JYSELI 2025 Liikenteen ja liikkumisen hallinnan kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYSELI 2025 Liikenteen ja liikkumisen hallinnan kehittämissuunnitelma 2010-2020"

Transkriptio

1 JYSELI 2025 Liikenteen ja liikkumisen hallinnan kehittämissuunnitelma Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Keski-Suomen ELY Keski-Suomen liitto 2011

2 SIvu 2/26 JYVÄSKYLÄN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN HALLINNAN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Johdanto Kansalliset strategiat ja linjaukset... 3 LVM:n älyliikenteen strategia... 3 Tieliikenteen hallinnan toimintalinjat Tieliikenteen hallinta... 7 Liikenteen seuranta... 7 Liikennevalo-ohjaus... 8 Vaihtuva ohjaus maanteillä... 9 Pysäköinnin ohjaus Automaattivalvonta Tieliikenteen tiedotus Häiriönhallinta ja viranomaisyhteistyö Joukkoliikenteen hallinta Joukkoliikenteen seuranta Joukkoliikenne-etuudet Joukkoliikenteen tiedotus Liikkumisen hallinta Tilanne valtakunnan tasolla Nykytila Kansainvälisiä kokemuksia Kehittämisehdotukset liikkumisen ohjaukseen Organisointi Pysäköinti Yhteenveto toimenpiteistä... 25

3 SIvu 3/26 1. JOHDANTO Liikenteen hallinnalla tarkoitetaan liikenteen ohjauksen, tiedottamisen ja häiriön hallinnan toimenpiteitä, joilla tehostetaan liikenneverkon käyttöä, parannetaan turvallisuutta ja parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä. Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä liikennejärjestelmässä kutsutaan älykkääksi liikenteeksi tai älyliikenteeksi. Liikkumisen hallinnalla (eng. Mobility management) tarkoitetaan jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja kestävämmän autoilun edistämistä tiedollisella ja liikennekäyttäytymiseen suoraan vaikuttavalla ohjauksella, markkinoinnilla ja kehittämällä eri kulkutapojen käyttöä ja yhdistämistä helpottavia palveluja. Liikkumisen hallinnan tavoitteena on vaikuttaa liikkujien asenteisiin ja sitä kautta käyttäytymiseen. Asennemuutos edellyttää usein kokemuksen hankkimista vaihtoehtoisesta liikkumisesta. Liikkumisen hallinnan pehmeät keinot tehostavat kovien keinojen vaikuttavuutta ja ne tuleekin kytkeä yhteen. Tyypillisesti liikkumisen hallinnan keinot eivät edellytä suuria investointeja ja niillä on korkea hyöty-kustannussuhde. Tässä raportissa kuvataan, mikä on liikenteen ja liikkumisen hallinnan nykytila Jyväskylässä, mihin suuntaan toimiala kehittyy maailmalla ja miten siihen on reagoitu muissa kaupungeissa. Analyysin tavoitteena on nostaa esiin helmet, joita ei vielä Jyväskylässä ole huomattu toteuttaa. Raportissa on esitetty alustavasti mahdollisia jatkotoimenpiteitä eri alueille. Lisäksi seuraavassa luvussa on esitetty pääkohdat lokakuussa 2009 valmistuneesta Liikenne- ja viestintäministeriön Kansallisesta älyliikenteen strategiasta. Kansallinen Älyliikenteen visio Puhtaampi liikenne, turvallisemmat ajoneuvot ja väylät, ennakoidut kuljetukset, informoidut liikkujat ulottuu vuoteen 2020 saakka. Perinteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua lyhyempi aikaperspektiivi johtuu siitä, että teknologian nopean kehityksen vuoksi tulevaisuutta ei ole tarkoituksenmukaista yrittääkään hahmottaa tätä pidemmälle. 2. KANSALLISET STRATEGIAT JA LINJAUKSET LVM:n älyliikenteen strategia Liikenne- ja viestintäministeri määräsi keväällä 2009 LVM:n kansliapäällikön Harri Pursiaisen laatimaan ehdotuksen älyliikenteen strategiaksi. Avoimesti alan toimijoiden kesken valmisteltu strategia valmistui Strategialla vastataan seuraavan vuosikymmenen suurimpiin liikennejärjestelmän muutosvoimiin, joita ovat ilmastonmuutos, globalisaatio, julkisen rahoituksen niukkuus ja teknologinen kehitys. Strategian mukaan älyliikenteen tärkein vaikutus on, että se tekee mahdolliseksi siirtää liikennepolitiikan keskeisen huomion liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta asiakkaiden matkojen ja kuljetusten toimintaan eli liikenneverkkojen operointiin. Älyliikenteen palveluiden avulla ja optimoimalla liikkumista ja kuljetuksia olemassa olevasta liikenneinfrastruktuurista ja liikennepalveluista voidaan ottaa kaikki teho irti. Strategialla tavoiteltava älykäs liikennejärjestelmä syntyy monien toimijoiden ja monien toimenpiteiden tuloksena. Se vaatii yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa yhtä hyvin kuin viranomaisten välillä. Tavoiteltua älykästä liikennejärjestelmää on kuvattu seuraavasti:

4 SIvu 4/26 Ajantasaisesti operoitu liikennejärjestelmä seuraa taukoamatta liikenteen olosuhteita ja tilaa, estää onnettomuuksia ja muita häiriöitä, minimoi häiriöiden vaikutuksia ja antaa liikkujille jatkuvasti tietoa liikennetilanteesta. Se tekee mahdolliseksi käyttää nykyistä liikenteen infrastruktuuria täysimittaisesti. Strategiassa on tunnistettu kahdeksan kärkihanketta, joista on esitetty yhteenveto seuraavassa taulukossa. 1. Joukkoliikenteen palvelut Kärkihanke Tavoitetaso (lyhennelmä) Aikataulu Kustannus Vastuu ja rahoitus a) valtakunnallinen joukkoliikenteen maksujärjestelmä mobiilimaksaminen ja tunnistaminen on laajassa käytössä joukkoliikenteessä ja pysäköinnin ja liikkumisen palveluissa M matkakorttifoorumi, liikenteenharjoittajat, matkahuolto, kunnat b) langaton laajakaista kaikkiin keskeisten runkoreittien henkilöjuniin ja linjaautoihin Joukkoliikenteen matkustajalla on mahdollisuus jatkuvaan internetyhteyteen ja etätyöhön. Matkustajan päätelaitteella on jatkuvasti ajantasaista informaatiota M Liikenteenharjoittajat, yritykset, liikennevirasto, TEKES, EU c) Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteellä on liikennevaloetuus paikallis- ja kaukoliikenteessä valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla suurilla kaupunkiseuduilla. Uusitaan 1500 liikennevaloristeystä M Liikennevirasto, kunnat, liikenteenharjoittajat d) avoin joukkoliikenteen koontitietokanta Joukkoliikenteen matkustajalla on käytössään luotettavia, helppokäyttöisiä ja ajantasaisia, läpi matkaketjun toimivia matkustajan infopalveluja, jotka on toteutettu koontitietokannan avulla ,8 M Liikennevirasto, liikenteenharjoittajat, kunnat 2. Liikenteen hallinta ja ohjaus Kaikkien liikennemuotojen ohjauskeskusten ohjaus- ja hallintajärjestelmät on uudistettu. Liikennettä hallitaan aktiivisesti ja ennakoivasti. Tieliikenteen ohjausjärjestelmät ja kriittiset tieosuudet kuten tunnelit edellyttävät tehokkaampia ja älykkäämpiä tietoja yhdisteleviä järjestelmiä. Eri tilanteisiin varaudutaan liikenteenhallintasuunnitelmin. investoinnit Raide 60 M, Tie 110 M Liikennevirasto, kunnat, liikenteen turvallisuusvirasto, ilmailulaitos 3. Tieliikenteen automaattivalvonta Tieliikenteen automaattista valvontaa on lisätty. Sitä käytetään hyväksi perinteisen nopeusvalvonnan lisäksi mm. keskinopeuksien, ajokäyttäytymisen, joukkoliikennekaistojen käytön ja risteysten valvonnassa ,7 M SM, liikennevirasto, kunnat

5 SIvu 5/26 Kärkihanke Tavoitetaso (lyhennelmä) Aikataulu Kustannus Vastuu ja rahoitus 4. Ajoneuvojen turvajärjestelmät (ecall, alkolukko, tasoristeysten varoitusjärjestelmä) Lainsäädännöllä ja kannustimilla on edistetty tehokkaiden turvajärjestelmien käyttöä maantieajoneuvoissa ja saatu ne merkittävästi leviämään M SM, LVM, liikenteen turv.virasto, Liikennevirasto, ajoneuvojen omistajat, kunnat 5. Toimintamallit onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa Viranomaisyhteistyössä käytetään älyliikenteeseen perustuvia tehokkaita toimintamalleja eri liikennemuotojen onnettomuus- ja häiriötilanteiden hoitamiseksi ei merkittäviä SM, liikennevirasto, LVM, kunnat, liikenteenharjoittajat 6. Maksujärjestelmien kokeilut Hankitaan kokemuksia erilaisista maksamisen sovelluksista ja niiden varaan rakennettavista liiketoimintamalleista. Varaudutaan satelliittipaikannukseen perustuvaan tiemaksujärjestelmään valmistelemalla säädöspuitteet M (kokeilut) Palveluntuottajat, LVM, VM, kunnat jne. 7. Kuljetusten sähköiset toimintamallit Sähköisten kuljetustilausten käytön esteet on selvitetty ja poistettu älykkäiden ratkaisujen avulla. Markkinoilla on sähköisiin tilauksiin sopivia edullisia ja helppokäyttöisiä palveluja säästöjä Logistiikkayritykset, SKAL ym. 8. Julkisen tiedon käyttö Yritysten ja viranomaisten yhteinen palvelu liikenteen tietotori tarjoaa yritysten käyttöön viranomaisten tuottamia staattisia ja ajantasaisia liikenteen perustietoja. Julkinen tieto on helposti kaikkien saatavilla maksutta tai edullisesti. < M LVM, muut ministeriöt, virastot ja palvelujen tarjoajat. Tieliikenteen hallinnan toimintalinjat Kärkihankkeiden investointi- ja käyttökustannukset ovat yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuosina Kuntien osuudeksi strategian kärkihankkeiden rahoituksesta on arvioitu 20 M. Älyliikenteellä saavutetaan merkittäviä hyötyjä mm. infrastruktuurin käytön tehostamisen kautta, jolloin suuria liikenneinvestointeja voidaan siirtää tulevaisuuteen. Liikenneturvallisuuden parantumisen hyödyksi on arvioitu 100 M. Väylänpidon tuottavuuden on arvioitu strategian toimenpiteiden ansiosta kasvavan 10 % yleistä talouskehitystä enemmän. Lähde: LVM (2009) Kansallinen älyliikenteen strategia, selvitysmiehen ehdotus. Liikennevirasto julkisti kesällä 2010 päivitetyt tieliikenteen hallinnan toimintalinjat (Liikennevirasto 2010). Tässä luvussa on referoitu keskeisimpiä toimintalinjoja Jyväskylän seudun kannalta.

6 SIvu 6/26 Toimintalinjat korostavat aktiivista liikenneverkon operointia, jonka tavoitteena on liikkumisen ja kuljettamisen ennakoitavuus ja luotettavuus kaikissa olosuhteissa. Operoinnin työkaluja ovat liikenteen ohjaus, tiedotus ja häiriötilanteiden hallinta. Jotta aktiivinen operointi olisi tehokasta, toimintalinjoissa nostetaan esille operoinnin seuraavat edellytykset: 24/7 periaatteella toimiva tieliikennekeskus tieliikennekeskuksen yhtenäinen tietojärjestelmä, jossa on liikennejärjestelmän ajantasainen tilannekuva ja keinot ongelmien hoitamiseen liikenteenhallintasuunnitelmat, joissa annetaan yksityiskohtaiset toimintamallit tieliikennekeskuksen päivystäjille ja muille viranomaisille erilaisissa häiriötilanteissa tieliikennekeskuksen resurssien ja osaamisen kehittäminen operoinnin vaatimusten mukaisesti poikkeustilanteiden toimintamallien harjoittelu tienvarsiopasteiden toteuttaminen ja valo-ohjauksen nykyaikaistaminen. Keskeisenä kehittämistoimenpiteenä toimintalinjoissa nostetaan esille viranomaisyhteistyön kehittäminen ja nykykäytäntöön verrattuna herkempi tiedotus vielä varmistamattomista häiriöistä. Myös varareittisuunnitelmat ja niiden sähköinen hallinta nousee esille. Kaupunkiseuduilla pyritään koko liikennejärjestelmän kattaviin palveluihin ja seudullisiin liikennekeskustoimintoihin. Toimintalinjojen mukaan tienvarsiopasteita on edelleen kehitettävä, koska ajoneuvojärjestelmät eivät yleisty vuoteen 2020 mennessä riittävästi voidakseen korvata niitä. Toimintalinjoissa on myös selkeytetty työnjakoa liikennetiedotuksen viranomaispalvelujen ja lisäarvopalvelujen välillä. Viranomaispalveluja ovat liikenteelle tiedottaminen tieverkon liikennöitävyys- ja turvallisuusriskeistä. Liikennevirasto tuottaa viranomaispalvelut omana työnään tai alihankintana. Lisäarvopalveluja ovat ns. räätälöidyt tietopalvelut. Pääasiallisia näiden palvelujen tuottajia ovat kaupalliset toimijat, jotka rahoittavat tuotannon käyttäjämaksuilla tai mainostuloilla. Tarvittaessa Liikennevirasto tukee lisäarvopalvelujen syntymistä osallistumalla palvelukehityksen rahoitukseen, mutta ei rahoita vakiintuneiden palvelujen tuotantoa. Jatkossa liikenneviraston internet-liikennetiedotussivut ovat viraston ainoa oma kanava, josta tienkäyttäjät saavat ajantasaista keli- ja liikennetietoa. Liikennevirasto osallistuu tarvittaessa sellaisten yhteiskunnallisia tavoitteita tukevien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, jotka eivät synny markkinaehtoisesti.

7 SIvu 7/26 3. TIELIIKENTEEN HALLINTA Liikenteen seuranta Nykytila Maantieverkolla liikenteen ajantasaista seurantaa tehdään Tiehallinnon LAM-pisteillä ja matka-aikaseurannalla, joka kattaa 4-tien ja 9-tien Jyväskylästä Tampereelle. Sujuvuuden ja ruuhkien seurantaan järjestelmät ovat toistaiseksi riittävät. Tilastointia varten LAM-verkkoa tihennetään edelleen. Myös muut viranomaiset, kuten poliisi, hyödyntävät kerättyjä liikennetietoja mm. valvontatyön suunnittelussa. Katuverkolla liikennemääriä tilastoidaan liikennevalojärjestelmään kuuluvien silmukoiden keräämistä tiedoista. Tietoa ei kuitenkaan tällä hetkellä saa reaaliajassa ulos järjestelmästä. Auto- ja kevytliikenteen määriä tilastoidaan myös 2-3 vuoden välein tehtävillä käsinlaskennoilla. Lisäksi kevyen liikenteen laskentaa tehdään kolmessa kiinteässä pisteessä tilastointitarkoituksiin. Laitteessa ei ole ulkopuolista yhteyttä. Katuverkolla on tällä hetkellä yksi kiinteä nopeusnäyttö ja yksi siirrettävä nopeusnäyttö. Jyväskylän kaupungilla on kiinnostusta nopeuksien seurannan kehittämiseen. Kehitystrendit ja näkymät Maailmalla reaaliaikaisten liikennetietojen markkinat ovat kasvaneet navigoinnin räjähdysmäisen yleistymisen myötä. Erityisesti ruuhkaisilla kaupunkialueilla dynaaminen liikennetilannetietoon perustuva reitinvalinta on tärkeä navigoinnin ominaisuus. Tieliikenteen seurantatietoja keräävät viranomaiset mutta enenevässä määrin myös kaupalliset toimijat. Tilannetietoja tarvitaan viranomaistoiminnassa kuten liikenteen ohjauksessa ja häiriönhallinnassa, mutta niitä kehittämällä voidaan myös tukea kaupallisten palveluiden kehittymistä. Kehitystrendinä näyttää olevan, että tiedonkeruussa siirrytään ennustaviin, anturipohjaisiin kattaviin tietoihin. Arvoketjuun syntyy tiedonkerääjiä, jotka yhdistelevät kiinteiden laitteiden ja anturiajoneuvojen tuottamia tietoja ja laativat niistä ennustemalleja ( information broker ). Myös suuret navigointipalveluja tarjoavat yritykset kehittävät omaa tiedonkeruutaan. Nokian Maps 2.0 palvelun kautta oli vuonna 2008 saatavissa reaaliaikaiset liikennetiedot 18 maassa. Navteqin Traffic Patterns tuote puolestaan navigoi tieverkon tilastollisten nopeuksien perusteella. TomTomin HD-Traffic palvelu käyttää hyväkseen matkapuhelinverkosta saatavaa anonyymiä tietoa matkapuhelinten nopeuksista ja suunnista (solupaikannukseen perustuen). Teknologia kehittyy myös perinteisissä tienvarren kiinteissä mittauslaitteissa. Tierakenteeseen upotettavien silmukkalaitteiden rinnalla on tarjolla mm. infrapuna- tai mikroaaltotekniikkaa hyödyntäviä mittauslaitteita. Kiinteiden mittauslaitteiden virransyöttö- ja tietoliikenneyhteydet nostavat investointija käyttökustannuksia. Suomessa Oulu ja Tampere hyödyntävät liikenteen seurannassa useita lähteitä: Tiehallinnon LAM-pisteitä ja matka-aikamittausta, liikennevalojen laitteistoja, omia kiinteitä mittausasemia sekä taksien gps-seurantaan perustuvaa FCD-järjestelmää. Järjestelmät on toteutettu erityisesti ruuhkautumisesta tiedottamista varten.

8 SIvu 8/26 Liikennevalo-ohjaus Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Jyväskylän seudulla ei tällä hetkellä esiinny säännöllisiä, vakavia liikenteen sujuvuusongelmia, joten liikenteen seurannan kehittämistarpeet liikenteen hallinnan näkökulmasta ovat vähäiset. Maankäytön kehittyessä on liikenteen seurantajärjestelmiä kuitenkin laajennettava, jotta suunnittelijoiden käyttöön saadaan riittävän korkeatasoiset liikennetiedot. Nykytila Jyväskylän kaupunki hallinnoi 50 valo-ohjattua risteystä, joista 13 on osittain Tiehallinnon rahoittamia. Järjestelmä on rakennettu 90-luvun lopulla, jonka jälkeen on tehty pieniä ohjelmistopäivityksiä. Teknisesti ohjausjärjestelmän katsotaan olevan elinkaaren loppupuolella. Järjestelmän tiedonsiirtoprotokollan vuoksi kaupunki on riippuvainen yhdestä laitetoimittajasta. Nykyinen liikennevalojärjestelmä on kalenteriohjattu. Liikenteen vaihtelut ovat pieniä, joten kello-ohjaus toimii tehokkaasti. Ohjaus ottaa huomioon silmukoiden havaitseman liikenteen pienten marginaalien puitteissa. Valojen yhteenkytkennät toimivat tehokkaasti eikä ohjauksen toiminnallisella kehittämisellä nähdä merkittäviä potentiaalisia hyötyjä. Liikkujat ovat tottuneet vihreisiin aaltoihin. Paikallinen energiayhtiö hoitaa liikennevalojen valvonnan ja tarvittaessa asettaa valot keltavilkulle poliisin pyynnöstä. Järjestely toimii hyvin. Liikennevalot voivat aiheuttaa hetkellisen turvallisuusriskin, jos autojono ulottuu moottoritien rampilta varsinaiselle väylälle. Tällaisia ongelmia on esiintynyt ainakin vt 4:n ja mt 637:n liittymässä. Ratkaisuksi kaupunki on säätänyt valoihin lisää vihreätä. Tehokkaampi ratkaisu voisi olla rampilla oleva ylimääräinen silmukka, jossa seisova ajoneuvo käynnistäisi ruuhkan purun. Pelastusajoneuvoille oli aiemmin toteutettuna vihreä aalto, joka perustui vihreän manuaaliseen tilaamiseen. Kokemukset eivät olleet kovin hyviä. Jatkossa seurataan muiden kaupunkien toteutuksia. Kehitystrendit ja näkymät Suomalaisilla kaupunkiseuduilla on aiempi kiinnostus alueellisesti optimoivaan valo-ohjaukseen (kuten SPOT) vähentynyt selvästi. Sen sijaan T&Kpanostukset ovat keskittyneet joukkoliikenteen etuuksiin sekä reaaliaikaiseen liikennetilanteen simulointiin perustuvaan alueelliseen ohjaukseen. Helsingin kaupunki on kehittänyt ONNIMANNI-nimellä kulkevaa valoohjauksen reaaliaikaista simulointi- ja ohjausjärjestelmää ja todennut sen testeissä toimivaksi (AINO-julkaisuja 55/2007). Tällä hetkellä Helsingin kaupunki laajentaa järjestelmän pilotointia Ruoholahden koealueelta Mechelininkadulle. Ratkaisu voi soveltua jatkossa muillekin kaupunkiseuduille, mikäli Helsingin piloteissa järjestelmästä saadaan selvää liikenteellistä hyötyä. ONNIMANNI-hankkeen keskeinen tavoite on lisäksi kerätä ja jalostaa ajantasaista liikennetietoa ja jakaa sitä eri toimijoille tiedotuspalveluja varten. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Jyväskylän kaupungin liikennevalojärjestelmä on teknisesti vanhentunut ja se tulee elinkaarensa päähän noin viiden vuoden sisällä. Järjestelmä uusitaan myös kojeiden osalta ja samalla siirrytään avoimeen järjestelmään ja IP-

9 SIvu 9/26 Vaihtuva ohjaus maanteillä pohjaiseen tiedonsiirtoon. Paikallisia ruuhkanpurkusilmukoita toteutetaan tarpeen mukaan jo aikaisemminkin. Valo-ohjauksen toiminnalliseen kehittämiseen ei nähdä tällä hetkellä suurta tarvetta. Vanhoista alueohjaussuunnitelmista on luovuttu jo aiemmin. Tulevaisuudessa kiinnostava ratkaisu voi olla Helsingin Ruoholahden tapaan tehtävä alueellinen reaaliaikainen simulointi ja sen perusteella tapahtuva valojen ohjaus. Ratkaisu on kiinnostavin sellaisilla alueilla, joissa liikenteen kysynnän vaihtelut ovat vaikeasti ennustettavia ja joilla liikenne ruuhkautuu liikennevalo-ohjauksen vuoksi. Jyväskylän kaupungin tulee valojen korvausinvestointia suunniteltaessa arvioida tarve Onnimanni-tyyppiselle ohjaukselle ja varautua uuden järjestelmän määrittelyissä mm. ohjausmenetelmän vaatimaan tiedonsiirtoon ja rajapintoihin. Hälytysajoneuvojen valoetuuksia lähdetään kehittämään benchmarkaamalla muiden suomalaisten kaupunkien järjestelmät ja niiden hyödyt. Tavoitteena tulee olla ajoneuvojen todelliseen paikannukseen perustuva etuusjärjestely tärkeimmillä reiteillä. Nykytila Vaihtuvia nopeusrajoituksia on Jyväskylän seudulla toteutettu kolmelle valtatieverkon jaksolle: vt 4 Kirri-Äänekoski (30 km) 12 kpl prismanopeusrajoitusmerkkiä vt 9 Kanavuori-Hankasalmi (41 km) 16 kpl prismanopeusrajoitusmerkkiä vt4 Joutsa-Toivakka välillä olleet muuttuvat nopeusrajoitusmerkit (12 kpl) on poistettu marraskuussa Järjestelmä lakkautetaan, joten sitä ei ainakaan samanlaisena enää oteta käyttöön. Järjestelmissä on keli- ja liikennetieto-ohjattuja prismamerkkejä, jotka on uusittu vuosina Tiehallinnossa vaihtuvien merkkien tavoitteellisena käyttöikänä on pidetty noin 10 vuotta. Kehitystrendit ja näkymät Suomen suurista kaupunkiseuduista Tampere on eniten panostanut vaihtuvaan liikenteen ohjaukseen informaatiotaulujen avulla. Tampereen seudun päätieverkon informaatiojärjestelmä otettiin käyttöön alkuvuonna Järjestelmässä on 10 muuttuvaa opastetaulua, joissa on varoitusmerkki sekä tekstillinen 3-rivinen kilpi. Taulut sijaitsevat seudun säteittäisillä pääväylillä. Varoitusmerkillä voidaan näyttää seuraavia liikennemerkkejä: liukas tie, ruuhka, tietyö, muu vaara. Tekstillisen kilven ensimmäisellä rivillä kerrotaan häiriöpaikka, toisella rivillä vaikutus liikenteeseen ja kolmannella rivillä lisätietoa häiriön syystä. Infojärjestelmässä on avoin rajapinta, josta kullakin taululla oleva tieto on haettavissa vapaasti erilaisten palvelujen käyttöön.

10 SIvu 10/26 Kuva 1 Päätieverkon infojärjestelmän taulujen sijainti Tampereella. Ensimmäiset kokemukset järjestelmästä ovat rohkaisevat. Alustavien tulosten mukaan seudun autoilijat huomaavat tauluissa esitetyn informaation ja se vaikuttaa autoilijoiden valitsimiin ajoreitteihin suunnitellulla tavalla. Uudenmaan tiepiiri teetti vuonna 2006 suunnitelman pääkaupunkiseudun pääväylien telematiikasta. Suunnitelma sisälsi koko seudun päätieverkon kattavan vaiheittaisen vaihtuvan ohjauksen ja informaation toteutuksen. Suunnitelmasta on toistaiseksi toteutettu Kehä III:n osuus. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Vaihtuvien nopeusrajoitusten ja esimerkiksi kelin seurannan osalta laaditaan Keski-Suomen tiepiirin kattava toimenpidesuunnitelma, jossa selvitetään nykyisten ohjausjärjestelmien teknologian käyttökelpoisuus, liikenteen ja kelin kannalta ongelmaiset kohteet ja edelleen laaditaan toimenpideohjelma järjestelmien uusimisesta ja tarpeen vaatiessa laajentamisesta. Suunnitelmassa huomioidaan mahdolliset Tiehallinnon valtakunnalliset linjaukset mm. kelin seurannan tasosta eriluokkaisilla väylillä. Vaihtuvien nopeusrajoitusten uusinvestoinnit tulee perustella turvallisuus- ja sujuvuushyödyillä. Vaihtuvat nopeusrajoitukset vähentävät suomalaisen tutkimuksen mukaan (Schirokoff ym. 2005) henkilövahinko-onnettomuuksia talvella 10 % ja kesällä 6 %. Hiljaisen liikenteen aikana ja hyvällä kelillä ne mahdollistavat nopeusrajoituksen nostamisen. Kelin seurannan kehittäminen puolestaan parantaa talvihoidon toimenpiteiden täsmällisyyttä ja kelitiedotuksen laatua. Vaihtuvien informaatiotaulujen hyödyt Jyväskylän seudun päätieverkolla olisivat pienet, koska päätieverkon reittivaihtoehdot ovat vähäiset ja toisaalta ongelmat lähinnä satunnaisia. Tulevaisuudessa reittiopastuksen nähdään enenevästi tapahtuvan navigaattoreissa. Kuitenkin vaihtuvien nopeusrajoitusten yhteydessä toteutettavilla varoitusmerkeillä ja tekstillisillä kilvillä voidaan antaa varoituksia ja opastusta erilaisista häiriöistä. Tätä mahdollisuutta

11 SIvu 11/26 tulee jatkossa hyödyntää, mikäli järjestelmien uudistamisen yhteydessä myös informaatiotauluja asennetaan valtatieverkolle. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 2: Liikenteen hallinta ja ohjaus kanssa. Pysäköinnin ohjaus Automaattivalvonta Nykytila Kaupungin pysäköintiyhtiö sekä yksityiset kiinteistöt ovat toteuttaneet useita pysäköintilaitoksia Jyväskylän keskustaan. Vuonna 2006 laitoksiin toteutettiin kehämäinen pysäköinnin opastusjärjestelmä muuttuvin tauluin. Seuraavassa vaiheessa (noin v. 2010) opastusta laajennetaan sisääntuloteille, joilla näytetään useamman laitoksen varaustilanne. Kehitystrendit ja näkymät Pysäköinnin ohjauksessa merkittävämpi kehitysaskel voi tulevaisuudessa olla laitosten tilatiedon vieminen navigaattoreihin. Tällöin autoilijat voivat valita parhaan reitin tyhjempään pysäköintilaitokseen jo aiemmin. Avoin rajapinta, joka mahdollistaa tilatiedon viemisen navigaattoreihin, ei ollut Jyväskylään toteutetun järjestelmän vaatimuksena, mutta se on mahdollista tarvittaessa toteuttaa jälkikäteen. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Toteutetaan järjestelmään muutos, joka mahdollistaa tilatiedon jakelun (ilmaiseksi) kaikille halukkaille palveluntarjoajille. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 8 : Julkisen tiedon käyttö kanssa. Nykytila Maantieverkolla on automaattivalvontaa toteutettu vt 9:lle Jämsästä Muurameen sekä rantaväylälle kahteen liittymään. Rantaväylän liittymissä valvotaan sekä nopeutta että punaisia päin ajoa. Jyväskylän poliisilla ei toistaiseksi ole ollut resursseja lisätä automaattivalvontaa, koska se sitoo paljon henkilöresursseja. Jyväskylän kaupungilla on kiinnostusta lisätä kameravalvontaa kaupungin alueella. Mahdollisuudet lisätä kuntien ja poliisin yhteistyötä kameravalvonnassa todennäköisesti paranevat tulevaisuudessa. Lieviä ylinopeuksia ei kuitenkaan dekriminalisoida, vaan jatkossakin ne käsitellään rikoksina ja rikkomuksina poliisiviranomaisen toimesta. Lähitulevaisuudessa haetaan valtakunnalliset pelisäännöt siihen, millaista kuntien ja poliisin yhteistyö liikennevalvonnassa voi olla. Todennäköisesti jatkossa kuntien resursseja voidaan käyttää sekä automaattivalvonnan infran rakentamisessa että aineiston valmistelevassa käsittelyssä. Sakotusoikeus säilyy vain poliisilla. (LVM/Anna-Liisa Tarvainen 2009.) tuli voimaan laki, joka mahdollistaa rikesakon lähettämisen postitse auton omistajalle tai haltijalle, jos rikkomus on havaittu autoa pysäyttämättä. Jos rikesakon saanut kiistää syyllisyytensä, suoritetaan normaali esitutkinta. (Säädökset 59/2006). Jo tämäkin muutos on merkittävästi vähentänyt poliisin kuormitusta automaattivalvonnan hallinnollisessa työssä.

12 SIvu 12/26 Tieliikenteen tiedotus Kehitystrendit ja näkymät Suomessa automaattivalvonta on voimakkaasti yleistynyt ja kiinteä kameravalvonta kattaa jo nyt noin 3000 km pääteistä. Rikkomusten seuraamusjärjestelmää kehitetään edelleen, puuttumiskynnystä alennetaan ja lisäksi selvitetään rikesakon soveltamisalan laajentamista, valvonnan rahoitusjärjestelmiä ja kunnallisen nopeudenvalvonnan mahdollisuuksia. Automaattivalvonnan vaikutukset ovat erittäin merkittävät. Keskinopeus laskee 3,1 3,5 km/h ja suuret, yli 20 km/h ylinopeudet vähenevät puoleen. Liikennekuolemat puolittuvat ja henkilövahinkoon johtavat onnettomuudet vähenevät noin 20 prosenttia. Turvallisuusvaikutusten odotetaan kasvavan, kun ehdollinen rikesakko ja poliisin uudet toimintatavat kameravalvontasakkojen käsittelyssä mahdollistavat alemman puuttumiskynnyksen ja kameroiden runsaamman käytön. Uudellamaalla tehdyssä kuljettajakyselyssä 86 % kuljettajista piti kameravalvontaa hyväksyttävänä tai erittäin hyväksyttävänä (Beilinson ym. 2004). Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vuosikymmenen lopulla aloitetaan matka-aikaan perustuva valvontakokeilu. Englannissa matka-aikojen valvontaa on kokeiltu kahdella tiejaksolla. Valvonnan seurauksena ylinopeutta ajavien määrä puolittui ja suuret yli 15 mph (yli 24 km/h) ylinopeudet poistuivat kokonaan. (Gains ym. 2005). Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Kaupungin liikenteen turvallisuuden kannalta risteysvalvonnan laajentaminen tulevaisuudessa nähdään tärkeänä. Automaattisen risteysvalvonnan tarvetta voidaan perustella toteuttamalla risteyksiin silmukoita, jotka ilmaisevat punaisia päin ajon. Näin saataisiin kerättyä faktatietoa liikennekäyttäytymisestä jatkotoimenpiteitä varten. Investointi muutamaan silmukkaan on vähäinen ja se voidaan toteuttaa ensimmäisen vaiheen toimenpiteenä. Maantieverkon automaattivalvontaa kehitetään Tiehallinnon ja poliisin yhteisten suunnitelmien mukaisesti. Jyväskylän kaupungin alueella kaupunki ryhtyy aktiivisesti kehittämään yhteistyössä poliisin kanssa riskialttiimpien katujen ja risteysten automaattivalvontaa ottaen huomioon selvitykset kuntien osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä. Tavoitteena voi olla noin 10 automaatti-valvottua kohdetta. Poliisin valmiudet ja resurssit tähän tulee kuitenkin selvittää. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 3: Tieliikenteen automaattivalvonta kanssa. Nykytila Seudun ruuhkat ovat melko vähäiset eivätkä ne edellytä erillisten seudullisten tietopalvelujen kehittämistä. Tavoitteena tulee olla seudun toimijoilla olevien tietojen tarjoaminen erilaisiin valtakunnallisiin ja kaupallisiin palveluihin. Destia tuottaa Suomessa jo tälläkin hetkellä ajantasaista tilannetietoa navigaattoreihin RDS-TMC-kanavan kautta. Jyväskylän kaupungilla on olemassa sähköinen katutyölupajärjestelmä, mutta tällä hetkellä tietoja ei saada siitä rajapinnan kautta ulos.

13 SIvu 13/26 Kaupunki on kehittänyt kevyen liikenteen kelitiedotusta mm. tekstiviestipalvelun avulla. Tarkoituksena on tavoittaa liukkaalla talvikelillä riskiryhmät ja vähentää kaatumistapaturmia. Kehitystrendit ja näkymät Suomessa suuret kaupunkiseudut ovat viime vuosina kehittäneet seudullisia liikennetietoportaaleja, jotka kokoavat internetiin kaiken liikkumista helpottavan tiedon eri kulkumuodoilla. Osa palveluista toimii kaupallisella pohjalla mm. mainostulojen varassa. Kuva 2 Oulun seudun OLLI-palvelu toimii kaupallisella pohjalla. Voidaan arvioida, että tulevaisuudessa liikennetiedottamisen painopiste siirtyy navigaattoreiden ja matkapuhelinten avulla käytettävien multimodaalien palvelujen kehittämiseen. Henkilökohtaisten navigointilaitteiden markkinat kasvavat arviolta 18 % vuodessa. Nokia uskoo, että viiden vuoden sisällä puolet matkapuhelimista sisältää navigaatio-ominaisuuden, josta tulee puhelinten massasovellus (Kauppalehti ). Matkapuhelinvalmistajille navigointi jalan tai joukkoliikenteellä on yhtä keskeinen ominaisuus kuin navigointi autolla. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Koska liikenteen tiedottamis- ja navigointipalvelut yhdistyvät ja niitä kehitetään ja tarjotaan aiempaa enemmän kaupallisesti, ei Jyväskylän seudulla ole tarvetta kehittää voimakkaasti omia tietopalvelujaan. Sen sijaan tärkeämpää on varmistaa, että seudulta on saatavissa korkeatasoiset lähtötiedot. Tämän osalta suurimmat kehittämistarpeet nähdään työmaista tiedottamisessa. Kaupungin sähköiseen katulupajärjestelmään kehitetään avoin rajapinta, jonka avulla on mahdollista saada työmaatiedoille laaja tavoittavuus melko pienellä omalla panostuksella. Ongelmana voi tosin olla, että työlupa on haettu pidemmäksi aikaa mutta varsinainen työ tehdään lyhyemmällä jaksolla,

14 SIvu 14/26 Häiriönhallinta ja viranomaisyhteistyö jolloin tieto voi olla osittain harhaanjohtavaa. Katulupajärjestelmän käyttöönottoa voisi laajentaa myös ympäristökuntiin. Lähtötietojen laadun tarkkailulle tulisi asettaa seudulla vastuuhenkilö. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 8 : Julkisen tiedon käyttö kanssa. Nykytila Jyväskylän seudun pääliikenneverkko on korostuneen säteittäinen, mikä tarkoittaa keskiosien ruuhkautuvuutta ja suurta häiriöherkkyyttä. Ison häiriön sattuessa esim. vt 4:llä ovat vaihtoehtoiset reitit heikot ja jäsentymättömät. Säteittäisjaksoilla (vt 4, vt 9) on kyllä rinnakkaista tie- ja katuverkkoa, mutta siinä olevien epäjatkuvuuksien takia rinnakkaisverkko jää puutteelliseksi. Keski-Suomen tiepiiri katsoo että varareittiopastus on puutteellista ja vaikeuttaa varareittien käyttöönottoa, kun tilanne on päällä. Kehitystrendit ja näkymät Tulevaisuudessa varareittiopastus siirtyy navigaattoreihin. Viime vuosina häiriönhallinnan seudullinen yhteistyö on kehittynyt voimakkaimmin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Jyväskylän seudulla Keski-Suomen tiepiiri on kutsunut vuosittain kokoon eri viranomaisia uusien toimintamallien viemiseksi kentälle. Yhteistyö on katsottu riittäväksi ja toimivaksi. Jyväskylän seutu kuuluu Tampereen liikennekeskuksen asiakasvastuualueeseen. Jatkossa Tiehallinnon ja Liikennekeskuksen voisi olla järkevää vetää yhteen nykyisistä yhteistyökaupungeista (PKS, Oulu, Tampere) saatavat kokemukset ja selvittää, millaista palvelutuotetta tarjotaan jatkossa kaikille Suomen kunnille ja mikä on tällaisen palvelun hinta. Toistaiseksi käynnissä olevat seudulliset liikenteenhallintakeskukset perustuvat siihen, että seudulliset toimijat maksavat operoinnin kustannukset sekä osansa Liikennekeskuksen tilojen yms. kustannuksista. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi liikennekeskuksissa toimiva kaupunkiseutujen operaattorihenkilö, joka erikoistuu nimenomaan kaupunkiliikenteen hallintaan. Resurssi voisi olla useiden kaupunkiseutujen rahoittama ja palvella useiden pienempien kaupunkien tehtävissä samanaikaisesti. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Varareittien puute on syytä nostaa esiin yleiskaavatasolla ja tarvittavat toimenpiteet on huomioitava tie- ja katuverkkosuunnitelman laadinnassa. Valtateiden varareitit voitaisiin varustaa valtakunnallisesti yhtenäisin opastein ja niillä tulisi olla yhtenäinen laatutaso, joka on riittävä myös raskaalle liikenteelle. Lentoaseman ja rautatieaseman yhteydet ovat varareittisuunnitelmissa keskeisiä. Tällä toimenpiteellä parannetaan varareittisuunnitelmien käyttöönottoa häiriön sattuessa. Liikenneviraston tieliikenteen hallinnan toimintalinjojen mukaan laaditaan koko ELY:n alueelle liikenteenhallinta- ja häiriönhallintasuunnitelmat. Varareittiopastus siirtyy tulevaisuudessa navigaattoreihin. Tätä varten mm. digiroadiin tulisi viedä teiden minimileveystiedot, jotta erilaiset ajoneuvot voivat hakea ajoneuvolleen sopivan varareitin. Vastuu kehitystoimenpiteistä kuuluu Tiehallinnolle (Väylävirastolle).

15 SIvu 15/26 4. JOUKKOLIIKENTEEN HALLINTA Joukkoliikenteen seuranta Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 5: Toimintamallit onnettomuuksissa ja häiriöissä kanssa. Nykytila Jyväskylän paikallisliikenteen busseja seurataan reaaliajassa. Paikannus perustuu tässä vaiheessa rahastuslaitteeseen syötettyyn ajosuunnitelmaan, jota kuljettaja tarkentaa paikantamalla ajoneuvon manuaalisesti jokaiselle pysäkille. Paikannusta voidaan myöhemmin tarkentaa kytkemällä järjestelmään gps-paikannus. Järjestelmä on koettu riittävän luotettavaksi, mutta käytännössä luotettavuus ei voi olla samaa luokkaa kuin automaattisella järjestelmällä. Jyväskylän kaupunki on teettänyt paikallisliikenteen informaatiojärjestelmästä hankesuunnitelman vuonna Paikallisliikenteen informaatiojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Kehitystrendit ja näkymät Esimerkiksi YTV:n tulevassa lippu- ja informaatiojärjestelmässä paikannetaan kaikki liikennevälineet gps-paikannuksen perusteella. Uusi järjestelmä mahdollistaa myös liikennevaloetuuksien kehittämisen samaa paikannustietoa ja tiedonsiirtoyhteyksiä hyödyntäen. Uusi HELMI (HELMI-2) on toimintakonseptiltaan keskitetty. Järjestelmän kulmakivinä ovat ohjauspalvelin sekä kaupallinen langaton tiedonsiirtoverkko OFDM-FLASH. Uudessa HELMISSÄ paikannus tapahtuu ohjauspalvelimessa vaunujen lähettämien sijaintitietojen perusteella. Paikantamisalgoritmissa käytetään pääasiassa GPS-paikannusta. Lisäksi vaunut lähettävät ohjauspalvelimelle matkamittaustietoja, jotka lisäävät paikannustarkkuutta. Järjestely on rakennetussa ympäristössä teknisesti haastava, mutta mahdollistaa yksinkertaisemmat reittikuvaukset nykyiseen HELMIIN verrattuna. Uuden HELMIN tietoliikenne kulkee kaupallisen OFDM-FLASH-verkon kautta. Verkko on vasteajoiltaan riittävän nopea ja luo 1Mb:n yhteyden ohjauspalvelimelta vaunuihin. Korkea tietoliikennenopeus antaa mahdollisuuden asentaa kuhunkin vaunuun matkustajien käyttöön tarkoitettu WLANtukiasema. (http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/helmi/uudistus2008.asp) Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Bussien seurannan laatutasoa parannetaan toteuttamalla hankesuunnitelman (2006) toinen vaihe, jossa ajoneuvot varustetaan gps-vastaanottimella. Muutoin järjestelmään ei ole tarpeen tehdä merkittäviä päivityksiä. Paikannusjärjestelmän muutoksen kustannukseksi arvioitiin vuonna 2006 noin euroa. Paikannustietojen tarkentuminen mahdollistaa uudenlaisten joukkoliikenteen tietopalvelujen kehittämisen. Paikannustiedot tulee tarjota avoimen rajapinnan kautta halukkaiden palvelunkehittäjien käyttöön.

16 SIvu 16/26 Joukkoliikenne-etuudet Nykytila Joukkoliikenteen tiedotus Vapaudenkadun keskiosalla on sallittu ainoastaan joukkoliikenne. Ratkaisu on merkittävästi vähentänyt muuta liikennettä pidemmällä matkalla Vapaudenkatua. Joukkoliikenteen etuuksia on toteutettu muutamaan yksittäiseen liittymään. Etuus perustuu bussin havaitsemiseen ns. pitkällä silmukalla. Ratkaisua voidaan pitää hieman vanhanaikaisena. Kehitystrendit ja näkymät Jyväskylän kaupunki on mukana valtakunnallisessa JENKA-hankkeessa, jossa kehitetään suomalaiseen liikennevalojen ohjauskäytäntöön sopiva bussien etuusjärjestelmä, joka on aikaa myöten laajennettavissa kaikkialle maahan. JENKA-hanke pohjautuu Turun kaupungin kehittämään uuteen liikennevalojen ohjaustapaan SYVARI synkronoitu vaiherinki. SYVARI -ohjaustavassa vaiherinki tahdistetaan viereisiin risteyksiin kuten missä tahansa yhteenkytketyssä liikennevalojärjestelmässä. Risteykseen saapuvan bussin ilmaisu kuitenkin irrottaa valo-ohjauksen yhteenkytkennästä ja siirtää sen hetkellisesti erillisohjaukseen. Näin joukkoliikenteen etuuden toteuttaminen on nopeampaa ja joustavampaa kuin yhteenkytketyissä valoissa, joissa kierron jatkuva eteneminen ja tiiviimpi tahdistuminen useimmiten estävät tai ainakin vaikeuttavat tehokkaiden etuuksien kuten lisävaiheiden (ylimääräisten vaiheiden) käyttöä. Järjestelmä toimii erilaisilla ilmaisutavoilla. Jyväskylässä 2 liittymään on toteutettu joukkoliikenne-etuudet SYVARI:lla. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Jyväskylän bussien etuusjärjestelmää laajennetaan keskustan ja sen liepeiden ruuhkaisimpiin valoliittymään. Tavoitteena tulee olla gpspaikannukseen perustuva älykäs järjestelmä, joka antaa etuuden vain myöhässä oleville busseille. Liikennevaloetuudet edellyttävät tarkkaa ja tiheää paikannusta. Siten hanke kytkeytyy joukkoliikenteen seuranta hankkeeseen. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisesti JENKA-hankkeessa syntyviä standardisoituja elementtejä, jolloin eri liikennöitsijät voivat investoida tarvittavaan laitteistoon (koska se toimii valtakunnallisesti). Myös joukkoliikennekaistojen ja väylien tarve on syytä selvittää. Toimenpide on linjassa kansallisen älyliikenteen strategian kärkihankkeen 1 Joukkoliikenteen palvelut/ liikennevaloetuudet kanssa. Nykytila Tällä hetkellä ajan tasalla oleva reittiopas on Matkahuollon ylläpitämä palvelu Jyväskylän liikenteen sivuilla. Järjestelmä on Logican toteuttama. Palvelussa on ainoastaan Jyväskylän paikallisliikenne. Seutuliikenne ei sisälly palveluun. Palvelu otettiin käyttöön vuonna Matka.fi-palveluun eivät Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän liikenne ylläpidä paikallisliikenteen pysäkki- ja aikataulutietoja. Matka.fi-palvelun ja mahdolli-

17 SIvu 17/26 sen koontitietokannan tulevaisuudesta tehtäneen päätöksiä lähitulevaisuudessa. Voi olla, että aikataulutietojen ylläpito siirtyy jollekin valtakunnalliselle julkiselle toimijalle. Paikallisliikennekeskuksessa Vapaudenkadulla on reaaliaikaisia pysäkkinäyttötauluja. Käynnissä on selvitys taulujen lisäämisestä esimerkiksi aluekeskuksiin ja keskussairaalaan. Näyttöjä voi jo lyhyellä tähtäimellä tulla lisää kymmenkunta. Paikallisliikenteeseen on lisäksi toteutettu Virtuaalimonitori, joka näyttää käyttäjän toiveen mukaan valitun pysäkin seuraavat lähdöt reaaliajassa. Virtuaalimonitori on täysin laiteriippumaton eli sitä voi käyttää matkapuhelimen selaimella, tietokoneen internet-selaimella ja vaikkapa julkisiin tiloihin sijoitetulla näytöllä. Kuva 3 Virtuaalimonitorin näkymä. Kehitystrendit ja näkymät Toistaiseksi ei ole tarjolla yhtä yleisesti käytettyä tai standardia rajapintaa, jota voitaisiin käyttää tietojen vaihdossa reittisuunnittelupalvelun tarjoajan ja joukkoliikenneoperaattorin välillä. Koska osa joukkoliikenteen käytön helppoutta on matkaketjun eri osista koostuvan tiedon saatavuus ja automaattinen yhdistely sopiviksi matkaketjuiksi, on standardien puute selkeä ongelma. Suomessa multimodaalien joukkoliikenteen reittisuunnittelupalvelujen (kuten matka.fi) kehittämistä vaikeuttaa liiketoimintamallien selkeytymättömyys, eri organisaatioiden haluttomuus jakaa tietoja sekä puutteet digistop-järjestelmässä. (Scholliers ym ) Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä tehdään lähivuosina iso harppaus, kun YTV-alueen liikenteessä otetaan käyttöön uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä. Järjestelmä sisältää kaikkien liikennevälineiden paikannuksen, joka edelleen mahdollistaa uudenlaisten reaaliaikaisten tietopalvelujen kehittämisen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi joukkoliikennevälineessä näytettävät seuraavien pysäkkien vaihtoyhteydet, erilaiset häiriötilanneilmoitukset jne. Myös reittioppaaseen voitaisiin liittää ominaisuus, joka valvoo että matkustajan valitsema matkaketju toteutuu suunnitellusti ja varoittaa ongelmista etukäteen.

18 SIvu 18/26 5. LIIKKUMISEN HALLINTA Tilanne valtakunnan tasolla Nykytila LVM:n kansallisen älyliikenteen strategian yhtenä kärkihankkeena on julkisen ja avoimen koontitietokannan rakentaminen joukkoliikenteen aikataulutietojen kokoamiseksi ja tietojen jakamiseksi palveluntuottajien käyttöön. Vastuun koontitietokannan laadinnasta ottaa Liikennevirasto. Kehittämisehdotukset ja niiden keskeiset vaikutukset Suomen kaupunkiseutuja vertailemalla voidaan todeta, että Jyväskylän kaupungissa joukkoliikenteen infopalvelut ovat laadukkaat ja samalla tasolla suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Palveluja on jo aika kattavasti. Keskeinen kysymys on, tuntevatko ihmiset palvelut ja löytävätkö he palveluiden luokse? Palvelujen käyttömääriä seuraamalla voidaan helposti arvioida, onko palvelujen markkinoinnissa parantamisen varaa. Kehittämisehdotuksena on tietopalvelujen jatkuvan markkinoinnin parantaminen ja markkinointiresurssien lisääminen. Markkinointitoimenpiteet tulee suunnitella liikkumisen hallinnan toimenpiteinä, joita on käsitelty seuraavassa luvussa tarkemmin. LVM:n selvitys liikkumisen ohjauksen organisoinnista valmistui keväällä Syksyllä 2008 määriteltiin liikkumisen ohjauksen yhdeksi tulevan Liikenneviraston uusista tehtävistä. Tämä on merkittävä muutos, sillä tällöin päättyy liikkumisen ohjauksen kehittämistä vaikeuttanut isännättömyys. Liikkumisen ohjaus on sisällytetty omana kokonaisuutena LVM:n toiminta- ja taloussuunnitelmaan , suunniteltu kehyslisäys tätä varten 4 milj.. (Öörni Seppo 2009). Paketti kattaisi liikkumisen ohjaustoimintaa Liikennevirastossa ja sillä osallistuttaisiin myös neljän suurimman kaupunkiseudun liikkumisen ohjaustoimintaan. Seudullisia hankkeita on nyt käynnissä/käynnistymässä ainakin pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla. Suomi (LVM) on liittynyt eurooppalaisen liikkumisen ohjausverkoston (EPOMM) "tarkkailijajäseneksi" Jyväskylän kaupunki oli 2000-luvun alkupuolella aktiivinen liikkumisen ohjauksessa. Tällöin LVM:llä oli käynnissä Jaloin-projekti, jossa jalkautettiin kevyen liikenteen strategioita. Jyväskylä oli mukana Kevyen liikenteen mallikunta-hankkeessa yhtenä kaupunkina. Hankkeen aikana Jyväskylässä toteutettiin useita kampanjoita sekä osallistuttiin Liikkujan viikkoon ja autottomaan päivään. Jaloin-hankkeen ja LVM:n tuen loppumisen jälkeen toiminta on hieman hiljentynyt, mutta yo. kampanjoihin osallistutaan edelleen tietyllä ohjelmarungolla. Kampanjoissa ovat kaupungin lisäksi mukana poliisi, tiehallinto sekä Liikenneturva. Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda JAPA ry, on perustettu keväällä JAPA ry:n toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen edistäminen Jyvässeudulla eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Yhdistyksen perustoimintaa on kestävän kehityksen edistäminen asukaslähtöisellä ja konkreettisella tavalla sekä kestävän kehityksen asiantuntijatahona toimiminen. Toimintaan pyritään sisällyttämään monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueita. Toiminnassa ovat esillä seuraavat kestävän kehityksen teemat:

19 SIvu 19/26 Kansainvälisiä kokemuksia asuin- ja luonnonympäristön viihtyisyys, monimuotoisuus ja terveellisyys kestävä kuluttaminen ja jätteen synnyn ehkäisy jätteiden lajittelu ja kierrätys energiansäästö ja energiatehokkuus kestävä ja esteetön liikkuminen eri ikäryhmien ympäristökasvatuksen edistäminen aktiivisen asukastoiminnan edistäminen. Yhdistyksen kestävän kehityksen edistämistoiminnalle eli paikallisagendatyölle on myönnetty Jyväskylän kaupunginhallituksen valtuutus vuonna Yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon JAPA ry on aktiivisesti yhteistyössä kaupungin asukkaiden, viranomaisten, luottamushenkilöiden ja muiden toiminnalleen tarpeellisten sidosryhmien välillä. JAPA ry toteuttaa erilaisia hankkeita, kampanjoita ja projekteja. Liikkumisen ohjauksen alueella yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan ole kovin aktiivista tällä hetkellä. JAPA ry osallistuu liikkujan viikkoon ja autottomaan päivään. Jyväskylän keskustassa toimii raideliikenteen ja bussiliikenteen linkittävä matkakeskus. Joukkoliikenteestä saa tietoa myös Jyväskylä-neuvonnasta ja Rakentajantalon Hannikainen-palvelupisteestä, jotka sijaitsevat ydinkeskustassa. Jyväskylän matkailulla on palvelupiste Nikolain kulmassa. Jyväskylän seudulla ei ole paikallista kestävän liikkumisen internet-portaalia, vaan pysyväisluonteisessa tiedottamisessa tukeudutaan valtakunnallisiin sivustoihin. Tämä lienee resurssimielessä perusteltu ratkaisu. Pyöräilykartta päivitetään parin vuoden välein. Karttaa ei jaeta postissa, sillä kaupungin tonttiosasto haluaa myydä karttaa hintaan 5 /kpl. Tapahtumissa karttoja on kuitenkin jaettu ilmaiseksi. Joukkoliikenteen aikataulujulkaisu jaetaan kotitalouksille postissa. Kaupunkirakennepalveluille (kaupungin organisaatiolle) on laadittu kestävän konttorin suunnitelma, jonka yhtenä osana on liikkuminen. Lisäksi ilmastonmuutosohjelman osana on tehty työvoimatoimistolle, ympäristökeskukselle sekä Metson konttorille liikkumisohjaussuunnitelma. Kevyen liikenteen mallikuntatyössä kokeiltiin kaupunkipyöriä, joita oli noin 10 kpl. Firmat saivat ostaa pyöristä mainostilaa. Projektia ei saatu kannattavaksi ja hanke lopetettiin. Keski-Euroopassa ja muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa, monet keskikokoiset kaupungit ovat hyvinkin aktiivisia liikkumisen ohjauksessa ja panostavat siihen merkittäviä resursseja. Lund Lund on reilun asukkaan kaupunki Länsi-Ruotsissa, Malmön lähellä. Liikkumisen ohjaus käynnistyi Lundissa valtuustoaloitteen ja sitä seuranneen selvityksen pohjalta vuonna Selvityksen jälkeen Lund päätti keskittyä neljään projektiin, jotka olivat liikkumisen ohjauskeskus (Mobility Centre), Pyöräilykaupunki, Kävele ja pyöräile kouluun projekti sekä Lundalink. Projektien kokonaissumma oli 16,5 miljoonaa euroa ja rahoituksesta tuli % projektista riippuen valtiolta.

20 SIvu 20/26 Liikkumisen ohjauskeskuksen tarkoituksena on toimia Lundissa liikkumisen ohjauksen operaattorina. Keskus vastaa kampanjoista sekä yrityksille ja kotitalouksille suunnattujen suoramarkkinointiprojektien läpiviennistä. Keskus on mm. toteuttanut autoilijoille ilmaisia joukkoliikenteen kokeiluja, työmatkapyöräilyn terveysvaikutusten tutkimuksen sekä osallistunut yhteiskäyttöautojen markkinointiin. Smart trafikant projektissa on lähetetty talouteen informaatiota. Mobilitetskontorin rahoitus on noin euroa/v. Pyöräilykaupunki-projektissa (8,9 M ) investoitiin parempiin pyöräteihin. Parannustoimenpiteet sisälsivät mm. turvallisia kadunylityksiä sekä laadukkaita väyliä keskeisille työpaikka-alueille sekä kouluihin. Yhdessä arkkitehtien kanssa kehitettiin pyöräteille uusi LundaStandard. Kävellen ja pyöräillen kouluun projektin tavoitteena oli vähentää lasten kuljettamista autolla kouluun. Projektissa kartoitettiin lasten vaaralliseksi kokemat paikat ja laadittiin näistä parannusohjelma ja järjestettiin vuorovaikutusta mm. vanhempien kanssa. Projektissa järjestettiin mm. kävelevä koulubussi. Vaikutustutkimuksen mukaan 19 % asukkaista oli muuttanut liikkumiskäyttäytymistään vuoteen 2004 mennessä. Tärkeä oppi Lundin kokemuksista on, että liikkumisen ohjaus on tehokkainta silloin, kun se kytkeytyy koviin keinoihin eli esim. infran parantamiseen. Kestävien infrahankkeiden markkinointi on tärkeää. Toinen opetus on, että käyttäytymismuutos edeltää asennemuutosta erilaiset ilmaiset kokeilut ovat tärkeitä asennemuutoksen synnyttäjiä. (Taskinen ja Heltimo 2006, matkakertomus) Lontoo Lisätäkseen pyöräilyä Lontoon kaupunki on käynnistänyt useita merkittäviä hankkeita. Eräs kiinnostava hanke on cycle superhighways eli pyörien supervaltatiet, joita Lontoo suunnittelee rakentavansa 12 kpl säteittäisesti kaupungin keskustasta ulompiin kaupunginosiin saakka vuoteen 2012 mennessä. Reitit ovat jatkuvia ja selvästi merkitty asvalttiin alusta loppuun saakka. Matkan varrella on useita opastuspisteitä, jotka kertovat matka-ajoista ja yhteyksistä muille supervaltateille. Katupäällysteet on erikseen parannettu pyöräilijöitä houkutteleviksi. Jokaiselle tielle on suunniteltu oma, erottuva identiteetti. Turvallisuus on huomioitu kaikissa yksityiskohdissa. (Transport for London 2009.) Lontoon tavoitteena on lisätä pyöräilyä 400 % vuoteen 2025 mennessä. Kuva 4 Havainnekuva Lontoon pyörien supervaltatiestä (www.tfl.gov.uk)

21 SIvu 21/26 Göteborgin Nya Vägvanor kampanja Göteborgin kaupunki ja seudun julkiset toimijat ovat perustaneet jatkuvaluonteisen kampanjan, jonka tarkoituksena on tuoda asukkaille tietoa liikkumisvalintojen vaikutuksista ja herättää heidät harkitsemaan uusia liikkumisvaihtoehtoja. Ohessa muutamia esimerkkejä mainoskampanjoista. Lisätietoja osoitteessa Kuva 1. Esimerkkejä Göteborgin seudun Nya Vägvanor kampanjoista (Lähde: Kehittämisehdotukset liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjaus tulee nähdä ajattelutapana, joka sisältyy ylätason liikennepoliittiseen strategiaan ja jota noudatetaan kaikilla tasoilla kaikissa hallintokunnissa. Vain kytkemällä liikkumisen ohjaus muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen se voi olla tehokasta. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä tulee toteuttaa uusilla asuinalueilla, joukkoliikennepalvelujen muuttuessa tai avattaessa kävelytie- ja pyörätieyhteyksiä. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä tulee yhteisesti valita muutama keskeinen toimenpide, ja räätälöidä niiden toteutus eri liikkujaryhmiä varten. Jyväskylään sopivat hankkeet voivat olla esimerkiksi:

22 SIvu 22/26 - Kestävät työmatkat. Tavoitteena vaikuttaa yritysten työntekijöiden kulkumuodon valintaan työmatkoilla. Toiminta sisältää yritysjohdon motivointia, liikkumissuunnitelmien laadintaa sekä tapaamisia työntekijöiden kanssa. Myös keski-ikäiset miehet motivoituvat useimmiten pyöräilemään, kun he ymmärtävät työmatkapyöräilyn terveysvaikutukset. Työntekijöitä pitäisi palkita kestävistä valinnoista, koska myös työnantaja hyötyy niistä paremman terveyden ja työkyvyn sekä esimerkiksi pysäköintipaikkojen tarpeen vähenemisen kautta. - Suoramarkkinointi asuinpaikan vaihtajille. Tavoitteena on vaikuttaa kotitalouksien liikkumistottumuksiin elämän muutoskohdassa, jolloin ihmiset ovat muutokselle alttiimpia. Jaetaan kotitalouksiin tietopaketti, jossa tietoa alueen joukkoliikenteestä sekä pyöräteistä. Kampanjaluontoisesti annetaan ilmainen kokeilu joukkoliikenteeseen kahden auton talouksille. - Kevyet koulumatkat. Liikkumiskasvatusta koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Tavoitteena vähentää autolla kouluun tuotavien lapsien määrää. Edellyttää vaarallisten kohteiden kartoitusta ja parantamissuunnitelman toteutusta. Sisältää paljon vuorovaikutusta koululaisten ja heidän vanhempiensa kanssa esimerkiksi luokittain. Liikkumisen ohjauksen hitaan etenemisen takana lienee epäilys toiminnasta saavutettavista hyödyistä. Vaikutustietojen lisäämiseksi ja esimerkin antamiseksi ehdotetaan, että Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan osallistuvat toimijat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta, Keski-Suomen tiepiiri (ELY) sekä Keski-Suomen liitto teettävät omiin organisaatioihinsa liikkumisen ohjauksen suunnitelmat. Suunnitelmien tulee kattaa sekä työmatkaliikkuminen että työasiamatkoilla liikkuminen, työsuhdeautot jne. Kiinnostava mahdollisuus olisi järjestää Jyväskylän seudun asukkaille ideakilpailu, jolla haettaisiin keinoja edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä seudulla. Ideakilpailu toisi mahdollisten toimenpide-ehdotusten lisäksi aihepiirille tarpeellista näkyvyyttä. Hiilidioksidipäästöjen laskuria ei ole tarpeen toteuttaa seudun toimijoiden omin voimin, sillä ainakin MOTIVA Oy on toteuttamassa avointa päästölaskuria. Organisointi Esitetyt kehittämisehdotukset edellyttävät liikkumisen hallintaan keskittyvän henkilöresurssin järjestämistä Jyväskylän seudulla. Tällä hetkellä aiheelle omistautunutta virkamiestä tai muuta tahoa ei ole. Lisäksi toiminta edellyttää riittävää rahoitusta projekteille ja kampanjoille. Luonteva tapa organisoida liikkumisen ohjauksen työ olisi järjestää Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda JAPA ry:lle henkilö, joka vastaisi ainoastaan liikkumisen hallinnan koordinoinnista seudulla. Tehtävä sopisi erinomaisesti JAPA ry:n toimintaan ja sillä saavutettaisiin selvää synergiaa JAPA ry:n muun asiantuntemuksen ja toiminnan kanssa. Organisoinnista on tarpeen käydä vielä tarkempaa keskustelua seudun toimijoiden, ennen kaikkea JAPA ry:n kanssa. Ely-keskus osallistunee myös seudun liikkumisen ohjauksen rahoitukseen. Toinen vaihtoehto olisi palkata liikkumisen ohjauksen vastuuhenkilö Jyväskylän kaupungin organisaatioon, jolloin hänellä olisi paremmat edellytykset

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Logistics 13 -seminaari 9.4.2013 Marko Forsblom Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Liikenneviraston tieliikennekeskuksen rooli viranomaispalvelujen tuottajana 24.9.2015 Liikennevirasto Liikennevirasto on Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen

Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto VTT seminaari älyliikenteen kehitys Suomessa ja Euroopassa 20.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus HLJ 2011:ssa. Osaselvityksen päätulokset

Liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus HLJ 2011:ssa. Osaselvityksen päätulokset Liikenteen hallinta ja liikkumisen ohjaus HLJ 2011:ssa Osaselvityksen päätulokset Määritelmiä Liikenteen hallinta ja älyliikenteen hyödyntäminen Liikenteen hallinta on liikenteen ohjausta, tiedottamista,

Lisätiedot

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT 2 3 Onko älyliikenne pelkkää sanahelinää vai oikeita palveluita? CO2 päästörajat vaikuttavat liikkumiseen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY. Toimintasuunnitelma 2010. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY. Toimintasuunnitelma 2010. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY Toimintasuunnitelma 2010 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi 1 JAPA ry:n toimintasuunnitelma 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustoiminta...

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 25.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 25.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 TILANNEKATSAUS HANKKEESTA JENKA - JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUDET JOKAISEEN KAUPUNKIIN Kslk 2008-40 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Älykäs liikenteen ohjaus, telematiikka ja vinjetti

Älykäs liikenteen ohjaus, telematiikka ja vinjetti Älykäs liikenteen ohjaus, telematiikka ja vinjetti Rekisteröinti- ja verotustoimialan kumppaniseminaari 1.10.2009 Yksikönpäällikkö Janne Huhtamäki 30.9.2009 1 Mitä on älykäs liikenne? Kerätyn tiedon avulla,

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 4.3.2011 Miksi työpaikoilla

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen

ESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO

Kalvosarjan sisältö. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Asukaskyselyn tulokset 29.9.2014 Kalvosarjan sisältö YHTEENVETO Yhden sivun yhteenveto Kolmen sivun yhteenveto ASUKASKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

MyBus. Apps4Pirkanmaa. Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi)

MyBus. Apps4Pirkanmaa. Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi) MyBus Apps4Pirkanmaa Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi) 1 Sisällys MyBus yleisesti Tavoite ja kohderyhmät Pääominaisuudet Toimintamalli Käyttöohjeet

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus

Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus Liikenteen monipalvelumalli - tilannekatsaus 30.5.2012 Tampere Juuso Kummala, Liikennevirasto Liikennejärjestelmän tulevaisuuden haasteina talous ja ympäristö Resurssien rajallisuus vs. vaatimus korkeasta

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli

Liikenteen monipalvelumalli Liikenteen monipalvelumalli Kansallinen ohjelma - UDIT Luonnos Elias Pöyry, Eera Oy Juuso Kummala, Liikennevirasto 31.5.2011 Lähtökohtana monipalvelumallille on päästöjen vähentäminen ja turvallisuuden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY. Toimintasuunnitelma 2014. Matarankatu 4, 3. krs 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY. Toimintasuunnitelma 2014. Matarankatu 4, 3. krs 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA RY Toimintasuunnitelma 2014 Matarankatu 4, 3. krs 40100 JYVÄSKYLÄ www.japary.fi 1 JAPA ry:n toimintasuunnitelma 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustoiminta...

Lisätiedot

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä Liikenne vie tilaa ja aikaa Kustannuksia Stressiä Epäviihtyisää

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Liikenneviraston ja Poliisin välinen yhteistyö. Rami Metsäpelto 15.10.2014

Liikenneviraston ja Poliisin välinen yhteistyö. Rami Metsäpelto 15.10.2014 Liikenneviraston ja Poliisin välinen yhteistyö Rami Metsäpelto 15.10.2014 LIIKENNEVIRASTON TOIMINNASTA LYHYESTI Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Vastaamme Suomen teistä, rautateistä ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot