PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus"

Transkriptio

1 PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus 1. Johdatus psykologiaan 1.1 Mitä psykologia on? 1.2 Psykologian sovellusalat 1.3 Psykologian ihmiskäsitys 2. Psykologinen tutkimus ja tiedonhankinta 3. Katsaus psykologian historiaan ja eri suuntauksiin 3.1 Psykologiatieteen synty 1800-luvun lopulla 3.2 Behaviorismi 3.3 Psykoanalyysi eli psykodynaaminen suuntaus 3.4 Hahmopsykologia (eli Gestalt-psykologia) 3.5 Humanistinen psykologia 3.6 Kognitiivinen psykologia 3.7 Sosiokognitiivinen suuntaus 3.8 Neurotieteellinen suuntaus 4. Oppiminen 4.1 Mitä oppiminen on? 4.2 Tahaton oppiminen 4.3 Kognitiivinen oppiminen 4.4 Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä 5. Sosiaalipsykologian perusteet 5.1 Ryhmät ja sosiaalinen kanssakäyminen 5.2 Valta ja johtajuus 5.3 Asenteet 5.4 Viestintä

2 1. JOHDATUS PSYKOLOGIAAN 1.1 Mitä psykologia on? Psykologia = (kr.) psykhe eli sielu, mieli ja logos eli oppi (sielutiede) Psykologia tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa. Miksi ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa? Yksilöihmisen (subjektiivisuus) toiminta tähtää johonkin päämäärään (teleologisuus). Tätä toimintaa pyritään ymmärtämään (hermeneuttisuus). > Ero luonnontieteisiin, joissa korostuu voimakkaammin objektiivisuus, kausaalisuus ja positivismi. Tavoitteellinen toiminta on ympäristöön sopeutumista. Psykologia on nuori tieteenala. Lähtökohtana saks. Wilhelm Wundtin perustama kokeellisen psykologian laboratorio v Leipzigiin. Kuuluu empiirisiin eli kokemusperäisiin tieteisiin. Ihmisen toimintaa tarkastellaan solu- ja biokemialliselta tasolta aina kulttuuriympäristöä ja historiaa myöten. Psykologian osa-alueita ovat mm.: 1) Kehityspsykologia (PS2) - ihmisen elämänkaari kohdusta hautaan. 2) Sosiaalipsykologia (PS1) - ihmissuhteet, ryhmät, perhe, asenteet jne. 3) Kognitiivinen psykologia (PS3) - ajattelu, kieli, muisti, oppiminen. 4) Neuropsykologia tai biologinen psykologia (PS3) - hermosto, aivot, aivokuvantaminen, hormonit, välittäjäaineet. 5) Kliininen psykologia (PS5) - mielenterveystyö, ennaltaehkäisy, tuki, terapia, tutkimus, psykkiset sairaudet ja häiriöt. 6) Motivaatiopsykologia (PS4) - tunteet, motiivit, nälkä, seksuaalisuus, minäpystyvyys, tavoitteellisuus. 7) Persoonallisuuspsykologia (PS5) - luonne, temperamentti, persoonallisuus, minä, selitysteoriat. 1.2 Psykologian sovellusalat Kliininen psykologia tutkii psyykkisten häiriöiden syitä pyrkien ennaltaehkäisyyn ja korjaavaan toimintaan. Kliinistä psykologiaa harjoitetaan mielenterveystoimistoissa ja sairaaloissa (mm. psykoterapia). Suuri osa psykologeista työskentelee mielenterveystyön parissa joko terveydenhuoltoalalla, kouluissa tai työpaikoilla. Kasvatuspsykologia keskittyy kasvatuksen ja opetuksen ongelmiin, mm. oppimisvaikeuksien selvittämiseen (koulu- ja perheneuvontatyö). Ammatinvalintapsykologia auttaa sopivan opiskelupaikan tai ammatin löytämisessä. Työpsykologia tutkii henkilövalintoja, työtyytyväisyyttä, työn tuottavuutta ja työsuojelua. Organisaatiopsykologia selvittelee tuotanto-organisaation toimintaa, työtapoja, tuottavuutta, henkilösuhteita, johtajuutta ja viestintää. Ympäristöpsykologia keskittyy ympäristöjen viihtyvyyden ja tarkoituksenmukaisuuden suunnitteluun. Mediapsykologia pyrkii tehokkaaseen viestintään ja mainontaan, viihdeala, peliteollisuus jne. Liikennepsykologia pyrkii kehittämään liikenneturvallisuutta ja selvittämään tapaturmien syyt. Urheilupsykologia pyrkii tehostamaan urheilijan fyysistä suorituskykyä psykologian keinoin erityisesti kilpailuja ajatellen. 1.3 Psykologian ihmiskäsitys Ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Ihminen on perimän ja ympäristön muokkaama ainutkertainen yksilö eli persoonallisuus. Ihminen on tietoa käyttävä eläin (korostuu kognitiivinen puoli, niin tunteiden kuin motiivienkin toiminnassa). Psyykkinen olemus sisältää: tiedonkäsittelyn (havaitseminen, muisti, ajattelu, kieli), tunteet (eli emootiot) ja motiivit (toiminnan psyykkiset syyt).

3 Sisäiset mallit eli SKEEMAT ovat yksilön muistissa oleva kokemusten, tietojen, taitojen ja toimintojen varasto, jota käytetään toiminnan ohjauksessa. (Skeema-käsitteen "loi" filosofi Immanuel Kant, mutta psykologian puolella sen otti varhain käyttöön lapsipsykologi Jean Piaget, kognitiivisen kehityksen tutkija). Skeemaan sisällytettään mm.: a) skriptit eli toiminnan käsikirjoitukset (esim. autolla ajo, kouluruokailussa käyttäytyminen) b) kognitiiviset kartat (tilasta ja paikasta, esim. koulun "pohjapiirrustus") c) tietokokonaisuudet (esim. jostakin aiheesta, kuten biologia tai psykologia) Sisäiset mallit muokkautuvat havaintokehässä (Ulric Neisser): Kohde (tieto ympäristöstä) > muuttaa > Sisäistä mallia > joka suuntaa > Tiedon etsintää > jonka perusteella tietoa valitaan > Kohteesta eli ympäristöstä (esimerkkinä: koripallo-ottelun sääntöjen oppiminen peliä seurattaessa). Maailmankuva = millainen maailma on, miten se toimii ja miten siinä tulee toimia (ns. laaja sisäinen malli) Ihmiskäsitys = millainen ihminen on, miten hän toimii ja miten toisiin ihmisiin tulee suhtautua. Ihmiskäsitys muotoutuu kulttuurin ja yhteiskunnan mukaan sekä oppimisen, kasvatuksen, ihmissuhteiden ja kokemusten vaikutuksesta. Minäkäsitys = millainen minä olen? Perusta luodaan jo lapsuudessa (perusturvallisuuden synty). Itsetunto = tunneperäinen käsitys itsestä ja omasta arvosta. Ihmisen pyrkimyksenä on 1) tuntea elämä ja toiminta mielekkäänä (mielihyväperiaate) ja 2) kokea hallitsevansa elämänsä eri tilanteita. Psyykkinen itsesäätely pyrkii pitämään yllä psyykkistä tasapainoa (ks. PS4 luku 1.4 ja PS5 luku 3.1): 1) coping eli tilanteenhallintakeinot (tietoista ongelmanratkaisua, keskustelu, järkeily jne.) 2) defenssit eli puolustusmekanismit (tiedostamattomia, kuten torjunta, arvon kieltäminen, selittely jne.) 2. PSYKOLOGINEN TUTKIMUS JA TIEDONHANKINTA Psykologisessa tutkimuksessa pyritään kuvailemaan ihmisen käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa sekä niiden välistä suhdetta. Tutkimuksessa pyritään: - suunnitelmallisuuteen (mm. koeasetelmissa, jotta saataisiin tarkka tulos, vrt. Milgramin sähköshokkikoe) - systemaattisuuteen (tietoa kerätään järjestelmällisesti, ei sattumanvaraisesti) - luotettavuuteen: 1) reliabiliteetti=pysyvyys eli mittaus on virheetön, kyselyt tai mittarit antavat vastaavat tulokset, kun mittaus toistetaan, ja 2) validiteetti=pätevyys, testi mittaa sitä, mitä se on tarkoitettukin mittaamaan, tulokset siis vastaavat käytäntöä. - objektiivisuuteen (vältetään tutkijan subjektiivisuuden vaikutus tuloksiin esim. tutkijan omat näkemykset tai teoriasuunta ei saa vaikuttaa lopputulokseen) - toistettavuuteen (kuka tahansa voi toistaa tutkimuksen ja saada vastaavat tulokset) - yleistettävyyteen (otos eli tutkittava joukko on edustava) - raportoitavuuteen (tulokset ovat julkisia, jotta niitä voidaan tarkastella tiedeyhteisössä) tutkimuksen muuttuja = mitattava ilmiö (esim. älykkyys, ujous) operationalisointi = toimenpiteet, joilla tutkimuksen muuttujat pyritään ilmaisemaan mitattavassa muodossa (esim. Miten voisit mitata ujoutta tai johtamistaitoa? Ujoutta ei voi mitata esim. punastumisesta esiintymistilaisuudessa, vaan on luotava mittari esim. kysely, jonka kysymykset liittyvät ujouteen ja sosiaalisuuteen) Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus hyödyntää tilastomatematiikkaa. Siinä pyritään kuvailemaan (deskriptiivinen tutkimus) esimerkiksi kuinka moni lukiolainen kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta (vrt. Stakesin kouluterveyskyselyt). Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus pyrkii syvempään tulkintaan ilmiöstä, selvittämään esimerkiksi syitä lukiolaisten masennukseen (sekä deskriptiivistä tutkimusta, mutta mahdollisesti myös ns. normatiivista tutkimusta, jolloin pyritään ehkäisemään nuorten masennusta). Tiedonhankintaan käytetään erilaisia tutkimusmenetelmiä (= systemaattinen keino, jolla tutkija saa tietoa tutkittavasta ilmiöstä).

4 Tutkimusmenetelmän avulla tutkija pyrkii ratkaisemaan tutkimusongelman käyttäen jotakin tutkimusotetta ja tiettyjä tiedonkeruutapoja. Tutkimusotteita ovat: 1. Kokeellinen tutkimus - ilmiöitä selvitetään yksinkertaistetuissa olosuhteissa tarkan tutkimussuunnitelman puitteissa, jossa häiriötekijät on pyritty poistamaan tarkoin (laboratoriotutkimuksessa tai luonnollisessa kontrolloidussa tilanteessa vrt. Zimbardon toteuttama vankilakoe, Schachterin ja Singerin adrenaliinikoe ks. PS4 luku 2.2) - pyritään selvittämään kahden muuttujan välinen yhteys (syy-seuraus -suhde, aiheuttaako muuttuja x, tapahtuman y) 2. Korrelatiivinen tutkimus - nykyisin erittäin yleinen tutkimusote ihmistieteissä - selvitetään muuttujien välisiä riippuvuussuhteita matemaattisin, tilastollisin menetelmin - selvitetään asioiden tilastollista esiintymisyhteyttä (onko x:llä ja y:llä jokin yhteys toisiinsa?) - korreloiko esim. opiskelijan tunneilta poissaolot koulumenestykseen? - positiivinen korrelaatio = x:n kasvaessa y:kin kasvaa esim. usein pituus ja paino korreloivat keskenään positiivisesti, mitä pitempi sen painavampi. - negatiivinen korrelaatio = x:n kasvaessa y pienenee esim. tunneilta poissaolo ja kouluarvosanat: mitä enemmän poissa tunneilta, sitä paremmat kouluarvosanat (ei siis toteudu, vaan muodostuu negatiivinen korrelaatio). - korrelaatio ilmaistaan pistearvoilla , jolloin voimakas korrelaatio on muuttujilla, kun korrelaatio on sama tai enemmän kuin 0.8, huomattava , kohtalainen ja merkityksetön (ts. ei korrelaatiota), jos alle 0.3. (Katso halutessasi aiheesta enemmän tilastomatematiikan kurssikirjoista) 3. Kuvaileva tutkimus - pyrkii tutkimuskohteen tarkkaan kuvailemiseen ja ymmärtämiseen - useimmiten kvantitatiivista (myös kvalitatiivista) - kuvaillaan, miten asiat ovat: esim. ilmiön tai tapahtuman yleisyys, kehitys, tunnusomaiset piirteet jne. - esim. kuinka suuri prosenttiosuus Suomen lukiolaistytöistä kärsii vaikeasta masennuksesta, toisaalta voidaan selvittää mistä tämä masennus voi johtua? 4. Tapaustutkimus - koskee yksilöä (yksilötutkimus) tai tiettyä ryhmää - mm. psyykkisten häiriöiden diagnosoinnissa (kuuluisa "case" oli esim. Anna O:n tapaus, Freudin työtoverin Breuerin potilaan vaikea mielenterveysongelma ja sen selvittäminen) - tiedonhankintamenetelmiä: biografiat eli elämänkerrat, persoonallisuus-, älykkyys- ja kykytestit, neuropsykologiset testit, haastattelut ja tarkkailu

5 Tiedonhankinta- eli tiedonkeruumenetelmiä ovat: 1. Testit Älykkyys- ja kykytestit, muistitestit (ks. PS4 ja PS5), persoonallisuustestit (ks. PS5) Hyvän testin vaatimukset: - mitattavat muuttujat määriteltävä operationaalisesti - luotettavuus (reliabiliteetti) eli rinnakkais- ja uusintamenetelmillä tulisi saada sama tulos - pätevyys (validiteetti) eli testin tulee mitata sitä ominaisuutta, jota se on tarkoitettu mittamaan. - standardointi eli testin on eroteltava yksilöt toisistaan ja testi soveltuu juuri tietyn aikakauden ja alueen ihmisille (testille lasketaan normiarvo, joka kertoo testin keskimääräisen tuloksen) - objektiivisuus eli testaaja ei saa vaikuttaa tuloksiin - kysymysten oltava selkeitä ja yksiselitteisesti tulkittavia 2. Kysely Kyselylomakkeilla hankitaan tietoa väestön asenteista, arvostuksista tai erilaisista tottumuksista (äänestäminen, TV:n katselutottumukset jne.) Kyselylomakkeet ovat joko strukturoituja (valmiit vastausvaihtoehdot/ esim. väittämä: "Pidän mielelläni esitelmiä koulussa", ympäröi oikea vastausvaihtoehto: 1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=samaa mieltä, 4=täysin samaa mieltä) tai strukturoimattomia (avoimet kysymykset, joihin tutkittava kirjoittaa vapaasti vastauksensa/ esim. "Esitelmien pitäminen ") 3. Haastattelu Ihmisten mielipiteiden kartoittaminen, soveltuvuus työhön tai koulutukseen jne. Diagnosoidaan ihmisen ongelmia ja persoonallisuutta oikean hoidon löytämiseksi (erittäin tärkeä kliinisen psykologian menetelmä) Ongelmana haastattelijan kokemusten (subjektiivisuus) vaikutus haastateltavan mielipiteiden tulkinnassa 4. Tarkkailu eli observointi Hankitaan tietoa henkilöstä haastattelun tai muun testauksen yhteydessä Tarkkailu voi olla osallistuvaa tai ulkopuolista tarkkailua - osallistuvassa tarkkailussa tutkija voi hakeutua esim. päiväkotitädiksi tarkkaillakseen tietyn lapsen käyttäytymishäiriöitä. Havainnoija ei ole tällöin passiivinen sivustaseuraaja, vaan aktiivinen kanssaeläjä. - ulkopuolisessa tarkkailussa tutkija saattaa seurata esim. koululuokan oppilaiden työskentelyä lasiseinän takaa tai istumalla luokan takaosassa osallistumatta toimintaan. Introspektio: yksilö kuvaa ja tarkkailee omia elämyksiään, tunteitaan ja kokemuksiaan; menetelmä on rajallinen mm. subjektiivisuuden vuoksi (latinaksi intro merkitsee sisäänpäin ja spectare katsoa ). Retrospektio: yksilö muistelee elämänkertaansa, elämänsä huippukohtia jne. (retrospectare merkitsee taaksepäin katselua ). 5. Fysiologiset mittaukset ja erilaiset aivojen kuvantamismenetelmät (ks. PS3) Nykyisin yhä tärkeämmäksi noussut tiedonkeruumenetelmä, sillä monet psyykeeseen liittyvät seikat voidaan paikantaa myös tarkoilla aivokuvantamismentelmillä (tunne-elämän häiriöt, skitsofrenia, puheen- ja kielen häiriöt eli afasiat, muistihäiriöt eli amnesiat jne.). Käytetään psykologisten tutkimusten apuna esim. laboratoriotutkimuksissa Käyttäytymishäiriön tausta saattaa olla fysiologinen (esim. hormonaalinen) Psykologisen tutkimuksen toteutus ja vaiheet: - tutkittavan aiheen valinta (esim. nuorten miesten rahapeliriippuvuus --- aihe usein riippuvainen tiedeyhteisön tai tutkimuksen tilaajan tutkimustarpeista tai tutkijan kiinnostuksen kohteista) - määritellään tutkimusongelma (täsmennetään ongelmaa varusmiesikäisiin nuoriin miehiin ja heidän rahapeliriippuvuuteen) - määritellään hypoteesi eli olettamus, joka on usein sidoksissa havaittuun käytäntöön tai aiempiin tutkimuksiin (3 % nuorista miehistä kärsii vaikeasta peliriippuvuudesta, joka tuo mukanaan rahaongelmia ja esim. pikavippikierteen) - valitaan tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät (kyselytutkimus, jolloin tulee laatia täsmällinen kyselylomake

6 selvittämään ongelman eri ulottuvuuksia), pohditaan mitä asioita erityisesti halutaan tutkimuksessa selvittää (rahapelikoneriippuvuutta, nettirahapeliriippuvuutta, peliajankohtaa, pelaajan ihmissuhteita, mitä pelejä, paljonko pelaa lainarahalla, mitkä ovat taustamuuttujat eli ikä, koulutus, ammatti, taloudellinen tilanne, perhetausta, mitä ongelmia riippuvuus on nuorelle tuonut jne.) - valitaan otos eli tutkittavat henkilöt (aiheen mukaan satunnaisotannalla eri varuskunnista, erilaisista elinympäristöistä, suur- ja pikkukaupungeista, maaseudulta, eri puolilta Suomea riittävä määrä esimerkiksi 2000 varusmiestä, jotta tutkimus olisi tarpeeksi luotettava. Otokseen vaikuttaa tutkimuksen tarkoitus, rahoitus ja pyrkimys mahdollisimman hyvää lopputulokseen. Joskus käytetään ns. mini-suomi -tutkimusta, jossa tutkittavien ikä ja elinolosuhteet vastaavat keskimäärin kaikkien suomalaisten vuotiaiden vastaavia) - katso tässä esimerkkinä yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisiä koskeva Stakesin kouluterveyskysely, jossa kysytty myös peliriippuvuutta. - tutkimuksen toteutus ts. kyselyn teettäminen (nettikyselynä tai kyselylomakkeilla varuskunnassa tietyn oppitunnin aikana) - tulosten analysointi tietotekniikan avulla (kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, jossa löydetään korrelaatioita ja saadaan todenmukainen kuvaus varusmiesten rahapeliriippuvuudesta). - johtopäätösten tekeminen tuloksista ts. vastaako saatu todellisuutta (käytäntöä) vastaava tutkimustulos alussa esitettyä hypoteesiä? Nostetaan esille tärkeät ja yhteisölle tarpeelliset tutkimuksen yksittäistulokset ja korrelaatiot. - tutkimustulosten raportointi kirjallisessa (esim. gradu eli yliopistollinen lopputyö, alan julkaisu, Psykologialehti) tai digitaalisessa muodossa (esim. pdf-formaatissa aihekohtaisilla sivuilla). - mahdollinen käytäntöön puuttuminen ei tavallisesti kuulu tutkimuksen piiriin, mutta esimerkiksi jonkin yrityksen tilaamat tutkimukset saattavat olla normatiivisia eli ohjeellisia (esimerkkitapauksessa puolustusvoimat pyrkisi vaikuttamaan valistuksellisesti nuorten miesten rahapeliriippuvuuden vähentämiseen). 3. KATSAUS PSYKOLOGIAN HISTORIAAN JA ERI SUUNTAUKSIIN 3.1 Psykologiatieteen synty 1800-luvun lopulla Aiemmin psykologia sisältyi teoreettisesti filosofiaan (esim. Descartesin, Kantin, William Jamesin pähkäilyt) tai käytännöllisesti lääketieteeseen (kallon poraus, mielenterveyspotilaiden eristäminen, lääkkeet, kylmäsuihkuhoidot) Varsinainen kokeellinen psykologia syntyi saks. lääkärin ja filosofin Wilhelm Wundtin ( ) perustettua psykologian laboratorion Leipzigiin. Syntyi strukturalismi, joka pyrki selvittämään mielen rakenteet eli struktuurit (innoittajana toimi kehittyvä fysiikka, kemia ja teknistyminen) Sielunelämän oletettiin koostuvan yksinkertaisista alkeisosista, sielullisista perusyksiköistä, varsin mekaanisten kytkeytymien avulla. Tutkittiin aistimuksia (esim. kipupisteitä) ja muistia Tiedonhankintamenetelmänä introspektio eli itsetarkkailu (omien mielenliikkeiden tarkkailu) 3.2 Behaviorismi Perustaja yhdysv. John Broadus Watson ( ) Pitäydyttiin vain ulkoisen, havaittavan käyttäytymisen tutkimiseen (vrt. luonnontieteet) Käyttäytymisen ajateltiin koostuvan reaktioista, joihin vaikuttavat ulkoiset ympäristöärsykkeet (sisäiset subjektiiviset elämykset, tunteet, tietoisuus ja tajunta hylättiin) Tiedonhankintamenetelmänä observointi eli tarkkailu sekä laboratoriokokeet; myös eläin- ja lapsikokeet yleistyivät Ihminen on ärsykkeisiin reagoiva olento: - S R -kytkentämalli ts. stimulus response eli ärsykettä seuraa reaktio

7 - Uusbehaviorismi antoi myös huomiota elimistön (organismin) sisäisille tapahtumille: S O R eli stimulus organism response Vaikutti oppimisteorioiden syntyyn (kaikki käyttäytyminen on opittua): B.F.Skinner ( ) välineellinen ehdollistuminen. Psyykkiset ongelmat ovat oppimisesta johtuvia käyttäytymishäiriöitä. Hoidetaan poisoppimalla (kuten koira- tai lentopelko). 3.3 Psykoanalyysi eli psykodynaaminen suuntaus Itävalt. neurologi ja psykiatri Sigmund Freud ( ) perusti oppisuunnan, jota alkoi nimittää psykoanalyysiksi. Psykoanalyysin peruslöydöt: tiedostamattoman sielunelämän ja varhaislapsuuden vaikutus persoonallisuudelle Tutkimusmenetelmänä mm. unien tulkinta ja vapaa assosiaatio, jossa potilas kertoo vapaasti mieleensä tulevia asioita, jotka analyytikko sitten tulkitsee. Freud jakoi tietoisuuden kolmeen osaan: tietoiseen (mielessä olevat ajatukset, tunteet jne.), esitietoiseen (kokemukset, muistot jne. jotka eivät ole välittömässä tietoisuudessa, mutta tulevat assosiaation kautta tarvittaessa esiin) sekä tiedostamattomaan (torjutut pelot, tunteet, viha, seksuaaliset toiveet jne.). Tiedostamaton vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen voimakkaasti. Terapiassa pureudutaan tiedostamattomien asioiden esiin tuomiseen. Freudin teoria sielunelämän rakenteista: 1. ID = se, tiedostamaton - olemassa syntymästä asti, tästä kehittyvät ego ja superego - torjuttujen toiveiden, viettien ja kompleksien varasto - pyrkii mielihyvään (jonka ego saattaa kieltää > seuraa konflikti) 2. EGO = minä, pääasiassa tiedostettu - ajattelu, oppiminen, muisti, tällä hetkellä tietoisuudessa olevat asiat - järkeily ja normaali tilanteista selviäminen - defenssimekanismit (tiedostamattomalla tasolla) > vältetään konfliktien aiheuttamat pettymykset

8 3. SUPEREGO = yliminä, tietoisuuden kaikilla tasoilla - omatunto - moraalistandardit, jotka opittu jo lapsena Viettiteoria, jonka Freud loi darwinismin pohjalta: 1) elämänvietti eli libido (liittyy seksuaaliviettiin ja lisääntymiseen) sekä 2) kuolemanvietti eli thanatos (liittyy aggressioon ja siten olemassaolon taisteluun). Freud korosti voimakkaasti seksuaalisuuden osuutta ihmisen käyttäytymisessä ja psyykkisissä häiriöissä. Ks. laajemmin Freudin persoonallisuuden tutkimuksista PS Hahmopsykologia (eli Gestalt-psykologia) Saks. Max Wertheimer, Kurt Koffka ja Wolfgang Köhler 1920-luvulla. Vastustivat strukturalismia ja behaviorismia. Pyrki löytämään ne lait ja periaatteet, joihin havaintojen jäsentyminen perustuu. Havainnot rakentuvat merkityksellisiksi hahmoiksi (syntyi hahmolait eli havainnon hahmottumiseen vaikuttavat lait ks. PS3): - hahmo on enemmän kuin osiensa summa - kokonaishavainto on tärkeämpi kuin osat (esim. kaverisi hahmottavat sinut kokonaisuutena eivätkä kiinnitä huomiota finniin poskessasi!) Painottaa elämysten ja käyttäytymisen kokonaisvaltaisuutta Ihminen pyrkii pitämään yllä tasapainotilaa ns. täydellistä hahmoa. Jos tasapaino (hahmoa) järkkyy, saattaa seurata psyykkisiä häiriöitä. (Kiinnitti terapioissaan huomiota ihmisten sosiaalisiin suhteisiin ja niiden tasapainoon). 3.5 Humanistinen psykologia Syntyi Yhdysvalloissa 1950-luvulla, tärkeimpinä edustajina Abraham Maslow ja Carl Rogers. Vastusti behaviorismia ja korosti ihmisen kokemusten subjektiivisuutta. Ihminen on ainutkertainen yksilö, joka pyrkii kehittämään itseään (luovuus). Vrt. Maslowin kuuluisa tarvehierarkia (PS4 luku 1.1) Käytännön terapiatyössä yksilöllisyys korostuu. Asiakaskeskeisessä terapiassa terapeutti osoittaa arvostusta ja empatiaa asiakasta kohtaan, jotta tämä voisi vapaasti pohtia itse oman elämänsä ongelmia ja toiveita. Keskeistä positiivisuus ja elämän tarkoituksellisuus. 3.6 Kognitiivinen psykologia Korostaa ihmistä aktiivisena tiedon käsittelijänä: ihminen ohjaa toimintaansa maailmasta hankkimansa tiedon avulla. Saanut vaikutteita jo Tolmanin rottakokeista > kognitiivinen kartta; F.Bartlettin muistikokeista > luovuus; Jean Piaget n kehityspsykologisista tutkimuksista > sisäiset mallit sekä neuvostoliittolaisen Lev Vygotskin tietoisuuden syntyä, ajattelua ja kieltä koskevista tutkimuksista Varsinaisena suuntauksen isänä pidetty George Kellyä ( ), joka korosti ihmisen tiedon hankintaa maailmasta ja suuntautumista tulevaisuutta kohti. Tutkimuskohteena ihminen tietoa ja symboleja käsittelevänä olentona. Hallinnut pitkään akateemista psykologiaa. 3.7 Sosiokognitiivinen suuntaus Perustajana kanad. Albert Bandura (1925-), joka kuului aluksi behavioristiseen koulukuntaan. Kehitteli sosiaalisen oppimisen teorian, mallioppimisen (vrt. Bobo Doll!) Otti vaikutteita kognitiivisesta psykologiasta ja kehitteli teorian, jonka mukaan ihminen kasvaa ja kehittyy sosiaalisessa ympäristössä käyttäen hyväkseen tietoa, kannustusta, malleja jne. Psykologian yksi tärkeimpiä käsitteitä nykyään Banduran kehittämä: MINÄPYSTYVYYS, joka tarkoittaa ihmisen kokemusta omasta kyvykkyydestä hallita elämänsä tilanteita. Hyvällä minäpystyvyydellä varustettu ihminen on optimisti, joka pärjää elämässään (Ks. PS4 luku 1.3).

9 Ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat mallit, tilanteiden tulkinnat, usko omiin kykyihin, palkkiot, positiivinen huomio jne. Bandura on elossa olevista psykologeista maailman kuuluisin ja lisäksi yksi kautta aikojen eniten lainattuja psykologeja alan kirjallisuudessa 3.8 Neurotieteellinen suuntaus Neurotiede eli hermoston tutkiminen (aivot, selkäydin ja ääreishermosto) on kehittynyt viime vuosikymmeninä huikeasti. Aivokuvantaminen on nykyisin keskeinen osa psykologista tutkimusta (Ks. PS3 luku 2). Fysiologiset mittausmenetelmin selvitetään hermoston toimintaa ja vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen tai päinvastoin käyttäytymisen vaikutusta ihmisen hermostoon. Yhteydessä biologiaan, kemiaan ja lääketieteeseen. Korostetaan hmisen perimän ja fysiologian vaikutusta käyttäytymiseen. Psyykkisten häiriöiden syitä etsitään aivotoiminnasta. Häiriöitä hoidetaan mm. psyykelääkkeillä. Lähellä neurotieteellistä suuntausta on myös evolutiivinen suuntaus, jossa ihminen nähdään yhtenä eläinlajina, jonka peruspyrkimyksenä on elossa säilyminen ja lisääntyminen. 4. OPPIMINEN 4.1 Mitä oppiminen on? Oppiminen = muistissa tapahtuva suhteellisen pysyvä muutos, jonka kokemukset aiheuttavat. Opittaessa sisäiset mallit (tietorakenteet) sekä käyttäytyminen muuttuvat. Hermostossa oppiminen näkyy a) hermosolujen välisten synapsien yhteyksien lisääntymisenä ja b) synapsin muuntumisena (välittäjäaine-reseptori-tasolla), tätä kutsutaan "muistijäljeksi". Perimä määrää oppimisen rajat. Ei-opittuja käyttäytymismuutoksia ovat: 1) Vaistotoiminnot - lajille tyypillinen peritty samana toistuva toiminto (esim. linnuilla pesänrakentaminen) 2) Aistien mukautuminen eli sensorinen adaptaatio - aistimme sopeutuvat ärsykkeisiin (esim. hajuaisti tunkkaiseen luokkailmaan). 3) Refleksit eli heijasteet - tahaton elimen toiminto, jonka jokin ärsyke laukaisee (esim. nieleminen tai yskiminen) 4) Kypsyminen - elimistön muutokset, jotka antavat valmiuksia oppimiselle - tietyt toiminnat ovat enemmän kypsymisen kuin oppimisen tuloksia (esim. ihmisen käveleminen) 4.2. Tahaton oppiminen: klassinen ja välineellinen ehdollistuminen sekä mallioppiminen Habituaatio eli tottuminen = tietyn ärsykkeen aiheuttaman reaktion vaimentuminen tietyksi aikaa, jos ärsyke toistuu samanlaisena useita kertoja. Orientaatio eli suuntautuminen = reaktio, jossa tarkkaavaisuus suuntautuu uuteen ärsykkeeseen KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN Ven. Ivan Pavlov ( ) tutki koiran syljeneritystä. Kun koiralle tarjottiin ruokaa (ehdoton ärsyke), alkoi koiralla erittyä sylkeä (ehdoton reaktio). Pavlov liitti tutkimukseensa kellon soiton, metronomin äänen (neutraali ärsyke) aina ennen kuin koira sai ruokaa. Koiralla alkoi syljeneritystä ilmetä jo ennen ruuan saamista. Ruoka voitiin jättää pois ja siitä huolimatta koira eritti sylkeä, sillä koira oli ehdollistunut kellon ääneen, josta (neutraalista ärsykkeestä) oli tullut nyt ehdollinen ärsyke.

10 Tiettyjen ehtojen vallitessa neutraali ärsyke muuttuu ehdottoman ärsykkeen merkiksi eli signaaliksi, joka yksinään laukaisee saman reaktion. Ehdollistumisen edellytyksiä: 1) Neutraalin ja ehdottoman ärsykkeen läheinen ajallinen yhteys (peräkkäisyys) 2) Tilanteen toistuminen (reaktion vahvistamiseksi) 3) Motivaatio (ts. koiralla nälkä) Lemmikkieläimet ovat usein ehdollistuneet esim. siihen, että omistaja menee keittiöön tietylle kaapille, jolloin eläin ryntää heti pyytämään ruokaa tai omistaja menee eteiseen, jossa on talutushihna, jolloin äsken nukkunut koira havahtuu ja tahtoo päästä omistajan mukana ulos. VÄLINEELLINEN EHDOLLISTUMINEN Yhd. Edward Thorndiken ( ) kissakokeet pulmalaatikolla, jossa kissan tuli yrityksen ja erehdyksen kautta onnistua narusta vetämällä tai vipua painamalla avata ovi. Ulospääseminen (ja ruokapalkkio) toimi vahvistajana. Katso Thorndiken kissakoe Youtubesta Yhd. behavioristi B.F. Skinnerin ( ) laatikkokokeet kyyhkysillä ja rotilla. Rotta sai ns. Skinnerin laatikossa ollessaan ruokapalkinnon (vahvistaja) onnistuessaan painamaan vipua valon välähtäessä. Skinner opetti myös kesykyyhkyt pelaamaan nokallaan pingistä. Kun toinen kyyhkynen ei saanut pidettyä enää palloa pöydällä, sai voittajakyyhky pelipöydän alla olevasta luukusta ruokapalan palkkioksi. Katso Skinnerin kyyhkysten pingismatsi Youtubesta

11 Opittu reaktio on näin väline tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Myös ihmisellä palkinto vahvistaa oppijan käyttäytymistä haluttuun suuntaan ja edistää oppimista. Erilaisia vahvisteita: ravinto, kehuminen, hymy, raha jne. Skinnerin mukaan palkinnot ovat rangaistuksia tehokkaampia muokkaamaan käyttäytymistä. Sammuttaminen: reaktio sammuu, kun vahvistava ärsyke jää pois. Ei-toivottuja käyttäytymismuotoja voidaan usein poistaa jättämällä se vahvistamatta (esim. ei tule vahvistaa käytöksellään lapsen kiroilua tai kaupan leluosastolla tapahtuvaa itkua, jolla yritetään saada vanhemmat ostamaan lelu). MALLIOPPIMINEN Kanad. Albert Banduran (1925-) mallista oppimisen kokeet "Bobo Doll -nukella". Bandura tutki erityisesti lasten aggressiivista käyttäytymistä. Kun lapsi näki filmin, jossa aikuinen hakkasi nukkea, käyttäytyi lapsi samalla tavalla nukkea kohtaan ellei aikuista nuhdeltu käyttäytymisestä. Mallioppimisessa käyttäytyminen muuttuu esimerkkinä olevien sosiaalisten ärsykkeiden eli mallien vaikutuksesta = jäljittelemistä Samastuminen eli identifikaatio = ihaillun mallin käyttäytymisen sisäistämistä omaksi. Malleja: lapsuudessa vanhemmat ja sukulaiset, nuoruudessa pop-idolit, kaverit jne. Mallioppimista hyödynnetään terapiatilanteessa esim. tiettyjen pelkojen poistamiseksi (koira-, käärme- tai lentopelko). 4.3 Kognitiivinen oppiminen Taustalla saks. hahmopsykologi Wolfgang Köhlerin ( ) simpanssikokeet oivalluksesta ja älykkäästä toiminnasta, yhdysv. oppimispsykologi Edward Tolmanin rottien sokkelokokeet (1950-luvulla), joiden perusteella hän loi käsitteen "kognitiivinen kartta".

12 sekä engl. Sir Frederick Bartlettin piirtämiskokeet, joiden tulosten pohjalta hän päätteli ihmisen käsittelevän tietoa joustavasti tarpeidensa ja käsitystensä mukaan. Ihminen muistaa asiat luovasti omien skeemojensa pohjalta. Kognitiivinen oppiminen = tiedon aktiiviseen käsittelyyn perustuvaa; muistin tietorakenteiden ja sisäisten mallien muuttumista. Konstruktivismi = ihminen rakentaa (konstruoi) oman muistinsa tietorakenteet siten, että uusi tieto rakentuu vanhan pohjalle. (Silloin yleensä yleissivistyksestä ja hyvästä tietopohjasta on hyötyä jatko-oppimisessa) Tiedonkäsittelyn vaiheet: - ulkomaailman informaatio > tulee aisteihin (SENSORINEN MUISTI) > tarkkaavaisuus valikoi merkityksellisen tiedon > TYÖMUISTIIN > josta tärkeät asiat siirtyvät kertaamisen kautta> SÄILÖMUISTIIN, johon tieto tallentuu ja josta muistitieto/taidot voidaan palauttaa assosiaation eli mielleyhtymien kautta takaisin > TYÖMUISTIIN. ALLA Atkinsonin ja Schifrinin MUISTIN MONISÄILÖMALLI (yksinkertaistetusti, ks. PS3 luku 4): Kertaaminen ja harjoittelu on tärkeä osa oppimista. Ylioppimisessa kertaamista jatketaan, vaikka asia on jo opittu. Oppimistapoja: - Pintaprosessointi eli pintasuuntainen oppiminen = yksittäisiä asioita opetellaan ulkoa (esim. sanakokeisiin sanoja). - Syväprosessointi eli syväsuuntainen oppiminen = asioita pyritään ymmärtämään ja liittämään laajoihin kokonaisuuksiin, uusia asioita yhdistetään sekä toisiinsa että aikaisemmin opittuihin asioihin (esim. pyritään psykologiassa ymmärtämään, mitkä tekijät aiheuttavat lukiolaisille masennusta - tällöin hahmotetaan nuoren elämän kokonaistilannetta). - Strateginen oppiminen = valitaan jompi kumpi edellisistä soveltuvuuden mukaan (asiaa ei välttämättä tarvita kuin kerran, jolloin se voidaan vain ulkoaoppia hetkellisesti)

13 4.4 Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä Metakognitio = kyky tiedostaa, ymmärtää, ohjata ja arvioida omaa oppimista (ja ajattelua). Lukiolaiselle on tärkeää ymmärtää, millä tavalla hän parhaiten oppii ja omaksuu asioita. Yleensä oppimistulos on riippuvainen: 1) Oppijan a) vireystilasta eli aktivaatiosta - alhainen vireystila madaltaa suoritusta - vireyteen vaikuttavat ärsykkeiden laatu ja määrä, tunnetila, persoonallisuus, tilanne ja fysiologiset tekijät - NUKUTKO TARPEEKSI? b) motivaatiotilasta eli kiinnostuksesta - mitä oppija saa oppiessaan (hyöty) - tunnetila, oletko positiivisesti kiinnostunut vai negatiivisesti tympääntynyt? - KIINNOSTAAKO SINUA ENEMMÄN TIETOKONEPELIEN PELAAMINEN TAI FACEBOOK KUIN OPISKELU? c) muistista, aiemmista tiedoista ja taidoista - johon vaikuttaa sekä perimä että harjoittelu ts. aiempi oppiminen - PYRITKÖ NYKYISIN PALAUTTAMAAN MIELEESI PÄIVÄLLÄ OPISKELTUJA ASIOITA TS. TEETKÖ LÄKSYT? 2) Opittavasta aineksesta - aineksen liiallinen outous aiheuttaa negatiivisen asenteen - toisaalta liiallinen helppous puuduttaa ja aiheuttaa keskittymisvaikeuksia - OLETKO MOTIVOITUNUT LUKION OPPIAINEISTA? MISTÄ JA MISTÄ ET? MITKÄ AINEET AIOT KIRJOITTAA? 3) Oppimistilanteesta - palautteen laadusta (positiivinen, negatiivinen) - opiskelun päämäärästä (tarkoitus, mihin aiot jatkaa lukion jälkeen?) - häiriötekijöistä (esim. melu) - ONKO OPPITUNNEILLA HÄIRIÖTEKIJÖITÄ? SAATKO OPETTAJILTA POSITIIVISTA PALAUTETTA? MITÄ AIOT ISONA? Erilaisia oppijoita: 1) Visuaaliset, jotka muistavat näkömuistin avulla (kokeessa muistat sivun ja kuvan, mutta et asiaa, joka kuvan alla oli), 2) Auditiiviset, jotka muistavat kuulemalla ja kielellisesti (sinun tulisi olla silloin aina tunneilla mukana, jotta kuulisit mitä opettaja opettaa) ja 3) Kinesteettiset eli liikkeen, tekemisen ja tunnustelemisen kautta oppivat (sinun tulisi piirtää kuvioita, muotoilla, tehdä portfolioita ja erityisen paljon pidät kemian laboratoriotöistä tai biologian metsäretkistä) Opiskelutekniikoita: - pelkkä kuunteleminen ja lukeminen (huono, mutta parempi kuin ei mitään) - oppitunnilla keskittyminen, kyseleminen ja alleviivaten lukeminen (paljon parempaa) - asioiden pohtiminen, kyseleminen, kyseenalaistaminen, muistiinpanojen ja käsitekarttojen tekeminen luetusta (erittäin hyvä) - asioiden mieleen palauttaminen kurssin aikana päivittäin, toiselle opettaminen ja aiheesta keskustelu, porukalla, kokonaisuuksien ymmärtäminen ja hahmottaminen kuvia piirtämällä ja käsitekarttojen avulla, positiivinen mieli ja usko itseen (Jee! Kiitettävä tuli!)

14 Transfer eli siirtovaikutus: yhden asian oppiminen vaikuttaa toisen asian oppimiseen positiivisesti tai negatiivisesti Yhteistoiminnallinen oppiminen hyödyntää ajatusta: opettaminen on tehokkain oppimistapa (tapahtuu ryhmätyöskentelynä, jossa jokainen opiskelee yhden asian ja kiertää sitten opettamassa muille ryhmille, heikkona puolena mahdollinen yhden asian hyvin oppiminen muiden asioiden kustannuksella). Käsitekartan eli -kaavion (mind map) käyttö auttaa asian omaksumista kokonaisuuden hahmottamisen ja kuvallisuuden kautta. 5. SOSIAALIPSYKOLOGIAN PERUSTEET 5.1 Ryhmät ja sosiaalinen kanssakäyminen Ihminen syntyy ryhmään, perheeseen ja on näin vauvasta alkaen sosiaalinen (Aristoteleen "zoon politikoon" = yhteiskunnallinen eläin) Sosiaalisella liittymisellä (ryhmänmuodostuksella) on sekä biologinen (elossa säilyminen, perhe) että opittu (turvallisuus, kaveruus) perusta Ryhmä = järjestäytynyt joukko, jolla on yhteinen päämäärä (esim. lukiolaiset psykan tunnilla). Primaariryhmä = lähiryhmä, jolla on kiinteä tunneyhteys, kuten perhe, sukulaiset ja ystävät (sana primaarinen=ensisijainen). Sekundaariryhmä = etäryhmä, jonka kiinteys löyhempi, kuten luokan oppilaat, työntekijäjoukko tms. (sana sekundaarinen=toissijainen). Viiteryhmä = ryhmä, johon haluttaisiin kuulua tai jonka maailmankatsomus on omaksuttu (uskonnollinen tai poliittinen ryhmä, esim. seurakuntanuoret, korisjoukkueen jäsenet, 4H-kerholaiset). Syitä ryhmään liittymiselle: - turvallisuus, luonnollinen asia (syntymä, perhe), maantieteellinen läheisyys - yhteiset harrastukset, yhteinen maailmankatsomus - samankaltaisuus, samat makuasiat, pukeutuminen (yleensä ns. konformistisuus eli yhdenmukaisuus) - ryhmä tukee itsetuntoa ja persoonallisuutta - käytännölliset syyt, kuten opiskelu, työpaikka - fyysinen miellyttävyys, attraktiivisuus, positiiviset kokemukset yhdessäolosta

15 Attraktio = vetovoima yksilöiden välillä - lähinnä yksilöiden ominaisuus - attraktiota lisää: vastavuoroisuus, motiivien ja tarpeiden tyydyttyminen, läheisyys ja samankaltaisuus, fyysinen viehättävyys - kulttuurien välillä erilaisuutta: esim. joissakin heimoissa attraktiivisuutta lisää lihavuus, huulten venyttäminen puupaloilla, renkaiden laittaminen ihon lävitse, kaulan venyttäminen jne. - nykyisin länsimaalaisilla nuorilla esim. tatuonnit, lävistykset, hiusten värjäys tai sänkitukka jne. - attraktion huipentumana on pidetty rakkautta Koheesio = kiinteys ryhmän sisällä - ryhmän ominaisuus - mitä suurempi attraktio on jäsenten välillä, sitä suurempi koheesio on ryhmän sisällä Sosiogrammilla kuvataan attraktiota ja koheesiota - sosiogrammista voidaan löytää yksinjäävät henkilöt, menestyjät, suositut jne. Tämän perusteella voidaan esim. organisaatiota korjata. Konformistisuus = yhdenmukaisuus, pyrkimys käyttäytyä vallitsevien asenteiden ja mielipiteiden mukaan - konformistisuutta lisäävät yhdenmukaisuutta osoittavat asut, kunniamerkit jne. Rooli = tietyssä asemassa olevaan henkilöön kohdistetut käyttäytymisodotukset (esim. äidin rooli) - rooli tunnistetaan usein ulkoisista asioista, kuten virkapuvusta: pappi, poliisi, metsuri jne. - väistämättömät roolit ovat biologisia, kuten sukupuoli - muuttuvat, tilapäiset roolit: ammattiroolit, oppilaan rooli jne. - rooliristiriidat syntyvät, kun ihminen ei tiedä, mitä häneltä odotetaan (sisäiset ristiriidat) tai kun eri roolit kilpailevat yksilöllä (roolien väliset ristiriidat) 5.2 Valta ja johtajuus Valta voi olla fyysistä, aineellista tai henkistä - fyysinen = alistamista, väkivallankäyttöä - aineellinen = taloudellista esim. työntekijä - työnantaja - henkinen = monia erilaisia vaihtoehtoja (painostus, kiusaaminen) Normit ovat yhteisössä valitsevia sääntöjä, joko kirjattuja tai kirjoittamattomia, joita yksilöiden odotetaan noudattavan Roolihierarkia eli ryhmän jäsenten välinen arvojärjestys, jossa johtajalla on korkein status eli asema Johtaja voi olla valtias (perimän kautta), aito johtaja (demokraattisesti valittu), tehtäväjohtaja (osaaja), tunnejohtaja (karismaattinen persoona) Johtamistyylit (johtajuusilmastot): - Lippittin ja Whiten johtajuustutkimus, jossa koehenkilöinä oli 10-vuotiaita lapsia 1. autoritaarinen johtaja, määrää toiminnan yksin (tulos hyvä, ilmapiiri huono, jännittynyt) 2. demokraattinen johtaja, ottaa huomioon ryhmän mielipiteet ja toimii yhteistyössä ryhmän kanssa (tulos ja ilmapiiri hyvät) 3. laissez-faire johtaja, antaa mennä -johtaja, joka antaa toimintaohjeet, mutta ei puutu toimintaan (tulos huono, ilmapiiri mahdollisesti hyvä, hauskaa, mutta voi esiintyä esim. lasten välistä kiusottelua) 5.3 Asenteet Asenne = opittu käyttäytymistaipumus, tapa arvioida ympäristöä Opimme asenteita erityisesti lapsena vanhemmiltamme, ystäviltä ja koulusta opettajilta ja luokkatovereilta - Myös itse vaikutamme käyttäytymisellämme ja sanoillamme toisten asenteisiin Stereotypia = jäykkä, kaavamainen ja yleistävä asenne tiettyyn ryhmään - rotuun nähden: "mustalaiset elää meidän varoilla", "somalit tekee eniten rikoksia" jne. Implisiittinen persoonallisuusteoria = piilo-oletus toisen ihmisen persoonallisuudesta perustuen johonkin keskeiseen luonteenpiirteeseen

16 Sädekehävaikutus eli haloefekti = positiivinen "leima", joka on saatu tietyn ominaisuuden perusteella ja joka vaikuttaa henkilön muiden ominaisuuksien tulkintaan (tunneillaan kilttiä tyttöä opettaja pitää kilttinä myös muissa tilanteissa, kuten kotona) - henkilöllä on ikäänkuin sädekehä pään päällä: hän on kaikessa hyvä. Stigma eli polttomerkki = negatiivinen "leima" - kerran varas on aina varas (todellinen ongelma vapautuvilla vangeilla) - opettajan silmätikkuna oleminen Rosenthal-vaikutus = yksilön/ryhmän käytös muuttuu odotusten mukaiseksi - nimitetään myös "itsensä toteuttavaksi profetiaksi" - vaikuttaa mm. oppimiseen: mikäli ryhmää tai yksilöä kannustetaan ja hänen kykyihinsä uskotaan, hän myös oppii paremmin (ylittää itsensä) - kyse on paljolti samasta kuin Banduran MINÄPYSTYVYYS, sillä siinäkin lähtökohtana on ajatus "minä pystyn", "minä onnistun" ja näin myös kannustetaan toisia ihmisiä. 5.4 Viestintä Viestintätilanteen perustekijät: lähettäjä, viesti, vastaanottaja ja viestikanavat Viestintäkaavio: - Lähettäjä > Viesti ("Mitäpä kuuluu?") > Vastaanottaja - Viestikanava: ilma (puhelin, tv jne.) Viestinnän välineet: 1. signaalit - eläinten viestintä (linnun laulu, kissan päällä "pökittäminen" jne.) 2. verbaalinen eli kielellinen - ihmisten ja korkeampien kädellisten viestintä - kielellinen viestintä käyttää symboleita eli sanoja merkkeinä asioista ja kohteista - myös esim. Koko-gorilla osaa käyttää viittomakielisiä symboleita ja ymmärtää tuhansia englannin kielisiä sanoja 3. nonverbaalinen eli sanaton - ilmeet, eleet, kehon asennon muutokset, tahattomat ilmaisuliikkeet, äänenpaino, kosketukset, pukeutuminen - ilmaisevat erityisesti tunnetiloja - perinteisiä eleitä ovat mm. pään nyökkäys tai pudistelu - symboliset eleet kuvaavat ominaisuuksia tai niillä viestitetään jotakin asiaa: "ruuvit löysällä", tai keskisormen näyttäminen - metaeleet ovat oheisviestejä: poikien tappelusta huomaa onko kysymyksessä tosi tappelu vai leikkinujuaminen - aikomuseleet ovat "miettimiseleitä", jotka kertovat henkilön tekevän pian jotakin (esim. jäät keskustelemaan luokkaan opettajan kanssa, huomaa kuinka opettaja alkaa pakkaamaan tavaroitaan ja siirtyy

17 kohti ovea > ele kertoo, että hän olisi nyt mieluusti lähdössä välitunnilla kahville eikä jaksaisi keskustella kanssasi! - älä silti pahastu, näin voi käydä useinkin... - sijaiseleet ovat korviketoimintaa: harmistuneena tai töpeksittyä hiuksien harominen - reviirin merkitsemisellä ilmaistaan oma paikka (tämä tuo turvallisuutta, esim. ruokalassa tai linja-autossa opiskelijat istuvat usein samoilla paikoilla kerrasta toiseen) - henkilökohtainen tila (paikka kohteesta) on myös viesti (lähellä: haluan olla kanssasi, etäällä: en halua olla kanssasi) Lisäksi on pienryhmäviestintää sekä joukkoviestintää - viestintä on silloin kaksi- tai monisuuntaista - organisaatioviestintä = järjestäytyneen organisaation sisäinen viestintä (koulu, sairaala jne.) - viesti on suunnattu suurelle joukolle - usein lähteen uskottavuus vaikuttaa perillemenoon (huhupuheet vai uutistoimisto?) - sanomalehdet, kirjat, tv, radio, tietokoneet jne. Nykyisin tärkeä viestintäkanava ihmisten välillä on netti eli some eli sosiaalinen media: facebook, twitter, instagram jne. - sosiaalisen median hyviä puolia on intimiteettisuojan säilyttäminen, yksilöllisyys ja luovuus, parhaimmassa tapauksessa sosiaalinen verkostoituminen ja itsetunnon kasvu ystävyyssuhteiden myötä - huonoja puolia ovat nettikiusaaminen, itsetunnon romuuttuminen, kuvien ja tietojen pysyvä tallentuminen bittiavaruuteen, vaikutus myöhempiin opiskelu- tai työpaikkapyrkimyksiin jne

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Ihmisen mielen toiminnan perusteet

Ihmisen mielen toiminnan perusteet Mitä psykologia on? Ihmisen mielen tutkimista Ihmisten väliset suhteet Tunteet ja ajatukset Elämän tavoitteet Kommunikointi Mielenterveyden tutkiminen Neurologia Mitä psykologia on? Psykhe = mieli Logos

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet 3.16 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

7. Oppiminen. Skeemat. (Virhe)ilmoitukset opastajina. Tuumaustalkoot. Esimerkkejä virheilmoituksista - Opastaako tämä käyttäjää?

7. Oppiminen. Skeemat. (Virhe)ilmoitukset opastajina. Tuumaustalkoot. Esimerkkejä virheilmoituksista - Opastaako tämä käyttäjää? Skeemat 7. Oppiminen Luennon tavoitteena on perehtyä oppimiseen ja sen eri muotoihin tuotteen opittavuuteen Yleisiä tietorakenteita, jotka kuvaavat myös muiden kuin käsitteellisen informaation varastointia

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka

Lisätiedot

Mitä on taitovalmennus?

Mitä on taitovalmennus? Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen

Lisätiedot

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

ISBN Nimi Alv Hinta

ISBN Nimi Alv Hinta Hinnat ovat 1.1.2017 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot