1. HENKILÖKUNTA JA TOIMINTA-AIKA

Transkriptio

1 1. HENKILÖKUNTA JA TOIMINTA-AIKA Vuorelan päiväkodissa esiopetusta annetaan neljässä ryhmässä. Hemuleissa, Simpukoissa ja Kotiloissa on vain esikoululaisia, Rilliputeissa 4 8-vuotiaita lapsia. Kaikissa ryhmissä annetaan päivähoitoa maksuttoman esiopetusajan ulkopuolella. Esiopetustoiminta on aina eriytetty niissä ryhmissä, joissa on eri-ikäisiä lapsia. Esiopetuksen antamisesta vastaa lastentarhanopettaja, erityisryhmä Rilliputeissa erityisopettaja ja lastentarhanopettaja. Jokaisessa esiopetusryhmässä on myös 1-2 lastenhoitajaa ryhmän koosta ja toiminnasta riippuen. Erityisryhmä Rilliputeissa henkilöstörakenne on seuraava: erityisopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja ryhmäavustaja. Esiopetuksen toiminta-aika on Hemuleissa, Simpukoissa ja Kotiloissa Rilliputeissa toiminta-aika on Maksuttoman esiopetusajan ulkopuolella tapahtuvasta hoidosta peritään osapäivähoitomaksu. Päiväkoti on auki klo välisen ajan. Esiopetuksen loma-ajat noudattavat pääsääntöisesti koulun työjärjestystä. Hemuleiden ryhmä sijaitsee Vuorelan päiväkodin päätalolla osoitteessa Rinnepolku 1, Simpukoiden ja Kotiloiden ryhmät sijaitsevat Kunnonpaikan alakerrassa, osoitteessa Jokiharjuntie ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA Toiminta-ajatuksenamme on antaa laadukasta esiopetusta myönteisillä oppimiskokemuksilla. Haluamme tutustuttaa lapset toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. Harjaannuttamalla itsenäiseen työskentelyyn, antamalla mahdollisuuksia luovaan toimintaan sekä leikkiin, voimme tarjota lapsille luovia oppimisen ja ilon kokemuksia. Tutustumme eri kulttuurilajeihin kuten teatteriin ja konsertteihin. Yksilöllisyys: -yksilöllisyyden tukeminen ja henkilökohtainen ohjaus -kaikkien tunnetilojen salliminen -lasten ideoiden ja vahvuuksien huomiointi ja toiminta niiden mukaan -mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin ja toimintaan yksin sekä yhdessä muiden kanssa Yhteisöllisyys: -sosiaalisten taitojen oppiminen ja vahvistaminen -oppiminen toimimaan ryhmän jäsenenä -oppimiskokemusten jakaminen toisten lasten sekä aikuisten kanssa: oppiminen on ilo-periaatteella -elämyksellisyys oppimisessa

2 Moraalisuus: -ryhmässä olevien sääntöjen merkityksen ymmärtäminen -oppia pohtimaan mikä on oikeaa ja väärää toimintaa toisia lapsia ja itseään kohtaan Hyvät tavat: -toisten lasten ja aikuisten kunnioittaminen -kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja antaminen Kulttuuriin tutustuminen: -erilaisiin kulttuuritapahtumiin osallistuminen -kasvaminen kansainvälisyyteen Luonto ja ympäristö: -Vuorelan lähiympäristöön tutustuminen ja luonnosta nauttiminen 3. OPETUSMENETELMÄT 3.1. Leikin ja toiminnan kautta oppiminen Leikki on esiopetuksen ydin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus päivittäiseen leikkiin sisällä ja ulkona. Leikin avulla lapsi harjoittelee arkielämän taitoja, sosiaalisuutta ja käsittelee oppimiaan uusia asioita. Toiminta- ja opetustilanteissa annetaan lapselle mahdollisuus leikin kautta oppimiseen. Läheisessä vuorovaikutuksessa aikuinen toimii lapsen kannustajana, auttajana ja havainnoijana antaen hyvät edellytykset oma-aloitteiselle toiminnalle ja aktiiviselle oppimiselle. Lasta kannustetaan tutkimaan, kokeilemaan ja löytämään itsenäisesti ratkaisuja ongelmiin Projektimuotoinen työskentely Oppimistilanteet muodostavat mielekkäitä kokonaisuuksia ja itse oppimisprosessi on tärkeä. Tämä tapahtuu eri sisältöalueita yhdistelemällä. Erilaisissa projekteissa hyödynnetään lasten ideoita ja toimitaan niiden mukaan. Aikuisen tehtävänä on olla ohjaajana taustalla. Projekti voi olla esim. eläimeen tutustuminen, sadun työstäminen Työskentelytaitojen harjaannuttaminen Lapsi harjoittelee annetun ohjeen mukaan toimimista. Opeteltavana asiana on myös annetun tehtävän loppuun suorittaminen. Lasta kannustetaan pyytämään apua tarvittaessa. Hän tutustuu yksilö-, pari-, pien- ja ryhmätyöskentelyyn.

3 3.4. Oppimisympäristö Tavoitteena on lasta kehittävä ja oma-aloitteisuutta tukeva ympäristö. Oppivälineistöä ja materiaalia tulee olla lasten saatavilla ja käytettävissä oma-aloitteiseen työskentelyyn. Lähiympäristöä ja piha-aluetta käytetään monipuoliseen oppimiseen. 4. SISÄLTÖALUEET Tavoitteet: -kyselevä, itseään ilmaiseva lapsi -aktiivinen oppija sekä positiivinen ja realistinen kuva omista taidoista -elämyksellisyys ja monipuolinen asioiden käsittelytapa -tunteisiin vetoava ja aisteja hyödyntävä oppimistapa -ohjauksesta oma-aloitteeseen oppimiseen -laatu korvaa määrän -oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimenpiteisiin ohjaaminen Eri sisältöalueiden tavoitteet löytyvät Siilinjärven kunnan esiopetussuunnitelmasta Kieli, kommunikaatio ja vuorovaikutus Kuuntelu: -vuorottelun omaksuminen kerronnassa -kuullun ymmärtäminen ja ohjeen mukaan toimiminen -lastenkirjallisuus: kuvakirjat, sadun kerronta, sadut ja tarinat Puhuminen ja ilmaisu: -vuorovaikutustaidot -oma kerronta: sana- ja käsitevaraston kehittäminen, nimeäminen omista kokemuksista ja kuvista kertominen aikuinen kirjaa ylös lasten kokemuksia erilaisista retkistä, viikonlopun tapahtumista yms. lasten omiin vihkoihin. Lapset voivat myös itse kirjoittaa osatessaan. aikuinen kirjaa ylös lasten yhdessä/yksin keksittyjä satuja ja tarinoita -roolileikit -lasten omat esitykset -draama; näytteleminen, teatterin eri muodot

4 Kielellinen tietoisuus: -lorut, runot ja arvoitukset -riimittely -sanojen taputtaminen -sanojen pituuksien vertailu -sanaleikit -harjoitellaan kuuntelemaan esim. millä kirjaimella/äänteellä sana alkaa Alkava luku- ja kirjoitustaito -erilaisten sanojen esilläolo esim. seinillä -leikit kirjaimilla, sanoilla ja lasten nimillä -harjoitellaan hahmottamaan äänteen ja kirjaimen välistä yhteyttä -tutustutaan kirjaimiin ja harjoitellaan niiden tunnistamista ja kirjoittamista -mallikirjoitus: lapsi kirjoittaa aikuisen antaman mallin mukaan esim. onnittelukortit ja erilaiset kutsut -oikea luku- ja kirjoitussuunta -oikea kynäote ja kirjoitusasento Vuorelan kirjastoon ja sen käyttömahdollisuuksiin tutustuminen Matematiikka -vertailu: yhtäläisyyksien ja erojen löytäminen samanlainen erilainen -käsitteet: yhtä monta, enemmän ja vähemmän ensimmäinen viimeinen edessä takana pari -geometrisiin perusmuotoihin tutustuminen: ympyrä, kolmio, nelikulmio -avaruudellinen hahmottaminen: suunnat eteen, taakse, sivulle, ylös, alas, oikea, vasen -vertailu ja luokittelu: kahden ominaisuuden mukaan (esim. väri ja muoto) luonnon muutokset valon suhteen (valoisa hämärä, yö päivä) erot vuodenaikojen tapahtumien välillä (syksy talvi, kevät kesä) -numeroiden, lukujen tunnistaminen ja numeroiden kirjoittamisen harjoittelu välillä 0-9 -konkreettinen tutustuminen lukumäärään ja numeroon -yksinkertaisiin laskutoimituksiin tutustuminen leikin avulla -mittaaminen ja punnitseminen

5 4.3. Luonto ja ympäristö Lähiympäristö; luonnonvarainen ja rakennettu -perhe ja koti -ystävät -lähiympäristön tärkeät kohteet: Hanhimäki, koulun ja päiväkodin ympäristö, ostoskeskus, Kunnan mökki, Kuntoutumiskeskuksen ympäristö -Kuopion kaupunki -turvallinen liikkuminen jalan -minä suomalainen (Suomen lippu, presidentti, pääkaupunki) -esikoulun piha-alueesta huolehtiminen Luonto: -tutkimusvälineistöön tutustuminen (suurennuslasit, lämpömittari) -vuodenaikojen vaihteluiden seuraaminen -säähavaintojen tekeminen -luonnon suojelu (luonnon kunnioittaminen ja lähiympäristön yleinen siisteys) -tutustuminen metsän eläimiin ja marjoihin: toiminta lähtee lasten ideoiden pohjalta mitä tutkitaan, miten tutkitaan jne. -retket lähimetsään -luonnonmateriaalien kerääminen -ihminen: toiminta lähtee lasten tarpeista käsin -aistit: kuulo, näkö, haju, tunto ja maku tutustutaan toiminnan kautta Aika ja avaruus: -vuorokausi -viikonpäivät (kalenterin seuraaminen) -kuukausi, vuosi ja vuodenajat Aine ja energia: -vesi eri olomuodoissa (neste, lumi, jää) -valo/ hämärä tutustutaan toiminnan kautta 4.4. Liikunta Voimistelu ja perusliikunta: -kävely ja juokseminen -ryömiminen, konttaaminen, kieriminen, pyöriminen -riippuminen, keinuminen, hyppääminen, kiipeäminen -heitto ja kiinniotto -erilaiset askeleet ja hypyt -lihashallinta, tasapaino ja kehonhahmotus -rentoutus Luontoliikunta:

6 -kuvasuunnistus -seikkailut ja retket -pelit ja leikit Leikit ja joukkuepelit: -reaktio- ja juoksuleikit -viestit -erilaiset joukkuepelit välineiden ja mahdollisuuksien mukaan Uinti: -uimaopetus Hiihto: -suksien jalkaan laitto ja oikea ote sauvasta -tutustuminen erialaisiin hiihto-, mäennousu- ja laskutapoihin (tasapaino) -latukäyttäytyminen ja hiihtoretket mahdollisuuksien mukaan Luistelu: -luistinten jalkaan saaminen ja nauhojen solmimisen harjoittelu -tasapainon hallinta -potku ja liuku, pysähtyminen ja kaatuminen -liikuntaleikit Tanssi- ja musiikkiliikunta: - rytmi-, piiri ja laululeikit - luova tanssi-ilmaisu 4.5. Etiikka ja katsomus -hyvien tapojen omaksuminen -hyvän, pahan, oikean ja väärän ymmärtäminen -vastuuntunnon, oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden korostaminen -anteeksi antaminen ja pyytäminen -erilaisuuden hyväksyminen Uskontokasvatus: -suurten kirkollisten juhlapyhien huomioiminen (joulu ja pääsiäinen) -yhteistyö Siilinjärven ev.lut.seurakunnan kanssa

7 4.6. Terveyskasvatus Terveyskasvatus tulee olla osa lapsen arkea. Sen tarkoituksena on tukea lapsen henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lapselle on luotava turvallinen ympäristö ja ilmapiiri näyttää tunteitaan ja olla oma itsensä loukkaamatta muita tai itseään. Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä keinoja esikoulussa: -kaikkia ruokia maistetaan, terveelliset ruokatottumukset -henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen -kauniit käytöstavat -toisista huolehtiminen ja huomioiminen -lepo ja rentoutuminen -säänmukainen pukeutuminen 4.3. Musiikki Laulaminen: -lastenlaulut ja laululeikit -eri vuodenaikoihin liittyvät laulut -kalevalainen laulutyyli eli vuorolaulu -lasten omat laulut ja esittäminen Soittaminen: -oman kehon soittimet -rytmisoittimet: kulkuset, rytmimuna, kehärumpu, klaveesit, triangeli -melodiasoittimet: kellopeli ja metallofoni -soittimiin tutustuminen ja oikea soittotapa -tarinan tehostaminen soitinten avulla (rytmi- ja soitinsadut) -soittaminen omien mielikuvien mukaan/opettajan ohjeen mukaan Kuuntelu: -hiljaisuus/ ympäristöstä tulevat äänet/ itse tuotetut äänet -vastakohtaparien harjoittaminen esim. liikunnan avulla: hidas nopea, korkea matala, hiljainen voimakas ja duuri molli -omalla paikallaan kuuntelu/liikkuminen musiikin mukaan/improvisointi -musiikkiliikunta ja tanssi -musiikkimaalaus -konsertit 4.8. Kuvataide -tutustuminen pää- ja väliväreihin sekä kylmiin ja lämpimiin väreihin -massa-, muovailu- ja savityöt

8 -piirtäminen, rakentelu, painanta ja maalaaminen -luonnon monipuolinen havainnointi ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen työskentelyssä -tutustuminen eri taidemuotoihin retkien muodossa (esim. taidenäyttelyt, teatteri) lähiympäristöön ja lähiseudulle -vuodenaikojen huomioiminen työskentelyssä -projektimuotoisen työskentelytavan omaksuminen -kannustaminen omiin ideoihin ja luovaan työskentelyyn 5. VARHAISERITYISOPETUS RILLIPUTTIEN ERITYISRYHMÄSSÄ Rilliputtien erityisryhmän koko on 8-10 lasta. Ryhmän koko vaihtelee lasten iän ja kehitysten haasteiden mukaan. Lasten valinnan ryhmään tekee aina moniammatillinen työryhmä. Ryhmään tulevasta lapsesta tulee olla lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Ryhmässä lapselle annetaan joko tehostettua tai erityistä tukea. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun tai oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityisopetuksen piiriin kuuluvat ne lapset, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Rilliputtien ryhmässä opetusta annetaan esikoululaisille (myös esiaste1) sekä jo oppivelvollisuusiässä oleville lapsille (esiaste2 tai lapsen koulun aloitusta on lykätty vuodella ja hänellä on todettu tehostetun tuen tarve). Kaikille lapsille laaditaan henkilökohtainen ja kirjallinen oppimista ja kasvua edistävä tavoitteellinen suunnitelma. Se voi olla kuntoutussuunnitelma (alle esiopetusikäinen), tehostetun tuen suunnitelma (esiopetusikäinen) tai HOJKS (pidennetty oppivelvollisuus). Suunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien, päivähoidon sekä erityistyöntekijöiden kanssa. Suunnitelma siirretään Wilma-järjestelmän kautta lapsen tulevaan kouluun. Kuntoutuksen ja ohjauksen tukena erityisryhmässä käytetään: - valmiita kuvaohjelmia tai muuta kuvamateriaalia - tukiviittomia - yksilötyöskentelyä - pari- tai pienryhmätyöskentelyä - psykomotorista kuntoutusta Toiminta-ajatuksena on: - löytää jokaisen lapsen henkilökohtaiset vahvuudet - tukea lapsen itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia - tarjota oppimismahdollisuuksia monikanavaisesti ja kokonaisvaltaisesti leikin ja toiminnan kautta - kehittää itsenäisen toiminnan taitoja, kielellistä ilmaisua sekä matemaattisia taitoja - harjaannuttaa sosiaalisia vuorovaikutustaitoja

9 6. YHTEISTYÖ 6.1. Yhteistyö kodin kanssa Lapsen huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys henkilöstön ja huoltajien välille. Päivittäiset tuonti- ja hakutilanteet pitävät yllä arkipäivän yhteydenpitoa. Esiopetusvuoden syksyllä laaditaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen esiopetussuunnitelma. Suunnitelma on opetusta ja toimintaa tukeva ja ohjaava työväline. Keväällä käydään palautekeskustelu kuluneesta esikouluvuodesta, ja samalla täytetään Silta päivähoidosta kouluun kaavake. Erityisryhmä Rilliputeissa syksy aloitetaan henkilökohtaisella alkukeskustelulla uusien perheiden kanssa. Henkilökohtaisia kuntoutus- ja opetussuunnitelmia tarkennetaan kolme kertaa lukuvuodessa. Kouluun lähteville pidetään toukokuussa kouluunlähtöpalaveri, jossa mukana mahdollisesti tuleva opettaja. Vanhempainilta järjestetään esikouluvuoden alussa Yhteistyö muiden esiopetusryhmien kanssa Esikouluvuoden toiminta antaa lapselle mahdollisuuden tutustua päiväkodin muihin kouluunlähtijöihin. Toiminta voi olla yhteisiä tapahtumia, retkiä, liikuntaa, musiikkia tai kädentöitä Yhteistyö perusopetuksen kanssa Yhteistyötä tehdään Vuorelan koulun alkuopetuksen kanssa mahdollisuuksien mukaan. Keväällä kaikki esikoululaiset tutustuvat tulevaan kouluunsa. Erityisryhmä Rilliputit on säännöllisesti yhteistyössä koulun alkuopetuksen pienluokan kanssa. Hemuleiden esikoululaiset syövät lounaan koulun ruokasalissa päivittäin.

10 6.4. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Lapsen terveydestä sekä psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehdittaessa käytetään tarvittaessa vanhempien suostumuksella seuraavia tukipalveluja: neuvola, fysio-, toiminta- ja puheterapeutit, psykologit, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaali- ja perhetyöntekijät, lasten erikoissairaanhoito (KYS) ja erityisopettajat. Esiopetuksen tehtävänä on tutustuttaa lapsi kotiseutuunsa. Yhteistyötä eri tahojen kanssa tehdään esikoulun tarpeiden mukaan. Yhteistyökumppaneita ovat: -Seurakunta -Fontanella -Vuorelan kirjasto -Paikallisosuuspankki -Vuorelan lähikaupat ja apteekki -paikalliset urheiluseurat 7. ARVIOINTI Palautetta annetaan huoltajien, henkilöstön ja lapsen kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Lapsi saa päivittäin palautetta esikoulusta arkipäivän tilanteissa. Lapselle annettava palaute tulee olla lapsen tasolla ja tukea hänen itsetuntoaan. Lasta ohjataan kehittämään arviointia sanallisesti ja erilasten symbolien avulla. Arvioida voidaan sekä omaa (itsearviointi) että tehtyä toimintaa. Lasta, jolle on tehty henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tai tehostetun tuen suunnitelma, arvioidaan säännöllisin väliajoin yhteistyöpalavereissa. Esikouluvuoden lopuksi lapsi saa osallistumistodistuksen. Lapselle, jolla on pidennetty oppivelvollisuus, annetaan sanallinen todistus.

11 SISÄLLYSLUETTELO 1.HENKILÖKUNTA JA TOIMINTA-AIKA 2.ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA 3.OPETUSMENETELMÄT 3.1.Leikin ja toiminnan kautta oppiminen 3.2.Projektimuotoinen työskentely 3.3.Työskentelytaitojen harjaannuttaminen 3.4.Oppimisympäristö 4.SISÄLTÖALUEET 4.1.Kieli, kommunikaatio ja vuorovaikutus 4.2.Matematiikka 4.3.Luonto ja ympäristö 4.4.Liikunta 4.5.Etiikka ja katsomus 4.6.Terveyskasvatus 4.7.Musiikki 4.8.Kuvataide 5.VARHAISERITYISOPETUS RILLIPUTTIEN ERITYISRYHMÄSSÄ 6.YHTEISTYÖ 6.1.Yhteistyö kodin kanssa 6.2.Yhteistyö muiden esiopetusryhmien kanssa 6.3.Yhteistyö perusopetuksen kanssa 6.4.Yhteistyö muiden tahojen kanssa 7. ARVIOINTI