Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa. Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa. Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla"

Transkriptio

1 Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 72/2009

2 arja jolkkonen arja kurvinen Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 72/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 72/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 72/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 72/2009 Tekijät Författare Authors Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen Julkaisuaika Publiceringstid Date Joulukuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla Tiivistelmä Referat Abstract Globaalin talouden seuraukset ovat yhä moninaisempia ja ennalta arvaamattomia niin alueiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Globalisaation seurauksista Pohjois-Karjala sai osansa vuonna 2007, kun alueen merkittävin teollisuuden alan työllistäjä ja muovituotteiden alihankintavalmistaja Perlos Oyj lopetti tuotannollisen toimintansa Suomessa. Tämä tarkoitti välittömästi 2000 työpaikan katoamista maakunnasta ja välillisten vaikutusten arvioitiin ulottuneen tätäkin laajemmalle. Tehtaiden sulkemiset ovat haaste alueelle, mutta yksilölle työpaikan menetys on aina riskitilanne, josta selviytymiseen vaikuttavat talouden kasvun vaihe, työmarkkinoiden rakenne ja toiminta sekä työnhakijoiden resurssit osallistua kilpailuun työmarkkinoilla. Muutoksesta aiheutuvia riskejä tasoittamaan on kehitetty uusia tukimuotoja ja toimintamalleja. Keskusteluissa esillä ollut joustoturvamallin kehittäminen tarkoittaa yhtäällä työmarkkinoiden ja talouden joustavuuden edellytysten parantamista ja toisaalla työntekijöiden turvallisuuden takaamista muutostilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Perloksen Pohjois-Karjalan tehtailta irtisanomisen kohteeksi joutuneiden uudelleen työllistymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, tukitoimien organisointia alueella sekä työvoimapoliittisten toimien, kuten muutosturvamallin merkitystä joukkoirtisanomistilanteessa. Tutkimusaineistona ovat työntekijöille kohdennettu kysely, informanttihaastattelut, dokumenttiaineistot, tilastot sekä työhallinnon urajärjestelmästä poimitut tiedot. Tutkimuksen tulosten mukaan ammattiasema ja sukupuoli nousivat tärkeimmiksi uudelleen työllistymistä ennustaviksi tekijöiksi. Työnhakijan ikä muodostui myös odotusten mukaisesti yhdeksi merkittävimmäksi työttömäksi jäämistä ennustavaksi tekijäksi. Lyhyellä aikavälillä ansiotason laskeminen oli yleisempää kuin ansioiden nouseminen tai pysyminen ennallaan. Toimihenkilöistä puolet ilmoitti tulojensa nousseen, kun työntekijöistä ansiotason nousun koki vain kymmenesosa. Tulojen kehitys riippui merkittäväsi ammattiaseman ohella sukupuolesta, iästä, työsuhteen pituudesta yrityksessä ja siitä, oliko henkilö irtisanoutunut vai tullut irtisanotuksi. Tarkasteltaessa työnsä menettäneiden uudelleen sijoittumista työmarkkinoille voitiin havaita voimakkaita selektiivisiä piirteitä, jotka eivät rajoittuneet pelkästään uudelleen työllistymiseen vaan myös työn laatua kuvaaviin tekijöihin, kuten tulotason kehitykseen sekä työhön tyytyväisyyteen. Perloksen jälkihoitoon oli käytettävissä poikkeuksellisen paljon resursseja, ja lisäksi irtisanotuille osoitettiin eri tahojen järjestämää muuta tukea. Lyhyellä aikavälillä irtisanottujen uudelleen työllistyminen vaikutti onnistuvan ennakoitua paremmin, mutta pidemmällä aikavälillä useimmille irtisanotuista työpaikan menetys on ollut taloudellinen ja sosiaalinen riski. Muutosturva toi taloudelleista turvaa ja kannusti irtisanottuja erityisesti opiskeluun. Euroopan globalisaatiorahaston tuki takasi yksilölliset palvelut ja lisäresursseja koulutuksen järjestämiseen. Yhteiskunnallisissa tukitoimissa on kuitenkin varauduttava siihen, että tuotannon lakkauttamisesta aiheutuu merkittäviä pitkävaikutteisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia, ja että yksilöille ja kotitalouksille kohdennettuja tukitoimia olisi jatkettava vielä vuosia irtisanomisten jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/ Matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words irtisanominen, työpaikan menetys, globalisaatio, muutosturva, tukitoimet, joustoturva ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 269 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 36 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 72. niteenä julkaistaan erikoistutkija Arja Jolkkosen ja erikoistutkija Arja Kurvisen tutkimus Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla. Vuonna 2007 Joensuun seudun merkittävin teollinen työllistäjä ja elektroniikkateollisuuden alihankkija Perlos Oyj lopetti tuotannollisen toimintansa alueella. Tässä tutkimusraportissa eritellään toiminnan lopettamista, tukitoimien organisointia ja työnsä menettäneiden uudelleen työllistymistä ja työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä sekä tarkastellaan työvoimapoliittisten tukitoimien käyttöä ja merkitystä työmarkkinoille sijoittumisessa. Perloksen Pohjois-Karjalan tehtaiden sulkemisesta on pyritty saamaan monipuolinen kuva lähestymällä tapausta eri näkökulmista ja käyttämällä tutkimuksessa useita aineistoja kuten henkilöstölle osoitettua kyselyä, informanttihaastatteluja, dokumentteja sekä tilasto- ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut professori Pertti Koistinen Tampereen yliopistosta. Ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet työvoimaohjaaja Ulpu Järviluoto Joensuun seudun työvoimatoimistosta, yritysasiamies Arto Kontkanen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä, kehittämispäällikkö Ulla Mauranen ja erikoissuunnittelija Silja Miettinen Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta, työmarkkinaneuvos Jarmo Palm sekä ylitarkastaja Mikko Kuoppala ja hänen seuraajanaan alkaen neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä toimihenkilöiden pääluottamusmies Eero Timonen Perloksesta. Ohjausryhmän toimintaan ovat osallistuneet myös projektisihteeri Anna-Laura Aittapelto Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta ja suunnittelija Mari Hurskainen Joensuun seudun TE-toimistosta. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Joensuun yliopisto. Helsingissä joulukuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 I Tutkimuksen lähtökohdat Johdanto Työmarkkinoiden muutokset, riskitilanteet ja niiden hallinta Globaalin talouden uudet riskit ja jouston vaatimukset työmarkkinoilla Työn menettäminen sosiaalisena riskitilanteena Joukkoirtisanomistilanteiden riskien hallinnan keinot Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen aineistot ja menetelmät Tutkimuksen aineistot Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Tutkimuksen kohde II Tukitoimet Perlos Oyj:n Pohjois-Karjalan tehtaiden lopettamisen yhteydessä Johdanto Epävarmuus lisääntyy tukitoimien organisointi käynnistyi Tukitoimet Joensuun seudulla Tukitoimien organisointi Viralliset työryhmät Epäviralliset työryhmät Yrityksen rooli tukitoimien järjestämisessä Tiedottaminen Korvaavien työpaikkojen luominen alueelle Uusien yritysten houkuttelu Rakennemuutosrahoitus Tukitoimet irtisanotuille Tiedollinen tukeminen informaatiotilaisuudet tehtailla Työllistymisen tukeminen työvoimatoimiston palvelut tehtailla Tukitoimet yrittäjyyden edistämiseksi Ammattiliittojen tukitoimet irtisanotuille Rekrytointi ja käänteinen rekrytointi Henkinen tukeminen seurakunnan työpaikkatyö Muutosturvayksikön palvelut irtisanotuille... 93

9 3.3.8 Ammatinvalinnanohjaus osana muutosturvayksikön palveluja Irtisanottujen taloudellinen tukeminen Irtisanotun henkilöstön kokemukset tukitoimien merkityksestä Yhteenveto irtisanotuille järjestetyistä tukitoimista III Irtisanomisen kohteeksi joutuneiden uudelleen työllistyminen ja työllistymisen laatu Johdanto Irtisanottujen sijoittuminen työmarkkinoille ja sijoittumista ennustavat tekijät Työmarkkinoille sijoittuminen Uudelleen työllistymistä ennustavat tekijät Työmarkkinoille sijoittumista ennustavat tekijät Työllistyminen ja ansiotason muutos Tyytyväisyys uuteen työhön Työnhaku ja työllistymisen väylät Irtisanomistilanteen vaikutus elämään Yhteenveto irtisanottujen uudelleen työllistymisestä ja työllistymisen laadusta IV Työvoimapoliittisten tukitoimien merkitys irtisanomistilanteessa Muutosturvamallista ja EGR:stä lisäresursseja irtisanomistilanteen hoitamiseen Irtisanotut työvoimapalvelujen käyttäjinä Työnhakijoiksi ilmoittautuneet irtisanotut Työura irtisanoneessa yrityksessä Koulutustausta Työnhakijaksi ilmoittautuminen ja työttömyys Työnhakijaksi tuleminen Työttömyys Työnhaun päättyminen Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen Toimenpiteisiin valikoituminen Ammatillinen työvoimakoulutus Työmarkkina-asema ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen Valmentava työvoimakoulutus ja ryhmäpalvelut Työvoimapoliittiset sijoitukset

10 2.5.6 Työmarkkina-asema sijoitusten jälkeen Liikkuvuusavustukset Yhteenveto työvoimapalvelujen käytöstä Kokemukset muutosturvamallin toimivuudesta ja EGR-tuesta Kokemukset muutosturvamallin toimivuudesta Kokemukset EGR-tuesta Yhteenveto muutosturvamallin toteutuksesta ja toimivuudesta sekä EGR-rahoituksesta joukkoirtisanomistilanteessa V Paikallisten työmarkkinoiden muutos Työmarkkinoiden sopeutumismekanismit Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun työmarkkinoiden muutokset Yhteenveto paikallisten työmarkkinoiden muutoksesta VI Johtopäätökset joustavuuden ja turvallisuuden toteutumisesta irtisanomistilanteessa Lähteet Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Kyselyyn vastanneiden työnhaku ja työllistymisen väylät työsuhteen päättymisen syyn mukaan

11

12 I Tutkimuksen lähtökohdat 1 Johdanto Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tehtaiden sulkemiset ja joukkoirtisanomiset ovat olleet yleistyvä ilmiö läntisissä kehittyneissä maissa. Ilmiötä on selitetty teknisellä kehityksellä ja globaalilla kilpailulla, jossa uusilla nousevilla talouksilla on merkittävä rooli sekä markkinoiden että työvoiman tarjonnan kannalta. Globaalin talouden seuraukset ovat yhä hienojakoisempia ja ennalta arvaamattomia niin alueiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Tästä globaalin talouden ennalta arvaamattomuudesta Pohjois-Karjala sai osansa tammikuussa 2007, kun alueen merkittävin teollisuuden alan työllistäjä ja muovituotteiden alihankintavalmistaja Perlos Oyj1 ilmoitti käynnistävänsä koko henkilöstöään koskevat YT-neuvottelut ja harkitsevansa tuotantonsa lopettamista Suomessa. Maakunnan mustaksi maanantaiksi nimetyn aamun uutinen tarkoitti välittömästi noin 2000 työpaikan katoamista maakunnasta ja välillisten vaikutusten arvioitiin ulottuvan tätäkin laajemmalle. Perlos oli avannut uusia tehtaita samanaikaisesti Kiinassa ja Intiassa pääasiakkaansa Nokian vanavedessä. Perloksella oli kannattavuusongelmia tuotteidensa kanssa tiukasti kilpailuilla markkinoilla ja tuotannon siirtämisellä halvempien tuotantokustannusten maihin se pyrki saamaan kustannussäästöjä, joustavuutta sekä pysymään lähellä merkittäviä asiakkaitaan. Koko telekommunikaatioala on käynyt läpi merkittäviä muutoksia viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Matkapuhelinten valmistuksessa tapahtui räjähdysmäinen kasvu 1990-luvun lopulla, mutta puhelinten muuttuminen massatuotteeksi merkitsi puhelinten hintojen halpenemista ja kiristynyttä hintakilpailua niin puhelinten kuin niiden osienkin valmistuksessa. Alan yritykset ovat hakeneet tuottavuutta eri tavoin laajentamalla ja ulkoistamalla tuotantoaan halvemman tuotantokustannusten maihin, keskittymällä muutamiin asiakkaisiin tai alihankkijoihin tai laajentamalla palveluita. Jo ennen Perlosta monet elektroniikkateollisuuden alihankkijat olivat sulkeneet tehtaita Suomessa ja siirtäneet tuotantonsa maan rajojen ulkopuolelle. Vaikka Perloksen ilmoitus tuotannon lopettamisesta tulikin monelle yllätyksenä, niin merkkejä yrityksen tuotannon siirrosta tuotantokustannuksiltaan edullisimpiin maihin oli näkynyt jo useamman vuoden ajan. Perlos oli 2000-luvulla perustanut tehtaita Unkariin, Meksikoon, Kiinaan ja Intiaan sekä samanaikaisesti lopettanut tuotantoaan Pohjois-Amerikassa ja Suomessa. Vuonna 2005 yritys sulki tehtaansa Ylöjärvellä ja irtisanoi yli 500 työntekijää. Seuraavana vuonna tuotannon rationalisoinnit koskivat yhteensä 600 työntekijää Suomessa, mistä suuri osa kohdentui myös Pohjois-Karjalan tehtaille. 1 Perlos Oyj:stä käytetään myöhemmin myös nimistystä Perlos. 11

13 Alueen suurimman teollisuuden alan työnantajan tuotannon lopettaminen merkitsi maakunnalle, erityisesti Joensuun seudulle, huomattavaa työpaikkojen menetystä, vaikka elettiinkin talouden nousuvaihetta ja työpaikkoja samanaikaisesti syntyi toisaalla ja työvoiman kysyntä oli vilkasta. Tuotannon yhtäkkinen lopettaminen aiheuttaa monia ongelmia alueelle, mutta työpaikan menetys on ennen kaikkea riski yksilöille. Työpaikan menetyksestä selviytymiseen vaikuttavat talouden kasvun vaihe, työmarkkinoiden rakenne ja toiminta, mutta myös työnhakijoiden resurssit osallistua kilpailuun työmarkkinoilla. Irtisanomisen riskit voivat tarkoittaa työttömyyttä, uudelleentyöllistymisen ongelmia, ansiotason laskua ja taloudellisia vaikeuksia, mutta työn menetyksellä voi olla kielteisiä vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja perhe-elämään. Irtisanomistilanne on sosiaalisesti valikoiva prosessi, jossa riskien kohdentumiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset, yksilölliset ja alueelliset tekijät. Globalisaatiokehityksestä aiheutuvia riskejä vastaan on luotu resursseja ja kehitetty toimintamalleja alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Keskusteluissa esillä on ollut joustoturvamallin kehittäminen, mikä tarkoittaa yhtäällä työmarkkinoiden ja talouden joustavuuden edellytysten parantamista ja toisaalla työntekijöiden turvallisuuden takaamista muutostilanteissa. Suomessa rakennemuutoksesta kärsiville alueille on kohdennettu rakennemuutosrahoitusta lieventämään äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia seurauksia. Perloksen tehtaiden sulkemisen seurauksena Joensuun seutu nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja se sai lisäresursseja uusien työpaikkojen luomiseksi. Vuonna 2005 tuli voimaan muutosturvan toimintamalli, jonka avulla pyritään auttamaan työpaikkansa tuotannollisista ja taloudellisista syistä menettäneitä työllistymään uudelleen mahdollisimman joustavasti. Lisäksi EU oli perustanut juuri ennen Perloksen ilmoittamaa tuotannon lopettamista globalisaatiorahaston auttamaan maailman talouden muutosten seurauksena työpaikkansa menettäneitä. Perloksen tuotannon lopettaminen täytti rahaston tukikriteerit ja irtisanomisen kohteeksi joutuneiden auttamiseksi rahastosta haettiin lisäresursseja. Perloksen ilmoitus tehtaiden sulkemisen uhasta Pohjois-Karjalassa sai runsaasti huomiota osakseen kansallisella tasolla, tapaus sai monet kansallisen ja alueellisen tason päättäjät ja organisaatiot liikkeelle tukitoimien järjestämiseksi irtisanotuille. Uusien työpaikkojen luomiseen alueelle ja irtisanomisen uhan kohteeksi joutuneet työntekijöiden uudelleen työllistämiseen olikin käytettävissä poikkeuksellisen paljon resursseja. Tässä tutkimuksessa selvitetään tukitoimien organisointia ja toteutusta Perloksen Pohjois-Karjalan tehtaiden lopettamisen yhteydessä ja niiden merkitystä työnsä menettäneiden turvallisuuden takaajina. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan irtisanomisen kohteeksi joutuneen henkilöstön uudelleen työllistymistä ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa myös tarkastellaan irtisanottuja työnhakijoina ja työvoimapalvelujen käyttäjinä sekä analysoidaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden merkitystä uudelleen työllistymisessä. Tutkimuksen yhtenä lähtöhypoteesina on se, että yhtäkkiä vapautuva työvoima muuttaa työvoiman tarjontaa ja kilpailuasetelmia paikallisilla työmarkkinoilla, mikä voi merkitä muiden työnhakijoiden 12

14 työllistymismahdollisuuksien vähenemistä. Aiempien tutkimusten tulosten perusteella oletamme, että työttömyysriskin kohteeksi joutuneiden uudelleen työllistyminen eriytyy työvoiman kysynnän, rekrytoivien yritysten työvoiman valintakriteerien, tutkitomien sekä yksilöiden preferenssien ja voimavarojen mukaan. Tutkimuksessa analysoidaan myös Perloksesta vapautuvan työvoiman määrää ja rakennetta suhteessa alueen työttömyyden rakenteeseen

15 2 Työmarkkinoiden muutokset, riskitilanteet ja niiden hallinta 2.1 Globaalin talouden uudet riskit ja jouston vaatimukset työmarkkinoilla Talouden globalisaatioon ja sen vaikutuksiin työmarkkinoilla on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota, koska yritysten sulkemiset yhtäällä kehittyneissä maissa ja tuotannon siirrot tai laajentamiset toisaalla kehittyvissä maissa ovat tuoneet globalisaation konkreettisella tavalla näkyväksi. Globalisaatiokehitys on kuitenkin Richard Baldwinin (2006) mukaan ollut viimeisen 150 vuoden ilmiö, jossa on erotettavissa kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa 1870-luvulta alkaen tapahtui kansainvälisen kaupan vapautuminen ja toisessa vaiheessa 1980-luvun puolivälin jälkeen vapautui toimialojen sisäinen kauppa. Baldwinin mukaan globalisaatio on nyt edennyt sellaiseen vaiheeseen, jossa tuotannon ja työllisyyden uudelleen jakautuminen ilmenee aiempaa hienosyisempänä työn ja tuotannon osittumisena ja eri puolilla maailmaa tapahtuvina prosesseina. Globalisaation ensimmäiseen osittumiseen kuului kauppa ja kilpailu tuotteiden välillä, kun taas toista osittumista luonnehtii kansainvälinen kilpailu tehtävien (tasks) välillä. Yritykset ovat pilkkoneet tuotantotai arvoketjunsa yhä pienempiin osiin, jotka eriytyvät maantieteellisesti ja sijoittuvat kukin oman suhteellisen etunsa mukaan. Tiedonvälityksen ja koordinoinnin kustannusten laskiessa yritysten on ollut mahdollista ulkoistaa yli rajojen (offshoring) sellaisia toimintoja, joita aiemmin pidettiin mahdottomina siirtää. Tämä on tarkoittanut myös sitä, että kansainvälistä kilpailua, jota aiemmin käytiin pääasiassa eri maiden yritysten ja toimialojen välillä, esiintyy nyt eri maissa samoissa työtehtävissä työskentelevien yksittäisten työntekijöiden välillä. Globalisaation voittajien ja häviäjien luokittelua ei voi tehdä enää perinteisten toimialojen tai osaamistasojen mukaan, vaan yhteiseksi nimittäjäksi muodostuvat toiminnot ja niiden välinen kilpailu. Entistä hienojakoisemman globalisaation uusi piirre on sen varsin arvaamaton luonne niin yritysten, toimialojen kuin alueidenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Globalisaation arvaamaton luonne tekee muutosten ennakoinnin tai voittajien ja häviäjien ennustamisen entistä vaikeammaksi. Globalisaation seuraukset ovat myös äkillisiä ja ne kohdistuvat aiempaa suoremmin yksilöihin. (Baldwin 2006; Piekkola 2008.) Yrityksistä on tullut aiempaa kiinteämpi osa globaaleja klustereita ja toisiinsa limittyviä yritysverkostoja. Tuotteiden suunnittelu, markkinointi, kokoonpano, valmistus ja osin myös kehitystyö ovat voineet eriytyä eri organisaatioille. Jalostusketjun pilkkoutuminen on merkinnyt yritysten erikoistumista ja sitä, että yritykset keskittyvät tiettyihin jalostusketjun osiin ja että toiminnot voivat hajautua eri maihin. Toimintojen ulkoistamaisella ja siirroilla maasta toiseen yritysten hakevat lisäkapasiteettia, 14

16 joustavuutta, uusia markkinoita tai kustannussäästöjä. Yrityksillä on käytössään erilaisia toimintojen ulkoistamisen ja siirron mahdollisuuksia. Yritys voi ulkoistaa osan toiminnoistaan kotimaassa muille organisaatioille tai se voi siirtää toimintoja maasta toiseen sekä konsernin sisäisten järjestelyjen kautta että ulkoistamalla toimintoja ulkomaille. Toimintojen siirroilla ja ulkoistuksilla on erilaisia vaikutuksia työllisyyteen ja työvoiman kysyntään. Toimintojen siirrot ja ulkoistukset tarkoittavat yhtäällä työpaikkojen katoa ja toisaalla työvoiman kysynnän siirtymistä toimintoihin erikoistuviin yrityksiin tai toisiin maihin. (Ali-Yrkkö 2006a; 2006b.) Tuotantotoimintojen osittamisesta, toiminnoilla käydyn kaupan ja yli rajojen tapahtuvan ulkoistamisen merkityksestä taloudelliselle kasvulle ja työllisyydelle on tutkijoilla varsin erilaisia näkemyksiä. Gregory Mankiwin edustaman näkemyksen mukaan tuotannon osittumista ja sillä käytävää kauppaa voi pitää teknisenä edistymisenä, mikä viimekädessä hyödyttää kaikkia. Toimintojen siirtämistä rajojen yli tulisikin tästä näkökulmasta pitää enemmän mahdollisuutena kuin uhkana siitä huolimatta, että toimintojen siirtämisestä voi koitua työpaikkojen menetyksiä työmarkkinoilla. Mankiwin mukaan yli rajojen tapahtuva ulkoistaminen edistää taloudellista kasvua ilman merkittävää rakenteellista muutosta. Myös eräät muut tutkijat ovat samoilla linjoilla uskoen, että toimintojen osittumisella ja ulkoistamisella on samankaltaisia vaikutuksia kuin kaupan vapautumisella yleensä. (Mankiw & Swagel 2006; Baldwin 2006; Piekkola 2008.) Osa tutkijoista näkee toimintojen siirtovaikutuksen monimuotoisempana ilmiönä, jolla on vaikutuksia talouden rakenteisiin muun muassa tuotteiden hintojen, työntekijöiden palkkojen, työllisyyden ja tuottavuuden kautta. Gene Grossman ja Esteban Rossi-Hansberg (2006) ovat esittäneet todisteita siitä, että uusi työnjako alueiden välillä on alkanut. Työnjaossa rutiinitoiminnot (manuaaliset ja kognitiiviset rutiinitoiminnot) siirretään alhaisen palkkatason maiden koulutetulle työvoimalle, kun taas ei-rutiinitoiminnot edellyttävät vuorovaikutusta, jatkuvaa uudelleenoptimointia ja uudelleenarviointia. Tästä syystä näitä toimintoja ei voida osittaa. Rutiinitoimintojen osittaminen ja siirtäminen hyödyttää lähtöalueita siten, että työntekijät keskittyvät vaativampiin tehtäviin, heidän tuottavuutensa ja palkkatasonsa nousee, vaikka työllisyys voikin samanaikaisesti laskea. Toimintojen siirtäminen rajojen ulkopuolelle käsittää myös toimintokohtaisen teknologiasiirron. Teknologiasiirron yhdistäminen ulkomaiseen halpaan työvoimaan voi aiheuttaa haittaa toimintoja siirtävälle taloudelle, sillä kaikenlainen teknologiasiirto ei hyödytä teknisesti edistyneitä maita. Baldwinin (2006) mukaan potentiaalisesti haitallinen teknologiasiirto koskee lähinnä maan vientisektoria, jolloin teknologian siirrosta voivat hyötyä maan kilpailijat. Jos vientisektorin teknologiaetu heikkenee, kohdistuu kielteinen vaikutus myös kuluttajiin ja työntekijöihin. Teknologiasiirto maan tuontisektorilla tuottaa myönteisen nettovaikutuksen, koska se saa aikaan positiivisen vaihtosuhdevaikutuksen (tuontitavarat halpenevat). Usein toimintokohtainen teknologiasiirto kohdistuu hyödykkeisiin, joita tuodaan takaisin kotimaahan, joten se lisää myös siirtyvän toiminnon kotimaan hyvinvointia

17 Useat tutkijat ovat arvioineet globalisaation vaikutuksia talouteen ja työmarkkinoille varsin myönteisinä. Eräissä tutkimuksissa toimintojen ulkoistamisella on kuitenkin nähty olevan syvällisiä vaikutuksia työmarkkinoiden rakenteeseen sekä työpaikkojen pysyvyyteen ja vaihtuvuuteen. Kuten edellä jo todettiin, toimintojen ulkoistamisen on arvioitu vaikuttavan enemmän ammattiryhmiin ja yksittäisiin työntekijöihin kuin yrityksiin, toimialoihin tai koulutusryhmiin. Tähän saakka globalisaatio on vaikuttanut etenkin kouluttamattomaan työvoimaan, mutta tulevaisuudessa myös koulutetun työvoiman työpaikat voivat olla uhattuina. Globalisaation edetessä osittuminen ei jaa työmarkkinoita osaamistason mukaan, sillä osittuminen tapahtuu huomattavasti hienosyisempänä. Toimintojen ulkoistaminen ulkomaille lisää globalisaation arvaamattomuuden takia epävarmuutta työelämässä ja muun muassa herkkyys taloudellisille shokeille kasvaa. Lyhyellä aikavälillä globalisaatio ei hyödytä kaikkia, vaikka pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat olla positiiviset. (Baldwin 2006; Piekkola 2008; Coe 2007.) Tutkijoiden arviot globalisaation ja työllisyyden välisestä yhteydestä ja siitä, mitkä työpaikat ja missä laajuudessa ovat siirrettävissä rajojen ulkopuolelle, vaihtelevat. OECD:n (2007) piirissä tehdyt arviot globalisaation vaikutuksista työllisyyteen ja kasvuun ovat optimistisia. Joidenkin arvioiden mukaan toimintojen ulkoistaminen on vienyt 4 5 % Yhdysvaltojen ja Euroopan työpaikoista. Ulkoistamisuhan alla on arvioitu Yhdysvalloissa olevan kuitenkin % työpaikoista. Euroopassa on tehty maakohtaisia arvioita toimintojen ulkoistamisesta, mutta vaikutusten työllisyyteen on arvioitu olleen vähäisiä. Eri alojen välillä ulkoistamisen vaikutuksissa työllisyyteen näyttää kuitenkin olevan runsaasti vaihtelua. Uhatuimmiksi on arvioitu sellaiset työpaikat ja toiminnot, jotka perustuvat tietoteknologiaan, jotka eivät vaadi kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta ja joiden lopputuotteet ovat tietoteknisesti siirrettävissä olevia. (Baldwin 2006; Piekkola 2008.) Suomessa globalisaatioon liittyvien toimintojen ulkoistamisen vaikutuksia työpaikkojen kehitykseen on tutkittu muun muassa työpaikka- ja työntekijävirtojen avulla (Ilmakunnas & Maliranta 2008). Joukkoirtisanomisten perusteella näyttäisi, että työpaikkojen tuhoutuminen on ollut Suomessa laajaa. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että samanaikaisesti uusia työpaikkoja syntyi ja työllisyys kasvoi ainakin ennen viimeistä taantumaa. Näyttääkin siltä, että taloudellisen kasvun vaiheessa työpaikkojen katoamista pystyttiin korvaamaan muiden alojen työpaikoilla erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, jotka sijaitsivat suuremman työmarkkina-alueen kupeessa. Raija Volkin (2006) mukaan syrjäalueilla työvoiman tarjontaa ja kysyntää on tasoittanut taas muuttoliike ja työmarkkinoilta eläkkeelle siirtyminen. Työpaikkojen liikkuvuuden Volk arvioi olevan ongelmallista johonkin yksittäiseen alaan erikoistuneella seudulla. Työpaikkojen syntyminen yhtäällä ja työpaikkojen häviäminen toisaalla on osa talouden rakennemuutosta, joka vaikuttaa työllisyyteen, mutta on myös olennainen osa tuottavuuden ja talouden kasvua. Työllisyyden kannalta oleellista on työmarkkinoiden sopeutuminen rakennemuutokseen ja työvoiman liikkuvuus. Pekka Ilmakunnaksen ja Mika Malirannan (2008) mukaan 16

18 työpaikkavirtojen pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että tehdasteollisuudessa työpaikkojen vaihtuvuus oli suurempaa 1980-luvulla kuin ja 2000-luvuilla. Sen sijaan palvelujen työpaikkojen vaihtuvuuden kehitys on ollut päinvastainen. Työmarkkinoiden dynamiikkaa on pidetty tuottavuuden ja työllisyyden kannalta hyvänä, kunhan työntekijöiden liikkuvuutta työmarkkinoilla tuetaan riittävästi. Suomessa työpaikkojen ulkoistaminen on 2000-luvun alkupuoliskolla ollut suhteellisen pientä ja suomalaisten yritysten ulkomailla olevan henkilöstön lisäyksestä suurin osa on tullut ulkomaisten yksikköjen kasvusta eikä niinkään toimintojen siirrosta pois Suomesta. Lisäksi Suomessa yritysten tekemät ulkoistukset ovat valtaosin kohdentuneet kotimaahan eli toiminta on säilynyt Suomessa, mutta se on siirtynyt eri yritysten tehtäväksi. Selvitysten mukaan konsernin sisäisten järjestelyjen ja ulkoistusten myötä Suomesta arvioidaan siirtyneen rajojen ulkopuolelle yhteensä työpaikkaa 2000-luvun alkupuolella. Suhteessa työmarkkinoilla tapahtuvaan jatkuvaan työpaikkojen syntymiseen ja tuhoutumiseen ulkomaille siirtyneiden työpaikkojen määrä on vähäinen. Tämä vastaa yhteensä 1,0 1,5 prosenttia yrityssektorin työllisyydestä ja on samaa suuruusluokkaa kuin vastaavat osuudet EU-maissa keskimäärin. Toimintojen siirto on koskenut erityisesti tuotantotoimintaan ja toimintojaan siirtäneet yritykset arvioivat, että tulevaisuudessa ne tarvitsevat Suomessa yhä vähemmän matalan koulutustason omaavaa henkilöstöä. Myös palvelutoimintoja oli siirretty noin 2000 henkilötyövuoden verran maan rajojen ulkopuolelle, mutta tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sen sijaan oli siirretty varsin vähän Suomesta ulkomaille. (Ali-Yrkkö 2006a, 9 14.) Vaikka talouden globalisaatiosta ja sen etenemisestä uuteen vaiheeseen näyttäisi pitkällä aikavälillä ja kokonaistalouden kannalta olevan enemmän etuja kuin haittoja, niin väistämättä se luo myös epävarmuutta sekä synnyttää jakoja voittajiin ja häviäjiin. Globalisaatiokehitys edellyttää erilaisia sopeutumisprosesseja sekä yksilöiltä että alueilta. Julkisessa keskustelussa globalisaation seurauksiin suhtaudutaan skeptisesti, kun se näyttäytyy tehtaiden lakkauttamisena ja työpaikkojen menetyksinä ja epävarmuutena työmarkkinoilla. Sen sijaan monet tutkijat korostavat globalisaation syventymisen tuomia etuja kokonaistalouden kannalta ja työpaikkojen siirtymistä rajojen ulkopuolelle pidetään suhteellisen vähäisenä ilmiönä (Kauhanen & Taimio 2006). Vetoaminen globalisaation kokonaistaloudellisiin hyötyihin ei kuitenkaan ole kovin merkityksellistä niiden ihmisten kannalta, jotka ovat menettäneet työnsä tai niiden alueiden kannalta, jotka kärsivät työpaikkakadosta (Andersen 2006). Robert Reich (2007) on nimittänyt kapitalismin toista vaihetta superkapitalismiksi, jolla hän tarkoittaa sitä, että perinteinen kapitalismi rakentui talouskasvun kultaisina vuosina ( ) suurten yritysten harjoittaman tuotannon ja viennin varaan ja edellytti talouden ja politiikan keskinäistä koordinointia. Nyt perinteinen kapitalismi on korvautunut superkapitalismilla, jossa suuryritykset toimivat globaalisti verkostoituneina tuotantoketjuina, joiden kehitystä ohjaavat sijoittajien ja kuluttajien intressit. Talous on alkanut ohjata yhä enemmän politiikkaa ja politiikka on menettänyt otteensa kansalaisten intressien turvaajana ja yhteiskunnan 16 17

19 ohjaajana. Reichin mukaan superkapitalismin keskiössä ovat lobbaajat ja eri intressiryhmien talutusnuorassa kulkevat asiantuntijat, jotka ovat alkaneet ohjata politiikkaa ja ennen kaikkea tulevaisuuteen suuntautuvia taloudellisia ratkaisuja. Poliittisten visioiden hämärtyessä yksilöillä on erilaisia ja toisiinsa nähden ristiriitaisia intressejä kuluttajina, sijoittajina, palkansaajina ja kansalaisina. Globalisaatio-käsitteen avulla niin tutkijat kuin poliitikot ja mediakin ovat pyrkineet selittämään sosiaalisten ja taloudellisten prosessien nopeutumista ja muutoksia yksilöiden työurissa. Globalisaation vaikutusta yksilöiden elämänkulkuun voidaan luonnehtia neljän tosistaan riippuvan rakenteellisen muutoksen kautta: 1) markkinoiden kansainvälistymisen ja kansallisten rajojen madaltumisen, 2) yritysten välisen kilpailun nopean intensiivistymisen ja kansallisvaltioiden markkinoiden vapauttamisen ja yksityistämisen, 3) tiedon leviämisen nopeutumisen ja globaalien verkostojen kasvun, joka perustuu informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan ja 4) markkinoiden merkityksen korostumisen ja markkinoiden yhtäkkisten shokkien, joiden seuraukset koskettavat milloin mitäkin paikkaa maailmassa. Yhdessä nämä globaalit mekanismit edellyttävät yhä enemmän liikkuvuutta pääomalta ja työltä ja pakottavat yritykset jatkuvasti sopeutumaan kansainväliseen kilpailuun. Näin globalisoituminen tuottaa paljon rakenteellista epävarmuutta ja lisää työmarkkinoiden jouston vaatimuksia modernissa yhteiskunnassa. Voimistuva globalisaatio tekee yhä vaikeammaksi hallita paikallisesti niitä organisaatio ja ympäristötekijöitä, jotka luovat turvaa muutostilanteessa. (Blossfeld ym. 2005; Kinnunen ym ) 2.2 Työn menettäminen sosiaalisena riskitilanteena Suomessa on kansainvälisestikin verraten pitkä ja monipuolinen perinne tutkia joukkoirtisanomisia ja niihin liittyviä sosiaalisia riskejä. Tätä voi selittää yhtäältä se, että talouden rakennemuutokset ja niiden aiheuttamat työllisyysriskit ovat olleet Suomessa yleisiä ja toisaalta se, että Suomessa on pantu paljon toivoa siihen, että aktiivinen työvoimapolitiikka, rakennemuutospaikkakuntien tukeminen ja sosiaaliturva voisivat tasoittaa rakennemuutosten aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia ja 1990-luvuilla tehdyissä irtisanottujen työntekijöiden seurantatutkimuksissa huomio kiinnittyi joukkoirtisanomisten aiheuttamiin työttömyys-, toimeentulo- ja hyvinvointiriskeihin ja olemassa olevien tukimuotojen toimivuuteen. Huomiota kiinnitettiin irtisanomisten toteuttamisen tapaan, irtisanottujen myöhempään työllistymiseen ja yhteiskunnalliseen integroitumiseen sekä eri toimijoiden panokseen jälkihoitoprosessissa. Uhkaavana ongelmana nähtiin uudelleen työllistyneiden ajautuminen epävakaisille työurille ja se, etteivät olemassa olevat sosiaaliturvajärjestelmät tukeneet epävakaille työurille ajautuneita, koska sosiaaliturvajärjestelmä oli luotu kompensoimaan ns. normaalityösuhteeseen liittyviä riskitilanteita. (Koistinen & Suikkanen 1990; Jolkkonen 1998; Kurvinen 1999; Linnakangas 1997; Rouvinen 2003; Jolkkonen ym ) 18

20 Suomessa joukkoirtisanomisiin ja yritysten sulkemisiin kohdistuva tutkimustraditio lähti liikkeelle 1980-luvulla Joensuun, Tampereen ja Lapin yliopistojen toteuttamana. Tehtaiden, sahojen ja kaivosten sulkemisia koskeneiden tapaustutkimusten teoreettisena lähtökohtana ovat olleet brittiläisen yhdyskuntatutkimuksen (Cooke 1983; 1986; Gregory & Urry 1985), saksalaisen (Mückenberger 1985; Osterland 1989) sosiologisen, institutionaalisen ja työoikeudellisen sekä ruotsalaisen aktiivisen työmarkkinapolitiikan (Meidner 1954; Gonäs 1991; Sihto 1994) lähestymistapojen yhdistäminen ja soveltaminen ja 1980-lukujen yritysten sulkemiset johtuivat teollisen tuotannon toimialakohtaisista sopeutumisprosesseista, jotka nähtiin osana teollisen järjestelmän murrosta sekä kansallisen taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen uusiutumisena. Muutos kosketti erityisesti teollistumisen myötä syntyneitä yhdyskuntarakenteita. Tutkimusten teemoja olivat yhdyskuntien ja paikallisten työmarkkinoiden sopeutuminen sekä henkilöstön suoriutuminen ja uudelleen työllistyminen. Toisessa vaiheessa 1990-luvulla tapaustutkimukset kohdistettiin naisvaltaisen pankkisektorin rationalisointeihin, irtisanomisiin ja fuusioihin, jonka taustalla olivat tietotekninen kehitys, palvelujen tehostaminen sekä laajemmin 1990-luvun alun pankkikriisi ja talouden lama. Tutkimusteemoina olivat henkilöstön sopeutuminen ja valinnat, tukitoimien merkitys sekä paikallisten työmarkkinoiden sopeutuminen. Sen sijaan 2000-luvulla kyse on ollut globaalisti toimivien yritysten päätöksistä hakea toiminnan kannattavuutta ja joustoa tuotantoon siirtämällä toimintoja maasta tai maanosasta toiseen. Tutkittava ilmiö on muuttunut globaaliksi rakennemuutokseksi ja epävarmuudeksi, millä on seurauksia työvoiman käyttöön sekä yritysten lähtöalueilla että uusilla kohdealueilla. Nopeasti sijaintipaikkaansa muuttavien yritysten, kuten ITC-alan yritysten ja niiden alihankkijoiden, joustavuusstrategioita kutsutaankin sijaintijoustavuudeksi (locational flexibility) ja sitä tapaa millä nämä yritykset siirtävät toimintansa riskit muiden kannettavaksi riskien ulkoistamiseksi (recommodification of risks). (Blossfeld ym. 2005; Breen 1997; Stigler 1939.) Joukkoirtisanomisia koskeva tutkimus on monipuolistanut kuvaa irtisanomisten yhdyskunnille, yksilöille ja perheille aiheuttamista seurauksista. Se on kyseenalaistanut perinteisen deprivaatioteoriaan perustuvan näkemyksen työn menetyksen aiheuttamasta laajamittaisesta syrjäytymisestä ja tuonut esille irtisanomistilanteiden aikaansaamat sosiaalisen eriytymisen prosessit. Irtisanomistilanteissa on sekä voittajia että häviäjiä, ja tähän selektioon vaikuttavat yksilölliset tekijät, työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät sekä tarjotut tukitoimet. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että yrityksen sulkeminen ja vapautuva työvoima käynnistää uudenlaisen kilpailun niin yritysten kuin työvoimankin kesken ja virittää uudenlaisia jakoja paikallisilla työmarkkinoilla. Tutkimukset ovat tuottaneet tietoa myös työurien epävakaistumisesta ja sosiaaliturvan sekä tukimuotojen merkityksestä työn menetyksen riskitilanteessa. (Koistinen ym. 1987; Rissanen 1989; Linnakangas 1991; Koistinen ja Suikkanen 1990.) Pankkisektorin rationalisointeihin kohdistunut tutkimus täydensi ensimmäisen vaiheen irtisanomistutkimuksia. Tutkimustulokset osoittivat kuinka 18 19

21 rationalisointitilanteessa ensimmäisenä yrityksestä irrottautuu yrityksen kannalta paras työvoima, jolla on suurimmat mahdollisuudet työllistyä muihin yrityksiin. Rationalisointiprosessi on henkilöstölle epävarma stressaava tilanne, jossa voidaan tehdä omia ratkaisuja ja lähteä vapaaehtoisesti yrityksestä ilman tietoa uudesta työstä. Mitä enemmän henkilöstö on sitoutunut yritykseen, sitä suurempana menetyksenä työn päättyminen koetaan. Yksilölliset tekijät, kuten ikä, koulutus ja ammattitaito vaikuttavat uudelleentyöllistymiseen, mutta myös yksilön sisäiset voimavarat käsitellä muutostilannetta. Lisäksi taloudellinen suhdanne- ja työvoiman kysyntätilanne työmarkkinoilla ovat oleellisia työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Pitkän työuran yhden työnantajan palveluksessa yhdistettynä kapeaan ammattiosaamiseen on todettu heikentävän mahdollisuuksia työllistyä uudelleen. Tutkimusten perusteella voitiin osoittaa yhä selvemmin se, että työurien epävakautuminen edellyttää työ- ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistumista kattamaan riskitilanteita. (Jolkkonen ym. 1992; Jolkkonen 1998.) Jo 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvulla tehdyissä irtisanottujen työntekijöiden seurantatutkimuksessa kiinnitettiin huomiota työurien epävakaistumiseen ja sosiaaliturvajärjestelmän heikkouksiin antaa tukea työurien muutoksessa, koska sosiaaliturvajärjestelmä oli luotu kompensoimaan ns. normaalityösuhteeseen ja eheisiin työuriin liittyviä riskitilanteita 1980-luvun alkupuolella tehtaiden sulkemisissa tukitoimet ja resurssit olivat vähäiset. Työhallinnon keskeisiä toimia olivat informaatiotilaisuudet ja koulutus ja yritysten toimet olivat niukat. (Koistinen ym. 1987; Putkonen, Ylisirniö 1989; Rissanen 1989; Koistinen ja Suikkanen 1990.) 1980-luvun lopulla telakkafuusio ja kaivosten lakkauttamiset olivat jo hallittua rakennemuutosta, jossa tukitoimiin satsattiin resursseja sekä yritysten että yhteiskunnan taholta ja myös lainsäädäntöä muutettiin. (Jusi 1989; 1990; Tuominen 1988; 1990; Ainonen ym. 1990; Alajärvi ym. 1990; Viinamäki 1991.) Pankkisektorin rakennemuutos 1990-luvun alussa tapahtui lama-aikaan ja kohdistui palvelusektoriin. Tukitoimissa korostuivat pankkien toimet. (Linnakangas 1997; Jolkkonen 1998; Kurvinen 1999; Heikkilä 1998; Rouvinen 2003). Tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittä, miten Perloksen tapauksessa irtisanomisen jälkihoito on onnistunut, kun käytössä on ollut enemmän resursseja kuin koskaan aiemmin Suomessa. Irtisanottujen uudelleen työllistymisen tukena on ollut vuonna 2005 voimaan tullut muutosturvalainsäädäntö ja lisäksi jälkihoitotoimenpiteisiin saatiin Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta. Myös eri toimijoiden paikallinen yhteistyö oli poikkeuksellisen laajaa. Kysymys siitä, miten työntekijät selviytyvät talouden riskitilanteista ja millaisen turvan hyvinvointivaltio tarjoaa, nousee esille aivan uudella tavalla silloin, kun globaalisti toimivat yritykset siirtävät toimintojaan tuotannollisista, kilpailu- tai kustannussyistä halvempien tuotantokustannusten maihin lähemmäksi asiakkaitaan ja kasvavia markkinoita. Tuotannon siirroista seuraa lähtöalueilla laajoja irtisanomisia ja sopeutustoimia. Syntyvien ongelmien hallintaa vaikeuttaa usein se, että globaalisti kilpailevat yritykset ulkoistavat sosiaaliset riskit toisten yritysten (alihankkijat), 20

22 työntekijöiden ja yhteiskunnan kannettavaksi. Viime vuosien esimerkit kertovat myös siitä, että sen sijaan, että yhteiskunta asettaisi vaatimuksia yrityksille, on se ottanut puskurirahastojen, työvoima- ja koulutuspoliittisten palvelujen ja rakennemuutospaikkakunnille myönnettävän kriisirahoituksen kautta itselleen yhä laajenevan vastuun rakennemuutoksen sosiaalisten kustannusten hallinnasta. Voidaan siis perustellusti väittää, että globalisaatio tuottaa yhteiskunnalle ja tukijärjestelmille uudenalaisia vaatimuksia ja lisäkustannuksia. Globalisaation riskien kohdentuminen alueille, joilla tuotantonsa siirtävillä yrityksillä on ollut merkittävä asema alueen työllistäjinä, on johtanut vaatimuksiin nopeista ja laajoista tukitoimista. Irtisanottujen työntekijöiden työllistymistä on pyritty edistämään muun muassa muutosturvamallin kehittämisellä ja EU:n globalisaatiorahaston (EGR) tuella. Paikallisella tasolla on organisoitu jälkihoitotoimenpiteitä, joihin on osallistunut laajasti toimijoita. Toimijoiden määrän kasvu herättää kysymyksiä siitä, mitkä ovat eri toimijoiden voimavarat, intressit ja lopullinen panos yritysten sulkemisen jälkeisessä jälkihoitoprosessissa ja millaiseksi yleensä voidaan arvioida eri toimijoiden rooli. Olemassa olevan tutkimustiedon varassa voidaan sanoa, että työpaikan menetys on sosiaalinen riskitilanne, josta selviytyminen on ratkaisevasti kiinni sosiaaliturvajärjestelmien toiminnasta, tukitoimien laajuudesta, organisoinnista ja toimivuudesta, talouden kasvun vaiheesta ja työvoiman kysynnästä, paikallisten työmarkkinoiden rakenteistumisesta ja toiminnasta sekä työnhakijoiden resursseista osallistua kilpailuun työmarkkinoilla. Irtisanomistilanteet ovat sosiaalisesti valikoivia ja selektiivisiä, joihin vaikuttavat yhteiskunnalliset, yksilölliset ja alueelliset tekijät. Irtisanomisen riskit liittyvät työttömyyteen, uudelleentyöllistymisen ongelmiin, taloudellisiin vaikutuksiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä perhe-elämään. Aikaisempien tutkimusten mukaan työttömyyden ja irtisanomisen riskit ovat yksilöiden kannalta vakavampia ja pitkävaikutteisempia kuin monet muut sosiaaliset riskit ja ne aiheuttavat yksilöille, kotitalouksille ja yhteiskunnalle kustannuksia. Irtisanottujen myöhempiä työuria ja työllistymistä koskevat tutkimukset osoittavat, että vaikka työttömät työllistyisivätkin, niin työttömyyskokemus on voinut heikentää olennaisesti yksilöiden hyvinvointia, itseluottamusta sekä tulo- ja työurien kehitystä. (Malo & Muñoz-Bullón 2007; Lucas ym. 2004; Song 2006; Houle & van Audenrode 1995; Frederiksen & Wetergaard-Nielsen 2006.) Työllistymistä on 1990-luvun alkupuolelta lähtien tutkittu erityisesti työttömien työllistymisen näkökulmasta. Tutkimusten kohdistuminen työttömiin on johtunut pitkälti siitä, että pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyys on kasvanut ja jäänyt korkealle tasolle työvoimapoliittisista tukitoimista huolimatta, sillä työvoiman kysyntä näyttää kohdistuvan muihin kuin työttömiin. (Koistinen 2002.) Jos haluamme ymmärtää työttömien työllistymiseen liittyviä vaikeuksia laajemmin ja monimutkaisena prosessina, on syytä kiinnittää huomiota kilpailuun työmarkkinoilla ja sosiaalisen valikoitumisen kokonaisuuteen. Tätä kautta saadaan tietoa siitä, mitkä työnhakijoiden ryhmät yleensä työllistyvät, keiden työttömyys pitkittyy ja keiden työnhakijoiden 20 21

23 kanssa työttömät työnhakijat kilpailevat avoimista työpaikoista. Aikaisempien tutkimusten perusteella oletamme seuraavaa: Työpaikan menetys on sosiaalinen riskitilanne, josta selviytyminen on ratkaisevasti kiinni siitä, miten työmarkkinat ovat rakenteistuneet, miten ne toimivat ja millaisia resursseja työnhakijoilla on käytettävissään osallistuessaan kilpailuun työmarkkinoilla. Voidaan olettaa, että paikallisten työmarkkinoiden rakenne sekä työllisyys, koulutustarjonta ja asuntotilanne vaikuttavat siihen, millaisia valintoja irtisanotut tekevät ja miten yhteiskunnan ja yrityksen virittämät tukitoimet käytännössä toimivat. Paikkakuntien asema yhdyskuntajärjestelmässä ja työmarkkinoiden koko vaikuttavat työvoiman liikkuvuuteen sekä ammatillisiin ja koulutusmahdollisuuksiin. Laajat työmarkkinat tarjoavat pieniä työmarkkinoita monipuolisemmat ammatilliset sijoittumismahdollisuudet ja koulutusmahdollisuudet. Pienet työmarkkinat ovat yleensä suuria työmarkkinoita riippuvaisempia muutamista suurista työllistäjistä ja näin ne myös ovat haavoittuvampia suurten yritysten lakkauttamisesta. Paikallisten työmarkkinoiden rajalliset mahdollisuudet lisäävät muuttoliikkeettä. Aikaisempien suomalaisten irtisanomistutkimusten perusteella henkilöstön uudelleen työllistymiseen ja kilpailuasemiin työmarkkinoilla vaikuttavat monet työmarkkinoiden rakenteelliset ja yksilölliset tekijät (taulukko 1). Taulukko 1. Uudelleen työllistymiseen vaikuttavat suotuisat ja epäsuotuisat tekijät. SUOTUISAT TEKIJÄT Yhteiskunnalliset ja rakenteelliset tekijät taloudellisen kasvukausi laajat työmarkkinat ja työmarkkinoiden hyvä imu riittävän pitkä sopeutumisaika laajat yhteiskunnalliset tukitoimet yrityksen tukipaketti ylittää lakisääteiset toimet työvoimahallinnon erityispalvelut Yksilölliset tekijät ammatillinen koulutus: koulutus alalle, jossa kysyntää työvoimalle/ tutkinnon suorittamisesta ei ole kulunut kovin pitkää aikaa/ koulutusta mahdollista täydentää/ alle 40 vuoden ikä ammattitaito ja asema yrityksessä: monipuolinen ja toisiin yrityksiin siirrettävissä oleva ammattitaito/ toimihenkilöasema etuna työllistymisessä muuttoalttius: työn perässä muutto edesauttaa työllistymismahdollisuuksia/ uralla eteneminen, alle 40 vuoden ikä ja perheettömyys lisäävät muuttoalttiutta. EPÄSUOTUISAT TEKIJÄT Yhteiskunnalliset ja rakenteelliset tekijät taloudellinen lama nopea tuotannon alasajo heikko työmarkkinoiden imu pienet työmarkkinat Yksilölliset tekijät yli 40 vuoden ikä ei ammatillista koulutusta/ koulutus alalle, jossa ei kysyntää työvoimasta/ tutkinto vanhentunut pitkä työura saman yrityksen palvelussa perheellisten vaikea siirtyä toiselle paikkakunnalle/ asunto pidättelee paikkakunnalla ammattitaito ja asema yrityksessä: ammattitaito yksipuolinen ja vaikeasti muualle siirrettävissä muuttoalttius: puolison vakituinen työpaikka/ yrittäjyys, omistusasunto, lasten koulunkäynti, toive eläkkeelle siirtymisestä, iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen, vapaa-ajan asunto, ystävät, sukulaiset jne. vähentävät muuttoalttiutta. 22

24 Jaottelu ei ole yksiselitteinen, sillä useat tekijät voivat vaikuttaa työllistymiseen ja kilpailuasemaan työmarkkinoilla yhtäaikaisesti, mutta erisuuntaisesti. Irtisanottujen sijoittumisessa työmarkkinoille on yhtäältä oleellista se, miten hyvin tukitoimet purevat ja edistävät irtisanottujen työllistymistä ja toisaalta se, miten muiden työnhakijoiden käy uudessa kilpailutilanteessa, pitkittyvätkö esimerkiksi jo työttöminä olevien työttömyysjaksot ja ketkä työllistyvät korvaaviin työpaikkoihin ja minkälaisilla ehdoilla. 2.3 Joukkoirtisanomistilanteiden riskien hallinnan keinot Joustavuus ja turvallisuus Syventynyt globalisaatio ja sen äkkinäiset seuraukset työmarkkinoilla ovat haastaneet kehittämään turvaverkkoja ja sopeutumisen keinoja, jotka mahdollistavat samanaikaisesti työmarkkinoiden joustavuuden ja työntekijöiden turvallisuuden. Muutoksiin sopeutumisessa korostetaan yhtäältä työmarkkinoiden joustavuutta, mutta toisaalta myös työntekijöiden turvaa työn ja toimeentulon suhteen. Tarkasteltaessa työmarkkinoiden ja hyvinvointivaltion välistä suhdetta yhdeksi keskeiseksi käsitteeksi on noussut flexicurity (flexibility + security), jonka voi nähdä strategisena, poliittisena, hallinnollisena tai analyyttisena keinona hallita ja käsitteellistää taloudellisia ja sosiaalisia haasteita (Wilthagen & Tros 2004). Kyse on pohjimmiltaan siitä, voidaanko yritystoiminnan ja työmarkkinoiden jouston tarpeita sekä hyvinvointivaltion tarjoamaa turvaa kehittää yhdessä, niin että työmarkkinat olisivat riittävän joustavat, mutta työntekijöiden hyvinvointi olisi joustoista huolimatta turvattu. Joukkoirtisanomistilanteissa, joissa kerralla irtisanotaan satoja tai jopa tuhansia työntekijöitä, uusien työpaikkojen luominen ja kaikkien irtisanottujen nopea työllistäminen ovat haastava tehtävä yritystoiminnalle, työllisyyspolitiikalle, aluekehittämiselle, hyvinvointipolitiikalle ja koulutusorganisaatioille. Joustavuuden ja turvallisuuden käsitteitä voidaan käyttää analyyttisena välineenä kartoitettaessa joustavuuden ja turvallisuuden välistä suhdetta ja näihin liittyviä riskejä. Joustavuuden ja turvallisuuden välillä on monimutkainen vuorovaikutussuhde, jossa Günther Schmid (2007) on erottanut molemmille ulottuvuuksille neljä tekijää. Ensinnäkin joustavuuden neljä elementtiä ovat: ulkoinen määrällinen joustavuus, sisäinen määrällinen joustavuus, sisäinen toiminnallinen sekä ulkoinen toiminnallinen joustavuus (taulukko 2). Ulkoisella määrällisellä joustavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka joustavasti yritys voi palkata ja irtisanoa työvoimaa ja minkälaisilla ehdoilla (määräaikaiset työsopimukset, vuokratyövoima). Sisäinen määrällinen joustavuus liittyy yrityksen sisäiseen työn organisointiin. Toiminnallisella joustavuudella tarkoitetaan yrityksen ja työntekijöiden kykyä sopeutua uusiin haasteisiin (joustavat työn organisointitavat, työkierto jne.) Toiseksi turvallisuus voidaan luokitella neljään elementtiin, jotka ovat: työsuhdeturva, työllisyysturva, tuloturva ja optioturva. Joustavuuden ja turvallisuuden välisestä suhteesta 23 22

25 Ton Wilthagen ja Frank Tros (2004) ovat hahmotelleet hieman erilaisen luokittelun kuin Schmid. Kotimaassa tuotantonsa lopettavan yrityksen kohdalla kyse on ulkoisesta joustavuudesta, johon voi liittyä muitakin joustavuuden muotoja erityisesti suuren globaalisti toimivan yhtiön kohdalla. Samanaikaisesti, kun tuotanto lopetetaan yhtäällä, niin tuotantoa voidaan lisätä maan rajojen ulkopuolella ja toimintoja siirtää yhtiön sisällä toisiin toimipisteisiin tai ulkoistaa muille yrityksille. Irtisanomisten myötä ulkoinen määrällinen joustavuus tarkoittaa tuotannon lopettamisen seurauksen työnsä menettäneiden kannalta työsuhdeturvan menetystä, mutta se voi tarkoittaa myös riskiä työllisyyden, tulojen tai tulevaisuuden suhteen. Työpaikan menetys ei välttämättä johda noidankehälle, jos uudelleen työllistyminen ja tulonmenetyksen riskit ovat suhteellisen hyvin turvattuja hyvän työvoiman kysynnän tai yhteiskunnan tukitoimien avulla. Suomessa vuonna 2005 voimaantullut muutosturvamalli pyrkii osaltaan vahvistamaan turvaa irtisanomistilanteissa ja mahdollistamaan joustavuuden ja turvallisuuden positiivisen vuorovaikutuksen. Työn menettäminen on kuitenkin riskitilanne, joka voi johtaa noidankehälle, missä uudelleen työllistyminen vaikeutuu, tulotaso putoaa pysyvästi ja pitkittyneen työttömyyden seurauksena irtisanottu menettää inhimillistä pääomaansa. Taulukko 2. Jouston ja turvan yhdistelmät. (Lähde: Schmid 2007, 2; Räisänen & Schmid 2008, 7.) (vs=vaihtosuhde, hk=hyvä kehä, nk=noidankehä) Turvallisuus Joustavuus Työsuhdeturva Työllisyysturva Tuloturva Optioturva Ulkoinen määrällinen vs vs/hk/nk vs/hk/nk vs Sisäinen määrällinen hk hk (vs)/hk vs/hk Sisäinen toiminnallinen hk hk vs/hk (vs)/hk Ulkoinen toiminnallinen hk vs/hk/nk vs/hk vs/hk Analyyttisestä näkökulmasta flexicurity-käsitteellä on myös yhteisiä piirteitä siirtymävaiheen työmarkkinoiden (transitional labour markets) käsitteeseen (Schmid 1998; 2002; 2006; 2007), jonka lähtökohtana on se, että suurella osalla ihmistä koko elämänkaaren aikaiset työurat ovat muuttuneet jatkumoiksi, joihin sisältyy siirtymiä työsuhteesta toiseen ja ajoittaisia työttömyysjaksoja. Siirtymätyömarkkinoiden teoria on siis kokonaisvaltainen elämänaikaisia työmarkkinasiirtymiä ja niihin sisältyvää joustavuuden ja turvallisuuden välistä tasapainoa tarkasteleva käsitejärjestelmä. Siirtymävaiheen työmarkkinoiden keskeiset periaatteet ovat 1) palkkatulojen ja muiden tulonlähteiden yhdistäminen, 2) kansalaisoikeudet, jotka antavat mahdollisuuden valita eri elämänvaiheisiin sopivan työmarkkina-aseman vaihtuvien preferenssien ja olosuhteiden mukaan, 3) järjestelmät, jotka tekevät siirtymät työhön kannattavaksi ja tukevat työllistyvyyden ylläpitoa ja 4) tehokas työllistymistä tukeva järjestelmä, joka ei tue pelkästään työttömien työllistymistä, vaan 24

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella Sini Pallasvuo, VTK Muuttuva Salo -tutkimushanke Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa

Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa Työmarkkinoiden sopeutumiskyky puntarissa Globalisaatio ja suomalaisten työmarkkinoiden sopeutumishaasteet 17.1.2007 Merja Kauhanen Esityksen runko Haasteet Joustavuuden ja turvan eri muodot Joustavuus:

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa

Muuttuva Salo. Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Muuttuva Salo Tutkimus äkillisen rakennemuutoksen yksilö- ja aluetason hyvinvointivaikutuksista Salossa Sari Kehusmaa, YT, Tutkimuspäällikkö, THL (Kelan tutkimus) Minna Ylikännö, Johtava tutkija, Kelan

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista?

Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista? Mitä kertovat tutkimukset työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja (työllisyys)kokeiluiden tuloksista? Kari Hämäläinen Vapaus valita toisin Työttömyyden kustannukset ja syrjäytymistä ehkäisevät toimet, 11.4.2017

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ULOS KARUSELLISTA KOHTI TOIMIVAMPIA VÄLITYÖMARKKINOITA 1.4.2009 Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Joulukuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 138/2006 vp. lisäksi voidaan myöntää työmarkkinatukeen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun :n ja 10 luvun :n sekä työttömyysturvalain 9 luvun 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-4. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2200(BUD) Mietintöluonnos Barbara Matera (PE v01-00)

TARKISTUKSET 1-4. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2200(BUD) Mietintöluonnos Barbara Matera (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 21.10.2011 2011/2200(BUD) TARKISTUKSET 1-4 Mietintöluonnos Barbara Matera (PE473.788v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN RAKENNEUUDISTUS

TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOJEN RAKENNEUUDISTUS TYÖ- J ELINKEINOTOIMISTOJEN RKENNEUUDISTUS - TEM hallinnonalan uudistukset 2008 - KTM + TM + SM = TEM - TE -toimistot 2009 - TEK:n sitten ELYK:n alaiset paikallisviranomaiset - ELY -keskukset 2010 - Strateginen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot