Lähihoitaja Helena Rissanen valvoo, kun opiskelija Heli Waltari annostelee kuntoutujansa lääkkeet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähihoitaja Helena Rissanen valvoo, kun opiskelija Heli Waltari annostelee kuntoutujansa lääkkeet."

Transkriptio

1 2 2010

2 Sisältö 2 / Sambialaissyntyinen Wendy Savolainen on kotiutunut Joensuuhun. 26 Lähihoitaja Helena Rissanen valvoo, kun opiskelija Heli Waltari annostelee kuntoutujansa lääkkeet. 32 Hoitotyössä tietoja ei levitellä ulkopuolisille. 54 Vesa Järvensivu ja Jussi Aaltonen tähtäävät lähihoitajiksi. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Palkkaneuvottelutilanne 7 Terveyskioski Vantaalle 8 Toritapahtumat vetivät tuhansia 10 Helmikuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: kultaiset korvarenkaat 14 Vanhustyö vei voiton 19 Lisää ohjausta opiskelijoille 20 Jäseniltoihin tultiin joukolla 23 Tutkimus etäomaishoitajista 2 super Asenne ratkaisee 26 Laadukasta opetusta Lahdessa 30 SuPerin työssäoppimisteesit 31 Luontaistuotteet, osa 7 32 Työasioita ei levitellä 34 Nuorten sivu 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lasten sairaudet 4/10 39 Leukemia 40 Perinne elää 2/3 42 Wendy Savolainen, lähihoitaja Joensuusta 44 Unkari, uusi kohteemme 48 Kuntoutus kannattaa 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Rokkikukot koulun penkillä 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 64 Kuulumisia 67 P.S. Hyvinkäältä 40 Tervaa kurkkuun ja kipuihin. CHILL MAID/SPL/SKOY

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Työstä voi ja tulee nauttia päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Iita Kettunen, Liisa Uusiniitty kannen kuva Helsingissä Arvoa elämälle! -tapahtumaan osallistuneen Silja Paavolan kuvasi Jukka Järvelä ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Tämä SuPer-lehden numero on toinen niistä kahdesta vuosittaisesta numerosta, jotka jaetaan tutustumista varten lähihoitajaopintonsa juuri aloittaneille opiskelijoille. Tuoreiden koulutusmäärätilastojen mukaan sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkamäärä ammatillisessa peruskoulutuksessa on kasvanut tuntuvasti viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Kun vuonna 2005 tälle alalle otettiin vajaat 8000 uutta opiskelijaa, oli luku viime vuonna lähes tuhat suurempi. Kaikkiaan sosiaali- ja terveysalan ammatillisen peruskoulutuksen piirissä oli viime vuonna henkilöä. Myös työllistymisen osalta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneiden asema on hyvä. Vuoden 2007 lopussa koulutustaan vastaavaa työtä teki 84 prosenttia edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista ja alan työttömien määrä oli perustutkintokoulutuksen suorittaneista pienin, 5,5 prosenttia. Valmistuneet olivat myös tyytyväisiä ammattiinsa, sillä juuri tämän alan koulutuksen saaneet jatkoivat vähiten opintojaan. Siis hyvä valinta ja lähes taattu työ! Lähihoitajan ammatin kiinnostavuus on vetänyt alalle kaksi nelikymppistä rokkikukkoa Tampereella: Vesa Järvensivu ja Jussi Aaltonen aloittivat opintonsa syksyllä samalla lähihoitajalinjalla toisistaan tietämättä. Esittelemme myös Sambiasta Joensuuhun kotiutuneen lähihoitajaopiskelija Wendy Savolaisen, joka erikoistuu parhaillaan päihde- ja mielenterveystyöhön. Viime keväänä lähihoitajaksi valmistunut ammatinvaihtaja Eija Wilenius tarttuu asenteisiin. Hän kummeksuu hoiva-alaan liittyvää kielteisyyden ja raskauden leimaa. Se olisi syytä karistaa kerta kaikkiaan ja vastapainoksi olisi korostettava alan houkuttelevuutta. Työstä voi ja siitä tulee nauttia. Kuitenkin vasta sitten, kun henkilökuntaa on riittävästi, on hoitajan mahdollista keskittää koko energiansa ja osaamisensa vain siihen ihmiseen, jota juuri nyt on auttamassa. Se, miten onnistuttiin tavoitteessa saada uusi työehtosopimus neuvoteltua valmiiksi perjantaina 29. tammikuuta, ei ole vielä tätä kirjoitettaessa selvillä. Kuitenkin lehdessä on yksi tyhjä sivu odottamassa tärkeää viime hetken uutista. Te, hyvät superilaiset, näette tilanteen sivulta kuusi.. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Helmikuu Mieli 2010, kansalliset mielenterveyspäivät, Musiikkikeskus, Kuopio, Mielenterveysseura, THL XIII Valtakunnalliset Haavapäivät, Helsingin Messukeskus, Suomen Haavanhoitoyhdistys Henkilöstön edustajien voimavarapäivät, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Kuopio, SuPer ry Tietoturvaviikko Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla, Aktiivi- Instituutin koulutusta, Helsinki Taloudenhoitajien peruskurssi, Seinäjoki, TJS-Opintokeskus, SuPer ry SuPerin ammatilliset opintopäivät, Helsinki Sihteerikurssi, Helsinki, SuPer ry Jäsenrekisterinhoitajakurssi, Helsinki, SuPer ry Maaliskuu 3.3. Yksityisen sektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer ry SuPer-Nuorten tiukka viesti: Päättäjät puhuvat, teot puuttuvat SuPerin alle 30-vuotiaat jäsenet ovat kyllästyneet poliittisten päättäjien tyhjää kaikuviin puheisiin. Päättäjillä on huoli sosiaali- ja terveydenhuollon laadusta, hoitoon pääsystä ja työurien pidentämisestä, mutta työpaikkatasolle eivät teot ole vielä ilmaantuneet. Nuorten innostus hoitotyötä kohtaan kasvaa kolmivuotisten lähihoitajaopintojen aikana, ja samalla kehittyvä eettisyys on yksi lähihoitajuuden kulmakivistä. Valmistujaisjuhlassaan lähihoitajat lupaavat tehdä työtä asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen ja hyvää elämää edistäen. Työelämään astuessaan he puhkuvat intoa ja halua toteuttaa arvokasta hoitoideologiaa käytännössä. Tämän päivän työelämä on heille kuin märkä rätti päin kasvoja. Lähihoitajat joutuvat tinkimään omasta etiikastaan ja hyväksymään sen väistämättömän tosiasian, että jokaisen työvuoron jälkeen joutuu elämään oman riittämättömyyden tunteensa kanssa. Liian vähäiset henkilöstömäärät tekevät työstä pahimmassa tapauksessa liukuhihnamaista, jossa asiakkaiden yksilöllisyys on tuntematon tekijä. Kun tähän lisätään surkea johtaminen, joka tarkoittaa usein sitä, että esimies rajoittaa mielivaltaisesti lähihoitajien osaamisen käyttöä esimerkiksi lääkehoidossa sekä kolmivuorotyö ja matala palkka, on turha puhua hoitotyön arvostuksesta. Suojellakseen itseään tämän kaiken aiheuttamassa ahdistuksessa ja mielipahassa on moni valmis jopa vaihtamaan alaa.. Lähihoitajapäivä toisen kerran Tammikuun 27. päivä vietettiin Kansallista lähihoitajapäivää, toisen kerran. Päivän aikana muistutettiin, että juuri lähihoitajapäivänä tasan 62 vuotta täyttänyt SuPer edustaa kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivia lähihoitajia. Lähihoitajista vajaa 70 prosenttia on kuntien palveluksessa, lopuista suurin osa yksityisillä työnantajilla. Joukossa on myös yrittäjiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Terveydenhuollossa lähihoitajista työskentelee yli 20 prosenttia ja sosiaalihuollossa yli 60 prosenttia. Kaikki lähihoitajatutkinnon suorittaneet eivät työskentele lähihoitajanimikkeellä. Lähihoitajakoulutus alkoi koko maassa vuonna Kunto 2010, Suomen suurimmat kuntomessut, Helsingin Messukeskus 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Sairaanhoitajapäivät, Helsingin Messukeskus Taloudenhoidon jatkokurssi, Helsinki, SuPer ry Nyt on aika: seurata liiton jäsensivuilta työehtosopimusneuvotteluiden etenemistä. uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. ammattiosastojen tehdä viime vuoden tilinpäätökset ja toimittaa ne liiton toimistoon mennessä. ilmoittautua ruotsinkieliselle toimihenkilökurssille Viimeinen ilmoittautumispäivä on ilmoittautua mukaan perusterveyden- huollon täydennyskoulutuspäivään Kuusamossa. kertoa SuPerin eettiselle työryhmälle omasta työstä. tutustua Vanhustyön osaajien toimintaan osoitteessa tutustua Työterveyslaitoksen ja Tykesin Palkitseva ja luova vanhustyökori -sivustoon /vanhustyo. nauttia talvesta! 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Eläkeiän nostamisella ei edistetä pidempiä työuria hoitoalalla Eläkelainsäädännön muutoksia pohtiva niin sanottu Rantalan ryhmä etsii ratkaisuja eläkeiän nostamiselle ja työurien pidentämiselle. Työntekijöiden ja työnantajien näkemykset ovat kaukana toisistaan. Työnantajia työryhmässä edustaa EK, joka esittää mittavia heikennyksiä eläketurvaan: työttömyysturvan leikkaamista yli 60-vuotiailta, ansiosidonnaisen päivärahan poistamista yli 60-vuotiailta, varhennetun vanhuuseläkkeen poistamista sekä 63-vuotiaiden eläkkeelle siirtymistä vasta 40 vuoden työuran jälkeen. Myös eläkekertymää yritetään heikentää. Työurien pidentäminen on selkeä tavoite nykyiselle hallitukselle. Taloudellisessa taantumassa etsitään pikaisia, hätiköityjäkin ratkaisuja, kun tulevien vuosien eläköityminen uhkaa kansantaloutta. On todellinen haaste saada ihmiset pysymään pidempään työelämässä, terveinä ja motivoituneina. Tehokkuuden ja säästötoimien sijaan työelämää tulisikin tarkastella työssäjaksamisen näkökulmasta. Sitä kautta saadaan lopulta myös todellisia, kestäviä säästöjä. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen hoitoalalla ei pidennä työuria. Jo nyt eläkkeelle jäädään ennen vanhuuseläkeiän täyttymistä pääasiassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. On selvä, että työssäjaksamiseen on panostettava entistä voimakkaammin ja näin pyrittävä ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä. Joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan tehokkaasti tukea työssäjaksamista. Vuorotyö tuo omat haasteensa jaksamiselle, ja jo kolme-nelikymppiset hoitajat viestittävät yötyön uuvuttavan heidät. On tunnustettava, että vuorotyö kuormittaa tekijäänsä säännöllistä työaikaa enemmän. Työnantajan on huolehdittava riittävistä tauoista työvuorojen välillä. Valitettavasti näin ei ole jokaisella työpaikalla. Jaksamista on tuettava, eikä siitä saa tinkiä taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Ihmiset ovat hoitotyössä ja myös muissa tehtävissä tärkein voimavara, jonka jaksamisesta on pidettävä huolta. Jos tekijät uupuvat, palvelut jäävät tuottamatta. SuPerin yksi kärkitavoitteista on turvata riittävä henkilöstömäärä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työntekijöiden jaksamisen kannalta tämä on perustekijä. Työpaikoilla on oltava riittävästi koulutettua, ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa, työn määrän on oltava hallittavissa. Ammatillista osaamista on vahvistettava ja aloitettava kuntouttavat toimenpiteet riittävän ajoissa, ei vasta silloin kun työkyky on menetetty. Hyvällä johtamisella on kaikkiaan merkittävä rooli työssä pysymiseen ja jaksamiseen. Myös osa-aikaeläkeratkaisut ovat olleet työnantajan heikennyslistalla. Osaaikaeläkeratkaisuilla on merkittävä työssä jatkamista tukeva vaikutus, ja ne on ehdottomasti säilytettävä. Näiden järjestelmien säilyttäminen voi yksittäisen työntekijän kohdalla olla merkittävä työssä jatkamisen edellytys.. Ihmiset ovat hoitotyössä ja myös muissa tehtävissä tärkein voimavara, jonka jaksamisesta on pidettävä huolta. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Kuntatyönantaja jätti tarjouksensa virkaja työehtosopimukseksi kaikkiaan lähes työntekijää edustaville kuntaalan järjestöille sunnuntai-iltana 31. tammikuuta. Paperia tarkastelevat SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno ja puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä JHL:n johtava neuvottelupäällikkö Jouko Launonen, vasemmalla. Palkkasopimus jäi auki teksti leena lindroos kuva jukka järvelä Kunta-alan palkkaneuvottelut eivät tuottaneet tulosta tammikuun loppuun mennessä. Kuntatyönantaja jätti tarjouksensa uudeksi virka- ja työehtosopimukseksi tammikuun viimeisenä päivänä. Neuvottelut kuitenkin keskeytettiin vajaan kolmen tunnin jälkeen. Siinä vaiheessa ei ollut tiedossa koska niitä jatkettaisiin. Työnantaja jätti järjestöjen hyväksyttäväksi tarjouksen, joka olisi pitänyt hyväksyä kokonaisratkaisuna. Se sisälsi meille hyviäkin asioita, mutta se rahamäärä, minkä työnantaja oli valmis käyttämään, oli liian matala ja sen tason pitää nousta, totesi puheenjohtaja Juhani Palomäki heti neuvottelujen päätyttyä. Palomäki korostaa, että SuPer lähtee samapalkkaisuustavoitteesta. Heikko kuntatalous on tuonut neuvotteluihin vaikeuksia. Tilanne on muuttunut ratkaisevasti vuodesta 2007, jolloin Palomäen mukaan tehtiin hyvät sopimukset. Niukkuuden jakaminen vaikeuttaa tilannetta, mutta Palomäki toteaa myös, että menee taloudellisesti hyvin tai huonosti, Suomessa on aina ollut vaikeaa saada hoitajien palkkoihin korotuksia. Myös tekstien osalta työnantajan viime sunnuntainen tarjous oli puheenjohtajan mukaan niukka. Tämä aiheutuu siitä, että sopimustarjous on tehty kustannusneutraalisti eli parannusehdotusten vaatima kustannus olisi ollut jostain muualta pois. Neuvottelutilanteen edistymistä voi seurata SuPerin jäsensivuilla www. superliitto.fi. Sivuille pääsee jäsennumeron avulla kirjautumalla. SuPer on omissa tavoitteessaan halunnut parannuksia muun muassa määräaikaisten asemaan ja jaksotyöaikaan. Neuvottelujen osapuolet olivat pitkälle yksimielisiä siitä, että nyt neuvotellaan kaksivuotisesta sopimuksesta. On tarkoitus, että vuoden 2011 palkankorotuksista neuvotellaan vuoden päästä. Sopimus on mahdollista irtisanoa vuoden 2011 alkupuolella, mikäli vuoden 2011 palkankorotuksista ei ole yksimielisyyttä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta oli koolla heti maanantaina helmikuun 1. päivänä. Tältä kokoukselta puheenjohtaja Palomäki odotti evästystä siihen, miten työnantaja pääsee eteenpäin tarjouksessaan. Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen luonnehti sunnuntai-iltana neuvottelujen hengen olleen vastuullinen. Hän sanoi myös, että tilanne kunta-alan neuvotteluissa on vaikea. 6 super

7 INGRAM Terveyskioskeja kauppakeskuksiin teksti jukka järvelä Suurista kauppakeskuksista alkaa saada myös terveyspalveluja. Vantaan Jumbo-kauppakeskuksessa on avautumassa terveyskioski, toinen Suomessa. Milloin Vantaan terveyskioski aukeaa, Vantaan terveyspalveluiden erityisasiantuntija Pia Rantamäki? Tavoitteena on, että terveyskioski aukeaa huhti-toukokuussa. Kenelle se on tarkoitettu? Ensisijaisesti kaikille vantaalaisille mutta myös muiden kuntien kauppakeskuksessa asioiville asukkaille. Mitä palveluja kioskista saa? Painopiste on terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Asiakkaille tarjotaan yksilöllistä terveysneuvontaa, tehdään pieniä toimenpiteitä kuten ompeleiden poistoja, annetaan rokotuksia, arvioidaan hoidon tarvetta ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin omalle terveysasemalle tutkimuksiin. Terveyskioskissa järjestetään myös teemapäiviä ja kampanjoita, jolloin voidaan tavoittaa myös niitä ihmisiä, joilla ei vielä ole elämäntapojen aiheuttamia vakavia terveyshaittoja. Palveluvalikoimaa tullaan muokkaamaan toiminnasta kertyvän kokemuksen ja asiakkailta saatavan palautteen perusteella. Mitä etuja kioskista on terveyspalvelujen ylläpitäjälle ja asiakkaalle? Terveyskioskilla pyritään vahvistamaan ennaltaehkäiseviä palveluja, ja terveyspalvelujen ylläpitäjälle uusi toimintaympäristö ja -malli antavat mahdollisuuden kokeilla millaisia terveyshyötyjä saadaan suhteessa perinteiseen toimintaympäristöön ja -malliin. Nähdään onko ihmiset mahdollista tavoittaa ennen kuin heillä on jo vaivoja, sillä terveysasemille hakeudutaan tavallisesti vasta sitten, kun terveys pettää. Terveyskioski toteutetaan yhteistyössä Sitran kanssa, ja Tampereen yliopisto tekee arviointitutkimusta palveluun liittyen. Asiakkaalle etuna on, että terveyspalvelut ovat kioskissa saatavilla siellä, missä asioidaan muutenkin. Aukioloajat ovat pitkät, eikä ajanvarausta tarvitse tehdä. Kynnys kysyä terveyteen liittyviä asioita on pienempi, kun kioskiin voi kävellä sisään esimerkiksi ostosten lomassa. Teemapäivinä voi tulla tapaamaan esimerkiksi ravitsemus-, fysio- tai jalkaterapeuttia ja kuuntelemaan ajantasaista tietoa suun terveyteen liittyen. Mitä mahdollisia ongelmia odotellaan? Palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista on todella vaikea arvioida etukäteen, sillä kokemusta vastaavasta toimintamallista on vielä vähän. Tämä edellyttää joustavuutta ja mahdollisuutta muuttaa palveluvalikkoa. Onko terveyskioskin henkilökunta valittu ja ketä siellä työskentelee? Terveyskioski on hoitajavetoista toimintaa. Sairauksien tutkimus ja hoito tehdään jatkossakin terveysasemilla lääkäreiden toimesta. Tavoitteena on, että lääkäri olisi tulevaisuudessa tavattavissa terveyskioskissa esimerkiksi kerran viikossa matkailijoiden rokotustarpeiden arviointia varten. Henkilökunnan rekrytointi käynnistyy helmikuussa. Montako terveyskioskia Suomessa on ja mitä kokemuksia niistä on saatu? Suomessa on tällä hetkellä yksi terveyskioski Ylöjärvellä kauppakeskus Elossa. Ylöjärven terveyskioski avattiin kesäkuussa 2009 ja sieltä saadut kokemukset ovat olleet lähes poikkeuksetta hyviä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palvelun saatavuuteen ja henkilökunta mielekkääseen työhön.. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa Vieraskielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt Suomen peruskouluissa kolmessa vuodessa noin 9 prosenttia. Ammattikouluissa on vieraskielisiä opiskelijoita nyt 23 prosenttia enemmän ja yliopistoihin hakeneita peräti 70 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli vuonna 2007 noin vieraskielistä. Oppisopimuskoulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvu on ollut prosentuaalisesti tarkastellen voimakasta. Toisen asteen tutkinnon vuonna 2007 suoritti 4000 vieraskielistä opiskelijaa, joista ammatillisen tutkinnon suoritti lähes neljä viidesosaa. Ammattikoulutus jää nuorilta maahanmuuttajilta usein kesken Mitä vähemmän aikaa maahanmuuttajaopiskelija on asunut Suomessa, sitä vaikeampi hänen on suoriutua ammatillisista opinnoista. Keskeyttämisriski liittyy keskeneräiseen kotoutumisprosessiin ja on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen polven opiskelijoilla, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat kotoisin Euroopan ulkopuolelta ja joilla on vähäinen koulutausta omasta kotimaastaan. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämiseen vaikuttavat useat eri syyt. Kielivaikeudet, vaikea perhetilanne ja taloudelliset vaikeudet lisäävät poissaoloja ja jälkeen jäämistä opinnoissa. Myös kulttuurierot, motivaatioongelmat ja oppimisvaikeudet vaikuttavat päätökseen keskeyttää opinnot. INGRAM super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Arvoa elämälle! Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon! SuPer-rokkaa ympäri Suomen koonnut jukka järvelä SuPerin Arvoa elämälle! -toritapahtumat keräsivät tammikuun puolivälissä viidessä kaupungissa tuhansia kansalaisia toreille kuuntelemaan SuPerin sanomaa. Soppatykit höyrysivät kutsuvina, ja hernerokkaa kului 2500 annosta. Jaahas, mitäs te vastustatte? Ei me mitään vastusteta, me puolustetaan! Näin alkoi pitkä ja lopulta antoisa keskustelu erään Helsingin Hakaniemen torille saapuneen herrasmiehen sekä supertietoutta ja käsidesejä jakaneiden siniliivisten superilaisten välillä. Helsingin Hakaniemen torille, Tampereen Keskustorille, Turun Kauppatorille, Kuopion torille ja Oulun Rotuaarille 16. tammikuuta kello 11 jalkautuneet superilaisten tiedotusryhmät koostuivat liiton toimiston henkilökunnasta sekä paikallisista aktiiveista ja jäsenistä. Keltaiset Arvoa elämälle! -esitteet ja tuhannet taskuun sopivat suihkekäsidesit saivat ohikulkijoista uuden omistajan, ja noin 500 annoksen soppatykit tyhjenivät kullakin paikkakunnalla muutamassa tunnissa. Palkkaus, palkkaus Liiton viesti koko maalle oli yksinkertainen: jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon ja tämä edellyttää palkkauksen nostamista sille tasolle, jolle se työn vaativuutta ja vastuullisuutta ajatellen kuuluu. Lisäksi toreilla muistutettiin, että samapalkkaohjelmaa on jatkettava eli naisten ja miesten välistä palkkaeroa on supistettava meneillään olevasta taloudellisesta taantumasta huolimatta. Jotta nuoret hakeutuisivat koulutukseen ja koulutettu hoitohenkilöstö saataisiin pysymään alalla, sosiaali- ja terveydenhuollon kilpailukyvystä on huolehdittava. SuPerin mukaan asianmukaisella palkkauksella vähennetään alueellista palkkakilpailua ja varmistetaan se, että terveydenhuollon tasapuolisuus toteutuu kaikkialla Suomessa.. Kuopio NANA OHVO Kuopion torilla 700 annosta SuPer-hyvää hernerokkaa jaettiin mukavassa pakkassäässä ennätysajassa eli puolessatoista tunnissa. Kuopiolaisten kanssa syntyi hyviä keskusteluja. Kansa oli SuPerin kanssa samoilla linjoilla; oikeudenmukaisella palkkauksella turvataan koulutetun hoitohenkilökunnan saaminen. Kuopion ammattiosaston varapuheenjohtaja Sirpa Koskinen ja puheenjohtaja Merja Ohvo esittelevät jaettavaa materiaalia. 8 super

9 Helsinki Helsingissä Hakaniemen torilla nähtiin iloisia ilmeitä ja monituntinen soppajono samalla, kun ohikulkijat jäivät kuuntelemaan SuPer-asiaa purevassa pakkassäässä. Soraääniä ei kuulunut, hoitajien riittävä palkkaus tuntui olevan kaikille lähes sydämen asia. Tampere Mirja Juusola, Marja Äikiä ja muut siniasuiset superilaiset jakoivat materiaalia ja keskustelivat Tampereen Keskustorilla hoitoalan asioista. Esille nousivat paikalliset kysymykset, kuten Koukkuniemen sijaisasiat ja Tampereen kaupungin yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista. Soppajonoon tulleet olivat kauttaaltaan tyytyväisiä, että hoitajat nostavat tärkeitä asioita esille. 500 annosta hernerokkaa meni parempiin suihin parissa tunnissa pakkassäässä. SuPer-liiveihin pukeutuneet Turun kaupungin ammattiosaston puheenjohtaja Marja Nieminen ja varapuheenjohtaja Jaana Rönnholm sekä kymmenkunta muuta superilaista emännöivät kolmituntisen Turun Kauppatorin soppatykin äärellä, jonne syntyi jono jo ennen kuin jakelu alkoi. Torilla piipahtaneista yllättävän moni oli pitkäaikainen superilainen ja antoi täyden tukensa liiton ponnisteluille. RAIJA MOILANEN Oulu Oulussa eläkeläiset Matti Flyktman ja Isa Villanen kertoivat olevansa sataprosenttisesti SuPerin ajamien asioiden takana. Molemmat ovat toimineet omaishoitajina, ja he jos ketkä tietävät, että hyvä palkkaus on elementti, jonka pitäisi olla itsestään selvä jokaiselle hoitajalle. Turku TIINA ETELÄAHO ANNE MERILÄINEN JUKKA JÄRVELÄ super

10 Helmikuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Kasvot kertovat kunnon Lääkärit ovat iät ja ajat arvioineet potilaidensa terveyttä naaman perusteella. Nyt tanskalaistutkijat ovat kaksoistutkimuksessaan osoittaneet naamakertoimen todella paljastavan, kuka vanhuksista on heikossa kunnossa. Ikäistään vanhemmilta näyttävät kuolivat nuorempikasvoisia aiemmin ja olivat myös fyysisesti ja mielentoiminnoiltaan heikommassa kunnossa. Tanskalaisten havainnot osoittavat naaman olevan luotettava kehon ikääntymisen mittari, joka ei riipu potilaan todellisesta iästä tai sukupuolesta eikä ilmeisesti myöskään arvioijien sukupuolesta tai ammatista. duodecim Aktiivinen lapsi ei liho Lapsuudessa aloitettu liikuntaharrastus voi brittitutkijoiden mukaan ehkäistä rasvan kertymistä ja siten ehkäistä lihavuutta. Liikunnan hyödyt näkyvät jo muutamassa vuodessa. Jokainen rankahkoon liikuntaan päivittäin käytetty varttitunti vähensi rasvakudoksen määrää kymmenyksellä eli noin yhdellä rasvakilolla, tutkijat laskivat. Näin aktiivisesti liikkui viidennes pojista ja kolmannes tytöistä. duodecim I N G R A M Jumppa ylläpitää muistia Puolen vuoden ohjattu jumppa voi mahdollisesti hidastaa muistiongelmien etenemistä varsinaiseksi dementiaksi. Jos yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset varmistetaan tulevissa tutkimuksissa, saattaa liikunta tarjota halvan ja turvallisen vaihtoehdon lääkehoidoille. Neljästi viikossa puolen vuoden ajan jumpanneet noin 70-vuotiaat välttyivät kognitiivisten toimintojen heikkenemiseltä muita todennäköisemmin. Jumppa auttoi erityisesti naisia. duodecim Harva laihduttaja onnistuu Suomen Apteekkariliiton kyselyssä selvisi, että laihdutetut kilot tulevat lähes aina takaisin. Vain 23 prosenttia vastaajista kertoi, että paino ei noussut entiselle tasolle laihdutuksen jälkeen. Laihdutuksen aikana noin joka kolmas laihduttaja kuitenkin koki useimmiten saavuttaneensa haluamansa painon. Kyselyssä 13 prosenttia kertoi, että ei koskaan päässyt tavoitteeseensa laihdutuksen aikana. cision Joka toinen painaa liikaa Suomessa nuoret lihovat, työikäisistä joka viides on lihava ja joka toinen painaa liikaa. Lihavuuden takia Suomessa on noin puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä ja diabeteksen ennustetaan jatkuvasti lisääntyvän. thl 60-vuotiaat naiset juovat Alkoholiongelmat ovat lisääntyneet luvulla suhteellisesti kaikkein eniten vuotiailla naisilla. Alkoholisairaus- ja myrkytyskuolleisuus, asiakkuudet päihdehuollon laitoksissa ja alkoholisairauksien hoitojaksot ovat lisääntyneet yli 60- vuotiailla selvästi enemmän kuin nuoremmalla väestöllä. Alkoholisairauden tai myrkytyksen aiheuttamat kuolemat väestön asukasta kohti lähes kaksinkertaistuivat 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla vuodesta 1998 vuoteen Miehillä kasvua oli 43 prosenttia. thl Lisää palovaroittimia Tammikuussa voimaan tulleen palovaroitinasetuksen mukaan asunnoissa tulee olla vähintään yksi palovaroitin jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Tulipaloissa kuoli viime vuonna alustavien tietojen mukaan 104 ihmistä. Kuolleista valtaosa oli keski-ikäisiä tai ikääntyneitä miehiä. spek Älä ole pessimisti! Negatiivisuus pahentaa sydänkohtauksen seurauksia. Lisäksi pessimismi lisää aivohalvausten vaaraa. Kielteiseen ajatteluun taipuvaiset ja sosiaalisesti estoiset ihmiset pärjäävät muita heikommin sydäninfarktin jälkeen, kertoo hollantilaistutkimus. Suomalaistutkimuksen mukaan vähiten pessimististen ihmisten sairastumisriski aivohalvaukseen on jopa puolet pienempi kuin pessimistien. duodecim

11 muut lehdet Hyvinvoiva ihminen uskaltautuu myös itselleen sopiviin haasteisiin pysyvän puolustusasenteen sijasta, eikä epäonnistuminenkaan suista häntä epätoivoon. Psykiatrian professori Heli Koivumaa-Honkanen telma 4/2009 Jos ei olisi tehty mitään ja olisi tullut iso epidemia, sitten vasta olisikin haukuttu. HUS:n infektioylilääkäri Ville Valtonen epäilykseen, onko sikainfluenssan vaaroja liioiteltu Mitä mieltä? Tammikuun kysymys oli: Kaipaatko pakkastalvia? mediuutiset 2/2010 Olin myös aina soittanut suutani diabeetikkoystävälleni, joka liikkui banaani mukanaan kapakassakin. Nyt olin itse samankaltainen apina. Diabetekseen sairastunut ja elämäntapansa muuttanut taidevaikuttaja Otso Kantokorpi diabetes 12/ % 26 % 30 vuotta sitten Kyllä En Kuusi TVK:laista terveydenhuoltoalan ammattiliittoa teki päätöksen terveydenhuoltoalan yhteisjärjestön perustamisesta. Yhteisjärjestö oli määrä perustaa keväällä Apuhoitajaliitto päätti jäädä pois allekirjoitustilaisuudesta, koska selvitystyö eri toimintavaihtoehtojen välillä oli liitossa kesken. Asiaa oli määrä käsitellä liittovaltuuston kevätkokouksessa. Lehden avausjuttu esitteli tilannetta: Päätös poisjäämisestä allekirjoitustilaisuudesta ei siis merkitse sitä, että Apuhoitajaliitto olisi kokonaan jättäytynyt yhteistyöhankkeen ulkopuolelle... Meillä on edelleen mahdollisuus mennä mukaan yhteisjärjestöön, mikäli tämä vaihtoehto valitaan. apuhoitajalehti 2 / 1980 Kyllä, koska nyt tuntuu todella avantouinnilta, kun vesi höyryää kutsuvasti. pelkään hämähäkkejä ja pakkasella niitä ei ulkona näy. pääsee hiihtämään ja luistelemaan. talvi talvena ja lösökelit syksyyn ja kevääseen. pääsee turvallisesti pilkkiongelle. luonto tarvitsee lepoa. rakastan kerrospukeutumista. valoisampi luonto, valoisampi mieli. koiraa ei tarvitse pestä joka lenkin jälkeen. on ihana käpertyä huovan sisään ja katsella takkatulta. pakkasen puraisu tuntuu kivalta. on ihanat hiihtoretket ja nuotiotulet. pöpöt kuolevat. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. En, koska pienten lasten kanssa ulkoilu on hankalaa. iho ja limakalvot kuivuvat. autokin yskii. kuljen pyörällä työmatkat 10 km suuntaansa. energiaa kulutetaan yhä enemmän. joudun tekemään työmatkat bussilla. haluaisin, että aina olisi kesä. minulla on astma ja pakkasella on vaikea hengittää. vesijohdot jäätyvät, asunnon lämmitys ja auton käyttö maksavat enemmän. harrastan juoksua ja pakkanen käy henkeen. sain niistä lapsena ihan tarpeekseni. pitää olla turkit ja pilkkihaalarit. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Kultaiset korvarenkaat teksti ja kuvat sonja kähkönen Vastaanotto-osastoavustaja Leila Puusniekan korvissa kimaltelevat kultaiset korvarenkaat. Erityistä niissä on käytännöllinen lukko, mutta niillä on myös tunnearvoa. Leila Puusniekka sai reiät korviin ja ensimmäiset korvakorunsa neljätoistavuotiaana. Toki hän oli toivonut niitä itselleen jo aiemmin, mutta perheessä ei haluttu kasvattaa turhamaisia pikkunaisia. Kun sopiva aika vihdoin koitti, rei ittäjälaite napsahti ja korvia hieman kirpaisi, tarjottiin Puusniekalle tujaus brandyä jännityksen lievittämiseen. Harjoituskorvakoruja ei tarvittu, sillä reikiin laitettiin saman tien äidiltä rippilahjaksi saadut kultaiset korvarenkaat. Samat renkaat koristavat yhä Puusniekan kasvoja, ja harvoin hän malttaa vaihtaa ne toisiin. Korvarenkailla on ikää yli 45 vuotta. Leilan äiti osti ne alun perin itselleen ollessaan kolmekymmenvuotias, mutta lahjoitti korvakorut tyttärelleen kulta-allergiansa vuoksi. Leila on päättänyt jatkaa perinnettä ja antaa vielä sopivan ajankohdan tullen ne jommallekummalle omista tyttäristään. Kumpi heistä nyt enemmän osoittautuukin koruihmiseksi. Ei mitkä tahansa korut Puusniekka irrottaa korut korvistaan, pyörittelee niitä sormissaan ja kertoo niiden olevan kaikista hänen korvarenkaistaan helpoimmat käyttää. Tästä kun painaa, ne napsahtavat lukkoon. Sitten taas painallus, ja ne aukeavat. Ei tällaista lukkojärjestelmää ole uudemmissa koruissa. Korujen korviin pujotettavassa osassa on erillinen nivel. Sen ansiosta renkaat on helppo työntää korvanrei istä läpi. Minulla on kaappi täynnä vääntyneitä kultaisia ja hopeisia korvarenkaita. Koska uudemmissa koruissa ei ole tällaista liikkuvaa osaa, niitä on taivutettava sivusuunnassa, jotta ne menevät jotenkuten paikoilleen. Näillä korvarenkailla on myös muita hyviä ominaisuuksia. Ne eivät tummu ja ovat vahvemman tuntuiset kuin veltot nykykorut. Sopivan kokoisetkin ne ovat ja nukkuessa täysin huomaamattomat. Vaikka Leilan koruvarastosta löytyy muitakin vaihtoehtoja, ovat rippilahjaksi saadut korvarenkaat käytössä lähes aina. Puusniekka on kysellyt koruliikkeistä, löytyisikö mistään toisia samanlaisia, mutta vielä tähän mennessä ei ole tärpännyt. Onneksi melkein puolen vuosisadan ikäiset korut ovat pysyneet tallessa ja vahvan rakenteensa ansiosta ne ovat kestäneet ahkerassa käytössä. Varmuuden vuoksi Leila koputtaa kuitenkin puuta. Etteivät vain hajoa nyt kun niitä on niin paljon kehuttu. Viisipennisen kokoiset Korvarenkaat ovat ajattomat ja sopivat yhteen erilaisten asujen kanssa. Jos tiedossa on merkkitapahtuma, kiillottaa Puusniekka korut juhlakuntoon. Silloin harvoin, kun hän vaihtaa korviinsa toiset korut, sujauttaa hän kultaiset korvarenkaat vanhaan pennipussiin. Se on vakiintunut vuosien saatossa näiden korujen säilytyspaikaksi ja kulkee yhä käsilaukussa mukana. Markka-aikaan Puusniekka huomasi korvarenkaiden olevan tismalleen viiden pennin kolikon kokoiset, sillä pennipussissa renkaiden sisään sujahti aina viisipenninen. Tuo korvarenkaan ja kolikon yhdistelmä helpotti korujen löytämistä, kun Leila niitä jälleen kaivoi pussista käyttöönsä. Hyvinkäällä asuva Puusniekka ei pidä itseään varsinaisesti koruihmisenä, eikä hän työnsä puolesta voisi käyttää koruja esimerkiksi käsissään. Vaikka hän terveyskeskusavustajana tekee suurimmaksi osaksi toimistotyötä vastaanotolla, ei ole mahdotonta, että työpäivänä onkin siirryttävä avustajaksi toimenpiteisiin. Ehkä kotirouvana minulla voisi olla sormukset ja lakatut kynnet. Toisaalta teen niin paljon asioita käsilläni, että kyllä ne taitaisivat olla tiellä.. 12 super

13 Leila Puusniekan korvarenkaat ovat kulkeneet mukana alta kurkistavan monissa liinan tilaisuuksissa lisäksi Elvi Kannen on perhejuhlista tallentanut Lahden pärekoriinsa suurhallissa monet mukavatettyyn muistot. järjes- operettiin. super

14 14 super

15 Lähihoitaja Miia Niemisen valinnoissa Vanhukset selättivät lapsityön teksti liisa uusiniitty kuvat laura vesa Miia Niemiselle työ vanhusten parissa on niin palkitsevaa, ettei hän ole kaivannut erikoistumaansa lapsi- ja nuorisotyöhön. Ettei vain Miia narraa? Vanhustyöhän on raskasta ja ikävää! Seurasimme iltavuoron lähihoitajan kannoilla. Päivällä vähän vaille yksi soitan tamperelaisen Sukupolvien talon ovisummeria. Samasta ovesta mennään sekä vanhusten palvelu- ja tehostetun hoivan Petsamokotiin että Tampereen ensi- ja turvakotiin. Pitkänhuiskea, mustatukkainen ja reippaan oloinen nuori nainen kävelee portaat alas tuloaulaan ja esittäytyy Miiaksi. Tuota pikaa selviää, että hyvän ryhdin takana on nuoruuden koripalloharrastus. Miia Niemisen työpiste on sairaanhoitajan päivystyshuoneessa. Hän tekee kolmivuorotyötä Petsamokodin hoivaosastolla ja palveluasunnoissa. Työpäivä alkaa tulostamalla tietokoneelta asukkaiden laboratoriovastauksia. Eräässä tuloksessa on niin suuri heitto, että Miian on saatava lääkä- riltä vahvistus oikeaan lääkeannostukseen. Kello hän tarttuu puhelimeen ja soittaa reseptin määränneelle omalääkärille. Keskus pyytää häntä odottamaan. Tämän tekee normaalisti sairaanhoitaja, mutta kun hän on poissa, teen vastuuohjaajana sairaanhoitajan töitä. Kun sairaanhoitaja on töissä, olen hänen oikeana kätenään, Miia kertoo. Kello on puoli kaksi, eikä lääkäri ole vastannut. Jonotusmusiikki tulvii Miian korvaan ja vähän väliä seinällä oleva summeri soi. Miia tunnistaa koodista, kenelle soitto on tarkoitettu. Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen Petsamokoti toimii kahdessa rakennuksessa. Päivystyskerroksessa asuu 14 tehostetun palveluasumisen asukasta. Käytävän yhdistävällä palvelutalon puolella on 22 asukasta, joista neljä kuuluu tehostetun palveluasumisen piiriin. super

16 1 2 v 1. Annikki on lähdössä syömään ja Miia siirtää hänet sängystä pyörätuoliin. Oikea nostotapa on ensiarvoisen tärkeä, sillä selkänsä vioittanut hoitaja on pian entinen. 2. Anna-Liisan valoisaa elämänasennetta pitävät yllä mieluisat kirjat ja omaisten muistamiset. Hoitajiaan hän kiittelee kauniisti näiden palveluksista. 3. Miia rauhoittelee Maijaa, joka suotta hätäilee huoneensa siivoa. Hoitajaa rasittaa toisinaan, kun hän ei ehdi jutella asukkaiden kanssa niin paljon kuin haluaisi. Lääkärin tavoittelua Kello on ja Miia Niemisellä on edelleen odotusmusiikkia lykkäävä kännykkä korvalla. Joskus menee kaksikin tuntia, ennen kuin lääkärin saa kiinni, hän hymähtää ja myöntää, että työaikaa menee pahasti haaskuun. Musiikin luritusta kuunnellessa hänellä on aikaa kertoa itsestään ja työpaikastaan. Erikoistuin lapsi- ja nuorisotyöhön, mutta en ole päivääkään tehnyt työtä heidän parissaan. Tulin kolme vuotta sitten Petsamokotiin Tampereen Kaukaharjusta, jossa myös asui vanhuksia. Petsamokoti vaikuttaa viihtyisältä. On vanhaa kirjoituspöytää ja peililipastoa. Ikkunoilla on hyvinvoivia viherkasveja. Seiniä kaunistavat monet taulut. Ovatko asukkaat varakkaita, koska he asuvat yksityisessä palvelutalossa? Varakkaita ja ei. Kaupunki ostaa meiltä hoivapalveluja, mutta asukas maksaa itse vuokransa yhdistykselle. Lisäksi hän voi hakea esimerkiksi Kelalta asumis- ja hoitotukea ja tarvittaessa sosiaaliturvalta toimeentulotukea. Asukkaat maksavat erikseen ruuastaan, hoitotarvikkeistaan ja lääkkeistään. Vaipoista he maksavat sen jälkeen, kun tietty määrä on ylittynyt. Työnantaja kustantaa suojaimet, joita tarvitsemme työssämme. Kello on ja Miia on ollut puhelimessa tasan tunnin. Lääkäriaseman keskus katkaisee puhelun. Nyt täytyy käydä juomassa, Miia sanoo ja poistuu käytävään. Palattuaan pöytänsä ääreen hän soittaa uudelleen lääkärikeskukseen. Keskus ilmoittaa lääkärin olevankin lomalla. Miia soittaa toisen omalääkärin kännykkään. Nyt tärppää. Lääkäri vahvistaa lääkeannostuksen. Puhelu kestää 30 sekuntia. Lääkekierroksella Omahoitaja tuntee asukkaan juurta jaksain, koska hän viettää tämän kanssa eniten aikaa. Miia Nieminen ottaa lukitusta kaapista lääkkeet ja laittaa niitä dosetteihin. Vain kolme talon 36 asukkaasta huolehtii itse lääkkeistään. Kori kädessä hän lähtee kierrokselle. Minun pitäisi vielä olla tietokoneen ääressä varaamassa asukkaille uudet laboratorioajat, hän sanoo ja laskeutuu ripeästi rappuja alas kohti palveluasuntojen siipeä. Miia koputtaa oveen ja avaa sen omalla avaimellaan: Moro! Mukana on toimittaja ja valokuvaaja, saako tulla? Tulukoot! Lähihoitaja ojentaa Maurille insuliinipiikin, ja ilmoittaa annoksen määrän, jonka mies pistää itse. Hän laittaa tälle silmätipat ja lupaa tulla illalla käymään. Mauri kiittelee käynnistä. Seuraavassa asunnossa läiskitään korttia. Miia antaa asukkaalle lääkkeet. Meillä on vain neljä miestä koko talossa. Pyrimme sijoittamaan sisarukset ja sukulaiset yhteen, mutta joskus on pantava samaan asuntoon myös toisilleen vieraita ihmisiä, hän kertoo. Maija harmittelee pöydälle jääneitä astioita, kun vieraitakin tulee. Tämä on sinun kotisi. Pöytä saa näyttää miltä vaan, Miia 16 super

17 Työtoveri on hälyttänyt apuun toiseen kerrokseen ja Miia kiirehtii paikalle portaat juosten. Ne hän juoksee kuntoaan ylläpitääkseen silloinkin, kun ei ole kiire. 5. Lääkkeiden antaminen on tarkkuustyötä. Vastuuohjaajana työskentelevä lähihoitaja tarkistaa, ovatko laboratoriotulokset ja reseptien annostukset ajan tasalla. sanoo topakasti. Hän ottaa jääkaapista jogurttipurkin, avaa sen ja ojentaa lääkkeet. Anna-Liisa istuu kirjahyllyn edessä ja lukee dekkaria nimeltä Vakooja turvautuu murhaan. Hän nauraa hyväntuulisesti: Luen isotekstisiä kirjoja. Tämä kirja on lainassa Turun kaupunginkirjastosta. Miia jättää lääkkeet pöydälle ja lupaa palata illalla. Kello on ja Miia on palaamassa sairaanhoitajan päivystyshuoneeseen. Toppatakkinen nainen seisoo ulkoovella, mutta kävelemme tylysti ohi. Ulko-ovea ei ole lupa avata kenellekään ketä ei tunneta, koska talossa toimii ensi- ja turvakoti. Tauko ennen ruokailua Kahvihetki meni puhelimessa, mutta Mia ei käytä sitä nyt, sillä jo puolentoista tunnin päästä hänellä on ruokatauko. Asukkaiden asiat mietityttävät: Eräällä on harhoja, ja hän kuvittelee olevansa naimisissa tunnetun poliitikon kanssa. Toinen pelkää, että hänen omaisuutensa viedään. Yksikin väärä ele tai liike voi laukaista harhan. Vieraan hoitajan aikana he tulevat helposti levottomiksi. Omahoitaja tuntee asukkaan juurta jaksain, koska hän viettää tämän kanssa eniten aikaa. Omahoitaja käy kaupassa, hoitaa Kela-asiat ja kuljettaa kaupungilla. Kello on ja ruoka-aika lähestyy. Miia kävelee taas palvelutalon pitkää käytävää, kopauttaa oveen ja avaa sen omilla avaimillaan. Hän kääntää asukkaan sängynlaidalle istumaan. Pyörätuoli odottaa vieressä. Huimaako? No otapa minua niskan takaa kiinni. Laitan kädet pyllyn alle. No nyt, nousetko seisomaan ja käännytään pyörätuoliin istumaan. Nojaa vähän eteenpäin niin suoristan vaatteet. Työtoveri huutaa Miiaa avuksi. Asukas on kaatunut lattialle ja tarvitaan nostovyötä. Miia juoksee raput ylös punainen vyö kädessään. Työsuojelusta turvaa ja helpotusta Kello asukkaat ovat syöneet ja heidät on viety takaisin huoneisiinsa. Taukohuoneen mikrossa lämpiää peruna-lihasosetta. Kahvinkeitin porisee kotoisasti. Miia kiittelee työpaikkaansa: Me kaikki ollaan työhömme hyvin motivoituneita. Meillä on niin hyvät välit, että voimme sanoa työtovereillemme, että nyt voi olla kehno päivä, kun tuli nukuttua huonosti. Työtoverit eivät pidä siitä, että sijaiseksi tai harjoittelijaksi tulee vastahakoinen tyyppi. Heitä loukkaa, jos opiskelija ilmoittaa ylhäisesti tulleensa harjoittelemaan vanhusten pariin vain siksi, että jakso tulisi täyteen. Vuoden alusta Miiasta tuli Sukupolvien talon noin 70 työntekijän työsuojeluvaltuutettu. Hänen vastuulleen kuuluvat myös yläkerrassa toimivat ensi- ja turvakodin työntekijät. Ensimmäinen selkeä työturvallisuusasia on se, että ovet pidetään jatkuvasti lukossa. Olemme sopineet yhteisistä pelisäännöistä ja kerromme hätätilanteessa toisillemme tietyt koodit. Miia Nieminen kiinnostui työsuojelusta huomatessaan, että työntekijöiltä puuttui joitakin työtä helpottavia apuvälineitä. Niitä ei ollut aikaisemmin edes tarvittu, koska asukkaat olivat hyväkuntoisempia. Talosta löytyi nostolaite, mutta tarvittiin myös hoivasänkyjä, painehaavaumapatjoja, liukulautoja ja pyörähdyslautoja. Nyt ne on saa- super

18 tu kaikille tarvitseville. Pian Miia huomasi myös, miten kapeita vessat ovat. Hissit ovat pieniä eivätkä niihin mahdu esimerkiksi ambulanssipaarit. Jykevä kivitalo oli rakennettu 1950-luvulla eikä tuleva käyttö palvelutalona ollut ennakoitavissa. Onneksi työsuojelutoimikuntaan tulee joka yksiköstä työntekijä. Saan tietoja muiden yksiköiden tilanteesta. Miia voidaan hälyttää vaaratilanteissa yläkerran ensi- ja turvakotiin lähinnä turvan tuojaksi. Niin käy kuitenkin harvoin. Enemmän me joudumme yöaikaan hälyttämään ensi- ja turvakodista työntekijöitä avuksemme. Hyvää yötä Lähihoitaja aloittaa kuuden maissa asukkaiden ilta- ja yövalmistelut. Hän laittaa Markun vuodetta yökuntoon. Mies on katsellut nojatuolissaan televisiosta mainoksia kyllästymiseen asti. Olet ottanut lepoasennon. Älä nukahda siihen. Sinun on muuten hankala siirtyä sänkyyn, Miia varoittaa. Olen vähän vetelässä, mutta minulle ominaisessa asennossa. Olen löhöilijä ja ahtaisiin paikkoihin kaatuilija. Joka paikasta minut on kyllä saatu ylös, Markku veistelee. Eteisessä Miia desinfioi kätensä, kuten hän on tehnyt jokaisesta huoneesta poistuessaan ja sinne mennessään. Hän huomaa, että huone 16 kutsuu, ja pistäytyy sinne. Seuraaviin huoneisiin meillä ei ole asiaa ja odottelemme hyvän aikaa käytävässä. Kello lähestyy yhdeksää ja apua tarvitsevat asukkaat on hoidettu. Miia palaa sairaanhoitajan päivystyshuonee- seen. Hän juttelee hetken valvomaan tulleen yöhoitajan kanssa, käy vaihtamassa vaatteensa ennen kuin lähtee ajelemaan kotiinsa Nokialle. Matka kestää puoli tuntia. Hän tietää vanhasta muistista, ettei uni tule aivan heti. Työrytmi on vielä kotonakin päällä. Tuntuu kuin virtaa olisi vielä vaikka mihin, vaikka olen koko päivän kävellyt, hän sanoo ja käynnistää autonsa.. Tänään töissä Kuka: Miia Nieminen, 31, Tampereen ammattiopiston lähihoitaja-lukiolinjalta 2001 valmistunut lähihoitaja. Perhe: Mies sekä 7- ja 4-vuotiaat tyttäret. Harrastukset: Kaikenlaiset käsityöt; kudonta, virkkaaminen, ompelu, verhoilu. Moottoripyöräily; ajoa kertyy vuodessa noin 2000 kilometriä. Työ: Lähihoitajan työtä vanhusten parissa, vastuuohjaaja ja työsuojeluvaltuutettu. Parasta työssä: Monipuolinen, vaihteleva työ. Työpäivää aloittaessa ei tiedä, millainen siitä tulee. Mukavat asukkaat ja hyvät työtoverit. Huonot puolet: Fyysisesti raskasta, koska taloa ei ole ergonomisesti suunniteltu vanhustyöhön. Vessat ja hissit ovat pienet eikä niille voi jälkikäteen tehdä mitään. Tiesitkö tämän: Tampereelle 1950-luvulla rakennetun ensi- ja turvakoti ry:n omistaman Sukupolvien talon yhteydessä toimii myös vanhusten palvelutalo ja tehostetun palvelun ryhmäkoti Petsamokoti. Taloon otetaan apua tarvitsevia vanhuksia turvapalveluun. 18 super

19 Lisää ohjausta opiskelijoille teksti sonja kähkönen Ammatillisessa peruskoulutuksessa tarjotun opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien ja koulutusalojen välillä. Opetusta on usein riittävästi, mutta ohjausta kaivataan lisää sitä eniten tarvitseville. Opetushallitus selvitti ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä suomen- ja ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Selvityksen taustalla on hallituksen linjaus, jonka mukaan lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisen opetuksen ja ohjauksen määrää selvitettiin tilastoista ja koulutuksen järjestäjille, opettajille sekä työelämän edustajille tehdyn kyselyn avulla. Kyselyihin vastasi vuoden 2008 touko-syyskuussa 93 koulutuksen järjestäjää, noin 640 ammatillisen peruskoulutuksen opettajaa ja kuusitoista yritystä. Mukana haastatteluissa oli myös oppilaitosten johtoa, ohjaushenkilöstöä ja opiskelijoita. Selvitys osoitti, että opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojen välillä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla tilanne on kohtalainen. Selvityksen mukaan yhteisten ja ammatillisten opintojen ryhmäkoot vaihtelivat eri koulutusaloilla, mutta yleisin ryhmäkoko oli opiskelijaa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla yli 25 opiskelijan ryhmiä ei ollut lainkaan. Vuosina sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla oli opetustunteja opiskelijaa kohti hieman eri alojen keskiarvoa vähemmän. Kokonaisvaltaista ohjausta kohdennettava Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä kulttuurialan opettajat pitivät lähiopetustuntien määrää riittävänä useammin kuin muut. Näkemykset vaikuttivat kuitenkin osittain polarisoituneilta. Kun 47 prosenttia sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajista piti lähiopetustuntien määrää riittävänä, piti 39 prosenttia alan opettajista määrää vähäisenä. Tyytymättömyyttä opettajat viestivät, kun selvitettiin työssäoppimisen ohjaustuntien riittävyyttä. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajista 30 prosenttia piti työssäoppimisen ohjaustunteja riittävänä, mutta 47 prosenttia opettajista koki määrän vähäiseksi. Opetuksen ja ohjauksen epätasaisesta jakautumisesta huolimatta niiden määrä on yleisellä tasolla riittävä. Kuitenkin Yli 80 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden kasvatukseen. kokonaisvaltaisen ohjauksen määrää tulisi lisätä ja kohdentaa tarkemmin juuri sitä tarvitseville opiskelijoille. Selvityksen mukaan opiskelijat, joilla on erityisiä tarpeita, eivät aina saa riittävästi tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta tai tukea. Koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien käsitykset opetuksen ja ohjauksen riittävyydestä poikkesivat toisistaan. Koulutuksen järjestäjien käsitys oli positiivisin ja opettajien käsitys kriittisin. Opettajat pitivät etenkin ammattiosaamisen näyttöihin, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukiopetukseen käytettävissä olevaa tuntimäärää riittämättömänä. Yli 80 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden kasvatukseen. Lisää tukea ja pienempiä opetusryhmiä Kyselyssä selvitettiin myös uusien oppimisympäristöjen yleisyyttä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelijat kaipasivat vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolisempaa käyttöä. Lisäksi toivottiin enemmän lähiopetusta ammattiaineiden opetuksessa, lisätukea itsenäiseen opiskeluun, pienempiä opetusryhmiä ja uusia käytäntöjä työssäoppimisen ohjaukseen. Työelämän edustajat toivoivat, että opettajat olisivat työelämäjaksoilla vahvemmin ohjaajien ja arvioinnin tukena. Selvityksen perusteella ehdotettiin muun muassa, että voimavaroja pitäisi kohdentaa erityisesti työssäoppimisen ohjaukseen, ammattiosaamisen näyttöjen ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Uusien menetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä on edistettävä erilaisilla kehittämishankkeilla. Lisäksi erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osalta riittävän opetuksen ja ohjauksen määrä perusopetuksessa tulee varmistaa. Marja-Helena Salmion ja Matti Mäkelän julkaisu Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys löytyy kokonaisuudessaan Opetushallituksen internetsivuilta kohdasta julkaisut.. super

20 Mikkelin jäseniltaan saapui pieni, mutta puhelias joukko. Jäsenilloissa tiukkaa asiaa teksti ja kuvat marjo sajantola Superilaiset lähtivät joukolla jäseniltoihin. Neuvottelukierroksen lisäksi puhuttavaa riitti niin työajoista kuin työhyvinvoinnistakin. Purevat pakkasetkaan eivät hyydyttäneet superilaisten tarmoa osallistua tammikuun jäseniltoihin eri puolilla maata. Kaikkiaan lähes puolitoistatuhatta jäsentä halusi tietoa ajankohtaisista asioista. Osallistujamäärä nousi pitkälle yli sadan Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä ja lähelle sataa Seinäjoella, Oulussa ja Kuopiossa. Muut tilaisuudet houkuttelivat keskimäärin 50 osallistujaa, Vaasan ja Mikkelin hieman vähemmän. Mikkelin jäseniltaan saapui 20 alueen superilaista. Heistä kaksi osallistui ensimmäistä kertaa. Pienellä porukalla riitti kuitenkin puhetta suuremmankin edestä, sillä ryhmä koostui muun muassa keskussairaalan, Mikkelin ja lähikuntien sekä sosiaalipuolen palvelulaitoksen työntekijöistä. Pitkämatkalaiset tulivat paikalle Kangasniemeltä ja Pieksämäeltä. Ehdoton ei harmaalle ylityölle SuPerin lakimies Merja Hyvärinen alusti keskustelun kertomalla viimeisimmät tiedot sopimuskierroksen etenemisestä kuntasektorilla ja yksityispuolen sopimusaloilla. Kuntien taloudellinen tilanne tuo lisäpaineita palkankorotusneuvotteluihin. Superilaiset totesivat, etteivät ole hyvinä aikoinakaan kuulleet kuntapäättäjien sanovan, että nostetaanpa nyt hoitajien palkkoja, kun rahaa on! Keskussairaalan superilaisten huolena on myös aktivoida nuoria mukaan toimintaan. Uutta puhtia ja uusia toimijoita pitäisi löytyä luottamusmies- ja ammattiosastotoimintaan. 20 super

21 Koko porukalla riitti puhuttavaa niin harmaan ylityön tekemisestä kuin määräaikaisista työsopimuksistakin. Superilaiset tuntuvat olevan päättäväisinä siinä, että harmaata ylityötä ei enää tehdä. Jos tuplavuoroa tarjotaan, vaaditaan siitä ylityökorvaus, eikä temppuilla työvuorolistoilla, Hyvärinen kertoo. Työelämän kiivastahtisuus, resurssipula ja hoidettavien ikääntyminen sekä heidän hoitonsa haasteiden jatkuva lisääntyminen ovat joka työpaikan arkipäivää. Kun vastavalmistunut lähihoitaja aloittaa työelämässä, vallitseva todellisuus lyö hoitotyön ihanteita korville. Monet uupuvat. Mikkelin jäsenillassa arveltiin, että oppilaitosten opettajien olisi syytä osallistua vaikka työnkierrolla työelämään, pikaisten työssäoppimispaikoilla piipahtamisten sijaan. Näin he kykenisivät kertomaan hoitotyöstä realistisemmin opiskelijoilleen. Joissakin oppilaitoksissa tämä on jo käytäntö. Mikkeliin on aina mukava tulla. Täällä ihmiset ovat aktiivisia ja puheliaita. Jäsenillat ovat SuPerinkin toiminnan kannalta antoisia. On tärkeää kuulla suoraan kentältä, miten siellä menee ja miten eri työpaikoilla jaksetaan. Paikallisista asioista eniten puhetta Helka Aholainen Mikä on työpaikkasi? Mikkelin kaupungin Suonsaaren vanhainkoti Arvostetaanko työpaikallasi superilaisten osaamista? Minun mielestäni meillä arvostetaan hyvin. Saamme tehdä monipuolisesti töitä lääkärinkierrosta perushoitotyöhön. Lisäksi meitä kannustetaan osallistumaan koulutuksiin. Mitä töissä tapetilla? Varmaankin henkilökunnan vähäisyys on aina se aika ykkönen puheenaiheissa. Kaupungin toinen vanhainkoti lakkautetaan, ja meillä tulee jatkossa olemaan aina vain huonokuntoisempia asukkaita. Edunvalvontasihteeri Marketta Vuorinen kertoo, että Joensuun tilaisuuteen saapui 50 hyvin aktiivista superilaista. Neuvottelukierroksen lisäksi keskustelua syntyi työsopimukseen, vuosilomaan ja työnantajan vaihtoon liittyvistä asioista. Keskustelimme tunnin verran myös työsuojeluasioista, koska epäselvyyksiä niissä tuntuu tuolla alueella olevan sekä kuntapuolella että yksityissektorilla. Esiin nousi voimakkaasti myös oman liiton tärkeä rooli ja paikallis- Missä asut ja millaista siellä on elää? Asun Mikkelissä ja tämä on asuinpaikkana loistava. Pieni kaupunki, missä kaikki on lähellä. Töissä työterveyshuolto pelaa, mutta työelämän ulkopuolella olevilla on vaikeampaa saada palveluja. super

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1 Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemi 1 Kangasniemen kunta/ perusturvapalvelut Kangasniemen kunta on perustettu v. 1867 Kangasniemen kunnan väkiluku väestörekisterikeskuksen mukaan on 5694 henkilöä 31.12.2014.

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 KT 1 TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 Luottamusmieskoulutus Tehy 14.-16.4. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (3/07) Tehy 4.-6.2. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/08)

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 TORNION OAY:N TIEDOTE 4.4.2016 OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 1. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu ja Tasa-arvotyö on taitolaji -julkaisu 2. TVA-neuvottelijat 3. OPI-tiedote 4. Kevään

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot