SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2014"

Transkriptio

1 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2014 Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Akaan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungeissa sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen ja Urjalan kunnissa Loippo, Satu PIKASSOS OY Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa

2 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2014 Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Akaan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungeissa sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen ja Urjalan kunnissa Satu Loippo Pikassos Kannen kuva Heli Niemi

3 SAATTEEKSI Vuotta 2014 koskeva selvitys poikkeaa aiemmista selvityksistäni rakenteeltaan siinä, ettei se sisällä varsinaista kuntakohtaista tarkastelua. Luvussa 3 ovat ehdotukseni tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi. Ne koskevat kaikkia kuntia. Selvityksen rakenteen muuttamiseen vaikuttivat palautteet, joiden mukaan selvitykseni on huomattavan pitkä, eikä kunnissa ole mahdollisuutta syventyä siihen kokonaisuudessaan. Pidän tärkeänä, että kunnissa tutustuttaisiin myös selvityksen yleiseen osaan. Muutokseen vaikutti myös se seikka, että joitakin yksittäisiä kuntia koskevasta palautteesta välittyy useita toimintakulttuuriin, osaamiseen, vuorovaikutukseen sekä toiminnan johdonmukaisuuteen ja avoimuuteen liittyviä puutteita. Näiden kuvaaminen ei ole selvityksessä mahdollista ilman, että asianomainen kunta tai kunnat nousevat kohtuuttomasti esille. Tarkemman kuntakohtaisen tarkastelun poisjättäminen on vuoden 2014 osalta kokeilu, jonka toimivuutta arvioin. Sosiaaliasiamies edistää parhaiten asiakkaan asemaa ja oikeuksia välittämällä hänelle tulevaa palautetta kuntien käyttöön. Mikäli kuntien esimiehet katsovat olevan aiheellista saada yksityiskohtaisempaa tietoa kuntaan kohdistuneista sosiaalihuollon palautteista, olen mielelläni kuntien käytettävissä. Kunnan tehtäväksi jää arvioida, mihin toimenpiteisiin se mahdollisesti sosiaaliasiamiehen palautteen perusteella ryhtyy. Tampereella Satu Loippo 2

4 SISÄLLYS Saatteeksi... 1 JOHDANTO Sosiaaliasiamies asiakkaiden aseman edistäjänä ASIAKKAIDEN JA OMAISTEN YHTEYDENOTOT Toimeentulotuki Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Lähisuhdeväkivalta Elatusasiat ja valvotut tapaamiset Vammais- ja kehitysvammapalvelut Vanhustenhuolto Omaishoidontuki Muistutusten käsittely ja asiakaspalautteet JOHTOPÄÄTÖKSET Liite Kuntakohtaiset tilastot Liite Kuntakysely sosiaaliasiamiehen vuoden 2014 selvitystä varten... 48

5 1 JOHDANTO 1.1. Sosiaaliasiamies asiakkaiden aseman edistäjänä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 1 (asiakaslaki) on ollut voimassa vuodesta Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Asiakaslaissa säädetään myös sosiaaliasiamiestoiminnasta. Sosiaaliasiamieheltä edellytetään kelpoisuuslain 3 :ssä edellytettyä ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Tehtävään on kelpoinen myös henkilö, jolla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on asiakaslain mukaan neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä antaa selvitys kunnanhallitukselle asiakkaan aseman kehittymisestä kunnassa. Vaikka sosiaaliasiamies ei käytä julkista valtaa esimerkiksi tekemällä asiakkaita koskevia päätöksiä, sosiaaliasiamiehellä on oikeudelliseen normiin perustuvia tehtäviä ja toimivaltaa. Sosiaaliasiamiehen tulisi sijoittua kunnassa hallinnollisesti siten, ettei luottamus hänen riippumattomuutensa vaarannu. Kunnat voivat järjestää sosiaaliasiamiestoiminnan kuten muutkin sosiaalihuollon palvelut, yksin, ostopalveluina tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Pikassos sosiaaliasiamiespalvelun tuottajana Pikassos Oy 2 tuotti sosiaaliasiamiespalvelut vuonna 2014 kahdeksalle (8) kunnalle: Akaa, Urjala; Hattula, Hämeenlinna, Janakkala; Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Sosiaaliasiamiehen toimialueella on noin asukasta. Sosiaaliasiamiehenä on vuodesta 2003 alkaen toiminut yhteiskuntatieteiden maisteri Satu Loippo. Sosiaaliasiamiehen laatii selvityksen vuosittain Sosiaaliasiamiehen tulee seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Tämä selvitys on Pikassoksen sosiaaliasiamiehen 12. selvitys. 1 Laki 812/ Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. 1

6 2 ASIAKKAIDEN JA OMAISTEN YHTEYDENOTOT Omaiset ja edustajat yhä useammin yhteydenottajina Sosiaaliasiamiehelle tuli vuonna 2014 yhteensä 663 yhteydenottoa. Näistä 17 kohdistui sopimuskuntien ulkopuolelle. Yhteydenottojen määrä kasvoi vuodesta 2013 vuoteen 2014 yli viidenneksellä (23,3 %). Yhteydenottajista noin 56 prosenttia oli asiakkaita ja lähes 40 prosenttia yhteydenotoista tuli asiakkaiden omaisilta tai asiakkaita edustavilta tahoilta 3. Yhteydenottajina omaisten ja edustajien määrä on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut vuosittain. Tämä voi kertoa siitä, että yhä useampi omainen tuntee vakavaa huolta läheistensä tilanteesta ja myös palveluiden laadusta tai määrästä. Tiettyjen ryhmien kohdalla, esimerkiksi muistisairaat ja kehitysvammaiset, yhteydenottaja on käytännössä aina omainen. Kuvio 1: Yhteydenottojen määrän kehitys vuosina , kpl Lisääntyneet yhteydenotot eivät jakaannu takaisesti kuntien kesken, mikä näkyy parhaiten taulukossa 1. Siinä on kuvattu asiatapahtumien osuuksia suhteessa kunnan väkilukuun kolmen viime vuoden ajalta. 3 Yhteydenottoja tulee myös sopimuskuntien henkilöstöltä (vuonna 2014 yhteensä 32) ja esimerkiksi vuokranantajilta tai muilta tahoilta (.vuonna 2014 yhteensä 7). 4 Vuoden 2003 tilastointi aloitettiin lukien. 2

7 Taulukko 1: Kunnan asiatapahtumien osuus suhteessa kaikkiin asiatapahtumiin ja kunnan väestömäärään, % Kunta /väkiluku Osuus kaikista asiamiehelle tulleista yhteydenotoista, % Osuus suhteutettuna kunnan väestömäärään, % Akaa/ Urjala ,9 13,6 16,4 0,36 0,31 0,49 Hattula ,7 4,7 3,0 0,25 0,25 0,21 HML ,8 37,7 44,8 0,28 0,28 0,44 Janakkala ,5 5,9 2,9 0,26 0,18 0,11 Hausjärvi ,1 12,2 11,0 0,52 0,70 0,83 Loppi ,9 6,5 7,1 0,36 0,40 0,56 Riihimäki ,4 15,2 12,2 0,23 0,26 0,28 Taulukko osoittaa, että väestömäärään suhteutettuna Hausjärveltä tulee selvästi muita kuntia enemmän yhteydenottoja. Hausjärven osuus on myös kasvussa. Lopelta tulee väestömäärään nähden myös enemmän yhteydenottoja, kuin muista kunnista. Toisaalta Lopelta tulee yhteydenottoja paljon myös viranhaltijoilta, mitä pidän myönteisenä. Myös Riihimäeltä tulee yhteydenottoja tiettyjen sektoreiden viranhaltijoilta. Myönteistä on, että Janakkalaa koskeneiden asiakaspalautteiden määrät ovat olleet useita vuosia huomattavan alhaiset. Todellisten yhteydenottojen määrä on selvästi suurempi, kuin tilastossa käytettyjen asiatapahtumien määrä. Yksi asiatapahtuma voi koostua yli kymmenestä erillisestä soitosta tai viestistä sosiaaliasiamiehelle. Tällaisia tilanteita oli vuonna 2014 useita, mikä kertonee siitä, että jotkut asiakkaat tai omaiset kokivat, että toiminnan menettelypuutteet tai vuorovaikutuksen ja kohtaamisen haasteet eivät korjaantuneet yrityksistä huolimatta. Tilastot eivät suoraan kerro myöskään asioiden työllistävyyttä, sillä esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluja koskeva yhteydenotto voi johtaa laajaan ohjaukseen ja neuvontaan, johon voi liittyä muistutuksen teossa avustamista, useita puhelin- tai kasvokkaisia keskusteluja, asiakasmaksujen määräytymisen seikkaperäistä selvittämistä ja muutoksenhaussa ohjaamista ja sekä toisinaan myös sovittelutoimintaa. Yhteydenotot koskevat myös alaikäisiä yhä useammin Vuonna 2014 yhteydenotoista alaikäistä koski 118 yhteydenottoa (kuvio 2). Alaikäinen on yhteydenoton kohteena selvästi useammin kuin esimerkiksi Asia herättää vakavaa huolta, koska se voi 55 Akaata ja Urjalaa on perusteltua arvioida yhdessä, koska Akaa tuottaa isäntäkuntana monia sosiaalihuollon palveluja Urjalan asukkaille. 3

8 viitata siihen, että monet lapset ja nuoret sekä heidän hoidostaan vastaavat aikuiset eivät saa riittäviä tai sopivia palveluita tai näiden palveluiden saaminen viivästyy. Sosiaalihuollon on lasten oikeuksien sopimuksen 3 artiklan perusteella asetettava lapsen etu kaikissa toimissa etusijalle. Lisäksi perustuslain19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kuvio 2:Sosiaaliasiamiehelle tulleiden yhteydenottojen kohteena alaikäinen; henkilöä ja % kaikista yhteydenotoista Alaikäisiä % ,5 18,8 21,5 21,3 17, Selvää nousua vuonna 2014 tapahtui vammaispalveluiden ja omaishoidon tukea koskevien yhteydenottojen osuuksissa (kuvio 3). Vammaispalveluissa näkyvät usein asiakkaan ja kunnan virkailijan erilainen tulkinta asiakkaan tuen tarpeista ja määrästä. Sain myös paljon yhteydenottoja kuntien viranomaisilta, mitä pidän myönteisiä asiakkaiden ennakollisen oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta. Omaishoidon tuessa nousi esiin useita lain tulkintaan liittyviä kysymyksiä. Näitä tarkastelen omissa luvuissaan myöhemmin. 4

9 Kuvio 3: Asiatapahtumien jakautuminen eri tehtäväalueisiin vuosina , % Toimeen tulotuki Lasten ja perheiden palvelut Vanhusten huolto Vammais palvelut Omaishoito Muut sosiaalipalve lut Muut, ei sos.huoltoa , ,3 8,9 8,6 1,6 5, ,5 23,1 8,9 9,1 2,8 6,1 11, ,4 23,6 9,3 12,8 1,2 6,1 9, ,6 22,9 13,8 8,9 0,9 5,1 12, ,9 15,8 12,5 13,6 3,3 7, Toimeentulotuki Milloin toimeentulotukea voi saada? Toimeentulotuen päätöksenteon perusteet herättävät usein tyytymättömyyttä asiakkaissa. Minulle välittyy, että asiakkaille ei toisinaan pystytä selkeästi ja johdonmukaisesti kertomaan, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Toisinaan on kysymys siitä, että kunta tulkitsee lakia asiakkaan edun vastaisesti. Eräässä tilanteessa perhe koki voimakkaasti, ettei sosiaalitoimistossa haluta auttaa heitä, vaan vaikeuttaa perheen tilannetta. Työttömien vanhempien perheeseen oli syntymässä lapsi. Perheellä ei ollut käytössään autoa. Perheelle ei myönnetty avustusta vaunujen hankintaan, koska syntymätön lapsi ei voi olla tuen saajana. Perhe asui haja-asutusalueella, jossa ei ole julkista liikennettä, minkä vuoksi perhe joutuisi turvautumaan taksikuljetukseen synnytyksen käynnistyttyä. Matka sairaalaan oli yli 60 km ja taksimatkaa varten perheen piti säästää rahaa. Perheelle oli kerrottu, että säästöt katsotaan toimeentulotuessa tuloksi. Perheelle oli täysin epäselvää, miten tulot ja menot laskelmaan merkittiin, koska tapa vaihteli jopa kuukausittain. Perhe koki, että kunnan toiminnasta puuttui selkeä linja. Lisäksi perheen mielestä vaikutti siltä, ettei yksi kunnan toimeentulotuen viranhaltijoista osannut tehtäviään. 6 Lasten ja perheiden palvelut koostuvat lastensuojelusta, lasten huolto- ja tapaamisasioista, perheneuvonnasta, lapsiperheiden kotipalvelusta ja päivähoidosta. Muut sosiaalipalvelut sisältävät ikäihmisten kotihoidon, päihdehuollon ja muun sosiaalityön. 5

10 Kuvatussa tilanteessa vaunujen hankinta ennen lapsen syntymää olisi perheen mielestä ollut tarpeellista. Vanhempien käsitykseksi jäi, että avustusta ei voi myöntää syntymättömälle lapselle, vaikka tuki tosiasiassa olisi tullut vanhemmille. Kuntaliitto on antanut ohjeistuksen toimeentulotuen hakijan määrittymisestä. Toimeentulotuen luonteesta johtuu, että tuen hakemiseen oikeutettujen suhteen ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa tarkkoja kriteerejä, koska tarkoitus on taata henkilön viimesijainen toimeentulo. Näin ollen myös alaikäinen voi olla toimeentulotuen hakijana. Toimeentulotukilain 16 :n 1 momentin mukaan toimeentulotuki maksetaan tuen hakijalle käytettäväksi hänen ja hänen perheensä elatukseen. Pykälän 2 momentin mukaan toimeentulotuki voidaan erityisestä syystä maksaa tuen hakijan perheenjäsenelle tai tuen saajasta huolehtivalle henkilölle käytettäväksi tuen saajan elatukseen tai muutoin käyttää hänen toimeentulostaan aiheutuvien menojen suorittamiseen. 7 Vaikka laki ei siis estä toimeentulotuen myöntämistä vaunujen hankintaan ennen lapsen syntymää, kunta tulkitsi lainsäädäntöä toisin. Lisäselvitykset tuottavat asiakkaille päänvaivaa Toimeentulotukioikeuden ratkaisemiseksi asiakkaan edellytetään toimittavan varsin paljon erilaisia tositteita tuloistaan, varoistaan ja menoistaan. Vaikka asiakkaalla on toimeentulotukilain 17 pykälään perustuva tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus, asiakkaita hämmentää usein se, että häneltä pyydetään lisäselvityksinä tositteita, jotka hän on jo aiemmin toimittanut. Sopimuskunnista vain Hämeenlinnassa on mahdollista tehdä hakemus sähköisesti, mutta asiakas joutuu toimittamaan liitteet kirjallisesti. Liitteitä ei löytynyt mistään, kun asiakas tiedusteli hakemuksen käsittelyaikaa ja hän halusi tietää, mikä on viranomaisen vastuu, jos liitteet katoavat ja sen seurauksena tulee esimerkiksi maksumuistutuksiin liittyviä kuluja. Eräässä tilanteessa asiakas oli varma, että hän oli toimittanut pyydetyn asumiseen liittyvän liitteen ja osan hän kertoi tulostaneensa sosiaalitoimistossa. Kunta ilmoitti, ettei näitä ollut. Asiakas ei käytännössä pysty osoittamaan omaa näkemystään oikeaksi, koska liitteiden vastaanottamisesta ei anneta asiakkaille mitään erillistä vahvistusta. Asiakas voi myös kokea, että häneltä pyydetään liitteitä, joiden merkitystä toimeentulotukiasian käsittelylle on vaikea ymmärtää. Eräässä tilanteessa henkilö haki toimeentulotukea ensimmäisen kerran marraskuulle. Kunnan viranhaltija edellytti, että asiakas toimittaa tositteet heinäkuussa tapahtuneesta omaisuuteen kohdistuneesta vahingonteosta. Toimeentulotuen lisäselvityskäytäntö sopimuskunnissa Suurin osa sopimuskunnista ilmoittaa, että liitteissä oleva informaatio kirjataan joko asiakastietojärjestelmään ja/tai päätöksen yhteyteen lisätiedot kohtaan (näin ilmoittaa Hausjärvi, Hämeenlinna, Loppi ja Riihimäki). Hattulassa lisäselvitysten sisältämän informaation käytettävyys myöhemmin pyritään turvaamaan ottamalla asiakirjoista kopiot. Vain Janakkala ilmoittaa skannaavansa liitteet ja liittävänsä ne sitten asiakastietojärjestelmään. Vain Urjala ja Janakkala ilmoittavat lähettävänsä lisäselvityspyynnöt 2-luokan kirjeenä. Toimeentulotuen luonne huomioiden pidän tätä puutteena. Ennen kirjeen lähettämistä asiakasta kuitenkin tavoitellaan aina Janakkalassa. Näin tehdään myös Hämeenlinnassa ja joskus myös Lopella. 7 Kuntaliitto. Toimeentulotuen hakija. Julkaistu kuntaliiton verkkosivuilla [lainattu ]. 6

11 Jos liitteiden toimittamista koskeva merkintä asiakkaan asiakirjoihin on työntekijän vallassa, mahdollisuus inhimillisiin virheisiin on mielestäni olemassa. Työntekijä saattaa unohtaa tehdä merkinnän jonkin tietyn liitteen osalta tai hän tekee merkinnän sillä tavoin puutteellisena, ettei asiaa myöhemmin käsittelevä työntekijä pysty merkinnän avulla saamaan ratkaistavaan asiaa selvyyttä. Janakkala tuo esille, että esimerkiksi verotuspäätös joudutaan pyytämään kahdesti vuodessa, koska lopullinen päätös voi muuttua vuoden aikana. Janakkala pyrkii helpottamaan liitteiden toimittamista mm. siten, että lisäselvityspyyntö täytetään asiakkaalle mahdollisimman valmiiksi, jotta siitä näkyy selvästi, mitä pyydetään. Asiasta soittaville kerrotaan erikseen, mitä pyydetään ja minkä vuoksi. Lopen käsityksen mukaan lisäselvityskäytännön sujuvoittamiseksi olisi tärkeää mm. selvittää asiakkaille huolellisesti, mitä liitteitä hakemuksen ratkaisemiseksi tarvitaan ja minkä vuoksi. Tärkeää on myös tähdentää hakemuksen huolellista täyttämistä, jotta asiakkaat tottuisivat siihen, että mitä vähemmän lisäselvitettävää on, sitä nopeammin hakemus myös ratkaistaan. Riihimäki toi esille, että on tärkeää, että pyydetään vain välttämättömät lisäselvitykset ja ne käsitellään mahdollisuuksien mukaan kiireellisinä. Eduskunnan oikeusasiamies on arvioinut, että toimeentulotukihakemusta koskevasta ohjauksesta on selvästi käytävä ilmi, mitkä pyydetyistä selvityksistä ovat toimeentulotukihakemuksen käsittelemiseksi välttämättömät. 8 Tulojen huomiointitavat epäjohdonmukaisia ja tulkinnanvaraisia Kuten aiempinakin vuosina, tulojen huomiointi laskelmissa herättää paljon tyytymättömyyttä asiakkaissa. Tavallinen palaute koskee sitä, että asiakkaan aiemmin saama tulo vaikuttaa hakemuskuukaudelle tavalla, jota asiakkaan on vaikea ymmärtää ja johon sen lisäksi liittyy lainsäädännöllistä tulkintaepäselvyyttä. Erässä tilanteessa työtön asiakas joutui hakemaan toimeentulotukea. Hän haki tukea syyskuulle ja laskelmaan oli tuloksi merkitty 3.8. maksussa ollut työttömyysturvaetuus. Koska toimeentulotuessa tarkoituksena on, että laskelmaan huomioidaan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot, asiakas joutui turvautumaan muutoksenhakuun asiassaan. Samaan aikaan toinen perhe ilmaisi tyytymättömyytensä tilanteessa, jossa syyskuuta koskevaan laskelmaan huomioitiin maksussa ollut työttömyyskorvaus. Koska perhe oli saanut toimeentulotukea elokuussa, eikä työttömyyskorvausta ollut huomioitu elokuun laskelmaan, viranhaltija tulkitsi, että maksussa ollut tulo on vielä käytettävissä syyskuussa. Osa kunnista on linjannut, että perusturvaetuudet huomioidaan siten, että 25. päivä tai sen jälkeen maksussa olevat tulot huomioidaan seuraavan kuukauden käytettävissä oleviksi tuloiksi. Asiakkaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, sillä kunnilla on tässä suhteessa itsenäinen harkintavalta. Toimeentulotukioikeuden arviointiin tulee aina liittyä laskelman tekeminen. Toimeentulotuen luonne huomioiden laskelman tekotavaksi tulisi mielestäni valita asiakkaan edun parhaiten toteuttava mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen tapa. 8 Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu dnro 97/4/08. 7

12 Toimeentulotuella korvataan paljon terveydenhuollon kuluja Henkilöllä oli tulona työkyvyttömyyseläke, korotettu eläkettä saavan hoitotuki ja eläkettä saavan asumistuki. Henkilö sairasti diabetesta ja häneltä oli poistettu mahalaukku ja munuainen. Henkilö oli ollut sairaalahoidossa aivoinfarktin vuoksi. Lääkekulukatto täyttyi normaalisti vasta loppuvuodesta, eikä henkilölle yleensä tullut terveydenhuollon maksukatto täyteen. Henkilö haki toimeentulotukea pääosin suurten terveydenhuoltokulujen vuoksi. Henkilölle oli täysin epäselvää, mitä tuloja ja menoja huomioidaan, mitä terveydenhuollon kuluja korotetulla hoitotuella tulisi kattaa, miten kunta huomioi terveydenhoidon kuluja ja miksi menoksi ei laskelmassa hyväksytty kerran kuukaudessa tulevaa sähkölaskua. Hoitotukea ei saa huomioida toimeentulotukilaskelmassa tuloksi 9. Minulle välittyy toistuvasti, että kuntien viranhaltijat joko huomioivat hoitotuen tuloksi ja/tai jättävät suurimman osan julkisistakin terveydenhoitokuluista huomioimatta, koska tulkitsevat hoitotuen kattavan käytännössä kaikki asiakkaalle aiheutuvat terveydenhoitokulut. Hoitotuki voi olla tarkoitettu osaan niiden kulujen kattamisesta, joita sairaus ja siihen tarvittavat hoidot aiheuttavat, mutta hoitotuki ei koskaan kompensoi kaikkia aiheutuneita kuluja. Asiakkaille asetelma on erittäin vaikea. Terveydenhoidon kulut ovat jatkuvasti yleinen palautteen aihe. Usein haasteita tulee erityisesti alkuvuodesta, jolloin mahdollinen lääkekulukatto (610 euroa vuonna 2014) tai terveydenhuollon maksukatto ei ole vielä täyttynyt. Toimeentulotuen hakijalla oli lääkärin toteama laskimotukosriski. Lääkäri oli sen vuoksi määrännyt hänelle laskimotukosten ehkäisyyn kerta-annosruiskeina annettavaa lääkettä, jota oli tarkoitus käyttää puoli vuotta. Lääkkeen kustannukset olivat Kelan korvauksenkin jälkeen lähes 900 euroa. Asiakas tiedusteli, voidaanko hänelle myöntää lääkkeen hankintaan maksusitoumus. Eräässä tilanteessa perheellä oli tiedossa, että lääkekulukatto tulee suurten lääkekulujen vuoksi täyteen jo helmikuussa. Heille oli myönnetty edellisen vuoden lopulla joitakin maksusitoumuksia lääkkeiden hankintaan. Koska perheen normilaskelma oli tammikuussa ylijäämäinen noin 300 euroa, maksusitoumusta ei myönnetty. Perhe oli hyvin huolissaan yhden perheenjäsenen voinnista, jonka mielenterveyden häiriö edellytti keskeytymätöntä lääkkeiden käyttöä. Kunnan näkökulmasta maksusitoumusta reseptilääkkeiden hankintaan ei voida ollenkaan myöntää, jos normilaskelma osoittaa ylijäämää. Epätietoisuuttaa syntyy myös, jos lääkekulukaton jälkeen asiakkaalla on vielä useita sellaisia lääkkeitä, joita ei sairausvakuutusjärjestelmästä korvata. Kun tällaisen korvauksen saaminen on ensisijaista toimeentulotuen saamiseen nähden, voiko kunta tulkita, että näitä ei korvattavia lääkemenoja ei huomioida normilaskelmaan menoksi? Minulle on välittynyt, että toimeentulotuesta joudutaan usein korvaamaan lukuisia erilaisia terveydenja sairaanhoidon kuluja. Suurimmalla osalla toimeentulotukea hakevista asiakkaista ei ole tietoa siitä, 9 Toimeentulotukilaki 1412/1997) 11 4 kohta. Huomioon otettavat tulot. Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta; ( /583). 8

13 että heillä saattaisi olla mahdollisuus saada esimerkiksi sairaalamaksuun maksunalennus 10. Koska toimeentulotuen myöntäminen on viimesijaista, oikeus terveydenhuollon maksujen alentamiseen tai poistamiseen tulisi aina selvittää. Näin ei kuitenkaan tosiasiassa tapahdu, jolloin sama kunta tai kunnan jäsenyyteen perustuva kuntayhtymä voi laskuttaa terveydenhoidosta samaan aikaan, kun asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea vähäistä suurempiin terveydenhoitomenoihin. Terveydenhuollon puolella on käytössä maksukatto (679 euroa vuonna 2014). Sen tarkoituksena on estää kohtuuttoman korkeaksi nouseva maksurasitus. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat maksuttomia ao. kalenterivuoden loppuun asti, lukuun ottamatta lyhytaikaista laitoshoitoa 11. Maksukaton kertymistä laskettaessa ei oteta huomioon maksuja, joihin kunta on myöntänyt toimeentulotukea maksamalla laskut suoraan palveluntuottajalle 12. Myös valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti asiaan huomiota, koska tilanteissa, joissa asiakkaalle myönnetään paljon terveydenhuoltokuluja, ne heijastuvat perustoimeentulotuen valtionosuuteen virheellisellä tavalla 13. Toimeentulotuessa joudutaan toisinaan ratkaisemaan hankalia lääketieteen koulukuntaerimielisyyksiin liittyviä kysymyksiä. Niin kutsutun kroonisen borrelioosin sekä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoihin liittyy merkittäviä hoitokäytäntöihin liittyviä erimielisyyksiä. Jos potilas ja toimeentulotuen asiakas on saanut (yksityiseltä) hoitotaholta hoitosuosituksen, jota julkinen terveydenhoito ei tunnusta, hakijan voi olla lähes mahdotonta saada edes osaa hänelle aiheutuvista (usein huomattavan suurista) kuluista toimeentulotukilaskelmassa hyväksytyksi. Samaan aikaan asiakas voi kokea, että esimerkiksi kroonisen borrelioosin hoitoon liittyvä pitkäaikainen antibioottilääkitys ja erilaiset vitamiinilisät helpottavat asiakkaan oireita ja niiden poisjättäminen voi olla sen vuoksi vaikeaa. Myös työntekijä voi kokea asetelman asiakkaalle kohtuuttomana, koska asiakkaan kokonaistilanne saattaisi edellyttää tuen myöntämistä ja näiden vähäistä selvästi suurempien menojen hyväksymistä. Arviointia vaikeuttaa myös se, että sosiaalityöntekijä ei voi kyseenalaistaa yksityisen terveydenhuollon ammattihenkilön ja hoitavan lääkärin hoitomääräystä tai reseptiä, eikä siis esimerkiksi sitä, tarvitseeko potilas antibioottihoitoa vai ei. Lääkemaksusitoumukset Halusin selvittää, minkälaisissa tilanteissa sopimuskunnat myöntävät ns. maksusitoumuksen toimeentulotuen hakijalle apteekista hankittavien lääkkeiden hankintaan. Maksusitoumuskäytännöt näyttäytyvät epäjohdonmukaisina sekä kuntien sisällä että eri kuntien kesken. Asiakkaat kokevat usein tarvitsevansa maksusitoumuksen pystyäkseen hankkimaan tarvitsemiaan reseptilääkkeitä. Toisinaan sama asiakas saa maksusitoumuksen, toisinaan ei. 10 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) 11. Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen. ( ) terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että: 1) muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla; tai 2) maksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. 11 Em. laki 6 a. Maksukatto. 12 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) 26 a. Maksukatto. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a :ssä tarkoitetun maksukaton kertymistä laskettaessa ei oteta huomioon: ( ) 2) maksuja, joiden suorittamiseen palvelun käyttäjälle on myönnetty toimeentulotukea. 13 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 12/2014. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin. Laillisuustarkastuskertomus, s

14 Kuntien vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että seitsemän kuntaa voi myöntää maksusitoumuksen yksilökohtaisen harkinnan perusteella silloin, jos asiakkaalle syntyy hakukuukaudelle vajetta jo pelkästään ilman lääkemenoja ja asiakkaalla on resepti lääkkeiden hankintaa varten. Lisäksi maksusitoumus saatetaan myöntää, jos asiakkaalle tehtävä normiylitys on niin vähäinen, että lääkkeiden hankinta tosiasiassa veisi laskelman miinukselle. Osa kunnista (Hausjärvi, Janakkala) voivat myöntää maksusitoumuksen myös, jos asiakas on pitkäaikainen asiakas, vaikka joka kuukausi ei syntyisi vajetta. Loppi ilmoittaa, että asiakkaalle myönnetään reseptilääkkeisiin maksusitoumus, jos toimeentulotukilaskelman mukaan asiakas ei pysty kustantamaan sairauden hoitoon tarvittavia lääkeitä. Toimeentulotukihakemukseen tarvitaan resepti ja mielellään myös kustannusarvio lääkkeistä. Jos lääkkeet on ostettu, hakemuksen liitteeksi tarvitaan resepti ja kuitti maksusta. Joskus maksusitoumus myönnetään asiakkaan tarve huomioon ottaen myös täydentävänä toimeentulotukena. Vapaakauppalääkkeisiin ei myönnetä pääsääntöisesti maksusitoumusta. Hattula voi myöntää maksusitoumuksen harkinnanvaraisesti myös, jos asiakkaalla on kriisiytynyt tilanne. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että perustoimeentulotukea on saatettu myöntää laskelman tuloylijäämästä huolimatta esimerkiksi lääkekuluihin, joiden euromäärä ei ole tiedossa vielä myöntöhetkellä. Myöntäminen perustuu tukipäätöksissä yleisesti käytettyyn vakioehtoon, jonka mukaan toimeentulotukena korvataan päätöksen voimassaoloaikana muun muassa reseptilääke- ja terveydenhoitomenot, ellei niitä ole huomioitu jo laskelmaa laadittaessa. Pienehköä ylijäämää ei otettu huomioon terveydenhuoltokuluja myöhemmin korvattaessa käyttäen perusteena esimerkiksi sitä, että on työllistävää seurata, milloin maksut ylittävät tuloylijäämän. Tarkastuksessa tuli yksittäistapauksena esiin, että lääkkeisiin oli myönnetty toimeentulotukea erillisellä päätöksellä, vaikka varsinaista tukipäätöstä ei ollut tehty. Tällainen käytäntö johtaa siihen, että hakijan tarvetta toimeentulotukeen ei selvitetä. Tarkastusvirasto korostaa toimeentulotukilaista johdettavissa olevaa periaatetta, että ilman laskelman laatimista ei voida myöntää perustoimeentulotukea, eikä perustoimeentulotukea voida myöntää, jos laskelma on ylijäämäinen. 14 Vuokravakuutta ei saa ilman lastensuojelun mukaantuloa? Eräässä tilanteessa perhe haki toimeentulotukena vuokravakuutta ja perusteli monin tavoin, minkä vuoksi kahden kuukauden vuokraa vastaavan vakuuden saaminen olisi tarpeen. Uuden asunnon vuokra oli hieman kalliimpi kuin vanhan asunnon, mutta muutto tulisi olemaan välttämätön, koska vuokranantaja aikoi myydä asunnon. Perhe sai kielteisen päätöksen mm. siksi, että kunta katsoi perheen tulojen riittävän vakuuden maksuun. Lopulta, useiden yhteydenottojen jälkeen, kunnan lastensuojelun toimien seurauksena, vakuus päätettiin myöntää. Perheellä ei ollut lastensuojelun asiakkuutta eikä muuta lapsiperheiden tuen tarvetta. Perheelle kunnan toiminta näyttäytyi epäjohdonmukaisena ja tehottomana. Vuokravakuuden ja/tai muuttoavustuksen saaminen tuottivat myös useita yhteydenottoja. Eräiden kuntien kohdalla nousivat esille ns. määräaikaiset vuokravakuudet. Kunta saattoi olla myöntänyt asunnon saamiseksi uudelta paikkakunnalta kolmen tai kuuden kuukauden määräaikaisen maksusitoumuksen. Asiakas ja usein myös uuden asuinkunnan viranhaltija olivat hämmentyneenä yhteydessä asiamieheen ja ihmettelivät, mihin määräaikaisuus perustuu. 14 Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 12/2014, s

15 Viranhaltija toi yleensä esille, että lähtökunta asettaa uuden kunnan viranhaltijan erittäin vaikean ratkaisun äärelle myönnetäänkö uudesta asuinkunnasta ns. jatkovakuus vuokrasuhteen jatkumiseksi vai ei. Esimerkiksi Tampereen seudun kunnissa ei ole käytössä määräaikaisia vuokravakuuksia ja muutto Kanta-Hämeestä esimerkiksi Lempäälään johti tosiasiassa tilanteeseen, jossa vähävarainen vuokralainen oli vaarassa menettää asuntonsa määräaikaisuuden päätyttyä, ellei hän saanut rahoitusta muulla tavalla järjestymään. Vuokravelat ovat usein euromääräisesti varsin suuria Maksamattomat vuokrat aiheuttivat usein ongelmia sekä asiakkaille että kunnan viranhaltijoille. Asiakas saattoi kertoa, että kunta oli myöntänyt toimeentulotukea vuokravelkoihin edellisenä vuonna. Nyt vuokravelkoja oli uudestaan neljän kuukauden ajalta yhteensä noin euroa. Asiakasta mietitytti hänen mahdollisuutensa säilyttää asuntonsa ja viranhaltijaa se, onko näissä olosuhteissa perusteltua myöntää toimeentulotukea, kun asiakas on tosiasiallisesti käyttänyt tulonsa ja varansa muuhun kuin vuokranmaksuun ja menettely oli toistuvaa. Minulle tulleiden palautteiden perusteella vuokravelat olivat varsin suuria, joskus jopa noin euroa. Vuokria oli saattanut jäädä maksamatta kahdesta viiteen kuukauden ajalta ennen kuin vuokralainen itse tai hänen omaisensa kääntyi asiamiehen puoleen. Jos kunta päätti myöntää toimeentulotukea vuokravelkoihin, se joissakin tilanteissa johti ns. välitystilin perustamiseen. Välitystiliä käytettiin tämän jälkeen siihen, että asiakkaan kunnalle ohjautuvista tuloista (yleensä Kelan maksamista perusturvaetuuksista) lyhennettiin kunnan maksamaa vuokravelkaa esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa. Laki ei tunne välitystiliä, vaikka Kelan perusturvaetuuksia joissakin erityistilanteissa voidaankin maksaa kunnan lautakuntaelimelle käytettäväksi asiakkaan, hänen perheensä ja hänen huollettavinaan olevien lasten elatukseen. Siitä, voidaanko välitystilille kertyvillä asiakkaan perusturvaetuuksilla lyhentää kunnan aiemmin poismaksamaa vuokravelkaa, ei ole säädöksiä. Vaikka asiakas olisi muodollisesti suostunut velkojen lyhentämiseen, taustalla vaikutti usein se, että kunta ei olisi maksanut vuokravelkoja pois ilman välitystilin ja lyhennyssuunnitelman tekemistä. Lautakunnan tai sen jaoston päätökseen tulee liittää tieto päätöksentekoon osallistuneista Minulle on välittynyt, että kuntien lautakuntien tai niiden alaisten jaostojen antamista oikaisuvaatimusratkaisuista ei ilmene, ketkä kaikki ovat osallistuneet ratkaisun tekemiseen. Syynä tähän on yleensä se, että oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta puuttuu ns. kansilehti, josta käy ilmi laillisuus- ja järjestäytymistiedot. Oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta käy yleensä ilmi ainoastaan asian valmistelija ja/tai esittelijä (yleensä perusturvajohtaja tai muu johtava viranhaltija). Oikaisuvaatimusratkaisun saaja ei siten tiedä, ketkä luottamushenkilöt ovat osallistuneet ratkaisun tekemiseen. Apulaisoikeusasiamies Sakslinin mukaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaista on, että hallinnossa asioiva ja palvelua tai tukitointa hakeva henkilö saa hakemukseensa asianmukaisesti perustellun päätöksen, josta ilmenevät kaikki päätöksen tekoon vaikuttaneet seikat. Päätöksen tehneiden henkilöiden ja esittelijän nimillä voi olla ainakin joissain tapauksissa merkitystä asianosaiselle, koska tällöin hänellä on mahdollisuus päätöksen saatuaan arvioida kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja harkitessaan esimerkiksi muutoksenhakukeinojen käyttämistä asiassa. Päätöksentekijöiden yksilöinti vastaa myös 11

16 hallinnon avoimuuden ja vastuullisuuden vaatimusta. Tämän takia päätökseen tulisi sisältyä myös päätöksentekijöiden nimet Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Lastensuojelua koskevat yhteydenotot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta hieman. Kuvio 4: Lastensuojelua koskeneet yhteydenotot vuosina , kpl ja % kaikista yhteydenotoista kpl % ,6 3,2 7,9 12,8 7,7 6,8 10,2 12, ,4 11, Sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottava on harvoin alaikäinen itse. Yhteydenottaja on lasta tai nuorta koskien useimmiten hänen vanhempansa tai muu sukulainen. Huolto- ja tapaamisriidat lastensuojelun asiakkuuden taustalla Lastensuojelun palveluihin joudutaan asiakaspalautteiden perusteella usein turvautumaan myös siksi, että eronneet vanhemmat käynnistävät ja pitävät yllä jatkuvia huolto- ja tapaamisriitoja. Huolto- ja tapaamisriidat johtavat asiakaspalautteiden perusteella varsin usein lastensuojeluilmoituksen tekoon. Asiamieheen saattaa ottaa yhteyttä uusperheessä uusi puoliso, joka huoltoriidassa osapuolena olevan 15 Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu , dnro 5418/4/13. Toimielimen päätöksen tiedoksianto. 12

17 vanhemman kumppanina joutuu tapaamaan ja avaamaan elämäänsä lastensuojelun työntekijöille vastoin omaa tahtoaan. Tapaamisiin voi liittyä häpeän tunteita ja pelkoa omien lasten tai vaikkapa naapureiden reaktioista. Sain myös palautteita, joissa soittaja halusi tietää, miten lastensuojelussa tulisi toimia, jos toinen vanhemmista ei ole tapaamissopimuksen mukaisesti palauttanut lasta lähivanhemmalle. Vanhempi on saattanut kokea, ettei lastensuojelu ole toiminut asiassa mitenkään. Jos lasten tapaamisista oli vahvistettu sopimus, tyytymättömyys saattoi kohdistua siihen, että lastensuojelun työntekijä edellytti laajempia tapaamisia, kuin sopimuksessa oli sovittu, perustellen näkemystään lähivanhemman mahdollisuudella levätä enemmän. Vanhempi koki tapaamisten lisäämisen raskaana, koska lapsi oireili kovasti paikan vaihdoksista. Minulle on välittynyt, että kuntien viranhaltijoilla on kokemusta erittäin vaikeista ja pitkittyneistä huolto- ja tapaamisriidoista, joissa vanhempien yhteistoimintaa ei pitkällisistäkään yrityksistä huolimatta ole juurikaan saatu edistettyä. Pidän tätä erittäin huolestuttavana asiana, koska näissä tilanteissa lapsen mahdollisuus tasapainoiseen kasvuun ja kehitykseen on vakavasti uhattuna. Lapsen neurokognitiiviset ja neuropsykologiset vaikeudet ovat edelleen yleinen yhteydenottoaihe Olen jo aiemmissa selvityksessäni esittänyt vakavan huoleni sen johdosta, että asiakasapalautteiden perusteella perheet eivät koe saavansa riittävästi tukea ja apua arkeensa tai lapselle tutkimuksia tai kuntoutusta, jos lapsella on jokin neurologinen erityispiirre. Palautteissa korostuu vanhemman ahdistus siitä, että he ovat yrittäneet monin eri tavoin hakea konkreettista tukea sekä lapselleen että omaan jaksamiseensa. Esimerkiksi erään perheen kolme erityistä tukea tarvitsevaa kouluikäistä lasta kuormitti vanhempien jaksamista erittäin paljon siksi, että pelkästään kotiläksyihin meni useita tunteja illassa. Kun vanhempi lopulta uupuu voimakkaasti, saattaa hän itse tai yhdessä esimerkiksi terveydenhoitajan kanssa päätyä tekemään lastensuojeluilmoituksen, ikään kuin viimeisenä oljenkortena. Minulle välittyy, että peruspalveluissa tällaisia perheitä ei syystä tai toisesta osata tai pystytä auttamaan riittävästi. Eräässä tilanteessa äiti kertoi lapsen oireilleen voimakkaasti jo 3 vuotiaasta lähtien. Vanhemman pyynnöistä huolimatta lasta ei riittävästi tutkittu eikä hänen tuen tarpeitaan esimerkiksi terveydenhuollossa kartoitettu. Lopulta lasta tunnin verran tutkinut lääkäri teki lähetteen erikoissairaanhoitoon vakavan käytöshäiriön perusteella, mutta erikoissairaanhoito kieltäytyi ottamasta lasta tutkimuksiin ja hoitoon, koska lapsen kotiolot on saatava kuntoon ennen sitä. Asiamieheen yhteydenottohetkellä perheen kohdalla oli jo vireillä huostaanottokuuleminen. Toisinaan terveydenhuolto pyrkii auttamaan perheitä tavoilla, jotka kuormittavat perheen jaksamista entisestään: Perheen 10-vuotiaalla lapsella oli todettu mm. laaja-alainen kehityshäiriö ja uhmakkuutta. Hänelle oli myönnetty Kelan kustantamana neuropsykologinen kuntoutus, mutta kulkeminen kuntoutukseen oli hyvin vaikeaa mm. lapsen pahoinvointitaipumuksen vuoksi. Koulu kuormitti lasta merkittävästi, vaikka hän oli pienluokalla ja osoitti lahjakkuutta joissakin aineissa. Vaikeiden oireiden vuoksi terveydenhuolto oli ehdottanut lääkekokeiluja. Perhe koki lääkekokeilut hyvin kuormittavina, sillä lapsen oireet pahenivat usein. Samaan aikaan lääkkeiden annostelua vuoroin lisättiin ja vuoroin lääkitys purettiin. Perheelle oli myös annettu itselleen paljon vastuuta lääkkeiden annostelussa, minkä perhe koki hyvin raskaana. Perheelle oli riittämättömästi kerrottu lääkkeiden sivuvaikutuksista ja he yrittivät selvittää niitä itse internetistä. 13

18 Jos perhe on jo lastensuojelun asiakkaana, vanhemmat kokevat, ettei yhteistyö neuropsykologian ja lastensuojelun asiantuntijoiden kesken kunnolla käynnisty, yhteisneuvotteluiden järjestäminen on vaikeaa tai hidasta eivätkä vanhemmat saa ymmärrettäviä ja selkeitä vastauksia kysymyksiinsä. Lastensuojelun toimintatapojen perustelut ovat jääneet epäselviksi Sain vuonna 2014 useampia yhteydenottoja, joissa vanhempi ihmetteli kovasti lastensuojelun työntekijän toimintatapoja. Näistä hämmennystä herätti erityisesti toimintatapa, jossa lastensuojelun työntekijä työparin kanssa meni tapaamaan nuorta tämän kouluun koulupäivän aikana kertomatta tai informoimatta asiasta vanhempia mitenkään etukäteen. Minuun yhteyttä ottaneille vanhemmille oli saatettu lähettää kirjeellä neuvotteluaika sosiaalitoimistoon, mutta työntekijät menivät tapaamaan nuorta selvästi neuvotteluaikaa aikaisemmin eikä tällaisesta mahdollisuudesta kerrottu etukäteen. Vanhempi piti erittäin kielteisenä sitä, että perheen nuori oli näiden lastensuojelutyöntekijän tapaamisten jälkeen ollut ahdistunut sekä kärsinyt pääsärystä ja unettomuudesta. Vanhempi koki kouluun menon myös lasta ja perhettä leimaavana, koska opetushenkilökunnalle selvisi perheen olevan lastensuojelun asiakkaina. Vanhemmat ihmettelivät usein myös sitä, että esimerkiksi terveydenhoitaja soitti ensin lastensuojelun työntekijälle ja vasta sen jälkeen perheelle, jos hänellä oli perheen asioista huolta. Toisinaan terveydenhoitaja oli tavannut alle 12-vuotiasta lasta useita kertoja informoimatta tästä huoltajia millään tavoin. Lastensuojelunilmoituksen tehnyt opettaja saattoi kertoa ilmoituksesta lapsen äidille, mutta ei lapsen isälle, vaikka ilmoitus koski isän toimintaa suhteessa lapseen. Alaikäinen voi asiakaslain 11 3 momentin perusteella ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. 16 Tällaista perustelua huoltajille ei kuitenkaan esitetty. Varsin tavallista muutoinkin on, että vanhempi kokee lastensuojelun työntekijöiden tai muiden perheen asioissa toimivien kunnan viranhaltijoiden salaavan asioita tai toimivan vanhemman selän takana. Toisinaan vanhempi kokee, että työntekijän vaitiololupauksesta huolimatta perhettä koskevia tietoja on siirtynyt ulkopuolisille tahoille ilman valtuutusta. Vanhemmille on hyvin usein epäselvää, mitä tarkoitusta varten lastensuojelun neuvotteluja järjestetään, mitä asioita siinä on tarkoitus käsitellä ja keitä neuvotteluun on kutsuttu paikalle. Jos vanhempi on saanut neuvotteluun kutsukirjeen, siinä ei yleensä nimeltä mainiten kerrota paikalle kutsuttuja henkilöitä. Toisaalta vanhempi ei saanut ottaa neuvotteluihin mukaan henkilöitä, joita olisi sinne halunnut, kuten tukihenkilön tai uuden puolison. Edelleen minulle välittyy, että eronneista vanhemmista toinen voi kokea hyvin voimakkaasti jäävänsä täysin syrjään lapsensa asioista. Vanhempi odottaa usein, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä välittäisi oma-aloitteisesti tietoa lapsen tilanteesta, joka on saattanut siirtyä asumaan toiselle vanhemmalla lastensuojelun asiakkuuden aikana. Lapsen lähihuoltaja saattaa ilmoittaa, että lapsen asioissa on lastensuojelun neuvottelu, mutta etähuoltaja ei ole tervetullut mukaan neuvotteluun. Sosiaalityöntekijä saattaa etähuoltajan kokemuksen 16 Ks. myös potilaslaki (785/1992) 9 2 mom. :Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. 14

19 mukaan vahvistaa toisen vanhemman käytöstä viestittämällä, ettei etähuoltajalle varata omaa aikaa neuvotteluun, vaikka vanhempien yhteisneuvottelu ei onnistuisi. Sain myös asiakaspalautteen, jossa etähuoltajalle ei tarjottu mahdollisuutta tutustua lapsen tulevaan sijoituspaikkaan. Minulle välittyy, että monissa yhteydenotoissa tyytymättömyys kohdistuu voimakkaasti siihen, etteivät lastensuojelun työntekijät pysty perustelemaan vanhemmalle ymmärrettävästi niitä toimenpiteitä, joihin he ovat katsoneet olleen aihetta. Sain yhteydenottoja, jotka koskivat lastensuojelun toimesta tehtyjä tutkintapyyntöjä poliisille tai kiireellistä sijoitusta kodin ulkopuolelle. Vanhemmalle ei ollut onnistuttu kertomaan niitä syitä, jotka olivat johtaneet näihin toimenpiteisiin eikä sitä, mitä tutkintapyynnön jälkeen tapahtuisi ja millä aikataululla. Asiakassuunnitelmaneuvottelut ja asiakirjamerkinnät herättävät myös varsin usein tyytymättömyyttä: asiakas voi kokea, että merkinnät antavat harhaanjohtavan kuvan asiakkaan tilanteesta tai työntekijän sanavalinta on leimaava. Neuvottelujen tarkoitus voi jäädä hyvin epäselväksi ja varsinkin usean ammattihenkilön neuvotteluissa sosiaalityöntekijän rooli jäi vähäiseksi. Eräälle vanhemmalle jäi kuva, ettei kukaan vastannut alaikäistä nuorta koskevan neuvottelun kulusta eikä neuvottelulla näyttänyt olevan mitään tavoitetta. Hän lähti pois neuvotteluista ahdistuneempana kuin oli ollut sinne mennessään. Huostaanotoista suurin osa on suostumukseen perustuvia Taulukko 2: Suostumukseen perustuvien huostaanottojen osuus sopimuskunnissa vuosina 2013 ja 2014, % Akaa Urjala 100 Ei huostaanottoja Hattula HML Janakkala Hausjärvi 1 17 Ei huostaanottoja Loppi 100 Riihimäki Kunta on vastannut 1 % (loput tahdonvastaisia). Kyseessä lienee kirjoitusvirhe ja kunta tarkoittaa 100 %. 15

20 Kuntien vastauksista ilmenee, että suostumukseen perustuvia huostaanottoja on selvästi enemmän kuin tahdonvastaisia. Toisaalta vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Hämeenlinnan, Janakkalan ja Riihimäen kohdalla tahdonvastaisten huostaanottojen osuus kasvoi selvästi vuodesta 2013 vuoteen Lastensuojelun ja sen lähimpien yhteistyötahojen yhteistyön onnistuminen Halusin selvittää, miten kuntien lastensuojelussa koetaan yhteistyö lastensuojelun lähimpien yhteistyötahojen kanssa. Kaikki kunnat antoivat vastauksen alla näkyvien yhteistyötahojen osalta, mutta muutama kunta arvioi myös esimerkiksi poliisin, Ankkuritoiminnan, perheneuvolan ja A-klinikan toimintaa. Taulukko 3: Lastensuojelun ja lähimpien yhteistyötahojen yhteistyön onnistuminen, sopimuskuntien edustajien vastausten keskiarvot asteikolla 1 (erittäin huono) - 10 (erittäin hyvä) Neuvola Yhteistyötaho Varhaiskasvatus Koulu /opetustoimi Lasten psykiatria Nuorisopsykiatria Sosiaalipäivystys KA Kuntien vastaukset edustavat vain yhden (johtavan) lastensuojelun viranhaltijan näkemystä. Vastauksissa oli kuitenkin huomionarvioista se, että lastenpsykiatrian saama numeroarviointi vaihteli 4 8 välillä, kun esimerkiksi nuorisopsykiatrian kanssa tehty yhteistyö vaikuttaa kuntien edustajien vastausten perusteella toimivan paremmin (6 9). Neuvolan kanssa tehtävä yhteistyö arvioitiin 7 10 tasoiseksi. Tasaisimmin arvioitiin koulun ja opetustoimen kanssa tehtävän yhteistyön onnistumista, joka vaihteli 7 8 välillä. Sosiaalipäivystyksen kanssa tehtävä yhteistyö arvioitiin 6 10 välille. Kuntakyselyssä ei kysytty syitä annetuille arvioille Lähisuhdeväkivalta Sain palautteen, jossa soittaja koki jääneensä vaille riittävää apua ja ohjausta kerrottuaan kohtaamastaan lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivallan seurauksena hän kärsi voimakkaista pelkotiloista ja ahdistuneisuudesta. Soittaja oli huolissaan alaikäisestä lapsestaan, joka näki väkivaltaa ja reagoi vanhemman ahdistukseen. Soittaja koki, että viranhaltija mitätöi soittajan kokemuksen ehdottomalla, että toisen osapuolen toiminta olisi ollut leikkiä ja siitä ei siksi pitäisi tehdä numeroa. Väkivallan uhri tarvitsee usein pitkäkestoista tukea sekä yksilö- tai ryhmämuotoista terapiaa väkivallan aiheuttamien traumojen vähentämiseksi. Tuki suositellaan järjestettäväksi sosiaali- ja terveystoimen, seurakuntien tai järjestöjen yhteistyönä ryhmämuotoisena, ammatillisesti ohjattuna keskusteluja vertaisryhmätoimintana joko suljettuina tai avoimina ryhminä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan monesta kunnista puuttuu usein yhdyshenkilö ja koordinaatioryhmä, jotka vastaavat lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisestä. Erityisosaaminen on raportin mukaan tarkoituksenmukaista koota siten, että väkivallan uhri, tekijä ja lapset voivat päästä suoraan väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneeseen palveluun, joihin muut toimijat voivat heidät oh- 16

21 jata ilman ajanvarausta. Väkivallan ehkäisyn erityispalvelu voidaan tuottaa jonkin olemassa olevan palvelun yhteydessä tai perustaa erityinen palveluyksikkö (esim. turvakodin tai kunnan sosiaalitoimen yhteyteen). Euroopan Neuvoston suositusten mukaan tarjolla tulisi olla yksi turvakodin perhepaikka asukasta kohden. Suomessa on 21 turvakotia, eikä Suomi täytä turvakotipalveluiden tarjonnasta annettuja suosituksia 18. Turvakodit on loppuvuodesta 2013 siirretty valtion vastuulle. Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle (186/2014). Turvakotipalvelut järjestetään ostopalveluna Missään sopimuskunnista ei ole turvakotia kunnan omana toimintana, vaan kunnat käyttävät ostopalveluita. Oheisiin kuvioihin on koottu vuoden aikana turvakodissa olleita. Kuviosta 5 näkyy, että palveluiden käyttö vaihtelee vuosittain paljon. Myös saman kunnan vuosittain vaihtelu voi olla suurta. Tasaisimmin palveluja on käytetty Riihimäellä ja selvästi vähiten Hattulassa. Vuonna 2013 Hämeenlinnassa palveluiden käyttö lisääntyi selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Aiempaa suurempaa palveluita käyttäneiden määrää voi selittää yksikin isohko lapsiperhe, joka on joutunut turvautumaan turvakotipalveluihin. Urjalassa ei tilaston mukaan ollut turvakotipalveluiden tarvetta vuonna Kuvio 5: Turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut, vuosina Akaa Urjala Hattula Hämeenlinna Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma; Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:5, THL, Tilasto-ja indikaattoripankki ,[lainattu ]. 17

22 Turvakodissa vietetty aika on kasvussa Kuvio 6 osoittaa, että joissakin kunnissa myös perheiden turvakodissa viettämä aika on edellisestä vuodesta lisääntynyt. Tilasto antaa aiheen kysyä syitä tähän. Onko esimerkiksi kunnan muissa palveluissa sellaisia puutteita, jotka estävät tai heikentävät lasten, nuorten ja heidän perheenjäsentensä mahdollisuuksia lähteä pois turvakodista? Toisaalta yhdenkin perheen pitkittynyt vaikea tilanne nostaa hoitopäivien määrää nopeasti. Kuvio 6: Turvakotien hoitopäivät vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut, vuosina Riihimäki Loppi Hausjärvi Janakkala Hämeenlinna Hattula Urjala Akaa % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Elatusasiat ja valvotut tapaamiset Kuvio 7: Lapsen huolto- ja tapaamisasioita sekä elatusturvaa koskevat yhteydenotot vuosina , kpl ja % kaikista yhteydenotoista ,6 4,1 4,3 4,7 5,3 3, kpl % 20 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki , lainattu

23 Lasten huolto- ja tapaamisasioita sekä elatusturvaa koskevia yhteydenottoja tulee sosiaaliasiamiehelle varsin vähän. Yhteydenottojen luonne on jonkin verran muuttunut vuosien aikana. Elatusapumaksu voi olla liian suuri elatuskykyyn nähden Tyytymättömyys erityisesti elatusavun määräytymiseen ja suuruuteen on lisääntynyt. Elatusavun määrään tyytymättömät ovat lähes yksinomaan lapsistaan erossa asuvia miehiä tai heitä edustavia uusia puolisoita. Elatusapumaksu voi olla alun perin määritelty korkeaksi työtulojen vuoksi, ja soittaja on saattanut esimerkiksi työttömäksi jouduttuaan tai lopetettuaan yritystoiminnan kokea, ettei selviä maksuista. Soittaja on voinut myös kokea, että pystyisi neuvottelemaan elatusavun suuruudesta lasta edustavan lähivanhemman kanssa, mutta lastenvalvoja ei ole suostunut vahvistamaan vanhempien keskenään sopimaa elatusapumaksua, koska se olisi jäänyt alle Kansaneläkelaitoksen maksaman elatustuen (vuonna 2014 se oli 153,63 euroa/lapsi/kuukausi). Jos elatusvelvollisen elatusapumaksu vahvistetaan elatustukea pienemmäksi vähävaraisuuden perusteella, voi lasta edustava lähivanhempi saada Kansaneläkelaitokselta niin kutsuttua täydentävää elatustukea. Eräässä tilanteessa elatusvelvolliselle oli aiemmin vahvistettu elatusmaksuksi 160 euroa kuukaudessa lasta kohden. Koska lapsia oli kolme, elatusapumaksun suuruus oli 480 euroa kuukaudessa. Soittaessaan asiamiehelle elatusvelvollinen kävi töissä, mutta hänen nettotulonsa olivat noin 1000 euroa kuukaudessa. Koska elatusvelvollinen ei kokenut selviävänsä maksuista, hänen piti lähteä neuvottelemaan uudesta maksusta ja varautumaan myös siihen, ettei asiassa saada aikaan sopimusta, jolloin asia etenisi tuomioistuimeen. Sosiaalilautakunnan käytännössä lastenvalvojan - on vahvistettava elatusavusta vanhempien kesken tehty sopimus, jos se on elatuslain 8 :ssä tarkoitettujen vaatimusten mukainen. Ennen sopimuksen vahvistamista sosiaalilautakunnan on erityisesti harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena. Tässä harkinnassa on otettava huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen, vanhempien maksukyky sekä muut asiaan vaikuttavat seikat elatuslain 1-3 ja 6 :ssä säädetyllä tavalla. Toisinaan käy kuitenkin niin, etteivät lasta tai lapsia edustava lähivanhempi ja elatusvelvollinen pääse sopimukseen uudesta, kenties aiempaa pienemmästä, elatusapumaksusta. Elatusvelvollinen voi näissä tilanteissa viedä elatusavun määräämisen käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Koko sen ajan, kun elatusvelvollinen pyrkii saamaan maksuja kohtuullisemmaksi, hänen on joko maksettava aiemmin määrätty maksu tai varauduttava siihen, että maksut peritään aikanaan ulosoton kautta. Käräjäoikeudessa käsittely voi viedä kuukausia. Vuonna 2014 perheasioihin liittyviä yhteydenottoja luonnehti myös jo aikuistuneiden avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten halu tutustua itseään koskeneisiin perheoikeudellisiin sopimuksiin, koska he halusivat tietää elatusvelvolliseksi (yleensä kuolleen isänsä) merkityn henkilöllisyyden. Vuotta 2014 koskevassa kuntakyselyssä (liite 2) kysyin elatusapuun ja valvottuihin tapaamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin kunnat eivät kaikilta osin pystyneet vastaamaan. 21 Kysymyksillä oli tarkoitus selvittää, onko ns. 0- sopimusten määrä lisääntynyt niiden sopimusten joukossa, jotka vahvistetaan uudelleen. Sopimus voidaan vahvistaa uudelleen esimerkiksi elatusvelvollisen työttömyyden vuoksi. 21 Hyvinkään perheoikeudellinen yksikkö tuottaa palvelut Hausjärvelle, Lopella ja Riihimäelle, eikä kyennyt antamaan vastauksia kuin pieneltä osin. 19

24 Jos niiden henkilöiden määrä, joille ei määritellä elatusmaksua ollenkaan, lisääntyy, se voi kertoa myös pitkittyneen taloudellisen taantuman vaikutuksista ja/tai esimerkiksi työttömyyden kasvusta. Taulukko 4:Vahvistettujen ja ns. 0 sopimusten määrät sopimuskunnissa 2013 ja 2014 Vahvistettuja elatussopimuksia Uusista elatussopimuksista ns. 0- sopimuksia Uudelleen vahvistetuista ns. 0 sopimuksia / kaikki uusitut sopimukset Kunnat Akaa Urjala / 8 9 / 12 Hattula / 22 / 30 HML / / 495 Janakkala Hausjärvi Loppi 63 4 Riihimäki Taulukon perusteella ei voi tehdä muiden kuntien osalta päätelmiä, kuin Urjalan ja Hämeenlinnan, joiden vastausten perusteella uudelleen vahvistetuista sopimuksista yhä suurempi osa vahvistetaan 0- sopimuksina. Tämä voi viitata elatusvelvollisten yhä heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Akaassa jätettiin vuonna 2013 vahvistamatta elatusapu kokonaan 32 sopimuksessa ja vuonna 2014 näin tehtiin 53 sopimuksen kohdalla. Tämä voi viitata myös siihen, että elatusvelvollisella ei ollut maksukykyä, vaikka asia ei selviä kunnan vastauksesta. Valvottuihin tapaamisiin liittyy haasteita Valvottuja tapaamisia koskevat yhteydenotot ovat varsin vähäisiä. Yhteydenotoissa ei myöskään yleensä arvioida kielteisesti kunnan sosiaalihuollon tai palveluntuottajan toimintaan, vaan toista vanhempaa. Eräässä tilanteessa lapsi asui vuoroasumisessa molemmilla vanhemmillaan, mutta vanhemmat eivät pystyneet keskenään toteuttamaan sovittua siirtymisaikataulua. Lapsen vaihdot toteutettiin valvottuina vaihtoina. Kuntien vastausten perusteella valvottuihin tapaamisiin liittyviä ongelmia ovat, että lastaan tapaava vanhempi ei peru tapaamista ajoissa ja valvoja on hankittu turhaan. Asianosaiset eivät ole aina sitoutuneet noudattamaan sovittuja järjestelyjä. Esimerkiksi asianosaiset eivät olleet halukkaita noudatta- 22 Vuonna 2013 sopimuksista 28 oli sellaisia, joissa joko korotettiin tai alennettiin elatusavun määrää. Vuonna 2014 tällaisia oli 20. Elatusapua ei olleenkaan vahvistettu 32 sopimuksessa vuonna 2013 ja 53 sopimuksessa vuonna

25 maan palveluntuottajan käytäntöjä tutustumiskäynteineen, minkä vuoksi tapaamiset eivät käytännössä toteutuneet lainkaan. Käräjäoikeus on myös saattanut määrätä valvotun tapaamisen viikonlopulle siten, että valvojan pitää ajaa lapsen kanssa pääkaupunkiseudulle. Tapaaminen toteutetaan kolmansien henkilöiden luona, jonne tapaajavanhempi saapuu. Kunnalle tulee tästä merkittäviä kuluja ja lapselle asetelma on erityisen rankka. Osa valvotuista tapaamisista myös jatkuu vuodesta toiseen, vaikka tarkoitus lienee, että tapaamiset onnistuisivat ilman valvontaa. Riitaisa tilanne, joka jatkuu pitkään, ei ole lapsen edun mukainen ja toisinaan on hyvin vaikea saada edistettyä vanhempien välistä suhdetta ja luottamusta siten, että tapaamiset voisivat tapahtua normaalisti toisen vanhemman kotona. Vanhempien kanssa pitäisi pystyä työskentelemään riittävästi tilanteessa, jossa valvontaa tarvitaan, jotta tilanteessa päästäisiin eteenpäin. Myös sopivan tapaamispaikan järjestyminen on tuottanut ongelmia, koska ehdotettu paikka saattaa olla joillekin vanhemmille hankalan matkan päässä. Valvovan työntekijän oikeusturva on herättänyt keskusteluja, jos tapaamista yksin valvova työntekijä joutuu esimerkiksi todistajaksi huoltoja tapaamisasioihin liittyviin oikeudenkäynteihin. Valvotun tapaamisen järjestämisestä ei voi periä asiakasmaksuja Kuntien vastausten perusteella sosiaalihuoltolain muuttumisen lukien ei uskota vaikuttavan merkittävästi valvottujen tapaamisten toteuttamiseen 23. Sopimuskunnista suurin osa toteuttaa valvotut tapaamiset ostopalveluna ja ne aikovat jatkaa saman palveluntuottajan käyttämistä. Osa kunnista ei usko kysynnän runsaaseen lisääntymiseen, mutta kysymyksiä saattaa jatkossa liittyä resurssien riittävyyteen, jos valvottuja määrätään aiempaa enemmän. Kunnissa arvioidaan myös, että valvottujen tapaamisten laatu saattaa parantua valvojien kelpoisuusvaatimusten myötä. Lapsen etu saattaa tulla paremmin huomioon otetuksi, kun kunnallisella toimijalla on mahdollisuus määritellä tuen ja valvonnan käytännön toteutusta. Käräjäoikeuden rooli mietityttää myös: käräjäoikeus voi määrätä tapaamisen valvottuna varsin matalalla kynnyksellä, koska kuntien pitää palvelu järjestää ilman harkintaa. Kunta ei voi vaikuttaa käräjäoikeuden ratkaisuun. Toisaalta valvottujen tapaamisten järjestäminen vanhempien keskenään tekemällä sopimuksella saattaa ehkä vähentyä ja painopiste siirtyä käräjäoikeuspäätöksen edellyttämiseen ennen kuin ryhdytään järjestämään tapaamisia valvottuina. Eräs kunta aikoo vastauksensa mukaan tarkemmin selvittää vanhempien omaa maksukykyä valvottujen tapaamisten järjestämisessä. Kunnan vastaus ei ole asiakasmaksulain (1311/2014) 4 pykälän mukainen 24, sillä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 27 pykälän mukainen tuettujen tai valvottujen tapaamisten ja vaihtojen järjestäminen on maksutonta, eikä siitä voi periä maksua asiakkailta. 23 SHL (1301/2014) 27 2 ja 3 mom.: Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy sopimuksen tai päätöksen mukaisesti vanhemmalta toiselle. Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan. Valvotuissa tapaamisissa valvoja on tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan. Valvoja voi päättää, että tapaamista ei aloiteta tai vaihtoa ei suoriteta, tai keskeyttää tapaamisen, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. Valvojan on annettava toimivaltaiselle lastenvalvojalle kirjallinen selvitys keskeyttämistään tai muusta syystä toteutumatta jääneistä sovituista tapaamisista. Valvojalla on oltava sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 11 :n mukainen koulutus. 24 Säädösmuutos tulee voimaan lukien. 21

26 2.3. Vammais- ja kehitysvammapalvelut Vuonna 2014 vammais- ja kehitysvammapalveluita koskien yhteydenottoja oli 90 (kuvio 8), mikä merkiksi, että vammaispalveluihin liittyviä yhteydenottoja oli toimeentulotuen jälkeen toiseksi eniten. Kuvio 8: Vammais- ja kehitysvammapalveluja koskeneet yhteydenotot vuosina , kpl ja % kaikista yhteydenotoista ,7 12,8 13,6 6,2 6,9 7,8 8,3 9,1 8,9 3,9 4, Kpl % Vammaispalveluissa nousi aiempien vuosien tapaan esille vaikeus saada henkilökohtaista apua vammaisen itsensä tarpeelliseksi kokema määrä. Myös kuljetuspalveluiden saannissa on vaikeuksia. Eräässä tilanteessa kuljetuspalveluja haettiin vaikeasti kehitysvammaiselle alaikäiselle, joka ei kommunikoi puhumalla eikä vieraille henkilöille ymmärrettävillä eleillä. Lapsi karkailee eikä hän löytäisi yksin kotiin. Lapsi ei pysty suunnittelemaan matkaa eikä kysymään tarvittaessa neuvoa. Hänellä ei ole vammansa vuoksi kykyä mennä oikealle pysäkille eikä hän pystyisi jäämään pois oikeassa paikassa. Lisäksi lapsi saa lääkityksestään huolimatta ajoittain vaikeita epilepsiakohtauksia. Kunta tulkitsi, että lapsi ei ole vammaispalvelulain 5 :n 1 momentin mukainen vaikeavammainen, eikä hänellä ole erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hänelle aiheudu kohtuuttomia esteitä käyttää julkisia liikennevälineitä. Koska vaikeavammaisen lapsen hoito vie perheen voimavarat, he eivät kyenneet laatimaan oikaisuvaatimusta ajoissa, minkä vuoksi sitä ei myöhästyneenä käsitelty. Vaikka palvelu kuukausia myöhemmin lapselle myönnettiin, perhe joutui hakemaan palvelua kirjallisesti uudestaan, he joutuivat toimimaan pitkään ilman tarvitsemaansa palvelua, jota ei myönnetty takautuvasti eikä lapsi kuukausiin ollut lapsen oikeusien sopimuksen periaatteen 8 mukaisesti ensisijalla apua ja suojelua annettaessa. Vammainen sai minulle tulleiden palautteiden perusteella kielteisiä ratkaisuja erityisesti, kun hän haki henkilökohtaista apua lisää. Kunta saattoi katsoa, että henkilökohtaisen avun kustannukset korvataan vain arkipäiviltä, minkä vuoksi vammainen joutui selviämään viikonloput ilman apua. Vammaispalvelulaissa kunnalle ei anneta mahdollisuutta kieltäytyä kokonaan korvaamasta viikonloppu- tai sunnuntaityötä, jos vammaisen tarpeet niitä edellyttävät. Jos avustaja on antanut suostumuksensa sunnuntaina tapahtuvaan työhön, mahdollisesta sunnuntaityöstä on aina maksettava

27 prosentilla korotettu palkka. Koska sunnuntailisä on lakiin perustuva korvaus, kunnan on korvattava se henkilökohtaisen avustajan työnantajalle silloin, kun työtä päätöksen mukaisesti teetetään sunnuntaisin. Sain palautetta myös siitä, että henkilökohtaisen avun käsittely vei pitkään. Eräässä tilanteessa asiakas oli jättänyt hakemuksen suuremmasta tuntimäärästä jo elokuussa Neuvottelu asiaan liittyen järjestyi vasta marraskuun puolivälissä ja kielteinen päätös tuntimäärän lisäämiseen annettiin aivan loppuvuodesta Asiakas joutui hakemaan ratkaisuun muutosta. Kehitysvammaisen lapsen saattoi olla vaikea saada henkilökohtaista apua. Viranhaltija saattoi tulkita, että lapsi ei itse kykene ilmaisemaan avun tarvettaan eikä pysty ohjaamaan avustajaa. Vammaisen ja hänen edustajansa oli turvauduttava muutoksenhakuun asiassaan. Kaikilla ei vammansa vuoksi ole voimavaroja viedä osin tulkinnanvaraista asiaa tuomioistuimeen. Toisaalta tuomioistuimeen päätyy myös sellaisia vammaispalveluasioita, joissa jo alun perin on melko selvää, että kunnan ratkaisu lain ja aiempien oikeustapausten valossa tulee muuttumaan. Pidän erittäin ongelmallisena, jos muutenkin ruuhkautunutta hallinto-oikeusturvajärjestelmää kuormitetaan asioilla, joissa aiemmat oikeustapaukset viittaavat asiakkaan kannan menestymiseen. Tarkastelen henkilökohtaisen avun ja omaishoidon suhdetta omassa omaishoitoa koskevassa luvussaan 2.5. Henkilökohtaisen avun järjestämistapana ostopalvelut kasvussa Selvitin aiemmin vuonna 2012, mitä henkilökohtaisen avun järjestämistapoja sopimuskunnat käyttivät. Vuonna 2012 näkyi selvästi, ettei henkilökohtaista apua tarjottu ollenkaan palvelusetelillä ja suurin osa palvelusta toteutui siten, että vammainen henkilö toimii itse työnantajana. Vuoden 2014 vastausten perusteella työnantajamallin osuus on suurin piirtein ennallaan (taulukko 5). Sen sijaan ostopalveluna järjestetyn henkilökohtaisen avun määrä on lisääntynyt selvästi ja yksi kunnista on ottanut käyttöön palvelusetelin yhtenä järjestämistapana. Kanta-Hämeessä henkilökohtaisen avun palveluita ostopalveluna tarjoavat ainakin Invalidiliiton asumispalvelu sekä Pumpulitupa. Henkilökohtaisen avun saajien määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa sadalla henkilöllä, mutta yhdessä kunnassa avun saajia on täsmälleen saman verran kuin vuonna Eniten palvelun piirissä olevien vammaisten määrä on kasvanut Riihimäellä, jossa 40 uutta vammaista on palvelun piirissä vuoden 2012 jälkeen. 23

28 Taulukko 5: Henkilökohtaisen avun järjestämistapa vuonna 2012 ja vuonna 2014 Kunta Työnantaja- malli Ostopalvelu Palveluseteli Kunnan itsensä järjestämä Useampi järjestämistapa, yhdistelmä Yhteensä Akaa /Urjala Hattula Hämeenlinna Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä 174 (65,7 %) 245 (67,1 %) 53 (20 %) 102 (27,9 %) 0 % 2 (0,5 %) 7 (2,6 %) 9 (2,5 %) 31 (11,7 %) 7 (1,9 %) 265 (100 %) 365 (100 %) Avustajien saaminen hankalaa ja työnantajana toiminen osalle vammaisista ylivoimaista Kunnat pitivät henkilökohtaisen apuun liittyvinä ongelmina suurimpia sitä, että avustajia on vaikea saada ja toisinaan on vaikea arvioida sitä, tulisiko henkilölle myöntää palveluasumispaikka vai henkilökohtaista apua. Kunta saattoi myös kokea, että asiakaskunnassa on monia sellaisia, joille työnantajana toimiminen on hankalaa tai vaativaa. Ostopalveluna tuotettu palvelu saattaa kuitenkin olla kunnalle huomattavan paljon kalliimpaa. Työnantajavelvoitteissa opastaminen ja palkanlaskenta yksityiskohtineen ovat erityisosaamista vaativia ja aikaa vieviä tehtäviä. Myös sijaisten hankkiminen esimerkiksi sairastuneelle avustajalle voi olla työnantajamallissa hankalaa. Vammaispalvelupäätösten perustelemisessa ja sisällöissä on puutteita Kuljetuspalveluihin liittyivät myös yhteydenotot, joissa vaikeavammaisen kuljetuspalveluun liitetty vakiotaksioikeus oli myönnetty määräajaksi. Vakiotaksioikeus voi vammaisen tai hänen edustajansa näkökulmasta olla erittäin tärkeä palvelu esimerkiksi siksi, että vammaisella on vaikea-asteinen puhehäiriö ja näkövamma, jolloin sekä taksin tilauskeskuksen että vieraan taksikuljettajan on vaikea saada 25 Akaa ilmoitti avun saajien yhteismääräksi 23 henkeä. 26 Hämeenlinna ilmoitti avun saajien yhteismääräksi 112 henkeä. 27 Janakkala ilmoitti vuonna 2012 vain saajien yhteismäärän. 28 Kunta ei ilmoittanut avun saajia yhteensä, joten luku on laskettu ilmoitetuista luvuista. 29 Riihimäki ilmoitti avun saajien yhteismääräksi 125 henkeä. 24

29 selvää, mistä kohteesta vammainen tulisi noutaa ja mihin viedä. Kun puhehäiriö eikä näkövamma ole vähentynyt sen jälkeen, kun määräaikainen vakiotaksioikeus on alun perin myönnetty, uuden hakemuksen perusteella annettu kielteinen ratkaisu samaan asiaan hämmensi monia. Asiamiehen näkemissä viranhaltijaratkaisuissa ei millään tavalla perusteltu, miten vammaisen olosuhteet ovat muuttuneet aiemman myönteisen päätöksen jälkeen ja mitkä seikat puoltavat vakiotaksioikeuden hylkäämistä. Vaikka vakiotaksioikeus ei ole vammaispalvelulaissa säädetty subjektiivinen oikeus, päätöksen perusteluksi ei käsittääkseni riitä se, että hakija ei ole osoittanut erityisiä tarpeita vakiotaksille, varsinkin kun kyseinen palvelu on aiemmin myönnetty. Hyvään hallintoon liittyy luottamuksensuojan periaate. Se tarkoittaa sitä, että hallintopäätösten pysyvyyden vuoksi viranomainen ei pääsääntöisesti voi ilman asianosaisen henkilön omaa suostumusta peruuttaa asianosaiselle myöntämäänsä oikeutta tai etuutta tai vähentää sitä, ellei lailla ole erikseen säädetty esimerkiksi palvelun tai tukitoimen edellytysten tarkistamisesta. Etuuden suovia päätöksiä voi muuttaa, jos lainsäädäntö tai henkilön olosuhteet muuttuvat. Kun lainsäädäntö ei ollut muuttunut, tulee käsittääkseni kunnan osoittaa ne seikat asiakkaan olosuhteissa, jotka ovat vaikuttaneet asiakkaalle kielteiseen ratkaisuun. Vammaispalveluissa määräaikaiset päätökset ovat muutoinkin lisääntymässä selvästi. Eduskunnan oikeusasiamies on arvioinut, että kun on kysymys palvelusta, jonka tarve on jatkuva (vamma on usein pysyvä), tulisi viranomaisen tehdä päätökset siten, että päätös on voimassa toistaiseksi. Määräaikainen päätös edellyttää erityisiä syitä, jotka ovat todettava päätöksessä. 30 Asiakkaat saivat myös päätöksiä, joiden sisällössä oli keskenään ristiriitaista tietoa. Päätöksessä saatetaan yhtäältä todeta, että päätös on voimassa asti ja toisessa kohdassa voimassaoloajaksi oli merkitty Kunta tulkitsi ristiriidan asiakkaan edun vastaisesti eli päätöksen voimassaolon päättymään , minkä vuoksi asiakas joutui hakemaan hänelle aiemmin myönnettyä kuljetuspalvelua uudestaan. Uuteen hakemukseen annettu ratkaisu oli kielteinen, vaikka asiakas oli saanut palvelun aiemmin hallinto-oikeuden päätöksellä. Asiakas joutui toistamiseen käynnistämään muutoksenhaun samanlaisissa olosuhteissa kuin aiemmin. Erityisen merkittävä päätöksen sisältöön liittyvä puute liittyi henkilökohtaiseen apuun, jossa erään asiakkaan saaman päätöksen päätösosassa todetaan, että henkilökohtaista apua myönnetään 40 tuntia viikossa, mutta perusteluosassa todetaan 40 tunnin kuukaudessa riittävän. Asiakas ei voi tällaisesta päätöksestä tietää, mihin hänet on oikeutettu tai mihin velvoitettu tai miten asia muuten on ratkaistu. Päätösten perusteluiden puutteet ovat asiakkaiden kannalta merkittävä oikeusturvaongelma. Monet vammaiset tai heidän edustajansa eivät jaksa hakea ratkaisuihin muutosta. Kun vammainen ei tee oikaisua, myöskään oikaisuja käsittelevät johtavat viranhaltijat eivät näe alaistensa käyttämiä perusteluja, eivätkä pysty ohjaamaan alaisiaan jatkossa paremmin hallintolain vaatimuksia vastaavaan menettelyyn. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta toteutetaan puutteellisesti Kehitysvammaisen itsemääräämisoikeuden toteuttaminen aiheutti useamman yhteydenoton vammaisen omaiselta. Omaisten tyytymättömyys kohdistui erityisesti siihen, että kehitysvammaisen kanssa 30 Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu , dnro 5061/4/13. Kaupunki epäonnistui vaikeavammaisen lapsen vammaispalveluasian käsittelyssä. 25

30 oli keskusteltu tai aiottiin keskustella kahden kesken ilman vanhempien läsnäoloa. Yhteydenotot koskivat sekä ala- että täysi-ikäisiä kehitysvammaisia. Vanhemmat toivat vahvasti esille, että kahden kesken keskustelu ei edistänyt vammaisen asiaa, vaan merkittävällä tavalla heikensi vammaisen itsensä toivomien ja hänelle tarpeellisten palveluiden saantia. Vanhemmat toivat esille, että vammainen pelkää vieraita ja uusia viranhaltijoita sekä jännittää kovasti neuvotteluja. Kun hän joutuu yksin keskustelemaan tilanteestaan viranhaltijoiden kanssa, hän ei osaa eikä uskalla ilmaista eriävää mielipidettä viranhaltijan esittämiin, kenties osittain johdatteleviin kysymyksiin. Lopputuloksena on, että vammainen ei saa toivomaansa palvelua ollenkaan, palvelun järjestämispaikkaa muutetaan tai vanhemmat joutuvat pitkällisiin jälkineuvotteluihin siitä, mitä ja miten vammainen itse asiassa olisi toivonut palvelut järjestettävän ja miten vammaisen etu parhaiten toteutuisi. Lisäksi joudutaan arvioimaan, mikä on kehitysvammaisen oman allekirjoituksen merkitys varsinkin, kun vammainen on ollut kahden keskisessä neuvottelussa hämmentynyt ja peloissaan. Useilla asiamiehelle soittaneilla vanhemmilla oli kokemusta siitä, että vanhemman ymmärrys ja tieto (täysi-ikäisen) lapsensa asioista haluttiin sivuuttaa, koska kehitysvammaisella on oikeus ilmaista oma mielipiteensä ja hänellä on itsemääräämisoikeus. Viranhaltija saattoi kieltää vanhempaa olemasta läsnä tilanteessa, jossa hän keskusteli vammaisen itsensä kanssa, vaikka vammainen olisi ollut alaikäinen ja vammainen itse olisi toivonut vanhempien läsnäoloa. Mielestäni erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua omia sosiaalihuollon palveluita koskevaan arviointiin ja päätöksentekoon tulee kaikin tavoin pyrkiä edistämään. Eräänä vaihtoehtona tähän on mm. tuetun päätöksenteon mallin käyttöönotto. Tuetun päätöksenteon lähtökohtana on se, että kehitysvammainen henkilö käyttää omaa itsemääräämisoikeuttaan ja hänellä on oikeus saada tukea päätösten tekemiseen. Tuetun päätöksenteon tavoitteena on kannustaa, rohkaista ja tukea henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Tuettu päätöksenteko kuuluu olennaisena osana avun ja tuen tarpeen arviointiprosessiin. Henkilö saa prosessissa apua oman asiansa pohtimiseen ja päätösten tekemiseen. Tuetussa päätöksenteossa kehitysvammaisella henkilöllä on tukihenkilö tai ryhmä tukihenkilöitä. Nämä henkilöt voivat olla kehitysvammaisen läheisiä tai tuttuja henkilöitä tai viranomaisia. Nämä henkilöt eivät päätä asioita kehitysvammaisen henkilön puolesta eivätkä vie henkilöltä päätösvaltaa hänen asioissaan. 31 Asiakkaan itsemääräämisoikeus merkitsee kuitenkin myös sitä, että hän voi halutessaan valita, kenen hän toivoo tulevan mukaan neuvotteluun. Vammaisen ei tarvitse tulla neuvotteluun yksin, ja mielestäni viranhaltijan ehdottomana asiakaslakiin perustuvana velvollisuutena on kertoa vammaiselle, että hän voi ottaa neuvotteluun mukaan haluamansa tukihenkilön tai avustajan. Tämä avustaja voi olla myös vanhempi tai muu sukulainen. Pidän ongelmallisena tilannetta, jossa (kehitys)vammainen joutuu neuvottelemaan tuen tarpeistaan ja palveluistaan yksin ilman itselleen läheistä ja turvallista henkilöä. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa vammainen kohtaa hänen asioistaan vastaavan viranhaltijan ensimmäistä kertaa. 31 Vammaispalvelujenkäsikirja [lainattu ] 26

31 Ostopalveluissa vammaisten asema on usein vaikea Ostopalveluiden lisääntyminen voi joissakin tilanteissa lisätä riskiä siitä, että palveluiden käyttäjien asema heikkenee. Minulle on välittynyt ainakin seuraavia epäkohtia: Asiakkaan palvelutarvetta tulkitaan eri tavoin Kunta tulkitsee, että vammaisen tarvitsemien palveluiden (ohjauksen, avun ja valvonnan) tarve on vähäisempi kuin mitä palveluntuottaja arvioi. Koska kunta maksaa palveluntuottajalle vain siitä, mitä se on sitoutunut tälle maksamaan, palveluntuottajalla on kaksi vaihtoehtoa: antaa omalla kustannuksellaan vammaiselle enemmän palvelua, kuin mitä sopimus sallisi tai tyytyä kunnan määrittelemään palvelutasoon ja siihen perustuvaan rahalliseen korvaukseen. Vammainen voi kokea, että hänelle annettavat palvelut eivät riitä, mutta käytännössä esimerkiksi palveluasumisen suhteen vammaisella ei ole todellisia keinoja vaikuttaa siihen, mitä kunta ostaa ja missä laajuudessa. Asiakkaan saama palvelun sisältö tai määrä muuttuu muiden asiakkaiden vuoksi Palveluntuottaja haluaa siirtää vammaisen pois yksiköstä, jossa tämä kenties on asunut jo useita vuosia, koska palveluntuottaja ei pysty takaamaan asukkaan turvallisuutta. Nämä tilanteet liittyvät toisinaan siihen, että yksikköön on tullut uusi, vaativahoitoinen asukas ja olemassa olevaa henkilöstömitoitusta ei voida lisätä, koska sijoittajakunta ei suostu maksamaan lisähenkilöstöstä. Kun henkilökunnan aikaa kuluu enemmän vaativahoitoisen uuden asukkaan hoitoon, jää osa pidempään asuneista asukkaista vaille tarvitsemaansa ohjausta ja valvontaa. Asiakas ei voi vaikuttaa saamansa palvelun sisältöön Kunta ja palveluntuottaja linjaavat palvelun sisällön ostopalvelusopimuksessa siten, että vammainen ei tosiasiallisesti saa tarvitsemaansa palvelua. Jos kunta ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta esimerkiksi henkilökohtaista apua, vammaisen mahdollisuudet vaikuttaa henkilökohtaisen avun sisältöön vaihtelevat erittäin paljon. Ajoittain vaikuttaa siltä, että vammainen ei voi ollenkaan määritellä itse sitä, mitä henkilökohtainen avustaja hänen luonaan tekee, koska reunaehdot palvelun sisällölle tulevat kunnan ja palveluntuottajan välisestä ostopalvelusopimuksesta. Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan todennut, että ostopalvelutilanteessa vaikeavammaisen henkilön yksilölliset näkemykset sekä hänen vammasta tai sairaudesta johtuvat yksilölliset palvelun järjestämiseen liittyvät avuntarpeet tulee ottaa huomioon kunnan ja palveluntuottajan sopimusta tehtäessä ja ennen kaikkea sitä toimeenpantaessa 32 Asiakasmaksuihin liittyy ostopalveluissa epäselvyyksiä Palveluntuottaja saattaa laskuttaa asiakasta virheellisesti sen vuoksi, että kunta on määritellyt asiakasmaksut virheellisesti tai epäselvästi. Palveluntuottaja ei aina ole halukas oikaisemaan virheellistä laskutusta eikä monilla vammaisilla ole edellytyksiä tätä vaatia. Vaikka esimerkiksi ateriamaksut ovat kunnan määrittelemiä, joutuu asiakas reklamoimaan palveluntuottajaa, joka lähettää virheellisen laskun. Kunta ei yleensä suostu alentamaan tai poistamaan virheellistäkään asiakasmaksua, ellei asiakas tai hänen edunvalvojansa osaa tehdä asiakasmaksun alentamista tai poistamista koskevaa kirjallista hakemusta. Koska asiakasmaksut ovat suoraan perintäkelpoisia, asiakkaan tai hänen edustajansa on pyrittävä saamaan korjaus joko asiakasmaksupäätökseen tai laskutukseen nopeasti, mikä käytännössä usein osoittautuu vaikeaksi. 32 Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu , dnro 2177/4/14. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelut. 27

32 Palveluasumisessa ei noudateta huoneenvuokralain säädöksiä Palveluntuottajan perimä huoneen ja siihen mahdollisesti jyvitettyjen yhteisten tilojen vuokra voi olla kohtuuttoman suuri eikä palveluntuottaja noudata vuokrasuhteissa huoneenvuokralakia. Jos koko vuokran suuruus on 550,56 euroa kuukaudessa ja vammainen maksaa 17,5 neliömetrin huoneestaan ja 25 neliömetrin yhteisistä tiloista, neliövuokraksi tulee lähes 13 euroa/m2. 33 Vuokrat myös poikkeuksetta nousevat vuosittain, mikä lisää myös asumistukena myönnettävien tukien määrää. Vuokran kohtuullisuuden arviointi edellyttää vammaiselta kannetta käräjäoikeudessa, mikä on useille vammaisille kohtuuton vaatimus. Jos palveluntuottaja päättää esimerkiksi lakkauttaa ko. toimintayksikön, tavallista on, ettei huoneenvuokralaissa säädettyä irtisanomisaikaa noudateta. Jos vammainen on asunut yksikössä yli vuoden, on irtisanomisaika vuokranantajan taholta kuusi (6) kuukautta. Ehto, jolla vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään tai vuokralaisen irtisanomisaikaa pidennetään, on huoneenvuokralain 52 :n 4 momentin nojalla mitätön 34. Vammainen vuokralainen voisi joissakin tilanteissa olla oikeutettu jopa vahingonkorvaukseen vuokrasuhteen päättymisestä, mutta nämä kaikki edellyttävät sellaisia oikeudellisia prosesseja, joihin useimmilla vammaisilla ja heidän omaisillaan tai edunvalvojillaan ei ole edellytyksiä. Apulaisoikeusasiamies Sakslin on tarkastuskäyntiin liittyvässä ratkaisussaan todennut, että asumispalveluyksiköiden säännöt vuokrasopimuksen purkamisesta eivät voi poiketa asuinhuoneenvuokralain mukaisista säännöksistä 35. Asiakkaiden siirto uuteen paikkaan usein ongelmallista Palveluasumispaikan asukas saatetaan siirtää uuteen paikkaan käytännössä pelkästään siksi, että entisen asuinpaikan toiminta lakkautetaan tai palveluntuottajana toimiva taho ei menesty kilpailutuksessa. Yksikön lakkautukset voivat tulla asukkaille ja omaisille tietoon sellaisessa vaiheessa, ettei asukkailla tai heidän edustajillaan ole todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa ratkaisuun. Kehitysvammaisilla itsellään ei ole mitään mahdollisuuksia riitauttaa asiaa, ellei heillä ole edunvalvojina toimivia omaisia. Taloudellisiin asioihin määrätyillä yleisillä edunvalvojilla ei ole yleensä mahdollisuuksia käynnistää kehitysvammaisen päämiehensä puolesta muutoksenhakuja, koska päämiehiä on huomattavan paljon. 33 Vuoden neljänneksenä keskimääräinen neliövuokra aravavuokrayksiöissä oli 12,07 /m2. Lähde: Tilastokeskus [lainattu ] Vertailu nimenomaan ARA-vuokratasoon on perusteltua, koska vammaisille asumispalveluja tarjoavat yksiköt ovat voineet saada ARA:lta investointiavustusta. Investointiavustuksen yhtenä tarkoituksena on lisätä erityisryhmille kohtuuhintaista vuokra-asumista. 34 Laki 481/ Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu , dnro 778/3/14. Ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti asumispalveluyksiköön. 28

33 2.4. Vanhustenhuolto Kuvio10: Vanhustenhuollon yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle vuosina , % ja kpl kaikista yhteydenotoista kpl % ,8 10,3 9,2 9,1 6,6 8,3 6,8 8,7 8,9 9,2 14,6 12, Vanhustenhuollon yhteydenottojen määrällinen lisääntyminen jatkoi vuonna 2014 kasvuaan, vaikka osuus kaikista yhteydenotoista hieman laski. Kuntouttavan työotteen käyttö on vähäistä omaisten mielestä Sain huomattavan paljon palautetta siitä, että omaiset kokivat läheistensä saaman hoidon sisältävän erittäin niukasti erilaisia kuntoutuksellisia elementtejä, raajojen liikuttamista, henkilön ylös nostamista sängystä, seisottamista, kävelyttämistä tai varsinaista fysioterapiaa. Omaiset kokivat usein, että kuntouttavan työotteen vähäisyys johti nopeasti palvelutaloon siirtyneen läheisen kunnon heikentymiseen, aiempaa suurempaan jäykkyyteen ja lopulta hoidettavan haluttomuuteen nousta sängystä ylös, koska nostaminen saattoi itsessään tuottaa kipua. Tyytymättömyys näkyi myös selvästi silloin, kun läheinen oli ollut lonkkaleikkauksessa. Omainen oli erittäin tyytymätön yksityisen palveluntuottajan toimintaan 90-vuotiaan läheisensä hoidossa. Läheinen oli mennyt yksikköön lonkkaleikkauksen jälkeen kuntoutumaan ja palauttamaan kävelykykynsä. Omainen koki, että yksikössä kuntoutus oli erittäin niukkaa ja palvelupyyntöihin vastattiin hitaasti. Läheinen oli ikäisekseen toimelias, ja hän oli ennen lonkkaleikkausta hoitanut itsenäisesti peseytymisen, ruoan laiton ja pienten ostosten teon. Omaiset siirsivät läheisensä pois toiseen yksikköön, jonka kustannuksista he päättivät kokonaisuudessaan vastata itse. Omainen ihmetteli, miksi palveluasumisessa piti maksaa osana hoitomaksua fysioterapiasta, jota hoidettava ei käytännössä voinutkaan saada, koska hoidettavan kohdalla fysioterapian painopiste on makuuhaavojen ehkäisyssä. Omainen kertoi, että asukkaiden huoneisiin oli laitettu jumppaohjeita, mutta mitään yksilöllistä arviota tai hoitosuunnitelmaneuvottelua siitä, 29

34 minkälaisia liikesarjoja tai muuta liikuttamista hoidettavalle olisi tarkoituksenmukaista tarjota, ei tehty. Ratkaisuja joutui odottamaan kauan Omainen haki korvausta kunnalta sen vuoksi, että hoidettava oli tehostetussa palveluasumisessa joutunut itse maksamaan annosjakelupalkkiot. Omainen haki kunnalta korvauksia jätetyllä hakemuksella, mutta vielä huhtikuussa 2014 kunta ei ollut antanut asiaan ratkaisua. Samassa kunnassa oli jätetty samaa asiaa koskeva toinen hakemus myös Kun siihen ei reagoitu, lähetti omainen uuden hakemuksen , jonka jälkeen omainen sai kirjeen, jossa todettiin kunnan odottavan Kuntaliiton kantaa eduskunnan oikeusasiamiehen antamaan ratkaisuun 36. Kuntaliitto antoi yleiskirjeensä , minkä vuoksi omaiset joutuivat odottamaan hakemuksiinsa ratkaisuja pisimmillään puoli vuotta. Asiakasmaksujen määräämisen tavat ja perusteet ovat epäselviä Olen useasti kiinnittänyt huomiota siihen, että asiakasmaksujen määräytymisen perusteet erityisesti tehostetussa palveluasumisessa herättävät jatkuvasti tyytymättömyyttä. Tehostetun palveluasumisen todelliset maksut (vuokra, ateriat, hoiva, tukipalvelumaksu, lääkkeet) muodostuvat usein suuremmaksi, kuin asukkaan maksuvara. Vuoden 2014 osalta nousivat tämän lisäksi esille erityisesti maksujen määräämiseen ja maksun perusteisiin liittyviä palautteet. Tehostetussa palveluasumisessa asuvan henkilön omainen ihmetteli, mihin perustuu se, että perittävä maksu on euroa kuukaudessa, vaikka hoidettavan tulot olivat noin euroa kuukaudessa. Hoidettava oli halunnut säästää ns. arkkurahan tililleen, mutta hoidettavan kaikki säästöt olivat jo kuluneet ja omaiset joutuivat hankkimaan omalla kustannuksellaan läheiselleen esimerkiksi tämän tarvitsemia hoitovalmisteita. Maksujen tarkistamista varten kunta edellytti hoidettavan (huoneeseen jätetyllä kirjeellä) toimittavan tilitapahtumat kahden edeltävän kuukauden ajalta. Kunta ei ollut aiemmin noudattanut tällaista toimintatapaa eikä omainen ollut saanut selvyyttä, mihin tilitapahtuminen pyytäminen perustui ja mitä sellaista tietoa niistä saisi, jota ei saisi Kansaneläkelaitoksen ja työeläkelaitoksen toimittamista eläkkeiden määriä koskevista ilmoituksista. Sain palautetta myös siitä, että kotihoidon maksujen määräämisen perusteita ei kyetty selvittämään johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi kotihoidon saajalle, vaikka kyseessä olivat ns. säännöllisen kotihoidon asiakasmaksulakiin ja asetukseen perustuvat maksut. Asiakaspalautteiden perusteella mahdollisuus hakea asiakasmaksuihin alennusta oli monille täysin vieras asia. Kunnissa ei useinkaan ole käytössä lomaketta asiakasmaksun alentamishakemuksen tekemiseksi eikä kuntien verkkosivuilta löydy tietoa maksujen alentamisen tai poistamisen mahdollisuudesta. Riihimäen verkkosivuilta löytyi vuodelle 2014 asiakasmaksujen määrittelyperusteista myös ohjaus maksun alennushakemuksen tekemiseksi 38. Asiakirjan löytyminen oli kuitenkin varsin mutkikasta eikä ehkä siksi palvele useitakaan ikäihmisiä tai heidän omaisiaan. 36 Sosiaali- ja terveysministeriö oli antanut Kuntainfon jo (6/2013), jonka perusteella kunta olisi kuitenkin käsittääkseni pystynyt ratkaisemaan asian. 37 Kuntaliiton yleiskirje 4/80/ Petula , 160, liite s

35 Kotihoidon maksun määrä riippuu asuinkunnasta Säännöllisen kotihoidon maksujen erot ovat varsin suuria, vaikka maksulailla ja -asetuksella määritellään enimmäismaksuprosentit tulorajan ylittävistä tuloista eri perhekokoonpanoissa. Kunta voi itsenäisesti määritellä ns. tilapäisen kotihoidon maksut. Seuraavassa taulukossa (5) on esitetty yhden hengen maksu eri sopimuskunnissa, jos palvelua saa 10 tuntia kuukaudessa 39 eli vain 2 ½ tuntia viikkoa kohden. Lähtökohtana on tilanne, että yksinäinen henkilö saa vähimmäiseläkettä (743,38 /kk vuonna 2014) sekä sen lisäksi vertailuna tilanne, jossa henkilö saa vuoden 2014 keskimääräistä eläkettä (1 549 /kk). 40 Moni eläkeikäinen saa myös eläkettä saavan hoitotukea, minkä saaminen nostaa kotihoidosta perittävää maksua. Taulukko 6: Kotihoidon maksuprosentit vuonna 2014, kun yksinäinen henkilö saa palvelua 10 h/kk Tuloraja 563 / hlö Hattula HML Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Akaa/ Urjala Tulorajan ylittävältä osalta, % Kun tulot 743,38 /kk, maksu Kun tulot 1549 /kk, maksu ,11 27,06 25,25 36,08 41,49 41,49 41,49 295,80 147,90 138,04 197,20 226,78 226,78 226,78 Saan varsin usein palautetta siitä, että säännöllisen kotihoidon maksujen suuruus koetaan esteeksi ottaa vastaan palvelua. Asiakas ja omaiset voivat kokea, että kotihoitoa olisi tarpeellista saada selvästi enemmän, mutta asiakkaat käytettävissä olevat tulot eivät tätä mahdollista. Maksu voi kohtuullistua, jos kunnassa on käytössä enimmäismaksu tuntia kohden. Hämeenlinnassa enimmäismaksu on 85 euroa/h, mikä täyttyy kuitenkin varsin suurilla tuloilla. Akaassa kotihoidon painopiste on suunnattu paljon palvelua käyttäville, jolloin myös maksut suhteellisesti halpenevat. Myös se, miten määritellään ns. säännöllisen kotihoidon asiakas, saattaa vaihdella kunnittain. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on yhdessä kuntien kanssa linjannut kotihoidon palvelujen myöntämisen kriteerit vuodelle Sen mukaan asiakas on säännöllisen kotihoidon asiakas, jos hän saa säännöllisesti kotihoitoa enemmän kuin 3 käyntiä kuukaudessa ja käyntien kesto on kuukauden aikana yhteensä yli 1 tunnin 41. Hämeenlinnassa kotihoidon palvelu on säännöllistä, jos asiakas saa palveluita vähintään kerran viikossa, mutta tuntimääräistä rajaa ei ole asetettu. 39 Kunnat voivat määritellä maksuprosentin tiettyjä tuntimääriä kohden. Lainsäädäntö määrittelee ainoastaan kuukausimaksun enimmäismaksuprosentit tulorajan ylittävistä bruttotuloista perheen koon mukaan. 40 Eläketurvakeskuksen katsauksia 01/2014. Kokonaiseläke kansanelake_ja_verotus_7.pdf [lainattu ]. 41 Petula , liite nro 67, 104, s

36 Tilapäisen kotihoidon maksun voi kunta määritellä. Tilapäisen kotihoidon hinta vaihtelee myös siksi, että kunnat saattavat periä tilapäisestä kotipalvelusta eri maksun kuin tilapäisestä kotisairaanhoidosta. Näin toimitaan mm. Akaa ja Urjalan yhteistoiminta-alueella. Koska myös laskutusperuste (euroa käyntiä tai euroa tuntia kohden) vaihtelee, tilanne on asiakkaan kannalta ongelmallinen. Hausjärvellä kotipalvelumaksu vuodelle 2015 on 14,00 euroa ja kotisairaanhoidon maksu 9,30 euroa. Hattulassa tilapäisenkin kotihoidon maksut määräytyvät käytettyjen tuntien mukaisesti, minkä vuoksi vain alle 1 tunnin veloitus on 9,30 euroa. Akaassa peritään tilapäisestä kotipalvelusta 11,00 käynniltä. Jos käyntejä on esimerkiksi kolme vuorokauden aikana, maksu on 33 euroa. Hämeenlinnassa on määritelty tilapäiseen kotihoitoon enimmäismaksu vuorokautta kohden (18,60 euroa/vrk), minkä vuoksi maksurasitus pienenee merkittävästi. Jos henkilöllä käytäisiin 4 kertaa vuorokauden aikana, eikä maksuleikkuria olisi, maksu oli 37,20 euroa. Sopimuskuntien vanhuspalvelulain seurantavastaukset vuosina 2013 ja 2014 Kunnille, kuntien muodostamille yhteenliittymille sekä kunnallisille ja yksityisille ympärivuorokautista hoitoa ja kotihoitoa tuottaville toimintayksiköille lähetettiin vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyvät kyselyt keväällä 2013 ja syksyllä Vertaan seuraavassa sopimuskuntieni vuonna 2014 antamia vastauksia vuoden 2013 vastauksiin 43. Ikäihmisten asiakaspalautteita ei kerätä kaikissa kunnissa Vanhuspalvelulain 6 pykälän mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on vuosittain arvioitava iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi kunnan on koottava tiedot palveluihin käytetyistä taloudellisista voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja koulutuksesta. Arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuosittaisessa selvityksessä esitetyt havainnot. 42 Vanhuspalvelulain (980/2012) seuranta. Vuoden 2014 tiedot: [lainattu ]. 43 Hausjärven ja Lopen osalta vuoden 2013 vastaukset annettiin yhteisesti ja niissä oli puutteita. Vuonna 2014 kunnat antoivat vastaukset erikseen. 32

37 Taulukko 7: Palautekyselyiden käyttö sopimuskunnissa vuosina 2013 ja Asiakkailta kerättävällä palautteella Asiakkaiden omaisilta tai läheisiltä kerättävällä palautteella Henkilöstöltä kerättävällä palautteella Akaa/ Urjala 45 Kyllä Kyllä Kyllä Jossain määrin Kyllä Jossain määrin Hattula Kyllä Kyllä Kyllä Suunnitelmissa Ei ollenkaan Suunnitelmissa Hämeenlinna Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Jossain määrin Kyllä Janakkala Hausjärvi 46 Loppi 47 Jossain määrin Jossain määrin Jossain määrin Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä Ei Jossain määrin Ei Kyllä Kyllä Kyllä Jossain määrin Kyllä Riihimäki Ei ollenkaan Ei Ei ollenkaan Ei Ei ollenkaan Kyllä Taulukko osoittaa, että joissakin kunnissa palautteen kerääminen on lisääntynyt (Hattula ja Hämeenlinna), mutta joissakin kunnissa tilanne on säilynyt heikkona tai heikentynyt jälkimmäisen kyselyn kohdalla (Riihimäki ja Hausjärvi). Tarkastelen myöhemmin omassa luvussaan 2.6, miltä eri sosiaalihuollon toimintasektoreilta asiakaspalautteita on kuntien kuntakyselyvastausten perusteella kerätty vuonna Pitkäaikaiseen laitoshoitoon on pitkät jonot Vanhuspalvelulain 18 pykälä edellyttää, että kiireellisessä tilanteessa sosiaalipalvelupalvelu on myönnettävä viipymättä ja muussa tapauksessa palvelu on saatava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden vastausten perusteella erityisesti pitkäaikaisen laitoshoidon saatavuus on vaikeutunut. Vuonna 2014 useampi vastaaja on sitä mieltä, että pitkäaikaista laitoshoitoa joutuu odottamaan yli 3 kuukautta. Toisaalta nimenomaan laitoshoitoon liittyvät myös selkeät vähentämisvoitteet. Laitoshoitoon sijoittaminen on lukien mahdollista käytännössä vain lääketieteellisillä ja potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla Vanhuspalvelulain (980/2012) seuranta. 45 Akaan eri tuotantoalueet vastasivat eri tavoin, jolloin keskiarvoksi tuli jossain määrin. 46 Kotihoidossa eikä ryhmäkodissa palautetta ei kerätty vastauksen perusteella millään tavalla. 47 Vuonna 2013 Hausjärven ja Lopen vastaukset olivat yhdessä, vuonna 2014 kumpikin kunta antoivat omat vastauksensa. 48 Vanhuspalvelulaki 14 a ( /1351) Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset. Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. 33

38 Vaikka kuntien vastauksista voi päätellä, ettei tehostettuun palveluasumiseen olisi yhtä vaikea päästä kuin laitoshoitoon, ovat ne kunnat, jotka vuonna 2013 pitivät tätä vaikeana, olleet samaa mieltä myös vuonna Tehostetun palveluasumisen paikkoja ei joko ole tullut lisää kysyntää vastaamaan tai painopisteen siirto laitoshoidosta palveluasumiseen on lisännyt painetta palveluasumiseen nopeammin kuin on ennakoitu. Taulukko 8: Joutuuko palvelua odottamaan yli kolme kuukautta? 49 Kunta Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Tavallinen palveluasuminen Akaa/ Urjala Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Hattula Ei Ei Ei Ei Kyllä Ei Hämeenlinna Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Ei Janakkala Kyllä Ei Kyllä Kyllä Ei Ei Hausjärvi Ei Ei Ei Ei Ei Ei Loppi Ei Kyllä Ei Ei Ei Ei Riihimäki Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei Päätöksenteossa on edelleen puutteita Huolimatta siitä, että vanhustenhuollon päätöksentekovelvollisuutta on useissa eri yhteyksissä korostettu, yhä edelleen kohtaan tilanteita, joissa ikääntynyt ei saa hakemaansa palvelua tai myönnetyn palvelun järjestämistapaa koskevaa myönteistä tai kielteistä päätöstä. Kotihoidon päätöksentekoa tulee täsmentää Erityisesti ongelmia vaikuttaa olevan kotihoidossa. Osittain tähän ovat syynä tietojärjestelmät, mutta myös toimintatavat ja -kulttuuri. Jos viranhaltija ei ole tottunut siihen, että hän tekisi kotihoidosta myönteisen tai kielteisen päätöksen, asiakas ei yleensä osaa tällaista vaatia. Eräässä tilanteessa kotihoito myönnettiin ilman erillistä päätöstä. Odottamatta palvelu lakkautettiin. Kun omainen lopulta pyynnön jälkeen sai asiassa päätöksen, perusteluna oli mainittu, että kotihoitoa ei voida myöntää asiakkaan esittämiin tarpeisiin ja se olisi alun perinkin myönnetty väärin perustein. Viranhaltija saattaa kokea, ettei kotihoidosta ole syytä tehdä myönteistä päätöstä, koska on pääasia, että palvelu toimii. Asiakkaan kannalta asialla on kuitenkin suuri merkitys: kotihoidosta perittävä maksu kytkeytyy keskeisesti palvelupäätökseen, koska palvelupäätöksessä linjataan mm. se, miten paljon apua myönnetään. Asiakkaalle on myös erittäin tärkeää tietää, saako hän kotihoitoa säännöllisesti vai onko kyseessä tilapäinen palvelu. 49 Vanhuspalvelulain (980/2012) seuranta. 34

39 Taulukko 9: Päätöksenteko kotihoidossa ja laitoshoitopaikasta päättäjä 50 Kunta Tehdään kielteinen päätös, jos kotipalvelua ei voida myöntää Tehdään päätös, jos kotipalvelu myönnetään Tehdään vain asiakasmaksupäätös kotipalveluissa Laitoshoidon paikasta päättää Akaa/Urjala Aina Joskus Aina Joskus Aina Aina Delegoitu viranhaltija Valtuutettu viranhaltija, esim. palveluohjaaja Hattula Aina Aina Aina Aina Ei koskaan Ei koskaan Vanhustyön johtaja Delegoitu viranhaltija Hämeenlinna Useimmiten Aina Aina Aina Ei koskaan Ei koskaan Lähiesimies SAS -työryhmä Janakkala Ei koskaan Joskus Ei koskaan Joskus Aina Aina Lähiesimies Lähiesimies Hausjärvi - Joskus - Ei koskaan - Aina - Valtuutettu viranhaltija, esim. palveluohjaaja Loppi - Aina - Aina - Ei koskaan Johtajat päälliköt ja Riihimäki Aina Aina Aina Aina Ei koskaan Ei koskaan Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueen vastaus on edelleen, että ne tekisivät yleensä vain asiakasmaksupäätöksen ja joskus myönteisen tai kielteisen päätöksen. Janakkala ilmoittaa joskus tekevänsä kotihoidossa kielteisen tai myönteisen päätöksen 51. Janakkalan vastauksen mukaan kotihoidosta tehtäisiin vain asiakasmaksupäätös, mikä on ristiriidassa varsinaisen palvelupäätösvastauksen kanssa. Hausjärvi ilmoittaa niin ikään joskus tekevänsä kielteisen päätöksen, mutta ei koskaan myönteistä. Asiakasmaksupäätös kuitenkin tehdään. Loppi ilmoittaa tekevänsä aina myönteisen ja kielteisen päätöksen sekä asiakasmaksupäätöksen, mutta näkemäni perusteella sekä kielteisen kotihoidon päätöksen että asiakasmaksupäätöksen sisältö eivät vastaa hallintolain vaatimuksia. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 12 e pykälän mukaan siltä osin kuin kotihoidon toimintayksikön tehtävät eivät ole terveyden- ja sairaanhoitoa, asiakkaan kotihoidon järjestämistä koskevaan päätökseen sovelletaan, mitä asiakaslain 6 pykälässä säädetään viranomaisen päätöksestä ja sosiaalihuoltolain 7 luvussa säädetystä muutoksenhausta. Asiakaslain 6 pykälän mukaan sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. 50 Vanhuspalvelulain (980/2012) seuranta. 51 Kunnasta alkuvuodesta 2015 saapunut asiakaspalaute osoitti, ettei kielteistä päätöstä todellakaan tehty, kun kotihoitoa ei voitu antaa, vaikka palvelun saannin estyminen kytkeytyi osittain asiakkaan omaan menettelyyn. Asiakas ei voinut hakea asiassa muutosta. 35

40 Asiakkaille on tämän vuoksi aina tehtävä päätös kotihoidon saamisesta tai palvelun epäämisestä. Jos palvelu myönnetään, tulee tehdä erikseen päätös palvelusta perittävistä maksuista. Mikäli palvelua ei voida tarjota ollenkaan tai laissa säädettyyn määräaikaa (3 kk) mennessä, asiakkaita ei voi asettaa jonoon eikä heille voi tehdä ns. jonopäätöstä, vaan heille tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen kielteinen päätös Omaishoidontuki Omaishoidon tuesta annetun lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoito perustuu omaishoitajan ja kunnan väliseen toimeksiantosopimukseen. Hoidettavalle tulee antaa palvelun myöntämisestä päätös. Palvelusuunnitelmaan tulee kirjata tiedot omaishoidon tuesta annetun lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattava omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö. Taulukko 10: Omaishoitoon tehdyt toimeksiantosopimukset vuonna 2014 eri ikäryhmille, kpl Yli 64- vuotiaiden hoitoon Lapsille (0-18 v.) Yhteensä Akaa ja Urjala yta Akaa 61, Urjala 34 Akaa 22, Urjala 0 Akaa 118, Urjala 48 Hattula HML Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki (116) (116) Omaishoidon tukea koskeneiden palautteiden osuus on suurin vuoden 2009 jälkeen, 3,3 prosenttia kaikista vuonna 2014 tulleista yhteydenotoista. Yhteydenotoissa näkyi sekä omaishoidon tuen saantivaikeudet, että erityisesti toiminta- ja lain tulkintatavat, jotka olivat omiaan heikentämään asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa. Hoitopalkkiota saatetaan vähentää, jos hoidettava saa kotihoitoa Palautteiden perusteella jotkut kunnat alentavat hoitajalle maksettavaa palkkiota, jos hoidettavalle myönnetään omaishoidon tuen rinnalla kotihoitoa. Palkkion alentaminen on sitä suurempi, mitä 52 Vain vammaispalvelun tiedot. 53 Vain vammaispalvelun tiedot. 54 Suluissa vanhuspalveluiden määrät. 36

41 enemmän kotihoitoa myönnetään. Eräässä tilanteessa jo se, että henkilölle myönnettiin kotihoitoa 8 tuntia kuukaudessa, johti omaishoidon tuen palkkion pienenemiseen. Palkkio voi näissä tilanteissa jäädä alle laissa säädetyn (vuonna 2014 se oli 381 /kk) minimin. Kunta tulkitsee, että kotihoidon myöntäminen vähentää hoidon sitovuutta ja siten palkkiota. Palkkio voidaan sopia pienemmäksi kuin laissa säädetty vähimmäismäärä, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. 55 Hallituksen esityksen (131/2005) mukaan laissa säädetty vähimmäismäärä voitaisiin alittaa kahden edellytyksen täyttyessä yhtä aikaa. Hoidon sitovuuden tulisi olla vähäisempää kuin mikä oikeuttaa 4 :n 1 momentin mukaisten vapaapäivien pitämiseen. Lisäksi hoidon ja huolenpidon tarpeen tulisi olla vähäistä. Esimerkiksi kehitysvammaisen lapsen omaishoitaja olisi oikeutettu vähintään laissa säädettyyn hoitopalkkioon, vaikka lapsi viettäisi keskimäärin yli 7 tuntia esimerkiksi koulussa tai päivätoiminnassa. Hoitaja voi kokea olevansa pakotettu suostumaan (so. sopimaan) palkkion pienentämisestä kotihoidon palveluiden rinnalla uhalla, ettei omaishoidon tukea myönnettäisi ollenkaan. On hyvin kyseenalaista, täyttyvätkö laissa säädetyt edellytykset palkkion alentamiselle kahdeksalla kotihoidon kuukausitunnilla. Kotihoidon kautta voi kuitenkin olla välttämätöntä saada apua mm. siksi, että hoitaja ei pysty hoidettavan sairauden vuoksi suorittamaan kaikkia hoitotoimenpiteitä turvallisesti. Eräässä tilanteessa annettiin myös ymmärtää, ettei omainen voi hakea omaishoidon tukea tai sitä ei ainakaan myönnetä, koska hoidettava ei ollut asiaa tiedusteltaessa säännöllisen kotihoidon piirissä. Akaa ja Urjalan yhteistoiminta-alue, Janakkala ja Riihimäki ilmoittavat, että kotiin annettavat palvelut (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) eivät vähennä omaishoitajalle maksettavaa palkkiota. Hattula ilmoittaa, että mikäli asiakas on yli 14 vuorokautta kuukaudesta lyhytaikaishoidossa tai saa kotihoitoa 40 tuntia/kk tai enemmän, oikeutta omaishoidon tuen palkkioon ei enää ole. Hausjärvellä kotiin annettavat palvelut pienentävät 11 ryhmän palkkion 1 ryhmään. Hämeenlinnan vammaispalvelussa runsaat muut avut pienentävät palkkioluokkaa. Lopella kahdeksan kotiin annettavaa tuntia kuukaudessa vähentää hoitajalle maksettavaa palkkiota 20 % ja suurempi palvelumäärä suuremman osuuden. Omaishoidontuki lakkautettiin ilman irtisanomisaikaa Palautteiden perusteella vaikuttaa myös siltä, että osassa kuntia ei noudateta omaishoitolaissa olevia irtisanomisaikoja. Eräässä tilanteessa päätös lakkauttamisesta tehtiin siten, että palkkion maksaminen päättyi 1.3., vaikka irtisanomisaika olisi päättynyt Kunta ei osoittanut, että sillä olisi ollut omaishoitolain 9 :n 2 momentin mukainen peruste lakkauttaa tuki sen vuoksi, että hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen kävi tarpeettomaksi. Omainen koki, että läheisen kunto oli entisestään heikentynyt lakkauttamisen jälkeen. Eräässä kunnassa omaishoidon tuen palkkioluokkien tarkistaminen johti siihen, että uudet useissa tapauksissa aiempaa pienemmät palkkioluokat otettiin käyttöön ilman irtisanomisaikaa. Muutos 55 Laki (937/2005) 5 3 mom. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos: 1) hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä; 37

42 koski useita kymmeniä henkilöitä ja virhe menettelyssä kohdistui käytännössä kaikkiin heihin. Osa menetti palkkioluokkien tarkistamisen yhteydessä omaishoidon tuen kokonaan. Minulle soittanut omainen ei osannut epäillä virheellistä menettelyä, vaan asia tuli esille keskustelun kuluessa. Omaishoidon tuesta annettu laki edellyttää, että kunta antaa kahden (2) kuukauden irtisanomisajan, jollei edellytyksiä sopimuksen välittömälle purkamiselle hoidettavan tai omaishoitajan terveyden ja turvallisuuden vuoksi ole 56. Soittajien käsityksen mukaan tilanteissa ei ollut kysymys näiden edellytysten täyttymisestä. Hoitopalkkion maksaminen estyy, jos hoidettavat saavat muita sosiaalipalveluja Sain palautteita, joiden mukaan omaishoidon tuen maksaminen estyy usein kokonaan, jos perhe on lastensuojelun asiakkaana. Maksussa oleva omaishoidontuki voidaan myös irtisanoa siksi, että kunta katsoo perheen saavat runsaasti muita sosiaali- tai terveyspalveluja. Omaishoidon tuesta annettu laki ei tunne tällaista etuuksien ja palveluiden yhteensovittamista. Laissa on erikseen määritelty ne tilanteet, jolloin laissa säädetyn ylimmän palkkion maksu voi estyä. Hoitopalkkiota ei hallituksen esityksen (131/2005) mukaan maksettaisi, jos hoitaja estyy tekemästä omaa tai toisen työtä hoitovastuun vuoksi ja jos hän olisi siksi samalta ajalta oikeutettu saamaan tukea, jonka tarkoitus on korvata menetettyä ansiotuloa. 57 Lastensuojelun asiakkuus ei ole omaishoitolaissa säädetty este omaishoidon tuen saamiselle. Omaishoidon tuen saamisen estyminen siksi, että perhe saa muitakin sosiaali- tai terveyspalveluita on asiakkaiden kannalta kohtuuton, varsinkin, kun omaishoitolain tarkoitus on turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hoidon jatkuvuus. Kun hoitotyö päättyy, se voi johtaa siihen, että hoitajana toimiva vanhempi joutuu ottamaan vastaan kodin ulkopuolista työtä, jolloin hoidettavan kodin ulkopuolisen hoidon tarve lisääntyy. Työn ja perheen yhteensovittaminen on monissa tilanteissa vaikeaa; erityisen vaikeaa se on, jos perheen lapset ovat vammaisia tai heillä on neurologinen erityispiirre ja sen vuoksi erityisen tuen tarve. Omaishoidon tuesta annetun ratkaisun antaminen viivästyy kohtuuttomasti Sain useita palautteita myös siitä, että omaishoidon tukea koskevan (myönteisen tai kielteisen) ratkaisun antaminen kesti hyvin kauan. Eräässä tilanteessa hakemus olisi jätetty 3.7. Ensimmäinen kotikäynti toteutui 4.9., mutta vielä lokakuussa perheeltä pyydettiin lisäselvityksiä hakemuksen tueksi. Hyvin tavallista oli, että kotikäynnin jälkeenkin kesti vielä kuukausia ennen muutoksenhakukelpoisen päätöksen saamista. Toisessa tilanteessa hakemus oli jätetty maaliskuussa, mutta kotikäynti toteutui vasta kesäkuussa. Lokakuussa perheelle annettiin tieto, että jos omaishoidon tukea myönnetään, tehdään myönteinen päätös vasta marraskuusta alkaen. Eräässä tilanteessa hakemus jätettiin kesäkuussa ja kotikäynnin piti olla heinäkuussa. Se kuitenkin siirtyi asti, minkä seurauksena perheelle ilmoitettiin, että mahdollinen tuki käynnistyisi vasta marraskuusta lukien. Perustuslaki ja asiakaslaki edellyttävät, että asiakkaan tekemään hakemukseen annetaan ratkaisu. Päätöksen muodosta säädetään hallintolaissa. Kunta ei voi jättää omaishoidon tukea koskevaa asiaa ratkaisematta maaliskuusta alkaen, jos hakemus on jätetty maaliskuussa. Jos kunnalla ei esimerkiksi ole 56 Laki (937/2005) 9. Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen. 57 Laki (937/2005) 5 2 momentti. Hoitopalkkio. 38

43 riittävästi määrärahoja tai se on asettanut hakijat keskinäiseen etusijajärjestykseen, tulee kunnan antaa hakemuksen jättämishetkestä lähtien kielteinen päätös siihen asti, kunnes tuki on mahdollista myöntää. Vaikka omaishoitolaissa ei ole säädöksiä päätöksen teolle asettavista enimmäisajoista, kunnan tulee noudattaa perustuslain 21 pykälässä ja hallintolain 23 pykälässä turvattua oikeutta asian viivytyksettömään käsittelyyn. Erityisen ongelmallista oli, että useat viivästystilanteet liittyivät sairaan tai vammaisen alaikäisen lapsen hoitoon ja huolenpitoon. Perustuslain 19 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Henkilökohtainen apu vähentämässä omaishoidon tuen palkkiota Saan palautetta myös siitä, että vammaisen tai sairaan on vaikea saada henkilökohtaista apua ja omaishoidontukea yhtä aikaa. Erään palautteen perusteella kunnassa oli ilmoitettu, että henkilökohtaisen avun tuntimäärien lisäys tulee johtamaan omaishoidon tuen palkkion alentamiseen. Omaishoitolaki edellyttää hoito- ja palvelusuunnitelman tekemistä. Suunnitelmaan kirjataan mm. omaishoitajan antama hoidon määrä ja sisältö sekä muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden määrä ja sisältö. Henkilökohtainen apu voi olla osa muita tarpeellisia sosiaalipalveluita ja se tulee huomioida palvelusuunnitelmassa. Vaikka omaishoidon tuki kohdistuu henkilön hoitoon ja huolenpitoon, sen saaminen ei sulje pois vaikeavammaiselta henkilöltä oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan. Jos vaikeavammaisella asiakkaalla on molempien palveluiden tarve, palvelutarpeen arvioinnilla selvitetään, mikä on sopivin palvelukokonaisuus. Henkilökohtaisella avulla pyritään vahvistamaan vaikeavammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja itsenäisyyttä, kun omaishoidossa on selkeästi hoidollinen lähtökohta. Sovellettavaksi voi tulla myös vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen kotiin. 58 Omaishoitajien jaksamista tulee tukea hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla 59 Monet omaishoitajan hyvinvointi- ja terveysriskit kasvavat pitkäaikaisen omaishoitajuuden aikana. Vaativa omaishoito voi vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden ja omien mielenkiinnon kohteiden ylläpitämistä sekä estää riittävän levon. Omaishoitajilla on todettu tutkimuksissa muuta väestöä enemmän muun muassa psyykkisiä sairauksia. Jos jaksamisongelmat, sairaudet ja tuen tarve jäävät tunnistamatta, riskit omaishoitajan hyvinvoinnin ja terveyden heikkenemiseen ja samalla omaishoidon laadun heikkenemiseen kasvavat. Hoidettavan omaishoito voi jäädä toivottua lyhyempikestoiseksi ja hoidettava voi tarvita suunniteltua nopeammin muita palveluita. Ikääntyneiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). 58 [lainattu ]. 59 Kuntainfo 3/2015: Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttaminen. [lainattu ]. 39

44 Työikäisten omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Osa omaishoitajan hyvinvointiin liittyvistä asioista on yhteisiä kaikille omaishoitajille. Tällaisia ovat esimerkiksi ergonomiaan sekä unen riittävyyteen ja laatuun liittyvät asiat. Toisaalta omaishoitajuuden vaikutukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Iäkkäiden omaishoitajien hyvinvointia vaarantavat usein heidän omat pitkäaikaissairautensa ja heikentynyt toimintakyky. Työssäkäyvien omaishoitajien haasteena on omaishoitajuuden ja työssäkäynnin sovittaminen yhteen ilman kohtuutonta kuormittumista. Vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia hoitavien omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa on tärkeää tunnistaa omaishoitajan hyvinvoinnin ja tuen tarpeen kietoutuminen yhteen koko perheen tilanteeseen. 60 Taulukko 11: Omaishoitajille tarjottavat tukimuodot sopimuskunnissa kuntakyselyvastausten perusteella Rahallinen korvaus hoitotyöstä Vapaapäivät 3 x 24 h Kotihoito maksuttomana Päivätoiminta tms. hoidettavalle Hoitajien vertaisryhmät Vastuutyöntekijä Muu, mikä Akaa/ Urjala yta X X X (srk. Urjalassa) X X (kolmas sektori) Hattula X X X X X HML 61 X X X X (yhdistyksen kautta) X (esim. tilapäishoito, perhehoito, palveluasuminen) Janakkala X X X X X Hausjärvi X X X X X Loppi X X X X X Riihimäki 62 X (X) X (X) (X) X (X) (X) kotikäynnit säännöllisesti 60 Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään 2015 alkaen omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksien ja omaishoitajien vapaan aikaisen sijaishoidon kehittämistä varten. Tarkoituksena on, että kunnat lisäävät omaishoidon tukea saavien henkilöiden omaishoitajien harkinnanvaraisia hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ja hoidettavien toimeksiantosuhteista sijaishoitoa siten, että lisäyksestä aiheutuu yhteensä noin 9,6 miljoonan euron kustannukset, josta valtionosuus (50 %) on 4,8 miljoonaa euroa ja kuntien osuus noin 4,8 miljoonaa euroa. 61 Hämeenlinnan vastaukset koskevat vain vammaispalvelua, koska vanhustenhuolto ei antanut vastausta. 62 Riihimäen vastaukset koskevat sekä vanhus- että vammaispalveluja. Vanhuspuolen vastaukset ovat suluissa. 40

45 Kuntien antamat vastaukset poikkeavat osittain siitä, miten kuntien toiminta on minulle välittynyt omaispalautteen perusteella. Esimerkiksi kukaan minuun yhteyttä ottaneista ei joko osannut kertoa kunnan tukimuodoista tai hän tiennyt sellaisia olevankaan. Omaishoitajan jaksamisen tuki koetaan liian vähäiseksi Kuntien vastauksista selvästi poikkeavia ovat ne omaisten yhteydenotot, joista kuvastuu huoli omaishoitajan jaksamisesta ja vähäiseksi koetusta kunnan tarjoamasta tuesta. Sain vuoden 2014 aikana useita palautteita, joiden perusteella erityisesti hoitajan saama tuki koettiin hyvin vähäisenä. Moni minulle soittaneista koki, että ainoa tukimuoto oli rahallinen korvaus hoitotyöstä, sillä esimerkiksi hoitajan vapaat saattoivat toteutua erittäin huonosti. Kunnat tulkitsivat usein, että lakisääteinen vapaa toteutuu, jos hoitaja saattoi pitää vapaata hoitotyöstä 3 x 8 tuntia eli yhteensä 24 tuntia, vaikka lainsäätäjän tarkoitus on ollut turvata vapaata pääsääntöisesti 72 tuntia kuukautta kohden. 63 Omaishoitaja ei toisinaan voinut pitää vapaitaan siksi, että hoidettavan vammaisen hoito hänen kotonaan omaishoitajan vapaiden aikana ei käytännössä voinutkaan toteutua, koska kunnan tarjoama palkkio sijaisomaishoitajalle jäi hyvin alhaiseksi. Taulukko 12: Sopimuskuntien vastaukset omaishoidon tukeen liittyen vanhuspalvelulain seurannan perusteella 64 Määrärahaa on budjetoitu riittävästi yli 65 vuotiaille tarvitsijoille Vanhuspalvelulaki lisännyt menoja omaishoidon tuen kustannuksissa Palvelua saattaa joutua odottamaan yli 3 kk Vastuutyöntekijä nimetään hoidettavalle Yli 65- vuotiaiden omaishoitajien riittävä tuen ja palveluiden saanti Vuosi Akaa /Urjala yta. melko riittävästi kyllä ei kyllä useimmiten useimmiten täysin riittävästi Hattula melko riittävästi kyllä ei ei joskus useimmiten täysin riittävästi HML täysin riittävästi ei ei ei useimmiten aina melko riittävästi Janakkala melko riittämättömästi ei ei ei melko riittävästi 63 Laki (937/2005) 4. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Kunta voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää muillekin kuin 1 momentissa tarkoitetuille omaishoitajille. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. 64 THL Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta. Tulosraportti [lainattu ]. 41

46 Hausjärvi Loppi Riihimäki melko riittävästi täysin riittävästi täysin riittävästi ei ei joskus melko riittämättömästi ei ei joskus melko riittävästi ei ei ei aina täysin riittävästi Taulukko osoittaa, että kunnat eivät useissa kohdissa ole pystyneet antamaan vastausta vuodelle 2013, minkä vuoksi kehityksen suuntaa on vaikea arvioida. Useimmat kunnat kokivat, että omaishoidon tuen määrärahat ovat melko riittäviä; ainoastaan Janakkalassa koettiin, että määrärahat ovat liian alhaisella tasolla tarpeeseen nähden. Omaishoidon osalta palvelua ei kuntien ilmoituksen mukaan joudu odottamaan yli 3 kuukautta, mutta palautteiden perusteella näin kuitenkin tapahtui. Vain Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella ja Hattulassa on koettu, että vanhuspalvelulaki lisäsi menoja omaishoidontuessa ja vain Hämeenlinnassa ja Riihimäellä omaishoidettavalle nimetään aina vastuutyöntekijä. Omaishoitajan saamien palvelujen ja tuen saantia piti vähintään melko riittävänä kuusi sopimuskunnista. Tämä ei vastaa sitä käsitystä, mikä minulle asiakas- ja omaispalautteiden perusteella välittyy Muistutusten käsittely ja asiakaspalautteet Arvioin vuotta 2013 koskevassa selvityksessäni muistutusten käsittelyä tekemieni havaintojen pohjalta. Olen useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että muistutusten määriä ei aina tiedetä eikä muistutuksiin aina vastata asianmukaisesti perustellulla vastauksella kohtuullisessa, noin yhden kuukauden ajassa. Muistutuksesta ensisijainen tyytymättömyyden ilmaisukeino kanteluun nähden Halusin kuntakyselyllä selvittää, mitkä seikat muistutusten 65 käsittelyssä kuntien edustajien mukaan toteutuvat vuonna Asialla on merkitystä, sillä lukien muistutuksen tekeminen on ensisijainen palautteen antamiskeino kanteluun nähden. Asiakaslain mukaan kanteluun sovelletaan mitä hallintolain 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta. Jos asiassa ei ole tehty muistutusta, ja valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, viranomainen voi siirtää asian asianomaiseen toimintayksikköön tai sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan käsiteltäväksi. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimintayksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä. Muistutuksen aseman muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 185/2014 vp) mukaan kyseisillä säännöksillä vahvistetaan muistutusmenettelyä ensisijaisena keinona kanteluun nähden ja mahdollis- 65 Asiakaslaki 23 ( /1100) Muistutus. 42

47 tetaan valvontaviranomaiselle tehdyn kantelun siirtäminen käsiteltäväksi asianomaisessa toimintayksikössä muistutusmenettelyssä. Tarkoitus on vaikuttaa aluehallintovirastojen ja Valviran käsittelemien kanteluasioiden määrään, jotta nämä voisivat suunnata valvontatoimintaansa tehokkaammin 66. Kuntien muistutuskäytännöt Akaan vastaus koski vain vanhus- ja vammaispalvelua, eikä siten antane oikeaa kuvaa koko tilanteesta. Hämeenlinnan eri sektoreilla oli eri käsitys siitä, löytyykö muistutuslomake helposti kunnan verkkosivuilta. Vastanneista neljästä tahosta kaksi ei pitänyt lomakkeen löytymistä helppona, minä vuoksi vastaukseen on merkitty kielteinen kanta. Myös käsitys siitä, antaako kunnan johtava viranhaltija vastauksen myös silloin, kun muistutus koskee ostopalvelua tai pystytäänkö vastaus antamaan enintään noin yhden kuukauden ajassa, vaihteli Hämeenlinnassa. Yksi neljästä ilmoitti, ettei kunta anna vastausta ostopalvelujen kohdalla eikä yhden kuukauden vastausaika riitä. Saapuneita muistutusvastauksia ei myöskään kaikilla sektoreilla käsitellä yhdessä mietittäessä kunnan toimintojen kehittämistä. Janakkalan vastaukset koskevat vain sosiaalityötä ja vammaispalveluja. Vanhuspalvelut eivät antaneet vastausta, minkä vuoksi tulos ei liene aivan oikea. Vammaispalvelujen vastauksessa muistutusten käsittelyssä toteutuivat kaikki muut seikat, paitsi muistutuslomakkeen helppo löytyminen. Riihimäellä vastauksen antoivat vain vammaispalvelut ja koti-ja vanhuspalvelut. Niiden vastaukset erosivat vain yhden kysymyksen osalta: tulkitaanko asiakkaan palaute aina muistutukseksi, vaikka asiakas ei olisi osannut otsikoida kirjelmäänsä muistutukseksi. Taulukko 13: Muistutusmenettely; toteutuvat asiat vuonna 2014 Toteutuu 2014 Akaa Urjala Hattula HML Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Muistutuslomake löytyy helposti verkkosivuilta Lomaketta ei ollenkaan Lomaketta ei ollenkaan Kohdassa perhe- ja sos.palvelut > lomakkeet Kohdassa sosiaaliasiamies > muistutuslomake Lomaketta ei ole Kunta ilmoittanut, että löytyy, mutta ei löytynyt Kohdasta lomakkeet Kohdasta sos.palvelut > lomakkeet Palaute tulkitaan muistutukseksi ilman oikeaa otsikkoa Muistutus diarioidaan saapuneeksi Vastauksen antaa johtava viranhaltija tai toimintayksikön esimies Johto- tai hallintosäännöllä on määritelty vastaamiseen oikeutetut X X (X) X (X) X X X X X X X X X X X X X X X X X X (X) X 66 Asiakaslaki 23 a ( /1100) Kantelu. 43

48 Ostopalveluyksikköä koskevaan muistutukseen vastaa myös kunnan johtava viranhaltija Kirjallinen, perusteltu vastaus Vastaus enintään noin 1 kk:n ajassa Keskustelu muistutuksen kohteen kanssa Saapuneita muistutuksia käsitellään yhdessä, kun mietitään toimintojen kehittämistä X X (X) (X) X X X X X X X X X X X (X) (X) X X X X X X X X X X X X X X X X Kaikkien kuntien verkkosivuilta ei aina löydy muistutuslomaketta ollenkaan, eikä se aina löydy helposti. Parhaiten löytyy Lopen muistutuslomake, jos asiakas tai omainen osaa hakea lomaketta suoraan etusivun lomakkeet väliotsikon alta. Hämeenlinnassa on linjattu lomakkeiden paljouden vuoksi, että niitä ei ole mainittu lomakkeet kohdassa, vaan kunkin palvelun yhteydessä. Perustellusti voi kuitenkin kysyä, osaavatko asiakkaat ja heidän omaisensa yhdistää sosiaaliasiamiestoiminnan ja muistutuslomakkeen toisiinsa? Hämeenlinnassa muistutuslomake löytyy vain sosiaaliasiamiestoimintaa kuvaavasta kohdasta, jonne on varsin mutkikasta löytää. Koska muistutuksen teko-oikeus koskee kaikkia sosiaalipalveluja ja toistaiseksi myös varhaiskasvatusta, olisi luontevaa, että muistutuslomake löytyisi esimerkiksi lomakkeet kohdasta, koska sellainen on useimmilla kunnilla. Muistutuksen tarkoituksen toteutumiseksi saattaisi olla perusteltua, että myös muut kuin suoraan muistutukseksi otsikoidut kirjelmät käsiteltäisiin muistutuksina, jolloin niihin annettaisiin kohtuullisessa ajassa kirjallinen, perusteltu vastaus. Pidän myös tärkeänä, että samaan toimintasektoriin kohdistuneita muistutuksia käsitellään yhteisesti, kun arvioidaan, mihin kehittämistoimiin toimintasektorilla on mahdollisesti tarpeen ryhtyä. Valviran suosittelemaan noin kuukauden käsittelyaikaan eivät kaikki kunnat tai toimintasektorit kykene. Jos muistutukseen vastaaminen alkaa hidastua esimerkiksi niiden määrän lisääntyessä, niiden merkitys asiakkaalle tai hänen läheiselleen tai omaiselleen nopeana palautteen antamiskeinona on vaarassa. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään vähän Kuntien vastausten perusteella asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään erittäin vähän. Vastaukset ovat todennäköisesti osin puutteellisia 67. Peräti kaksi kuntaa kuitenkin ilmoitti, ettei asiakastyytyväisyyskyselyjä tehty millään sektorilla. Kaksi eri kuntaa ilmoittivat, että tekivät toimeentulotukeen ja/tai 67 Kaikki sektorit eivät kaikissa kunnissa antaneet vastauksia. 44

49 aikuissosiaalityöhän liittyvän kyselyn. Samoin kaksi kuntaa tekivät myös lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyvät kyselyt. Eniten kyselyjä teki Hämeenlinna, joka ilmoitti tehneensä kyselyt lapsiperheiden kotipalveluun, perheoikeudellisiin palveluihin, lastensuojeluun, vammaispalveluihin ja kehitysvammahuoltoon sekä toimeentulotukeen ja aikuissosiaalityöhön. Asiakkaille tai omaisille suunnattujen palautekyselyiden merkitys toiminnan kehittämiselle voi vaihdella merkittäväksi mm. siksi, että kunta ei toteuta kyselyjä säännöllisesti. Toiminnan kehittämisen kannalta on mielestäni tärkeää kohdistaa huomio palautteen sisällön muuttumiseen seuranta-ajalla ja erityisesti huomioida ne vastaukset ja palautteet, jotka poikkeavat sisällöltään enemmistön vastauksista. 45

50 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Sosiaaliasiamiehen kehittämisehdotukset Tämän selvityksen perusteella esitän kunnille harkittavaksi seuraavia toimia: 1. Järjestelmällisemmin sen selvittämistä, voidaanko toimeentulotukiasiakkaan terveydenhoitomenoihin saada maksunalennusta tai poistamista sekä asiakkaiden ohjaamista ja tarvittaessa auttamista maksun alennushakemuksen tekemiseksi. 2. Erityisen huomion kiinnittämistä viranhaltijapäätösten tekemiseen, sisältöön ja perusteluihin erityisesti vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa, omaishoidon tuessa, kotihoidossa sekä asiakasmaksuasioissa Päätöksestä tulee selvästi käydä ilmi, mihin asiakas on oikeutettu ja velvoitettu tai miten asia on muutoin ratkaistu. Asiakasmaksupäätöksestä tulee ilmetä mm. ne seikat, jotka ovat vaikuttaneet asiakkaalle määrättyyn maksuun. 3. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvän koulutuksen järjestämistä seudullisesti tai maakunnallisesti. 4. Palveluasumisessa olevien asiakkaiden ja heidän omaistensa vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä laajaa ja eri kanavia käyttäen toteutettavaa tiedottamista kunnassa vireillä olevista palveluasumisen sisällöllisistä muutoksista tai asuinpaikan vaihdoksiin liittyvistä seikoista. 5. Asiakkaille ja omaisille tehtävien sosiaalihuollon palautekyselyiden lisäämistä ja säännönmukaistamista ja huomion kohdistamista erityisesti niihin palautteisiin, jotka ilmentävät tyytymättömyyttä tai poikkeavat sisällöltään muista palautteista. 6. Kotihoidon maksujen määrittämiseksi käytettyjen prosenttiosuuksien tarkistamista, jotta varsinkin pienituloisten, kotihoitoa välttämättä tarvitsevien asiakkaiden maksurasitus ei muodostuisi kohtuuttomaksi. 7. Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja myöntämisessä noudatetun menettelyn tarkistaminen vastaamaan paremmin lainsäädännön tavoitteita. 8. Muistutusvastauksiin huomion kiinnittäminen siten, että niissä otetaan kantaa kaikkiin muistutuksen tekijän esittämiin väitteisiin ja kysymyksiin. Muistutuslomake tulisi löytyä helposti kunnan palvelupisteistä ja kunnan verkkosivuilta. 46

51 LIITE 1 Kuntakohtaiset tilastot Toimeentulotuki Lastensuojelu Lasten huolto ja tapaaminen /varhaiskasvatus /lapsiperheiden kotipalvelu Vanhustenhuolto ja ikääntyneiden kotihoito Vammaispalvelut / kehitysvammahuolto Omaishoito Muu sosiaalihuolto (esim. päihdeja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut) Muut, ei sosiaalihuoltoa Yhteensä Akaa Urjala Hattula HML Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki

52 LIITE 2 Kuntakysely sosiaaliasiamiehen vuoden 2014 selvitystä varten 1. Vastaajakunta, isäntäkunta tai kuntayhtymä A. Vastaus koskee seuraavaa kuntaa B. Vastaus koskee sektoria. (Esim. aikuissosiaalityö; vammaispalvelut; perheoikeudelliset palvelut) Vastaa kysymyksiin vain siltä osin, kun pystyt antamaan todelliseen tietoon perustuvan vastauksen ja ohjaa kysely tarvittaessa oikealle taholle. C. Vastaajana toimi tietojen mahdollista tarkistamista varten. 2. Millä sektorilla tehtiin asiakastyytyväisyyskyselyjä vuonna 2014? Toimeentulotuki Aikuissosiaalityö Lastensuojelu Vanhustenhuolto Vammais- ja kehitysvammapalvelut Päihdehuolto Omaishoidontuki Lapsiperheiden kotipalvelut Kotihoito Päivähoito/varhaiskasvatus Perheoikeudelliset palvelut Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut 3. Muistutusmenettely kunnassanne. Mitkä asiat toteutuivat muistutusten käsittelyssä vuonna 2014? Muistutuslomake löytyy helposti kunnan verkkosivuilta. Asiakkaan kohteluun liittyvä palaute tulkitaan muistutukseksi, vaikka sitä ei olisi erikseen palautteessa mainittu. Muistutus kirjataan aina saapuneeksi kuntaan ja se diarioidaan, vaikka muistutus tulisi sähköpostilla. Muistutukseen vastaa kunnan johtava viranhaltija tai toimintayksikön esimies. Kunnassa on erikseen hallinto- tai johtosäännöllä määritelty, keillä on oikeus vastata muistutukseen. Muistutukseen vastaa aina myös kunnan johtava esimies, jos muistutus koskee ostopalveluyksikköä. Muistutukseen annetaan aina kirjallinen, perusteltu vastaus. Muistutusvastaus annetaan Valviran suosituksen mukaisesti enintään noin 1 kk:n kuluessa Muistutusvastausta laadittaessa keskustellaan niiden henkilöiden kanssa tai muuten kuullaan niitä henkilöitä, joita muistutus koskee. Saapuneita muistutuksia käsitellään yhdessä, kun mietitään kunnan toimintojen kehittämistä. 4. Sektorikohtaiset erilliskysymykset A. Vammaispalvelut 1. Kuinka moni henkilö sai vuonna 2014 henkilökohtaista apua ja mikä oli järjestämistapa? Työnantajamalli henkilöä Ostopalveluna henkilöä 48

53 Palveluseteli henkilöä Kunnan omana toimintana henkilöä Useamman tavan yhdistelmä henkilöä Yhteensä henkilökohtaisen avun saajia henkilöä. 2. Mikä on mielestäsi suurin henkilökohtaiseen apuun liittyvä ongelma tällä hetkellä? B. Omaishoito 1. Miten kunnassa tuetaan omaishoitajia jaksamaan työssään? Rahallinen korvaus hoitotyöstä. Lakisääteisten lomapäivien (3 X 24 tuntia/kk) takaaminen omaishoitajalle. Kunnan työntekijä (esim. kotihoidosta) tulee kotiin auttamaan omaishoitajaa raskaissa hoitotoimenpiteissä ilman erillistä maksua. Hoidettavalle myönnetään päivätoimintaa/ muuta päiväaikaista toimintaa 2-4 krt/kk hänen niin halutessaan ilman erillistä maksua, jotta omaishoitaja voi hoitaa asiointejaan tai virkistymistä. Omaishoitajille suunnatuilla vertaisryhmätapaamisilla. Omaishoitajalle nimetyllä vastuutyöntekijällä ja keskustelutuella. Jokin muu, mikä? 2. Vähentävätkö kotiin annettavat palvelut (kotipalvelu tai kotisairaanhoito) omaishoitajalle maksettavaa palkkiota? Ei Kyllä, millä tavoin ja kuinka paljon? 3. Kuinka monta omaishoitajan kanssa tehty toimeksiantosopimusta kunnassanne oli vuonna 2014 yli 65-vuotiaiden hoitoon? lapsille (0-18 vuotta?) toimeksiantosopimuksia yhteensä? C. Elatusapu 1. Kuinka monta elatussopimusta on vahvistettu vuonna 2013 ja vuonna 2014? 2. Uusista elatussopimuksista, ns. nollasopimuksia vuonna 2013 ja vuonna 2014? 3. Uudelleen vahvistettuja elatussopimuksia tehtiin vuonna 2013 ja vuonna 2014? 4. Uudelleen vahvistetuista elatussopimuksista ns. nollasopimuksia tehtiin vuonna 2013 ja vuonna 2014? D. Valvotut tapaamiset 1. Minkälaisia ongelmia olet kohdannut valvottuihin tapaamisiin liittyen? 2. Miten arvioit uuden sosiaalihuoltolain vaikutuksia valvottujen tapaamisten toteutumiseen (uusi SHL 27 )? E. Lastensuojelu 1. Miten arvioit (1= erittäin huono, 10= erittäin hyvä) yhteistyön onnistumista lastensuojelun lähimpien yhteistyötahojen kanssa? Neuvola Varhaiskasvatus Koulu/opetustoimi Lasten psykiatria Nuorisopsykiatria Sosiaalipäivystys 49

54 Joku muu, mikä? 2. Miten suuri osuus (%) uusista huostaanotoista oli suostumukseen perustuvia vuoden 2013 aikana? % (loput tahdonvastaisia). vuoden 2014 aikana? % (loput tahdonvastaisia). F. Toimeentulotuki A. Missä tilanteessa toimeentulotuen asiakkaalla on oikeus saada lääkkeiden hankintaa varten maksusitoumus apteekkiin? (voit valita useita kohtia). Asiakkaalle syntyy aina hakukuukaudelle vajetta ilman lääkkeitä. Asiakkaalle jää normiylitystä, mutta normiylitys on niin pieni, että lääkkeiden hankinta tosiasiassa veisi laskelman miinukselle. Asiakkaalla on resepti lääkkeiden hankintaa varten. Vapaakauppalääkkeisiin ei myönnetä maksusitoumusta. Asiakas on pitkäaikainen asiakas, vaikka joka kuukausi ei syntyisi vajetta. Maksusitoumuksia ei myönnetä kenellekään, vaan asiakkaan tulee hankkia lääkkeet itse, ja esittää kuitti ja resepti jälkikäteen toimeentulotuessa. Jokin muu tilanne, mikä? B. Sosiaaliasiamieheen otetaan usein yhteyttä siitä syystä, että jo toimitettuja toimeentulotukihakemuksen liitteitä pyydetään asiakkaalta uudestaan. Miten kunnassanne on huolehdittu, että jo toimitetut toimeentulotukiliitteet (tai niiden sisältämä informaatio) ovat käytettävissä seuraavalla käsittelijällä tai päätöksentekijällä? C. Millä tavoin asiakkaaseen ollaan yhteydessä lisäselvityspyyntöihin liittyen? Asiakasta tavoitellaan aina puhelimitse jo ennen kirjallisen lisäselvityspyynnön lähettämistä? Lisäselvityspyyntö lähetetään tavallisena 1-luokan postikirjeenä asiakkaan ilmoittamaan kotiosoitteeseen. Lisäselvityspyyntö lähetetään kunnan linjauksen mukaisesti aina 2-luokan postikirjeenä asiakkaan ilmoittamaan kotiosoitteeseen. Muuten, miten? D. Miten lisäselvityskäytäntöä voisi tehdä sujuvammaksi? LÄMMIN KIITOS VASTAUKSISTA! Vastaukset tulee antaa ma mennessä. Lisätietoja saadaksesi ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Satu Loippo Sosiaaliasiamies Pikassos Oy Åkerlundinkatu 2 A. 3. krs TAMPERE p

55

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille

Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille 1 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Hangon, Inkoon, Kirkkonummen ja Raaseporin kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen työ perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000).

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2014 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Liite nro 19 27.4.2016 Petula 36 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Asiakkaiden aseman ja oikeuksien tarkastelua Akaan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupungeissa sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan,

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Kotipalveluopas. Hemtjänstutförare i Umeå. Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00)) www.umea.se/hemtjanst

Kotipalveluopas. Hemtjänstutförare i Umeå. Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00)) www.umea.se/hemtjanst Kotipalveluopas Hemtjänstutförare i Umeå Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00)) www.umea.se/hemtjanst Johdanto Uumajan kunnan ikääntyneille ja toimintarajoitteisille tarjoamasta tuesta ja

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden ja Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänkuja 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS

KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUKESKUS kunnan myöntämä rahallinen tuki viimesijainen etuus perustuu toimeentulotukilain säännöksiin tarkoitettu tilanteisiin, joissa hakijan tai hänen perheensä

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 31.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 31.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2011 1 196 PALKAN TAKAISINPERINNÄN KOHTUULLISTAMISTA KOSKEVA VAATIMUS Terke 2011-210 Esityslistan asia TJA/27 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 15/2010 1 313 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSEEN Terke 2010-2050 Esityslistan asia TJA/17 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen Päivähoitomaksujen määräytyminen perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

2. perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (7 3 mom.)

2. perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (7 3 mom.) Lastensuojelun asiakasmaksut ohjeistus 1.3.2014 Lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetuista perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalveluista

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen TAMPERE 1 (5) TRE: 5808/05.02.00/2013 Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.1.2014 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 25.9.2013/97 1. Perustoimeentulotukea koskevat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) 13 Oikaisuvaatimus johtavan ylihammaslääkärin päätöksestä HEL 2015-006958 T 06 00 00 Päätösehdotus Perustelut päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen keskitettyjen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA Henna Harju Lakimies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 9.10.2014 Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki

Lisätiedot

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1 (5) SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1. Sopimuksen osapuolet Ostaja: Yhteyshenkilö: Tuottaja: Yhteyshenkilö: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raili Haaki

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA

SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 27.3.2013 SOVELTAMISOHJEET ALENNETTAESSA ASIAKASMAKSUJA SÄÄNNÖLLISEN PALVELUN KUUKAUSIMAKSUA TILAPÄISEN KOTIHOIDON MAKSUA TUKIPALVELUMAKSUJA 2 YLEISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot