ANNETUT LAUSUNNOT LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA

Transkriptio

1 ANNETUT LAUSUNNOT LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA SISÄLLYSLUETTELO 1. OY ANGLO-NORDIC AB DIGITA OY ELEKTRONIIKAN TUKKUKAUPPIAAT RY ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO ELISA OYJ ET PARTNERS OY FINNET-LIITTO RY FICOM RY, TIETOLIIKENTEEN JA TIETOTEKNIIKAN KESKUSLIITTO GRAMEX TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖ HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS HELSINGIN KAUPPAKAMARI JULKISEN SANAN NEUVOSTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ KESKUSKAUPPAKAMARI KHT-YHDISTYS KILPAILUVIRASTO KODINTEKNIIKKALIITTO RY KORKEIN HALLINTO-OIKEUS KULUTTAJAVIRASTO OY LM ERICSSON AB MAINOSTAJIEN LIITTO MARKKINAOIKEUS MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMISTOJEN LIITTO MTL MICROSOFT OY NOKIA OYJ OIKEUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ OULUN YLIOPISTO PUOLUSTUSMINISTERIÖ PÄÄESIKUNTA SAUNALAHTI GROUP OYJ SISÄASIAINMINISTERIÖ SONY ERICSSON MOBILE COMMUNICATION AB SUOMEN ASIANAJAJALIITTO SUOMEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTTAJAT SATU RY SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO SUOMEN KUNTALIITTO SWELCOM OY TEKES TELEFORUM RY TELIASONERA FINLAND OYJ TEOSTO, SÄVELTÄJÄIN TEKIJÄNOIKEUSTOIMISTO TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO TURUN YLIOPISTO VIESTINNÄN KESKUSLIITTO VIESTINTÄVIRASTO...86

2 2 1. Oy Anglo-Nordic Ab Liikenne- ja viestintäministeriö Neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen Lausuntopyyntönne matkapuhelinten ns. kytkykaupasta LVM074:00/2004/ Oy Anglo-Nordic Ab on matkapuhelinalan maahantuonti- ja tukkuliike joka palvelee n Suomalaista matkapuhelinalan vähittäiskauppaa. Oy Anglo-Nordic Ab esittää pyynnöstänne Hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta ja viestintämarkkinalain 70 :n väliaikaisesta muuttamisesta seuraavaa: Päätelaitteen valinta Kytkykaupassa operaattori tekee laitevalinnan kuluttajan puolesta, jolloin kuluttajien mahdollisuus laitevalintaan kapenee merkittävästi. Tästä on olemassa empiiristä tietoutta kytkykauppamaista. Liittymien vaikeasti vertailtavien hintojen sijasta kuluttajat todennäköisesti vertailisivat liittymiin kuuluvia puhelimia keskenään. Hintojen läpinäkyvyys ja vertailtavuus Kytkykaupan mahdollinen salliminen heikentää mielestämme oleellisesti liittymien ja matkapuhelinten hintojen vertailukelpoisuutta. Mikäli kytkykauppa sallitaan, kuluttajien hintamielikuva hämärtyy ratkaisevasti. Joustavuus Tällä hetkellä Suomessa kuluttajilla on mahdollisuus helposti vaihtaa palvelujen tarjoajaa ja operaattoria. Kuluttajat voivat nykyisillä markkinoilla toteuttaa laitteiden hankinnan omien toiveittensa, tarpeittensa sekä markkinatarjonnan mukaan. Markkinat toimivat aidosti ja terveellä tavalla. Kytkykaupan yleinen seuraamus on toisiinsa liitettyjen SIM -kortin ja puhelimen lukitseminen toimimaan vain keskenään, mikä rajoittaa merkittävästi niiden käyttöä. Näin ollen pitäisi SIM-kortin lukitseminen ehdottomasti kieltää koska tämä haittaisi vakavasti markkinoiden joustavuutta. Vaikutuksista liittymäsopimuksiin Esimerkit kytkykaupan sallivista maista osoittavat, että kytkykauppa johtaa todennäköisesti kuluttajien sitomiseen pitkiin määräaikaisiin sopimuksiin. Sopimusten voimassaoloaikana

3 kuluttaja ei voi haluamallaan tavalla reagoida markkinoilla oleviin muihin tarjouksiin. Markkinat eivät tällöin toimi terveesti, sillä kuluttaja on pakotettu rahoittamaan puhelinlaitteen tuntematta lainkaan liittymänsä todellista kustannusrakennetta. Lisäksi kytkykauppa antaa operaattoreille mahdollisuuden korottaa matkapuheluiden ja niihin liittyvien palveluiden hintoja merkittävästi ja tämän he luultavasti myös tekevät voidakseen subventoida matkapuhelimen hintaa. Näin ollen Suomalaisen kuluttajan matkapuhelinlaskut nousevat oleellisesti. On epärealistista olettaa että operaattorit tarjoaisivat kuluttajille ns. ilmaisen lounaan. Kytkykaupan salliminen vaarantaisi aidon hintakilpailun. Kehittyneiden operaattoripalveluiden huono menestys Markkinoilla on jo merkittävä määrä edistyksellisiä päätelaitteita joilla voidaan käyttää kaikkia operaattoreiden kehittämiä matkapuhelin- palveluja. Tästä huolimatta palvelujen käyttö on vähäistä. Tämä johtuu siitä että operaattoripalvelut eivät herätä kuluttajissa kiinnostusta ja hankintahimoa eikä suinkaan siitä että markkinoilla ei olisi kehittyneitä päätelaitteita. Emme usko että tilanne muuttuu jos kuluttajat saavat vielä edistyksellisempiä matkapuhelimia käyttöönsä kytkykaupan myötä. Päinvastoin kytkykaupan myötä palveluiden hinnat nousevat entisestään mikä on omiaan vähentämään operaattoripalvelujen käyttöä entisestään! Operaattoripalveluiden kehno menestys Suomessa ei mielestämme johdu edistyksellisten päätelaitteiden puutteesta vaan operaattoripalveluiden kehnosta laadusta ja tarjoomasta. 3 Markkinarakenteen muutokset Kytkykaupassa operaattori saa kiistatta merkittävän roolin matkapuhelinten myynnin ohjailijana. Mikäli operaattorilla on merkittävä osuus markkinoiden ohjailijana, on sillä mielestämme suuri vaikutus koko matkapuhelinalan jakelujärjestelmiin, markkinoiden rakenteisiin ja sitä kautta koko kilpailutilanteeseen. Matkapuhelin jälleenmyyjät tulevat riippuvaisiksi operaattorista ja heidän mahdollisuus vaikuttaa omaan liiketoimintaansa vähenee. Vastaavasti operaattorista riippumattoman tukkukaupan asema heikkenee oleellisesti koska operaattorit tukevat omia jakelukanaviaan eivätkä operaattorista riippumatonta kanavaa. Tämä johtaa väistämättä irtisanomisiin sekä vähittäiskauppa- että tukkuportaassa ja näin ollen kytkykaupan työllisyysvaikutus on negatiivinen. Tätä kehitystä emme pidä hyväksyttävänä ja oikeana. Kytkykaupan sallimisen vaikutukset tulisivat olemaan valtaosin negatiivisia sekä jälleenmyyjien ja tukkuportaan että kuluttajien kannalta. Kytkykauppa johtaa mm. hintavertailun vaikeutumiseen ja matkapuhelinten pakkokauppaan. Edellä lausuttuun viitaten esitämmekin, että kytkykauppaa koskevat säännökset säilytettäisiin ennallaan. Leo-Dan Bensky toimitusjohtaja Oy Anglo-Nordic Ab Timo Vaskio myyntijohtaja Oy Anglo-Nordic Ab

4 2. Digita Oy 4 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö , LVM074:00/2004 HALLITUKSEN ESITYS VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA 1. Johdanto Digita Oy kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen viestintämarkkinalain muuttamista koskevasta esitysluonnoksesta ja esittää lausuntonaan seuraavaa. 2. Kytkykauppa Digita kannattaa muutosehdotusta, jolla kytkykauppa vapautetaan väliaikaisesti kolmannen sukupolven ja muiden uutta teknologiaa hyödyntävien matkapuhelimien käyttöönoton nopeuttamiseksi. Uskomme ehdotuksen lisäävän kuva- ja äänimateriaalia sisältävien palvelujen kehittymistä ja käyttöä. 3. Velvollisuus korjata häiriö Viestintämarkkinalain 131 :n muotoilussa tulisi huomioida vahingonkorvauslain mukainen aiheuttamisperiaate ja tuotevastuulakiin liittyvät lähtökohdat kustannusten jakaantumisessa viestintäverkon tai laitteen aiheuttamissa häiriötilanteissa. 4. Muutoksenhaku Teleyritysten toimintaa sääntelevää regulaatiota on lisätty huomattavasti viime vuosina. HMV-velvollisuuksien asettaminen merkitsee olennaista puuttumista yrityksen toimintavapauteen ja mahdollisuuksiin. Viestintävirastolle myönnetyt valtuudet hintakaton tai hinnan asettamiseen lisäävät tätä entisestään. Teleyritysten oikeusturvan takaamiseksi onkin tärkeätä varmistaa, että sekä velvoitteita asettavilla että niiden oikeellisuutta varmistavilla tuomioistuimilla on käytössään riittävä asiantuntemus ja resurssit. Teleyritysten oikeusturvan takaamiseksi vastustammekin muutoksenhakumahdollisuuksien rajaamista ehdotetulla tavalla. Digitan käsityksen mukaan paras asiantuntemus telemarkkinoista on markkinatuomioistuimella, minkä vuoksi Viestintäviraston päätöksiä koskeva ensimmäisen vaiheen muutoksenhaku tulisi keskittää sille. Esityksessä on lueteltu markkinatuomioistuimen käytön etuja, mutta todettu muutosehdotus toteuttamiskelvottomaksi tuomioistuimen vähäisten resurssien vuoksi. Resurssien rajallisuuden vuoksi käsittelyaikojen on epäilty pitkittyvän markkinatuomioistuimessa. Valitusprosessin nopeuttamistarve tai markkinatuomioistuimen resurssipula eivät mielestämme riitä perusteluksi markkinatuomioistuimen syrjäyttämiseen ja kaksivaiheisesta valitustiestä poikkeamiseen. Käsittelyaikojen nopeuttaminen onnistunee parhaiten resurssien lisäämisellä ja asettamalla käsittelylle määräajat. Mikäli lainsäädäntö mahdollistaa yritys-

5 ten toimintaan puuttumisen, tulee sen varmistaa myös että puuttuminen tapahtuu riittävällä asiantuntemuksella ja resurssein. 5. VML 10 3 muuttaminen Hallituksen esitykseen sisältyvien muutosten lisäksi pyydämme, että Liikenne- ja viestintäministeriö kiinnittäisi vielä huomiota toimiluvan sisältöä määrittävän 10 3 momentin viimeiseen virkkeeseen. Toimilupaviranomaisen on edellä mainitulla toimilupaehdolla huolehdittava siitä, että mainitut televisio- ja radiotoiminnan harjoittajat saavat kaikissa tilanteissa käytettäväkseen toiminnan harjoittamiseen tarvittavan kapasiteetin. Digitan toivomuksena on, että mainittuun momenttiin lisättäisiin selvennyksenä, että tarvittava kapasiteetti on määritelty televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaisessa ohjelmistoluvassa. Lisäksi Digita toivoo, että ohjelmistolupaa tarkastettaisiin riittävän usein, jotta ne toimiluvanhaltijat, jotka eivät ole ottaneet luvassa myönnettyä kapasiteettia käyttöönsä menettäisivät käyttöönottamattoman kapasiteetin. Valtioneuvosto voisi liittää tarkastus- ja ilmoitusvelvollisuutta koskevia ehtoja ohjelmistolupaan, jolloin mahdollinen käyttämätön kapasiteetti voitaisiin vapauttaa uudelleenjaettavaksi. Käsityksemme mukaan nämä lisäykset selventäisivät kapasiteetin jakoon liittyviä osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia, ja tehostaisivat rajallisen kapasiteetin käyttöä nykyisestä. 6. Lisätiedot Lisätietoja asiassa antavat mielellään toimitusjohtaja Pauli Heikkilä puh , pauli.heikkilä@digita.fi ja päälakimies Sanna Tuominen puh , sanna.tuominen@digita.fi. DIGITA OY 5 Pauli Heikkilä toimitusjohtaja

6 6 3. Elektroniikan tukkukauppiaat ry Liikenne- ja viestintäministeriö Neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen Lausuntopyyntönne matkapuhelinten ns. kytkykaupasta LVM074:00/2004/ Elektroniikan Tukkukauppiaat ry (ETK) on matkapuhelinalan valmistajien, maahantuojien ja tukkukauppiaiden elinkeinopoliittinen etujärjestö. Järjestön jäsenet edustavat kattavasti maamme matkapuhelinten valmistajia, maahantuojia ja tukkukauppiaita. Elektroniikan Tukkukauppiaat ry esittää pyynnöstänne Hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta ja viestintämarkkinalain 70 :n väliaikaisesta muuttamisesta seuraavaa: 1. Hintojen läpinäkyvyys ja vertailtavuus Kytkykaupan mahdollinen salliminen tulee mielestämme heikentämään liittymien ja matkapuhelinten hintojen vertailukelpoisuutta olennaisella tavalla. Liittymää hankittaessa kiinteiden maksujen ja käyttömaksujen lisäksi olisi vertailtava myös matkapuhelinten ominaisuuksia ja hintoja. Mikäli kytkykauppa sallitaan, kuluttajien hintamielikuva hämärtyy ratkaisevasti. 2. Joustavuus Tällä hetkellä Suomessa kuluttajilla on mahdollisuus helposti vaihtaa palvelujen tarjoajaa ja operaattoria. Kuluttajat voivat nykyisillä markkinoilla toteuttaa laitteiden hankinnan omien toiveittensa, tarpeittensa sekä markkinatarjonnan mukaan. Markkinat toimivat aidosti ja terveellä tavalla. Kytkykauppa haittaisi vakavasti markkinoiden joustavuutta. 3. Vaikutuksista liittymäsopimuksiin Esimerkit kytkykaupan sallivista maista osoittavat, että kytkykauppa johtaa todennäköisesti kuluttajien sitomiseen pitkiin määräaikaisiin sopimuksiin. Sopimusten voimassaoloaikana kuluttaja ei voi haluamallaan tavalla reagoida markkinoilla oleviin muihin tarjouksiin. Markkinat eivät tällöin toimi terveesti, sillä kuluttaja on pakotettu rahoittamaan puhelinlaitteen tuntematta lainkaan liittymänsä todellista kustannusrakennetta. Kytkykaupan salliminen vaarantaisi aidon hintakilpailun. 4. Markkinoiden avoimuus

7 7 Kytkykaupan yleinen seuraamus on toisiinsa liitettyjen SIM -kortin ja puhelimen lukitseminen toimimaan vain keskenään, mikä rajoittaa merkittävästi niiden käyttöä. 5. Päätelaitteen valinta Kytkykaupassa operaattori tekee laitevalinnan kuluttajan puolesta, jolloin kuluttajien mahdollisuus laitevalintaan kapenee merkittävästi. Tästä on olemassa empiiristä tietoutta kytkykauppamaista. Liittymien vaikeasti vertailtavien hintojen sijasta kuluttajat todennäköisesti vertailisivat liittymiin kuuluvia puhelimia keskenään. 6. Markkinarakenteen muutokset Kytkykaupassa operaattori saa kiistatta merkittävän roolin matkapuhelinten myynnin ohjailijana. Mikäli operaattorilla on merkittävä osuus markkinoiden ohjailijana, on sillä mielestämme suuri vaikutus koko matkapuhelinten jakelujärjestelmiin, markkinoiden rakenteisiin ja sitä kautta koko kilpailutilanteeseen. Tätä kehitystä emme pidä hyväksyttävänä ja oikeana. Kytkykaupan sallimisen vaikutukset tulisivat olemaan valtaosin negatiivisia sekä kaupan että kuluttajien kannalta. Kytkykauppa johtaa mm. hintavertailun vaikeutumiseen ja matkapuhelinten pakkokauppaan. Hallituksen esityksessä halutaan kytkykauppakielto purettavaksi käytännössä vain kolmannen sukupolven ja muiden uutta teknologiaa hyödyntävien matkaviestinverkon liittymien ja puhelinten kaupassa. Edellä lausuttuun viitaten esitämme, että kytkykauppaa koskevat säännökset säilytettäisiin ennallaan. Olemme kuitenkin erittäin huolestuneita matkapuhelinten markkinoinnissa esiintyvistä haitallisista ilmiöistä, jotka liittyvät mm. puhelinten kylkiäiskauppaan. Kuluttaja ei nykymenolla aina kykene rationaaliseen päätöksentekoon. Toivomme ministeriön vaikuttavan toimillaan alan markkinoinnin tervehdyttämiseen. ELEKTRONIIKAN TUKKUKAUPPIAAT RY Pentti Karhu Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n toimitusjohtaja

8 4. Elinkeinoelämän keskusliitto 8 LVM074:00/2004 VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTTAMINEN JA VIESTINTÄMARKKINALAIN 70 :N VÄLIAIKAINEN MUUTTAMINEN Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa viestintämarkkinalain (393/2003) muuttamisesta ja ao. lain 70 :n väliaikaisesta muuttamisesta. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää ehdotettuja muutosehdotuksia pääsääntöisesti kannatettavina. Suurin osa muutosehdotuksista on nykylakia tarkentavia muutoksia, joissa otetaan huomioon lain soveltamisessa tehdyt havainnot, perustuslain vaatimukset sekä alan tekninen kehitys. EK haluaa esittää yksityiskohtaisia kommentteja kahteen muutosehdotukseen. EK kannattaa 70 :ään ehdotettua väliaikaista muutosta, joka sallisi muun kuin GSMmatkaviestinverkon päätelaitteen ja siihen liittyvän hyödykkeen kytkykaupan. Säädösmuutoksella pyritään edistämään kehittyneempien, mm. kolmannen sukupolven matkaviestinverkkojen, päätelaitteiden ja näitä hyödyntävien palvelujen tarjontaa ja käyttöä. Kytkykaupan sallimisella on arvioitu nopeutettavan tietoyhteiskuntakehitystä. Muutosehdotus pohjautuu markkinoiden toimivuuteen ja on myös sääntelyn vähentämismielessä oikeansuuntainen. Kolmen vuoden määräaikaisen kokeilun tulosten perusteella voidaan arvioida, onko muutos edistänyt tavoiteltua kehitystä, onko tullut tarvetta korjaaviin toimiin vai voidaanko edetä sääntelyn purkamisessa pitemmälle. Käsityksemme mukaan sekä kuluttajasuojalainsäädännössä että viestintämarkkinalaissa olevat säännökset antavat mahdollisuuden markkinoiden seurantaan ja asiakkaiden oikeuksien turvaamiseen. Olemassa olevilla säädöksillä voidaan turvata asiakkaiden riittävä tiedon saanti sekä valvoa asianmukaisesti palvelujen hinnoittelua. Uudeksi 138 a :ksi ehdotetaan säädöstä Viestintäviraston päätöksen tiedoksiannosta sähköpostitse. EK ehdottaa 1 momentin tekstiä muutettavaksi siten, että sana vastaanottokuittauksen korvattaisiin sanalla lukukuittauksen. Lisäksi, jos Viestintävirasto ei saa seitsemän päivän kuluessa lukukuittausta, päätös katsotaan annetuksi tiedoksi kuitenkin silloin, kun on kulunut seitsemän päivää päätöksen saapumisesta päätöksen kohteen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Muutosehdotus on perusteltua etenkin tilanteissa, joissa Viestintäviraston päätös edellyttää todisteellista tiedoksiantoa. Sitä vaativia tapauksia ovat päätökset, joiden tiedoksiannosta alkaa kulua muutoksenhakuaika tai jotka tullakseen voimaan on annettava asianosaisille tiedoksi. Käytännössä sähköpostitse tapahtuva tiedoksianto voidaan toteuttaa kahdella tavalla; siten, että vastaanottajalta tulee automaattinen vastaanottokuittaus tai lukukuittaus. Vastaanottokuittaus tulee automaattisesti riippumatta siitä, onko tiedoksiantoa luettu vai ei. Vastaanottajan oikeusturvan varmistamisen kannalta on perusteltua käyttää pääsääntönä vaatimusta lukukuittauksesta. Kunnioittavasti Elinkeinoelämän keskusliitto Toimintaympäristö Jukka Ahtela Johtaja

9 5. Elisa Oyj 9 Liikenne- ja viestintäministeriö VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTOS Elisa Oyj (Elisa) lausuu viestintämarkkinalain arvioiduista muutostarpeista seuraavaa. Kytkykauppaa koskeva sääntely Yleistä Esityksessä ehdotetaan ns. kytkykauppaa koskevaa säännöstä muutettavaksi. Muutosta perustellaan tavoitteella edistää kolmannen sukupolven ja muiden uutta teknologiaa hyödyntävien matkapuhelinten mahdollisimman nopeaa käyttöönottoa Suomessa. Pidämme esitystä hyvin perusteltuna ja oikeansuuntaisena. Pitäisimme vieläkin parempana, että kytkykauppakielto poistettaisiin kokonaan viestintälainsäädännöstä. Lisäksi esitykseen tulee tehdä tiettyjä muutoksia liittyen erityisesti kuluttajien kanssa tehtyjen määräaikaisten sopimusten pituuteen ja lakimuutoksen voimassaoloaikaan. Kytkykauppakiellon poistaminen kokonaan Suomessa pääsääntönä on yhdistettyjen tarjousten ja kylkiäistarjousten salliminen. Kielto käyttää yhdistettyjä tarjouksia ja kylkiäistarjouksia kumottiin yleisestä kuluttajansuojalainsäädännöstä jo vuonna Muutoksella haluttiin tehostaa kuluttajia hyödyntävää kilpailua laajentamalla sallittujen markkinointikeinojen käyttöä. Katsomme, että matkaviestinverkon päätelaitetta ja liittymää koskeva kytkykauppakielto ei enää ole Suomen markkinoilla lainkaan perusteltu, joten esitämme edelleen kytkykauppakiellon poistamista kokonaan viestintämarkkinalainsäädännöstä. Lainsäädännössä tulee huomioida teknologianeutraalisuus. Esityksessä tuodaan perustellusti esille komission antama ehdotus parlamentin ja neuvoston asetukseksi myynnin edistämisestä sisämarkkinoilla. Asetuksen voimaantulon jälkeen viestintämarkkinalain kytkykauppakieltoa voidaan soveltaa vain Suomeen sijoittautuneiden yritysten toimintaan. Muista EU-jäsenvaltioista tulevien yritysten mahdollisesti harjoittamaa kytkykauppaa sen sijaan arvioidaan yrityksen kotivaltion lainsäädännön avulla. Koska kytkykauppakieltoa ei enää ole useimmissa EU-jäsenvaltioissa, joudutaan samoilla markkinoilla toimiviin yrityksiin soveltamaan mahdollisesti eri säännöksiä. Tätä ei voida pitää yhteisöoikeuden mukaisena, koska erilaisten säännösten soveltaminen vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaa ja asettaa yritykset perusteettomasti kansallisuuden mukaan eri asemaan. Tämä oli käsityksemme mukaan keskeinen peruste sille, että yleinen kytkykaupan kieltoa koskeva säännös poistettiin myös kuluttajansuojalainsäädännöstä. Määräaikaisten sopimusten pituus Esityksessä on lähdetty siitä, että teleyritys saa kytkykaupan yhteydessä tehdä kuluttajan kanssa enintään yhden vuoden määräaikaisen sopimuksen. Katsomme, että kuluttajien kanssa tulisi voida tehdä vähintään 24 kuukauden määräaikainen sopimus ja toisen teleyrityksen liittymäpalveluiden esto tulisi sallia vastaavaksi ajaksi.

10 10 Vuoden määräaikaa on perustelu sillä, että tätä pidemmät sopimukset saattavat heikentää kuluttajan mahdollisuuksia vertailla lisäetutarjouksia ja tehdä rationaalisia ostopäätöksiä. Esityksen mukaan säännöksellä pyritään estämään tämä kytkykaupan lieveilmiö. Katsomme, että kuluttajien mahdollisuuksiin vertailla lisäetutarjouksia ja tehdä sitä kautta rationaalisia päätöksiä vaikuttaa ennen kaikkea se, että kuluttajille turvataan riittävien ja asianmukaisten tietojen saaminen järkiperäisten ratkaisujen pohjaksi. Lisäksi olennaista on se, että kuluttajalla on valinnanmahdollisuus eli mahdollisuus tehdä liittymäsopimus ilman päätelaitekytkyä tai halutessaan päätelaitekytkyn kanssa. Määräaikaisen sopimuksen pituus ei vaikuta kuluttajien mahdollisuuksiin tehdä rationaalisia päätöksiä. Kuluttajalla jää aina valinnanvapaus siitä, haluaako hän tehdä sopimuksen päätelaitteen kanssa vai ilman sitä. Esityksellä pyritään edistämään kehittyneimpien matkapuhelinpalveluiden ja - päätelaitteiden nopeaa käyttöönottoa Suomessa. Esityksen perusteluissa tuodaan esille, että kytkykauppa edistää nimenomaan kehittyneiden ja kalliiden matkapuhelinten käyttöönottoa. Tämä vaikutus kytkykaupalla on erityisesti silloin, jos kytkykaupassa käytetty lisäetuus on tietty alennus matkapuhelimen hinnasta. Kolmannen sukupolven päätelaitteet ovat kalliita, ja kun tavoitteena on näiden käyttöönoton edistäminen edellyttää tämä, että kuluttajien kanssa voidaan tehdä riittävän pitkä sopimus. 3 G-palvelukokonaisuuksien rakentaminen mielekkäällä tavalla edellyttää, että asiakkaiden kanssa voidaan tehdä riittävän pitkä määräaikainen sopimus. Haluamme tuoda esiin myös sen, että viestintämarkkinalaissa ei tällä hetkellä ole lainkaan rajoitettu mahdollisuutta tehdä kuluttajien kanssa määräaikaisia sopimuksia. Myöskään esimerkiksi kulutusluottosopimusten sallitulle pituudelle ei ole asetettu määräaikaa. Sallittujen kuluttajien kanssa tehtävien määräaikaisten sopimusten pituuden tulisi olla jossain yhteydessä päätelaitteen käyttöikään. Tällöin myös päätelaitteen arvo konkretisoituu kuluttajille, jolloin kuluttajien on myös helpompi vertailla tuotteita ja tehdä rationaalisia ostopäätöksiä. Päätelaitteen käyttöikää heijastelevat muun muassa eräiden laitevalmistajien myöntämien takuuaikojen pituudet. Vuoden määräaikaiset sopimukset johtavat helposti myös päätelaitteiden tiheään kiertoon. Tätä ei välttämättä voida pitää ympäristöllisistäkään syistä perusteltuna. Lain määräaikaisuus Kytkykauppaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi kolmen vuoden määräajaksi. Pidämme perustellumpana, että lakimuutos tehtäisiin pysyväksi. Teleyritykset suunnittelevat toimintaansa ja tuotteistusta pitkällä aikajänteellä. Kytkykaupan toteuttaminen edellyttää erilaisten palvelukonseptien kehittämistä ja toimintamuutoksia. Näiden muutosten toteuttaminen kolmen vuoden määräajaksi ei ole välttämättä taloudellisesti mielekästä. Jos laki säädetään kolmen vuoden määräajaksi, arvioimme, että markkinoilla saattaa ilmetä erilaista lyhytjänteistä toimintaa, joka voi aiheuttaa markkinahäiriöitä. Määräaikainen muutos luo myös epävarmuustilanteen kuluttajille siitä, mitä valinta- ja toimintamahdollisuuksia kuluttajilla on lakimuutoksen päättyessä. Tämä saattaa vaikuttaa halukkuuteen tehdä ylipäätään sopimuksia liittymän ja päätelaitteen yhteishankinnasta, jolloin lakimuutosten yleistavoitteet voivat vaarantua. Esityksen voimaantulosäännöksessä todetaan, että lain 70 on voimassa vain kolme vuotta lain voimaantulosta. Esityksen perusteluiden mukaan tämän jälkeen säännös palaa

11 takaisin alkuperäiseen muotoon. Pidämme pykälätekstiä ja perusteluita keskenään ristiriitaisina. Muut muutosehdotukset Esityksen 70 :n 2. momentin mukaan kytkykauppa on sallittua muun kuin 1 momentissa tarkoitetun matkaviestinverkon liittymäsopimusta tehtäessä. Kehittyneimmät päätelaitteet mahdollistavat 3 G-palveluiden käytön lisäksi myös GSM-matkaviestinverkon palveluiden käytön. Säännöksen sanamuodosta saa sen käsityksen, että kytkykauppaa ei voitaisi toteuttaa lainkaan GSM-palveluiden osalta, vaikka samanaikaisesti tehtäisiin sopimus 3 G- palveluista. Tämä ei liene säännöksen tarkoitus. Käsityksemme mukaan säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa kehittyneimpiä palveluita tukevien päätelaitteiden kytkykauppa, vaikka näillä päätelaitteilla käytettäisiin 3 G-palveluiden lisäksi myös GSM-palveluita. Esityksen 70 :n 3. momentin mukaan esto on purettava viimeistään vuoden kuluttua liittymäsopimuksen tekemisestä. Yritysasiakkaiden kanssa tehtävien määräaikaisten sopimusten pituutta ei esityksessä ole rajoitettu. Tämän vuoksi emme pidä tarkoituksenmukaisena rajoittaa yritysasiakkaiden kanssa tehtäviä sopimuksia estoista. Emme pidä hyvänä esitystä siitä, että esto tulisi purkaa automaattisesti vuoden kuluttua sopimuksen solmimisesta riippumatta asiakaan tahdosta. Näkemyksemme mukaan esto tulisi purkaa asiakkaan pyynnöstä. Muut muutokset Markkinamäärittelyä koskevat muutokset Esityksessä täsmennetään ministeriön ja Viestintäviraston välistä työnjakoa markkinamäärittelyitä tehtäessä. Katsomme, että esitetty muutos on hyväksyttävissä. Haluamme korostaa nykyisen markkinamäärittelyn ja huomattavan markkinavoiman määrittelyyn liittyvän menettelyn monimutkaisuutta, jäykkyyttä ja byrokraattisuutta. Sääntelyä tulisi tältä osin merkittävästi yksinkertaistaa. Velvollisuus vuokrata tilaajayhteyttä ja laitetilaa Kannatamme esitettyä muutosta siitä, että yläkaistan vuokrausvelvollisuus ei jatkossa edellytä tilaajayhteyttä liittymäsopimuksen perusteella hallitsevan käyttäjän suostumusta. Velvollisuus vuokrata radiomaston antennipaikka Esityksessä lähdetään siitä, että radiomaston antennipaikan vuokrausvelvollisuus voidaan asettaa myös muulle yritykselle kuin teleyritykselle vain, jos yritys on vapaaehtoisesti jo vuokrannut radiomaston antennipaikkaa jollekin teleyritykselle. Mahdollisuus vuokrausvelvollisuuden asettamiseen muullekin kuin teleyritykselle on perusteltu. Emme pidä kuitenkaan tarpeellisena sitä, että velvollisuuden asettamisen edellytykseksi on asetettu se, että mastopaikkaa on kaupallisin perustein jo vuokrattu. Säännöksen viimeinen sivulause voidaan poistaa. 11 Muutoksenhaku

12 Kannatamme muutoksenhakutien yhtenäistämistä. Korostamme edelleen sitä, että muutoksenhakumenettelyn tulee myös käytännössä toimia. Pitkät käsittelyajat vaarantavat eri osapuolten oikeusturvan toteutumisen ja aiheuttavat epäsuotuisia markkinaongelmia. Velvollisuus korjata häiriö Lakiin esitetään muutosta, jonka mukaan Viestintävirasto saa oikeuden määrätä viestintäverkon häiriön johdosta syntyneiden kustannusten jaosta. Muutos ei saa merkitä sitä, että häiriötä kärsinyt taho joutuisi miltään osin vastaamaan kustannuksista, joita häiriötä kärsinyt taho ei omalla toiminnallaan ole aiheuttanut. Viestintäviraston päätösten sähköinen tiedoksianto Lakiin esitetään muutosta, jonka mukaan Viestintävirasto voisi jatkossa antaa päätökset tietyin edellytyksin tiedoksi sähköisesti. Esityksen mukaan päätös katsotaan annetuksi tiedoksi silloin, kun päätöksen kohde lähettää Viestintävirastolle vastaanottokuittauksen. Ehdotamme, että säännöstä täsmennetään lisäämällä siihen nimenomaisen vastaanottokuittauksen. Tällöin automaattinen vastaanottokuittaus ei olisi riittävä. Kunnioittavasti ELISA OYJ 12 Sami Ylikortes pp. Anne Vainio

13 6. ET PARTNERS OY 13 Vantaa Liikenne- ja Viestintäministeriö Lausuntopyyntö LAUSUNTO Olemme tutustuneet hallituksen esitysluonnokseen viestintämarkkina- lain muuttamisesta. Vastustamme jyrkästi annettua esitystä seuraavin perustein: 1. Vaikutus toimialan rakenteisiin Esitetyllä muutoksella on perustavaa laatua oleva vaikutus matka- puhelinten vähittäiskaupan ansaintalogiikkaan ja sitä kautta toimialan rakenteisiin. Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että pääsääntöisesti kytkykauppa johtaa matkapuhelinten vähittäis- ja tukkukaupan keskittymiseen puhelin- operaattoreille. Kaupan keskittyminen operaattoreille olisi merkittävä uhka nykyiselle yksityiselle matkapuhelin- ja kodintekniikkakaupalle. 2. Määräaikainen muutos Koska esitetyllä muutoksella on erittäin merkittävä vaikutus matka- puhelinkaupan rakenteisiin, ei ole mitenkään mahdollista, että lakia muutettaisiin määräaikaisesti. 3. Teknologiarajaus Lain muutokseen esitetty teknologiarajaus vaikuttaa sinänsä perustellulta, mutta käytännössä sen seuraukset voivat olla arvaamattomat. Uuden sukupolven teknologiat ovat yleensä alaspäin yhteensopivia. Siten uudempien teknologioiden puhelimista tulisi joka tapauksessa gsm-operaattorien välisen kilpailun kytkykaupan välineitä. Yleensäkin on hyvin hankalaa sitoa tällaista lakiin perustuvaa sääntelyä vaikeasti ennustettavaan tekniseen kehitykseen. Kunnioittavasti ET-Partners Oy Kari Karipuu Toimitusjohtaja ET-Partners Oy tuottaa palveluja Expert- ja Teknisetkodintekniikkakaupoille. Expert- ja Tekniset myyvät vuosittain matkapuhelinta.

14 7. Finnet-liitto ry 14 Liikenne- ja viestintäministeriö VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTTAMINEN Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa viestintämarkkinalain muuttamisesta annetusta hallituksen esitysluonnoksesta. Finnet esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavan. Yleistä Finnet katsoo, että viestintämarkkinalakia ei tulisi muuttaa pienissä osasissa. Vasta sitten kun aihetta muutoksiin todella on, tulisi tehdä riittävän laaja lain kokonaistarkastelu ja pyrkiä saamaan tehtyä tarpeelliset muutokset yhdellä kertaa. Tämä on tärkeää mm. siitä syystä, että elinkeinoelämän tulee investointi- ja muissa ratkaisuissaan pystyä ennakoimaan regulaatioympäristöä pidemmällä kuin vuoden tähtäimellä eteenpäin. Näin ollen esitämme, että ministeriö ryhtyisi syksyllä 2005 valmistelemaan lain kokonaisuudistusta, missä yhteydessä nyt esillä olevat muutostarpeet myös huomioitaisiin. Yhtenä tärkeänä asiana kokonaisuudistuksessa tulisi määritellä, mikä on ns. virtuaalioperaattoreiden asema. Lain muuttamisen lykkäämistä puoltaa myös se, että nyt ehdotetut säännökset vaikuttavat kiireellä valmistelluilta, sekä sanamuotojen että etenkin perustelujen osalta. Kytkykauppa (70 ) Finnet vastustaa matkaviestinpäätelaitteen ja matkaviestinliittymän kytkykaupan sallimista. Perusteet kytkykaupan vapauttamista vastaan Vaikka kytkykauppa on elinkeinotoiminnassa muuten yleisesti sallittua, ei sitä tule ulottaa nyt puheena olevaan toimintaan. Perusteluna on tarjottavien tuotteiden erityislaatuisuus. Ensinnäkin liittymän osalta kyseessä on kestosopimussuhde, jonka pitkäaikaisten vaikutusten arviointi on asiakkaalle huomattavasti vaikeampaa kuin kytkykauppana tehdyn kertaostoksen arviointi. Kestosopimussuhteeseen kohdistuvat lainsäännökset asettavat rajoitteita matkaviestinoperaattorin toiminnalle, esimerkiksi sopimuskauden pituuteen liittyen. Toiseksi matkaviestinpäätelaite eroaa tyypillisestä yhdistetyn tarjouksen kohteesta siinä, että se on kestokulutushyödyke, jonka vaihtoväli on lyhyempi kuin monen muun samanarvoisen kodinelektroniikkatuotteen, vain pari vuotta. Tämä johtuu teknologian nopeasta kehittymisestä. Kolmanneksi on huomioitava, että päätelaitteen ja liittymän yhdistetyn tarjouksen arvo ylittää selvästi kytkykauppana tavallisesti tarjottavien tuotteiden keskimääräisen arvon. Ehdotuksen kohteena olevien kalliimpien päätelaitteiden osalta kyseessä on keskiverrolle kuluttajalle suhteellisen arvokas käyttöesine. Esityksen perustelujen mukaan kytkykaupan salliminen madaltaa asiakkaan kynnystä hankkia uusi matkapuhelin, ja uudempien ja kalliimpien laitteiden menekki paranee. Finnet huomauttaa, että yleisimmin tämä tulee tarkoittamaan asiakkaalle turhaa rahanmenoa uusi, hieno päätelaite houkuttelee, vaikka asiakas ei tarvitsisikaan parempilaatuista päätelaitetta. Yhdessä tarjottavat tuotteet jaetaan kytkykaupassa päätuotteeseen ja sivutuotteeseen. Jako tehdään yleensä sen mukaan, kumpi tuotteista on arvokkaampi. Matkaviestinpäätelaitteen ja -liittymän kohdalla päätuotteena olisi siten ilmeisesti päätelaite, liittymä olisi vähempiarvoisempi. Kuten ajatusmallista huomaa, ei kytkykauppa tunnu soveltuvan kyseisiin

15 tuotteisiin. Esityksen perusteluissa on realistisesti todettu, että kytkykauppa lisäisi epäselvyyksiä mainonnassa ja hintatietojen ilmoittamisessa. Jos mainontaa ei osata nykyisessäkään markkinatilanteessa toteuttaa viranomaisia tyydyttävällä tavalla, tuskin tähän pystytään, kun liittymäilmoitteluun lisätään vielä päätelaite. Matkapuhelinnumeron siirrettävyyden toteuttamisen jälkeen matkaviestinoperaattorin vaihtaminen on helpottunut. Jos kytkykauppa ja sen edellyttämä asiakkaan sitominen sallittaisiin, asiakkaiden numeronsiirrettävyydestä saama hyöty vähentyisi olennaisesti. Operaattorin kilpailuttaminen vaikeutuisi ja vaihtaminen vähentyisi. Hinnoittelu muuttuisi vähemmän läpinäkyväksi ja hintakilpailu tulisi vähenemään. Esityksen vaikutuksissakin todetaan, että kytkykaupan salliminen aiheuttaisi ainakin lyhyellä aikavälillä liittymähintojen korotuksia. Kytkykaupan sallimisen tavoitteena on esitysluonnoksen mukaan uutta teknologiaa hyödyntävien matkapuhelinten mahdollisimman nopea käyttöönotto Suomessa. Tavoitteen toteutumista perustellaan muissa maissa saaduilla kokemuksilla. Esityksen lähtökohtana on näin ollen laitevalmistajien liiketoiminnan edistäminen. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että esityksen mukaan sen vaikutusten arvioinnin tärkein kohderyhmä ovat käyttäjät, ja laitevalmistajien etua on arvioitava suhteessa käyttäjille koituviin hyötyihin. Esitys ei kuitenkaan noudata tätä periaatetta. Kytkykaupan sallimisen tulisi siis ajaa käyttäjien etua, ei laitevalmistajien. Edellä mainituilla perusteilla käyttäjien, erityisesti kuluttajien, saama hyöty olisi kuitenkin vähäisempi kuin muutoksesta aiheutuvat haitat. Kuten mediasta on viimeaikoina voinut seurata, ei uudistus ilmeisestikään parantaisi yritysasiakkaan tietoliikennepalveluiden hankintaa, toisin kuin esityksessä todetaan. Esitystä perustellaan käyttäjän edun kannalta sillä, että uusien matkaviestinpalveluiden käytön esteeksi on usein muodostunut se, että asiakas ei osaa asentaa palveluiden vastaanottamisessa välttämättömiä asetuksia päätelaitteeseensa. Esityksen mukaan muutoksen seurauksena päätelaite- ja liittymäkauppiaat voisivat asentaa matkapuhelimeen operaattorikohtaiset päätelaiteasetukset ja palvelut jo valmiiksi. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä operaattorin on nykyäänkin mahdollista tehdä palveluiden ennakkoasetukset päätelaitteisiin ja SIM-kortteihin siten, että ostaessaan päätelaitteen asiakas saa operaattorin tarjoamat palvelut toimintavalmiina. Tunnetuimpana esimerkkinä voidaan mainita Saunalahden X-tra -palvelu. Valmiiksi tehdyt asetukset myös sitovat asiakkaan jollain tasolla operaattoriin käyttötottumuksen kautta, ilman että asiakasta sidottaisiin sopimuksella tai ns. SIMlukolla. Kytkykaupan mahdollistaminen ei siten muuta operaattorin mahdollisuutta edistää uusien palvelujen käyttöä uusien päätelaitteiden avulla. Myös kansainvälisistä vertailuista on vaikea tehdä sellaista johtopäätöstä, että liittymien ja päätelaitteiden kytkykaupalla sekä uusien palvelujen markkinoilla olisi suora yhteys. Esimerkiksi Italiaa pidetään uusien palvelujen osalta esimerkkimaana, mutta toisaalta juuri Italia tunnetaan Suomen ohella siitä, että siellä ei kytkykauppaa tehdä. Finnet katsoo, että kytkykaupan salliminen suosii suuria matkaviestinoperaattoreita, sillä niillä on huomattavasti parempi neuvotteluasema laitevalmistajiin nähden kuin pienemmillä toimijoilla, puhumattakaan uusista markkinoille tulijoista. Myös esityksen perusteluissa on huomioitu, että uusien operaattorien markkinoille tulo saattaisi vaikeutua. Ehdotettu säännös ei siten kohtele operaattoreita tasapuolisesti. 15 Kytkykaupan täydellinen vapauttaminen

16 Jos kytkykauppaa koskevaa säännöstä vastoin näkemystämme kuitenkin muutettaisiin, Finnet kannattaa kytkykauppasääntelyn poistamista viestintämarkkinalaista kokonaan ja ilman lain määräaikaisuutta. Finnet vastustaa sellaista sääntelyä, jossa kytkykauppaa koskevat rajoitukset korvattaisiin uudella entistä mutkikkaammalla sääntelyllä. Jos kytkykauppa sallittaisiin, se tulee toteuttaa teknologianeutraalisuuden periaatetta noudattaen, niin että kytkykauppa on mahdollista kaikkia nykyisiä ja tulevia tekniikoita hyödyntävien päätelaitteiden ja liittymien välillä. Ainoastaan tämä vaihtoehto vastaa elinkeinotoiminnassa yleisesti sallittua kytkykauppaa. Mikäli tästä yleisestä kytkykaupan sallittavuudesta edelleen poikettaisiin, tulee siihen olla painavat perusteet. GSM:n pitämistä kytkykauppakiellon piirissä ei lakiesityksessä perustella kunnolla. Kiellon voimassapitämisen mahdollinen motiivi on näkemyksemme mukaan pelko GSM:n halvimpien ja palveluja huonosti tukevien päätelaitemallien pitkittyvästä käytöstä. Tämä pelko on Finnetin näkemyksen mukaan täysin aiheeton, sillä aivan halvimpien puhelinmallien osalta operaattorin motiivi laitehintojen keinotekoiseen alentamiseen olisi huono. Se olisi tarpeetonta laitteiden runsaan tarjonnan ja käytettyjen laitteiden hyvän saatavuuden vuoksi. Myös operaattorit haluavat tukea sellaisten päätelaitteiden yleistymistä, joiden käytettävyys palveluissa on hyvä. Kokemukset muista maista, joissa kytkykauppa on sallittu ilman teknologiarajoituksia, tukevat käsitystä, että kytkykauppa edistää laitekannan uusiutumista ja lisää kalliimpien ja kyvykkäämpien puhelinmallien osuutta. Näin ollen Finnet ei pidä esityksen tavoitteiden perusteella viisaana rajata kytkykaupan ulkopuolelle mitään uusien palvelujen käyttöä edistäviä tekniikoita, ei myöskään GSMverkkoa ja siihen lisäyksenä tehtyjä ns. 2,5G-teknologioita sekä niitä hyödyntäviä uusia puhelimia. GSM:n etuja ovat jo valmiiksi laajat verkkojen toiminta-alueet sekä erittäin hyvä ja maailmanlaajuisista markkinoista johtuva edullinen päätelaitetarjonta. Maailmanlaajuinen kehitys on siirtämässä painopistettä 3G:n suuntaan, mutta 2G:n mahdollisuudet toimia palvelujen välittäjänä ovat edelleen merkittävät. Käytettävän teknologian osalta Finnet näkee ehdotetun säännöksen myös hieman epätarkaksi, sillä perusteluissakaan ei oteta kantaa 2,5G:hen/GPRS:ään. Kytkykaupan sallimisen tavoitteeksi mainitaan halu edistää kolmannen sukupolven ja muiden uutta teknologiaa hyödyntävien matkapuhelinten mahdollisimman nopeaa käyttöönottoa Suomessa. Vaikka niiden mahdollistamien uusien sisältöpalvelujen tarjonnan ja käyttäjämäärien lisääminen mainitaankin perusteluissa vasta toissijaisena tavoitteena, tulisi palvelujen käytön edistämisen olla Finnetin mielestä kuitenkin ensisijainen tavoite. Teknologia tulisi nähdä vain välineenä palvelujen toteuttamiseksi. Mekanismi, jolla kytkykauppa vaikuttaa laitekannan uusiutumiseen on laitesubventio. Välillisesti esityksen tavoitteet voidaankin tulkita vaikuttamiseksi laitteiden asiakashinnoitteluun. Kokemukset muualta osoittavat, että vaikutus on suhteellisesti suurempi nimenomaan kalliimpien laitemallien kohdalla riippumatta siitä, mitä teknologiaa ne edustavat. Lakiesityksen perusteluissa viitataan aivan oikein muissa maissa saatuihin kokemuksiin, joiden mukaan kytkykauppa edistää erityisesti kehittyneiden matkapuhelimien käyttöönottoa. Kehittyneistä puhelimista pisimmälle vietyjä ovat 3G-puhelimet, joiden käyttöönottoa operaattorit todennäköisesti tukisivat mieluiten niiden tarjoamien mahdollisuuksien runsauden vuoksi. Palvelujen käytön edistämisen kannalta olisi kuitenkin suuri virhe jättää kehittyneet GSM-puhelimet kytkykauppamahdollisuuden ulkopuolelle, koska niiden nopea yleistyminen turvaisi parhaiten palvelumarkkinoiden nopean kehittymisen. Finnet uskoo, että markkinat ohjaavat riittävän voimakkaasti uusien palvelujen ja teknologioiden käyttöönottamista lainmuutokselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti parhaiten ilman keinotekoisia ja kyseenalaisesti perusteltavia rajoitteita. Erityisen tärkeää palvelujen kehittymisen edistämiseksi on hyödyntää myös GSM:n kehittyneimpien päätelaitteiden ja verkko- 16

17 ominaisuuksien sekä sen palveluntuottajille tarjoaman valmiin markkinapotentiaalin suomat mahdollisuudet. Mahdollisimman nopea palvelumarkkinoiden kehittyminen tukee myös 3G-verkkoon tarjolla olevien palvelujen kehittymistä ja siirtää operaattorien välisen kilpailun painopistettä peruspalvelujen hintakilpailusta päätelaitteiden ja palveluilla kilpailemisen suuntaan. Säännöksen määräaikaisuus Jos kytkykauppa vastustuksestamme huolimatta sallittaisiin, kyseessä ei saa olla koeluonteinen, määräaikainen asia. Kytkykaupan käyttöönotto vaatisi alalla toimijoita sopeuttamaan toimintatapansa uutta tilannetta vastaavasti. Uusi toimintamalli vaatii myös investointeja. Esityksen vaikutuksissakin todetaan, että matkaviestinoperaattorille muutos aiheuttaisi lyhyellä aikavälillä lisää menoja päätelaiteinvestointien muodossa. Finnet ei näe mitenkään mahdollisena sitä, että toimintamalli ja sen vaatimat panostukset tehtäisiin vain määräajaksi. Jotta toimintaympäristön määrittely pysyisi vakaana, tulee mahdollinen säädösmuutos tehdä ilman määräaikaa. Määräaikaiset sopimukset ja päätelaitteen käytön estäminen Lakiesityksessä on rajoitettu matkaviestinoperaattorin mahdollisuutta sitoa asiakastaan. Kuluttaja-asiakkaan kanssa saisi tehdä enintään vuoden määräaikaisen sopimuksen. Jotta operaattori saisi katettua kytkykauppaan ja laitesubventioon liittyvät lisäkustannukset, on pitkien liittymäsopimusten käyttäminen välttämätöntä. Näin ollen jos kytkykauppa sallittaisiin, kuluttaja-asiakkaidenkin osalta tulee sallia pidemmät, vähintään kahden vuoden - mieluiten kolmen - määräaikaiset sopimukset, jotta palvelujen ja laitteen yhdistelmä voitaisiin hinnoitella kilpailukykyiseksi. Mahdollisuus pidempiaikaisen sopimuksen tekemiseen turvaisi operaattorin kannalta asiakassuhteen jatkuvuutta ja sitä kautta operaattorin halua panostaa palveluja edistäviin ratkaisuihin niin laitekaupassa, markkinoinnissa kuin palvelujen kehittämisessäkin. Samassa yhteydessä tulisi tehdä mahdolliseksi myös se, että kiinteän viestintäverkon palveluntarjoaja voisi tehdä kuluttaja-asiakkaiden kanssa samanpituisia määräaikaisia sopimuksia kuin matkaviestinoperaattori. Muutoin sääntely ei ole viestintämarkkinalain perusperiaatteen mukaisesti teknologianeutraalia. Ilmeisenä lipsahduksena ehdotetussa säännöksessä lienee se, että operaattori ei voisi estää toisen matkaviestinoperaattorin liittymän käyttöä kylkiäisenä tarjotussa matkapuhelimessa yritysasiakkaillekaan kuin vuoden ajan. Ehdotettu säännös on siis kirjoitettu yleiseksi, vaikka esitetty liittymäsopimuksen vuoden määräaika koskee vain kuluttajaasiakkaita. Finnet katsoo, että ns. SIM-lukon tulee voida olla voimassa koko sen ajan, kun asiakas on oikeus pitää sidottuna. Kuluttaja-asiakkaiden osalta tämä tarkoittaisi tiettyä säädettyä määräaikaa. Siirtymäsäännös Koska uuteen toimintaympäristöön sopeutuminen vaatisi uudenlaiset toimintamallit ja yhteistyösuhteet, on kytkykaupan sallimista koskevan mahdollisen säännöksen voimaantulon tapahduttava Finnetin näkemyksen mukaan riittävän pitkän, vähintään 6 kuukauden pituisen sopeutumisajan jälkeen. Tämä on tärkeää operaattorien ja laitekaupan tasapuolisen kohtelun vuoksi, sillä suurin osa toimijoista ei nykyisen lain mukaisesti ole panostanut kytkykauppaan. Osa toimijoista on kuitenkin jo valmistellut kytkykauppaa suosivaa toimintatapaa. 17

18 Yhteenveto 18 Finnet vastustaa kytkykaupan laajentamista koskemaan matkaviestintää. Mikäli ministeriö kuitenkin asiaa tarkoin harkittuaan päätyy edelleen esittämään sääntelyn purkamista, tulee se tehdä selkeällä tavalla ilman teknologiarajoitteita ja säännöksen määräaikaisuutta. Lopuksi toteamme, että Finnetin näkemyksen mukaan kytkykauppasäännöksen purkaminen on vähämerkityksellisimpiä säännöksiä, joilta osin teleyritykset kaipaavat Suomen viestintämarkkinalainsäädännön lähentämistä eurooppalaiseen käytäntöön. Perustelujen osalta se pitää paikkansa, että teleyrityksen olisi helpompi toimia yhtenäisessä säädösympäristössä. Toivomme, että tähän kiinnitetään erityistä huomiota viestintämarkkinalain muutosten valmistelussa. Viestintämarkkinamaksu (15a ) Luonnosesityksessä ehdotetaan viestintämarkkinamaksua koskevien säännösten osittaista uudistamista. Uudistuksessa ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota pääasiaan eli maksun oikeudenmukaiseen kohdistumiseen. Finnet edellyttää, että Viestintäviraston toiminnan rahoitus järjestetään oikeudenmukaisesti siten, että siihen osallistuvat kaikki ne yritykset, joiden toimintaa virasto sille annettujen tehtävien mukaisesti valvoo. Näin ollen Finnet vaatii, että viestintämarkkinamaksun maksajakuntaa tulee laajentaa. Velvollisuus vuokrata tilaajayhteyden välityskykyä ja siirtokapasiteettia (24 ) Ehdotuksessa esitetään, että tilaajayhteyden yms. vuokrausvelvollisuus olisi, vaikka tilaajayhteyttä liittymäsopimuksen perusteella hallitsevan käyttäjän suostumus puuttuisi. Finnet katsoo, että poistettavaksi ehdotettu säännös on ollut oikeustilaa selkeyttävä. Ehdotuksen perusteluissa ei nimittäin oteta kantaa siihen, miten teleyrityksen tulisi toimia tilanteessa, jossa sen asiakas (liittymän tilaaja) haluaa hankkia internet-palvelun kyseisen yläkaistan kautta, joka on jo toisella käytössä. Asiakas on kuitenkin voinut joutua maksamaan kyseisen johdon rakentamisesta aiheutuneet lisäkustannukset. Näin ollen tuntuisi kohtuuttomalta, että hän ei saisi koko johtoa käyttöönsä. Jos lainsäätäjä ei ota asiaan kantaa, jää se teleyrityksen sopimusehdoilla säänneltäväksi. Ehdotusta on perusteltu sillä, että se vaikuttaisi positiivisesti laajakaistayhteyksien myyntiin. Finnetin käsityksen mukaan laajakaistayhteyksien kysyntä on jo tällä hetkellä erittäin voimakasta ja operaattorit toimittavat niitä niin paljon ja nopeasti kuin pystyvät, joten on vaikea kuvitella perustelujen mukaista määrän lisääntymistä. Velvollisuus vuokrata antennipaikka (26 ) Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että radiomaston antennipaikan vuokrausvelvollisuus voidaan asettaa myös muulle yritykselle kuin teleyritykselle, jos yritys vuokraa antennipaikkaa jollekin teleyritykselle. Finnet pitää muutosta erittäin tarpeellisena. Finnet edellyttää, että lainsäätäjän tulee muutoinkin huolehtia siitä, että teleyritys ei vapaudu velvoitteistaan ulkoistamalla toimintojaan. Teleyrityksen konsernirakenne tai liiketoiminnan muu järjestämistapa ei saa asettaa teleyrityksiä eriarvoiseen asemaan. Täsmennyksenä ehdotettuun momenttiin Finnet esittää, että vuokrausvelvollisuus voidaan asettaa silloin, jos antennipaikkaa käyttää jokin teleyritys. Säännöksen kyseisessä sivulauseessa ei siis puhuttaisi suoraan vuokraamisesta, jotta vuokrausvelvoitteen uhan alla oleva yritys ei pystyisi kiertämään velvoitetta vuokrasuhteita ketjuttamalla. Jos vuokrasuhteessa välikätenä toimisi jokin muu yritys kuin teleyritys, vuokrausvelvoitetta ei ehdotetun säännöksen mukaan olisi. Palvelun laatua koskeva julkaisuvelvollisuus (82 )

19 Ehdotetulla säännöksellä laajennettaisiin julkaisuvelvollisuus myös numerotiedotuspalvelun tarjoajiin. Finnet katsoo, että esityksen perusteluissa olisi syytä selvittää, mitä numerotiedotuspalvelulla tarkoitetaan. Velvollisuus korjata häiriö (131 ) Ehdotuksessa pykälään on lisätty uusi säännös korjauskustannusten jakamisesta häiriötä aiheuttavan ja häiriötä kärsivän välillä. Finnet vastustaa ehdotettua säännöstä jyrkästi. Finnet kyseenalaistaa ehdotetun säännöksen tavoitteen. Emme ymmärrä, miksi häiriötä kärsivän pitäisi osallistua hänelle aiheutuneen vahingon korvaamiseen. Asiaa ei ole esityksessä perusteltu ollenkaan. Perusteluissa on vain viittaus radiolain 33 :ään. Radiolain säännös on kuitenkin paljon yksityiskohtaisempi ja oikeudenmukaisempi. Finnet epäilee, että säännöksellä halutaan edistää uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa laittamalla vanhat toimijat konkreettisesti kantamaan kustannukset. Tämä on vastoin viestintämarkkinalain yleistä teknologianeutraalisuuden periaatetta. Yleisesti ottaen yleinen viestintäverkko ei voi olla testipaikka, jossa uusia teknisiä ratkaisuja kokeillaan, varsinkaan kantamatta kyseisen toiminnan riskiä. Tällainen toiminta voi vaarantaa tietoturvaa ja/tai tietosuojaa. Ehdotettu säännös mahdollistaa jopa sen, että jokin taho tulisi tekemään markkinoille tahallaan kiusaa ja aiheuttamaan toisille toimijoille kustannuksia ja/tai liiketoiminnan tuottojen menetyksiä. Koska säännöksessä olisi kyse poikkeuksesta yleisestä vahingonkorvausoikeudellisesta aiheuttaja maksaa -periaatteesta, tulee kyseiselle säännökselle olla painavat perusteet. Kyseisen periaatteen mukaan häiriön aiheuttajan tulee ennallistaa aiheuttamansa tilanne kustannuksellaan. Tätä edellyttää jo perustuslain turvaama omaisuuden suoja. Korvausvelvollisuudesta säädettäessä on huomioitava yleisten vahingonkorvausoikeudellisten oppien lisäksi myös tuotevastuulain mukaiset tuotevastuusäännökset. Esityksessä ei ole tätä tehty. On käsittämätöntä, että perustelujen mukaan mitään merkitystä ei ole sillä, onko häiriötä aiheuttava laite vaatimusten mukainen. Jos laite ei ole vaatimusten mukainen, kyseessähän on lainvastainen toiminta. Ehdotettu säännös ei myöskään aseta Viestintävirastolle minkäänlaisia rajoja kulujen jakamisesta. Finnet vastustaa tällaista täysin avointa harkintavaltaa. Viestintäviraston päätöksen sähköinen tiedoksianto (138a ) Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös Viestintäviraston päätösten sähköisestä tiedoksiannosta. Finnet kannattaa säännöstä, mutta kiinnittää huomiota seuraaviin lainsäädäntöteknisiin seikkoihin. Pykälän käsitteistö on epäselvä ja sitä on käytetty osin virheellisestikin. Säännöksessä puhutaan niin päätöksen hakijasta, päätöksen kohteesta kuin hallintopäätöksen hakijastakin. Muun muassa päätöksen kohteena on yleensä muu taho kuin päätöksen hakija. Katsomme, että sääntelyn tulisi kohdistua yleisesti asianosaiseen. Ehdotetun säännöksen mukaan sähköinen tiedoksianto ei edellytä päätöksen kohteen suostumusta. Finnet edellyttää, että tämä puute korjataan. Ehdotuksessa sekoitetaan keskenään kuittaus viestin perille menemisestä ja vastaanottajan erikseen lähettämä viestin lukukuittaus. Myös perustelut ovat ristiriitaiset tältä osin. Perustelujen mukaan vastaanottokuittauksella tarkoitetaan sähköpostijärjestelmän välittämää automaattista viestiä siitä, että sähköposti on toimitettu perille. Seuraavaksi perusteluissa kuitenkin sanotaan, että 19

20 Viestintäviraston on toimitettava tiedoksianto perinteisellä tavalla, jos asianosainen ei lähetä vastaanottokuittausta. Ymmärtääksemme ehdotuksessa on kuitenkin tarkoitettu, että asianosaisen ei tarvitse tehdä toimenpiteitä, jotta viesti katsotaan vastaanotetuksi, vaan järjestelmän lähettämä automaattinen kuittaus riittää. Finnet vaatii, että säännös ja sen perustelut korjataan vastaamaan tätä tavoitetta. Ehdotuksessa ei ole huomioitu tietoturvanäkökohtia. Viestintäviraston päätöksiin sisältyy usein liikesalaisuuksia. Tällaisia tietoja viranomainen ei saisi välittää salaamattomalla sähköpostilla. Näin ollen Viestintäviraston tulisi voida välittää ilman salausta vain päätöksen julkinen versio. 20 FINNET Jukka Rahikkala Johtaja, lakiasiat Finnet-liitto ry