YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 58/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 374

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 58/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 374 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT Norrlångvikenin 4,2 m väylän kunnostaminen ruoppaamalla ja SP Minerals Oy Ab:n teollisuussataman ruoppaus sekä ruoppausmassojen läjittäminen mereen Kemiön kunnassa Merenkulkulaitoksen Länsi Suomen väyläyksikkö SP Minerals Oy Ab HAKEMUS Merenkulkulaitoksen Länsi Suomen väyläyksikkö ja SP Minerals Oy Ab ovat ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan, sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Norrlångvikenin 4,2 m väylän kunnostamiseen ruoppaamalla ja SP Minerals Oy Ab:n teollisuussataman ruoppaukseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Kemiön kunnassa. SUUNNITELMA Asian taustaa ja yleiskuvaus hankkeesta Norrlångviken on matala lahti, jonka vesisyvyys lahden keskiosassa on 3 6 m. Lahdessa kulkee kulkusyvyydeltään 4,2 metrin väylä. Ensimmäisen kerran väylää on syvennetty 1960 luvulla kulkusyvyyteen 3,4 m ja vuonna 1983 väylää on edelleen syvennetty kulkusyvyyteen 4,2 m. Väylän haraussyvyys oli MW 80 4,9 m eli varavesi oli 0,70 m. Väylää käyttävät lahden perällä sijaitsevassa SP Minerals Oy Ab:n teollisuussatamassa käyvät alukset. Satamassa harjoitetaan maasälvän ja kvartsin vienti ja tuontitoimintaa. Väylällä on myös paikallista veneliikennettä. Vuonna 1983 toteutetun ruoppauksen jälkeen väylä on mataloitunut liettymisen ja maan kohoamisen seurauksena. Tällä hetkellä väylällä ei ole koko väylän leveydellä ohjeiden mukaista varavettä 4,2 m syväyksellä kulkeville aluksille. Liettymät ovat suurimmat väylän reunaalueilla, joissa varavettä on paikoin vain 0,2 m vuoden 2005 keskiveden korkeudesta mitattuna. Mitoitusohjeiden mukaan varavettä tulisi olla vähintään 0,6 m. Väylän kulkusyvyyden säilyttämiseksi väylällä on tehtävä kunnossapitoruoppaus. Vaihtoehtona olisi väylän mataloittaminen noin 3,7 m kulkusyvyyteen.

2 2 Koska lahden pohja on pehmeää liejuista savea, varaveden niukkuus on toistaiseksi aiheuttanut lähinnä samennushaittaa. Syvällä kulkevat alukset irrottavat pohjasta liejua ja aluskäyntien jälkeen koko lahti on ollut sameana useita tunteja. Suunnitellut työt Väylän suunniteltu uusi haraussyvyys on MW ,0 m. Väylän varavesi 0,80 m sisältää 0,20 m liettymisvaraa. Väylän linjausta tai väyläalueita ei muuteta ruoppauksen yhteydessä. Väylän leveys pysyy nykyisenä eli 35 metrinä. Ruoppaustyö tehdään kauharuoppaajalla noin neljän kuukauden aikana. Ruopattavan alueen pituus on noin 7,5 km ja sen pinta ala on noin m 2 tr. Ruoppausmassojen määrä on noin m 3 ktr. Todelliseksi ruopattavien kiintoainemassojen määräksi tulee m 3 ktd. Massat koostuvat saviliejusta. Ruoppausmassat läjitetään proomuilla mereen 4 5 km Notön saaresta länteen Näverholmenin saaren länsipuolelle noin m syvään syvänteeseen. Aluetta on käytetty läjitykseen 1980 luvulla tehdyn ruoppauksen yhteydessä. Läjitysalueen pinta ala on 25 ha. Kun massat läjitetään tasaisesti koko alueelle, massojen läjityskorkeus olisi noin 0,7 m. Läjitysalue sijaitsee yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kemiön kunnan Tolfsnäsin kylässä. Ruoppaustyöt tehdään vesialueilla, jotka kuuluvat Lemnäsin kylässä sijaitseviin kiinteistöihin Statens område RN:o 1:7, Lemnäs RN:o 1:21 ja Lemnäs I RN:o 1:19, Fröjdbölen kylässä sijaitseviin kiinteistöihin Fröjdböle RN:o 1:18 ja Kimito Fältspat RN:o 1:9, yhteisiin alueisiin RN:o 876:1 Tolfsnäsin kylässä, RN:o 876:1 Norrsundvikin kylässä ja RN:o 876:1 Norrlångvikin kylässä sekä yhteiseen alueeseen RN:o 876:3:0. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus merialueesta Norrlångviken on noin 10 km pitkä kapea lahtialue Kemiön saaren länsilaidalla. Vesialue on kauttaaltaan matalaa. Ulompana Kemiön saaren itäpuolella sijaitsevan Tolvsnäsfjärdenin vesisyvyydet ovat suuremmat, noin m. Veden laatu Norrlångvikenin perukkaan kulkeutuu ravinteita hajakuormituksena lähialueen pelloilta ja asutuksesta. Långvikbäcken ja Fröjdbölebäcken sekä useat pienemmät purot tuovat ravinteita myös kaukovaluma alueelta. Norrlångvikenin perukkaan tulevat SP Minerals Oy Ab:n jätevesien vaikutus näkyy lähinnä veden kohonneina fluoridi ja rautapitoisuuksina. Meriveden suolapitoisuus nousee selvästi Norrlångvikenin perukasta ulkomerta kohti, kun taas kiintoaine, rauta, fluoridi ja ravinnepitoisuudet pienenevät Tolvsnäsfjärdeniä kohti. Vuosina vedenlaatututkimuksissa mitattujen pintaveden fosforipitoisuuden ja klorofylli a pitoisuuden perusteella Norrlångvi

3 3 ken kuuluu rehevään laatuluokkaan. Tolvsnäsfjärdenissä rehevyystaso laskee lähinnä lievästi reheväksi. Sedimentin laatu Kalastus Ruopattavista massoista ja läjitysalueen pohjasedimentistä on tehty sedimenttitutkimukset. Ruoppausalueilta otettiin näytteitä viidestä pisteestä, joista itäisin sijaitsee Norrlångvikenin perukassa ja läntisin Nordvikfjärdenin alueella. Läjitysalueelta otettiin yksi näyte. Näytteet otettiin vähintään 20 cm:n pintakerroksesta ja näytesarjat jaettiin osanäytteisiin 0 5 cm ja 5 20 cm. TBT yhdisteiden normalisoidut pitoisuudet ylittivät kaikissa näytteissä ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeessa ( ) määritetyn tason 1, mutta alittivat reilusti tason 2 raja arvot. Korkein normalisoitu TBTpitoisuus oli 11 g/kg. Eräiden PAH yhdisteiden (antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni ja bentso(a)antraseeni) ja PCB yhdisteiden osalta todettiin myös tason 1 ylityksiä. Metallipitoisuudet olivat lähellä taustapitoisuuksia. Tason 2 ylityksiä ei todettu. Hakijat ovat katsoneet, että ruoppausmassojen läjittäminen mereen on sedimenttitutkimuksen tulosten perusteella mahdollista. Hankkeen vaikutusalueella ammattikalastusta harjoittaa ainoastaan yksi ammattikalastaja, joka kalastaa läjitysalueen vaikutusalueella Näverholmin saaren länsipuolella. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ruoppaus ja läjitystyöt aiheuttavat lyhytaikaista ja paikallista veden samentumista. Ajoittamalla työt syksyyn (elo joulukuulle) voidaan pienentää ruoppauksen aiheuttamaa haittaa vesiluonnolle ja merialueen virkistyskäytölle. Vuonna 1983 toteutetun ruoppauksen aiheuttamaa merialueen samentumista tai muuta haittaa ei havaittu enää seuraavana vuonna. Silloin ruoppausmassojen määrä oli kaksinkertainen verrattuna nyt suunnitellun ruoppauksen massojen määrään. Vuosina 1983 ja 1984 otetuissa kalanäytteissä ei havaittu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia, eikä ammattikalastukselle aiheutunut merkittävää tai osoitettavissa olevaa haittaa. Koska töitä ei ole tarkoitus tehdä keväällä eikä alkukesällä useimpien kalojen kutu ja lisääntymisaikana, merkittäviä kalojen lisääntymiseen kohdistuvia vaikutuksia ei ole odotettavissa. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakijan toimittaman, päivätyn tarkkailuohjelman mukaan ruoppaustöiden aikana otetaan vesinäytteet siinä vaiheessa, kun vähintään puolet töistä on tehty. Näytteet otetaan Norrlångvikenissä ja Tolvsnäsfjärdenissä sijaitsevasta neljästä näytteenottopisteestä. Näytteistä määritetään happi, kiintoaine, sameus, sähkönjohtavuus, saliniteetti, ph, rauta, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Ruoppaustöiden aikana tehdään lisäksi kerran veden samenemisen kartoitus. Kartoitus toteutetaan veneeseen asennetulla jatkuvatoimisella mittauslaitteistolla sekä pintavedestä että syvemmistä vesikerroksista.

4 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset 4 Kalojen lihan orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet tutkitaan ahvenista ennen ruoppaustöitä ja niiden jälkeen. Mahdollisia vaikutuksia kalastukseen selvitetään lähettämällä alueen kalastuskunnille kysely ruoppausten päätyttyä. Tarkkailujen tulokset toimitetaan Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen TE keskukselle. Kun kaikki tarkkailuun liittyvät tutkimukset ja kyselyt on tehty, laaditaan tuloksista tarkkailuraportti. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kemiön kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että ruoppausmassat voidaan läjittää mereen, koska sedimenttinäytteiden ainepitoisuudet ylittivät ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeessa ( ) määritetyn tason 1 melko vähäisessä määrin ja koska ruoppausmassojen laatu väylällä on samaa luokkaa kuin pohjasedimentin laatu meriläjitysalueella. Ympäristökeskus ei ole ottanut kantaa hakemuksen liitteenä olevaan vesistö ja kalataloustarkkailuohjelmaan. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisena. Päätökseen tulisi sisällyttää seuraavat määräykset: Ruoppaus ja läjitystyöt on tehtävä välisenä aikana. Luvan saajien on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle töiden aloittamisesta ja valmistumisesta. Luvan saajien on seurattava ruoppaus ja läjitystöiden vaikutuksia vesistöön Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus (TE keskus) on todennut, että suunnitellun läjitysalueen sopivuudesta läjitykseen ei ole tehty arviota. Näin ollen pohjanläheisten virtausten suunnasta ja voimakkuudesta sekä pohjan sedimentaatio oloista ei ole tietoa. Parin sadan metrin etäisyydellä läjitysalueelta kulkee laivaväylä, mikä saattaa vaikuttaa ohikulkevien laivojen aiheuttamien potkurivirtojen kautta läjitettyjen massojen paikoillaan pysymiseen läjitysalueella. Koska kyseessä on ympäristömyrkkyjä sisältävä sedimentti, läjitetyn massan pysyminen paikoillaan on tärkeää. Ruoppaustyö aiheuttaa samentumishaittoja työn aikana ja mahdollisesti vielä seuraavan

5 5 avovesikauden aikana. Seurauksia ovat muun muassa kalojen karkottuminen, kalastajien pyydysten likaantuminen ja muutokset kalastuspaikoissa ja kalansaaliissa. Ruopattavien massojen sisältämät ympäristömyrkyt ovat vesieliöille erittäin haitallisia. Haitta aineet voivat kulkeutua hienojakoisen sedimentin mukana ympäröivälle merialueelle ja kertyä planktoneliöihin, kaloihin ja lopulta myös ihmiseen. Koska sedimenttinäytteistä mitatut myrkkypitoisuudet ovat suhteellisen matalalla tasolla, TE keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää. TE keskus on kuitenkin vaatinut, että luvan saajalle on määrättävä euron suuruinen kalatalousmaksu, joka on maksettava Varsinais Suomen TE keskukselle käytettäväksi kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen vähentämiseen ruoppaustöiden vaikutusalueella. Maksu on suoritettava ruoppaustöiden alkamisajankohdasta alkaen kahtena peräkkäisenä vuotena. Luvan saajalle on lisäksi määrättävä euron kertakaikkinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen vähentämiseen läjityksen vaikutusalueella. TE keskus on myös edellyttänyt, että ruoppaus ja läjitystöiden kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Varsinais Suomen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Kemiön kunnan lupajaosto on vaatinut, että hakemusta on täydennettävä tarkemmilla sedimenttitutkimustiedoilla. Kaikista näytteenottopisteistä, lukuun ottamatta läjitysalueen pistettä, on otettava sedimenttinäytteet myös 0,20 0,50 metrin syvyydestä ja kaikista sedimenttinäytteistä on tutkittava myös dioksiinien ja dioksiininkaltaisten PCB yhdisteiden kokoomanäytteet. Lisäksi ruoppaus ja läjitysalueilla sekä Norrlångvikenissä ruoppausalueen länsipuolella sijaitsevalla vesialueella on tutkittava veden virtausten suuntia ja nopeuksia. Tarkkailuohjelmaa on täydennettävä siten, että kalanäytteitä on otettava myös rasvaisesta kalasta sekä hauesta ja mateesta. Näytteet on otettava sekä ruoppaus että läjitysalueilta ennen ruoppausta sekä yksi, kaksi ja viisi vuotta ruoppauksen jälkeen. Kalanäytteistä on tutkittava ne raskasmetalli, TBT, dioksiini ja dioksiinikaltaisten PCB yhdisteiden pitoisuudet, jotka tutkitaan sedimenttinäytteistä. Jokaisesta kalalajista on jokaisen näytteenoton yhteydessä ja jokaiselta näytteenottoalueelta otettava näytteet vähintään kymmenestä ruokakalan kokoisesta kalasta. Kaikki tutkimustulokset on toimitettava Kemiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. 4) AA (Rinnekaunokki RN:o 1:47, Norrsundvik, Kemiö) on vaatinut korvausta 500 euroa ruoppauksen aiheuttamista heikentyneistä uintimahdollisuuksista, kalojen vähentymisestä ja meluhaitasta. Hakijoiden selitys Hakijat ovat toimittaneet ympäristölupavirastolle selityksensä esitettyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakijat ovat hyväksyneet Lounais Suomen ympäristökeskuksen esityksen töiden suorittamisajankohdan rajaamisesta väliselle ajalle. Hakijat toimittavat lopullisen tarkkailuohjelman Lounais

6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 6 Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Hakijat ovat hyväksyneet Varsinais Suomen TE keskuksen kalatalousmaksuja koskevat vaatimukset. Hakijat ovat todenneet, että läjitysalue on sama kuin edellisen, 1980 luvun alussa tehdyn ruoppauksen yhteydessä käytetty alue. Läjitysalueella tarkkaillaan massojen leviämistä ja tarkkailuohjelmaa voidaan laajentaa, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Myös kalataloudellista tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa laajentaa. Hakijat toimittavat tarkkailuohjelmat TEkeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Hakijat ovat pitäneet Kemiön kunnan lupajaoston vaatimuksia täydentävistä tutkimuksista ja kalataloudellisen tarkkailuohjelman täydentämisestä turhina. Hakijat ovat katsoneet, että hankkeen vaikutuksia on tutkittu riittävässä laajuudessa. Hakemuksen liitteenä olevan vesistövaikutusten tarkkailuohjelman tavoitteena on selvittää miten laajalle kiintoaine ja sameus leviävät ruoppaus ja läjityskohteissa ja millaisia vaikutuksia näillä on veden laatuun. Lopullinen tarkkailuohjelma toimitetaan Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen töiden aloittamista. Kalataloudellinen tarkkailuohjelma toimitetaan TE keskuksen hyväksyttäväksi. Hakijat ovat pitäneet AA:n esittämää korvausvaatimusta perusteettomana. Hakijat ovat esittäneet, että ruoppauksen tarkoituksena on alusturvallisuuden lisäämisen lisäksi Norrlångvikenin lahden vesistön tilan parantaminen vähentämällä aluskäyntien aiheuttamaa veden samentumista. Työt tehdään välisenä aikana, jotta siitä aiheutuva haitta vesistön virkistyskäytölle olisi mahdollisimman pieni. Kalakanta ei ruoppauksen seurauksena pienene eikä kalojen lisääntyminen normaalilla tavalla esty. Töiden aiheuttama melu on yksittäisen rannan kohdalla niin lyhytaikainen, ettei siitä synny korvattavaa haittaa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Merenkulkulaitoksen Länsi Suomen väyläyksikölle ja SP Minerals Oy Ab:lle luvan Norrlångvikenin 4,2 m väylän kunnostamiseen ruoppaamalla ja SP Minerals Oy Ab:n teollisuussataman ruoppaukseen sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Kemiön kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Toimenpiteistä kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvan haitan vähentämiseksi määrätään lupamääräyksestä 6) ilmenevä kalatalousmaksu. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

7 7 Lupamääräykset 1) Ruopattavien massojen yhteenlaskettu määrä saa olla enintään m 3 ktr. Massat saadaan läjittää vesialueelle, joka kuuluu yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 Tolfsnäsin kylässä. 2) Vesialueen ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä merialueella ja sen käytölle ja käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. 3) Työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 4) Luvan saajien on nimettävä hankkeelle yhteyshenkilö. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Kemiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 6) Luvan saajien on maksettava Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle euron kertakaikkinen kalatalousmaksu töiden alkamisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Maksu on käytettävä hankkeesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen poistamiseksi ruoppaus ja läjitystöiden vaikutusalueella. 7) Töiden suorittamisen ja vedenlaadun tarkkailu on tehtävä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä. Työnaikaisia ja töistä johtuvia kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Kemiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmissa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. 8) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Kemiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskuksel

8 8 le, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Kemiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke on tarpeen Norrlångvikenin väylän käytettävyyden ja merenkulun turvallisuuden parantamiseksi. Syventämällä väylää voidaan myös vähentää väylää käyttävän alusliikenteen aiheuttamaa, väylän mataluudesta johtuvaa veden samennusta. Suunniteltu ruoppaustyö samentaa merialuetta, pääosin vain ruoppaus ja läjitysalueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Samennushaitta on kuitenkin lyhytaikainen ja sitä voidaan pienentää suorittamalla työt mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja lupamääräyksessä 2) tarkoitettuna ajankohtana. Ruoppausmassat sisältävät haitallisia aineita kuten tributyylitinaa (TBT) sekä PCB ja PAH yhdisteitä. Ympäristöministeriön ruoppausja läjitysohjeen ( ) mukaan ruoppausmassat ovat mereen läjityskelpoisia silloin, kun haitallisten aineiden normalisoidut pitoisuudet ovat ohjeessa määritetyn tason 1 alapuolella. Suurin osa hankkeen ruoppausmassoista täyttää tämän edellytyksen. Silloin, kun haitallisten aineiden normalisoidut pitoisuudet ovat tasojen 1 ja 2 välissä, sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Koska tason 1 ylitykset tehtyjen sedimenttitutkimusten yhteydessä analysoiduissa näytteissä ovat melko vähäisiä ja kun ruoppausmassojen laatu on samaa luokkaa kuin pohjasedimentin laatu meriläjitysalueella, ruoppausmassat voidaan läjittää mereen. Ruoppaus ja läjitystöistä aiheutuva veden samentuminen saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kalakannoille ja kalastukselle. Kun töiden toteuttamisen ajankohta ja kulloinenkin laajuus ei ole etukäteen selvillä, kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi määrätään kalatalousvelvoitteen yksityiskohtaisen määräämisen sijasta lupamääräyksestä 6) ilmenevä kalatalousmaksu. Lupamääräyksessä 7) luvan saaja on velvoitettu tarkkailemaan työnaikaisia ja töistä johtuvia kalataloudellisia vaikutuksia. Edellä mainituilla perusteilla hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohta Vesilain 2 luvun 6 2 mom. ja 22 :n 3 mom. sekä 4 luvun 6 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Korvausvaatimus Ympäristölupavirasto hylkää AA:n korvausvaatimuksen, joka koskee ruoppauksen aiheuttamia uintihaittoja, kalansaaliin vähentymistä ja meluhaittoja. Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien kalataloudellisten haittojen osalta ympäristölupavirasto viittaa edellä "Perustelut" kohdassa esitettyyn. Ruoppaustöitä saadaan lupamääräyksen 2) perusteella suorittaa ainoastaan eli parhaan virkistyskäyt

9 9 töajan ulkopuolella, mikä vähentää veden samentumisesta mahdollisesti kalastukselle ja uimiselle aiheutuvia haittoja. Ruoppaustöistä aiheutuvat meluhaitat ovat yksittäisten rantojen kohdalla lyhytaikaisia. Ottaen lisäksi huomioon, että AA:n omistama kiinteistö Rinnekaunokki RN:o 1:47 ei ole rantakiinteistö vaan sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä rannasta, ruoppaustöistä ei aiheudu mainittavaa meluhaittaa AA:n kiinteistölle. Edellä mainituilla perusteilla hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa AA:lle. Hakemukseen liitetyt selvitykset Hakemukseen liitetyt selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Tarkkailuohjelmien täydentäminen Luvan saajat on lupamääräyksessä 7) velvoitettu tarkkailemaan töiden suorittamista ja vedenlaatua Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä työnaikaisia ja töistä johtuvia kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Mainitut viranomaiset arvioivat tarkkailuohjelmien riittävyyttä ohjelmien hyväksymisen yhteydessä. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on muilta osin ottanut muistutukset huomioon yllä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003).

10 10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Juha Helin Pertti Seppänen Nina Engberg Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Nina Engberg. NE/ha

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.