Työn kannattavuus työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Minna Punakallio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn kannattavuus työntekijän ja työnantajan näkökulmasta. Minna Punakallio"

Transkriptio

1 Työn kannattavuus työntekijän ja työnantajan näkökulmasta Minna Punakallio Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Työn kannattavuus työntekijän näkökulmasta Työllistämisen kannattavuus työnantajan näkökulmasta Työvoiman kokonaiskustannukset ja työllistämisen erityispiirteitä esimerkkialoilla Kauppa Vakuutusala Kiinteistöpalvelut Työllistymiskynnykseen liittyvää pohdintaa Johtopäätökset

2 Alkusanat Tässä selvityksessä pohditaan vero- ja tulonsiirtojärjestelmien nykyistä kannustavuutta työmarkkinoiden todellisilla palkkatasoilla ja työttömyyttä parhaiten poistavia talouspoliittisia keinoja. Aluksi selvityksessä esitetään keskimääräisen työttömän henkilön kynnyspalkkojen taso vuoden 2001 vero- ja tulonsiirtoperusteilla. Kynnyspalkkojen tasoa halutaan tarkastella lapsettoman tai ilman huoltovelvollisuutta olevan työttömän tapauksessa, sillä tämä kotitaloustyyppi muodostaa vaikeasti työllistettävän rakenteellisen työttömyyden ytimen. Kynnyspalkkalaskelmat on tehnyt Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Marja Tuovinen ministeriössä käytössä olevalla tulonjakomallilla (TUJA-malli). TUJA-malli on lähinnä tulonsiirto- ja verojärjestelmää koskevia suunnittelulaskelmia varten rakennettu mikrosimulointimalli. Lisäksi selvityksessä havainnollistetaan työnantajan työllistämiskynnystä, eli työn kysynnän muodostumista. Usein vastaavissa tutkimuksissa keskitytään työn tarjontapäätöksiin liittyvään problematiikkaan. Työnantajan työllistämiskynnys alkaa työehtosopimusten määrittämiltä palkkatasoilta, minkä lisäksi työllistämiskynnystä kasvattavat työnantajan välilliset kustannukset ja työllistämiseltä vaadittava tuottovaatimus. Työnantaja työllistää uuden työntekijän, kun hän arvioi uuden työntekijän tuottavan liiketoiminnalleen edellä mainittuja kustannuksia enemmän hyötyä. Selvityksessä on arvioitu esimerkkitoimialojen keskimääräinen tuottovaatimus. Työn hinnan kasvaessa on selvää, että myös työllistämiskynnys nousee. Helsingissä Minna Punakallio 2

3 1. Johdanto On väitetty, että matalilla palkkatasoilla Työntekijän ei kannata työllistyä, koska käteen jäävä tulo uudessa matalapalkkaisessa työtehtävässä on liian pieni verrattuna työttömyysaikaiseen toimeentuloon. On myös väitetty, että työnantajan ei epävarmassa taloustilanteessa kannata työllistää uutta työntekijää, koska työntekijän palkka yhdessä työnantajan välillisten työvoimakustannusten kanssa nousee liian korkeaksi verrattuna työntekijän tuottavuuteen. Tässä selvityksessä havainnollistetaan, että ensimmäinen väite ei useimmiten pidä paikkaansa, sillä eri toimialojen todellisuudessa maksama palkka ylittää selvästi keskituloisen ja lapsettoman henkilön kynnyspalkan. Kynnyspalkalla tarkoitetaan työtä vastaanotettaessa sitä palkkatasoa, jolla henkilö työhön mennessään saa käyttöönsä enemmän tuloa kuin työttömänä. Uuden työpaikan vastaanottaminen kannattaa. Lisäksi huomiota halutaan kiinnittää kysymykseen, miksi useilla toimialoilla ja erityisesti palvelualoilla vallitsee pulaa työvoimasta, kun samanaikaisesti työttömyysaste Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin korkea (ks. kuva 1). Miten nykytilanne on ylipäätään mahdollinen, koska useimmissa tapauksissa ansiokehitystä tarkasteltaessa työntekijän kannattaisi työllistyä? 3

4 Kuvio 1: Kausitasoitettu työttömyysaste eräissä maissa, % Lähde: OECD Työvoiman sivukulut vähentävät työllistämistä. Selvityksen loppuosa on talouspoliittista pohdintaa Toinen selvityksessä käsiteltävä ongelmakokonaisuus liittyy työvoiman kysyntäpuolen toimivuuteen, sillä työvoiman sivukulut vähentävät työnantajien halukkuutta luoda uusia työpaikkoja. Selvityksessä havainnollistetaankin kynnyspalkalla työllistyvän työntekijän synnyttämä kokonaiskustannus työnantajalle. Työvoiman sivukuluja, eli työntekijän palkan lisäksi työnantajien maksettavia sosiaaliturvamaksuja sekä muita palkkasummaan sidottuja sivukuluja, ei aina mielletä osaksi uuden työntekijän työllistämisen kustannusta. Usein vastaavissa tarkasteluissa esitetään vain työntekijän tarjontakäyrä, mutta tässä tutkimuksessa havainnollistetaan myös työntekijän todellinen kustannus työnantajalle. Työntekijän työvoimakustannuksiin on liitetty lisäksi karkea arvio työnantajan uuden työntekijän palkkaamiselta vaatimastaan katteesta. Saatavasta kustannusurasta voidaan johtaa työvoiman kysyntä eli työnantajan työllistämiskynnys. Työntekijän kynnyspalkka ja kynnyspalkalla työllistetyn työntekijän kokonaiskustannus havainnollistetaan kolmella eri palvelutoimialalla. Kuvien yhteydessä tuodaan esiin esimerkkipalvelualojen työllistämistilanteisiin liittyviä erityispiirteitä. Kaikilla esimerkkitoimialoilla työllisyysproblematiikka on hyvin erilaista, mikä tuo esiin työttömyyteen liittyvien syiden moninaisuuden. Muistion loppuosa keskittyy sekä ajankohtaiseen työvoima- ja talouspoliittiseen pohdintaan että johtopäätösten tekoon. 4

5 2. Työn kannattavuus työntekijän näkökulmasta Työnhakijan kannattaa vastaanottaa työpaikka, jos hän uudessa työpaikassa saavuttaa vähintään yhtä hyvän toimeentulon kuin ollessaan työttömänä. Kynnyspalkka kuvaa sitä bruttopalkkaa, jolla tämä ehto toteutuu. Kynnyspalkkaa on verrattu tässä selvityksessä työttömyysturvan perusteena olevaan palkkaan, eli työttömän entiseen palkkaan. Tässä selvityksessä havainnollistetaan yksin (ilman huoltovelvollisuutta) vuokralla asuvan työttömän henkilön valintatilannetta, kun hänelle tarjotaan uutta työtä. Aluksi tarkastellaan sekä työttömän että työllisen nettotulojen muodostumista eri tulotasoilla, minkä jälkeen johdetaan alin kynnyspalkka, jolla työttömän kannattaa mennä töihin. Esimerkkilaskelman oletukset on kuvattu yksityiskohtaisemmin Työvoimapoliittisessa aikakauskirjassa (1/2000) julkaistussa Marja Tuovisen artikkelissa: Tulonsiirto- ja verojärjestelmän vaikutuksista työvoiman tarjontaan. Tulonsiirrot ja veroperusteet ovat kuitenkin vuoden 2001 perusteiden mukaisia. Tarkastelua työhön lähtemisen kannattavuudesta ei kohdisteta lapsiperheisiin, sillä alle kouluikäisten lasten huoltajat muodostavat makrotaloudellisesti tarkasteltuna loppujen lopuksi pienen osan kaikista perheistä. Lisäksi lapsiperheiden työllistymispäätöksiin liittyvät kannustinongelmat muodostavat aivan erilaisen ongelmakokonaisuuden kuin lapsettomien työnhakijoiden kannustimet. Perheettömien tai ilman huoltovelvollisuutta olevien kotitalouksien kannustimet ovat kuitenkin olennaisin tekijä työttömyyden hoidossa, sillä ne muodostavat rakenteellisen työttömyyden ytimen. Eri perhetyyppien yleisyyttä havainnollistetaan taulukossa 1. Kohdehenkilöksi on valittu lapseton, vuokralla asuva henkilö. Työllisyys- ja talouspolitiikan tulee kohdistua näiden henkilöiden kannustimiin. 5

6 Taulukko 1: Perheet Suomessa vuonna 1999 Lähde: Tilastokeskus Kaikki Perheet, joissa Perheet, joissa Henkilöitä/ perheet 0 17-v. lapsia 0 6-v. lapsia perhe Perheet ,9 Perhetyyppi (%) Aviopari ilman lapsia 30,6 2,0 Avopari ilman lapsia 11,1 2,0 Aviopari ja lapsia 37,7 65,9 64,8 3,9 Avopari ja lapsia 7,1 15,0 21,1 3,6 Äiti ja lapsia 11,5 16,8 13,4 2,5 Isä ja lapsia 2,1 2,4 0,8 2,3 Alle kouluikäisten lasten huoltajat muodostavat pienen osan kaikista perheistä. Tilastokeskuksen mukaan alle kouluikäisiä lapsia on vain noin 20 prosentissa kaikista perheistä. Lapsettomia perheitä on peräti 40 prosenttia kaikista perheistä ( henkeä), minkä lisäksi tähän kotitaloustyyppiin voidaan lisätä vielä yli 1,1 milj. yhden hengen muodostamaa kotitaloutta. Toisaalta Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lapsiperheitä, joissa nuorin lapsi on alle kouluikäinen, oli vuonna 1998 vain :ssa kotitaloudessa. Selvityksessä tarkastellaan keskimääräistä suomalaista henkilöä, joka saa: - ansiopäivärahaa tai työmarkkinatukea, - asumistukea, kun oletetut vuokrakustannukset ovat noin 1800 mk/kk ja - viimesijaisena tukimuotona mahdollisesti toimeentulotukea. Työllistyneelle henkilölle maksetaan edelleen asumistukea ja toimeentulotukea, mikäli työllistyneen palkkataso niihin oikeuttaa. Kuviossa 2 esitetään esimerkkihenkilön käytettävissä olevien tulojen muodostuminen työttömänä edellä mainitun mukaisesti. Kuviossa havainnollistettu 4890 markan käytettävissä olevien tulojen taso on esimerkki, johon palataan myöhemmin tässä luvussa. 6

7 Kuvio 2: Työttömäksi jääneen henkilön nettotulot, mk/kk Käytettävissä olevat tulot, mk/kk Työttömyysturvan perusteena oleva bruttopalkka, mk/kk Työttömän ansiopäivärahan suuruus määräytyy työttömyyttä edeltäneiden ansiotulojen perusteella. Kuviossa 2 vaaka-akselilla on työttömän entinen bruttokuukausipalkka. Alin ansiopäiväraha ja työmarkkinatuki ovat yhtä suuria ja työmarkkinatukea maksetaan silloin, kun oikeutta ansiopäivärahaan ei ole. Asumistukea maksetaan työttömälle henkilölle samoilla perusteilla kuin työlliselle. Työmarkkinatuen taso on toimeentulonormiin verrattuna esimerkkitapauksessa lähes riittävä, joten toimeentulotuki on vain noin 200 mk/kk. 7

8 Kuvio 3. Palkkatuloja saavan esimerkkihenkilön nettoansiot, mk/kuukausi. Työllisen bruttopalkka, mk/kk Kuviossa 3 esitetään työllistyvän henkilön nettotulojen muodostuminen. Työllisen kuukausipalkka on esitetty vaaka-akselilla. Nettoansiotulot saadaan, kun bruttopalkasta vähennetään työntekijän tulovero, sairausvakuutusmaksu sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Kunnallisveroa ja sairausvakuutusmaksua aletaan periä noin markan ja valtion tuloveroa noin markan kuukausituloilla (olettaen, että palkkatyö on kokovuotista). Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu peritään jo pienistä palkkatuloista. Matalilla palkkatasoilla (kuviossa alle mk/kk) asumistuki korvaa osan asumiskustannuksista. Viimesijaisena tukena toimeentulotuki yhdessä asumistuen kanssa takaa esimerkissä noin markan käytettävissä olevat kuukausitulot. Kyseinen toimeentulonormi saavutetaan riippumatta siitä, ovatko tulot palkkaa vai työttömyyspäivärahaa. 8

9 Kuvioista 2 ja 3 voidaan johtaa työttömän henkilön alin kynnyspalkka eli se palkka, jolla työttömän henkilön kannattaa vastaanottaa uusi työpaikka. Toisin sanoen, alin kynnyspalkka on se bruttopalkka, josta lähtien työssä käyvän käytettävissä olevat tulot alkavat kasvaa. Tämä kynnyspalkka määrittelee nk. työttömyysloukun sijainnin. Kynnyspalkka johdetaan nettotulojen avulla. Havainnollistetaan tilannetta esimerkillä. Mikäli työttömän entinen palkka kuviossa 2 on mk/kk, niin työttömän ansiopäiväraha miinus verot on noin markkaa ja asumistuki 490 markkaa kuukaudessa. Tässä tapauksessa työttömän henkilön käytettävissä olevat tulot olisivat siis mk/kk. Nyt samaa tulotasoa tarkastellaan työllistyneen henkilön tapauksessa. Kuvion 3 pystyakselilta voidaan lukea miten työllistyneen käytettävissä olevat tulot, mk/kk, muodostuisivat: Työllinen saa tällä tulotasolla noin 460 markkaa asumistukea ja nettopalkka on markkaa kuukaudessa. Tämän nettopalkan saa markan bruttopalkalla, mikä on samalla haettu kynnyspalkka. Kuvio 4: Esimerkkihenkilön kynnyspalkka. Mk/kk Työttömän entinen palkka, mk/kk 9

10 Kuvio 4 osoittaa, että esimerkkihenkilön alin kynnyspalkka on markkaa kuukaudessa. Tällöin esimerkkihenkilö on ennen työttömäksi jäämistään ansainnut noin markkaa kuukaudessa. Mikäli esimerkkihenkilölle tarjotaan ansiotyötä markan kuukausipalkalla, taloudellisesti ajatellen hänen kannattaa kieltäytyä ja pysyä edelleen ansiosidonnaisella päivärahalla. Kynnyspalkkojen mataluus osoittaa, että työnhakijan kannattaa vastaanottaa uusi työpaikka aikaisempaa pienemmällä palkalla. Kynnyspalkkojen laskeminen on toteutettu samalla periaatteella kuvioissa 5-7, joissa on esitetty työttömän henkilön kynnyspalkat kolmella eri toimialalla. Koska tarkastelu kohdistuu kaikilla esimerkkitoimialoilla samaan, keskimääräiseen esimerkkihenkilöön, kynnyspalkka on kaikilla toimialoilla yhtä suuri. Kuvioista nähdään, että työttömän työnhakijan kannattaa ottaa vastaan työtä selvästi aikaisempaa pienemmällä palkalla. Kynnyspalkka kuitenkin kohoaa, mikäli laskelmassa otetaan huomioon myös työssäkäyntikustannukset, kuten välttämättömät matka-, vaate- ja ruokailukustannukset tai perheellisten päivähoitomenot. Vanhemmilla työttömillä saattaa työllistymisen rinnalla vaihtoehtona olla myös varhaiseläkkeen hakeminen. Tätä kysymystä ei tässä selvityksessä käsitellä. 10

11 3. Työllistämisen kannattavuus työnantajan näkökulmasta Työnantajan kannattaa rekrytoida palvelukseensa lisää henkilökuntaa, jos uuden työntekijän työpanoksella saadaan katettua työntekijän palkan lisäksi myös palkkaamisesta aiheutuva välillisten työvoimakustannusten kasvu sekä muut työn teettämiseen liittyvät kustannukset (esim. työtila). Mikäli uusi työntekijä pystyy kasvattamaan liiketoiminnan tuotoja edellä mainittujen kustannuserien määrällä, työnantaja pääsee uutta työntekijää palkatessaan omilleen, eli nollatuotolle. Kuitenkin työntekijän tulee tuottaa työllään myös liiketoiminnalle katetta eli arvonlisäystä. Tämä muiden kustannuserien päälle arvioitava kate eli työllistämisen tuottovaatimus, on korvausta työnantajalle uuden työsuhteen solmimiseen liittyvästä riskistä ja työstä. Edellisessä luvussa esiteltyä esimerkkitilannetta on tässä luvussa jatkettu olettamalla, että työnhakija työllistyy palvelualalle. Palvelusektoreista laskelmaan on valittu vähittäiskauppa, kiinteistöalan palvelut ja vakuutustoiminta. Vähittäiskauppa ja kiinteistöalan palvelut kuvaavat työllistämispotentiaalia edustavia, työehdoiltaan joustavia palvelualoja. Vakuutustoiminta on puolestaan mukana luonteeltaan erilaista palvelutoimialaa edustavana alana, jolla välillisten kustannusten taso on korkea. Esimerkkialojen välilliset työvoimakustannukset ja arvio työllistämispäätökseen liittyvästä tuottovaatimuksesta on esitetty taulukossa 2. Työllistämisen kustannukset havainnollistetaan vähittäiskaupan, vakuutuksen ja kiinteistöpalveluiden toimialoilla. 11

12 Taulukko 2: Välilliset työvoimakustannukset suhteessa tehdyn työajan palkkoihin vuonna 1996 sekä arvio työllistämiseen liittyvästä tuottovaatimuksesta, %. Lähde: Tilastokeskus ja Palvelutyönantajat Työnantajan välilliset työvoimakustannukset vähintään puolitoistakertaistavat tehdyn työajan palkkakustannukset. Vähittäis- Vakuutus- Kiinteistökauppa toiminta palvelut Tehdyn työajan palkka Välilliset palkat 22,3 30,1 25,1 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut 30,4 35,1 31,3 Muut työvoimakustannukset 3,8 11,2 6,8 Yhteensä 56,5 76,4 63,3 Tuottovaatimus * *) Tuottovaatimusten tasojen perustelut löytyvät sivuilta 16, 18 ja 20 Taulukon 2 luvut perustuvat Tilastokeskuksen selvitykseen yksityisen sektorin työvoimakustannuksista vuonna 1996, joka on uusin käytettävissä oleva tieto työvoimakustannuksista. Sosiaalivakuutusmaksujen taso on alentunut vuodesta 1996 vuoteen 2001 yhteensä noin 0,9 prosenttiyksikköä. Tämä on otettu huomioon esimerkkilaskelmissa yhtä suurena maksujen alenemisena kaikilla toimialoilla. Yrityksen todellinen välillisten työvoimakustannusten muutos voi erota alan keskimääräisistä kustannuksista. Taulukon 2 työvoimakustannukset ovat kunkin palvelutoimialan keskimääräisiä lukuja. Uutta työvoimaa rekrytoitaessa yksittäisen yrityksen välillisten työvoimakustannusten todellinen lisäys ei vastanne toimialan keskimääräisiä kustannuksia. Todellinen välillisten kustannusten muutos vaihtelee mm. yrityksen koon mukaan. Esimerkkilaskelmissa on hyödynnetty kuitenkin olemassa olevia keskimääräisiä tietoja, sillä työllistämispäätöksen tarkastelun kohdistaminen tiettyyn esimerkkiyritykseen ei tuo tarkasteluun olennaisesti uutta informaatiota. 12

13 Laskelmissa oletetaan, että uudelle työntekijälle maksetaan juuri hänen kynnyspalkkansa verran. Työntekijän rahapalkan lisäksi maksettavat välilliset palkat sisältävät erilaisilta poissaoloajoilta maksettavia eriä, kuten vuosilomapalkat, lomarahat, arkipyhien palkat sekä sairaus- ja äitiysajan palkat. Sosiaalivakuutusmaksut käsittävät työnantajan pakolliset ja lakisääteiset sosiaaliturva-, työeläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut sekä vapaaehtoiset vakuutusmaksut. Muihin työvoimakustannuksiin kuuluvat mm. työpaikkaruokailu, työterveyshuolto, henkilöstörahastot ja autoetu sekä koulutuksen muut kuin palkkakustannukset. Laskelmissa käytetyt työllistämisen tuottovaatimukset esimerkkitoimialoilla ovat Palvelutyönantajien asiantuntijoiden arvioita. Arviot vaihtelevat tässä selvityksessä nollasta prosentista kahteentoista prosenttiin. Työnantajan työllistämiskynnystä on erittäin vaikea määritellä täsmällisesti, sillä se vaihtelee eri ajankohtina jopa yksittäisessä yrityksessä. Ensimmäinen mahdollinen palkkataso, jolla työllistämiskynnystä voidaan tarkastella, on työehtosopimusten määrittämä minimipalkkataso. Työllistämiskynnyksen suuruus liittyy myös koko liiketoiminnan kannattavuuteen. Kynnyspalkan päälle lasketut välilliset työvoimakustannukset sekä työnantajan kokonaistyövoimakustannukset on havainnollistettu kuvioin esimerkkitoimialoilla luvussa 4. Välilliset työvoimakustannukset muodostuvat välillisistä palkoista, sosiaalivakuutusmaksuista ja muista työvoimakustannuksista. Työllistämisen tuottoarvion avulla havainnollistetaan työnantajan työllistämiskynnystä. 13

14 4. Työvoiman kokonaiskustannukset ja työllistämisen erityispiirteitä esimerkkialoilla Kauppa Kuvio 5: Esimerkkihenkilön kynnyspalkka ja sitä vastaava kokonaistyövoimakustannus ml. työnantajan tuottovaatimus vähittäiskaupan alalla, mk/kk Kynnyspalkka/kustannukset, mk/kk Työttömän entinen palkka, mk/kk Kuviossa 5 esitetään esimerkkihenkilön hinta uutta työvoimaa tarvitsevalle työnantajalle vähittäiskaupan toimialalla. Käyrien keskiosan notkahdus kuvastaa asumistuen loppumista. Kuviossa on havainnollistettu myös kaksi esimerkkipalkkatasoa. Myyjän minimipalkka on mk/ kk, mutta kynnyspalkka on 4000 mk/kk Kokopäiväisen myyjän työehtosopimusten mukainen minimipalkka kuukaudessa on I kalleusryhmässä alle 7000 markkaa. Minimipalkalla työllistyvän henkilön kokonaistyövoimakustannukset työnantajalle (ml. tuottovaatimus) ovat noin mk kuukaudessa. Jos esimerkkihenkilö on ennen työttömyyttään ansainnut noin markkaa kuukaudessa, niin hänen kynnyspalkkansa laskee niinkin alas kuin markkaan kuukaudessa. 14

15 Myyjän mediaanipalkka on noin markkaa kuukaudessa ja kyseisestä henkilöstä syntyvät työnantajan kokonaiskustannukset ovat noin markkaa. Jos esimerkkihenkilö on ennen työttömyyttään ansainnut markkaa kuukaudessa, hänen kannattaisi ottaa vastaan uusi työpaikka jo markan kuukausipalkalla. Mediaanipalkalla (8 400 mk/kk) työskennelleen työttömän työnhakijan kynnyspalkka on mk/kk. Myyjän minimipalkka (I/II kalleusryhmä) kokopäivätyössä on noin 6 900/6 700 mk/kk. Myyjän säännöllisen työajan keskimääräinen palkka lisineen yltää tyypillisesti noin markkaan kuukaudessa. Palvelutyönantajien kaupan alan asiantuntijan mukaan harkittaessa uuden työntekijän palkkaamista voidaan keskimääräisenä työllistämisen tuottovaatimuksena pitää kahtatoista prosenttia. Jotta esimerkkihenkilö pääsisi työttömänä vastaavalle tulotasolle kuin kokopäiväinen minimipalkalla työskentelevä vähittäiskaupan myyjä, hänen työttömyyttä edeltäneen palkkansa tulisi olla noin markkaa kuukaudessa. Sen sijaan hänen työttömyyttä edeltäneen palkan tulisi nousta jopa reiluun markkaan, jotta hän saavuttaisi työttömänä myyjän mediaantulotason. Nämä esimerkit todistavat, että jo varsin hyvätuloisten mutta työttömäksi jääneiden henkilöiden kannattaa hyväksyä kokopäiväisen vähittäiskaupan myyjän toimi. Kaupan toimialalla työttömälle työnhakijalle laskettu alin kynnyspalkka saattaa antaa työhön hakeutumisen todellisesta kannattavuudesta vääristyneen kuvan. Esimerkkihenkilön muutto kasvukeskukseen ja korkeammat asumiskustannukset nostavat selkeimmin vaadittavaa kynnyspalkkaa. Alan naisvaltaisuuden vuoksi myös perheellisten työntekijöiden lasten päivähoitokustannukset nostavat kynnyspalkkaa. Lisäksi se, että työnantajalla ei ole tarjota uudelle työntekijälle kokopäivätyötä, saattaa heikentää työhön lähtemisen kannattavuutta. On kuitenkin huomattava, että työttömäksi jääneille henkilöille kaupan maksama keskimääräinen palkka ylittää selkeästi työnhakijan kynnyspalkat. Toisaalta kuvio 5 osoittaa myyjän todellisen hinnan työnantajalle. Jo keskimääräisellä palkkatasolla uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvät taloudelliset riskit alkavat hidastaa työllistämistä. Tuottovaatimukseksi arvioidaan 12 %. Myös korkeapalkkaisten mutta työttömäksi jääneiden henkilöiden kannattaa vastaanottaa myyjän työpaikka. Työllistämisen riskit kasvavat jo keskimääräisellä palkkatasolla. 15

16 Vakuutusala Kuvio 6: Kynnyspalkka ja sitä vastaava kokonaistyövoimakustannus ml. työnantajan tuottovaatimus vakuutusalalla, mk/kk. Kynnyspalkka/kustannukset, mk/kk Työttömän entinen palkka, mk/kk Kuviossa 6 esitetään esimerkkihenkilön työllistyminen vakuutusalalle. Työntekijän kokonaiskustannusta kuvaava käyrä on tasoltaan lähellä edellämainittua kaupan toimialaa, sillä työllistämispäätökselle arvioitu kate on vakuutusalalla matala. Käyrien keskiosan notkahtaminen kuvastaa esimerkkihenkilön asumistuen loppumista. Toimialan ominaispiirteitä: Vakuutusalan luonne voidaan määritellä eri tavoilla. 1) Vakuutusyhtiöiden liikevaihdon suuruuteen vaikuttaa vapaaehtoisen vakuutustoiminnan ohella lakisääteinen vakuutustoiminta, kuten työeläke- ja tapaturmavakuutus, minkä osuus kokonaismaksutulosta oli vuonna 1999 yli puolet. 2) Toiminta voidaan myös jakaa sijoitustoimintaan ja muuhun toimintaan. Myös jakoa eläkevakuutukseen ja vahinkovakuutukseen käytetään. 16

17 Vakuutustoiminnan voitto muodostuu yleensä yhtiöiden sijoitustoiminnan kautta. Toisaalta myös vapaaehtoiset vakuutukset ovat viime aikoina tuottaneet hyvin. Alalla tunnutaan hyväksyttävän se, että varsinainen korvauskäsittelypuoli on myös henkilöstökulujen osalta tappiollista. Uuden henkilöstön palkkaamismotiiviin vaikuttaa vakuutusalalla eniten tarve saada uutta työvoimaa silloin, kun normaalin työn lisäksi on tiedossa suuria lakimuutoksia tai vastaavia työmäärää lisääviä tekijöitä (käsittelyajat eivät saa venyä liian pitkiksi) sekä yhä lisääntyvä tarve saada ammattitaitoista työvoimaa ikääntyvien työntekijöiden tilalle. Uuden henkilön työllistämisharkinnassa käytettävän tuottomarginaalin arviointi on ongelmallista, koska vakuutustoiminnan tuotot siis ansaitaan pääasiassa sijoitustoiminnalla. Tämän vuoksi laskelmassa käytetään vakuutusalalla työllistämispäätöksen tuottovaatimuksena nollaa prosenttia. Sijoitustoiminta vaikuttaa toiminnan voitollisuuteen. Korvausten käsittelyaikojen lyhyys on tärkeä kilpailutekijä. Työllistämisen tuottovaatimus on liiketoiminnan luonteesta johtuen 0 %. Vakuutusalalla uuden työntekijän peruspalkka on noin mk kuukaudessa. Alalla käytetään yleisesti provisiolisiä, jotka määräytyvät asiakaspalvelussa myynnin mukaan. Korvauskäsittelypuolella provisiot määräytyvät yleensä yhtiön tuloksen perusteella. Vakuutusalalla suorittavaa työtä tekevän konttoritoimihenkilön keskiansio on noin markkaa kuukaudessa. Kyseinen käytännössä maksettu palkkataso on esimerkkihenkilölle niin korkea, ettei se edes näy henkilön kynnyspalkkaa havainnollistavasta kuviosta 6. Mikäli esimerkkihenkilö jää tältä keskimääräiseltä palkkatasolta työttömäksi, hänen kynnyspalkkansa on markkaa kuukaudessa. Toimihenkilöiden keskiansio on kaksinkertainen verrattuna kynnyspalkkaan. Vakuutustoimialalla ei siis pitäisi olla lainkaan vaikeuksia houkutella alalle uusia työntekijöitä ja työttömillä näyttäisi olevan selkeät kannustimet hakeutua vakuutusalalle töihin. 17

18 Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjen huolto ja siivous) Kuvio 7: Kynnyspalkka ja sitä vastaava kokonaistyövoimakustannus ml. työnantajan tuottovaatimus kiinteistöalalla, mk/kk Kynnyspalkka/kustannukset, mk/kk Työttömän entinen palkka, mk/kk Kuviossa 7 esitetään esimerkkihenkilön kustannus uutta työvoimaa tarvitsevalle työnantajalle kiinteistöpalvelujen toimialalla. Käyrien keskiosan notkahdus kuvaa henkilön asumistuen loppumista. Työaika on noin viisi tuntia vuorokaudessa......ja työtunnit ajoittuvat iltaan. Kiinteistöpalveluissa työskentelevien henkilöiden päivittäinen työaika on keskimäärin 5 tuntia. Harvat työnantajat pystyvät tarjoamaan työntekijöilleen tällä hetkellä kokopäivätyötä, sillä asiakkaat haluavat siivoojan työpaikalleen illalla, muiden työntekijöiden työajan jälkeen. Siivoustyön kohdistuminen iltaan aiheuttaa sen, että mahdolliset lapsenhoitokustannukset eivät välttämättä ole kiinteistöpalveluissa työskenteleville ongelma. Aikaisemmin oli tavallista, että työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään tietystä tuntimäärästä, joka maksettiin työntekijälle riippumatta työhön todellisuudessa käytetystä ajasta. Nykyisin nämä sopimukset ovat käyneet harvinaisemmiksi, ja työntekijän palkka määräytyy todellisen tehdyn työn mukaan. 18

19 Kiinteistöpalveluja hyödyntävien asiakkaiden työpaikat ovat usein hajallaan ympäri kaupunkia tai taajamaa, jolloin työntekijä ei välttämättä pysty siivoamaan yhden työvuoron aikana kovinkaan montaa eri kohdetta. Alan työehtosopimuksessa säädelty alin tuntipalkka on 36 mk/h ja keskimääräinen säännöllisen työajan tuntipalkka on yli 40 mk/h. Lyhyen työajan vuoksi työntekijöiden kuukausiansiot kiinteistöpalveluissa jäävät noin markkaan kuukaudessa. Työttömän esimerkkihenkilön kannattaa kuitenkin vastaanottaa uusi työpaikka myös kiinteistöpalvelualalla, sillä tällä tulotasolla aikaisemmin työskennelleen henkilön kynnyspalkka on mk/kk. Työnantajan kokonaiskustannukset markkaa kuukaudessa ansaitsevasta työntekijästä ovat alle markkaa kuukaudessa. Lyhyen työajan vuoksi alalle voi olla vaikea houkutella sitoutuneita työntekijöitä. Alan työvoimapulan vuoksi uuden työntekijän työllistämispäätökseltä vaadittava tuottomarginaali on esimerkkilaskelmassa melko pieni, eli 8 prosenttia. Tosin alalla toimii tässä suhteessa hyvin erilaisia yrityksiä. Kuukausiansiot ovat noin markkaa, kynnyspalkka markkaa kuukaudessa. Työllistämisen tuottovaatimukseksi arvioidaan 8 %. Lyhyen työpäivän vuoksi kiinteistöpalveluissa työskenteleminen on työntekijöille usein tapa ansaita lisätuloja. Työntekijöillä on tyypillisesti esimerkiksi siivoustöiden lisäksi vähintäänkin toinen työpaikka. On kuitenkin yllättävää huomata, että nykyinen tuloverotuksen taso kannustaa työnhakijoita jo varsin voimakkaasti vastaanottamaan uuden, ainoastaan muutaman tunnin pituisen iltatyön. 19

20 5. Työllistymiskynnykseen liittyvää pohdintaa Kynnyspalkat ovat matalia verrattuna minimipalkkoihin ja alojen keskimääräisiin palkkatasoihin. Selvityksessä esitetyt laskennalliset esimerkit eri toimialoille työllistyvän henkilön kynnyspalkasta osoittavat, että yksin asuvan henkilön (tai ilman huoltovelvollisuutta olevan) kynnyspalkkojen taso ei voi olla esteenä työllistymiselle. Täten työttömän tulonsiirtojen taso, palkkauksen taso eikä nykyinen tuloverotuksen taso tee työllistymispäätöstä kannattamattomaksi. Työntekijän näkökulmasta työllistyminen näyttäisi olevan hyvin kannattavaa työehtosopimusten mukaisilla palkkatasoilla, koska kynnyspalkat ovat huomattavasti jopa minimipalkkoja matalammat. Työn vastaanottamisen mahdollisuuteen ja kannattavuuteen vaikuttavat kuitenkin monet muut tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat mm. työttömän henkilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, asenteisiin, asuinpaikkakuntaan ja työllistävien toimialojen ominaispiirteisiin liittyvät tekijät. Juuri nämä tekijät nostavat osaltaan sitä bruttopalkkaa, jolla työnhakija on valmis ottamaan työn vastaan. Pohdittaessa työllisyyttä parantavia talouspoliittisia toimenpiteitä tulee ensimmäiseksi tunnustaa ongelman moninaisuus. Ongelman monitahoisuus näkyy esimerkiksi siinä, että selvityksen esimerkkitoimialoilla uuden työntekijän työllistämiseen vaikuttavat tekijät ovat hyvin erilaiset. Toimilalojen ominaispiirteisiin ja kynnyspalkkaan voi vaikuttaa alan naisvaltaisuus......tai työpäivien lyhyys Eri toimialojen ominaispiirteet voivat vaikeuttaa työllistymistä ja uuden työpaikan vastaanottamista erityisesti palvelualoilla. Esimerkiksi naisvaltaisilla toimialoilla on omat erityispiirteensä. Työpaikkaa hakevien perheellisten henkilöiden vaatima kynnyspalkka nousee välittömästi muun muassa lasten päivähoitokustannusten määrällä, jotta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot eivät työhön mennessä laske. Useiden alojen keskimääräinen palkkataso ylittää kuitenkin niin selvästi alimmat kynnyspalkat, että taloudellisesti lasten päivähoitoon liittyvät kustannukset eivät voi muuttaa työllistymistä kannattamattomaksi työehtosopimusten mukaisilla palkkatasoilla. Ehkä selvempi ongelma syntyy, jos toimialalla tarjolla olevien työpäivien lyhyys laskee uuden työn palkkatasoa ja vähentää siten työn vastaanottamisen houkuttelevuutta. Esimerkkinä tällaisesta toimialasta voidaan pitää kiinteistöpalveluita. 20

21 Eri toimialojen erityispiirteisiin voi kuulua myös se, että työnantajan työllistämiskynnys ei määräydy välittömästi työllistämisen kannattavuuden perusteella. Esimerkiksi sijoitustoimintaa harjoittavilla toimialoilla, kuten vakuutusalalla, saatetaan hyväksyä henkilöstökulujen tappiollisuus uuden työntekijän työllistämispäätöksen yhteydessä, jotta korvausten käsittelyajat eivät muodostuisi kilpailijoita pidemmiksi. Tämä on mahdollista, koska vakuutustoiminnan tuotto muodostuu yleensä sijoitustoiminnan kautta. Nämä toimialat muodostavat työllistämisedellytyksiltään kuitenkin harvinaisen poikkeuksen. Suomessa työttömyyden väheneminen on koko talouspolitiikan ykköstavoite. Talouskasvun dynaamiset tekijät laskevat automaattisesti työttömyyttä, mutta tämän lisäksi työllistymiskehitystä on edistetty keventämällä tuloverotusta erityisesti matalatuloisten osalta. Nyt eri toimialojen erilaiset ongelmat vaativat kuitenkin useiden samanaikaisten talouspoliittisten välineiden käyttöä. Pelkästään matalatuloisten työntekijöiden verotuksen tason keventäminen ei helpota sellaisenaan enää edes matalatuloisten työntekijöiden työllistymistä. Toteutunut työllisyyskehitys osoittaa, että muun muassa työnantajien sivukulut ja korkea kulutusverotus yhdistettynä heikkoon yrittäjyyteen vähentävät palvelualoilla halukkuutta työllistää uusia työntekijöitä. Työvoimaa hyödyntävien toimialojen kilpailulliseen asemaan onkin alettava kiinnittää huomiota ja parannettava näiden toimialojen toimintaedellytyksiä. Työllisyyden parantamiseksi:...tai sijoitustoiminnan merkitys toiminnan kannattavuudelle. Tarvitaan useita samanaikaisia talouspoliittisia toimenpiteitä. Yksi toimenpide on työn verotuksen keventäminen työllistämiskynnystä madaltamalla. Työnantajien työllistämiskynnystä kannattaa laskea erityisesti matalapalkkaisilla toimialoilla. Talouspoliittisesti helpoimmin tämä on toteutettavissa alentamalla työnantajien niitä sosiaalivakuutusmaksuja, joilla rahoitetaan kansalaisten perusturvaan kuuluvia etuuksia. Työn vastaanottamisen tekee vaikeaksi tai mahdottomaksi usein se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tällöin avoinna olevien työpaikkojen vaatimukset eivät vastaa työttömien työnhakijoiden ominaisuuksia. Selkeimmät ongelmaan johtavat syyt edellä mainittujen tekijöiden lisäksi löytyvät muun muassa: 21

22 Työn kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon voidaan vaikuttaa koulutus-, työvoima- ja asuntopolitiikalla. Asuntopolitiikan toimimattomuus ylläpitää rakenteellista työttömyyttä. Työnhakijoiden puutteellisesta koulutustaustasta, työnhakijoiden aikaisemmasta työkokemuksesta, joka ei anna valmiuksia uusiin työtehtäviin ja asuinpaikan ja mahdollisen työpaikan suuresta maantieteellisestä etäisyydestä. Työpaikanvaihtokustannukset nostavatkin selvästi vaadittavaa kynnyspalkkaa silloin, kun työpaikan saaminen edellyttää muuttoa kasvukeskukseen. Kasvukeskuksissa asuntojen vuokrataso on korkea ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on suuri. Samanaikaisesti omistusasuntojen hinnat ovat nousseet monen työntekijän tai työnhakijan ulottumattomiin. Voidaan perustellusti väittää, että matala- tai keskituloisen yksinäisen työntekijän on vaikea vastaanottaa työpaikkaa pääkaupunkiseudulta tai muusta kasvukeskuksesta, mikäli hänellä ei ole siellä jo kohtuuhintaista asuntoa. On varsin ilmeistä, että asuntopolitiikan toimimattomuus on yksi pääsyy rakenteelliseen työttömyyteen harvaan asutussa Suomessa, jossa asuintilan tai tonttien puute ei voi olla suuri ongelma. Jopa Helsinki on hyvin pieni ja harvaanasuttu kaupunki verrattuna kansainvälisiin suurkaupunkeihin. On kuitenkin huomattava, että työministeriön tilastojen mukaan Uudenmaan TE-keskuksen alueella, mitä voidaan pitää Helsingin työssäkäyntialueena, oli vuoden 2001 helmikuussa yhä yli työtöntä työnhakijaa. Määrä on hieman alle viidesosa kaikista maan työttömistä työnhakijoista. Uudenmaan TE-keskuksen korkeaa työttömien työnhakijoiden määrää ei voida mieltää pelkäksi kitkatyöttömyydeksi, joten asuntopolitiikan toimimattomuuden ohella korkeaan työttömyyteen on myös muita syitä. Työnhakijoiden negatiiviset asenteet nostavat työn vastaanottamiskynnystä. Työnhakijoiden työn vastaanottamiskynnystä nostaa varmasti myös: Työttömien henkilöiden vapaa-ajan priorisointi ja joihinkin työtehtäviin liittyvät negatiiviset arvostukset. Pienipalkkaisen ja mahdollisesti fyysisesti raskaan koko- tai osaaikatyön vastaanottaminen ei ole kovin houkuttelevaa, jos työssä käymisestä jää vain hieman enemmän lisätuloja työttömyys- 22

23 aikaiseen tulotasoon verrattuna. Mikäli työnhakija ei ota vastaan työtä vapaa-ajan priorisoinnin, työtehtävien arvottamisen tai vain vähäisten lisätulojen vuoksi voidaan kysyä, miten tällainen valinta on tullut yhteiskunnassamme hyväksyttäväksi? Miksi osa työkykyisistä henkilöistä on oikeutettuja valitsemaan työvoimapulan aikana työttömänä olon? Asenteiden muutos työttömyyteen ja sen oikeutukseen on selvä verrattuna 1990-alun lamasta johtuneen työttömyyden aiheuttamaan häpeään. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin yhä huomattavat, sosiaalimenoista noin 10 prosentin suuruusluokkaa, ja ne välittyvät pääasiassa juuri työssäkäyvien henkilöiden maksettavaksi. Onko meillä tähän asennemuutokseen varaa ja onko tämä todella haluttu suuntaus? Edellä mainittu kysymyksenasettelu ei kuitenkaan kohdistu niihin työnhakijoihin, joille ei tarjota työtä. Työttömyyden kustannukset välittyvät työssäkäyvien maksettavaksi Työmarkkinoiden epätasapainoa ylläpitävänä ja työnhakijoiden työn vastaanottamista estävänä tekijänä voidaan myös nimetä: Työnantajien kielteinen asenne ikääntyviä työnhakijoita kohtaan. Työpoliittisessa aikakauskirjassa 4/2000 on Eeva-Leena Vaahtion asiaa käsittelevä artikkeli Ikä ihanteena ja valintakriteerinä pienten ja keskisuurten yritysten rekrytoinnissa, jossa haastateltiin kvalitatiivisesti yritysten rekrytointipäätösten tekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että yli 50-vuotiaita ei rekrytoitu tutkimuksen kohteena oleviin vapaisiin työpaikkoihin. Lisäksi aineisto paljasti kielteisiä asenteita ikääntyviin (yli 50-vuotiaisiin) työnhakijoihin, vaikka 50-vuotiailla on vielä 15 vuotta työikää edessään. On erittäin huolestuttavaa, että kaikkia työvoimaresursseja ei hyödynnetä yhteiskunnassamme optimaalisesti. Tämän vuoksi työnantajien tulee tarkastella kriittisesti myös omaa rekrytointipolitiikkaansa. Myös työnantajien tulee muuttaa asenteitaan ikääntyviä työntekijöitä kohtaan. Syyksi työnantajien kielteiseen suhtatumiseen ikääntyviä kohtaan voidaan nimetä työntekijöiden osaamiseen liittyvien tekijöiden ohella yrittäjiä ympäröivän yhteiskunnan rakenne. Pelkkä asennekasvatus on sellaisenaan riittämätöntä, sillä koko lainsäädännon ja erityisesti eläkkeiden rahoitusjärjestelmien suhtautumista ikääntyviin työntekijöihin tulee tarkkailla. Ikääntymiseen liittyvät tekijät vaikuttavat voimakkaasti eläkejärjestelmien rahoitukseen. 23

24 6. Johtopäätökset Selvityksessä on esitetty työttömän lapsettoman henkilön kynnyspalkat eri ansiotasoilla. Taloudellisesti tarkastellen kynnyspalkat osoittavat -ehkä yllättäen- työehtosopimusten mukaisia todellisia palkkatasoja matalammiksi. Toisin kuin luullaan, kannustinongelma ei siten enää kosketa suurinta osaa työttömistä työnhakijoista. Nykyinen palkkataso sekä tulonsiirto- ja verojärjestelmän rakenne kannustavat jo sellaisenaan työnhakijoita töihin myös matalapalkka-aloilla. Kannustimien lisääminen matalapalkka-aloilla on kuitenkin monimuotoinen kokonaisuus. Mietittäessä työllisyyttä parantavien talouspolitiikan välineiden käyttöä on ensimmäiseksi tunnustettava työllistämisproblematiikan moninaisuus ja useiden samanaikaisten toimenpiteiden käytön välttämättömyys. Tätä väitettä tukee myös se, että jokaisella muistiossa esitetyllä kolmella esimerkkipalvelutoimialalla uuden työntekijän työllistämiseen vaikuttavat tekijät ja työntekijöiden työn vastaanottamispäätöksiin vaikuttavat tekijät olivat erilaiset. Selvityksessä on myös konkretisoitu työnantajan todellista työllistämiskynnystä, joka syntyy työehtosopimusten ja lainsäädännöllisten velvoitteiden päälle laskettavasta työllistämisen tuottovaatimuksesta. Arvio työllistämiseltä vaadittavasta keskimääräisestä katteesta vaihtelee huomattavasti eri toimialoilla. Vakuutusalalla uuden työntekijän palkkaamiseen vaikuttaa ensisijaisesti tarve pitää asiakaspalvelu sujuvana, kun taas muilla esimerkkitoimialoilla arvio työllistämiseltä vaadittavasta tuotosta vaihteli 8-12 prosentin välillä. Keskeisimpiä politiikkasuosituksia ovat tulonsiirtojärjestelmien kannustava yhteensovittaminen verotuksen ja tulonsiirtoja saavan henkilön mahdollisten lisätulojen suhteen. On myös selvää, että esimerkiksi työssäkäyntikustannukset ja alle kouluikäisten lasten päivähoitokustannukset vaikuttavat suoraan työn vastaanottamispäätöksiin matalapalkka-aloilla. Työllistyminen näyttäisi kuitenkin olevan hyvin kannattavaa työehtosopimusten mukaisilla minimipalkoilla ja eri toimialojen todellisuudessa maksamilla keskimääräisillä palkkatasoilla. 24

25 Palvelualoilla on elinkeinosektoreista suurin potentiaali työllistää lähivuosina uusia työntekijöitä. Mikäli uusien työpaikkojen syntymistä palvelualoille halutaan tukea, työn verorasituksen keventämistä tulee jatkaa. Tällöin ainoastaan pienituloisille suunnattu verokevennysohjelma ei ole enää riittävä instrumentti, vaan tarvitaan samanaikaisesti sekä työnantajan välillisten kulujen kevennyksiä että tuloverokevennyksiä kauttaaltaan ansiotulojen verotasossa. Suomen veroaste on tällä hetkellä 46,5 prosenttia, mitä voidaan pitää taloudelliselle toiminnalle haitallisen korkeana tasona. Esimerkiksi kansainväliset luokituslaitokset (Moody s) ja ennustuslaitokset (OECD) ovat toistuvasti suosittaneet työn verotuksen keventämistä ja verokiilan kaventamista. Mahdolliset veronkevennykset tuleekin toteuttaa laskemalla maltillisesti veroastetta. Veroasteen madaltamisen mahdollistaa myös julkisen palvelutuotannon avaaminen muille yrittäjille ja vapaalle kilpailulle siten, että asiakkaiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Julkisen palvelutuotannon kustannusten mittausta tulee myös selkeyttää. Kasvukeskusten asuntopolitiikka on yksi pääsyy rakenteelliseen työttömyyteen ja sitä tulee muuttaa joustavammaksi ja toimivammaksi. Työpaikkojen kysynnän ja tarjonnan kohtaannon yhteensopivuutta tukee myös sekä työnhakijoiden että rekrytoivien työnantajien omakohtainen kriittinen asennetarkastelu. Työnhakijoiden mahdollinen kielteinen suhtautuminen vain vähän lisätuloja tuovaan, avoinna olevaan työpaikkaan voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Samoin voidaan kyseenalaistaa työnantajien mahdollinen kielteinen suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin. Asenteiden muuttaminen on vaikeaa, mutta muutosten aikaansaaminen on välttämätöntä. Työntekoon kannustavien elementtien lisääminen sosiaaliturvaan ei kyseenalaista sen tehtäviä väestön sosiaalisten ja terveydellisten olojen parantamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien luomiseksi. Kannustimien lisäämisellä pyritään parantamaan ihmisten omaa aktiivisuutta ja sitä kautta rohkaisemaan heitä itseäänkin em. tavoitteiden saavuttamisessa. Lähtökohtana on se, että työnteko on primäärinen taloudellisen hyvinvoinnin tuottaja ja tämän aseman tulee säilyä myös suhteessa sosiaaliturvaan. (Lainaus Valtioneuvoston kanslian kannustinloukkutyöryhmän loppuraportista 1996). 25

26 26

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Tutkija Sami Grönberg Muistio 18.1.216* Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta 216-217 Tarkasteltava kysymys Kuinka palkan, eläkkeen ja päivärahatulojen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Kaupan näkymät

Kaupan näkymät Kaupan näkymät 2017 2018 Joitakin poimintoja ennusteesta Koko materiaali on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia ja tilastoja -osiosta. Vuosi 2016: liikevaihto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES Mestari Kisälli -malli Marina Steffansson Marjo Pulliainen Sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus/ Diak MESTARI-KISÄLLI MALLI 11.6.2013 MESTARI-KISÄLLI

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille (VNS 3/2016 vp)

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille (VNS 3/2016 vp) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 (VNS 3/2016 vp) Annan pyynnöstä lausunnon valtiontalouden suunnitelmassa esitettyjen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen Perusturvan riittävyys yksinasuvilla Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja

Lisätiedot

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa Olli Kärkkäinen PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TYÖPAPEREITA LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH DISCUSSION PAPERS 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa*

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos

Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka. Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos Kaupunkialueen työmarkkinat ja niiden dynamiikka Petri Böckerman Palkansaajien tutkimuslaitos 1. Johdanto Suomen talouden elpyessä 1990-luvun alun syvästä lamasta työllisyyden ja työttömyyden alue-erot

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Suomen verotus selkeästi

Suomen verotus selkeästi Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a Yksinyrittäjäohjelma Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin. 1994 vp - HE 110 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laeiksi lomaotuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta vuonna 1994 annetun lain muuttamisesta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta

Lisätiedot