Kuluttajat asiakkaina, mediaesityksinä, vastuullisina ja elämysten etsijöinä - Artikkeleita kuluttajaekonomian opinnäytetöistä vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuluttajat asiakkaina, mediaesityksinä, vastuullisina ja elämysten etsijöinä - Artikkeleita kuluttajaekonomian opinnäytetöistä vuosilta 2010 2011"

Transkriptio

1 Juhani Hutri Minna Autio & Marko Lindroos (toim.) Kuluttajat asiakkaina, mediaesityksinä, vastuullisina ja elämysten etsijöinä - Artikkeleita kuluttajaekonomian opinnäytetöistä vuosilta Helsingin Yliopisto Taloustieteen laitos Selvityksiä nro 70 Helsinki 2011

2 Esipuhe Järjestyksessään yhdestoista kuluttajaekonomian opinnäytetöistä koottu artikkelikokoelma käsittelee kuluttajia asiakkaina, mediaesitysten kohteena, vastuullisina toimijoina sekä elämysten etsijöinä. Tutkielmien aiheet liikkuvat kanta-asiakkkuutta koskevasta asennetutukimuksesta elämäntyyliblogistien muotipuhemerkityksiin. Artikkelikokoelman kymmenen tutkielmaa on jaettu neljään eri teemaosioon. Ensimmäinen osion teemana ovat asiakkaat ja asiakassuhteet. Osion artikkelit käsittelevät asiakassuhteita, kanta-asiakkuuksia sekä Kuinoma-lainauspalvelun asiakkaiden kokemuksia palvelun käytöstä. Asiakassuhteiden arvontuotantoa on tarkasteltu kulttuurisen kuluttajatutkimuksen kontekstissa ja kanta-asiakasohjelmia on analysoitu kuluttajien sitouttamisen ja sitoutumisen näkökulmista. Kuinoma-lainauspalvelun asiakaskokemuksia tutkimalla piirtyy kuva suomalaisesta lainaus- ja vuokrauskulttuurista. Toisen osion teemana on mainonta. Osion molemmissa tutkielmissa on tutkittu mainonnan ajallista kehitystä ja muutosta. Muotimainontaa käsittelevässä tutkimuksessa vertailtiin 1950-luvun lehtimainontaa 2000-luvun mainontaan. Veikkaus Oy:n mainonnassa on tutkittu puolestaan sitä, kuinka elämänmuutos, jännitys ja asiantuntijuus representoituu yrityksen lehtimainonnassa vuosina Molemmissa tutkimuksissa on käytetty historiallista lähestymistapaa ja tutkimuskohteena on suomalaisen kulutusyhteiskunnan muutos kuvallisen aineiston valossa. Kolmannen osion teemana on vastuullisuus ja yhteiskunta. Tutkielmat käsittelevät eläkeiän nostosta aiheutunutta mediakeskustelua, kuluttajien näkemyksiä kulutuksen ohjausjärjestelmistä ja ilmastonmuutoksesta sekä yritysten yhteiskuntavastuuta. Eläkeiän nostosta aiheutuneesta mediakeskustelusta on pyritty löytämään erilaisia tapoja puhua eläkeläisistä ja eläkkeelle siirtymisestä. Ilmastonmuutosta ja ohjausjärjestelmiä käsittelevässä työssä on analysoitu kuluttajien käyttämiä peukalosääntöjä, joiden avulla he pyrkivät tekemään vastuullisia kulutusvalintoja. Yrityksen yhteiskuntavastuullisuutta koskevassa tutkielmassa on mitattu kuluttajien asenteita vastuullisuuden merkityksestä

3 ostopäätöksiin. Tutkielmien mukaan kuluttajat haluavat luotettavaa tietoa kulutuksen ympäristövaikutuksista, mutta mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Neljännen osion teemana ovat elämykset. Osion artikkeleissa elämyksiä etsitään jalkapallo-otteluista ja elämäntyyliblogeista. Jalkapallo-otteluita koskevassa tutkimuksessa fanit näyttäytyvät yhtenäisenä heimona, jotka jakavat yhteisiä merkityksiä ja historiaa fanikohteensa kautta. Elämäntyyliblogeissa elämyksiä etsitään muodista ja himottavista luksustuotteista. Osa nuorista blogisteista on professionaalisia kuluttajia ja tuottajia. Näin he myös toimivat postmodernin ajan kuluttajavalistajina. Kesäkuussa Helsingissä 2011, Juhani Hutri, Minna Autio & Marko Lindroos

4 Sisällysluettelo Osa 1: Kuluttajat asiakkaina Pirkka Kaijalainen Kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen näkökulmia asiakassuhteiden kehittämiseen ja arvontuotantoon Mikko Marttinen Kanta-asiakkuus kuluttajan asenteiden ja sitouttamisen näkökulmasta Sari Avikainen Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä vuokraamisen perusteista ja omistamisen merkityksistä Osa 2: Kuluttajat mediaesityksissä Outi Saarno Unelmia ostamassa naiskuva muodin mainonnassa ja 2000-luvulla Mikko Kalli Elämänmuutoksen, jännityksen ja asiantuntijuuden representointi Veikkaus Oy:n mainonnassa vuosina Osa 3: Kuluttajat osana vastuullista yhteiskuntaa Heidi Hölttä Hyvinvointivaltion pelastamisella huonosti voivia eläkeläisiä? Mediakeskustelua vuoden 2009 eläkeiän nostopäätöksestä Sanna Uotinen Luotettavaa tietoa ja merkityksellisiä valintoja Kuluttajien näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja kulutuksen ohjausjärjestelmistä

5 Mikko Orrenmaa Kuluttajien näkemyksiä yritysten yhteiskuntavastuusta ja vastuullisesta kuluttamisesta Osa 4: Kuluttajat elämysten etsijöinä ja rakentajina Vesa Kuittinen Katsomokokemuksia Jalkapallo elämystuotteena Susanna Härkönen Ihanan överi ja juhlallinen jakku olisi kyllä kiva piristys vaatekaappiin Tutkimus kuluttamisesta ja professionalisoitumisesta elämäntyyliblogeissa

6 Pirkka Kaijanen Kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen näkökulmia asiakassuhteiden kehittämiseen ja arvontuotantoon Tapa, jolla kuluttajien ja yritysten välistä suhdetta tarkastellaan, on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana. Sekä kuluttajatutkimuksen että markkinoinnin kentissä on kuvattu tapahtuneen paradigman muutokset. Molemmissa teoriakentissä on pyritty hylkäämään positivistinen liiketaloustieteen näkökulma, jossa kuluttajat nähdään lähinnä passiivisina subjekteina ja markkinoilla toimivina rationaalisina valitsijoina. Varsinkin kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen ja suhdemarkkinoinnin teoriaperinteiden keskustelut ovat myös lähentyneet toisinaan siinä määrin, että niiden välille on useissa yhteyksissä ehdotettu tiiviimpää vuoropuhelua. Etenkin tarkastellessa kuluttajien arvonmuodostusta on kuluttajatutkimuksen huomioiden avulla mahdollista luoda laajempi näkökulma ilmiöön. Kulttuurillinen kuluttajatutkimus syntyi aikanaan juuri kritiikkinä liiketaloustieteen manageriaalisen perinteen ajattelutavoille. Nämä mallit perustuivat usein ajatukseen, jossa kuluttajamarkkinat nähtiin melko homogeenisenä kohderyhmänä, jolle kohdennettujen hyödykkeiden kysyntää pyrittiin optimoimaan esimerkiksi tuotteen, hinnan, jakelutien ja myynninedistämisen ominaisuuksia optimoimalla. Kriittiset kuluttajatutkimuksen teoriakeskustelut, kuten postmodernin kuluttajakuvan perinne, pyrkivät irtautumaan tästä näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen huomioissa on taloudellisen näkökulman sijaan painotettu kuluttajien aktiivista roolia ja kuluttamisen sosiaalisia, kulttuurillisia, poliittisia ja moraalisia ulottuvuuksia. Viime vuosien aikana on lisäksi yhä enemmän tuotu esille kuluttajien aktiivisen roolin sekä yhteisöjen merkityksen kasvua arvontuotannossa. Edelliset ajatukset huomioiva kuluttajatutkimuksen näkökulma onkin saavuttanut viime vuosikymmeninä jopa paradigman aseman kuluttajatutkimuksen kentässä.

7 Myös markkinoinnin näkökulmat kuluttajien ja yritysten välisiin suhteisiin ovat muuttuneet huomattavasti samanaikaisesti kuluttajatutkimuksen paradigman vaihtumisen kanssa. Aiemmin mainituista markkinoinnin johtamisen malleista on pitkälti pyritty luopumaan. On ymmärretty, että yrityksen kannalta on taloudellisesti kannattavampaa pyrkiä luomaan asiakkaisiin pitkäaikaisia suhteita, kuin pyrkiä markkinoinnin panostuksia optimoimalla uudelleen ja uudelleen viestimään samoille kohderyhmille ymmärtämättä osapuolten välistä historiaa. Tämän ajatuksen pohjalta teollisilla markkinoilla syntyikin ajatus tarpeesta johtaa asiakassuhteita. Tämä oli luontevaa, koska B2B-markkinoilla toimii usein pieni määrä yrityksiä, joidenka kanssa jaettavat suhteet olivat lähtökohtaisesti läheisempiä kuin kuluttajamarkkinoilla. Suhdemarkkinoinnin paradigma oli syntymässä. Teknologisten muutosten myötä yrityksille tarjoutui mahdollisuus siirtyä asiakassuhteet huomioivaan toimintamalliin myös kuluttajamarkkinoilla. Tietokanta- ja viestintäteknologioiden kehittyessä alettiin puhua asiakassuhteiden hallinnan (CRM, Customer Relationship Management) sovelluksista, joidenka avulla yritykset pystyvät ymmärtämään yksittäisen asiakassuhteen tasolla suhteitaan kuluttajiin. Tämän tiedon perusteella asiakassuhteita on mahdollista pyrkiä kehittämään molempia osapuolia enemmän hyödyttävään läheiseen suhteeseen, jossa paremmin ymmärretään osapuolten erityispiirteet. Tällöin on huomattavasti siirrytty poispäin perinteisestä markkinoinnin johtamisen ajattelumallista ja on mahdollista alkaa keskustella yritysten ja kuluttajien välisistä suhteista yhä enemmän kuluttajatutkimuksen huomioiden hengessä. Koska myös CRM:n ja suhdemarkkinoinnin teoria asemoituu liiketaloustieteeseen, keskittyy myös arvontuotannon tarkastelu useimmiten vain taloudellisiin aspekteihin. Tuomalla mukaan kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen näkökulma asiakassuhteiden hallinnan prosesseihin onkin mahdollista laajentaa tarkastelua ja yhä paremmin ymmärtää kuluttajien arvostusten eri ulottuvuuksia. Tässä tarkastelussa on hedelmällistä ottaa käyttöön laadullinen tutkimusote, jonka avulla on mahdollista kartoittaa ilmiötä, jota tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Aineistonkeruumetodiksi tutkimuksessa valittiin teemahaastattelu. Tällöin haastattelijan on mahdollista käsitellä valittuja aihealueita, mutta haastattelu etenee keskustelunomaisesti haastateltavan kiinnostuksen kohteiden pohjalta ja

8 informantit saavat omin sanoin luoda perustelut ja tehdä määrittelyt. Analyysi taas toteutettiin teemoittelun avulla, jolloin on mahdollista hahmoitta aineistoa ja siitä nousevia aiheita, ymmärtää kokonaisuuksia ja tarvittaessa porautua sanatarkkaan tulkintaan. Tässä tutkielmassa pyrinkin käsittelemän, miten yritykset voivat postmodernissa kuluttajaympäristössä CRM-työkalujen ja -prosessien avulla tukea asiakkaan kokeman arvon syntymistä. Lähestyin tutkimusongelmaa tarkastelemalla, minkälaisia keinoja asiakassuhteiden hallinnassa käytetään tällä hetkellä ja minkälainen on perinteinen asiakassuhteiden hallinnan malli. Tarkastelin edelleen, mitä paineita tuoreet kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen sekä suhdemarkkinoinnin huomiot asettavat perinteiselle mallille. Lopulta pyrin tuomaan esille, miten kuluttajien kokeman arvon syntyä tulisi ymmärtää edellisten huomioiden perusteella. Tutkimuksessa luotiin suhdemarkkinoinnin teoriaa ja käsitteitä tarkastelemalla viitekehys, jonka mukaan asiakassuhteita perinteisesti on pyritty kehittämään. Mallin mukaan yrityksen ja kuluttajan suhde on kaksinapainen ja perustuu deterministisesti yrityksen asiakasymmärryksen perusteella tekemiin toimiin, joita edelleen kohdennetaan kuluttajalle kuluttajan kokeman arvon lisäämiseksi. Malli ei ehkä ole riittävästi irtautunut positivistisen kuluttajakuvan kontekstista. Tarkastelemalla kulttuurillisen kuluttajatutkimuksen ja erityisesti postmodernin kuluttajakuvan huomioita sekä suhdemarkkinoinnin tuoreita keskusteluja olikin mahdollista luoda kuva mallille asetetuista muutospaineista. Kuluttajat on nähtävä asiakassuhteiden kehittämisen prosesseissa aktiivisina osapuolina. Kuluttajat myös osallistuvat yhdessä yrityksen kanssa arvontuotantoon. Suhde ei myöskään ole suljettu kaksinapainen systeemi, vaan ulkopuolisten yhteisöjen ja verkostojen merkitys on usein huomattava ja osa arvontuotannosta tapahtuu kokonaan yrityksen ja kuluttajan vuorovaikutuksen ulkopuolella. Myös kulutuskokemukset on ymmärrettävä taloudellista näkökulmaa laajemmin, missä auttaa jaottelu utilitaristiseen ja hedonistiseen arvoon. Siirryttäessä käsittelemään pehmeämpiä arvon ulottuvuuksia myös kuluttajasta oppimisen on muututtava: on ymmärrettävä kuluttajien arkipäivän prosesseja

9 ja esimerkiksi verkostojen ja yhteisöjen rakenteita, joissa kuluttajat luovat käsityksiä tyyleistä ja mauista. Laajennettu käsitys arvontuotannosta on myös vietävä tuotekehitykseen. Itse asiassa tuotteiden sijaan onkin tarve siirtyä keskustelemaan palvelutarjoamista, joissa hyödykkeitä ja palveluita yhdistetään nipuiksi, jotka pyrkivät vastaaman kuluttajien arkielämän tarpeisiin ja toimivat alustana kuluttajan arvonmuodostukselle. Näissä palvelutarjoamissa kolmansien osapuolten kuluttajan ja yrityksen verkostojen merkitys on huomattava ja yhteyksiä näihin verkostoihin on myös systemaattisesti kehitettävä. Kaiken kaikkiaan yritysten on omaksuttava laajempi ja avoimempi näkökulma niin kuluttajan rooliin, arvontuotannon ulottuvuuksiin, verkostojen merkitykseen kuin omaan oppimiseensa. Edellisten huomioiden perusteella laajennettu viitekehys myös toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Tutkimuksen empiirisessä tarkastelussa luotiin viitekehyksen pohjalta muunneltu asiakassuhteiden johtamisen malli. Mallissa yritys pyrkii dialogissa kuluttajan ja verkostojen kanssa luomaan utilitaristista ja hedonistista arvoa kulutuksen episodeissa. Episodeissa luotu arvo perustuu suhdearvoon, eli suhteen kehittymisen aikana luotuun ymmärrykseen kuluttajan arvostuksista, arkipäivän ongelmista, elämäntyyleistä ja verkostoista. Vaihdon yksikkö episodeissa on palvelutarjoama. Arvon tuottamiseen osallistuu ns. palvelukerroksessa yrityksen kaikki palveluntuotantoon osallistumat yksiköt yhdessä yrityksen verkostojen, sekä kuluttajayhteisöjen kanssa yhteistyössä kuluttajan kanssa. Palvelutarjoamia kehitetään ns. avoimessa innovointikerroksessa, jossa tuotekehityksen sijaan keskitytään palvelutarjoamien kehittämiseen. Tällöin kehitystoimintaan on otettava mukaan myös yrityksen kumppanit. Samoin kuluttajat osallistutetaan joko suoran yhteistyön kautta tai epäsuorasti käyttämällä utilitaristisen ja hedonistisen arvon ulottuvuuksiin liittyvää asiakastietoa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa luotujen havaintojen ja mallin perusteella yritysten on helpompi irtautua perinteisestä yksiulotteisesta

10 asiakassuhteiden markkinoinnin ajattelutavasta ja pyrkiä siirtymään paremmin kuluttamisen moninaisuuden ymmärtävään toimintamalliin.

11 Mikko Marttinen Kanta-asiakkuus kuluttajan asenteiden ja sitoutumisen näkökulmasta Kanta-asiakkuus ja kanta-asiakasohjelmat ovat tulleet osaksi jokapäiväistä kuluttajan elämää. Julkisuudessa kanta-asiakkuudesta ja kanta-asiakasohjelmista kirjoitellaan ja puhutaan tasaisin väliajoin sekä pohditaan niiden hyötyjä ja haittoja kuluttajalle muun muassa tietoturvan näkökulmasta. Usein kanta-asiakasohjelmista puhutaan tiettyjen kantaasiakasohjelmien kautta, keskittyen yhteen kanta-asiakasohjelmaan tai tietyn toimialan, kuten päivittäistavarakauppojen kanta-asiakasohjelmiin. Yleisimmin puheet pyörivät suurten ketjujen kanta-asiakasohjelmien toimivuuden tai epäkohtien ympärillä. Tällöin myös kanta-asiakkuutta tutkitaan ja tarkistellaan usein yritysten näkökulmasta, unohtaen mitä kuluttajat ajattelevat tai miten he kokevat ne. Tutkielmani pyrkii etsimään vastauksia siihen, miten kuluttajat asennoituvat ja sitoutuvat kanta-asiakasohjelmiin. Tutkielma on jatkoa kandidaatin tutkielmalleni vuodelta 2006, jossa tarkastelin kantaasiakkuutta kuluttajan näkökulmasta aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kautta. Kandidaatin tutkielman pohjalta aloin sitten empiirisesti tutkia sitä, mitä kuluttajat itse ajattelevat kanta-asiakkuudesta. Kanta-asiakasohjelmat voidaan katsoa alkaneeksi Yhdysvalloista 1980-luvun alussa lentoyhtiöiden palkitessa matkustajiaan sen mukaan mitä enemmän nämä lensivät luvulla markkinointi muuttui asiakasvetoiseksi ja uusia keinoja kiristyneessä kilpailussa tarvittiin houkuttelemaan uusia asiakkaita ja pitämään vanhat asiakkaat lojaaleina. Kanta-asiakasohjelmat markkinoidaan kuluttajille niiden tuottamien etujen ja säästöjen kautta. Mitä useammin ja enemmän kuluttaja ostaa, sitä suuremmat ovat säästöt verrattuna ostamalla tuotteet tai palvelut ilman kanta-asiakkuutta. Yritykselle edut ovat huomattavat. Kuluttaja pyritään sitouttamaan, saamaan hänet ostamaan useammin ja enemmän sekä

12 vänhentämään vertailua kilpailijoihin. Samalla kuluttajasta kerätään paljon yksityiskohtaista kuluttajakäyttäytymiseen liittyvää tietoa. Kanta-asiakasohjelma on markkinointikeino, jonka toimilla asiakkaista pyritään tekemään lojaaleja. Tutkielmassani pyrin selvittämään onko asennoituminen kanta-asiakasohjelmia kohtaan myönteistä, neutraalia tai kielteistä. Asenteet muodostuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Ympäristö, ihmiset, viestintä, kokemukset ja muut lukuisat vaikutukset muokkaavat niitä. Uskollisuudella tarkoitetaan asenteiden kohdalla niitä keinoja, joita yritys käyttää pyrkiessään luomaan uskollisuutta. Kanta-asiakasohjelmia käytetään muun muassa juuri uskollisuuden luomiseen vaikuttamalla esimerkiksi asenteisiin. Uskollisuus on toistuvaa ostokäyttäytymistä. Asenteita mitatiin kyselyssä selvittämällä miten kanta-asikasohjelmat koetaan ja mahdollisesti ovatko yrityksen onnistuneet viestinnässään muokkaamaan kuluttajien asenteita. Sitoutuminen tapahtuu myönteisen asenteen kautta uskollisuuden myötä ja tarkoittaa usein jostain muusta luopumista. Sitoutuminen on pitkäkestoisen suhteenluonnin tulosta. Sitouttamiseen pyritään kanta-asiakasohjelmien avulla, sillä siten vähennetään riskiä menettää asiakas kilpailevalle yritykselle. Koska yrityksen on haasteellisempaa ja vaikeampaa ylläpitää perinteistä asiakassuhdetta, on huomattu, että kanta-asiakasohjelmien kautta sitoutuminen on kasvanut ja tuloksia asiakkaiden pysyvyydestä on voitu huomata. Sitoutuneisuus on muutakin kuin ostamista. Sitoutuneisuus tarkoittaa asiakkuudesta syntyvää tilannetta, jossa molemmat osapuolet sekä asenteellisesti, että tekemisen kautta pyrkivät viemään asiakkuutta eteenpäin. Tämän kautta myös usein sanotaan kilpailijoille ei, koska uskotaan sitoutumisen kautta syntyvän enemmän arvoa sekä myyjälle että ostajalle. Tutkielmani toteutettiin käyttäen määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusaineisto koostuu internetissä julkaistuun lomakkeeseen saaduista vastauksista. Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon vastauksia laajan yleiskuvan muodostamiseksi.

13 Kokonaistutkimus olisi antanut suurimman mahdollisen kuluttajan näkökulman, mutta käytännön rajoitteiden vuoksi valittiin yksikertainen satunnaisotos, jossa kaikilla kyselyn löytäneillä oli mahdollisuus tulla valituksi otokseen. Lomake julkaistiin kesällä 2008 Kuluttajaviraston Internet-sivuilla. Myöhemmin kesällä Helsingin Sanomat julkaisivat linkin kyselyyn. Kyselyn julkaisupaikat tuovat omat rajoitteet vastauksien yleistettävyyteen. Kuluttajavirastonsivuilla käyvät voidaan olettaa olevan kuluttamisesta yleisesti kiinnostuneita ja siitä johtuen vastaukset eivät ole laajemmin yleistettävissä. Suuri joukko vastauksia, jotka saatiin Helsingin Sanomien kautta, rajoittaa vastaajia maantieteellisesti pääkaupunkiseudulle. Nämä seikat on huomioitavat tutkimuksen tuloksissa ja johtopäätöksissä. Kysely jaoteltiin kolmeen osioon, jossa ensimmäisessä osiossa selvitettiin vastaajien kuulumista kanta-asiakasohjelmiin. Näiden kysymysten avulla ymmärrettiin, minkä kantaasiakasohjelman perusteella vastaajat myöhempiin kysymyksiin vastaavat. Kyselyn toinen osio selvitti asennetta ja sitoutumista. Kolmannessa osiossa kysyttiin vastaajien taustatiedot. Käytettäviä vastauksia kyselyyn saatiin 806 kappaletta. Vastaajista suurin joukko oli pääkaupunkiseudulla elävät vuotiaat naiset, jotka kuuluivat noin neljään kanta-asiakasohjelmaan. Muut ikäryhmät olivat myös hyvin edustettuina. Miehiä vastanneiden joukossa oli noin 35%. Etelä- ja Länsi-Suomesta saadut vastaukset kattoivat yli 91% vastauksista. Tyypillinen talouden koko oli kahden hengen talous. Yleisemmin vastaajat olivat korkeastikoulutettuja. S-ryhmän ja Keskon kantaasiakasohjelmiin kuuluttiin useimmiten. Näiden jälkeen suosituimmat ohjelmat olivat Tradekan, Stockmannin sekä Finnairin kanta-asiakasohjelmat. Kanta-asiakasohjelmiin ilmoitettiin kuuluvan niiden tarjoamien alennuksien vuoksi. Vastaajat ilmoittivat tietävänsä, mitä etuja he saavat kanta-asiakasohjelmista. Näitä olivat muun muassa erilaiset alennukset, tarjoukset, bonukset ja kanta-asiakasviestintä. Kuukausittaisten ostojen määrää ei seurata kovinkaan tarkasti. Kanta-asiakasohjelmien hyöty yritykselle kirjallisuuden mukaan on, että kuluttajien ostokerrat lisääntyvät sekä

14 ostosten määrä suurenee kanta-asiakasohjelmien kautta. Kuluttajat eivät vastauksien mukaan koe näin tapahtuvan, mutta asiaa ei kuitenkaan seurata. Keskittämistä tiettyyn kanta-asiakasohjelmaan ei tutkimuksessa kyetty selvittämään. Keskittämistä tapahtuu jonkin verran, mutta vastauksien mukaan yleisimmin kantaasiakkaina ollaan niissä liikkeissä tai ketjuissa, joista muutenkin ostettaisiin esimerkiksi sijainnin vuoksi. Liikkeiden hintatason vertailua ja yleisesti ostopaikan valintaa edullisuuden mukaan ilmoitettiin seurattavan. Huomion arvoista on, että kuitenkin jopa yli 20% vastaajista ilmoitti, että he eivät valitse ostopaikkaa lainkaan hintatason mukaan. Tämä tukee osaltaan sitä, että vastaajat ajattelivat vastatessaan yleisimpiä kantaasiakasohjelmia sekä asioivat niissä kaupoissa, joissa muutenkin asioisivat. Suurin osa päivittäistavarakaupoista Suomessa kuuluu yleisimpiin ketjuihin, jotka tarjoavat kantaasiakkuutta. Vastaajat kokivat voimakkaasti saavansa etuja kanta-asiakasohjelmien kautta ja uskoivat myös kanta-asiakasohjelmien palkitsevan uskollisuutta. Vastaajat eivät kuitenkaan uskoneet kanta-asiakasohjelmien auttavan löytämään parasta tai halvinta hintatasoa. Kantaasiakasohjelmien uskottiin sitouttavan vastaajia asiakkaiksi ja niiden sanottiin vastaajien mielestä toimivan hyvin. Toisaalta kanta-asiakasohjelmia sanottiin olevan liikaa ja kaikki kuluttaminen on jo useissa tapauksissa kokonaan jonkin kanta-asiakasohjelman piiriin kuuluvaa. Kuitenkin kaikissa kanta-asiakasohjelmien etuisuuksia kysyvissä kohdissa vastaajat ilmoittivat saavansa niistä etuja ja alennuksia. Kanta-asiakasohjelmat ovat yritysten markkinointikeino. Tätä mieltä olivat myös kyselyyn vastanneet. Vastanneiden mielestä yritys selvästi hyötyy enemmän kanta-asiakasohjelmista kuin kuluttajat. Lisäksi kanta-asiakasohjelmien tuottamat kustannukset siirtyvät vastaajien mukaan kuluttajille maksettavaksi. Tämä osoittaa, että vastaajat ovat tietoisia kantaasiakasohjelmien tavoitteista eivätkä ajattele, että ohjelmat ovat olemassa vain tuottaakseen etuja niiden jäsenille. Kanta-asiakasohjelmat eivät näytä kyseisten kanta-asiakasohjelmien kohdalla sitouttavan

15 merkittävästi vastaajia. Kanta-asiakasohjelmaa suositaan, mutta tämä ei ohjaa käyttäytymistä. Muita liikkeitä käytetään myös ja kanta-asiakkuuksien suuri määrä on tehnyt niistä normaaleja asioita, joihin kaikki kuuluvat. Vastaajilla on keskimäärin neljä korttia mukanaan, kun he tekevät ostoksia. Tämän mukaan vastaajat esittävät kulloinkin sen liikkeen kanta-asiakaskortin, jossa asioivat, mutta eivät sitoudu yritykseen ja luovu muista liikkeistä jonkun toisen liikkeen kantaasiakkuuden vuoksi. Asennemittausta tutkimuksessa suoritettiin suoraan kysymällä vastaajien mielipidettä kanta-asiakasohjelmia kohtaan. Asenteita tulkitaan seuraamalla kyselystä saatuja vastauksia. Jos vastaaja on ilmoittanut saavansa etuja kanta-asiakasohjelmista kuukausittain ja ilmoittaa, että kanta-asiakasohjelmat ovat toimivia, tulkitaan tämän myönteiseksi asenteeksi. Tutkimustulosten mukaan yleinen asenne kanta-asiakasohjelmia kohtaan on enemmän myönteinen kuin neutraali tai kielteinen. Tutkimuksen alkuvaiheissa oletin, että vastaukset olisivat kielteisempiä kuin mitä loppujen lopuksi tulokset sitten kertoivat. Asenteiden tulkinta kanta-asiakasohjelmia kohtaan on vaikeaa. Vastauksien mukaan vastaajat pitävät kanta-asiakasohjelmista ja kokevat niistä saatavan jopa rahanarvoista suoraa taloudellista etua. Kuitenkaan näiden ei nähdä vaikuttaneen ostojen määrään alentavasti tai nostavasti. Merkittävää taloudellista muutosta ei kanta-asiakasohjelmien kautta ole koettu saavan. Myönteiset kokemukset kanta-asiakasohjelmista saatavista eduista ja hyödyistä vaikuttavat vastaajien myönteiseen asenteeseen. Edut, alennukset ja hyvät kokemukset tukevat ja auttavat positiivisen asenteen luomista. Kanta-asiakasohjelmiin kuulumisen määrällä on suora vaikutus niiden suhtautumista kohtaan. Useampaan kanta-asiakasohjelmaan kuuluvat suhtautuvat niihin myönteisemmin kuin vain muutamaan ohjelmaan kuuluvat. Selkeä ero nähtiin alle neljään kanta-asiakasohjelmaan kuuluvien ja tätä useampiin kuuluvien välillä.

16 Myös alle kahdeksaan kanta-asiakasohjelmaan kuuluvat suhtautuivat vähemmän myönteisemmin kuin useampaan kuuluvat. Näiden välinen ero oli kuitenkin pieni. Pelkkä liittyminen kanta-asiakasohjelmaan ei tee kuluttajasta sitoutunutta asiakasta. Sitoutuminen tapahtuu ajan myötä myönteisten kokemusten kautta. Sitouttamista tapahtuu tutkimuksen mukaan jonkin verran. Vastaajien mukaan kanta-asiakasohjelmat palkitsevat keskittämistä ja tämä vaikuttaa osaltaan sitoutumiseen. Sitouttamisen teorian mukaista sitoutumista eli muista vaihtoehdoista luopumista, on vaikea havaita kyselyn tuloksista. Vastaajat kuuluivat keskimäärin neljästä viiteen ohjelmaan. Sitoutumista ei voida todistaa tapahtuvan ja suurimmaksi osaksi kantaasiakasohjelmiin kuulutaan, koska samoissa liikkeissä asioitaisiin muutenkin. Kanta-asiakasohjelmat tuovat kuluttajalle etuja, mutta lisääntynyt kulutus usein kumoaa saavutetut edut ja alennukset. Oikein käytettynä ja vertailemalla kuluttaja saavuttaa usein suuremmat säästöt kuin keskittämällä vain yhteen liikkeeseen tai ketjuun. Keskittäminenkin voi toimia, mutta huomioitavaa on, että kanta-asiakasohjelman kulut yritykselle ovat korkeat ja nämä kulut katetaan suoraan kuluttajilta. Kanta-asiakasohjelmat ovat myös onnistuneesti saaneet kuluttajat hyväksymään keskittämisen idean. Kuluttajat ymmärtävät, että ohjelmat eivät ole ilmaisia ja vertailemalla ja hyödyntäen muun muassa alennuksia eri paikoista säästöä kertyisi luultavimmin eniten. Kuitenkin kiire ja ajanpuute tekee helpoiksi suosi tiettyä paikkaa esimerkiksi päivittäistavaratuotteiden hankinnassa. Jos samasta paikasta saa kanta-asiakkuuden mukana edes jotain takaisin alennuksien tai erilaisten bonuksien kautta, niin tämä nähdään jo hyötynä. Ajatuksena usein on, että pienikin etu on parempi kuin ei mitään etua.

17 Sari Avikainen Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä vuokraamisen perusteista ja omistamisen merkityksistä Johdanto Tavaroiden vuokraaminen niiden ostamisen ja omistamisen sijaan voi parhaimmillaan tehostaa jo olemassa olevien tavaroiden käyttöä ja vähentää uusien tavaroiden valmistuksesta eri vaiheineen aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Vuokraaminen voikin toimia osaltaan keinona ekologisesti kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa. Tiettyjä tavaroita, kuten kirjoja, onkin Suomessa totuttu lainaamaan ja vuokraamaan. Kirjojen lisäksi Suomessa on perinteisesti totuttu vuokraamaan esimerkiksi videoita, hää- ja juhlapukuja, mökkejä sekä autoja. Perinteisillä vuokraamoilla on usein fyysinen toimipiste ja ne ovat erikoistuneet tiettyyn tavaravalikoimaan. Lisäksi tavaravalikoima koostuu usein uusista tavaroista, jotka on hankittu nimenomaan vuokraamoa varten. Perinteisten vuokraamoiden rinnalle on kuitenkin kehittynyt uudenlaisia vaihtoehtoja, kuten internetissä toimiva tavaroiden lainaus- ja vuokrauspalvelu Kuinoma 1. Kuinoma pyrkii toiminnallaan ostamisen minimoimiseen ja jo olemassa olevien tavaroiden käytön tehostamiseen. Tällaisten omistamattomaan kulutukseen perustuvien uusien käytäntöjen edistäminen on kuitenkin haasteellista yhteiskunnassa, jossa tavarakeskeinen omistamisen ja kuluttamisen onni ovat vielä tällä hetkellä keskeisiä arvoja (ks. esim. Heiskanen 2001; Rissa 2001). Lisäksi on eri asia vuokrata tavaroita perinteisestä vuokraamosta, kuin vuokrata joltain yksityiseltä henkilöltä hänen omia tavaroitaan. Täysin yksiselitteistä ei ole myöskään se, että omia tavaroita haluttaisiin ylipäätään antaa muiden, täysin tuntemattomien ihmisten käyttöön. Toiset ihmiset ovat kuitenkin valmiita tällaiseen toimintaan. 1 Kuinomassa yksityiset ihmiset voivat vuokrata ja lainata toisilleen omia tavaroitaan ja Kuinoma tarjoaa tätä toimintaa varten teknisen alustan.

18 Tutkimuksen teemat ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksessani tarkastelen Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä vuokraamisesta ja omistamisesta. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata vuokraamisen ja omistamisen kulttuuria suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pyrkiä ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka toimivat perusteina vuokraamiselle ja omistamiselle. Käytän tutkimuksessani laadullista tutkimusotetta. Tutkimukseni empiirisen aineiston olen kerännyt haastattelemalla neljäätoista Kuinoma lainauspalvelun käyttäjää. Haastattelut ovat teemahaastattelun muotoa noudattelevia yksilöhaastatteluja. Tutkimukseni teemoissa käsittelen vuokraamisen perusteita, edellytyksiä ja esteitä, tavaroiden teknisiä ominaisuuksia ja symbolisia merkityksiä sekä käyttäjien näkemyksiä eri ikäluokkien suhtautumisesta vuokraamiseen ja omistamiseen. Aineiston analyysin tulkinnassa käytän vuokraamiseen, tavaroiden toiminnalliseen ja symboliseen ulottuvuuteen sekä kulutuseetoksiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Kuinoma lainauspalvelun käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä tarkastelemalla olen pyrkinyt ymmärtämään ensinnäkin niitä tekijöitä, jotka myötävaikuttavat vuokraamisen suosimiseen tai toimivat edellytyksinä ja esteinä vuokraamisen yleistymiselle. Olen myös pyrkinyt kuvaamaan sitä, millaisena käyttäjät näkevät vuokraamisen aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavarat ja niihin suhtautuminen ovat tutkimuksessani myös keskeisessä asemassa. Olen tutkimuksessani keskittynyt analysoimaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat haluun omistaa tietyt tavarat tai tekevät omistamisesta välttämätöntä. Tavaroiden teknisiä ominaisuuksia ja symbolisia merkityksiä tarkastelemalla pyrin tekemään ymmärrettäväksi, mikseivät kaikki tavarat sovellu käyttäjien mielestä vuokrattaviksi ja miksei kaikkia teknisiltä ominaisuuksiltaan vuokrattaviksi soveltuvia tavaroita haluta vuokrata. Tutkimalla tavaroihin ja laajemmin omistamiseen liitettyjä merkityksiä, onkin mahdollista ymmärtää vuokraamisen ja omistamisen monimutkaista suhdetta. Omistamiseen liitettyihin merkityksiin keskityn lähemmin tutkimukseni kolmannessa teemassa, jossa siirrän tarkastelun Kuinoman ympäriltä laajempaan kontekstiin. Kuinoma

19 lainauspalvelun käyttäjät perustelevat näkemyksiään eri ikäluokkien suhtautumisesta vuokraamista ja omistamista kohtaan nimenomaan omistamisen merkitysten kautta. Näitä näkemyksiä pyrin tutkimuksessani ymmärtämään ja tulkitsemaan kulutuseetosten ja joidenkin niiden syntyyn vaikuttaneiden tekijöiden valossa. Se, millä tavoin käyttäjät tulkitsevat ja perustelevat näkemyksiään, kertoo osaltaan omistamiseen liittyvistä kulttuurisista käytänteistä ja yhteiskunnallisista arvoista (ks. Lauronen 1991). Tarkastelun laajentaminen Kuinoma lainauspalvelun ympäriltä laajempaan kontekstiin mahdollistaakin sen, että tutkimuksen avulla on mahdollista luoda kulttuurinen kuva vuokraamisesta ja omistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuokraamisen perusteet Tavaroiden omistaminen ei aina ole ehdoton edellytys niiden käytölle. Varsinkin harvoin käytetyt, kalliit ja tilaa vievät tavarat ovat haastateltavien mukaan sellaisia, joita vuokrataan mielellään. Haastatteluissa esiin tulleita perusteita vuokraamiselle ovat satunnainen tarve, tilan ja rahan säästö, ekologisuus sekä mahdollisuus kokeilla ja saada käyttöönsä ajanmukaisia ja kohtuullisen uusia tavaroita ilman omistamiseen liittyvää vaivaa 2. Vuokraamisessa on kyse myös halusta auttaa toisia ja tämä edellyttää tietyssä määrin sosiaalisuutta ja halua yhteisöllisyyteen. Ekologisuus näyttäytyy haastatteluissa osana järkevää ja harkitsevaa kulutuskäyttäytymistä. Järkevyys tulee esiin esimerkiksi pyrkimyksenä välttää turhan tavaran ostamista. Ostamista ei pidetä järkevänä esimerkiksi sellaisten tavaroiden kohdalla, joiden käyttö on hyvin satunnaista. Satunnaisesti käytössä olevien tavaroiden vuokraaminen onkin paitsi ekologista, myös tilaa säästävää ja taloudellista. Halu estää tavaroiden kasaantumista ja saada itsellään olevat tavarat paremmin käyttöön, näyttävät myös olevan tärkeimmät perusteet omien tavaroiden vuokraamiselle. Haastateltavat punnitsevat vuokraamisen hyötyjä ja haittoja suhteessa ostamiseen ja 2 Omistamiseen liittyvällä vaivalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tavaran ylläpidollisia toimia, korjaamista, säilyttämistä ja aikanaan myös hävittämistä.

20 omistamiseen, ja vuokraamista suositaan, kun sen hyödyt ovat tavaran ostamista suuremmat. Mitä tahansa tavaroita ei vuokrata, vaan vuokraamista suositaan silloin, kun se täyttää tavaran käyttötarpeen parhaiten. Ekologisuus ei siis yksistään saa vuokraamaan tavaraa sen ostamisen sijaan, vaan se toimii yhtenä perusteena ja harkinnassa huomioidaan myös esimerkiksi vuokrattavan tavaran sijainti, hinta ja ominaisuudet. Vuokraamisen edellyttämä viitseliäisyys ja aktiivisuus voivat toimia vuokraamisen esteenä. Vuokraamisen liittyvien käytäntöjen tulisikin olla riittävän helppoja. Vuokraaminen edellyttää myös luottamusta ja arvostavaa asennetta toisia ihmisiä ja heidän tavaroitaan kohtaan sekä tietoisuutta ja tiedottamista palvelujen olemassaolosta. Ennen kaikkea vuokraus- ja lainauskulttuurin yleistymisen nähdään kuitenkin edellyttävän muutosta asenteissa ja tottumuksissa sekä koko länsimaisessa kulttuurissa, jonka haastateltavat näkevät vielä tällä hetkellä perustavan pitkälti omistamisen varaan. Tästä huolimatta haastateltavat uskovat vuokraus- ja lainauskulttuurin yleistymisen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Tavaroiden tekniset ominaisuudet ja symboliset merkitykset omistamisen perusteena Esteenä tavaroiden vuokraamiselle voivat toimia tavaroiden tekniset ominaisuudet ja symboliset merkitykset. Tarkasteltaessa tavaroiden teknisiä ominaisuuksia vuokraamisen näkökulmasta, on huomioon otettava tavaroiden aineksellisten (fyysisten) ja toiminnallisten ominaisuuksien lisäksi myös tavaroiden käyttöaste sekä hygieniaan liittyvät kysymykset. Vuokraaminen asettaa tavaroille tiettyjä kriteerejä. Koska käytön tehokkuus kasvaa vuokrattaessa, tulee tavaran olla ominaisuuksiltaan riittävän kestävä. Esimerkiksi herkästi rikkoontuvia tai nopeasti kuluvia tavaroita ei kannata vuokrata. Käyttöaste määrää haastateltavien mukaan puolestaan sen, milloin omistaminen on välttämätöntä. Tavaroita ei voi vuokrata, mikäli niitä tarvitsee päivittäin tai ne ovat itsellä jatkuvassa käytössä. Se, mitä koetaan välttämättömäksi omistaa, määräytyy myös hygieniaan liittyvien tekijöiden kautta. Sekä todelliset että kuvitellut hygieniatekijät vaikuttavat siihen, mitä voi vuokrata.

21 Hygieniaan liitettävät mielikuvat ovat usein myös henkilökohtaisia, ja se, mikä yhdestä henkilöstä voi tuntua liian henkilökohtaiselta, voi toisesta soveltua mitä parhaiten vuokrattavaksi. Toisaalta, vaikka tavara teknisten ominaisuuksiensa puolesta sopisi mitä parhaiten vuokrattavaksi, ei sitä kuitenkaan välttämättä haluta vuokrata. Tavaroita kohtaan voi muodostua henkilökohtainen suhde, jolloin tavara koetaan liian merkitykselliseksi vuokralle annettavaksi. Tavarat voivat muistuttaa tietyistä tilanteista, ihmisistä ja paikoista tai muodostua muulla tavoin tärkeiksi. Omistamisen merkitys Tutkimuksessani haastateltavat selittävät näkemyksiään eri ikäluokkien suhtautumisesta vuokraamista ja omistamista kohtaan omistamisen merkitysten kautta. Vaikka omistamisen merkitykset ovat usein henkilökohtaisia, ne liittyvät myös kulttuurisiin käytänteisiin ja yhteiskunnallisiin arvoihin (Lauronen 1991, 118). Tästä johtuen, analysoidessani haastateltavien näkemyksiä, olen tutkimuksessani tarkastellut kulutuseetoksia ja joitakin niiden taustalla vaikuttaneita muutoksia. Kulutuseetoksella tarkoitan Huttusen ja Aution (2009, 249) määritelmän mukaisesti kollektiivista, tietylle aikakaudelle tyypillistä kulutusta ja rahan käyttöä koskevaa osittain tiedostettua ja osittain tiedostamatonta ajattelutapaa ja toimintamallia. Tutkimuksessani haastateltavat näkevät omistamisen liittyvän vanhempien ikäluokkien kohdalla yhtäältä turvallisuuteen ja omillaan pärjäämiseen/osoitukseen pärjäämisestä ja toisaalta saavutukseen ja statukseen. Samat merkitykset näkyvät myös talonpoikaisessa ja ekonomistisessa kulutuseetoksessa. Talonpoikaisessa kulutuseetoksessa korostuu omavaraisuus sekä sota- ja pula-ajan säästäväisyys, ekonomistisessa kulutuseetoksessa sotien jälkeiseen yhteiskunnan rakennemuutokseen liittyvä taloudellisen hyödyn ja aineellisen vaurauden tavoittelu sekä yhteiskunnan kehityksessä mukana pysyminen. Se, miksi omistaminen liitetään nimenomaan vanhempien ikäluokkien

22 kulutuskäyttäytymiseen, selittyy haastateltavien mukaan historialla, useimmiten sota- ja pula-ajalla. Sota- ja pula-ajan kokemusten uskotaan voivan vaikuttaa myös nykyiseen kulutuskäyttäytymiseen kahdella tapaa. Kokemusten uskotaan toisaalta vaikuttavan haluun hankkia ja omistaa tavaroita nyt sen ollessa mahdollista, toisaalta elintasossa tapahtuneiden muutosten ei uskota vaikuttavan muutoksiin kulutuskäyttäytymisessä. Haastateltavat uskovat myös omaisuuden arvostuksen olleen erilaista kuin nykyään. Omaisuuden hankkimisen nähdään vaatineen entisaikaan paljon työtä ja olleen myös tästä syystä hyvin arvostettua. Työllä haastateltavat viittaavat esimerkiksi niihin valtaviin ponnistuksiin, joiden takana tilojen rakentaminen korpea raivaamalla ja kaskea kaatamalla ennen oli. Osa haastateltavista uskoo nuorten olevan materialistisia, osa ympäristötietoisia ja täten vuokraamiselle myönteisiä. Muiden tekijöiden, kuten henkilön asenne- ja arvomaailman, nähdään myös vaikuttavan suhtautumiseen vuokraamista ja omistamista kohtaan. Lopuksi Vuokraamisessa on kysymys totunnaisten ostamiseen ja omistamiseen perustuvien käyttäytymistapojen kyseenalaistamisesta. Tutkimuksessani haastateltavat ovat huomanneet, ettei ostaminen ole aina se kaikkein paras vaihtoehto tavaran käyttämiseksi. Olemassa olevien tavaroiden käytön tehostamista pidetään järkevänä ja erikoistilanteissa tai muutoin harvoin tarvittavien tavaroiden ostamiselle on haastateltavien mielestä hyvä olla toimivia vaihtoehtoja. Tavaroita vuokrataan silloin, kun vuokraaminen vastaa parhaiten olemassa olevaan tavaran käyttötarpeeseen. Myös ekologiset perusteet kannustavat vuokraamiseen. Vaikka haastateltavat suhtautuvat vuokraamiseen myönteisesti ja ovat valmiita vuokraamaan tavaroita niiden ostamisen sijaan, niin joidenkin tavaroiden kohdalla niiden omistaminen koetaan kuitenkin tärkeäksi. Tutkimuksen perusteella omistamisessa ei niinkään ole kyse itse tavaroista, vaan kaikesta siitä, mitä ne omistajalleen edustavat. Mikäli tavaroiden arvo nähdään ensisijaisesti niiden käytössä eikä niiden omistamiseen itsessään liitetä sen suurempaa merkitystä, voi tavara kuitenkin yhtä hyvin olla vuokrattu

23 kuin oma. Vaikka vuokraus- ja lainauskulttuurin uskotaan ja toivotaan yleistyvän tulevaisuudessa, tutkimuksessa omistamisen nähdään vielä toistaiseksi kuuluvan olennaiseksi osaksi suomalaisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Haastatteluissa tätä perustellaan asuntojen omistamisella sekä sillä, että tavarat niiden käytön intensiteetistä riippumatta on totuttu ostamaan omaksi. Kuinoma lainauspalvelun kaltaisen yhteisön tutkiminen antaa kuitenkin viitteitä siitä, että omistamiseen perustuvissa käytänteissä voi tapahtua myös muutoksia. Aika näyttää, millaiseksi vuokraamisen ja omistamisen kulttuuri suomalaisessa yhteiskunnassa muotoutuu.

24 Lähteet Heiskanen, Eva (2001) Omistamisen onni? Tulevaisuuden uudet kulutuskäytännöt. Teoksessa Rydman, Jan (toim.) Tiede ja elämä: tieteen päivät Tieteellisten seurain valtuuskunta. Helsinki Huttunen, Kaisa & Autio, Minna (2009) Kulutuseetokset ja rahan merkitykset suomalaisten kuluttajien kertomana. Teoksessa Kallinen, Timo & Ruckenstein, Minna (toim.) Rahan kulttuurit antropologisia näkökulmia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia Helsinki Lauronen, Erja (1991) Unelma ja sen toteuttajat: tutkimus suomalaisista omakotirakentajista. Asuntohallitus. Tutkimus ja suunnitteluosasto. Asuntotutkimuksia 3. Helsinki. Rissa, Kari (2001) Ekotehokkuus: enemmän vähemmästä. Edita. Helsinki.

25 Outi Saarno Unelmia ostamassa naiskuva muodin mainonnassa ja 2000-luvulla Maisterintutkielman aiheena on naiskuva muodin mainonnassa ja 2000-luvuilla. Tutkielmassa käsittelen sitä, miten naiskuvaa on esitetty vaatemuodin mainoskuvissa aikakauslehdissä. Olen valinnut tutkittaviksi vuosikymmeniksi 1950-luvun ja 2000-luvun. Tutkittavana aikakauslehtenä on Kotiliesi-lehti, sen suomalaisuuden ja pitkän ilmestymishistorian vuoksi. Olen karsinut tutkimuksesta pois kosmetiikkamainokset, keskittyen ainoastaan naisten vaatemuodin mainontaan. Olen kiinnostunut selvittämään, onko muodin mainonnassa esiintyvä naiskuva muuttunut viidenkymmenen vuoden aikana, vai käytetäänkö 2000-luvulla yhä samoja sukupuolirepresentaatioita kuin 1950-luvulla? Lisäksi olen tutkinut onko muodin mainonnassa tapahtunut muutoksia mainosten koossa, määrissä, värien käytössä tai tekstin ja kuvan suhteessa. Mainosten jaottelussa olen käyttänyt Leissin, Klinen ja Jhallyn (1990) neljää mainonnan formaattia. Nämä ovat tuoteinformaatiomainos, tuotemielikuvamainos, personoitu mainos ja elämäntyylimainos. Tuoteinformaatiomainoksessa mainostettava tuote on päätekijä. Kaikki mainoksen elementit ovat mukana mainoksessa kertomassa tuotteesta, sen ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta. Tuoteinformaatiomainoksessa näkyy aina mainostettavan brändin nimi ja usein myös kuva tuotteesta. Teksti on kuitenkin huomattavasti tärkeämmässä roolissa kuin mainoskuva. Teksti on usein hyvin informatiivista ja valistavaa kertoen muun muassa tuotteen rakenteesta, pakkauksesta, hinnasta ja käyttöohjeista. Tuotemielikuvamainoksessa mainostettavan brändin nimi ja pakkaus ovat yhä tärkeässä asemassa, mutta tuotteelle on luotu myös uusia ominaisuuksia mielikuvien kautta. Mainostettava tuote on pyritty asettamaan erilaisten symbolien avulla sellaiseen kontekstiin, jonka uskotaan herättävän kuluttajien mielenkiinto. Mainoksessa käytettyjen symbolien avulla voidaan luoda kuluttajille mielikuvia siitä missä ja miten tuotetta olisi

26 mahdollista käyttää. Mielikuvamainonnassa visuaalinen osuus on usein tekstiä hallitsevampaa. On todettu, että visuaalisuuden avulla voidaan saavuttaa uusia tapoja tuotteen kuvailemisessa ja mielikuvien luomisessa. Personoidussa mainoksessa pyritään luomaan yhteys mainostettavan tuotteen ja ihmisen välille. Mainosten tuotteet ja henkilöt siis vaihtelevat, mutta näiden kahden väliltä on aina löydettävissä jokin suhde. Tämän suhteen laatu on personoidun mainoksen tärkein tekijä. Personoitu mainos voidaan jakaa neljään eri alalajiin: testimoniaali eli käyttäjätodistus, mainoksen henkilö esittää tuotetta, mainoksen henkilö muokkaa itseään paremmaksi mainostettavan tuotteen käytön kautta ja mainostettavan tuotteen asettaminen keskelle sosiaalista kanssakäymistä. Yhteisenä tekijänä näissä kaikissa mainosmuodoissa on, että tuote on kuvattu olennaisena osana ihmisten olemassaoloa ja keskinäistä vuorovaikutusta. Elämäntyylimainonnassa pyritään esittämään tasapainoinen suhde mainoksen henkilön, tuotteen ja ympäristön kanssa. Tämä saavutetaan yhdistämällä tekijöitä tuotemielikuvamainonnasta ja personoidusta mainonnasta. Elämäntyylimainonta tunnetaan voimakkaista visuaalisista keinoista ja vähäisestä tekstin määrästä. Tilanteessa jossa mainoskuvan suhde mainostekstiin on ensisijainen, tukeudutaan mainostettavan tuotteen aiheuttamaan visuaaliseen mielikuvaan Tällöin uskotaan, että mainoskuvalla on tekstiä enemmän havaintoarvoa luvulle ominaista oli kaupungistuminen, kansainvälistyminen ja koulutukseen panostaminen. Televisio ja lehdistö levittivät tehokkaasti kuluttamisen sanomaa ja loivat myös kansainvälistä mallia uudesta elämäntyylistä luvulla suomalaisen tekstiili- ja vaatetusalan suurimpia ilmoittajia olivat Kuusinen, Suomen Trikoo ja Hyvon-alusasuja valmista Kude-neule. Suurimmat aikakauslehdet Suomessa olivat Kotilieden lisäksi Suomen Kuvalehti, Apu, Seura, Viikkosanomat ja Valitut Palat. Kilpailu uusista lukijoista oli kuitenkin kovaa naisten arvomaailman alkaessa muuttua Kotilieden pullantuoksuisesta kotiäidistä urbaaniin suuntaan.

27 1950-luku suosi kuitenkin vielä kotiäitiä mainosten välittämänä naiskuvana. Mies ja nainen esitettiin perinteisissä rooleissa. Nainen esitettiin mainoksissa usein kuluttajana, jolla oli kyky haltioitua tavaroista luvun muoti oli hyvin naisellista ja eleganttia. Tavaratalot, tekokuidut ja valmisvaatteet tarjosivat suurille massoille mahdollisuuden jäljitellä yläluokan elämäntapaa luvulla uskottiin kulutusyhteiskunnan tekevän onnelliseksi luvulla alettiin puhua monikasvoisesta kuluttajasta. Erilaisia kuluttajia uskottiin siis olevan enemmän ja tuotteet sekä tyyli mainostaa niitä täytyi muokata vastaamaan eri kulutusryhmien tarpeita luvun muoti pyrkii uudistumaan ja löytämään vielä käyttämättömiä trendejä. Muodin voidaan kuitenkin sanoa olevan loputonta kiertokulkua, jossa uusinkin idea on saanut alkunsa jostain jo aiemmin käytetystä. Uutta kuluttajaa voidaankin kuvailla hedonistiksi, jota ei enää ohjaa tarpeiden määräämä talous vaan mielihyvän ja unelmien talous. Oman luonteen esille tuominen pukeutumisen kautta on monelle 2000-luvun kuluttajalle tärkeä asia. Yhä edelleen kuluttaja voi tavoitella pukeutumisvalintojen kautta ryhmästä erottautumista tai siihen kuulumista. Mainosten koko on suurentunut huomattavasti verrattaessa 2000-lukua 1950-lukuun luvun vaatemainos vie usein yhden aikakauslehden sivun, joskus jopa aukeaman luvulla mainoksia oli usein jopa viisi samalla sivulla. Uskon, että mainoksen visuaalisuudella on ollut merkitystä mainoskuvien koon kasvussa. Isompi mainos toimii pientä mainosta paremmin katseenvangitsijana. Mainoksen visuaalisuus myös toimii tekstiä paremmin mielikuvien luomisessa ja kuluttajan mielenkiinnon herättämisessä. Mainosten määrä tutkitussa Kotiliesi-lehdessä on vähentynyt huomattavasti tultaessa luvulta 2000-luvulle. Verrattuna 1950-luvun tutkittuihin vuosikertoihin, mainosten määrä on vähentynyt 42 prosenttia tultaessa 2000-luvulle. Vaatemainosten määrä on vähentynyt vielä enemmän, 72 prosenttia, kun verrataan vuosikertoja 1953 ja 1958 vuosikertoihin 2003 ja luvulla aikakauslehdet olivat Suomessa vielä uusi mainoskanava. Lehtivalikoima oli suppea ja esimerkiksi Kotiliesi-lehdellä oli oma uskollinen lukijakuntansa, johon kuului

28 sekä naisia että miehiä luvulla naisten aikakauslehtien määrä on huomattavasti suurempi. Lehtiä onkin muokattu vastaamaan tietyn kuluttajaryhmän tarpeita luvun Kotiliesi-lehti ei niinkään toimi enää kuluttajien opastajana ja valistajana, vaan pikemminkin tarjoaa erilaisia artikkeleita ja muotikatsauksia aikuiselle naiselle luvulla on olemassa paljon muitakin mainoskanavia kuin aikakauslehdet. Vaatemainontaa löytyy paljon myös televisiosta, internetistä ja erilaisista katumainoksista. Markkinointia ja mainontaa tutkitaan 2000-luvulla enemmän ja uusia tutkimuksia julkaistaan usein eri lehdissä. Monet kuluttajat ovat kiinnostuneita lukemaan näitä tutkimuksia ja hakevat myös tietoa aktiivisesti ja itsenäisesti. Myös mainosten värien käytössä on tapahtunut selkeä muutos luvulla mainokset olivat lähes poikkeuksetta mustavalkoisia ja piirrettyjä. Ainoastaan lehden etu- ja takakannessa saatettiin käyttää värejä. Näyttävä etukansi on varmasti toiminut tehokkaana katseenvangitsijana ja keskustelun aiheuttajana kuluttajille luvun vaatemainokset ovat taas lähes poikkeuksetta värivalokuvia. Mustavalkoisuutta tai piirrettyjä mainoskuvia saatetaan käyttää lehdissä massasta poikkeavina kuluttajien katseenvangitsijoina. Myös tekstin ja kuvan suhteessa on tapahtunut muutoksia tultaessa 1950-luvulta luvulle luvun mainoksista suurin osa oli tuoteinformaatiomainoksia, joissa tekstin osuus mainoksesta oli vähintään yhtä iso kuin itse mainoskuva luvun vaatemainoksissa mainoskuva on pääosassa, lisäksi on mainittu korkeintaan mainostettavan vaatemerkin nimi. Mainoskuvien laadun parantuessa ja mainostajien ymmärrettyä kuvan tehokkuus mainoskeinona, tekstin määrä on vähentynyt merkittävästi. Mainokset luovat illuusioita. Mainoksissa esiintyvistä malleista on otettu mallia jo luvulla ja otetaan yhä edelleen. Lehtiä lukiessamme myös mainokset saavat huomiomme ja luovat meille kuluttajina erilaisia mielikuvia. Onnistuessaan mainos saa meidät haluamaan samaa kuin mainoksen mallilla on ja niinpä päädymme ostamaan mainostettavan tuotteen. Mainos esittelee meille unelmaa, joka meidän on mahdollista saavuttaa vain hankkimalla

29 mainostettava tuote. Kuluttajina olemme ostamassa unelmaa, emme niinkään uutta vaatetta. Mainontaa tulisi mielestäni jatkossakin tutkia kriittisestä näkökulmasta. Mainonta on kuitenkin tavoitteellista viestintää. Mainonnan tarkoituksena voi olla tuotteen myynnin edistäminen tai esimerkiksi tuotteeseen liittyvien positiivisten mielikuvien luominen. Toisaalta nykypäivän kuluttajia ei voida enää pitää niin passiivisina ja helposti vieteltävinä kuin 1950-luvun kuluttajia. Kuluttajina me olemme oppineet tulkitsemaan mainoksia yhä kriittisemmin. Tähän on vaikuttanut varmasti mahdollisuus kouluttautua mainonnassa ja markkinoinnissa sekä mainonnan tutkimus, jonka uusimpia tutkimuksia nostetaan usein esille julkisessa mediassa.

30 Mikko Kalli Elämänmuutoksen, jännityksen ja asiantuntijuuden representointi Veikkaus Oy:n mainonnassa vuosina Veikkauksen mainonnan merkityksiä Tämän esseen tarkoitus on esitellä maisterin tutkielmani Elämänmuutoksen, jännityksen ja asiantuntijuuden representointi Veikkaus Oy:n mainonnassa vuosina Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Pelitoiminnan tutkimussäätiölle, joka tukee ja edistää ennakkoluulotonta monitieteistä tutkimusta rahapelaamisesta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Pelitoiminnan tutkimussäätiön perustivat suomalaiset rahapeliyhteisöt Raha-automaattiyhdistys RAY, Veikkaus Oy ja Fintoto Oy keväällä Maisterin tutkielmassani analysoin Veikkaus Oy:n (jatkossa Veikkaus) lehtimainontaa vuosina Veikkaus on yksi kolmesta rahapeliluvan haltijasta Suomessa. Veikkauksella on yksityisoikeus järjestää raha-arpajaisia ja urheiluvedonlyöntiä. Toimeksiantoon sisältyi lupa Veikkauksen omien mainosarkistojen käyttöön tutkimuksen aineistona. Tutkimuksessani lähdin siitä oletuksesta, että mainostettavalla tuotteella on vaikutusta mainoksen sisältöön. Veikkauksen mainontaa ei voi mielestäni analysoida kokonaisvaltaisesti ymmärtämättä myös rahapelaamista. Tutkimuksessani tarkastelin rahapelaamista teoreettisen viitekehyksen kautta ja pyrin selvittämään, mitä ominaisuuksia rahapelaamiseen liittyy yksilön näkökulmasta. Mainosanalyysin kautta ei yleensä voi tehdä tulkintoja yksilön käyttäytymisestä. Toisaalta käyttäytymisen ymmärtäminen on keskeisessä asemassa mainonnan semioottisessa analyysissa juuri sen kulttuurivaikutuksen takia. Mainonta ammentaa merkityksiä kulttuurista mutta myös tuottaa niitä.

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

MediaMark- ja NextMediahankkeiden

MediaMark- ja NextMediahankkeiden MediaMark- ja NextMediahankkeiden satoa 06.03.2012 Korjaamo Elina Koivisto Antti Sihvonen Viime vuoden löydöksiä Kuluttaja Innovaatiot Performanssi Kuluttajan arki Tutkimusta vaihtelevissa kuluttajaryhmissä

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Mainonnan eettinen neuvosto. Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta.

Mainonnan eettinen neuvosto. Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta. Mainonnan eettinen neuvosto Antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta. Mainontaan voi vaikuttaa Yritykset mainostavat lisätäkseen tuotteidensa ja palveluidensa menekkiä. Ne pyrkivät noudattamaan

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta 14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta Tavoitteena oli selvittää: Asiakaslehtien liikevaihto Suomessa, BtoC ja BtoB Nimikkeiden määrä ja volyymi Asiakaslehtien mainostulot sekä toimialat,

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

TEM KULUTTAJAPOLIITTISEN OHJELMAN VUOSILLE 2012-2015 VALMISTELU Kansalaisten ja asiantuntijoiden ajatusten samankaltaisuudet ja erot

TEM KULUTTAJAPOLIITTISEN OHJELMAN VUOSILLE 2012-2015 VALMISTELU Kansalaisten ja asiantuntijoiden ajatusten samankaltaisuudet ja erot Hanna Hihnala Elina Joensuu TEM KULUTTAJAPOLIITTISEN OHJELMAN VUOSILLE 2012-2015 VALMISTELU Kansalaisten ja asiantuntijoiden ajatusten samankaltaisuudet ja erot 13.12.2011 1 SISÄLTÖ Yhteenveto haastatteluiden

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt

Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt Miten ymmärrät Venäjää? Venäläinen busineskulttuuri, -tavat ja käytännöt Erja Laakso Suomalais-Venäläinen kauppakamari 24.3.2009 Hämeenlinna Kasvua Venäjältä - kansainvälistymisseminaari 1 VENÄJÄN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ:

Lisätiedot

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Taideteollinen korkeakoulu Vaasan yliopisto Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Muotoilun mahdollisuuksia Mikä on Muova Perustettu 1988 1.1.2006 lähtien

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät. Terhi Anttila Hannu Tuuri

Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät. Terhi Anttila Hannu Tuuri Millainen on minun huonekaluni? Kuluttajaryhmät Terhi Anttila Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Olen käyttänyt kuvien muokkaukseen yleisesti käytettyä Adobe Photoshop - ohjelmaa.

Olen käyttänyt kuvien muokkaukseen yleisesti käytettyä Adobe Photoshop - ohjelmaa. Valheelliset mielikuvat Sana tekijältä Olen tehnyt neljä erilaista kuvanäytettä kuvamanipulaatiosta. Jaoin näytteet kahteen eri kategoriaan. Ensimmäinen kategoria käsittelee piilevää kuvanmuokkausta. Tämän

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Miten markkinoin hevostalousyritystäni. Mari Hakkarainen 24.11.2014

Miten markkinoin hevostalousyritystäni. Mari Hakkarainen 24.11.2014 Miten markkinoin hevostalousyritystäni Mari Hakkarainen 24.11.2014 Siilikonsepti / Jim Collins Siili ajattelee yksinkertaisia ajatuksia Mistä olemme innostuneita? Missä voimme olla maailman parhaita? Paras

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot