Juvakka, Taru Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi. Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juvakka, Taru Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi. Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa"

Transkriptio

1 Kognitiivinen psykoterapia Numero 15 (1) Syksy 2011 Juvakka, Taru Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi Valjakka, Risto Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Vartiainen, Antti Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta

2 ISSN Ilmestyy kahdesti vuodessa Kognitiivinen psykoterapia vertaisarvioitu tieteellinen ammattilehti Lehteä julkaisee Luettavissa Ohjeita kirjoittajille Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry 2

3 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Pääkirjoitus Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti uudistui Taru Juvakka päätoimittaja Hyvä lukija, silmäilet ensimmäistä ulkoasultaan uudistunutta verkkolehteä. Toimitus on halunnut viedä lehden sähköisten julkaisujen maailmaan. Sisällön suhteen pyrimme tekemään mahdollisimman paljon tiettyjen teemojen ympärille rakentuvia numeroita. Uudistustyö on vienyt arvioitua enemmän aikaa. Siten kuluvan vuoden ensimmäinen numero on samalla ainut ja ilmestyy vasta näin joulun kynnyksellä. Toivomme, että voisit lehden luettuasi todeta: hyvää kannatti odottaa. Lehden sisällön laatuun voit lukijana myös itse vaikuttaa antamalla palautetta lukijakyselyn kautta. Toivomme myös, että tarjoat rohkeasti tekstejäsi julkaistavaksi. Tämän numeron teemana on työhyvinvointi ja siihen liittyvät tekijät kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta. Määrittelemme teeman myönteisellä sävyllä, vaikka kolmesta artikkelista kaksi kuvaakin nimenomaan työuupumuksen psykoterapeuttista hoitoa. Antti Vartiainen kuvaa artikkelissaan työuupumusta ja sen uusiutumista haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta. Skeematerapia tarjoaa mielenkiintoisen tavan lähestyä työuupumuksen kaltaista varsin monitahoista ilmiötä, joka ei välttämättä aina korjaudu monista työyhteisön toimenpiteistä huolimatta. Vartiaisen artikkelissa ei tarjota valmiita vastauksia työuupumuksen psykoterapeuttiseen hoitoon; sen sijaan kirjoittaja esittää lukuisia ajatuksia herättäviä pohdintoja ja kysymyksiä. Risto Valjakan artikkelissa kuvataan kahden aiemmin työuupuneen henkilön psykoterapiaa ja heidän työskentelyään haitallisen perfektionisminsa kanssa. Yhteistä Antti Vartiaisen artikkelin kanssa on kysymys haitallisen kokemuksen toistumisesta sekä teoreettinen lähestymistapa. Valjakka tarkastelee aihetta henkilökohtaisen merkitysorganisaatioiden ja varhaisten haitallisten skeemojen kautta. Molemmista artikkelista nousee esille tuttu ilmiö: työelämä palkitsee puurtamista helposti yhä uusilla ja vaativilla tehtävillä. Työn imu kantaa aikansa, mutta sen rinnalle tarvitaan rajaamisen taitoa, jonka oppiminen on varsin suuri haaste. Taru Juvakan artikkelissa kuvataan tietoisuustaitojen oppimista osana erään organisaation työhyvinvointitoimintaa. Mindfulness-menetelmiin perustuvat ohjelmat ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena sekä kliinisessä työssä että tutkijoiden parissa. Artikkelissa kuvataan kahden työntekijän oppimisprosessia useamman kuukauden ajalle sijoittuvan kurssin aikana. 3

4 Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Vartiainen, Antti Artikkeli Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Antti Vartiainen Artikkeli tarkastelee työuupumusta ja sen uusiutumista skeematerapian haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta yhden asiakkaan psykoterapiassa. Keskeiset kysymykset ovat: Miten haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen käsitteet jäsentävät asiakkaan työuupumusta tuottavia toimintamalleja, ja miten haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot jäsentävät työuupumuksen uusiutumista? Skeematerapian haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot jäsensivät havainnollisesti asiakkaan uupumisen toimintakehää: ne tukivat työssä ja uralla etenemistä mutta myös työmäärän jatkuvaa kasvua, työn rajatonta delegoitumista sekä asiakkaan kasvavaa kuormittumista. Vasta vakava uupuminen katkaisi uupumisen toimintakehän. Haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot aktivoituivat työhön paluun jälkeen uudelleen ja pyrkivät palauttamaan asiakkaan entiseen, uuvuttavaan toimintakehään työpaikalla tehdyistä, asiakkaan työtä keventävistä muutoksista huolimatta. Tämän tapaustutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen käsitteet jäsentävät hyvin asiakkaan vaikeuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja kuormittavaan tilanteeseensa, työuupumuksen uusiutumisen problematiikkaa sekä omaa hyvinvointia kuormittavaan toimintaan liittyviä vahvoja tunnetekijöitä ja opittuja toimintamalleja. Lisäksi ne voivat antaa ymmärrystä lisääviä käsitteellistämisen työkaluja työuupumuksen yksilöllisten tekijöiden, uupumisen uusiutumisen ja työympäristön toiminnan monimuotoiseen vuorovaikutukseen. Työ ja terveys Suomessa tutkimuksessa (Kauppinen ym., 2004) joka neljännellä suomalaisella työntekijällä todettiin jonkinasteista työuupumusta. Vakavia työuupumuksen oireita oli alle kymmenesosalla. Työpsykologina ja organisaatiokonsulttina olen kohdannut monia työssään uupuneita ja kiinnostuin, miksi osalla heistä työuupumus uusiutuu työpaikan erilaisista uupumusta ehkäisevistä järjestelyistä huolimatta. Työuupumuksen keskeisiksi aiheuttajiksi on todettu työelämän yksilöitä kuormittavia tekijöitä sekä työntekijöiden yksilöllisiä ominaisuuksia ja toimintamalleja. Työelämän nykyisiksi haasteiksi ovat muodostuneet mm. jatkuvat muutokset, vaativat yhteistyömuodot, ajanhallinta, omaan työhön vaikuttaminen sekä työstä irrottautuminen (Feldt ym., 2007; Räisänen & Lestinen, 2006). Työntekijöiltä vaaditaan itsensä johtamisen taitoja, jotta tasapaino oman itsen, henkilökohtaisen elämän ja työelämän välillä olisi mahdollista (Sydänmaalakka, 2004). Tasapainon luominen ei aina onnistu. Tunnollisilla ja ahkerilla työntekijöillä, joilla on epärealistisia odotuksia itseään ja työrooliaan kohtaan on 4

5 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) kohonnut riski uupua työssään (Henriksson & Lönnqvist, 2001; Näätänen ym., 2003). Kognitiivis-konstruktivistisen näkemyksen mukaan työuupumus on yksilöllinen prosessi ja siihen vaikuttavat tekijät voivat olla mitä tahansa. Ihmiset tulkitsevat ja kokevat työolosuhteisiin ja työympäristöön liittyvät tekijät eri tavoin (Eberhardt-Virta, 2003). Työuupumuksen kehittyminen on usein pitkäaikainen prosessi, eikä yksittäisiä syitä ole helppo osoittaa monien tekijöiden kehitysprosessista (Eberhardt-Virta, 2003; Näätänen ym. 2003). Työssäni olen havainnut, että osa työssä uupuneista kokee uupumisen riskiä tai jopa uupuu uudelleen, vaikka heidän työtehtäviään ja työympäristöään järjestellään eri tavoin uupumisen ehkäisemiseksi. Eberhardt-Virta (2003) on todennut, että työuupumuksen uusiutumisessa voi olla kyse siitä, ettei työpaikoilla ole tehty riittäviä työyhteisötason interventioita, tai sitten hoidoissa ei ole onnistuttu saamaan aikaan muutoksia merkityksenantoprosessia ohjaavissa syvemmissä persoonallisuuden rakenteissa. Keskeiseksi tekijäksi työuupumuksen hoidossa muodostuu sen yksilöllisen rakentumisen ja luonteen ymmärtäminen. Työuupumus Työuupumus määritellään työhön liittyvien stressitekijöiden yhteydessä asteittain, usein pitkäaikaisesti, kehittyväksi krooniseksi stressitilaksi, jolle ominaista on kokonaisvaltainen väsymys, depersonalisaatio (muiden esineellistäminen, psyykkisen ja fyysisen etäisyyden luominen), heikentynyt ammatillinen itsetunto ja kyynistyminen (Henriksson & Lönnqvist, 2001; Maslach, Schaufeli, & Leiter, 2001). Työuupumuksen keskeinen tekijä on emotionaalinen uupuminen. Henkilö kokee työssään kuormitustekijöitä, jonka seurauksena hän uupuu emotionaalisesti. Siihen liittyy erilaisia seuraustiloja, jolloin henkilön suhde esimerkiksi työhön, suoriutumiseen ja työyhteisöön muuttuu. Yksilö vetäytyy työpaikan sosiaalisista tilanteista, voi kokea erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita ja hänen ammatillinen itsetuntonsa heikkenee. Syntyy uupumuksen kierre, jossa työn kuormittavuus vahvistuu entisestään, koska henkilöllä on käytettävissään entistä vähemmän voimavaroja vaativassa työtilanteessaan (Näätänen ym., 2003). Työuupumus on diagnoosina ja käsitteenä haasteellinen. Työuupumukseen liittyy usein masennusta, ahdistusta sekä erilaisia somaattisia oireita. Se voi olla merkittävä osatekijä tai seuraus monissa masennustiloissa ja mielialahäiriöissä. Työuupumus voi olla myös henkilön tapa kuvata masennustaan tai muuta huonovointisuuttaan (Henriksson & Lönnqvist, 2001). Yksi keskeisistä haasteista työuupumuksen ymmärtämisessä ja hoidossa on, mistä asiakkaan työuupumuksessa on ensisijaisesti kysymys. Moni työssä uupunut kertoo kokeneensa työn tekemisen ja työtehtävänsä mielekkäiksi ennen uupumistaan (ks. esim. Eberhardt-Virta, 2003). Työhön liittyvän virtauskokemuksen (työn imun) käsite flow (Csikszentmihalyi, 2002) luo mielenkiintoisen näkökulman työuupumuksen kehittymisen riskin ymmärtämiseen. Csikszentmihalyi (2002) määrittelee virtauskokemuksen optimaaliseksi tilaksi, jossa yksilö paneutuu tekemiseensä siten, että muut tekijät tuntuvat menettävän merkityksensä. Kokemus on niin tyydyttävä, että henkilö on valmis sitoutumaan 5

6 Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Vartiainen, Antti Artikkeli tekemiseensä suurellakin riskillä, vain tekemisen ja kokemuksen itsensä vuoksi. Suorittamisen liittyvän tyydyttävyyden ja omista voimavaroista huolehtimisen välille syntyy tasapainottelun tila. Jotta tekeminen olisi haasteellista ja muodostuisi virtauskokemukseksi, yksilö haastaa jatkuvasti oman osaamisensa ja voimavaransa. Rutiinitehtävät tuntuvat epämotivoivilta. Toistuvat, vaativat haasteet, jotka ylittävä henkilön valmiustason, voivat puolestaan aiheuttaa ahdistusta ja uupumusta (Näätänen ym., 2003). Yksilö tarvitsee jatkuvaa itsereflektiota ja aktiivista itsensä johtamista luodakseen ja pitääkseen yllä kokonaiskuntoisuutta, jotta tasapainoinen elämä ja henkilökohtainen hyvinvointi olisivat mahdollisia työelämän haasteissa. Kokonaiskunto koostuu ammatillisista päämääristä ja osaamisesta, fyysisestä kunnosta ja levosta, psyykkisestä kunnosta, ihmissuhteista ja harrastuksista sekä arvojen ja elämän mielekkyyden kokemuksista (Sydänmaalakka, 2004). Haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot Toistuvassa työuupumuksessa yksilö ylittää työskennellessään toistuvasti voimavaransa oman terveytensä, työkykynsä jopa ihmissuhteidensa kustannuksella. Youngin, Kloskon ja Weishaarin (2008) kehittämä skeematerapia tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden yksilön hyvinvointia ja työkykyä haastavan, uusiutuvan ongelman jäsentämiseen ja työstämiseen. Sen keskeisiä käsitteitä ovat haitalliset skeemat ja niihin liittyvät haitalliset selviytymiskeinot. Haitalliset skeemat Skeemat määrittävät, miten ihmiset ajattelevat, tuntevat, toimivat ja ovat suhteessa muihin ja ympäristöönsä. Skeematerapiassa haitallisilla skeemoilla tarkoitetaan lapsuudessa rakentuneita haitallisia kokemus- ja toimintamalleja. Aikuisena yksilö joutuu lapsuuden skeemoja aktivoiviin tilanteisiin eivätkä hänen havaintonsa tilanteesta vastaa todellista tilannetta. Skeemat ovat ihmisten todellisuutta, ja he tuntevat vetoa tilanteisiin, joissa skeemat aktivoituvat, vaikka ne olisivat haitallisia. Ihminen haluaa jatkuvuutta ja pysyvyyttä, ja siksi varhaiset haitalliset skeemat vastustavat muutosta (Karila & Kokko, 2008; Young, Klosko, & Weishaar, 2008). Koska skeemat eivät aina pidä paikkaansa ja niistä on vaikea luopua, aiheuttavat ne ongelmia yksilön eri elämänalueilla. Ongelmat voivat nousta esille erityisesti työelämässä, koska yksilö ei pysty työelämässä välttämään hankalia tilanteita tai kohtaamisia yhtä helposti kuin yksityiselämässään. Lapsuudessa opitut haitalliset skeemat voivat ohjata yksilöä toistamaan työtehtävissä ja työpaikan ihmissuhteissa toimintamalleja, jotka lisäävät esimerkiksi riittämättömyyden, kelpaamattomuuden ja uupumisen kokemuksia (Räisänen & Lestinen, 2006). Skeemat voidaan jakaa ehdollisiin ja ehdottomiin skeemoihin. Ne skeemat, jotka ovat kehittyneet varhain ja kuuluvat minuuden ytimeen, ovat ehdottomia uskomuksia itsestä ja muista. Skeemojen lopputulos on aina sama: ihminen on jollakin tavalla viallinen tai jollakin tavalla uhattuna. Ehdolliset skeemat ovat myöhemmin kehittyneitä ja pyrkivät yleensä helpottamaan ehdottomien skeemojen aiheuttamia vaikeita tunteita. Ehdollisia skeemoja 6

7 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) toistetaan ja niistä luopuminen voi olla vaikeaa. Yksilö voi alistua, uhrautua, pyrkiä miellyttämään, torjua tunteita tai pyrkiä korkeisiin päämääriin, jotta välttyisi negatiivisilta tunteilta ainakin hetkittäin. Ehdolliset skeemat antavat ihmiselle toivoa (Young, Klosko, & Weishaar, 2008). Hetkellisellä toivolla on kääntöpuolensa. Liiallisten itseen kohdistettujen vaatimusten ja uhrautuvaisuuden toimintamallien on todettu liittyvän uupumukseen, huonoon työkykyindeksiin ja huonoon hekiseen ja fyysiseen hyvinvointiin (Gockel ym., 2004). Räisänen & Lestinen (2006) ovat kuvanneet vaativuuden ja ylikriittisyyden, itsen uhraamisen ja kelpaamattomuuden ja häpeän skeemojen tuottavan uuvuttavia toimintakehiä ja lisäävän uupumisen riskiä: Vaativuus ja ylikriittisyys tuottavat liiallista tunnollisuutta, perfektionismia ja pakonomaista suorittamista, jolloin ilo ja rentous katoavat työnteosta. Liiallinen uhrautuminen nostaa työkuormitusta, heikentää yksilön toimintakykyä ja altistaa masennukselle ja uupumukselle. Kelpaamattomuuden ja häpeän tunteet saavat yksilön jännittämään ja jopa vetäytymään läheisistä työpaikan ihmissuhteista hylkäämisen pelossa. Haitalliset selviytymiskeinot Jotta yksilö selviäisi skeemojen virittämien tunnekokemusten kanssa, kehittyy hänelle sopeutumista haittaavia selviytymiskeinoja. Selviytymiskeinot ovat käyttäytymistä ja sekä kognitiivista että emotionaalista toimintaa. Skeematerapiassa erotetaan kolme haitallista selviytymiskeinoa: antautuminen, välttäminen ja ylikompensointi. Antautuessaan skeemalle yksilö alistuu sille ja hyväksyy skeeman totuutena. Kun henkilön selviytymiskeinona on skeeman välttäminen, hän välttää tilanteita ja torjuu mielikuvia, ajatuksia ja tunteita, jotka voivat aktivoida skeeman. Ylikompensoidessaan skeemaansa henkilö taistelee skeemaa vastaan ajattelemalla, tuntemalla, käyttäytymällä ja asettumalla ihmissuhteisiin aivan kuin skeeman vastakohta olisi totta. Yksilöllä on useimmiten käytössään useita selviytymiskeinoja (Young, Klosko, & Weishaar, 2008). Skeemat näyttäytyvät haitallisten selviytymiskeinojen vuoksi yksilön työskentelyssä ja suorittamisessa eri tavoin. Esimerkiksi vaativa ja ylikriittinen henkilö voi totella skeemaansa ja ylisuorittaa täydellisyyttä tavoitellen tehtäviä hyvinvointinsa ja terveytensä kustannuksella. Välttäessään vaativuuden skeemaansa yksilö voi jatkuvasti torjua haastavat työtehtävät, ja hänen todelliset kykynsä jäävät huomaamatta. Ylikompensoidessaan vaativuuden skeemaansa yksilö voi puolestaan laskea vaatimustasoaan turhan paljon ja antaa siten epämääräisen kuvan työskentelytavoistaan (Räisänen & Lestinen, 2006). Työuupumus on monenlaisten työn ja työympäristön tekijöiden sekä erilaisten yksilöllisten ajatus- ja toimintamallien prosessi. Yhdessä tilanteessa uupuu yksi henkilö, toisessa toinen, kolmas henkilö vaikuttaa selviävän kaikissa olosuhteissa. Tässä artikkelissa tarkastelen, miten skeematerapian haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen käsitteet jäsentävät ja auttavat ymmärtämään työuupumuksen yksilöllisiä tekijöitä ja työuupumuksen uusiutumista: 1.Miten haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen käsitteet jäsentävät asiakkaan työuupumusta tuottavia toimintamalleja? 2.Miten haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot jäsentävät työuupumuksen uusiutumista? 7

8 Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Vartiainen, Antti Artikkeli Tutkimusaineisto ja -menetelmä Terapia-asiakas Leila on 45-vuotias akateemisesti koulutettu päällikkötason työntekijä. Hän kuvasi lapsuuttaan turvalliseksi ja onnelliseksi. Lapsuuden kodissa oli arvostettu kouluttautumista ja Leilaa oli vastuutettu omasta koulumenestyksestään varhain. Suoriutuminen ja työn tekeminen olivat olleet perheen tärkeitä arvoja. Toinen Leilan vanhemmista oli kokenut Leilan aikuisiässä työuupumuksen. Leila kuvasi itseään kiltiksi ja tunnolliseksi. Jatkuva tekeminen ja itsenäinen selviäminen olivat hänelle tärkeitä hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tekijöitä. Leila kertoi mieltäneensä jo lapsuudessaan, että häneltä odotettiin paljon. Leila työuupumus ja masennus olivat oireilleet vuosien ajan. Leilan viimeisin sairausloma kesti useita kuukausia. Tätä ennen Leila oli kokenut kaksi uupumus- ja masennusjaksoa, joista ensimmäisestä hän oli selviytynyt ilman ulkopuolista tukea. Hänen diagnoosinaan oli uusiutunut keskivaikea masennustila. Leila ei kokenut tilaansa puhtaasti masennukseksi, vaan alun perin työstä johtuvaksi uupumiseksi. Hän totesi, että hänen alkuperäinen ongelmansa oli ollut liian suuri työmäärä. Se oli tuonut mukanaan ajanhallintaongelmia, stressiä ja lopulta työuupumusta. Työuupumus oli puolestaan aiheuttanut masennuksen, jonka oireina olivat olleet uniongelmat, loputon väsymys ja riittämättömyyden tunteet sekä ahdistuneisuus. Hän kuvasi aloitekykynsä ja itsetuntonsa romahtaneen. Hän oli myös eristäytynyt niin kollegoista kuin sukulaisistaan ja ystävistään. Leila aloitti psykoterapian palatessaan sairauslomalta työhönsä. Leila kävi psykoterapiassa vuoden ajan kerran viikossa. Tutkimusaineisto ja aineiston analyysi Tutkimusaineistona olivat nauhoitetut terapiaistunnot. Nauhoitettua materiaalia oli noin 40 tuntia. Tarkastelin tutkimusaineistoa sisällönanalyysin avulla (Patton, 1991). Leilan psykoterapian päätyttyä kuuntelin nauhoitetut istunnot uudestaan ja litteroin niistä skeematerapeuttiseen viitekehykseen ja työuupumukseen liittyvät sisällöt. Tarkastelin litteroitua materiaalia suhteessa työuupumuksen ja skeematerapian käsitteisiin ja rakensin kuvauksen Leilan työuupumuksen kehittymisestä ja sen uusiutumisesta. Leilan työuupumus skeematerapian näkökulmasta Haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot Leila täytti Youngin skeemalomakkeen (YSQ) terapian viidennellä kerralla. Leilan skeemakyselyssä saamat pisteet olivat matalia. Kokonaisuudesta esille nousivat ehdolliset skeemat alistuneisuus (2/6), uhrautuvuus (3/6), emotionaalinen estyneisyys (2/6) ja ylimitoitetut vaatimukset (3/6). Otin nämä skeemat tarkasteluni kohteeksi, koska Leilan kerronnassa oli, kyselyn matalista pisteistä huolimatta, runsaasti juuri näihin neljään haitalliseen skeemaan liittyviä sisältöjä. Käydessämme läpi esille nousseita skeemoja Leila tunnisti niiden piirteitä itsessään ja toiminnassaan: 8

9 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Leila: Kyllähän noiden osioiden pisteet pitäis olla korkeammat. Kyllä ne hyvin kuvaa mua. Kun Leila täytti terapian puolivälissä internetissä olevan skeematerapiasivuston skeemakyselyn, samat ehdolliset skeemat nousivat esille, kuitenkin aikaisempaa vahvempina: alistuminen (erittäin vahva), vaativuus (vahva), uhrautuminen (vahva) ja emotionaalinen estyneisyys (vahva). Kyseessä saattoi olla joko omien skeemojan kohtaaminen ja niiden tunnistamisen oppiminen tai terapiassa tapahtunut oppiminen. Alistumisen skeemalle olennaista on antautuminen muiden kontrolloitavaksi. Henkilö tukahduttaa omia tarpeitaan tai tunteitaan välttääkseen vihaa, kostoa tai hylkäämistä (Young, Klosko, & Weishaar, 2008). Leila joko antautui alistumisen skeemalle tai pyrki välttämään sen aktivoitumista. Hän antoi muiden kontrolloida tilanteita tai pyrki välttämään konfliktitilanteita. L: Mä hirveen herkästi uskon, mitä mulle sanotaan. Mä joskus mietin, että mä uskon liian herkästi. Mulla ei oo riittävästi potkua sanoa vastaan. Jossain semmosessa tilanteessa, jossa mä oon antanu periksi liian helpolla, vaikka mä hyvin voimakkaasti koen, että mä oon oikeassa, niin kyllähän se jää sitten kaikertamaan ja on ikävä olo. Mut se on taas se, että mä niitä ristiriitoja vältän niin ennemmin sitten niin. Uhrautumisen skeemaa toteuttava yksilö keskittyy vastaamaan liikaa muiden tarpeisiin. Hän pyrkii välttämään kärsimyksen aiheuttamista muille ja syyllisyyttä itsekkyydestä (Young, Klosko, & Weishaar, 2008). Leilalle tyypillistä oli uhrautumisen skeemalle antautuminen, jolloin hän huolehti muista omien tarpeidensa kustannuksella. L: Mä oon kiltti ja ensi aattelen muita ja sen jälkeen vasta itteeni ja omia tarpeita. Mä en oo sillai itsekäs. En mä nyt ensimmäiseksi itteeni ajattele tommosessa tilanteessa, ehdinkö vai haluanko mä. No okei, jos kukaan ei tunne haluavan, niin mä nyt sitten teen sen... Sitten kun sähköpostiin paukkui postia koko ajan. Jos piti auttaa jossakin, niin hirveen usein kävi, että auttoi niitä muita ihmisiä, jotta ne saa työnsä eteenpäin, että mä en ole se, joka viivyttää niiden työtä. Ensi autetaan muita ja sitten hoidetaan omat hommat. Se oli aikamoinen kierre. Jäi ne omat hommat muiden jalkoihin. Emotionaalinen estyneisyyden skeemalle ominaista on liiallinen estyneisyys suhteessa spontaaniin toimintaan, tunteisiin tai kommunikaatioon. Henkilö korostaa järkeä ja pyrkii voimakkaasti kontrolloimaan kiukun, aggression, erilaisten positiivisten tunteiden, haavoittuvuuden ja omien tarpeiden ilmaisua (Young, Klosko, & Weishaar 2008). Leila antautui emotionaalisen estyneisyyden skeemalle tai vältteli sen aktivoitumista. Leila kertoi niukasti itsestään tai omista tarpeistaan. Hän koki helposti stressiä osallistumisesta yhteistyötilanteisiin. Vapaaehtoisista sosiaalisista tilanteista hän vetäytyi usein. L: Emmä halua ihmisille tosta noin vaan avautua tai en osaa. Se ei aina välttämättä oo kiinni siitä haluumisesta, vaan en osaa. Aina on jokin semmonen pieni pidäke jossain. Töissä sitten mun työkaveri mulle monta vuotta sitten sanoi, että musta ei ikinä niinku sillai tiedä, mitä mä ajattelen asioista. Mä oon jotenkin niin pokkana. Mutta mä en oo spontaani ihminen. Mä oon hirveen huono purnaamaa tai valittamaan mistään. Mä oon lojaali duunikavereille. Ittekseni saatan sitten miettiä ja pahotella ja välillä olla tosi huonot filikset, mutta emmä siitä sit ossaa sillai. Ja sit kun mä en oo kaikkein puheliaimpia oo, niin sitten, mä en tuo niin herkästi itteeni esille ja mä en oo ylipäätään semmonen, että mä tuon itteeni 9

10 Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Vartiainen, Antti Artikkeli esille. Mä oon hiljanen kuuntelija. Vaativuuden ja ylikriittisyyden skeemalle tyypillistä ovat korkeat sisäistyneet standardit käyttäytymisessä ja toiminnassa. Tyypillistä on paineen tunne ja vaikeus hiljentää vauhtia sekä ylikriittisyys itseä kohtaan. Skeemaan voi myös liittyä mielihyvän menettämistä, hankaluutta rentoutua, oman terveyden uhraamista, itsearvostuksen laskua ja vaikeutta kokea tyytyväisyyttä saavutuksissa ja suhteissa. Vaativuus näyttäytyy perfektionismina, jäykkinä sääntöinä ja pakkoina sekä ajan ja tehokkuuden korostamisena (Young, Klosko, & Weishaar, 2008). Leilan tyypillinen selviytymiskeino oli vaativuuden ja ylikriittisyyden skeemalle antautuminen. Hän asetti korkeita vaatimuksia itselleen ja pyrki tekemään työnsä täydellisesti. Leilan muille asettamat korkeat vaatimukset ilmenivät hänen vaikeutenaan delegoida töitä ja keskittyä vain omiin tehtäviin ja vastuisiin. L: Mä oon luonteeltani semmonen, että mä haluan tehdä ne hirveen hyvin. Ja se tarkoittaa sitä, että mulla menee niihin hirveesti aikaa, että mä niin kuin saatan ruveta niinku näpertämään ihan semmosta niinku semmosta epäolennaistakin, mutta se kuulu niinku siihen, että mä saan tän viimesen päälle tehtyy. Leilalla oli työhön liittyviä korkeita periaatteita, joiden noudattaminen ohjasi merkittävästi hänen toimintaansa. L: Nimenomaa se on kun mä oon liian, liian pedanttinen kuitenkin, että kaiken pitäs olla just eikä melkein, viimesen päälle. Mä koen, että se on mun velvollisuuteni tehdä niin hyvin kuin suinkin vaan pystyn, koska siitähän mä palkkani saan. Uralla eteneminen ja työnilo Leila oli tehnyt paljon hyvää työtä, auttanut muita, totellut käskyjä eikä ollut turhista valittanut. Leila oli edennyt urallaan ja häntä oli palkittu uusilla tehtävillä. Uudet tehtävät hän oli kokenut luottamuksen osoituksiksi ja uusiksi oppimismahdollisuuksiksi. Työn tekemiseen oli liittynyt aitoa iloa ja innostusta. Leila: Joskus oon miettinyt niitä mun tehtäviäni (huokaa), että on kai ne jossain määrin itse aiheutettujakin, ja varsinkin sitten kun mä oon niin pedantti. Duunissa joku, valmistelen jotain esitystä, niin kyllä mä hion sitä ihan viimeseen asti. Hion hyvin tarkkaan. Kalvojen on oltava tiptop ja sitten se mitä mä puhun, niin mä, voi sanoa, että mä ihan kirjotan kaikki, kaikki ylös. Terapeutti: Miten kiteyttäisit suhteesi työhön? L: Aina pitää onnistua. Leila kuvauksissa korostui jatkuva työn laadusta ja ajanhallinnasta huolehtiminen. L: Mä koin sen, että, kun mulle annettiin tai mulle tuli tai tuli kokonaan joku uus juttu, niin se annettiin mulla tai se kaatu mulle, mut kuitenkin kyllä mä se positiivisena palautteena koin, että uskotaan että mä suoriudun siitä ja saan tehtyä. Kyllä mulla on ollu vahva usko, että pärjään, kyllä mä osaan ja mä opin, jos en nyt osaa. Varsinkin kun oli semmonen flow meneillään, niin siinä oli jotenkin, että kiva oppia jotain uutta ja saada tehdä jotain uutta, että se oli mulle ja mun työn kehittymisen kannalta hyvä juttu. Leila oli kokenut etenemisen vaiheessa työhön liittyviä virtaus- eli flow-kokemuksia (Csikszentmihalyi, 2002), jotka olivat lisänneet Leilan työniloa ja tuottavuutta, mutta olivat tuoneet työn tekemiseen myös rajattomuutta. L: Mulle menee ajantaju työssä. Mä en, kun mä keskityn tekemään jotakin, niin mä en huomaa sitä ajan kulumista. Mun pitäis varmaan laittaa 10

11 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) joku herätyskello soimaan, että hei nyt, työaikaloppu, rupeehan vähitellen lopettelemaan. Työn kuormittavuuden lisääntyminen Koska Leila oli tehnyt hyvää työtä, oli hänelle alkanut ohjautua entistä enemmän vaativia tehtäviä. Aikaa vaativien tehtävien lisääntymisen myötä Leilan työnilo ja motivaatio olivat alkaneet laskea ja sekä turhautuminen että ahdistus nousta. Leila ei ollut ottanut esille työaikaan liittyviä ongelmiaan. Hänen ratkaisunsa oli ollut vetäytyminen epäkohtien selvittämisestä ja entistä intensiivisempi, itsenäinen tehtävien suorittaminen. L: Kun flow lähti katoamaan ja turhautu ihan järjettömästi ja tuntu, että tästä ei tuu yhtikäs mittään. Niin, siinäkin sitten se mun vetäytyjä luonne nousi esiin. Mä en missään vaiheessa ruvennu silleen taistelemaan. Mun esimieskin näki, että mä en sillai pidä puoliani. Mä tein koko ajan. Tuli hirveesti ylityötä silloin ja ne semmosia, jotka aina vaan siirty. Mä en ikinä pystynyt lomia tai vapaita pitämään. Ei ollu sellaista tilaisuutta, että olisi voinut ottaa lomaa. Mä olin ainut joka teki näitä hommia. Niin, niin. Ei ollu ketään kelle delegoida, että olis päässy lomalle. Leilalla oli työhön liittyviä periaatteita ja vahva velvollisuuden- ja vastuuntunto. Hän oli sietänyt rajattomasti delegoituvaa työtä ja ottanut vastuuta ja tehtäviä yhä enemmän. L: Olin yltiölojaali korkealle arvostamaani esimiestäni kohtaan ajattelin, että hänen työmääränsä on paljon, paljon suurempi ja jos hän jaksaa pienellä korvauksella vuodesta toiseen, on minunkin vain purtava hammasta ja kestettävä pidinhän kuitenkin työstäni ja halusin edelleen kehittyä siinä. T: Siis, teitkö sä kahta työtä yhtä aikaa? L: No, kuule vaikka kuinka montaa siinä yhessä vaiheessa. Leila oli yrittänyt pyytää apua, mutta apu oli ollut lyhytaikaista ja töiden runsas delegoituminen oli jatkunut. Kun työmäärä ja töiden vaatimukset olivat olleet ylittämässä Leilan voimavarat, hän kuvasi vetäytyneensä työpaikan ihmissuhteista sen sijaan, että hän olisi pyytänyt uudelleen apua. Hän oli kuormittumisestaan huolimatta kantanut huolta esimiehensä jaksamisesta. L: Vähitellen mä vetäydyin itteeni. Mä tein, tein, tein. Se oli semmosta, vaan tekemistä. Siinä ei ollut mitään iloa, ei tekemisen halua. Sitä vain automaattisesti teki ja kun mä käännyin sisäänpäin, niin muihin työkavereihin, mä luulen, että syntyi semmonen pidättyvämpi suhde. Emmä sitten enää puhunu paljoo. Oli just sitten sitä ylilojaalisuuden vaihetta. En mä osannut sitten edes pomolle siitä (väsymyksestä) puhua. Kun koin, että hän tekee ihan hullun lailla työtä, vaikka kuinka monen ihmisen työt, niin et mun on oltava hänen tukenaan siinä, eikä luomassa lisätaakkaa sillä, että mulla on liikaa tekemistä. Uupuminen Leila oli ajautunut työympäristössään ja toimintavoillaan tilanteeseen, jossa voimavarojen ehtyminen näytti olleen lähes väistämätöntä. Kun Leila oli alkanut kokea työkykyyn vaikuttavaa uupumusta, oli se herättänyt hänessä sekä pelon että syyllisyyden tunteita. Leila oli vaiennut huonosta voinnistaan työpaikalla. L: Kun tajusin, että jotakin on pielessä. En mä osannu sitä tavallaan uupumukseksi, tai joo, mutta se oli, että siitä ei puhuta. Se vaan nyt kärsitään, että kyllä tää varmaan jossakin vaiheessa 11

12 Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Vartiainen, Antti Artikkeli ohi menee. Nyt kun miettii jälkikäteen, niin mä olin ihan hirveen huonossa kunnossa. En jaksanut yhtään mitään. Vuoden verran kärsin ja yksin painin sen kanssa. Mies sano, että mee hakee lomaa. Mutta se kynnys oli tosi korkea. T: Mikä se kynnys oli? L: Jonkunnäköistä ylpeyttä. Jonkinlaista pelkoa, että mut leimataan, jos mä haen jonkun työuupumuksen takia, että emmä voi, että se ei oo reiluu, mutta, reiluu firmaa kohtaan tai työkavereita kohtaan. Joka kerta mulla on taustalla, että jos mä nyt jään lomalle, niin se kuormittaa työkavereita ihan hirveesti. Työnilo ja uusi uupuminen Leila oli selviytynyt uupumuksestaan ilman ulkopuolista tukea. Työyhteisölle Leilan suoritustaso oli näyttäytynyt koko uupumusjakson ajan siinä määrin hyvänä, että hänen hyvää suoriutumistaan oli haluttu palkita uudella ja entistä vaativammalla tehtävällä. Luovuttamisen kokemuksen välttäminen ja vastuun kokeminen omasta yrityksestä olivat saaneet Leilan ottamaan vastaan uuden tehtävän. L: Pohdin asiaa kartoittaen miinuksia ja plussia. Vaikka miinuksia oli minun listassani selkeästi enemmän, päätin silti ottaa pestin vastaan. En halunnut luovuttaa, varsinkin kun olin tehtäviä jo pitkälti hoitanut oman toimeni ohella ja tunsin yrityksemme. Koin pystyväni hoitamaan tehtäviä paremmin kuin ulkopuolelta palkattu tekijä. Pari vuotta sujui hyvin, olin innostunut ja nautin työstäni. Kun työn määrä oli organisaatiossa kasvanut ja työtehtäviä oli tullut lisää, oli Leila joutunut tuttuun kuormittumisen kierteeseen, jossa hänen työmääränsä oli alkanut kasvaa, hänen suorittamisensa oli kiihtynyt ja lopulta sekä työnilo että motivaatio olivat kadonneet (Kuvio 1). Leila oli jatkanut suorittamista, kunnes hänen voimavaransa olivat loppuneet. L: Vähitellen toimintojemme laajentuessa ja työmäärän taas lisääntyessä dramaattisesti, aloin väsyä. Masennuin täysin: tunsin tekeväni töitä jo hullun lailla ja yrittäväni kaikkeni, nyt minun pitäisi jaksaa revetä vieläkin enempään. Jäin kahden kuukauden sairauslomalle ja sain lääkityksen. Leila kuvasi sairauslomalla olon ja omasta toipumisesta huolehtimisen vaikeaksi. Velvollisuudentunto, syyllisyys ja huoli muista olivat ajaneet häntä takaisin työhön, vaikka oma toipuminen oli ollut kesken. Seurauksena oli vakava uupumus. L: Kun mä olin poissa, niin mä mietin, että oonko mä työkykynen enää. Mutta mä voin sitten kuitenkin jo paremmin ja mä aattelin, että mä en voi enää olla poissa, koska se kuormittaa muita niin hirveesti. Meillä on vähän ihmisiä. Sitten on joku muu sairauslomalla mun takia. Loman lähestyessä loppuaan en tuntenut itseäni vielä täysin valmiiksi töihin, mutta voimakas velvollisuuden tunto pakotti minut takaisin. Jaksoin jotenkuten. Työssä tapahtui lisää suuria muutoksia. Aloin väsyä totaalisesti ja aikani sinniteltyäni hakeuduin taas työterveyshuoltoon. Seurauksena oli pitkä sairausloma ja lääkitys. Haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot työhön palatessa Kun Leila aloitti työt sairausloman jälkeen, teki hän aluksi lyhennettyä työpäivää. Hänen työtehtäviään oli muutettu vähemmän kuormittaviksi. Vaikea yleinen taloustilanne rauhoitti työtilannetta entisestään. Leila oppi aluksi nauttimaan aikaisempaa rauhallisemmasta työtahdista. Toipumisen edetessä ja voimien palautuessa tutut skeemat ja toiminta- 12

13 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) mallit alkoivat ohjata Leilan työskentelyä. Vanhojen ajatusmallien ja toimintatapojen palaaminen Koska Leila oli erinomaisella suoriutumisellaan ja joustavuudellaan luonut osaavan ja pystyvän työntekijän roolin, hänet haluttiin palauttaa siihen työyhteisössä. Leilalta vaadittiin jämäkkyyttä rajojen asettamiseksi. Miellyttäminen, konfliktien välttäminen ja muista huolehtiminen tekivät työyhteisön paineelta suojautumisen Leilalle haasteelliseksi ja kuormittavaksi. L: Muhun tukeudutaan koko ajan. Meillä on aina ollu niin, on aina totuttu, että mä muista, mä teen, mä osaan, mä osaan neuvoo, jos ei osata. Vaikka Leilan työaikaa oli rajattu, alkoi hän itse pidentää sitä. L: Ööö, on mulle tullu itse asiassa plussaa viime viikolla (nauraa). Mä en yksinkertasesti pystynyt pitämään. Oli semmonen projekti. Siihen on kytkeytynyt niinkun semmosia tärkeitä tekijöitä, niin sitä niinkun tavallaan haluaa, että nekin saa tehtyä nopeesti ja saa hyvää jälkee ja näyttää, että homma toimii ja etenee ni, emmä sitten oo ihan saanu pidettyy niitä tunteja kurissa. Jos Leila koki, että työtehtävät eivät olleet tarpeeksi vaativia, hän lisäsi itse niiden vaativuutta. L: Emmä tiedä pitäsikö mun vähän miettiä sitä, että josko nyt jättäis ne toiveet vaativimmista hommista nyt kokonaan taka-alalle, tekis vaan sen mitä ehtii ja pystyy, niitä varmoja hommia, niitä rutiinihommia, ettei tarvii niin hirveesti miettiä ja rasittaa itteään. Mutta kun mä osaan tehdä niistäkin sit semmosia niinkun semmosia haastavampia. Kuvio 1. Leilan työuupumuksen kehä 13

14 Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Vartiainen, Antti Artikkeli Jos vastuut olivat työpaikalla epäselviä, Leila koki velvollisuudekseen ottaa lisävastuita. L: Olen hyvin lojaali, että jos musta ittestäni tuntuu, että mun kuuluu tää tehdä, kuuluu mun toimenkuvaani, niin kyllähän sen teen. T: Mutta eihän tää kuulu enää sun toimenkuvaasi. L: Ei, mutta, sen ei pitänyt kuulua, mutta, mutta jonkunhan nekin hommat on tehtävä. T: Miksi juuri sinun? L: No, kun meillä ei ole ihmisiä! T: No mut, miksi juuri sinun, kun teillä ei kerta ole ihmisiä? L: No, kyllä mun kuitenkin. Mä siitä lähden, että mä olen tuolla työssä ja mun, haluun, että firmalla menee hyvin. Kaikkia toimii siellä hyvin, kun mä pystyn sinne itte vaikuttamaan. Se vaan kuuluu mun toimenkuvaani, siksi mun (nauraa). T: No missä se raja kulkee? L: Niin, kyllähän mä oon sitä ittelleni yrittänyt tolkuttaa, että se ei enää kuulu mulle, mutta se ei periaatteessa kuulu enää mun esimiehellekään, kun sillä on niin paljon kaikkea muuta. Leila alkoi kokea työniloa ja -imua ja lisäsi työmääräänsä entisestään. Hän selitti itselleen palaavansa rauhalliseen työtahtiin heti kulloisenkin kiireellisen tehtävän jälkeen, mutta tiedosti toimintatapansa riskin. L: Flow taas viemässä hirveetä vauhtia ylöspäin. Mulla on ittelläni silleen hirveen hyvä fiilis, että emmä tätä niin pahana koe. Tää on tosi ainutkertainen työ. Tää on nyt tämmönen pieni. Tietysti, jos tätä jatkuis ihan kuukaudesta toiseen samanlaisena, ei se sitten enää toimis. Ja oonhan mä sillon ennen kun mä lomille jäin sitä just aina ajattelin, että ok, kohta mä saan tän projektin valmiiksi, sit helpottaa, sit helpottaa. Kyllä mä sen itte tiedostan, että siinä on aikamoinen ansa mulle. T: Sä sanoit, että sä haluaisit ottaa rennosti, ja tehdä asiat sitä mukaan kun ehdit? L: No, toi on nyt menny sillai, että oon tehny vähän enemmän. Toisaalta se on ollut tää yksi ja ainut työ. Työnilosta kohti uutta kuormittumista Leila saapui terapian loppuvaiheessa kaksi kertaa terapiaistuntoon poikkeuksellisen ahdistuneena. Leila oli tunnistanut uuvuttavan toimintamallinsa ja kuormittumisen kierteen, joka oli herättänyt hänessä voimakkaita keinottomuuden tunteita ja pelon uupumisen uusiutumisesta. L: Se pyörä lähtee liikkeelle huomaamattomasti laajoin liikkein. Siihen on hirveen vaikee tarttua ja sitten kun se pyörii vinhaa vauhtia, niin silloin sen vasta itte tajuaa, että hei nyt mennään liian lujaa. Ihmiset soittelee ja kyselee, voitko lähettää uudelleen sen ja sen. Ihan semmosta idioottimaista. Musta tuntuu, että mä oon niin puhki ja loppu. Oon tehny tosi pitkää päivää viikolla ja täyden päivän lauantaina. Tää menee kyllä ohi. Varmaan mä itekkin osittain sitä, sitä stressiä ja paineita itteleni luon. Pitäisi kaikki olla viimeisen päälle ja just tiptop valmis. Mulle on hirveen tärkeetä, että se työ on mahdollisimman hyvää ja kattavaa. Mulla on itselläni hyvä olo, jos se aineisto on mahdollisimman täydellinen. Mun on pakko oppii, että mä en enää lähde tämmöseen mukaan. Tää ei oo enää tervettä! T: Jotenkin tää tilanne, sä tunnut niin keinottomalta? Ikään kuin hyväksyt kaiken? L: Kyllä mä jossakin määrin hyväksyn ja ittestäni revin irti ne resurssit, että saatais kaikki 14

15 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) ajoissa. Leila tarkkaili työpaikallaan kriittisesti töiden suorittamista ja hoiti jotkut tehtävät itse, ellei suoritusten laatu vastannut hänen vaatimuksiaan. Leila ei kyennyt vaatimaan muilta työntekijöiltä eikä antamaan tarvittavaa korjaavaa palautetta. L: Kun huomasin, että joku oli menny mettään, niin ittekin tavallaan lähti siihen mukaan, että ei kyllä mun täytyy hoitaa tää, että se sitten toimii, koska myöhemmin ei voi sitten mitään. Pitää olla viimesen päälle valmista. Kun mä tiedän, että se on semmonen, että tekee toisella kädellä näitä hommia, se ei oo niin tarkka noissa, niin mä otin niitäkin hommia osittain tehdäkseni. Leila jousti ja koki velvollisuudekseen auttaa muita oman työaikansa ja omien työtehtäviensä kustannuksella. Kun kysyin häneltä selitystä hänen toimintatapaansa, oli hän hämmästynyt kysymyksestäni, sillä toisten auttaminen työssä oli hänen periaatteensa. L: Sitten kun se kollega soittaa ja pyytää apua, niin mä keskeytän ja rupeen tekemään sitä. Sitten menee yllättävän paljon aikaa siihen ja mun omat työt jää. T: No, miksi sä keskeytät sun oman työn etkä anna sen sun kollegan odottaa? L: No, pitäähän toisia nyt auttaa (hämmästyneenä)! Rajojen asettamisen ja omasta jaksamisesta huolehtimisen tarpeellisuus herättivät Leilassa epäonnistumisen pelkoa, arvottomuuden, häpeän ja syyllisyyden tunteita. L: Että mä tosiaan poltan hirveen nopeasti loppuun, jos mä lähden siihen samaan. Emmä tiedä, mitä se sitten on luopumisen tai luovuttamisen pelko. Mulle tulee ittelle semmonen hirveen huono olo, että mä oon ihan luuseri, että kyllähän mä pystyn, että eikö mun motivaatio ookkaan niin riittävä. Ja varmaan, kun kaikki on tottunu, että kun mä teen ja omistaudun. Sitä ittesä kokee se on jonkinlaista, emmä tiedä kasvojen menetystä tai epäonnistumista, että mä en oo sen luottamuksen arvonen, mitä mulle on asetettu. Sieltähän nousee ne syyllisyyden tunnot, että olisinhan mä voinut tehdä ja nyt tää hankaloittaa ton toisen työtä. Leilan toimintavassa korostui vahva itsenäisyys, jopa yksinäisyys. Leila koki jatkuvia vaikeuksia kertoa tilanteestaan ja avuntarpeistaan esimiehelleen, jonka perustehtävä hänen tukemisensa oli. Avun pyytäminen näyttäytyi suurempana rasituksena kuin yksin selviäminen. Leila ymmärsi nyt myös toimintansa kuormittavat seuraukset. L: En tiedä, ne ajatukset tietty, että kun ei pyydä apua ja itse tekee, niin pääsee helpommalla. T: No, kun sä ole nyt tässä tilanteessa ja voinnissa, niin pääsetkö sä todella helpommalla? Ei se siltä ainakaan tunnu. L: Niin se on semmonen, pitäis, pitäis opetella, että mä oon hirveen huono siinä, että kyllä mä nytten mielestäni paremmin pärjään kuin aikasemmin ja osaksi siksi, että esimies kun mä sairauslomalta tulin, niin tarttu siihen. Et kyllä se sen tavallaan niinkun tiedostaa ja osaa ottaa huomioon. Sit taas kun mä en taas lähde hirveen helposti valittamaan tai purnaamaan, niin se ei tajua, että nyt on mennyt överiksi. T: Ja sun esimies elää siinä uskossa, että sä pärjäät. Se luottaa siihen, että kyllä sä kerrot, jos jotain on. L: Mä oon hirveen huono siinä. Terapian päättyessä Leila koki saaneensa ymmärrystä ja otetta haitallisiin ajattelu- ja 15

16 Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Vartiainen, Antti Artikkeli toimintatapoihinsa ja hän koki hyötyneensä terapiasta. Tärkeää oli, että Leila havaitsi uuvuttavan toimintakehänsä ja hänessä heräsi asiaankuuluva huoli, jonka hän uskalsi ilmaista terapiassa. Huolen ja pelon ilmaisu ei Leilan emotionaalisen estyneisyyden skeeman vuoksi ollut itsestään selvää myöskään terapiassa. Vaikka Leilalle oli kehittynyt ymmärrystä skeemoihinsa kognitiivisella tasolla, hänen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen ote emotionaalisella ja toiminnallisella tasolla oli terapian loppuvaiheessa edelleen vahva. Leila toivoi apua tilanteeseensa mahdollisesta organisaatiomuutoksesta. Kuviossa 1 on esitetty Leilan uuvuttava toimintakehä. Alkuvaiheessa haitalliset skeemat ja toimintamallit lisäsivät Leilan joustavuutta, ja hänelle ohjautui uusia tehtäviä, jotka tekivät mahdolliseksi uuden oppimisen ja etenemisen. Flown eli työn imun vaiheessa ominaista Leilalle oli innostunut ja energinen työskentely kasvavan työmäärän kanssa (lisääntyneet nuolet kuvassa). Pitkäaikaista työskentelyä jatkuvasti kasvavan työmäärän kanssa seurasi työnilon ja motivaation väheneminen. Puurtamisvaiheelle oli tyypillistä vaativien töiden edelleen lisääntyvä ohjautuminen Leilalle työnilon ja motivaation laskusta huolimatta. Puurtamisvaihetta seurasivat ylikuormittuminen, jota Leilan oli vaikea ottaa emotionaalisen estyneisyyden ja vaativuuden takia puheeksi, ja lopulta uupuminen. Uupumisvaiheesta Leila palasi toipumisen jälkeen alkuvaiheen tyyppiseen, jonkin verran rauhallisempaan työtilanteeseen, josta työskentelyn kiihtyminen alkoi uudestaan. Pohdinta Tavoitteenani oli tarkastella, miten skeematerapian haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen käsitteet jäsentävät ja auttavat ymmärtämään työuupumuksen yksilöllisiä tekijöitä ja uusiutumista. Skeematerapian haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot (Young, Klosko, & Weishaar, 2008) jäsensivät havainnollisesti Leilan uuvuttavaa toimintakehää ja sen kehittymistä (Kuvio 1). Leilan vaativuuden, alistumisen ja uhrautumisen skeemat olivat osaltaan tukeneet Leilaa saavuttamaan tärkeän roolin työpaikalla. Vaativuus ja uhrautuminen aktivoivat häntä yhä parempiin ja monipuolisempiin suorituksiin työssä. Hän koki työniloa sekä -imua ja eteni urallaan. Alistuminen ja uhrautuminen lisäsivät Leilan sopeutumista ja joustavuutta, jotka puolestaan lisäsivät vaativien työtehtävien ohjautumista hänelle. Leilan alistui hänelle rajattomasti delegoituvaan työhön ja uhrautui muiden hyväksi oman ajan ja työtehtävien kustannuksella. Ajoittaiset onnistumisen ja työnilon kokemukset mahdollisesti vaikeuttivat oman työmäärän, käytettävissä olevan ajan ja voimavarojen realistista arvioimista. Kun Leilan motivaatio ja voimat alkoivat vähetä, emotionaalisen estyneisyyden skeemaan mukautuminen, konfliktien ennakoiminen ja vaativuuden skeemaan liittyvät korkeat periaatteet näyttäytyivät Leilan vaikeutena kertoa omista avuntarpeista ja uupumuksesta työtovereilleen tai esimiehelleen. Vasta vakava uupuminen pysäytti Leilan uuvuttavan toimintakehän. Haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot jäsensivät työuupumuksen uusiutumista ymmärrettävästi. Skeemat ja niihin liittyvät selviy- 16

17 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) tymiskeinot vastustavat muutosta. Työhön paluun jälkeen ja kuntoutumisen myötä Leilan haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen toimintakehä aktivoitui vähitellen uudestaan. Leilan oli vaikea pitäytyä rajatuissa tehtävissään. Myös työyhteisöstä kohdistui Leilaan painetta palata entiseen toimintatapaan. Hän pidensi itse työaikaansa ja lisäsi työtehtäviensä vaativuutta, jotta olisi saanut kokemuksen laadukkaan työn tekemisestä. Vaativuuden, alistuvuuden ja uhrautumisen skeemoille antautuminen näyttäytyi lisävastuiden ottamisena, muille kuuluvien tehtävien tekemisenä sekä muiden auttamisena oman työajan ja työtehtävien suorittamisen kustannuksella. Vaikka Leila tunnisti uuvuttavan toimintakehänsä, hänen haitalliset skeemansa ja selviytymiskeinonsa, erityisesti emotionaalinen estyneisyys, vaikeuttivat palautteen antamista työtovereille ja työtilanteen kuormittumisesta ja avun tarpeesta kertomista esimiehelle. Itsensä johtamisen (Sydänmaalakka, 2004) ja aktiivisen vaikuttamisen sijasta Leila suoritti ja odotti helpotusta tilanteeseensa mahdollisesta organisaatiomuutoksesta. Työuupumuksen kehittymisen tarkastelu haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta tuki Räisäsen ja Lestisen (2006) käsityksiä skeemojen tuottamien uuvuttavien toimintakehien rakentumisesta. Haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot voivat myös toimia vuorovaikutuksessa keskenään ja vahvistaa toisiaan monimutkaisiksi toimintamalleiksi. Ajoittain on haastavaa erottaa, mistä yksittäisistä skeemoista ja selviytymiskeinoista uuvuttava toiminta voi johtua. Näätänen ym. (2003) ovat kuvanneet työuupumuksen keskeiseksi tekijäksi työkuormituksesta johtuvaa emotionaalista uupumusta, johon liittyy erilaisia kuormittavia seuraustiloja. Yksilön suhde työhön ja suoriutumiseen muuttuu tai hän saattaa vetäytyä työpaikan ihmissuhteista ja kuormittuu näin entisestään. Myös haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot jäsensivät tätä kuormittumisen ja uupumisen itseään vahvistavaa kehää havainnollisesti. Haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta sen sijaan Näätäsen ym. (2003) kuvaamat kuormittumista lisäävät käyttäytymiset eivät välttämättä ole vain seuraustiloja, vaan ne voivat olla yksilön varhaisia toimintamalleja ja saattavat sellaisenaan kuormittaa ja olla osana työuupumuksen kehittymistä erilaisissa työympäristöissä. Haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen käsitteet voivat antaa monipuolisia työkaluja työuupumuksen yksilöllisten tekijöiden ja työkäyttäytymisen monimuotoisuuden ymmärtämiseen. Räisänen ja Lestinen (2006) ovat kuvanneet vaativuuden ja ylikriittisyyden, uhrautumisen ja kelpaamattomuuden ja häpeän skeemoja sekä niihin liittyvien selviytymiskeinoja uuvuttavien toimintakehien rakentumisessa. Leilan tapauksessa emotionaalisen estyneisyyden skeema auttoi ymmärtämään lisäksi niitä sitkeitä haasteita, joka omista vaikeuksista ja tarpeista kertomiseen yksilöllä voi liittyä. Skeemat ja haitalliset selviytymiskeinot voivat parhaimmillaan konkretisoida työtehtävien ja työympäristön yksilöllisiä kuormittavuusriskejä ja yksilön uuvuttavia ratkaisukeinoja riskitilanteissa. Skeemat ja selviytymiskeinot antavat lisäymmärrystä työuupumuksen uusiutumiseen. Skeemoista aiheutuvat uuvuttava toimintamallit ovat tunneperäiseltä voimaltaan vahvoja ja yksilön todellisuutta. Vaikka ne uuvuttavat ja yksilö itse toivoo niihin muutosta, ilmestyvät 17

18 Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Vartiainen, Antti Artikkeli ne uudelleen hänen arkipäiväänsä ja haastavat itsereflektiotaidot ja omaan hyvinvointiin vaikuttamisen. Haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot tuovat esille, miten ihminen voi itse tahtomattaan mutta aktiivisesti uuvuttaa itseään. Skeemojen ja selviytymiskeinojen käsitteet auttavat ymmärtämään, miksi työuupumuksen ennaltaehkäisy voi toisinaan vaatia organisaatiolta ja esimiehiltä hyvin aktiivista johtamista ja seurantaa. Työuupumuksen kokenut työntekijä ei haitallisten skeemojensa ja selviytymiskeinojensa vuoksi kykene välttämättä aktiivisesti hyödyntämään työssä jaksamista tukevia tekijöitä, esimerkiksi kollegoiden ja esimiesten tukea tai rajattua toimenkuvaa. Yksilö ei myöskään aina kykene realistisesti arvioimaan omaa tilannettaan ja voimavarojaan. Ja jos kykeneekin, ei hän välttämättä pysty tekemään tilanteen vaatimia muutoksia yksin. Tällä on merkitystä myös työuupumuksen psykoterapialle. Mikäli työuupumukseen liittyy haitallisia skeemoja ja selviytymiskeinoja, eivät lyhytterapeuttiset hoidot välttämättä riitä terapeuttisen muutoksen saavuttamiseen. Olen tarkastellut skeemoja ja työuupumusta yhden terapia-asiakkaan psykoterapiassa, joten tuloksista ei voida tehdä yleistyksiä. Tarkastelu on ollut alustavaa tutkimusta haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen käsitteiden käyttökelpoisuudesta työuupumuksen ja sen toistuvuuden ymmärtämisessä. Koska kuuntelin yksin suuren nauhoitetun aineiston, voidaan tarkastelun reliabiliteetti ja validiteetti kyseenalaistaa. Vaikka oman terapiatyön kuunteleminen on antoisaa ja opettavaa, herättää se myös voimakkaita tunteita, jolloin tutkimusmateriaalin objektiivinen tarkastelu vaikeutuu. Materiaalin kuunteluttaminen ja arvioittaminen muilla arvioijilla olisi tärkeää. Aiheen rajauksen vuoksi jätin Leilan skeemojen kehittymiseen liittyvät huomiot sekä Leilan skeemojen ja selviytymiskeinojen ilmenemisen hänen yksityiselämässään tämän työn ulkopuolelle. Rajaus luo keinotekoisuutta, sillä skeemat todennäköisesti uuvuttavat yksilöä sekä työpaikalla että yksityiselämässä. Vaikuttaa myös siltä, että mikäli yksilön työuupumukseen liittyy haitallisia skeemoja ja selviytymiskeinoja, voi työuupumus diagnoosina tai käsitteenä olla harhaanjohtava. Edellä mainituista tekijöistä huolimatta haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen tarkastelu jäsensi Leilan tilannetta mielenkiintoisella tavalla ja antoi hyödyllistä lisätietoa sekä Leilalle että minulle terapeuttina. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, missä määrin erilaisten skeemojen voidaan todeta olevan yhteydessä työuupumukseen. Millaisia skeemojen ja selviytymiskeinojen yhdistelmiä on löydettävissä ja millaisia erilaisia uuvuttavia toimintakehiä työuupumuksessa voidaan erottaa? Voidaanko jopa erottaa erilaisia työuupumuksia? Mikä merkitys ehdollisilla ja ehdottomilla skeemoilla on työuupumuksen kehittymiselle tai laadulle? Kiinnostava kysymys on myös, missä määrin skeematerapian käsitteet voivat auttaa työuupumuksen diagnostiikassa: mistä työuupumuksessa voi ensisijaisesti olla kysymys ja mihin psykoterapeuttisessa hoidossa tulisi keskittyä? 18

19 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Lähteet Csikszentmihalyi, M. (2002). Flow. The Classic Work on How to Achieve Happiness. London: Rider. Eberhardt-Virta, S. (2003). Työuupumuksen yksilöllinen rakentuminen. Lisensiaattityö, Jyväskylän yliopisto. Feldt, T., Kinnunen, U., Rönkä, T., Kinnunen, M-L., & Rusko, H. (2007). Työkuormittumisesta palautuminen ja sen mittaaminen: psykologinen ja fysiologinen näkökulma. Teoksessa Aro, A., Feldt, T. & Ruohomäki, V. (toim.), Puheenvuoroja työ-ja organisaatiopsykologiasta (s ). Helsinki: Edita. Gockel, M., Lindholm, H., Tuomisto, M.T., Schildt, J., Kallio, A.,Viljanen, A., Räisänen, K., Sarna, S., Kivistö, M., Kalimo, R., & Hurri, H. (2004). Työstressi, uupumus ja koettu työkyky. Mittaaminen ja rentoutuksen vaikutus. Helsinki: Invalidisäätiö. Maslach, C., Schaufeli, W.B., & Leiter, M.P. (2001). Job Burnout. Annual Review of Psychology, 52, Näätänen, P., Aro, A., Matthiesen, S., & Salmela-Aro, K. (2003). Bergen Burnout Indicator. Helsinki: Edita. Patton, M.Q. (1991). Qualitative Evaluation and Reasearch Methods. Second Edition. Newbury Park: Sage Publications, Inc. Räisänen, K., & Lestinen, J. (2006). Kyllin hyvä. Helsinki: Työterveyslaitos. Sydänmaalakka, P. (2004). Älykäs johtajuus. Helsinki: Talentum. Young, J., Klosko, J., & Weishaar, M. (2008). Skeematerapia. Helsinki: Edita. Henriksson, M., & Lönnqvist, J. (2001). Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Teoksessa Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.), Psykiatria (s ). Helsinki: Duodecim. Kauppinen, T., Hanhela, R., Heikkilä, P., Lehtinen, S., Lindström, K., Toikkanen, J., & Tossavainen, A. (2004). Työ ja terveys Suomessa Helsinki: Työterveyslaitos. Karila, I., & Kokko, A-M. (2008). Krooninen masennus. Mitä on tehtävissä? Helsinki: Edita. 19

20 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Risto Valjakka Tämä tapaustutkimus kuvaa haitallista perfektionismia merkitysorganisaatioteorian ja skeematerapian näkökulmasta. Aineiston muodostaa kahden noin 30-vuotiaan naisen nauhoitettu psykoterapia. Kummallakin oli noin vuotta aiemmin työuupumusjakso, jonka uusiutumisen välttäminen oli tärkeä syy hakeutua psykoterapiaan. Kummallakin potilaista oli ulkosuuntainen merkitysorganisaatio, ja työuupumukselle keskeiset vaativuuden ja uhrautuvaisuuden varhaiset haitalliset skeemat keinoja säädellä keskeisempiä varhaisia skeemoja. Toisella potilaista oli yksilöitymisen merkitysorganisaatio, ja varhaisista haitallisista skeemoista ensisijaisia olivat kietoutuneisuus ja hyväksynnän etsintä. Keskeinen terapialla saavutettu muutos oli itselähtöisyyden lisääntyminen muiden tarpeisiin keskittymisen sijaan. Toisella oli hallinnan merkitysorganisaatio, ja varhaisista haitallisista skeemoista ensisijaisia olivat rankaisevuus ja suojattomuus. Keskeinen terapialla saavutettu muutos oli aiempaa suhteellisempi ajattelu mustavalkoisen sijaan. Kummallakin potilaista perfektionismia lievitti erityisesti myötätuntoisempi suhtautuminen itseen. Tässä tutkimuksessa skeematerapeuttisesta lähestymistavasta oli eniten apua potilaan ongelmien erittelyssä ja auttamiskeinojen valinnassa, ja merkitysorganisaatioteoriasta ongelmia synnyttävien ja vahvistavien mekanismien hahmottamisessa ja psykoterapian laajempien tavoitteiden valinnassa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan henkilökohtaisten merkitysorganisaatioiden ja skeematerapian näkökulmista, miten kaksi aiemmin työuupunutta naista työskenteli psykoterapiassa haitallisen perfektionisminsa kanssa. Työuupumus on yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen ongelma, ja erityisesti niin kutsuttuja ruuhkavuosiaan elävien noin 30-vuotiaiden naisten työssä jaksaminen on viime vuosina ollut paljon esillä mediassa. Keskustelussa esitetyt ratkaisut ovat painottuneet työoloihin ja muihin rakenteellisiin tekijöihin, ja uupumiseen johtavia yksilöllisiä eroja on kuvattu verrattain vähän. Tämä painotus on tehnyt käsittelystä melko yksioikoista, sillä työterveyshuollossa toimiville hyvin tuttu ilmiö on myös se, että ihminen ajautuu samaan uupumista vahvistavaan toimintamalliin työtehtävien tai -paikan vaihdon jälkeenkin. Psykoterapian piirissä on paljon teoretisoitu ja tutkittu sitä, miksi ihmiset toistavat haitallisia kokemuksiaan yhä uudestaan. Toivon lopputyöni omalta pieneltä osaltaan paikkaavan yksilökeskeisen näkökulman puutetta työuupumuksen ja erityisesti sen uusiutumisen ehkäisemisen tutkimuksessa. 20

21 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Työuupumukseksi kutsutaan pitkäaikaisen stressin aiheuttama oireyhtymää, jolle tyypillistä on uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen (Maslach & Leiter, 1999). Usein taustalla on työn muodostuminen liiallisen merkittäväksi ihmisen itsearvostuksen kannalta, jolloin työhön sitoutuminen ei enää edistä siitä selviytymistä, vaan estää ihmistä havaitsemasta voimiensa hupenemista (Maslach, Schaufeli & Leiter, 2001). Eri ihmisten tulkinnat ja kokemukset työoloistaan saattavat poiketa hyvinkin voimakkaasti toisistaan riippuen siitä, millaisia merkityksiä he niille antavat (Eberhardt-Virta, 2003). Vaikka kaikilla suunnilleen samalla tavalla, siihen johtava merkityksenanto ja selviytymiskeinot ovat yksilöllisiä (Toskala, 1999). Sama luonnollisesti koskee myös riskitekijöitä työuupumuksen uusiutumiseen. Haitallinen perfektionismi Täydellisyyden tavoittelu eli perfektionismi jaotellaan hyödyllisiin ja haitallisiin puoliin, jotka vaihtelevat samalla yksilöllä eri tilanteissa. Enns ja Cox (2002) määrittelevät katsauksessaan hyödyllisen perfektionismin toimintakykyä edesauttavaksi taipumukseksi, johon kuuluu korkea mutta saavutettavissa oleva tavoitetaso, mieltymys järjestykseen ja jäsentyneisyyteen, tyytyväisyys itseen ja halu onnistua. Eteenpäin ajava voima on myönteisten seurausten tavoittelu. Vastaavasti haitalliseen perfektionismiin kuuluu epärealistisen korkea tavoitetaso, kiihkeä virheiden murehtiminen ja vatvominen, koettu ulkoinen paine täydellisyyteen ja koettu erotus tai epäsuhta oman suorituksen ja vaatimustason välillä. Eteenpäin ajava voima on kielteisten seurausten välttäminen (Enns & Cox, 2002). Hewitt ja Flett (1991) jaottelevat perfektionismin sen kohteen perusteella itseen suuntautuneeseen, toisiin suuntautuneeseen ja sosiaalisesti määräytyneeseen perfektionismiin. Itseen suuntautuneella perfektionismilla tarkoitetaan uskomuksia täydellisen suorituksen tavoittelun ja täydellisenä olemisen tärkeydestä. Vastaavasti toisiin suuntautuneella perfektionismilla tarkoitetaan täydellisyyden vaatimista muilta. Sosiaalisesti määräytyneellä perfektionismilla tarkoitetaan uskomuksia, joiden mukaan muut odottavat ylenpalttisen korkeaa suoritusta ja hyväksyntä riippuu näiden odotusten täyttämisestä (Enns & Cox, 2002; Hewitt & Flett, 1991b). Mielenterveyden häiriöistä perfektionismin on osoitettu olevan erityisesti yhteydessä masennusoireisiin, (esim. Hewitt & Flett, 1991a; Wei, Mallinckrodt, Russell & Abraham, 2004), syömishäiriöihin (esim. Shafran & Mansell, 2001) ja pakko-oireiseen häiriöön (esim. Frost & Steketee, 1997). Näissä kaikissa perfektionismi ilmenee sekä rajuna itsekritiikkinä liittyen epäonnistumisiin jonkin saavuttamisessa, että oman vastuun korostamisena ja tilannetekijöiden ohittamisena epäonnistuessa. Masennukseen liittyy tilannetekijöiden korostaminen ja oman ponnistelun vaikutuksen vähättely onnistumisissa (Hewitt & Flett, 1991a). Syömishäiriöisellä perfektionismi tyypillisesti liittyy pyrkimykseen pitää yllä omanarvontuntoa, ja onnistumisten tulkitaan johtuvan liian matalasta tavoitetasosta mikä johtaa riman nostamiseen, kunnes epäonnistuu (Shafran, Cooper, & Fairburn, 2002). Pakko-oireisella vaatimustaso ei tyypillisesti juuri vaihtele vaan on alun alkaenkin epärealistisen korkea, ja perfektionismi liittyy koettuun vastuuseen muiden hyvinvoinnista (Frost & Steketee, 1997). 21

22 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli Perfektionismin ja työuupumuksen yhteyttä on tutkittu vain vähän. Itseen suuntautuvan perfektionismin on todettu ennustavan matalampaa työuupumusta ja lisäävän työn imua (Childs & Stoeber, 2010). Opettajilla ja pastoreilla sosiaalisesti määräytynyt perfektionismi on voimakkaasti yhteydessä työuupumukseen ja itseen suuntautuva jonkin verran (Flett, Hewitt & Hallett, 1995). Uraäideillä vastaava yhteys löytyi vain sosiaalisesti määräytyneen perfektionismin osalta (Mitchelson & Burns, 1998),. Myös urheilijoilla sosiaalisesti määräytynyt perfektionismi lisää uupumisriskiä ja itseen suuntautuva vähentää sitä (Appleton, Hall & Hill, 2009). Näiden tutkimusten mukaan muihin suuntautuva perfektionismi ei vaikuta olevan yhteydessä uupumiseen. Moni perfektionismitutkija on esittänyt, että sen taustalta löytyy kielteisiä kokemuksia varhaisessa vuorovaikutuksessa, jotka synnyttävät sitä tai voimistavat temperamenttitaipumuksia (Hamacheck, 1978; Shaffer, Enns & Cox, 2002). Aiheesta on kuitenkin vain muutamia tutkimuksia. Niiden mukaan perfektionismi, erityisesti haitallisessa muodossaan, on yhteydessä turvattomaan kiintymyssuhteeseen (Andersson & Perris, 2000; Rice & Mirzadeh, 2000) ja sekä kiinnittymismallin välttelevyys, että takertuvuus voimistavat sitä (Flett ym., 2001). Perfektionismi välittää ja säätelee turvattoman kiintymyssuhteen vaikutusta mielialaongelmiin (Wei et al., 2004) ja ihmissuhdeongelmiin (Hewitt & Flett, 1993). Takertuvassa kiinnittymismallissa perfektionismi syntyy halusta olla täydellinen, ja sen kehittyminen on seurausta vanhemman ilmaisemasta ehdollisesta rakkaudesta, erityisesti silloin kun vanhempi käyttää hylkäämisellä uhkailua kasvatuskeinona (Mallinckrodt & Wei, 2003). Välttelevässä kiinnittymismallissa perfektionismi syntyy halusta suojata itseä arvottomuuden tunteelta, ja sen kehittyminen on seurausta vanhemman riittämättömästä emotionaalisesta vastavuoroisuudesta tai johdonmukaisesta torjuvuudesta (Flett, Hewitt, Oliver & Macdonald, 2002). Perfektionismin yksilöllisen kehittymisen ymmärtäminen on siksi tärkeää sen hoidon kannalta. Koska merkitysorganisaatioteoria ja skeematerapia ovat omalle työotteelleni keskeiset kognitiivisen psykoterapian kehitysteoriat, tarkastelen tässä työssä perfektionismia niiden avulla. Henkilökohtaiset merkitysorganisaatiot Guidano ja Liotti (1983) erottelivat 1970-luvun loppupuolella kliiniseen aineistoon perustuen depressiivisen, agorafoobisen, syömishäiriöisen ja pakko-oireisen merkitysorganisaation. Depressiivisessä organisaatiossa keskeistä on avuttomuuden ja raivon vaihtelu sekä herkkyys hylkäämisille, agorafoobisessa läheisyyden kaipuun ja rajoittamisen kammon välinen ristiriita sekä hallinnan menettämisen pelko, syömishäiriöisessä identiteetin hajanainen rakentuminen ja siten riippuvuus muiden hyväksynnästä, ja pakko-oireisessa äärimmäisen varmuuden ja äärimmäisen epävarmuuden vaihtelu sekä virheiden pelko (Guidano 1987;1991). Kognitiivis-konstruktivistisen teorian mukaan kaikkeen tietoon liittyy tunnekomponentti, ja havainnointia ohjaa pyrkimys pitää yllä tunnetta itsestä jatkuvana ja pysyvänä. Tätä pyrkimystä uhkaava tieto tuntuu epämiellyttävältä, joten se pyritään ohittamaan tai assimiloimaan olemassa oleviin tietorakenteisiin (Guidano, 1987;1991). 22

23 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Taulukko 1. Merkitysorganisaatioiden nimitykset Guidanon ja Toskalan mukaan. Guidano Depressiivinen organisaatio Agorafoobinen organisaatio Syömishäiriöinen organisaatio Pakko-oireisen organisaatio <> <> <> <> Toskala Vaillejäämisen Turvattomuuden organisaatio Yksilöitymisen Hallinnan organisaatio organisaatio organisaatio Tässä artikkelissa käytetään merkitysorganisaatioista Guidanon alkuperäisten nimitysten sijaan yllä olevia Antero Toskalan (1999) nimityksiä, joskin hieman lyhennettyinä. Toskalan nimitykset ovat vähemmän oirekeskeisiä, ja korostavat alkuperäistä ongelmaa varhaisessa vuorovaikutuksessa. Arciero ryhmineen (2004) on kehitellyt Guidanon ajatuksia suuntaan, jossa merkitysorganisaatiot nähdään persoonallisuustekijöinä, joiden ansiosta yksilöillä on elämän kriisitilanteissa taipumus oireilla tietyllä tavalla. Teoria jaottelee organisaatiot nelikenttään sen perusteella, a) pohjautuuko kokemus minuudesta tunteisiin ja muihin kehollisiin tuntemuksiin (sisäsuuntainen), vai tilannesidonnaisiin arvioihin (ulkosuuntainen), ja Kurt Lewinin kenttäteoriaa mukaillen, b) kiinnittyykö huomio sosiaalisissa tilanteissa ennemmin vuorovaikutukseen muiden kanssa (kenttäriippuva), vai omiin sisäisiin malleihin (Arciero, Gaetano, Maselli & Gentili, 2004). Myös laboratoriokokeissa on havaittu, että aivoalueiden aktivaatio tunteiden säätelyn aikana painottuu eri tavalla sisä- ja ulkosuuntaisissa organisaatioissa (Bertolini ym., 2005; Nardi & Bellantuono, 2008). Ennalta-arvaamattomuus ja ristiriitaisuus varhaisissa kasvuolosuhteissa altistaa ulkosuuntaisen organisaatioiden kehittymiselle. Silloin tarkkaavuuden suuntaaminen ympäristöön tukee lapsen minuuden kehitystä, koska se vähentää ennakoimattomuutta ja epäselvyyttä, mutta samalla oman kehon tuntemukset jäävät vähemmälle huomiolle kuin sisäsuuntaisissa organisaatioissa ja kokemus minuudesta on niitä tilannesidonnaisempi (Arciero & Bondolfi, 2009; Arciero ym., 2004). Tämä luo ympäristöön ennustettavuutta ja auttaa selviämään Kuvio 1: Merkitysorganisaatioiden jaottelu Arcieron mukaan 23

24 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli lapsuuden olosuhteissa, mutta nuoruudessa ja aikuisuudessa tämä jäykkyys tai mukautuvuus voi liiallisena haitata selviytymistä (Nardi & Bellantuomo, 2008). Ulkosuuntaisissa organisaatioissa tunteet vaihtelevat nopeasti ja ne koetaan epämääräisinä, mutta tunteiden säätely ajattelun ja toiminnan avulla toisaalta toimii sisäsuuntaisia organisaatioita tehokkaammin (Mäntymaa, 2005). Kahden fmri-tutkimuksen mukaan tunteiden havaitseminen omien ja muiden kasvonilmeistä vaikuttaa aktivoivan sisäsuuntaisissa organisaatioissa enemmän mantelitumaketta, ja ulkosuuntaisissa laajempia aivoalueita (Bertolino ym., 2005; Nardi & Bellantuomo, 2008). Tutkijat tulkitsivat tämän niin, että perustunteet ovat sisäsuuntaisissa organisaatioissa hallitsevampia ympäristön tulkinnassa, kun ulkosuuntaisissa organisaatioissa tunteiden tulkinta on kognitiivisempaa (Nardi & Bellantuomo, 2008). Toskala (1999) on kuvannut työuupumisen kehittymistä eri merkitysorganisaatioissa. Hänen mukaansa vaillejäämisen merkitysorganisaatiossa työuupumus tyypillisesti kehittyy pettymysten ylikontrollin ja itsesyytösten kautta. Turvattomuuden merkitysorganisaatiossa uupumukselle altistavat työturvallisuuteen tai työpaikan pysyvyyteen liittyvät huolet ja ahdistus siitä, että on pakko tehdä asioita joita ei haluaisi. Yksilöitymisen organisaatiossa uupumiselle keskeisiä ovat työpaikan ihmissuhteet, asema työyhteisössä ja epäselvät odotukset. Hallinnan organisaatiossa erityisesti nopeat muutokset ja ennakoimattomuus lisäävät kuormitusta (Toskala, 1999). Haastattelututkimuksen mukaan erityisesti vaillejäämisen organisaatio vaikuttaa altistavan työuupumukselle (Alho, Ruuska & Toskala, 2003). Laadullisen psykoterapiatutkimuksen mukaan ainakin vaillejäämisen ja hallinnan merkitysorganisaatioissa lisäävät työuupumuksen riskiä, mutta altistavat mekanismit poikkeavat toisistaan (Eberhardt-Virta, 2003). Varhaiset haitalliset skeemat Skeematerapiamallin mukaan kasvuiän kaltoinkohtelu tai vaillejääminen perustarpeissa voi johtaa varhaisten haitallisten skeemojen kehittymiseen (Young, Klosko & Weishaar, 2003). Nämä skeemat ovat lapsuudessa opittuja ehdottomia uskomuksia, jotka koskevat itseä ja ympäristöä. Ne aktivoituvat läpi elämän, ja yksilö ajautuu toistamaan niitä yhä uudestaan. Young ryhmineen on tähän mennessä eritellyt 18 skeemaa, jotka jakautuvat viiteen skeema-alueeseen sen mukaan, mihin varhaisiin ydintarpeisiin vastaamisen puutteisiin ne liittyvät (Young ym., 2003). Haitallisen skeeman kehittyminen vaatii vuosia jatkuvia haitallisia olosuhteita (Karila & Kokko, 2008), ja niiden katsotaan olevan kehityksen tulosta vaikka tietyt lapsen temperamenttipiirteet lisäävätkin vanhempien kielteisen toiminnan riskiä (Young, 1999). Räisänen ja Lestinen (2006) arvioivat, että uupumisen riskiä erityisesti lisäävät vaativuuden, uhrautumisen ja vajavuuden varhaiset haitalliset skeemat. Vaativuus johtaa pakonomaiseen suorittamiseen ja ylitunnollisuuteen, jolloin työpäivässä ei ole rentoutta ja onnistumisen ilo vähenee. Uhrautuvuus lisää työmäärää ja siten kuormitusta, kun ihminen tekee muidenkin työt ilman että sitä häneltä vaaditaan tai pyydetään. Vajavuus saa ihmisen salaamaan puutteitaan ja häpeämään niitä kohtuuttomas- 24

25 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) ti hylkäämisen pelossa, mikä vähentää sosiaalisen tuen uupumiselta suojaavaa vaikutusta (Räisänen & Lestinen, 2006). Lisäksi Vartiaisen (2010) tuore tapaustutkimus antaa viitteitä siitä, että näiden lisäksi uupumukseen voi olla yhteydessä myös alistumisen ja estyneisyyden varhaiset haitalliset skeemat. Alistuminen haittaa työn rajaamista ja tarjotuista lisätehtävistä kieltäytymistä, estyneisyys puolestaan palautteen antamista työtovereille sekä kuormittuneisuudesta ja avun tarpeesta kertomista esimiehelle (Vartiainen, 2010). Menetelmät Lopputyöni tutkimusaineisto on kahden uupumisen pelon vuoksi terapiaan tulleen noin 30v naisen nauhoitettu psykoterapia ja Youngin lyhyt skeemakysely III (YSQ-S3) -kyselylomake. Kummallakin potilaalla oli ollut noin vuosi ennen psykoterapiaan hakeutumista työuupumusjakso, ja halu välttää uupumuksen uusiutumista oli tärkeä terapiaan hakeutumisen syy. Kumpikin potilas nimesi terapiansa alkuhaastattelussa perfektionismin tärkeäksi ongelmakseen. Olen valinnut psykoterapiaistunnoista katkelmia, jotka muistiinpanojeni perusteella liittyivät haitalliseen perfektionismiin, kuunnellut niitä tallenteista ja purkanut teemoja elävöittäviä osia tekstimuotoon. Pohdin työssäni sitä, miten potilaiden yksilölliset tavat antaa merkityksiä kokemuksilleen näkyvät eroina heidän suhteessaan perfektionismiinsa ja edelleen uupumuksensa uusiutumisen riskiä voimistaviin tekijöihin. Toivon saavani myös jonkinlaista kuvaa siitä, mikä auttoi tnäitä potilaita muuttamaan suhtautumistaan haitalliseen perfektionismiin. Tapauskuvaukset Kaisa oli terapian alkaessa 28v opiskelija, jonka toinen maisteritutkinto oli gradunteon loppuvaiheessa. Hän oli tuoreessa parisuhteessa. Kaisa oli aiemmin ollut kognitiivisessa lyhytterapiassa YTHS:lla uupumuksen ja masentuneisuuden vuoksi, ja hän pyrki lievittämään oireitaan SSRI-lääkityksen ja meditaation avulla. Kaisan tavoitteet hoidolleen psykoterapiaan tullessa olivat oppia hyväksymään kielteiset tunteet, murehtia vähemmän tulevaa ja tutkia asenteita, jotka pitävät yllä ajatusta että oma elämä on jotenkin huono. Arvioni mukaan Kaisan kokemistapa vastasi eniten yksilöitymisen merkitysorganisaatiota, joten keskeinen terapeuttinen strategia oli tutkia episodeja, joissa Kaisa toimi muiden ihmisten tarpeiden mukaan saadakseen hyväksyntää ja välttääkseen arvostelua. Kaisan terapia kesti 19 istuntoa kerran viikossa, ja päättyi sovittua aikaisemmin hänen hakeuduttuaan puoleksi vuodeksi ulkomaille töihin. Kaisa arvioi sietävänsä hoidon seurauksena paremmin epävarmuutta ja pystyvänsä paremmin toimimaan omista tarpeistaan lähtöisin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta hän pelkäsi uupumuksen uusiutumista ja tunnisti seurantakerralla sen merkkejä itsessään. Marjaana oli terapian alkaessa 31v ja avioitunut kuukautta aiemmin. Hän työskenteli sosiaalityöntekijänä. Marjaanan aiemmat hoidot olivat lyhyitä työterveyshuollon konsultaatioita ja aslak-kuntoutuksia työuupumuksen vuoksi. Parikymppisenä hän oli saanut SSRI-lääkityksen paniikkihäiriödiagnoosilla. Marjaanan tavoitteet hoidolleen psykoterapiaan tullessa olivat vähentää murehtimista, löytää terveem- 25

26 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli pi suhtautuminen työhön, vapaampi tunneilmaisu ja lisääntynyt turvallisuuden tunne. Arvioni mukaan Marjaanan kokemistapa vastasi eniten hallinnan merkitysorganisaatiota, joten keskeinen terapeuttinen strategia oli tutkia ehdottomia ajatuksia ja minäihanteita sekä ankaran vaativaa suhtautumista itseen ja muihin. Marjaanan terapia kesti 50 kertaa, ensimmäisen vuoden ajan kertaviikkoisesti ja viimeisen puolen ajan joka toinen viikko. Hoito päättyi sovitusti. Marjaana arvioi hoidon seurauksena suhtautuvansa itseensä myötätuntoisemmin, tunnistavansa selkeämmin tarpeitaan ja pystyvänsä siksi paremmin toimimaan niiden mukaan. Hän oli hyvin luottavainen sen suhteen, ettei uupumus uusiudu. Edellä kuvatun Arcieron ryhmineen (2004) jaottelun mukaan Kaisalla ja Marjaanalla kummallakin on ulkosuuntainen merkitysorganisaatio, mutta Kaisa on kenttäriippuva ja Marjaana ei. Teorian perusteella voidaan siis ennakoida, että (a) kummankin on vaikea saada kiinni siitä, mitä tunteita uupumiseen ja perfektionismiin liittyy, ja että (b) Kaisa kokee enemmän painetta vastata muiden odotuksiin, ja Marjaana sisäiseen vaatimustasoonsa. Tulokset Taulukossa 2 on koottuna varhaiset haitalliset skeemat, jotka Kaisalla ja Marjaanalla oli terapian alussa heidän vastaustensa YSQ-S3- lomakkeeseen mukaan. Kummallakin potilaista oli suojattomuuden, uhrautumisen ja vaativuuden varhainen haitallinen skeema. Ihminen, jolla on suojattomuuden skeema pelkää jatkuvasti, että jotakin ikävää sattuu, eikä sitä voi estää. Uhrautumisen skeema saa ihmisen kieltämään omat tarpeensa ja toimimaan muiden tarpeiden mukaan omasta aloitteestaan, jotta välttäisi kärsimyksen tuottamista muille tai syyllisyyttä. Ihmisellä, jolla on vaativuuden skeema, on armottomat sisäiset vaatimukset itselle, ja usein tavoite on oletetun kritiikin välttäminen (Young ym., 2003). Taulukko 2. Kaisan ja Marjaanan varhaiset haitalliset skeemat YSQ-S3 lomakkeen perusteella Varhaiset skeemat jaoteltuna skeema-alueittain Kaisa Marjaana Heikentynyt itsenäisyys ja alisuoriutuminen Epäonnistuminen Suojattomuus X X Kietoutuneisuus Muihin suuntautuneisuus Alistuminen Uhrautuminen X X Hyväksynnän etsintä Ylivarovaisuus ja estyneisyys Emotionaalinen estyneisyys Vaativuus X X Rankaisevuus X X X X X X 26

27 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Edellä mainittujen lisäksi Kaisalla oli epäonnistumisen, kietoutuneisuuden, alistumisen, ja hyväksynnän etsinnän varhaiset haitalliset skeemat, ja Marjaanalla emotionaalisen estyneisyyden ja rankaisevuuden. Muita Youngin ym (2003) kuvaamia varhaisia skeemoja potilailla ei esiintynyt. Kaisan perfektionismi Hoidon alussa Kaisa kuvasi perfektionismiaan näin: Mä stressaan ihan älyttömästi pikkuasioista, että meneekö ne just oikein, ja uuvun siihen pikkutarkkuuteen. Ja sen lisäksi että mun pitää olla täydellinen opiskelija, mä samalla vedän ainejärjestöä ja otan paineita siitä, että kaikki menee oikein... mutta näkyy toi kyllä muissakin asioissa kuin suorituksissa. Mä saatan esimerkiksi valita vaatteita parin päivän matkaa varten tuntitolkulla, ettei vaan tule sellaista että jossain sääoloissa ja johonkin paikkaan mennessä ei olisikaan sopivaa, tai siis täysin sopivaa päällepantavaa. (Istunto 1) Haitallisen ja hyödyllisen perfektionismin jaottelun (Enns & Cox, 2002) mukaan tarkasteltuna Kaisan haitallisessa perfektionismissa painottui koettu ulkoinen paine täydellisyyteen, epärealistisen korkea tavoitetaso ja kiihkeä virheiden etukäteen murehtiminen. Sen sijaan koettu epäsuhta oman suorituksen ja vaatimustason välillä, sekä jo tehtyjen virheiden murehtiminen vaikuttivat vähemmän olennaisilta tekijöiltä. Kaisan täydellisyyden tavoittelussa oli melko vähän hyödyllisen perfektionismin piirteitä, ja eteenpäin ajava voima oli ennemmin kielteisten seurausten välttäminen, kuin myönteisten seurausten tavoittelu (Enns & Cox, 2002). Yksilöitymisen merkitysorganisaatiossa keskeinen pyrkimys on häpeän ja arvostelun välttäminen. Tämän taustalla on identiteetin häilyvyys ja heikot rajat, minkä seurauksena muiden mielipiteet ja palaute tai ulkoiset suoritteet tulevat tärkeiksi itsearvostuksen kannalta. Ihmissuhteissa tyypillisesti vaihtelee miellyttämispyrkimys ja täysi oppositio, ja assertiivinen vastavuoroisuus on vaikeaa (esim. Guidano & Liotti, 1983; Toskala & Hartikainen, 2005). Kaisa sai paljon arvostusta opiskelutovereiltaan ponnisteluidensa yhteisten asioiden eteen vuoksi, mutta samalla hänen aiemman uupumuksensa rakentumiselle keskeistä oli hänen vaikeutensa ottaa huomioon omaa jaksamistaan. Väsyessään hän pyrki lepäämisen tai asioiden priorisoinnin sijaan ponnistelemaan entistä kovemmin kaiken lupaamansa toteuttamiseksi aikataulussa, mikä johti lopulta pakonomaiseen tekemiseen ylivireystilassa: Mikään ei riitä, mä menen sellaisille kierroksille enkä osaa enää levätä [...] kun mä olin hoitanut yksin tapahtuman tarjoilut ja tehnyt ihan älyttömän määrän opintoviikkoja, täällä oli kaikki tehty ja mä lähdin mun vanhempieni luokse. Ajattelin että no nyt mä lepään, mutta ei se mennytkään niin... mä siivosin ja tein jouluruokia, ostin lahjoja ystäville, ja tää siis huipentui siihen että mä leivoin keskellä yötä piparitaikinasta pieniä lahjarasioita (Istunto 2). Kaisalla täydellisyyden tavoittelu oli keino varmistua siitä, että hän vastaa muiden odotuksia ja tulee hyväksytyksi. Keskittyminen havainnoimaan muiden käsityksiä ja arvioita sai aikaan sen, ettei hänellä riittänyt vastaavasti energiaa havainnoida sitä, mitä hän itse ajatteli ja koki tarvitsevansa. Kaisa oli kokenut lapsesta saakka, että häneen on ladattu valtavasti odotuksia, ja että hänen tulee olla täydellinen. Vanhemmat olivat yrittäneet kauan lasta, mikä 27

28 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli oli heillä keskeinen syy jatkaa liittoaan sen rakkaudettomuudesta huolimatta. Vielä lähes kolmekymppisenä vanhempien hyväksyntä oli hänelle äärimmäisen tärkeää, erityisesti isän. K: Mä toivon isän hyväksyvän mun valintani, hyväksyvän minut. Kaipaan varsinkin mun valintojen kunnioitusta. Sillä on ollut aina tosi selkeet mielipiteet, mutta niitä on joutunut vähän kalastamaan siltä [ ] mä olen silti aina kysynyt siltä mun miettimistä uraratkaisuista, niinku tarkistanut niiden arvon. Äiti ei sano mulle suoraan, antaa vaan ymmärtää että odottaa mun olevan jotenkin tosi lahjakas ja hyvä [...] ne molemmat sanoo että kyllä mä pidän susta vaikka tekisit mitä valintoja ja että onnistumista tärkeämpää on se, että yrittää tosissaan. Sitten ne kuitenkin maksoivat mulle lapsena palkkaa hyvistä numeroista, multa kysyttiin, että kai sä uusit sitten jos sä et kirjoita englannista ällää, ja äiti vertaili kovaan ääneen sukulaisten kanssa numeroita että voi voi, Kaisan keskiarvo on vain 9,3. (Istunto 4) Muiden ajatuksiin keskittyminen ja kielteisten arvioiden ennakoiminen näkyi myös Kaisan suhteessa ystäviinsä ja poikaystävään. Parisuhteessa hän keskittyi niin voimakkaasti hylätyksi tulemisen välttämiseen, ettei punninnut juuri lainkaan sitä, tyydyttääkö suhde häntä itseään. K: Yksi mun ystävistäni ei millään uskonut, että mä en ei vain jaksanutkaan tulla, vaan suuttui, sille ei vain ollut mahdollista ottaa todesta mun masennusta ja uupumusta [...] mulla käy heti mielessä, että entä jos se on oikeassa, ja mä valitankin vaan turhaan. T: Tunnuit sinä hetkenä ajattelevan, että muut tietävät sua paremmin, miltä susta tuntuu. K: Mä sanoin Pekalle että mä olen suhun tosi ihastunut, ehkä enemmän kuin ikinä kehenkään, mutta se meni jotenkin lukkoon ja kääntyi vaan pois [ ] mulla tuli heti mieleen, että se ei välitä musta. Ja kun se ei heti vastaa mitään ja vetäytyy, mä täytän sen hiljaisuuden kaikella negatiivisella: sitä ahdistaa, kun mä sanoin noin, onko se epävarma meistä, se jättää mut, mä en kelpaa tällaisenani [...] Mä olen miettinyt, että ehkä mä en oikein siedä epävarmuutta siksi, että niin kauan kuin muistan olen pelännyt vanhempieni eroavan. No nykyään kun mä tajuan asioista enemmän, mä olen toivonut sitä, mutta aiemmin se jatkuva epävarmuus tuntui kamalalta. (Istunto 6) Lapsuudenperheen epämääräinen kommunikaatio voimisti Kaisan taipumusta yliyrittämiseen. Kun vanhempien odotukset eivät olleet selkeitä, tai ne viestittiin epäselvästi, Kaisa laittoi varmuuden vuoksi riman korkealle. Samalla tavoin hän itse hämärsi viestiään kertoessaan haluistaan, ja teki sen usein vihjailemalla, puhumalla epämääräisesti tai vesittämällä sanomisiaan, jotta pystyisi tarvittaessa peräytymään: K: Mä kuulin isästä heti, että se on juonut; sitä mä en jaksa kattoa yhtään [...] en kuitenkaan sanonut mitään, vihjaisin vaan lopuksi että jatka sä illanviettoa, mä menen juomaan iltateetä. (Istunto 4) K: Mua kalvaa se, ettei Pekka kerro meistä vanhemmilleen [...] tää on mulle merkki siitä, että se on meistä epävarma. Mä olen syönyt kaikki anopin keräämät marjat Pekan pakkasesta, raukka luulee että poika saa vitamiineja. Mä vihjaisinkin just noilla sanoilla sille se, muttei se tainnut tajuta, ehkä mun pitäisi antaa parempia vinkkejä. (Istunto 6) K: Niinpä. Mä aina pelkään että loukkaan muita, ja koetan sitten tulkita niiden mielipiteitä. Mulle tulee niin helposti sellainen olo, että mä olen jotenkin vääränlainen. (Istunto 3) Myös taipumus epäsuotuisaan vertailuun voimisti Kaisan pyrkimystä täydellisyyden tavoitteluun. Hän koki voimakasta huonommuutta 28

29 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) edistyneille tarkoitetulla kielikurssilla, vaikka muut osallistujat olivat asuneet tuossa maassa vuosia tai tulivat kaksikielisessä perheestä. Tieto tästä ei kuitenkaan auttanut, vaan muiden paremmuus tuntui ahdistavalta ja Kaisa oli vihainen itselleen. Hän pyrki kurssilla salaamaan osaamattomuuttaan ja vain esitti ymmärtävänsä, vaikka tajuasi ehkä joka kolmannen sanan kun opettaja puhui nopeasti. Huonommuuden tunteen seurauksena hän lintsasi kurssilta pienilläkin tekosyillä, mutta ei pystynyt keskeyttämään kurssia vaikka hänellä oli jo suoritettuna opintoviikkoja kirkkaasti yli tutkintoon vaadittava määrä. Kaisa myös vältteli joka aamu tuntitolkulla gradun tekemisen aloittamista, ja ahdistui sitten siitä ettei ollut tehnyt mitään, ja epäselvässä työnhakutilanteessa ei selvittänyt itse, milloin hakemus pitää jättää vaan odotteli, että kai sieltä sitten ilmoitetaan. Toimintatapa vastaa Guidanon ja Liottin (1983) kuvausta yksilöitymisen merkitysorganisaatioon liittyvästä perfektionismin ja itsepetoksen vuorottelusta. Kaisan varhaiset haitalliset skeemat Kaisan uupumukseen johtanut armoton sisäinen vaatimustaso vastaa skeematerapian jaottelussa vaativuuden varhaista skeemaa (Young ym., 2003). Tämä vaativuus haittasi hänen tavoitteidensa saavuttamista. Hän esimerkiksi luki pitkälle yöhön alkuopintotasoiseen tenttiin, eikä siksi jaksanut herätä aamuisin tekemään gradua, mikä osaltaan viivästi hänen valmistumistaan. Tentin tulos ei vaikuttanut hänen tutkintotodistuksensa arvosanaan, mutta hän koki että siitä huolimatta pitää lukea vaikka osaan nämä asiat lukemattakin, pitää olla hyvä oppilas (Istunto 17) ja ajatus siitä, ettei aika riitä lukemiseen, tuntui ahdistavalta. Parisuhteessa taipumus näkyi pyrkimyksenä olla kympin tyttöystävä, koska ysi puoli tarkoittaisi jo, että mut jätetään (Istunto 19). Vaativuuden kuormittavuutta lisäsi epäonnistumisen varhainen skeema (Young ym., 2003) eli jatkuva pelko epäonnistumisesta ja kyvyttömäksi paljastumisesta, mikä sai Kaisan välttelemään tekemisen aloittamista ja välillä luovuttamaan ennen aikojaan. Epäonnistumisen pelko lisäsi huomattavasti työn kuormittavuutta. Esimerkiksi kun Kaisa oli saamassa tärkeän työpaikan, hän alkoi välittömästi stressata etukäteen sitä, että tuottaa jotenkin pettymyksen esimiehelleen. Pahin uhkakuva oli osaamattomaksi paljastuminen: että pomo pettyis vaikka siihen, että mä en tiedä jotain, minkä se olettaa mun automaattisesti tietävän [...] en mä oikein osaa sanoa, mikä sen merkitys mulle olisi, mutta hyväksyntään se kuitenkin liittyy (Istunto 7). Hän vertasi itseään kokeneisiin työntekijöihin, eikä huomioinut lainkaan sitä ettei uusien työntekijöiden yleensä odoteta osaavan kokeneiden veroisesti. Sekä Kaisan uupumus, että muut vaikeudet liittyivät vahvasti huoleen läheisten hyväksynnän menettämisestä. Se oli keskeinen epäonnistumisen pelkoa synnyttävä uhka, ja vaativuuden tehtävä oli sen estäminen. Kaisan huoli siitä, kelpaako hän muille, kohdistui kaikkiin hänen arvostamiinsa ihmisiin ja erityisesti hänen omiin vanhempiinsa. Tällaista taipumusta skeematerapiassa (Young ym., 2003) kuvataan hyväksynnän etsimisen varhaiseksi skeemaksi, mikä saa ihmisen jatkuvasti hakemaan muiden hyväksyntää tai huomiota turvallisen ja aidon kokemuksen itsestä kustannuksella, ja itsearvostuksen perustumaan ennemmin muiden reaktioihin kuin sisäiseen kokemukseen. Kaisalla tähän liittyi hyvin olennaisesti myös kie- 29

30 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli toutuneisuuden varhainen haitallinen skeema (Young ym., 2003), jossa jatkuva emotionaalinen sitoutuminen toiseen tai useampaan henkilöön estää toimimasta itsenäisesti ja pitämästä yksityisyyden rajoja. Hänen lähtöperheessään erityisesti rahaan latautui vallan, kietomisen ja välittämisen merkityksiä. Kaisan vanhemmat olivat säästäneet hänelle kymmeniä tuhansia euroja asunto- ja ennakkoperintötileille, jotka hän saisi käyttöönsä valmistuttuaan ammattiin. Tämän lisäksi he jatkuvasti tukivat häntä taloudellisesti, ja myös maksoivat hänen terapialaskunsa. Kaisalla itsellään ei ollut käyttöoikeutta näihin tileihin, mutta hänen vanhemmillaan oli hänen tiliinsä. K: Se on käytännöllinen järjestely - isä voi laittaa mulle rahaa, jos tili on tyhjä. T: Sittenhän sun vanhemmillasi on lupa tarkkailla sun rahankäyttöäsi. K: Onhan se niinkin. Isä on sanonut, että mä en osaa käyttää rahaa. (Istunto 7) Lahjoissa oli kuitenkin koukku: K: Se on hienoa että vanhemmat sillä tavalla ajattelevat mun parastani, mutta mulle tulee siitä kauheat paineet olla hyvä tytär, ikään kuin ansaita ne rahat. [...] tuntuu että mun pitää olla tietynlainen tehdä uraa, ostaa kämppä. Kumpaakaan näistä vastaan mulla ei kyllä ole mitään, mutta vaativuus tuntuu kurjalta. T: Kun sä olet sanonut että raha on teidän perheessä keskeinen tapa osoittaa arvostusta ja rakkautta, mulle tulee mieleen että vaatimus sitä kautta on vielä jyrkempi: tee oikein, tai emme arvosta ja rakasta sua. K: Se on kyllä järkyttävää. Tiedätsä, mähän sain alakoulussa rahaa kaikista kiitettävistä kokeissa, mutta kasiluokalla rimaa nostettiin niin, että rahaa sai vain kympeistä. (Istunto 8) Kaisan uupumusjaksoa edeltänyt ainejärjestön asioiden hoitaminen sekä vanhempien kodin siivoaminen ja jouluruokien tekeminen oman voinnin kustannuksella, jota kuvattiin aiemmin, liittyy skeematerapian jaottelun mukaan uhrautuvuuden varhaiseen skeemaan (Young ym., 2003). Sen mukaisesti toimiessaan ihminen laittaa omasta aloitteestaan toistuvasti muiden tarpeet omiensa edelle, koska uskoo sen olevan oikein, pelkää hylkäämistä tai haluaa välttää syyllisyyttä. Oma-aloitteisen tarpeistaan luopumisen lisäksi Kaisalle tyypillistä oli luovuttaa päätösvalta muille, koska tunsi itsensä pakotetuksi ja ehkäistä omien tarpeidensa ilmaisemista, koska uskoi että muut eivät pidä niitä tärkeinä. Tätä kutsutaan skeematerapiassa alistumisen varhaiseksi skeemaksi, missä ihminen usein on sekä korostuneen myöntyvä, että yliherkkä kokemaan olevansa ansassa (Young ym., 2003). Taipumus näkyi sekä opinnoissa, että parisuhteessa. Terapian aikana Kaisa otti väsymyksestään huolimatta ylimääräisiä kursseja ja haki ylimääräisiä harjoittelupaikkoja, vaikka sanoi ettei jaksaisi tehdä nykyisiäkään. Hän koki olevansa tähän pakotettu, koska hänen alallaan tyypillisin reitti töiden saamiseen oli palkattomien harjoittelujen kautta. Parisuhteen valtaepätasapaino näkyi esimerkiksi yhteisellä ulkomaanmatkalla: he söivät vain poikaystävän haluamissa ruokapaikoissa, vaikka se yleensä tarkoitti että Kaisan kasvisannos oli aina samaa falafelia. Kun viimeisenä päivänä mentiin ravintolaan, jossa oli lihavaihtoehtojen ohella hyvä kasvismenu, poikaystävä valitti ruoasta koko syömisen ajan, mikä luonnollisesti vahvisti Kaisan skeemaa. 30

31 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Terapeuttinen muutos Keskeinen Kaisassa psykoterapian aikana tapahtunut muutos oli itselähtöisyyden lisääntymisessä. Hän kykeni selvemmin pohtimaan muiden sijaan sitä, mitä itse haluaa: uhkakuvissa ja urasuunnitelmissa vanhempien ajatusten ja poikaystävän suunnitelmien merkitys väheni. Hän pystyi paremmin tunnistamaan tarpeitaan ja kertomaan niitä selkeämmin poikaystävälleen. Kaisa alkoi myös miettiä tyytymättömyyttään parisuhteessa, ja lopulta päätyi eroamaan. Epäselvässä työnhakukuviossaan häntä alkoi enenevässä määrin turhauttaa pomon vallankäyttö, epämääärisyys ja rajattomuus: Alkaa tuntua siltä, että touhu on niin omituista, että haluanko mä edes projektiin mukaan; ärsyttää kun haluaisin että asiat sovittaisiin ja siitä pidettäisiin kiinni, eikä soiteltaisi viikonloppuna yhdeltätoista. (Istunto 16). Itselähtöisyyden lisääntymisellä oli merkittävä vaikutus hänen vaativuuteensa itseään kohtaan, niin että hän ajoittain pystyi suhtautumaan itseensä jopa myötätuntoisesti. Esimerkiksi kun hän arveli välttelevänsä ylimitoitetun tenttiin lukemisen avulla katkeamassa olevan parisuhteen ja epäselvän työkuvion miettimistä: T: Kuulostaa kauhean kuluttavalta tavalta vältellä, kun sä pänttäät ahdistuneena yötä myöten vaikka arvosanalla ei merkitystä ja osaat ne asiat. Voisitko sä vältellä jotenkin muuten, mikä tuntuisi paremmalta tavalta auttaa itseä ton ahdistuksen kanssa? K: Mmm... varmaan parvekekasvien hoitaminen ja pala suklaakakkua tuntuisivat lohduttavammilta... ehkä mä tänään istunkin rauhassa parvekkeella syömässä. (Istunto 17). Vaativuuden lieventyminen johti konkreettisesti siihen, että Kaisa pystyi vähentämään gradun tekemisen välttelemistä ja ylenpalttista hiomista siinä määrin, että sai gradun jätettyä ja valmistui. Uudenlainen ymmärrys oli kuitenkin yhä melko hauras: hän tunnisti vaihtelevasti miellyttämispyrkimyksiään, eikä luottanut selviävänsä ahdistuksen kanssa ilman uutta parisuhdetta tai vanhempiensa neuvoja. Tuleva työelämään siirtyminen huolestutti häntä, vaikka hän uskoikin olevansa siihen valmiimpi. Marjaanan perfektionismi Hoidon alussa Marjaana kuvasi perfektionismiaan näin: Mä teen työtäni niin sellaisella palavalla innolla, että ärsyttää jos asiat menevät vähänkin pieleen, että mun on pakko nyt vain kaivaa se vastuullinen aikuinen itsestäni ja hoitaa tää homma sinne päin ei ole vaihtoehto, hommat tehdään kunnolla [...] silloin varsinkin ahdistaa, jos mä en pysty tekemään työtäni niin hyvin kuin kuuluisi sen vuoksi, että johdon ääliöt ei tajua meidän työtä ja suhtautuu siihen kielteisesti; silloin tekee mieli jäädä sairauslomalle, turhaan mä itteeni revin jos tää on tällaista paskaa. (Istunto 3) Haitallisen ja hyödyllisen perfektionismin jaottelun (Enns & Cox, 2002) mukaan tarkasteltuna Marjaanan haitallisessa perfektionismissa painottui epärealistisen korkea tavoitetaso ja koettu epäsuhta oman suorituksen ja vaatimustason välillä. Marjaana murehti ja vatvoi työasioita vapaa-ajallaan, mutta nämä olivat ennemmin organisaatioon liittyviä epäkohtia, kuin tehtyjä virheitä tai muita asioita joihin hän olisi voinut vaikuttaa. Hyödyllistä perfektionismia muistutti eniten se, että Marjaanan paineet täydellisyyteen olivat sisäisiä, ja puheista välittyi terve tyytyväisyys omaan 31

32 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli ammattitaitoon ja halu onnistua työtehtävissä. Tästä huolimatta häntä eteenpäin ajava voima oli kielteisten seurausten välttäminen, mikä sai hänet täyttämään kalenterinsa niin että työt kasaantuivat koska muuten kaikki räjähtää. Ihanteiden jäykkyys tuli erityisen ongelmalliseksi silloin, kun Marjaana ei pystynyt sisällyttämään minäkuvaansa sitä, ettei pohjimmiltaan kokenut tai jaksanut toimia ihanteidensa mukaisesti: Hallinnan merkitysorganisaatiossa keskeinen pyrkimys on epävarmuuden välttäminen. Tämän taustalla on ristiriitaisten tunteiden kokeminen ahdistavina, minkä seurauksena ne pyritään sulkemaan pois mustavalkoajattelun avulla, ja ihanteiden mukainen toiminta tai sääntöjen tarkka noudattaminen tulevat tärkeiksi itsearvostuksen kannalta. Ihmissuhteissa tyypillisesti korostuu muodollisuus ja asiakeskeisyys, ja muiden tunteiden vastavuoroisuus on vaikeaa (esim. Guidano & Liotti, 1983; Toskala & Hartikainen, 2005). Vahvat ihanteet olivat Marjaanalle eteenpäin työntävä ja energiaa antava voima, mutta niiden ehdottomuus oli sekä keskeisessä roolissa hänen aiemmassa uupumisessaan, että voimakas riskitekijä sen uusiutumiselle: M: Mä luulen että mua eniten uuvuttaa tällainen liian jäsentynyt ajatus siitä, miten työ kuuluisi ja täytyisi hoitaa, ja mun tunnollisuudella ja vaativuudella itseä kohtaan mä en sitten jaksa. Mies yrittää tolkuttaa, että voisitko sä vaan mennä töihin ja tehdä parhaasi. Mutta mä ajattelen, että ei kun työ pitää hoitaa hyvin. T: Niin kuin että sitä ei tehdä omien voimavarojen mukaan, vaan niistä riippumatta? M: Just noin, että näin se pitää tehdä ja vitut siitä onko mulla siihen voimia [...] kyllä mä siviilissäkin potkin itteeni kohti sitä parempaa minää, mutta vähemmän [...] Perusvire on se, että mä mittaan itseäni sitä ajatusta vasten, että miten mun kuuluis huolehtia koirastani tai ystävästäni. (Istunto 9) M: Mulla on sellainen älytön tunne, vaikka mä tiedän että se ei oikeasti mene niin, sellainen ajatus että mun oma onni on epäoikeudenmukaista, koska mulla on sellaista hyvää mitä ystävillä ei ole. En mä niin ajattele, mutta silti on jotenkin syyllinen olo. T: Kuulostaa siltä kuin sulla vetäisi pää ja sydän eri suuntiin: mun pitäisi tuntea niin, mutta en tunne. Mun pitäisi olla, mutta en ole. M: Just niin se menee varsinkin duunissa. Mä ajattelen, että kyllä tämä pieni pala riittää, mutta osa musta sanoo, että eipäs riitä. Ja muka teen vain pieniä tavoitteita itselleni, mutta kyllä se tunne on jotain aivan muuta. (Istunto 10) Voimakas ja ehdoton kokemus siitä, että pitäisi olla jotain muuta kuin mitä tuntee olevansa, oli perua varhaislapsuudesta. Marjaanan vanhempien välillä oli tiukka roolitus, jonka mukaan äiti edusti järjestystä ja järkeä, ja isä kaaosta ja tunnetta. Marjaanalle oli usein sanottu, että koska isosiskosta tuli isän tyttö, vanhemmat sopivat että hänestä tulee äidin. Vanhemmat suhtautuivat tyttäriin tämän mukaisesti: Marjaanalla vahvistettiin järkeviä ja isosiskolla tunteikkaita puolia. Tämä säilyi aikuisiällä: Lauralla on ihan samat masennukset ja paniikkioireet kuin mulla, mutta se pahentaa vielä tilannettaan ryyppäämällä ja sekoilemalla; sillä on isän keinot, ja mulla äidin, ja kummankin ratkaisukeinoista tulee lopulta vielä pahempi olo (istunto 14). Marjaanan vaikeus sietää ihanteiden ja todellisuuden välistä ristiriitaa oli haitallisinta silloin, kun se esti häntä lepäämästä. Marjaana kuvaa 32

33 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) oloaan tiukan työjakson jälkeen näin: M: Mä olen vetämätön, tympääntynyt, mikään ei innosta, tää olo muistuttaa jotenkin masennusta, että mä en kestä kun mun arki on tällaista uuvuttavaa. Ja sen paskan olon lisäksi mä olen tosi ärtynyt itseeni löhöämisestä, kun en mä ole tällainen. T: Mutta olethan sä, kun kerran löhöät. Mä mietin kyllä että se, kun sä moitit ittees siitä löhöämisestä, kun sä annat sille kielteisen merkityksen, vasta se tekee arjesta uuvuttavaa. M: No se on kyllä totta, ei se itsen ruoskiminen ainakaan paranna oloa eikä auta mua latautumaan, vituttaa vaan enemmän (Istunto 21) Marjaanan keskeiset keinot selviytyä ristiriitaisten tunteiden kanssa olivat mustavalkoajattelu ja älyllistäminen, joiden avulla hän kärjisti suhtautumisensa niin että saattoi valita vain toisen ristiriidan puolista. Jos ristiriita oli tunteen ja ajatuksen välillä, hän keskittyi ajatukseen. Marjaana piti siitä, että ääriajattelu teki elämästä värikkäämpää ja toi arkeen seikkailua, mutta alkoi terapian myötä nähdä liian suureksi hinnaksi ahdistuksen siitä, että ristiriitaisia rooleja oli hankalaa sovittaa yhteen. Erityisesti se, että hän koki työminänsä (rationaalinen selviytyjä) ja siviiliminänsä (sisäinen lapsi) yhteensovittamattomiksi ääripäiksi, synnytti katkeruutta ja voimattomuutta siitä, että hän koki voivansa olla oma itsensä vain viikonloppuisin tai loma-aikaan. Kaksijakoinen suhtautuminen työhön ja vapaaaikaan oli perua lapsuudesta. Marjaana kuvaa vanhempiensa olleen viikolla älykkäitä keskustelijoita, jotka huomioivat hänen tarpeensa, ja viikonloppuisin kännissä. Juomisesta ei koskaan puhuttu, eikä kumpikaan myöntänyt että se on ongelma. Kun isä alkoi juoda viikollakin, äiti piti sitä ongelmana mutta tämä ei auttanut häntä ymmärtämään, miltä lapsista tuntui viikonloppuisin kun molemmat olivat juovuksissa. Äiti ei tykännyt, kun töistä kotiin tullessa siellä oltiin jo räkä poskella [...] kai se ajatteli vain, että isällä menee överiksi, kun se ryyppää viikollakin. Ilmeisen ongelman ehdoton kieltäminen ja äidin kaksoisviestintä juomisesta puhuessa vahvistivat entisestään Marjaanan dikotomista ajattelua. Sen lisäksi, että älyllistäminen auttoi Marjaanaa pelkistämään sisäisiä ristiriitojaan, se oli hänelle tärkeä väline tunnelatautuneiden tilanteiden hallintaan. Älyllistämisen avulla surut muuttuivat surullisiksi asioiksi, vihat ärsyttäviksi asioiksi ja niin edelleen. T: Äsken minusta näytti siltä, että sä liikutuit kun puhuit siitä että sun on pinnisteltävä. Sitten sä niinku määrittelit sen älyllisesti, siis sanoit että laitat riman korkealle ja ajattelet että on pakko, ja tuntui että silloin se tunne jotenkin lässähti. M: Joo, mä tiedän. Mulla on ajatus että se pitää järjellä hallita, mä en halua olla koko ikäni joku mielenterveyspotilas joka on säännöllisesti pällilomalla. (Istunto 6) Hallinnan tunne oli äärimmäisen tärkeää Marjaanalle. Vahvimmin kontrolli kohdistui häneen itseensä, mutta myös muihin jos ympäristötekijät aiheuttivat hänelle voimattomuuden ja epävarmuuden tunteita. Tämä harvemmin oli suoraa komentamista tai edes kovin tietoista. Terapiassa tällainen epäsuora kontrollipyrkimys ilmeni esimerkiksi niin, että Marjaana otti ensimmäisten kuukausien ajan aina minuuttia-paria ennen ajan loppumista silmälasit päästään ja laittoi ne koteloon, mutta terapiasuhteen kehityttyä hän pystyi jättämään ajasta 33

34 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli huolehtimisen terapeutin vastuulle. Marjaana kärsi lentokonepelosta, ja ahdistui myös laivassa ja junan makuuvaunussa. M: Itse keinunnasta ei tule huono olo, vaan mä ajattelen jotain tyyliin no nyt se lähti raiteilta, se on sellainen pelko että tapahtuu jotain pahaa ja mä en voi sille mitään. T: Tietty se heilunta myös muistuttaa koko ajan mieleen sen, että joku muu on nyt puikoissa kuin mä [...] mitenkäs autolla ajaminen? M: En mä silloin pelkää kun ajan itse, mutta välillä ahdistaa kun joku muu on ratissa, varsinkin joku vieras... jos mä sit ajattelen että itse ajaisin paremmin hah, aika selkeä kuvio [...] samalla lailla mä olen niin monta kertaa duunissa sanonut pomoista, että voi vittu kun saisi itse hoitaa, niin hommat toimis paremmin. (Istunto 9) Pyrkimys ahdistuksen hallintaan ympäristöä muuttamalla johti välillä hankalaan noidankehään. Kun Marjaanalle tuli tukala olo ystävien huolista tai työpaikan toimimattomista käytännöistä, hän ponnisteli järjestääkseen asiat paremmiksi, ja tuli vihaiseksi tämän epäonnistuessa. Vihaisuus sai hänet ahdistumaan, mikä voimisti kontrollipyrkimyksiä. Tämäkin suhtautumistapa oli kehittynyt selviytymiskeinoksi turvattomaan kasvuympäristöön, jossa Marjaana sai kohtuuttomasti vastuuta. Tämä näkyi selvästi lapsuuden valokuvissa, joissa naamiaisissa hän väliin hymyilee riemukkaasti, väliin tarkistaa vakavana, onko vanhemmilla kaikki OK. Marjaana kuvaa ärtymystään masentuneeseen ystäväänsä näin: T: Kumpi sua tossa enemmän ärsyttää, se ettei apu kelpaa vai oma voimattomuus, se että tää ei ole sun hallinnassa? M: (naurahtaa) No hallitsemattomuus, se on kamalaa. Mutta kyllä siitä tulee se olo, että mitäs kierit siinä, tee jotain, hop hop [...] sama voimattomuus ja sama pitää-ajatus tappelisi kuin duunissa henkilöstöjohdon kanssa tapellessa. Mä kyllä yritin ajatella että mä haluaisin ottaa ystävältä ahdistuksen pois, mutta se ei ole katastrofi jos en onnistu. Mutta silti mua ahdistaa joka aamu kun mä herään, että sillä menee huonosti. (Istunto 8) Marjaanan varhaiset skeemat Marjaanan huoli siitä, että kaikki romahtaa jos hän ei ponnistele jatkuvasti tehdäkseen kaikkea täydellisesti, liittyy skeematerapian (Young ym., 2003) käsitteistössä suojattomuuden varhaiseen skeemaan eli jatkuvaan pelkoon siitä, että jotakin ikävää sattuu eikä sitä voi estää. Taustalla oli perusturvallisuuden puuttuminen lapsuudessa: kun on viisivuotias ja molemmat vanhemmat ovat sammuneet, se on hyvin heikko kohta vanhemmuudessa (Istunto 7). Marjaanan strategia tämän suojattoman olon välttämiseksi ja ollakseen vahvojen ihanteidensa mukainen oli täydellisen hallinnan tavoittelu. M: Mä olen aika monessa asiassa mustavalkoinen ja kohtuuton, ja nyt mä olen askarrellut riittävyyden kanssa: milloin työ on tehty riittävän hyvin. Voiko ruokavalion kontrolloiminen olla riittävää, jos se tulee itsestään ja ilman kamppailua. M: Mua raivostuttaa se, että perille ei mene mikään järkipuhe, se ei halua tehdä mitään saadakseen oloaan paremmaksi. Ei halua keskustella ystävän kanssa, ei mennä psykologille, ei mitään, ja mulla hajoaa pää sen kanssa, kun mikään ei auta. T: Niinkuin että jos se on liian helppoa, sitä ei lasketa? M: Just niin... mutta tää on vain työaikana, vielä muutama päivä sitten olo oli hyvä, loma meni hienosti ja mä pääsin todella irti töistä. Nyt 34

35 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) mua ahdistaa töiden alkaminen, ja se etten mä jaksa tehdä mitään mitä pitäisi: käydä jumpassa, syödä järkevästi, harrastaa. [...] en mä kyllä lomankaan aikana juuri jumpannut, mutta mä kävelin, uin ja vaelsin. Mikä oli kyllä hyvä, koska mä olin totaalisesti löysännyt myös syömisen hallinnasta. (Istunto 3) Skeematerapian jaottelussa tämän tyyppistä kontrollin tavoittelua parhaiten kuvaa vaativuuden varhainen haitallinen skeema. Töissä vaatimukset kohdistuivat Marjaanan itsensä lisäksi organisaatioon, jonka pitäisi tukea hänen armottoman vaatimustasonsa mukaista työskentelyä: M: Mulla on selkeä ajatus siitä, mitä on laadukas, hyvä sosiaalityö ja miten johdon pitäisi mahdollistaa se [...] ja kun tää ei toteudu, mä koen sellaista, sellaista maailmanparantajan taisteluhalua ja ahdistun ihan hirveesti siitä, kun asiat ei etene [...] noi maailman pitää muuttua sellaiseksi ajatukset, ne menee niin, että tähän pitää löytää ratkaisu, ja nopeasti, mä en jaksa vuosien pyörittelyä, mulle ei makseta riittävästi että mun tarttis jaksaa tällaista paskaa. (Istunto 4) Vaativuus itseä kohtaan sai Marjaanan luopumaan omista tarpeistaan muiden hyväksi, jos näillä oli jokin hätä. Tämä näkyi sekä asiakastyössä, että silloin jos jollain hänen ystävällään meni huonosti. Skeematerapiassa (Young ym., 2003) tätä kutsutaan uhrautumisen varhaiseksi skeemaksi, mikä Marjaanan tapauksessa oli sekundäärinen sekä vaativuuden skeemalle (hyvä ihminen tekee näin), että todennäköisesti myös suojattomuuden skeemalle, jonka taustalla oli lapsuuden kokemukset humalaisista vanhemmista huolehtimisesta. Skeematerapian (Young ym., 2003) jaottelussa emotionaalisen estyneisyyden varhainen haitallinen skeema estää spontaania tunneilmaisua, toimintaa ja vuorovaikutusta, yleensä hyväksynnän menettämisen, häpeän tai hallinnan menettämisen pelon vuoksi. Marjaana pyrki työroolissaan olemaan korostuneen asiakeskeinen ja neutraali välttääkseen hysteerisyyttä tai ahdistunutta vatvomista. Vaihtoehtojen jyrkkyys olivat seurausta varhaislapsuuden roolituksesta sisaren kanssa. Marjaana kutsui yliasiallista olemisen tapaansa aikuisminäksi. Ärtyneenä siitä, että töissä kollega oli toiminut kuormittavassa tilanteessa tunnevaltaisesti, hän kuvasi ajattelevansa näin: M: Mun mielessä se menee niin, että työssä voi olla joko järkevä tai hysteerinen. T: Tarkoitatsä että valinta on pakko tehdä: joko tunteella reagoiva tai järjellä, ei sekä että. M: Kai se on mahdollista, mutta mä yritän työssä ottaa asiat asioina ja sulkea hysterian pois, ja se tulee aika luonnostaankin [...] Mun työ on kuitenkin niin täynnä tunnekuormaa asiakkailta ja ton organisaation vuoksi, että se tuntuu ainoalta järkevältä tavalta olla; mä käyttäydyn sitä asiallisemmin, mitä enemmän muut ovat hysteerisiä tai räyhäävät. T: No annatko sä koskaan tunteelle valtaa, niin että antaa vain mennä... vaikka miehelles suuttuessa tai muuten... M: Meillä riidat ei koskaan mene siihen asti. Kun mun mies ärsyttää mua, mä voin sanoa sille että ole kiltti ja lopeta, että tuo riittää [...] ja se sit lopettaa, jälkeenpäin kyllä keskustellaan asiat läpi. Varsinkin Lauran kanssa mä olen korostetun asiallinen, vaikka olisin kuinka raivon vallassa, mä olen se järjestyksen ääni sen kaaokseen (Istunto 11). Työtilanteiden lisäksi tämä aikuisminä nousi pintaan muissakin ahdistavissa tilanteissa, esimerkiksi kun Marjaana pelkäsi masentuneen 35

36 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli ystävänsä tekevän itsemurhan, tai kun vapaana ollut koira hyökkäsi hänen koiransa kimppuun. Tällöin Marjaana sammutti pelkonsa ja raivonsa, koska uskoi pystyvänsä parhaiten toimimaan muiden suojelemiseksi silloin, kun tunteet eivät häiritse päätöksentekoa. Tämä oli syntynyt selviytymisstrategiaksi pelottaviin tilanteisiin, esimerkiksi kun hän alle kouluikäisenä äidin kanssa raahasi sammunutta isää hangessa. Vaikka tunteiden sammuttaminen auttoi Marjaanaa selviämään vaikeista tilanteista, sen vaatima jatkuva ponnistelu lisäsi työkuormitusta ja esti antamasta masentuneelle ystävälleen selkeää ja aitoa palautetta. Marjaanan taipumus ääriajatteluun näkyi myös rankaisevana suhtautumisena itseen, jos teki töissä pienimmänkin virheen. Skeematerapian (Young ym., 2003) mukaan rankaisevuuden varhainen haitallinen skeema synnyttää uskomuksen, että virheistä on rangaistava, ja näkyy tuomitsevuutena ja kärsimättömyytenä niitä (varsinkin itseä) kohtaan, jotka eivät täytä odotuksia tai vaatimustasoa. M: Mä tunnistan kyllä itsessäni sen työuupumuskirjallisuuden ylitunnollisen ja itseään kohtaan liian vaativan tyypin, mutta jos en olis sellainen niin mä olisin työttömänä ajattelisin vaan, että no miksen olisi. Marjaanan rankaisevaa suhtautumista itseensä ruokki se, että hän pelkäsi lamaantuvansa, jos ei jatkuvasti piiskaa itseään. Lamaantumisen pelkoon liittyi voimakas uhkakuva, jossa Marjaana näki itsensä luovuttamassa, jos ei jatkuvasti soimaa itseään ankarasti pienimmästäkin löysäilystä. M: Tollanen toimeen tarttuva asenne ja usko siihen, että asioihin voi vaikuttaa, on vienyt mua paljon eteenpäin työssä, ja silloin kun ihmissuhteet on kariutuneet, tai silloin kun mä jouduin vaihtamaan ammattia. Jos mä en olis ajatellut niin, mistään ei olis tullut mitään niinkuin isällä [...] Isä oli sellainen märisijä, viimeiset 15 vuottaan istui keittiön pöydän ääressä ja joi kaljaa. Ei ratkaisuhaluja, mikään ei vieny sitä elämässä eteenpäin, voi vittu, en mä halua ittelleni sellaista (Istunto 10) Vapaa-ajalla Marjaanan rankaiseva suhtautuminen itseen kanavoitui vaatimuksiin itsestä huolehtimisesta: vastuullinen, itseään rakastava aikuinen pitää huolta kehostaan ja nauttii elämästä. Tämä johti hankalaan ristiriitaan suhteessa syömiseen ja liikuntaan: Marjaana soimasi itseään sekä silloin, kun ei ollut mielestään nautiskellut tai levännyt tarpeeksi, että silloin, kun oli syönyt liikaa herkkuja tai harrastanut liian vähän liikuntaa. Liikkumavara akkujen lataamisen ja pellossa elämisen välillä oli hyvin kapea. T: Näetkö sä ton tosiaan niin, ettei tunnollisuudessa ole, niinku, mitään liukumaa nollan ja satasen välissä? M: No joo, hehe, kyllä mä järjellä tajuan että asia ei ole näin. Mutta kyllä se perusvire on siitä huolimatta, että tuleeko elämä nyt elettyä tarpeeksi hyvin. Ja tohon ankaruuteen kuuluu myös sellainen kurinpalautus loman jälkeen, jos on taas eletty kuin pellossa. (Istunto 9) Terapeuttinen muutos Keskeinen Marjaanassa psykoterapian aikana tapahtunut muutos oli ajatusmaailman muuttuminen suhteellisemmaksi, jonka ansiosta hän oli vähemmän ahdistunut ja vihainen, ja pystyi enemmän hyväksymään puutteellisuutta itsessään. Marjaana oppi jo hyvin varhaisessa terapian vaiheessa saamaan itsensä paremmin 36

37 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) kiinni ajatuksestaan, että maailman pitää järjestyä toisenlaiseksi tai en kestä. Tässä apuna oli sen kehitystaustan tunnistaminen: M: Mä olen niin pitkään miettinyt sitä, että mistä tää mun ehdottomuus tulee, niin tuntuu tosi helpottavalta huomata että se on sitä lapsuuden voimattomuutta ja ylivastuullisuutta, sitä kun toinen vanhempi makaa hangessa ja toinen on raivoissaan [...] just se ristiveto, että ei pysty mutta pitäis pystyä... että mun pitää tehdä isompia asioita kuin mihin jaksan. Siitä tuli tietynlainen ahaa-elämys, että voi olla myös sellainen näkökulma, että ei mun niin tarvitse tai pystyä aina kaikkeen. (Istunto 8) T: Voisko siinä olla sekin, että kun sulla ei ollut ketään oikeaa aikuista johon samastua, sä jouduit kehittämään ton vastuullisen aikuisen esikuvan suoraan niistä ihanteista? M: Joo, mä vertaan itseäni mielikuvitusolentoon [...] mä nimenomaan haluaisin sitä sekä-ettää tän joko-tain tilalle, ettei tarviis olla joko täydellisen hallittu tai ihan ellunkana. (Istunto 16) Vaikka Marjaana terapian loppuvaiheessakin herkästi sortui katastrofiajatteluun kiihtyessään, hän pystyi suhtautumaan mielensisältöihinsä sekä suhteellisemmin: väsyttää ja vituttaa, mutta on tästä ennenkin selvitty (Istunto 32), että välillä jopa huumorilla: jaaha, taas sitä mennään... mun 11v mummokoirako pilaa kaiken työntämällä nenänsä yhteen parvekelaatikkoon (Istunto 37). Suhteellisemman ajattelun pikku hiljaa kehittyminen tuki Marjaanaa paremmin tunnistamaan omia tarpeitaan ja halujaan, jotka aiemmin olivat peittyneet ahdistuksen tai moraalisen raivon alle. Hän alkoi myös nähdä rankaisevan suhtautumisen itseensä taustalla liiallista vastuunantoa ja mahdottomia odotuksia lapsuudessa. Omien tarpeiden tunnistaminen ja niiden mukaan toimiminen lievitti Marjaanan ahdistusta. Kun hän esimerkiksi tylsässä palaverissa olikin hiukan asiaton, työkaverit antoivat myönteistä palautetta rentoudesta; kun hän ei yrittänytkään maanitella tai painostaa masentunutta ystäväänsä kävelylle tai hoitoon, tämä alkoi ottaa itse vastuuta yhteydenpidosta. Marjaanan vaativuutta ja sen taustalla olevaa rankaisevuutta lievensi erityisesti myötätuntoisemman suhtautumisen kehittäminen omaan jaksamattomuuteen: nyt on parempi vaan mennä kotiin ja vetää villasukat jalkaan (Istunto 16). Tässä apuna oli se, että ensin nimesi natsikersantiksi tavan luoda itselleen katastrofeja kaiken hajoamisesta jos vähän hellittää, ja narisijaksi tunnistettuaan sen isän ääneksi. T: No miten sen apatian tuoman syyllisyyden kanssa, kun sä ajattelet ittees makaamassa vetämättömänä sohvalla, niin mitä muita tunteita se mielikuva vois herättää? M: Kai jotain sääliä, että voi mua uupeloa (silittää poskeaan). T: Toihan kuulostaa aika myötätuntoiselta, no mitä sä ajattelet että tuollainen uupelo just nyt tarvitsisi, että voisi paremmin? M: Lepoa ja hemmottelua. T: Ei siis syytöksiä laiskuudesta ja lahnaksi haukkumista? M: No ei tosiaan, vaan mun pitäis laittaa kasvonaamio ja mennä saunan lauteille makaamaan. Olo olis ihan yhtä passiivinen ja vetämätön, mutta olis parempi mieli. (Istunto 24) Terapian myötä Marjaana arvioi uudelleen suhdetta siskoonsa, ja huomasi olevansa tämän kanssa todella paljon oli samanlainen. Hän alkoi myös hahmottaa sitä, miten paljon hänen elämäänsä oli vaikuttanut se, että hä- 37

38 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli neen suhtauduttiin sellaisena kuin vanhemmat haluavat, eikä sellaisena kuin hän oli: M: Ei mun nopeasti innostuvaa ja räiskähtelevää puolta, sitä luonnonlasta, ainakaan kannustettu, mähän olin äidin tyttö. T: Kuulostaa siltä, kuin sä olisit ollut neliön muotoinen palikka joka pistettiin pyöreään koloon. M: Sehän vaatii jonkinlaista väkivaltaa... kyllä mulla aika ahdas tila taisi olla hyvinäkin aikoina, ei ihme että musta on tullut tällainen. (Istunto 29). Terapian aikana Marjaana oli vain muutaman päivän sairauslomalla, ja tavoite ehjästä työvuodesta siis toteutui reippaasti. Paine ratkaista asiakkaiden ongelmia heidän puolestaan vähentyi, ja muuntui muotoon mä voin vain olla käytettävissä, jos ne haluavat niin (Istunto 43). Aiemmin Marjaana haaveili lottovoitosta, jonka ansioista ei tarvitsisi enää koskaan mennä töihin. Kun vaativuuden lievittyminen sai työelämän tuntumaan kestettävämmältä, haave kääntyi päinvastoin elinikäiseksi kouluttautumiseksi, jotta mielenkiinto pysyy vireillä. Pohdinta Artikkelin tarkoituksena oli tarkastella kahden psykoterapian avulla haitallista perfektionismia ja siihen liittyviä varhaisia haitallisia skeemoja yksilöitymisen ja hallinnan merkitysorganisaatioissa. Perfektionismia voidaan lähestyä merkitysorganisaatioteorian kautta pyrkimällä hahmottamaan sitä, miksi ja miten eri yksilöiden virheille, tavoitteille jne antamat merkitykset ja selitykset poikkeavat toisistaan. Yksilöitymisen organisaatiossa korkea tavoitetaso ja virheiden pelko liittyvät ponnisteluun kelvatakseen muille, ja paine täydellisyyteen tekeminen tulee arvostelun pelosta. Hallinnan organisaatiossa korkea tavoitetaso ja virheiden pelko liittyvät ponnisteluun kelvatakseen itselle, ja paine täydellisyyteen tulee mustavalkoajattelusta ihanteiden täyttämisessä. Molemmilla tässä artikkelissa tarkastelluista potilaista oli ulkosuuntainen merkitysorganisaatio, ja ennakoinnin mukaisesti kummankin oli vaikea saada kiinni siitä, mitä tunteita uupumiseen ja perfektionismiin liittyy. Yksilöitymisen organisaation mukaisesti maailmaa jäsentävällä Kaisalla perfektionismi kumpusi paineesta vastata muiden odotuksiin, ja hallinnan organisaation mukaisesti maailmaa jäsentävällä Marjaanalla perfektionismi liittyi hänen sisäiseen vaatimustasoonsa. Kaisan ja Marjaanan taustassa oli paljon samaa: lapsi joka on tehty vanhempien tarpeiden täyttäjäksi, kodin rakkaudeton ja riitainen ilmapiiri, juopotteleva isä ja mentalisaatiokyvyltään varsin rajallinen äiti, perheen vuorovaikutuksen epämääräisyys ja kaksoissidoksen runsas käyttö. Näiden seurauksena kummankin oli vaikeaa tunnistaa omia tarpeitaan, kuten ulkosuuntaisen merkitysorganisaation perusteella oli oletettavissa (Arciero ym., 2004). Pyrin seuraavaksi tarkastelemaan heidän erojaan perfektionismiteorioiden, skeematerapian ja merkitysorganisaatioteorian käsitteistön kautta. Perfektionismiteorian näkökulmasta Kaisan täydellisyyden tavoittelu oli sosiaalisesti määräytynyttä, ja Marjaanan itseen suuntautunutta (Flett & Hewitt, 2002). Perfektionismin osatekijöistä Kaisalla painottui ulkoinen paine täydellisyyteen, ja Marjaanalla koettu epäsuhta oman suorituksen ja vaatimustason välillä, ja 38

39 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) molemmille yhteistä oli epärealistisen korkea tavoitetaso (Enns & Cox, 2002). Skeematerapian käsitteistössä haitallisen perfektionismin osatekijöistä epärealistisen korkea tavoitetaso vastaa vaativuuden varhaista skeemaa, virheiden murehtiminen ja vatvominen suojattomuuden tai kielteisyyden, koettu ulkoinen paine täydellisyyteen hyväksynnän etsimisen, ja erotus oman suorituksen ja vaatimustason välillä epäonnistumisen varhaista skeemaa. Skeematerapian jaottelun mukaan Kaisalla ja Marjaanalla oli kummallakin keskeisinä uupumukselle altistavina tekijöinä vaativuuden ja uhrautuvuuden varhainen haitallinen skeema (Young ym., 2003). Kaisan ja Marjaanan perfektionismin taustalla oli kuitenkin hyvin erilainen dynamiikka. Skeematerapian käsitteistön kautta ajateltuna vaativuuden ja uhrautuvuuden haitalliset skeemat aktivoituivat Kaisalla ja Marjaanalla sekä suoritustilanteissa, että ihmissuhteissa, mutta olivat siitä huolimatta sekundäärisiä heidän keskeisemmille haitallisille skeemoilleen. Kaisa pyrki säätelemään vaativuuden ja uhrautuvuuden avulla hyväksynnän etsimisen ja epäonnistumisen haitallisia skeemojaan, joita vaikeutti kietoutuneisuus. Marjaana puolestaan pyrki säätelemään vaativuuden ja uhrautuvuuden avulla suojattomuuden ja rankaisevuuden haitallisia skeemojaan, joita vaikeutti emotionaalinen estyneisyys. Myös selviytymiskeinot olivat erilaiset: Ahdistuessaan ylivoimaiselta tuntuvasta työmäärästä Kaisa nukkui pitkään ja vältteli tekemisen aloittamista, mikä johti ankariin itsesyytöksiin ja toimettomuuden salaamiseen muilta, kun taas Marjaana ahdistuessaan pyrki muuttamaan työyhteisönsä toimintaa sen mukaiseksi, minkä katsoi olevan oikein, ja täytti kalenteriaan aina enemmän suoralla asiakastyöllä. Youngin (1999) termein voisi sanoa, että Kaisan selviytymiskeino oli skeeman välttely (pako) muuhun keskittymisen avulla, ja Marjaanan ylikompensaatio (hyökkäys) liiallisen yrittämisen kautta. Marjaanan mahdollisuudet lieventää perfektionisminsa kielteisiä vaikutuksia olivat paremmat kuin Kaisan, koska omien vaatimustensa itselle tarkastelu on selkeämpää kuin muiden ihmisten vaatimusten, joita joutuu aina jossain määrin tulkitsemaan ja arvailemaan. Lisäksi tuoreen perfektionismitutkimuksen mukaan (Childs & Stoeber, 2010) itseen kohdistuvaan perfektionismiin usein liittyy myös voimakas työn imu joka auttaa jaksamaan, ja kova draivi muuttuu ongelmaksi vasta mennessään yli niin että riittävä lepääminen unohtuu. Nyt jälkeenpäin näitä potilaita ja heidän terapiaansa pohtiessani Arcieron ja Bondolfin (2009) näkemykset merkitysorganisaatioiden jaottelusta kenttäriippuvaiseen ja -riippumattomaan auttavat minua hahmottamaan heidän erojaan. Kaisan huomio kiinnittyi vuorovaikutustekijöihin, eli siihen toimiiko muiden mielestä oikein, ja hän koki olevansa vääränlainen jos näin ei ollut. Marjaanan huomio taas kiinnittyi abstraktioihin sisäisessä maailmassaan, eli siihen toimiiko ihanteidensa ja sääntöjensä mukaan oikein, ja hän koki tekevänsä väärin jos näin ei ollut. Tämän seurauksena keskeisin haitallista perfektionismia voimistava tunne oli Kaisalla häpeä, ja Marjaanalla syyllisyys. Kaisa pyrki välttämään häpeää mukautumalla muiden odotuksiin, ja Marjaana välttämään syyllisyyttä hakemalla mustavalkoajattelun ja järkeilyn avulla varmuutta siitä, että toimii oikein. Marjaana itse tiivisti näin: mä luin jostain, että on syyllisyysihmisiä ja häpeäihmisiä. Mä olen selvästi syyllisyysihminen, koska syyllistän itse itseni, muiden mielipiteet eivät ole 39

40 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli niin olennaisia. Näiden tunteiden keskeinen ero on se, että häpeä kohdistuu ihmiseen kokonaisuutena ja siihen liittyvä toimintayllyke on piiloutuminen. Syyllisyys puolestaan kohdistuu tekoon tai tekemättä jättämiseen, ja se synnyttää pyrkimyksen asioiden korjaamiseen tai sovittamiseen toiminnan kautta. Guidanon (1991) mukaan yksilöitymisen organisaatio altistaa syömishäiriöoireilulle, ja hallinnan organisaatio pakko-oireille. Syömishäiriöisillä perfektionismi on tyypillisesti keino pitää yllä omanarvontuntoa (Shafran, Cooper, & Fairburn, 2002), ja pakko-oireisilla perfektionismi on tyypillisesti keino varmistaa muiden ihmisten hyvinvointi (Frost & Steketee, 1997). Kiinnostavasti Kaisan täydellisyyden tavoittelu muistuttaa vahvasti syömishäiriöpotilaan perfektionismia ja Marjaanan täydellisyyden tavoittelu pakko-oireisen potilaan perfektionismia, vaikka kummallakaan ei ollut niihin liittyviä oireita. Mahdollisesti sen sijaan, että tietyntyyppinen perfektionismi liittyisi näihin häiriöihin itsessään, se liittyykin taustalla olevaan persoonallisuuden rakenteeseen eli merkitysorganisaatioon. Tässä tapaustutkimuksessa yksilöitymisen merkitysorganisaatioon liittyvät varhaiset haitalliset skeemat painottuivat heikentyneen itsenäisyyden ja alisuoriutumisen sekä muihin suuntautuneisuuden skeema-alueisiin, joissa ensisijaisia olivat kietoutuneisuuden ja hyväksynnän etsinnän varhaiset skeemat. Vastaavasti hallinnan merkitysorganisaatioon liittyvät varhaiset haitalliset skeemat painottuivat ylivarovaisuuden ja estyneisyyden skeema-alueeseen, ja ensisijaisia olivat rankaisevuuden ja suojattomuuden skeemat. Tulokset kuitenkin ovat linjassa merkitysorganisaatioteorian kanssa, mutta koska kyseessä on tapaustutkimus, jää epäselväksi ovatko tulokset yleistettävissä vai kuvaavatko ne vain näitä yksittäisiä potilaita. Merkitysorganisaatio- ja skeemateoria Pyrin tässä lopputyössä ymmärtämään potilaitani kahden kognitiivisen psykoterapian teorian avulla. Skeematerapian vahvuutena on perusteellinen ja kliiniseksi käyttöteoriaksi tarpeeksi yksinkertainen ongelmien jaottelu, joka on myös riittävän helppotajuinen potilaalle viestittäväksi. Tämä tukee kognitiivisen psykoterapian perusajatusta jaetusta käsitteellistämisestä tutkivan yhteistyösuhteen pohjana. Skeematerapian tavoitteena on toistuvasti aktivoida haitallista skeemaa, jotta päästään käsiksi itse ongelmaan sen välttelyn tai ylikompensaation sijaan, ja samalla muokata skeemaa ydintarpeiden tavoittelun kannalta rakentavammaksi ja ehdottoman sijaan ehdolliseksi (Young ym., 2003). Tällä tavoiteltava muutos on melko kapea, mikä auttaa kärsimyksen nopeammassa lievittymisessä. Merkitysorganisaatioteorian vahvuus taas on terapian laajempien tavoitteiden muotoilussa, ja se on skeematerapiaa vähemmän ongelmakeskeinen ja siksi sallivampi. Kun skeematerapian teoria pääosin kuvailee vaikeuksia, merkitysorganisaatioteoria pyrkii selittämään niitä: miksi ja millä tavoin vaikeudet kehittyvät ja pysyvät yllä. Sen mukaan terapian tavoitteena on abstraktiokyvyn, joustavuuden ja integraation lisääntyminen, jotta ihminen voisi mahduttaa kokemusmaailmaansa ja minäkuvaansa mahdollisimman monenlaisia kokemuksia ja siten tuntea ja hyväksyä itsensä paremmin (Guidano, 1991). Tavoite on laajassa muu- 40

41 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) toksessa, mikä tekee ongelmien käsittelystä syvällisempää ja pidemmällä tähtäimellä voi skeematerapiaa paremmin ehkäistä ongelmien uusiutumista. Tämän kääntöpuolena on, että koska merkitysorganisaatioiden pohjalta tehtävä tavoitteenasettelu on usein skeematerapiaa epämääräisempää, myös työskentely on vähemmän tehokasta potilaan kärsimyksen lievittämisessä. Näiden potilaiden ymmärtämisessä skeematerapia ja merkitysorganisaatioteoria tukivat mielestäni hyvin toisiaan. Skeematerapia vastaa hyvin kysymykseen mikä, ja merkitysorganisaatioteoria kysymykseen miksi. Omassa työskentelyssäni merkitysorganisaatioajattelu auttaa käsitteellistämisvaiheessa hahmottamaan terapeuttista strategiaa, ja työskentelyvaiheessa sitä, miten vaikeuksien uusiutumista voitaisiin ehkäistä. Vastaavasti skeematerapia auttaa käsitteellistämisvaiheessa ongelmanmäärittelyssä, eli hahmottamaan siitä mistä voisi lähteä liikkeelle (terapian taktiikka), ja työskentelyvaiheessa mielekkäiden interventioiden valinnassa. Niiden samanaikainen käyttäminen potilastyössä on vuorottelua yksityiskohtaisen ja laaja-alaisen selitystavan välillä, kuin hengitystä sisään ja ulos. 41

42 Haitallinen perfektionismi kahden aiemmin työuupuneen naisen psykoterapiassa Valjakka, Risto Artikkeli Lähteet Alho, I., Ruuska, P., & Toskala, A. (2003). Työuupumus merkitysorganisaatioiden näkökulmasta. Psykologia, 38, Andersson, P., & Perris, C. (2000). Attachment styles and dysfunctional assumptions in adults. Clinical Psychology and Psychotherapy, 7, Appleton, P., Hall, H., & Hill, A. (2009). Relations between multidimensional perfectionism and burnout in junior-elite male athletes. Psychology of Sport and Exercise, 10, Arciero, G., & Bondolfi, G. (2009). Selfhood, Identity and Personality Styles. Singapore: Markono Print Media. Arciero, G., Gaetano, P.,Maselli, P., & Gentili, N. (2004). Identity, personality and emotional regulation. Teoksessa Freeman, Mahoney & Devito ym (toim): Cognition and psychotherapy. Second edition, s York: Springer. Bertolino, A., Arciero, G., Rubino, V., Latorre, V., De Candia, M., Mazzola, V., Blasi, G., Caforio, G., Hariri, A., Kolachana, B., Nardini, M., Weinberger, D.R., Scarabino, T. (2005). Variation of Human Amygdala Response During Threatening Stimuli as a Function of 5 HTTLPR Genotype and Personality Style. Biological Psychiatry, 57, Childs, J.H., & Stoeber, J. (2010). Self-oriented, other-oriented, and socially prescribed perfectionism in employees: relationships with burnout and engagement. Journal of Workplace Behavioral Health, 25, Eberhardt-Virta, S. (2003). Työuupumuksen yksilöllinen rakentuminen. Lisensiaattityö, Jyväskylän yliopisto. Enns, M.W., Cox, B. (2002). The nature and assessment of perfectionism: A critical analysis. Teoksessa G.L. Flett & P.L. Hewitt (toim.), Perfectionism: Theory, research, and treatment (s ). Washington: APA Flett, G.L., Hewitt, P.L., & Hallett, C.J. (1995) Perfectionism and job stress in teachers. Canadian Journal of School psychology, 11, Flett, G.L., Hewitt, P.L., Oliver, J.M., & Macdonald, S. (2002). Perfectionism in children and their parents: A developmental analysis. Teoksessa G.L. Flett & P.L. Hewitt (toim.), Perfectionism: Theory, research, and treatment (s ). Washington: APA Frost, R.O., & Steketee, D. (1997). Perfectionism in Obsessive-Compulsive Disorder patients. Behaviour Research and Therapy, 35,

43 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Guidano V.F. (1991). The self in process. Toward a post-rationalist cognitive therapy. New York: Guilford. Guidano, V.F. (1987). Complexity of the self. New York: Guilford. Guidano, V.F., & Liotti, G. (1981). Cognitive processes and emotional disorders: Structural Approach to Psychotherapy. New York: Guilford. Hamacheck, D.E. (1978). Psychodynamics of normal and neurotic perfectionism. Psychology, 15, Hewitt, P.L., & Flett, G.L. (1993). Dimensions of perfectionism, daily stress, and depression: A test of specific vulnerability hypothesis. Journal of Abnorman Psychology, 102, Hewitt, P.L., & Flett, G.L. (1991a) Dimensions of perfectionism in unipolar depression. Journal of Abnormal Psychology, 100, Hewitt, P.L, & Flett, G.L. (1991b). Perfectionism in the self and social contexts: Conceptualization, assessment, and association with psychopathology. Journal of Personality and Social Psychology, 60, Karila, I., & Kokko, A-M. (2008). Krooninen masennus mitä on tehtävissä?. Porvoo: W-S Bookwell. Maslach, C., & Leiter, M.P. (1999). Burnout and engagement in the workplace. A contextual analysis. Advances in Motivation and Achievement, 11, Maslach, C., Schaufeli, W.B., & Leiter, M.P. (2001). Job burnout. Annual Review of Psychology, 52, Mitchelson, J.K., & Burns, L.R. (1998). Career mothers and perfectionism: Stress at work and at home. Personality and Individual Differences, 25, Mäntymaa, K. (2007). Tunteiden säätely obsessiivisessa ja syömishäiriöisessä merkitysorganisaatiossa. Teoksessa Hakanen & Kokko (toim): Näkökulmia psykoterapiatyöhön, s Keuruu: Jyväskylän koulutuskeskus. Nardi, B., & Bellantuomo, C. (2008). A New Adaptive and Evolutionary Conceptualization of the Personal Meaning Organization (P.M.O.) Framework. European Psychotherapy, 8, Rice, K.G., & Mirzadeh, S.A. (2000). Perfectionism, attachment, and adjustment. Journal of Counseling Psychology, 47, Räisänen, K., & Lestinen, J. (2006). Kyllin hyvä. Helsinki: Työterveyslaitos Shafran, R., Cooper, Z., & Fairburn, C.G. (2002). Clinical perfectionism: a cognitivebehavioural analysis. Behaviour Research and Therapy, 40, Shafran, R., & Mansell, W. (2001). Perfectionism and psychopathology: a review of research and treatment. Clinical Psychology Review, 21, Toskala, A. (1999). Työuupumus ja ihmiselämän keskeiset merkitykset. Yksilöstä yhteisöön, 12 (1), Toskala, A., & Hartikainen, K. (2005). Mi- 43

44 Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi Juvakka, Taru Artikkeli nuuden rakentuminen. Psyykkinen kehitys ja kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia. Keuruu: Jyväskylän koulutuskeskus. Young, J.E., Klosko, J.S., & Weishaar, M.E. (2003). Schema Therapy. A Practitioner s guide. New York: Guilford. Valjakka, R. (2006). PMQ-D -kyselyn rakentaminen. Kognitiivinen Psykoterapia 3 (2), Vartiainen, A. (2010). Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen skeematerapian haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta. Lopputyö. Kognitiivisen psykoterapian yhdistyksen VET-koulutus Wei, M., Mallinckrodt, B., Russell, D.W., & Abraham, W.T. (2004). Maladaptive perfectionism as a mediator and moderator between adult attachment and depressive mood. Journal of Counseling Psychology, 51,

45 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi Taru Juvakka Tässä artikkelissa kuvataan kahden henkilön oppimisprosessia usean kuukauden mittaisen tietoisuustaitokurssien aikana. Tarkoituksena oli saada käsitys siitä, miten oppimisprosessi jäsentyy. Aineiston muodostavat kyseisten henkilöiden haastattelut ja oppimispäiväkirjat. Keskeinen tulos vastaa aiempien tutkimuksien tuloksia. Oppimista näyttää aluksi leimaavan pyrkimys tekemiseen ja jopa suorittamiseen, josta vähitellen siirrytään tietoisuustaitojen luonteelle ominaiseen olemisen moodiin. Näin pieni aineisto ei anna mahdollisuutta kovin laajojen johtopäätösten tekemiselle. Alustavasti voidaan kuitenkin ehdottaa, että tietoisuustaitojen oppimista olisi hyvä lähestyä eri tavalla kuin ns. tietopuolista oppimista. Merkittävin ero näyttäisi olevan irtipäästämisen ja hellittämisen oppimisessa, jossa on paradoksaalisesti luovuttava oppimisen pyrkimyksistä. Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan keskittymistä nykyhetkeen pyrkimättä muutamaan sitä millään tavalla. Psykoterapiassa näistä tietoisuustaitoharjoitteista on todettu olevan hyötyä sekä asiakkaan hoidossa että terapeutin omana työkaluna esimerkiksi läsnäolon ja kuuntelemisen taitojen kehittämisessä. Tietoisuustaidot tukevat tutkimusten mukaan myös terapeutin työssä jaksamista. Terapeuttinen vuorovaikutussuhde ja sen luonne ovat olennaisen tärkeitä terapian tuloksellisuuden kannalta. Terapeutin työssä tarvittavia vuorovaikutus- ja muita taitoja voidaan opettaa esimerkiksi työnohjauksen avulla. Lämpöä, hyväksyntää ja aitoutta eli terapiatyössä tarvittavia asenteisiin liittyviä tekijöitä on sen sijaan vaikeampaa opettaa. Tietoisuustaidot voivat olla tässä suhteessa avuksi (Lambert & Simon, 2008). Keskittynyt kuunteleminen on välttämätöntä terapiatyössä. Tietoisuustaitoharjoitteiden avulla opitaan palauttamaan huomio yhä uudestaan nykyhetkeen, sillä myös terapeutin mieli toimii kuten kenen tahansa muun: pyrkii harhailemaan 45

46 Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi Juvakka, Taru Artikkeli jatkuvasti uusien ajatusketjujen pariin, pois käsillä olevasta asiasta. Asiakkaiden kertomukset elämänkokemuksistaan voivat olla toisinaan niin raskaita, että ne herättävät myös kuulijassa voimakkaita tunteita. Tietoisuustaitojen yksi keskeinen teema on kaikkien tunnekokemuksien väliaikaisuus ja ohimenevyys. Tämä voi auttaa terapeuttia kyvyssä vastaanottaa asiakkaan kertomuksia ja siten tukea asiakkaan uskoa siihen, että tunteet ja hänen kokemansa asiat eivät ole sellaisia, etteivätkö muut kestäisi kuulla niitä (Fulton 2005). Terapeutille itselleen saattaa olla myös helpompaa huolehtia toisista kuin itsestään. Terapiatyössä keskeinen työkalu on kuitenkin terapiasuhde ja siten terapeutin oma persoona. Gilbert (2009, 195, ) korostaa itseen kohdistuvan myötätunnon kehittämistä ja siihen liittyviä harjoitteita. Vasta tämän jälkeen on mahdollista ilmentää omassa toiminnassaan ja asenteissaan myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan. Terapeutin on tarpeen myös tunnistaa oman toimintansa rajat. Vaikka hallussa olisi laajalti teoreettista tietoa ja asenteissa pyrkimystä auttaa toisia ihmisiä, terapeutti ei kykene poistamaan koettuja kärsimyksiä tai estämään uusia haasteita osumasta asiakkaan kohdalle. Toisinaan parasta, mitä pystytään tekemään, on kyky kuunnella ja auttaa jäsentämään kokemuksia. (Fulton, 2005) aineisto perustuu kahden terveydenhuoltoalan ammattilaisen haastatteluihin tietoisuustaitokurssin yhteydessä. Tuloksissa kuvataan heidän kokemuksiaan oppimisprosessista. Mitä tietoisuustaidot ovat? Yhtä vakiintunutta suomenkielistä määritelmää ei toistaiseksi ole olemassa. Mindfulness - termi on suomennettu esimerkiksi tietoiseksi, hyväksyväksi läsnäoloksi (Kabat-Zinn 2006, 13; Kabat-Zinn 2007, 34). Tässä tutkimuksessa käytetään termiä tietoisuustaidot, joka pohjautuu Scott R. Bishopin (2004) ja tutkijakollegoiden tekemään operationaalisen määritelmän ehdotukseen. Tutkijat määrittelevät tietoisuustaidot psykologiseksi prosessiksi, joka on samankaltainen kuin harjoittelemalla kehittyvät taidot. Kyseessä on tietoisuuden tila (mode of awareness), jossa yksilö säätelee tarkkavaisuuttaan siten, että huomio kiinnitetään nykyhetkessä ilmeneviin kokemuksiin. Ihminen valikoi luontaisesti aisti-informaatiotaan ja säätelee siten tarkkaavaisuuttaan (Alho, Salmi, Degerman & Rinne, 2006). Tietoisuustaitoja koskevaa erillistä teoriaa ei sinänsä ole olemassa. Kuitenkin esimerkiksi tunnekokemuksien kehollisen perustan ymmärtäminen auttaa hahmottamaan tietoisuustaitojen merkityksen psykoterapiassa. Vaikka tutkimustietoa tietoisuustaidoista on olemassa varsin runsaasti, sen oppimista käsitteleviä kysymyksiä on tarkasteltu niukalti. Tässä artikkelissa kuvataan sekä tietoisuustaitojen teoreettisia lähtökohtia että harjoitteiden oppimista. Tarkoituksena on löytää niitä tekijöitä, jotka on otettava huomioon tietoisuustaitoharjoitteita opetettaessa. Artikkelissa käytetty Liskoaivoiksi kutsuttu aivojen osa huolehtii mm. vireystilan hallinnasta, aineenvaihdunnan tasapainosta ja lisääntymisvietistä. Se tuottaa alkukantaista ja käyttäytymiseen liittyvää tietoa, jonka kytkös eloonjäämiseen on keskeinen. Niin sanotut vanhat nisäkäsaivot eli limbinen järjestelmä vastaa puolestaan sosiaalisen käyttäytymisen ja oppimisen ohjaamisesta käyttä- 46

47 Kognitiivinen Psykoterapia 15 (1) en lähtökohtanaan subjektiivisia kokemuksia, reaktioita ja tunneperäistä tietoa. Ihmislajin erityispiirteenä ja meidät muusta eläinkunnasta erottavana tekijä on iso aivokuori. Informaation kognitiivinen työstäminen tapahtuu isolla aivokuorella. Käsityksemme maailmasta ja siitä, kuinka asiat ovat, muodostuvat ison aivokuoren prosesseina. Päättely ja looginen ajattelu ovat nekin ison aivokuoren toimintaprosesseja (Ogden, Minton & Pain, 2006, 5 6). Tunnekokemukset ovat lähtökohtaisesti kehollisia (kuvio 1), sillä ne käynnistyvät ärsykkeen havaitsemisesta ja päättyvät emootioon, jossa ovat mukana fysiologinen reaktio, tunnekokemus, käyttäytymisvaste tai toimintayllyke sekä tunnekokemuksen ilmaisu esimerkiksi huudahduksena. Varsin tavallista on, että merkittävä osa kokemuksista etenee ikään kuin automaattiohjauksella ilman, että tunteen muodostumisen kokonaisuutta ehdittäisiin havaita ja tunnistaa. Tietoisuustaitoharjoitteiden yksi tarkoitus on, että erilaisia tunteita ja niiden kokemista kehossa sekä mielessä pystytään tarkastelemaan ohimenevänä mielen toimintana. Voidaan valita, toimitaanko niiden ohjaamana vai ei (Segal, Williams & Teasdale, 2002, 75-78). Muutosmekanismit tietoisuustaitojen harjoittamisessa Tietoisuustaitojen harjoittamisella näyttää olevan yhteyttä monenlaisiin muutoksiin ihmisen kehossa, erityisesti aivojen toiminnassa (Creswell ym. 2007; Stein, Ives-Deliperi & Thomas, 2008). Davidson kollegoineen (2003) tutki kahdeksan viikon mittaisen tietoisuustaitojen harjoitusohjelman vaikutusta aivojen sähköiseen toimintaan ja immuunivasteeseen. Harjoitteluohjelmaan osallistuneilla todettiin vasemmanpuoleisen anteriorisen alfa-aktivaation lisääntymistä sekä vasta-ainepitoisuuksien nousua verrattuna verrokkiryhmään. Tutkijat huomauttavat kuitenkin, että tuloksien yleistettävyyttä rajoittaa mm. pieni osallistujajoukko (25 harjoitteluryhmässä, 16 verrokkiryhmässä). Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina. Vaikka tulokset näyttävät myönteisiltä, tutkimuksia ei ole toistaiseksi riittävästi kovin vahvojen johtopäätöksien tekemiseen (Lehto & Tolmunen, 2008). Psyykkisiä ja toimintaan liittyviä tietoisuustaitojen harjoittamisen yhteydessä ilmeneviä vaikutusmekanismeja on Baerin (2003) mukaan useita. Näitä ovat altistaminen, kognitiivinen Kuvio 1. Tunnekokemuksien muodostuminen (Nummenmaa, 2006) 47

48 Tietoisuustaitojen oppiminen työhyvinvoinnin tueksi Juvakka, Taru Artikkeli muutos, itsehoito, rentoutuminen ja hyväksyvä asenne. Huomio suunnataan nykyhetken kokemiseen kaikkine siihen sisältyvine tunteineen ja tuntemuksineen pyrkimättä muuttamaan omaa kokemusta millään lailla. Ahdistuneilla ja huolestuneilla henkilöillä huomio suuntautuu pois nykyhetkestä. Tietoisuustaitoperustaisilla kognitiivisen psykoterapian ohjelmilla on alustavasti saatu hyviä tuloksia, kun osallistujat oppivat keskittymään nykyhetkeen ja sietämään tuntemuksiaan (Evans ym. 2008; Yook ym. 2008). Kognitiivinen muutos tarkoittaa uudenlaista suhdetta omaan ajatteluun. Ajatuksia ei pidetä enää tosiasioina, vaan oman mielen liikkeenä, johon on mahdollista muodostaa etäämpää seuraava ja havainnoiva asenne. Itsehoidolla pyritään siihen, että kyetään katkaisemaan negatiivisen ajattelun kehä jo heti alkuvaiheessa. Rentoutuminen voi olla seurausta tietoisuustaitojen harjoittamisesta, mutta se ei sinänsä ole varsinaisesti menetelmän tavoite. Kokonaisuutena voidaan ajatella, että tietoisuustaitojen harjoittamisessa on kyse hyväksyvän asenteen löytämisestä omaan elämään sen kaikkine puolineen. (Baer, 2003) Masennuksen hoito ja tietoisuustaidot Tietoisuustaitojen merkitys on havaittu selkeimmin masennuspotilaiden hoitoa koskevissa tutkimuksissa. Kuvaan seuraavaksi tätä aluetta, sillä se taustoittaa muutamia keskeisiä tekijöitä tietoisuustaitojen oppimisen ja soveltamisen kannalta. Teasdalen ja kollegoiden (2000) tutkimukseen osallistui 145 masennuksesta toipunutta potilasta, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään (ks. myös Segal, Williams & Teasdale, 2002). Toisessa ryhmässä hoitoa jatkettiin tavalliseen tapaan, toinen ryhmä osallistui lisäksi 8 viikon mittaiseen tietoisuustaitoryhmään (MBCT, mindfulness-based cognitive therapy). Ohjelman tarkoituksena oli opettaa potilaat suuntautumaan pois vatvovasta ajattelusta (kuvio 2), joka voi johtaa masennuksen uusiutumiseen. Vatvova ajattelu (rumination) tarkoittaa yritystä ratkoa omaan mielialaan liittyviä kokemuksia ongelmanratkaisun keinoin: riittävän sitkeän pohtimisen uskotaan auttavan itseymmärryksen lisääntymisessä ja lopulta olon Kuvio 2. Vatvova ajattelu masennuksen uusiutumisessa ja tietoisuustaidot 48

Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta

Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja selviytymiskeinojen näkökulmasta Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja Vartiainen, Antti Artikkeli Työuupumuksen yksilölliset tekijät ja uusiutuminen haitallisten skeemojen ja Antti Vartiainen Artikkeli

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Koulutuspäivän tavoite

Koulutuspäivän tavoite Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

VAATIVA TYÖ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN NUORTEN LÄÄKÄREIDEN PUHEESSA

VAATIVA TYÖ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN NUORTEN LÄÄKÄREIDEN PUHEESSA VAATIVA TYÖ JA TYÖSSÄ SELVIYTYMINEN NUORTEN LÄÄKÄREIDEN PUHEESSA Sirpa Wrede 24.11.2017 1 LAADULLINEN HAASTATTELUTUTKIMUS LÄÄKÄREISTÄ 38 haastattelua, n. 60 h / 500 s. lääkäreiden puhetta, teemahaastattelu

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS 11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA LUMIPALLO-TYÖSKENTELYSTÄ TAMPEREELLA

KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA LUMIPALLO-TYÖSKENTELYSTÄ TAMPEREELLA KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA LUMIPALLO-TYÖSKENTELYSTÄ TAMPEREELLA E T S I V Ä N T Y Ö N V A L T A K U N N A L L I S I L L E V E R K O S T O P Ä I V I L L E 2 6. 3. 2 0 1 5 1 Tarja Laukkanen HAJATELMIA

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Hylätyksi tulemisen pelko 9.osio. HALLINTAKEINOMME Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Ajatus -Olen surkea äiti -Olen huono työssäni, pakenemista Käytös Suorittamista syyllisyyden

Lisätiedot

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ 1 HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ Eläköön elämä ja työ -johtajuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin päivä 20.10.2009 Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti, KT Paikallisjohtaja, JTO 2 Hyvinvoinnin diagnosointi 3 SYKSY PYSÄHTYMINEN

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Puhetta elämästä -kortit

Puhetta elämästä -kortit Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Eriarvoistava kieli ja köyhyys Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis

Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis 13.2.2018 Orientaatio aamupäivään Esittele itsesi vierustoverillesi Kerro, millaisin odotuksin saavuit Kerro myös joku

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009) Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kulttuurituottajan työhyvinvointi

Kulttuurituottajan työhyvinvointi Kulttuurituottajan työhyvinvointi Outi Järvinen KUTU-päivät 2019 Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen syntyy työstä. Työn sujuvuus Työn haasteellisuus Onnistuminen työssä Teenkö oikeita asioita? Kuuluuko

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot