Lähihoitaja Helena Rissanen valvoo, kun opiskelija Heli Waltari annostelee kuntoutujansa lääkkeet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähihoitaja Helena Rissanen valvoo, kun opiskelija Heli Waltari annostelee kuntoutujansa lääkkeet."

Transkriptio

1 2 2010

2 Sisältö 2 / Sambialaissyntyinen Wendy Savolainen on kotiutunut Joensuuhun. 26 Lähihoitaja Helena Rissanen valvoo, kun opiskelija Heli Waltari annostelee kuntoutujansa lääkkeet. 32 Hoitotyössä tietoja ei levitellä ulkopuolisille. 54 Vesa Järvensivu ja Jussi Aaltonen tähtäävät lähihoitajiksi. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Palkkaneuvottelutilanne 7 Terveyskioski Vantaalle 8 Toritapahtumat vetivät tuhansia 10 Helmikuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: kultaiset korvarenkaat 14 Vanhustyö vei voiton 19 Lisää ohjausta opiskelijoille 20 Jäseniltoihin tultiin joukolla 23 Tutkimus etäomaishoitajista 2 super Asenne ratkaisee 26 Laadukasta opetusta Lahdessa 30 SuPerin työssäoppimisteesit 31 Luontaistuotteet, osa 7 32 Työasioita ei levitellä 34 Nuorten sivu 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lasten sairaudet 4/10 39 Leukemia 40 Perinne elää 2/3 42 Wendy Savolainen, lähihoitaja Joensuusta 44 Unkari, uusi kohteemme 48 Kuntoutus kannattaa 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Rokkikukot koulun penkillä 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 67 P.S. Hyvinkäältä 40 Tervaa kurkkuun ja kipuihin. CHILL MAID/SPL/SKOY

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Työstä voi ja tulee nauttia päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Iita Kettunen, Liisa Uusiniitty kannen kuva Helsingissä Arvoa elämälle! -tapahtumaan osallistuneen Silja Paavolan kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Tämä SuPer-lehden numero on toinen niistä kahdesta vuosittaisesta numerosta, jotka jaetaan tutustumista varten lähihoitajaopintonsa juuri aloittaneille opiskelijoille. Tuoreiden koulutusmäärätilastojen mukaan sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa on kasvanut tuntuvasti viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Kun vuonna 2005 tälle alalle otettiin vajaat 8000 uutta opiskelijaa, oli luku viime vuonna lähes tuhat suurempi. Kaikkiaan sosiaali- ja terveysalan ammatillisen peruskoulutuksen piirissä oli viime vuonna henkilöä. Myös työllistymisen osalta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneiden asema on hyvä. Vuoden 2007 lopussa koulutustaan vastaavaa työtä teki 84 prosenttia edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista ja alan työttömien määrä oli perustutkintokoulutuksen suorittaneista pienin, 5,5 prosenttia. Valmistuneet olivat myös tyytyväisiä ammattiinsa, sillä juuri tämän alan koulutuksen saaneet jatkoivat vähiten opintojaan. Siis hyvä valinta ja lähes taattu työ! Lähihoitajan ammatin kiinnostavuus on vetänyt alalle kaksi nelikymppistä rokkikukkoa Tampereella: Vesa Järvensivu ja Jussi Aaltonen aloittivat opintonsa syksyllä samalla lähihoitajalinjalla toisistaan tietämättä. Esittelemme myös Sambiasta Joensuuhun kotiutuneen lähihoitajaopiskelija Wendy Savolaisen, joka erikoistuu parhaillaan päihde- ja mielenterveystyöhön. Viime keväänä lähihoitajaksi valmistunut ammatinvaihtaja Eija Wilenius tarttuu asenteisiin. Hän kummeksuu hoiva-alaan liittyvää kielteisyyden ja raskauden leimaa. Se olisi syytä karistaa kerta kaikkiaan ja vastapainoksi olisi korostettava alan houkuttelevuutta. Työstä voi ja siitä tulee nauttia. Kuitenkin vasta sitten, kun henkilökuntaa on riittävästi, on hoitajan mahdollista keskittää koko energiansa ja osaamisensa vain siihen ihmiseen, jota juuri nyt on auttamassa. Se, miten onnistuttiin tavoitteessa saada uusi työehtosopimus neuvoteltua valmiiksi perjantaina 29. tammikuuta, ei ole vielä tätä kirjoitettaessa selvillä. Kuitenkin lehdessä on yksi tyhjä sivu odottamassa tärkeää viime hetken uutista. Te, hyvät superilaiset, näette tilanteen sivulta kuusi.. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Helmikuu Mieli 2010, kansalliset mielenterveyspäivät, Musiikkikeskus, Kuopio, Mielenterveysseura, THL XIII Valtakunnalliset Haavapäivät, Helsingin Messukeskus, Suomen Haavanhoitoyhdistys Henkilöstön edustajien voimavarapäivät, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Kuopio, SuPer ry Tietoturvaviikko Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla, Aktiivi- Instituutin koulutusta, Helsinki Taloudenhoitajien peruskurssi, Seinäjoki, TJS-Opintokeskus, SuPer ry SuPerin ammatilliset opintopäivät, Helsinki Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer ry Jäsenrekisterinhoitajakurssi, Helsinki, SuPer ry Maaliskuu 3.3. Yksityisen sektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer ry SuPer-Nuorten tiukka viesti: Päättäjät puhuvat, teot puuttuvat SuPerin alle 30-vuotiaat jäsenet ovat kyllästyneet poliittisten päättäjien tyhjää kaikuviin puheisiin. Päättäjillä on huoli sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta, hoitoon pääsystä ja työurien pidentämisestä, mutta työpaikkatasolle eivät teot ole vielä ilmaantuneet. Nuorten innostus hoitotyötä kohtaan kasvaa kolmivuotisten lähihoitajaopintojen aikana, ja samalla kehittyvä eettisyys on yksi lähihoitajuuden kulmakivistä. Valmistujaisjuhlassaan lähihoitajat lupaavat tehdä työtä asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen ja hyvää elämää edistäen. Työelämään astuessaan he puhkuvat intoa ja halua toteuttaa arvokasta hoitoideologiaa käytännössä. Tämän päivän työelämä on heille kuin märkä rätti päin kasvoja. Lähihoitajat joutuvat tinkimään omasta etiikastaan ja hyväksymään sen väistämättömän tosiasian, että jokaisen työvuoron jälkeen joutuu elämään oman riittämättömyyden tunteensa kanssa. Liian vähäiset henkilöstömäärät tekevät työstä pahimmassa tapauksessa liukuhihnamaista, jossa asiakkaiden yksilöllisyys on tuntematon tekijä. Kun tähän lisätään surkea johtaminen, joka tarkoittaa usein sitä, että esimies rajoittaa mielivaltaisesti lähihoitajien osaamisen käyttöä esimerkiksi lääkehoidossa sekä kolmivuorotyö ja matala palkka, on turha puhua hoitotyön arvostuksesta. Suojellakseen itseään tämän kaiken aiheuttamassa ahdistuksessa ja mielipahassa on moni valmis jopa vaihtamaan alaa.. Lähihoitajapäivä toisen kerran Tammikuun 27. päivä vietettiin Kansallista lähihoitajapäivää, toisen kerran. Päivän aikana muistutettiin, että juuri lähihoitajapäivänä tasan 62 vuotta täyttänyt SuPer edustaa kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivia lähihoitajia. Lähihoitajista vajaa 70 prosenttia on kuntien palveluksessa, lopuista suurin osa yksityisillä työnantajilla. Joukossa on myös yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Terveydenhuollossa lähihoitajista työskentelee yli 20 prosenttia ja sosiaalihuollossa yli 60 prosenttia. Kaikki lähihoitajatutkinnon suorittaneet eivät työskentele lähihoitajanimikkeellä. Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa vuonna Kunto 2010, Suomen suurimmat kuntomessut, Helsingin Messukeskus 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Sairaanhoitajapäivät, Helsingin Messukeskus Taloudenhoidon jatkokurssi, Helsinki, SuPer ry Nyt on aika: seurata liiton jäsensivuilta työehtosopimusneuvotteluiden etenemistä. uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. ammattiosastojen tehdä viime vuoden tilinpäätökset ja toimittaa ne liiton toimistoon mennessä. ilmoittautua ruotsinkieliselle toimihenkilökurssille Viimeinen ilmoittautumispäivä on ilmoittautua mukaan perusterveyden- huollon täydennyskoulutuspäivään Kuusamossa. kertoa SuPerin eettiselle työryhmälle omasta työstä. tutustua Vanhustyön osaajien toimintaan osoitteessa tutustua Työterveyslaitoksen ja Tykesin Palkitseva ja luova vanhustyökori -sivustoon /vanhustyo. nauttia talvesta! 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Eläkeiän nostamisella ei edistetä pidempiä työuria hoitoalalla Eläkelainsäädännön muutoksia pohtiva niin sanottu Rantalan ryhmä etsii ratkaisuja eläkeiän nostamiselle ja työurien pidentämiselle. Työntekijöiden ja työnantajien näkemykset ovat kaukana toisistaan. Työnantajia työryhmässä edustaa EK, joka esittää mittavia heikennyksiä eläketurvaan: työttömyysturvan leikkaamista yli 60-vuotiailta, ansiosidonnaisen päivärahan poistamista yli 60-vuotiailta, varhennetun vanhuuseläkkeen poistamista sekä 63-vuotiaiden eläkkeelle siirtymistä vasta 40 vuoden työuran jälkeen. Myös eläkekertymää yritetään heikentää. Työurien pidentäminen on selkeä tavoite nykyiselle hallitukselle. Taloudellisessa taantumassa etsitään pikaisia, hätiköityjäkin ratkaisuja, kun tulevien vuosien eläköityminen uhkaa kansantaloutta. On todellinen haaste saada ihmiset pysymään pidempään työelämässä, terveinä ja motivoituneina. Tehokkuuden ja säästötoimien sijaan työelämää tulisikin tarkastella työssäjaksamisen näkökulmasta. Sitä kautta saadaan lopulta myös todellisia, kestäviä säästöjä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen hoitoalalla ei pidennä työuria. Jo nyt eläkkeelle jäädään ennen vanhuuseläkeiän täyttymistä pääasiassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. On selvä, että työssäjaksamiseen on panostettava entistä voimakkaammin ja näin pyrittävä ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä. Joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan tehokkaasti tukea työssäjaksamista. Vuorotyö tuo omat haasteensa jaksamiselle, ja jo kolme-nelikymppiset hoitajat viestittävät yötyön uuvuttavan heidät. On tunnustettava, että vuorotyö kuormittaa tekijäänsä säännöllistä työaikaa enemmän. Työnantajan on huolehdittava riittävistä tauoista työvuorojen välillä. Valitettavasti näin ei ole jokaisella työpaikalla. Jaksamista on tuettava, eikä siitä saa tinkiä taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Ihmiset ovat hoitotyössä ja myös muissa tehtävissä tärkein voimavara, jonka jaksamisesta on pidettävä huolta. Jos tekijät uupuvat, palvelut jäävät tuottamatta. SuPerin yksi kärkitavoitteista on turvata riittävä henkilöstömäärä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työntekijöiden jaksamisen kannalta tämä on perustekijä. Työpaikoilla on oltava riittävästi koulutettua, ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa, työn määrän on oltava hallittavissa. Ammatillista osaamista on vahvistettava ja aloitettava kuntouttavat toimenpiteet riittävän ajoissa, ei vasta silloin kun työkyky on menetetty. Hyvällä johtamisella on kaikkiaan merkittävä rooli työssä pysymiseen ja jaksamiseen. Myös osa-aikaeläkeratkaisut ovat olleet työnantajan heikennyslistalla. Osaaikaeläkeratkaisuilla on merkittävä työssä jatkamista tukeva vaikutus, ja ne on ehdottomasti säilytettävä. Näiden järjestelmien säilyttäminen voi yksittäisen työntekijän kohdalla olla merkittävä työssä jatkamisen edellytys.. Ihmiset ovat hoitotyössä ja myös muissa tehtävissä tärkein voimavara, jonka jaksamisesta on pidettävä huolta. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kuntatyönantaja jätti tarjouksensa virkaja työehtosopimukseksi kaikkiaan lähes työntekijää edustaville kuntaalan järjestöille sunnuntai-iltana 31. tammikuuta. Paperia tarkastelevat SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno ja puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä JHL:n johtava neuvottelupäällikkö Jouko Launonen, vasemmalla. Palkkasopimus jäi auki teksti leena lindroos kuva jukka järvelä Kunta-alan palkkaneuvottelut eivät tuottaneet tulosta tammikuun loppuun mennessä. Kuntatyönantaja jätti tarjouksensa uudeksi virka- ja työehtosopimukseksi tammikuun viimeisenä päivänä. Neuvottelut kuitenkin keskeytettiin vajaan kolmen tunnin jälkeen. Siinä vaiheessa ei ollut tiedossa koska niitä jatkettaisiin. Työnantaja jätti järjestöjen hyväksyttäväksi tarjouksen, joka olisi pitänyt hyväksyä kokonaisratkaisuna. Se sisälsi meille hyviäkin asioita, mutta se rahamäärä, minkä työnantaja oli valmis käyttämään, oli liian matala ja sen tason pitää nousta, totesi puheenjohtaja Juhani Palomäki heti neuvottelujen päätyttyä. Palomäki korostaa, että SuPer lähtee samapalkkaisuustavoitteesta. Heikko kuntatalous on tuonut neuvotteluihin vaikeuksia. Tilanne on muuttunut ratkaisevasti vuodesta 2007, jolloin Palomäen mukaan tehtiin hyvät sopimukset. Niukkuuden jakaminen vaikeuttaa tilannetta, mutta Palomäki toteaa myös, että menee taloudellisesti hyvin tai huonosti, Suomessa on aina ollut vaikeaa saada hoitajien palkkoihin korotuksia. Myös tekstien osalta työnantajan viime sunnuntainen tarjous oli puheenjohtajan mukaan niukka. Tämä aiheutuu siitä, että sopimustarjous on tehty kustannusneutraalisti eli parannusehdotusten vaatima kustannus olisi ollut jostain muualta pois. Neuvottelutilanteen edistymistä voi seurata SuPerin jäsensivuilla www. superliitto.fi. Sivuille pääsee jäsennumeron avulla kirjautumalla. SuPer on omissa tavoitteessaan halunnut parannuksia muun muassa määräaikaisten asemaan ja jaksotyöaikaan. Neuvottelujen osapuolet olivat pitkälle yksimielisiä siitä, että nyt neuvotellaan kaksivuotisesta sopimuksesta. On tarkoitus, että vuoden 2011 palkankorotuksista neuvotellaan vuoden päästä. Sopimus on mahdollista irtisanoa vuoden 2011 alkupuolella, mikäli vuoden 2011 palkankorotuksista ei ole yksimielisyyttä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta oli koolla heti maanantaina helmikuun 1. päivänä. Tältä kokoukselta puheenjohtaja Palomäki odotti evästystä siihen, miten työnantaja pääsee eteenpäin tarjouksessaan. Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen luonnehti sunnuntai-iltana neuvottelujen hengen olleen vastuullinen. Hän sanoi myös, että tilanne kunta-alan neuvotteluissa on vaikea. 6 super

7 INGRAM Terveyskioskeja kauppakeskuksiin teksti jukka järvelä Suurista kauppakeskuksista alkaa saada myös terveyspalveluja. Vantaan Jumbo-kauppakeskuksessa on avautumassa terveyskioski, toinen Suomessa. Milloin Vantaan terveyskioski aukeaa, Vantaan terveyspalveluiden erityisasiantuntija Pia Rantamäki? Tavoitteena on, että terveyskioski aukeaa huhti-toukokuussa. Kenelle se on tarkoitettu? Ensisijaisesti kaikille vantaalaisille mutta myös muiden kuntien kauppakeskuksessa asioiville asukkaille. Mitä palveluja kioskista saa? Painopiste on terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Asiakkaille tarjotaan yksilöllistä terveysneuvontaa, tehdään pieniä toimenpiteitä kuten ompeleiden poistoja, annetaan rokotuksia, arvioidaan hoidon tarvetta ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin omalle terveysasemalle tutkimuksiin. Terveyskioskissa järjestetään myös teemapäiviä ja kampanjoita, jolloin voidaan tavoittaa myös niitä ihmisiä, joilla ei vielä ole elämäntapojen aiheuttamia vakavia terveyshaittoja. Palveluvalikoimaa tullaan muokkaamaan toiminnasta kertyvän kokemuksen ja asiakkailta saatavan palautteen perusteella. Mitä etuja kioskista on terveyspalvelujen ylläpitäjälle ja asiakkaalle? Terveyskioskilla pyritään vahvistamaan ennaltaehkäiseviä palveluja, ja terveyspalvelujen ylläpitäjälle uusi toimintaympäristö ja -malli antavat mahdollisuuden kokeilla millaisia terveyshyötyjä saadaan suhteessa perinteiseen toimintaympäristöön ja -malliin. Nähdään onko ihmiset mahdollista tavoittaa ennen kuin heillä on jo vaivoja, sillä terveysasemille hakeudutaan tavallisesti vasta sitten, kun terveys pettää. Terveyskioski toteutetaan yhteistyössä Sitran kanssa, ja Tampereen yliopisto tekee arviointitutkimusta palveluun liittyen. Asiakkaalle etuna on, että terveyspalvelut ovat kioskissa saatavilla siellä, missä asioidaan muutenkin. Aukioloajat ovat pitkät, eikä ajanvarausta tarvitse tehdä. Kynnys kysyä terveyteen liittyviä asioita on pienempi, kun kioskiin voi kävellä sisään esimerkiksi ostosten lomassa. Teemapäivinä voi tulla tapaamaan esimerkiksi ravitsemus-, fysio- tai jalkaterapeuttia ja kuuntelemaan ajantasaista tietoa suun terveyteen liittyen. Mitä mahdollisia ongelmia odotellaan? Palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista on todella vaikea arvioida etukäteen, sillä kokemusta vastaavasta toimintamallista on vielä vähän. Tämä edellyttää joustavuutta ja mahdollisuutta muuttaa palveluvalikkoa. Onko terveyskioskin henkilökunta valittu ja ketä siellä työskentelee? Terveyskioski on hoitajavetoista toimintaa. Sairauksien tutkimus ja hoito tehdään jatkossakin terveysasemilla lääkäreiden toimesta. Tavoitteena on, että lääkäri olisi tulevaisuudessa tavattavissa terveyskioskissa esimerkiksi kerran viikossa matkailijoiden rokotustarpeiden arviointia varten. Henkilökunnan rekrytointi käynnistyy helmikuussa. Montako terveyskioskia Suomessa on ja mitä kokemuksia niistä on saatu? Suomessa on tällä hetkellä yksi terveyskioski Ylöjärvellä kauppakeskus Elossa. Ylöjärven terveyskioski avattiin kesäkuussa 2009 ja sieltä saadut kokemukset ovat olleet lähes poikkeuksetta hyviä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palvelun saatavuuteen ja henkilökunta mielekkääseen työhön.. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa Vieraskielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt Suomen peruskouluissa kolmessa vuodessa noin 9 prosenttia. Ammattikouluissa on vieraskielisiä opiskelijoita nyt 23 prosenttia enemmän ja yliopistoihin hakeneita peräti 70 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli vuonna 2007 noin vieraskielistä. Oppisopimuskoulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvu on ollut prosentuaalisesti tarkastellen voimakasta. Toisen asteen tutkinnon vuonna 2007 suoritti 4000 vieraskielistä opiskelijaa, joista ammatillisen tutkinnon suoritti lähes neljä viidesosaa. Ammattikoulutus jää nuorilta maahanmuuttajilta usein kesken Mitä vähemmän aikaa maahanmuuttajaopiskelija on asunut Suomessa, sitä vaikeampi hänen on suoriutua ammatillisista opinnoista. Keskeyttämisriski liittyy keskeneräiseen kotoutumisprosessiin ja on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen polven opiskelijoilla, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat kotoisin Euroopan ulkopuolelta ja joilla on vähäinen koulutausta omasta kotimaastaan. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämiseen vaikuttavat useat eri syyt. Kielivaikeudet, vaikea perhetilanne ja taloudelliset vaikeudet lisäävät poissaoloja ja jälkeen jäämistä opinnoissa. Myös kulttuurierot, motivaatioongelmat ja oppimisvaikeudet vaikuttavat päätökseen keskeyttää opinnot. INGRAM super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Arvoa elämälle! Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon! SuPer-rokkaa ympäri Suomen koonnut jukka järvelä SuPerin Arvoa elämälle! -toritapahtumat keräsivät tammikuun puolivälissä viidessä kaupungissa tuhansia kansalaisia toreille kuuntelemaan SuPerin sanomaa. Soppatykit höyrysivät kutsuvina, ja hernerokkaa kului 2500 annosta. Jaahas, mitäs te vastustatte? Ei me mitään vastusteta, me puolustetaan! Näin alkoi pitkä ja lopulta antoisa keskustelu erään Helsingin Hakaniemen torille saapuneen herrasmiehen sekä supertietoutta ja käsidesejä jakaneiden siniliivisten superilaisten välillä. Helsingin Hakaniemen torille, Tampereen Keskustorille, Turun Kauppatorille, Kuopion torille ja Oulun Rotuaarille 16. tammikuuta kello 11 jalkautuneet superilaisten tiedotusryhmät koostuivat liiton toimiston henkilökunnasta sekä paikallisista aktiiveista ja jäsenistä. Keltaiset Arvoa elämälle! -esitteet ja tuhannet taskuun sopivat suihkekäsidesit saivat ohikulkijoista uuden omistajan, ja noin 500 annoksen soppatykit tyhjenivät kullakin paikkakunnalla muutamassa tunnissa. Palkkaus, palkkaus Liiton viesti koko maalle oli yksinkertainen: jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon ja tämä edellyttää palkkauksen nostamista sille tasolle, jolle se työn vaativuutta ja vastuullisuutta ajatellen kuuluu. Lisäksi toreilla muistutettiin, että samapalkkaohjelmaa on jatkettava eli naisten ja miesten välistä palkkaeroa on supistettava meneillään olevasta taloudellisesta taantumasta huolimatta. Jotta nuoret hakeutuisivat koulutukseen ja koulutettu hoitohenkilöstö saataisiin pysymään alalla, sosiaali- ja terveydenhuollon kilpailukyvystä on huolehdittava. SuPerin mukaan asianmukaisella palkkauksella vähennetään alueellista palkkakilpailua ja varmistetaan se, että terveydenhuollon tasapuolisuus toteutuu kaikkialla Suomessa.. Kuopio NANA OHVO Kuopion torilla 700 annosta SuPer-hyvää hernerokkaa jaettiin mukavassa pakkassäässä ennätysajassa eli puolessatoista tunnissa. Kuopiolaisten kanssa syntyi hyviä keskusteluja. Kansa oli SuPerin kanssa samoilla linjoilla; oikeudenmukaisella palkkauksella turvataan koulutetun hoitohenkilökunnan saaminen. Kuopion ammattiosaston varapuheenjohtaja Sirpa Koskinen ja puheenjohtaja Merja Ohvo esittelevät jaettavaa materiaalia. 8 super

9 Helsinki Helsingissä Hakaniemen torilla nähtiin iloisia ilmeitä ja monituntinen soppajono samalla, kun ohikulkijat jäivät kuuntelemaan SuPer-asiaa purevassa pakkassäässä. Soraääniä ei kuulunut, hoitajien riittävä palkkaus tuntui olevan kaikille lähes sydämen asia. Tampere Mirja Juusola, Marja Äikiä ja muut siniasuiset superilaiset jakoivat materiaalia ja keskustelivat Tampereen Keskustorilla hoitoalan asioista. Esille nousivat paikalliset kysymykset, kuten Koukkuniemen sijaisasiat ja Tampereen kaupungin yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista. Soppajonoon tulleet olivat kauttaaltaan tyytyväisiä, että hoitajat nostavat tärkeitä asioita esille. 500 annosta hernerokkaa meni parempiin suihin parissa tunnissa pakkassäässä. SuPer-liiveihin pukeutuneet Turun kaupungin ammattiosaston puheenjohtaja Marja Nieminen ja varapuheenjohtaja Jaana Rönnholm sekä kymmenkunta muuta superilaista emännöivät kolmituntisen Turun Kauppatorin soppatykin äärellä, jonne syntyi jono jo ennen kuin jakelu alkoi. Torilla piipahtaneista yllättävän moni oli pitkäaikainen superilainen ja antoi täyden tukensa liiton ponnisteluille. RAIJA MOILANEN Oulu Oulussa eläkeläiset Matti Flyktman ja Isa Villanen kertoivat olevansa sataprosenttisesti SuPerin ajamien asioiden takana. Molemmat ovat toimineet omaishoitajina, ja he jos ketkä tietävät, että hyvä palkkaus on elementti, jonka pitäisi olla itsestään selvä jokaiselle hoitajalle. Turku TIINA ETELÄAHO ANNE MERILÄINEN JUKKA JÄRVELÄ super

10 Helmikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Kasvot kertovat kunnon Lääkärit ovat iät ja ajat arvioineet potilaidensa terveyttä naaman perusteella. Nyt tanskalaistutkijat ovat kaksoistutkimuksessaan osoittaneet naamakertoimen todella paljastavan, kuka vanhuksista on heikossa kunnossa. Ikäistään vanhemmilta näyttävät kuolivat nuorempikasvoisia aiemmin ja olivat myös fyysisesti ja mielentoiminnoiltaan heikommassa kunnossa. Tanskalaisten havainnot osoittavat naaman olevan luotettava kehon ikääntymisen mittari, joka ei riipu potilaan todellisesta iästä tai sukupuolesta eikä ilmeisesti myöskään arvioijien sukupuolesta tai ammatista. duodecim Aktiivinen lapsi ei liho Lapsuudessa aloitettu liikuntaharrastus voi brittitutkijoiden mukaan ehkäistä rasvan kertymistä ja siten ehkäistä lihavuutta. Liikunnan hyödyt näkyvät jo muutamassa vuodessa. Jokainen rankahkoon liikuntaan päivittäin käytetty varttitunti vähensi rasvakudoksen määrää kymmenyksellä eli noin yhdellä rasvakilolla, tutkijat laskivat. Näin aktiivisesti liikkui viidennes pojista ja kolmannes tytöistä. duodecim I N G R A M Jumppa ylläpitää muistia Puolen vuoden ohjattu jumppa voi mahdollisesti hidastaa muistiongelmien etenemistä varsinaiseksi dementiaksi. Jos yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset varmistetaan tulevissa tutkimuksissa, saattaa liikunta tarjota halvan ja turvallisen vaihtoehdon lääkehoidoille. Neljästi viikossa puolen vuoden ajan jumpanneet noin 70-vuotiaat välttyivät kognitiivisten toimintojen heikkenemiseltä muita todennäköisemmin. Jumppa auttoi erityisesti naisia. duodecim Harva laihduttaja onnistuu Suomen Apteekkariliiton kyselyssä selvisi, että laihdutetut kilot tulevat lähes aina takaisin. Vain 23 prosenttia vastaajista kertoi, että paino ei noussut entiselle tasolle laihdutuksen jälkeen. Laihdutuksen aikana noin joka kolmas laihduttaja kuitenkin koki useimmiten saavuttaneensa haluamansa painon. Kyselyssä 13 prosenttia kertoi, että ei koskaan päässyt tavoitteeseensa laihdutuksen aikana. cision Joka toinen painaa liikaa Suomessa nuoret lihovat, työikäisistä joka viides on lihava ja joka toinen painaa liikaa. Lihavuuden takia Suomessa on noin puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä ja diabeteksen ennustetaan jatkuvasti lisääntyvän. thl 60-vuotiaat naiset juovat Alkoholiongelmat ovat lisääntyneet luvulla suhteellisesti kaikkein eniten vuotiailla naisilla. Alkoholisairaus- ja myrkytyskuolleisuus, asiakkuudet päihdehuollon laitoksissa ja alkoholisairauksien hoitojaksot ovat lisääntyneet yli 60- vuotiailla selvästi enemmän kuin nuoremmalla väestöllä. Alkoholisairauden tai myrkytyksen aiheuttamat kuolemat väestön asukasta kohti lähes kaksinkertaistuivat 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla vuodesta 1998 vuoteen Miehillä kasvua oli 43 prosenttia. thl Lisää palovaroittimia Tammikuussa voimaan tulleen palovaroitinasetuksen mukaan asunnoissa tulee olla vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Tulipaloissa kuoli viime vuonna alustavien tietojen mukaan 104 ihmistä. Kuolleista valtaosa oli keski-ikäisiä tai ikääntyneitä miehiä. spek Älä ole pessimisti! Negatiivisuus pahentaa sydänkohtauksen seurauksia. Lisäksi pessimismi lisää aivohalvausten vaaraa. Kielteiseen ajatteluun taipuvaiset ja sosiaalisesti estoiset ihmiset pärjäävät muita heikommin sydäninfarktin jälkeen, kertoo hollantilaistutkimus. Suomalaistutkimuksen mukaan vähiten pessimististen ihmisten sairastumisriski aivohalvaukseen on jopa puolet pienempi kuin pessimistien. duodecim

11 muut lehdet Hyvinvoiva ihminen uskaltautuu myös itselleen sopiviin haasteisiin pysyvän puolustusasenteen sijasta, eikä epäonnistuminenkaan suista häntä epätoivoon. Psykiatrian professori Heli Koivumaa-Honkanen telma 4/2009 Jos ei olisi tehty mitään ja olisi tullut iso epidemia, sitten vasta olisikin haukuttu. HUS:n infektioylilääkäri Ville Valtonen epäilykseen, onko sikainfluenssan vaaroja liioiteltu Mitä mieltä? Tammikuun kysymys oli: Kaipaatko pakkastalvia? mediuutiset 2/2010 Olin myös aina soittanut suutani diabeetikkoystävälleni, joka liikkui banaani mukanaan kapakassakin. Nyt olin itse samankaltainen apina. Diabetekseen sairastunut ja elämäntapansa muuttanut taidevaikuttaja Otso Kantokorpi diabetes 12/ % 26 % 30 vuotta sitten Kyllä En Kuusi TVK:laista terveydenhuoltoalan ammattiliittoa teki päätöksen terveydenhuoltoalan yhteisjärjestön perustamisesta. Yhteisjärjestö oli määrä perustaa keväällä Apuhoitajaliitto päätti jäädä pois allekirjoitustilaisuudesta, koska selvitystyö eri toimintavaihtoehtojen välillä oli liitossa kesken. Asiaa oli määrä käsitellä liittovaltuuston kevätkokouksessa. Lehden avausjuttu esitteli tilannetta: Päätös poisjäämisestä allekirjoitustilaisuudesta ei siis merkitse sitä, että Apuhoitajaliitto olisi kokonaan jättäytynyt yhteistyöhankkeen ulkopuolelle... Meillä on edelleen mahdollisuus mennä mukaan yhteisjärjestöön, mikäli tämä vaihtoehto valitaan. apuhoitajalehti 2 / 1980 Kyllä, koska nyt tuntuu todella avantouinnilta, kun vesi höyryää kutsuvasti. pelkään hämähäkkejä ja pakkasella niitä ei ulkona näy. pääsee hiihtämään ja luistelemaan. talvi talvena ja lösökelit syksyyn ja kevääseen. pääsee turvallisesti pilkkiongelle. luonto tarvitsee lepoa. rakastan kerrospukeutumista. valoisampi luonto, valoisampi mieli. koiraa ei tarvitse pestä joka lenkin jälkeen. on ihana käpertyä huovan sisään ja katsella takkatulta. pakkasen puraisu tuntuu kivalta. on ihanat hiihtoretket ja nuotiotulet. pöpöt kuolevat. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. En, koska pienten lasten kanssa ulkoilu on hankalaa. iho ja limakalvot kuivuvat. autokin yskii. kuljen pyörällä työmatkat 10 km suuntaansa. energiaa kulutetaan yhä enemmän. joudun tekemään työmatkat bussilla. haluaisin, että aina olisi kesä. minulla on astma ja pakkasella on vaikea hengittää. vesijohdot jäätyvät, asunnon lämmitys ja auton käyttö maksavat enemmän. harrastan juoksua ja pakkanen käy henkeen. sain niistä lapsena ihan tarpeekseni. pitää olla turkit ja pilkkihaalarit. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Kultaiset korvarenkaat teksti ja kuvat sonja kähkönen Vastaanotto-osastoavustaja Leila Puusniekan korvissa kimaltelevat kultaiset korvarenkaat. Erityistä niissä on käytännöllinen lukko, mutta niillä on myös tunnearvoa. Leila Puusniekka sai reiät korviin ja ensimmäiset korvakorunsa neljätoistavuotiaana. Toki hän oli toivonut niitä itselleen jo aiemmin, mutta perheessä ei haluttu kasvattaa turhamaisia pikkunaisia. Kun sopiva aika vihdoin koitti, rei ittäjälaite napsahti ja korvia hieman kirpaisi, tarjottiin Puusniekalle tujaus brandyä jännityksen lievittämiseen. Harjoituskorvakoruja ei tarvittu, sillä reikiin laitettiin saman tien äidiltä rippilahjaksi saadut kultaiset korvarenkaat. Samat renkaat koristavat yhä Puusniekan kasvoja, ja harvoin hän malttaa vaihtaa ne toisiin. Korvarenkailla on ikää yli 45 vuotta. Leilan äiti osti ne alun perin itselleen ollessaan kolmekymmenvuotias, mutta lahjoitti korvakorut tyttärelleen kulta-allergiansa vuoksi. Leila on päättänyt jatkaa perinnettä ja antaa vielä sopivan ajankohdan tullen ne jommallekummalle omista tyttäristään. Kumpi heistä nyt enemmän osoittautuukin koruihmiseksi. Ei mitkä tahansa korut Puusniekka irrottaa korut korvistaan, pyörittelee niitä sormissaan ja kertoo niiden olevan kaikista hänen korvarenkaistaan helpoimmat käyttää. Tästä kun painaa, ne napsahtavat lukkoon. Sitten taas painallus, ja ne aukeavat. Ei tällaista lukkojärjestelmää ole uudemmissa koruissa. Korujen korviin pujotettavassa osassa on erillinen nivel. Sen ansiosta renkaat on helppo työntää korvanrei istä läpi. Minulla on kaappi täynnä vääntyneitä kultaisia ja hopeisia korvarenkaita. Koska uudemmissa koruissa ei ole tällaista liikkuvaa osaa, niitä on taivutettava sivusuunnassa, jotta ne menevät jotenkuten paikoilleen. Näillä korvarenkailla on myös muita hyviä ominaisuuksia. Ne eivät tummu ja ovat vahvemman tuntuiset kuin veltot nykykorut. Sopivan kokoisetkin ne ovat ja nukkuessa täysin huomaamattomat. Vaikka Leilan koruvarastosta löytyy muitakin vaihtoehtoja, ovat rippilahjaksi saadut korvarenkaat käytössä lähes aina. Puusniekka on kysellyt koruliikkeistä, löytyisikö mistään toisia samanlaisia, mutta vielä tähän mennessä ei ole tärpännyt. Onneksi melkein puolen vuosisadan ikäiset korut ovat pysyneet tallessa ja vahvan rakenteensa ansiosta ne ovat kestäneet ahkerassa käytössä. Varmuuden vuoksi Leila koputtaa kuitenkin puuta. Etteivät vain hajoa nyt kun niitä on niin paljon kehuttu. Viisipennisen kokoiset Korvarenkaat ovat ajattomat ja sopivat yhteen erilaisten asujen kanssa. Jos tiedossa on merkkitapahtuma, kiillottaa Puusniekka korut juhlakuntoon. Silloin harvoin, kun hän vaihtaa korviinsa toiset korut, sujauttaa hän kultaiset korvarenkaat vanhaan pennipussiin. Se on vakiintunut vuosien saatossa näiden korujen säilytyspaikaksi ja kulkee yhä käsilaukussa mukana. Markka-aikaan Puusniekka huomasi korvarenkaiden olevan tismalleen viiden pennin kolikon kokoiset, sillä pennipussissa renkaiden sisään sujahti aina viisipenninen. Tuo korvarenkaan ja kolikon yhdistelmä helpotti korujen löytämistä, kun Leila niitä jälleen kaivoi pussista käyttöönsä. Hyvinkäällä asuva Puusniekka ei pidä itseään varsinaisesti koruihmisenä, eikä hän työnsä puolesta voisi käyttää koruja esimerkiksi käsissään. Vaikka hän terveyskeskusavustajana tekee suurimmaksi osaksi toimistotyötä vastaanotolla, ei ole mahdotonta, että työpäivänä onkin siirryttävä avustajaksi toimenpiteisiin. Ehkä kotirouvana minulla voisi olla sormukset ja lakatut kynnet. Toisaalta teen niin paljon asioita käsilläni, että kyllä ne taitaisivat olla tiellä.. 12 super

13 Leila Puusniekan korvarenkaat ovat kulkeneet mukana alta kurkistavan monissa liinan tilaisuuksissa lisäksi Elvi Kannen on perhejuhlista tallentanut Lahden pärekoriinsa suurhallissa monet mukavatettyyn muistot. järjes- operettiin. super

14 14 super

15 Lähihoitaja Miia Niemisen valinnoissa Vanhukset selättivät lapsityön teksti liisa uusiniitty kuvat laura vesa Miia Niemiselle työ vanhusten parissa on niin palkitsevaa, ettei hän ole kaivannut erikoistumaansa lapsi- ja nuorisotyöhön. Ettei vain Miia narraa? Vanhustyöhän on raskasta ja ikävää! Seurasimme iltavuoron lähihoitajan kannoilla. Päivällä vähän vaille yksi soitan tamperelaisen Sukupolvien talon ovisummeria. Samasta ovesta mennään sekä vanhusten palvelu- ja tehostetun hoivan Petsamokotiin että Tampereen ensi- ja turvakotiin. Pitkänhuiskea, mustatukkainen ja reippaan oloinen nuori nainen kävelee portaat alas tuloaulaan ja esittäytyy Miiaksi. Tuota pikaa selviää, että hyvän ryhdin takana on nuoruuden koripalloharrastus. Miia Niemisen työpiste on sairaanhoitajan päivystyshuoneessa. Hän tekee kolmivuorotyötä Petsamokodin hoivaosastolla ja palveluasunnoissa. Työpäivä alkaa tulostamalla tietokoneelta asukkaiden laboratoriovastauksia. Eräässä tuloksessa on niin suuri heitto, että Miian on saatava lääkä- riltä vahvistus oikeaan lääkeannostukseen. Kello hän tarttuu puhelimeen ja soittaa reseptin määränneelle omalääkärille. Keskus pyytää häntä odottamaan. Tämän tekee normaalisti sairaanhoitaja, mutta kun hän on poissa, teen vastuuohjaajana sairaanhoitajan töitä. Kun sairaanhoitaja on töissä, olen hänen oikeana kätenään, Miia kertoo. Kello on puoli kaksi, eikä lääkäri ole vastannut. Jonotusmusiikki tulvii Miian korvaan ja vähän väliä seinällä oleva summeri soi. Miia tunnistaa koodista, kenelle soitto on tarkoitettu. Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen Petsamokoti toimii kahdessa rakennuksessa. Päivystyskerroksessa asuu 14 tehostetun palveluasumisen asukasta. Käytävän yhdistävällä palvelutalon puolella on 22 asukasta, joista neljä kuuluu tehostetun palveluasumisen piiriin. super

16 1 2 v 1. Annikki on lähdössä syömään ja Miia siirtää hänet sängystä pyörätuoliin. Oikea nostotapa on ensiarvoisen tärkeä, sillä selkänsä vioittanut hoitaja on pian entinen. 2. Anna-Liisan valoisaa elämänasennetta pitävät yllä mieluisat kirjat ja omaisten muistamiset. Hoitajiaan hän kiittelee kauniisti näiden palveluksista. 3. Miia rauhoittelee Maijaa, joka suotta hätäilee huoneensa siivoa. Hoitajaa rasittaa toisinaan, kun hän ei ehdi jutella asukkaiden kanssa niin paljon kuin haluaisi. Lääkärin tavoittelua Kello on ja Miia Niemisellä on edelleen odotusmusiikkia lykkäävä kännykkä korvalla. Joskus menee kaksikin tuntia, ennen kuin lääkärin saa kiinni, hän hymähtää ja myöntää, että työaikaa menee pahasti haaskuun. Musiikin luritusta kuunnellessa hänellä on aikaa kertoa itsestään ja työpaikastaan. Erikoistuin lapsi- ja nuorisotyöhön, mutta en ole päivääkään tehnyt työtä heidän parissaan. Tulin kolme vuotta sitten Petsamokotiin Tampereen Kaukaharjusta, jossa myös asui vanhuksia. Petsamokoti vaikuttaa viihtyisältä. On vanhaa kirjoituspöytää ja peililipastoa. Ikkunoilla on hyvinvoivia viherkasveja. Seiniä kaunistavat monet taulut. Ovatko asukkaat varakkaita, koska he asuvat yksityisessä palvelutalossa? Varakkaita ja ei. Kaupunki ostaa meiltä hoivapalveluja, mutta asukas maksaa itse vuokransa yhdistykselle. Lisäksi hän voi hakea esimerkiksi Kelalta asumis- ja hoitotukea ja tarvittaessa sosiaaliturvalta toimeentulotukea. Asukkaat maksavat erikseen ruuastaan, hoitotarvikkeistaan ja lääkkeistään. Vaipoista he maksavat sen jälkeen, kun tietty määrä on ylittynyt. Työnantaja kustantaa suojaimet, joita tarvitsemme työssämme. Kello on ja Miia on ollut puhelimessa tasan tunnin. Lääkäriaseman keskus katkaisee puhelun. Nyt täytyy käydä juomassa, Miia sanoo ja poistuu käytävään. Palattuaan pöytänsä ääreen hän soittaa uudelleen lääkärikeskukseen. Keskus ilmoittaa lääkärin olevankin lomalla. Miia soittaa toisen omalääkärin kännykkään. Nyt tärppää. Lääkäri vahvistaa lääkeannostuksen. Puhelu kestää 30 sekuntia. Lääkekierroksella Omahoitaja tuntee asukkaan juurta jaksain, koska hän viettää tämän kanssa eniten aikaa. Miia Nieminen ottaa lukitusta kaapista lääkkeet ja laittaa niitä dosetteihin. Vain kolme talon 36 asukkaasta huolehtii itse lääkkeistään. Kori kädessä hän lähtee kierrokselle. Minun pitäisi vielä olla tietokoneen ääressä varaamassa asukkaille uudet laboratorioajat, hän sanoo ja laskeutuu ripeästi rappuja alas kohti palveluasuntojen siipeä. Miia koputtaa oveen ja avaa sen omalla avaimellaan: Moro! Mukana on toimittaja ja valokuvaaja, saako tulla? Tulukoot! Lähihoitaja ojentaa Maurille insuliinipiikin, ja ilmoittaa annoksen määrän, jonka mies pistää itse. Hän laittaa tälle silmätipat ja lupaa tulla illalla käymään. Mauri kiittelee käynnistä. Seuraavassa asunnossa läiskitään korttia. Miia antaa asukkaalle lääkkeet. Meillä on vain neljä miestä koko talossa. Pyrimme sijoittamaan sisarukset ja sukulaiset yhteen, mutta joskus on pantava samaan asuntoon myös toisilleen vieraita ihmisiä, hän kertoo. Maija harmittelee pöydälle jääneitä astioita, kun vieraitakin tulee. Tämä on sinun kotisi. Pöytä saa näyttää miltä vaan, Miia 16 super

17 Työtoveri on hälyttänyt apuun toiseen kerrokseen ja Miia kiirehtii paikalle portaat juosten. Ne hän juoksee kuntoaan ylläpitääkseen silloinkin, kun ei ole kiire. 5. Lääkkeiden antaminen on tarkkuustyötä. Vastuuohjaajana työskentelevä lähihoitaja tarkistaa, ovatko laboratoriotulokset ja reseptien annostukset ajan tasalla. sanoo topakasti. Hän ottaa jääkaapista jogurttipurkin, avaa sen ja ojentaa lääkkeet. Anna-Liisa istuu kirjahyllyn edessä ja lukee dekkaria nimeltä Vakooja turvautuu murhaan. Hän nauraa hyväntuulisesti: Luen isotekstisiä kirjoja. Tämä kirja on lainassa Turun kaupunginkirjastosta. Miia jättää lääkkeet pöydälle ja lupaa palata illalla. Kello on ja Miia on palaamassa sairaanhoitajan päivystyshuoneeseen. Toppatakkinen nainen seisoo ulkoovella, mutta kävelemme tylysti ohi. Ulko-ovea ei ole lupa avata kenellekään ketä ei tunneta, koska talossa toimii ensi- ja turvakoti. Tauko ennen ruokailua Kahvihetki meni puhelimessa, mutta Mia ei käytä sitä nyt, sillä jo puolentoista tunnin päästä hänellä on ruokatauko. Asukkaiden asiat mietityttävät: Eräällä on harhoja, ja hän kuvittelee olevansa naimisissa tunnetun poliitikon kanssa. Toinen pelkää, että hänen omaisuutensa viedään. Yksikin väärä ele tai liike voi laukaista harhan. Vieraan hoitajan aikana he tulevat helposti levottomiksi. Omahoitaja tuntee asukkaan juurta jaksain, koska hän viettää tämän kanssa eniten aikaa. Omahoitaja käy kaupassa, hoitaa Kela-asiat ja kuljettaa kaupungilla. Kello on ja ruoka-aika lähestyy. Miia kävelee taas palvelutalon pitkää käytävää, kopauttaa oveen ja avaa sen omilla avaimillaan. Hän kääntää asukkaan sängynlaidalle istumaan. Pyörätuoli odottaa vieressä. Huimaako? No otapa minua niskan takaa kiinni. Laitan kädet pyllyn alle. No nyt, nousetko seisomaan ja käännytään pyörätuoliin istumaan. Nojaa vähän eteenpäin niin suoristan vaatteet. Työtoveri huutaa Miiaa avuksi. Asukas on kaatunut lattialle ja tarvitaan nostovyötä. Miia juoksee raput ylös punainen vyö kädessään. Työsuojelusta turvaa ja helpotusta Kello asukkaat ovat syöneet ja heidät on viety takaisin huoneisiinsa. Taukohuoneen mikrossa lämpiää peruna-lihasosetta. Kahvinkeitin porisee kotoisasti. Miia kiittelee työpaikkaansa: Me kaikki ollaan työhömme hyvin motivoituneita. Meillä on niin hyvät välit, että voimme sanoa työtovereillemme, että nyt voi olla kehno päivä, kun tuli nukuttua huonosti. Työtoverit eivät pidä siitä, että sijaiseksi tai harjoittelijaksi tulee vastahakoinen tyyppi. Heitä loukkaa, jos opiskelija ilmoittaa ylhäisesti tulleensa harjoittelemaan vanhusten pariin vain siksi, että jakso tulisi täyteen. Vuoden alusta Miiasta tuli Sukupolvien talon noin 70 työntekijän työsuojeluvaltuutettu. Hänen vastuulleen kuuluvat myös yläkerrassa toimivat ensi- ja turvakodin työntekijät. Ensimmäinen selkeä työturvallisuusasia on se, että ovet pidetään jatkuvasti lukossa. Olemme sopineet yhteisistä pelisäännöistä ja kerromme hätätilanteessa toisillemme tietyt koodit. Miia Nieminen kiinnostui työsuojelusta huomatessaan, että työntekijöiltä puuttui joitakin työtä helpottavia apuvälineitä. Niitä ei ollut aikaisemmin edes tarvittu, koska asukkaat olivat hyväkuntoisempia. Talosta löytyi nostolaite, mutta tarvittiin myös hoivasänkyjä, painehaavaumapatjoja, liukulautoja ja pyörähdyslautoja. Nyt ne on saa- super

18 tu kaikille tarvitseville. Pian Miia huomasi myös, miten kapeita vessat ovat. Hissit ovat pieniä eivätkä niihin mahdu esimerkiksi ambulanssipaarit. Jykevä kivitalo oli rakennettu 1950-luvulla eikä tuleva käyttö palvelutalona ollut ennakoitavissa. Onneksi työsuojelutoimikuntaan tulee joka yksiköstä työntekijä. Saan tietoja muiden yksiköiden tilanteesta. Miia voidaan hälyttää vaaratilanteissa yläkerran ensi- ja turvakotiin lähinnä turvan tuojaksi. Niin käy kuitenkin harvoin. Enemmän me joudumme yöaikaan hälyttämään ensi- ja turvakodista työntekijöitä avuksemme. Hyvää yötä Lähihoitaja aloittaa kuuden maissa asukkaiden ilta- ja yövalmistelut. Hän laittaa Markun vuodetta yökuntoon. Mies on katsellut nojatuolissaan televisiosta mainoksia kyllästymiseen asti. Olet ottanut lepoasennon. Älä nukahda siihen. Sinun on muuten hankala siirtyä sänkyyn, Miia varoittaa. Olen vähän vetelässä, mutta minulle ominaisessa asennossa. Olen löhöilijä ja ahtaisiin paikkoihin kaatuilija. Joka paikasta minut on kyllä saatu ylös, Markku veistelee. Eteisessä Miia desinfioi kätensä, kuten hän on tehnyt jokaisesta huoneesta poistuessaan ja sinne mennessään. Hän huomaa, että huone 16 kutsuu, ja pistäytyy sinne. Seuraaviin huoneisiin meillä ei ole asiaa ja odottelemme hyvän aikaa käytävässä. Kello lähestyy yhdeksää ja apua tarvitsevat asukkaat on hoidettu. Miia palaa sairaanhoitajan päivystyshuonee- seen. Hän juttelee hetken valvomaan tulleen yöhoitajan kanssa, käy vaihtamassa vaatteensa ennen kuin lähtee ajelemaan kotiinsa Nokialle. Matka kestää puoli tuntia. Hän tietää vanhasta muistista, ettei uni tule aivan heti. Työrytmi on vielä kotonakin päällä. Tuntuu kuin virtaa olisi vielä vaikka mihin, vaikka olen koko päivän kävellyt, hän sanoo ja käynnistää autonsa.. Tänään töissä Kuka: Miia Nieminen, 31, Tampereen ammattiopiston lähihoitaja-lukiolinjalta 2001 valmistunut lähihoitaja. Perhe: Mies sekä 7- ja 4-vuotiaat tyttäret. Harrastukset: Kaikenlaiset käsityöt; kudonta, virkkaaminen, ompelu, verhoilu. Moottoripyöräily; ajoa kertyy vuodessa noin 2000 kilometriä. Työ: Lähihoitajan työtä vanhusten parissa, vastuuohjaaja ja työsuojeluvaltuutettu. Parasta työssä: Monipuolinen, vaihteleva työ. Työpäivää aloittaessa ei tiedä, millainen siitä tulee. Mukavat asukkaat ja hyvät työtoverit. Huonot puolet: Fyysisesti raskasta, koska taloa ei ole ergonomisesti suunniteltu vanhustyöhön. Vessat ja hissit ovat pienet eikä niille voi jälkikäteen tehdä mitään. Tiesitkö tämän: Tampereelle 1950-luvulla rakennetun ensi- ja turvakoti ry:n omistaman Sukupolvien talon yhteydessä toimii myös vanhusten palvelutalo ja tehostetun palvelun ryhmäkoti Petsamokoti. Taloon otetaan apua tarvitsevia vanhuksia turvapalveluun. 18 super

19 Lisää ohjausta opiskelijoille teksti sonja kähkönen Ammatillisessa peruskoulutuksessa tarjotun opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien ja koulutusalojen välillä. Opetusta on usein riittävästi, mutta ohjausta kaivataan lisää sitä eniten tarvitseville. Opetushallitus selvitti ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä suomen- ja ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Selvityksen taustalla on hallituksen linjaus, jonka mukaan lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisen opetuksen ja ohjauksen määrää selvitettiin tilastoista ja koulutuksen järjestäjille, opettajille sekä työelämän edustajille tehdyn kyselyn avulla. Kyselyihin vastasi vuoden 2008 touko-syyskuussa 93 koulutuksen järjestäjää, noin 640 ammatillisen peruskoulutuksen opettajaa ja kuusitoista yritystä. Mukana haastatteluissa oli myös oppilaitosten johtoa, ohjaushenkilöstöä ja opiskelijoita. Selvitys osoitti, että opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojen välillä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla tilanne on kohtalainen. Selvityksen mukaan yhteisten ja ammatillisten opintojen ryhmäkoot vaihtelivat eri koulutusaloilla, mutta yleisin ryhmäkoko oli opiskelijaa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla yli 25 opiskelijan ryhmiä ei ollut lainkaan. Vuosina sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla oli opetustunteja opiskelijaa kohti hieman eri alojen keskiarvoa vähemmän. Kokonaisvaltaista ohjausta kohdennettava Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä kulttuurialan opettajat pitivät lähiopetustuntien määrää riittävänä useammin kuin muut. Näkemykset vaikuttivat kuitenkin osittain polarisoituneilta. Kun 47 prosenttia sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajista piti lähiopetustuntien määrää riittävänä, piti 39 prosenttia alan opettajista määrää vähäisenä. Tyytymättömyyttä opettajat viestivät, kun selvitettiin työssäoppimisen ohjaustuntien riittävyyttä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajista 30 prosenttia piti työssäoppimisen ohjaustunteja riittävänä, mutta 47 prosenttia opettajista koki määrän vähäiseksi. Opetuksen ja ohjauksen epätasaisesta jakautumisesta huolimatta niiden määrä on yleisellä tasolla riittävä. Kuitenkin Yli 80 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden kasvatukseen. kokonaisvaltaisen ohjauksen määrää tulisi lisätä ja kohdentaa tarkemmin juuri sitä tarvitseville opiskelijoille. Selvityksen mukaan opiskelijat, joilla on erityisiä tarpeita, eivät aina saa riittävästi tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta tai tukea. Koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien käsitykset opetuksen ja ohjauksen riittävyydestä poikkesivat toisistaan. Koulutuksen järjestäjien käsitys oli positiivisin ja opettajien käsitys kriittisin. Opettajat pitivät etenkin ammattiosaamisen näyttöihin, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukiopetukseen käytettävissä olevaa tuntimäärää riittämättömänä. Yli 80 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden kasvatukseen. Lisää tukea ja pienempiä opetusryhmiä Kyselyssä selvitettiin myös uusien oppimisympäristöjen yleisyyttä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelijat kaipasivat vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolisempaa käyttöä. Lisäksi toivottiin enemmän lähiopetusta ammattiaineiden opetuksessa, lisätukea itsenäiseen opiskeluun, pienempiä opetusryhmiä ja uusia käytäntöjä työssäoppimisen ohjaukseen. Työelämän edustajat toivoivat, että opettajat olisivat työelämäjaksoilla vahvemmin ohjaajien ja arvioinnin tukena. Selvityksen perusteella ehdotettiin muun muassa, että voimavaroja pitäisi kohdentaa erityisesti työssäoppimisen ohjaukseen, ammattiosaamisen näyttöjen ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Uusien menetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä on edistettävä erilaisilla kehittämishankkeilla. Lisäksi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osalta riittävän opetuksen ja ohjauksen määrä perusopetuksessa tulee varmistaa. Marja-Helena Salmion ja Matti Mäkelän julkaisu Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys löytyy kokonaisuudessaan Opetushallituksen internetsivuilta kohdasta julkaisut.. super

20 Mikkelin jäseniltaan saapui pieni, mutta puhelias joukko. Jäsenilloissa tiukkaa asiaa teksti ja kuvat marjo sajantola Superilaiset lähtivät joukolla jäseniltoihin. Neuvottelukierroksen lisäksi puhuttavaa riitti niin työajoista kuin työhyvinvoinnistakin. Purevat pakkasetkaan eivät hyydyttäneet superilaisten tarmoa osallistua tammikuun jäseniltoihin eri puolilla maata. Kaikkiaan lähes puolitoistatuhatta jäsentä halusi tietoa ajankohtaisista asioista. Osallistujamäärä nousi pitkälle yli sadan Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä ja lähelle sataa Seinäjoella, Oulussa ja Kuopiossa. Muut tilaisuudet houkuttelivat keskimäärin 50 osallistujaa, Vaasan ja Mikkelin hieman vähemmän. Mikkelin jäseniltaan saapui 20 alueen superilaista. Heistä kaksi osallistui ensimmäistä kertaa. Pienellä porukalla riitti kuitenkin puhetta suuremmankin edestä, sillä ryhmä koostui muun muassa keskussairaalan, Mikkelin ja lähikuntien sekä sosiaalipuolen palvelulaitoksen työntekijöistä. Pitkämatkalaiset tulivat paikalle Kangasniemeltä ja Pieksämäeltä. Ehdoton ei harmaalle ylityölle SuPerin lakimies Merja Hyvärinen alusti keskustelun kertomalla viimeisimmät tiedot sopimuskierroksen etenemisestä kuntasektorilla ja yksityispuolen sopimusaloilla. Kuntien taloudellinen tilanne tuo lisäpaineita palkankorotusneuvotteluihin. Superilaiset totesivat, etteivät ole hyvinä aikoinakaan kuulleet kuntapäättäjien sanovan, että nostetaanpa nyt hoitajien palkkoja, kun rahaa on! Keskussairaalan superilaisten huolena on myös aktivoida nuoria mukaan toimintaan. Uutta puhtia ja uusia toimijoita pitäisi löytyä luottamusmies- ja ammattiosastotoimintaan. 20 super

21 Koko porukalla riitti puhuttavaa niin harmaan ylityön tekemisestä kuin määräaikaisista työsopimuksistakin. Superilaiset tuntuvat olevan päättäväisinä siinä, että harmaata ylityötä ei enää tehdä. Jos tuplavuoroa tarjotaan, vaaditaan siitä ylityökorvaus, eikä temppuilla työvuorolistoilla, Hyvärinen kertoo. Työelämän kiivastahtisuus, resurssipula ja hoidettavien ikääntyminen sekä heidän hoitonsa haasteiden jatkuva lisääntyminen ovat joka työpaikan arkipäivää. Kun vastavalmistunut lähihoitaja aloittaa työelämässä, vallitseva todellisuus lyö hoitotyön ihanteita korville. Monet uupuvat. Mikkelin jäsenillassa arveltiin, että oppilaitosten opettajien olisi syytä osallistua vaikka työnkierrolla työelämään, pikaisten työssäoppimispaikoilla piipahtamisten sijaan. Näin he kykenisivät kertomaan hoitotyöstä realistisemmin opiskelijoilleen. Joissakin oppilaitoksissa tämä on jo käytäntö. Mikkeliin on aina mukava tulla. Täällä ihmiset ovat aktiivisia ja puheliaita. Jäsenillat ovat SuPerinkin toiminnan kannalta antoisia. On tärkeää kuulla suoraan kentältä, miten siellä menee ja miten eri työpaikoilla jaksetaan. Paikallisista asioista eniten puhetta Helka Aholainen Mikä on työpaikkasi? Mikkelin kaupungin Suonsaaren vanhainkoti Arvostetaanko työpaikallasi superilaisten osaamista? Minun mielestäni meillä arvostetaan hyvin. Saamme tehdä monipuolisesti töitä lääkärinkierrosta perushoitotyöhön. Lisäksi meitä kannustetaan osallistumaan koulutuksiin. Mitä töissä tapetilla? Varmaankin henkilökunnan vähäisyys on aina se aika ykkönen puheenaiheissa. Kaupungin toinen vanhainkoti lakkautetaan, ja meillä tulee jatkossa olemaan aina vain huonokuntoisempia asukkaita. Edunvalvontasihteeri Marketta Vuorinen kertoo, että Joensuun tilaisuuteen saapui 50 hyvin aktiivista superilaista. Neuvottelukierroksen lisäksi keskustelua syntyi työsopimukseen, vuosilomaan ja työnantajan vaihtoon liittyvistä asioista. Keskustelimme tunnin verran myös työsuojeluasioista, koska epäselvyyksiä niissä tuntuu tuolla alueella olevan sekä kuntapuolella että yksityissektorilla. Esiin nousi voimakkaasti myös oman liiton tärkeä rooli ja paikallis- Missä asut ja millaista siellä on elää? Asun Mikkelissä ja tämä on asuinpaikkana loistava. Pieni kaupunki, missä kaikki on lähellä. Töissä työterveyshuolto pelaa, mutta työelämän ulkopuolella olevilla on vaikeampaa saada palveluja. super

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys. Pia Lagercrantz Sirkka-Liisa Kärki Mäkelä

Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys. Pia Lagercrantz Sirkka-Liisa Kärki Mäkelä Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys Pia Lagercrantz Sirkka-Liisa Kärki Mäkelä 1 Selvitystyön kuvaus 1. Mikä on opetuksen ja ohjauksen määrä ammatillisen toisen asteen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013 Luottamusmieskoulutus Tehy Helsinki 12.-14.2. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/14) Tehy Helsinki 24.-26.3. Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/14) Tehy Vantaa 22.-24.9. Luottamusmiesten perusopinnot

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN

KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 KULJETUSYRITTÄJIEN ASENTEET TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä.

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos 28.10.2015 Neuvottelutulos Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät SuPer 5.-6.4. Yksityissektorin neuvottelupäivät SuPer

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot