisuutta. Vastaajat eivät kuitenkaan uskoneet kanta-asiakasohjelmien auttavan löytämään parasta tai halvinta hintatasoa. Kantaasiakasohjelmien uskottiin sitouttavan vastaajia asiakkaiksi ja niiden sanottiin vastaajien mielestä toimivan hyvin. Toisaalta kanta-asiakasohjelmia sanottiin olevan liikaa ja kaikki kuluttaminen on jo useissa tapauksissa kokonaan jonkin kanta-asiakasohjelman piiriin kuuluvaa. Kuitenkin kaikissa kanta-asiakasohjelmien etuisuuksia kysyvissä kohdissa vastaajat ilmoittivat saavansa niistä etuja ja alennuksia. Kanta-asiakasohjelmat ovat yritysten markkinointikeino. Tätä mieltä olivat myös kyselyyn vastanneet. Vastanneiden mielestä yritys selvästi hyötyy enemmän kanta-asiakasohjelmista kuin kuluttajat. Lisäksi kanta-asiakasohjelmien tuottamat kustannukset siirtyvät vastaajien mukaan kuluttajille maksettavaksi. Tämä osoittaa, että vastaajat ovat tietoisia kantaasiakasohjelmien tavoitteista eivätkä ajattele, että ohjelmat ovat olemassa vain tuottaakseen etuja niiden jäsenille. Kanta-asiakasohjelmat eivät näytä kyseisten kanta-asiakasohjelmien kohdalla sitouttavan

15 merkittävästi vastaajia. Kanta-asiakasohjelmaa suositaan, mutta tämä ei ohjaa käyttäytymistä. Muita liikkeitä käytetään myös ja kanta-asiakkuuksien suuri määrä on tehnyt niistä normaaleja asioita, joihin kaikki kuuluvat. Vastaajilla on keskimäärin neljä korttia mukanaan, kun he tekevät ostoksia. Tämän mukaan vastaajat esittävät kulloinkin sen liikkeen kanta-asiakaskortin, jossa asioivat, mutta eivät sitoudu yritykseen ja luovu muista liikkeistä jonkun toisen liikkeen kantaasiakkuuden vuoksi. Asennemittausta tutkimuksessa suoritettiin suoraan kysymällä vastaajien mielipidettä kanta-asiakasohjelmia kohtaan. Asenteita tulkitaan seuraamalla kyselystä saatuja vastauksia. Jos vastaaja on ilmoittanut saavansa etuja kanta-asiakasohjelmista kuukausittain ja ilmoittaa, että kanta-asiakasohjelmat ovat toimivia, tulkitaan tämän myönteiseksi asenteeksi. Tutkimustulosten mukaan yleinen asenne kanta-asiakasohjelmia kohtaan on enemmän myönteinen kuin neutraali tai kielteinen. Tutkimuksen alkuvaiheissa oletin, että vastaukset olisivat kielteisempiä kuin mitä loppujen lopuksi tulokset sitten kertoivat. Asenteiden tulkinta kanta-asiakasohjelmia kohtaan on vaikeaa. Vastauksien mukaan vastaajat pitävät kanta-asiakasohjelmista ja kokevat niistä saatavan jopa rahanarvoista suoraa taloudellista etua. Kuitenkaan näiden ei nähdä vaikuttaneen ostojen määrään alentavasti tai nostavasti. Merkittävää taloudellista muutosta ei kanta-asiakasohjelmien kautta ole koettu saavan. Myönteiset kokemukset kanta-asiakasohjelmista saatavista eduista ja hyödyistä vaikuttavat vastaajien myönteiseen asenteeseen. Edut, alennukset ja hyvät kokemukset tukevat ja auttavat positiivisen asenteen luomista. Kanta-asiakasohjelmiin kuulumisen määrällä on suora vaikutus niiden suhtautumista kohtaan. Useampaan kanta-asiakasohjelmaan kuuluvat suhtautuvat niihin myönteisemmin kuin vain muutamaan ohjelmaan kuuluvat. Selkeä ero nähtiin alle neljään kanta-asiakasohjelmaan kuuluvien ja tätä useampiin kuuluvien välillä.

16 Myös alle kahdeksaan kanta-asiakasohjelmaan kuuluvat suhtautuivat vähemmän myönteisemmin kuin useampaan kuuluvat. Näiden välinen ero oli kuitenkin pieni. Pelkkä liittyminen kanta-asiakasohjelmaan ei tee kuluttajasta sitoutunutta asiakasta. Sitoutuminen tapahtuu ajan myötä myönteisten kokemusten kautta. Sitouttamista tapahtuu tutkimuksen mukaan jonkin verran. Vastaajien mukaan kanta-asiakasohjelmat palkitsevat keskittämistä ja tämä vaikuttaa osaltaan sitoutumiseen. Sitouttamisen teorian mukaista sitoutumista eli muista vaihtoehdoista luopumista, on vaikea havaita kyselyn tuloksista. Vastaajat kuuluivat keskimäärin neljästä viiteen ohjelmaan. Sitoutumista ei voida todistaa tapahtuvan ja suurimmaksi osaksi kantaasiakasohjelmiin kuulutaan, koska samoissa liikkeissä asioitaisiin muutenkin. Kanta-asiakasohjelmat tuovat kuluttajalle etuja, mutta lisääntynyt kulutus usein kumoaa saavutetut edut ja alennukset. Oikein käytettynä ja vertailemalla kuluttaja saavuttaa usein suuremmat säästöt kuin keskittämällä vain yhteen liikkeeseen tai ketjuun. Keskittäminenkin voi toimia, mutta huomioitavaa on, että kanta-asiakasohjelman kulut yritykselle ovat korkeat ja nämä kulut katetaan suoraan kuluttajilta. Kanta-asiakasohjelmat ovat myös onnistuneesti saaneet kuluttajat hyväksymään keskittämisen idean. Kuluttajat ymmärtävät, että ohjelmat eivät ole ilmaisia ja vertailemalla ja hyödyntäen muun muassa alennuksia eri paikoista säästöä kertyisi luultavimmin eniten. Kuitenkin kiire ja ajanpuute tekee helpoiksi suosi tiettyä paikkaa esimerkiksi päivittäistavaratuotteiden hankinnassa. Jos samasta paikasta saa kanta-asiakkuuden mukana edes jotain takaisin alennuksien tai erilaisten bonuksien kautta, niin tämä nähdään jo hyötynä. Ajatuksena usein on, että pienikin etu on parempi kuin ei mitään etua.

17 Sari Avikainen Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä vuokraamisen perusteista ja omistamisen merkityksistä Johdanto Tavaroiden vuokraaminen niiden ostamisen ja omistamisen sijaan voi parhaimmillaan tehostaa jo olemassa olevien tavaroiden käyttöä ja vähentää uusien tavaroiden valmistuksesta eri vaiheineen aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Vuokraaminen voikin toimia osaltaan keinona ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa. Tiettyjä tavaroita, kuten kirjoja, onkin Suomessa totuttu lainaamaan ja vuokraamaan. Kirjojen lisäksi Suomessa on perinteisesti totuttu vuokraamaan esimerkiksi videoita, hää- ja juhlapukuja, mökkejä sekä autoja. Perinteisillä vuokraamoilla on usein fyysinen toimipiste ja ne ovat erikoistuneet tiettyyn tavaravalikoimaan. Lisäksi tavaravalikoima koostuu usein uusista tavaroista, jotka on hankittu nimenomaan vuokraamoa varten. Perinteisten vuokraamoiden rinnalle on kuitenkin kehittynyt uudenlaisia vaihtoehtoja, kuten internetissä toimiva tavaroiden lainaus- ja vuokrauspalvelu Kuinoma 1. Kuinoma pyrkii toiminnallaan ostamisen minimoimiseen ja jo olemassa olevien tavaroiden käytön tehostamiseen. Tällaisten omistamattomaan kulutukseen perustuvien uusien käytäntöjen edistäminen on kuitenkin haasteellista yhteiskunnassa, jossa tavarakeskeinen omistamisen ja kuluttamisen onni ovat vielä tällä hetkellä keskeisiä arvoja (ks. esim. Heiskanen 2001; Rissa 2001). Lisäksi on eri asia vuokrata tavaroita perinteisestä vuokraamosta, kuin vuokrata joltain yksityiseltä henkilöltä hänen omia tavaroitaan. Täysin yksiselitteistä ei ole myöskään se, että omia tavaroita haluttaisiin ylipäätään antaa muiden, täysin tuntemattomien ihmisten käyttöön. Toiset ihmiset ovat kuitenkin valmiita tällaiseen toimintaan. 1 Kuinomassa yksityiset ihmiset voivat vuokrata ja lainata toisilleen omia tavaroitaan ja Kuinoma tarjoaa tätä toimintaa varten teknisen alustan.

18 Tutkimuksen teemat ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksessani tarkastelen Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä vuokraamisesta ja omistamisesta. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata vuokraamisen ja omistamisen kulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pyrkiä ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka toimivat perusteina vuokraamiselle ja omistamiselle. Käytän tutkimuksessani laadullista tutkimusotetta. Tutkimukseni empiirisen aineiston olen kerännyt haastattelemalla neljäätoista Kuinoma lainauspalvelun käyttäjää. Haastattelut ovat teemahaastattelun muotoa noudattelevia yksilöhaastatteluja. Tutkimukseni teemoissa käsittelen vuokraamisen perusteita, edellytyksiä ja esteitä, tavaroiden teknisiä ominaisuuksia ja symbolisia merkityksiä sekä käyttäjien näkemyksiä eri ikäluokkien suhtautumisesta vuokraamiseen ja omistamiseen. Aineiston analyysin tulkinnassa käytän vuokraamiseen, tavaroiden toiminnalliseen ja symboliseen ulottuvuuteen sekä kulutuseetoksiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä tarkastelemalla olen pyrkinyt ymmärtämään ensinnäkin niitä tekijöitä, jotka myötävaikuttavat vuokraamisen suosimiseen tai toimivat edellytyksinä ja esteinä vuokraamisen yleistymiselle. Olen myös pyrkinyt kuvaamaan sitä, millaisena käyttäjät näkevät vuokraamisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavarat ja niihin suhtautuminen ovat tutkimuksessani myös keskeisessä asemassa. Olen tutkimuksessani keskittynyt analysoimaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat haluun omistaa tietyt tavarat tai tekevät omistamisesta välttämätöntä. Tavaroiden teknisiä ominaisuuksia ja symbolisia merkityksiä tarkastelemalla pyrin tekemään ymmärrettäväksi, mikseivät kaikki tavarat sovellu käyttäjien mielestä vuokrattaviksi ja miksei kaikkia teknisiltä ominaisuuksiltaan vuokrattaviksi soveltuvia tavaroita haluta vuokrata. Tutkimalla tavaroihin ja laajemmin omistamiseen liitettyjä merkityksiä, onkin mahdollista ymmärtää vuokraamisen ja omistamisen monimutkaista suhdetta. Omistamiseen liitettyihin merkityksiin keskityn lähemmin tutkimukseni kolmannessa teemassa, jossa siirrän tarkastelun Kuinoman ympäriltä laajempaan kontekstiin. Kuinoma

19 lainauspalvelun käyttäjät perustelevat näkemyksiään eri ikäluokkien suhtautumisesta vuokraamista ja omistamista kohtaan nimenomaan omistamisen merkitysten kautta. Näitä näkemyksiä pyrin tutkimuksessani ymmärtämään ja tulkitsemaan kulutuseetosten ja joidenkin niiden syntyyn vaikuttaneiden tekijöiden valossa. Se, millä tavoin käyttäjät tulkitsevat ja perustelevat näkemyksiään, kertoo osaltaan omistamiseen liittyvistä kulttuurisista käytänteistä ja yhteiskunnallisista arvoista (ks. Lauronen 1991). Tarkastelun laajentaminen Kuinoma lainauspalvelun ympäriltä laajempaan kontekstiin mahdollistaakin sen, että tutkimuksen avulla on mahdollista luoda kulttuurinen kuva vuokraamisesta ja omistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuokraamisen perusteet Tavaroiden omistaminen ei aina ole ehdoton edellytys niiden käytölle. Varsinkin harvoin käytetyt, kalliit ja tilaa vievät tavarat ovat haastateltavien mukaan sellaisia, joita vuokrataan mielellään. Haastatteluissa esiin tulleita perusteita vuokraamiselle ovat satunnainen tarve, tilan ja rahan säästö, ekologisuus sekä mahdollisuus kokeilla ja saada käyttöönsä ajanmukaisia ja kohtuullisen uusia tavaroita ilman omistamiseen liittyvää vaivaa 2. Vuokraamisessa on kyse myös halusta auttaa toisia ja tämä edellyttää tietyssä määrin sosiaalisuutta ja halua yhteisöllisyyteen. Ekologisuus näyttäytyy haastatteluissa osana järkevää ja harkitsevaa kulutuskäyttäytymistä. Järkevyys tulee esiin esimerkiksi pyrkimyksenä välttää turhan tavaran ostamista. Ostamista ei pidetä järkevänä esimerkiksi sellaisten tavaroiden kohdalla, joiden käyttö on hyvin satunnaista. Satunnaisesti käytössä olevien tavaroiden vuokraaminen onkin paitsi ekologista, myös tilaa säästävää ja taloudellista. Halu estää tavaroiden kasaantumista ja saada itsellään olevat tavarat paremmin käyttöön, näyttävät myös olevan tärkeimmät perusteet omien tavaroiden vuokraamiselle. Haastateltavat punnitsevat vuokraamisen hyötyjä ja haittoja suhteessa ostamiseen ja 2 Omistamiseen liittyvällä vaivalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavaran ylläpidollisia toimia, korjaamista, säilyttämistä ja aikanaan myös hävittämistä.

20 omistamiseen, ja vuokraamista suositaan, kun sen hyödyt ovat tavaran ostamista suuremmat. Mitä tahansa tavaroita ei vuokrata, vaan vuokraamista suositaan silloin, kun se täyttää tavaran käyttötarpeen parhaiten. Ekologisuus ei siis yksistään saa vuokraamaan tavaraa sen ostamisen sijaan, vaan se toimii yhtenä perusteena ja harkinnassa huomioidaan myös esimerkiksi vuokrattavan tavaran sijainti, hinta ja ominaisuudet. Vuokraamisen edellyttämä viitseliäisyys ja aktiivisuus voivat toimia vuokraamisen esteenä. Vuokraamisen liittyvien käytäntöjen tulisikin olla riittävän helppoja. Vuokraaminen edellyttää myös luottamusta ja arvostavaa asennetta toisia ihmisiä ja heidän tavaroitaan kohtaan sekä tietoisuutta ja tiedottamista palvelujen olemassaolosta. Ennen kaikkea vuokraus- ja lainauskulttuurin yleistymisen nähdään kuitenkin edellyttävän muutosta asenteissa ja tottumuksissa sekä koko länsimaisessa kulttuurissa, jonka haastateltavat näkevät vielä tällä hetkellä perustavan pitkälti omistamisen varaan. Tästä huolimatta haastateltavat uskovat vuokraus- ja lainauskulttuurin yleistymisen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Tavaroiden tekniset ominaisuudet ja symboliset merkitykset omistamisen perusteena Esteenä tavaroiden vuokraamiselle voivat toimia tavaroiden tekniset ominaisuudet ja symboliset merkitykset. Tarkasteltaessa tavaroiden teknisiä ominaisuuksia vuokraamisen näkökulmasta, on huomioon otettava tavaroiden aineksellisten (fyysisten) ja toiminnallisten ominaisuuksien lisäksi myös tavaroiden käyttöaste sekä hygieniaan liittyvät kysymykset. Vuokraaminen asettaa tavaroille tiettyjä kriteerejä. Koska käytön tehokkuus kasvaa vuokrattaessa, tulee tavaran olla ominaisuuksiltaan riittävän kestävä. Esimerkiksi herkästi rikkoontuvia tai nopeasti kuluvia tavaroita ei kannata vuokrata. Käyttöaste määrää haastateltavien mukaan puolestaan sen, milloin omistaminen on välttämätöntä. Tavaroita ei voi vuokrata, mikäli niitä tarvitsee päivittäin tai ne ovat itsellä jatkuvassa käytössä. Se, mitä koetaan välttämättömäksi omistaa, määräytyy myös hygieniaan liittyvien tekijöiden kautta. Sekä todelliset että kuvitellut hygieniatekijät vaikuttavat siihen, mitä voi vuokrata.

21 Hygieniaan liitettävät mielikuvat ovat usein myös henkilökohtaisia, ja se, mikä yhdestä henkilöstä voi tuntua liian henkilökohtaiselta, voi toisesta soveltua mitä parhaiten vuokrattavaksi. Toisaalta, vaikka tavara teknisten ominaisuuksiensa puolesta sopisi mitä parhaiten vuokrattavaksi, ei sitä kuitenkaan välttämättä haluta vuokrata. Tavaroita kohtaan voi muodostua henkilökohtainen suhde, jolloin tavara koetaan liian merkitykselliseksi vuokralle annettavaksi. Tavarat voivat muistuttaa tietyistä tilanteista, ihmisistä ja paikoista tai muodostua muulla tavoin tärkeiksi. Omistamisen merkitys Tutkimuksessani haastateltavat selittävät näkemyksiään eri ikäluokkien suhtautumisesta vuokraamista ja omistamista kohtaan omistamisen merkitysten kautta. Vaikka omistamisen merkitykset ovat usein henkilökohtaisia, ne liittyvät myös kulttuurisiin käytänteisiin ja yhteiskunnallisiin arvoihin (Lauronen 1991, 118). Tästä johtuen, analysoidessani haastateltavien näkemyksiä, olen tutkimuksessani tarkastellut kulutuseetoksia ja joitakin niiden taustalla vaikuttaneita muutoksia. Kulutuseetoksella tarkoitan Huttusen ja Aution (2009, 249) määritelmän mukaisesti kollektiivista, tietylle aikakaudelle tyypillistä kulutusta ja rahan käyttöä koskevaa osittain tiedostettua ja osittain tiedostamatonta ajattelutapaa ja toimintamallia. Tutkimuksessani haastateltavat näkevät omistamisen liittyvän vanhempien ikäluokkien kohdalla yhtäältä turvallisuuteen ja omillaan pärjäämiseen/osoitukseen pärjäämisestä ja toisaalta saavutukseen ja statukseen. Samat merkitykset näkyvät myös talonpoikaisessa ja ekonomistisessa kulutuseetoksessa. Talonpoikaisessa kulutuseetoksessa korostuu omavaraisuus sekä sota- ja pula-ajan säästäväisyys, ekonomistisessa kulutuseetoksessa sotien jälkeiseen yhteiskunnan rakennemuutokseen liittyvä taloudellisen hyödyn ja aineellisen vaurauden tavoittelu sekä yhteiskunnan kehityksessä mukana pysyminen. Se, miksi omistaminen liitetään nimenomaan vanhempien ikäluokkien

22 kulutuskäyttäytymiseen, selittyy haastateltavien mukaan historialla, useimmiten sota- ja pula-ajalla. Sota- ja pula-ajan kokemusten uskotaan voivan vaikuttaa myös nykyiseen kulutuskäyttäytymiseen kahdella tapaa. Kokemusten uskotaan toisaalta vaikuttavan haluun hankkia ja omistaa tavaroita nyt sen ollessa mahdollista, toisaalta elintasossa tapahtuneiden muutosten ei uskota vaikuttavan muutoksiin kulutuskäyttäytymisessä. Haastateltavat uskovat myös omaisuuden arvostuksen olleen erilaista kuin nykyään. Omaisuuden hankkimisen nähdään vaatineen entisaikaan paljon työtä ja olleen myös tästä syystä hyvin arvostettua. Työllä haastateltavat viittaavat esimerkiksi niihin valtaviin ponnistuksiin, joiden takana tilojen rakentaminen korpea raivaamalla ja kaskea kaatamalla ennen oli. Osa haastateltavista uskoo nuorten olevan materialistisia, osa ympäristötietoisia ja täten vuokraamiselle myönteisiä. Muiden tekijöiden, kuten henkilön asenne- ja arvomaailman, nähdään myös vaikuttavan suhtautumiseen vuokraamista ja omistamista kohtaan. Lopuksi Vuokraamisessa on kysymys totunnaisten ostamiseen ja omistamiseen perustuvien käyttäytymistapojen kyseenalaistamisesta. Tutkimuksessani haastateltavat ovat huomanneet, ettei ostaminen ole aina se kaikkein paras vaihtoehto tavaran käyttämiseksi. Olemassa olevien tavaroiden käytön tehostamista pidetään järkevänä ja erikoistilanteissa tai muutoin harvoin tarvittavien tavaroiden ostamiselle on haastateltavien mielestä hyvä olla toimivia vaihtoehtoja. Tavaroita vuokrataan silloin, kun vuokraaminen vastaa parhaiten olemassa olevaan tavaran käyttötarpeeseen. Myös ekologiset perusteet kannustavat vuokraamiseen. Vaikka haastateltavat suhtautuvat vuokraamiseen myönteisesti ja ovat valmiita vuokraamaan tavaroita niiden ostamisen sijaan, niin joidenkin tavaroiden kohdalla niiden omistaminen koetaan kuitenkin tärkeäksi. Tutkimuksen perusteella omistamisessa ei niinkään ole kyse itse tavaroista, vaan kaikesta siitä, mitä ne omistajalleen edustavat. Mikäli tavaroiden arvo nähdään ensisijaisesti niiden käytössä eikä niiden omistamiseen itsessään liitetä sen suurempaa merkitystä, voi tavara kuitenkin yhtä hyvin olla vuokrattu

23 kuin oma. Vaikka vuokraus- ja lainauskulttuurin uskotaan ja toivotaan yleistyvän tulevaisuudessa, tutkimuksessa omistamisen nähdään vielä toistaiseksi kuuluvan olennaiseksi osaksi suomalaisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Haastatteluissa tätä perustellaan asuntojen omistamisella sekä sillä, että tavarat niiden käytön intensiteetistä riippumatta on totuttu ostamaan omaksi. Kuinoma lainauspalvelun kaltaisen yhteisön tutkiminen antaa kuitenkin viitteitä siitä, että omistamiseen perustuvissa käytänteissä voi tapahtua myös muutoksia. Aika näyttää, millaiseksi vuokraamisen ja omistamisen kulttuuri suomalaisessa yhteiskunnassa muotoutuu.

24 Lähteet Heiskanen, Eva (2001) Omistamisen onni? Tulevaisuuden uudet kulutuskäytännöt. Teoksessa Rydman, Jan (toim.) Tiede ja elämä: tieteen päivät Tieteellisten seurain valtuuskunta. Helsinki Huttunen, Kaisa & Autio, Minna (2009) Kulutuseetokset ja rahan merkitykset suomalaisten kuluttajien kertomana. Teoksessa Kallinen, Timo & Ruckenstein, Minna (toim.) Rahan kulttuurit antropologisia näkökulmia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia Helsinki Lauronen, Erja (1991) Unelma ja sen toteuttajat: tutkimus suomalaisista omakotirakentajista. Asuntohallitus. Tutkimus ja suunnitteluosasto. Asuntotutkimuksia 3. Helsinki. Rissa, Kari (2001) Ekotehokkuus: enemmän vähemmästä. Edita. Helsinki.

25 Outi Saarno Unelmia ostamassa naiskuva muodin mainonnassa ja 2000-luvulla Maisterintutkielman aiheena on naiskuva muodin mainonnassa ja 2000-luvuilla. Tutkielmassa käsittelen sitä, miten naiskuvaa on esitetty vaatemuodin mainoskuvissa aikakauslehdissä. Olen valinnut tutkittaviksi vuosikymmeniksi 1950-luvun ja 2000-luvun. Tutkittavana aikakauslehtenä on Kotiliesi-lehti, sen suomalaisuuden ja pitkän ilmestymishistorian vuoksi. Olen karsinut tutkimuksesta pois kosmetiikkamainokset, keskittyen ainoastaan naisten vaatemuodin mainontaan. Olen kiinnostunut selvittämään, onko muodin mainonnassa esiintyvä naiskuva muuttunut viidenkymmenen vuoden aikana, vai käytetäänkö 2000-luvulla yhä samoja sukupuolirepresentaatioita kuin 1950-luvulla? Lisäksi olen tutkinut onko muodin mainonnassa tapahtunut muutoksia mainosten koossa, määrissä, värien käytössä tai tekstin ja kuvan suhteessa. Mainosten jaottelussa olen käyttänyt Leissin, Klinen ja Jhallyn (1990) neljää mainonnan formaattia. Nämä ovat tuoteinformaatiomainos, tuotemielikuvamainos, personoitu mainos ja elämäntyylimainos. Tuoteinformaatiomainoksessa mainostettava tuote on päätekijä. Kaikki mainoksen elementit ovat mukana mainoksessa kertomassa tuotteesta, sen ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta. Tuoteinformaatiomainoksessa näkyy aina mainostettavan brändin nimi ja usein myös kuva tuotteesta. Teksti on kuitenkin huomattavasti tärkeämmässä roolissa kuin mainoskuva. Teksti on usein hyvin informatiivista ja valistavaa kertoen muun muassa tuotteen rakenteesta, pakkauksesta, hinnasta ja käyttöohjeista. Tuotemielikuvamainoksessa mainostettavan brändin nimi ja pakkaus ovat yhä tärkeässä asemassa, mutta tuotteelle on luotu myös uusia ominaisuuksia mielikuvien kautta. Mainostettava tuote on pyritty asettamaan erilaisten symbolien avulla sellaiseen kontekstiin, jonka uskotaan herättävän kuluttajien mielenkiinto. Mainoksessa käytettyjen symbolien avulla voidaan luoda kuluttajille mielikuvia siitä missä ja miten tuotetta olisi

26 mahdollista käyttää. Mielikuvamainonnassa visuaalinen osuus on usein tekstiä hallitsevampaa. On todettu, että visuaalisuuden avulla voidaan saavuttaa uusia tapoja tuotteen kuvailemisessa ja mielikuvien luomisessa. Personoidussa mainoksessa pyritään luomaan yhteys mainostettavan tuotteen ja ihmisen välille. Mainosten tuotteet ja henkilöt siis vaihtelevat, mutta näiden kahden väliltä on aina löydettävissä jokin suhde. Tämän suhteen laatu on personoidun mainoksen tärkein tekijä. Personoitu mainos voidaan jakaa neljään eri alalajiin: testimoniaali eli käyttäjätodistus, mainoksen henkilö esittää tuotetta, mainoksen henkilö muokkaa itseään paremmaksi mainostettavan tuotteen käytön kautta ja mainostettavan tuotteen asettaminen keskelle sosiaalista kanssakäymistä. Yhteisenä tekijänä näissä kaikissa mainosmuodoissa on, että tuote on kuvattu olennaisena osana ihmisten olemassaoloa ja keskinäistä vuorovaikutusta. Elämäntyylimainonnassa pyritään esittämään tasapainoinen suhde mainoksen henkilön, tuotteen ja ympäristön kanssa. Tämä saavutetaan yhdistämällä tekijöitä tuotemielikuvamainonnasta ja personoidusta mainonnasta. Elämäntyylimainonta tunnetaan voimakkaista visuaalisista keinoista ja vähäisestä tekstin määrästä. Tilanteessa jossa mainoskuvan suhde mainostekstiin on ensisijainen, tukeudutaan mainostettavan tuotteen aiheuttamaan visuaaliseen mielikuvaan Tällöin uskotaan, että mainoskuvalla on tekstiä enemmän havaintoarvoa luvulle ominaista oli kaupungistuminen, kansainvälistyminen ja koulutukseen panostaminen. Televisio ja lehdistö levittivät tehokkaasti kuluttamisen sanomaa ja loivat myös kansainvälistä mallia uudesta elämäntyylistä luvulla suomalaisen tekstiili- ja vaatetusalan suurimpia ilmoittajia olivat Kuusinen, Suomen Trikoo ja Hyvon-alusasuja valmista Kude-neule. Suurimmat aikakauslehdet Suomessa olivat Kotilieden lisäksi Suomen Kuvalehti, Apu, Seura, Viikkosanomat ja Valitut Palat. Kilpailu uusista lukijoista oli kuitenkin kovaa naisten arvomaailman alkaessa muuttua Kotilieden pullantuoksuisesta kotiäidistä urbaaniin suuntaan.

27 1950-luku suosi kuitenkin vielä kotiäitiä mainosten välittämänä naiskuvana. Mies ja nainen esitettiin perinteisissä rooleissa. Nainen esitettiin mainoksissa usein kuluttajana, jolla oli kyky haltioitua tavaroista luvun muoti oli hyvin naisellista ja eleganttia. Tavaratalot, tekokuidut ja valmisvaatteet tarjosivat suurille massoille mahdollisuuden jäljitellä yläluokan elämäntapaa luvulla uskottiin kulutusyhteiskunnan tekevän onnelliseksi luvulla alettiin puhua monikasvoisesta kuluttajasta. Erilaisia kuluttajia uskottiin siis olevan enemmän ja tuotteet sekä tyyli mainostaa niitä täytyi muokata vastaamaan eri kulutusryhmien tarpeita luvun muoti pyrkii uudistumaan ja löytämään vielä käyttämättömiä trendejä. Muodin voidaan kuitenkin sanoa olevan loputonta kiertokulkua, jossa uusinkin idea on saanut alkunsa jostain jo aiemmin käytetystä. Uutta kuluttajaa voidaankin kuvailla hedonistiksi, jota ei enää ohjaa tarpeiden määräämä talous vaan mielihyvän ja unelmien talous. Oman luonteen esille tuominen pukeutumisen kautta on monelle 2000-luvun kuluttajalle tärkeä asia. Yhä edelleen kuluttaja voi tavoitella pukeutumisvalintojen kautta ryhmästä erottautumista tai siihen kuulumista. Mainosten koko on suurentunut huomattavasti verrattaessa 2000-lukua 1950-lukuun luvun vaatemainos vie usein yhden aikakauslehden sivun, joskus jopa aukeaman luvulla mainoksia oli usein jopa viisi samalla sivulla. Uskon, että mainoksen visuaalisuudella on ollut merkitystä mainoskuvien koon kasvussa. Isompi mainos toimii pientä mainosta paremmin katseenvangitsijana. Mainoksen visuaalisuus myös toimii tekstiä paremmin mielikuvien luomisessa ja kuluttajan mielenkiinnon herättämisessä. Mainosten määrä tutkitussa Kotiliesi-lehdessä on vähentynyt huomattavasti tultaessa luvulta 2000-luvulle. Verrattuna 1950-luvun tutkittuihin vuosikertoihin, mainosten määrä on vähentynyt 42 prosenttia tultaessa 2000-luvulle. Vaatemainosten määrä on vähentynyt vielä enemmän, 72 prosenttia, kun verrataan vuosikertoja 1953 ja 1958 vuosikertoihin 2003 ja luvulla aikakauslehdet olivat Suomessa vielä uusi mainoskanava. Lehtivalikoima oli suppea ja esimerkiksi Kotiliesi-lehdellä oli oma uskollinen lukijakuntansa, johon kuului

28 sekä naisia että miehiä luvulla naisten aikakauslehtien määrä on huomattavasti suurempi. Lehtiä onkin muokattu vastaamaan tietyn kuluttajaryhmän tarpeita luvun Kotiliesi-lehti ei niinkään toimi enää kuluttajien opastajana ja valistajana, vaan pikemminkin tarjoaa erilaisia artikkeleita ja muotikatsauksia aikuiselle naiselle luvulla on olemassa paljon muitakin mainoskanavia kuin aikakauslehdet. Vaatemainontaa löytyy paljon myös televisiosta, internetistä ja erilaisista katumainoksista. Markkinointia ja mainontaa tutkitaan 2000-luvulla enemmän ja uusia tutkimuksia julkaistaan usein eri lehdissä. Monet kuluttajat ovat kiinnostuneita lukemaan näitä tutkimuksia ja hakevat myös tietoa aktiivisesti ja itsenäisesti. Myös mainosten värien käytössä on tapahtunut selkeä muutos luvulla mainokset olivat lähes poikkeuksetta mustavalkoisia ja piirrettyjä. Ainoastaan lehden etu- ja takakannessa saatettiin käyttää värejä. Näyttävä etukansi on varmasti toiminut tehokkaana katseenvangitsijana ja keskustelun aiheuttajana kuluttajille luvun vaatemainokset ovat taas lähes poikkeuksetta värivalokuvia. Mustavalkoisuutta tai piirrettyjä mainoskuvia saatetaan käyttää lehdissä massasta poikkeavina kuluttajien katseenvangitsijoina. Myös tekstin ja kuvan suhteessa on tapahtunut muutoksia tultaessa 1950-luvulta luvulle luvun mainoksista suurin osa oli tuoteinformaatiomainoksia, joissa tekstin osuus mainoksesta oli vähintään yhtä iso kuin itse mainoskuva luvun vaatemainoksissa mainoskuva on pääosassa, lisäksi on mainittu korkeintaan mainostettavan vaatemerkin nimi. Mainoskuvien laadun parantuessa ja mainostajien ymmärrettyä kuvan tehokkuus mainoskeinona, tekstin määrä on vähentynyt merkittävästi. Mainokset luovat illuusioita. Mainoksissa esiintyvistä malleista on otettu mallia jo luvulla ja otetaan yhä edelleen. Lehtiä lukiessamme myös mainokset saavat huomiomme ja luovat meille kuluttajina erilaisia mielikuvia. Onnistuessaan mainos saa meidät haluamaan samaa kuin mainoksen mallilla on ja niinpä päädymme ostamaan mainostettavan tuotteen. Mainos esittelee meille unelmaa, joka meidän on mahdollista saavuttaa vain hankkimalla

29 mainostettava tuote. Kuluttajina olemme ostamassa unelmaa, emme niinkään uutta vaatetta. Mainontaa tulisi mielestäni jatkossakin tutkia kriittisestä näkökulmasta. Mainonta on kuitenkin tavoitteellista viestintää. Mainonnan tarkoituksena voi olla tuotteen myynnin edistäminen tai esimerkiksi tuotteeseen liittyvien positiivisten mielikuvien luominen. Toisaalta nykypäivän kuluttajia ei voida enää pitää niin passiivisina ja helposti vieteltävinä kuin 1950-luvun kuluttajia. Kuluttajina me olemme oppineet tulkitsemaan mainoksia yhä kriittisemmin. Tähän on vaikuttanut varmasti mahdollisuus kouluttautua mainonnassa ja markkinoinnissa sekä mainonnan tutkimus, jonka uusimpia tutkimuksia nostetaan usein esille julkisessa mediassa.

30 Mikko Kalli Elämänmuutoksen, jännityksen ja asiantuntijuuden representointi Veikkaus Oy:n mainonnassa vuosina Veikkauksen mainonnan merkityksiä Tämän esseen tarkoitus on esitellä maisterin tutkielmani Elämänmuutoksen, jännityksen ja asiantuntijuuden representointi Veikkaus Oy:n mainonnassa vuosina Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Pelitoiminnan tutkimussäätiölle, joka tukee ja edistää ennakkoluulotonta monitieteistä tutkimusta rahapelaamisesta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Pelitoiminnan tutkimussäätiön perustivat suomalaiset rahapeliyhteisöt Raha-automaattiyhdistys RAY, Veikkaus Oy ja Fintoto Oy keväällä Maisterin tutkielmassani analysoin Veikkaus Oy:n (jatkossa Veikkaus) lehtimainontaa vuosina Veikkaus on yksi kolmesta rahapeliluvan haltijasta Suomessa. Veikkauksella on yksityisoikeus järjestää raha-arpajaisia ja urheiluvedonlyöntiä. Toimeksiantoon sisältyi lupa Veikkauksen omien mainosarkistojen käyttöön tutkimuksen aineistona. Tutkimuksessani lähdin siitä oletuksesta, että mainostettavalla tuotteella on vaikutusta mainoksen sisältöön. Veikkauksen mainontaa ei voi mielestäni analysoida kokonaisvaltaisesti ymmärtämättä myös rahapelaamista. Tutkimuksessani tarkastelin rahapelaamista teoreettisen viitekehyksen kautta ja pyrin selvittämään, mitä ominaisuuksia rahapelaamiseen liittyy yksilön näkökulmasta. Mainosanalyysin kautta ei yleensä voi tehdä tulkintoja yksilön käyttäytymisestä. Toisaalta käyttäytymisen ymmärtäminen on keskeisessä asemassa mainonnan semioottisessa analyysissa juuri sen kulttuurivaikutuksen takia. Mainonta ammentaa merkityksiä kulttuurista mutta myös tuottaa niitä.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet

Markkinoinnin perusteet Markkinoinnin perusteet Yhteiskuntasuhteet ja yhteiskuntavastuu Jukka Luoma & Antti Sihvonen Markkinoinnin laitos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Luku 18 Kurssin viitekehys Luento 10: Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 17..2012 1 17..2012 1005/ PPa, JPa 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE LIITE 1 1 (2)

KYSELYLOMAKE LIITE 1 1 (2) KYSELYLOMAKE LIITE 1 1 (2) Hei! Olemme tekemässä opinnäytetyötä liittyen liiketalouden opintoihimme. Työmme käsittelee kylkiäisiä ja muita lisäetuuksia kuluttajan näkökulmasta. Kyseisellä lomakkeella haluamme

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä Leena Haanpää FinSERN 5.9.2011 Helsinki Tutkimushankkeen taustaa Nuoret ja vastuullinen yrittäjyys -tutkimus tarkastelee aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

MAAILMA, JOSSA JOKAINEN ON MARKKINOIJA

MAAILMA, JOSSA JOKAINEN ON MARKKINOIJA MAAILMA, JOSSA JOKAINEN ON MARKKINOIJA Tämä esitys perustuu puheenvuoroomme Markkinointiviestinnän viikolla 2015. Jos haluat keskustella esityksen teemoista, tai esimerkiksi siitä, kuinka teille kirkastetaan

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

DIGITALISAATIO UUDISTAA SUHTEESI ASIAKKAASEEN

DIGITALISAATIO UUDISTAA SUHTEESI ASIAKKAASEEN DIGITALISAATIO UUDISTAA SUHTEESI ASIAKKAASEEN Koodiviidakko Oy Samuli Tursas CEO, Founder Twitter: @samulitursas Wait,... Codejungle,... whaaat! Suomen suurin digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän ohjelmistopalveluihin

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Kaupat WW.SIGNALPARTNERS.FI

Kaupat WW.SIGNALPARTNERS.FI Kaupat WW.SIGNALPARTNERS.FI Signal WiFillä saatat tehokkuuden ja hyvän asiakaskokemuksen yhteen Signal WiFi sopii esimerkiksi vierailijaverkoksi tai mobiilien maksupäätteiden yhteydeksi. Raportointityökalun

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot