Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 2/2011

Transkriptio

1 Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n jäsenlehti 2/2011

2 HELSINGIN INVALIDIEN YHDISTYS RY Perustettu vuonna 1938 Toimisto Voudintie 6, Helsinki bussilinja 55 päätepysäkin vieressä Koskelassa Yhteystiedot Toimisto, Lilja Veijonen puh fax Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Simola-Nikkanen puh Toiminnanjohtaja Ilse Uoti puh Talouspäällikkö Anne Vieri puh Isännöitsijä Hannu Lassila puh Varainhankinta: Elvi Ilvonen puh Keikka-avustajavälitys Laura Filppu puh Sähköposti muotoa Vuokratalot As. Oy Helsingin Juhana Herttuantie 17,00600 Helsinki Talonmies Seija Salenius puh Tuulimyllyntie 5, Helsinki Huoltoyhtiö R. Asikainen Oy puh Voudintie 6, Helsinki Talonmies Mauno Hellsten puh HEVOSSALMEN UUSI OSOITE: Vuorilahdentie 7, Helsinki Helsingin Invalidien Yhdistys ry edistää fyysisesti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja valvoo heidän etujaan yhteiskunnassa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen virkistystä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia erilaisissa kerhoissa ja liikuntaryhmissä sekä järjestää koulutusta. Yhdistyksemme varsinaisia jäseniä oli vuoden 2010 lopussa 2086, kannattajajäseniä 96 ja 3 yhteisöjäsentä. Henkilöjäseniä oli yhteensä Jäseneksi voi liittyä henkilö, jolla on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 18 euroa vuonna Vammaisen lapsen lisäksi hänen huoltajansa voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi. Huoltaja voi olla jäsenenä sen vuoden loppuun kun lapsi täyttää 15 vuotta. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö ja rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa. Vuonna 2011 kannattajajäsenmaksu yksityishenkilöltä on 30 euroa ja yhteisöltä 110 euroa. Lisätietoja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen toimistosta ja internet-sivuilta Henkilökohtaisten avustajien työnvälitys SENTTERI ry puh s-posti marjut.korjola@sentteri.fi TOIMISTO ON AUKI KLO Asiantuntijalehti vammaisille sekä sosiaalika terveydenhuoltoalan ammattilaisille Kansikuva Martti Räinä Julkaisija: Helsingin Invalidien Yhdistys ry Vastaava päätoimittaja: Eila Tuuttu puh eila.tuuttu@saunalahti.fi Taitto: SISÄLLYSLUETTELO Heikki Jaakkola taitto@orivedenkirjapaino.fi Painopaikka: 2/2011 Yhdistys tiedottaa 2 Lukijalle 4 Kuva hallituksesta 5 Kuljetuspalveluohjeita 6 9 Palvelusuunnitelma Henkilökohtainen avustaja sairastuu Kukkivista keväistäni ja äitienpäiväkahvi-ilmoitus 14 Jäsenhakemuslomake 15 Mielipide: ei ydinvoimaa 16 Viron ja suomen kulttuuripäivät Väriä ja valoa 20 Suomi kaikille 22 Vaalipaneeli 22 Spurttinurkka 24 Tuolikaratea! 25 Lomakylät Pieniä paloja Muistilista 30 Kerhot 26 Liikuntaryhmät kesä ja syksy Toiminta kevät ja kesä 2011 takakansi Oriveden Kirjapaino Orivesi 04/2011 Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

3 LUKIJALLE Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla esiteltiin tammikuun lopulla tulevan syksyn ja talven suomalaista muotia. Näin kaupat voivat valmistautua hyvissä ajoin tulevaan kauteen tilaamalla syksy- ja talvivaatteet jo keväällä. Samoin HIY:ssä valmistauduttiin, kuten yhdistyksen säännöissä edellytetään, toimintavuoteen 2011 jo viime syksynä laatimalla tulevan vuoden toimintasuunnitelma. Suunnitelma hyväksyttiin syys-vuosikokouksessa ja yhdistyksen hallituksen tehtävänä on huolehtia, että toimintasuunnitelma toteutuu. Tapahtumakalenteri lehden takakannessa kertoo toimintasuunnitelman mukaisista tapahtumista, jotka ajoittuvat kevääseen ja tulevaan kesään. Talkootyöstä kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita Hevossalmen ja Päättiän lomakyliin siivoamaan paikkoja ja tekemään pieniä huolto- ja kunnostustöitä. Puuhaa sekä kevyttä että voimia vaativaa riittää jokaiselle. Mukavan yhdessäolon lisäksi tarjolla on ruokaa ja juomaa. Työn uuvuttamaa kehoa voi päivän päätteeksi helliä rantasaunojen lämmössä. Olet tervetullut myös ilman työvelvoitetta nauttimaan kesäisestä yhdessäolosta lomakyliin! Muistathan osallistua perinteisiin Hevossalmen kesäpäivän ja liikuntapäivän sekä Päättiä-päivän tilaisuuksiin! Kesän päätapahtuma on EU:n kulttuuripääkaupungissa Turussa järjestettävät Suomen ja Viron invalidiyhdistysten jäsenten kulttuuripäivät lauantaina ja sunnuntaina elokuuta. Yhdistys järjestää yhden päivän bussiretken lauantaina. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät toisaalta tästä lehdestä. Tiedän, että suuri osa lehtemme lukijoista ei ole koskaan osallistunut mihinkään yhdistyksemme järjestämään toimintaan. Itsenkin olin passiivinen jäsen parikymmentä vuotta. Työ ja kotijoukot olivat silloin elämäni sisältö. Vanhan Eetu-koirani yksinhuoltajana ja nelisen vuotta sitten jäätyäni osatyökyvyttömyyseläkkeelle olen saanut uutta sisältöä elämääni yhdistystoiminnan kautta: Minulla on kiinnostavia luottamustehtäviä, mutta antoisinta on olla mukana rivijäsenenä liikuntaryhmissä, yhdistyksen tilaisuuksissa, naistoiminnassa ym. Olen tutustunut upeisiin ihmisiin ja saanut vertaistukea, jota olisin kaivannut jo paljon aikaisemmin. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka luotettavalla tavalla osoittaa, että hänellä on pysyvä fyysinen vamma, joka aiheuttaa toimintarajoitteen. Onneksi minä täytän nuo jäsenyysvaatimukset! Aivan liian moni yhdistyksemme varsinainen jäsen jää tahtomattaan yksin ja syrjäytyy. Invalidiliiton 1000 uutta kohtaamista kampanjan tavoitteena on löytää tämän vuoden aikana vähintään tuhat yksin jäänyttä jäsenyhdistysten jäsentä ja tarjota heille vertaistukea sekä uusia, yhteisöllisiä kokemuksia. HIY on ottanut haasteen vastaan ja lähtenyt järjestämään uusia kohtaamisia. Etsimme fyysisesti vammaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä pitkään aikaan ole voineet osallistua yhteisiin tilaisuuksiin. Yhdessä tekemällä, toisistamme välittäen luomme yhteenkuuluvuutta, joka kantaa vaikeinakin hetkinä. Yhdessä menemällä emme ole enää yksin. Pallo on nyt meillä yhdistyksen toiminnassa mukana olevilla jäsenillä, mutta ole sinäkin rohkea ja tule mukaan. Tästä lehdestä löytyvät mm. syksyn liikuntaryhmien, kerhojen ja muiden toimin- taryhmien alkamisajankohdat. Toivottavasti yhdistyksen kynnys on niin matala, että sinäkin ehkä pitkään toiminnan ulkopuolella ollut uskaltaudut mukaan toimintaan. Toimintakeskuksen uusi esteetön sisäänkäynti auttaa asiaa! Hyvä, virikkeinen elämä ei saa olla kiinni liikuntakyvystä. Palaan vielä jutun alkuun ja muotiin. Vammainen nainen nähdään usein sukupuolettomana olentona. Haluammeko me HIY:n naiset olla ennen kaikkea naisia ja vasta toissijaisesti vammaisia vai päinvastoin? Uskon, että ensisijaisesti naisia. Tästä osoituksena oli suuren suosion saanut Naisten ilta, jossa aiheena olivat vaatteet. Tilaisuudesta on juttu tässä lehdessä ja miestenkin on syytä se lukea. Koska koittaa se päivä, jolloin yhdistyksemme miehet alkaisivat kokoontua miesten iltoihin keskustelemaan miehenä olemiseen liittyvistä kysymyksistä. Uskon, että vammainen mieskin löytää vertaisryhmän kautta uutta rohkeutta ja itseluottamusta tulla hyväksytyksi ongelmineen ja epävarmuuksineen miehenä. Toivotan oikein hyvää ja antoisaa kesää sekä miehille että naisille! Riitta Jolanki HIY:n varapuheenjohtaja ja naisvastaava Hallitus Vasemmalta eturivi: Anna-Maija Huhtikangas, Seppo Pihnala, Helena Lehtonen ja Eila Tuuttu. Takarivissä: Riitta Jolanki (varapuheenjohtaja), Leena Simola-Nikkanen (puheenjohtaja), Lasse Eva, Paula Laurila, Hannu Lassila ja Jari Jokinen TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

4 KULJETUSPALVELUOHJEITA Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n tiloissa pidettiin infotilaisuus kuljetuspalveluiden asiakasohjeista. Kysymyksiin olivat vastaamassa sosiaaliohjaaja Eija Aro-Sääskilahti, kehittämiskonsultti Tuomas Päivinen ja johtava sosiaalityöntekijä Pentti Viitanen Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta. Vastaukset kirjasi Pirkko Justander Invalidiliitosta. Sivunumerolla viitataan Helsingin matkapalvelun asiakasohje kirjaseen, joka löytyy myös internetistä osoitteesta Matkapalvelu_asiakasohje_netti.pdf?MOD=AJPERES 1. KAUPUNKIKORTTI a) Miksi kaupunkikortti tulee esittää kuljettajalle matkan alkaessa? (sivu 12) - Käytännön syyt: varmistetaan, että oikea asiakas ja asiakkaalla on kortti varmasti mukana. Kuljettajat on ohjeistettu pyytämään asiakasta näyttämään kortti! b) Jos ei ole kaupunkikorttia mukana, niin maksaa itse matkan ensin ja sitten hakee rahat takaisin oman alueen vammaisten sosiaalityön toimipisteestä. Käsin kirjoitettu kuitti ei kelpaa, vaan pitää olla konekielinen. Eikö se ole niin, että kaikista autoista sellaista (suoraohjausauto?) ei saa, mitä sitten tehdään? (sivu 19) - suoraohjausautossa maksetaan vain omavastuu. HUOM! Siihen ei voi luottaa, että on kyseessä suoraohjausauto, kun/jos kortti unohtuu. - Mikäli kortti on rikki tai kuljettajan kone ei toimi, matkaa ei tarvitse maksaa! Kortin rikkoutuessa on kuitenkin asiakkaan vastuulla käydä uusimassa/lähettää kortti uusittavaksi oman alueen vammaisten sosiaalityön toimipisteeseen. c) Koska tulee uusi kortti? - Lähiaikoina, lautakunta päättää hankinnasta. d) Onko otettu huomioon, että kaikki eivät itse pysty näyttämään korttia vammansa vuoksi - tarvitaan kuljettajan apua - Tämä on haaste; tieto siitä on laitettava profiiliin! e) Mikä on tilanne, jolloin käytettään koodia 7 : muu matka (sivu 18) - Koodi on kaiken varalta ( varapäre ), ei pitäisi joutua käyttämään! 2. PROFIILI JA AUTOTYYPIT a) Mikä on profiili? - Profiiliksi sanotaan asiakirjaa mihin on kirjattu asiakkaan tiedot auton lähettämistä varten. Siinä on nimi, kotiosoite, apuvälineet, avun tarve, autotyyppi (inva-auto /pikkutaksi) ja muita vammaan liittyviä oleellisia tietoja. Profiilin voi pyytää sosiaalitoimistosta itselle postitse kotiin nähtäväksi tai sitä voi käydä siellä katsomassa. HUOM! ajanvaraus kannattaa tehdä, jos menee sosiaalivirastoon! b) Mitä tarkoittaa suoraohjausauto, ylivuotoauto ja HTD -auto - Kuljetuspalveluja toteutetaan em. autoilla, (suoraohjausautossa ei ole välttämättä taksamittaria, ylivuotoauto on yleensä invataksi ja HTD -auto on tavallinen pikkutaksi, joka tulee Helsingin taksidatan kautta). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalivirasto on tehnyt erilaisia sopimuksia kyydin maksamisesta eri liikennöitsijöiden kanssa. - Asiakkaan kulkemiseen autotyypillä ei ole juurikaan merkitystä. Kts. kysymys: Miksi autoa ei voi tilata tolpalle. c) Miten profiili voi itsestään muuttua? - Palmia ei niitä voi muutella. Jos niin on käynyt kyse siitä, että tekniikka on pettänyt. Näin ei tulisi olla! NEUVO: Pidä profiilisi pikkutarkasti ajan tasalla! Muistetaan, että vain sosiaalitoimisto voi muuttaa profiilin (sosiaaliohjaaja). Profiilia voi muuttaa/täydentää silloin, kun on kyse vamman vaatimuksista. 3. SAATTAJA/AVUSTAJA MUKANA (s. 23) a) Saattaja/avustaja matkalle mukaan, ohjeessa väärin. Epäselvää mikä on hakemisen matka /poistumisen raja-aika? - Rajat ovat 1 km tai 5 min. - Tulee kertoa matkaa tilatessa. b) Saako saattajan poimia kyytiin menevältä matkalta/reitin varrelta? - Saa! Pitää huolehtia, että matka saa poiketa enintään 1 km tai 5 min ja paikan on oltava liikennesääntöjen (turvallisuus) mukainen paikka mistä poimitaan kyytiin. Tämä asia pitää sanoa tilattaessa. Palmia tietää ohjeet saattajan suhteen. - (Koska saattaja- asia ei ilmene kyllin selkeästi asiakasohjeista, toivottiin selvennyksiä seuraavaan asiakaskirjeeseen laitettavaksi) 4. HAUTAUSMAA Saako käydä haudoilla? - Saa, jos se pysyy aikarajoissa ks. seuraava kysymys. 5. MATKALLA PYSÄHTYMINEN (s.10) Matkalla pysähdys: Epäselvää aikaraja ja miten ilmoitetaan tilattaessa? - Pikainen juttu, aikarajoissa, ei varsinaiseen asiointiin. Eli max. 10 min saa kestää ja reitti sen pikaisen pysähdyksen tekemiseksi saa poiketa 1 km tai 5min. Saa pysähtyä minkä syyn vuoksi hyvänsä, mutta aikarajaa ei saa missään nimessä ylittää! 6. MATKOJEN PERUMINEN (s.9) Matkan muutos/peruutus. Milloin menettää matkan? Ohjeesta jää epäselväksi tarkka ilmoitus aika -20 min riittää, ei mene matkaa, suositus kuitenkin, että peruu vähintään tuntia ennen. 7. MATKAN TILAAMINEN (s.11) a) Mitä tarkoittaa Edellä mainittua suuremmat odotusajat saatte odottaa autossa - Autosta ei tarvitse poistua ennen kuin sovittuun saapumisaikaan on 10 minuuttia (inva-asiakkaat) tai 20 minuutta aikaa. Erotuksen saa odottaa autossa. - Neuvo: Tiedoksi, että autoon ei tarvitse mennä, jos se saapuu paikalle ennen kuin on sovittu lähtöaika (kannattaa kuitenkin mennä, jos vain voi, niin auttaa sujuvuutta ja seuraavaa matkustajaa) - Neuvo: kerro jos sinut noudetaan erikoisesta paikasta esim. Johanneksen kirkko, kaupan kellari tms. Ota myös heti yhteyttä matkapalveluun, mikäli kyyti ei tule/löydä. 8. PIKAMATKAT (s.13) a) Pikamatkat? Voidaanko peruuttaa tai sanoa ettei ajeta sääolosuhteisiin vedoten? - Sääolosuhteet voivat olla kestämättömiä nk. force majeure voisiko olla maininta ohjeissa, että sää vaikuttaa? NEUVO, kysy tolppalupaa, jos voit käyttää pikku-taksia! b) Minulle ei ole annettu lupaa pikamatkaan 4 kertana, kun olen kysynyt sitä Vantaalle (vaikka en ole käyttänyt pikamatkoja siinä kuussa). Miksi pikakyyti ei aina käy? Asiasta pitäisi kertoa ohjeissa. - Kysy syy miksi sitä ei anneta, kun kuljetaan alueella, joka on kuljetuspalvelualuetta esim. Hki-Vantaa. Vantaa ei ole syy perumiseen 9. MATKOJEN YHDISTELY (s.14) a) Uutta matkaa tilattaessa jäljellä on oltava vähintään yksi kokonainen matka eli siis edestakainen matkako? Eikö sitä puolikasta TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

5 yhdistämisestä ansaittua matkaa saa käyttää esim. jos vaikka palaa siitä paikasta minne meni, kun kuukausi on vaihtunut tai menee vaikka lastensa luo, jotka tuovat omalla autolla takaisin tai joku muu vastaava tilanne? Jos ei niin miksi ei? - Puolikasta matkaa ei voi käyttää, kortilla pitää yksi yhdensuuntainen matka jäljellä tai yksi matka ja ½. b) Periaate yhdistelyistä: Montako voi olla matkalla? - Niin monta kuin autoon mahtuu turvallisesti + aikaraja ei saa ylittyä (ettei asiakkaan matka pitene yli sovittujen rajojen). Yli viittä henkilöä ei yleensä yhdistellä inva-autoon ja yli kolmea henkilöä henkilöautoon. - Pyörätuoleja yleensä 2. - Huomioi omat apuvälineet + saattajan apuvälineet, kun tilaat matkaa. Näistä pitää kertoa Palmialle tilauksen yhteydessä. c) Kimppakyydin voi suunnitella itse ja siihen voi osallistua myös henkilö, jota ei yhdistellä, miksi tästä kuitenkin menee kaikilta kokonainen matka, myös häneltä, jolla ei ole yhdistelykieltoa? - Kone eli tekniikka ei pysty käsittelemään korttia niin, että yhdistelyssä mukana olevan matka puolittuu, jos kyydissä on myös henkilö, jolla on yhdistelykielto. Tämä on tiedossa ja se yritetään tulevaisuudessa muuttaa. 10. TOLPPALUPA a) Kun on saatu tolppalupa ja taksi otetaan tolpalta, syntyy tilanteita, joissa taksin kuljettaja ei osaa käyttää järjestelmää ja syntyy aiheettomia omavastuu- ja/tai seuralaismaksukuluja. Miksi ohjeessa ei selvitetä, kuinka näissä tilanteissa olisi toimittava, että virheitä ei tulisi? - Ohjeita ei haluttu kuormittaa, tämä poikkeustilanne. (Periaatteessa kyse on tavallisen taksin ohjeistamisesta, joka ei ole asiakkaan vastuulla) b) Mitä tarkoittaa auton järjestysnumero, joka asiakkaan on ilmoitettava Matkapalveluun tolppaluvalla tehdyn matkan jälkeen? (sivu 24) - Taksin taksinumero eli sama numero, jolla on saatu taksilupa. Numero on yleensä kuvussa ja kuitissa. Kuljettaja tietää aina numeron. - NEUVO: Kun menet autoon niin kysy kuljettajalta numero ja ilmoita se. C) Miksi matkaa ei saa tilata alkamaan tolpalta? - Mikäli auto ei ole rekisteröity taksiksi, sillä ei ole lain mukaan lupa mennä tolpalle. - Kaikki autotyypit, joilla kuljetuspalveluja toteutetaan, eivät ole takseja, joten ei voi tilata tolpalle, koska tilattaessa ei tiedä mikä autotyyppi tulee. 11. VAPAA-AJANMATKA MUUALLA SUO- MESSA (s. 22) Kun matkustetaan muualla Suomessa, matkat korvataan asianmukaisesti täytettyjä kuitteja vastaan. Mitä tietoja asianmukaisesti täytetyssä kuitissa on oltava? - Lähtö- ja paluu osoite on kirjoitettava konekieliseen kuittiin MUITA KYSYMYKSIÄ 1. HAKEMINEN SISÄLTÄ Miten varmistetaan, että henkilötaksi myös auttaa sisälle/ hakee sisältä. Eli meneekö pikkutakseille tieto siitä kuten invatakseille? Eli saako se taksi saman saattajalisän kuin muutenkin profiilin mukaan. Tässä epäselvää, kuskeilta ei saa apua aina tarvittaessa. Ei uskalleta ottaa pikkutaksia tästä syystä ja jos invataksia ei saa, niin menot perutaan. Henkilö ei uskalla laittaa itseään alttiiksi sille, ettei saisikaan riittävästi apua matkan päässä?? - Mikäli asiakkaan profiilissa on merkintä (tästä tarvitaan päätös sosiaalitoimesta) saattaja- eli avustamislisästä, tulee kuljettajan auttaa asiakas aina tarvittaessa kotiin tai mikäli niin sovitaan kotiovelle asti. Pikkutaksit saavat saman saattajalisän. Asiakkaan kannattaa tarvittaessa sanoa kuljettajalle, että tarvitsee saattamista kotiin. Saattajalisästä tehdään päätös vammaisten sosiaalityössä. Asiakas voi tehdä vapaamuotoisen hakemuksen oman alueensa vammaisten sosiaalityöhön. - Saattajalisä on eri asia, kuin saattaja. Saattajalisä maksetaan kuljettajalle/liikennöitsijälle asiakkaan saattamista/avustamisesta kotiin/kotiovelle. - Kaikki asiakkaat saavat ottaa maksuttoman saattajan mukaan kuljetukseen, kunhan ilmoittavat hänestä matkaa tilatessaan. 2. INVATAKSIT Invatakseja ei saa kaikkina aikoina lainkaan. Sanotaan vaan että ei ole!? Etenkin iltaharrastuksiin ei uskalleta tämän vuoksi lähteä! Siis inva autojen riittävyys ongelma on edelleen olemassa missä ne autot ovat, jos niitä kuitenkin on tarpeeksi? - Autoja on kilpailutettu 60 inva-autoa ajovuoroihin, 50 ylivuoto inva-autoa sekä 14 henkilöautoa ajovuoroihin ja 30 ylivuotohenkilöautoa. - Tämän lisäksi Taksi Helsingin taksit toimivat ylivuodon ylivuotona. 3. YÖAJOT Miten yöajot nykyisin hoidetaan?? - Kuten kaikki muutkin tilaukset yksi invaauto yöpäivystää + ylivuotoautoja + pikkutaksit käytössä. Mutta esim. pikkujoulut ja vastaavat aiheuttavat mahdottomia ruuhkia. LOPUKSI Mikäli matka jotenkin epäonnistuu, siitä kannattaa aina antaa palaute heti, vaikka se tuntuu välillä turhauttavalta. Epäonnistumisen syyt voidaan selvittää jälkikäteen, joten ei tarvitse yksikseen miettiä miksi näin kävi! TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

6 PALVELUSUUNNITELMA ON HYVÄ APU ARJESSA Vaikka mahdollisuus palvelusuunnitelman tekoon sisältyi aikanaan jo vammaispalvelulakiin, on käytännössä vuosien saatossa näyttänyt siltä, että koko juttu on vammaisille kuntalaisille jäänyt varsin vieraaksi. Kuten monet teistä tietävät, ei näitä palvelun tarpeita kovin helposti ole aina saanut välittymään päättäjille ja joskus pitkienkin aikojen odottelu päätöksenteossa on ollut enemmän kuin turhauttavaa. Lain henki ja kirjain näyttää monesti jäävän määrärahojen niukkuuden puristukseen ja vammaisen kuntalaisen yhdenvertaisuus toimintamahdollisuuksissa vammattomiin kuntalaisiin nähden on jäänyt samalla juhlapuheiden korulauseeksi. Otapa avuksesi ja tueksesi PALVELUSUUNNI- TELMA. Seuraavasta voi lukea, miten helposti pääset alkuun ja mitä tukea palvelusuunnitelmalla voi olla juuri sinulle. On myös hyvä tietää, että Vpl :n 3. :ssä todetaan, että lain tarkoittamia palveluja tulee järjestää siinä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tästä pääsemmekin suoraan toimintaan! Osoittamalla palvelusuunnitelmalla, mitä palveluja tarvitset selviytyäksesi mahdollisimman itsenäisesti päivittäisessä elämässäsi, voit samalla välittää kotikunnallesi tiedon palvelutarpeistasi ja itse asiassa näin lisätä viranomaisen velvoitetta ajatella asiaa sinun kannaltasi ja velvoitetta ottaa nämä palveluntarpeesi myös huomioon. Vaikka palvelu-suunnitelmaa ei suoraan voida pitää palveluja tuottavana asiakirjana, on viranomaisen pystyttävä perustelemaan, miksi palvelusuunnitelmassa yhteisesti todettuja palveluja ei mahdollisesti ole järjestetty ja huomionarvoista tässä on, että pelkkä määrärahojen niukkuus ei tällöin enää ole hyväksyttävä peruste evätä palveluja. Jotta palvelusuunnitelma tulisi sinulle tutuksi ja sen tekeminen alkaisi olla vähitellen käytännön rutiinia, on seuraavassa lueteltu niitä asioita, joista tässä suunnitelmassa on kyse. Kun mietit päivittäistä selviytymistäsi, esitä kolme kysymystä: Mitkä toimet ja toiminnot sujuvat minulta itsenäisesti ilman apuja Mihin toimintaan tarvitsen apuvälinettä Mitkä toiminnot eivät onnistu ilman toisen henkilön apua Miten vamma vaikeuttaa selviytymistäsi = vammasta aiheutuva haitta ja miten toimien tätä haittaa voidaan vähentää tai poistaa = tarvittavat tukitoimet ja palvelut ja muut ratkaisut. Paljon parjattu vaikeavammaisuuden vaikea määrittely voidaan myös tehdä helpommaksi siten, että aina ajatellaan, miten vamma haittaa toimintakykyäsi ja vaikeuttaa siten mahdollisuuttasi selviytyä päivittäin eteen tulevista tavallisen arkipäivän tekemisistä ja asioista. Palvelusuunnitelman laatimista itselle voi siis alkaa omatoimisesti harjoitella. Miettiä kaikessa rauhassa yksin tai yhdessä omaisten kanssa, mitä palveluja tarvitaan, että päivittäinen elämä sujuisi helpommin. Tässä luetellut yksityiskohdat ovat hyvä lähtökohta ja laatimista on helpotettu myös liitossa laaditulla palvelusuunnitelma - lomakkeella. Kysy yhdistyksestäsi. Siinä asiakohtien otsikot auttavat sinua hahmottamaan päivittäisen toimintasi eri osa-alueita. Kun olet tehnyt alustavan työn, on aika ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen ja sopia palvelusuunnitelma-palaveri. Kun sinulla on valmiiksi mietitty oma ehdotus, on helpompi jo lähteä keskustelemaan yksityiskohdista. Muista, että palvelusuunnitelma tulee molempien osapuolien allekirjoittaa. Jos se neuvottelun jälkeen tehdään valmiiksi sosiaalitoimessa, pyydä se nähtäväksesi tarkistamista ja allekirjoittamista varten. Suositan myös tukihenkilöä palvelusuunnitelmapalaveriisi. Hän voi olla omainen, ystäväsi tai yhdistyksen apuhenkilö (=lisäkorvat kuuntelemassa, mistä ja miten puhutaan). Muista vielä, että palvelusuunnitelma ei ole hakemus, vaan siinä mainittuja palveluja sinun tulee sitten erikseen hakea. Helpoiten esim siten, että kirjoitat hakemukseen haen palvelusuunnitelmassani mainittuja palveluja toteutettavaksi suunnitelman mukaisena ja suunnitelma liitteeksi. Jos sinulta edellytetään lääkärintodistuksen toimittamista, muista pyytää maksusitoumus, sillä tutkimuksiin ohjaamisen kustannuksista matkoineen vastaa pyytäjä eli kunta, koska asiakasmaksuista annetun lain 4 :n mukaan YKSILÖLLISEN PALVELUSUUNNITELMAN SISÄLTÖ henkilötiedot osoite- ja muut yhteystiedot lähiomaiset / muut tukihenkilöt lyhyt vamman tai sairauden kuvaus ja miten se vaikuttaa toimintakykyyn; isosta kokonaisuudesta osioihin (malli esim) ASUMISOLOT vamman kannalta minkälaisessa ympäristössä ja liikennejärjestelyjen kannalta esim asunto sijaitsee jne. VAMMAN TAI SAIRAUDEN AIHEUTTAMAT HAITAT JA ESTEET päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa kodinhoidossa liikkumisessa kodissa /kodin ulkopuolelle muissa toiminnoissa (mm raha-asiat) harrastuksissa ja muussa osallistumisessa muut mahdolliset palvelun tarpeet TARVITTAVAT TUKIPALVELUT minkä lain nojalla mitäkin (Sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki jne) maksullisuus, maksuttomuus kunnan osoittamat tutkimukset VpL:n mukaisia palveluja ja tukitoimia haettaessa ovat asiakkaalle maksuttomia. Tämä seikka ei ole monellekaan tuttu ja lääkärintodistuksia pyydetään sosiaalitoimeen tämän tästä. Luotettavasti palvelutarpeen voi osoittaa muutoinkin kuin lääkärintodistuksella. (Hoitoepikriisit sairaalasta tai sinua hoitavien terapeuttien lausunnot). Palvelusuunnitelmasta voi aina kysyä lisää yhdistyksesi toimijoilta, liiton puhelinneuvonnasta (ti ja to) tai meiltä liiton toimijoilta. Nyt toimimaan ja hyvät palvelusuunnitelmat kehiin. Aila Peräjoki järjestötyön suunnittelija, ft Invalidiliitto ry kodin ja lähiympäristön muutostyöt (myös turva-järjestelyt) liikkuminen apuvälineet, myös korjaus ja huolto yhteystietoineen kuntoutus-terapiat (maininta) päivittäiset toimet kuka mitä tekee - miten milloin tekee jne. = tarvittavien apujen sijoittuminen vrk / viikko / kk jne. jos mukana kotipalvelua, ostopalvelua / niiden osuus toteutuksesta mahdollinen henkilökohtaisen avustajan osuus /tunnit, työnantajatehtävät, sijaisuudet omaishoidon osuus raha - vapaat - muut järjestelyt muut tukipalvelut lisätietoja, yhteyshenkilöt PALVELUSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN YKSIMIELISYYS SISÄLLÖSTÄ SITOUTUMINEN - ALLEKIRJOITUS JAKELU SOVITAAN LAADITTAESSA TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

7 Henkilökohtainen avustaja sairastuu mistä apu? Vaikeavammaisille ihmisille henkilökohtaisen avun takaava laki tuli voimaan syksyllä Avustajan avulla vammaiset henkilöt voivat hoitaa asioitaan, käydä työssä tai opiskelemassa, osallistua perhe-elämään ja harrastaa elää täysipainoista elämää. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja on useita: *Vaikeavammainen henkilö palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan (ns. työnantajamalli). *Hän ostaa avustajapalvelun kunnan antamalla palvelusetelillä. *Hän voi saada myös kunnan omaa tai ostamaa avustajapalvelua. *Henkilökohtaista apua voidaan järjestää myös kunnan kotipalveluna. *Apu voidaan järjestää myös yhdistämällä eri järjestämistapoja. Mistä löytyy apua, kun henkilökohtainen avustajan äkillisesti sairastuu? Onko vain jäätävä kiltisti odottamaan avustajan tervehtymistä vai pitääkö tilata ambulanssi ja pyrkiä tilapäiseen sairaalahoitoon? Työnantajamalli Työnantajan tulee itse etsiä sijainen ja tehdä hänen kanssaan työsopimus. Hyvin asiansa hoitava henkilökohtaisen avustajan työnantaja on jo ennakkoon ottanut huomioon avustajan sijaisjärjestelyt. Suurin osa työnantajista lienee tässä suhteessa huonoja työnantajia. Sijaisen hankkiminen on usein varsin hankalaa, eikä osaavaa sijaista yleensä saa työpaikalle lyhyellä varoitusajalla. Jos henkilökohtaisia avustajia on useita, työnantaja ja työntekijä voivat sopia tapauskohtaisesti sijaisjärjestelyistä. Avustajan sairausloman ajalta kunta korvaa sijaisen palkkaamisesta aiheutuvat kulut. Jos työnantaja ei omin järjestelyin saa sijaista äkilliseen tarpeeseen, sijainen voidaan järjestää ostopalveluna ottamalla yhteys omaan sosiaalityöntekijään. Myös palveluseteli voi tulla kyseeseen. Kriittisissä tilanteissa vaikeavammainen henkilö voi ottaa yhteyttä kunnan kotihoitoon (kotipalveluun) Voiko omainen toimia sijaisena? Omainen voi vain erityisen painavasta syystä toimia henkilökohtaisena avustajana. Erityisen painava syy on se, kun vakituinen avustaja sairastuu tai avun tarve on muutoin äkillinen. Vastaus kysymykseen on siis: kyllä voi. Palveluseteliasiakkaat Palveluseteli sopii henkilökohtaisen avun järjestämistavaksi erityisesti pienten viikoittaisten tuntimäärien tilanteessa tai silloin kun vakituiselle avustajalle tarvitaan sijaisia. Helsingin kaupungin sivuilta (ks. lisätietoja) löytyy palvelusetelituottajiksi hyväksytyt palveluntuottajat. Palveluseteliasiakkaalle sijainen löytynee aika pikaisesti, koska palveluntuottajan palveluksessa on useita avustajia. Henkilökohtainen apu ostopalveluna tai kunnan omana toimintana Kunta voi hankkia henkilökohtaista apua koskevat palvelut julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta tai omana toimintana siihen erikseen palkatun henkilökunnan avulla tai esimerkiksi osin kotihoidon avulla. Tällöin kotihoitoa tai siihen liittyvää kotipalvelua annetaan henkilökohtaisena apuna lähinnä kiiretilanteissa, kuten korvaamaan henkilökohtaisen avustajan työpanosta äkillisissä avustajan sairastumistilanteissa tai muissa äkillisissä tilanteissa (Räty T. Vammaispalvelut, s. 254). Jos vammainen henkilö ei pärjää yksin, tulee kunnan järjestää tilapäistä kotipalvelua. Asiakkaan ollessa vaikeavammainen edellä mainittu henkilökohtainen apu ja kotipalvelut kuuluvat palvelusuunnitelman mukaiseen kokonaisuuteen ja palvelu on asiakkaalle maksutonta. Vaikeavammaista ei saa jättää heitteille Jos vaikeavammainen henkilö ei saa palkattua henkilökohtaista avustajaa, kunnan on turvattava hänen avunsaantinsa. Ellei muuta keinoa ole, kunnan kotihoidon on vastattava välttämättömän avun tarpeeseen. Kotipalvelu ei voi jättää tekemättä välttämätöntä apua, eikä se voi saattaa asiakasta avun epäämisellä vaaraan tai heitteille. Kunnilla tulee olla toimintaohjeet, miten henkilökohtaista apua järjestetään tilanteissa, joissa avustajaa ei ole saatu palkattua, avustaja sairastuu, avustaja on lomalla jne.. Sijaisuusjärjestelyt kirjataan palvelusuunnitelmaan Palvelusuunnitelmaa laadittaessa tarvittaessa on otettava kantaa myös tapaan, jolla sijaispalvelut hoidetaan. Kannatta miettiä, tulisiko suunnitelmaan kirjata esimerkiksi palvelusetelipäätös eli mahdollisuus käyttää palveluseteliä sijaisen palkkaamiseen. Avustajakeskukset auttavat Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vaikeavammaiset henkilöt, joilla on henkilökohtaisen avun/avustajan päätös, voivat käyttää Avustajakeskus Sentteri ry:n palveluja sijaisen hankkimiseen. Keskuksen projektikoordinaattorina toimii Marjut Korjola ja palveluneuvojana Yodit Melaku. Puhelinpäivystysajat ovat: ma, ti, to ja pe klo ja ke 13 16, p Yhteyttä voit ottaa myös sähköpostilla: ja yodit. Vantaan avustajavälitys pyrkii vastaamaan vaikeavammaisten työnantajien avustajatarpeeseen ensisijaisesti lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Avustajavälityksen projektityöntekijänä toimii Eija Oikarainen ja häneen voi ottaa yhteyttä arkipäivisin klo p. (09) tai sähköpostilla: eija.oikarainen@ vantaa.fi. Lisätietoja Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Räty T. Vammaispalvelut. Kynnys ry Vammaispalvelujen käsikirja, Riitta Jolanki TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

8 Kukkivista keväistäni... mieleen painuvin on se, jolloin ensi kertaa viiletin, pusero tuulessa hulmuten, uudella Kolmikollani pitkin Keskuspuiston hiekkakäytäviä. Ihanan lapsellinen olo. Kuin pienellä tytöllä, joka on saanut ensimmäisen kolmipyöränsä! Siitä nyt on aikaa jo toistakymmentä vuotta. Ja juuri sinä keväänä sattui olemaan aivan erityinen kielojen superkevät. Voi sitä kukkien määrää! Kaikki kumpareet ja rinteet olivat niitä täynnä. Monesti olen sen jälkeen ihmetellyt ja pyrkinyt tarkkailemaankin, mitkä lainalaisuudet tuota luonnon ilmiötä oikein säätelevät. Eipä ole vielä valjennut. On se vaan sen verran mutkikas lumien sulamisen, ilman yö- ja päivälämpötilojen vaihtelun, kasvustoltaan vahvempien kasvien, kielon oman vuosittain vaihtelevan kukkimisrytmin ja kenties edellisen kesän sääolojenkin ja ties minkä vielä summa, että toista ei ainakaan vielä ole kohdalleni sattunut. Joka kevät kuitenkin odotan ja toivon. Jospa taas tänä vuonna... Voihan olla, että aika kultaa sen kevään muistot todellistakin hehkeämmiksi. Varsinkin kun se oli ensimmäinen omin lihasvoimin tehty luontoretki vuosikymmeniin. Tuosta mielikuvasta lähtien on kuitenkin helppoa keriä muistoista esiin monet muutkin ihanat kukkiin liittyvät kevään elämykset. Ainakin niitä ovat Etelä-Ruotsin sotalapsivuosien aidot kevätesikot, joiden kasvupaikat tunnettiin tarkkaan. Maasta tunkevia nuppuja käytiin tarkkailemassa jo kauan ennen kuin ne lopulta puhkesivat lempeän huumaavasti tuoksuen. Ei kai niitä oikein raaskittu poimiakaan, sen verran harvinaisia ne sielläkin olivat. Ja entäs ne kevään ensimmäiset pajunkissat? Tai leskenlehdet? Ja valkovuokkomeret äitienpäivän tietämissä? Ja sinisinä mattoina orvokkeja pursuilevat kalliot, joita ainakin täällä Haagassa riittää! Näillä keväisillä kuvilla on mielessäni ainakin yksi tehtävä: suunnata huomio hetkeksi pois lumien sulamisen jäljiltä vielä ankean pölyisistä tienpenkoista. Vaikka ainahan ne pölytkin lopulta katoavat jonnekin, kun koiranputket, lupiinit, horsmat ja muut aikanaan ne peittävät. Valppaana siis ystävät: minkä tahansa kulman tai notkelman takana voi odottaa iloinen kevätyllätys, joka pyyhkäisee talven jäljet pois. Ja ilo, se jos mikä, on suora suihkaus elämisen voimaa! Tuulikki Saaristo Tervetuloa perinteiselle ÄITIENPÄIVÄKAHVILLE perjantaina 6.5. klo Voudintielle! Ohjelmassa esiintyvät mm. Koskelan ala-asteen musiikkikerholaiset ja Mia ja Jerry pienet laulajat JÄSENHAKEMUS UUSI JÄSEN TÄYTTÄÄ: Sukunimi Etunimet Lähiosoite Postinumero Puhelin Koulutus Liityn varsinaiseksi jäseneksi Syntymäaika Postitoimipaikka Sähköposti Ammatti Liityn invalidiyhdistyksen kannatusjäseneksi Vaihdan yhdistystä Aiempi yhdistys Liittymisvuosi Yhdistystä vaihdettessa jäsenyys edelliseen päättyy VAMMA Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi liittymisen edellytyksenä on pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma. Pysyvä tuki- tai liikuntaelinvamma Mikä, millainen (Tarvittaessa lääkärintodistus tai muu todiste vammasta liitteenä) Apuvälineet Lisätietoja En halua IT-lehteä Tilaan Selkäydinvamma-lehden (maksullinen) SUOSTUMUS JA ALLEKIRJOITUS Invalidiliiton jäsenyhdistys ja keskustoimisto pitävät jäsenrekisteriä sopimuksen mukaan tapahtuvaa jäsenmaksujen laskutusta, jäsenlehden ja kirjeiden postitusta ja muuta yhteydenpitoa varten. Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta yhdistyksen ja Invalidiliiton ulkopuolelle. Rekisteriselosteet on nähtävissä paikallisyhdistyksessä/keskustoimistossa. Annan suostumukseni yhdistykselle ja Invalidiliitto ry:lle minua koskevien tietojen rekisteröintiin sekä niiden käyttämiseen keskinäisessä yhteydenpidossa ja tilastollisena aineistona. / 20 Paikka Päiväys Allekirjoitus JÄSENHANKKIJA TÄYTTÄÄ: Jäsenhankkijan nimi Lähiosoite Postinumero JÄSENYHDISTYS TÄYTTÄÄ: Yhdistyksen nimi Postitoimipaikka Jäseneksi hyväksymisaika / 20 Jäsennumero TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ Invalidiliitto

9 MIELIPIDE Ei ydinvoimaa Illan taivas tummeni Helsingin yllä. Yli kaksituhantinen kynttilämeri hohti valoa ja lämpöä eduskuntatalon portailla. Me, soihdunkantajat, olimme asettuneet tiiviiseen joukkoon valomeren ympärille. Olimme kokoontuneet yhteen Elämän puolesta, Äiti-Maan puolesta, Ihmisen puolesta. Meillä kaikilla on yhteinen huoli tulevaisuudesta: elämän säilyttäminen. Me jokainen tunnemme vastuuta maapallostamme. Tunnemme vastuuta toinen toisestamme. Tunnemme vastuuta jälkipolvista. Emme voi elää elämäämme itsekkäästi ja lyhytnäköisesti ajatellen: mitä muista, mitä jälkipolvista, kunhan tämä pallo jotenkin keikkuu meidän elinaikamme. EI!!!!!! Meidän sydämemme huutaa huomisenkin puolesta. Se huutaa koko maaplaneetan puolesta, koko universumin puolesta. Olemme kaikki yhtä. Kaikki maailman osat ovat yhtä. Jokainen sen pieninkin komponentti on osa suurempaa kokonaisuutta. Ja me kaikki ihmiset kuulumme kollektiivisesti yhteen. Kaikki ratkaisut tulee tehdä yhteisen edun hyväksi. Ja ilman muuta yhteisön hyvä on myös yksilön hyvä. Ratkaisut pitää tehdä maapalloa kunnioittaen ja sitä säilyttäen. Pidimme hiljaisen hetken Japanin katastrofin uhreille. Kuuntelimme puhetta, jossa jälleen kerran todettiin ydinvoiman vaarallisuus ja mielettömyys. Ja äkkiä: Majesteettisen ylväänä, äänettömästi, liiteli citypöllö koko eduskuntatalon editse ja asettui istumaan katolle. Merkki, merkki!! Tämä on merkki! Me olemme oikealla asialla! Pöllökin tuli joukkoomme. Tuli kannattamaan asiaamme. Tai siis heidänkin asiaansa. Uskon, että kaikki maapallon eläimet ovat liitossa kanssamme. Tämä pöllö edusti siinä koko eläinkuntaa. He siis olivat läsnä. NOKKAPYÖRÄT PT-KESKUKSESTA Aktiivipyörätuolivalikoimamme on uudistunut Tutustu uusiin tuotteisiimme Koivuhaantie 2-4, Vantaa, puh , fax Kun se suuri, upea lintu lipui editsemme, kuului joukostamme kuiskauksen ja huudahduksen välinen ooooooooooooooooooooooooooo, niin intensiivisenä, että ihokarvat nousivat pystyyn. Vallitsi uskomaton tunnelma. Nähkää hyvät ihmiset ydinvoiman mielettömyys. Herätkää jo näihin katastrofeihin, joita maailmalla tapahtuu. Haluatteko, että ne ovat jonakin päivänä meidän maassamme. Sillä nyt leikitään riskien kanssa, joita kenenkään ei tulisi rakentaa. On todettu; jokainen reaktori on prototyyppi ja seuraukset yllättäviä. Älkää kerjätkö näitä yllätyksiä! Älkää tuhotko maaplaneettaa! Älkää tuhotko elämää! Sydämeni itkee, kun nämä lyhytnäköiset oman napansa ympärillä pyörivät päättäjät pelkäävät, että jonakin iltana sisäfilepihvi jää raa aksi tai musiikki lakkaa kesken vuosikertaviinin juomisen. Ja - sydämeni itkee liikutuksesta, kun Pohjolan perukoilta saapuu mummo eduskuntatalon portaille, lainarahoilla, sillä eläke ei riitä matkalippuun. Hän tulee anomaan luonnon säilyttämistä, elämän säilyttämistä. Ne ihmiset, jotka yrittävät ylläpitää planeettaa kunnioittavaa elämää, näkevät paljon vaivaa vaatiessaan oikeudenmukaisia päätöksiä. Kun taas yltäkylläiseen elämään tottuneet Arkadianmäen huvikumpulaiset riitelevät ja mellastavat kuin lapset hiekkalaatikolla. Helppoa ei ole hyväksyä huonoja päätöksiä, mutta vaaralliset; elämää tuhoavat päätökset, siihen ei ymmärrys riitä. On esitetty moneen kertaan laskelmat, miten tuuli-, maa-, aurinko-, vesi- ynnä muu vastaava luontoa säilyttävä voima pystyy kattamaan energiatarpeemme. Mutta suurin osa kansanedustajiamme kannattaa siitä huolimatta ydinvoimaa. Kannattavatko he sitä sydämissään, sitä emme tiedä, mutta heidät on valjastettu tuotantoyhtiöiden liiveihin. Yhtiöiden, joiden omantunnon paikalla kahisevat setelit. Entä energian säästäminen? Miksi siitä ei puhu kukaan. Emmekö nyt viimein voisi alkaa säästää energiaa ja maaplaneettaamme. Säästöjä saataisiin aikaan mitä erilaisimmista kohteista. Voisin luetella niitä pitkän rimpsun. Mainitsen vain pari: 1. Valmistettaisiin kestävämpiä tuotteita. 2. Jätettäisiin turhat krääsät valmistamatta, joilla vain kuormitetaan kaatopaikat. Minä henkilökohtaisesti en usko, että esimerkiksi Olkiluoto 3 valmistuu koskaan. Olemme jo nähneet, miten se kohtaa vaikeuksia kaiken aikaa. Se on jo selkeä merkki. Merkki hankkeen mielettömyydestä. Ajatelkaa, miten paljon se on jo niellyt rahaa. Kuinka paljon sillä rahalla olisi rakennettu vaikkapa tuulivoimaa? Sitä paitsi, kansanedustajat hohhailevat harmaasta taloudesta. Voisin kuvitella, että sitä harrastetaan Olkiluodossa. Miksi eivät ratsaa sinne? Nyt tuulemaan ja rakentamaan elämää ja luontoa säilyttävää energiaa. Sara Tompuri Nokkapyörällä liikut vaihtelevassa maastossa niin kesällä kuin talvellakin. Nyt tavoitat maastot, mistä aikaisemmin pystyit vain haaveilemaan. PT-Keskuksesta löydät kaksi eri nokkapyörävaihtoehtoa: Stricker Lomo:n ja Freewheel:in. Katso lisää nettisivuiltamme tai kysy myyjiltämme. Autamme mielellämme! Uutuudet nähtävillä myös Asiakasiltapäivässämme pe klo Vantaan Koivuhaassa TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

10 Tervetuloa Turkuun Kulttuuripäiville TÄMÄ ON TÄRKEÄ TIEDOTE ELOKUUN KULT- TUURIPÄIVISTÄ TURUSSA. Varaukset tehtävä jo nyt. Yhdistys järjestää sinne bussimatkan ja siihen ilmoittautumisen ohjeet ja ohjelmat ovat tekstissä. Samoin ne ohjeet, mikäli menet omilla järjestelyillä Turkuun koko viikonlopuksi ja varaat hotellin. Turussa on silloin paljon muutakin ohjelmaa, siksi ilmoittautua pitää jo nyt, samoin varata hotellit jos menee koko viikonlopuksi. Suomen ja Viron invalidiyhdistysten jäsenten Kulttuuripäivät pidetään Suomen Turussa lauantaina ja sunnuntaina elokuuta. Toivotamme sekä kotimaiset että virolaiset ystävämme mitä lämpimimmin tervetulleiksi Turkuun, vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkiin! Lauantai 27.8: Klo ja : Kupittaan urheiluhallille (Kupittaankuja 1) kannattaa saapua jo ennen varsinaisia avajaisia, sillä sisällä hallissa on tarjolla esim. virolaisten ystäviemme työpajoja, osa vammaisten kuvataidenäyttely VAKU:n töistä, myyntipöytiä, kahvio, sisäpelejä, hauskanpitoa ja soveltavaa liikuntaa erilaisin välinein. Viereisellä Kupittaan kentällä on mahdollisuus kävellä 0,5 km:n kulttuurimato, kokeilla liikuntarataa ja liikuntakontin välineitä. Klo : Avajaiset Kupittaan urheiluhallissa. Juontajana Tarmo Ryybel. Ohjelmassa mm. virolaisten pyörätuolirivitanssia, Invalidiliiton puheenjohtaja Pekka Tuomisen juhlapuhe, Mieskuoro Rafaelin enkelit, Turun kaupungin tervehdys, Orkesteri. Klo 15 18: Ruokailu yliopistoalueella, ravintola MacciaVellissä (Educarium-rakennus, Assistentinkatu 5). Ruokailu tapahtuu porrastetusti, sillä samanaikaisesti ravintolaan mahtuu n. 200 ruokailijaa. Klo 12 18: Vammaisten kuvataidenäyttely VAKU:n päänäyttely Educariumissa ja viereisessä Publicumissa. Klo 16 18: Naisten tunnit (hyvinvointiluento ja tietoisku naistyöstä) yliopistoalueella. Sunnuntai 28.8: Klo 10 12: Aamuliikuntaa Kupittaan kentällä. Klo 12 13: Päätösjuhla Kupittaan urheiluhallissa. Juontajana Tarmo Ryybel. Ohjelmassa mm. suositun ja hauskan naiskuoro Carmeninae n show ja yhteislaulua teemalla Laulaen kotiin. Klo : Ruokailu porrastetusti ravintola Macciavellissä. Klo 12 18: Vammaisten kuvataidenäyttely VAKU:n päänäyttely Educariumissa ja viereisessä Publicumissa. Huom! Ohjelmisto tarkentuu kevään aikana! Hinnat: Yhden päivän tapahtumapassi 15 euroa per jäsen, kahden päivän 25 euroa per jäsen. Bussimatka Helsinki Turku -Helsinki Yhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden osallistua Turun Kulttuuripäiville lauantaina järjestäen yhden päivän edestakaisen bussimatkan. Matka on maksuton. Ilmoittautumiset: Sitovat ilmoittautumiset HIY:n toimistoon puh tai s-posti toimisto@hiy.fi torstaihin mennessä. Yhdistys tilaa keskitetysti passit. Kupittaan halliin pääsee ilman passia, passi tarvitaan pääasiassa ruokailua varten. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita myös erityisruokavaliosi. Yhden päivän tapahtumapassin hinta on 15 euroa per jäsen. Ruokailut on järjestetty ja ne sisältyvät passin hintaan. Jokainen maksaa passinsa itse, passin hinta kerätään bussissa. Mikäli haluat olla kulttuuripäivillä kaksi päivää, tilaa passi suoraan Turun Seudun Invalideilta s-posti toimisto@turunseuduninvalidit.fi. Kahden päivän passi maksaa 25 euroa per jäsen. Kuljetukset: HIY on varannut invabussin lauantaiksi Lähtö Voudintieltä klo 8.30 ja takaisin Turusta lähdemme klo Tällä bussilla tapahtuvat siirtymiset/liikkumiset Turussa. Mukana on yleisavustaja. Turun yhdistys on varannut yleisavustajia sekä Kupittaalle että ruokailupaikalle. Ota oma avustaja mukaasi, mikäli tarvitset jatkuvaa avustamista. Yhdistys tarjoaa bussimatkan. Ilmoittaudu matkalle HIY:n toimisto puh s- posti toimisto@hiy.fi Itse varattu viikonloppumatka kulttuuripäiville Majoituksen varaaminen: Jokainen henkilö varaa ja maksaa majoituksensa itse. Kaikki hotellivaraukset tehdään suoraan hotelleista mennessä. Hotellivaraukset kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska kyseinen viikonloppu on ehdottomasti kesän vilkkain tapahtumaviikonloppu Turussa. Kun varaat huonetta hotellista kerro tekstissä mainittu tunnus, koska Turun yhdistys on varannut alustavasti huoneita Kulttuuripäiviä varten. Kulttuuripäiviä varten on saatu tarjoukset seuraavista Turun hotelleista: Hotelli Seaport, Matkustajasatama, Toinen Poikkikatu 2, Turku Puh. (02) , hotel.seaport@kolumbus.fi 75 EUR / 1hh, 89 EUR / 2hh Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku Myyntipalvelun puh. (02) , myyntipalvelu.turku@sokoshotels.fi. hamburgerbors/ 87 EUR / 1hh / vrk (economy), 97 EUR / 2hh / vrk (economy) 97 EUR / 1hh / vrk (standard), 107 EUR / 2hh / vrk (standard) 117 EUR / 1hh / vrk (superior), 127 EUR / 2hh / vrk (superior) 147 EUR / 1hh / vrk (juniorsuite), 157 EUR / 2hh / vrk (juniorsuite) Varausta tehtäessä on mainittava tapahtuman tunnus GINV Holiday Inn ja Hotelli Cumulus Turku, Eerikinkatu 30, Turku Puh. (02) , turku.cumulus@restel.fi turku/ 85 EUR / 1hh / vrk (standard), 99 EUR / 2hh / vrk (standard) Varaus tunnuksella kulttuuripäivät Kongressikeskus-hotelli Linnasmäki Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, Turku Puh. (02) , www. linnasmaki.fi 40 EUR / 1hh / vrk (20 inva-varusteista huonetta), 60 EUR / 2hh / vrk Mikäli osallistut omin järjestelyin ja haluat mukaan molempina päivinä juhliin ja yhteiseen ruokailuun, niin tilaa kahden (2) päivän passi suoraan Turun Sedun Invalideilta sähköpostitse. Lisätiedot: Turun Seudun Invalidit ry:n hallituksen puheenjohtaja Leila Häkkinen p , leila.hakkinen@pp.inet.fi tai Mieluiten sähköpostitse. IT:ssä julkaistaan Kulttuuripäivistä lisää tietoa kevään aikana. Täyttä Elämää lehti ei enää ilmesty ennen Kulttuuripäiviä: Säilyttäkää tämä. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki Turun lukuisista tapahtumista löytyy tietoa osoitteesta TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

11 Väriä ja valoa Vaikka päivä on pilvinen Kalevankadulla entisissä asianajotoimiston tiloissa tuntuu paistavan aurinko. Valkoisiksi maalatuilla seinillä on tauluja ja päivänvalo pääsee sisään suurista ikkunoista. Paitsi tilasta ja värikkäistä taideteoksista seinillä, suurin valo loistaa itse taiteilijasta. Lissu Lundström on helsinkiläinen taidemaalari, joka maalaa suullaan. Hän sai syntyessään aivovaurion joka aiheutti CPvamman, siksi hän ei pysty hallitsemaan käsiään eikä jalkojaan. Lissu opetteli jo nuorena ensin kirjoittamaan ja sitten maalaamaan suullaan. Hän on opiskellut maalaamista myös erilaisilla kursseilla ja yksityisopetuksessa. Taiteellinen lahjakkuus on periytynyt suvulta, varsinkin äidin puolelta, jossa on ollut taiteilijoita. Lissu työskentelee ateljeessaan talviaikaan 7 tunnin päiviä, 2 kertaa viikossa, kesäisin 3 kertaa viikossa. Hän kertoo käyttävänsä maalauksissaan öljyvärejä, nykyisin ilman tärpättiä. Viime aikoina hän on alkanut maalata myös akryyliväreillä, koska ne kuivuvat nopeammin. Työvälineinään hänellä on pensseli tai palettiveitsi, jota hän pitää suussaan. Palettiveitsen käytön hän on aloittanut vasta äskettäin. Se on hauskaa sanoo Lissu nauraen. Hän kertoo saavansa aiheet töihinsä mm. luonnosta, ihmisistä, musiikista, tanssiesityksistä, siis usein erilaisista elämyksistä. Maalaustelineellä on yksi hänen uusimpia töitään; akryyliväreillä tehty tanssipari, joka vetoaa katsojaan liikkeen aitoudella. Entinen pieni ateljee kävi taiteilijalle ahtaaksi, mutta onnekseen löysi nykyisen paikan, joka on kaikin tavoin sopiva hänen tarpeisiinsa; keskeinen sijainti, esteetön tila, jossa mahtuu liikkumaan pyörätuolilla, sekä varasto- ja näyttelytila. Lissu on hyväksytty arvostetun Suomen Taiteilijat -yhdistyksen jäseneksi. Hän kuuluu myös Suulla ja Jaloilla Maalaavien Taiteilijoiden Yhdistykseen, jonka päämääränä on luoda taiteellisesti lahjakkaille vammaisille ihmisille riippumaton ja turvattu elämä. Lissu on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin vuosien varrella. Edellinen näyttely oli vuonna 2010 ja hän kertoo, että seuraava on odotettavissa Voi kun saisin maalata vielä kauan tuumaa Lissu hymy huulillaan. teksti: Eija Mäntynen Spurtti KesäGames Tervetuloa Hevossalmeen lauantaina klo 12-15! Spurtti KesäGameseissa liikunnallisia ohjelmanumeroita ja Hevossalmen merellistä tunnelmaa! Tules mukaan tanssimaan tai katsomaan Tule s Sambaa ja Zumbaa! Tehtävärasteilla kerätään pisteitä arvontaa varten. Golf, ekoase, puhis, tasapainoilu, boccia, mölkky.. Sisätiloissa pienryhmässä venyttely- ja kehonhallintaharjoituksia Kuntoile kamppailulajeilla! Jokaiselle jotakin nähtävää ja koettavaa! Järjestävät: Helsingin Invalidien Yhdistys ry Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry Ohjelmamuutokset mahdollisia TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/

12 SOPIMUSHINNAT INVALIDILIITTO Myönnämme Invalidiliitto ry:lle, sen jäsenyhdistyksille, jäsenille ja henkilökunnalle vuodelle 2011 seuraavat sopimushintaiset matkatuotteet ja Päiväristeily su pe lähdöt la lähdöt 17 /hlö 25 /hlö Päiväristeily joka päivä 25 /hlö Varauksen yhteydessä mainitse koodi INVA (Eckerö Linen nettimyymälässä lisää koodi sille varattuun kenttään). Sopimushinta edellyttää jäseneltä voimassa olevaa jäsenkorttia, hinnat koskevat myös samalla varauksella mukana olevia matkustajia. Varaukset vain Eckerö Linen omista myyntipisteistä Suomessa. Matkan tulee olla maksettu ennen lähtöpäivää. Sopimushintoja ei voida myöntää jälkikäteen, eikä niitä voi yhdistää muihin alennuksiin tai tuotepaketteihin järjestivät Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ja Polioinvalidien pääkaupunkiseudun osasto HIY:n juhlasalissa vaalipaneelitilaisuuden. Siihen osallistui 11 kansanedustajaehdokasta: Varaukset/tiedustelut: Eckerö Line Ab Oy Yksittäisvaraukset ja (1,64 /vastattu puhelu+pvm) Ryhmämyyntipalvelu , Outi Alanko-Kahiluoto ja Sirkku Ingervo, Vihreät; Gunvor Brettschneider, RKP; Rakel Hiltunen, SDP; Arja Karhuvaara, Kokoomus; Heimo Laine ja Sari Mäkimattila, Kristillisdemokraatit; Tiina Lintunen ja Eeva Wiik, Vasemmistoliitto; Terhi Peltokorpi, Keskusta ja Antti Valpas, Perussuomalaiset. Osallistujia oli kuusikymmentä. Paneelin puheenjohtajana toimi Pekka Hätinen. Matkamyymälä, Mannerheimintie 10, Helsinki Eckerö Linen muutos- ja peruutusehdot: Kuvat: Varpu Kamppinen TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

13 Spurtin sporttaaja sähläämässä Eräänä maaliskuisena maanantai-iltana satunnainen sporttaaja vieraili HIY:n pyörätuolisalibandyn harjoituksissa Synapsiassa. Sporttaaja tuli paikalle varusteetta ja sai lainaksi pelituolin ja mailan. Paikan päältä voi lainata pelituolia, jos pyörätuoli ei kuulu omiin kulkupeleihin. Sinänsä erillistä pelituolia ei lajissa käytetä, kuten vaikkapa pyörätuolirugbyssa, vaan pelaajat käyttävät omia arkituolejaan. Tänä iltana pelaamaan oli tullut vierailevan sporttaajan lisäksi toistakymmentä harrastajaa, joten kentällä riitti vilskettä. Harjoitusten aluksi jaoimme joukkueet, jotka osoittautuivat hyvin tasaväkisiksi ja peli kulki vauhdikkaasti päästä päähän. Sääntöjä ei oltu laadittu liikaa haittaamaan luovuutta, kuitenkin maali hyväksytään vasta, jos ollaan tultu kentän keskiviivan yli. Sporttaaja huomasi, että lyhennetty maila on lajissa kätevä. Vaikka pitkällä mailalla ulottuu kauemmas, lyhyempää on helpompi pitää mukana, kun täytyy äkkiryhtyä kelaamaan joko liittyäkseen oman joukkueen hyökkäykseen tai rynnätäkseen auttamaan puolustusta. Vaikka maalivahdit tekivät loistavia torjuntoja ja maalinedustat olivat välillä täysmiehitettyjä kuin muuri, maalejakin syntyi sekä onnella että taituruudella, hurjalla maalivainulla ja mitä pienimmistä koloista. Pelaajat olivat mukavaa porukkaa ja ottivat uuden sählääjän kivasti mukaan. Syöttöjä jaeltiin satunnaiselle sporttaajallekin, vaikka pallo ei aina pysynytkään hallussa. Suosittelen kaikille joukkuepeleistä pitäville ja hikoilemista pelkäämättömille mailankalistelijoille tutustumista lajiin. Lisää voi tiedustella yhteyshenkilö Anterolta tai allekirjoittaneelta. Sporttaajana liikuntakoordinaattori Jenni Blomqvist Kuva: Mikko Ronkainen Tuolikaratea! Karatekokeilun ohjaaja Jussi Oinonen kertoi lajin historiasta: Japanista Okinawa-saarelta kotoisin oleva karateksi kutsuttu taistelutaito on alusta alkaen suunnattu itsepuolustukseen. Japaniin 1600-luvulla tulleet miehittäjät kielsivät aseiden hallussapidon. Taisteluun ja puolustautumiseen tuli pystyä aseitta ja niin lajin nimikin merkitsee tyhjää kättä. Lihaksia lämmittelevien alkuverryttelyjen jälkeen harjoittelimme karatelyöntiä, jossa toinen käsi koukistuu kiinni kylkeen ja toinen nyrkki iskee eteenpäin navan korkeudelle. - Helppoa? Kyllä ja ei - lyönnin jälkeen tuli ainakin allekirjoittaneelle tarve tarkistella, miten päin nyrkit ovatkaan ja missä. Lyöntiin yhdistettiin vielä voimakas uloshengitys ja kiai-huuto, jolla keskitimme voiman iskuun, näin pelottelimme jo herkimmät vastustajat vähintään henkisesti kumoon. - Tämähän tuntuu ja kuulostaa ihan oikealta karatelta! Jos karatesta tulee ensimmäisenä mieleen tiilien murskaaminen paljain käsin, on ehkä vaikea kuvitella, miten karatea voi soveltaa istuen tehtäväksi. Me Voudintien karatedemon reippaat osallistujat asetimme itsemme koekaniineiksi ja selvitimme, miten karatea voidaan harrastaa istuen. Itsepuolustuslajissa luonnollisesti harjoittelimme myös torjumaan iskuja, ja taas on kaksi kättä aseteltavana oikein tai väärin. Onneksi ohjaajamme sai meidät vakuuttuneeksi, että näitä samoja asioita harjoitellaan alkeiskursseilla monta viikkoa, ja sujuviin liikkeisiin kuuluukin kulua hionta-aikaa. Hyvin Jussi meitä kuitenkin neuvoi ja mallikkaita suorituksia irtosi itse kultakin. Tuolikaratessa tuli hiki, ja liikkeet olivat samalla sekä sopivan helppoja että haastavia, jotta mielenkiinto säilyi. Karate oli myös niin kivaa, että kaikki kokeilijat ilmoittivat kiinnostuksensa harjoitteluun jatkossakin. Me itsemme voittaneet karatekat kiitimme Jussia ja pyysimme häntä pitämään kokonaisen kurssin Voudintiellä. Viiden kerran kurssi toteutuu huhti- toukokuussa, vuoroviikoin keskiviikko- ja perjantaiiltaisin. Jos lehteä lukiessasi kurssi vielä jatkuu, voit osallistua myös kertamaksulla 4 e (koko kurssi 15 e). Kurssipäivät: ke 6.4., pe 15.4., ke 20.4., pe ja ke 4.5. (keskiviikot klo , perjantait klo 17-18). Tiedustele HIY:n toimistolta tai liikuntakoordinaattorilta! Jenni Blomqvist liikuntakoordinaattori TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

14 LOMAKYLÄT 2011 Yhdistys omistaa kaksi lomakylää, joista toinen sijaitsee Helsingissä, Laajasalossa ja toinen Lopella, Pilpalan kylässä. Lomakylissä voi vierailla päiväseltään, tai vuokrata mökin eripituisiksi ajoiksi. Lomakylät ovat avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun. Mahdollisia vapautuvia mökkejä voi kysyä myöhemminkin. Mökkivarausten peruutukset tulee tehdä viikkoa ennen vuokra-ajan alkua. Myöhemmistä peruutuksista tai peruutuksen tekemättä jättämisestä peritään 50. HEVOSSALMEN LOMAKYLÄ Uusi osoite: Vuorilahdentie 7 Hevossalmen lomakylä on kaikkien yhdistyksen jäsenten ja heidän ystäviensä kesänviettopaikka Laajasalossa. Hevossalmen pysäkille Vuorilahteen pääsee Herttoniemen metroasemalta bussilla 86. Pysäkiltä on noin 300 metrin kävelymatka perille. Alueella on päärakennus, jossa oleskelu- ja ruokailutilat, itsepalvelukeittiö, kaksi inva-wc:tä ja miehille ja naisille erilliset suihku- ja pukeutumistilat. Saunarakennuksessa on takkatupa hengelle. Alueella on grillikatos. Käytössä on kaksi soutuvenettä ja perämoottoria voi vuokrata 7 :n tuntihintaan. Uimarannalla on luiska mereen. Hevossalmen hinnasto vuonna 2011 Isot mökit no16 ja 17. Alueella on kaksi pyörätuolinkäyttäjille soveltuvaa 2-4 hengen lomamökkiä, joissa inva - wc, suihku, pienoiskeittiö ja jääkaappi. Näitä mökkejä vuokrataan enintään 7 vuorokaudeksi kerrallaan. HIY:n jäsenille 45 euroa/vrk/mökki, muiden yhdistysten jäsenille 55 euroa vrk/ mökki, muille 70 euroa/vrk/mökki. Isoihin mökkeihin otetaan sitovia varauksia helmikuusta alkaen. Mökkien varausmaksu on 45, joka hyvitetään mökkilaskussa. Hevossalmen pienet mökit Pieniä mökkejä vuokrataan pääsääntöisesti koko kesäksi tai puoleksi kesää. Mökit ilman mukavuuksia. 800 euroa touko-syyskuu 5kk 400 euroa, puoli kesää, 2½ kk 150 euroa toukokuu ja syyskuu 250 euroa kesä- heinä tai elokuu Kiertomökki, pieni mökki (nro 3) Lyhytaikaiseen käyttöön. Mökkiin pääsee luiskaa pitkin. 100 euroa/ viikko 150 euroa/2 viikkoa 250 euroa/kk Saunamaksut Perhesauna tilauksesta: 20 euroa/2h, 15 euroa/ 1,5 h (UUTUUS!) Lauantaisauna 4 euroa/henkilö. Mökkiläisille tiistaisin ilmainen saunavuoro, muille 3 euroa/henkilö. Tilaussauna (sisältää takkahuoneen käytön) 100 euroa/ 2 tuntia + 25 euroa/ lisätunti Takkahuone tai päärakennus HUOM! Mökkiläisillä oltava päärakennukseen vapaa pääsy varauksen aikana. 75 euroa/ 1-4 tuntia, lisätunnit 20 euroa/ lisätunti. Piha-alueen tai grillin varaus ryhmille: 50 euroa/ 1-4 tuntia lisätunnit 15 euroa/ tunti Pesukoneen käyttö 2 /käyttökerta. Ei sisällä pesuaineita. Lisätietoja toimistosta, puh (09) tai kesäaikana valvojilta puh PÄÄTTIÄN LOMAKYLÄ Päättiän lomakylä sijaitsee Lopella Pilpalan kylässä. Matkaa on Helsingistä n. 70 kilometriä. Lähimmälle linja-autopysäkille on matkaa noin 300 metriä, lähin taksi Läyliäisissä. Lomakylän pinta-ala on 38 hehtaaria, josta suurin osa vaihtelevaa metsämaastoa. Alueella on päärakennus ja huoltorakennus, jossa ruokailutilat, keittiö, suihku ja inva-wc. Rantasauna sijaitsee Päättiäislammen rannalla. Päättiän hinnasto vuonna 2011 Päättiällä on kuusi loma-asuntoa, joista viisi vuokrataan koko kesäksi (5kk) tai puoleksi kesää (2½kk). Koko kesän kausimaksu on 1150 ja ½ kesää 550 (sisältävät saunamaksun). Yksi lomamökki lyhytaikaiseen käyttöön 1 kk 310 euroa (touko-, elo-, ja syyskuu) 1 kk 345 (kesä- ja heinäkuussa) 2 viikkoa viikko 150 Alle viikon varaukset: /vrk /vrk /vrk Asuntovaunu 15 /vrk 45 /viikko 110 /4 viikkoa 510 /koko kausi (sisältää saunamaksun). Asuntovaunu- tai telttapaikkoja on tarjolla koko kesän! Saunamaksut 4 /henkilö yleisillä saunavuoroilla 20 /perhesauna 2h 15 /perhesauna 1,5 h Asuntovaunujen sähkömaksu Kwh taksan mukainen tai 4 /vrk. Päärakennus Päärakennuksen mummon kamari keittiön käyttömahdollisuudella 28 euroa/vrk. Päärakennus tilaisuuksia varten (sis. kamari, tupa ja keittiö) 100 euroa/vrk. Päärakennus kokonaan tilaisuuksia varten (sis. kamari, tupa, keittiö ja takkahuone) 185 euroa/vrk Viljelypalstat 12 /palsta Pesukoneen käyttö 2 euroa/käyttökerta. Ei sisällä pesuaineita. Tiedustele vapaita asuntovaunupaikkoja ja muita vuokrattavia tiloja valvojalta puh TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

15 PIENIÄ PALOJA Pyörätuolit ja rollaattorit Matalalattiabussissa keskiovea käyttävän, pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevan matkustajan ei tarvitse näyttää matkakortin kausilippua kortinlukijalle. Tarvittaessa voi pyytää kanssamatkustajien apua lipun ostossa tai matkakortin näyttämisessä. Jos pyörätuolimatkustajalla ei ole ollut mahdollisuutta maksaa matkaa, tarkastaja ei peri tarkastusmaksua vaan käyttää lipun kortinlukijassa tai myy kertalipun. Matalalattiaraitiovaunuissa ja matalalattiaisessa lähijunassa matkakorttia voi käyttää normaalisti, koska lukijalaitteita on kaikilla ovilla. Myös metron lippuhalleissa matkakortin käyttö on kaikille vaivatonta. Pyörätuolilla liikkuva matkustaja ja hänen saattajansa voivat matkustaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ilman lippua, jos saatettavalla on Oikeuttaa saattajaan -kantakortti. Vantaan sisäisessä liikenteessä kaikki pyörätuolia käyttävät vammaiset henkilöt voivat matkustaa ilman lippua matalalattiakalustossa. Sähkömopedeja, joissa on erillinen ohjaustanko, ei kuljeteta busseissa, raitiovaunuissa eikä metrossa, koska ne eivät mahdu pyörätuoleille varattuun tilaan liikennevälineissä. WANTED! PELAAJIA! Olemme M-Team Electric Gladiators-sähköpyörätuolisalibandyjoukkue. Joukkueemme on perustettu vuonna 2001 ja olemme osallistuneet sekä kansalliseen mestaruussarjaan, että käyneet kansainvälisissä turnauksissa ympäri Eurooppaa. Sähköpyörätuolisalibandy on ehkä ainoa joukkueurheilulaji, joka sopii myös sähköpyörätuolin käyttäjille. Sähköpyörätuolisalibandyä voi harrastaa joko normaalilla salibandymailalla tai sähköpyörätuoliin kiinnitettävällä t-stick -mailalla. Lajia voi harrastaa apuvälineenä käyttämällään sähköpyörätuolilla tai nykyisin lajin piirissä yleistyneellä pelikäyttöön tuunatulla pelisähkärillä. Hyvän meiningin porukkaamme mahtuu lisääkin pelaajia! Sähköpostitse tavoitat meidät osoitteesta: Lisää materiaalia (kuten kuvia ja videoita) joukkueestamme löydät osoitteesta: Ota yhteyttä ja tule tutustumaan jengiimme! HEVOSSALMEN LIIKUNTAPÄIVÄ 3.9. Ohjelmassa mm. jumppaa, zumppaa ja jännittäviä Robin Hood toimintaradan seikkailutehtäviä. Mukana myös perinteiksi muodostuneet jooga ja boccia. Tervetuloa! Ohjelmanumerot ja aikataulut tarkentuvat lähempänä ajankohtaa, seuraa ilmoittelua HIY:n nettisivuilta tai toimistolta. Toimiva koti Toimivassa kodissa on vuosittain vaihtuva teema. Vuoden 2011 teemana on teknologia ja turvallinen asuminen. Toimivassa kodissa on kaksi malliasuntoa: tilava kaksio (makuuhuone, olohuone, keittiö) ja yksiö, jossa on keittomahdollisuus ja pesuhuone. Yksittäisille kadulta tulijoille käynti on ilmainen. He saavat myös henkilökunnalta opastusta. Toimivassa kodissa ei ole myyntiä. Apuvälineitä esitellään ja niitä voi kokeilla. Myyjien yhteystiedot saa Toimivasta kodista. Ryhmät joutuvat varaamaan ajan ja heille opastus on maksullinen. Toimiva koti Käpyläntie 13, Helsinki puh. (09) Avoinna ti-pe klo tammi ja heinäkuussa suljettu Pääkaupunkiseudun nuorten kesäpäivä Jalkojen terveydestä tietoa Hiy:n varapuheenjohtaja Riitta Jolanki on valittu Helsingin vammaisneuvoston jäseneksi toimintakaudeksi ja ohjeistusta antoivat jalkaterapeutti opiskelijat Pasi Salo ja Sasu Hyytiä TALKOITA Hevossalmen kevättalkoot 7.5 klo Päättiän kevättalkoot 14.5 klo Tervetuloa puuhaamaan ja ulkoilemaan! Talkooväelle soppa ja sauna järjestetään lauantaina klo Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n kesäpaikassa Hevossalmessa. Tule mukaan nauttimaan hyvästä seurasta, tarjottavista ja ohjelmasta! Ilmoittautumiset mennessä HIY:n nuorisovastaava Annu Huhtikangas, fi tai tai Nuorisoyhteistyö Seitti nuorisotyön suunnittelija Kalle Jokinen, tai TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

16 MUISTILISTA Helsingin Invalidien Yhdistyksen toimisto on auki klo Suljettu heinäkuun ajan henkilökunnan vuosilomien takia. Henkilökohtaisten avustajien työnvälitys Avustajavälitys toimii Sentteri ry:ssä puh tai tai ma ja pe klo , ti, ke, to klo Helsingin terveyskeskuksen kuntoutusyksikön vammaispoliklinikka Vammaispoliklinikka on tarkoitettu aikuisille vaikeasti liikuntavammaisille ja monivammaisille helsinkiläisille. Myös pieniin harvinaisiin tuki- ja liikuntaelinvammaryhmiin kuuluvat henkilöt voivat hakeutua poliklinikalle. Tavoitteena on kävijöiden fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja ammatillinen kuntoutuminen. Kantaa tilanteeseen ottavat fysiatri tai neurologi sekä kuntoutusohjaaja. Tarvittaessa on käytettävissä sosiaalityöntekijän, toimintaterapeutin, fysioterapeutin, puheterapeutin, neuropsykologin ja ravintoterapeutin asiantuntija-apu. Poliklinikalta käsin hankitaan tarvittaessa esimerkiksi urologiset ja ortopediset konsultaatiot. Poliklinikka keskittyy vain vaikeavammaisuuteen ja vammasta johtuvien erityistarpeiden selvittelyyn. Muu sairaanhoito ja kontrollit hoidetaan omalla terveysasemalla omalääkärin ja tarvittaessa kotisairaanhoidon toimesta. Vammaispoliklinikalla käynti on maksuton. Ajanvaraus ma - pe puh Sairaanhoitaja puh Kuntoutusohjaaja Anne Pyyhtiä puh sähköposti anne.pyyhtia@hel.fi Käyntiosoite: Laakson sairaala, Kuntoutuspoliklinikka, rakennus 4, S-rappu 1.krs, Lääkärinkatu 8, Helsinki. HIY:N KESÄ JA SYKSY 2011 KERHOT Voudintiellä Canasta Kokoontuu Hevossalmessa alkaen ja siirtyy Voudintielle alkaen. Yhteyshenkilö: Raine Kangas puh Kesätauolla olevat kerhot: DELETE Atk-kerho Viimeinen kokoontuminen tiistaina klo Kerho alkaa tiistaina klo Yhteyshenkilöt: Heikki Aulio heikki.aulio@hiy.fi tai puh Eino Meriläinen eino.merilainen@hiy.fi tai puh Juhani Rajatammi juhani.rajatammi@hiy.fi tai puh Eläkeläisten kerho Viimeinen kokoontuminen Ryhmä kokoontuu taas torstaina klo Yhteyshenkilö: Liisa Leinonen puh Maalauskerho Kevään viimeinen kokoontuminen Hevossalmessa. Ryhmä kokoontuu taas Voudintiellä. Jouko Vatanen (opettaja) puh tai kuvat.joukovatanen@saunalahti.fi Kausimaksu 20 Naisten illat Kolmen viikon välein torstaisin klo viimeinen tapaaminen keväällä torstaina klo Ryhmä kokoontuu taas 14.9 alkaen. Yhteyshenkilö: Riitta Jolanki puh tai riitta.jolanki@hiy.fi. Omat käsityöt Tiistaisin Yhteyshenkilö: Anneli Koskinen puh tai annelikoskinen@luukku.com Pääkaupunkiseudun nuoret Yhteyshenkilö: Anna-Maija Huhtikangas, sähköposti annufin@yahoo.com Keskitetyt apuvälinepalvelut Vaativampaa yksilöllistä toimintakyvyn arviointia ja valintaa edellyttävät apuvälinepalvelut tuotetaan kaikille yli 16-vuotiaille helsinkiläisille keskitetysti Laakson apuvälinepalvelupisteestä. Välineiden lainaaminen jatkuvaan käyttöön edellyttää yleensä lääkärin tai muun terveydenhuoltoalan ammattilaisen suositusta. Arviointi, sovitus ja ohjaus edellyttävät ajanvarausta. Vaativamman arvioinnin piiriin kuuluvia apuvälineitä ovat mm. aktiivipyörätuolit, henkilönnostimet, seisomatelineet ja porraskiipijät. Tiedustelut ja ajanvaraus klo puh. (09) Erikoistason apuvälineet Erikoistason apuvälinepalveluiden tuottamisesta vastaa HYKS:n apuvälineyksikkö. Palvelu edellyttää lähetettä. Lisätiedot kuntoutussuunnittelijalta. (Mm. sähköpyörätuolit, kommunikaatioapuvälineet ja ympäristönhallintalaitteet.) puh. (09) 4711/vaihde Apuvälineyksikkö TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

17 HIY:N KESÄ JA SYKSY 2011 HIY:N LIIKUNTARYHMÄT Voudintie 6 toimintakeskuksessa kokoontuvat ryhmät: Liikuntaryhmät aloittavat toimintansa elosyyskuun aikana. Kysy tarkempia tietoja ryhmien yhteyshenkilöiltä Boccia Syyskausi alkaa Yhteyshenkilö: Paula Mehto puh Flamencoa istuen - Hecho A Mano! Uudet aloittavat ja 23.8., syyskausi alkaa Uudet flamencon harrastajat, ilmoittautuminen Hannele Tuomipuulle Ohjaaja: Hannele Tuomipuu, puh , Yhteyshenkilö: Synnöve Lehtonen, puh Kausimaksu 45. Jooga kevätkausi päättyy 11.5., syyskausi alkaa Keskiviikkoisin klo Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä, puh , heidi.viheriala [at] welho.com. Kausimaksu 30. Tuolijooga kevätkausi päättyy 11.5., syyskausi alkaa Keskiviikkoisin klo Yhteyshenkilö: Heidi Viheriälä, puh , heidi.viheriala [at] welho.com. Kausimaksu 25. Pyörätuolitanssivalmennusta lattareissa Torstaisin klo , Järjestäjänä Uudenmaan Pyörätuolitanssijat ry. Kausimaksu vanhat jäsenet 98, uusille jäsenille 108. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Birgitta Starast puh , birgitta.starast [at] welho.com. Taekwondo Kevään viimeinen harjoituskerta on 9.5. ja syksyn ensimmäinen klo Voudintiellä Taekwondo-leiri on Hevossalmessa lauantaina (lauantai -sunnuntai). Maanantaisin klo Yhteyshenkilö: Viktoria Welling, puh , viktoria.welling [at] gmail.com. Kausimaksu 25. Tuolijumppa Kevätkausi päättyy 25.5., syyskausi alkaa torstaina 1.9. klo Torstaisin klo ja perjantaisin klo Kaikille avoin tuolijumppa. Voit tulla ilmoittautumatta ja aina kun sinulle opii. Liikkeet tehdään tuolilla istuen. Maksuton. Jooga, Tuolijooga, Taekwondo, Futuuri ja Flamencoa Istuen - Hecho A Mano kurssit järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin liikuntaviraston kanssa. Muualla kokoontuvat liikuntaryhmät: Futuurikerho Kevään viimeinen kerta on 5.5. kerho alkaa syksyllä 1.9. Tuki- ja liikuntaelinvammaisten lasten ja nuorten liikuntakerho. Helsingin ammattikorkeakoulun Haagan yksikkö, Vanha Viertotie 23. Kausimaksu 30. Yhteyshenkilö: Jenni Sokka, puh , sähköposti: jennisokka [at] yahoo.com Golf Golfia voi pelata Paloheinän golfkentällä, Kuusmiehentie 13. Vammaisten henkilöiden eskari on perjantaisin klo Sisältää ohjauksen, mailat ja pallot. Kausimaksu on 20, kertakokeilu 5. Eskari on avoinna myös vammaisten henkilöiden perheenjäsenille, ystäville ja avustajille. Yhteyshenkilö: Eila Tuuttu, puh sähköposti: eila.tuuttu [at] saunalahti.fi. Ilma-aseammunta Yhteyshenkilö: Seppo Kokkonen puh Istumalentopallo kevätkausi päättyy Naisille ja miehille. Strömbergin ala-aste, Takomotie 13. Maanantaisin sekavuoro klo ja torstaisin miesten vuoro klo Yhteyshenkilöt: Sampsa Söderholm, puh , sampsa.soderholm [at] espatent.fi ja Petra Pakarinen, puh , petra.pakarinen [at] wippies.fi. Kausimaksu 25 Jousiammunta Yhteyshenkilö: Keijo Kallunki, puh tai keijo.kallunki [at] elisanet.fi. Kausimaksu 25. Kuntosali Kevätkausi päättyy Torstaisin klo Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) Kuntosaliohjaaja neuvoo laitteiden käytössä. Kausimaksu 30. Pyörätuolikoripallo Kevätkausi päättyy 26.5 Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) torstaisin klo Yhteyshenkilö: Jarmo Leppänen puh Kausimaksu 25. Pyörätuolirugby kevätkausi Synapsiassa päättyy Maanantaisin klo liikuntahallissa, Agronominkatu 26 ja keskiviikkoisin klo Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B). Yhteyshenkilö: Petteri Liski puh , sähköposti: petteri.liski [at] kotiportti.fi. Kausimaksu 25. Pyörätuolisalibandy Kevätkausi päättyy Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (Nordenskiöldinkatu 18 B) maanantaisin klo Yhteyshenkilö: Antero Karjalainen, puh Kausimaksu 25. Pöytätennis Kisahallissa. Yhteyshenkilö: Erkki Puranen puh , erkki.puranen [at] pp.inet.fi. Sähköpyörätuolisalibandy Helsingissä harjoittelee viikottain kaksi joukkuetta: M-Team Electric Gladiators perjantaisin Käpylän kuntoutuskeskus Synapsiassa (perjantaisin klo 18-20) ja Helsinki Outsiders Liikuntamyllyssä. www-sivut: lajivaliokunta [at] sptsalibandy.net M-Team Electric Gladiators Yhteyshenkilö: Petri Niemelä: pete [at] electricgladiators.net puh Helsinki Outsiders Yhteyshenkilö Saila Luumi: jory [at] helsinkioutsiders.net puh Muita yhteistyötahoja Suomen Nuoret Amputoidut ry. (SNA) Tiedustelut: puh , sähköposti:info@snary.org Lisätietoja erityisliikunnasta saa Helsingin kaupungin liikuntaviraston erityisryhmien liikunnan suunnittelijalta puh TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

18 Puistojumppaa Hevossalmessa Hepparin nurmikentällä puistojumpataan kesäkeskiviikkoisin 1.6. alkaen klo Puistojumppa on kaikille avoin ja maksuton. Jumppa pidetään säässä kuin säässä! Jumpat jatkuvat ainakin elokuun loppuun. Paikka: Helsingin Invalidien Yhdistyksen Hevossalmen lomakylä, Vuorilahdentie 5, Laajasalo, Helsinki. Aurinkoa ja merta, liikunnallista ohjelmaa, kahvia grillimakkaraa ja mukavaa seuraa! Hei sinä HIY:n vapaaehtoinen! Vapaaehtoiset tekevät kevätretken Hevossalmen lomakylään torstaina klo Luvassa on makkaranpaistoa, erilaisia pelejä ja iloista seuraa. Tule sinäkin mukaan! Ilmoittauduthan perjantaihin mennessä toimistoon: puh tai Syksyn ensimmäinen vapaaehtoisten ilta järjestetään keskiviikkona klo alkaen toimintakeskuksessa, osoitteessa Voudintie 6. Tule mukaan tapaamaan tuttuja ja uusiakin tuttavuuksia sekä ideoimaan vapaaehtoistoiminnan syksyä! Ilmoittauduthan perjantaihin mennessä toimistoon: puh tai HIY:n Hevossalmen liikuntapäivä La klo Ohjelma tarkentuu lähempänä ajankohtaa. Seuraa ilmoittelua: ja HIY:n toimisto Helsingin kaupungin liikuntavirasto tukee tapahtumaa. YHTEISLAULUA VOUDINTIEN TOIMINTA- KESKUKSESSA TO KLO LAULATTAJANA KIRSI MARIA MUSTONEN Lauletaan yhdessä tuttuja ja uusia lauluja. Kahvitarjoilu TERVETULOA! TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ 2/2011

19 Helsingin Invalidien Yhdistys ry Toiminta kevät ja kesä 2011 Äitienpäiväkahvit Voudintiellä perjantaina klo Yhteislaulutilaisuus Voudintiellä torstaina klo Puistojumppaa Hevossalmessa keskiviikkona alkaen joka ke klo Hevossalmen kevättalkoot lauantaina 7.5 klo Päättiän kevättalkoot lauantaina14.5 klo Spurtin liikuntapäivä Hevossalmessa lauantaina Hevossalmi-parlamentti keskiviikkona klo Hevossalmen kesäjuhla sunnuntaina alkaen klo Hevossalmen ja Päättiän juhannus perjantaina Päättiän kesäpäivät lauantaina klo Päättiä parlamentti keskiviikkona klo Kulttuuripäivät Turussa Hevosalmen liikuntapäivä lauantaina 3.9. klo 12-15