aikuiskoulutukseen integrointiin syvällinen ymmärtäminen Laatuseurannasta lisäarvoa Asiakkaiden sertifiointitoiminnan haasteena Semel panostaa KVALITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "aikuiskoulutukseen integrointiin syvällinen ymmärtäminen Laatuseurannasta lisäarvoa Asiakkaiden sertifiointitoiminnan haasteena Semel panostaa KVALITA"

Transkriptio

1 Inspecta Oy:n asiakaslehti 3 / 2006 KVALITA Asiakkaiden syvällinen ymmärtäminen sertifiointitoiminnan haasteena Semel panostaa integrointiin Laatuseurannasta lisäarvoa aikuiskoulutukseen

2 3/ Pääkirjoitus: Sertifiointitoiminnan haasteet Haasteena asiakkaiden syvällinen ymmärtäminen Taksijärjestelmätoimittaja Semel panostaa integrointiin Kolumni: Euroopan mestaruus kolmiottelussa 7 9 Laatuseuranta tuo lisäarvoa aikuiskoulutukseen Puun alkuperäketjun hallinnassa mahdollisuus FSC-sertifiointiin Uutisia lyhyesti Resume 10 Rakennusalan laadunvalvonta uusien haasteiden edessä 7-8 Meillä kaikki vastaavat laadusta, vakuuttaa RastorCollegen Petri Palovaara Lujatalo Oy:n Petri Suuperko ja Jukka Latvala Semel Oy:n Lauri Remeksen mukaan täsmä- puhuvat suomalaisen rakentamisen laadun puolesta. standardointi on muutosprosessin avain. 3/2006 JULKAISIJA Inspecta Sertifiointi Oy KATUOSOITE Miestentie 3, Espoo Puhelin fax Päätoimittaja Markku Siivonen Toimitus ja ulkoasu Locomotiv Helsinki Oy, (09) Kansi Koulutusjohtaja Petri Palovaara, RastorCollege. Kuvaaja Riitta Supperi/Exito Imagen Tmi Painopaikka Paintek Oy Paperi MultiArt Silk 200/150 g/m 2 sisällysluettelo

3 Sertifiointitoiminnan haasteet Alun perin valmistavan teollisuuden laadunvarmentamisen kehittämisestä käynnistynyt toimintajärjestelmien arviointi ja sertifiointi on laajentunut kattamaan monimuotoisesti yhteiskunnan eri toimintoja. Kansainvälinen laatujärjestelmästandardi ISO 9001 on pian parinkymmenen vuoden ajan ollut yksi keskeisiä keinoja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Tämän rinnalle on syntynyt joukko muita toiminnan kannalta tärkeisiin osa-alueisiin kohdistuvia järjestelmästandardeja sekä kansainvälisiin sopimuksiin ja direktiiveihin perustuvia vaatimuksia. Kaikkien näiden tavoitteena on varmistaa toiminnan vaatimustenmukaisuus, kehittää organisaatioiden toimintaa ja kilpailukykyä sekä lisätä luotettavuutta ja uskottavuutta asiakkaisiin ja sidosryhmiin päin. Yhteiskuntien monimutkaistuminen ja kansainvälistyminen lisäävät tarvetta kolmannen osapuolen varmentamiselle. Tämä aiheuttaa jatkuvaa kehitys- ja muutostarvetta myös sertifiointiyrityksissä. Varmentaminen kohdistuu perusjärjestelmien lisäksi yhä useammin toimialatai toimintokohtaisiin erityisvaatimuksiin, joiden kohdalla edellytetään syvällistä toiminnan tuntemista. Asiakasvaatimukset painottuvat konkreettisen näytön saamiseen toiminnan hallittavuudesta ja kehityksestä. Sertifiointiyritykset ovat pitkään jatkuneen tasaisen kasvuvaiheen jälkeen joutuneet perusteellisesti miettimään strategioitaan kyetäkseen tyydyttämään monipuolistuvia asiakastarpeita. Me Inspecta Sertifiointi Oy:ssä uskomme menestyvämme huolehtimalla Yhteiskuntien monimutkaistuminen ja kansainvälistyminen lisäävät tarvetta kolmannen osapuolen varmentamiselle. asiakastarpeiden ennakoinnista ja valmistautumisesta näiden tarpeiden tyydyttämiseen toimiala- tai jopa asiakaskohtaisesti henkilökunnan osaamisen ja palvelutuotteiden jatkuvasta kehittämisestä vastaamaan asiakkaiden odotuksia sertifiointitoimintaa ohjaavien työkalujen tehokkuudesta Kuinka asiakkaamme kokee käytännössä valitsemamme strategian toteutumisen? Sen tulee näkyä ammattitaitoisena ja tehokkaana arviointityönä ja raportointina, suunnitelmallisuutena arviointien painopistealueiden määrittelemiseksi sekä valmiutena asiakkaan erityistarpeiden tyydyttämiseen. Tässä onnistuminen edellyttää läheistä yhteistyötä ja tehokasta kommunikaatiota asiakkaan kanssa. Olemme edelleenkin vakuuttuneita siitä, että menestys taotaan yhdessä! Harry Lindström pääkirjoitus

4 TEKSTI Janne Kettunen KUVAT Sini Pennanen valmius kyseenalaistaa valittuja painopisteitä ja tuoda tarvittaessa mukaan uusia elementtejä, Kangas linjaa. Kankaan mukaan kehittämisessä korostuu jatkuva yhdessä keskustelu, jonka pohjalta valitaan kehittämisen painopistealueita. Asiakkaan näkökulmasta tällaisia ovat asiakkaan kuuntelemisen ja ymmärtämisen systematisointi, perusjärjestelmien syventäminen valituilla teemoilla, osaamisen kehittäminen ennakoivasti sekä verkostoituminen erilaisten ongelmanratkaisijoiden kanssa. Arviointien yhdessä suunnittelu asiakkaan kanssa ei sinällään ole uutta toimintaa, vaan muutoksella pyritään lisäämään suunnittelun painoarvoa ja systemaattisuutta. Asiakkaan kannalta tämä näkyy muun muassa erillisinä suunnittelu- ja yhteistyöpalavereina ennen seuranta-arviointeja. Tällöin hahmotetaan yhdessä pidemmällä ajanjaksolla arviointien painopistealueita, osaamisen tarvetta ja parasta lähestymista- Haasteena asiakkaiden syvällinen ymmärtäminen Sertifiointiala elää tällä hetkellä voimakasta kehityksen aikaa luvun alussa laatujärjestelmien sertifiointi oli suurilta linjoiltaan tuotanto-orientoitunutta ja muuttui sittemmin kokonaisvaltaiseksi toiminnan arvioinniksi huomioiden myös enemmän palvelua. Viime aikojen trendinä on ollut asiakaslähtöinen tarve siirtyä toimialakohtaisiin erityisvaatimuksiin tai teema-arviointeihin. Inspecta Sertifiointi Oy:ssa on viime aikoina ryhdytty kehittämään pienin askelin etenevää, vuorovaikutukseen perustuvaa strategiaa sertifiointiorganisaatiolle. Keskeinen teema toiminnan kehittämisessä on keskittyä asiakkaan nykytilanteen sekä tulevaisuuden haasteiden yhä parempaan ennakointiin. Tämän myötä luodaan edellytyksiä tehokkaalle, lisäarvoa tuottavalle arvioinnille. Kun muutosvauhti kasvaa ja integroidut monijärjestelmät lisääntyvät, vaatii asiakkaan nykytilanteen ymmärtäminen yhä enemmän panostusta. Samoin toimintansa systemaattiseen kehittämiseen pitkään panostaneet asiakkaat asettavat yhä kovemman haasteen eteemme, sanoo kemian- ja koulutusalan pääarvioija Vesa-Pekka Kangas Inspecta Sertifioinnista. Strategia kehittyy tekemällä Kangas on yhdessä tietotekniikan alan pääarvioijan Martti Nordlingin kanssa ollut mukana toteuttamassa sertifioinnin strategiamuutoksen selvitys- ja suunnittelutyötä. Kangas ja Nordling korostavat, etteivät ole kahden miehen asialla, vaan strategiaa on kehitetty yhdessä tekemällä ja pitkällä aikavälillä. Kehitystyöhön liittyen on viimeisen puolen vuoden työn tuloksena valmistumassa Kankaan MBA-opintoihin kuuluva, strategiamuutosta käsittelevä lopputyö. Strategian laatiminen ei ole projekti, joka laitetaan sivuun sen valmistuttua vaan se on enemmänkin jatkuvaa ympäristön aistimista, josta syntyy

5 paa. Näin ollen kehittämisen punainen lanka säilyy ja saadaan yhdessä haastaviakin asioita eteenpäin. Vankka perusta säilyy Laadunhallinnan perusjärjestelmät eivät katoa toimialakohtaisten erityisvaatimusten lisääntyessä. Päinvastoin, kun yrityksen perusjärjestelmä on kunnossa, se luo hyvät edellytykset hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja kehittää asiakkaan toimintaa. Monella asiakkaalla on tätä perustaa rakennettu perusjärjestelmien kautta jo useita vuosia ja sen myötä kehittämisen vaatimustaso nousee vuosi vuodelta, sanoo Kangas. Kilpailun kiristyessä eri aloilla laadun merkitys kasvaa, sillä laatu on tärkeä tehokkuustekijä. Laadunhallinta eteneekin tarkastamisen lisäksi suunnitteluun. Pyrkimyksenä on vähentää väärinkäsityksistä tai olettamuksista johtuvia virheitä, jotka myös aiheuttavat turhia kustannuksia. Jälkeenpäin tapahtuva

6 tarkastus on yrityksen kannalta kulu, jonka hyöty on olemassa, mutta reagointi tapahtuu ikään kuin yhden kierroksen myöhässä. Miksei tarkastusta siis tehtäisi jo suunnitteluvaiheessa ottaen ennakoiden huomioon tarkastuksessa ilmenneitä asioita, Martti Nordling kysyy. Laadunhallinnasta ja tehokkuudesta puhuessa Nordling mainitsee niin kutsutun Blue Ocean -strategian. Tämä yhdysvaltalaisten strategistien kehittämä business-ajattelutapa vie yrityksen pois tutusta markkinaympäristöstä, uusille vesille. Nykyajan tyypillisessä markkinaympäristössä kilpaillaan olemassa olevien markkinoiden markkinaosuuksista kilpailijoiden kustannuksella. Tällöin voidaan puhua eräänlaisesta nollasummapelistä, jossa markkinat eivät laajene, vaan tuloksena on verisen kilpailun punainen meri (Red Ocean) jossa voittaminen ei ole kenellekään pitkäkestoista. Sinisessä meressä (Blue Ocean) tilanne on päinvastainen. Nämä alueet ovat kartoittamattomia markkinoita, joissa piilee uusia, piilossa olevia mahdollisuuksia. Blue Ocean -strategia onkin eräänlainen prosessi, jossa systemaattisesti etsitään ja arvioidaan uusia markkinoita ja niiden mahdollisuuksia huomioiden teknologian mahdollisuudet sekä asiakkaan piilevät tarpeet. Kokemuksella kohti täsmästandardeja Tietyille toimialoille on syntynyt toimialan erityispiirteitä huomioivia täsmästandardeja. Esimerkiksi tietotekniikan alalla ovat yleistyneet Inspecta Sertifioinninkin nykyään tarjoamat tietohallinnon ohjelmistosuunnittelun laadunhallinnan (CMMi) ja IT-palvelutoiminnan standardi (ITIL). Näitä toimialastandardeja voidaan käyttää sertifioinnissa yhdessä ISO standardin kanssa. Hyvälle perustalle voidaan rakentaa kohdentamalla arviointia sekä lähestymällä eri teemojen kautta, jotka perustuvat laajemmin hyväksyttyyn viitekehykseen. Näitä ovat esimerkiksi henkilöstö-, tietohallinto- ja projektitoiminta, joilla päästään syvemmin kiinni eri toiminnan osa-alueisiin. On myös mahdollista käyttää muita järjestelmästandardeja tai niiden osia ilman sertifiointia, esimerkkinä tietoturvallisuus tai työterveys- ja -turvallisuus, sanoo Nordling. Vesa-Pekka Kangas korostaa strategiamuutoksessa myös ammattitaidon merkitystä. Inspecta Sertifioinnin vahvuutena on, että arvioijat ovat kokeneita ja osaamispatteristo on laaja. Osaamista ja sen tasoa on Inspecta Sertifioinnissa kehitetty lukuisien opintojen sekä pätevyys- ja koulutushankkeiden avulla. Lisää asiantuntemusta etsitään myös toimivan osaajaverkoston kautta. i 1 2 ISO ISO OHSAS Strategiamuutoksen The Big Picture Laatu=Tehokkuutta Blue Ocean -strategia Perusjärjestelmät 1. Asiakkaan kiinnostus laadun ja tehokkuuden kehittämisestä vie uusille vesille (Blue Ocean). Oikea asiakastarve Asiakkaan tarpeen selvittäminen Kohdennettu arviointi 2. Selvitetään oikea asiakastarve (lähestyttävät laatuongelmat). Lisäarvo Kohdennetut teemat tunnettuja referenssejä vastaan Teema Teema Teema Teema 3Perusvarmistus 3. Arviointiin otetaan mukaan ongelmalähtöisiä teemoja perusarviointia unohtamatta.

7 TEKSTI Janne Kettunen KUVAT Riitta Supperi / Exito Imagen Tmi Laatuseuranta tuo lisäarvoa aikuiskoulutukseen Ammatillista lisä- ja uudelleenkoulutusta tarjoava RastorCollege on esimerkki koulutusalan oppilaitoksesta, jossa laatuseuranta on ajateltu alusta alkaen asiakaslähtöisesti. RastorCollege on Opetushallituksen valvoma valtakunnallinen erikoisoppilaitos, jonka toiminta on sertifioitu ISO 9001:2000 -laatusertifikaatilla vajaa kaksi vuotta sitten. Vuonna 2004 Rastorilla siirryttiin vähitellen prosessimaiseen ajatteluun, ja sertifiointi ajateltiin aloittaa suurimmasta liiketoimintayksiköstä eli RastorCollegesta. Parin vuoden aikana tapahtunut muutos on korostanut sitä, että sertifikaatti on olemassa nimenomaan opetusta varten, ei päinvastoin. Tavoitteena on ollut, että laadun seurannan pohjalta pystyttäisiin tuottamaan lisäarvoa asiakkaille ja palvelemaan heitä paremmin, toteaa RastorCollegen koulutusjohtaja Petri Palovaara. Rastorissa koulutetaan ja valmennetaan vuosittain noin henkeä. Koulutus on monimuoto-opiskelua ja tarjonnan pääpaino on tekniikan sekä kaupan ja hallinnon alojen koulutuksessa. RastorCollege myös järjestää ja vastaanottaa yli 20 eri tutkinnon näyttöjä. Olemme siinä mielessä erikoinen oppilaitos, että käytämme talon ulkopuolisia asiantuntijoita eli kouluttajia, oppimateriaalin tuottajia, tarkastajia ja lähiopetuksen antajia. Vahvuutena on, että kouluttajat ovat työelämälähtöisiä ja voimme valikoida heistä omiin tehtäviinsä sopivimmat, Palovaara kertoo. Suuret opiskelijamäärät ja laajaalainen opetus asettavat luonnollisesti haasteita laadun varmistamiselle. Tähän on lähdetty vastaamaan menettelyn systematisoinnilla. Kun talossa on sekä pitkä- että lyhytkestoisia koulutuksia eri aloilta, ei voida muodostaa yhtenäistä koulutusprosessia kaikille. Tavoitteena onkin luoda tietynasteinen systemaattisuus siihen, että koulutukset voisivat noudattaa samaa laatutasoa ja korkeita laatusitoumuksia. On hyvä pyrkiä löytämään työväline, jolla varmistetaan oman mittariston toimivuutta koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi, toteaa Palovaara. Laadusta vastaavat kaikki Rastorilla on haluttu viedä laadunhallinta lähemmäs operatiivista toimintaa.

8 Sertifikaatti on olemassa nimenomaan opetusta varten, ei päinvastoin. Yrityksessä on toiminut aiemmin laatupäällikkö, mutta käytäntöjä on tältä osin muutettu. Nykyään koulutuksen ja opetuksen laadusta vastaavat oman alansa koulutuspäälliköt, joita Rastorilla on kymmenkunta. Palovaara toimii koulutusjohtajan ominaisuudessa myös laatuvastaavana, jonka tehtävänä on seurata että prosessit toimivat. Kun joku on joskus sanonut että eikö laatuvastaava vastaa laadusta, niin olen sanonut että ei pidä paikkaansa, vaan meillä kaikki vastaavat laadusta. Laatua tarkkailemalla edistetään kehitystyötä ja tässä on otettu iso harppaus eteenpäin, toteaa Palovaara. Yhteistyötä Inspecta Sertifioinnin kanssa Palovaara kehuu erinomaiseksi. Hänen mukaansa Inspecta on lähtenyt selkeästi enemmän tukemaan asiakkaan liiketoimintaa. Inspectan puolelta tuli aloite siitä, että oman toiminnan lisäksi voisi ryhtyä seuraamaan myös yhteistyöoppilaitosten prosesseja ja sitä, miten niiden toiminta on linkitetty Rastoriin. Kun opiskellaan yhteistyöoppilaitoksessa, on olennaista, kuinka taataan että heidän järjestämänsä opetus on yhtä laadukasta kuin meilläkin. Tähän tullaan kiinnittämään huomiota jo seuraavassa auditoinnissa, jolloin otetaan kokeiluna muutama yhteistyöoppilaitoksista seurantaan. Tämä tuo meille lisää arvokasta tietoa, Palovaara linjaa. Paikallisuus palvelun takeena RastorCollegen toiminta on parin viime vuoden aikana laajentunut Suomessa. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Oulussa, Kuopiossa ja Turussa taas toimitaan toistaiseksi pienempinä yksikköinä. Lisäksi RastorCollegella on 13 yhteistyöoppilaitosta ympäri Suomea. Opiskelijamäärät ovat olleet nousussa, samoin liikevaihto on kasvanut vuodesta 2003 alkaen. Vaikka hallinnointi tapahtuu Helsingistä käsin, haluamme palvella asiakkaita paremmin olemalla läsnä paikallisesti maakunnissa, Palovaara toteaa. Kilpailu on nykypäivänä kovaa myös aikuiskoulutusalalla. Valtakunnallisia koulutuksen tarjoajia on useita, lisäksi erikoisammattitutkintoja järjestävät myös paikalliset aikuiskoulutuskeskukset. Olemme tietyillä toimialoilla, esimerkiksi tekniikan ja yrittäjyyden erikoisammattitutkinnoissa opiskelijamäärillä mitattuna Suomen suurin. Kouluttajien kautta saamme viimeisintä tietoa työelämästä. Erotumme myös kattavan koulutusmateriaalin ansiosta, joka toimitetaan ja painetaan Rastorilla, listaa Palovaara. RastorCollegen suunnitelmissa on koulutuksen laajentaminen myös ulkomaille. Puolentoista vuoden mittaisen hankevalmistelun odotetaan tuottavan pian hedelmää. Todennäköisesti jo tämän vuoden puolella avataan toimipiste Tallinnassa, jossa lähdetään toteuttamaan tekniikan alan koulutuksen pilottihanketta yhteistyössä paikallisten oppilaitosten sekä muutaman yrityksen kanssa. Virossa on halua rakentaa ammatillinen koulutusjärjestelmä, ja haluamme olla tässä mukana. Toisaalta Virossa suoritettava tekniikan alan koulutus hyödyttää myös suomalaisia, Virosta rekrytoivia yrityksiä, Palovaara arvioi. Palovaaran mukaan Rastorilla riittää lähitulevaisuudessa kiinnostusta laajentua myös muualle Baltiaan, sekä mahdollisesti Pietariin ja Ruotsiin. Tällöin laatujärjestelmä nousee entistä suurempaan arvoon. Sertifiointi on tärkeässä asemassa laajennuttaessa ulkomaille ja se tuo myös lisäarvoa ja luotettavuutta markkinoinnin suhteen. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös muut Rastorin liiketoimintayksiköt tullaan sertifioimaan. i

9 Puun alkuperäketjun hallinnassa mahdollisuus FSC-sertifiointiin Inspecta Sertifiointi on asiakkaiden toivomuksesta tarjonnut puun alkuperäketjun hallinnassa mahdollisuuden FSC-järjestelmän mukaiseen sertifiointiin keväästä 2006 lähtien. Akkreditointi PEFC-järjestelmän mukaiseen puun alkuperäketjun hallinnan sertifiointiin saatiin jo vuonna 2003 ensimmäisenä sertifiointielimenä Suomessa. Inspecta Sertifiointi on myöntänyt yli 50 puun alkuperäketjun hallinnan sertifikaattia puunhankinnan sekä mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden yrityksille. Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmien tarkoituksena on toisaalta osoittaa, kuinka suuri osuus tuotteen puuperäisistä raaka-aineista on peräisin sertifioiduista metsistä ja toisaalta varmistaa, että paikallista metsä- ja ympäristölainsäädäntöä on noudatettu myös ei-sertifioidun raaka-aineen hankinnan osalta. FSC-sertifiointia Euroopassa tehdään yhteistyössä sveitsiläisen FSC-akkreditoidun IQNet -kumppanin, SQS:n kanssa. Arviointityö tehdään jatkossa suomalaisvoimin, ja sertifikaatin myöntää SQS. FSC (Forest Stewardship Council) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on edistää ympäristön kannalta vastuullista, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsienhoitoa. FSC kehittää metsien ja puun alkuperäketjun sertifiointijärjestelmää sekä akkreditoi riippumattomia sertifiointiyrityksiä, jotka vastaavat sertifiointien toteuttamisesta. Yksi Inspecta Sertifioinnilta puun alkuperäketjun hallinnan FSC-sertifikaatin saaneista asiakkaista on Stora Enson Anjalankosken paperitehdas, jolla ennestään on jo vastaava PEFC-sertifikaatti. Ympäristöpäällikkö Pekka Reponen kertoo, että FSC-sertifiointia päätettiin hakea suuren asiakaskysynnän vuoksi. Suomalaista FSC-sertifioitua puuta ei tosin käytännössä ole vielä saatavissa. Kirjakustantajat ovat kysyneet FSCsertifioitua kirjapaperia, mutta tätä emme vielä ole pystyneet toimittamaan. On mahdollista, että puuta tullaan hankkimaan näihin tarpeisiin tulevaisuudessa Ruotsista tai Virosta, toteaa Reponen. i Sertifioinnin tunnuslukuja meiltä ja maailmalta Kansainvälisen The ISO Survey julkaisun mukaan ISO sertifioinnit kasvoivat viime vuoden aikana maailmanlaajuisesti 18 % ja ISO sertifioinnit 24 %. Kasvua lisää osaltaan palvelualan kasvava merkitys maailmantaloudessa. Maantieteellisesti sertifioinnit kasvoivat eniten Intiassa sekä Kaukoidän maissa kuten Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Suomessa sekä ISO että ISO sertifiointijärjestelmien lukumäärä kasvaa varsin maltillisesti, mikä johtuu paitsi markkinoiden kypsyydestä, myös siitä, että sertifioitujen organisaatioiden sisäiset järjestelyt vähentävät sertifikaattien lukumäärää. Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämien sertifikaattien tilanne vuoden 2005 lopussa Laatu / ISO kpl (+27 kpl vuoteen 2004 verrattuna) Puun alkuperäketju / PEFC 48 kpl (+7) QWEB 3 kpl (ei muutosta) Hitsaus / EN kpl (+1) Ympäristö / ISO kpl (+4) EMAS 25 kpl (ei muutosta) Tietoturvallisuus / BS kpl (+3) Työterveys- ja -turvallisuus OHSAS kpl (+9) Metsä / FFCS 1001, kpl (-1) IQNet 9004 (todistukset) 4 kpl (+2) ELINTARVIKETURVALLISUUS: BRC-IoP Packaging 3 kpl (+2) BRC-Food 3 kpl (+3) DS kpl (+2) GMP 4 kpl (+4) ISO kpl (+ 2) Kaikki sertifioinnit yhteensä 1273 kpl ( +65)

10 TEKSTI Janne Kettunen KUVAT Riitta Supperi / Exito Imagen Tmi Rakennusalan laadunvalvonta uusien haasteiden edessä Rakentaminen on viime vuosina ollut yksi nopeimmin kasvavista toimialoista. Rakennusalan imussa on ollut voimakkaasti mukana myös Lujatalo Oy, joka on Suomen suurimpiin rakennusalan konserneihin kuuluvan Lujatalo-konsernin emoyhtiö. Lujatalo-konsernin liikevaihto vuonna 2005 oli kaikkiaan 314,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua on 27,2 prosenttia. Rakennusalalla tilanne on hyvä, muttei liian hyvä. Kauppa käy kohtuullisen hyvin ja Suomessa rakennetaan melko paljon, mutta kilpailu on pysynyt kireänä. Tästä hyötyvät kaikki, kertoo Lujatalo Oy:n toimitusjohtaja Petri Suuperko. Myös henkilöstön määrä on kasvanut rajusti. Kaikkiaan konsernissa on nyt vajaat 2000 työntekijää. Ammattitaitoinen työvoima tulee olemaan rakennusalan suurin haaste ja se on sitä jo nyt luvun lama heijastuu tähän aikaan siten, että tuolloin koulunpenkeiltä katosivat rakentajiksi opiskelevat. Myös aloittavien opiskelijoiden osaamisvalmius on nykyisin heikompaa. Koska opiskelija-aines on kokematonta, ei nykykoulutuskaan yksinään riitä. Suuperkon mukaan koulutus on ottanut takapakkia, kun rakennusmestarikoulutus jäädytettiin muutama vuosi sitten. Nykyään insinöörit valmistuvat työmaatehtäviin. Meidän kokemuksen mukaan kaikki heistä eivät kovinkaan pitkään työmaalla viihdy, vaan pyrkivät joskus liiankin kunnianhimoisesti uralla eteenpäin, Suuperko toteaa. Ajatuksena lienee ollut nostaa koulutuksen tasoa kertaheitolla. Varmaan näin on käynytkin, mutta käytännön työhön se ei ole toiminut toivotulla tavalla, toteaa Lujatalon strategia- ja kehityspäällikkö Jukka Latvala. Puutteelliset taidot, lisääntynyt alihankinta sekä vuokratyövoiman käyttö johtavat tilanteeseen, joka aiheuttaa luonnollisesti suuria haasteita laadunohjaukselle. On selvää, että nykytilanne vaatii vahvan, toimivan laatujärjestelmän taustalle. Ennen, kun työvoima oli hyvinkin vakiintunutta, niin onnistuminen oli helpompaa, Latvala sanoo. Laatu on luontaista kehitystä Laatua on Lujatalolla kehitetty pitkäjänteisesti. Laatupäällikkö Jarmo Savolainen kertoo, että yhteistyö Inspecta Sertfioinnin kanssa on alkanut vuonna

11 ja seuraavana vuonna yhtiö sai ISO laatusertifikaatin. Joitakin maantieteellisiä muutoksia ja painotuksia on tullut, mutta koko toiminta on ollut alusta alkaen samassa laajuudessaan sertifikaatin piirissä, Savolainen kertoo. Yhteistyö toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi Inspectan kanssa on toimitusjohtaja Suuperkon mukaan lähtenyt voimakkaammin liikkeelle pari vuotta sitten, jolloin asioista puhuttiin avoimesti ja perusteellisesti. He ovat ottaneet haasteen hyvin vastaan. On hyvä huomata, että auditointi ja asiakaspalvelu on lisääntynyt. Auditoinnilla on uusi aspekti, jossa tuodaan malleja ja uskalletaan lähteä siihen, että he kertovat, kuinka asiat pitäisi heidän mielestään tehdä. Hyvä ja rohkea veto, Suuperko kiittelee. Myös laatupäällikkö Savolainen on samaa mieltä. Yhteistyö Inspectan kanssa on kehittynyt selkeästi myönteiseen suuntaan, viime aikoina vieläpä kiihtyvällä vauhdilla. Alkuaikojen virkamiesmäisestä kontrolloinnista on siirrytty Lujataloa kuuntelevaan suuntaan ja lisääntyneeseen arvioinnin suunnitteluun, sanoo Savolainen. Suuperko näkee yli kymmenvuotisen laatuasioiden käsittelyn muutoksen luontaisena kehityksenä. Perusasiat tulee saada kuntoon, ennen kuin voidaan siirtyä eteenpäin ja uusiin käytäntöihin. Laatuasioissa, kuten monessa muussakin on hieman jäävi ja sokeakin omalle tekemiselleen. Nyt laatutyössä on palattu enemmän juurille eli suunnitteluun ja ihmisten kouluttamiseen. Ylipäätään asioiden suunnittelussa pitäisi päästä mahdollisimman kauas, melkein ideatasolle ja vasta sen jälkeen ruveta miettimään laatuasioita, Suuperko kuvailee. Inspecta Sertifioinnin tavoitteena strategialähtöisessä lähestymistavassa on ollut se, että auditoinnin suunnittelussa kuullaan enemmän strategialinjauksista päättävien eli ylimmän johdon toiveita. Tämä on Suuperkon mukaan toteutunut myös Lujatalolla. Johtoryhmä on istunut paljon kuuntelemassa palautetta ja se on otettu hyvin vastaan. Meillä on nyt haastetta siinä, miten saadaan esitetyt menettely- ja kehitystoimenpiteet tuotua käytäntöön. Auditoinnissa on menty paljon eteenpäin. Suomalainen rakentaminen kestää vertailun Rakentamisen laatua on Suomessa kritisoitu aika ajoin. Etenkin rakenneviat ja niistä johtuvat vahingot ovat puhuttaneet. Rakenteiden sortuminen ja mittavirheet ovat asioita, joita ei tietenkään saisi tapahtua. On myös selvää, ettei laatu synny automaattisesti, kun ollaan tekemisissä suurten projektien ja satojen, jopa tuhansien tekijöiden kanssa. Silti rakentamisessa huono laatu nousee ehkä liikaakin tapetille, arvioi strategia- ja kehityspäällikkö Latvala. Kaikesta huolimatta Petri Suuperko pitää yleisellä tasolla suomalaisen rakentamisen laadun tasoa erittäin hyvänä. Suomalainen rakentaminen kestää vertailun mihin tahansa kohteeseen maailmalla. Rakennuskanta meillä on toki erilainen kuin suurissa metropoleissa, samoin vaihtelevat sääolosuhteet. Mielestäni meidän pitäisi olla ylpeitä rakentamisen laadusta. Työn kustannukset ja työn hinta ovat sitten eri asioita. Entä millainen rooli laadunhallinnassa on rakentajalla, mikä taas rakennuttajalla? Suuperkon mukaan rakennuttajan tehtävä on luoda lähtökohdat onnistuneelle laadulle. Suunnittelun laadusta ja ohjauksesta vastaa enemmän rakennuttaja, sitä kautta tehdään perusvalinnat. Rajanveto liittyy materiaaleihin ja suunnittelun ohjaukseen. Rakennuttajillekin ollaan kehittämässä tiukkoja laadunvalvonta- ja ohjausjärjestelmiä. Ammattiurakoitsijankin on nostettava kissa pöydälle siinä, millä suunnitelmilla on tehtävissä hyvää jälkeä, Suuperko toteaa. Lujatalolla tulevaisuuden suurimmat haasteet koskevat laatutason säilyttämistä ja kehittymistä kasvavan henkilöstön paineessa. Jukka Latvala näkee mielenkiintoisena tulevaisuuden haasteena työturvallisuuden systematisoinnin. Hänen mukaansa työturvallisuusasiat ovat menneet eteenpäin kahden viime vuoden aikana. Laatupäällikkö Jarmo Savolainen kertoo Lujatalo Oy:n hakeneen myös ympäristösertifikaattia, joka myönnettäneen syksyn kuluessa. Ennen kaikkea haluamme huomioida ympäristöasiat, mutta sertifikaatin hankkimisella vastataan paitsi kasvavaan kilpailuun myös valtakunnallisten rakennuttajien kysyntään, Savolainen toteaa. i Ammattitaitoinen työvoima tulee olemaan rakennusalan suurin haaste. Toimitusjohtaja Petri Suuperko Nykytilanne vaatii vahvan, toimivan laatujärjestelmän taustalle. Strategia- ja kehityspäällikkö Jukka Latvala 11

12 TEKSTI Janne Kettunen KUVAT Riitta Supperi / Exito Imagen Tmi Taksijärjestelmätoimittaja Semel panostaa integrointiin Uusi lähestymistapa on tuonut esille paljon kehitettäviä asioita. ovat Pohjoismaissa huomattavasti kehittyneempiä kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Pohjoismaiden lisäksi Baltia on tällä hetkellä Semelin kasvavaa markkina-aluetta. Kilpailu on lisääntynyt järjestelmäkokonaisuuksien laajenemisen myötä, mikä on hyvä asia alan kehityksen kannalta, Remes toteaa. Taksi kurvaa kehätieltä toimistotalon pihaan. Kuljettaja pysäyttää taksamittarin, vetää tarjotun maksukortin lukulaitteen läpi ja repäisee kuitin allekirjoitettavaksi. Koko toimitusta valvoo herkeämättä yksisilmäinen turvakamera. Navigointilaite tarjoaa sähköistä karttaa, mutta tällä kertaa kuskimme ei sitä tarvinnut. Sen sijaan ruudussa vilkkuu jo arki-iltapäivän seuraava kyydintarvitsija. Kiitämme tasaisesta matkasta. Ylhäällä kehityspäällikkö Lauri Remes on vastassa neuvotteluhuoneessa. Nurkassa on näytteillä kovin tutunnäköisiä laitteita, taksimiehen toimistovälineitä. Olemme tulleet Semel Oy:n toimitiloihin Vantaalle. Mobiili maksaminen yleistyy Nykyään ruotsalaiseen KGKnutssonkonserniin kuuluva Semel Oy toimittaa erilaisia järjestelmiä ammattiliikenteen käyttöön. Yritys aloitti 35 vuotta sitten valmistamalla mittalaitteita ja on eden- nyt siitä kokonaisratkaisujen toimittajaksi. Suomessa yrityksellä on noin 25 työntekijää, jotka työskentelevät myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen parissa. Omalla alallaan Semel on Suomessa markkinajohtaja. Taksiliikenteen osalta olemme ainoa toimija Euroopassa, joka kykenee integroimaan kaikki tuotteet toisiinsa. Asiakkaan kannalta kaikki aina taksitilauksesta maksusuorituksen päättämiseen tehdään saman järjestelmän alla, kertoo Remes. Viime aikoina Semel on panostanut erityisesti ajovälitysjärjestelmien sekä mobiilien maksujärjestelmien kehittämiseen. Nykyään jo puolet taksien liikevaihdosta muodostuu kortti- tai muista laskutusajoista. Mobiili maksaminen yleistyykin vauhdilla, sillä Suomessa ollaan siirtymässä sirullisiin EMV-maksukortteihin, jotka mahdollistavat jatkossa monia lisäsovelluksia. Yleisesti maksuliikennejärjestelmät Täsmästandardista muutoksen avain Laatujärjestelmää lähdettiin Semelillä rakentamaan noin 10 vuotta sitten luvun alussa otettiin käyttöön uusi ISO 9001:2000 -standardi, jonka rinnalle on nyt otettu käyttöön prosessien kehitysstandardi CMMi. Standardilla pyritään arvioimaan prosessien kypsyystasoa viisiportaisen järjestelmän avulla. Aloite CMMi:n käyttöönottoon lähti Inspecta Sertifioinnin puolelta. Semelillä kyse on pitkälti ohjelmistotuotantoon rinnastetusta järjestelmästä. Uusi lähestymistapa on tuonut esille paljon kehitettäviä asioita. Remeksen mukaan muutosprosessi hardware-talosta palveluntuottajaksi edellyttää toimialasopivan mallin muodostamista. Henkilöstörakenteen muokkaaminen oikeanlaiseksi on tärkeää. Semelin toimittajaverkosto on yrityksen kokoon nähden melko laaja, jolloin myös prosessien toimivuus korostuu. Peruslähtökohta on, että otetaan toimialakohtaisesti asioita selville, ja uusi järjestelmä antaa paremmat edellytykset kehitykselle. Tämä on oikea malli kehittämiselle ja Inspecta on tiedostanut tavan, millä asiakaskin saa hyödyn, Remes toteaa. i 12

13 Lainasanat Laadun parantaminen on elintärkeää kalliiden epäonnistumisten välttämiseksi, mutta tutkimus osoittaa, että laatu on tärkeysjärjestyksenä viimeisenä tietojärjestelmiä kehitettäessä. Compuwaren ratkaisujohtaja Sarah Salzman, Tietoviikko, 1.6. Teollisuuden näkökulmasta kaikki sertifiointijärjestelmät, jotka takaavat sen, että metsä on kestävällä tavalla hoidettu, ovat hyviä. Sen sijaan, että kiistellään sertifiointitapojen välillä, Suomessa paineen metsien sertifiointiin yleensä pitäisi lisääntyä kansainvälisesti. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila, Vihreä lanka, Sijainti, kulkuyhteydet ja hyvät palvelut ovat olleet joka vuosi tärkeitä, mutta rakentamisen laadukkuus on noussut yhä tärkeämmäksi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jorma Puttonen Rakentaminen tutkimuksesta, Helsingin Sanomat, Jos asioihin on varauduttu hyvin, se (akkujärjestelmä) toimii yllättävissäkin tapauksissa. Säteilyturvakeskuksen asiantuntija Juhani Hyvärinen Forsmarkin ydinvoimalan oikosulusta, joka aiheutti vakavan ydinvoimalahäiriön Ruotsissa heinäkuun lopulla. Tekniikka & Talous, KOLUMNI TIMO OKKONEN Euroopan mestaruus kolmiottelussa Suomessa on eletty aina omalla työllä. Senpä takia pidämme tekemisestä, ja mieluiten teemme ja osaamme itse. Sodan jälkeenkin saimme itsestämme parhaat tehot irti, kun meillä oli arvokasta, oikeaa tekemistä. Ja työ on tekijäänsä kiittänyt, eikö vaan. Tekeminen ei ole yksistään riittänyt, vaan on tarvittu hyviä suorituksia. Näitä ovat edustaneet esimerkiksi urheilutähtemme, luotettava toimintamme ja laadukkaat tuotteemme. Juuri nyt puhumme innovaatioista ja kilpailukyvystä. Piiskaamme näin itseämme eteenpäin. Hulluutta ja rohkeutta suomalaisissa on aina ollut, mutta tarvitsemme enemmän ennakkoluulottomuutta, mielikuvitusta, jopa unelmia. Kaikkien aistiemme on oltava käytössä, kun kuuntelemme asiakkaita, haistelemme toimintaympäristön muutoksia ja tunnustelemme uusia kumppanuuksia. Suomalaiset taiteilijat edustavat parhaimmillaan näitä ulottuvuuksia. Yritysjohtamisessa on ollut näkyvissä sama kehitys. Ennen vanhaan johdettiin usein käskemällä, nyt tavoitetasojen ja visioiden avulla. Voimme parhaiten, kun meillä on kivaa tekemistä, saavutamme onnistumisen elämyksiä ja muistamme myös unelmoida. Myös prosessien ja projektitoiminnan kypsyystasoiksi kelpaavat nuo kolme tasoa: tehdään, tehdään paremmin ja tavoitellaan lopulta huippua. Mutta mitä meillä on tänään tarjolla koko kansakunnan tasolla? Hyvää tekemistä ja tavoitetta löytyy esimerkiksi ympäristöasioiden saralla. Innovaatiot ja kilpailukyky ovat myös oivallisia suorituksia. Tuolle kolmannelle tasolle ei kuitenkaan tahdo löytyvän sykähdyttävää unelmaa. Verrataanpa Ruotsiin. Siellä pääministeri on esittänyt visioita esimerkiksi öljyttömästä yhteiskunnasta. Monet ovat todenneet, ettei tuollainen tavoite ole saavutettavissa annetulla aikataululla. Ruotsissa voi kuitenkin päästä pääministeriksi, vaikkei olisikaan ensi kädessä tekemisestä ja toteutettavuudesta huolissaan. Mikä olisi sellainen savotta tai unelma, joka koskettaisi suomalaisia? Yllämainituista kolmesta tasosta poimimalla voisimme tavoitella vähintäänkin Euroopan mestaruutta tekemisten, suoritusten ja unelmien kolmiottelussa. Kansainväliset osaamis- ja kilpailukykyvertailut nostavat odotuksemme heti korkealle kahdessa ensimmäisessä lajissa. Kolmannen unelmalajin otamme hallintaamme kannustamalla asiakkaita, kumppaneita ja henkilöstöä uusiin ideoihin, kaikissa kohtaamisissa. Sellainen on se oikea Dream Team. i KOLUMNI 13

14 Henkilöstöuutisia Markku Pasonen on nimitetty Henkilösertifiointiyksikköön pääarvioijaksi. Hänen tehtäviinsä kuuluu ensivaiheessa NDT-testaajien pätevöinti ja pidemmällä aikavälillä myös muut henkilösertifiointiyksikön palvelut. Diplomi-insinööri Kari Paakkonen on nimitetty Tuotevarmennusyksikköön tarkastusinsinööriksi. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat betoni-, kiviaines- ja muut mineraalituotteet. Tradenomi Jutta Eskelinen on nimitetty Tuotevarmennusyksikköön yhteysassistentiksi. RI Pertti Oja siirtyy syyskuussa eläkkeelle Tuotevarmennusyksiköstä. Hänellä on takanaan yli 20 vuotta kestänyt ura betoni- ja kiviainesteollisuuden kolmannen osapuolen valvontatehtävistä. i Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmille uusi vaatimusstandardi Inspecta Sertifiointi Oy:n tarjoama tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien vaatimusstandardi uudistuu. Uuden, kansainvälisen ISO/IEC 27001: vaatimusstandardin suomenkielinen versio vahvistettiin kesäkuussa. Uusi standardi tulee korvaamaan aiemmin käytetyn BS :2002 standardin myöhemmin ilmoitettavan siirtymäajan puitteissa. Uuden standardin merkittävimmät muutokset ovat lähinnä vaatimuksia ja tekstiä selkeyttäviä koskien muun muassa rajauksia ja kontrollien valintaa. Merkittävin uusi vaatimus on valittujen kontrollien tehokkuuden mittaaminen. Suomessa on kaikkiaan 14 sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää. Näistä Inspecta Sertifioinnin sertifioimia on kaikkiaan 12. i Painoalan täsmästandardi käyttöön Suomessa Vaikka painajan harjaantunut silmä on tarkka, ei se vedä vertoja hyville mittauslaitteille. Inspecta Sertifiointi on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön uuden, painoalalle tarkoitetun ISO standardin. Ensimmäinen sertifikaatti myönnettiin kesäkuussa. Painojäljen sertifiointi kyseisen standardin mukaisesti antaa painoalan yrityksille koosta riippumatta konkreettiset työkalut painojäljen laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Tarve painoalan sertifikaatille lähti toimialan sisältä. Jyväskylän Kehittämiskeskuksessa oli meneillään hanke, jonka myötä meihin otettiin yhteyttä sertifikaatin saamiseksi, kertoo tuotepäällikkö KIRJA-ARVOSTELU Blue Ocean Strategy W. Chan Kim Renée Mauborgne Harvard Business School Press 2005 Leena Käyhkö Inspecta Sertifioinnista. Sertifioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi värin sävyyn ja määrään, rasteripisteen kokoon sekä painojäljen kohdistukseen. Koko työprosessia aineisto- ja vedosliikenteineen seurataan asiakkaalta painotalolle ja takaisin. Painojäljen laadun täyttyminen mitataan kerran vuodessa ulkopuolisen, riippumattoman testauslaitoksen toimesta. Sertifioinnin myötä tähdätään entistä sujuvampaan työprosessiin ja laadukkaampaan painotyöhön. Ensimmäinen sertifikaatti painojäljelle myönnettiin Lievestuoreella toimivalle yritykselle nimeltä ER-Paino Oy. i Blue Ocean Strategy -kirjan keskeinen idea on se, että pohdittaessa mahdollisia strategioita tai markkinasegmenttejä ajatellaan ulkoisten tekijöiden, kuten asiakastarpeen ja kilpailun jatkuvan samanlaisina kuten tähän asti. Tällöin kilpailutekijä on tuotannon tehokkuus, joka ajaa helposti vain veriseen hintakilpailuun samalla markkinalla. Tätä nimitetään Red Ocean Strategyksi. Pärjätäkseen tällaisella markkinalla pitää omistaa tehokkain tuotantokoneisto. Kirjan mukaan tulisi päästä tämän piilevän rajan yli ja huomata, että on ehkä olemassa aivan uudenlainen markkina (Blue Ocean Strategy), jossa odotukset ovat erilaiset ja asiakkaat valmiita ostamaan radikaalisti erilaista konseptia. Keskeinen idea on, että pystytään hyödyntämään olemassa olevaa teknistä osaamista (jota ei ehkä ole hyödynnetty juuri nyt), löydetään samalla uusi kysyntäsegmentti ja näin ollen muodostetaan kokonaan uusi markkina. Kirja esittelee strategiaa hyvinkin eri aikakausilta olevien mielenkiintoisten case-esimerkkien kuten T-Ford ja Ryanair avulla. Edellinen osoittaa, kuinka luvun alun autot kehittyivät Henry Fordin oivalluksen myötä yläluokan epäluotettavista huvivälineistä kohtuuhintaisiksi ja luotettaviksi kulkuneuvoiksi. Fordilla oli myös näkemystä siitä, että hän pystyy kehittämään sarjatuotantomenetelmän ja standardoida auton. Kokonaisuutena Blue Ocean Strategy on helppolukuinen, sopivan lyhyt ja sisältää runsaasti havainnollistavia esimerkkejä. Martti Nordling 14 UUTISIA

15 RESUME Certifieringsverksamhetens utmaningar s. 3 Den internationella kvalitetssystemstandarden ISO 9001 har redan under 20 år varit en av de centrala metoderna för utvecklandet av verksamheten i organisationerna. Vid sidan om ISO 9001 standarden har det uppkommit andra viktiga systemstandarder samt krav som baserar sig på internationella överenskommelser och direktiv. Samhällenas komplexitet och internationaliseringen har ökat behovet av kvalitetssäkring som utförs av en tredje part. Säkringen riktar sig förutom mot grundsystemen även allt oftare mot branschoch funktionspecifika specialkrav, vilka kräver djupgående kännedom om verksamheten. Enligt Inspecta Sertifiointi Oy:s planer bör strategin förverkligas som professionell och effektiv värdering och rapportering, planmässig definiering av tyngdpunktsområden för värderingarna samt färdigheter att tillfredsställa kundens specialbehov. Att djupgående förstå kunden en utmaning, s. 4-6 Certifieringsbranschen lever för tillfället i en tid av kraftig utveckling. På senaste tid har trenden inom branschen varit att övergå till branschbundna specialkrav. På Inspecta Sertifiointi Oy skapar man för närvarande en försiktigt framåtskridande interaktionsbaserad strategi för certifieringsorganisationen. Planeringen av strategin är i sig lyhörd för omgivningens färdigheter att ifrågasätta de valda tyngdpunkterna samt vid behov komma med nya element. Då konkurrensen inom olika branscher ökar, tilltar även betydelsen för kvaliteten, då i synnerhet den tekniska kvaliteten är en viktig effektivitetsfaktor. Då företagets kvalitetssystem är i gott skick, ger den färdigheter att utnyttja nya möjligheter och att utveckla verksamheten. Ett centralt tema i utvecklandet av Inspecta Sertifiointis verksamhet är att med hjälp av kännedom om kundens nuläge och kommande utmaningar koncentrera sig på bättre förutseende och genom det skapa förutsättningar för effektiv värdering som inbringar mervärde för kunden. Visserligen har man tidigare också planerat värderingarna tillsammans med kunden, men nu ökas vikten och systematiken. Ur kundens synvinkel syns detta som skiljda planerings- och samarbetsmöten före uppföljningsvärderingarna. Kvalitetsuppföljningen inbringar mervärde för vuxenutbildningen, s. 7-8 RastorCollege, som erbjuder yrkesinriktad kompletterings- och återskolning, är ett exempel på en läroanstalt, där kvalitetsuppföljningen från början har setts från kundens synvinkel. Stort antal studerande och vidsträckt undervisning är naturligtvis utmaningar för kvalitetssäkringen. Man har svarat på utmaningarna med hjälp av att systematisera tillvägagångssätten. Då vi huset har både lång- och kortvariga utbildningshelheter inom olika branscher, kan man inte fastställa en enhetlig skolningsprocess för alla. Som målsättning har vi att skapa en särskild systematik till att utbildningarna kan uppnå samma kvalitetsnivå samt följa höga kvalitetsförpliktelser, konstaterar utbildningsdirektör Petri Palovaara. Möjlighet till FSC-certifiering i samband med kontrollen av virkets ursprungskedja, s. 9 Inspecta Sertifiointi har på basen av kundernas önskemål sedan våren 2006 erbjudit möjlighet till FSC-certifiering i samband med kontrollen av virkets ursprungskedja. I Europa utförs FSC-certifieringen i samarbete med den schweiziska FSC-ackrediterade IQNet-samarbetsorganisationen SQS. FSC (Forest Stewardship Council) är en internationell non-profit organisation, vars målsättning är att ur miljösynvinkel främja ansvarsfull, samhälleligt nyttig och ekonomiskt lönsam skogsskötsel. En av den Inspecta Sertifiointis kunder, som har fått FSC-certifikat, är Stora Ensos pappersfabrik i Anjalankoski. Miljöchef Pekka Reponen berättar att de på grund av kundernas förfrågan beslöt ansöka om certifikatet, vilket beviljades i maj. Finländskt FSC-certifierat virke finns i praktiken inte ännu att få. Byggnadsbranschens kvalitetssäkring inför nya utmaningar, s Byggandet har under de senaste åren varit en av de snabbast växande branscherna. I suget har bra hållit sig Lujatalo Oy, som har ökat både på omsättningen och personalantalet. Tillväxten föranleder även utmaningar. Tillgång till yrkeskunnig arbetskraft kommer att vara den största utmaningen inom byggnadsbranschen och det är den redan nu, säger Lujatalo Oy:s VD Petri Suuperko. Det är klart, att situationen kräver ett starkt, fungerande kvalitetssystem i bakgrunden, berättar Lujatalos strategi- och utvecklingschef Jukka Latvala. På Lujatalo har man utvecklat kvaliteten långsiktigt. Företaget beviljades ISO 9001-kvalitetsscertifikat år Samarbetet med Inspecta Sertifiointi har utvecklats ur kundsynvinkel. De har tagit väl emot utmaningen. Det är bra att märka, att värderingen och kundservicen har ökat. Ett bra och modigt drag, tackar Suuperko. Semel, leverantör av taxisystem, satsar på integrering, s. 12 Semel Oy levererar olika system till yrkestrafikens förfogande. Företaget började sin verksamhet för 35 år sedan med att tillverka mätinstrument och har utvecklats till leverantör av helhetslösningar. Inom sin egen bransch är Semel marknadsledare. En av de viktigaste utvecklingsområdena, som Semel har satsat på, är körförmedlingssystemen. Konkurrensen har ökat genom att systemhelheterna har utvidgats, vilket är bra med tanke på utvecklingen av branschen, konstaterar Semel Oy:s kvalitetschef Lauri Remes. Enligt Remes är betalningstrafiken betydligt mer utvecklad i Norden än i Mellan- och Sydeuropa. Vid sidan om ISO 9001:2000 kvalitetssystemet har man på Semel tagit i bruk CMMI, utvecklingsstandard för processer, med hjälp av vilken man strävar till att värdera processernas mognadsnivå. Grundpremissen är, att man fördjupar sig i de olika verksamhetsområdena och då ger det nya systemet bättre förutsättningar för utvecklingen. Detta är den riktiga modellen för utvecklingen och stöder vårt businesskoncept, säger Remes. RESUME 15

16 Oivalla Onnistu Sovella Tapaa kollegoita Opi Verkostoidu Koe oppimisen elämyksiä! Me Inspecta Koulutuksessa haluamme vastata asiakkaidemme kasvavaan kysyntään. Siksi tulemme tarjoamaan entistä enemmän toimialakohtaisia koulutusseminaareja sekä yrityskohtaisia, räätälöityjä koulutusja asiantuntijapalveluja. Tervetuloa oppimaan innostavaan ympäristöön! Oivalla Koe ahaa-elämyksiä virikkeellisessä koulutusympäristössä. Opi Kehitä osaamistasi alan parhaiden asiantuntijoiden opastuksella. Sovella Hyödynnä lisääntyvää tietotaitoasi suoraan työelämän käytäntöihin. Tapaa kollegoita Keskustele, haasta tai vaihda mielipiteitä toimialakohtaisissa seminaareissamme. Verkostoidu Paranna kilpailukykyäsi ja saavuta molemminpuolista hyötyä yhteistyöllä. Kysy lisää! Tuula Herold, p , Anne Kankaanpää, p , Inspecta Sertifiointi Oy PL 94, Espoo

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/ PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Maintpartner-konserni

Maintpartner-konserni Maintpartner-konserni Yritysesittely Huhtikuu 2016 100 % teollisuuden kunnossapitoa Itämeren alueella Avainluvut 2015 Liikevaihto 170 M, EBITDA 4,4 M Henkilöstön määrä 1600 Omistuspohja Pääomasijoittaja

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen Yksinkertaista. Me autamme. TM Ceriffi Oy Ver 3.0 22.11.2015 Mikko Kettunen UKK, ISO 9001:2015 Usein kysytyt kysymykset ISO 9001 uudistumisesta Mikä on ISO 9001? Milloin uudistus tapahtuu? Mitä muutos

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja

Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Case Numeron Kari Haapakoski asiakkuusjohtaja Numeron Oy yrityksenä Numeron Oy on vakavarainen ja kehittää järjestelmää oman rahoituksen turvin Numeron on nopeasti ja tuloksellisesti kasvava Workforce

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta Opetushallitus Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta 16.6.2014 Halinen Irmeli Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta koskeva palaute ja perusteiden

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa

Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa Pätevyys on ammatillista osaamista ja ammattitaitoa INSKE ry 27.1.2016 1 Sisältö: Metsä Group lyhyesti Biotalouden osaamistarpeet Metsäteollisuuden henkilöstön koulutustaustoja ja oppilaitoksia Ammatillisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Ruotsin businesskulttuuri ja liiketoimintatavat. Kasvua Pohjoisesta 24.5.2016, Helsinki

Ruotsin businesskulttuuri ja liiketoimintatavat. Kasvua Pohjoisesta 24.5.2016, Helsinki Ruotsin businesskulttuuri ja liiketoimintatavat Kjell Skoglund, toimitusjohtaja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Kasvua Pohjoisesta 24.5.2016, Helsinki Aiheitamme tänään 1. Miten Suomalais-ruotsalainen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Sijoitusmessut 2016 konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja, Ramirent oyj Ramirent on johtava konevuokrausratkaisujen tarjoaja Markkinajohtaja kahdeksassa maassa

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä 15.11.2016 1 Mahdollisuus Valmistavan tuotannon tehokkuus on yli kolminkertaistunut rakentamiseen verrattuna Etumatka voidaan kuoroa tuomalla työmaalle

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat

PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat Suomen PEFC-standardi PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC FI 1001:2014 19.5.2015 PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat PEFC Suomi Sitratie 7, 00420 HELSINKI puh: 0400 765 437 sähköposti: office@pefc.fi

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot