Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa. Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa. Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla"

Transkriptio

1 Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 72/2009

2 arja jolkkonen arja kurvinen Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 72/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 72/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 72/2009 MEE Publications Employment and entrepreneurship 72/2009 Tekijät Författare Authors Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen Julkaisuaika Publiceringstid Date Joulukuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla Tiivistelmä Referat Abstract Globaalin talouden seuraukset ovat yhä moninaisempia ja ennalta arvaamattomia niin alueiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Globalisaation seurauksista Pohjois-Karjala sai osansa vuonna 2007, kun alueen merkittävin teollisuuden alan työllistäjä ja muovituotteiden alihankintavalmistaja Perlos Oyj lopetti tuotannollisen toimintansa Suomessa. Tämä tarkoitti välittömästi 2000 työpaikan katoamista maakunnasta ja välillisten vaikutusten arvioitiin ulottuneen tätäkin laajemmalle. Tehtaiden sulkemiset ovat haaste alueelle, mutta yksilölle työpaikan menetys on aina riskitilanne, josta selviytymiseen vaikuttavat talouden kasvun vaihe, työmarkkinoiden rakenne ja toiminta sekä työnhakijoiden resurssit osallistua kilpailuun työmarkkinoilla. Muutoksesta aiheutuvia riskejä tasoittamaan on kehitetty uusia tukimuotoja ja toimintamalleja. Keskusteluissa esillä ollut joustoturvamallin kehittäminen tarkoittaa yhtäällä työmarkkinoiden ja talouden joustavuuden edellytysten parantamista ja toisaalla työntekijöiden turvallisuuden takaamista muutostilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Perloksen Pohjois-Karjalan tehtailta irtisanomisen kohteeksi joutuneiden uudelleen työllistymistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, tukitoimien organisointia alueella sekä työvoimapoliittisten toimien, kuten muutosturvamallin merkitystä joukkoirtisanomistilanteessa. Tutkimusaineistona ovat työntekijöille kohdennettu kysely, informanttihaastattelut, dokumenttiaineistot, tilastot sekä työhallinnon urajärjestelmästä poimitut tiedot. Tutkimuksen tulosten mukaan ammattiasema ja sukupuoli nousivat tärkeimmiksi uudelleen työllistymistä ennustaviksi tekijöiksi. Työnhakijan ikä muodostui myös odotusten mukaisesti yhdeksi merkittävimmäksi työttömäksi jäämistä ennustavaksi tekijäksi. Lyhyellä aikavälillä ansiotason laskeminen oli yleisempää kuin ansioiden nouseminen tai pysyminen ennallaan. Toimihenkilöistä puolet ilmoitti tulojensa nousseen, kun työntekijöistä ansiotason nousun koki vain kymmenesosa. Tulojen kehitys riippui merkittäväsi ammattiaseman ohella sukupuolesta, iästä, työsuhteen pituudesta yrityksessä ja siitä, oliko henkilö irtisanoutunut vai tullut irtisanotuksi. Tarkasteltaessa työnsä menettäneiden uudelleen sijoittumista työmarkkinoille voitiin havaita voimakkaita selektiivisiä piirteitä, jotka eivät rajoittuneet pelkästään uudelleen työllistymiseen vaan myös työn laatua kuvaaviin tekijöihin, kuten tulotason kehitykseen sekä työhön tyytyväisyyteen. Perloksen jälkihoitoon oli käytettävissä poikkeuksellisen paljon resursseja, ja lisäksi irtisanotuille osoitettiin eri tahojen järjestämää muuta tukea. Lyhyellä aikavälillä irtisanottujen uudelleen työllistyminen vaikutti onnistuvan ennakoitua paremmin, mutta pidemmällä aikavälillä useimmille irtisanotuista työpaikan menetys on ollut taloudellinen ja sosiaalinen riski. Muutosturva toi taloudelleista turvaa ja kannusti irtisanottuja erityisesti opiskeluun. Euroopan globalisaatiorahaston tuki takasi yksilölliset palvelut ja lisäresursseja koulutuksen järjestämiseen. Yhteiskunnallisissa tukitoimissa on kuitenkin varauduttava siihen, että tuotannon lakkauttamisesta aiheutuu merkittäviä pitkävaikutteisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia, ja että yksilöille ja kotitalouksille kohdennettuja tukitoimia olisi jatkettava vielä vuosia irtisanomisten jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/ Matti Sihto, puh Asiasanat Nyckelord Key words irtisanominen, työpaikan menetys, globalisaatio, muutosturva, tukitoimet, joustoturva ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 269 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 36 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 72. niteenä julkaistaan erikoistutkija Arja Jolkkosen ja erikoistutkija Arja Kurvisen tutkimus Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla. Vuonna 2007 Joensuun seudun merkittävin teollinen työllistäjä ja elektroniikkateollisuuden alihankkija Perlos Oyj lopetti tuotannollisen toimintansa alueella. Tässä tutkimusraportissa eritellään toiminnan lopettamista, tukitoimien organisointia ja työnsä menettäneiden uudelleen työllistymistä ja työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä sekä tarkastellaan työvoimapoliittisten tukitoimien käyttöä ja merkitystä työmarkkinoille sijoittumisessa. Perloksen Pohjois-Karjalan tehtaiden sulkemisesta on pyritty saamaan monipuolinen kuva lähestymällä tapausta eri näkökulmista ja käyttämällä tutkimuksessa useita aineistoja kuten henkilöstölle osoitettua kyselyä, informanttihaastatteluja, dokumentteja sekä tilasto- ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut professori Pertti Koistinen Tampereen yliopistosta. Ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet työvoimaohjaaja Ulpu Järviluoto Joensuun seudun työvoimatoimistosta, yritysasiamies Arto Kontkanen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä, kehittämispäällikkö Ulla Mauranen ja erikoissuunnittelija Silja Miettinen Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta, työmarkkinaneuvos Jarmo Palm sekä ylitarkastaja Mikko Kuoppala ja hänen seuraajanaan alkaen neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä toimihenkilöiden pääluottamusmies Eero Timonen Perloksesta. Ohjausryhmän toimintaan ovat osallistuneet myös projektisihteeri Anna-Laura Aittapelto Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta ja suunnittelija Mari Hurskainen Joensuun seudun TE-toimistosta. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Joensuun yliopisto. Helsingissä joulukuussa 2009 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 I Tutkimuksen lähtökohdat Johdanto Työmarkkinoiden muutokset, riskitilanteet ja niiden hallinta Globaalin talouden uudet riskit ja jouston vaatimukset työmarkkinoilla Työn menettäminen sosiaalisena riskitilanteena Joukkoirtisanomistilanteiden riskien hallinnan keinot Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen aineistot ja menetelmät Tutkimuksen aineistot Tutkimuksessa käytetyt menetelmät Tutkimuksen kohde II Tukitoimet Perlos Oyj:n Pohjois-Karjalan tehtaiden lopettamisen yhteydessä Johdanto Epävarmuus lisääntyy tukitoimien organisointi käynnistyi Tukitoimet Joensuun seudulla Tukitoimien organisointi Viralliset työryhmät Epäviralliset työryhmät Yrityksen rooli tukitoimien järjestämisessä Tiedottaminen Korvaavien työpaikkojen luominen alueelle Uusien yritysten houkuttelu Rakennemuutosrahoitus Tukitoimet irtisanotuille Tiedollinen tukeminen informaatiotilaisuudet tehtailla Työllistymisen tukeminen työvoimatoimiston palvelut tehtailla Tukitoimet yrittäjyyden edistämiseksi Ammattiliittojen tukitoimet irtisanotuille Rekrytointi ja käänteinen rekrytointi Henkinen tukeminen seurakunnan työpaikkatyö Muutosturvayksikön palvelut irtisanotuille... 93

9 3.3.8 Ammatinvalinnanohjaus osana muutosturvayksikön palveluja Irtisanottujen taloudellinen tukeminen Irtisanotun henkilöstön kokemukset tukitoimien merkityksestä Yhteenveto irtisanotuille järjestetyistä tukitoimista III Irtisanomisen kohteeksi joutuneiden uudelleen työllistyminen ja työllistymisen laatu Johdanto Irtisanottujen sijoittuminen työmarkkinoille ja sijoittumista ennustavat tekijät Työmarkkinoille sijoittuminen Uudelleen työllistymistä ennustavat tekijät Työmarkkinoille sijoittumista ennustavat tekijät Työllistyminen ja ansiotason muutos Tyytyväisyys uuteen työhön Työnhaku ja työllistymisen väylät Irtisanomistilanteen vaikutus elämään Yhteenveto irtisanottujen uudelleen työllistymisestä ja työllistymisen laadusta IV Työvoimapoliittisten tukitoimien merkitys irtisanomistilanteessa Muutosturvamallista ja EGR:stä lisäresursseja irtisanomistilanteen hoitamiseen Irtisanotut työvoimapalvelujen käyttäjinä Työnhakijoiksi ilmoittautuneet irtisanotut Työura irtisanoneessa yrityksessä Koulutustausta Työnhakijaksi ilmoittautuminen ja työttömyys Työnhakijaksi tuleminen Työttömyys Työnhaun päättyminen Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuminen Toimenpiteisiin valikoituminen Ammatillinen työvoimakoulutus Työmarkkina-asema ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen Valmentava työvoimakoulutus ja ryhmäpalvelut Työvoimapoliittiset sijoitukset

10 2.5.6 Työmarkkina-asema sijoitusten jälkeen Liikkuvuusavustukset Yhteenveto työvoimapalvelujen käytöstä Kokemukset muutosturvamallin toimivuudesta ja EGR-tuesta Kokemukset muutosturvamallin toimivuudesta Kokemukset EGR-tuesta Yhteenveto muutosturvamallin toteutuksesta ja toimivuudesta sekä EGR-rahoituksesta joukkoirtisanomistilanteessa V Paikallisten työmarkkinoiden muutos Työmarkkinoiden sopeutumismekanismit Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun työmarkkinoiden muutokset Yhteenveto paikallisten työmarkkinoiden muutoksesta VI Johtopäätökset joustavuuden ja turvallisuuden toteutumisesta irtisanomistilanteessa Lähteet Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Kyselyyn vastanneiden työnhaku ja työllistymisen väylät työsuhteen päättymisen syyn mukaan

11

12 I Tutkimuksen lähtökohdat 1 Johdanto Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tehtaiden sulkemiset ja joukkoirtisanomiset ovat olleet yleistyvä ilmiö läntisissä kehittyneissä maissa. Ilmiötä on selitetty teknisellä kehityksellä ja globaalilla kilpailulla, jossa uusilla nousevilla talouksilla on merkittävä rooli sekä markkinoiden että työvoiman tarjonnan kannalta. Globaalin talouden seuraukset ovat yhä hienojakoisempia ja ennalta arvaamattomia niin alueiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Tästä globaalin talouden ennalta arvaamattomuudesta Pohjois-Karjala sai osansa tammikuussa 2007, kun alueen merkittävin teollisuuden alan työllistäjä ja muovituotteiden alihankintavalmistaja Perlos Oyj1 ilmoitti käynnistävänsä koko henkilöstöään koskevat YT-neuvottelut ja harkitsevansa tuotantonsa lopettamista Suomessa. Maakunnan mustaksi maanantaiksi nimetyn aamun uutinen tarkoitti välittömästi noin 2000 työpaikan katoamista maakunnasta ja välillisten vaikutusten arvioitiin ulottuvan tätäkin laajemmalle. Perlos oli avannut uusia tehtaita samanaikaisesti Kiinassa ja Intiassa pääasiakkaansa Nokian vanavedessä. Perloksella oli kannattavuusongelmia tuotteidensa kanssa tiukasti kilpailuilla markkinoilla ja tuotannon siirtämisellä halvempien tuotantokustannusten maihin se pyrki saamaan kustannussäästöjä, joustavuutta sekä pysymään lähellä merkittäviä asiakkaitaan. Koko telekommunikaatioala on käynyt läpi merkittäviä muutoksia viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Matkapuhelinten valmistuksessa tapahtui räjähdysmäinen kasvu 1990-luvun lopulla, mutta puhelinten muuttuminen massatuotteeksi merkitsi puhelinten hintojen halpenemista ja kiristynyttä hintakilpailua niin puhelinten kuin niiden osienkin valmistuksessa. Alan yritykset ovat hakeneet tuottavuutta eri tavoin laajentamalla ja ulkoistamalla tuotantoaan halvemman tuotantokustannusten maihin, keskittymällä muutamiin asiakkaisiin tai alihankkijoihin tai laajentamalla palveluita. Jo ennen Perlosta monet elektroniikkateollisuuden alihankkijat olivat sulkeneet tehtaita Suomessa ja siirtäneet tuotantonsa maan rajojen ulkopuolelle. Vaikka Perloksen ilmoitus tuotannon lopettamisesta tulikin monelle yllätyksenä, niin merkkejä yrityksen tuotannon siirrosta tuotantokustannuksiltaan edullisimpiin maihin oli näkynyt jo useamman vuoden ajan. Perlos oli 2000-luvulla perustanut tehtaita Unkariin, Meksikoon, Kiinaan ja Intiaan sekä samanaikaisesti lopettanut tuotantoaan Pohjois-Amerikassa ja Suomessa. Vuonna 2005 yritys sulki tehtaansa Ylöjärvellä ja irtisanoi yli 500 työntekijää. Seuraavana vuonna tuotannon rationalisoinnit koskivat yhteensä 600 työntekijää Suomessa, mistä suuri osa kohdentui myös Pohjois-Karjalan tehtaille. 1 Perlos Oyj:stä käytetään myöhemmin myös nimistystä Perlos. 11

13 Alueen suurimman teollisuuden alan työnantajan tuotannon lopettaminen merkitsi maakunnalle, erityisesti Joensuun seudulle, huomattavaa työpaikkojen menetystä, vaikka elettiinkin talouden nousuvaihetta ja työpaikkoja samanaikaisesti syntyi toisaalla ja työvoiman kysyntä oli vilkasta. Tuotannon yhtäkkinen lopettaminen aiheuttaa monia ongelmia alueelle, mutta työpaikan menetys on ennen kaikkea riski yksilöille. Työpaikan menetyksestä selviytymiseen vaikuttavat talouden kasvun vaihe, työmarkkinoiden rakenne ja toiminta, mutta myös työnhakijoiden resurssit osallistua kilpailuun työmarkkinoilla. Irtisanomisen riskit voivat tarkoittaa työttömyyttä, uudelleentyöllistymisen ongelmia, ansiotason laskua ja taloudellisia vaikeuksia, mutta työn menetyksellä voi olla kielteisiä vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja perhe-elämään. Irtisanomistilanne on sosiaalisesti valikoiva prosessi, jossa riskien kohdentumiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset, yksilölliset ja alueelliset tekijät. Globalisaatiokehityksestä aiheutuvia riskejä vastaan on luotu resursseja ja kehitetty toimintamalleja alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Keskusteluissa esillä on ollut joustoturvamallin kehittäminen, mikä tarkoittaa yhtäällä työmarkkinoiden ja talouden joustavuuden edellytysten parantamista ja toisaalla työntekijöiden turvallisuuden takaamista muutostilanteissa. Suomessa rakennemuutoksesta kärsiville alueille on kohdennettu rakennemuutosrahoitusta lieventämään äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia seurauksia. Perloksen tehtaiden sulkemisen seurauksena Joensuun seutu nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja se sai lisäresursseja uusien työpaikkojen luomiseksi. Vuonna 2005 tuli voimaan muutosturvan toimintamalli, jonka avulla pyritään auttamaan työpaikkansa tuotannollisista ja taloudellisista syistä menettäneitä työllistymään uudelleen mahdollisimman joustavasti. Lisäksi EU oli perustanut juuri ennen Perloksen ilmoittamaa tuotannon lopettamista globalisaatiorahaston auttamaan maailman talouden muutosten seurauksena työpaikkansa menettäneitä. Perloksen tuotannon lopettaminen täytti rahaston tukikriteerit ja irtisanomisen kohteeksi joutuneiden auttamiseksi rahastosta haettiin lisäresursseja. Perloksen ilmoitus tehtaiden sulkemisen uhasta Pohjois-Karjalassa sai runsaasti huomiota osakseen kansallisella tasolla, tapaus sai monet kansallisen ja alueellisen tason päättäjät ja organisaatiot liikkeelle tukitoimien järjestämiseksi irtisanotuille. Uusien työpaikkojen luomiseen alueelle ja irtisanomisen uhan kohteeksi joutuneet työntekijöiden uudelleen työllistämiseen olikin käytettävissä poikkeuksellisen paljon resursseja. Tässä tutkimuksessa selvitetään tukitoimien organisointia ja toteutusta Perloksen Pohjois-Karjalan tehtaiden lopettamisen yhteydessä ja niiden merkitystä työnsä menettäneiden turvallisuuden takaajina. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan irtisanomisen kohteeksi joutuneen henkilöstön uudelleen työllistymistä ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa myös tarkastellaan irtisanottuja työnhakijoina ja työvoimapalvelujen käyttäjinä sekä analysoidaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden merkitystä uudelleen työllistymisessä. Tutkimuksen yhtenä lähtöhypoteesina on se, että yhtäkkiä vapautuva työvoima muuttaa työvoiman tarjontaa ja kilpailuasetelmia paikallisilla työmarkkinoilla, mikä voi merkitä muiden työnhakijoiden 12

14 työllistymismahdollisuuksien vähenemistä. Aiempien tutkimusten tulosten perusteella oletamme, että työttömyysriskin kohteeksi joutuneiden uudelleen työllistyminen eriytyy työvoiman kysynnän, rekrytoivien yritysten työvoiman valintakriteerien, tutkitomien sekä yksilöiden preferenssien ja voimavarojen mukaan. Tutkimuksessa analysoidaan myös Perloksesta vapautuvan työvoiman määrää ja rakennetta suhteessa alueen työttömyyden rakenteeseen

15 2 Työmarkkinoiden muutokset, riskitilanteet ja niiden hallinta 2.1 Globaalin talouden uudet riskit ja jouston vaatimukset työmarkkinoilla Talouden globalisaatioon ja sen vaikutuksiin työmarkkinoilla on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota, koska yritysten sulkemiset yhtäällä kehittyneissä maissa ja tuotannon siirrot tai laajentamiset toisaalla kehittyvissä maissa ovat tuoneet globalisaation konkreettisella tavalla näkyväksi. Globalisaatiokehitys on kuitenkin Richard Baldwinin (2006) mukaan ollut viimeisen 150 vuoden ilmiö, jossa on erotettavissa kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa 1870-luvulta alkaen tapahtui kansainvälisen kaupan vapautuminen ja toisessa vaiheessa 1980-luvun puolivälin jälkeen vapautui toimialojen sisäinen kauppa. Baldwinin mukaan globalisaatio on nyt edennyt sellaiseen vaiheeseen, jossa tuotannon ja työllisyyden uudelleen jakautuminen ilmenee aiempaa hienosyisempänä työn ja tuotannon osittumisena ja eri puolilla maailmaa tapahtuvina prosesseina. Globalisaation ensimmäiseen osittumiseen kuului kauppa ja kilpailu tuotteiden välillä, kun taas toista osittumista luonnehtii kansainvälinen kilpailu tehtävien (tasks) välillä. Yritykset ovat pilkkoneet tuotantotai arvoketjunsa yhä pienempiin osiin, jotka eriytyvät maantieteellisesti ja sijoittuvat kukin oman suhteellisen etunsa mukaan. Tiedonvälityksen ja koordinoinnin kustannusten laskiessa yritysten on ollut mahdollista ulkoistaa yli rajojen (offshoring) sellaisia toimintoja, joita aiemmin pidettiin mahdottomina siirtää. Tämä on tarkoittanut myös sitä, että kansainvälistä kilpailua, jota aiemmin käytiin pääasiassa eri maiden yritysten ja toimialojen välillä, esiintyy nyt eri maissa samoissa työtehtävissä työskentelevien yksittäisten työntekijöiden välillä. Globalisaation voittajien ja häviäjien luokittelua ei voi tehdä enää perinteisten toimialojen tai osaamistasojen mukaan, vaan yhteiseksi nimittäjäksi muodostuvat toiminnot ja niiden välinen kilpailu. Entistä hienojakoisemman globalisaation uusi piirre on sen varsin arvaamaton luonne niin yritysten, toimialojen kuin alueidenkin näkökulmasta tarkasteltuna. Globalisaation arvaamaton luonne tekee muutosten ennakoinnin tai voittajien ja häviäjien ennustamisen entistä vaikeammaksi. Globalisaation seuraukset ovat myös äkillisiä ja ne kohdistuvat aiempaa suoremmin yksilöihin. (Baldwin 2006; Piekkola 2008.) Yrityksistä on tullut aiempaa kiinteämpi osa globaaleja klustereita ja toisiinsa limittyviä yritysverkostoja. Tuotteiden suunnittelu, markkinointi, kokoonpano, valmistus ja osin myös kehitystyö ovat voineet eriytyä eri organisaatioille. Jalostusketjun pilkkoutuminen on merkinnyt yritysten erikoistumista ja sitä, että yritykset keskittyvät tiettyihin jalostusketjun osiin ja että toiminnot voivat hajautua eri maihin. Toimintojen ulkoistamaisella ja siirroilla maasta toiseen yritysten hakevat lisäkapasiteettia, 14

16 joustavuutta, uusia markkinoita tai kustannussäästöjä. Yrityksillä on käytössään erilaisia toimintojen ulkoistamisen ja siirron mahdollisuuksia. Yritys voi ulkoistaa osan toiminnoistaan kotimaassa muille organisaatioille tai se voi siirtää toimintoja maasta toiseen sekä konsernin sisäisten järjestelyjen kautta että ulkoistamalla toimintoja ulkomaille. Toimintojen siirroilla ja ulkoistuksilla on erilaisia vaikutuksia työllisyyteen ja työvoiman kysyntään. Toimintojen siirrot ja ulkoistukset tarkoittavat yhtäällä työpaikkojen katoa ja toisaalla työvoiman kysynnän siirtymistä toimintoihin erikoistuviin yrityksiin tai toisiin maihin. (Ali-Yrkkö 2006a; 2006b.) Tuotantotoimintojen osittamisesta, toiminnoilla käydyn kaupan ja yli rajojen tapahtuvan ulkoistamisen merkityksestä taloudelliselle kasvulle ja työllisyydelle on tutkijoilla varsin erilaisia näkemyksiä. Gregory Mankiwin edustaman näkemyksen mukaan tuotannon osittumista ja sillä käytävää kauppaa voi pitää teknisenä edistymisenä, mikä viimekädessä hyödyttää kaikkia. Toimintojen siirtämistä rajojen yli tulisikin tästä näkökulmasta pitää enemmän mahdollisuutena kuin uhkana siitä huolimatta, että toimintojen siirtämisestä voi koitua työpaikkojen menetyksiä työmarkkinoilla. Mankiwin mukaan yli rajojen tapahtuva ulkoistaminen edistää taloudellista kasvua ilman merkittävää rakenteellista muutosta. Myös eräät muut tutkijat ovat samoilla linjoilla uskoen, että toimintojen osittumisella ja ulkoistamisella on samankaltaisia vaikutuksia kuin kaupan vapautumisella yleensä. (Mankiw & Swagel 2006; Baldwin 2006; Piekkola 2008.) Osa tutkijoista näkee toimintojen siirtovaikutuksen monimuotoisempana ilmiönä, jolla on vaikutuksia talouden rakenteisiin muun muassa tuotteiden hintojen, työntekijöiden palkkojen, työllisyyden ja tuottavuuden kautta. Gene Grossman ja Esteban Rossi-Hansberg (2006) ovat esittäneet todisteita siitä, että uusi työnjako alueiden välillä on alkanut. Työnjaossa rutiinitoiminnot (manuaaliset ja kognitiiviset rutiinitoiminnot) siirretään alhaisen palkkatason maiden koulutetulle työvoimalle, kun taas ei-rutiinitoiminnot edellyttävät vuorovaikutusta, jatkuvaa uudelleenoptimointia ja uudelleenarviointia. Tästä syystä näitä toimintoja ei voida osittaa. Rutiinitoimintojen osittaminen ja siirtäminen hyödyttää lähtöalueita siten, että työntekijät keskittyvät vaativampiin tehtäviin, heidän tuottavuutensa ja palkkatasonsa nousee, vaikka työllisyys voikin samanaikaisesti laskea. Toimintojen siirtäminen rajojen ulkopuolelle käsittää myös toimintokohtaisen teknologiasiirron. Teknologiasiirron yhdistäminen ulkomaiseen halpaan työvoimaan voi aiheuttaa haittaa toimintoja siirtävälle taloudelle, sillä kaikenlainen teknologiasiirto ei hyödytä teknisesti edistyneitä maita. Baldwinin (2006) mukaan potentiaalisesti haitallinen teknologiasiirto koskee lähinnä maan vientisektoria, jolloin teknologian siirrosta voivat hyötyä maan kilpailijat. Jos vientisektorin teknologiaetu heikkenee, kohdistuu kielteinen vaikutus myös kuluttajiin ja työntekijöihin. Teknologiasiirto maan tuontisektorilla tuottaa myönteisen nettovaikutuksen, koska se saa aikaan positiivisen vaihtosuhdevaikutuksen (tuontitavarat halpenevat). Usein toimintokohtainen teknologiasiirto kohdistuu hyödykkeisiin, joita tuodaan takaisin kotimaahan, joten se lisää myös siirtyvän toiminnon kotimaan hyvinvointia

17 Useat tutkijat ovat arvioineet globalisaation vaikutuksia talouteen ja työmarkkinoille varsin myönteisinä. Eräissä tutkimuksissa toimintojen ulkoistamisella on kuitenkin nähty olevan syvällisiä vaikutuksia työmarkkinoiden rakenteeseen sekä työpaikkojen pysyvyyteen ja vaihtuvuuteen. Kuten edellä jo todettiin, toimintojen ulkoistamisen on arvioitu vaikuttavan enemmän ammattiryhmiin ja yksittäisiin työntekijöihin kuin yrityksiin, toimialoihin tai koulutusryhmiin. Tähän saakka globalisaatio on vaikuttanut etenkin kouluttamattomaan työvoimaan, mutta tulevaisuudessa myös koulutetun työvoiman työpaikat voivat olla uhattuina. Globalisaation edetessä osittuminen ei jaa työmarkkinoita osaamistason mukaan, sillä osittuminen tapahtuu huomattavasti hienosyisempänä. Toimintojen ulkoistaminen ulkomaille lisää globalisaation arvaamattomuuden takia epävarmuutta työelämässä ja muun muassa herkkyys taloudellisille shokeille kasvaa. Lyhyellä aikavälillä globalisaatio ei hyödytä kaikkia, vaikka pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat olla positiiviset. (Baldwin 2006; Piekkola 2008; Coe 2007.) Tutkijoiden arviot globalisaation ja työllisyyden välisestä yhteydestä ja siitä, mitkä työpaikat ja missä laajuudessa ovat siirrettävissä rajojen ulkopuolelle, vaihtelevat. OECD:n (2007) piirissä tehdyt arviot globalisaation vaikutuksista työllisyyteen ja kasvuun ovat optimistisia. Joidenkin arvioiden mukaan toimintojen ulkoistaminen on vienyt 4 5 % Yhdysvaltojen ja Euroopan työpaikoista. Ulkoistamisuhan alla on arvioitu Yhdysvalloissa olevan kuitenkin % työpaikoista. Euroopassa on tehty maakohtaisia arvioita toimintojen ulkoistamisesta, mutta vaikutusten työllisyyteen on arvioitu olleen vähäisiä. Eri alojen välillä ulkoistamisen vaikutuksissa työllisyyteen näyttää kuitenkin olevan runsaasti vaihtelua. Uhatuimmiksi on arvioitu sellaiset työpaikat ja toiminnot, jotka perustuvat tietoteknologiaan, jotka eivät vaadi kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta ja joiden lopputuotteet ovat tietoteknisesti siirrettävissä olevia. (Baldwin 2006; Piekkola 2008.) Suomessa globalisaatioon liittyvien toimintojen ulkoistamisen vaikutuksia työpaikkojen kehitykseen on tutkittu muun muassa työpaikka- ja työntekijävirtojen avulla (Ilmakunnas & Maliranta 2008). Joukkoirtisanomisten perusteella näyttäisi, että työpaikkojen tuhoutuminen on ollut Suomessa laajaa. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että samanaikaisesti uusia työpaikkoja syntyi ja työllisyys kasvoi ainakin ennen viimeistä taantumaa. Näyttääkin siltä, että taloudellisen kasvun vaiheessa työpaikkojen katoamista pystyttiin korvaamaan muiden alojen työpaikoilla erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, jotka sijaitsivat suuremman työmarkkina-alueen kupeessa. Raija Volkin (2006) mukaan syrjäalueilla työvoiman tarjontaa ja kysyntää on tasoittanut taas muuttoliike ja työmarkkinoilta eläkkeelle siirtyminen. Työpaikkojen liikkuvuuden Volk arvioi olevan ongelmallista johonkin yksittäiseen alaan erikoistuneella seudulla. Työpaikkojen syntyminen yhtäällä ja työpaikkojen häviäminen toisaalla on osa talouden rakennemuutosta, joka vaikuttaa työllisyyteen, mutta on myös olennainen osa tuottavuuden ja talouden kasvua. Työllisyyden kannalta oleellista on työmarkkinoiden sopeutuminen rakennemuutokseen ja työvoiman liikkuvuus. Pekka Ilmakunnaksen ja Mika Malirannan (2008) mukaan 16

18 työpaikkavirtojen pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että tehdasteollisuudessa työpaikkojen vaihtuvuus oli suurempaa 1980-luvulla kuin ja 2000-luvuilla. Sen sijaan palvelujen työpaikkojen vaihtuvuuden kehitys on ollut päinvastainen. Työmarkkinoiden dynamiikkaa on pidetty tuottavuuden ja työllisyyden kannalta hyvänä, kunhan työntekijöiden liikkuvuutta työmarkkinoilla tuetaan riittävästi. Suomessa työpaikkojen ulkoistaminen on 2000-luvun alkupuoliskolla ollut suhteellisen pientä ja suomalaisten yritysten ulkomailla olevan henkilöstön lisäyksestä suurin osa on tullut ulkomaisten yksikköjen kasvusta eikä niinkään toimintojen siirrosta pois Suomesta. Lisäksi Suomessa yritysten tekemät ulkoistukset ovat valtaosin kohdentuneet kotimaahan eli toiminta on säilynyt Suomessa, mutta se on siirtynyt eri yritysten tehtäväksi. Selvitysten mukaan konsernin sisäisten järjestelyjen ja ulkoistusten myötä Suomesta arvioidaan siirtyneen rajojen ulkopuolelle yhteensä työpaikkaa 2000-luvun alkupuolella. Suhteessa työmarkkinoilla tapahtuvaan jatkuvaan työpaikkojen syntymiseen ja tuhoutumiseen ulkomaille siirtyneiden työpaikkojen määrä on vähäinen. Tämä vastaa yhteensä 1,0 1,5 prosenttia yrityssektorin työllisyydestä ja on samaa suuruusluokkaa kuin vastaavat osuudet EU-maissa keskimäärin. Toimintojen siirto on koskenut erityisesti tuotantotoimintaan ja toimintojaan siirtäneet yritykset arvioivat, että tulevaisuudessa ne tarvitsevat Suomessa yhä vähemmän matalan koulutustason omaavaa henkilöstöä. Myös palvelutoimintoja oli siirretty noin 2000 henkilötyövuoden verran maan rajojen ulkopuolelle, mutta tutkimus- ja tuotekehityspalveluja sen sijaan oli siirretty varsin vähän Suomesta ulkomaille. (Ali-Yrkkö 2006a, 9 14.) Vaikka talouden globalisaatiosta ja sen etenemisestä uuteen vaiheeseen näyttäisi pitkällä aikavälillä ja kokonaistalouden kannalta olevan enemmän etuja kuin haittoja, niin väistämättä se luo myös epävarmuutta sekä synnyttää jakoja voittajiin ja häviäjiin. Globalisaatiokehitys edellyttää erilaisia sopeutumisprosesseja sekä yksilöiltä että alueilta. Julkisessa keskustelussa globalisaation seurauksiin suhtaudutaan skeptisesti, kun se näyttäytyy tehtaiden lakkauttamisena ja työpaikkojen menetyksinä ja epävarmuutena työmarkkinoilla. Sen sijaan monet tutkijat korostavat globalisaation syventymisen tuomia etuja kokonaistalouden kannalta ja työpaikkojen siirtymistä rajojen ulkopuolelle pidetään suhteellisen vähäisenä ilmiönä (Kauhanen & Taimio 2006). Vetoaminen globalisaation kokonaistaloudellisiin hyötyihin ei kuitenkaan ole kovin merkityksellistä niiden ihmisten kannalta, jotka ovat menettäneet työnsä tai niiden alueiden kannalta, jotka kärsivät työpaikkakadosta (Andersen 2006). Robert Reich (2007) on nimittänyt kapitalismin toista vaihetta superkapitalismiksi, jolla hän tarkoittaa sitä, että perinteinen kapitalismi rakentui talouskasvun kultaisina vuosina ( ) suurten yritysten harjoittaman tuotannon ja viennin varaan ja edellytti talouden ja politiikan keskinäistä koordinointia. Nyt perinteinen kapitalismi on korvautunut superkapitalismilla, jossa suuryritykset toimivat globaalisti verkostoituneina tuotantoketjuina, joiden kehitystä ohjaavat sijoittajien ja kuluttajien intressit. Talous on alkanut ohjata yhä enemmän politiikkaa ja politiikka on menettänyt otteensa kansalaisten intressien turvaajana ja yhteiskunnan 16 17

19 ohjaajana. Reichin mukaan superkapitalismin keskiössä ovat lobbaajat ja eri intressiryhmien talutusnuorassa kulkevat asiantuntijat, jotka ovat alkaneet ohjata politiikkaa ja ennen kaikkea tulevaisuuteen suuntautuvia taloudellisia ratkaisuja. Poliittisten visioiden hämärtyessä yksilöillä on erilaisia ja toisiinsa nähden ristiriitaisia intressejä kuluttajina, sijoittajina, palkansaajina ja kansalaisina. Globalisaatio-käsitteen avulla niin tutkijat kuin poliitikot ja mediakin ovat pyrkineet selittämään sosiaalisten ja taloudellisten prosessien nopeutumista ja muutoksia yksilöiden työurissa. Globalisaation vaikutusta yksilöiden elämänkulkuun voidaan luonnehtia neljän tosistaan riippuvan rakenteellisen muutoksen kautta: 1) markkinoiden kansainvälistymisen ja kansallisten rajojen madaltumisen, 2) yritysten välisen kilpailun nopean intensiivistymisen ja kansallisvaltioiden markkinoiden vapauttamisen ja yksityistämisen, 3) tiedon leviämisen nopeutumisen ja globaalien verkostojen kasvun, joka perustuu informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan ja 4) markkinoiden merkityksen korostumisen ja markkinoiden yhtäkkisten shokkien, joiden seuraukset koskettavat milloin mitäkin paikkaa maailmassa. Yhdessä nämä globaalit mekanismit edellyttävät yhä enemmän liikkuvuutta pääomalta ja työltä ja pakottavat yritykset jatkuvasti sopeutumaan kansainväliseen kilpailuun. Näin globalisoituminen tuottaa paljon rakenteellista epävarmuutta ja lisää työmarkkinoiden jouston vaatimuksia modernissa yhteiskunnassa. Voimistuva globalisaatio tekee yhä vaikeammaksi hallita paikallisesti niitä organisaatio ja ympäristötekijöitä, jotka luovat turvaa muutostilanteessa. (Blossfeld ym. 2005; Kinnunen ym ) 2.2 Työn menettäminen sosiaalisena riskitilanteena Suomessa on kansainvälisestikin verraten pitkä ja monipuolinen perinne tutkia joukkoirtisanomisia ja niihin liittyviä sosiaalisia riskejä. Tätä voi selittää yhtäältä se, että talouden rakennemuutokset ja niiden aiheuttamat työllisyysriskit ovat olleet Suomessa yleisiä ja toisaalta se, että Suomessa on pantu paljon toivoa siihen, että aktiivinen työvoimapolitiikka, rakennemuutospaikkakuntien tukeminen ja sosiaaliturva voisivat tasoittaa rakennemuutosten aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia ja 1990-luvuilla tehdyissä irtisanottujen työntekijöiden seurantatutkimuksissa huomio kiinnittyi joukkoirtisanomisten aiheuttamiin työttömyys-, toimeentulo- ja hyvinvointiriskeihin ja olemassa olevien tukimuotojen toimivuuteen. Huomiota kiinnitettiin irtisanomisten toteuttamisen tapaan, irtisanottujen myöhempään työllistymiseen ja yhteiskunnalliseen integroitumiseen sekä eri toimijoiden panokseen jälkihoitoprosessissa. Uhkaavana ongelmana nähtiin uudelleen työllistyneiden ajautuminen epävakaisille työurille ja se, etteivät olemassa olevat sosiaaliturvajärjestelmät tukeneet epävakaille työurille ajautuneita, koska sosiaaliturvajärjestelmä oli luotu kompensoimaan ns. normaalityösuhteeseen liittyviä riskitilanteita. (Koistinen & Suikkanen 1990; Jolkkonen 1998; Kurvinen 1999; Linnakangas 1997; Rouvinen 2003; Jolkkonen ym ) 18

20 Suomessa joukkoirtisanomisiin ja yritysten sulkemisiin kohdistuva tutkimustraditio lähti liikkeelle 1980-luvulla Joensuun, Tampereen ja Lapin yliopistojen toteuttamana. Tehtaiden, sahojen ja kaivosten sulkemisia koskeneiden tapaustutkimusten teoreettisena lähtökohtana ovat olleet brittiläisen yhdyskuntatutkimuksen (Cooke 1983; 1986; Gregory & Urry 1985), saksalaisen (Mückenberger 1985; Osterland 1989) sosiologisen, institutionaalisen ja työoikeudellisen sekä ruotsalaisen aktiivisen työmarkkinapolitiikan (Meidner 1954; Gonäs 1991; Sihto 1994) lähestymistapojen yhdistäminen ja soveltaminen ja 1980-lukujen yritysten sulkemiset johtuivat teollisen tuotannon toimialakohtaisista sopeutumisprosesseista, jotka nähtiin osana teollisen järjestelmän murrosta sekä kansallisen taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen uusiutumisena. Muutos kosketti erityisesti teollistumisen myötä syntyneitä yhdyskuntarakenteita. Tutkimusten teemoja olivat yhdyskuntien ja paikallisten työmarkkinoiden sopeutuminen sekä henkilöstön suoriutuminen ja uudelleen työllistyminen. Toisessa vaiheessa 1990-luvulla tapaustutkimukset kohdistettiin naisvaltaisen pankkisektorin rationalisointeihin, irtisanomisiin ja fuusioihin, jonka taustalla olivat tietotekninen kehitys, palvelujen tehostaminen sekä laajemmin 1990-luvun alun pankkikriisi ja talouden lama. Tutkimusteemoina olivat henkilöstön sopeutuminen ja valinnat, tukitoimien merkitys sekä paikallisten työmarkkinoiden sopeutuminen. Sen sijaan 2000-luvulla kyse on ollut globaalisti toimivien yritysten päätöksistä hakea toiminnan kannattavuutta ja joustoa tuotantoon siirtämällä toimintoja maasta tai maanosasta toiseen. Tutkittava ilmiö on muuttunut globaaliksi rakennemuutokseksi ja epävarmuudeksi, millä on seurauksia työvoiman käyttöön sekä yritysten lähtöalueilla että uusilla kohdealueilla. Nopeasti sijaintipaikkaansa muuttavien yritysten, kuten ITC-alan yritysten ja niiden alihankkijoiden, joustavuusstrategioita kutsutaankin sijaintijoustavuudeksi (locational flexibility) ja sitä tapaa millä nämä yritykset siirtävät toimintansa riskit muiden kannettavaksi riskien ulkoistamiseksi (recommodification of risks). (Blossfeld ym. 2005; Breen 1997; Stigler 1939.) Joukkoirtisanomisia koskeva tutkimus on monipuolistanut kuvaa irtisanomisten yhdyskunnille, yksilöille ja perheille aiheuttamista seurauksista. Se on kyseenalaistanut perinteisen deprivaatioteoriaan perustuvan näkemyksen työn menetyksen aiheuttamasta laajamittaisesta syrjäytymisestä ja tuonut esille irtisanomistilanteiden aikaansaamat sosiaalisen eriytymisen prosessit. Irtisanomistilanteissa on sekä voittajia että häviäjiä, ja tähän selektioon vaikuttavat yksilölliset tekijät, työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät sekä tarjotut tukitoimet. Aiempien tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että yrityksen sulkeminen ja vapautuva työvoima käynnistää uudenlaisen kilpailun niin yritysten kuin työvoimankin kesken ja virittää uudenlaisia jakoja paikallisilla työmarkkinoilla. Tutkimukset ovat tuottaneet tietoa myös työurien epävakaistumisesta ja sosiaaliturvan sekä tukimuotojen merkityksestä työn menetyksen riskitilanteessa. (Koistinen ym. 1987; Rissanen 1989; Linnakangas 1991; Koistinen ja Suikkanen 1990.) Pankkisektorin rationalisointeihin kohdistunut tutkimus täydensi ensimmäisen vaiheen irtisanomistutkimuksia. Tutkimustulokset osoittivat kuinka 18 19

21 rationalisointitilanteessa ensimmäisenä yrityksestä irrottautuu yrityksen kannalta paras työvoima, jolla on suurimmat mahdollisuudet työllistyä muihin yrityksiin. Rationalisointiprosessi on henkilöstölle epävarma stressaava tilanne, jossa voidaan tehdä omia ratkaisuja ja lähteä vapaaehtoisesti yrityksestä ilman tietoa uudesta työstä. Mitä enemmän henkilöstö on sitoutunut yritykseen, sitä suurempana menetyksenä työn päättyminen koetaan. Yksilölliset tekijät, kuten ikä, koulutus ja ammattitaito vaikuttavat uudelleentyöllistymiseen, mutta myös yksilön sisäiset voimavarat käsitellä muutostilannetta. Lisäksi taloudellinen suhdanne- ja työvoiman kysyntätilanne työmarkkinoilla ovat oleellisia työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Pitkän työuran yhden työnantajan palveluksessa yhdistettynä kapeaan ammattiosaamiseen on todettu heikentävän mahdollisuuksia työllistyä uudelleen. Tutkimusten perusteella voitiin osoittaa yhä selvemmin se, että työurien epävakautuminen edellyttää työ- ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistumista kattamaan riskitilanteita. (Jolkkonen ym. 1992; Jolkkonen 1998.) Jo 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvulla tehdyissä irtisanottujen työntekijöiden seurantatutkimuksessa kiinnitettiin huomiota työurien epävakaistumiseen ja sosiaaliturvajärjestelmän heikkouksiin antaa tukea työurien muutoksessa, koska sosiaaliturvajärjestelmä oli luotu kompensoimaan ns. normaalityösuhteeseen ja eheisiin työuriin liittyviä riskitilanteita 1980-luvun alkupuolella tehtaiden sulkemisissa tukitoimet ja resurssit olivat vähäiset. Työhallinnon keskeisiä toimia olivat informaatiotilaisuudet ja koulutus ja yritysten toimet olivat niukat. (Koistinen ym. 1987; Putkonen, Ylisirniö 1989; Rissanen 1989; Koistinen ja Suikkanen 1990.) 1980-luvun lopulla telakkafuusio ja kaivosten lakkauttamiset olivat jo hallittua rakennemuutosta, jossa tukitoimiin satsattiin resursseja sekä yritysten että yhteiskunnan taholta ja myös lainsäädäntöä muutettiin. (Jusi 1989; 1990; Tuominen 1988; 1990; Ainonen ym. 1990; Alajärvi ym. 1990; Viinamäki 1991.) Pankkisektorin rakennemuutos 1990-luvun alussa tapahtui lama-aikaan ja kohdistui palvelusektoriin. Tukitoimissa korostuivat pankkien toimet. (Linnakangas 1997; Jolkkonen 1998; Kurvinen 1999; Heikkilä 1998; Rouvinen 2003). Tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittä, miten Perloksen tapauksessa irtisanomisen jälkihoito on onnistunut, kun käytössä on ollut enemmän resursseja kuin koskaan aiemmin Suomessa. Irtisanottujen uudelleen työllistymisen tukena on ollut vuonna 2005 voimaan tullut muutosturvalainsäädäntö ja lisäksi jälkihoitotoimenpiteisiin saatiin Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta. Myös eri toimijoiden paikallinen yhteistyö oli poikkeuksellisen laajaa. Kysymys siitä, miten työntekijät selviytyvät talouden riskitilanteista ja millaisen turvan hyvinvointivaltio tarjoaa, nousee esille aivan uudella tavalla silloin, kun globaalisti toimivat yritykset siirtävät toimintojaan tuotannollisista, kilpailu- tai kustannussyistä halvempien tuotantokustannusten maihin lähemmäksi asiakkaitaan ja kasvavia markkinoita. Tuotannon siirroista seuraa lähtöalueilla laajoja irtisanomisia ja sopeutustoimia. Syntyvien ongelmien hallintaa vaikeuttaa usein se, että globaalisti kilpailevat yritykset ulkoistavat sosiaaliset riskit toisten yritysten (alihankkijat), 20

22 työntekijöiden ja yhteiskunnan kannettavaksi. Viime vuosien esimerkit kertovat myös siitä, että sen sijaan, että yhteiskunta asettaisi vaatimuksia yrityksille, on se ottanut puskurirahastojen, työvoima- ja koulutuspoliittisten palvelujen ja rakennemuutospaikkakunnille myönnettävän kriisirahoituksen kautta itselleen yhä laajenevan vastuun rakennemuutoksen sosiaalisten kustannusten hallinnasta. Voidaan siis perustellusti väittää, että globalisaatio tuottaa yhteiskunnalle ja tukijärjestelmille uudenalaisia vaatimuksia ja lisäkustannuksia. Globalisaation riskien kohdentuminen alueille, joilla tuotantonsa siirtävillä yrityksillä on ollut merkittävä asema alueen työllistäjinä, on johtanut vaatimuksiin nopeista ja laajoista tukitoimista. Irtisanottujen työntekijöiden työllistymistä on pyritty edistämään muun muassa muutosturvamallin kehittämisellä ja EU:n globalisaatiorahaston (EGR) tuella. Paikallisella tasolla on organisoitu jälkihoitotoimenpiteitä, joihin on osallistunut laajasti toimijoita. Toimijoiden määrän kasvu herättää kysymyksiä siitä, mitkä ovat eri toimijoiden voimavarat, intressit ja lopullinen panos yritysten sulkemisen jälkeisessä jälkihoitoprosessissa ja millaiseksi yleensä voidaan arvioida eri toimijoiden rooli. Olemassa olevan tutkimustiedon varassa voidaan sanoa, että työpaikan menetys on sosiaalinen riskitilanne, josta selviytyminen on ratkaisevasti kiinni sosiaaliturvajärjestelmien toiminnasta, tukitoimien laajuudesta, organisoinnista ja toimivuudesta, talouden kasvun vaiheesta ja työvoiman kysynnästä, paikallisten työmarkkinoiden rakenteistumisesta ja toiminnasta sekä työnhakijoiden resursseista osallistua kilpailuun työmarkkinoilla. Irtisanomistilanteet ovat sosiaalisesti valikoivia ja selektiivisiä, joihin vaikuttavat yhteiskunnalliset, yksilölliset ja alueelliset tekijät. Irtisanomisen riskit liittyvät työttömyyteen, uudelleentyöllistymisen ongelmiin, taloudellisiin vaikutuksiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä perhe-elämään. Aikaisempien tutkimusten mukaan työttömyyden ja irtisanomisen riskit ovat yksilöiden kannalta vakavampia ja pitkävaikutteisempia kuin monet muut sosiaaliset riskit ja ne aiheuttavat yksilöille, kotitalouksille ja yhteiskunnalle kustannuksia. Irtisanottujen myöhempiä työuria ja työllistymistä koskevat tutkimukset osoittavat, että vaikka työttömät työllistyisivätkin, niin työttömyyskokemus on voinut heikentää olennaisesti yksilöiden hyvinvointia, itseluottamusta sekä tulo- ja työurien kehitystä. (Malo & Muñoz-Bullón 2007; Lucas ym. 2004; Song 2006; Houle & van Audenrode 1995; Frederiksen & Wetergaard-Nielsen 2006.) Työllistymistä on 1990-luvun alkupuolelta lähtien tutkittu erityisesti työttömien työllistymisen näkökulmasta. Tutkimusten kohdistuminen työttömiin on johtunut pitkälti siitä, että pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyys on kasvanut ja jäänyt korkealle tasolle työvoimapoliittisista tukitoimista huolimatta, sillä työvoiman kysyntä näyttää kohdistuvan muihin kuin työttömiin. (Koistinen 2002.) Jos haluamme ymmärtää työttömien työllistymiseen liittyviä vaikeuksia laajemmin ja monimutkaisena prosessina, on syytä kiinnittää huomiota kilpailuun työmarkkinoilla ja sosiaalisen valikoitumisen kokonaisuuteen. Tätä kautta saadaan tietoa siitä, mitkä työnhakijoiden ryhmät yleensä työllistyvät, keiden työttömyys pitkittyy ja keiden työnhakijoiden 20 21

23 kanssa työttömät työnhakijat kilpailevat avoimista työpaikoista. Aikaisempien tutkimusten perusteella oletamme seuraavaa: Työpaikan menetys on sosiaalinen riskitilanne, josta selviytyminen on ratkaisevasti kiinni siitä, miten työmarkkinat ovat rakenteistuneet, miten ne toimivat ja millaisia resursseja työnhakijoilla on käytettävissään osallistuessaan kilpailuun työmarkkinoilla. Voidaan olettaa, että paikallisten työmarkkinoiden rakenne sekä työllisyys, koulutustarjonta ja asuntotilanne vaikuttavat siihen, millaisia valintoja irtisanotut tekevät ja miten yhteiskunnan ja yrityksen virittämät tukitoimet käytännössä toimivat. Paikkakuntien asema yhdyskuntajärjestelmässä ja työmarkkinoiden koko vaikuttavat työvoiman liikkuvuuteen sekä ammatillisiin ja koulutusmahdollisuuksiin. Laajat työmarkkinat tarjoavat pieniä työmarkkinoita monipuolisemmat ammatilliset sijoittumismahdollisuudet ja koulutusmahdollisuudet. Pienet työmarkkinat ovat yleensä suuria työmarkkinoita riippuvaisempia muutamista suurista työllistäjistä ja näin ne myös ovat haavoittuvampia suurten yritysten lakkauttamisesta. Paikallisten työmarkkinoiden rajalliset mahdollisuudet lisäävät muuttoliikkeettä. Aikaisempien suomalaisten irtisanomistutkimusten perusteella henkilöstön uudelleen työllistymiseen ja kilpailuasemiin työmarkkinoilla vaikuttavat monet työmarkkinoiden rakenteelliset ja yksilölliset tekijät (taulukko 1). Taulukko 1. Uudelleen työllistymiseen vaikuttavat suotuisat ja epäsuotuisat tekijät. SUOTUISAT TEKIJÄT Yhteiskunnalliset ja rakenteelliset tekijät taloudellisen kasvukausi laajat työmarkkinat ja työmarkkinoiden hyvä imu riittävän pitkä sopeutumisaika laajat yhteiskunnalliset tukitoimet yrityksen tukipaketti ylittää lakisääteiset toimet työvoimahallinnon erityispalvelut Yksilölliset tekijät ammatillinen koulutus: koulutus alalle, jossa kysyntää työvoimalle/ tutkinnon suorittamisesta ei ole kulunut kovin pitkää aikaa/ koulutusta mahdollista täydentää/ alle 40 vuoden ikä ammattitaito ja asema yrityksessä: monipuolinen ja toisiin yrityksiin siirrettävissä oleva ammattitaito/ toimihenkilöasema etuna työllistymisessä muuttoalttius: työn perässä muutto edesauttaa työllistymismahdollisuuksia/ uralla eteneminen, alle 40 vuoden ikä ja perheettömyys lisäävät muuttoalttiutta. EPÄSUOTUISAT TEKIJÄT Yhteiskunnalliset ja rakenteelliset tekijät taloudellinen lama nopea tuotannon alasajo heikko työmarkkinoiden imu pienet työmarkkinat Yksilölliset tekijät yli 40 vuoden ikä ei ammatillista koulutusta/ koulutus alalle, jossa ei kysyntää työvoimasta/ tutkinto vanhentunut pitkä työura saman yrityksen palvelussa perheellisten vaikea siirtyä toiselle paikkakunnalle/ asunto pidättelee paikkakunnalla ammattitaito ja asema yrityksessä: ammattitaito yksipuolinen ja vaikeasti muualle siirrettävissä muuttoalttius: puolison vakituinen työpaikka/ yrittäjyys, omistusasunto, lasten koulunkäynti, toive eläkkeelle siirtymisestä, iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen, vapaa-ajan asunto, ystävät, sukulaiset jne. vähentävät muuttoalttiutta. 22

24 Jaottelu ei ole yksiselitteinen, sillä useat tekijät voivat vaikuttaa työllistymiseen ja kilpailuasemaan työmarkkinoilla yhtäaikaisesti, mutta erisuuntaisesti. Irtisanottujen sijoittumisessa työmarkkinoille on yhtäältä oleellista se, miten hyvin tukitoimet purevat ja edistävät irtisanottujen työllistymistä ja toisaalta se, miten muiden työnhakijoiden käy uudessa kilpailutilanteessa, pitkittyvätkö esimerkiksi jo työttöminä olevien työttömyysjaksot ja ketkä työllistyvät korvaaviin työpaikkoihin ja minkälaisilla ehdoilla. 2.3 Joukkoirtisanomistilanteiden riskien hallinnan keinot Joustavuus ja turvallisuus Syventynyt globalisaatio ja sen äkkinäiset seuraukset työmarkkinoilla ovat haastaneet kehittämään turvaverkkoja ja sopeutumisen keinoja, jotka mahdollistavat samanaikaisesti työmarkkinoiden joustavuuden ja työntekijöiden turvallisuuden. Muutoksiin sopeutumisessa korostetaan yhtäältä työmarkkinoiden joustavuutta, mutta toisaalta myös työntekijöiden turvaa työn ja toimeentulon suhteen. Tarkasteltaessa työmarkkinoiden ja hyvinvointivaltion välistä suhdetta yhdeksi keskeiseksi käsitteeksi on noussut flexicurity (flexibility + security), jonka voi nähdä strategisena, poliittisena, hallinnollisena tai analyyttisena keinona hallita ja käsitteellistää taloudellisia ja sosiaalisia haasteita (Wilthagen & Tros 2004). Kyse on pohjimmiltaan siitä, voidaanko yritystoiminnan ja työmarkkinoiden jouston tarpeita sekä hyvinvointivaltion tarjoamaa turvaa kehittää yhdessä, niin että työmarkkinat olisivat riittävän joustavat, mutta työntekijöiden hyvinvointi olisi joustoista huolimatta turvattu. Joukkoirtisanomistilanteissa, joissa kerralla irtisanotaan satoja tai jopa tuhansia työntekijöitä, uusien työpaikkojen luominen ja kaikkien irtisanottujen nopea työllistäminen ovat haastava tehtävä yritystoiminnalle, työllisyyspolitiikalle, aluekehittämiselle, hyvinvointipolitiikalle ja koulutusorganisaatioille. Joustavuuden ja turvallisuuden käsitteitä voidaan käyttää analyyttisena välineenä kartoitettaessa joustavuuden ja turvallisuuden välistä suhdetta ja näihin liittyviä riskejä. Joustavuuden ja turvallisuuden välillä on monimutkainen vuorovaikutussuhde, jossa Günther Schmid (2007) on erottanut molemmille ulottuvuuksille neljä tekijää. Ensinnäkin joustavuuden neljä elementtiä ovat: ulkoinen määrällinen joustavuus, sisäinen määrällinen joustavuus, sisäinen toiminnallinen sekä ulkoinen toiminnallinen joustavuus (taulukko 2). Ulkoisella määrällisellä joustavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka joustavasti yritys voi palkata ja irtisanoa työvoimaa ja minkälaisilla ehdoilla (määräaikaiset työsopimukset, vuokratyövoima). Sisäinen määrällinen joustavuus liittyy yrityksen sisäiseen työn organisointiin. Toiminnallisella joustavuudella tarkoitetaan yrityksen ja työntekijöiden kykyä sopeutua uusiin haasteisiin (joustavat työn organisointitavat, työkierto jne.) Toiseksi turvallisuus voidaan luokitella neljään elementtiin, jotka ovat: työsuhdeturva, työllisyysturva, tuloturva ja optioturva. Joustavuuden ja turvallisuuden välisestä suhteesta 23 22

25 Ton Wilthagen ja Frank Tros (2004) ovat hahmotelleet hieman erilaisen luokittelun kuin Schmid. Kotimaassa tuotantonsa lopettavan yrityksen kohdalla kyse on ulkoisesta joustavuudesta, johon voi liittyä muitakin joustavuuden muotoja erityisesti suuren globaalisti toimivan yhtiön kohdalla. Samanaikaisesti, kun tuotanto lopetetaan yhtäällä, niin tuotantoa voidaan lisätä maan rajojen ulkopuolella ja toimintoja siirtää yhtiön sisällä toisiin toimipisteisiin tai ulkoistaa muille yrityksille. Irtisanomisten myötä ulkoinen määrällinen joustavuus tarkoittaa tuotannon lopettamisen seurauksen työnsä menettäneiden kannalta työsuhdeturvan menetystä, mutta se voi tarkoittaa myös riskiä työllisyyden, tulojen tai tulevaisuuden suhteen. Työpaikan menetys ei välttämättä johda noidankehälle, jos uudelleen työllistyminen ja tulonmenetyksen riskit ovat suhteellisen hyvin turvattuja hyvän työvoiman kysynnän tai yhteiskunnan tukitoimien avulla. Suomessa vuonna 2005 voimaantullut muutosturvamalli pyrkii osaltaan vahvistamaan turvaa irtisanomistilanteissa ja mahdollistamaan joustavuuden ja turvallisuuden positiivisen vuorovaikutuksen. Työn menettäminen on kuitenkin riskitilanne, joka voi johtaa noidankehälle, missä uudelleen työllistyminen vaikeutuu, tulotaso putoaa pysyvästi ja pitkittyneen työttömyyden seurauksena irtisanottu menettää inhimillistä pääomaansa. Taulukko 2. Jouston ja turvan yhdistelmät. (Lähde: Schmid 2007, 2; Räisänen & Schmid 2008, 7.) (vs=vaihtosuhde, hk=hyvä kehä, nk=noidankehä) Turvallisuus Joustavuus Työsuhdeturva Työllisyysturva Tuloturva Optioturva Ulkoinen määrällinen vs vs/hk/nk vs/hk/nk vs Sisäinen määrällinen hk hk (vs)/hk vs/hk Sisäinen toiminnallinen hk hk vs/hk (vs)/hk Ulkoinen toiminnallinen hk vs/hk/nk vs/hk vs/hk Analyyttisestä näkökulmasta flexicurity-käsitteellä on myös yhteisiä piirteitä siirtymävaiheen työmarkkinoiden (transitional labour markets) käsitteeseen (Schmid 1998; 2002; 2006; 2007), jonka lähtökohtana on se, että suurella osalla ihmistä koko elämänkaaren aikaiset työurat ovat muuttuneet jatkumoiksi, joihin sisältyy siirtymiä työsuhteesta toiseen ja ajoittaisia työttömyysjaksoja. Siirtymätyömarkkinoiden teoria on siis kokonaisvaltainen elämänaikaisia työmarkkinasiirtymiä ja niihin sisältyvää joustavuuden ja turvallisuuden välistä tasapainoa tarkasteleva käsitejärjestelmä. Siirtymävaiheen työmarkkinoiden keskeiset periaatteet ovat 1) palkkatulojen ja muiden tulonlähteiden yhdistäminen, 2) kansalaisoikeudet, jotka antavat mahdollisuuden valita eri elämänvaiheisiin sopivan työmarkkina-aseman vaihtuvien preferenssien ja olosuhteiden mukaan, 3) järjestelmät, jotka tekevät siirtymät työhön kannattavaksi ja tukevat työllistyvyyden ylläpitoa ja 4) tehokas työllistymistä tukeva järjestelmä, joka ei tue pelkästään työttömien työllistymistä, vaan 24

Työpaikan menetys riskitilanteena

Työpaikan menetys riskitilanteena Työpaikan menetys riskitilanteena Joukkoirtisanomiset vaikuttavat työntekijöiden työuriin, tulojen ja hyvinvoinnin kehitykseen, paikallisiin työmarkkinoihin ja sitä kautta laajemmin koko yhdyskunnan kehitykseen.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK

Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella Sini Pallasvuo, VTK Muuttuva Salo -tutkimushanke Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Joustoturva päänsärkynä

Joustoturva päänsärkynä Joustoturva päänsärkynä Erkki Laukkanen ekonomisti, SAK Kansalaisvaikuttamisen päivä 27.10.2007 Tutkija yhteiskunnallisena vaikuttajana Joustoturva on pro-aktiiviseen työvoimapolitiikkaan perustuva hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Rakennemuutoksen hallinta Case Joensuu Perlos Oyj

Rakennemuutoksen hallinta Case Joensuu Perlos Oyj 1 13.5.2009 Rakennemuutoksen hallinta Case Joensuu Perlos Oyj Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Josek Oy 22.4.2009 Joensuun seutu 116 400 asukasta 6 kuntaa Ilomantsi Kontiolahti Joensuu Liperi Outokumpu Polvijärvi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Tulevaisuus ja palkkatyön mahdollisuus minkälaisena ihmisenä minun on mahdollista työllistyä? Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto

Tulevaisuus ja palkkatyön mahdollisuus minkälaisena ihmisenä minun on mahdollista työllistyä? Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto Tulevaisuus ja palkkatyön mahdollisuus minkälaisena ihmisenä minun on mahdollista työllistyä? Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto 8.9.2015, Lahti Työkykykoordinaattorikoulutus Taustaa: työelämän

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus, kehittämispäällikkö Martti Rantala

Varsinais-Suomen ELY-keskus, kehittämispäällikkö Martti Rantala EUROOPAN GLOBALISAATIORAHASTON HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET NOKIAN IRTISANOMISISSA 1. EGR:n toimintaperiaatteet EU:n rahoitusinstrumenttina suurissa rakennemuutostilanteissa on Euroopan globalisaatiorahasto

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN TUTKIMUS ARBETSLIVSFORSKNING 2/2010 Uudistuneen Työelämän tutkimus Arbetslivsforskning -lehden 8. vuosikerta

TYÖELÄMÄN TUTKIMUS ARBETSLIVSFORSKNING 2/2010 Uudistuneen Työelämän tutkimus Arbetslivsforskning -lehden 8. vuosikerta TYÖELÄMÄN TUTKIMUS ARBETSLIVSFORSKNING 2/2010 Uudistuneen Työelämän tutkimus Arbetslivsforskning -lehden 8. vuosikerta Työelämän tutkimus Arbetslivsforskning 2/2010 (8 vsk.) 99 SISÄLLYS Pääkirjoitus Anna

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan?

Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan? Kuinka dynaamiset Suomen työmarkkinat ovat? Millaisia muutostrendejä näemme? Miten Suomen huono tilanne liittyy työmarkkinoiden toimintaan? Mikä merkitys työpaikkarakenteiden muutoksella on tuottavuudelle?

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot