Työn kannattavuus työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Minna Punakallio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn kannattavuus työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Minna Punakallio"

Transkriptio

1 Työn kannattavuus työntekijän ja työnantajan näkökulmasta Minna Punakallio Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Työn kannattavuus työntekijän näkökulmasta Työllistämisen kannattavuus työnantajan näkökulmasta Työvoiman kokonaiskustannukset ja työllistämisen erityispiirteitä esimerkkialoilla Kauppa Vakuutusala Kiinteistöpalvelut Työllistymiskynnykseen liittyvää pohdintaa Johtopäätökset

2 Alkusanat Tässä selvityksessä pohditaan vero- ja tulonsiirtojärjestelmien nykyistä kannustavuutta työmarkkinoiden todellisilla palkkatasoilla ja työttömyyttä parhaiten poistavia talouspoliittisia keinoja. Aluksi selvityksessä esitetään keskimääräisen työttömän henkilön kynnyspalkkojen taso vuoden 2001 vero- ja tulonsiirtoperusteilla. Kynnyspalkkojen tasoa halutaan tarkastella lapsettoman tai ilman huoltovelvollisuutta olevan työttömän tapauksessa, sillä tämä kotitaloustyyppi muodostaa vaikeasti työllistettävän rakenteellisen työttömyyden ytimen. Kynnyspalkkalaskelmat on tehnyt Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Marja Tuovinen ministeriössä käytössä olevalla tulonjakomallilla (TUJA-malli). TUJA-malli on lähinnä tulonsiirto- ja verojärjestelmää koskevia suunnittelulaskelmia varten rakennettu mikrosimulointimalli. Lisäksi selvityksessä havainnollistetaan työnantajan työllistämiskynnystä, eli työn kysynnän muodostumista. Usein vastaavissa tutkimuksissa keskitytään työn tarjontapäätöksiin liittyvään problematiikkaan. Työnantajan työllistämiskynnys alkaa työehtosopimusten määrittämiltä palkkatasoilta, minkä lisäksi työllistämiskynnystä kasvattavat työnantajan välilliset kustannukset ja työllistämiseltä vaadittava tuottovaatimus. Työnantaja työllistää uuden työntekijän, kun hän arvioi uuden työntekijän tuottavan liiketoiminnalleen edellä mainittuja kustannuksia enemmän hyötyä. Selvityksessä on arvioitu esimerkkitoimialojen keskimääräinen tuottovaatimus. Työn hinnan kasvaessa on selvää, että myös työllistämiskynnys nousee. Helsingissä Minna Punakallio 2

3 1. Johdanto On väitetty, että matalilla palkkatasoilla Työntekijän ei kannata työllistyä, koska käteen jäävä tulo uudessa matalapalkkaisessa työtehtävässä on liian pieni verrattuna työttömyysaikaiseen toimeentuloon. On myös väitetty, että työnantajan ei epävarmassa taloustilanteessa kannata työllistää uutta työntekijää, koska työntekijän palkka yhdessä työnantajan välillisten työvoimakustannusten kanssa nousee liian korkeaksi verrattuna työntekijän tuottavuuteen. Tässä selvityksessä havainnollistetaan, että ensimmäinen väite ei useimmiten pidä paikkaansa, sillä eri toimialojen todellisuudessa maksama palkka ylittää selvästi keskituloisen ja lapsettoman henkilön kynnyspalkan. Kynnyspalkalla tarkoitetaan työtä vastaanotettaessa sitä palkkatasoa, jolla henkilö työhön mennessään saa käyttöönsä enemmän tuloa kuin työttömänä. Uuden työpaikan vastaanottaminen kannattaa. Lisäksi huomiota halutaan kiinnittää kysymykseen, miksi useilla toimialoilla ja erityisesti palvelualoilla vallitsee pulaa työvoimasta, kun samanaikaisesti työttömyysaste Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin korkea (ks. kuva 1). Miten nykytilanne on ylipäätään mahdollinen, koska useimmissa tapauksissa ansiokehitystä tarkasteltaessa työntekijän kannattaisi työllistyä? 3

4 Kuvio 1: Kausitasoitettu työttömyysaste eräissä maissa, % Lähde: OECD Työvoiman sivukulut vähentävät työllistämistä. Selvityksen loppuosa on talouspoliittista pohdintaa Toinen selvityksessä käsiteltävä ongelmakokonaisuus liittyy työvoiman kysyntäpuolen toimivuuteen, sillä työvoiman sivukulut vähentävät työnantajien halukkuutta luoda uusia työpaikkoja. Selvityksessä havainnollistetaankin kynnyspalkalla työllistyvän työntekijän synnyttämä kokonaiskustannus työnantajalle. Työvoiman sivukuluja, eli työntekijän palkan lisäksi työnantajien maksettavia sosiaaliturvamaksuja sekä muita palkkasummaan sidottuja sivukuluja, ei aina mielletä osaksi uuden työntekijän työllistämisen kustannusta. Usein vastaavissa tarkasteluissa esitetään vain työntekijän tarjontakäyrä, mutta tässä tutkimuksessa havainnollistetaan myös työntekijän todellinen kustannus työnantajalle. Työntekijän työvoimakustannuksiin on liitetty lisäksi karkea arvio työnantajan uuden työntekijän palkkaamiselta vaatimastaan katteesta. Saatavasta kustannusurasta voidaan johtaa työvoiman kysyntä eli työnantajan työllistämiskynnys. Työntekijän kynnyspalkka ja kynnyspalkalla työllistetyn työntekijän kokonaiskustannus havainnollistetaan kolmella eri palvelutoimialalla. Kuvien yhteydessä tuodaan esiin esimerkkipalvelualojen työllistämistilanteisiin liittyviä erityispiirteitä. Kaikilla esimerkkitoimialoilla työllisyysproblematiikka on hyvin erilaista, mikä tuo esiin työttömyyteen liittyvien syiden moninaisuuden. Muistion loppuosa keskittyy sekä ajankohtaiseen työvoima- ja talouspoliittiseen pohdintaan että johtopäätösten tekoon. 4

5 2. Työn kannattavuus työntekijän näkökulmasta Työnhakijan kannattaa vastaanottaa työpaikka, jos hän uudessa työpaikassa saavuttaa vähintään yhtä hyvän toimeentulon kuin ollessaan työttömänä. Kynnyspalkka kuvaa sitä bruttopalkkaa, jolla tämä ehto toteutuu. Kynnyspalkkaa on verrattu tässä selvityksessä työttömyysturvan perusteena olevaan palkkaan, eli työttömän entiseen palkkaan. Tässä selvityksessä havainnollistetaan yksin (ilman huoltovelvollisuutta) vuokralla asuvan työttömän henkilön valintatilannetta, kun hänelle tarjotaan uutta työtä. Aluksi tarkastellaan sekä työttömän että työllisen nettotulojen muodostumista eri tulotasoilla, minkä jälkeen johdetaan alin kynnyspalkka, jolla työttömän kannattaa mennä töihin. Esimerkkilaskelman oletukset on kuvattu yksityiskohtaisemmin Työvoimapoliittisessa aikakauskirjassa (1/2000) julkaistussa Marja Tuovisen artikkelissa: Tulonsiirto- ja verojärjestelmän vaikutuksista työvoiman tarjontaan. Tulonsiirrot ja veroperusteet ovat kuitenkin vuoden 2001 perusteiden mukaisia. Tarkastelua työhön lähtemisen kannattavuudesta ei kohdisteta lapsiperheisiin, sillä alle kouluikäisten lasten huoltajat muodostavat makrotaloudellisesti tarkasteltuna loppujen lopuksi pienen osan kaikista perheistä. Lisäksi lapsiperheiden työllistymispäätöksiin liittyvät kannustinongelmat muodostavat aivan erilaisen ongelmakokonaisuuden kuin lapsettomien työnhakijoiden kannustimet. Perheettömien tai ilman huoltovelvollisuutta olevien kotitalouksien kannustimet ovat kuitenkin olennaisin tekijä työttömyyden hoidossa, sillä ne muodostavat rakenteellisen työttömyyden ytimen. Eri perhetyyppien yleisyyttä havainnollistetaan taulukossa 1. Kohdehenkilöksi on valittu lapseton, vuokralla asuva henkilö. Työllisyys- ja talouspolitiikan tulee kohdistua näiden henkilöiden kannustimiin. 5

6 Taulukko 1: Perheet Suomessa vuonna 1999 Lähde: Tilastokeskus Kaikki Perheet, joissa Perheet, joissa Henkilöitä/ perheet 0 17-v. lapsia 0 6-v. lapsia perhe Perheet ,9 Perhetyyppi (%) Aviopari ilman lapsia 30,6 2,0 Avopari ilman lapsia 11,1 2,0 Aviopari ja lapsia 37,7 65,9 64,8 3,9 Avopari ja lapsia 7,1 15,0 21,1 3,6 Äiti ja lapsia 11,5 16,8 13,4 2,5 Isä ja lapsia 2,1 2,4 0,8 2,3 Alle kouluikäisten lasten huoltajat muodostavat pienen osan kaikista perheistä. Tilastokeskuksen mukaan alle kouluikäisiä lapsia on vain noin 20 prosentissa kaikista perheistä. Lapsettomia perheitä on peräti 40 prosenttia kaikista perheistä ( henkeä), minkä lisäksi tähän kotitaloustyyppiin voidaan lisätä vielä yli 1,1 milj. yhden hengen muodostamaa kotitaloutta. Toisaalta Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lapsiperheitä, joissa nuorin lapsi on alle kouluikäinen, oli vuonna 1998 vain :ssa kotitaloudessa. Selvityksessä tarkastellaan keskimääräistä suomalaista henkilöä, joka saa: - ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea, - asumistukea, kun oletetut vuokrakustannukset ovat noin 1800 mk/kk ja - viimesijaisena tukimuotona mahdollisesti toimeentulotukea. Työllistyneelle henkilölle maksetaan edelleen asumistukea ja toimeentulotukea, mikäli työllistyneen palkkataso niihin oikeuttaa. Kuviossa 2 esitetään esimerkkihenkilön käytettävissä olevien tulojen muodostuminen työttömänä edellä mainitun mukaisesti. Kuviossa havainnollistettu 4890 markan käytettävissä olevien tulojen taso on esimerkki, johon palataan myöhemmin tässä luvussa. 6

7 Kuvio 2: Työttömäksi jääneen henkilön nettotulot, mk/kk Käytettävissä olevat tulot, mk/kk Työttömyysturvan perusteena oleva bruttopalkka, mk/kk Työttömän ansiopäivärahan suuruus määräytyy työttömyyttä edeltäneiden ansiotulojen perusteella. Kuviossa 2 vaaka-akselilla on työttömän entinen bruttokuukausipalkka. Alin ansiopäiväraha ja työmarkkinatuki ovat yhtä suuria ja työmarkkinatukea maksetaan silloin, kun oikeutta ansiopäivärahaan ei ole. Asumistukea maksetaan työttömälle henkilölle samoilla perusteilla kuin työlliselle. Työmarkkinatuen taso on toimeentulonormiin verrattuna esimerkkitapauksessa lähes riittävä, joten toimeentulotuki on vain noin 200 mk/kk. 7

8 Kuvio 3. Palkkatuloja saavan esimerkkihenkilön nettoansiot, mk/kuukausi. Työllisen bruttopalkka, mk/kk Kuviossa 3 esitetään työllistyvän henkilön nettotulojen muodostuminen. Työllisen kuukausipalkka on esitetty vaaka-akselilla. Nettoansiotulot saadaan, kun bruttopalkasta vähennetään työntekijän tulovero, sairausvakuutusmaksu sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Kunnallisveroa ja sairausvakuutusmaksua aletaan periä noin markan ja valtion tuloveroa noin markan kuukausituloilla (olettaen, että palkkatyö on kokovuotista). Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu peritään jo pienistä palkkatuloista. Matalilla palkkatasoilla (kuviossa alle mk/kk) asumistuki korvaa osan asumiskustannuksista. Viimesijaisena tukena toimeentulotuki yhdessä asumistuen kanssa takaa esimerkissä noin markan käytettävissä olevat kuukausitulot. Kyseinen toimeentulonormi saavutetaan riippumatta siitä, ovatko tulot palkkaa vai työttömyyspäivärahaa. 8

9 Kuvioista 2 ja 3 voidaan johtaa työttömän henkilön alin kynnyspalkka eli se palkka, jolla työttömän henkilön kannattaa vastaanottaa uusi työpaikka. Toisin sanoen, alin kynnyspalkka on se bruttopalkka, josta lähtien työssä käyvän käytettävissä olevat tulot alkavat kasvaa. Tämä kynnyspalkka määrittelee nk. työttömyysloukun sijainnin. Kynnyspalkka johdetaan nettotulojen avulla. Havainnollistetaan tilannetta esimerkillä. Mikäli työttömän entinen palkka kuviossa 2 on mk/kk, niin työttömän ansiopäiväraha miinus verot on noin markkaa ja asumistuki 490 markkaa kuukaudessa. Tässä tapauksessa työttömän henkilön käytettävissä olevat tulot olisivat siis mk/kk. Nyt samaa tulotasoa tarkastellaan työllistyneen henkilön tapauksessa. Kuvion 3 pystyakselilta voidaan lukea miten työllistyneen käytettävissä olevat tulot, mk/kk, muodostuisivat: Työllinen saa tällä tulotasolla noin 460 markkaa asumistukea ja nettopalkka on markkaa kuukaudessa. Tämän nettopalkan saa markan bruttopalkalla, mikä on samalla haettu kynnyspalkka. Kuvio 4: Esimerkkihenkilön kynnyspalkka. Mk/kk Työttömän entinen palkka, mk/kk 9

10 Kuvio 4 osoittaa, että esimerkkihenkilön alin kynnyspalkka on markkaa kuukaudessa. Tällöin esimerkkihenkilö on ennen työttömäksi jäämistään ansainnut noin markkaa kuukaudessa. Mikäli esimerkkihenkilölle tarjotaan ansiotyötä markan kuukausipalkalla, taloudellisesti ajatellen hänen kannattaa kieltäytyä ja pysyä edelleen ansiosidonnaisella päivärahalla. Kynnyspalkkojen mataluus osoittaa, että työnhakijan kannattaa vastaanottaa uusi työpaikka aikaisempaa pienemmällä palkalla. Kynnyspalkkojen laskeminen on toteutettu samalla periaatteella kuvioissa 5-7, joissa on esitetty työttömän henkilön kynnyspalkat kolmella eri toimialalla. Koska tarkastelu kohdistuu kaikilla esimerkkitoimialoilla samaan, keskimääräiseen esimerkkihenkilöön, kynnyspalkka on kaikilla toimialoilla yhtä suuri. Kuvioista nähdään, että työttömän työnhakijan kannattaa ottaa vastaan työtä selvästi aikaisempaa pienemmällä palkalla. Kynnyspalkka kuitenkin kohoaa, mikäli laskelmassa otetaan huomioon myös työssäkäyntikustannukset, kuten välttämättömät matka-, vaate- ja ruokailukustannukset tai perheellisten päivähoitomenot. Vanhemmilla työttömillä saattaa työllistymisen rinnalla vaihtoehtona olla myös varhaiseläkkeen hakeminen. Tätä kysymystä ei tässä selvityksessä käsitellä. 10

11 3. Työllistämisen kannattavuus työnantajan näkökulmasta Työnantajan kannattaa rekrytoida palvelukseensa lisää henkilökuntaa, jos uuden työntekijän työpanoksella saadaan katettua työntekijän palkan lisäksi myös palkkaamisesta aiheutuva välillisten työvoimakustannusten kasvu sekä muut työn teettämiseen liittyvät kustannukset (esim. työtila). Mikäli uusi työntekijä pystyy kasvattamaan liiketoiminnan tuotoja edellä mainittujen kustannuserien määrällä, työnantaja pääsee uutta työntekijää palkatessaan omilleen, eli nollatuotolle. Kuitenkin työntekijän tulee tuottaa työllään myös liiketoiminnalle katetta eli arvonlisäystä. Tämä muiden kustannuserien päälle arvioitava kate eli työllistämisen tuottovaatimus, on korvausta työnantajalle uuden työsuhteen solmimiseen liittyvästä riskistä ja työstä. Edellisessä luvussa esiteltyä esimerkkitilannetta on tässä luvussa jatkettu olettamalla, että työnhakija työllistyy palvelualalle. Palvelusektoreista laskelmaan on valittu vähittäiskauppa, kiinteistöalan palvelut ja vakuutustoiminta. Vähittäiskauppa ja kiinteistöalan palvelut kuvaavat työllistämispotentiaalia edustavia, työehdoiltaan joustavia palvelualoja. Vakuutustoiminta on puolestaan mukana luonteeltaan erilaista palvelutoimialaa edustavana alana, jolla välillisten kustannusten taso on korkea. Esimerkkialojen välilliset työvoimakustannukset ja arvio työllistämispäätökseen liittyvästä tuottovaatimuksesta on esitetty taulukossa 2. Työllistämisen kustannukset havainnollistetaan vähittäiskaupan, vakuutuksen ja kiinteistöpalveluiden toimialoilla. 11

12 Taulukko 2: Välilliset työvoimakustannukset suhteessa tehdyn työajan palkkoihin vuonna 1996 sekä arvio työllistämiseen liittyvästä tuottovaatimuksesta, %. Lähde: Tilastokeskus ja Palvelutyönantajat Työnantajan välilliset työvoimakustannukset vähintään puolitoistakertaistavat tehdyn työajan palkkakustannukset. Vähittäis- Vakuutus- Kiinteistökauppa toiminta palvelut Tehdyn työajan palkka Välilliset palkat 22,3 30,1 25,1 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut 30,4 35,1 31,3 Muut työvoimakustannukset 3,8 11,2 6,8 Yhteensä 56,5 76,4 63,3 Tuottovaatimus * *) Tuottovaatimusten tasojen perustelut löytyvät sivuilta 16, 18 ja 20 Taulukon 2 luvut perustuvat Tilastokeskuksen selvitykseen yksityisen sektorin työvoimakustannuksista vuonna 1996, joka on uusin käytettävissä oleva tieto työvoimakustannuksista. Sosiaalivakuutusmaksujen taso on alentunut vuodesta 1996 vuoteen 2001 yhteensä noin 0,9 prosenttiyksikköä. Tämä on otettu huomioon esimerkkilaskelmissa yhtä suurena maksujen alenemisena kaikilla toimialoilla. Yrityksen todellinen välillisten työvoimakustannusten muutos voi erota alan keskimääräisistä kustannuksista. Taulukon 2 työvoimakustannukset ovat kunkin palvelutoimialan keskimääräisiä lukuja. Uutta työvoimaa rekrytoitaessa yksittäisen yrityksen välillisten työvoimakustannusten todellinen lisäys ei vastanne toimialan keskimääräisiä kustannuksia. Todellinen välillisten kustannusten muutos vaihtelee mm. yrityksen koon mukaan. Esimerkkilaskelmissa on hyödynnetty kuitenkin olemassa olevia keskimääräisiä tietoja, sillä työllistämispäätöksen tarkastelun kohdistaminen tiettyyn esimerkkiyritykseen ei tuo tarkasteluun olennaisesti uutta informaatiota. 12

13 Laskelmissa oletetaan, että uudelle työntekijälle maksetaan juuri hänen kynnyspalkkansa verran. Työntekijän rahapalkan lisäksi maksettavat välilliset palkat sisältävät erilaisilta poissaoloajoilta maksettavia eriä, kuten vuosilomapalkat, lomarahat, arkipyhien palkat sekä sairaus- ja äitiysajan palkat. Sosiaalivakuutusmaksut käsittävät työnantajan pakolliset ja lakisääteiset sosiaaliturva-, työeläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut sekä vapaaehtoiset vakuutusmaksut. Muihin työvoimakustannuksiin kuuluvat mm. työpaikkaruokailu, työterveyshuolto, henkilöstörahastot ja autoetu sekä koulutuksen muut kuin palkkakustannukset. Laskelmissa käytetyt työllistämisen tuottovaatimukset esimerkkitoimialoilla ovat Palvelutyönantajien asiantuntijoiden arvioita. Arviot vaihtelevat tässä selvityksessä nollasta prosentista kahteentoista prosenttiin. Työnantajan työllistämiskynnystä on erittäin vaikea määritellä täsmällisesti, sillä se vaihtelee eri ajankohtina jopa yksittäisessä yrityksessä. Ensimmäinen mahdollinen palkkataso, jolla työllistämiskynnystä voidaan tarkastella, on työehtosopimusten määrittämä minimipalkkataso. Työllistämiskynnyksen suuruus liittyy myös koko liiketoiminnan kannattavuuteen. Kynnyspalkan päälle lasketut välilliset työvoimakustannukset sekä työnantajan kokonaistyövoimakustannukset on havainnollistettu kuvioin esimerkkitoimialoilla luvussa 4. Välilliset työvoimakustannukset muodostuvat välillisistä palkoista, sosiaalivakuutusmaksuista ja muista työvoimakustannuksista. Työllistämisen tuottoarvion avulla havainnollistetaan työnantajan työllistämiskynnystä. 13

14 4. Työvoiman kokonaiskustannukset ja työllistämisen erityispiirteitä esimerkkialoilla Kauppa Kuvio 5: Esimerkkihenkilön kynnyspalkka ja sitä vastaava kokonaistyövoimakustannus ml. työnantajan tuottovaatimus vähittäiskaupan alalla, mk/kk Kynnyspalkka/kustannukset, mk/kk Työttömän entinen palkka, mk/kk Kuviossa 5 esitetään esimerkkihenkilön hinta uutta työvoimaa tarvitsevalle työnantajalle vähittäiskaupan toimialalla. Käyrien keskiosan notkahdus kuvastaa asumistuen loppumista. Kuviossa on havainnollistettu myös kaksi esimerkkipalkkatasoa. Myyjän minimipalkka on mk/ kk, mutta kynnyspalkka on 4000 mk/kk Kokopäiväisen myyjän työehtosopimusten mukainen minimipalkka kuukaudessa on I kalleusryhmässä alle 7000 markkaa. Minimipalkalla työllistyvän henkilön kokonaistyövoimakustannukset työnantajalle (ml. tuottovaatimus) ovat noin mk kuukaudessa. Jos esimerkkihenkilö on ennen työttömyyttään ansainnut noin markkaa kuukaudessa, niin hänen kynnyspalkkansa laskee niinkin alas kuin markkaan kuukaudessa. 14

15 Myyjän mediaanipalkka on noin markkaa kuukaudessa ja kyseisestä henkilöstä syntyvät työnantajan kokonaiskustannukset ovat noin markkaa. Jos esimerkkihenkilö on ennen työttömyyttään ansainnut markkaa kuukaudessa, hänen kannattaisi ottaa vastaan uusi työpaikka jo markan kuukausipalkalla. Mediaanipalkalla (8 400 mk/kk) työskennelleen työttömän työnhakijan kynnyspalkka on mk/kk. Myyjän minimipalkka (I/II kalleusryhmä) kokopäivätyössä on noin 6 900/6 700 mk/kk. Myyjän säännöllisen työajan keskimääräinen palkka lisineen yltää tyypillisesti noin markkaan kuukaudessa. Palvelutyönantajien kaupan alan asiantuntijan mukaan harkittaessa uuden työntekijän palkkaamista voidaan keskimääräisenä työllistämisen tuottovaatimuksena pitää kahtatoista prosenttia. Jotta esimerkkihenkilö pääsisi työttömänä vastaavalle tulotasolle kuin kokopäiväinen minimipalkalla työskentelevä vähittäiskaupan myyjä, hänen työttömyyttä edeltäneen palkkansa tulisi olla noin markkaa kuukaudessa. Sen sijaan hänen työttömyyttä edeltäneen palkan tulisi nousta jopa reiluun markkaan, jotta hän saavuttaisi työttömänä myyjän mediaantulotason. Nämä esimerkit todistavat, että jo varsin hyvätuloisten mutta työttömäksi jääneiden henkilöiden kannattaa hyväksyä kokopäiväisen vähittäiskaupan myyjän toimi. Kaupan toimialalla työttömälle työnhakijalle laskettu alin kynnyspalkka saattaa antaa työhön hakeutumisen todellisesta kannattavuudesta vääristyneen kuvan. Esimerkkihenkilön muutto kasvukeskukseen ja korkeammat asumiskustannukset nostavat selkeimmin vaadittavaa kynnyspalkkaa. Alan naisvaltaisuuden vuoksi myös perheellisten työntekijöiden lasten päivähoitokustannukset nostavat kynnyspalkkaa. Lisäksi se, että työnantajalla ei ole tarjota uudelle työntekijälle kokopäivätyötä, saattaa heikentää työhön lähtemisen kannattavuutta. On kuitenkin huomattava, että työttömäksi jääneille henkilöille kaupan maksama keskimääräinen palkka ylittää selkeästi työnhakijan kynnyspalkat. Toisaalta kuvio 5 osoittaa myyjän todellisen hinnan työnantajalle. Jo keskimääräisellä palkkatasolla uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvät taloudelliset riskit alkavat hidastaa työllistämistä. Tuottovaatimukseksi arvioidaan 12 %. Myös korkeapalkkaisten mutta työttömäksi jääneiden henkilöiden kannattaa vastaanottaa myyjän työpaikka. Työllistämisen riskit kasvavat jo keskimääräisellä palkkatasolla. 15

16 Vakuutusala Kuvio 6: Kynnyspalkka ja sitä vastaava kokonaistyövoimakustannus ml. työnantajan tuottovaatimus vakuutusalalla, mk/kk. Kynnyspalkka/kustannukset, mk/kk Työttömän entinen palkka, mk/kk Kuviossa 6 esitetään esimerkkihenkilön työllistyminen vakuutusalalle. Työntekijän kokonaiskustannusta kuvaava käyrä on tasoltaan lähellä edellämainittua kaupan toimialaa, sillä työllistämispäätökselle arvioitu kate on vakuutusalalla matala. Käyrien keskiosan notkahtaminen kuvastaa esimerkkihenkilön asumistuen loppumista. Toimialan ominaispiirteitä: Vakuutusalan luonne voidaan määritellä eri tavoilla. 1) Vakuutusyhtiöiden liikevaihdon suuruuteen vaikuttaa vapaaehtoisen vakuutustoiminnan ohella lakisääteinen vakuutustoiminta, kuten työeläke- ja tapaturmavakuutus, minkä osuus kokonaismaksutulosta oli vuonna 1999 yli puolet. 2) Toiminta voidaan myös jakaa sijoitustoimintaan ja muuhun toimintaan. Myös jakoa eläkevakuutukseen ja vahinkovakuutukseen käytetään. 16

17 Vakuutustoiminnan voitto muodostuu yleensä yhtiöiden sijoitustoiminnan kautta. Toisaalta myös vapaaehtoiset vakuutukset ovat viime aikoina tuottaneet hyvin. Alalla tunnutaan hyväksyttävän se, että varsinainen korvauskäsittelypuoli on myös henkilöstökulujen osalta tappiollista. Uuden henkilöstön palkkaamismotiiviin vaikuttaa vakuutusalalla eniten tarve saada uutta työvoimaa silloin, kun normaalin työn lisäksi on tiedossa suuria lakimuutoksia tai vastaavia työmäärää lisääviä tekijöitä (käsittelyajat eivät saa venyä liian pitkiksi) sekä yhä lisääntyvä tarve saada ammattitaitoista työvoimaa ikääntyvien työntekijöiden tilalle. Uuden henkilön työllistämisharkinnassa käytettävän tuottomarginaalin arviointi on ongelmallista, koska vakuutustoiminnan tuotot siis ansaitaan pääasiassa sijoitustoiminnalla. Tämän vuoksi laskelmassa käytetään vakuutusalalla työllistämispäätöksen tuottovaatimuksena nollaa prosenttia. Sijoitustoiminta vaikuttaa toiminnan voitollisuuteen. Korvausten käsittelyaikojen lyhyys on tärkeä kilpailutekijä. Työllistämisen tuottovaatimus on liiketoiminnan luonteesta johtuen 0 %. Vakuutusalalla uuden työntekijän peruspalkka on noin mk kuukaudessa. Alalla käytetään yleisesti provisiolisiä, jotka määräytyvät asiakaspalvelussa myynnin mukaan. Korvauskäsittelypuolella provisiot määräytyvät yleensä yhtiön tuloksen perusteella. Vakuutusalalla suorittavaa työtä tekevän konttoritoimihenkilön keskiansio on noin markkaa kuukaudessa. Kyseinen käytännössä maksettu palkkataso on esimerkkihenkilölle niin korkea, ettei se edes näy henkilön kynnyspalkkaa havainnollistavasta kuviosta 6. Mikäli esimerkkihenkilö jää tältä keskimääräiseltä palkkatasolta työttömäksi, hänen kynnyspalkkansa on markkaa kuukaudessa. Toimihenkilöiden keskiansio on kaksinkertainen verrattuna kynnyspalkkaan. Vakuutustoimialalla ei siis pitäisi olla lainkaan vaikeuksia houkutella alalle uusia työntekijöitä ja työttömillä näyttäisi olevan selkeät kannustimet hakeutua vakuutusalalle töihin. 17

18 Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjen huolto ja siivous) Kuvio 7: Kynnyspalkka ja sitä vastaava kokonaistyövoimakustannus ml. työnantajan tuottovaatimus kiinteistöalalla, mk/kk Kynnyspalkka/kustannukset, mk/kk Työttömän entinen palkka, mk/kk Kuviossa 7 esitetään esimerkkihenkilön kustannus uutta työvoimaa tarvitsevalle työnantajalle kiinteistöpalvelujen toimialalla. Käyrien keskiosan notkahdus kuvaa henkilön asumistuen loppumista. Työaika on noin viisi tuntia vuorokaudessa......ja työtunnit ajoittuvat iltaan. Kiinteistöpalveluissa työskentelevien henkilöiden päivittäinen työaika on keskimäärin 5 tuntia. Harvat työnantajat pystyvät tarjoamaan työntekijöilleen tällä hetkellä kokopäivätyötä, sillä asiakkaat haluavat siivoojan työpaikalleen illalla, muiden työntekijöiden työajan jälkeen. Siivoustyön kohdistuminen iltaan aiheuttaa sen, että mahdolliset lapsenhoitokustannukset eivät välttämättä ole kiinteistöpalveluissa työskenteleville ongelma. Aikaisemmin oli tavallista, että työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään tietystä tuntimäärästä, joka maksettiin työntekijälle riippumatta työhön todellisuudessa käytetystä ajasta. Nykyisin nämä sopimukset ovat käyneet harvinaisemmiksi, ja työntekijän palkka määräytyy todellisen tehdyn työn mukaan. 18

19 Kiinteistöpalveluja hyödyntävien asiakkaiden työpaikat ovat usein hajallaan ympäri kaupunkia tai taajamaa, jolloin työntekijä ei välttämättä pysty siivoamaan yhden työvuoron aikana kovinkaan montaa eri kohdetta. Alan työehtosopimuksessa säädelty alin tuntipalkka on 36 mk/h ja keskimääräinen säännöllisen työajan tuntipalkka on yli 40 mk/h. Lyhyen työajan vuoksi työntekijöiden kuukausiansiot kiinteistöpalveluissa jäävät noin markkaan kuukaudessa. Työttömän esimerkkihenkilön kannattaa kuitenkin vastaanottaa uusi työpaikka myös kiinteistöpalvelualalla, sillä tällä tulotasolla aikaisemmin työskennelleen henkilön kynnyspalkka on mk/kk. Työnantajan kokonaiskustannukset markkaa kuukaudessa ansaitsevasta työntekijästä ovat alle markkaa kuukaudessa. Lyhyen työajan vuoksi alalle voi olla vaikea houkutella sitoutuneita työntekijöitä. Alan työvoimapulan vuoksi uuden työntekijän työllistämispäätökseltä vaadittava tuottomarginaali on esimerkkilaskelmassa melko pieni, eli 8 prosenttia. Tosin alalla toimii tässä suhteessa hyvin erilaisia yrityksiä. Kuukausiansiot ovat noin markkaa, kynnyspalkka markkaa kuukaudessa. Työllistämisen tuottovaatimukseksi arvioidaan 8 %. Lyhyen työpäivän vuoksi kiinteistöpalveluissa työskenteleminen on työntekijöille usein tapa ansaita lisätuloja. Työntekijöillä on tyypillisesti esimerkiksi siivoustöiden lisäksi vähintäänkin toinen työpaikka. On kuitenkin yllättävää huomata, että nykyinen tuloverotuksen taso kannustaa työnhakijoita jo varsin voimakkaasti vastaanottamaan uuden, ainoastaan muutaman tunnin pituisen iltatyön. 19

20 5. Työllistymiskynnykseen liittyvää pohdintaa Kynnyspalkat ovat matalia verrattuna minimipalkkoihin ja alojen keskimääräisiin palkkatasoihin. Selvityksessä esitetyt laskennalliset esimerkit eri toimialoille työllistyvän henkilön kynnyspalkasta osoittavat, että yksin asuvan henkilön (tai ilman huoltovelvollisuutta olevan) kynnyspalkkojen taso ei voi olla esteenä työllistymiselle. Täten työttömän tulonsiirtojen taso, palkkauksen taso eikä nykyinen tuloverotuksen taso tee työllistymispäätöstä kannattamattomaksi. Työntekijän näkökulmasta työllistyminen näyttäisi olevan hyvin kannattavaa työehtosopimusten mukaisilla palkkatasoilla, koska kynnyspalkat ovat huomattavasti jopa minimipalkkoja matalammat. Työn vastaanottamisen mahdollisuuteen ja kannattavuuteen vaikuttavat kuitenkin monet muut tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työttömän henkilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, asenteisiin, asuinpaikkakuntaan ja työllistävien toimialojen ominaispiirteisiin liittyvät tekijät. Juuri nämä tekijät nostavat osaltaan sitä bruttopalkkaa, jolla työnhakija on valmis ottamaan työn vastaan. Pohdittaessa työllisyyttä parantavia talouspoliittisia toimenpiteitä tulee ensimmäiseksi tunnustaa ongelman moninaisuus. Ongelman monitahoisuus näkyy esimerkiksi siinä, että selvityksen esimerkkitoimialoilla uuden työntekijän työllistämiseen vaikuttavat tekijät ovat hyvin erilaiset. Toimilalojen ominaispiirteisiin ja kynnyspalkkaan voi vaikuttaa alan naisvaltaisuus......tai työpäivien lyhyys Eri toimialojen ominaispiirteet voivat vaikeuttaa työllistymistä ja uuden työpaikan vastaanottamista erityisesti palvelualoilla. Esimerkiksi naisvaltaisilla toimialoilla on omat erityispiirteensä. Työpaikkaa hakevien perheellisten henkilöiden vaatima kynnyspalkka nousee välittömästi muun muassa lasten päivähoitokustannusten määrällä, jotta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät työhön mennessä laske. Useiden alojen keskimääräinen palkkataso ylittää kuitenkin niin selvästi alimmat kynnyspalkat, että taloudellisesti lasten päivähoitoon liittyvät kustannukset eivät voi muuttaa työllistymistä kannattamattomaksi työehtosopimusten mukaisilla palkkatasoilla. Ehkä selvempi ongelma syntyy, jos toimialalla tarjolla olevien työpäivien lyhyys laskee uuden työn palkkatasoa ja vähentää siten työn vastaanottamisen houkuttelevuutta. Esimerkkinä tällaisesta toimialasta voidaan pitää kiinteistöpalveluita. 20

21 Eri toimialojen erityispiirteisiin voi kuulua myös se, että työnantajan työllistämiskynnys ei määräydy välittömästi työllistämisen kannattavuuden perusteella. Esimerkiksi sijoitustoimintaa harjoittavilla toimialoilla, kuten vakuutusalalla, saatetaan hyväksyä henkilöstökulujen tappiollisuus uuden työntekijän työllistämispäätöksen yhteydessä, jotta korvausten käsittelyajat eivät muodostuisi kilpailijoita pidemmiksi. Tämä on mahdollista, koska vakuutustoiminnan tuotto muodostuu yleensä sijoitustoiminnan kautta. Nämä toimialat muodostavat työllistämisedellytyksiltään kuitenkin harvinaisen poikkeuksen. Suomessa työttömyyden väheneminen on koko talouspolitiikan ykköstavoite. Talouskasvun dynaamiset tekijät laskevat automaattisesti työttömyyttä, mutta tämän lisäksi työllistymiskehitystä on edistetty keventämällä tuloverotusta erityisesti matalatuloisten osalta. Nyt eri toimialojen erilaiset ongelmat vaativat kuitenkin useiden samanaikaisten talouspoliittisten välineiden käyttöä. Pelkästään matalatuloisten työntekijöiden verotuksen tason keventäminen ei helpota sellaisenaan enää edes matalatuloisten työntekijöiden työllistymistä. Toteutunut työllisyyskehitys osoittaa, että muun muassa työnantajien sivukulut ja korkea kulutusverotus yhdistettynä heikkoon yrittäjyyteen vähentävät palvelualoilla halukkuutta työllistää uusia työntekijöitä. Työvoimaa hyödyntävien toimialojen kilpailulliseen asemaan onkin alettava kiinnittää huomiota ja parannettava näiden toimialojen toimintaedellytyksiä. Työllisyyden parantamiseksi:...tai sijoitustoiminnan merkitys toiminnan kannattavuudelle. Tarvitaan useita samanaikaisia talouspoliittisia toimenpiteitä. Yksi toimenpide on työn verotuksen keventäminen työllistämiskynnystä madaltamalla. Työnantajien työllistämiskynnystä kannattaa laskea erityisesti matalapalkkaisilla toimialoilla. Talouspoliittisesti helpoimmin tämä on toteutettavissa alentamalla työnantajien niitä sosiaalivakuutusmaksuja, joilla rahoitetaan kansalaisten perusturvaan kuuluvia etuuksia. Työn vastaanottamisen tekee vaikeaksi tai mahdottomaksi usein se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tällöin avoinna olevien työpaikkojen vaatimukset eivät vastaa työttömien työnhakijoiden ominaisuuksia. Selkeimmät ongelmaan johtavat syyt edellä mainittujen tekijöiden lisäksi löytyvät muun muassa: 21

22 Työn kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon voidaan vaikuttaa koulutus-, työvoima- ja asuntopolitiikalla. Asuntopolitiikan toimimattomuus ylläpitää rakenteellista työttömyyttä. Työnhakijoiden puutteellisesta koulutustaustasta, työnhakijoiden aikaisemmasta työkokemuksesta, joka ei anna valmiuksia uusiin työtehtäviin ja asuinpaikan ja mahdollisen työpaikan suuresta maantieteellisestä etäisyydestä. Työpaikanvaihtokustannukset nostavatkin selvästi vaadittavaa kynnyspalkkaa silloin, kun työpaikan saaminen edellyttää muuttoa kasvukeskukseen. Kasvukeskuksissa asuntojen vuokrataso on korkea ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on suuri. Samanaikaisesti omistusasuntojen hinnat ovat nousseet monen työntekijän tai työnhakijan ulottumattomiin. Voidaan perustellusti väittää, että matala- tai keskituloisen yksinäisen työntekijän on vaikea vastaanottaa työpaikkaa pääkaupunkiseudulta tai muusta kasvukeskuksesta, mikäli hänellä ei ole siellä jo kohtuuhintaista asuntoa. On varsin ilmeistä, että asuntopolitiikan toimimattomuus on yksi pääsyy rakenteelliseen työttömyyteen harvaan asutussa Suomessa, jossa asuintilan tai tonttien puute ei voi olla suuri ongelma. Jopa Helsinki on hyvin pieni ja harvaanasuttu kaupunki verrattuna kansainvälisiin suurkaupunkeihin. On kuitenkin huomattava, että työministeriön tilastojen mukaan Uudenmaan TE-keskuksen alueella, mitä voidaan pitää Helsingin työssäkäyntialueena, oli vuoden 2001 helmikuussa yhä yli työtöntä työnhakijaa. Määrä on hieman alle viidesosa kaikista maan työttömistä työnhakijoista. Uudenmaan TE-keskuksen korkeaa työttömien työnhakijoiden määrää ei voida mieltää pelkäksi kitkatyöttömyydeksi, joten asuntopolitiikan toimimattomuuden ohella korkeaan työttömyyteen on myös muita syitä. Työnhakijoiden negatiiviset asenteet nostavat työn vastaanottamiskynnystä. Työnhakijoiden työn vastaanottamiskynnystä nostaa varmasti myös: Työttömien henkilöiden vapaa-ajan priorisointi ja joihinkin työtehtäviin liittyvät negatiiviset arvostukset. Pienipalkkaisen ja mahdollisesti fyysisesti raskaan koko- tai osaaikatyön vastaanottaminen ei ole kovin houkuttelevaa, jos työssä käymisestä jää vain hieman enemmän lisätuloja työttömyys- 22

23 aikaiseen tulotasoon verrattuna. Mikäli työnhakija ei ota vastaan työtä vapaa-ajan priorisoinnin, työtehtävien arvottamisen tai vain vähäisten lisätulojen vuoksi voidaan kysyä, miten tällainen valinta on tullut yhteiskunnassamme hyväksyttäväksi? Miksi osa työkykyisistä henkilöistä on oikeutettuja valitsemaan työvoimapulan aikana työttömänä olon? Asenteiden muutos työttömyyteen ja sen oikeutukseen on selvä verrattuna 1990-alun lamasta johtuneen työttömyyden aiheuttamaan häpeään. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin yhä huomattavat, sosiaalimenoista noin 10 prosentin suuruusluokkaa, ja ne välittyvät pääasiassa juuri työssäkäyvien henkilöiden maksettavaksi. Onko meillä tähän asennemuutokseen varaa ja onko tämä todella haluttu suuntaus? Edellä mainittu kysymyksenasettelu ei kuitenkaan kohdistu niihin työnhakijoihin, joille ei tarjota työtä. Työttömyyden kustannukset välittyvät työssäkäyvien maksettavaksi Työmarkkinoiden epätasapainoa ylläpitävänä ja työnhakijoiden työn vastaanottamista estävänä tekijänä voidaan myös nimetä: Työnantajien kielteinen asenne ikääntyviä työnhakijoita kohtaan. Työpoliittisessa aikakauskirjassa 4/2000 on Eeva-Leena Vaahtion asiaa käsittelevä artikkeli Ikä ihanteena ja valintakriteerinä pienten ja keskisuurten yritysten rekrytoinnissa, jossa haastateltiin kvalitatiivisesti yritysten rekrytointipäätösten tekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että yli 50-vuotiaita ei rekrytoitu tutkimuksen kohteena oleviin vapaisiin työpaikkoihin. Lisäksi aineisto paljasti kielteisiä asenteita ikääntyviin (yli 50-vuotiaisiin) työnhakijoihin, vaikka 50-vuotiailla on vielä 15 vuotta työikää edessään. On erittäin huolestuttavaa, että kaikkia työvoimaresursseja ei hyödynnetä yhteiskunnassamme optimaalisesti. Tämän vuoksi työnantajien tulee tarkastella kriittisesti myös omaa rekrytointipolitiikkaansa. Myös työnantajien tulee muuttaa asenteitaan ikääntyviä työntekijöitä kohtaan. Syyksi työnantajien kielteiseen suhtatumiseen ikääntyviä kohtaan voidaan nimetä työntekijöiden osaamiseen liittyvien tekijöiden ohella yrittäjiä ympäröivän yhteiskunnan rakenne. Pelkkä asennekasvatus on sellaisenaan riittämätöntä, sillä koko lainsäädännon ja erityisesti eläkkeiden rahoitusjärjestelmien suhtautumista ikääntyviin työntekijöihin tulee tarkkailla. Ikääntymiseen liittyvät tekijät vaikuttavat voimakkaasti eläkejärjestelmien rahoitukseen. 23

24 6. Johtopäätökset Selvityksessä on esitetty työttömän lapsettoman henkilön kynnyspalkat eri ansiotasoilla. Taloudellisesti tarkastellen kynnyspalkat osoittavat -ehkä yllättäen- työehtosopimusten mukaisia todellisia palkkatasoja matalammiksi. Toisin kuin luullaan, kannustinongelma ei siten enää kosketa suurinta osaa työttömistä työnhakijoista. Nykyinen palkkataso sekä tulonsiirto- ja verojärjestelmän rakenne kannustavat jo sellaisenaan työnhakijoita töihin myös matalapalkka-aloilla. Kannustimien lisääminen matalapalkka-aloilla on kuitenkin monimuotoinen kokonaisuus. Mietittäessä työllisyyttä parantavien talouspolitiikan välineiden käyttöä on ensimmäiseksi tunnustettava työllistämisproblematiikan moninaisuus ja useiden samanaikaisten toimenpiteiden käytön välttämättömyys. Tätä väitettä tukee myös se, että jokaisella muistiossa esitetyllä kolmella esimerkkipalvelutoimialalla uuden työntekijän työllistämiseen vaikuttavat tekijät ja työntekijöiden työn vastaanottamispäätöksiin vaikuttavat tekijät olivat erilaiset. Selvityksessä on myös konkretisoitu työnantajan todellista työllistämiskynnystä, joka syntyy työehtosopimusten ja lainsäädännöllisten velvoitteiden päälle laskettavasta työllistämisen tuottovaatimuksesta. Arvio työllistämiseltä vaadittavasta keskimääräisestä katteesta vaihtelee huomattavasti eri toimialoilla. Vakuutusalalla uuden työntekijän palkkaamiseen vaikuttaa ensisijaisesti tarve pitää asiakaspalvelu sujuvana, kun taas muilla esimerkkitoimialoilla arvio työllistämiseltä vaadittavasta tuotosta vaihteli 8-12 prosentin välillä. Keskeisimpiä politiikkasuosituksia ovat tulonsiirtojärjestelmien kannustava yhteensovittaminen verotuksen ja tulonsiirtoja saavan henkilön mahdollisten lisätulojen suhteen. On myös selvää, että esimerkiksi työssäkäyntikustannukset ja alle kouluikäisten lasten päivähoitokustannukset vaikuttavat suoraan työn vastaanottamispäätöksiin matalapalkka-aloilla. Työllistyminen näyttäisi kuitenkin olevan hyvin kannattavaa työehtosopimusten mukaisilla minimipalkoilla ja eri toimialojen todellisuudessa maksamilla keskimääräisillä palkkatasoilla. 24

25 Palvelualoilla on elinkeinosektoreista suurin potentiaali työllistää lähivuosina uusia työntekijöitä. Mikäli uusien työpaikkojen syntymistä palvelualoille halutaan tukea, työn verorasituksen keventämistä tulee jatkaa. Tällöin ainoastaan pienituloisille suunnattu verokevennysohjelma ei ole enää riittävä instrumentti, vaan tarvitaan samanaikaisesti sekä työnantajan välillisten kulujen kevennyksiä että tuloverokevennyksiä kauttaaltaan ansiotulojen verotasossa. Suomen veroaste on tällä hetkellä 46,5 prosenttia, mitä voidaan pitää taloudelliselle toiminnalle haitallisen korkeana tasona. Esimerkiksi kansainväliset luokituslaitokset (Moody s) ja ennustuslaitokset (OECD) ovat toistuvasti suosittaneet työn verotuksen keventämistä ja verokiilan kaventamista. Mahdolliset veronkevennykset tuleekin toteuttaa laskemalla maltillisesti veroastetta. Veroasteen madaltamisen mahdollistaa myös julkisen palvelutuotannon avaaminen muille yrittäjille ja vapaalle kilpailulle siten, että asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Julkisen palvelutuotannon kustannusten mittausta tulee myös selkeyttää. Kasvukeskusten asuntopolitiikka on yksi pääsyy rakenteelliseen työttömyyteen ja sitä tulee muuttaa joustavammaksi ja toimivammaksi. Työpaikkojen kysynnän ja tarjonnan kohtaannon yhteensopivuutta tukee myös sekä työnhakijoiden että rekrytoivien työnantajien omakohtainen kriittinen asennetarkastelu. Työnhakijoiden mahdollinen kielteinen suhtautuminen vain vähän lisätuloja tuovaan, avoinna olevaan työpaikkaan voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Samoin voidaan kyseenalaistaa työnantajien mahdollinen kielteinen suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin. Asenteiden muuttaminen on vaikeaa, mutta muutosten aikaansaaminen on välttämätöntä. Työntekoon kannustavien elementtien lisääminen sosiaaliturvaan ei kyseenalaista sen tehtäviä väestön sosiaalisten ja terveydellisten olojen parantamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien luomiseksi. Kannustimien lisäämisellä pyritään parantamaan ihmisten omaa aktiivisuutta ja sitä kautta rohkaisemaan heitä itseäänkin em. tavoitteiden saavuttamisessa. Lähtökohtana on se, että työnteko on primäärinen taloudellisen hyvinvoinnin tuottaja ja tämän aseman tulee säilyä myös suhteessa sosiaaliturvaan. (Lainaus Valtioneuvoston kanslian kannustinloukkutyöryhmän loppuraportista 1996). 25

26 26

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Tämä on lyhennelmä Martikaisen mallin laskelmista vuoden 22 osalta. Lyhentämätön versio on kymmenien sivujen pituinen, joten on ehkä parempi tässä

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve Talouden tila ja rakennemuutosten tarve - Talouden suunta - Kolme tarvittavaa rakennemuutosta Martti Hetemäki 9.4.2014 Lähde: Tilastokeskus 14.3.2014 Suomen BKT:n kuukausikuvaaja BKT:n v. 2008 oletettu

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina

Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Kestävyysvaje 2 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 1 Väestön ikärakenne 3 6 500 000 henkilöä 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Väestön ikärakenteen muutos merkitsee työikäisen väestönosan huomattavaa pienentymistä tulevina vuosina. Uhkana on pula työvoimasta. Merkittävin

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen Perusturvan riittävyys yksinasuvilla Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa Olli Kärkkäinen PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TYÖPAPEREITA LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH DISCUSSION PAPERS 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa*

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen

PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY. Arto Laurikainen PALTAMON TYÖLLISYYSHANKKEEN ESITTELY Arto Laurikainen ETENEMINEN Ajatus lähti liikkeelle hall.kok.valmistelusta 2004 Jäsentyneempi valmistelu alkoi 2006 alussa omana työnä Esitys TM:lle 28.6.2007; budjetti

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013

TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN. Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 TYÖLLISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Työpajojen alueellinen kehittämispäivä -seminaari Nastolassa 27.8.2013 Nastolan kunnan työllistämispalvelut, Niina Juva Työttömyyden kesto Liiton ansiosidonnainen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot