JYSELI 2025 Liikenteen ja liikkumisen hallinnan kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYSELI 2025 Liikenteen ja liikkumisen hallinnan kehittämissuunnitelma 2010-2020"

Transkriptio

1 JYSELI 2025 Liikenteen ja liikkumisen hallinnan kehittämissuunnitelma Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Keski-Suomen ELY Keski-Suomen liitto 2011

2 SIvu 2/26 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN HALLINNAN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Johdanto Kansalliset strategiat ja linjaukset... 3 LVM:n älyliikenteen strategia... 3 Tieliikenteen hallinnan toimintalinjat Tieliikenteen hallinta... 7 Liikenteen seuranta... 7 Liikennevalo-ohjaus... 8 Vaihtuva ohjaus maanteillä... 9 Pysäköinnin ohjaus Automaattivalvonta Tieliikenteen tiedotus Häiriönhallinta ja viranomaisyhteistyö Joukkoliikenteen hallinta Joukkoliikenteen seuranta Joukkoliikenne-etuudet Joukkoliikenteen tiedotus Liikkumisen hallinta Tilanne valtakunnan tasolla Nykytila Kansainvälisiä kokemuksia Kehittämisehdotukset liikkumisen ohjaukseen Organisointi Pysäköinti Yhteenveto toimenpiteistä... 25

3 SIvu 3/26 1. JOHDANTO Liikenteen hallinnalla tarkoitetaan liikenteen ohjauksen, tiedottamisen ja häiriön hallinnan toimenpiteitä, joilla tehostetaan liikenneverkon käyttöä, parannetaan turvallisuutta ja parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä liikennejärjestelmässä kutsutaan älykkääksi liikenteeksi tai älyliikenteeksi. Liikkumisen hallinnalla (eng. Mobility management) tarkoitetaan jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja kestävämmän autoilun edistämistä tiedollisella ja liikennekäyttäytymiseen suoraan vaikuttavalla ohjauksella, markkinoinnilla ja kehittämällä eri kulkutapojen käyttöä ja yhdistämistä helpottavia palveluja. Liikkumisen hallinnan tavoitteena on vaikuttaa liikkujien asenteisiin ja sitä kautta käyttäytymiseen. Asennemuutos edellyttää usein kokemuksen hankkimista vaihtoehtoisesta liikkumisesta. Liikkumisen hallinnan pehmeät keinot tehostavat kovien keinojen vaikuttavuutta ja ne tuleekin kytkeä yhteen. Tyypillisesti liikkumisen hallinnan keinot eivät edellytä suuria investointeja ja niillä on korkea hyöty-kustannussuhde. Tässä raportissa kuvataan, mikä on liikenteen ja liikkumisen hallinnan nykytila Jyväskylässä, mihin suuntaan toimiala kehittyy maailmalla ja miten siihen on reagoitu muissa kaupungeissa. Analyysin tavoitteena on nostaa esiin helmet, joita ei vielä Jyväskylässä ole huomattu toteuttaa. Raportissa on esitetty alustavasti mahdollisia jatkotoimenpiteitä eri alueille. Lisäksi seuraavassa luvussa on esitetty pääkohdat lokakuussa 2009 valmistuneesta Liikenne- ja viestintäministeriön Kansallisesta älyliikenteen strategiasta. Kansallinen Älyliikenteen visio Puhtaampi liikenne, turvallisemmat ajoneuvot ja väylät, ennakoidut kuljetukset, informoidut liikkujat ulottuu vuoteen 2020 saakka. Perinteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua lyhyempi aikaperspektiivi johtuu siitä, että teknologian nopean kehityksen vuoksi tulevaisuutta ei ole tarkoituksenmukaista yrittääkään hahmottaa tätä pidemmälle. 2. KANSALLISET STRATEGIAT JA LINJAUKSET LVM:n älyliikenteen strategia Liikenne- ja viestintäministeri määräsi keväällä 2009 LVM:n kansliapäällikön Harri Pursiaisen laatimaan ehdotuksen älyliikenteen strategiaksi. Avoimesti alan toimijoiden kesken valmisteltu strategia valmistui Strategialla vastataan seuraavan vuosikymmenen suurimpiin liikennejärjestelmän muutosvoimiin, joita ovat ilmastonmuutos, globalisaatio, julkisen rahoituksen niukkuus ja teknologinen kehitys. Strategian mukaan älyliikenteen tärkein vaikutus on, että se tekee mahdolliseksi siirtää liikennepolitiikan keskeisen huomion liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta asiakkaiden matkojen ja kuljetusten toimintaan eli liikenneverkkojen operointiin. Älyliikenteen palveluiden avulla ja optimoimalla liikkumista ja kuljetuksia olemassa olevasta liikenneinfrastruktuurista ja liikennepalveluista voidaan ottaa kaikki teho irti. Strategialla tavoiteltava älykäs liikennejärjestelmä syntyy monien toimijoiden ja monien toimenpiteiden tuloksena. Se vaatii yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa yhtä hyvin kuin viranomaisten välillä. Tavoiteltua älykästä liikennejärjestelmää on kuvattu seuraavasti:

4 SIvu 4/26 Ajantasaisesti operoitu liikennejärjestelmä seuraa taukoamatta liikenteen olosuhteita ja tilaa, estää onnettomuuksia ja muita häiriöitä, minimoi häiriöiden vaikutuksia ja antaa liikkujille jatkuvasti tietoa liikennetilanteesta. Se tekee mahdolliseksi käyttää nykyistä liikenteen infrastruktuuria täysimittaisesti. Strategiassa on tunnistettu kahdeksan kärkihanketta, joista on esitetty yhteenveto seuraavassa taulukossa. 1. Joukkoliikenteen palvelut Kärkihanke Tavoitetaso (lyhennelmä) Aikataulu Kustannus Vastuu ja rahoitus a) valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä mobiilimaksaminen ja tunnistaminen on laajassa käytössä joukkoliikenteessä ja pysäköinnin ja liikkumisen palveluissa M matkakorttifoorumi, liikenteenharjoittajat, matkahuolto, kunnat b) langaton laajakaista kaikkiin keskeisten runkoreittien henkilöjuniin ja linjaautoihin Joukkoliikenteen matkustajalla on mahdollisuus jatkuvaan internetyhteyteen ja etätyöhön. Matkustajan päätelaitteella on jatkuvasti ajantasaista informaatiota M Liikenteenharjoittajat, yritykset, liikennevirasto, TEKES, EU c) Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteellä on liikennevaloetuus paikallis- ja kaukoliikenteessä valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla suurilla kaupunkiseuduilla. Uusitaan 1500 liikennevaloristeystä M Liikennevirasto, kunnat, liikenteenharjoittajat d) avoin joukkoliikenteen koontitietokanta Joukkoliikenteen matkustajalla on käytössään luotettavia, helppokäyttöisiä ja ajantasaisia, läpi matkaketjun toimivia matkustajan infopalveluja, jotka on toteutettu koontitietokannan avulla ,8 M Liikennevirasto, liikenteenharjoittajat, kunnat 2. Liikenteen hallinta ja ohjaus Kaikkien liikennemuotojen ohjauskeskusten ohjaus- ja hallintajärjestelmät on uudistettu. Liikennettä hallitaan aktiivisesti ja ennakoivasti. Tieliikenteen ohjausjärjestelmät ja kriittiset tieosuudet kuten tunnelit edellyttävät tehokkaampia ja älykkäämpiä tietoja yhdisteleviä järjestelmiä. Eri tilanteisiin varaudutaan liikenteenhallintasuunnitelmin. investoinnit Raide 60 M, Tie 110 M Liikennevirasto, kunnat, liikenteen turvallisuusvirasto, ilmailulaitos 3. Tieliikenteen automaattivalvonta Tieliikenteen automaattista valvontaa on lisätty. Sitä käytetään hyväksi perinteisen nopeusvalvonnan lisäksi mm. keskinopeuksien, ajokäyttäytymisen, joukkoliikennekaistojen käytön ja risteysten valvonnassa ,7 M SM, liikennevirasto, kunnat

5 SIvu 5/26 Kärkihanke Tavoitetaso (lyhennelmä) Aikataulu Kustannus Vastuu ja rahoitus 4. Ajoneuvojen turvajärjestelmät (ecall, alkolukko, tasoristeysten varoitusjärjestelmä) Lainsäädännöllä ja kannustimilla on edistetty tehokkaiden turvajärjestelmien käyttöä maantieajoneuvoissa ja saatu ne merkittävästi leviämään M SM, LVM, liikenteen turv.virasto, Liikennevirasto, ajoneuvojen omistajat, kunnat 5. Toimintamallit onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa Viranomaisyhteistyössä käytetään älyliikenteeseen perustuvia tehokkaita toimintamalleja eri liikennemuotojen onnettomuus- ja häiriötilanteiden hoitamiseksi ei merkittäviä SM, liikennevirasto, LVM, kunnat, liikenteenharjoittajat 6. Maksujärjestelmien kokeilut Hankitaan kokemuksia erilaisista maksamisen sovelluksista ja niiden varaan rakennettavista liiketoimintamalleista. Varaudutaan satelliittipaikannukseen perustuvaan tiemaksujärjestelmään valmistelemalla säädöspuitteet M (kokeilut) Palveluntuottajat, LVM, VM, kunnat jne. 7. Kuljetusten sähköiset toimintamallit Sähköisten kuljetustilausten käytön esteet on selvitetty ja poistettu älykkäiden ratkaisujen avulla. Markkinoilla on sähköisiin tilauksiin sopivia edullisia ja helppokäyttöisiä palveluja säästöjä Logistiikkayritykset, SKAL ym. 8. Julkisen tiedon käyttö Yritysten ja viranomaisten yhteinen palvelu liikenteen tietotori tarjoaa yritysten käyttöön viranomaisten tuottamia staattisia ja ajantasaisia liikenteen perustietoja. Julkinen tieto on helposti kaikkien saatavilla maksutta tai edullisesti. < M LVM, muut ministeriöt, virastot ja palvelujen tarjoajat. Tieliikenteen hallinnan toimintalinjat Kärkihankkeiden investointi- ja käyttökustannukset ovat yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuosina Kuntien osuudeksi strategian kärkihankkeiden rahoituksesta on arvioitu 20 M. Älyliikenteellä saavutetaan merkittäviä hyötyjä mm. infrastruktuurin käytön tehostamisen kautta, jolloin suuria liikenneinvestointeja voidaan siirtää tulevaisuuteen. Liikenneturvallisuuden parantumisen hyödyksi on arvioitu 100 M. Väylänpidon tuottavuuden on arvioitu strategian toimenpiteiden ansiosta kasvavan 10 % yleistä talouskehitystä enemmän. Lähde: LVM (2009) Kansallinen älyliikenteen strategia, selvitysmiehen ehdotus. Liikennevirasto julkisti kesällä 2010 päivitetyt tieliikenteen hallinnan toimintalinjat (Liikennevirasto 2010). Tässä luvussa on referoitu keskeisimpiä toimintalinjoja Jyväskylän seudun kannalta.

6 SIvu 6/26 Toimintalinjat korostavat aktiivista liikenneverkon operointia, jonka tavoitteena on liikkumisen ja kuljettamisen ennakoitavuus ja luotettavuus kaikissa olosuhteissa. Operoinnin työkaluja ovat liikenteen ohjaus, tiedotus ja häiriötilanteiden hallinta. Jotta aktiivinen operointi olisi tehokasta, toimintalinjoissa nostetaan esille operoinnin seuraavat edellytykset: 24/7 periaatteella toimiva tieliikennekeskus tieliikennekeskuksen yhtenäinen tietojärjestelmä, jossa on liikennejärjestelmän ajantasainen tilannekuva ja keinot ongelmien hoitamiseen liikenteenhallintasuunnitelmat, joissa annetaan yksityiskohtaiset toimintamallit tieliikennekeskuksen päivystäjille ja muille viranomaisille erilaisissa häiriötilanteissa tieliikennekeskuksen resurssien ja osaamisen kehittäminen operoinnin vaatimusten mukaisesti poikkeustilanteiden toimintamallien harjoittelu tienvarsiopasteiden toteuttaminen ja valo-ohjauksen nykyaikaistaminen. Keskeisenä kehittämistoimenpiteenä toimintalinjoissa nostetaan esille viranomaisyhteistyön kehittäminen ja nykykäytäntöön verrattuna herkempi tiedotus vielä varmistamattomista häiriöistä. Myös varareittisuunnitelmat ja niiden sähköinen hallinta nousee esille. Kaupunkiseuduilla pyritään koko liikennejärjestelmän kattaviin palveluihin ja seudullisiin liikennekeskustoimintoihin. Toimintalinjojen mukaan tienvarsiopasteita on edelleen kehitettävä, koska ajoneuvojärjestelmät eivät yleisty vuoteen 2020 mennessä riittävästi voidakseen korvata niitä. Toimintalinjoissa on myös selkeytetty työnjakoa liikennetiedotuksen viranomaispalvelujen ja lisäarvopalvelujen välillä. Viranomaispalveluja ovat liikenteelle tiedottaminen tieverkon liikennöitävyys- ja turvallisuusriskeistä. Liikennevirasto tuottaa viranomaispalvelut omana työnään tai alihankintana. Lisäarvopalveluja ovat ns. räätälöidyt tietopalvelut. Pääasiallisia näiden palvelujen tuottajia ovat kaupalliset toimijat, jotka rahoittavat tuotannon käyttäjämaksuilla tai mainostuloilla. Tarvittaessa Liikennevirasto tukee lisäarvopalvelujen syntymistä osallistumalla palvelukehityksen rahoitukseen, mutta ei rahoita vakiintuneiden palvelujen tuotantoa. Jatkossa liikenneviraston internet-liikennetiedotussivut ovat viraston ainoa oma kanava, josta tienkäyttäjät saavat ajantasaista keli- ja liikennetietoa. Liikennevirasto osallistuu tarvittaessa sellaisten yhteiskunnallisia tavoitteita tukevien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, jotka eivät synny markkinaehtoisesti.

7 SIvu 7/26 3. TIELIIKENTEEN HALLINTA Liikenteen seuranta Nykytila Maantieverkolla liikenteen ajantasaista seurantaa tehdään Tiehallinnon LAM-pisteillä ja matka-aikaseurannalla, joka kattaa 4-tien ja 9-tien Jyväskylästä Tampereelle. Sujuvuuden ja ruuhkien seurantaan järjestelmät ovat toistaiseksi riittävät. Tilastointia varten LAM-verkkoa tihennetään edelleen. Myös muut viranomaiset, kuten poliisi, hyödyntävät kerättyjä liikennetietoja mm. valvontatyön suunnittelussa. Katuverkolla liikennemääriä tilastoidaan liikennevalojärjestelmään kuuluvien silmukoiden keräämistä tiedoista. Tietoa ei kuitenkaan tällä hetkellä saa reaaliajassa ulos järjestelmästä. Auto- ja kevytliikenteen määriä tilastoidaan myös 2-3 vuoden välein tehtävillä käsinlaskennoilla. Lisäksi kevyen liikenteen laskentaa tehdään kolmessa kiinteässä pisteessä tilastointitarkoituksiin. Laitteessa ei ole ulkopuolista yhteyttä. Katuverkolla on tällä hetkellä yksi kiinteä nopeusnäyttö ja yksi siirrettävä nopeusnäyttö. Jyväskylän kaupungilla on kiinnostusta nopeuksien seurannan kehittämiseen. Kehitystrendit ja näkymät Maailmalla reaaliaikaisten liikennetietojen markkinat ovat kasvaneet navigoinnin räjähdysmäisen yleistymisen myötä. Erityisesti ruuhkaisilla kaupunkialueilla dynaaminen liikennetilannetietoon perustuva reitinvalinta on tärkeä navigoinnin ominaisuus. Tieliikenteen seurantatietoja keräävät viranomaiset mutta enenevässä määrin myös kaupalliset toimijat. Tilannetietoja tarvitaan viranomaistoiminnassa kuten liikenteen ohjauksessa ja häiriönhallinnassa, mutta niitä kehittämällä voidaan myös tukea kaupallisten palveluiden kehittymistä. Kehitystrendinä näyttää olevan, että tiedonkeruussa siirrytään ennustaviin, anturipohjaisiin kattaviin tietoihin. Arvoketjuun syntyy tiedonkerääjiä, jotka yhdistelevät kiinteiden laitteiden ja anturiajoneuvojen tuottamia tietoja ja laativat niistä ennustemalleja ( information broker ). Myös suuret navigointipalveluja tarjoavat yritykset kehittävät omaa tiedonkeruutaan. Nokian Maps 2.0 palvelun kautta oli vuonna 2008 saatavissa reaaliaikaiset liikennetiedot 18 maassa. Navteqin Traffic Patterns tuote puolestaan navigoi tieverkon tilastollisten nopeuksien perusteella. TomTomin HD-Traffic palvelu käyttää hyväkseen matkapuhelinverkosta saatavaa anonyymiä tietoa matkapuhelinten nopeuksista ja suunnista (solupaikannukseen perustuen). Teknologia kehittyy myös perinteisissä tienvarren kiinteissä mittauslaitteissa. Tierakenteeseen upotettavien silmukkalaitteiden rinnalla on tarjolla mm. infrapuna- tai mikroaaltotekniikkaa hyödyntäviä mittauslaitteita. Kiinteiden mittauslaitteiden virransyöttö- ja tietoliikenneyhteydet nostavat investointija käyttökustannuksia. Suomessa Oulu ja Tampere hyödyntävät liikenteen seurannassa useita lähteitä: Tiehallinnon LAM-pisteitä ja matka-aikamittausta, liikennevalojen laitteistoja, omia kiinteitä mittausasemia sekä taksien gps-seurantaan perustuvaa FCD-järjestelmää. Järjestelmät on toteutettu erityisesti ruuhkautumisesta tiedottamista varten.

8 SIvu 8/26 Liikennevalo-ohjaus Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Jyväskylän seudulla ei tällä hetkellä esiinny säännöllisiä, vakavia liikenteen sujuvuusongelmia, joten liikenteen seurannan kehittämistarpeet liikenteen hallinnan näkökulmasta ovat vähäiset. Maankäytön kehittyessä on liikenteen seurantajärjestelmiä kuitenkin laajennettava, jotta suunnittelijoiden käyttöön saadaan riittävän korkeatasoiset liikennetiedot. Nykytila Jyväskylän kaupunki hallinnoi 50 valo-ohjattua risteystä, joista 13 on osittain Tiehallinnon rahoittamia. Järjestelmä on rakennettu 90-luvun lopulla, jonka jälkeen on tehty pieniä ohjelmistopäivityksiä. Teknisesti ohjausjärjestelmän katsotaan olevan elinkaaren loppupuolella. Järjestelmän tiedonsiirtoprotokollan vuoksi kaupunki on riippuvainen yhdestä laitetoimittajasta. Nykyinen liikennevalojärjestelmä on kalenteriohjattu. Liikenteen vaihtelut ovat pieniä, joten kello-ohjaus toimii tehokkaasti. Ohjaus ottaa huomioon silmukoiden havaitseman liikenteen pienten marginaalien puitteissa. Valojen yhteenkytkennät toimivat tehokkaasti eikä ohjauksen toiminnallisella kehittämisellä nähdä merkittäviä potentiaalisia hyötyjä. Liikkujat ovat tottuneet vihreisiin aaltoihin. Paikallinen energiayhtiö hoitaa liikennevalojen valvonnan ja tarvittaessa asettaa valot keltavilkulle poliisin pyynnöstä. Järjestely toimii hyvin. Liikennevalot voivat aiheuttaa hetkellisen turvallisuusriskin, jos autojono ulottuu moottoritien rampilta varsinaiselle väylälle. Tällaisia ongelmia on esiintynyt ainakin vt 4:n ja mt 637:n liittymässä. Ratkaisuksi kaupunki on säätänyt valoihin lisää vihreätä. Tehokkaampi ratkaisu voisi olla rampilla oleva ylimääräinen silmukka, jossa seisova ajoneuvo käynnistäisi ruuhkan purun. Pelastusajoneuvoille oli aiemmin toteutettuna vihreä aalto, joka perustui vihreän manuaaliseen tilaamiseen. Kokemukset eivät olleet kovin hyviä. Jatkossa seurataan muiden kaupunkien toteutuksia. Kehitystrendit ja näkymät Suomalaisilla kaupunkiseuduilla on aiempi kiinnostus alueellisesti optimoivaan valo-ohjaukseen (kuten SPOT) vähentynyt selvästi. Sen sijaan T&Kpanostukset ovat keskittyneet joukkoliikenteen etuuksiin sekä reaaliaikaiseen liikennetilanteen simulointiin perustuvaan alueelliseen ohjaukseen. Helsingin kaupunki on kehittänyt ONNIMANNI-nimellä kulkevaa valoohjauksen reaaliaikaista simulointi- ja ohjausjärjestelmää ja todennut sen testeissä toimivaksi (AINO-julkaisuja 55/2007). Tällä hetkellä Helsingin kaupunki laajentaa järjestelmän pilotointia Ruoholahden koealueelta Mechelininkadulle. Ratkaisu voi soveltua jatkossa muillekin kaupunkiseuduille, mikäli Helsingin piloteissa järjestelmästä saadaan selvää liikenteellistä hyötyä. ONNIMANNI-hankkeen keskeinen tavoite on lisäksi kerätä ja jalostaa ajantasaista liikennetietoa ja jakaa sitä eri toimijoille tiedotuspalveluja varten. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Jyväskylän kaupungin liikennevalojärjestelmä on teknisesti vanhentunut ja se tulee elinkaarensa päähän noin viiden vuoden sisällä. Järjestelmä uusitaan myös kojeiden osalta ja samalla siirrytään avoimeen järjestelmään ja IP-

9 SIvu 9/26 Vaihtuva ohjaus maanteillä pohjaiseen tiedonsiirtoon. Paikallisia ruuhkanpurkusilmukoita toteutetaan tarpeen mukaan jo aikaisemminkin. Valo-ohjauksen toiminnalliseen kehittämiseen ei nähdä tällä hetkellä suurta tarvetta. Vanhoista alueohjaussuunnitelmista on luovuttu jo aiemmin. Tulevaisuudessa kiinnostava ratkaisu voi olla Helsingin Ruoholahden tapaan tehtävä alueellinen reaaliaikainen simulointi ja sen perusteella tapahtuva valojen ohjaus. Ratkaisu on kiinnostavin sellaisilla alueilla, joissa liikenteen kysynnän vaihtelut ovat vaikeasti ennustettavia ja joilla liikenne ruuhkautuu liikennevalo-ohjauksen vuoksi. Jyväskylän kaupungin tulee valojen korvausinvestointia suunniteltaessa arvioida tarve Onnimanni-tyyppiselle ohjaukselle ja varautua uuden järjestelmän määrittelyissä mm. ohjausmenetelmän vaatimaan tiedonsiirtoon ja rajapintoihin. Hälytysajoneuvojen valoetuuksia lähdetään kehittämään benchmarkaamalla muiden suomalaisten kaupunkien järjestelmät ja niiden hyödyt. Tavoitteena tulee olla ajoneuvojen todelliseen paikannukseen perustuva etuusjärjestely tärkeimmillä reiteillä. Nykytila Vaihtuvia nopeusrajoituksia on Jyväskylän seudulla toteutettu kolmelle valtatieverkon jaksolle: vt 4 Kirri-Äänekoski (30 km) 12 kpl prismanopeusrajoitusmerkkiä vt 9 Kanavuori-Hankasalmi (41 km) 16 kpl prismanopeusrajoitusmerkkiä vt4 Joutsa-Toivakka välillä olleet muuttuvat nopeusrajoitusmerkit (12 kpl) on poistettu marraskuussa Järjestelmä lakkautetaan, joten sitä ei ainakaan samanlaisena enää oteta käyttöön. Järjestelmissä on keli- ja liikennetieto-ohjattuja prismamerkkejä, jotka on uusittu vuosina Tiehallinnossa vaihtuvien merkkien tavoitteellisena käyttöikänä on pidetty noin 10 vuotta. Kehitystrendit ja näkymät Suomen suurista kaupunkiseuduista Tampere on eniten panostanut vaihtuvaan liikenteen ohjaukseen informaatiotaulujen avulla. Tampereen seudun päätieverkon informaatiojärjestelmä otettiin käyttöön alkuvuonna Järjestelmässä on 10 muuttuvaa opastetaulua, joissa on varoitusmerkki sekä tekstillinen 3-rivinen kilpi. Taulut sijaitsevat seudun säteittäisillä pääväylillä. Varoitusmerkillä voidaan näyttää seuraavia liikennemerkkejä: liukas tie, ruuhka, tietyö, muu vaara. Tekstillisen kilven ensimmäisellä rivillä kerrotaan häiriöpaikka, toisella rivillä vaikutus liikenteeseen ja kolmannella rivillä lisätietoa häiriön syystä. Infojärjestelmässä on avoin rajapinta, josta kullakin taululla oleva tieto on haettavissa vapaasti erilaisten palvelujen käyttöön.

10 SIvu 10/26 Kuva 1 Päätieverkon infojärjestelmän taulujen sijainti Tampereella. Ensimmäiset kokemukset järjestelmästä ovat rohkaisevat. Alustavien tulosten mukaan seudun autoilijat huomaavat tauluissa esitetyn informaation ja se vaikuttaa autoilijoiden valitsimiin ajoreitteihin suunnitellulla tavalla. Uudenmaan tiepiiri teetti vuonna 2006 suunnitelman pääkaupunkiseudun pääväylien telematiikasta. Suunnitelma sisälsi koko seudun päätieverkon kattavan vaiheittaisen vaihtuvan ohjauksen ja informaation toteutuksen. Suunnitelmasta on toistaiseksi toteutettu Kehä III:n osuus. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Vaihtuvien nopeusrajoitusten ja esimerkiksi kelin seurannan osalta laaditaan Keski-Suomen tiepiirin kattava toimenpidesuunnitelma, jossa selvitetään nykyisten ohjausjärjestelmien teknologian käyttökelpoisuus, liikenteen ja kelin kannalta ongelmaiset kohteet ja edelleen laaditaan toimenpideohjelma järjestelmien uusimisesta ja tarpeen vaatiessa laajentamisesta. Suunnitelmassa huomioidaan mahdolliset Tiehallinnon valtakunnalliset linjaukset mm. kelin seurannan tasosta eriluokkaisilla väylillä. Vaihtuvien nopeusrajoitusten uusinvestoinnit tulee perustella turvallisuus- ja sujuvuushyödyillä. Vaihtuvat nopeusrajoitukset vähentävät suomalaisen tutkimuksen mukaan (Schirokoff ym. 2005) henkilövahinko-onnettomuuksia talvella 10 % ja kesällä 6 %. Hiljaisen liikenteen aikana ja hyvällä kelillä ne mahdollistavat nopeusrajoituksen nostamisen. Kelin seurannan kehittäminen puolestaan parantaa talvihoidon toimenpiteiden täsmällisyyttä ja kelitiedotuksen laatua. Vaihtuvien informaatiotaulujen hyödyt Jyväskylän seudun päätieverkolla olisivat pienet, koska päätieverkon reittivaihtoehdot ovat vähäiset ja toisaalta ongelmat lähinnä satunnaisia. Tulevaisuudessa reittiopastuksen nähdään enenevästi tapahtuvan navigaattoreissa. Kuitenkin vaihtuvien nopeusrajoitusten yhteydessä toteutettavilla varoitusmerkeillä ja tekstillisillä kilvillä voidaan antaa varoituksia ja opastusta erilaisista häiriöistä. Tätä mahdollisuutta

11 SIvu 11/26 tulee jatkossa hyödyntää, mikäli järjestelmien uudistamisen yhteydessä myös informaatiotauluja asennetaan valtatieverkolle. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 2: Liikenteen hallinta ja ohjaus kanssa. Pysäköinnin ohjaus Automaattivalvonta Nykytila Kaupungin pysäköintiyhtiö sekä yksityiset kiinteistöt ovat toteuttaneet useita pysäköintilaitoksia Jyväskylän keskustaan. Vuonna 2006 laitoksiin toteutettiin kehämäinen pysäköinnin opastusjärjestelmä muuttuvin tauluin. Seuraavassa vaiheessa (noin v. 2010) opastusta laajennetaan sisääntuloteille, joilla näytetään useamman laitoksen varaustilanne. Kehitystrendit ja näkymät Pysäköinnin ohjauksessa merkittävämpi kehitysaskel voi tulevaisuudessa olla laitosten tilatiedon vieminen navigaattoreihin. Tällöin autoilijat voivat valita parhaan reitin tyhjempään pysäköintilaitokseen jo aiemmin. Avoin rajapinta, joka mahdollistaa tilatiedon viemisen navigaattoreihin, ei ollut Jyväskylään toteutetun järjestelmän vaatimuksena, mutta se on mahdollista tarvittaessa toteuttaa jälkikäteen. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Toteutetaan järjestelmään muutos, joka mahdollistaa tilatiedon jakelun (ilmaiseksi) kaikille halukkaille palveluntarjoajille. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 8 : Julkisen tiedon käyttö kanssa. Nykytila Maantieverkolla on automaattivalvontaa toteutettu vt 9:lle Jämsästä Muurameen sekä rantaväylälle kahteen liittymään. Rantaväylän liittymissä valvotaan sekä nopeutta että punaisia päin ajoa. Jyväskylän poliisilla ei toistaiseksi ole ollut resursseja lisätä automaattivalvontaa, koska se sitoo paljon henkilöresursseja. Jyväskylän kaupungilla on kiinnostusta lisätä kameravalvontaa kaupungin alueella. Mahdollisuudet lisätä kuntien ja poliisin yhteistyötä kameravalvonnassa todennäköisesti paranevat tulevaisuudessa. Lieviä ylinopeuksia ei kuitenkaan dekriminalisoida, vaan jatkossakin ne käsitellään rikoksina ja rikkomuksina poliisiviranomaisen toimesta. Lähitulevaisuudessa haetaan valtakunnalliset pelisäännöt siihen, millaista kuntien ja poliisin yhteistyö liikennevalvonnassa voi olla. Todennäköisesti jatkossa kuntien resursseja voidaan käyttää sekä automaattivalvonnan infran rakentamisessa että aineiston valmistelevassa käsittelyssä. Sakotusoikeus säilyy vain poliisilla. (LVM/Anna-Liisa Tarvainen 2009.) tuli voimaan laki, joka mahdollistaa rikesakon lähettämisen postitse auton omistajalle tai haltijalle, jos rikkomus on havaittu autoa pysäyttämättä. Jos rikesakon saanut kiistää syyllisyytensä, suoritetaan normaali esitutkinta. (Säädökset 59/2006). Jo tämäkin muutos on merkittävästi vähentänyt poliisin kuormitusta automaattivalvonnan hallinnollisessa työssä.

12 SIvu 12/26 Tieliikenteen tiedotus Kehitystrendit ja näkymät Suomessa automaattivalvonta on voimakkaasti yleistynyt ja kiinteä kameravalvonta kattaa jo nyt noin 3000 km pääteistä. Rikkomusten seuraamusjärjestelmää kehitetään edelleen, puuttumiskynnystä alennetaan ja lisäksi selvitetään rikesakon soveltamisalan laajentamista, valvonnan rahoitusjärjestelmiä ja kunnallisen nopeudenvalvonnan mahdollisuuksia. Automaattivalvonnan vaikutukset ovat erittäin merkittävät. Keskinopeus laskee 3,1 3,5 km/h ja suuret, yli 20 km/h ylinopeudet vähenevät puoleen. Liikennekuolemat puolittuvat ja henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet vähenevät noin 20 prosenttia. Turvallisuusvaikutusten odotetaan kasvavan, kun ehdollinen rikesakko ja poliisin uudet toimintatavat kameravalvontasakkojen käsittelyssä mahdollistavat alemman puuttumiskynnyksen ja kameroiden runsaamman käytön. Uudellamaalla tehdyssä kuljettajakyselyssä 86 % kuljettajista piti kameravalvontaa hyväksyttävänä tai erittäin hyväksyttävänä (Beilinson ym. 2004). Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vuosikymmenen lopulla aloitetaan matka-aikaan perustuva valvontakokeilu. Englannissa matka-aikojen valvontaa on kokeiltu kahdella tiejaksolla. Valvonnan seurauksena ylinopeutta ajavien määrä puolittui ja suuret yli 15 mph (yli 24 km/h) ylinopeudet poistuivat kokonaan. (Gains ym. 2005). Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Kaupungin liikenteen turvallisuuden kannalta risteysvalvonnan laajentaminen tulevaisuudessa nähdään tärkeänä. Automaattisen risteysvalvonnan tarvetta voidaan perustella toteuttamalla risteyksiin silmukoita, jotka ilmaisevat punaisia päin ajon. Näin saataisiin kerättyä faktatietoa liikennekäyttäytymisestä jatkotoimenpiteitä varten. Investointi muutamaan silmukkaan on vähäinen ja se voidaan toteuttaa ensimmäisen vaiheen toimenpiteenä. Maantieverkon automaattivalvontaa kehitetään Tiehallinnon ja poliisin yhteisten suunnitelmien mukaisesti. Jyväskylän kaupungin alueella kaupunki ryhtyy aktiivisesti kehittämään yhteistyössä poliisin kanssa riskialttiimpien katujen ja risteysten automaattivalvontaa ottaen huomioon selvitykset kuntien osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä. Tavoitteena voi olla noin 10 automaatti-valvottua kohdetta. Poliisin valmiudet ja resurssit tähän tulee kuitenkin selvittää. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 3: Tieliikenteen automaattivalvonta kanssa. Nykytila Seudun ruuhkat ovat melko vähäiset eivätkä ne edellytä erillisten seudullisten tietopalvelujen kehittämistä. Tavoitteena tulee olla seudun toimijoilla olevien tietojen tarjoaminen erilaisiin valtakunnallisiin ja kaupallisiin palveluihin. Destia tuottaa Suomessa jo tälläkin hetkellä ajantasaista tilannetietoa navigaattoreihin RDS-TMC-kanavan kautta. Jyväskylän kaupungilla on olemassa sähköinen katutyölupajärjestelmä, mutta tällä hetkellä tietoja ei saada siitä rajapinnan kautta ulos.

13 SIvu 13/26 Kaupunki on kehittänyt kevyen liikenteen kelitiedotusta mm. tekstiviestipalvelun avulla. Tarkoituksena on tavoittaa liukkaalla talvikelillä riskiryhmät ja vähentää kaatumistapaturmia. Kehitystrendit ja näkymät Suomessa suuret kaupunkiseudut ovat viime vuosina kehittäneet seudullisia liikennetietoportaaleja, jotka kokoavat internetiin kaiken liikkumista helpottavan tiedon eri kulkumuodoilla. Osa palveluista toimii kaupallisella pohjalla mm. mainostulojen varassa. Kuva 2 Oulun seudun OLLI-palvelu toimii kaupallisella pohjalla. Voidaan arvioida, että tulevaisuudessa liikennetiedottamisen painopiste siirtyy navigaattoreiden ja matkapuhelinten avulla käytettävien multimodaalien palvelujen kehittämiseen. Henkilökohtaisten navigointilaitteiden markkinat kasvavat arviolta 18 % vuodessa. Nokia uskoo, että viiden vuoden sisällä puolet matkapuhelimista sisältää navigaatio-ominaisuuden, josta tulee puhelinten massasovellus (Kauppalehti ). Matkapuhelinvalmistajille navigointi jalan tai joukkoliikenteellä on yhtä keskeinen ominaisuus kuin navigointi autolla. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Koska liikenteen tiedottamis- ja navigointipalvelut yhdistyvät ja niitä kehitetään ja tarjotaan aiempaa enemmän kaupallisesti, ei Jyväskylän seudulla ole tarvetta kehittää voimakkaasti omia tietopalvelujaan. Sen sijaan tärkeämpää on varmistaa, että seudulta on saatavissa korkeatasoiset lähtötiedot. Tämän osalta suurimmat kehittämistarpeet nähdään työmaista tiedottamisessa. Kaupungin sähköiseen katulupajärjestelmään kehitetään avoin rajapinta, jonka avulla on mahdollista saada työmaatiedoille laaja tavoittavuus melko pienellä omalla panostuksella. Ongelmana voi tosin olla, että työlupa on haettu pidemmäksi aikaa mutta varsinainen työ tehdään lyhyemmällä jaksolla,

14 SIvu 14/26 Häiriönhallinta ja viranomaisyhteistyö jolloin tieto voi olla osittain harhaanjohtavaa. Katulupajärjestelmän käyttöönottoa voisi laajentaa myös ympäristökuntiin. Lähtötietojen laadun tarkkailulle tulisi asettaa seudulla vastuuhenkilö. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 8 : Julkisen tiedon käyttö kanssa. Nykytila Jyväskylän seudun pääliikenneverkko on korostuneen säteittäinen, mikä tarkoittaa keskiosien ruuhkautuvuutta ja suurta häiriöherkkyyttä. Ison häiriön sattuessa esim. vt 4:llä ovat vaihtoehtoiset reitit heikot ja jäsentymättömät. Säteittäisjaksoilla (vt 4, vt 9) on kyllä rinnakkaista tie- ja katuverkkoa, mutta siinä olevien epäjatkuvuuksien takia rinnakkaisverkko jää puutteelliseksi. Keski-Suomen tiepiiri katsoo että varareittiopastus on puutteellista ja vaikeuttaa varareittien käyttöönottoa, kun tilanne on päällä. Kehitystrendit ja näkymät Tulevaisuudessa varareittiopastus siirtyy navigaattoreihin. Viime vuosina häiriönhallinnan seudullinen yhteistyö on kehittynyt voimakkaimmin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Jyväskylän seudulla Keski-Suomen tiepiiri on kutsunut vuosittain kokoon eri viranomaisia uusien toimintamallien viemiseksi kentälle. Yhteistyö on katsottu riittäväksi ja toimivaksi. Jyväskylän seutu kuuluu Tampereen liikennekeskuksen asiakasvastuualueeseen. Jatkossa Tiehallinnon ja Liikennekeskuksen voisi olla järkevää vetää yhteen nykyisistä yhteistyökaupungeista (PKS, Oulu, Tampere) saatavat kokemukset ja selvittää, millaista palvelutuotetta tarjotaan jatkossa kaikille Suomen kunnille ja mikä on tällaisen palvelun hinta. Toistaiseksi käynnissä olevat seudulliset liikenteenhallintakeskukset perustuvat siihen, että seudulliset toimijat maksavat operoinnin kustannukset sekä osansa Liikennekeskuksen tilojen yms. kustannuksista. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi liikennekeskuksissa toimiva kaupunkiseutujen operaattorihenkilö, joka erikoistuu nimenomaan kaupunkiliikenteen hallintaan. Resurssi voisi olla useiden kaupunkiseutujen rahoittama ja palvella useiden pienempien kaupunkien tehtävissä samanaikaisesti. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Varareittien puute on syytä nostaa esiin yleiskaavatasolla ja tarvittavat toimenpiteet on huomioitava tie- ja katuverkkosuunnitelman laadinnassa. Valtateiden varareitit voitaisiin varustaa valtakunnallisesti yhtenäisin opastein ja niillä tulisi olla yhtenäinen laatutaso, joka on riittävä myös raskaalle liikenteelle. Lentoaseman ja rautatieaseman yhteydet ovat varareittisuunnitelmissa keskeisiä. Tällä toimenpiteellä parannetaan varareittisuunnitelmien käyttöönottoa häiriön sattuessa. Liikenneviraston tieliikenteen hallinnan toimintalinjojen mukaan laaditaan koko ELY:n alueelle liikenteenhallinta- ja häiriönhallintasuunnitelmat. Varareittiopastus siirtyy tulevaisuudessa navigaattoreihin. Tätä varten mm. digiroadiin tulisi viedä teiden minimileveystiedot, jotta erilaiset ajoneuvot voivat hakea ajoneuvolleen sopivan varareitin. Vastuu kehitystoimenpiteistä kuuluu Tiehallinnolle (Väylävirastolle).

15 SIvu 15/26 4. JOUKKOLIIKENTEEN HALLINTA Joukkoliikenteen seuranta Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 5: Toimintamallit onnettomuuksissa ja häiriöissä kanssa. Nykytila Jyväskylän paikallisliikenteen busseja seurataan reaaliajassa. Paikannus perustuu tässä vaiheessa rahastuslaitteeseen syötettyyn ajosuunnitelmaan, jota kuljettaja tarkentaa paikantamalla ajoneuvon manuaalisesti jokaiselle pysäkille. Paikannusta voidaan myöhemmin tarkentaa kytkemällä järjestelmään gps-paikannus. Järjestelmä on koettu riittävän luotettavaksi, mutta käytännössä luotettavuus ei voi olla samaa luokkaa kuin automaattisella järjestelmällä. Jyväskylän kaupunki on teettänyt paikallisliikenteen informaatiojärjestelmästä hankesuunnitelman vuonna Paikallisliikenteen informaatiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Kehitystrendit ja näkymät Esimerkiksi YTV:n tulevassa lippu- ja informaatiojärjestelmässä paikannetaan kaikki liikennevälineet gps-paikannuksen perusteella. Uusi järjestelmä mahdollistaa myös liikennevaloetuuksien kehittämisen samaa paikannustietoa ja tiedonsiirtoyhteyksiä hyödyntäen. Uusi HELMI (HELMI-2) on toimintakonseptiltaan keskitetty. Järjestelmän kulmakivinä ovat ohjauspalvelin sekä kaupallinen langaton tiedonsiirtoverkko OFDM-FLASH. Uudessa HELMISSÄ paikannus tapahtuu ohjauspalvelimessa vaunujen lähettämien sijaintitietojen perusteella. Paikantamisalgoritmissa käytetään pääasiassa GPS-paikannusta. Lisäksi vaunut lähettävät ohjauspalvelimelle matkamittaustietoja, jotka lisäävät paikannustarkkuutta. Järjestely on rakennetussa ympäristössä teknisesti haastava, mutta mahdollistaa yksinkertaisemmat reittikuvaukset nykyiseen HELMIIN verrattuna. Uuden HELMIN tietoliikenne kulkee kaupallisen OFDM-FLASH-verkon kautta. Verkko on vasteajoiltaan riittävän nopea ja luo 1Mb:n yhteyden ohjauspalvelimelta vaunuihin. Korkea tietoliikennenopeus antaa mahdollisuuden asentaa kuhunkin vaunuun matkustajien käyttöön tarkoitettu WLANtukiasema. (http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/helmi/uudistus2008.asp) Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Bussien seurannan laatutasoa parannetaan toteuttamalla hankesuunnitelman (2006) toinen vaihe, jossa ajoneuvot varustetaan gps-vastaanottimella. Muutoin järjestelmään ei ole tarpeen tehdä merkittäviä päivityksiä. Paikannusjärjestelmän muutoksen kustannukseksi arvioitiin vuonna 2006 noin euroa. Paikannustietojen tarkentuminen mahdollistaa uudenlaisten joukkoliikenteen tietopalvelujen kehittämisen. Paikannustiedot tulee tarjota avoimen rajapinnan kautta halukkaiden palvelunkehittäjien käyttöön.

16 SIvu 16/26 Joukkoliikenne-etuudet Nykytila Joukkoliikenteen tiedotus Vapaudenkadun keskiosalla on sallittu ainoastaan joukkoliikenne. Ratkaisu on merkittävästi vähentänyt muuta liikennettä pidemmällä matkalla Vapaudenkatua. Joukkoliikenteen etuuksia on toteutettu muutamaan yksittäiseen liittymään. Etuus perustuu bussin havaitsemiseen ns. pitkällä silmukalla. Ratkaisua voidaan pitää hieman vanhanaikaisena. Kehitystrendit ja näkymät Jyväskylän kaupunki on mukana valtakunnallisessa JENKA-hankkeessa, jossa kehitetään suomalaiseen liikennevalojen ohjauskäytäntöön sopiva bussien etuusjärjestelmä, joka on aikaa myöten laajennettavissa kaikkialle maahan. JENKA-hanke pohjautuu Turun kaupungin kehittämään uuteen liikennevalojen ohjaustapaan SYVARI synkronoitu vaiherinki. SYVARI -ohjaustavassa vaiherinki tahdistetaan viereisiin risteyksiin kuten missä tahansa yhteenkytketyssä liikennevalojärjestelmässä. Risteykseen saapuvan bussin ilmaisu kuitenkin irrottaa valo-ohjauksen yhteenkytkennästä ja siirtää sen hetkellisesti erillisohjaukseen. Näin joukkoliikenteen etuuden toteuttaminen on nopeampaa ja joustavampaa kuin yhteenkytketyissä valoissa, joissa kierron jatkuva eteneminen ja tiiviimpi tahdistuminen useimmiten estävät tai ainakin vaikeuttavat tehokkaiden etuuksien kuten lisävaiheiden (ylimääräisten vaiheiden) käyttöä. Järjestelmä toimii erilaisilla ilmaisutavoilla. Jyväskylässä 2 liittymään on toteutettu joukkoliikenne-etuudet SYVARI:lla. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Jyväskylän bussien etuusjärjestelmää laajennetaan keskustan ja sen liepeiden ruuhkaisimpiin valoliittymään. Tavoitteena tulee olla gpspaikannukseen perustuva älykäs järjestelmä, joka antaa etuuden vain myöhässä oleville busseille. Liikennevaloetuudet edellyttävät tarkkaa ja tiheää paikannusta. Siten hanke kytkeytyy joukkoliikenteen seuranta hankkeeseen. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisesti JENKA-hankkeessa syntyviä standardisoituja elementtejä, jolloin eri liikennöitsijät voivat investoida tarvittavaan laitteistoon (koska se toimii valtakunnallisesti). Myös joukkoliikennekaistojen ja väylien tarve on syytä selvittää. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 1 Joukkoliikenteen palvelut/ liikennevaloetuudet kanssa. Nykytila Tällä hetkellä ajan tasalla oleva reittiopas on Matkahuollon ylläpitämä palvelu Jyväskylän liikenteen sivuilla. Järjestelmä on Logican toteuttama. Palvelussa on ainoastaan Jyväskylän paikallisliikenne. Seutuliikenne ei sisälly palveluun. Palvelu otettiin käyttöön vuonna Matka.fi-palveluun eivät Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän liikenne ylläpidä paikallisliikenteen pysäkki- ja aikataulutietoja. Matka.fi-palvelun ja mahdolli-

17 SIvu 17/26 sen koontitietokannan tulevaisuudesta tehtäneen päätöksiä lähitulevaisuudessa. Voi olla, että aikataulutietojen ylläpito siirtyy jollekin valtakunnalliselle julkiselle toimijalle. Paikallisliikennekeskuksessa Vapaudenkadulla on reaaliaikaisia pysäkkinäyttötauluja. Käynnissä on selvitys taulujen lisäämisestä esimerkiksi aluekeskuksiin ja keskussairaalaan. Näyttöjä voi jo lyhyellä tähtäimellä tulla lisää kymmenkunta. Paikallisliikenteeseen on lisäksi toteutettu Virtuaalimonitori, joka näyttää käyttäjän toiveen mukaan valitun pysäkin seuraavat lähdöt reaaliajassa. Virtuaalimonitori on täysin laiteriippumaton eli sitä voi käyttää matkapuhelimen selaimella, tietokoneen internet-selaimella ja vaikkapa julkisiin tiloihin sijoitetulla näytöllä. Kuva 3 Virtuaalimonitorin näkymä. Kehitystrendit ja näkymät Toistaiseksi ei ole tarjolla yhtä yleisesti käytettyä tai standardia rajapintaa, jota voitaisiin käyttää tietojen vaihdossa reittisuunnittelupalvelun tarjoajan ja joukkoliikenneoperaattorin välillä. Koska osa joukkoliikenteen käytön helppoutta on matkaketjun eri osista koostuvan tiedon saatavuus ja automaattinen yhdistely sopiviksi matkaketjuiksi, on standardien puute selkeä ongelma. Suomessa multimodaalien joukkoliikenteen reittisuunnittelupalvelujen (kuten matka.fi) kehittämistä vaikeuttaa liiketoimintamallien selkeytymättömyys, eri organisaatioiden haluttomuus jakaa tietoja sekä puutteet digistop-järjestelmässä. (Scholliers ym ) Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tehdään lähivuosina iso harppaus, kun YTV-alueen liikenteessä otetaan käyttöön uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä. Järjestelmä sisältää kaikkien liikennevälineiden paikannuksen, joka edelleen mahdollistaa uudenlaisten reaaliaikaisten tietopalvelujen kehittämisen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi joukkoliikennevälineessä näytettävät seuraavien pysäkkien vaihtoyhteydet, erilaiset häiriötilanneilmoitukset jne. Myös reittioppaaseen voitaisiin liittää ominaisuus, joka valvoo että matkustajan valitsema matkaketju toteutuu suunnitellusti ja varoittaa ongelmista etukäteen.

18 SIvu 18/26 5. LIIKKUMISEN HALLINTA Tilanne valtakunnan tasolla Nykytila LVM:n kansallisen älyliikenteen strategian yhtenä kärkihankkeena on julkisen ja avoimen koontitietokannan rakentaminen joukkoliikenteen aikataulutietojen kokoamiseksi ja tietojen jakamiseksi palveluntuottajien käyttöön. Vastuun koontitietokannan laadinnasta ottaa Liikennevirasto. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Suomen kaupunkiseutuja vertailemalla voidaan todeta, että Jyväskylän kaupungissa joukkoliikenteen infopalvelut ovat laadukkaat ja samalla tasolla suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Palveluja on jo aika kattavasti. Keskeinen kysymys on, tuntevatko ihmiset palvelut ja löytävätkö he palveluiden luokse? Palvelujen käyttömääriä seuraamalla voidaan helposti arvioida, onko palvelujen markkinoinnissa parantamisen varaa. Kehittämisehdotuksena on tietopalvelujen jatkuvan markkinoinnin parantaminen ja markkinointiresurssien lisääminen. Markkinointitoimenpiteet tulee suunnitella liikkumisen hallinnan toimenpiteinä, joita on käsitelty seuraavassa luvussa tarkemmin. LVM:n selvitys liikkumisen ohjauksen organisoinnista valmistui keväällä Syksyllä 2008 määriteltiin liikkumisen ohjauksen yhdeksi tulevan Liikenneviraston uusista tehtävistä. Tämä on merkittävä muutos, sillä tällöin päättyy liikkumisen ohjauksen kehittämistä vaikeuttanut isännättömyys. Liikkumisen ohjaus on sisällytetty omana kokonaisuutena LVM:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan , suunniteltu kehyslisäys tätä varten 4 milj.. (Öörni Seppo 2009). Paketti kattaisi liikkumisen ohjaustoimintaa Liikennevirastossa ja sillä osallistuttaisiin myös neljän suurimman kaupunkiseudun liikkumisen ohjaustoimintaan. Seudullisia hankkeita on nyt käynnissä/käynnistymässä ainakin pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla. Suomi (LVM) on liittynyt eurooppalaisen liikkumisen ohjausverkoston (EPOMM) "tarkkailijajäseneksi" Jyväskylän kaupunki oli 2000-luvun alkupuolella aktiivinen liikkumisen ohjauksessa. Tällöin LVM:llä oli käynnissä Jaloin-projekti, jossa jalkautettiin kevyen liikenteen strategioita. Jyväskylä oli mukana Kevyen liikenteen mallikunta-hankkeessa yhtenä kaupunkina. Hankkeen aikana Jyväskylässä toteutettiin useita kampanjoita sekä osallistuttiin Liikkujan viikkoon ja autottomaan päivään. Jaloin-hankkeen ja LVM:n tuen loppumisen jälkeen toiminta on hieman hiljentynyt, mutta yo. kampanjoihin osallistutaan edelleen tietyllä ohjelmarungolla. Kampanjoissa ovat kaupungin lisäksi mukana poliisi, tiehallinto sekä Liikenneturva. Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda JAPA ry, on perustettu keväällä JAPA ry:n toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen edistäminen Jyvässeudulla eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Yhdistyksen perustoimintaa on kestävän kehityksen edistäminen asukaslähtöisellä ja konkreettisella tavalla sekä kestävän kehityksen asiantuntijatahona toimiminen. Toimintaan pyritään sisällyttämään monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueita. Toiminnassa ovat esillä seuraavat kestävän kehityksen teemat:

19 SIvu 19/26 Kansainvälisiä kokemuksia asuin- ja luonnonympäristön viihtyisyys, monimuotoisuus ja terveellisyys kestävä kuluttaminen ja jätteen synnyn ehkäisy jätteiden lajittelu ja kierrätys energiansäästö ja energiatehokkuus kestävä ja esteetön liikkuminen eri ikäryhmien ympäristökasvatuksen edistäminen aktiivisen asukastoiminnan edistäminen. Yhdistyksen kestävän kehityksen edistämistoiminnalle eli paikallisagendatyölle on myönnetty Jyväskylän kaupunginhallituksen valtuutus vuonna Yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon JAPA ry on aktiivisesti yhteistyössä kaupungin asukkaiden, viranomaisten, luottamushenkilöiden ja muiden toiminnalleen tarpeellisten sidosryhmien välillä. JAPA ry toteuttaa erilaisia hankkeita, kampanjoita ja projekteja. Liikkumisen ohjauksen alueella yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan ole kovin aktiivista tällä hetkellä. JAPA ry osallistuu liikkujan viikkoon ja autottomaan päivään. Jyväskylän keskustassa toimii raideliikenteen ja bussiliikenteen linkittävä matkakeskus. Joukkoliikenteestä saa tietoa myös Jyväskylä-neuvonnasta ja Rakentajantalon Hannikainen-palvelupisteestä, jotka sijaitsevat ydinkeskustassa. Jyväskylän matkailulla on palvelupiste Nikolain kulmassa. Jyväskylän seudulla ei ole paikallista kestävän liikkumisen internet-portaalia, vaan pysyväisluonteisessa tiedottamisessa tukeudutaan valtakunnallisiin sivustoihin. Tämä lienee resurssimielessä perusteltu ratkaisu. Pyöräilykartta päivitetään parin vuoden välein. Karttaa ei jaeta postissa, sillä kaupungin tonttiosasto haluaa myydä karttaa hintaan 5 /kpl. Tapahtumissa karttoja on kuitenkin jaettu ilmaiseksi. Joukkoliikenteen aikataulujulkaisu jaetaan kotitalouksille postissa. Kaupunkirakennepalveluille (kaupungin organisaatiolle) on laadittu kestävän konttorin suunnitelma, jonka yhtenä osana on liikkuminen. Lisäksi ilmastonmuutosohjelman osana on tehty työvoimatoimistolle, ympäristökeskukselle sekä Metson konttorille liikkumisohjaussuunnitelma. Kevyen liikenteen mallikuntatyössä kokeiltiin kaupunkipyöriä, joita oli noin 10 kpl. Firmat saivat ostaa pyöristä mainostilaa. Projektia ei saatu kannattavaksi ja hanke lopetettiin. Keski-Euroopassa ja muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa, monet keskikokoiset kaupungit ovat hyvinkin aktiivisia liikkumisen ohjauksessa ja panostavat siihen merkittäviä resursseja. Lund Lund on reilun asukkaan kaupunki Länsi-Ruotsissa, Malmön lähellä. Liikkumisen ohjaus käynnistyi Lundissa valtuustoaloitteen ja sitä seuranneen selvityksen pohjalta vuonna Selvityksen jälkeen Lund päätti keskittyä neljään projektiin, jotka olivat liikkumisen ohjauskeskus (Mobility Centre), Pyöräilykaupunki, Kävele ja pyöräile kouluun projekti sekä Lundalink. Projektien kokonaissumma oli 16,5 miljoonaa euroa ja rahoituksesta tuli % projektista riippuen valtiolta.

20 SIvu 20/26 Liikkumisen ohjauskeskuksen tarkoituksena on toimia Lundissa liikkumisen ohjauksen operaattorina. Keskus vastaa kampanjoista sekä yrityksille ja kotitalouksille suunnattujen suoramarkkinointiprojektien läpiviennistä. Keskus on mm. toteuttanut autoilijoille ilmaisia joukkoliikenteen kokeiluja, työmatkapyöräilyn terveysvaikutusten tutkimuksen sekä osallistunut yhteiskäyttöautojen markkinointiin. Smart trafikant projektissa on lähetetty talouteen informaatiota. Mobilitetskontorin rahoitus on noin euroa/v. Pyöräilykaupunki-projektissa (8,9 M ) investoitiin parempiin pyöräteihin. Parannustoimenpiteet sisälsivät mm. turvallisia kadunylityksiä sekä laadukkaita väyliä keskeisille työpaikka-alueille sekä kouluihin. Yhdessä arkkitehtien kanssa kehitettiin pyöräteille uusi LundaStandard. Kävellen ja pyöräillen kouluun projektin tavoitteena oli vähentää lasten kuljettamista autolla kouluun. Projektissa kartoitettiin lasten vaaralliseksi kokemat paikat ja laadittiin näistä parannusohjelma ja järjestettiin vuorovaikutusta mm. vanhempien kanssa. Projektissa järjestettiin mm. kävelevä koulubussi. Vaikutustutkimuksen mukaan 19 % asukkaista oli muuttanut liikkumiskäyttäytymistään vuoteen 2004 mennessä. Tärkeä oppi Lundin kokemuksista on, että liikkumisen ohjaus on tehokkainta silloin, kun se kytkeytyy koviin keinoihin eli esim. infran parantamiseen. Kestävien infrahankkeiden markkinointi on tärkeää. Toinen opetus on, että käyttäytymismuutos edeltää asennemuutosta erilaiset ilmaiset kokeilut ovat tärkeitä asennemuutoksen synnyttäjiä. (Taskinen ja Heltimo 2006, matkakertomus) Lontoo Lisätäkseen pyöräilyä Lontoon kaupunki on käynnistänyt useita merkittäviä hankkeita. Eräs kiinnostava hanke on cycle superhighways eli pyörien supervaltatiet, joita Lontoo suunnittelee rakentavansa 12 kpl säteittäisesti kaupungin keskustasta ulompiin kaupunginosiin saakka vuoteen 2012 mennessä. Reitit ovat jatkuvia ja selvästi merkitty asvalttiin alusta loppuun saakka. Matkan varrella on useita opastuspisteitä, jotka kertovat matka-ajoista ja yhteyksistä muille supervaltateille. Katupäällysteet on erikseen parannettu pyöräilijöitä houkutteleviksi. Jokaiselle tielle on suunniteltu oma, erottuva identiteetti. Turvallisuus on huomioitu kaikissa yksityiskohdissa. (Transport for London 2009.) Lontoon tavoitteena on lisätä pyöräilyä 400 % vuoteen 2025 mennessä. Kuva 4 Havainnekuva Lontoon pyörien supervaltatiestä (www.tfl.gov.uk)

21 SIvu 21/26 Göteborgin Nya Vägvanor kampanja Göteborgin kaupunki ja seudun julkiset toimijat ovat perustaneet jatkuvaluonteisen kampanjan, jonka tarkoituksena on tuoda asukkaille tietoa liikkumisvalintojen vaikutuksista ja herättää heidät harkitsemaan uusia liikkumisvaihtoehtoja. Ohessa muutamia esimerkkejä mainoskampanjoista. Lisätietoja osoitteessa Kuva 1. Esimerkkejä Göteborgin seudun Nya Vägvanor kampanjoista (Lähde: Kehittämisehdotukset liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjaus tulee nähdä ajattelutapana, joka sisältyy ylätason liikennepoliittiseen strategiaan ja jota noudatetaan kaikilla tasoilla kaikissa hallintokunnissa. Vain kytkemällä liikkumisen ohjaus muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen se voi olla tehokasta. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä tulee toteuttaa uusilla asuinalueilla, joukkoliikennepalvelujen muuttuessa tai avattaessa kävelytie- ja pyörätieyhteyksiä. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä tulee yhteisesti valita muutama keskeinen toimenpide, ja räätälöidä niiden toteutus eri liikkujaryhmiä varten. Jyväskylään sopivat hankkeet voivat olla esimerkiksi:

22 SIvu 22/26 - Kestävät työmatkat. Tavoitteena vaikuttaa yritysten työntekijöiden kulkumuodon valintaan työmatkoilla. Toiminta sisältää yritysjohdon motivointia, liikkumissuunnitelmien laadintaa sekä tapaamisia työntekijöiden kanssa. Myös keski-ikäiset miehet motivoituvat useimmiten pyöräilemään, kun he ymmärtävät työmatkapyöräilyn terveysvaikutukset. Työntekijöitä pitäisi palkita kestävistä valinnoista, koska myös työnantaja hyötyy niistä paremman terveyden ja työkyvyn sekä esimerkiksi pysäköintipaikkojen tarpeen vähenemisen kautta. - Suoramarkkinointi asuinpaikan vaihtajille. Tavoitteena on vaikuttaa kotitalouksien liikkumistottumuksiin elämän muutoskohdassa, jolloin ihmiset ovat muutokselle alttiimpia. Jaetaan kotitalouksiin tietopaketti, jossa tietoa alueen joukkoliikenteestä sekä pyöräteistä. Kampanjaluontoisesti annetaan ilmainen kokeilu joukkoliikenteeseen kahden auton talouksille. - Kevyet koulumatkat. Liikkumiskasvatusta koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Tavoitteena vähentää autolla kouluun tuotavien lapsien määrää. Edellyttää vaarallisten kohteiden kartoitusta ja parantamissuunnitelman toteutusta. Sisältää paljon vuorovaikutusta koululaisten ja heidän vanhempiensa kanssa esimerkiksi luokittain. Liikkumisen ohjauksen hitaan etenemisen takana lienee epäilys toiminnasta saavutettavista hyödyistä. Vaikutustietojen lisäämiseksi ja esimerkin antamiseksi ehdotetaan, että Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan osallistuvat toimijat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Keski-Suomen tiepiiri (ELY) sekä Keski-Suomen liitto teettävät omiin organisaatioihinsa liikkumisen ohjauksen suunnitelmat. Suunnitelmien tulee kattaa sekä työmatkaliikkuminen että työasiamatkoilla liikkuminen, työsuhdeautot jne. Kiinnostava mahdollisuus olisi järjestää Jyväskylän seudun asukkaille ideakilpailu, jolla haettaisiin keinoja edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä seudulla. Ideakilpailu toisi mahdollisten toimenpide-ehdotusten lisäksi aihepiirille tarpeellista näkyvyyttä. Hiilidioksidipäästöjen laskuria ei ole tarpeen toteuttaa seudun toimijoiden omin voimin, sillä ainakin MOTIVA Oy on toteuttamassa avointa päästölaskuria. Organisointi Esitetyt kehittämisehdotukset edellyttävät liikkumisen hallintaan keskittyvän henkilöresurssin järjestämistä Jyväskylän seudulla. Tällä hetkellä aiheelle omistautunutta virkamiestä tai muuta tahoa ei ole. Lisäksi toiminta edellyttää riittävää rahoitusta projekteille ja kampanjoille. Luonteva tapa organisoida liikkumisen ohjauksen työ olisi järjestää Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda JAPA ry:lle henkilö, joka vastaisi ainoastaan liikkumisen hallinnan koordinoinnista seudulla. Tehtävä sopisi erinomaisesti JAPA ry:n toimintaan ja sillä saavutettaisiin selvää synergiaa JAPA ry:n muun asiantuntemuksen ja toiminnan kanssa. Organisoinnista on tarpeen käydä vielä tarkempaa keskustelua seudun toimijoiden, ennen kaikkea JAPA ry:n kanssa. Ely-keskus osallistunee myös seudun liikkumisen ohjauksen rahoitukseen. Toinen vaihtoehto olisi palkata liikkumisen ohjauksen vastuuhenkilö Jyväskylän kaupungin organisaatioon, jolloin hänellä olisi paremmat edellytykset

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus

Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus 16.11.2016 Sisällysluettelo Tieliikennekeskus ja sen tehtävät Liikenteen seuranta Liikenteen ohjaus Toiminta häiriötilanteessa Liikennetiedottaminen Tienpidon

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

Bitumista bitteihin. Kansallinen älyliikenteen strategia

Bitumista bitteihin. Kansallinen älyliikenteen strategia Bitumista bitteihin Kansallinen älyliikenteen strategia Älyliikenne palvelee liikkujaa ja ympäristöä Mitä on älyliikenne? Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden parantamista

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT - Pistenopeusvalvonta - Alennettu puuttumiskynnys - Keskinopeusvalvonta 2 Automaatti-valvonnalla olevat tiejaksot

Lisätiedot

MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy

MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy MaaS maanläheisesti Paikallisliikenneliiton vuosikokous 10.3.2016 Mika Kulmala, Tampereen kaupunki Mika Varjola, Mattersoft Oy Esityksen sisältö MaaS, liikenne palveluna Joukkoliikenne ja MaaS Tampereella

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Sopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen

Sopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen 1. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN MAL yhteistyö Liikennejärjestelmätason liikenteellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Uusien maaankäyttökohteiden (esim. Kymppi_R ja TYKKI - ohjelmat) ja mm.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen Open Arctic Challenge 16.9.2015, Oulu Petri Jääskeläinen DATA, Big Data.. 2 16.9.2015 Lähde: OECD DATA, Big Data.. 3 16.9.2015 Lähde: Big Data and Urban Mobility Cairo June 2, 2014, The World Bank Group

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät Joukkoliikenteen tietojärjestelmät tietopalvelut ja työkalut pysäkit, reitit, aikataulut Martin Johansson Sisältö Matkustajanäkökulma (matka.fi ja digitransit.fi) Infopalveluiden kehittäjät avoin data

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Poimintoja hallitusohjelmasta

Poimintoja hallitusohjelmasta Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat Julkinen puoli mahdollistajana (esim. lainsäädäntö, kaupunki antaa toimilupia jne.) Markkinat Käyttäjät päättävät 1 Markkinat Onko pyöriä joka asemalla? Vai keskittyvätkö palautukset yhteen paikkaan? Pyörien

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä

Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä Digitaalisten palveluiden kehittyminen Turun seudun joukkoliikenteessä 08.03.2016 Jari Paasikivi Kehittämispäällikkö Turun kaupunki, Ympäristötoimiala 8.3.2016 1 Sisältö 1. Palvelujen ja tekniikan kehittyminen

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen

Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen Juuso Kummala 31.3.2016 Hankkeen tavoite Edistää älyliikenteen palvelumarkkinan kasvua, luoda uutta käyttäjälähtöisen palvelutarjonnan osaamista sekä selvittää

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tilanne Hämeenlinnan seudulla Liikennejärjestelmätyön teemakokous 6.10.2015 Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio Joukkoliikenteen muutos o Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen Pirkko Rämä 29.1.2003 Johdantoa Uudet tiedonkäsittely- ja tiedonsiirtotekniikat Suuret tietomäärät Laadullinen muutos esim. joukkotiedottaminen henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla

Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 Jan Juslén Tieto-osasto, Liikennevirasto Megatrendit Arvot ja asenteet muuttuvat Kaupungistuminen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R

Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen 2006-2007 Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R-11216-07 1 Mitä tavoiteltiin? Selvitetään kuinka paljon eri vastuutahot

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

Älykäs liikkuja älykkäässä liikenneympäristössä: tamperelaisia älyliikennetoimijoita Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki

Älykäs liikkuja älykkäässä liikenneympäristössä: tamperelaisia älyliikennetoimijoita Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Älykäs liikkuja älykkäässä liikenneympäristössä: tamperelaisia älyliikennetoimijoita 25.9.2013 Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarpeet ja taustat Tarvitaan älykkäitä liikkujia ja älykäs

Lisätiedot

ecall-hätäviestijärjestelmä

ecall-hätäviestijärjestelmä ecall-hätäviestijärjestelmä Atte Melasniemi Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 12.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö: ecall - mikä se on? ecall-säädökset ecall-käyttöönotto

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot